Yrityksen fundamenttianalyysi -koulutussarja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksen fundamenttianalyysi -koulutussarja"

Transkriptio

1 Yrityksen fundamenttianalyysi -koulutussarja Osa 1: Strateginen analyysi osakkeen arvonmäärityksessä Jarkko Aho Visio Invest

2 Strateginen analyysi osakkeen arvonmäärityksessä Usein heikkoon sijoitusmenestykseen on syynä sijoittajien laiskuus ja keskittyminen vain osakeanalyysin ja arvonmääritysprosessin kvantitatiiviseen puoleen eli tilinpäätöksen analysointiin ja eri arvonmääritysmenetelmien käyttöön. Vähintään yhtä tärkeä osa prosessia on kuitenkin kvalitatiivinen yrityksen strateginen analyysi, joka on suoritettava ennen numeronmurskausta. Ilman strategista analyysia sijoittajalla ei ole riittävän tarkkaa kuvaa analysoitavan yhtiön liiketoiminnasta ja menestystekijöistä, jolloin tulevaisuuden ennusteet ja arvonmääritys jäävät pintapuoliseksi numeroilla kikkailuksi. Vaikka käytettävä arvonmääritysmalli olisi kuinka sofistikoitunut tahansa, ei sillä ole mitään virkaa, jos siihen syötettävät ennusteet ovat irrallaan todellisuudesta. Strateginen analyysi luo perustan, jolle ennuste voidaan rakentaa. Osakkeen arvo määräytyy aina sen mukaan, kuinka paljon yrityksen pääoma tuottaa yli pääoman kustannuksen. Mitä suurempi tämä yrityksen tuottama taloudellinen lisäarvo on, sitä arvokkaampi yritys on kyseessä. Strategisen analyysin avulla pääsemme käsiksi niihin yrityksen valintoihin, jotka vaikuttavat yrityksen kykyyn tuottaa taloudellista lisäarvoa. Pääoman kustannus määräytyy tietysti pääomamarkkinoilla ja yritys voi vaikuttaa siihen vain välillisesti, mutta pääoman tuottoon se voi vaikuttaa suoraan itse omilla valinnoillaan, jotka ovat seuraavat: 1) Millä toimialalla tai toimialoilla yritys haluaa toimia (toimialavalinta) 2) Tapa, jolla yritys vastaa kilpailuun valitsemallaan toimialalla (kilpailuasemointi) 3) Tapa, jolla yritys luo synergiaa eri liiketoimintojensa välille (yritysstrategia) Näin ollen strateginen analyysi pitää sisällään toimiala-analyysin, kilpailuanalyysin ja yritysstrategian analyysin. Nyt on tarkoitus sukeltaa näihin kolmeen strategisen analyysin osa-alueeseen. Toimiala-analyysi Analysoidakseen yrityksen pääoman tuottoa ja tuottopotentiaalia, sijoittajan on ensimmäiseksi ymmärrettävä koko toimialan tuottopotentiaali. Eri toimialojen potentiaalinen kannattavuus nimittäin voi vaihdella keskenään hyvin paljon. Esimerkiksi arvoketjun alkupään raaka-ainetuotteiden toimialat ovat tyypillisesti matalakatteisia marginaalien liikkuessa muutamissa prosenteissa, kun taas arvoketjun loppupäässä esimerkiksi huoltopalveluilla voidaan tehdä pääomalle useamman kymmenen prosentin tuottoja. Juuri tästä syystä viime vuosien trendinä ja useiden yritysten strategisena tavoitteena on ollut siirtyä arvoketjussa eteenpäin uusille toimialoille. Osa yrityksistä on tässä hyvin onnistunut (esim. KONE ja Konecranes), mutta toisilla tavoitteet ovat jääneet vain powerpoint-kalvoille (esim. Rautaruukki). Mutta mikä selittää erot toimialojen kannattavuudessa? Vastauksen saadaksemme meidän on tutustuttava Porterin viiden kilpailuvoiman malliin.

