Luottoluokitustapahtumien vaikutus osakekurssiin toimialakohtainen vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luottoluokitustapahtumien vaikutus osakekurssiin toimialakohtainen vertailu"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Luottoluokitustapahtumien vaikutus osakekurssiin toimialakohtainen vertailu Yrityksen taloustiede, Laskentatoimi Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Eeva-Mari Ihantola Janne Viitala

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu; yrityksen laskentatoimi Tekijä: VIITALA, JANNE Tutkielman nimi: Luottoluokitustapahtumien vaikutus osakekurssiin toimialakohtainen vertailu Pro gradu -tutkielma: 95 sivua, 5 kuviota, 11 taulukkoa ja 7 liitesivua Aika: Kesäkuu 2012 Avainsanat: luottoluokitus, epänormaali tuotto, markkinareaktio, tapahtumatutkimus, toimiala Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää reagoivatko suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten yritysten osakekurssit luottoluokitusten tai luottoluokitusnäkymien muutoksiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, ennakoivatko yhtiöiden osakekurssit luottoluokitustapahtumia sekä reagoivatko eri toimialoilla toimivat yritykset luottoluokitustapahtumiin eri tavoin. Tutkimusaineiston muodostavat kahden kansainvälisesti suurimman luottoluokitusyrityksen, Standard & Poor sin sekä Moody sin, suomalaisille, ruotsalaisille sekä tanskalaisille pörssilistatuille yrityksille suorittamat luottoluokitusten nostot ja laskut sekä luottoluokitusnäkymien nostot ja laskut vuosina Aineisto sisältää kaiken kaikkiaan 189 luottoluokitusilmoitusta ja se on jaettu toimialatarkastelua varten kolmeen eri kategoriaan: pankki- ja rahoitusalan yhtiöt, perusteollisuus- ja teollisuustuoteyhtiöt sekä muilla aloilla toimivat yhtiöt. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapahtumatutkimusmenetelmää. Luottoluokituksen muutosten vaikutuksia osakkeiden hintoihin on tutkittu runsaasti jo 1970-luvun lopulta lähtien. Pääsääntöisesti tulokset ovat osoittaneet negatiivisia epänormaaleja tuottoja luottoluokituksen laskujen jälkeen, mutta luottoluokituksen nostojen jälkeen ei useimmiten ole havaittu tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja. Tutkimusten levitessä 1990-luvun lopulta lähtien myös Yhdysvaltojen markkinoiden ulkopuolelle, on tutkimustuloksissa alkanut esiintyä huomattavasti enemmän ristiriitaisuutta. Tutkimuksen empiiristen tulosten perusteella osakemarkkinat ennakoivat jossain määrin luottoluokitusnäkymien nostoja. Luottoluokitusnäkymien laskujen yhteydessä on havaittavissa sekä positiivisia että negatiivisia tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja. Varsinaiset luottoluokitusten nostot ja laskut eivät aiheuta yhdensuuntaisia tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja reaktioita. Eri toimialojen yhtiöiden reaktiot luottoluokitustapahtumiin eroavat toisistaan huomattavasti, jonka perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että luottoluokitustapahtuman kohteena olevan yhtiön toimialalla on vaikutusta yhtiön osakekurssin markkinareaktioon.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimusongelma ja aiheen rajaus Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen rakenne RAHOITUSMARKKINAT JA LUOTTOLUOKITUS Tehokkaat markkinat ja osakkeen arvon määrittyminen Tehokkaat markkinat Osakkeen arvonmääritys Luottoluokitustoiminta Luottoluokitustoiminnan kehitys Luottoluokitukset ja niiden merkitys markkinoilla Luottoluokitusprosessi Luottoluokittajien kriittistä tarkastelua TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Aikaisemmat tutkimukset Yleistä aikaisemmista tutkimuksista Tutkimuksia Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta Tutkimuksia muilta osakemarkkinoilta Tutkimushypoteesien johtaminen DATA JA METODOLOGIA Empiirisen aineiston esittely ja rajaus Tapahtumatutkimus Tapahtumatutkimusmenetelmä Tapahtumatutkimusprosessi Tapahtumatutkimukseen liittyvät ongelmat TULOKSET Luottoluokitusnäkymien nosto Tulokset koko aineiston osalta Toimialakohtaiset tulokset Luottoluokituksen nosto Tulokset koko aineiston osalta Toimialakohtaiset tulokset Luottoluokitusnäkymien lasku Tulokset koko aineiston osalta Toimialakohtaiset tulokset... 72

4 5.4 Luottoluokituksen lasku Tulokset koko aineiston osalta Toimialakohtaiset tulokset Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset YHTEENVETO JA POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET... 96

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Luottoluokituslaitoksilla on tärkeä rooli pääomamarkkinoilla. Luottoluokitusyritykset arvostelevat esimerkiksi yritysten ja valtioiden luottokelpoisuutta antamalla niille tiettyjä arvosanoja, joita kutsutaan luottoluokituksiksi. Luottoluokitus antaa talouden eri sidosryhmille tietoa luokitetun kohteen luottokelpoisuudesta eli kyvystä suoriutua velvoitteistaan. Luottoluokituksella on usein merkitystä luokituksen kohteen liikkeelle laskemien velkakirjojen ja muiden sijoitusinstrumenttien korkoihin ja tuotto-odotuksiin. Mikäli pääomamarkkinat toimivat tehokkaasti ja luottoluokituslaitokset toimivat sellaisen informaation perusteella, joka ei ole julkista, yritysten luottoluokituksilla ja niiden muutoksilla on huomattavia vaikutuksia osake- ja lainamarkkinoilla kyseisten instrumenttien hintoihin (Norden & Weber 2004, 2815). Lainanantajat käyttävät luottoluokituksia hyväkseen tehdessään luottopäätöksiä, hinnoitellessaan lainoja, tarkkaillessaan velallisia sekä kartoittaessaan riskejä. Luottoluokitukset ovat myös sijoittajien tärkeimpiä informaationlähteitä heidän arvioidessaan yritysten liikkeelle laskemien joukkolainojen laatua ja takaisinmaksun luotettavuutta; mitä parempi yrityksen luottoluokitus on, sitä pienempi on maksuhäiriön todennäköisyys. Lisäksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuussääntelyn uudistuksen BASEL II:n myötä luottoluokitusta voidaan käyttää apuna muun muassa pankkien sisäisen vakavaraisuuden määrittämiseen ja hallintaan (Frost 2007, ). Luottoluokituslaitosten rooli tulee tulevaisuudessa olemaan yhä tärkeämpi, sillä rahoitusmarkkinoilla kehitellään jatkuvasti monimutkaisempia sijoitusinstrumentteja, joiden riskin määrittäminen on tavalliselle sijoittajalle hankalaa. Standard & Poor sin laskettua elokuussa 2011 Yhdysvaltojen valtion luottoluokitusta vahvimmasta AAA-luokasta ja kahden muun suuren luottoluokittajan (Moody s ja Fitch) jätettyä kyseisen luokituksen vielä korkeimpaan mahdolliseen luokkaan on herännyt jälleen keskustelua siitä, kuinka luotettavia ja käyttökelpoisia luottoluokitukset ovat. Viime aikoina luottoluokituslaitoksiin kohdistunut kritiikki on koskenut Euroopan velkakriisiä ja lähinnä luottoluokitusmuutosten laajuutta sekä ajoitusta (Alsakka & Gwi-

6 6 lym 2012, 45). Keväällä 2012 on myös suomalaisessa mediassa nostettu esiin korkeimman AAA-luokituksen säilyttämisen tärkeys Suomen taloudelle ja sitä pidetäänkin jopa Suomen tärkeimpänä talouspoliittisena tavoitteena (Jouslehto 2012). Viime vuosina julkinen keskustelu on siis painottunut valtioiden joukkovelkakirjojen luokitusten arvosteluun, mutta vielä suuremman osan luottoluokitustoimintaa muodostavat yksittäisten yritysten saamat luottoluokitukset. Myös yritysluokitusten puolelta muistissa on yhä mm. kuuluisa Enronin tapaus vuosituhannen alusta, jossa luottoluokittajat antoivat yritykselle luokituksen vielä muutamia päiviä ennen yrityksen menemistä konkurssiin sekä tuoreempana Lehmann Brothersin vastaava tapaus subprime-kriisin yhteydessä syksyllä Whiten (2010, ) mukaan luottoluokittajien subprime-kiinnelainoille 2000-luvulla antamat pääosin suotuisat luottoluokitukset olivat osaltaan synnyttämässä asuntojen hintakuplaa USA:ssa, joka lopulta johti koko talousmaailmaa voimakkaasti ravisutelleeseen subprime-kriisiin vuosina Luottoluokituksen muutosten vaikutuksia osakkeiden hintoihin on tutkittu runsaasti jo 1970-luvun lopulta lähtien. Pääsääntöisesti tulokset ovat osoittaneet negatiivisia epänormaaleja tuottoja luottoluokituksen laskujen jälkeen, mutta luottoluokituksen nostojen jälkeen ei useimmiten ole havaittu tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja (mm. Holthausen & Leftwich, 1986; Hand, Holthausen & Leftwich, 1992; Dichev & Piotroski, 2001; Norden & Weber, 2004; Linciano, 2004; Choy, Gray & Ragunathan 2006). Tilastollisesti merkitsevien epänormaalien tuottojen ilmenemistä myös luottoluokitusten nostojen yhteydessä ei kuitenkaan voida pitää täysin poikkeuksellisena (mm. Elayan, Wei-Huei Hsu & Meyer, 2003; Li, Visaltanachoti & Kesayan, 2004; Li, Shin & Moore, 2006; Han, Shin, Reinhart & Moore, 2009). Erityisesti tutkimusten laajentuessa viime vuosikymmeninä Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta myös muualle maailmaan on ristiriitaisten tutkimustulosten määrä kasvanut paljon, eikä koko maailman osakemarkkinoita koskevia yleistyksiä aiheesta voida saatujen tutkimustulosten perusteella tehdä. Toimialojen vaikutusta luottoluokitustapahtumien informaatiosisältöön ovat tutkineet jossain määrin sekä Linciano (2004) että Abad-Romero ja Robles- Fernandez (2006).

7 7 1.2 Tutkimusongelma ja aiheen rajaus Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, synnyttävätkö luottoluokitusten ja luottoluokitusnäkymien laskut ja nostot epänormaaleja tuottoja. Aiempien tutkimusten perusteella on todennäköistä, että epänormaaleja tuottoja ainakin jossain määrin syntyy luottoluokitustapahtumien yhteydessä. Lisäksi tutkimuksen kohteena on se, että onko epänormaaleja tuottoja havaittavissa jo ennen luokitusilmoituksen julkistamista. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu varsin ristiriitaisia tuloksia markkinoiden reagointihetkestä eli siitä ennakoivatko markkinat luottoluokitusten muutoksia (vrt. Goh & Ederington, 1993; Richards & Deddouche, 2003). Luottoluokitusnäkymien muutokset ovat mukana tutkimuksessa sen vuoksi, että ne ovat eräänlaisia lisätyökaluja arvioitaessa luokituksen kohteena olevan sijoitusinstrumentin luottokelpoisuutta ja usein juuri luokitusnäkymien muutokset sisältävät enemmän uutta informaatiota kuin itse luokitusten muutokset (Alsakka & Gwilym 2012, 45). Edellä mainittujen asioiden toteutumista vertaillaan tutkimuksessa sekä koko aineistolla että eri toimialojen kesken jakamalla aineiston yhtiöt kolmeen eri kategoriaan: pankki- ja finanssialalla toimivat yhtiöt, teollisuusaloilla toimivat yhtiöt sekä muiden toimialojen yhtiöt, johon kuuluvat kaikki muut aineiston yhtiöt, jotka eivät kuulu kahteen ensin mainittuun kategoriaan. Tutkimusaineisto koostuu kahden suurimman luottoluokittajan, Standard & Poor sin ja Moody sin, suomalaisille, ruotsalaisille ja tanskalaisille listatuille pörssiyrityksille tekemistä luottoluokitusten ja luottoluokitusnäkymien muutoksista vuosina Tutkimusaineiston tarkempi rajaus tehdään tutkimuksen luvussa 4.1. Aiempien tutkimusten perusteella ja toimialakohtaista vertailua tukemaan on asetettu seitsemän tutkimushypoteesia, joiden pohjana käytettyjä aiempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia esitellään tarkemmin tutkimuksen kolmannessa luvussa, jossa tapahtuu myös hypoteesien johtaminen. Asetettujen tutkimushypoteesien tarkoituksena on selvittää reagoivatko suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten yritysten osakekurssit luottoluokitusten tai luottoluokitusnäkymien muutoksiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, ennakoivatko yhtiöiden osakekurssit luottoluokitustapahtumia sekä reagoivatko eri toimialoilla toimivat yritykset luottoluokitustapahtumiin eri tavoin. Tutkimushypoteesit ovat seuraavat:

8 8 H1: Markkinat eivät ennakoi luottoluokituksen muutosilmoituksia H2: Markkinat eivät ennakoi luottoluokitusnäkymien muutosilmoituksia H3: Luottoluokitusnäkymien nostoon liittyy tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja H4: Luottoluokituksen nostoon liittyy tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja H5: Luottoluokitusnäkymien laskuun liittyy tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja H5: Luottoluokituksen laskuun liittyy tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja H7: Osakekurssien reagoinnissa luottoluokituksen ja luottoluokitusnäkymien muutoksissa on eroja toimialojen välillä 1.3 Tutkimusmetodologia Neilimo ja Näsi (1980) ovat luokitelleet laskentatoimen tutkimusotteet neljään ryhmään: käsiteanalyyttinen tutkimusote, nomoteettinen tutkimusote, päätöksentekometodologinen tutkimusote sekä toiminta-analyyttinen tutkimusote. Tutkimuksen teoriaosuudessa käytetään näistä käsiteanalyyttistä tutkimusmenetelmää. Puusa (2008, 36) kuvailee käsiteanalyysiä ei-empiiriseksi tutkimusotteeksi, jota voidaan käyttää joko pohjana empiiriselle tutkimukselle tai täysin itsenäisenä tutkimusotteena. Tässä tutkimuksessa sitä käytetään pohjana empiiriselle tutkimukselle. Käsiteanalyysin avulla jäsennetään tutkimuksen kohteena olevaa käsitettä, pyritään ymmärtämään siihen liitettyjä merkityksiä ja selkeytetään sen suhdetta lähikäsitteisiin (Puusa 2008, 36). Tutkimuksen pääasiallisena tutkimusotteena voidaan kuitenkin pitää nomoteettista tutkimusotetta. Nomoteettinen tutkimusote on varsin yleinen ja sillä on erittäin merkittävä

9 9 asema suomalaisessa liiketaloustieteessä. Se perustuu pitkälti positivismiin, jota voidaan pitää kattavana ylänimikkeenä sille tieteenfilosofiselle suuntaukselle, jonka peruskäsitteitä ovat mm. objektiivisuus, luonnontieteenomaisuus, kausaalisuus, selittäminen, analyyttisyys, empiriapohjaisuus sekä tutkijan neutraalisuus. (Neilimo & Näsi 1980, 61.) Perinteinen nomoteettinen tutkimus pyrkii etsimään lainalaisuuksia sekä syy- ja seuraussuhteita tilastollisten yleistysten kautta. Nomoteettinen tutkimusote nojautuu kulloinkin yhteen teoriaan ja vähintään kohtuulliseen määrään tilastollisia havaintoja. Nomoteettisen tutkimusotteen perusominaisuuksia ovat mm. tutkimuksen havaintojen testaaminen tilastollisin menetelmin, tilastollisia havaintojoukkoja tarkasteleva havainnointiajattelu sekä deduktiivinen lähestymistapa, jossa teorioiden perusteella rakennetaan hypoteeseja ja malleja, joiden validiteettia testataan empiirisen havaintoaineiston avulla. (Salmi & Järvenpää 2000, 264.) Tässä tutkimuksessa nomoteettinen tutkimusote ilmenee vahvimmin juuri hypoteesien asettamisena teorioiden pohjalta sekä havaintojen testaamisessa tilastollisten menetelmien avulla. Lisäksi tutkimuksen nomoteettista tutkimusotetta kuvastaa myös tutkimuksen kausaalisuus. Tutkimuksen empiirisessä osassa tullaan käyttämään tutkimusmenetelmänä tapahtumatutkimusmenetelmää eli event-menetelmää, joka on arvopaperimarkkinoita tutkittaessa varsin yleisesti käytetty menetelmä, jossa tutkitaan pörssikurssin epänormaaleja tuottoja tietyn tapahtuman ympärillä (MacKinley 1997, 13 14). Tässä tutkimuksessa kyseisenä tapahtumana on luottoluokituksen tai luottoluokitusnäkymien muutos. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutetaan pohjoismaisten pörssilistattujen yhtiöiden luottoluokitustapahtumista ja niiden osakekurssien markkinareaktioista kerätyllä datalla, joka esitellään tarkemmin tutkimuksen neljännessä luvussa, jossa paneudutaan tarkemmin myös tapahtumatutkimusmenetelmään. 1.4 Tutkimuksen rakenne Johdantokappaleessa esitellään tutkimuksen aihepiiriä, rajataan tutkimusongelma, annetaan lyhyt kuvaus tutkimuksessa käytetyistä tutkimusotteista ja -menetelmistä sekä käydään läpi tutkimuksen rakenne. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu luvuista 2 ja 3. Toisen luvun ensimmäisessä alaluvussa käsitellään tehokkaiden markkinoiden hypoteesia ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä sekä esitellään muutamia osakkeiden hinnoittelumalleja ja

10 10 pohditaan osakkeiden arvonmääritykseen vaikuttavia tekijöitä. Alaluvussa 2.2 esitellään luottoluokitusprosessia käytännössä, pohditaan luottoluokitusten merkitystä ennen ja nyt sekä tuodaan esille luottoluokitustoiminnan kohtaamaa kritiikkiä. Kolmannessa luvussa käydään läpi aikaisempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimukset on jaettu kahteen osaan, Yhdysvaltojen osakemarkkinoita ja muita osakemarkkinoita käsitteleviin tutkimuksiin. Kolmannen luvun kolmannessa alakappaleessa tehdään lyhyt yhteenveto aikaisempien tutkimusten tuloksista ja luodaan niiden pohjalta johdetut tutkimushypoteesit. Neljännessä luvussa esitellään tutkimuksen empiirinen aineisto ja kuvaillaan tapahtumatutkimusprosessia sekä kirjallisesti että matemaattisten kaavojen avulla. Viidennessä luvussa puolestaan esitetään tutkimuksen tulokset. Tulokset esitetään koko aineiston osalta sekä eriteltynä toimialoittain. Tutkimuksen päättävä kuudes luku toimii yhteenvetokappaleena. Siinä pohditaan myös tutkimuksen reliabiliteettia ja validiteettia sekä mahdollisia jatkotutkimusaiheita.

11 11 2 RAHOITUSMARKKINAT JA LUOTTOLUOKITUS 2.1 Tehokkaat markkinat ja osakkeen arvon määrittyminen Tehokkaat markkinat Faman (1970) mukaan pääomamarkkinoiden tärkein tehtävä on talouden pääomavarantojen allokointi. Ihanteellisilla markkinoilla hinnat tarjoavat tarkkoja signaaleja siitä, miten talouden resurssit tulisi kohdentaa. Tehokkaiksi markkinoiksi kutsutaan markkinoita, joilla sijoitusinstrumenttien hinnat heijastavat täysin kaiken saatavilla olevan informaation. (Fama 1970, 383) Tehokkailla markkinoilla sijoituksista osto- ja myyntitarjouksillaan kilpailevat sijoittajat saavat siis hinnat asettumaan tasolle, joka kuvastaa kaikkea käytettävissä olevaa informaatiota. Tämä Faman 1960-luvulla kehittelemä ja vuonna 1970 Journal of Financessa julkaisema teoria tehokkaista markkinoista (efficient market hypothesis) on yhä yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä rahoituksen teorioista. Se pohjautuu vahvasti satunnaiskulun (random walk) teoriaan ja reilun pelin (fair game) oletuksiin. Satunnaiskulun teoria tarkoittaa tiivistettynä sitä, että osakkeiden hinnat vaihtelevat satunnaisesti ja ennustamattomasti eli historiallisilla tapahtumilla ei ole vaikutusta osakkeiden hintaan tulevaisuudessa. Teorian mukaan osakkeen nykyinen hinta kuvastaa siis kaikkea osakkeen arvoon vaikuttavaa julkista tietoa ja osakehinnat muuttuvat välittömästi uuden tiedon tullessa markkinoille. Reilun pelin perusoletuksena puolestaan on, että osakkeiden hinnat heijastavat täysin sijoittajien olemassa olevaan informaatioon perustuvia odotuksia. Tulevaisuuden hinnat muuttuvat ainoastaan sijoittajien odotusten muuttuessa ja tällaisten muutosten tulisi olla satunnaisesti positiivisia tai negatiivisia, olettaen että sijoittajien odotukset muodostuvat saman tiedon pohjalta. Sijoittaja siis ei voi saada markkinoita suurempaa tuottoa ilman, että hänellä on hallussaan uutta informaatiota. (Fama 1970, ) Markkinoiden tehokkuus jakautuu Faman (1970, ) mukaan kolmeen eri tasoon: vahvaan (strong), puolivahvaan (semi-strong) ja heikkoon (weak). Vahva tehokkuusmuoto on voimassa markkinoilla, mikäli sijoittajilla on monopolistinen pääsy kaikkeen hinnan muodostumisen kannalta relevanttiin informaatioon, mukaan lukien julkisen informaation lisäksi siis myös sisäpiiri-informaation. Lisäksi Malkiel (2003, 59) muis-

12 12 tuttaa, että Fama ei oleta tehokkaiden markkinoiden teoriassaan ainoastaan, että kaikki informaatio on otettu huomioon hinnan muodostumisessa, vaan vahvasti tehokkailla markkinoilla tuon kaiken informaation pitää myös kulkea erittäin nopeasti ja uusi informaatio tulee ottaa huomioon ilman viiveitä. Markkinoiden toimiessa puolivahvasti ne ottavat huomioon kaiken saatavilla olevan julkisen informaation. Heikon muodon tehokkuusehdon mukaan arvopaperin hinta pitää sisällään kaiken historiallisiin hintoihin sisältyvän informaation. Tämän ehdon toteutuessa osakkeiden historiallisia tuottoja tutkimalla ei tulisi olla mahdollista löytää senkaltaista sijoitusstrategiaa, jolla on mahdollista saavuttaa epänormaaleja tuottoja. Fundamenttianalyysilla sen sijaan on mahdollista ansaita ylituottoa heikon tehokkuuden vallitessa. Faman mukaan heikon tehokkuustason oletuksella suoritetut testit tukevat vahvasti teoriaa. (Fama 1970, ) Vahvalla tehokkuudella toimivien markkinoiden toteutumiseen riittäisi seuraavien olosuhteiden toteutuminen: tehokkailla markkinoilla ei tulisi olla transaktiokustannuksia, informaation tulisi olla ilmaiseksi kaikkien markkinaosapuolten käytettävissä ja kaikilla markkinaosapuolilla tulisi olla yhtäläinen käsitys siitä, millaiset seuraamukset tämänhetkisellä informaatiolla on arvopaperin nykyiseen sekä tulevaisuuden hintaan. Edellä mainituissa olosuhteissa sijoitusinstrumenttien hinta heijastaisi todellakin kaiken käytettävissä olevan informaation, mutta todellisuudessa pääomamarkkinat eivät koskaan täytä täysin kyseisiä ehtoja. Faman mukaan edellä mainitut olosuhteet eivät kuitenkaan ole välttämättömyys tehokkaiden markkinoiden toteutumiselle. Esimerkiksi niin kauan kuin toimijat ottavat huomioon kaiken käytettävissä olevan informaation, eivät edes suuret transaktiokustannukset merkitse sitä, etteivätkö hinnat heijastaisi kaupankäyntihetkellä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota. Toisekseen, kaikkien markkinoilla toimivien ei tarvitse saada informaatiota käyttöönsä ilmaiseksi, vaan markkinat voivat olla tehokkaat, mikäli riittävä määrä toimijoita saa vaivattomasti käyttöönsä kaiken mahdollisen informaation. Myöskään markkinoilla toimijoiden keskuudessa vallitseva erimielisyys käytettävissä olevan informaation vaikutuksista arvopaperin hintaan ei ole syy markkinoiden tehottomuuteen olettaen, että markkinoilla ei ole sijoittajia, jotka pystyisivät jatkuvasti löytämään markkinoilta väärin hinnoiteltuja arvopapereita. Kuitenkin edellä mainitut seikat ovat potentiaalisia syitä aiheuttamaan markkinoiden tehottomuutta ja estämään tehokkaiden markkinoiden olemassa olon. (Fama 1970, )

13 13 On olemassa paljon todisteita, jotka ovat ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa. Yhtenä tällaisena esimerkkinä ovat erilaiset osakemarkkinoilla usein toistuvat anomaliat eli poikkeukset, jotka eivät periaatteessa perustu tosiasioihin. Jotkin näistä anomalioista liittyvät aikamääreisiin, kuten kuukausiin, viikonpäiviin tai kellonaikoihin. Yksi tunnetuimmista anomalioista on ns. tammikuuilmiö, jolla tarkoitetaan sitä, että tuotot ovat tammikuussa keskimäärin suuremmat kuin muina kuukausina. Tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan tammikuuilmiön olisi pitänyt kadota markkinoilta sen jälkeen, kun se oli havaittu, koska sijoittajien olisi pitänyt hyödyntää kyseinen mahdollisuus ylisuuriin tuottoihin. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Mm. Malkielin (2003, 64) mukaan osakeindeksin, jossa kaikilla osakkeilla on sama paino, on osoitettu tuottavan poikkeuksellisen hyviä tuottoja vuoden ensimmäisinä viikkoina. Useat empiiriset tutkimukset ovat löytäneet yhteyksiä yritysten ominaispiirteiden ja ylituottojen välillä. Tällaisia piirteitä ovat tyypillisesti olleet yrityksen koko, markkina-arvon ja kirja-arvon suhde sekä osakkeen tuottojen ja hinnan välinen suhde. Näitä ilmiöitä kutsutaan usein markkina-anomalioiksi, sillä tehokkailla markkinoilla ei tulisi olla mahdollista ansaita ylituottoja yritysten ominaisuuksia havainnoimalla. (Elton, Gruber, Brown & Goetzmann 2003, 419.) Black (1986) nostaa artikkelissaan esille markkinoilla olevan kohinan (noise). Kohinan kohdalla kyse ei siis ole mistään seikkaperäisestä uutisoinnista, vaan paljon epävarmemmista asioista, kuten markkinoilla liikkuvista huhuista. Osa sijoittajista tekee kauppaa tiedon sijasta tällaisen kohinan perusteella. Tietoon kaupankäyntinsä perustavien sijoittajien kaupankäynti vaikuttaa markkinahintoihin, mutta niin vaikuttaa myös kohinaan kaupankäyntinsä perustavien sijoittajien kaupankäynti. Jos hintoihin on siirtynyt kaikki markkinoilla oleva tieto, niin myös markkinoilla oleva kohina on siirtynyt osakkeiden hintoihin. Tämä ei kuitenkaan johda siihen tilanteeseen, että hinnat olisivat tehokkaammat, koska tietoon kaupankäyntinsä perustavat ihmiset eivät ota tarpeeksi suurta asemaa markkinoilta. He eivät halua ottaa suurempaa asemaa, sillä tiedon antama pieni etumatka ei takaa vielä voittoja ja suuremman aseman ottaminen tarkoittaisi myös suurempia riskejä. Toisekseen, kaupankäyntinsä tietoon perustuvat eivät koskaan voi olla täysin varmoja siitä, että heidän kaupankäyntinsä perustuu tietoon eikä kohinaan. (Black 1986, )

14 14 Yksi tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin liittyvä suuri haaste on myös oletus siitä, että sijoittajat (eli ihmiset) olisivat täysin rationaalisia. Usein sijoittajat kuitenkin reagoivat irrelevanttiin tietoon, muodostaen sen pohjalta omia näkemyksiään ja odotuksiaan arvopaperin tuotoista. Tehokkaiden markkinoiden puolustajat ovat perustelleet tätä siten, että irrationaaliset kaupankävijät käyvät kauppaa sattumanvaraisesti ja näin ollen heidän tekemänsä kaupat ikään kuin kumoavat toisensa pitkässä juoksussa. Psykologinen aineisto kuitenkin osoittaa, että ihmiset eivät poikkea rationaalisuudesta sattumanvaraisesti, vaan pikemminkin suurin osa ihmisistä poikkeaa siitä samalla tavalla. Ongelma korostuu entisestään, kun sijoitusstrategiansa kohinaan perustavat kaupankävijät käyttäytyvät sosiaalisesti, jolloin on mahdollista että he kuuntelevat samoja huhuja ja käyttäytyvät samalla tavalla kuin rationaalisuudesta poikkeavat sijoittajat. Yksityissijoittajien lisäksi myös ammattisijoittajilla voi olla taipumusta vastaavaan irrationaalisuuteen. Ammattisijoittajien (eli esimerkiksi rahastoja hallinnoivien henkilöiden) kohdalla tämä saattaa tarkoittaa sitä, että he ostavat osittain samoja osakkeita kuin muutkin vältelläkseen alisuoriutumista. (Shleifer 2000, ) Empiirisissä tutkimuksissa on tutkittu paljon luottoluokitusten muutosten vaikutusta osakkeen hintaan ennen luottoluokituksen muutosilmoitusta, juuri ilmoitushetkellä ja ilmoitushetken jälkeen. Mikäli luottoluokitus tuottaa uutta informaatiota, tulisi osakkeen hinnan reagoida välittömästi luottoluokitusilmoituksen jälkeen markkinoiden tehokkuuden ollessa vahvalla tasolla. Mikäli luottoluokituksen muutos puolestaan perustuu vanhaan, markkinoiden tiedossa jo olleeseen informaatioon, ei osakekurssien tulisi reagoida lainkaan. Mm. Nordenin ja Weberin (2004) tutkimustulosten mukaan luottoluokitusilmoitusten kohdalla markkinoiden tehokkuus on puolivahvalla tasolla. Heidän mukaansa useimmissa tapauksissa osakkeiden hinnat ennakoivat luottoluokitusten muutoksia. Osakekurssit siis reagoivat yritystä koskeviin uutisiin välittömästi, kun taas luottoluokituslaitokset toimivat pienellä viiveellä. Kuitenkin Norden ja Weber (2004) havaitsivat merkitseviä negatiivisia epänormaaleja tuottoja myös muutosilmoitushetkellä luottoluokitusten ja luottoluokitusnäkymien laskujen yhteydessä, mutta vastaavia merkitseviä epänormaaleja tuottoja ei ollut havaittavissa positiivisten luottoluokitustapahtumien yhteydessä. Koska myös lukuisat muut aiheesta tehdyt tutkimukset (mm. Holthausen & Leftwich, 1986; Hand et al., 1992; Dichev & Piotroski, 2001; Linciano, 2004; Choy et al., 2006) ovat antaneet vastaavanlaisia, hieman ristiriitaisia tuloksia, ei markkinoiden

15 15 voida sanoa toimivan vahvan tehokkuuden ehtojen mukaisesti luottoluokitusilmoitusten yhteydessä Osakkeen arvonmääritys Selvitettäessä, miten luottoluokituksen muutos vaikuttaa osakkeen hintaan, on asiaa lähestyttävä osakkeen arvonmäärityksen näkökulmasta. Pitkän aikavälin sijoittajille osakkeen tuotto määräytyy osakkeen tulevana arvonnousuna ja osinkoina. Alkuperäisten osakkeen hinnoittelumallien perustana oli tarkastella osakkeen omistajalleen tuottamaa kassavirtaa eli osakkeen tuottamia osinkoja. Näissä malleissa osakkeen hinnaksi muodostuu kaikkien sen tulevaisuudessa tuottamien osinkojen nykyarvojen summa. Käytännössä siis odotetut osingot diskontataan nykyhetkeen sijoittajien tuottovaatimuksella. Malli on kuitenkin hankala käyttää, sillä jokainen kassavirta täytyy diskontata erikseen. Usein tehdäänkin osinkojen tulevan kehityksen suhteen tiettyjä yksinkertaistavia oletuksia. Esimerkiksi, jos osinkojen oletetaan tulevaisuudessa olevan yhtä suuria tai niiden oletetaan kasvavan tietyllä vakioprosentilla, voidaan osakkeen hinta laskea Gordonin osinkomallilla, joka on esitetty kaavalla (1). (Vaihekoski 2004, ) (1) jossa P 0 on osakkeen hinta nykyhetkellä, D 1 on oletus yhtiön vuoden kuluttua maksamasta osingosta, r on sijoittajien tuottovaatimus ja g on osinkojen kasvuvauhti. Mallin edellytyksenä on, että osinkojen kasvuvauhti on pienempi kuin sijoittajien tuottovaatimus (g < r) ja oletuksena, että seuraava osingonmaksu tapahtuu aina tarkalleen vuoden kuluttua edellisestä. Gordonin mallin tuloksena on realistisia odotuksia käytettäessä usein kuitenkin aivan liian alhainen osakehinta markkinahintaan verrattuna. (Vaihekoski 2004, 177.) Suurta suosiota sijoittajien keskuudessa on saavuttanut 1990-luvulla kehitelty lisäarvomalli (surplus model) tai jäännöstulomalli (residual income model), joka osoitti että

16 16 lisäarvon perusteella tapahtuva hinnoittelu on yhtenevä osinkoihin perustuvan hinnoittelun kanssa. Mallin ajatuksena on, että kirjanpidossa tapahtuva tasearvon muutos perustuu yrityksen voittoihin ja maksettuihin osinkoihin. Osakkeen hinta voidaan ilmoittaa funktiona yhtiön kirjanpitoarvosta ja odotetuista lisätuotoista. Lisätuotot ovat yrityksen voitto vähennettynä kirjanpidon pääoman tuottovaatimuksella. Malli on esitetty kaavalla (2). (Vaihekoski 2004, ) (2) jossa P 0 on osakkeen hinta nykyhetkellä ja la t = EPSt BV t-1 *r. BV 0 on osakekohtainen kirja-arvo nykyhetkellä 0 ja BV t-1 vastaavasti t-1 periodia nykyhetkestä. EPS t on tulos hetkellä t ja r on sijoittajien vuotuinen oman pääoman tuottovaatimus. Osakekohtainen kirja-arvo nykyhetkellä eli BV 0 saadaan jakamalla taseen loppusumma vähennettynä vieraan pääoman määrällä ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Periodin t kirjaarvo on edellisen periodin t-1 kirja-arvo lisättynä tuloksella EPS t ja vähennettynä maksetuilla osingoilla. Malli ikään kuin antaa taseomaisuudelle suuremman merkityksen osakkeiden hinnoittelussa verrattuna alkuperäisiin hinnoittelumalleihin. Mallia voidaan käyttää mm. arvo- ja kasvuosakkeiden etsimiseen sekä tasearvon, lähivuosien lisäarvojen ja pitkän aikavälin lisäarvojen osuuden erottamiseen osakkeen nykyisestä hinnasta. (Vaihekoski 2004, 188.) Malleissa käytettävä sijoittajien tuottovaatimus r saadaan usein beetateknologian eli esimerkiksi CAPM 1 -mallin avulla. CAPM-mallissa osakkeen riskin eli beetan kasvaessa kasvaa myös pääoman tuottovaatimus eli kasvanut riski vaikuttaa käänteisesti osakkeen arvoon. (Vaihekoski 2004, ) Luottoluokitus kuvaa yrityksen maksuhäiriön todennäköisyyttä. Yrityksen luottoluokituksen laskeminen on merkki yrityksen kasvaneesta maksuhäiriön todennäköisyydestä. Kasvanut maksuhäiriön todennäköisyys lisää yrityksen riskisyyttä, joka johtaa puolestaan pääoman tuottovaatimuksen kasvuun ja näin ollen osakkeen arvon alentumiseen. Luottoluokituksen noston tulisi vaikuttaa puolestaan päinvastoin. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että näin ei aina ole. 1 CAPM = Capital Asset Pricing Model

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

Kvantitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvantitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Osakkeen arvonmääritysprosessi: 1. Ymmärrä yrityksen liiketoiminta ja tulonmuodostus Makrotalousanalyysi yhdessä toimiala-analyysin kanssa antaa

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G.

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G. Sisältö Esipuhe... Alkusanat... Benjamin Graham Osta halvalla!... Omaperäisyydellä tuottoihin... Sijoittaminen vastaan spekulaatio... Defensiivinen sijoittaja... Tarmokas sijoittaja... Suhteellisen epäsuositut

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi 4.3c Liite 1 versio 3

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi 4.3c Liite 1 versio 3 Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi.c Liite versio Luettelo hyväksytyistä luottoluokituslaitoksista sekä kuvaukset niiden laatimien luokitusten ja vakavaraisuuslaskennan

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009 Advisory Corporate Finance Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Syyskuu 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Täydennys Finanssivalvonnan hyväksymään Orava Asuntorahasto Oyj:n listalleottoesitteeseen. (FIVA 51/ /2015).

Täydennys Finanssivalvonnan hyväksymään Orava Asuntorahasto Oyj:n listalleottoesitteeseen. (FIVA 51/ /2015). Orava Asuntorahasto Oyj LISTALLEOTTOESITTEEN TÄYDENNYSASIAKIRJA 24.8.2015 Täydennys Finanssivalvonnan 30.6.2015 hyväksymään Orava Asuntorahasto Oyj:n listalleottoesitteeseen. (FIVA 51/02.05.04/2015). Listalleottoesitteessä

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki Etteplan vuonna Kannattavan kasvun vuosi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2016 Markkinakatsaus Talouden kehityksen epävarmuus oli tunnusomaista koko vuodelle. Kysynnässä oli huomattavia markkina- ja asiakastoimialakohtaisia

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE klo (5)

REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE klo (5) REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE 21.3.2007 klo 11.30 1(5) REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖ KOMMENTOI BIRKA LINE ABP:N TÄNÄÄN JULKISTAMASSA ECKERÖN JULKISTA OSTOTARJOUSTA KOSKEVASSA LAUSUNNOSSA ANTAMIA

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Pörssitiedote 1 (6) FINGRID OYJ www.fingrid.fi 24.10.2008 FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2008. Toimintakatsaus. Voimajärjestelmän käyttö

Pörssitiedote 1 (6) FINGRID OYJ www.fingrid.fi 24.10.2008 FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2008. Toimintakatsaus. Voimajärjestelmän käyttö FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2008 Pörssitiedote 1 (6) Toimintakatsaus Voimajärjestelmän käyttö Suomessa kulutettiin sähköä heinä-syyskuussa 19,4 terawattituntia (19,9 TWh vastaavana aikana

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari ISBN 978-952-14-2312-3

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 21.11.2005 Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2005 päivitetyn Kotimaisen Velkaohjelman EUR 500.000.000

Lisätiedot

Tiivistelmän kohtaan B.9 ( Tulosennuste tai arvio ) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

Tiivistelmän kohtaan B.9 ( Tulosennuste tai arvio ) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/10.5.2013 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/ LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2013 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin www.handelsbanken.fi/sertifikaatit KUPONKISERTIFIKAATTI SUOMI Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin VIIMEINEN MERKINTÄPÄIVÄ 9 HELMIKUUTA 2010 MARKKINATILANNE Globaalin talouden elpyminen jatkuu.

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Toimitusjohtaja Juha Näkki 12.8.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

Tunnuslukujen perusteet

Tunnuslukujen perusteet Tunnuslukujen perusteet Tervetuloa webinaariin! Webinaarin on tarkoitus opettaa sinulle miten tunnuslukuja käytetään ja lasketaan. Tämän esityksen aikana opit käyttämään seuraavia tunnuslukuja: P/E, PEG,

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot