Yrityksen fundamenttianalyysi -koulutussarja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksen fundamenttianalyysi -koulutussarja"

Transkriptio

1 Yrityksen fundamenttianalyysi -koulutussarja Osa 1: Strateginen analyysi osakkeen arvonmäärityksessä Jarkko Aho Visio Invest

2 Strateginen analyysi osakkeen arvonmäärityksessä Usein heikkoon sijoitusmenestykseen on syynä sijoittajien laiskuus ja keskittyminen vain osakeanalyysin ja arvonmääritysprosessin kvantitatiiviseen puoleen eli tilinpäätöksen analysointiin ja eri arvonmääritysmenetelmien käyttöön. Vähintään yhtä tärkeä osa prosessia on kuitenkin kvalitatiivinen yrityksen strateginen analyysi, joka on suoritettava ennen numeronmurskausta. Ilman strategista analyysia sijoittajalla ei ole riittävän tarkkaa kuvaa analysoitavan yhtiön liiketoiminnasta ja menestystekijöistä, jolloin tulevaisuuden ennusteet ja arvonmääritys jäävät pintapuoliseksi numeroilla kikkailuksi. Vaikka käytettävä arvonmääritysmalli olisi kuinka sofistikoitunut tahansa, ei sillä ole mitään virkaa, jos siihen syötettävät ennusteet ovat irrallaan todellisuudesta. Strateginen analyysi luo perustan, jolle ennuste voidaan rakentaa. Osakkeen arvo määräytyy aina sen mukaan, kuinka paljon yrityksen pääoma tuottaa yli pääoman kustannuksen. Mitä suurempi tämä yrityksen tuottama taloudellinen lisäarvo on, sitä arvokkaampi yritys on kyseessä. Strategisen analyysin avulla pääsemme käsiksi niihin yrityksen valintoihin, jotka vaikuttavat yrityksen kykyyn tuottaa taloudellista lisäarvoa. Pääoman kustannus määräytyy tietysti pääomamarkkinoilla ja yritys voi vaikuttaa siihen vain välillisesti, mutta pääoman tuottoon se voi vaikuttaa suoraan itse omilla valinnoillaan, jotka ovat seuraavat: 1) Millä toimialalla tai toimialoilla yritys haluaa toimia (toimialavalinta) 2) Tapa, jolla yritys vastaa kilpailuun valitsemallaan toimialalla (kilpailuasemointi) 3) Tapa, jolla yritys luo synergiaa eri liiketoimintojensa välille (yritysstrategia) Näin ollen strateginen analyysi pitää sisällään toimiala-analyysin, kilpailuanalyysin ja yritysstrategian analyysin. Nyt on tarkoitus sukeltaa näihin kolmeen strategisen analyysin osa-alueeseen. Toimiala-analyysi Analysoidakseen yrityksen pääoman tuottoa ja tuottopotentiaalia, sijoittajan on ensimmäiseksi ymmärrettävä koko toimialan tuottopotentiaali. Eri toimialojen potentiaalinen kannattavuus nimittäin voi vaihdella keskenään hyvin paljon. Esimerkiksi arvoketjun alkupään raaka-ainetuotteiden toimialat ovat tyypillisesti matalakatteisia marginaalien liikkuessa muutamissa prosenteissa, kun taas arvoketjun loppupäässä esimerkiksi huoltopalveluilla voidaan tehdä pääomalle useamman kymmenen prosentin tuottoja. Juuri tästä syystä viime vuosien trendinä ja useiden yritysten strategisena tavoitteena on ollut siirtyä arvoketjussa eteenpäin uusille toimialoille. Osa yrityksistä on tässä hyvin onnistunut (esim. KONE ja Konecranes), mutta toisilla tavoitteet ovat jääneet vain powerpoint-kalvoille (esim. Rautaruukki). Mutta mikä selittää erot toimialojen kannattavuudessa? Vastauksen saadaksemme meidän on tutustuttava Porterin viiden kilpailuvoiman malliin.

3 Kuva 1. Viiden kilpailuvoiman malli. Viiden kilpailuvoiman mallin mukaan yrityksen menestykseen toimialallaan vaikuttaa viisi tekijää. Nämä ovat alan nykyinen kilpailu, uusien tulokkaiden uhka (uudet mahdolliset kilpailijat), korvaavien tuotteiden uhka (samantyyppiset muut tuotteet), asiakkaiden neuvotteluvoima sekä toimittajien neuvotteluvoima. Näistä tekijöistä kolme ensiksi mainittua kilpailutekijää määrittävät alan potentiaalisen kannattavuuden eli tuotteen arvon ja kaksi viimeksi mainittua neuvotteluvoimatekijää arvon jakautumisen toimialan eri osapuolten kesken. Mitä enemmän alalla on kilpailua, sitä pienempi on alan kannattavuus (ja päinvastoin) ja se kenen neuvotteluvoima on paras, saa itselleen suurimman osan alan tuotoista (ja päinvastoin). Tutustutaan seuraavaksi vähän tarkemmin kuhunkin kilpailuvoimaan. Nykyisen ja potentiaalisen kilpailun aste Kaikkein yksinkertaisimmillaan toimialan tuotot ovat aina funktio siitä kuinka paljon asiakas on maksimissaan valmis maksamaan tuotteesta tai palvelusta. Tuotteen tai palvelun hintaan puolestaan vaikuttaa alan kilpailun kovuus. Monopolissa (alalla yksi toimija) tai oligopolissa (alalla muutama toimija) yritykset käyttävät tyypillisesti ns. kermankuorintahinnoittelua eli pitävät hintoja korkealla. Asiakkaillahan ei ole kauheasti muita vaihtoehtoja. Jos alalla toimii usea yritys, vaarana on, että joku päättää aloittaa penetraatiohinnoittelun markkinaosuutensa kasvattamiseksi, jolloin hinta laskee ja alan kannattavuus heikkenee. Mikrotalousteorian mukaan täydellisen kilpailun markkinoilla kukaan ei kykene saavuttamaan ylisuuria tuottoja (ts. tuottamaan taloudellista lisäarvoa omistajille), sillä hinta asettuu täsmälleen rajakustannuksen suuruiseksi. Todellisuudessa täydellisen kilpailun markkinat ovat harvassa, joten useimmilla toimialoilla kilpailu on enemmän tai vähemmän epätäydellistä. Kuten todettu, toimialalla on olemassa kolme potentiaalista kilpailun lähdettä: nykyinen kilpailu, uudet tulokkaat ja korvaavat tuotteet. Tutustutaan seuraavaksi näihin.

4 Kilpailuvoima 1: nykyinen kilpailu Useimmilla toimialoilla kannattavuuden määrittää nykyisten toimijoiden välinen kilpailu. Joillakin aloilla (tyypillisesti bulkkituotteissa ) yritykset kilpailevat hinnalla äsken mainitun penetraatiohinnoittelun mukaisesti, kun taas toisilla aloilla (tyypillisesti high end -tuotteissa ) pyritään erottautumaan esimerkiksi innovoinnin tai brändin avulla. Kilpailun intensiteettiin vaikuttavat seuraavat seikat: 1) Toimialan kasvu 2) Kilpailijoiden keskinäinen tasapaino 3) Differoinnin aste ja vaihtokustannukset 4) Mittakaavaedut, kumulatiivinen kokemus sekä kiinteiden ja muuttuvien kulujen suhde 5) Ylikapasiteetti ja alalta poistumisen esteet Toimialan kasvu on yksi merkittävimmistä kilpailun intensiteettiin vaikuttavista tekijöistä. Kasvavilla aloilla kaikki yritykset voivat kasvaa sulassa sovussa tuotemarkkinan vetämänä, kun taas laskevilla aloilla yritysten on vietävä kasvun ylläpitämiseksi markkinaosuutta toisiltaan. Tästä syystä laskevilla toimialoilla nähdään paljon hintasotia. Kilpailijoiden keskinäinen tasapaino viittaa siihen, kuinka paljon toimialalla ylipäätään on yrityksiä ja minkä kokoisia yritykset ovat suhteessa toisiinsa. Suuret toimijat voivat asettaa kilpailun säännöt, joihin pienempien toimijoiden on tyydyttävä. Jos alalla on esimerkiksi kaksi johtavaa yritystä, kuten virvoitusjuomamarkkinoilla (Coca cola ja Pepsi), osapuolet voivat epäsuorasti sopia hintakilpailun välttämisestä. Fragmentoituneilla (pirstaloituneilla) toimialoilla hintakilpailu sitä vastoin on tyypillistä. Differoinnin asteen ja vaihtokustannusten ollessa alhaisia kilpailu on yleensä kovaa. Jos taas yritys kykenee erilaistamaan tuotteensa esimerkiksi ominaisuuksiltaan kilpailijoiden tuotteista ja kilpailijan tuotteeseen siirtyminen aiheuttaa asiakkaalle paljon kustannuksia, kilpailu on vastaavasti maltillisempaa. Mittakaavaedut, kumulatiivinen kokemus sekä muuttuvien ja kiinteiden kustannuksien suhde liittyvät vahvasti toisiinsa. Mikäli toimialalla on hyötyä skaalaeduista ja kokemuksesta, yrityksen koosta tulee merkittävä kilpailuedun lähde. Tällaisessa tilanteessa yrityksillä on kannustin markkinaosuuden kasvattamiseen ja sitä kautta hintakilpailuun. Vastaavasti, jos toimialalla yritysten kiinteät kustannukset ovat muuttuvia kustannuksia suuremmat, yrityksillä on motiivi laskea hintoja nostaakseen kapasiteetin käyttöastetta. Lentoteollisuus on hyvä esimerkki tämän tyyppisestä tilanteesta. Ylikapasiteetti ja alalta poistumisen esteet ovat viimeiset, mutta eivät suinkaan vähäisimmät kilpailuun vaikuttavat tekijät. Ylikapasiteettilanteessa (eli tilanteessa, jossa kapasiteettia on enemmän kuin kysyntä vaatisi) olevilla aloilla yrityksillä on kannustin laskea hintoja saadakseen lisää asiakkaita. Tämä on ainoa vaihtoehto aloilla, joilla alalta poistumisen esteet ovat suuret. Toimintaa ei siis näissä tilanteissa voi lopettaa kokonaan, vaikka kysyntä laskisi merkittävästi. Alalta poistumisen esteet saattavat liittyä esimerkiksi lainsäädäntöön tai ympäristöasioihin. Talvivaara on ajankohtainen malliesimerkki

5 yrityksestä, jolle alalta poistuminen on vaikeaa. Vaikka toiminta on kannattamatonta, kaivosta ei voi noin vain sulkea, vaan sen mahdollinen alasajo tulee olemaan ympäristötekijöiden vuoksi pitkä ja kallis prosessi. Tästä syystä yhtiön liiketoiminnalle pyritään antamaan mahdollisimman pitkään tekohengitystä. Kilpailuvoima 2: Uusien tulokkaiden uhka Toimialat, joilla on mahdollisuus ansaita ylisuuria voittoja eli pääomakustannusta korkeampaa pääoman tuottoa (ts. taloudellista lisäarvoa), kohtaavat suuren uhan uusista tulokkaista (alalle pyrkivistä uusista yrityksistä). Mitä enemmän toimialalla on ns. alalle tulon esteitä (barriers to entry), sitä helpompaa vakiintuneiden toimijoiden on puolustaa asemaansa markkinoilla. Alalle tulon esteitä voivat olla seuraavat seikat: 1) Mittakaavaetu 2) Ensimmäisen toimijan etu 3) Pääsy jakelukanaviin 4) Lakisääteiset esteet Kun toimialalla menestyminen riippuu yritysten toiminnan mittakaavasta, uusien tulokkaiden on investoitava suureen kapasiteettiin (jota ei todennäköisesti edes saada täysimääräisesti käyttöön heti) tai tyydyttävä toimimaan pienimuotoisesti, jolloin suurempien toimijoiden kustannusetu säilyy (suuret toimijat valmistavat tuotteita edullisemmin yksikkökustannuksin mittakaavansa turvin). Mittakaavaetu voidaan saavuttaa tyypillisesti suurilla tutkimus ja kehitys -investoinneilla (esim. lääketeollisuudessa), panostamalla brändimarkkinointiin (esim. virvoitusjuomateollisuudessa) tai suurilla aineellisilla resursseilla, kuten koneilla ja laitteilla (esim. telekommunikaatioteollisuudessa) Ensimmäisen toimijan etu auttaa nimensä mukaisesti alalle ensimmäiseksi tulevaa ja rajoittaa muiden yritysten kiinnostusta alaa kohtaan. Ensimmäinen toimija voi esimerkiksi olla mukana luomassa alalle standardeja, jotka auttavat nimenomaan sitä. Ensimmäinen toimija voi myös neuvotella usein parhaat sopimukset esimerkiksi tavarantoimittajien kanssa tai saada lisenssin toimia säännöstellyllä markkinalla. Jos alalla on etua kumulatiivisesta kokemuksesta, ensimmäisellä toimijalla on mahdollisuus oppia ennen kuin muut tulevat markkinoille. Myös silloin, kun vaihdon kustannukset ovat asiakkaille suuret, ensimmäisen toimijan etu on merkittävä. Esimerkkinä ensimmäisen toimijan etua hyödyntäneestä yhtiöstä on Microsoft. Windows-käyttöjärjestelmät ovat kohdanneet varteenotettavaa kilpailua vasta viimeisten vuosien aikana. Olemassa olevien jakelukanavien rajoittunut kapasiteetti tai uusien jakelukanavien rakentamisen korkeat kustannukset muodostavat kolmannen alalle tulon esteen. Ellei uudella tulokkaalla ole pääsyä jakelukanaviin, sen toiminta loppuu ennen kuin se kunnolla pääsee edes alkuun. Esimerkiksi uusi päivittäistavaroiden tuottaja kohtaa Suomessa suuren haasteen yrittäessään saada tuotteitaan Keskolle ja S-ryhmälle keskittyneisiin vähittäiskauppoihin. Jakelukanavasuhteiden lisäksi vakiintuneen toimittajan ja loppuasiakkaan väliset suhteet ovat usein niin lujia, että uusien tulokkaiden voi olla vaikeaa tulla osapuolten väliin.

6 Lakisääteiset esteet voivat liittyä esimerkiksi patentteihin tai tekijänoikeuksiin. Nämä ovat tyypillisiä alalle tulon esteitä erityisesti tutkimusintensiivisillä toimialoilla. Vastaavasti toimilupien ja lisenssien regulaatio rajoittaa alalle tuloa esimerkiksi taksipalveluissa, terveyspalveluissa ja telekommunikaatioteollisuudessa. Kilpailuvoima 3: Korvaavien tuotteiden uhka Kolmas dimensio toimialan kilpailussa on korvaavien tuotteiden uhka. Korvaavat tuotteet (substituutit) eivät välttämättä ole samanlaisia tuotteita kuin jo markkinoilla olevat tuotteet, mutta ne täyttävät saman asiakastarpeen. Esimerkiksi matkustettaessa lyhyitä matkoja lentokonematkustus on substituutti auton vuokraukselle, vaikka kyseessä ei ole täsmälleen sama palvelu. Korvaavien tuotteiden uhka riippuu kilpailevien tuotteiden hinnasta ja ominaisuuksista sekä asiakkaan halukkuudesta ostaa substituutti. Esimerkiksi merkkivaatteiden kohdalla asiakas on halukas maksamaan hintapreemiota, vaikka tuote olisi ominaisuuksiltaan täsmälleen samanlainen kuin halpahallin alelaarista hankittu tuote. Toimijoiden suhteellinen neuvotteluvoima Jos edellä kuvatut kilpailutekijät määrittävät sen, onko toimialalla mahdollista saavuttaa ylisuuria voittoja eli toisin sanoen sen mikä on alan potentiaalinen kannattavuus, toimijoiden neuvotteluvoima määrittää sen miten voitot jakaantuvat toimialan yritysten kesken. Arvoketjussa yritys käy ensin kauppaa raaka-aine- ja komponenttitoimittajien kanssa ja myy valmistamansa tuotteet sen jälkeen jakelukanaviin tai suoraan loppuasiakkaille. Kaikissa näissä transaktioissa yrityksen neuvotteluvoima ratkaisee sen, kuinka suuren osan toimialan tuotoista yritys saa itselleen. Kuva 2. Esimerkki eri toimijoiden neuvotteluvoimasta matkapuhelinmarkkinoilla (hinnat ja katteiden suuruudet kuvitteellisia).

7 Kilpailuvoima 4: Asiakkaiden neuvotteluvoima Asiakkaiden (ostajien) neuvotteluvoiman määrittävät kaksi tekijää: Hintaherkkyys ja suhteellinen neuvotteluvoima. Hintaherkkyys kuvaa sitä, onko hinta asiakkaalle ylipäätään tärkeä asia ja haluaako hän siitä neuvotella. Suhteellinen neuvotteluvoima tarkoittaa käytännössä sitä, onko asiakkaalla esimerkiksi ostovolyymiensa perusteella voimaa painaa hintaa alas. Asiakkaat ovat erityisen hintaherkkiä silloin, kun kyse on ns. bulkkituotteista eli tuotteista, joita ei ole lainkaan differoitu eli erilaistettu vastaamaan juuri kyseisen asiakkaan tarvetta. Myös silloin, kun tuotteen vaihtaminen toiseen on hyvin edullista tai tuote edustaa suurta osaa asiakkaan toiminnan kokonaiskustannuksista tai tuote on hyvin merkittävä asiakkaan kannalta, hintaherkkyys on korkea. Vaikka asiakas olisi hintaherkkä, hänellä ei välttämättä ole riittävää suhteellista neuvotteluvoimaa hinnan painamiseksi alas. Suhteellinen neuvotteluvoima riippuu loppujen lopuksi aina siitä kuinka paljon kukin osapuoli kärsisi, jos liiketoiminta toisten osapuolten kanssa loppuisi. Tarkemmin sanottuna asiakkaiden neuvotteluvoiman määrittävät markkinoilla olevien asiakkaiden määrä suhteessa toimittajiin, asiakkaan ostovolyymi, vaihtoehtoisten tuotteiden määrä sekä toimittajavaihdoksen kustannukset. Asiakkaan neuvotteluvoima paranee myös silloin, kun sillä on mahdollisuus laajentaa toimintaansa toimittajan suuntaan, jolloin toimittaja kohtaa uhan uudesta kilpailijasta. Esimerkiksi autoteollisuudessa valmistajilla on hyvä neuvotteluvoima komponenttitoimittajien suuntaan, koska valmistajat ovat suuria ja niillä on paljon vaihtoehtoisia toimittajia käytettävissä. Vastakohtana tietokoneteollisuudessa PC-valmistajien neuvotteluvoima käyttöjärjestelmävalmistajien suuntaan on alhainen suurista vaihtokustannuksista johtuen. Kilpailuvoima 5: Toimittajien neuvotteluvoima Toimittajien (myyjien) neuvotteluvoiman analyysi on peilikuva asiakkaiden neuvotteluvoiman analyysistä. Toimittajilla on neuvotteluvoimaa, kun alalla on vain muutama yritys ja korvaavia tuotteita on tarjolla vähän. Esimerkiksi virvoitusjuomateollisuudessa Coca cola ja Pepsi ovat hyviä neuvottelemaan valmistajien suuntaan. Myös silloin, kun toimittajan tuote on asiakkaan liiketoiminnan kannalta kriittinen, toimittajan neuvotteluvoima on hyvä. Kilpailuanalyysi Yrityksen kannattavuus ei riipu ainoastaan toimialan rakenteesta, kuten edellä kuvattiin, vaan myös yrityksen strategisista valinnoista, joilla se asemoi itsensä suhteessa kilpailijoihin. Yrityksillä on olemassa lukuisa määrä erilaisia strategiavaihtoehtoja, mutta loppujen lopuksi ne kaikki voidaan johtaa kahdesta kilpailuedun lähteestä, jotka ovat kustannusjohtajuus ja differointi (erilaistaminen).

8 Kustannusjohtajuus Valmistetaan samaa tuotetta pienemmillä kustannuksilla Mittakaavaedut Tehokas tuotanto Yksinkertainen muotoilu Kustannustehokas jakelu Alhaiset kehitys- ja markkinointikustannukset Tiukka kustannuskontrolli Differointi Valmistetaan ainutlaatuisia tuotteita ja myydään ne hinnalla, jonka asiakkaat ovat valmiit maksamaan (premium-hinnoittelu) Erinomainen laatu Laaja valikoima Erinomainen asiakaspalvelu Joustava jakelu Investoinnit brändimarkkinointiin Investoinnit tuotekehitykseen Fokus luovuuteen ja innovointiin Kilpailuetu Kuva 3. Yrityksen kilpailuedun lähteet. Kestävä kilpailuetu voidaan rakentaa jommankumman strategian varaan. Yritykset, jotka yrittävät taiteilla näiden kahden vaihtoehdon välissä, eivät yleensä menesty ja niiden kannattavuus jää matalalle tasolle. Näiden yritysten riskinä on, että ne eivät kykene olemaan hinnaltaan riittävän houkuttelevia (tuotantokustannukset liian korkeat), mutta ne eivät myöskään pysty differoimaan ja hyödyntämään sitä kautta premium-hinnoittelua. Kilpailuedun lähteet Kustannusjohtaja kykenee valmistamaan tuotetta tai tuottamaan palvelua kilpailijoita alhaisemmin kustannuksin. Differointistrategiaa noudattava yritys puolestaan erottuu kilpailijoista erilaistamalla tuotteen tai palvelun esimerkiksi ominaisuuksiltaan kilpailijoiden tuotetta paremmaksi. Kilpailustrategia 1: Kustannusjohtajuus Kustannusjohtajuus on yleensä suorin tapa kilpailuedun saavuttamiseen. Toimialoilla, joilla myytävät tuotteet ovat raaka-aineita, kustannusjohtajuus on itse asiassa ainoa tapa saavuttaa kilpailuetu. Kustannusjohtajuuteen voidaan pyrkiä monilla eri tavoilla. Näitä ovat mm. mittakaavaedut, kumulatiivinen kokemus, tehokas tuotanto, yksinkertainen tuotemuotoilu, alhaiset kustannukset ja tehokkaat prosessit. Mikäli yritys saavuttaa kustannusjohtajan aseman, se kykenee keskimääräistä parempaan kannattavuuteen myymällä tuotteitaan samalla hinnalla kuin kilpailijat. Toisena vaihtoehtona on aloittaa hintasota ja myydä tuotteita kilpailijoita edullisemmin. Tällöin tyydytään alhaisempaan kannattavuuteen, mutta saavutetaan suurempi myynti markkinaosuuden kasvaessa. Parhaassa tapauksessa tehottomimmat kilpailijat saadaan ajettua kokonaan pois markkinoilta.

9 Kustannusjohtajuuden saavuttaminen edellyttää tiukkaa kustannuskontrollia. Kustannusjohtajat investoivat mittakaavaan, minimoivat ns. overhead-kustannukset, suunnittelevat tuotteensa siten, että niiden valmistuskustannukset ovat alhaiset, tekevät vähän investointeja riskialttiiseen tuotekehitykseen (T&K) ja välttävät marginaalisia (pieniä alhaisen kannattavuuden) asiakkaita. Kustannusjohtajilla organisaatiorakenne ja kontrollijärjestelmät tukevat kustannuskontrolliin suuntautumista. Kilpailustrategia 2: Differointi Yrityksen, jotka seuraavat differointistrategiaa, yrittävät olla toimialallaan ainutlaatuisia jollakin asiakkaiden arvostamalla osa-alueella. Menestyäkseen differointistrategiassa, yrityksen täytyy onnistua kolmessa asiassa: 1) Yrityksen tulee selvittää yksi tai useampi tuotteen tai palvelun ominaisuus, jota asiakas arvostaa, 2) yrityksen tulee asemoida itsensä siten, että valittu asiakastarve täyttyy ainutlaatuisella tavalla, 3) yrityksen tulee myydä tuote tai palvelu kalliimmalla eli saada asiakas maksamaan enemmän, kuin mitkä ovat differoinnista aiheutuvat kustannukset. Differointi perustuu ylivoimaisen arvon tuottamiseen asiakkaalle esimerkiksi tuotteen laadun, tuotevalikoiman, palveluyhdistelmien tai jakeluaikojen kautta. Differentaatio voidaan saavuttaa myös luomalla mielikuvaa arvosta. Tämä tarkoittaa investoimista esimerkiksi brändimielikuvaan tai tuotteen maineen parantamiseen. Differointistrategiat vaativat investointeja tuotekehitykseen, teknisiin kyvykkyyksiin ja markkinointiin. Organisaatiorakenteen ja kontrollijärjestelmien tulee olla luovuuteen ja innovatiivisuuteen kannustavia. Vaikka menestyvät yhtiöt valitsevat joko kustannusjohtajuuden tai differoinnin, ne eivät voi täysin unohtaa toista strategiaa. Differoijan tulee myös keskittyä kustannuksiin, jotta differointi toteutetaan hyväksyttävän suuruisilla kustannuksilla. Kustannusjohtaja ei voi puolestaan kilpailla ellei se täytä asiakkaan minimivaatimuksia esimerkiksi tuotteen laadun suhteen. Kilpailuedun saavuttaminen ja ylläpitäminen Kilpailustrategian valinta ei automaattisesti johda kilpailuetuun. Saavuttaakseen kilpailuedun yrityksellä tulee olla kyvykkyyksiä valitun strategian implementointiin ja ylläpitämiseen. Niin kustannusjohtajuuteen kuin differointiinkin perustuva strategia vaatii yritykseltä ydinosaamista ja arvoketjun rakentamista tarkoituksenmukaisella tavalla. Ydinosaamiset ovat tärkeimpiä taloudellisia resursseja, jotka yritys omistaa. Arvoketju puolestaan on toimintojen sarja, jonka kautta yritys tuottaa raaka-aineista (input) lopputuotteita (output). Yrityksen ydinosaamisten ja arvoketjun ainutlaatuisuus määrittää yrityksen kilpailuedun kestävyyden. Selvittääkseen voiko yritys saavuttaa kilpailuedun kannattaa analysoijan tarkastella seuraavia kysymyksiä: - Mitkä ovat yrityksen valitseman kilpailustrategian keskeisimmät menestystekijät ja niihin liittyvät riskit? - Onko yrityksellä tällä hetkellä menestystekijöiden vaatimia resursseja ja kyvykkyyksiä? - Onko yritys tehnyt toimenpiteitä vaadittavien kyvykkyyksien saamiseksi? - Tukeeko yrityksen organisaatiorakenne kilpailuedun saavuttamista?

10 - Onko yrityksen kenties jo saavuttama kilpailuetu kestävä? Onko yrityksellä ympärillään vallihautaa (alalle tulon esteitä) tai onko sen tuotteiden kopiointi muuten vaikeaa? - Onko yrityksen toimialalle odotettavissa muutoksia (uusia teknologioita, ulkomaista kilpailua, muutoksia lainsäädännössä, muutoksia asiakastarpeissa), jotka tuhoavat saavutetun kilpailuedun? Onko yritys riittävän joustava vastaamaan muutoksiin? Yritysstrategian analyysi Edellä olemme keskittyneet strategioihin yksittäisen liiketoiminnan tasolla. Moni yritys tietysti keskittyy vain yhteen liiketoimintaan, mutta on olemassa myös valtava määrä yrityksiä, jotka toimivat usealla eri liiketoiminta-alueella. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 500 suurimman yrityksen joukossa keskimääräinen liiketoimintasegmenttien määrä on yksitoista (vuonna 1992). Viimeisten vuosien aikana suuntauksena on toki ollut rönsyjen karsiminen ja ydinliiketoimintaan keskittyminen, mutta tästä huolimatta multibisnesorganisaatiot ovat erittäin yleisiä ympäri maailmaa. Analysoidessaan monialayhtiöitä analyytikko ei voi keskittyä ainoastaan eri liiketoimintayksiköiden toimialojen ja strategioiden tutkimiseen, vaan hänen tulee huomioida myös taloudelliset vaikutukset (positiiviset tai negatiiviset), jotka seuraavat yhden sateenvarjon alla toimimisesta. Arvon luonnin lähteet yhtiötasolla Ekonomistit ja strategiatutkijat ovat löytäneet useita tekijöitä, jotka vaikuttavat organisaation kykyyn luoda arvoa. Talousteorian mukaan optimaalinen toimintojen laajuus riippuu siitä kuinka suuret ovat näiden toimintojen tuottamisen suhteelliset transaktiokustannukset verrattuna tilanteeseen, jossa käytettäisiin markkinamekanismia. Toisin sanoen monialayhtiö on perusteltu valinta, jos erillisten yhtiöiden kautta tapahtuva vaihdanta ja toiminnan koordinointi on kalliimpaa kuin yhden yhtiön sisällä tapahtuva toiminta. Markkinoilla tapahtuvan vaihdannan transaktiokustannukset voivat nousta useista eri syistä. Ne voivat nousta esimerkiksi, jos tuotantoprosessi vaatii erityistä osaamista (kuten ihmisten tietotaitoa), jota ei ole markkinoilta helposti saatavissa. Kustannukset voivat nousta myös markkinoiden epätäydellisyyden (esim. informaatio- ja palkitsemisongelmat) takia. Mikäli ostajat ja myyjät eivät voi selvittää näitä ongelmia standardimekanismien kuten sopimusten kilpailuttamisen kautta, voi olla kallista tehdä kauppaa markkinamekanismiin perustuen. Jos esimerkiksi julkiset pääomamarkkinat eivät toimi hyvin ja markkinoilla on paljon informaatio ja palkitsemisongelmia, uusien yrittäjien voi olla vaikea saada rahoitusta alkavalle liiketoiminnalleen. Samalla tavalla, jos ostajilla on puutteellista tietoa tuotteen laadusta informaatio-ongelmien vuoksi, uusien yrittäjien on vaikea tulla markkinoille. Usein transaktiot saman organisaation sisällä ovat edullisempia ja helpompia toteuttaa. Tästä syystä markkinamekanismi ei aina ole paras vaihtoehto. Ensiksikin kommunikaatiokustannukset ovat

11 organisaation sisällä huomattavasti alhaisemmat, sillä luottamuksellisuus voidaan taata sisäisten mekanismien kautta. Lisäksi organisaation alayksiköt voivat jakaa yhteisiä resursseja (taidot, järjestelmät, prosessit, brändi, jakelukanavat, maine), mikä säästää kustannuksia. Vastaavasti on kuitenkin olemassa tekijöitä, jotka nostavat transaktiokustannuksia organisaation sisällä. Ylimmällä johdolla ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja taitoa johtaa useita erilaisia liiketoimintoja. Tämä ammattitaidon puute vähentää saatavissa olevia mittakaavaetuja. Tällainen ongelma voidaan ratkaista muodostamalla hajautettu organisaatio ja palkkaamalla eri liiketoiminnan vetäjiksi eri alojen ammattilaiset oikeanlaisilla kannustimilla. Se luoko monialayhtiö enemmän arvoa kuin joukko itsenäisiä yrityksiä riippuu aina tilanteesta eikä yleispätevää ohjetta voi antaa. Analyytikko voi kuitenkin yrittää selvittää yritysstrategian arvonluontipotentiaalia seuraavien kysymysten avulla: - Onko tuote-, työntekijä- tai rahoitusmarkkinoilla merkittäviä epätäydellisyyksiä? Onko todennäköistä, että markkinoiden transaktiokustannukset ovat korkeammat kuin toiminnoista aiheutuvat kustannukset hyvin johdetun organisaation sisällä. - Onko organisaatiolla erityisiä resursseja, joiden kautta voidaan luoda mittakaavaetuja? - Sopivatko yrityksen resurssit ja liiketoimintaportfolio hyvin yhteen? - Kohdentaako yhtiö päätöksenteko-oikeudet optimaalisesti ylimmän johdon ja liiketoimintayksiköiden kesken? - Onko yhtiöllä sisäiset mittaus-, informaatio- ja kannustinjärjestelmät, jotka vähentävät agenttikustannuksia ja lisäävät liiketoimintayksiköiden välistä koordinointia. Empiiriset tutkimukset osoittavat, että omistaja-arvon luominen monialastrategian kautta on haasteellista. Monet tutkijat ovat etenkin USA:ssa osoittaneet, että monialayhtiöillä käydään pörssissä kauppaa huomattavalla alennuksella verrattuna yksittäisten liiketoimintojen arvoon. Tutkimukset osoittavat myös, että yrityksen ydinliiketoiminnan ulkopuolelle suuntautuvat yritysostot eivät tyypillisesti luo arvoa. Sitä vastoin lukuisat tutkimukset osoittavat, että ydinliiketoimintaan kuulumattomien liiketoimintojen myynnit (spinoff) ovat olleet omistajien kannalta tuottoisia. Monialayhtiöiden alennukseen on olemassa monia perusteltuja syitä. Ensiksikin yritysjohdon hajauttamispäätösten taustalla ei välttämättä ole omistaja-arvon maksimointi, vaan yrityksen koon kasvattaminen. Esimerkiksi liikevaihdon kasvu itsessään ei välttämättä luo arvoa lainkaan. Kysymys on siitä kuinka kannattavaa kasvu on. Toiseksi monialayhtiöt kärsivät usein agenttiongelmasta, joka johtaa osa-optimoituihin investointipäätöksiin ja sitä kautta huonoon operatiiviseen suorituskykyyn. Kolmanneksi pääomamarkkinoiden on vaikea monitoroida ja arvottaa monialayhtiöitä johtuen eri liiketoimintayksiköistä saatavan yksityiskohtaisen tiedon puutteesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että yritykset voivat teoriassa luoda omistaja-arvoa innovatiivisilla yritysstrategioilla, mutta käytännössä monet strategiat epäonnistuvat. Sen tähden sijoittajan on oltava hyvin skeptinen arvioidessaan yritysstrategioita.

12 Visio Invest Oy. Materiaali on tarkoitettu ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön. Materiaalin jakaminen muutoin kuin Visio Investin luvalla on ehdottomasti kielletty.

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Johdatusta strategiaan

Johdatusta strategiaan Strategia, taktiikka 1924 kenraali Karl von Clausewitz: strategia on sotavoimien laaja toiminnan kuvaus taistelujen yhdistämisestä palvelemaan sodan tarkoitusta, taktiikka on taas yksittäisten taisteluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19 Yritys 1 Oy FI1 213-8-19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto...4 Yritysvertailun yhteenveto... 5 Toiminnan laajuus...6 Markkinaosuus...7 Liikevaihto... 8 Jalostusarvo... 9 Liikevoitto... 1 Oma

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Verkkokauppa ja sähköinen markkinointi Nethit Oy Jani Lehtimäki 28.10.2013 SKJ Business Tämä materiaali ja kaikki siihen liittyvät oikeudet kuuluvat Nethit Oy:lle. Miksi verkkokauppa

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Email. henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Email. henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Email. henri.huovinen.1@gmail.com Materiaalit löytyvät osoitteesta http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/piensijoittajan_peruskurssi/. Kvalitatiivinen analyysi

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Oman työn hinnoittelu. Hinta ja hinnoittelu. Hinnoittelussa huomioitavia tekijöitä. Oikean hinnan määritteleminen

Oman työn hinnoittelu. Hinta ja hinnoittelu. Hinnoittelussa huomioitavia tekijöitä. Oikean hinnan määritteleminen Oman työn hinnoittelu Oikean hinnan määritteleminen Hinta ja hinnoittelu Hinta ilmoittaa tuotteen arvon ( ) luo tuotteelle arvoa (käyttöarvo, status, brandi) on aktiivisinen kilpailun osatekijöitä oma

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma. LähiTapiola Varainhoito Oy 1

Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma. LähiTapiola Varainhoito Oy 1 Vastuullisuusanalyysin merkitys Sijoittajan näkökulma LähiTaa Varainhoito Oy 1 Agenda 1. LähiTaa Varainhoidon sijoitusfilosofia 2. Vastuullisuusanalyysi ja merkitys sijoituspäätöksissä 3. Raportoinnin

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Kestävää kauneutta vuodesta 1862 Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja.

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja. KiVi 2009 Live! Seminaari 8.10.2009 Joensuu Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja Flaxwood Oy YRITYS PÄHKINÄNKUORESSA Flaxwood Oy on perustettu

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

STRATEGIAN ASEMA JOHTAMISESSA

STRATEGIAN ASEMA JOHTAMISESSA STRATEGIA Yrityksen teoria (käsitys) siitä, kuinka se kilpailee toimialallaan menestyksekkäästi Yrityksen teorian siitä, kuinka kilpailla menestyksekkäästi pitäisi keskittyä siihen, miten saavutetaan kilpailuetu

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ

AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 8.3.2012 // Heikki Takala, toimitusjohtaja Sisältö 1) 2011 ennätysten vuosi 2) Strategiset prioriteetit ja niiden eteneminen

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 %

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 % Erkki K. Laitinen, professori, tutkimusjohtaja Yritysnäkökulma: Yrityssaneerauksen onnistumistekijät: kyselytutkimus saneerauksen kokeneille yrityksille Tavoite: Esitellä tuloksia yrityssaneerauksen onnistumisesta

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot

Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013

Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013 Omistajanvaihdosilta Akaa 26.11.2013 Yrityskaupan prosessi Pirkanmaan Yritysvälitys Oy Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

Takuutuloksia urakkapalkalla - Jaamme riskiä. Osaamissijoitusyhtiö Comset www.comset.3i www.comset.se www.comset.dk

Takuutuloksia urakkapalkalla - Jaamme riskiä. Osaamissijoitusyhtiö Comset www.comset.3i www.comset.se www.comset.dk Takuutuloksia urakkapalkalla - Jaamme riskiä 1 Yritysarvo on tulevien rahavirtojen summa. Kasvava yritysarvo = kasvava kassavirta. Arvokas yritys toimii hyvänä yrityskansalaisena ja tuottaa arvoa omistajille,

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta

Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta Myynnin tila Prof. Jaakko ASPARA Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu TOP MANAGEMENT FORUM/080214/PP/AMS Miksi selvittää muotoiluinvestointien

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? YRITYSKAUPPA Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti ja Yrityksen eli ns. oikeushenkilön myynti. Yrityksen myynti Yrityksen myynti tarkoittaa

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Pia Kemppainen-Kajola 02.04.2003 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Johdanto Yrityskaupat ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kauppa kiinnostaa kilpailuviranomaisia,

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014 Kasvuvaikutusten arviointi Vaikutukset kasvun ajoittumiseen Torjutaan kasvun mahdollistavien

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen yrittäjyys

Asiakaslähtöinen yrittäjyys Asiakaslähtöinen yrittäjyys Lämpöyrittäjäpäivät 2012 Joensuu Kimmo Tolvanen 2012 Liiketoimintayksiköt Sähkökauppa Verkkopalvelu Sähköntuotanto PKS-konserni lukuina Liikevaihto 124 milj. Investoinnit 15,1

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot