Luottoluokitustapahtumien vaikutus osakekurssiin toimialakohtainen vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luottoluokitustapahtumien vaikutus osakekurssiin toimialakohtainen vertailu"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Luottoluokitustapahtumien vaikutus osakekurssiin toimialakohtainen vertailu Yrityksen taloustiede, Laskentatoimi Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Eeva-Mari Ihantola Janne Viitala

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu; yrityksen laskentatoimi Tekijä: VIITALA, JANNE Tutkielman nimi: Luottoluokitustapahtumien vaikutus osakekurssiin toimialakohtainen vertailu Pro gradu -tutkielma: 95 sivua, 5 kuviota, 11 taulukkoa ja 7 liitesivua Aika: Kesäkuu 2012 Avainsanat: luottoluokitus, epänormaali tuotto, markkinareaktio, tapahtumatutkimus, toimiala Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää reagoivatko suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten yritysten osakekurssit luottoluokitusten tai luottoluokitusnäkymien muutoksiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, ennakoivatko yhtiöiden osakekurssit luottoluokitustapahtumia sekä reagoivatko eri toimialoilla toimivat yritykset luottoluokitustapahtumiin eri tavoin. Tutkimusaineiston muodostavat kahden kansainvälisesti suurimman luottoluokitusyrityksen, Standard & Poor sin sekä Moody sin, suomalaisille, ruotsalaisille sekä tanskalaisille pörssilistatuille yrityksille suorittamat luottoluokitusten nostot ja laskut sekä luottoluokitusnäkymien nostot ja laskut vuosina Aineisto sisältää kaiken kaikkiaan 189 luottoluokitusilmoitusta ja se on jaettu toimialatarkastelua varten kolmeen eri kategoriaan: pankki- ja rahoitusalan yhtiöt, perusteollisuus- ja teollisuustuoteyhtiöt sekä muilla aloilla toimivat yhtiöt. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapahtumatutkimusmenetelmää. Luottoluokituksen muutosten vaikutuksia osakkeiden hintoihin on tutkittu runsaasti jo 1970-luvun lopulta lähtien. Pääsääntöisesti tulokset ovat osoittaneet negatiivisia epänormaaleja tuottoja luottoluokituksen laskujen jälkeen, mutta luottoluokituksen nostojen jälkeen ei useimmiten ole havaittu tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja. Tutkimusten levitessä 1990-luvun lopulta lähtien myös Yhdysvaltojen markkinoiden ulkopuolelle, on tutkimustuloksissa alkanut esiintyä huomattavasti enemmän ristiriitaisuutta. Tutkimuksen empiiristen tulosten perusteella osakemarkkinat ennakoivat jossain määrin luottoluokitusnäkymien nostoja. Luottoluokitusnäkymien laskujen yhteydessä on havaittavissa sekä positiivisia että negatiivisia tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja. Varsinaiset luottoluokitusten nostot ja laskut eivät aiheuta yhdensuuntaisia tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja reaktioita. Eri toimialojen yhtiöiden reaktiot luottoluokitustapahtumiin eroavat toisistaan huomattavasti, jonka perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että luottoluokitustapahtuman kohteena olevan yhtiön toimialalla on vaikutusta yhtiön osakekurssin markkinareaktioon.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimusongelma ja aiheen rajaus Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen rakenne RAHOITUSMARKKINAT JA LUOTTOLUOKITUS Tehokkaat markkinat ja osakkeen arvon määrittyminen Tehokkaat markkinat Osakkeen arvonmääritys Luottoluokitustoiminta Luottoluokitustoiminnan kehitys Luottoluokitukset ja niiden merkitys markkinoilla Luottoluokitusprosessi Luottoluokittajien kriittistä tarkastelua TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Aikaisemmat tutkimukset Yleistä aikaisemmista tutkimuksista Tutkimuksia Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta Tutkimuksia muilta osakemarkkinoilta Tutkimushypoteesien johtaminen DATA JA METODOLOGIA Empiirisen aineiston esittely ja rajaus Tapahtumatutkimus Tapahtumatutkimusmenetelmä Tapahtumatutkimusprosessi Tapahtumatutkimukseen liittyvät ongelmat TULOKSET Luottoluokitusnäkymien nosto Tulokset koko aineiston osalta Toimialakohtaiset tulokset Luottoluokituksen nosto Tulokset koko aineiston osalta Toimialakohtaiset tulokset Luottoluokitusnäkymien lasku Tulokset koko aineiston osalta Toimialakohtaiset tulokset... 72

4 5.4 Luottoluokituksen lasku Tulokset koko aineiston osalta Toimialakohtaiset tulokset Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset YHTEENVETO JA POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET... 96

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Luottoluokituslaitoksilla on tärkeä rooli pääomamarkkinoilla. Luottoluokitusyritykset arvostelevat esimerkiksi yritysten ja valtioiden luottokelpoisuutta antamalla niille tiettyjä arvosanoja, joita kutsutaan luottoluokituksiksi. Luottoluokitus antaa talouden eri sidosryhmille tietoa luokitetun kohteen luottokelpoisuudesta eli kyvystä suoriutua velvoitteistaan. Luottoluokituksella on usein merkitystä luokituksen kohteen liikkeelle laskemien velkakirjojen ja muiden sijoitusinstrumenttien korkoihin ja tuotto-odotuksiin. Mikäli pääomamarkkinat toimivat tehokkaasti ja luottoluokituslaitokset toimivat sellaisen informaation perusteella, joka ei ole julkista, yritysten luottoluokituksilla ja niiden muutoksilla on huomattavia vaikutuksia osake- ja lainamarkkinoilla kyseisten instrumenttien hintoihin (Norden & Weber 2004, 2815). Lainanantajat käyttävät luottoluokituksia hyväkseen tehdessään luottopäätöksiä, hinnoitellessaan lainoja, tarkkaillessaan velallisia sekä kartoittaessaan riskejä. Luottoluokitukset ovat myös sijoittajien tärkeimpiä informaationlähteitä heidän arvioidessaan yritysten liikkeelle laskemien joukkolainojen laatua ja takaisinmaksun luotettavuutta; mitä parempi yrityksen luottoluokitus on, sitä pienempi on maksuhäiriön todennäköisyys. Lisäksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuussääntelyn uudistuksen BASEL II:n myötä luottoluokitusta voidaan käyttää apuna muun muassa pankkien sisäisen vakavaraisuuden määrittämiseen ja hallintaan (Frost 2007, ). Luottoluokituslaitosten rooli tulee tulevaisuudessa olemaan yhä tärkeämpi, sillä rahoitusmarkkinoilla kehitellään jatkuvasti monimutkaisempia sijoitusinstrumentteja, joiden riskin määrittäminen on tavalliselle sijoittajalle hankalaa. Standard & Poor sin laskettua elokuussa 2011 Yhdysvaltojen valtion luottoluokitusta vahvimmasta AAA-luokasta ja kahden muun suuren luottoluokittajan (Moody s ja Fitch) jätettyä kyseisen luokituksen vielä korkeimpaan mahdolliseen luokkaan on herännyt jälleen keskustelua siitä, kuinka luotettavia ja käyttökelpoisia luottoluokitukset ovat. Viime aikoina luottoluokituslaitoksiin kohdistunut kritiikki on koskenut Euroopan velkakriisiä ja lähinnä luottoluokitusmuutosten laajuutta sekä ajoitusta (Alsakka & Gwi-

6 6 lym 2012, 45). Keväällä 2012 on myös suomalaisessa mediassa nostettu esiin korkeimman AAA-luokituksen säilyttämisen tärkeys Suomen taloudelle ja sitä pidetäänkin jopa Suomen tärkeimpänä talouspoliittisena tavoitteena (Jouslehto 2012). Viime vuosina julkinen keskustelu on siis painottunut valtioiden joukkovelkakirjojen luokitusten arvosteluun, mutta vielä suuremman osan luottoluokitustoimintaa muodostavat yksittäisten yritysten saamat luottoluokitukset. Myös yritysluokitusten puolelta muistissa on yhä mm. kuuluisa Enronin tapaus vuosituhannen alusta, jossa luottoluokittajat antoivat yritykselle luokituksen vielä muutamia päiviä ennen yrityksen menemistä konkurssiin sekä tuoreempana Lehmann Brothersin vastaava tapaus subprime-kriisin yhteydessä syksyllä Whiten (2010, ) mukaan luottoluokittajien subprime-kiinnelainoille 2000-luvulla antamat pääosin suotuisat luottoluokitukset olivat osaltaan synnyttämässä asuntojen hintakuplaa USA:ssa, joka lopulta johti koko talousmaailmaa voimakkaasti ravisutelleeseen subprime-kriisiin vuosina Luottoluokituksen muutosten vaikutuksia osakkeiden hintoihin on tutkittu runsaasti jo 1970-luvun lopulta lähtien. Pääsääntöisesti tulokset ovat osoittaneet negatiivisia epänormaaleja tuottoja luottoluokituksen laskujen jälkeen, mutta luottoluokituksen nostojen jälkeen ei useimmiten ole havaittu tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja (mm. Holthausen & Leftwich, 1986; Hand, Holthausen & Leftwich, 1992; Dichev & Piotroski, 2001; Norden & Weber, 2004; Linciano, 2004; Choy, Gray & Ragunathan 2006). Tilastollisesti merkitsevien epänormaalien tuottojen ilmenemistä myös luottoluokitusten nostojen yhteydessä ei kuitenkaan voida pitää täysin poikkeuksellisena (mm. Elayan, Wei-Huei Hsu & Meyer, 2003; Li, Visaltanachoti & Kesayan, 2004; Li, Shin & Moore, 2006; Han, Shin, Reinhart & Moore, 2009). Erityisesti tutkimusten laajentuessa viime vuosikymmeninä Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta myös muualle maailmaan on ristiriitaisten tutkimustulosten määrä kasvanut paljon, eikä koko maailman osakemarkkinoita koskevia yleistyksiä aiheesta voida saatujen tutkimustulosten perusteella tehdä. Toimialojen vaikutusta luottoluokitustapahtumien informaatiosisältöön ovat tutkineet jossain määrin sekä Linciano (2004) että Abad-Romero ja Robles- Fernandez (2006).

7 7 1.2 Tutkimusongelma ja aiheen rajaus Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, synnyttävätkö luottoluokitusten ja luottoluokitusnäkymien laskut ja nostot epänormaaleja tuottoja. Aiempien tutkimusten perusteella on todennäköistä, että epänormaaleja tuottoja ainakin jossain määrin syntyy luottoluokitustapahtumien yhteydessä. Lisäksi tutkimuksen kohteena on se, että onko epänormaaleja tuottoja havaittavissa jo ennen luokitusilmoituksen julkistamista. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu varsin ristiriitaisia tuloksia markkinoiden reagointihetkestä eli siitä ennakoivatko markkinat luottoluokitusten muutoksia (vrt. Goh & Ederington, 1993; Richards & Deddouche, 2003). Luottoluokitusnäkymien muutokset ovat mukana tutkimuksessa sen vuoksi, että ne ovat eräänlaisia lisätyökaluja arvioitaessa luokituksen kohteena olevan sijoitusinstrumentin luottokelpoisuutta ja usein juuri luokitusnäkymien muutokset sisältävät enemmän uutta informaatiota kuin itse luokitusten muutokset (Alsakka & Gwilym 2012, 45). Edellä mainittujen asioiden toteutumista vertaillaan tutkimuksessa sekä koko aineistolla että eri toimialojen kesken jakamalla aineiston yhtiöt kolmeen eri kategoriaan: pankki- ja finanssialalla toimivat yhtiöt, teollisuusaloilla toimivat yhtiöt sekä muiden toimialojen yhtiöt, johon kuuluvat kaikki muut aineiston yhtiöt, jotka eivät kuulu kahteen ensin mainittuun kategoriaan. Tutkimusaineisto koostuu kahden suurimman luottoluokittajan, Standard & Poor sin ja Moody sin, suomalaisille, ruotsalaisille ja tanskalaisille listatuille pörssiyrityksille tekemistä luottoluokitusten ja luottoluokitusnäkymien muutoksista vuosina Tutkimusaineiston tarkempi rajaus tehdään tutkimuksen luvussa 4.1. Aiempien tutkimusten perusteella ja toimialakohtaista vertailua tukemaan on asetettu seitsemän tutkimushypoteesia, joiden pohjana käytettyjä aiempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia esitellään tarkemmin tutkimuksen kolmannessa luvussa, jossa tapahtuu myös hypoteesien johtaminen. Asetettujen tutkimushypoteesien tarkoituksena on selvittää reagoivatko suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten yritysten osakekurssit luottoluokitusten tai luottoluokitusnäkymien muutoksiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, ennakoivatko yhtiöiden osakekurssit luottoluokitustapahtumia sekä reagoivatko eri toimialoilla toimivat yritykset luottoluokitustapahtumiin eri tavoin. Tutkimushypoteesit ovat seuraavat:

8 8 H1: Markkinat eivät ennakoi luottoluokituksen muutosilmoituksia H2: Markkinat eivät ennakoi luottoluokitusnäkymien muutosilmoituksia H3: Luottoluokitusnäkymien nostoon liittyy tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja H4: Luottoluokituksen nostoon liittyy tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja H5: Luottoluokitusnäkymien laskuun liittyy tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja H5: Luottoluokituksen laskuun liittyy tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja H7: Osakekurssien reagoinnissa luottoluokituksen ja luottoluokitusnäkymien muutoksissa on eroja toimialojen välillä 1.3 Tutkimusmetodologia Neilimo ja Näsi (1980) ovat luokitelleet laskentatoimen tutkimusotteet neljään ryhmään: käsiteanalyyttinen tutkimusote, nomoteettinen tutkimusote, päätöksentekometodologinen tutkimusote sekä toiminta-analyyttinen tutkimusote. Tutkimuksen teoriaosuudessa käytetään näistä käsiteanalyyttistä tutkimusmenetelmää. Puusa (2008, 36) kuvailee käsiteanalyysiä ei-empiiriseksi tutkimusotteeksi, jota voidaan käyttää joko pohjana empiiriselle tutkimukselle tai täysin itsenäisenä tutkimusotteena. Tässä tutkimuksessa sitä käytetään pohjana empiiriselle tutkimukselle. Käsiteanalyysin avulla jäsennetään tutkimuksen kohteena olevaa käsitettä, pyritään ymmärtämään siihen liitettyjä merkityksiä ja selkeytetään sen suhdetta lähikäsitteisiin (Puusa 2008, 36). Tutkimuksen pääasiallisena tutkimusotteena voidaan kuitenkin pitää nomoteettista tutkimusotetta. Nomoteettinen tutkimusote on varsin yleinen ja sillä on erittäin merkittävä

9 9 asema suomalaisessa liiketaloustieteessä. Se perustuu pitkälti positivismiin, jota voidaan pitää kattavana ylänimikkeenä sille tieteenfilosofiselle suuntaukselle, jonka peruskäsitteitä ovat mm. objektiivisuus, luonnontieteenomaisuus, kausaalisuus, selittäminen, analyyttisyys, empiriapohjaisuus sekä tutkijan neutraalisuus. (Neilimo & Näsi 1980, 61.) Perinteinen nomoteettinen tutkimus pyrkii etsimään lainalaisuuksia sekä syy- ja seuraussuhteita tilastollisten yleistysten kautta. Nomoteettinen tutkimusote nojautuu kulloinkin yhteen teoriaan ja vähintään kohtuulliseen määrään tilastollisia havaintoja. Nomoteettisen tutkimusotteen perusominaisuuksia ovat mm. tutkimuksen havaintojen testaaminen tilastollisin menetelmin, tilastollisia havaintojoukkoja tarkasteleva havainnointiajattelu sekä deduktiivinen lähestymistapa, jossa teorioiden perusteella rakennetaan hypoteeseja ja malleja, joiden validiteettia testataan empiirisen havaintoaineiston avulla. (Salmi & Järvenpää 2000, 264.) Tässä tutkimuksessa nomoteettinen tutkimusote ilmenee vahvimmin juuri hypoteesien asettamisena teorioiden pohjalta sekä havaintojen testaamisessa tilastollisten menetelmien avulla. Lisäksi tutkimuksen nomoteettista tutkimusotetta kuvastaa myös tutkimuksen kausaalisuus. Tutkimuksen empiirisessä osassa tullaan käyttämään tutkimusmenetelmänä tapahtumatutkimusmenetelmää eli event-menetelmää, joka on arvopaperimarkkinoita tutkittaessa varsin yleisesti käytetty menetelmä, jossa tutkitaan pörssikurssin epänormaaleja tuottoja tietyn tapahtuman ympärillä (MacKinley 1997, 13 14). Tässä tutkimuksessa kyseisenä tapahtumana on luottoluokituksen tai luottoluokitusnäkymien muutos. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutetaan pohjoismaisten pörssilistattujen yhtiöiden luottoluokitustapahtumista ja niiden osakekurssien markkinareaktioista kerätyllä datalla, joka esitellään tarkemmin tutkimuksen neljännessä luvussa, jossa paneudutaan tarkemmin myös tapahtumatutkimusmenetelmään. 1.4 Tutkimuksen rakenne Johdantokappaleessa esitellään tutkimuksen aihepiiriä, rajataan tutkimusongelma, annetaan lyhyt kuvaus tutkimuksessa käytetyistä tutkimusotteista ja -menetelmistä sekä käydään läpi tutkimuksen rakenne. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu luvuista 2 ja 3. Toisen luvun ensimmäisessä alaluvussa käsitellään tehokkaiden markkinoiden hypoteesia ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä sekä esitellään muutamia osakkeiden hinnoittelumalleja ja