3 Kuva 1. Viiden kilpailuvoiman malli. Viiden kilpailuvoiman mallin mukaan yrityksen menestykseen toimialallaan vaikuttaa viisi tekijää. Nämä ovat alan nykyinen kilpailu, uusien tulokkaiden uhka (uudet mahdolliset kilpailijat), korvaavien tuotteiden uhka (samantyyppiset muut tuotteet), asiakkaiden neuvotteluvoima sekä toimittajien neuvotteluvoima. Näistä tekijöistä kolme ensiksi mainittua kilpailutekijää määrittävät alan potentiaalisen kannattavuuden eli tuotteen arvon ja kaksi viimeksi mainittua neuvotteluvoimatekijää arvon jakautumisen toimialan eri osapuolten kesken. Mitä enemmän alalla on kilpailua, sitä pienempi on alan kannattavuus (ja päinvastoin) ja se kenen neuvotteluvoima on paras, saa itselleen suurimman osan alan tuotoista (ja päinvastoin). Tutustutaan seuraavaksi vähän tarkemmin kuhunkin kilpailuvoimaan. Nykyisen ja potentiaalisen kilpailun aste Kaikkein yksinkertaisimmillaan toimialan tuotot ovat aina funktio siitä kuinka paljon asiakas on maksimissaan valmis maksamaan tuotteesta tai palvelusta. Tuotteen tai palvelun hintaan puolestaan vaikuttaa alan kilpailun kovuus. Monopolissa (alalla yksi toimija) tai oligopolissa (alalla muutama toimija) yritykset käyttävät tyypillisesti ns. kermankuorintahinnoittelua eli pitävät hintoja korkealla. Asiakkaillahan ei ole kauheasti muita vaihtoehtoja. Jos alalla toimii usea yritys, vaarana on, että joku päättää aloittaa penetraatiohinnoittelun markkinaosuutensa kasvattamiseksi, jolloin hinta laskee ja alan kannattavuus heikkenee. Mikrotalousteorian mukaan täydellisen kilpailun markkinoilla kukaan ei kykene saavuttamaan ylisuuria tuottoja (ts. tuottamaan taloudellista lisäarvoa omistajille), sillä hinta asettuu täsmälleen rajakustannuksen suuruiseksi. Todellisuudessa täydellisen kilpailun markkinat ovat harvassa, joten useimmilla toimialoilla kilpailu on enemmän tai vähemmän epätäydellistä. Kuten todettu, toimialalla on olemassa kolme potentiaalista kilpailun lähdettä: nykyinen kilpailu, uudet tulokkaat ja korvaavat tuotteet. Tutustutaan seuraavaksi näihin.

4 Kilpailuvoima 1: nykyinen kilpailu Useimmilla toimialoilla kannattavuuden määrittää nykyisten toimijoiden välinen kilpailu. Joillakin aloilla (tyypillisesti bulkkituotteissa ) yritykset kilpailevat hinnalla äsken mainitun penetraatiohinnoittelun mukaisesti, kun taas toisilla aloilla (tyypillisesti high end -tuotteissa ) pyritään erottautumaan esimerkiksi innovoinnin tai brändin avulla. Kilpailun intensiteettiin vaikuttavat seuraavat seikat: 1) Toimialan kasvu 2) Kilpailijoiden keskinäinen tasapaino 3) Differoinnin aste ja vaihtokustannukset 4) Mittakaavaedut, kumulatiivinen kokemus sekä kiinteiden ja muuttuvien kulujen suhde 5) Ylikapasiteetti ja alalta poistumisen esteet Toimialan kasvu on yksi merkittävimmistä kilpailun intensiteettiin vaikuttavista tekijöistä. Kasvavilla aloilla kaikki yritykset voivat kasvaa sulassa sovussa tuotemarkkinan vetämänä, kun taas laskevilla aloilla yritysten on vietävä kasvun ylläpitämiseksi markkinaosuutta toisiltaan. Tästä syystä laskevilla toimialoilla nähdään paljon hintasotia. Kilpailijoiden keskinäinen tasapaino viittaa siihen, kuinka paljon toimialalla ylipäätään on yrityksiä ja minkä kokoisia yritykset ovat suhteessa toisiinsa. Suuret toimijat voivat asettaa kilpailun säännöt, joihin pienempien toimijoiden on tyydyttävä. Jos alalla on esimerkiksi kaksi johtavaa yritystä, kuten virvoitusjuomamarkkinoilla (Coca cola ja Pepsi), osapuolet voivat epäsuorasti sopia hintakilpailun välttämisestä. Fragmentoituneilla (pirstaloituneilla) toimialoilla hintakilpailu sitä vastoin on tyypillistä. Differoinnin asteen ja vaihtokustannusten ollessa alhaisia kilpailu on yleensä kovaa. Jos taas yritys kykenee erilaistamaan tuotteensa esimerkiksi ominaisuuksiltaan kilpailijoiden tuotteista ja kilpailijan tuotteeseen siirtyminen aiheuttaa asiakkaalle paljon kustannuksia, kilpailu on vastaavasti maltillisempaa. Mittakaavaedut, kumulatiivinen kokemus sekä muuttuvien ja kiinteiden kustannuksien suhde liittyvät vahvasti toisiinsa. Mikäli toimialalla on hyötyä skaalaeduista ja kokemuksesta, yrityksen koosta tulee merkittävä kilpailuedun lähde. Tällaisessa tilanteessa yrityksillä on kannustin markkinaosuuden kasvattamiseen ja sitä kautta hintakilpailuun. Vastaavasti, jos toimialalla yritysten kiinteät kustannukset ovat muuttuvia kustannuksia suuremmat, yrityksillä on motiivi laskea hintoja nostaakseen kapasiteetin käyttöastetta. Lentoteollisuus on hyvä esimerkki tämän tyyppisestä tilanteesta. Ylikapasiteetti ja alalta poistumisen esteet ovat viimeiset, mutta eivät suinkaan vähäisimmät kilpailuun vaikuttavat tekijät. Ylikapasiteettilanteessa (eli tilanteessa, jossa kapasiteettia on enemmän kuin kysyntä vaatisi) olevilla aloilla yrityksillä on kannustin laskea hintoja saadakseen lisää asiakkaita. Tämä on ainoa vaihtoehto aloilla, joilla alalta poistumisen esteet ovat suuret. Toimintaa ei siis näissä tilanteissa voi lopettaa kokonaan, vaikka kysyntä laskisi merkittävästi. Alalta poistumisen esteet saattavat liittyä esimerkiksi lainsäädäntöön tai ympäristöasioihin. Talvivaara on ajankohtainen malliesimerkki

5 yrityksestä, jolle alalta poistuminen on vaikeaa. Vaikka toiminta on kannattamatonta, kaivosta ei voi noin vain sulkea, vaan sen mahdollinen alasajo tulee olemaan ympäristötekijöiden vuoksi pitkä ja kallis prosessi. Tästä syystä yhtiön liiketoiminnalle pyritään antamaan mahdollisimman pitkään tekohengitystä. Kilpailuvoima 2: Uusien tulokkaiden uhka Toimialat, joilla on mahdollisuus ansaita ylisuuria voittoja eli pääomakustannusta korkeampaa pääoman tuottoa (ts. taloudellista lisäarvoa), kohtaavat suuren uhan uusista tulokkaista (alalle pyrkivistä uusista yrityksistä). Mitä enemmän toimialalla on ns. alalle tulon esteitä (barriers to entry), sitä helpompaa vakiintuneiden toimijoiden on puolustaa asemaansa markkinoilla. Alalle tulon esteitä voivat olla seuraavat seikat: 1) Mittakaavaetu 2) Ensimmäisen toimijan etu 3) Pääsy jakelukanaviin 4) Lakisääteiset esteet Kun toimialalla menestyminen riippuu yritysten toiminnan mittakaavasta, uusien tulokkaiden on investoitava suureen kapasiteettiin (jota ei todennäköisesti edes saada täysimääräisesti käyttöön heti) tai tyydyttävä toimimaan pienimuotoisesti, jolloin suurempien toimijoiden kustannusetu säilyy (suuret toimijat valmistavat tuotteita edullisemmin yksikkökustannuksin mittakaavansa turvin). Mittakaavaetu voidaan saavuttaa tyypillisesti suurilla tutkimus ja kehitys -investoinneilla (esim. lääketeollisuudessa), panostamalla brändimarkkinointiin (esim. virvoitusjuomateollisuudessa) tai suurilla aineellisilla resursseilla, kuten koneilla ja laitteilla (esim. telekommunikaatioteollisuudessa) Ensimmäisen toimijan etu auttaa nimensä mukaisesti alalle ensimmäiseksi tulevaa ja rajoittaa muiden yritysten kiinnostusta alaa kohtaan. Ensimmäinen toimija voi esimerkiksi olla mukana luomassa alalle standardeja, jotka auttavat nimenomaan sitä. Ensimmäinen toimija voi myös neuvotella usein parhaat sopimukset esimerkiksi tavarantoimittajien kanssa tai saada lisenssin toimia säännöstellyllä markkinalla. Jos alalla on etua kumulatiivisesta kokemuksesta, ensimmäisellä toimijalla on mahdollisuus oppia ennen kuin muut tulevat markkinoille. Myös silloin, kun vaihdon kustannukset ovat asiakkaille suuret, ensimmäisen toimijan etu on merkittävä. Esimerkkinä ensimmäisen toimijan etua hyödyntäneestä yhtiöstä on Microsoft. Windows-käyttöjärjestelmät ovat kohdanneet varteenotettavaa kilpailua vasta viimeisten vuosien aikana. Olemassa olevien jakelukanavien rajoittunut kapasiteetti tai uusien jakelukanavien rakentamisen korkeat kustannukset muodostavat kolmannen alalle tulon esteen. Ellei uudella tulokkaalla ole pääsyä jakelukanaviin, sen toiminta loppuu ennen kuin se kunnolla pääsee edes alkuun. Esimerkiksi uusi päivittäistavaroiden tuottaja kohtaa Suomessa suuren haasteen yrittäessään saada tuotteitaan Keskolle ja S-ryhmälle keskittyneisiin vähittäiskauppoihin. Jakelukanavasuhteiden lisäksi vakiintuneen toimittajan ja loppuasiakkaan väliset suhteet ovat usein niin lujia, että uusien tulokkaiden voi olla vaikeaa tulla osapuolten väliin.

6 Lakisääteiset esteet voivat liittyä esimerkiksi patentteihin tai tekijänoikeuksiin. Nämä ovat tyypillisiä alalle tulon esteitä erityisesti tutkimusintensiivisillä toimialoilla. Vastaavasti toimilupien ja lisenssien regulaatio rajoittaa alalle tuloa esimerkiksi taksipalveluissa, terveyspalveluissa ja telekommunikaatioteollisuudessa. Kilpailuvoima 3: Korvaavien tuotteiden uhka Kolmas dimensio toimialan kilpailussa on korvaavien tuotteiden uhka. Korvaavat tuotteet (substituutit) eivät välttämättä ole samanlaisia tuotteita kuin jo markkinoilla olevat tuotteet, mutta ne täyttävät saman asiakastarpeen. Esimerkiksi matkustettaessa lyhyitä matkoja lentokonematkustus on substituutti auton vuokraukselle, vaikka kyseessä ei ole täsmälleen sama palvelu. Korvaavien tuotteiden uhka riippuu kilpailevien tuotteiden hinnasta ja ominaisuuksista sekä asiakkaan halukkuudesta ostaa substituutti. Esimerkiksi merkkivaatteiden kohdalla asiakas on halukas maksamaan hintapreemiota, vaikka tuote olisi ominaisuuksiltaan täsmälleen samanlainen kuin halpahallin alelaarista hankittu tuote. Toimijoiden suhteellinen neuvotteluvoima Jos edellä kuvatut kilpailutekijät määrittävät sen, onko toimialalla mahdollista saavuttaa ylisuuria voittoja eli toisin sanoen sen mikä on alan potentiaalinen kannattavuus, toimijoiden neuvotteluvoima määrittää sen miten voitot jakaantuvat toimialan yritysten kesken. Arvoketjussa yritys käy ensin kauppaa raaka-aine- ja komponenttitoimittajien kanssa ja myy valmistamansa tuotteet sen jälkeen jakelukanaviin tai suoraan loppuasiakkaille. Kaikissa näissä transaktioissa yrityksen neuvotteluvoima ratkaisee sen, kuinka suuren osan toimialan tuotoista yritys saa itselleen. Kuva 2. Esimerkki eri toimijoiden neuvotteluvoimasta matkapuhelinmarkkinoilla (hinnat ja katteiden suuruudet kuvitteellisia).

7 Kilpailuvoima 4: Asiakkaiden neuvotteluvoima Asiakkaiden (ostajien) neuvotteluvoiman määrittävät kaksi tekijää: Hintaherkkyys ja suhteellinen neuvotteluvoima. Hintaherkkyys kuvaa sitä, onko hinta asiakkaalle ylipäätään tärkeä asia ja haluaako hän siitä neuvotella. Suhteellinen neuvotteluvoima tarkoittaa käytännössä sitä, onko asiakkaalla esimerkiksi ostovolyymiensa perusteella voimaa painaa hintaa alas. Asiakkaat ovat erityisen hintaherkkiä silloin, kun kyse on ns. bulkkituotteista eli tuotteista, joita ei ole lainkaan differoitu eli erilaistettu vastaamaan juuri kyseisen asiakkaan tarvetta. Myös silloin, kun tuotteen vaihtaminen toiseen on hyvin edullista tai tuote edustaa suurta osaa asiakkaan toiminnan kokonaiskustannuksista tai tuote on hyvin merkittävä asiakkaan kannalta, hintaherkkyys on korkea. Vaikka asiakas olisi hintaherkkä, hänellä ei välttämättä ole riittävää suhteellista neuvotteluvoimaa hinnan painamiseksi alas. Suhteellinen neuvotteluvoima riippuu loppujen lopuksi aina siitä kuinka paljon kukin osapuoli kärsisi, jos liiketoiminta toisten osapuolten kanssa loppuisi. Tarkemmin sanottuna asiakkaiden neuvotteluvoiman määrittävät markkinoilla olevien asiakkaiden määrä suhteessa toimittajiin, asiakkaan ostovolyymi, vaihtoehtoisten tuotteiden määrä sekä toimittajavaihdoksen kustannukset. Asiakkaan neuvotteluvoima paranee myös silloin, kun sillä on mahdollisuus laajentaa toimintaansa toimittajan suuntaan, jolloin toimittaja kohtaa uhan uudesta kilpailijasta. Esimerkiksi autoteollisuudessa valmistajilla on hyvä neuvotteluvoima komponenttitoimittajien suuntaan, koska valmistajat ovat suuria ja niillä on paljon vaihtoehtoisia toimittajia käytettävissä. Vastakohtana tietokoneteollisuudessa PC-valmistajien neuvotteluvoima käyttöjärjestelmävalmistajien suuntaan on alhainen suurista vaihtokustannuksista johtuen. Kilpailuvoima 5: Toimittajien neuvotteluvoima Toimittajien (myyjien) neuvotteluvoiman analyysi on peilikuva asiakkaiden neuvotteluvoiman analyysistä. Toimittajilla on neuvotteluvoimaa, kun alalla on vain muutama yritys ja korvaavia tuotteita on tarjolla vähän. Esimerkiksi virvoitusjuomateollisuudessa Coca cola ja Pepsi ovat hyviä neuvottelemaan valmistajien suuntaan. Myös silloin, kun toimittajan tuote on asiakkaan liiketoiminnan kannalta kriittinen, toimittajan neuvotteluvoima on hyvä. Kilpailuanalyysi Yrityksen kannattavuus ei riipu ainoastaan toimialan rakenteesta, kuten edellä kuvattiin, vaan myös yrityksen strategisista valinnoista, joilla se asemoi itsensä suhteessa kilpailijoihin. Yrityksillä on olemassa lukuisa määrä erilaisia strategiavaihtoehtoja, mutta loppujen lopuksi ne kaikki voidaan johtaa kahdesta kilpailuedun lähteestä, jotka ovat kustannusjohtajuus ja differointi (erilaistaminen).

8 Kustannusjohtajuus Valmistetaan samaa tuotetta pienemmillä kustannuksilla Mittakaavaedut Tehokas tuotanto Yksinkertainen muotoilu Kustannustehokas jakelu Alhaiset kehitys- ja markkinointikustannukset Tiukka kustannuskontrolli Differointi Valmistetaan ainutlaatuisia tuotteita ja myydään ne hinnalla, jonka asiakkaat ovat valmiit maksamaan (premium-hinnoittelu) Erinomainen laatu Laaja valikoima Erinomainen asiakaspalvelu Joustava jakelu Investoinnit brändimarkkinointiin Investoinnit tuotekehitykseen Fokus luovuuteen ja innovointiin Kilpailuetu Kuva 3. Yrityksen kilpailuedun lähteet. Kestävä kilpailuetu voidaan rakentaa jommankumman strategian varaan. Yritykset, jotka yrittävät taiteilla näiden kahden vaihtoehdon välissä, eivät yleensä menesty ja niiden kannattavuus jää matalalle tasolle. Näiden yritysten riskinä on, että ne eivät kykene olemaan hinnaltaan riittävän houkuttelevia (tuotantokustannukset liian korkeat), mutta ne eivät myöskään pysty differoimaan ja hyödyntämään sitä kautta premium-hinnoittelua. Kilpailuedun lähteet Kustannusjohtaja kykenee valmistamaan tuotetta tai tuottamaan palvelua kilpailijoita alhaisemmin kustannuksin. Differointistrategiaa noudattava yritys puolestaan erottuu kilpailijoista erilaistamalla tuotteen tai palvelun esimerkiksi ominaisuuksiltaan kilpailijoiden tuotetta paremmaksi. Kilpailustrategia 1: Kustannusjohtajuus Kustannusjohtajuus on yleensä suorin tapa kilpailuedun saavuttamiseen. Toimialoilla, joilla myytävät tuotteet ovat raaka-aineita, kustannusjohtajuus on itse asiassa ainoa tapa saavuttaa kilpailuetu. Kustannusjohtajuuteen voidaan pyrkiä monilla eri tavoilla. Näitä ovat mm. mittakaavaedut, kumulatiivinen kokemus, tehokas tuotanto, yksinkertainen tuotemuotoilu, alhaiset kustannukset ja tehokkaat prosessit. Mikäli yritys saavuttaa kustannusjohtajan aseman, se kykenee keskimääräistä parempaan kannattavuuteen myymällä tuotteitaan samalla hinnalla kuin kilpailijat. Toisena vaihtoehtona on aloittaa hintasota ja myydä tuotteita kilpailijoita edullisemmin. Tällöin tyydytään alhaisempaan kannattavuuteen, mutta saavutetaan suurempi myynti markkinaosuuden kasvaessa. Parhaassa tapauksessa tehottomimmat kilpailijat saadaan ajettua kokonaan pois markkinoilta.

9 Kustannusjohtajuuden saavuttaminen edellyttää tiukkaa kustannuskontrollia. Kustannusjohtajat investoivat mittakaavaan, minimoivat ns. overhead-kustannukset, suunnittelevat tuotteensa siten, että niiden valmistuskustannukset ovat alhaiset, tekevät vähän investointeja riskialttiiseen tuotekehitykseen (T&K) ja välttävät marginaalisia (pieniä alhaisen kannattavuuden) asiakkaita. Kustannusjohtajilla organisaatiorakenne ja kontrollijärjestelmät tukevat kustannuskontrolliin suuntautumista. Kilpailustrategia 2: Differointi Yrityksen, jotka seuraavat differointistrategiaa, yrittävät olla toimialallaan ainutlaatuisia jollakin asiakkaiden arvostamalla osa-alueella. Menestyäkseen differointistrategiassa, yrityksen täytyy onnistua kolmessa asiassa: 1) Yrityksen tulee selvittää yksi tai useampi tuotteen tai palvelun ominaisuus, jota asiakas arvostaa, 2) yrityksen tulee asemoida itsensä siten, että valittu asiakastarve täyttyy ainutlaatuisella tavalla, 3) yrityksen tulee myydä tuote tai palvelu kalliimmalla eli saada asiakas maksamaan enemmän, kuin mitkä ovat differoinnista aiheutuvat kustannukset. Differointi perustuu ylivoimaisen arvon tuottamiseen asiakkaalle esimerkiksi tuotteen laadun, tuotevalikoiman, palveluyhdistelmien tai jakeluaikojen kautta. Differentaatio voidaan saavuttaa myös luomalla mielikuvaa arvosta. Tämä tarkoittaa investoimista esimerkiksi brändimielikuvaan tai tuotteen maineen parantamiseen. Differointistrategiat vaativat investointeja tuotekehitykseen, teknisiin kyvykkyyksiin ja markkinointiin. Organisaatiorakenteen ja kontrollijärjestelmien tulee olla luovuuteen ja innovatiivisuuteen kannustavia. Vaikka menestyvät yhtiöt valitsevat joko kustannusjohtajuuden tai differoinnin, ne eivät voi täysin unohtaa toista strategiaa. Differoijan tulee myös keskittyä kustannuksiin, jotta differointi toteutetaan hyväksyttävän suuruisilla kustannuksilla. Kustannusjohtaja ei voi puolestaan kilpailla ellei se täytä asiakkaan minimivaatimuksia esimerkiksi tuotteen laadun suhteen. Kilpailuedun saavuttaminen ja ylläpitäminen Kilpailustrategian valinta ei automaattisesti johda kilpailuetuun. Saavuttaakseen kilpailuedun yrityksellä tulee olla kyvykkyyksiä valitun strategian implementointiin ja ylläpitämiseen. Niin kustannusjohtajuuteen kuin differointiinkin perustuva strategia vaatii yritykseltä ydinosaamista ja arvoketjun rakentamista tarkoituksenmukaisella tavalla. Ydinosaamiset ovat tärkeimpiä taloudellisia resursseja, jotka yritys omistaa. Arvoketju puolestaan on toimintojen sarja, jonka kautta yritys tuottaa raaka-aineista (input) lopputuotteita (output). Yrityksen ydinosaamisten ja arvoketjun ainutlaatuisuus määrittää yrityksen kilpailuedun kestävyyden. Selvittääkseen voiko yritys saavuttaa kilpailuedun kannattaa analysoijan tarkastella seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat yrityksen valitseman kilpailustrategian keskeisimmät menestystekijät ja niihin liittyvät riskit? - Onko yrityksellä tällä hetkellä menestystekijöiden vaatimia resursseja ja kyvykkyyksiä? - Onko yritys tehnyt toimenpiteitä vaadittavien kyvykkyyksien saamiseksi? - Tukeeko yrityksen organisaatiorakenne kilpailuedun saavuttamista?

10 - Onko yrityksen kenties jo saavuttama kilpailuetu kestävä? Onko yrityksellä ympärillään vallihautaa (alalle tulon esteitä) tai onko sen tuotteiden kopiointi muuten vaikeaa? - Onko yrityksen toimialalle odotettavissa muutoksia (uusia teknologioita, ulkomaista kilpailua, muutoksia lainsäädännössä, muutoksia asiakastarpeissa), jotka tuhoavat saavutetun kilpailuedun? Onko yritys riittävän joustava vastaamaan muutoksiin? Yritysstrategian analyysi Edellä olemme keskittyneet strategioihin yksittäisen liiketoiminnan tasolla. Moni yritys tietysti keskittyy vain yhteen liiketoimintaan, mutta on olemassa myös valtava määrä yrityksiä, jotka toimivat usealla eri liiketoiminta-alueella. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 500 suurimman yrityksen joukossa keskimääräinen liiketoimintasegmenttien määrä on yksitoista (vuonna 1992). Viimeisten vuosien aikana suuntauksena on toki ollut rönsyjen karsiminen ja ydinliiketoimintaan keskittyminen, mutta tästä huolimatta multibisnesorganisaatiot ovat erittäin yleisiä ympäri maailmaa. Analysoidessaan monialayhtiöitä analyytikko ei voi keskittyä ainoastaan eri liiketoimintayksiköiden toimialojen ja strategioiden tutkimiseen, vaan hänen tulee huomioida myös taloudelliset vaikutukset (positiiviset tai negatiiviset), jotka seuraavat yhden sateenvarjon alla toimimisesta. Arvon luonnin lähteet yhtiötasolla Ekonomistit ja strategiatutkijat ovat löytäneet useita tekijöitä, jotka vaikuttavat organisaation kykyyn luoda arvoa. Talousteorian mukaan optimaalinen toimintojen laajuus riippuu siitä kuinka suuret ovat näiden toimintojen tuottamisen suhteelliset transaktiokustannukset verrattuna tilanteeseen, jossa käytettäisiin markkinamekanismia. Toisin sanoen monialayhtiö on perusteltu valinta, jos erillisten yhtiöiden kautta tapahtuva vaihdanta ja toiminnan koordinointi on kalliimpaa kuin yhden yhtiön sisällä tapahtuva toiminta. Markkinoilla tapahtuvan vaihdannan transaktiokustannukset voivat nousta useista eri syistä. Ne voivat nousta esimerkiksi, jos tuotantoprosessi vaatii erityistä osaamista (kuten ihmisten tietotaitoa), jota ei ole markkinoilta helposti saatavissa. Kustannukset voivat nousta myös markkinoiden epätäydellisyyden (esim. informaatio- ja palkitsemisongelmat) takia. Mikäli ostajat ja myyjät eivät voi selvittää näitä ongelmia standardimekanismien kuten sopimusten kilpailuttamisen kautta, voi olla kallista tehdä kauppaa markkinamekanismiin perustuen. Jos esimerkiksi julkiset pääomamarkkinat eivät toimi hyvin ja markkinoilla on paljon informaatio ja palkitsemisongelmia, uusien yrittäjien voi olla vaikea saada rahoitusta alkavalle liiketoiminnalleen. Samalla tavalla, jos ostajilla on puutteellista tietoa tuotteen laadusta informaatio-ongelmien vuoksi, uusien yrittäjien on vaikea tulla markkinoille. Usein transaktiot saman organisaation sisällä ovat edullisempia ja helpompia toteuttaa. Tästä syystä markkinamekanismi ei aina ole paras vaihtoehto. Ensiksikin kommunikaatiokustannukset ovat

11 organisaation sisällä huomattavasti alhaisemmat, sillä luottamuksellisuus voidaan taata sisäisten mekanismien kautta. Lisäksi organisaation alayksiköt voivat jakaa yhteisiä resursseja (taidot, järjestelmät, prosessit, brändi, jakelukanavat, maine), mikä säästää kustannuksia. Vastaavasti on kuitenkin olemassa tekijöitä, jotka nostavat transaktiokustannuksia organisaation sisällä. Ylimmällä johdolla ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja taitoa johtaa useita erilaisia liiketoimintoja. Tämä ammattitaidon puute vähentää saatavissa olevia mittakaavaetuja. Tällainen ongelma voidaan ratkaista muodostamalla hajautettu organisaatio ja palkkaamalla eri liiketoiminnan vetäjiksi eri alojen ammattilaiset oikeanlaisilla kannustimilla. Se luoko monialayhtiö enemmän arvoa kuin joukko itsenäisiä yrityksiä riippuu aina tilanteesta eikä yleispätevää ohjetta voi antaa. Analyytikko voi kuitenkin yrittää selvittää yritysstrategian arvonluontipotentiaalia seuraavien kysymysten avulla: - Onko tuote-, työntekijä- tai rahoitusmarkkinoilla merkittäviä epätäydellisyyksiä? Onko todennäköistä, että markkinoiden transaktiokustannukset ovat korkeammat kuin toiminnoista aiheutuvat kustannukset hyvin johdetun organisaation sisällä. - Onko organisaatiolla erityisiä resursseja, joiden kautta voidaan luoda mittakaavaetuja? - Sopivatko yrityksen resurssit ja liiketoimintaportfolio hyvin yhteen? - Kohdentaako yhtiö päätöksenteko-oikeudet optimaalisesti ylimmän johdon ja liiketoimintayksiköiden kesken? - Onko yhtiöllä sisäiset mittaus-, informaatio- ja kannustinjärjestelmät, jotka vähentävät agenttikustannuksia ja lisäävät liiketoimintayksiköiden välistä koordinointia. Empiiriset tutkimukset osoittavat, että omistaja-arvon luominen monialastrategian kautta on haasteellista. Monet tutkijat ovat etenkin USA:ssa osoittaneet, että monialayhtiöillä käydään pörssissä kauppaa huomattavalla alennuksella verrattuna yksittäisten liiketoimintojen arvoon. Tutkimukset osoittavat myös, että yrityksen ydinliiketoiminnan ulkopuolelle suuntautuvat yritysostot eivät tyypillisesti luo arvoa. Sitä vastoin lukuisat tutkimukset osoittavat, että ydinliiketoimintaan kuulumattomien liiketoimintojen myynnit (spinoff) ovat olleet omistajien kannalta tuottoisia. Monialayhtiöiden alennukseen on olemassa monia perusteltuja syitä. Ensiksikin yritysjohdon hajauttamispäätösten taustalla ei välttämättä ole omistaja-arvon maksimointi, vaan yrityksen koon kasvattaminen. Esimerkiksi liikevaihdon kasvu itsessään ei välttämättä luo arvoa lainkaan. Kysymys on siitä kuinka kannattavaa kasvu on. Toiseksi monialayhtiöt kärsivät usein agenttiongelmasta, joka johtaa osa-optimoituihin investointipäätöksiin ja sitä kautta huonoon operatiiviseen suorituskykyyn. Kolmanneksi pääomamarkkinoiden on vaikea monitoroida ja arvottaa monialayhtiöitä johtuen eri liiketoimintayksiköistä saatavan yksityiskohtaisen tiedon puutteesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että yritykset voivat teoriassa luoda omistaja-arvoa innovatiivisilla yritysstrategioilla, mutta käytännössä monet strategiat epäonnistuvat. Sen tähden sijoittajan on oltava hyvin skeptinen arvioidessaan yritysstrategioita.

12 Visio Invest Oy. Materiaali on tarkoitettu ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön. Materiaalin jakaminen muutoin kuin Visio Investin luvalla on ehdottomasti kielletty.

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Valikoima, laatu ja mainonta

Valikoima, laatu ja mainonta Valikoima, laatu ja mainonta Sami Niemelä 5.2.2003 Sisältö Tuoteavaruus Käsite ja erottelutapoja Valikoiman muodostaminen Laatu ja laajuus Laatu Tyypit ja ongelmia Mainonta Käytetyt symbolit määrä s laatu

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

Omistajanvaihdos on kahden kauppa

Omistajanvaihdos on kahden kauppa Omistajanvaihdos on kahden kauppa Erkki Soppela, Advance Team Oy Omistajanvaihdostilaisuus Vantaa 5.10.2016 Advance Team Oy Huippuosaava yritysvälittäjä Toiminut 19 vuotta Yrityskauppoja 200+ kpl Sukupolvenvaihdossuunnitelmia

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Kestävää kauneutta vuodesta 1862 Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Vuoden neljänneksen tulos

Vuoden neljänneksen tulos Vuoden 2010 1. neljänneksen tulos 28.5.2010 Vastuunrajoitus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n omaisuutta ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) 12 Monopoli (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus 14.3.2005 Sisällys Vuosi 2004 Näkymät vuodelle 2005 Strategiset valinnat Vuosi 2004 Tietoliikennemarkkinat Elisa säilytti asemansa kovassa kilpailussa Kokonaismarkkinan kasvu pieni

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Lyhyen aikavälin hintakilpailu 2/2

Lyhyen aikavälin hintakilpailu 2/2 Lyhyen aikavälin hintakilpailu 2/2 Ilkka Männistö Esitelmä 10 - Ilkka Männistö Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Kilpailun aste Markkinahinta ei kerro mitään kilpailun asteesta jos kustannusrakennetta

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 27.3.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Tilinpäätös 2012 Markkinakatsaus Kilpailuasema Tavoitteet ja strategia Näkymät vuodelle 2013-2 - Vuosi 2012 oli haasteellinen

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Antti Pirjetä Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Helsingin kauppakorkeakoulu 12.2.2008 1 Kilpaillut markkinat, yksi tai useampi päämies Agenttien 1 ja 2 tuottamat

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot