Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Eurooppa-poliittinen ohjelma. Hallituksen esitys liittokokoukselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Eurooppa-poliittinen ohjelma. Hallituksen esitys liittokokoukselle"

Transkriptio

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Eurooppa-poliittinen ohjelma Hallituksen esitys liittokokoukselle 1 Johdanto 2 EU:n rakenne ja tulevaisuus 3 Demokratia 4 Luonto ja ympäristö 5 Ilmasto 6 Talous 7 Sosiaali- ja terveyspolitiikka 8 Koulutus ja tutkimus 9 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja vähemmistöt 10 Maahanmuutto 11 Globaali yhteistyö 1 Johdanto Euroopan unioni on saavutus, josta Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto tahtoo pitää kiinni. Tämä ohjelma linjaa niitä suuntaviivoja, joiden mukaan meidän unelmiemme Eurooppa saavutetaan. Euroopan unioni on tärkein eurooppalaisen politiikanteon viitekehys, mutta se ei suinkaan kata koko Eurooppaa. Eurooppa-politiikasta puhuttaessa on muistettava, että se kattaa muutakin kuin EU:n sisällä tehdyn politiikan ja että EU:n ulkosuhteiden kautta unionilla on vaikutusvaltaa politiikkaan myös globaalisti. Myös Euroopan unionin sisällä on mahdollista löytää yhteistyön muotoja, jotka kasvattavat pienen maan suhteellista painoarvoa unionin sisäisessä päätöksenteossa. Yhteistyön syventäminen Pohjoismaiden kanssa voisi osoittautua yhdeksi tällaiseksi keinoksi. Ohjelma jakautuu kahteen osaan: aluksi otetaan kantaa EU:n rakenteeseen, sen jälkeen käsitellään teemoja, joissa tarvitaan Euroopan laajuista päätöksentekoa. 2 EU:n rakenne ja tulevaisuus ViNO haluaa nähdä Euroopan unionin kehittyvän liittovaltioksi. Yhtenäinen Eurooppa on paras tapa turvata Euroopan vaikutusvalta maailmassa, jossa painopiste on kaikkialla muualla kuin Euroopassa. ViNO uskoo vahvaan Euroopan unioniin, joka luo sosiaalista Eurooppaa ja toimii vastapainona kansallismielisille voimille. Liittovaltiokehityksen on kuljettava käsi kädessä demokratiauudistuksen kanssa. EU:n hallintorakenteita on selkeytettävä ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kansanvaltaisuutta lisättävä. Unionin toimivaltaa on laajennettava käsittämään vahvemmin myös sosiaaliset kysymykset. Yksimielisyysperiaatteesta päätöksenteossa on luovuttava ja siirryttävä enemmistöpäätöksentekoon

2 Euroopan Parlamentin valtaa on lisättävä suhteessa komissioon ja neuvostoon: parlamentilla on oltava oikeus tehdä lakialoitteita sekä enemmän budjettivaltaa. Parlamentin on voitava valita komission jäsenet suoralla vaalilla ja erottaa yksittäinen komissaari. Päätöksenteon valmistelun on tapahduttava avoimesti ja kansalaisia osallistavasti kaikilla tasoilla Liittovaltiokehityksen on voitava tapahtua asteittain yksittäisten jäsenmaiden syventäessä yhteistyötään EU:n on pystyttävä vaatimaan jäsenvaltioiltaan unionin perussopimuksen sekä sen sisältämien demokratia- ja ihmisoikeusperiaatteiden noudattamista tarvittaessa sanktioin Eurovaaleissa on otettava käyttöön koko unionin kattavat listat niin, että ylikansalliselta listalta valittu ehdokas vähentää oman maansa kansallisesta kiintiöstä valittujen edustajien määrää EU:n jäseneksi hyväksyttävissä maissa on oltava riittävä perusturva ja maiden on täytettävä ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaatimukset Euroopan parlamentin on siirryttävä pysyvästi Brysseliin ja sijoituspaikasta Strasbourgissa on luovuttava 3 Demokratia Kansalaisilla on oltava mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon myös vaalien välillä suoran ja lähidemokratian keinoin. Demokratian edellytys on vahva kansalaisyhteiskunta sekä avoin ja toimiva tietoyhteiskunta. Avoimuuden on oltava politiikan peruslähtökohta. Jokaisella eurooppalaisella on oikeus sananvapauteen ja kokoontumisvapauteen. Väkivallaton kansalaistottelemattomuus on osa toimivaa demokratiaa eikä siitä pidä rangaista EU-kansalaisella on oltava kaikissa vaaleissa oikeus äänestää siinä jäsenvaltiossa, jossa kansalaisella on vakituinen asuinpaikka Äänestys- ja vaalikelpoisuusikäraja on laskettava myös eurovaaleissa 15 vuoteen Medialla on vastuu tehdä politiikkaa näkyväksi ja ymmärrettäväksi kansalaisille Tärkeimmistä EU-direktiiveistä pitää käydä lähetekeskustelut kansallisissa parlamenteissa EU:n on työskenneltävä kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi niin EU:n jäsenvaltioissa kuin myös jäseneksi hakevissa valtioissa Päätöksenteossa on noudatettava läheisyysperiaatetta Euroopan kansalaisaloite on on mahdollistettava myös sitovana. Allekirjoitusten keräämiseen on luotava sähköinen järjestelmä ja keräysaikaa on pidennettävä Kansanäänestysten on oltava mahdollisia ja sitovia Henkilötietojen suoja on turvattava uutta teknologiaa käyttöön otettaessa. Avoimia lisenssejä on suosittava. Julkisesti tuotetun ja mahdollisuuksien mukaan kaiken tiedon on oltava avointa. Internet on EU-kansalaisen perusoikeus 4 Luonto ja ympäristö Ympäristöongelmat eivät tunnusta valtioiden rajoja, ja sen vuoksi ylikansallinen päätöksenteko on ympäristöasioissa erityisen tärkeää. Euroopan unioni on merkittävä

3 ympäristöpolitiikan teon viitekehys, ja unionin on näytettävä ympäristöasioissa positiivista esimerkkiä koko muulle maailmalle. Ympäristöpolitiikka: EU:n ympäristöpolitiikan tavoitteena on aidosti ympäristön hyvän tilan turvaaminen Kestävän kehityksen edistämiseksi tehdyistä sitoumuksista on pidettävä kiinni EU:n ympäristöpolitiikan tulee olla jäsenmaita velvoittavaa ja yhtenäistä Lainsäädännössä tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta Ympäristön kannalta haitalliselle taloustoiminnalle on EU:ssa asetettava yhtenäiset haittaverot Luonnon- ja ympäristönsuojelu: Biodiversiteetin köyhtyminen on pysäytettävä välittömästi. Kaikista luontotyypeistä on suojeltava vähintään 10%. Vieraslajien leviäminen on saatava hallintaan EU:n kemikaalilainsäädäntöä tulee täydentää kemikaalien testausvaatimusten, pitkäaikaisen kroonisen altistumisen ja kemikaalien yhteisvaikutusten aiheuttamien riskien osalta Syntyvää ja kaatopaikalle päätyvää jätettä on vähennettävä Erityisen paljon hiiltä sisältävät luontotyypit on suojeltava, olivatpa ne sitten metsissä, soissa tai merissä Natura-ohjelmaa on laajennettava Arktiset alueet ja meret: Koko arktinen alue on rauhoitettava taloudelliselta käytöltä ja suojeltava se. EU:n ja Pohjoismaiden on tehtävä tämän eteen yhteistyötä Arktisten alueiden neuvostossa yhdessä alkuperäiskansojen kanssa. Jäätiköt on suojeltava kansainvälisin sopimuksin EU:n on lopetettava kalojen ryöstökalastus sekä EU:n aluevesillä että muualla Merenkäynnin aiheuttamaan melusaasteeseen on puututtava tiukemmin Matkustajalaivojen ja -lauttojen jätevesien laskeminen Itämereen ja Välimereen tulee kieltää Maatalouspolitiikka: Maataloustukia on laskettava hallitusti ja ne on kohdennettava kestäviin ja eettisiin tuotantotapoihin Vesistöjen valuma-alueille tulee asettaa sitovat enimmäisrajat typpi- ja fosforipäästöille Eläinten tehotuotannon tukeminen tulee lopettaa ja kaikille lihatuotteille on asetettava haittavero Maataloustuotteilta tulee poistaa vientituet Turkistarhaus on kiellettävä koko EU:ssa Eläinten kuljetusmatkat on minimoitava 5 Ilmasto Kumulatiivisista kasvihuonekaasupäästöistä noin neljännes on syntynyt EU:n alueella. Tämä historiallinen vastuu yhdessä suhteellisen korkean taloudellisen hyvinvoinnin kanssa perustelevat EU:n velvollisuuden toimia ilmastopolitiikan edelläkävijänä. EU:n tulee sitoutua 40% päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2050

4 päästövähennystavoite tulee olla IPCCn suositusten mukaan 95% vuoden 1990 päästöistä. Ilmastonmuutoksen estämistä edellyttävät päästövähennykset eivät kuitenkaan suurelta osin ole EU:n toimivallan piirissä, sillä EU-maiden osuus päästöistä on nykyisin alle 15%. Tämän vuoksi EU:n on ponnisteltava globaalin sopimuksen aikaansaamiseksi. Päästökauppa: Päästökaupasta on kehitettävä globaali järjestelmä ja sen valvontaa on parannettava Päästökaupan päästövähennystavoitetta on nostettava ja päästöoikeuksien määrää vähennettävä Päästöoikeuksien myöntäminen ilmaiseksi on lopetettava ja kaikki päästöoikeudet on huutokaupattava EU:n tulee ostaa päästöoikeuksia takaisin mikäli niiden hinta laskee markkinoilla liian alhaiseksi Maa- ja metsätalouden päästöt on otettava osaksi päästökauppajärjestelmää Liikenne: EU:n on nopeutettava kriittisten raideliikenteen projektien valmistumista. Rail Baltica tulee saada valmiiksi vuoteen 2020 mennessä. Euroopan rautatieliikenteeseen tarvitaan yhteislippujärjestelmä Lentopetroli tulee asettaa veronalaiseksi EU:n sisäisillä lennoilla ja EU:n tulee aktiivisesti edistää lentopetrolin maailmanlaajuista verotusta Polttoaineen verotuksen tulee perustua päästöihin Vähäpäästöisten ajoneuvojen kehittämistä tulee tukea normiohjauksella. Sähköautojen verotusta tulee keventää. Laivaliikenteen päästöjen vähentämistä tulee jatkaa määrätietoisesti Energiapolitiikka: EU:n energiapolitiikan lähtökohtana tulee olla energiatuotannosta syntyvien hiilidioksidipäästöjen radikaali vähentäminen EU:n tulee kehittää uusiutuvien energiamuotojen käytttöä omalla alueellaan eurooppalaisen sähköntarpeen tyydyttämiseksi. EU voi olla kumppanina kehittämässä sellaisia innovatiivisia projekteja, kuin Marokon aurinkopaneelikentät, mutta näillä on tuotettava energiaa ensisijaisesti kyseisen alueen tarpeisiin. Aurinko- ja tuulivoiman suuren osuuden mahdollistamiseksi tarvitaan Euroopan laajuinen superverkko, jotta sähköä voidaan tehokkaasti siirtää alueille, joissa tuotantoa ei ole Euroopassa tulee aktiivisesti tukea hajautettua energiantuotantoa. Pienenergiantuotannon myymiselle sähköverkkoon tulee luoda yhtenäiset standardit. Energiatehokkuuteen tulee panostaa erityisesti rakentamisessa ja kulutuselektroniikassa normiohjauksella 6 Talous Talousjärjestelmä Euroopassa kaipaa perustavanlaatuista uudistusta. Euroopan taloudellista integraatiota on syvennettävä ja sen pitää tapahtua demokraattisesti ja kansalaisten aidolla hyväksynnällä.

5 Euroalueen tulevaisuus: Euroopan sisäisiä kilpailukykyeroja on kurottava umpeen ja tämä vaatii vahvemmilta talouksilta aktiivista roolia ja yhteisvastuuta Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista on valvottava tiukemmin Euroopan unionin sisälle on luotava pankkiunioni, jolla on riittävät valtuudet uskottavasti valvoa eurooppalaisten pankkien vakautta Euroopan keskuspankin itsenäisyys on säilytettävä, mutta sen avoimuutta on lisättävä kokouspöytäkirjojen välittömällä julkaisemisella ja parlamentin säännöllisillä kuulemisilla Talouden mittareina on bruttokansantuotteen rinnalla käytettävä kestävän kehityksen indikaattoreita Verotus: EU-alueen verotusta, kuten arvonlisäveroa ja yritysveroa, on yhtenäistettävä ja niille on säädettävä minimitasot Euroopassa on otettava käyttöön rahoitusmarkkinavero, ja EU:n on edistettävä sen käyttöönottoa maailmanlaajuisesti Kaikkien valtioiden tulee sitoutua yhteisiin pelisääntöihin kansalliset rajat ylittävillä rahoitusmarkkinoilla. Veroparatiiseja tulee painostaa muuttamaan linjaansa esimerkiksi taloudellisilla rangaistuksilla. EU:n tulee olla aloitteellinen veroparatiisien sulkemisessa. EU:lle on annettava verotusoikeus EU:n itsenäisen aseman vahvistamiseksi suhteessa jäsenvaltioihin Työpolitiikka: Työehdoista on neuvoteltava EU:n laajuisesti, jotta voidaan ehkäistä epätervettä työehtojen polkumyyntiä yhteismarkkina-alueella Harmaata taloutta vastaan on taisteltava EU:n laajuisesti Koko EU:n tasolla on otettava käyttöön työllistämisturva tai koulutustakuu Startup-yrityksiä ja nuorten yrittämistä on tuettava Yhteiskunnallisten ja sosiaalisten yritysten sekä osuuskuntien toimintamahdollisuuksia on parannettava Immateriaalitalous: Immateriaalitaloutta on edistettävä vaatimalla kauppapolitiikan keinoin eurooppalaisille tuotteille kielistä ja maa-alueista riippumatta pääsy myös uusille sähköisille markkinoille EU:n on luotava taloudellisesti tehokas tekijänoikeus- ja patenttijärjestelmä, joka huomioi myös kuluttajien tarpeet 7 Sosiaali- ja terveyspolitiikka Kansalaisten perustoimeentulo turvataan kaikkialla unionissa. Hyvinvointivaltiokehitystä on vahvistettava koko Euroopassa. Yhteistyötä on tehostettava ja päätöksentekoa siirrettävä unionitasolle kuitenkaan vaarantamatta jo rakennettuja sosiaaliturvajärjestelmiä. Sosiaaliturva: Jäseneksi haluavilta on vaadittava riittävä perusturvan taso ennen jäseneksi hyväksymistä

6 Vapaan liikkuvuuden kannalta on tärkeää, että sosiaalietuuksien myöntämisperusteita yhtenäistetään. EU:n tasolla on sovittava sosiaalietuuksien, esimerkiksi eläkkeen ja vanhempainrahan, minimitasoista. EU:n tulee tutkia siirtymistä yhtenäiseen eläkekassaan ja terveydenhuoltojärjestelmään. Tällöin vältetään valtioiden väliset keskenäiset sopimukset ja rahansiirrot, jotka aiheutuvat, kun etuuksiin oikeutetut muuttavat maasta toiseen. EU:n laajuista perustuloa on selvitettävä Asuminen: Oikeus asuntoon on oltava ihmisoikeus kaikille EU:ssa Asumispolitiikalla on edistettävä eritaustaisten ihmisten asumista samalla alueella ja ehkäistävä slummiutumista ja asuinalueiden eriarvoistumista Asumispolitiikalla on edistettävä ekologista asumista ja yhteisöasumista Terveys: Terveyspolitiikan lähtökohtana tulee olla väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen Paperittomille siirtolaisille on tarjottava terveydenhuoltopalvelut ja mahdollisuus ihmisarvoiseen asumiseen ja elämään EU-maiden on toteutettava ehkäisykampanjoita ja lisättävä tietoutta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä niin EU:n sisällä kuin EU:n kumppanimaissa Vapaan aborttioikeuden on toteuduttava koko Euroopassa Seksin suojaikärajat on yhtenäistettävä EU:ssa Päihdepolitiikassa on pyrittävä haittojen minimointiin. Päihteiden käytöstä, hallussapidosta ja tuotannosta omaan käyttöön ei tule rangaista. 8 Koulutus ja tutkimus Eurooppalaisten tutkintojen tulee olla vertailukelpoisia ja koulutusjärjestelmiä on yhtenäistettävä. EU pitää nostaa maailman johtavaksi alueeksi tutkimuksen ja kehityksen saralla. Koulutus: Kaikkien koulutusasteiden perusrahoituksen on oltava julkista, pitkäjänteistä ja riippumatonta Koulutukseen pääsemistä on yhtenäistettävä. Tätä varten on luotava EU:n laajuinen yhtenäinen korkeakouluhakujärjestelmä. Korkeakoulutukseen pääsemisen ei kuitenkaan tulisi perustua vain yhteen kokeeseen tai mittariin, vaan korkeakoulutukseen on oltava useita pääsyreittejä. EU:ssa tulee kehittää ammatillisen toisen asteen yhteishakujärjestelmä Siirtyminen tutkintojen ja oppilaitosten välillä on mahdollistettava nykyistä laajemmin Maksutonta koulutusta on edistettävä, jotta koulutus olisi kaikkien saatavilla ja koulutuksen periytyvyys vähenisi. Korkeakoulut tai valtiot voivat tarjota koulutustaan kansainvälisillä markkinoilla, mutta koulutuksen maksut eivät saa koskaan langeta opiskelijalle. Sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa on edistettävä Opiskelijoiden liikkuvuuden edistämistä on jatkettava niin vaihto-opiskelun kuin työharjoittelun osalta. Tätä varten opiskelijan tukijärjestelmien on oltava selkeät ja riittävät, niin rahoituksen kuin neuvonnan osalta.

7 Opiskelijoille liikkuvuuteen myönnettyjen tukien on määräydyttävä kohdemaan kustannustason mukaan On luotava yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä, jotta opiskelijat voivat olla varmoja saavansa korkeatasoista ja Euroopan sisällä kilpailukykyistä koulutusta. Etenkin toisen asteen koulutussisältöjen vertailtavuutta on parannettava, jotta hyväksi lukeminen on mahdollista Ulkomaiseen vaihtoon tai työharjoitteluun lähtöä on helpotettava toisella asteella Tutkintojen tulisi rakentua monitieteisesti, ja kaikkiin tutkintoihin tulisi sisältyä kansainvälistymisjakso Tutkimus: EU:ssa on tehtävä maailman parasta perustutkimusta Lisäksi EU tarvitsee kunnianhimoisia yhteistutkimushankkeita ja erikoistuneita tutkimuskeskuksia, joilla EU:sta saadaan vetovoimainen paikka tutkijoille ja tieteelle tulevaisuudessakin. Yhteistutkimushankkeiden on tähdättävä ratkaisemaan maailman suuret ongelmat. 9 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja vähemmistöt ViNO tavoittelee Eurooppaa, joka on avoin, tasa-arvoinen ja monikulttuurinen yhteiskunta, jossa kaikilla on oikeus ilmaista identiteettiään ilman syrjinnän tai väkivallan uhkaa. Tasaarvon on oltava läpileikkaava ja tunnustettu teema kaikessa Euroopan Unionin päätöksenteossa. Yhdenvertaisuus: Syrjintä sukupuolen, sosiaalisen tai etnisen taustan, vammaisuuden, iän, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, kielen, uskonnon tai elämänkatsomuksen perusteella on oltava kielletty laissa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, ja EU:n tulee edistää näiden kirjaamista lakiin myös muissa vaikutuspiiriinsä kuuluvissa maissa EU:n jäsenvaltioiden on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille, tarvittaessa väliaikaisella positiivisella erityiskohtelulla, kuten kiintiöillä politiikassa ja taloudessa Kaikkeen syrjintään on puututtava EU:n ja valtiotasolla kaikin poliittisin keinoin: lainsäädännöllä, ohjeistuksilla, tiedotuksella ja valvonnalla EU:n tulee ajaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisia ihmisoikeuksia kaikessa politiikassaan, erityisesti ulkopolitiikassa EU-maiden on kiinnitettävä säännönmukaisesti huomiota vammaisten ihmisten kokemaan syrjintään ja sen poistamiseen mm. työelämässä ja julkisten palveluiden piirissä Sekä fyysisen ympäristön, kuten kaupunkirakentaminen, joukkoliikenne ja julkiset tilat, että aineettomien palveluiden, kuten elektroniset palvelut, on noudatettava esteettömyyden periaatetta Ikäsyrjintä sekä nuorten että vanhusten kohdalla on lopetettava Sukupuolten tasa-arvo: Kaikille sukupuolille on mahdollistettava uran ja perhe-elämän yhdistäminen ja siihen on myös kannustettava. Hoivatyön on jakauduttava nykyistä tasaisemmin perheiden sisällä. Vanhemmuuden kustannukset on tasattava kaikkien työnantajien kesken. EU:ssa on otettava käyttöön vanhempainvapaamalli. Sama palkka samanarvoisesta työstä on taattava kaikille sukupuolille, ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän on ehdottomasti loputtava työmarkkinoilla

8 Sukupuolittuneeseen väkivaltaan on suhtauduttava vakavasti ja puututtava lainsäädännöllä. Riittävä fyysinen, henkinen ja oikeudellinen tuki on varmistettava väkivallan uhreille. Ihmiskauppa on lisääntyvä ilmiö Euroopassa, johon on puututtava. Yhteistyötä ja koordinointia on parannettava EU:n, kansainvälisten järjestöjen ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä. Ihmiskaupan torjumiseksi on perustettava EU:n tuella kansallisia ihmiskaupan torjuntaan erikoistuneita lainvalvontayksiköitä. Ihmiskaupan uhreja on tuettava. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt: EU:n on taisteltava homo- ja transfobiaa vastaan kansainvälisesti yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa EU-maiden on muutettava avioliittolakinsa sukupuolineutraaleiksi Heteronormatiivinen lähestymistapa kouluissa, päivähoidossa, terveydenhuollossa yms. on hylättävä ja sateenkaariperheet ymmärrettävä yhtenä perhemuotona muiden rinnalla, ei poikkeustapauksena Kaikissa EU-maissa homopareille on taattava samat adoptio-oikeudet ja hedelmöityshoidot kuin heteropareille. Adoptio-oikeus on mahdollistettava myös käytännössä, esimerkiksi eurooppalaisella valvotulla adoptiopalvelulla. EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei intersukupuolisia leikata ilman omaa suostumusta ja ennen, kuin he itse ovat määritelleet oman sukupuoli-identiteettinsä Etniset vähemmistöt: EU:n on taisteltava rasismia vastaan kansainvälisesti yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa EU-maiden on turvattava etnisten vähemmistöjensä ihmisoikeudet sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet, tarvittaessa sanktioin EU-maiden on ratifioitava välittömästi vähemmistöjen oikeuksia turvaavat kansainväliset sopimukset Vähemmistökielten asemaa on tuettava kieltenopetuksella ja vähemmistökielialueilla on oltava mahdollista käydä koulua omalla äidinkielellään Ihmisoikeuksien rikkomista ei tule sallia missään tapauksissa, myöskään uskonnon nimissä 10 Maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikan lähtökohdaksi on otettava globaali vastuu. Yhteiskunta ei saa vaatia yksilöä sulautumaan valtakulttuuriin esimerkiksi edellytyksenä kansalaisuuden saamiselle. Tällä hetkellä liikkuvuus ihmisten kohdalla ei toteudu EU:ssa sen perussopimusten hengen mukaisesti - liikkuvuuden esteitä tulee poistaa. Viisumivaatimuksista EU:n ulkopuolisille maille on luovuttava. Viisumivapautta USA:n kanssa on ajettava aktiivisemmin Schengen-aluetta on laajennettava sitä mukaa, kun uudet maat täyttävät sen vaatimukset Euroopan unionin täytyy tehdä vastuullista turvapaikkapolitiikkaa. Kielteinen turvapaikkapäätös tulee unionissa tehdä vain, jos päätöksen kohde voidaan palauttaa lähtömaahansa turvallisesti ja vailla vaaraa epäinhimillisestä kohtelusta. Unioniin on pikaisesti perustettava yhteinen turvapaikkaviranomainen ja synnytettävä uusi turvapaikkajärjestelmä, joka jakaa vastuuta tasaisemmin EUmaiden kesken

9 EU:n jäsenvaltioiden turvapaikkapolitiikan on oltava yhtenäistä ja riittävästi resursoitua. Toimiva järjestelmä edellyttää turvapaikanhakijoiden tarkoituksenmukaista sijoittamista unionin alueelle ja turvapaikkakustannusten tasaista jakoa EU:n jäsenvaltioiden kesken. Kotouttamisen on alettava heti henkilön muutettua maahan. Erityisesti kielenopetus on tärkeää sopeutumiselle. EU-maassa tutkinnon suorittaneille on myönnettävä kyseisen maan kansalaisuus Oleskeluluvan saamisprosessia on nopeutettava ja oleskelulupaa odottavien tilannetta on parannettava EU-maissa pitkään laittomasti oleskelleille siirtolaisille on myönnettävä oleskelulupa Oleskeluluvan saaneita ei tule karkottaa maasta millään perusteilla EU:n rajavalvontavirasto on uudistettava ja demokratisoitava täysin 11 Globaali yhteistyö Maailman köyhimmät ovat pitkälti jääneet paitsi talouden kasvun hyödyistä. Samanaikaisesti ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ongelmat koskevat kipeimmin juuri niihin, joiden mahdollisuudet sopeutua elinympäristön muutoksiin ovat kaikkein heikoimmat. EU:n täytyy ottaa globaalin oikeudenmukaisuuden nimissä vahva rooli ilmastonmuutoksen, ihmisoikeusloukkauksien, globaalin eriarvoisuuden sekä muiden kansainvälisten ongelmien torjunnassa. Euroopan valtioiden tulee noudattaa yhteistä, johdonmukaista politiikkaa suhteissaan Euroopan ulkopuolisiin alueisiin Euroopan ulkopolitiikan johtavana periaatteena tulee olla ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen sekä ympäristön suojeleminen EU:n on lisättävä yhteistyötä lähialueidensa kanssa ja tuettava esimerkiksi Välimeren alueen uusia demokraattisia valtioita Kehitysyhteistyö: Kaikkien Euroopan maiden tulee sitoutua käyttämään vähintään YK:n määrittelemät 0,7 % prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyöhön Kehitysyhteistyötä ei tule alistaa millekään geopoliittisille tai taloudellisille pyrkimyksille EU:n kehitysyhteistyöllä on edistettävä hyvää hallintoa ja korruption vähenemistä, tasa-arvoa sekä ihmisoikeuksien ja vuosituhattavoitteiden toteutumista Kehitysmaiden kilpailukykyä ei tule heikentää esimerkiksi tuotteiden tuontirajoituksilla EU-maiden on mitätöitävä Kansainvälisen valuuttarahaston määritelmän mukaisten HIPC-maiden (heavily indebted poor countries) ulkomaanvelat kestävälle tasolle Turvallisuuspolitiikka: Euroopan maiden puolustusyhteistyötä on lisättävä siten, että siviilikriisinhallinta on turvallisuuspolitiikan keskiössä Euroopan turvallisuuspolitiikka pitää lähteä ensisijaisesti riskien ennaltaehkäisystä sosiaalipolittisin ja ei-sotilaallisin keinoin Euroopan maiden tulee suojella siviilien turvallisuutta myös muilla kuin omilla alueillaan

10 Turvallisuuspolitiikassa EU:n on toimittava ensisijaisesti välittäjänä rauhanprosesseissa ja rauhanturvaajana konfliktitilanteissa. Rauhanprosesseissa kansalliset intressit on asetettava sivuun. Kansainvälinen päätöksenteko: Euroopan tulee edistää demokratian toteutumista myös kansainvälisessä päätöksenteossa. Tämä tarkoittaa YK:n hallinnon ja organisaation uudistamista, sekä YK:n suosimista ensisijaisena kansainvälisen yhteistyön areenana esimerkiksi Maailmanpankin ja IMF:n sijaan. EU:n on edistettävä globaalien toimielinten, kuten Maailman kauppajärjestön WTO:n ja YK:n turvallisuusneuvoston demokratisointia Euroopan maiden on toimittava aktiivisesti kehitysmaiden osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi kansainvälisten organisaatioiden toiminnassa EU:n on edistettävä demokraattisesti valitun, kansalaisia edustavan YK:n parlamentin syntyä

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Eurooppa-poliittinen ohjelma. Hyväksytty liittokokouksessa

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Eurooppa-poliittinen ohjelma. Hyväksytty liittokokouksessa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Eurooppa-poliittinen

Lisätiedot

Vihreiden nuorten eurooppapoliittinen ohjelma

Vihreiden nuorten eurooppapoliittinen ohjelma 1 2 Vihreiden nuorten eurooppapoliittinen ohjelma 3 4 Hallituksen esitys liittokokoukselle Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.10.2017 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27

Lisätiedot

EUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA YLIOPPILASLIIKEEN KEINOJA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEEN

EUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA YLIOPPILASLIIKEEN KEINOJA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEEN EUROOPAN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA YLIOPPILASLIIKEEN KEINOJA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEEN Tämä on Suomen ylioppilaskuntien liiton ja ylioppilaskuntien yhteinen vaaliohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP

Lisätiedot

Hyväksytty Eurooppanuorten liittokokouksessa

Hyväksytty Eurooppanuorten liittokokouksessa EUROOPPANUORTEN POLIITTINEN LINJA Hyväksytty Eurooppanuorten liittokokouksessa 2-3.12.2017 1. Eurooppanuorten federalismi Eurooppanuorten federalismi on tavoitteellista ja käytännöllistä. Eurooppanuorten

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta 27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

1. Perusoikeuksien ja Euroopan unionin integraation tulevaisuudesta

1. Perusoikeuksien ja Euroopan unionin integraation tulevaisuudesta Nuorten EU-julistus Marraskuussa 2007 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry kutsui nuoria ympäri Suomen yhteen Espoon Korpilammelle keskustelemaan Euroopan unionin nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Kuudessa

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta 8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Neuvostoa pyydetään hyväksymään liitteenä oleva päätelmäehdotus istunnossaan 7. maaliskuuta /1/16 REV 1 sj/tih/kkr 1 DG B 3A

Neuvostoa pyydetään hyväksymään liitteenä oleva päätelmäehdotus istunnossaan 7. maaliskuuta /1/16 REV 1 sj/tih/kkr 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6255/1/16 REV 1 SOC 81 GENDER 13 ANTIDISCRIM 13 FREMP 34 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea Vastaanottaja: Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

DEMARINUORTEN EUROVAALIOHJELMA

DEMARINUORTEN EUROVAALIOHJELMA DEMARINUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2 0 1 9-2 0 2 4 EUROOPAN ARVOT Eurooppalainen yhteisö perustuu yhteisesti jaetuille arvoille ja tavoitteelle rakentaa vahva, yhtenäinen Euroopan Unioni. Demarinuoret korostavat,

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta

Lisätiedot

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta EUROPEAN PARLIAMENT 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 10.7.2012 2011/0344(COD) TARKISTUKSET 46-185 Mietintöluonnos Kinga Göncz (PE491.176v01-00) ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15 1(7) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 JOHDANTO ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten oikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2014/2040(BUD) 6.8.2014 TARKISTUKSET 1-10 Danuta Maria Hübner (PE537.156v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta

Lisätiedot

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10416/19 SOC 496 EMPL 384 ECON 649 EDUC 328 SAN 310 GENDER 30 ANTIDISCRIM 20 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Kallela Jari(VM), Rissanen Olli- Pekka(VM) JULKINEN

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Kallela Jari(VM), Rissanen Olli- Pekka(VM) JULKINEN Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2017-00224 JulkICT Kallela Jari(VM), Rissanen Olli- Pekka(VM) 20.04.2017 JULKINEN Asia Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet täytäntöönpanostrategia Kokous U/E/UTP-tunnus

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/2149(INI) 23.6.2017 TARKISTUKSET 1-13 Franz Obermayr (PE602.824v01-00) perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta kansallisten parlamenttien

Lisätiedot

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta 26.4.2013 Tiivistelmä: Sampo vai kuiva kaivo? Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta Palkansaajajärjestöt tukevat vahvistettavaa talouspolitiikan koordinaatiota, euroa

Lisätiedot

Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa

Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa P7_TA(2011)0427 Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. syyskuuta 2011 ihmisoikeuksista,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 18.12.2014 2014/0002(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi työnvälityspalvelujen

Lisätiedot

Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa

Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Tähän ohjelmaan on kirjoitettu auki ViNOn periaatteet, jotka toimivat kaiken politiikkamme taustalla ja ohjaavat toimintaamme.

Tähän ohjelmaan on kirjoitettu auki ViNOn periaatteet, jotka toimivat kaiken politiikkamme taustalla ja ohjaavat toimintaamme. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Periaateohjelma 2013

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.4.2014 COM(2014) 239 final 2014/0131 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnossa Euroopan unionin puolesta noudatettavasta kannasta suositukseen,

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016

Lisätiedot

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Vetoomusvaliokunta 2004 13. syyskuuta 2001 LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Ehdotus neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.

TARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.2.2010 2010/0000(INI) TARKISTUKSET 1-8 (PE438.237v02-00) ehdotuksesta suositukseksi neuvostolle EU:n painopisteistä YK:n yleiskokouksen 65.

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

Liukuuko sosiaalipolitiikka eurooppalaisiin käsiin?

Liukuuko sosiaalipolitiikka eurooppalaisiin käsiin? Liukuuko sosiaalipolitiikka eurooppalaisiin käsiin? Työeläkepäivä 20.10.2010 Carin Lindqvist-Virtanen Sosiaali- ja terveysministeriö Sisältö Suomalainen sosiaalipolitiikka ulkomaailman paineissa Juridiikka

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille

Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus 9.1.2019 A8-0482/25 25 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Jäsenvaltioiden talous kaipaa pikaisesti sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten suunnattua julkista investointisuunnitelmaa,

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

10 KEINOA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEKSI YRITYSTEN SILMIN. Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta

10 KEINOA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEKSI YRITYSTEN SILMIN. Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta 10 KEINOA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEKSI YRITYSTEN SILMIN Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta Tavoitteet Toimiva vapaakauppa ja terve talouskasvu EU:n ykköstavoitteeksi. Talouskasvun ja työpaikkojen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija

Lisätiedot

Kansainvälisten asioiden ohjelma

Kansainvälisten asioiden ohjelma Kansainvälisten asioiden ohjelma Johdanto Keskustaopiskelijat näkevät kasvavan sosiaalisen ja ekonomisen eriarvoisuuden niin globaalilla kuin paikallisella tasolla maailman suurimpana haasteena. Eriarvoisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 30.1.2014 2013/0120B(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/215. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/215. Tarkistus 20.3.2019 A8-0094/215 215 João Ferreira, Miguel Viegas, João Pimenta Lopes, Marisa Matias Johdanto-osan 9 kappale (9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja Yhteinen tutkimuskeskus Joint Research Centre (JRC) e. r p. / r 65 % 80 % 60 % 20 % 73 % FI TSUNAMIS ALERT SYSTEM MUNICIPAL SERVICE + 27.5 1020.0

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.3.2018 COM(2018) 168 final 2018/0078 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS komission valtuuttamisesta hyväksymään unionin puolesta maailmanlaajuinen sopimus turvallisesta, hallitusta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto 24.4.2009 Kevät Nousiainen Tasa-arvoelinten/lakien yhtenäistäminen Euroopassa Rotusyrjintädirektiivi

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 annika.forsander@helsinki.fi Maahanmuutto muokkaa kaupunkeja Maahanmuutto ja maahanmuuttajaväestön kasvu yksi keskeisimmistä kaupunkien

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 15.2.2017 JOIN(2017) 7 final 2017/0031 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 9. huhtikuuta 207 (OR. en) 206/025 (COD) PE-CONS 3/7 VISA 8 COEST 55 COMIX 62 CODEC 295 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

Lisätiedot