10 10 pohditaan osakkeiden arvonmääritykseen vaikuttavia tekijöitä. Alaluvussa 2.2 esitellään luottoluokitusprosessia käytännössä, pohditaan luottoluokitusten merkitystä ennen ja nyt sekä tuodaan esille luottoluokitustoiminnan kohtaamaa kritiikkiä. Kolmannessa luvussa käydään läpi aikaisempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimukset on jaettu kahteen osaan, Yhdysvaltojen osakemarkkinoita ja muita osakemarkkinoita käsitteleviin tutkimuksiin. Kolmannen luvun kolmannessa alakappaleessa tehdään lyhyt yhteenveto aikaisempien tutkimusten tuloksista ja luodaan niiden pohjalta johdetut tutkimushypoteesit. Neljännessä luvussa esitellään tutkimuksen empiirinen aineisto ja kuvaillaan tapahtumatutkimusprosessia sekä kirjallisesti että matemaattisten kaavojen avulla. Viidennessä luvussa puolestaan esitetään tutkimuksen tulokset. Tulokset esitetään koko aineiston osalta sekä eriteltynä toimialoittain. Tutkimuksen päättävä kuudes luku toimii yhteenvetokappaleena. Siinä pohditaan myös tutkimuksen reliabiliteettia ja validiteettia sekä mahdollisia jatkotutkimusaiheita.

11 11 2 RAHOITUSMARKKINAT JA LUOTTOLUOKITUS 2.1 Tehokkaat markkinat ja osakkeen arvon määrittyminen Tehokkaat markkinat Faman (1970) mukaan pääomamarkkinoiden tärkein tehtävä on talouden pääomavarantojen allokointi. Ihanteellisilla markkinoilla hinnat tarjoavat tarkkoja signaaleja siitä, miten talouden resurssit tulisi kohdentaa. Tehokkaiksi markkinoiksi kutsutaan markkinoita, joilla sijoitusinstrumenttien hinnat heijastavat täysin kaiken saatavilla olevan informaation. (Fama 1970, 383) Tehokkailla markkinoilla sijoituksista osto- ja myyntitarjouksillaan kilpailevat sijoittajat saavat siis hinnat asettumaan tasolle, joka kuvastaa kaikkea käytettävissä olevaa informaatiota. Tämä Faman 1960-luvulla kehittelemä ja vuonna 1970 Journal of Financessa julkaisema teoria tehokkaista markkinoista (efficient market hypothesis) on yhä yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä rahoituksen teorioista. Se pohjautuu vahvasti satunnaiskulun (random walk) teoriaan ja reilun pelin (fair game) oletuksiin. Satunnaiskulun teoria tarkoittaa tiivistettynä sitä, että osakkeiden hinnat vaihtelevat satunnaisesti ja ennustamattomasti eli historiallisilla tapahtumilla ei ole vaikutusta osakkeiden hintaan tulevaisuudessa. Teorian mukaan osakkeen nykyinen hinta kuvastaa siis kaikkea osakkeen arvoon vaikuttavaa julkista tietoa ja osakehinnat muuttuvat välittömästi uuden tiedon tullessa markkinoille. Reilun pelin perusoletuksena puolestaan on, että osakkeiden hinnat heijastavat täysin sijoittajien olemassa olevaan informaatioon perustuvia odotuksia. Tulevaisuuden hinnat muuttuvat ainoastaan sijoittajien odotusten muuttuessa ja tällaisten muutosten tulisi olla satunnaisesti positiivisia tai negatiivisia, olettaen että sijoittajien odotukset muodostuvat saman tiedon pohjalta. Sijoittaja siis ei voi saada markkinoita suurempaa tuottoa ilman, että hänellä on hallussaan uutta informaatiota. (Fama 1970, ) Markkinoiden tehokkuus jakautuu Faman (1970, ) mukaan kolmeen eri tasoon: vahvaan (strong), puolivahvaan (semi-strong) ja heikkoon (weak). Vahva tehokkuusmuoto on voimassa markkinoilla, mikäli sijoittajilla on monopolistinen pääsy kaikkeen hinnan muodostumisen kannalta relevanttiin informaatioon, mukaan lukien julkisen informaation lisäksi siis myös sisäpiiri-informaation. Lisäksi Malkiel (2003, 59) muis-

12 12 tuttaa, että Fama ei oleta tehokkaiden markkinoiden teoriassaan ainoastaan, että kaikki informaatio on otettu huomioon hinnan muodostumisessa, vaan vahvasti tehokkailla markkinoilla tuon kaiken informaation pitää myös kulkea erittäin nopeasti ja uusi informaatio tulee ottaa huomioon ilman viiveitä. Markkinoiden toimiessa puolivahvasti ne ottavat huomioon kaiken saatavilla olevan julkisen informaation. Heikon muodon tehokkuusehdon mukaan arvopaperin hinta pitää sisällään kaiken historiallisiin hintoihin sisältyvän informaation. Tämän ehdon toteutuessa osakkeiden historiallisia tuottoja tutkimalla ei tulisi olla mahdollista löytää senkaltaista sijoitusstrategiaa, jolla on mahdollista saavuttaa epänormaaleja tuottoja. Fundamenttianalyysilla sen sijaan on mahdollista ansaita ylituottoa heikon tehokkuuden vallitessa. Faman mukaan heikon tehokkuustason oletuksella suoritetut testit tukevat vahvasti teoriaa. (Fama 1970, ) Vahvalla tehokkuudella toimivien markkinoiden toteutumiseen riittäisi seuraavien olosuhteiden toteutuminen: tehokkailla markkinoilla ei tulisi olla transaktiokustannuksia, informaation tulisi olla ilmaiseksi kaikkien markkinaosapuolten käytettävissä ja kaikilla markkinaosapuolilla tulisi olla yhtäläinen käsitys siitä, millaiset seuraamukset tämänhetkisellä informaatiolla on arvopaperin nykyiseen sekä tulevaisuuden hintaan. Edellä mainituissa olosuhteissa sijoitusinstrumenttien hinta heijastaisi todellakin kaiken käytettävissä olevan informaation, mutta todellisuudessa pääomamarkkinat eivät koskaan täytä täysin kyseisiä ehtoja. Faman mukaan edellä mainitut olosuhteet eivät kuitenkaan ole välttämättömyys tehokkaiden markkinoiden toteutumiselle. Esimerkiksi niin kauan kuin toimijat ottavat huomioon kaiken käytettävissä olevan informaation, eivät edes suuret transaktiokustannukset merkitse sitä, etteivätkö hinnat heijastaisi kaupankäyntihetkellä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota. Toisekseen, kaikkien markkinoilla toimivien ei tarvitse saada informaatiota käyttöönsä ilmaiseksi, vaan markkinat voivat olla tehokkaat, mikäli riittävä määrä toimijoita saa vaivattomasti käyttöönsä kaiken mahdollisen informaation. Myöskään markkinoilla toimijoiden keskuudessa vallitseva erimielisyys käytettävissä olevan informaation vaikutuksista arvopaperin hintaan ei ole syy markkinoiden tehottomuuteen olettaen, että markkinoilla ei ole sijoittajia, jotka pystyisivät jatkuvasti löytämään markkinoilta väärin hinnoiteltuja arvopapereita. Kuitenkin edellä mainitut seikat ovat potentiaalisia syitä aiheuttamaan markkinoiden tehottomuutta ja estämään tehokkaiden markkinoiden olemassa olon. (Fama 1970, )

13 13 On olemassa paljon todisteita, jotka ovat ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa. Yhtenä tällaisena esimerkkinä ovat erilaiset osakemarkkinoilla usein toistuvat anomaliat eli poikkeukset, jotka eivät periaatteessa perustu tosiasioihin. Jotkin näistä anomalioista liittyvät aikamääreisiin, kuten kuukausiin, viikonpäiviin tai kellonaikoihin. Yksi tunnetuimmista anomalioista on ns. tammikuuilmiö, jolla tarkoitetaan sitä, että tuotot ovat tammikuussa keskimäärin suuremmat kuin muina kuukausina. Tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan tammikuuilmiön olisi pitänyt kadota markkinoilta sen jälkeen, kun se oli havaittu, koska sijoittajien olisi pitänyt hyödyntää kyseinen mahdollisuus ylisuuriin tuottoihin. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Mm. Malkielin (2003, 64) mukaan osakeindeksin, jossa kaikilla osakkeilla on sama paino, on osoitettu tuottavan poikkeuksellisen hyviä tuottoja vuoden ensimmäisinä viikkoina. Useat empiiriset tutkimukset ovat löytäneet yhteyksiä yritysten ominaispiirteiden ja ylituottojen välillä. Tällaisia piirteitä ovat tyypillisesti olleet yrityksen koko, markkina-arvon ja kirja-arvon suhde sekä osakkeen tuottojen ja hinnan välinen suhde. Näitä ilmiöitä kutsutaan usein markkina-anomalioiksi, sillä tehokkailla markkinoilla ei tulisi olla mahdollista ansaita ylituottoja yritysten ominaisuuksia havainnoimalla. (Elton, Gruber, Brown & Goetzmann 2003, 419.) Black (1986) nostaa artikkelissaan esille markkinoilla olevan kohinan (noise). Kohinan kohdalla kyse ei siis ole mistään seikkaperäisestä uutisoinnista, vaan paljon epävarmemmista asioista, kuten markkinoilla liikkuvista huhuista. Osa sijoittajista tekee kauppaa tiedon sijasta tällaisen kohinan perusteella. Tietoon kaupankäyntinsä perustavien sijoittajien kaupankäynti vaikuttaa markkinahintoihin, mutta niin vaikuttaa myös kohinaan kaupankäyntinsä perustavien sijoittajien kaupankäynti. Jos hintoihin on siirtynyt kaikki markkinoilla oleva tieto, niin myös markkinoilla oleva kohina on siirtynyt osakkeiden hintoihin. Tämä ei kuitenkaan johda siihen tilanteeseen, että hinnat olisivat tehokkaammat, koska tietoon kaupankäyntinsä perustavat ihmiset eivät ota tarpeeksi suurta asemaa markkinoilta. He eivät halua ottaa suurempaa asemaa, sillä tiedon antama pieni etumatka ei takaa vielä voittoja ja suuremman aseman ottaminen tarkoittaisi myös suurempia riskejä. Toisekseen, kaupankäyntinsä tietoon perustuvat eivät koskaan voi olla täysin varmoja siitä, että heidän kaupankäyntinsä perustuu tietoon eikä kohinaan. (Black 1986, )

14 14 Yksi tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin liittyvä suuri haaste on myös oletus siitä, että sijoittajat (eli ihmiset) olisivat täysin rationaalisia. Usein sijoittajat kuitenkin reagoivat irrelevanttiin tietoon, muodostaen sen pohjalta omia näkemyksiään ja odotuksiaan arvopaperin tuotoista. Tehokkaiden markkinoiden puolustajat ovat perustelleet tätä siten, että irrationaaliset kaupankävijät käyvät kauppaa sattumanvaraisesti ja näin ollen heidän tekemänsä kaupat ikään kuin kumoavat toisensa pitkässä juoksussa. Psykologinen aineisto kuitenkin osoittaa, että ihmiset eivät poikkea rationaalisuudesta sattumanvaraisesti, vaan pikemminkin suurin osa ihmisistä poikkeaa siitä samalla tavalla. Ongelma korostuu entisestään, kun sijoitusstrategiansa kohinaan perustavat kaupankävijät käyttäytyvät sosiaalisesti, jolloin on mahdollista että he kuuntelevat samoja huhuja ja käyttäytyvät samalla tavalla kuin rationaalisuudesta poikkeavat sijoittajat. Yksityissijoittajien lisäksi myös ammattisijoittajilla voi olla taipumusta vastaavaan irrationaalisuuteen. Ammattisijoittajien (eli esimerkiksi rahastoja hallinnoivien henkilöiden) kohdalla tämä saattaa tarkoittaa sitä, että he ostavat osittain samoja osakkeita kuin muutkin vältelläkseen alisuoriutumista. (Shleifer 2000, ) Empiirisissä tutkimuksissa on tutkittu paljon luottoluokitusten muutosten vaikutusta osakkeen hintaan ennen luottoluokituksen muutosilmoitusta, juuri ilmoitushetkellä ja ilmoitushetken jälkeen. Mikäli luottoluokitus tuottaa uutta informaatiota, tulisi osakkeen hinnan reagoida välittömästi luottoluokitusilmoituksen jälkeen markkinoiden tehokkuuden ollessa vahvalla tasolla. Mikäli luottoluokituksen muutos puolestaan perustuu vanhaan, markkinoiden tiedossa jo olleeseen informaatioon, ei osakekurssien tulisi reagoida lainkaan. Mm. Nordenin ja Weberin (2004) tutkimustulosten mukaan luottoluokitusilmoitusten kohdalla markkinoiden tehokkuus on puolivahvalla tasolla. Heidän mukaansa useimmissa tapauksissa osakkeiden hinnat ennakoivat luottoluokitusten muutoksia. Osakekurssit siis reagoivat yritystä koskeviin uutisiin välittömästi, kun taas luottoluokituslaitokset toimivat pienellä viiveellä. Kuitenkin Norden ja Weber (2004) havaitsivat merkitseviä negatiivisia epänormaaleja tuottoja myös muutosilmoitushetkellä luottoluokitusten ja luottoluokitusnäkymien laskujen yhteydessä, mutta vastaavia merkitseviä epänormaaleja tuottoja ei ollut havaittavissa positiivisten luottoluokitustapahtumien yhteydessä. Koska myös lukuisat muut aiheesta tehdyt tutkimukset (mm. Holthausen & Leftwich, 1986; Hand et al., 1992; Dichev & Piotroski, 2001; Linciano, 2004; Choy et al., 2006) ovat antaneet vastaavanlaisia, hieman ristiriitaisia tuloksia, ei markkinoiden

15 15 voida sanoa toimivan vahvan tehokkuuden ehtojen mukaisesti luottoluokitusilmoitusten yhteydessä Osakkeen arvonmääritys Selvitettäessä, miten luottoluokituksen muutos vaikuttaa osakkeen hintaan, on asiaa lähestyttävä osakkeen arvonmäärityksen näkökulmasta. Pitkän aikavälin sijoittajille osakkeen tuotto määräytyy osakkeen tulevana arvonnousuna ja osinkoina. Alkuperäisten osakkeen hinnoittelumallien perustana oli tarkastella osakkeen omistajalleen tuottamaa kassavirtaa eli osakkeen tuottamia osinkoja. Näissä malleissa osakkeen hinnaksi muodostuu kaikkien sen tulevaisuudessa tuottamien osinkojen nykyarvojen summa. Käytännössä siis odotetut osingot diskontataan nykyhetkeen sijoittajien tuottovaatimuksella. Malli on kuitenkin hankala käyttää, sillä jokainen kassavirta täytyy diskontata erikseen. Usein tehdäänkin osinkojen tulevan kehityksen suhteen tiettyjä yksinkertaistavia oletuksia. Esimerkiksi, jos osinkojen oletetaan tulevaisuudessa olevan yhtä suuria tai niiden oletetaan kasvavan tietyllä vakioprosentilla, voidaan osakkeen hinta laskea Gordonin osinkomallilla, joka on esitetty kaavalla (1). (Vaihekoski 2004, ) (1) jossa P 0 on osakkeen hinta nykyhetkellä, D 1 on oletus yhtiön vuoden kuluttua maksamasta osingosta, r on sijoittajien tuottovaatimus ja g on osinkojen kasvuvauhti. Mallin edellytyksenä on, että osinkojen kasvuvauhti on pienempi kuin sijoittajien tuottovaatimus (g < r) ja oletuksena, että seuraava osingonmaksu tapahtuu aina tarkalleen vuoden kuluttua edellisestä. Gordonin mallin tuloksena on realistisia odotuksia käytettäessä usein kuitenkin aivan liian alhainen osakehinta markkinahintaan verrattuna. (Vaihekoski 2004, 177.) Suurta suosiota sijoittajien keskuudessa on saavuttanut 1990-luvulla kehitelty lisäarvomalli (surplus model) tai jäännöstulomalli (residual income model), joka osoitti että

16 16 lisäarvon perusteella tapahtuva hinnoittelu on yhtenevä osinkoihin perustuvan hinnoittelun kanssa. Mallin ajatuksena on, että kirjanpidossa tapahtuva tasearvon muutos perustuu yrityksen voittoihin ja maksettuihin osinkoihin. Osakkeen hinta voidaan ilmoittaa funktiona yhtiön kirjanpitoarvosta ja odotetuista lisätuotoista. Lisätuotot ovat yrityksen voitto vähennettynä kirjanpidon pääoman tuottovaatimuksella. Malli on esitetty kaavalla (2). (Vaihekoski 2004, ) (2) jossa P 0 on osakkeen hinta nykyhetkellä ja la t = EPSt BV t-1 *r. BV 0 on osakekohtainen kirja-arvo nykyhetkellä 0 ja BV t-1 vastaavasti t-1 periodia nykyhetkestä. EPS t on tulos hetkellä t ja r on sijoittajien vuotuinen oman pääoman tuottovaatimus. Osakekohtainen kirja-arvo nykyhetkellä eli BV 0 saadaan jakamalla taseen loppusumma vähennettynä vieraan pääoman määrällä ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Periodin t kirjaarvo on edellisen periodin t-1 kirja-arvo lisättynä tuloksella EPS t ja vähennettynä maksetuilla osingoilla. Malli ikään kuin antaa taseomaisuudelle suuremman merkityksen osakkeiden hinnoittelussa verrattuna alkuperäisiin hinnoittelumalleihin. Mallia voidaan käyttää mm. arvo- ja kasvuosakkeiden etsimiseen sekä tasearvon, lähivuosien lisäarvojen ja pitkän aikavälin lisäarvojen osuuden erottamiseen osakkeen nykyisestä hinnasta. (Vaihekoski 2004, 188.) Malleissa käytettävä sijoittajien tuottovaatimus r saadaan usein beetateknologian eli esimerkiksi CAPM 1 -mallin avulla. CAPM-mallissa osakkeen riskin eli beetan kasvaessa kasvaa myös pääoman tuottovaatimus eli kasvanut riski vaikuttaa käänteisesti osakkeen arvoon. (Vaihekoski 2004, ) Luottoluokitus kuvaa yrityksen maksuhäiriön todennäköisyyttä. Yrityksen luottoluokituksen laskeminen on merkki yrityksen kasvaneesta maksuhäiriön todennäköisyydestä. Kasvanut maksuhäiriön todennäköisyys lisää yrityksen riskisyyttä, joka johtaa puolestaan pääoman tuottovaatimuksen kasvuun ja näin ollen osakkeen arvon alentumiseen. Luottoluokituksen noston tulisi vaikuttaa puolestaan päinvastoin. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että näin ei aina ole. 1 CAPM = Capital Asset Pricing Model

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Kvantitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvantitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Osakkeen arvonmääritysprosessi: 1. Ymmärrä yrityksen liiketoiminta ja tulonmuodostus Makrotalousanalyysi yhdessä toimiala-analyysin kanssa antaa

Lisätiedot

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi 4.3c Liite 1 versio 3

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi 4.3c Liite 1 versio 3 Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi.c Liite versio Luettelo hyväksytyistä luottoluokituslaitoksista sekä kuvaukset niiden laatimien luokitusten ja vakavaraisuuslaskennan

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G.

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G. Sisältö Esipuhe... Alkusanat... Benjamin Graham Osta halvalla!... Omaperäisyydellä tuottoihin... Sijoittaminen vastaan spekulaatio... Defensiivinen sijoittaja... Tarmokas sijoittaja... Suhteellisen epäsuositut

Lisätiedot

Distance to Default. Agenda. listaamattomien yritysten analysoinnissa 5.5.2009. Riku Nevalainen HSE 8.5.2009

Distance to Default. Agenda. listaamattomien yritysten analysoinnissa 5.5.2009. Riku Nevalainen HSE 8.5.2009 Distance to Default Riku Nevalainen HSE 8.5.2009 Agenda 1. Distance to default malli osakemarkkinoilla 2. Osakemarkkinoiden informaation hyödyntäminen listaamattomien yritysten analysoinnissa 3. Moody

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Lokakuu 2012 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio 6

Lisätiedot

Luottoluokituksen informaatioarvo Suomen osakemarkkinoilla

Luottoluokituksen informaatioarvo Suomen osakemarkkinoilla LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Rahoitus Luottoluokituksen informaatioarvo Suomen osakemarkkinoilla Tarkastajat: professori Minna Martikainen professori Mika Vaihekoski

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus

Puolivuosikatsaus Puolivuosikatsaus 1.1 30.6. 2017 Avainluvut 4-6/2017 4-6/2016 Muutos% 1-6/2017 1-6/2016 Muutos% 1-12/2016 Liikevaihto, MEUR 196,0 192,4 1,9 % 352,6 350,6 0,6 % 775,8 Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0 Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto 4 1.1.2

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Yleisimmät osakkeen arvonmääritysmallit: Osakkeen nykyarvon laskemiseen perustuvat mallit Mallit arvioivat osakkeen nykyarvon laskemalla tulevaisuuden osakkeesta

Lisätiedot

Warrantit. Kohteena: Nokia Oyj. Liikkeeseenlaskupäivä: 28 syyskuuta 2011

Warrantit. Kohteena: Nokia Oyj. Liikkeeseenlaskupäivä: 28 syyskuuta 2011 Warrantit Kohteena: Nokia Oyj Liikkeeseenlaskupäivä: 28 syyskuuta 2011 Lopulliset ehdot Warrantit Täydelliset tiedot Handelsbankenista ja tarjouksesta on saatavilla ainoastaan 23. maaliskuuta 2011 voimaan

Lisätiedot

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- UB Amerikka patentoidulla sijoitusprosessilla tuloksiin UB Amerikka on Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittava rahasto, jonka salkunhoidossa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Korkojen aikarakenne

Korkojen aikarakenne Korkojen aikarakenne opetusnäyte: osa kuvitteellista Raha- ja pankkiteorian aineopintojen kurssia Antti Ripatti Taloustiede 4.11.2011 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 1 / 30 2003),

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Miltä näyttää vuosi 2017 tilinpäätösten perusteella? Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

Miltä näyttää vuosi 2017 tilinpäätösten perusteella? Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto Miltä näyttää vuosi 2017 tilinpäätösten perusteella? Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto 16.2.2017 Markkinatilanne Euroopassa Takana osakemarkkinoiden vahva nousujakso loppuvuonna 2016. Euroopan

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Yleisimmät osakkeen arvonmääritysmallit: Osakkeen nykyarvon laskemiseen perustuvat mallit Mallit arvioivat osakkeen nykyarvon laskemalla

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Yrityskauppaprosessin kipupisteet

Yrityskauppaprosessin kipupisteet Yrityskauppaprosessin kipupisteet Tampere, 16.4.2013 Riku Salomaa Yleistä yrityskauppaprosessista Yrityskauppa on monimutkainen kokonaisuus Tunteet voimakkaasti mukana Kauppaprosessin kesto yleensä 6 12

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Taaleritehdas Oyj Taaleritehdas on finanssiryhmä, joka tarjoaa varainhoito- ja rahoituspalveluita institutionaalisille sijoittajille,

Lisätiedot

Tiivistelmän kohtaan B.9 ( Tulosennuste tai arvio ) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

Tiivistelmän kohtaan B.9 ( Tulosennuste tai arvio ) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/10.5.2013 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/ LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2013 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016 LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT Privanet Group -konserni 1-12/2016 1-12/2015 Muutos 7-12/2016 7-12/2015 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto,

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009 Advisory Corporate Finance Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Syyskuu 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen

Lisätiedot

ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011. Nils Petter Hollekim

ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011. Nils Petter Hollekim ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011 Nils Petter Hollekim 2010 ja tulevaisuuden näkymät ODIN Kiinteistö -rahaston arvo nousi 45,8 prosenttia vuonna 2010. Rahaston vertailuindeksi nousi samana aikana

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

ARVOANALYYSI 18.3.2015 YHTEENVETO

ARVOANALYYSI 18.3.2015 YHTEENVETO YHTEENVETO PPO:n osuustodistuksen laskennallinen arvo eli tasesubstanssi (englanniksi net asset value, NAV) tämän arvoanalyysin perusteella on n. 1 240 euroa. Julkisesti noteerattujen sijoitusyhtiöiden

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2005 oli 5,1 meur (4,9 meur 1-3/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 4,1 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2005 oli 5,1 meur (4,9 meur 1-3/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 4,1 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 29.4.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N TULOS KÄÄNTYI POSITIIVISEKSI - Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2005 oli 5,1 meur (4,9 meur 1-3/2004), jossa kasvua edellisestä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

Taloustutkan Tähdet - luottoluokitus. Mitä Taloustutkan Tähdet - luottoluokitus kertoo?

Taloustutkan Tähdet - luottoluokitus. Mitä Taloustutkan Tähdet - luottoluokitus kertoo? Taloustutkan Tähdet - luottoluokitus Mitä Taloustutkan Tähdet - luottoluokitus kertoo? Perinteisellä luottoluokituksella tarkoitetaan yritysten ryhmittelyä niiden luottokelpoisuuden perusteella. Luottoluokitusprosessissa

Lisätiedot

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun 1 Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun Tommi Kokkarinen Head of Credit Pohjola Varainhoito 8.5.2012 Rahamarkkinat/Valtiolainat - Matala korkotaso pakottaa hakemaan tuottoja muualta 2 Korot ennätysalhaalla,

Lisätiedot

Standardi 5.1 Liite I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 Liite I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 Liite I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Vuosikatsaus Vuosikatsaus ja lainaportfolion tilanne

Vuosikatsaus Vuosikatsaus ja lainaportfolion tilanne Vuosikatsaus 2016 Vuosikatsaus ja lainaportfolion tilanne 31.12.2016 26.5.2017 2 Sisältö Yritysesittely Sijoittajat ja lainat Tunnusluvut Tulevaisuuden näkymät 3 5 6 7 Temply Annual Report 2015 GF Money

Lisätiedot