1/2011. Kohti 6462 metriä ja 6462 auttavaa euroa s. 10. KOKOssa kärkialoja ja avauksia s. 4. SEK työstää strategiaa s. 5. Huonekaluala uudistuu s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2011. Kohti 6462 metriä ja 6462 auttavaa euroa s. 10. KOKOssa kärkialoja ja avauksia s. 4. SEK työstää strategiaa s. 5. Huonekaluala uudistuu s."

Transkriptio

1 Isojoki Kauhajoki Karijoki Kurikka Teuva 1/2011 KOKOssa kärkialoja ja avauksia s. 4 SEK työstää strategiaa s. 5 Huonekaluala uudistuu s. 6 Pellavalla terveyskisaan s. 12 Norinkylässä markkinoidaan s. 14 Kohti 6462 metriä ja 6462 auttavaa euroa s. 10 Jättiläisten Kin-Ball sopii kaikille s. 18 Bändikoululaiset lavalla s. 21 Maahanmuuttajiille infoa oppaassa s. 24

2 PÄÄTOIMITTAJALTA Reija Iso-Mustajärvi The more the merrier - Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. SUUPOHJAL AINEN ISSN Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä / Suupohjan / Kauhajoen seudun KOKO Päätoimittaja: Reija Iso-Mustajärvi P sukury@suupohja.fi Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski P Fax tiina.rantakoski@suupohja.fi Postiosoite: Suupohjalainen / toimitus C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Suupohjan kesä on täynnä tapahtumia revyystä taidenäyttelyihin ja autokilpailuista yhteislaulutilaisuuksiin. Tutkimusten mukaan arvioilta 85 prosenttia tapahtumakävijöistä tulee paikalle toiveenaan kohdata siellä vastakkaista sukupuolta oleva henkilö. Tapahtumajärjestäjälle tämä on arvokas tieto, sillä ohjelmatarjontaa tärkeämpää on miettiä, miten tämä syvästi inhimillinen toivomus saataisiin toteutettua. On tiedetty tosiasia, että konsertti tai teatteriesitys, jonka väliajalla tarjoillaan kahvia ja pullaa, vetää hyvin väkeä. Kahvia ihmiset voisivat juoda kotonakin (ja halvemmalla), joten ehkä kysymys jälleen kerran on haaveesta tavata muita kävijöitä ja jutella konsertista tai säästä. Yhteislaulutilaisuuksien järjestäminen ei yleensä vaadi suuria rahallisia ponnistuksia tai monimutkaista ohjelman suunnittelua, silti yleisö haluaa jälleen kerran laula kovilla puupenkeillä kylki kyljessä Päivänsädettä ja Menninkäistä. Sosiaalisen mediankin salaisuus piilee siinä, että Facebook tarjoaa rajattomat mahdollisuudet ystävystyä toisten ihmisten kanssa yli aikavyöhykkeiden, yli valtakuntien ja uskontojen rajojen. Koululaisille tehdyssä kyselyssä, nuoret pitivät suurimpana syynä syrjäytymiseen kaverien puutetta. Saada olla yhdessä toisten kanssa hyväksyttynä, löytää harrastuskaveri, ehkäpä elämänkumppanikin. Kaikki tämä kuuluu ihmisluontoon, sillä ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Jos me täällä Suupohjassa pystyisimme tuomaan ihmisiä yhteen, rakentamaan julkisia olohuoneita, hyväksymään ventovieraankin tasavertaisena joukkoomme, silloin kansalaiset voisivat hyvin ja koko seutu kukoistaisi ja vetovoima lisääntyisi! Tapaamisiin! Tässä numerossa avustivat: Eeva-Kaisa Kivistö Carita Latikka Pia Nurmela Timo Vesiluoma Anne Viitala Anne-Mari Leppinen Eliisa Panttila Jaana Suksi Mira Seppi Riitta Uusi-Kokko Johanna Peltoniemi Sanna Uusitalo Ulkoasu: Divico Oy Taitto: Tiina Rantakoski / LC Logistics Center Oy Painosmäärä: kpl Paino: I-Print Oy, Seinäjoki Seuraava numero: ilmestyy joulukuussa 2011 TOIMITUKSELTA Tiina Rantakoski Valintoja, hyviä valintoja. Sipe-kapuaja (s. 10) sanoo leipovansa mielellään leipää, koska se on käsintuntuva teko nepalilaisten naisten hyväksi. Hänelle auttaminen ja tasa-arvoisemman maailman tekeminen ovat valintoja tehdä jotain itse, omilla sanoilla, käsillä ja jaloilla. Marraskuussa nämä askeleet ovat viemässä hänet Himalajan huipulle. Kerran elämässä -valinta! terveellinen ruokavalio liittyy usein onnellisuuteen. Nykyisin muotia ovat erilaiset superfoodit, joiden avulla haetaan ratkaisuja terveellisempään elämään. Tässä lehdessä esillä on kotimainen pellava. Miten kotimainen tuote pärjää kisassa macajauheiden ja kaakaoribsien kanssa? Valitsisinko sitä lautaselle? (s. 12) Monia asioita emme voi valita, mutta terveytemme eteen jokainen askel ja valinta ruokapöydässä ovat mahdollisia. Keväällä julkaistun Suomalaiset tutkimuksen mukaan onnellisuus riippuu ennen kaikkea liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Jos aikaisemmin tulo- ja koulutustaso olivatkin merkityksellisiä onnellisuuden mittareita, eivät enää. Kolme kertaa viikossa liikkuvat tuntevat terveytensä hyväksi, ovat onnellisia ja tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa. Valitsisinko siis lenkin sohvan sijaan? Samaisesta tutkimuksesta käy ilmi, että Strategian teko on yhtä valintaa. Mihin keskitytään, millä aikataululla ja resursseilla? Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toimijat ja sidosryhmät käyttävät tunnin jos toisenkin tänä vuonna miettiäkseen alueen elinkeinostrategiaa. Aiheesta lisää sivulla 5. Myös huonekaluvalmistajat ovat valintojen edessä. Taantuma koetteli alaa, mutta nyt moni yritys on kasvussa. Kukin on joutunut tekemään valintoja, miten pysyä globaalissa kisassa mukana. Kuten maailman ensimmäisen ekologisen sohvan lanseeranneen yrityksen markkinointipäällikkö sanoo: On oltava aika näppärä!

3 Sisällys: 4. KOKOn toteutus etenee Suupohjassa 5. SEK työstää uutta strategiaa 6. Huonekalualalla ekologiaa ja verkkokauppaa 8. ADEA menestyy sohvilla 9. Kuitu ja viemäri samaan kaivantoon 9. Logistiaan avataan toimistohotelli 9. Sakari Varala elinkeinojohtajaksi 10. Sirpa Kinnari kapuaa kohti Nepalia 11. Suupohjan yrityspalvelupiste neuvoo 11. Yrityksen perustaminen ei pelottanut 12. Pellavalla superfood-kisaan 13. Pellavareseptejä 14. Talkoointoa Norinkylässä 15. Kyläesite Suupohjan kylistä 16. Aikuiskoulutusta ja kansainvälisyyttä 17. Jätevesien puhdistusvelvollisuus säilyy 17. Jaettu puhdistamo säästää rahaa 18. Liitovarjolla näkee maisemia 18. Kin-Ball uusi laji Suomessa 19. Taiteilijayhteisö elää Fiskarsissa 19. Teuvaon-sivustolla tapahtuu 20. Onko teatterille tilaa Kauhajoella? 20. Kolumni: Välitilinpäätös 21. Bändikoululaiset ottivat yleisönsä 22. Tapahtumakalenteri 23. Maanantaisin Golf-huumaa 24. Opas maahanmuuttajille ilmestyi 24. Suupohjalainen Facebookissa 24. Yhteystiedot 5. sek tekee strategiaa 6. Huonekaluilla maailmalle 14 Majoja ja markkinointia 18. Liitovarjolla taivaalle

4 KOKOn toteutus etenee Suupohjassa Kärkialojen kehittämistä, digitaalista osaamista sekä uusia avauksia. KOKO:n eli alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma toteutus Suupohjassa etenee tasaisesti. KOKO on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama kehittämisohjelma, joka painottaa kunkin seudun omaehtoista kehittämistä. Sen avulla halutaan lisätä seutujen kilpailukykyä, yhteistyötä ja hyvinvointia. Suupohjassa KOKO:n toteutuksesta vastaa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK) yhdessä kilpailutettujen yhteistyökumppaneidensa kanssa. Ohjelma jakaantuu useisiin eri alateemoihin ja hankkeisiin. Kauhajoen seudun/suupohjan KOKO:n keskeisiä teemoja ovat seudun elinkeinotoiminnan kärkialojen toimintaympäristöjen ja osaamisen kehittäminen, kaikilla toimialoilla tapahtuva digitaalitalouden uusien välineiden soveltaminen sekä uusien kehitysmahdollisuuksien etsintä mm. koulutuspalveluissa sekä elinkeinotoiminnassa (mm. uusiutuva energia). Mitä KOKO:n kärkialoilla tehdään vuonna 2011? Seudun kärkialoille (logistiikka- ja metalliala, kalusteet ja asuminen, bio-elintarvikeala) on kullekin palkattu omat kehittämiskoordinaattorit, jotka suunnittelevat kehitettäviä asioita yhdessä pääosin yritysten edustajista koostuvien toimialaryhmien kanssa. Kullekin toteutusvuodelle määritetään omat kehittämiskohteet. Logistiikka ja metallialalla aktivoidaan vuonna 2011 mm. metallialan yritysverkostoja, organisoidaan messumatkoja sekä kootaan seudun metallialan yhteisosasto Tampereen alihankintamessuille. Kehitystyön kohteena on myös Teknologiakeskus Logistian innovaatioympäristö, jonne rakentuu kesän kuluessa mm. uusi toimistohotelli. Logistia hakee myös Suomen teknologiakeskusten liiton, TEKEL:in jäsenyyttä. Myös palveluliiketoiminnan uusia mahdollisuuksia selvitetään. Kehitystyötä viedään eteenpäin Jaana Suksen ja Tarja Pienimäen koordinoimana. Kalusteet ja asuminen -teemassa pohdinnassa ovat mm. kaluste- ja sisustusalan yhteinen verkkokauppa, kotimaisen huonekalun PR-työ sisustaminen.ning.com -sivuston ja Made in Finland-ajattelun avulla. Lisäksi koordinaattori välittää tietoa kiinnostuneille yrityksille alan uusimmista kehitystrendeistä vaikkapa ulkomaan messuilta. Kehitystyötä viedään eteenpäin Anne Viitalan koordinoimana. Bio-elintarvikealan osalta kehitetään Foodpark -toiminnan kautta Kauhajoen elintarvikealan tuotekehitysyksikköä sekä välitetään sen palveluja yrityksille. Peruna-alalla edistetään Venäjän kaupan vientikonsepteja. Lisäksi vahvistetaan seudun erikoiskasvisalaa, Kauhajoen ainesosaklusterin verkostosuhteita sekä pyritään saamaan elintarvikealan sivuvirtoja hyötykäyttöön. Kehitystyötä viedään eteenpäin Hannu Uusihongon koordinoimana. Digitaalisuutta, uusiutuvaa energiaa ja kasvuyrittäjyyttä Digitaalisuus lisääntyy lähivuosina edelleen voimakkaasti ja digitaalisen tiedon määrän on arvioitu lähivuosina moninkertaistuvan. Myös internet ja sen käyttäjien toimintamallit uudistuvat, jolloin nousussa ovat sosiaalinen media (vuorovaikutteinen web) sekä semanttinen web (älykäs internet, jonka sisällöt ovat myös koneellisesti tulkittavissa ja linkitettävissä yhteen). KOKO:n Digitaalinen seutu-teemassa halutaan tuoda em. muutoksia esille. Teeman vetäjän Saara Laaksosen koordinoimana organisoidaan mm. sosiaalisen median valmennusryhmiä ja autetaan uutta mediaa soveltavien yritysryhmähankkeiden suunnittelussa. Lisäksi järjestetään tilaisuuksia yritysten digitaalisten taitojen kehittämiseksi, esim. älypuhelimien avulla luettavista QR-koodeista. Kehitteillä on myös Suupohjan aluemarkkinoinnin ja viestinnän kehittäminen sosiaalisen median ja semattisen webin eri työkalujen avulla (Facebook, Twitter, You Tube sekä viestien automaattiset laturialustat). Saara Laaksonen kokoaa myös teemaan liittyviä trendiraportteja. Avoin optinen kuitu. Digitaalinen seututeeman toinen osio käsittelee Suupohjan Seutuverkon eli avoimen optisen kuituverkon uusia mahdollisuuksia. Suupohjaan on rakennettu maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen, avoin optinen kuituverkko. Se voi tarjota normaalien kuituliittymämahdollisuuksien lisäksi myös paljon muuta. Verkon sisälle on jo luotu nk. klooniverkko, jota käytetään mm. Vaasan ammattikorkeakoulun tietoliikennetekniikan opetuksessa. KOKO-ohjelman kautta on haluttu myös selvittää, miten supernopeaa avointa kuituverkkoa voidaan hyödyntää mm. uusien hyvinvointi-, e-oppimis- ja yrityspalveluratkaisujen testauksessa ja kokeilussa. Pyrkimyksenä onkin luoda Suupohjaan verkon ympärille erilaisia käyttäjäkokeiluja ja testauksia eli nk. living lab-toimintaa. Teeman mahdollisuuksia on selvittänyt Kari Lampela. Uusiutuva energia on Suupohjalle mielenkiintoinen mahdollisuus. Kehittämistä suunnitellaan 15-jäsenisen teemaryhmän johdolla, jonka puheenjohtajana on Kauhajoen kaupungininsinööri Harri Virtanen. Kehittämisen taustalla on pitkäaikainen yhteistyö Vaasan yliopiston Levón-instituutin kanssa ja mm. kansainvälisen Aspire-hankkeen Suupohjaan kohdistuvat selvitykset. Vuoden 2011 eräänä kehityskohteena on seudun energiaomavaraisuusohjelman toteutuksen käynnistäminen ja siihen liittyvä energia-alan kehittäjän palkkaaminen SEK:iin hankerahoituksella. Suupohja on keskellä nk. biokaasu-suomea ja täällä on erinomaisen mahdollisuudet biokaasun tuottamiseen mm. elintarviketuotannon sivuvirroista. Siksi alueelle suunnitellaankin useita biokaasulaitoksia. Tuulivoimaselvitykset osoittavat Suupohjan olevan hyvä alue myös tuulivoimalle ja tuulipuistoille. Kasvuyrittäjyyttä. SEK on yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa suunnitellut kasvuyrittäjyysvalmennusta, johon seudulta valitaan mukaan noin 10 yritystä. Syksyllä 2011 käynnistyvän operaation kohderyhmät ovat etenkin kasvuhakuiset yritykset, joilla on kasvuhalua, kasvumahdollisuuksia ja kasvukykyä. Noin vuoden kestävässä operaatiossa SEK tarjoaa yrityksille yleisiä seminaarit teeman tueksi ja ELY-keskus hoitaa yritysten kanssa yrityskohtaiset konsultoinnit. Jokaiselle mukaan lähtevälle yritykselle tehdään luottamuksellinen yritysanalyysi ja kehittämissuunnitelma. Yritysten omavastuu toiminnasta on minimissään 250 euroa/päivä. Hankkeen yhteyshenkilöinä SEK:ssä ovat elinkeinoasiamiehet. KOKO on laaja KOKOnaisuus Kauhajoen seudun/suupohjan KOKO -ohjelma on siis laaja kokonaisuus erilaisia kehittämisoperaatioita. Ohjelmassa on pyritty luomaan strategisia kokonaisuuksia, joilla on riittävää vaikuttavuutta. Oleellista on myös se, että aikaansaadaan alueelle hyvin toimivia, pysyviä konsepteja, jotka vahvistavat alueen kilpailukykyä, osaamista ja lisäävät alueen vetovoimaisuutta. Lisätietoja KOKO:sta saa ohjelmapäälliköltä, eri teemakoordinaattoreilta sekä ohjelman internet-sivuilta: Timo Vesiluoma Ohjelmapäällikkö 10-vuotias teknologiakeskus Logistia juhlii syksyllä. Kauhajoen teknologiakeskus Logistia on Etelä- Pohjanmaan ensimmäinen teknologiakeskus. Syksyllä on tarkoitus juhlistaa 10 vuoden olemassaoloa juhlaseminaarilla ja avointen ovien teknologiaviikolla. Teknologiakeskus Logistian ensimmäinen vaihe valmistui Tuolloin myös alettiin systemaattisesti kehittää Logistia-brändiä ensimmäisen aluekehitysohjelman panostuksella. Materiaalinkäsittelyn ja logististen järjestelmien yritysverkosto on ollut Kauhajoella jo lähes 40 vuotta. Kymmenen viime vuoden aikana yritysverkoston kasvu on ollut näkyvää, erityisesti vuosien 2006 ja 2007 aikana. Yritysten määrä on kasvanut merkittävästi, samoin kuin kärkiyritysten liikevaihto. Merkittävä panostus on ollut oman tutkimusprofessuurin saaminen alalle. Tällä on ollut kehitykseen huikea vipuvaikutus, samoin kuin pitkän linjan systemaattisilla kehitysohjelmilla. Yhdestä kehitysohjelman kärjestä, Logistia-Instituutista toivotaan merkittävää tuotekehityksen ja tutkimuksen vauhdittajaa yrityksissä. Tällä hetkellä verkostoidutaan vahvasti maailmalle erilaisiin tutkimus ja kehittämistahoihin, joten uusin tieto on hyvin ulottuvillamme näitä kanavia hyödyntämällä. -js

5 Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymään valmisteilla uusi strategia. ennestään; koko Länsi-Suomihan on siinä hyvä kauttaaltaan. Yllätys minulle oli teknologiapuolelta logistiikka-ala. Se nousee jopa kansainväliseksi vahvuudeksi, Laakkonen linjaa näkemyksiään. Myös kalusteteollisuus on hänelle tuttua, sillä Laakkonen on tehnyt yhteistyötä huonekalualan yrittäjien kanssa noin 10 vuotta sitten Jurvassa. Kehittämisohjelman laadinnassa ovat mukana valittujen toimialojen keskeisimmät toimijat ja sidosryhmät, kuntien edustajina taas niin virka- kuin luottamusmiehiäkin sekä kuntayhtymän luottamusmiehiä ja henkilökuntaa. Suupohjan elinkeinojen kehittämisohjelman käynnistysseminaari keräsi runsaan kuulijakunnan. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymässä (SEK) on käynnistetty strategian uudistamistyö ja kehittämissuunnitelman laadinta. Kuntayhtymällä on käytössään kehittämisstrategia, joka on laadittu vuonna 2007 ja uudistamisen tarpeita on löytynyt. Käytössä olevan strategian päivitys ja kehittämissuunnitelman laadinta tuli ajankohtaiseksi, koska erilaiset kehittämisrahoitukset tulevat uudistumaan lähivuosina. SEK on koko toiminta-aikansa panostanut voimakkaasti seutukunnan kehittämiseen erilaisten kehittämishankkeiden avulla. Niihin on saatu rahoitusta sekä EU:n eri rakennerahastoista että kansallisista varoista. EU:n ohjelmakausi on päättymässä vuoden 2013 lopussa. Vaikka seuraavan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksista ei ole vielä tarkkoja tietoja, on nähtävissä, että ne tulevat vähenemään. Lisäksi yhtymän johtaja on vaihtumassa eläköitymisen vuoksi. Uuden johtajan haluttiin pääsevän keskeiseen rooliin kuntayhtymän toiminnan uudistamisessa. Kansallisen aluekehittämisen toimintamallin valmistelua seurataan aktiivisesti. Myös työ- ja elinkeinoministeriöstä on saatu arvioita, että koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteutus nykymuotoisena loppuu vuonna Merkittävä osa KOKO-ohjelman toteutusta on EAKR-rahoitteinen Spinnoste-hanke. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM valmistelee parhaillaan uusia kansallisia aluekehittämismalleja. Viiden vuoden tähtäin Käynnistynyt työ tähtää noin viiden vuoden päähän. Alkuvaiheessa kiteytettiin Suupohjan seudulle luontaisesti sopivat ja alueen elinvoimaa vahvasti kehittävät toimialat sekä toimialoja tukevat muut elinkeinoelämän kehittämisen painopistealueet, jotka ovat: 1. Materiaalin käsittelyn ja siirron logistiikka 2. Kalusteet ja asuminen 3. Elintarviketeollisuus 4. Uusiutuvat energiat 5. Yrityspalvelut 6. Hanke-, hankkeistus- ja kehitysosaaminen, innovatiiviset uudet avaukset ja hankkeet. Seutukunnan ja kuntien elinkeinopoliittinen kehittäminen. Valituille painopistealueille kutsuttiin laaja yhteistyöverkosto päivittämään strategiaa. Painopistealueen strategian käytäntöön viemisen vaatimusten pohjalta suunnitellaan SEK:n uudelleenorganisoitumista ja toimintatapojen muutoksia. Koko prosessissa korostetaan kumppanuusyhteistyön tärkeyttä. Koko suunnittelutyötä ohjaa ohjausryhmä, johon on valittu ja kutsuttu edustajia sekä SEK:n omasta organisaatiosta, eri toimielimistä ja henkilökunnasta, että kunnista ja yhteistyökumppaneiden organisaatioista. Käytännön suunnittelusta vastaa pienempi työryhmä. Useassa vaiheessa Kehittämisohjelma on jaettu kolmeen päävaiheeseen. Ensimmäinen, käytännössä jo päätetty päävaihe sisälsi kehittämisohjelman suunnittelun ja strategisten painopistealueiden valinnan sekä yhteistyökumppaneiden kutsun mukaan kehittämistyöhön. Ensimmäinen päävaihe huipentui kehittämisohjelman laajaan käynnistysseminaariin huhtikuun puolivälissä, jossa ohjelma esiteltiin ja työryhmät käynnistivät työnsä. Toisessa päävaiheessa keskitytään painpistealuekohtaisten strategioiden työstämiseen ja se päättyy esitykseen SEK:n tulevasta toimintamallista. Ensimmäinen työseminaari pidettiin toukokuussa. Silloin eri teemojen ympärillä toimivat työryhmät esittelivät työnsä ensimmäiset tulokset. Toisessa työseminaarissa 14.kesäkuuta painopistealueiden ympärille kootut työryhmät konkretisoivat oman vastuualueensa toteutusohjelman ja verkostotoimintamallin. Lisäksi ryhmät kiteyttävät näkemyksensä SEK:n roolista painopistealueensa kehittämisen tukemisessa. 15.kesäkuuta esitellään töiden tulokset strategiatyön ohjausryhmälle, joka kokoaa saatujen palautteiden pohjalta esityksen SEK:n yhtymähallitukselle uudesta verkostotoimintamallista, organisaatiorakenteesta ja johtamisjärjestelmästä. Yhtymähallitus esittelee vielä ennen kesälomia päätösesityksen kuntien johdolle. Kuntien päätöskierroksen odotetaan päättyvän elokuun loppuun mennessä, jolloin yhtymähallitus käynnistää kolmannen päävaiheen. Kolmas vaihe käynnistää käytäntöön viemistä valmistelevan suunnittelun. Tavoitteena on, että SEK käynnistää toimintansa uudessa toimintamallissa vuoden 2012 alusta. Konsultin pitää uskaltaa haastaa Suupohjan elinkeinojen kehittämisohjelman valmistelussa avustaa johtava konsultti Urpo Laakkonen. Olen 53-vuotias liikkeenjohdon moniottelija, jonka sydämen asiana on yritysten, liike-elämän ja kuntayhteisöjen toiminnan strategialähtöinen kehittäminen. Olen ja haluan olla yrittäjä. Olen viiden lapsen isä. Lisäksi olen intohimoinen metsästäjä; juoksen metsissä karhun, villisian ja hirven perässä, Laakkonen esittelee itsensä. Suupohjan vahvuudet ulkopuolisen silmin? Suupohjan seutu ei tyypillisesti edusta perinteisiä vahvuusalueita, kuten matkailua tai puunjalostusteollisuutta. Elintarviketuotannon vahvuuden tunsin Miten toimijat onnistutaan sitouttamaan yhteiseen ohjelmaan? Aito, avoin, luottamusta jakava yhteistyö ja yhteinen oppiminen. Muita keinoja ei ole. Se tarkoittaa yhdessä töiden tekemistä, oppimista ja kokemusten jakamista. Mikä on oma roolisi ohjelman valmistelussa? Konsulttia tarvitaan tuomaan prosessiin jämäkkyyttä. Toimin tavallaan orjapiiskurina, pidän yllä rytmiä, kokoan ja kiteytän. Konsultin pitää uskaltaa haastaa. Ettei hairahduta helppoihin ratkaisuihin, jotka eivät koskaan toteudu. Aika rohkeasti haastankin ja uskallan kyseenalaistaa. Urpo Laakkonen on tehnyt työtä konsulttina 10 vuotta. Työ on hirveän mielenkiintoista. Kohtaan koko ajan erilaisia yritys- ja kuntakulttuureita, joissa pääsee itsekin oppimaan valtavasti lisää. Tämän tyyppinen työ on minulle unelma. Joutuu älyllisesti haastamaan itsensä ja hakemaan parasta ratkaisua, hän pohtii. Kehittämisohjelman tehtävänä on kiteyttää mitä, kenen kanssa ja missä roolissa kukin toimija tekee, mitä lisäarvoa toimenpiteet tuovat seudulle, yrityksille ja toimijoille. Laakkonen muistuttaa, että Suupohjan seutu on vahva verkostolähtöisen elinkeinokehittämisen alue. Tämä antaa hyvän pohjan nykyaikaiselle elinkeinostrategian rakentamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Valitut painopistealueet ovat relevantteja. Kaikilla on halu vilpittömästi kehittää omaa seutuaan ja painopistealojaan. Vahvaa vastakkain asettelua ei ole näkyvissä, Urpo Laakkonen linjaa ohjelman valmistelua. Laakkonen pohtii mahdollisia hälytysmerkkejä ohjelman valmistumisen etenemisessä. Tuskinpa oleellisia hälytysmerkkejä syntyy, jos kukin tavoittelee Suupohjan alueen parasta ja että valmistelu on avointa, yhteistä keskustelua ja oppimista korostavaa. Myös turha kiire täytyy jättää pois. Hyvä ei synny väkipakolla. On myös uskallettava ottaa askel taaksepäin, jos ihmisiä ei saada aidosti sitoutumaan. Kehitystoimenpiteiden tulee kestää myös kyseenalaistavaa pohdintaa. Pitäkää huolta identiteetistä Lopuksi Urpo Laakkosen terveiset Suupohjalaisen lukijoille. Pitäkää huolta alueenne identiteetistä. Terve kehitys lähtee liikkeelle siitä, että on hyvä, terve identiteetti. Se on tärkeää niin yksilö-, yritys- kuin kunta- ja yhteisötasollakin. Sen pohjalta on hyvä rakentaa tulevaisuutta ajatuksella tiedän kuka olen ja mitä osaan. Kuntien kehittämisessä unohdetaan usein oma elinvoimaisuuden lähde - jos se on karkuteillä on vaikea lähteä kehittämään. Teksti ja kuva: Pia Nurmela, SEK Lisätiedot kehittämisohjelmasta: Elinkeinojohtaja Risto Kuutti, P , risto.kuutti@suupohja.fi

6 Huonekaluala uudistuu Pohjanmaalla Erikoistumista, ekologiaa ja verkkokauppaa. Vuosi 2009 oli ankea huonekalualalla: yritysten, henkilöstön ja liikevaihdon määrät vähenivät selvästi. Vuosi 2010 muutti suunnan ja näkymät ovat pääosin positiiviset. Pohjalaiset huonekaluvalmistajat pärjäävät eri taktiikoilla. Yksi keskittyy vientiin, toinen erikoistuu tuoleihin, kolmas lanseeraa uuden ekologisen konseptin. Yhteistä on tarve uudistua ja nostaa toimialan imagoa. Yhtenä mahdollisuutena on verkkokaupan rakentaminen. Yksi rohkeimmista on kurikkalainen Pohjanmaan Kaluste, joka toi viime syksynä Habitaressa esille kokonaan uudenlaisen Luonto-malliston. Yritys markkinoi tuotettaan maailman ensimmäisenä ekologisena sohvana. Ekologista jälkeä on pyritty minimoimaan koko elinkaaren ajalta siten, että materiaalit ovat kierrätettäviä, kierrätysmateriaaleista valmistettuja tai orgaanisia. Yritys on saanut tunnustukseksi Etelä-Pohjanmaan Innosuomi-palkinnon. Olemme ylpeitä siitä, kuinka mm. kierrätetyistä vaatteista ja palautetuista muovipulloista valmistetuilla materiaaleilla on saatu aikaan hyvä istumismukavuus, sanoo myynnin ja markkinoinnin liiketoimintajohtaja Eira Viitala. Luonto-mallistolla on alusta lähtien suunnattu vientimarkkinoille. Kilpailu on kuitenkin erittäin kovaa ja Pohjanmaan Kaluste onkin panostanut alkuvaiheessa kuluttaja- ja markkinatutkimusten tekemiseen. Jotta Suomesta käsin erottautuu maailmanmarkkinoilla, saa olla aika näppärä, Eira Viitala kiteyttää vientiponnistelut. Suomeen ja skandinaavisuuteen on helppo liittää puhtaus ja ympäristöarvot. Näiden maabrändinkin arvojen puolesta on helppo puhua. Eira Viitala kertoo, että uuden konseptin esilletuominen on alkumetreillä, puolessa vuodessa on toki saatu kotimaassa runsaasti huomiota ja myyntiäkin aikaiseksi. Luonto-mallisto on esillä 20 huonekaluliikkeessä ympäri Suomen. Julkisuus ja kiinnostus ovat vauhdittaneet yrityksen kaikkien tuotteiden myyntiä. 400 henkeä työllistävällä Pohjanmaan Kalusteella onkin hyvät kasvunäkymät. Emotehdas Kurikassa työllistää 100 henkeä. Vientiponnistelut jatkuvat ja Eira Viitala uskoo, että uusia markkinoita avautuu loppuvuoden aikana. Vienti vaatii kuitenkin melko isoja panostuksia. Nykyisin tärkeä kohdemaa yrityksellä on Venäjä, jonka markkinoita pidetään yllä muun muassa marraskuisilla Moskovan messuilla. Sitä ennen on kotimaan Habitare, jonne on luvassa uusia vaihtoehtoja ekologisiin materiaaleihin. Pitkäjänteistä työtä Eira Viitala esitteli Luonto-sohvien kierrätysmateriaalista valmistettuja täytteitä. Suupohjan seutukunnassa ja Kurikassa on yhteensä noin 120 huonekalualan yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 750 henkeä. Yritysten ja henkilöstön määrä on laskussa, mutta yritysten liikevaihto henkeä kohden on noussut. Töitä tehdään siis entistä tehokkaammin. Yksi vientiyrityksistä on kauhajokelainen hyllystöihin erikoistunut Rotola-Pukkila. Tukholman huonekalumessut helmikuussa ovat yritykselle vuoden tärkein messutapahtuma. 70 prosenttia tuotteistamme menee vientiin, Ruotsiin eniten, toisena tulee Norja ja vasta kolmantena kotimaa, kertoo toimitusjohtaja Mikko Rotola-Pukkila. Yritys on tehnyt viennin eteen pitkäjänteisesti työtä. Kyllä tämä pitkän sitkeä laji on, pikamenestystä ei ole odotettavissa, Mikko Rotola-Pukkila korostaa. Vienti on kasvanut tasaisesti, Ruotsissa yhteistyö EM-ketjun kanssa 90-luvun loppupuolella toi ison hyppäyksen määriin. Nyt ketjun liikkeissä on esillä useampikin malliryhmä, mikä tarkoittaa hyvää näkyvyyttä. Lisäksi mallistoja on yksittäisissä kaupoissa, ketju ulottuu Ruotsissa Ystadista Kiirunaan. Tukholmassa yritys näyttäytyi mustavalkoisella osastolla, nämä värit ovat ajankohtaisimmat värit. Lisäksi suosikki on tammi, joka käy kaupan erityisesti Ruotsissa.

7 Kauhajokelainen P. Rotola-Pukkila vie kalusteita etenkin Ruotsiin ja Norjaan.Tukholman huonekalumessuilla esittelijöinä olivat vientipäällikkö Helena Äystö ja toimitusjohtaja Mikko Rotola-Pukkila. On oltava aika näppärä, jotta erottautuu maailmanmarkkinoilla Ylempi kuva: Pohjanmaan Kaluste lanseerasi Habitaressa ekologisen Luonto-sohvamalliston, jolla yritys tähtää maailmanmarkkinoille. Alempi kuva: Markkinointipäällikkö Kirsti Alaviitala esitteli Hkt Yli-Heikkilän kalusteita Tukholman messuväelle. Rotola-Pukkilaa huolestuttaa kotimaan huonekalumarkkinoiden tila. Markkinat ovat käymistilassa, huonekalukaupan neliöissä on valtavasti ylikapasiteettia. Marketteja on tullut liikaa, yksityisiä on silti vielä kolmannes liikkeistä. Kun pöly laskeutuu, toivottavasti kotimaisiakin kauppoja on vielä jäljellä. Laatuun ja asiakaspalveluun panostamalla on mahdollisuus pärjätä. Rotola-Pukkila vertaa tilannetta Ruotsiin, jossa hänen mukaansa osataan arvostaa asiakaspalvelua ja myyjien ammattitaitoa. Myös tuotteiden esillepano on eri luokkaa kuin Suomessa. Ruotsissa asiakkaat odottavat myyjiltä ammattitaitoa. Liikkeisiin tullaan ajan kanssa tutustumaan ja vaaditaan tietoa tuotteista. Suomessa huonekalukaupat myyvät liiaksi vain hinta-argumenteilla. Tuoleja tehokkaasti ja automaattisesti Jotkut yritykset hakevat menestystä erikoistumalla tiettyyn kohderyhmään ja tiettyyn tuotteeseen. Mikko Rotola-Pukkilan mukaan heidän tapauksessaan sitä ei ole harkittu. Sen sijaan jurvalainen Senkki Oy virittänyt tuotantonsa tuolien tekemiseen. Yritys tekee tuoleja kotimaisille ja ulkomaisille huonekaluketjuille. Vientiä on harjoitettu Eurooppaan ja Kaukoitään. Viime vuosina julkitilakalusteiden osuus on noussut merkittäväksi, kertovat Anita ja Pertti Mäenpää Senkki Oy:stä. Mäenpäiden mukaan kuvaavaa yrityksen joustavuudelle on, että samaan aikaan on tehty tuotteita sekä maailman merkittävimpiin kuuluvalle volyymiostajalle että yksilöllisiä sisustusratkaisuja toimittavalle designkalustajalle. Yrityksen ideana on tuottaa tehokkaasti automaatiota hyödyntämällä. Tuolien pintakäsittely on täysin robotisoitu ja tuotannon perustana ovat itse valmistetut automaattikoneet. Tuolien rakenteen kestävyys on laatutekijänä ykkönen. Käyttämämme ovaalitappitekniikka on vuosien saatossa osoittautunut luotettavaksi, sen tiesivät jo puuseppämestarit aikoinaan. Tuotesuunnittelu tehdään pääsääntöisesti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Näin lopputuotteessa yhdistyvät markkina- ja designtuntemus sekä vahva tekninen osaaminen. Kuluttaja voi olla varma, että tuotteet täyttävät niin ergonomiset, esteettiset kuin teknisetkin laatuvaatimukset, Mäenpäät korostavat. He uskovat, että Suomessa ollaan kyllästymässä halpaan tuontitavaraan. Uskon, että kotimaisten tuotteiden kauppa lähtee entistä paremmin käyntiin. Halutaan yksilöllistä eikä hinta ole enää niin merkityksellinen asia, Pertti Mäenpää sanoo. Lisää valokuvia QR-koodien takana. Kotimaista verkkokauppaan Huonekalualan kehittämiskoordinaattori Anne Viitala Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä kertoo, että vähittäiskaupan sekava tilanne on heikentänyt valmistajien tilannetta. Kuluttajat ovat saaneet virheellisen mainonnan takia vääränlaisen mielikuvan, mitä huonekalut maksavat. Huonekaluliikkeitä on Suomessa asukaslukuun nähden liikaa ja suuret ketjut ovat tehneet virheellistä mainontaa tarjoamalla jatkuvasti suuria alennuksia. Anne Viitalan mukaan kuluttajat kokevatkin tilanteen hämmentäväksi eivätkä luota vähittäiskaupan toimintaan. Etelä-Pohjanmaalla osa huonekaluvalmistajista olisikin valmis perustamaan yhteisen kotimaisen verkkokaupan huonekaluille. Valmistajat haluavat tarjota asiakkailleen laatua ja palvelua. Valmistajat voisivat tarjota tuotteitaan kuluttajille edullisemmin kun jälleenmyyntiporras jää välistä pois. Huonekalut toimitetaan asiakkaalle suoraan asiakkaan kotiovelle. Kun jälleenmyyntiketjujen raskas kulurakenne ja myymäläneliöt jäävät pois, valmistaja voisi saada tuotteilleen hieman paremman katteen, Viitala sanoo. Netistä ostaminen lisääntyy koko ajan, mutta TNS Gallupin tutkimuksen mukaan huonekalut eivät yllä 20 ostetuimman tuoteryhmän listalle. Kuitenkin huonekaluja käydään katsomassa ja tehdään esivalintoja netissä kuudenneksi eniten ennen kuin ne ostetaan kivijalkamyymälästä. Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

8 Adea - sohvilla suosioon. Sisustusyritys Adea on valmistanut kalusteita vuodesta 1994 lähtien ja jatkaa edelleen yhtenä tunnetuimmista suomalaisista kalustajista. Kilpailu on kovaa sisustusalalla, mutta kauhajokelainen perheyritys pärjää mukavilla, tyylikkäillä ja laadukkailla kalusteillaan markkinoilla hyvin. Adean tuotteita voi nähdä nykyään niin sisustuslehdissä kuin tv:ssäkin, muun muassa YLEn Aamu-tv:n sohva on Adean tuotantoa. Läpimurto 10 vuotta sitten Esa Mäkitalo, Adean toimitusjohtaja, on ollut mukana yrityksen toiminnassa alusta lähtien ja kertoo sisustusalalle lähtemisen olleen monen yhteensattuman summa. Tämä on mielenkiintoista työtä ja haastavaa siinä missä mikä tahansa muukin työ, Mäkitalo kuvailee. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat suunnittelijayhteistyö, tuotekehitys ja yleisjohto. Mäkitalon mukaan sisustamisesta on tullut tärkeämpää ajan mittaan, nykyään siihen käytetään aina vain enemmän aikaa, ammattilaisapua ja rahaa. Tietysti hinta vaikuttaa asiakkaisiin, mutta kannattaa panostaa laatuun ja pitkäikäisyyteen, Esa Mäkitalo kertoo. Adealla panostetaankin tuotteiden hyvään laatuun. Kalusteiden valmistukseen käytetään vain hyvälaatuisia kankaita ja materiaaleja. Hinta-laatu-suhde on siis kohdillaan. Onnistuminen ja kehitys tärkeätä Adea saa pääsääntöisesti hyvää palautetta, mutta ei sekään ole kritiikiltä säästynyt. Mäkitalo kuitenkin kertoo kritiikin ja asiakaspalautteen olevan todella tärkeätä kehityksen kannalta. Yrityksen asema arvostettuna kalustajana on melko vakaa. Mäkitalo huomauttaa kuitenkin, että tuotteiden täytyy onnistua ja kehitystä pitää yllä, jotta Adea pysyisi asemassaan. Camp-moduli on yksi Adean suosituimmista tuotteista. Kuva: Adea. Vuonna 2001 ilmestynyt Camp-sohva oli läpimurto. Silloin Adea nousi ihmisten suosioon, Esa Mäkitalo muistelee. Sohvat tuotteista suosituimpia Vuosien myötä Adea on kehittynyt ja tyyli on muuttunut omanlaiseksi, Adean näköiseksi. Uusia tuotteita tulee myyntiin vuosittain. Sisustusyrityksen suosituimmiksi tuotteiksi ovat osoittautuneet moduli-sohvat. Sohvien hinnat ovat 1000 eurosta ylöspäin. Sohvista suosituimpia ovat olleet Camp- ja Band-modulit. Adean kalusteita käytetään tavalliseen kodin sisustukseen ja julkisiin tiloihin, mutta onpa kalusteita nähtävillä eduskuntatalon lisärakennuksessakin. Tämän hetken tärkeimpiä suunnittelijoita ovat Mäkitalon mukaan Petra Lassenius, Tuula Falk ja Elina Ala-Mononen. Hän kuitenkin lisää vielä, että kaikki työntekijät ovat tärkeitä tuotteen valmistusprosessissa. Työntekijöitä meillä on kaikissa toimipisteissä yhteensä 22, Mäkitalo kertoo. Laatu yrityskohtaista Kauhajoen tehtaan lisäksi Adealla on tyynytehdas Tallinnassa ja sisaryritys Farmarikate Oy Isojoella. Farmarikate Oy valmistaa avolavapakettiautojen lavakuomuja. Adean tuotannosta noin 90 prosenttia myydään Suomeen, hieman vajaa 10 prosenttia viedään ulkomaille. Ruotsi ja Tanska ovat tämän hetken tärkeimmät vientimaat, mutta muuallakin maailmalla on jonkin verran kysyntää Adean kalusteille. Esa Mäkitalon mukaan kalusteiden laatu on sekä ulkomailla että kotimaassa yrityskohtaista. Hänen mukaansa ei voi sanoa, että Suomessa tehtäisiin yleisesti laadukkaampia tuotteita kuin ulkomailla, tai toisinpäin. Teksti ja kuvat: Mira Seppi Laatua ja pitkäikäistä Taru Ojantola työskentelee Adean Kauhajoen toimipisteellä ompelijana. Adean toimitusjohtaja Esa Mäkitalo esittelee kangasmateriaaleja.

9 Viemäriputki ja kuitu samaan kaivantoon Niemenkylässä. Vesi-, sähkö- ja viemäriliittymä ovat sellaisia investointeja kiinteistöihin, joita ilman monikaan ei enää halua asua. Samaan ryhmään voidaan nykyään liittää myös valokuituliittymä, sillä toimivien ja nopeiden laajakaistayhteyksien merkitys kasvaa vuosi vuodelta moninkertaisesti. Liittymillä on muutakin yhteistä, nimittäin rakentaminen. Yhteisrakentamisella pystytään merkittävästi pienentämään maatöistä koituvia kustannuksia, kun samalla vaivalla samaan ojaan sijoitetaan enemmän kuin yksi piuha. Suupohjassa yhteisrakentamisesta on hyvä esimerkki Karijoen Salonkylä, jossa valokuitu ja vesijohto kulkevat yhdessä tuoden taloihin puhtaan veden lisäksi myös jo 100 Megan symmetriset yhteydet. Tänä vuonna toimitaan samalla mallilla myös Kurikan Niemenkylässä, jossa kesällä aloitetaan viemäriverkon rakentaminen kiinteistöihin saakka. Samaan kaivantoon sijoitetaan myös valokuitu ja alustavien sopimusten perusteella uusia valokuituliittymiä tulee kylään noin 50 kappaletta. Valokuidun normaalihinta on 1800 euroa, joka koostuu maatöistä, tarvikkeista ja hitsauksista. Niemenkylässä kuituliittymän hinta on arvioitu olevan kuitenkin yhteisrakentamisen sekä Suupohjan Kehittämisyhdistyksen tuen avulla alle puolet, Anne-Mari Leppinen Suupohjan Seutuverkosta toteaa. Alhainen hinta pätee vain niissä liittymissä, jotka toteutetaan viemäriprojektin yhteydessä. Mikäli joku herää asiaan vasta ensi vuonna, niin silloin hinta on vähintään tuo 1800 euroa. Leppisen mukaan moni ajattelee, että kuituliittymän hankintahinta tulevaisuudessa laskee, mutta valitettavasti tilanne on päinvastoin. Liittymän kustannuksista suurin osa on ns. käsityötä eli maatöitä ja hitsauksia, joiden kustannukset nousevat palkkojen ja polttoaineiden myötä. Hankinnan kustannuksia auttaa hieman viime vuonna voimaan tullut laki, jonka mukaan myös kuituliittymästä on mahdollista hakea kotitalousvähennystä, hän jatkaa. Niemenkyläiset pääsevät jo tänä vuonna surffailemaan valonnopeudella, mikäli viemäriputken ja valokuidun yhteisrakentaminen toteutuu suunnitelmien mukaan. Valokuitu tuodaan sisään saakka ja päähän asennettavan päätelaitteen jälkeen väylä maailmalle on auki. Logistian toimistohotelli Fiilaamosta työtiloja Teknologiakeskus Logistiaan avataan toimistohotelli kesäkuussa. Voit nyt vuokrata edullisesti viihtyisän työpisteen itsellesi tai yrityksellesi. Toimistohotelli Fiilaamo pitää sisällään neljä yhdelle hengelle sopivaa, valmiiksi kalustettua työpistettä sekä työmateriaalien säilytystilat kuudelle asiakkaalle. Lisäksi kaikkien asiakkaiden yhteiseen käytössä on lähistöllä minikeittiö. Kaikilla on lisäksi käytössään langaton verkko ja siihen liittyvät tukipalvelut. Periaate on sama kuin hotellissakin eli täältä voi varata itselleen työtilan joko yhdeksi päiväksi tai pidemmäksi aikaa: viikoksi tai kuukaudeksi. Tilojen varaustiedot löytyvät Logistian nettisivuilta www. logistia.fi. Siellä on näkyvillä vapaat työpisteet ja yhteystiedot varauksen tekemiseen, kertoo kehitysjohtaja Jaana Suksi. Pidimme toimistohotellin suunnittelusta innovatiivisen työpajan, johon osallistui eri alojen asiantuntijoita. Tämä uusi Toimistohotelli Fiilaamo on tuon työpajan tulosta. Kyselyitä tämän tyyppiselle palvelulle on ollut jo mukavasti, joten tälle on varmasti tilausta, Jaana Suksi sanoo. Lisätiedot: Logistian infopiste p Toimistohotellia sisustetaan parhaillaan. Sakari Varala elinkeinojohtajaksi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän uudeksi elinkeinojohtajaksi on valittu Sakari Varala Teuvalta. Päätöksen teki yhtymävaltuusto huhtikuun lopussa. Varala oli myös yhtymähallituksen esitys. Elinkeinojohtajan valintaprosessi käynnistettiin alkuvuonna, sillä nykyinen elinkeinojohtaja Risto Kuutti jää eläkkeelle vuoden lopussa. Virka kiinnosti hakijoita kautta Suomen. Määräaikaan mennessä hakemuksia tuli 22 kappaletta. Yhtymähallitus valitsi maaliskuussa haastatteluihin kuusi hakijaa: DI Markku Järvisen Huutjärveltä, rakennusmestari Ilppo Karesolan Karijoelta, KTM Päivi Katajamäen Seinäjoelta, koneinsinööri, YO-merkonomi Osmo Uurinmäen Alavudelta, elektroniikka-asentaja Sakari Varalan Teuvalta sekä rakennusarkkitehti ja hallintotieteen kandidaatti Kirsi Virtasen Ilmajoelta.

10 Kasvot /Sirpa Kinnari Kiipeämällä 6462 metriin kerätään varoja kehitysmaahan Kapua vie Sirpan Nepaliin. Kapuassa yhdistyvät kaksi asiaa, apu ja kapuaminen. Molemmat ovat tärkeitä syitä mukanaolooni, kertoo Sirpa Kinnari, kapuaja Sarvijoelta. Jos aikataulu pitää ja kaikki sujuu suunnitellusti, Sirpa Kinnari huiputtaa 25. marraskuuta Nepalin Mera Peakin 6462 metrissä. Samalla hän avustaa 6462 eurolla nepalilaisia. Keräysvaroilla muun muassa koulutetaan paikallisia avainhenkilöitä välittämään tietoa luonnonsuojelusta ja seksuaaliterveydestä. Sirpa Kinnari onkin tyytyväinen, jos hän voi toiminnallaan auttaa lapsia ja naisia Nepalissa. Kapua kerää varoja kehitysmaiden auttamiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Vuodesta 2006 lähtien on kerätty euroa Afrikan ja Aasian lasten hyväksi. Varat kanavoidaan kohteisiin suomalaisten järjestöjen kautta. Nyt Kapua on käynnissä neljättä kertaa. Kapua 2011 Nepal kerää varoja Nepalin luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä hanke toteutetaan yhteistyössä WWF:n ja Väestöliiton kanssa. Paljon odottamatonta luvassa 10 Kapuajien matka Nepaliin toteutetaan marraskuussa. Silloin 15 kapuajaa pakkaa reppunsa ja kiipeilyvälineensä ja suuntaa kohti suurta seikkailua. Odotan, että näen, miten Väestöliitto ja WWF toimivat Nepalissa. Tiedän, että siellä on jo tehty sopimuksia mm. 14 biokaasuvoimalan asentamisesta. Puita säästäviä liesiä ja vessoihin yhdistettyjä biokaasuvoimaloita on jo asennettu. Näin säästetään metsiä ja samalla polttopuiden keräämisestä vastaavien naisten työpanos säästyy muihin töihin. Mielenkiintoinen systeemi, Kinnari kertoo. Matkan aikana näen varmasti paljon sellaista, mitä en ole osannut kuvitella olevan olemassakaan. Tämä on sellainen kerran elämässä -kokemus. Leipää ja kulttuurihuveja Kiipeilyosuus suuntautuu Mera Peakin huipulle, joka on 6462 metrin korkeudessa. Siinä mitataan momman fyysistä ja henkistä kanttia, Kinnari naurahtaa. Matkaan on vielä viisi kuukautta aikaa, mutta jokainen päivä tarvitaan valmisteluihin. Olen sitoutunut muiden kapuajien tavoin keräämään avustustilille euron per kavuttava metri eli 6462 euroa. Viisi kuukautta on tarpeen myös fyysisen kunnon rakentamiseen, sillä edellisestä maratonistakin on jo pari vuotta vierähtänyt. Jokainen kapuaja kehittelee omia varainhankintakeinoja, mutta aikaisemmilta kapuajilta ja hankkeen koordinaattorilta on saanut vinkkejä. Olen tähän mennessä myynyt leipomaani Kapua-leipää. Leivon mielelläni ja leipään sisältyy niin paljon tähän liittyvää symboliikkaa, josta pidän. Kapua-leipää voi ostaa ainakin Jurvan ja Kurikan markkinoilla. Lisäksi Sirpa Kinnari on kerännyt varoja kertomalla hankkeesta eri yhdistyksissä ja nostamalla samalla keräyslippaan pöydälle. Suunnitteilla on myös runoiltaa ja konsertti yhteistyössä kulttuuriyhdistyksen puuhaihmisten kanssa. Myös lahjoituksia otetaan vastaan! Kapua-esitteessä on tilinumero ja jokaisella kapuajalla oma viite mahdollisia lahjoituksia varten. Matkan jokainen maksaa itse ja rahaa tarvitaan myös varusteisiin, vakuutuksiin ja rokotuksiin. Olen tyytyväinen, jos voin toiminnallani auttaa vaikka yhtä naista. Varoja kerätäkseni leivon mielelläni leipää, se on konkreettinen teko, sanoo Sirpa Kinnari. Samaan aikaan kun kerätään euroja, täytyy nostaa kuntoa vaellusurakkaan. Nousu Nepalin Mera Peakin huipulle kestää 20 päivää. Kuva: Tiina Rantakoski Kuntoa kuuteen kilometriin Kiipeäminen vaatii hyvää kuntoa ja ohjelmaan kuuluu joka viikko pitkä lenkki ja pari kovempivauhtista lenkkiä. Lisäksi jalkoja ja keskivartaloa vahvistetaan kuntosalilla pari kertaa viikossa. Olen juossut maratonin kolme kertaa, viimeisin oli pari vuotta sitten. Sen jälkeen polvi vammautui ja sitä hoidettiin, joten kuntoa on kyllä nostettava. Vaelluskipinä häneen on pistänyt jo aiemmin ja hän on vaeltanut sekä Lapissa että Sloveniassa. Hurjaan, yli kuuden kilometrin korkeuteen kun noustaan, voi vuoristotauti iskeä kehen tahansa. Siihen ei voi oikein varustautua mitenkään muuten kuin pitämällä nousussa välipäiviä. Olemmekin kuukauden matkasta noin 20 päivää kiipeämisurakassa. Kapuajat ovat tavallisia ihmisiä, joita yhdistää halu auttaa kehitysmaita ja kokeilla omia rajojaan. Matkan aikana ryhmä käy tutustumassa avustuskohteeseen ja kohtaa matkan fyysisen haasteen, vuorelle nousun. Sirpa Kinnari sanoo, että jo parissa tapaamisessa muiden kapuajien kanssa on käynyt selväksi, että jotain samaa henkeä heissä on siitä huolimatta, että ikä- ja ammattihaitari on aikamoinen. Sirpa kutsuu kaikkia tsemppaamaan ja tukemaan kapuajia. Jos haluat tukea elämää Nepalin maaseudulla, lisätietoa saa osoitteesta Sivuilta voit seurata kapuajien matkavalmisteluja ja lukea matkan jälkeen matkakertomuksia.

11 Suupohjan yrityspalvelupiste neuvoo Suupohjan yrityspalvelupiste auttaa kehittämään erilaisista liikeideoista kannattavaa liiketoimintaa. Pisteeseen voivat tulla kaikki, joilla on yritysidea ja halu ruveta yrittäjäksi. Elinkeinoasiamies Carita Latikka auttaa siellä yritysidean arvioinnissa ja eteenpäin viemisessä yhdessä toisen elinkeinoasiamiehen, elinkeinojohtajan ja eri toimialojen koordinaattoreiden kanssa. KOKOn puitteissa on suunniteltu kasvuyrittäjyysvalmennusta, johon seudulta valitaan mukaan kymmenisen yritystä. Yrityksille tarjotaan seminaareja ja yhdessä ELY-keskuksen kanssa yrityskohtaista konsultointia. Yrityspalvelupisteessä Carita Latikka neuvoo liiketoimintasuunnitelman ja rahoituslaskelmien tekemisessä ja eri rahoitusvaihtoehdot käydään yhdessä asiakkaan kanssa lävitse. Usein asiakas tulee kysymään neuvoa johonkin tiettyyn oas-alueeseen ja on positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka kattava palvelupaketti yrityspalvelupisteellä ja sen yhteistyökumppaneilla on tarjottavanaan. Taloustaantuma vähensi perustettavien yritysten määrää viime vuonna, mutta onneksi nyt se näyttäisi olevan taas kasvussa, kertoo Carita Latikka. On hienoa auttaa ihmisiä heidän matkallaan yrittäjiksi ja saada erialisia yritysideoita toteutumaan. Vuosittain Suupohjan elinkeinotoimenkuntayhtymän kautta autetaan noin 40 yrityksen perustamisessa. Toimialoja on laidasta laitaan, eniten yrityksiä perustetaan palvelualoille. Neuvontaa sukupolvenvaihdoksiin Yrityspalvelupisteen asiakkaiksi voivat tulla myös jo olemassa olevat yritykset. Niille pisteessä on tarjolla lähinnä investointeihin liittyvää rahoitusneuvontaa ja hakemusten täyttöapua. Neuvomme sopivien tukien ja rahoitusmuotojen haussa, kertoo Latikka. Koko ajan kysytään enemmän tietoa myös sukupolven tai omistajanvaihdoksiin liittyvistä asioista. Yrityskaupan onnistumisen takaamiseksi on hyvä käyttää asiantuntija-apua. Matkan varrella saatetaan käyttää montaakin eri asiantuntijaa, yksi voi auttaa esimerkiksi yrityksen arvonmäärityksessä ja toinen yrityskaupan verovaikutuksissa. Elinkeinoasiamies Carita Latikka toivottaa kaikki yritysidean omaavat, yrittämistä pohtivat ihmiset tervetulleiksi juttusilleen Teknologiakeskus Logistiaan. Tapaamiselle on kuitenkin hyvä varata aika etukäteen. Kaikki yrityspalvelupisteen palvelut ovat maksuttomina ja luottamuksellisia. Yhteystiedot: Elinkeinoasiamies Carita Latikka p Puutarhanhoidon asiantuntija perusti yrityksen. Riina Kruus muutti Kauhajoelle yhdessä miehensä kanssa reilut kaksi vuotta sitten. Virossa olin tehnyt pitkän uran johdon assistenttina ja tunsin, etteivät toimistotyöt ole enää minua varten, vaan halusin kokeilla jotain muuta, kertoo Riina Kruus. Aluksi etsin töitä Suupohjan alueelta, mutta huomasin että ikäiseni nainen olisi työllistynyt lähinnä kasvihuoneelle kausityöhön. Onneksi sain silloin tietoa Alajärven Ammatti-instituutin järjestämästä puutarhurien koulutusohjelmasta. Hakeuduin koulutukseen ja valmistuin ammattiin viime kesänä. Ajatus oman yrityksen perustamisesta syntyi opintojen lomassa. Koska minulla oli jo kokemusta yrityksen johtamisesta vuosikymmenien ajalta, tiesin pystyväni siihen, kiteyttää Riina Kruus. Yritystoiminnan hän aloitti viime vuoden heinäkuun alussa toiminimellä Riina Kruus. Hän kertoo yrityksen perustamisen olleen vähemmän pelottavaa kun mitä hän aluksi luuli. Periaatteet yrityksen pyörittämisessä ovat samat Suomessa ja Virossa. Kruus arvelee yrittäjäksi ryhtymisen olevan helpompaa Suomessa kuin Virossa. Hänen mielestään Suomessa on aloittavalle yrittäjälle annettu hyvät mahdollisuudet mm. starttirahan ja erilaisten kurssien takia. Yrittäjää kannustetaan ja neuvotaan eteenpäin niin Suupohjan yrityspalvelupisteestä kuin Uusyrityskeskuksestakin. Riina Kruusin yrityksen päätoimialuetta ovat Suupohjan alue sekä Kristiinankaupunki ja Kaskinen. Asiakkaat energiselle yrittäjälle ovat tulleet pääosin tuttujen ja ystävien suosittelemana. Yritys tekee puutarhasuunnitelmia ja antaa neuvontaa puutarhanhoitoon liittyvistä asioista pääosin yksityisille asiakkaille. Riina kehuu ihmisten olevan taitavia ja omaavan paljon mielikuvitusta, kunhan heille vain antaa vähän neuvoja ja apua. Yleisimmät kysymykset liittyvät puiden ja pensaiden leikkaamiseen. Oikea hoito on yhtä tärkeää pienelle kasville kuin se on pienelle lapselle, Riina opastaa. Tulevaisuuteen Riina suhtautuu luottavaisesti. Suunnitelmissa on jo hallittu laajentuminen, jos kysyntä jatkaa kasvuaan. Oman yrityksen perustamista suunnitteleville hän muistuttaa että, vaikka yrittäminen aluksi tuntuukin pelottavalta, niin kyllä kaikki järjestyy. Yrityksen toiminta tulee suunnitella huolella ja muistaa, että monenlaista apua on saatavilla, jos sitä vain haluaa ottaa vastaan. Riina Kruusin haaveena on opiskella arboriksi eli puiden hoitajaksi. Alla kuva Kewin kasvitieteellisestä puutarhasta. Vasemmalla Riina Kruusin suunnittelema ja toteuttama puutarha Virosta. Carita Latikka 11

12 Rouhitulla pellavalla superfood-kisaan. Kauhajokelainen Linseed on tähän asti tuottanut pellavan ainesosia teollisuuteen kansainvälisille markkinoille, mutta nyt yritys on kehittänyt kuluttajille suunnatun tuoteperheen Suomen markkinoille. Tuotekehitys- ja myyntipäällikkö Barbara Kankaanpää, miten päädyitte kuluttajatuotteiden valmistamiseen? Olen itse käyttänyt rouhittua pellavaa sekoitettuna kuivattuihin marjoihin, pähkinärouheeseen ja erilaisiin siemenrouheisiin jo viitisen vuotta. Ystäväpiirini on joutunut monesti myös koekaniiniksi kokeilujeni myötä. Myös Kauhajoen yrityskummi Annika Mäyrälle esittelin kehitelmiäni ja hänen myötävaikutuksellaan yrityksemme teki päätöksen lähteä vähittäiskauppamarkkinoille. Kuinka pitkä ja minkälainen on ollut Valo24-tuoteperheen kehittämistyö? Lopullinen kehitystyö vietiin loppuun yllättävän nopeasti. Tuotekehityksen teknologinen loppufiilaus kesti vain noin 3 kuukautta. Tällöin kehitettiin lopullinen paahtoteknologia, marjojen erikoiskäsittely yhdistämällä eri kuivausmenetelmiä ja marjojen esikäsittelyyn liittyviä aistittavuusparannuksia sekä luotiin tuotteen brändi ja pakkaus. Brändityön teki Annika Mäyrä, jonka kokemus vähittäiskauppamarkkinoista on ollut suunnaton apu. Tammikuussa kävimme esittelemässä tuotteet keskustukkuliikkeille ja saimme heti positiivisen palautteen. Minkälainen kilpailu pellavatuotteilla on markkinoilla? Miten pellavatuotteet pärjäävät ns. superfood-kisassa? Kilpailu on kaikilla markkinoilla kovaa ja veristä. Vastassamme on kymmeniä vuosia markkinoilla olevat vahvat brändit. Etunamme on, että tuotteissamme on todella paljon pellavaöljyä ja omega3- rasvahappoja. Pellavassa on enemmän omega-3:a kuin missään muussa kasvissa maailmassa. Lisäksi Barbara Kankaanpää keräsi oheen reseptejä, joissa käytetään pellavaa. siinä on kuituja, hyvää kasviproteiinia ja kivennäisaineita, erityisesti magnesiumia. Pellavan omaa antioksidanttia lignaania on jopa 4000 kertaa enemmän kuin toisessa hyvässä lignaanin lähteessä rukiissa. Eli voi sanoa, että se on todellista superruokaa. Miten lanseeraatte uuden tuoteperheen? Tuote on ollut Keskon valikoimissa toukokuun alusta lähtien. Toukokuun toisella viikolla Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Kauhajoen yksikön restonomiopiskelijat opettajansa Eija Putula-Hautalan johdolla markkinoivat tuotteita Turussa, Tampereella, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla lähinnä alueiden Citymarketeissa ja muutamissa K-Supermarketeissa. Muihin ketjuihin ovat neuvottelut käynnissä. Minkälaisia terveellisiä ominaisuuksia pellavassa on? Omega-3 on hyväksi aivoille ja hermostolle, sydämelle ja verenkierrolle, iholle ja hiuksille ja nivelille. Omega-3 auttaa pitämään veren kolesterolitason normaalina. Pellavan liukoinen ja liukenematon kuitu aktivoivat suoliston normaalia toimintaa. Pellavan runsas magnesium estää väsymystä ja lihaskramppeja. Antioksidantit, lignaanit, ehkäisevät mm. hormonaalisten syöpien, kuten rinta- ja eturauhassyöpien kehittymistä. Mistä nimi Valo24? Tuotesarjan nimi kuvastaa Suomea ainutlaatuisena kasvupaikkana niin pellavalle kuin kaikille Suomessa viljeltäville kasveille. Pellavat kasvavat Pohjanmaalla, maailman pohjoisimmalla pellavanviljelyalueella. Valo vaikuttaa koostumukseen ja esimerkiksi omega-3 määrä nousee noin prosenttia. Vinkkejä valoisten kesäöiden viettoon? Koska kesämme on niin ainutlaatuinen, sitä ei tietenkään kannata tuhlata liialliseen keittiössä hääräämisen. Mutta nopeita illanviettoon sopivaa tarjottavaa ovat esimerkiksi Välimereren Skonssit hyvän viinin kera ja sitten tietysti Smootie-juomat. Aamulla sitten se ruokalusikallinen pellavarouhetta jogurtin joukkoon, jotta jaksaa paremmin nauttia kaikista kauniista kesäilloista. 12 SeAMKin restonomiopiskelijat Tuula Viitanen (oik.) ja Anna Saarinen maistattivat pellavatuotteita Kauhajoella. Kuva: Mira Seppi

13 Ruoka Välimeren skonssit 3 dl vehnäjauhoja 1 dl rouhittua pellavaa 2 tl leivinjauhetta hyppysellinen suolaa 2,5 dl maitoa 0,5 dl hyvää oliiviöljyä tuoretta basilikaa 1 dl parmesaanijuustoa raastettuna 1. Lämmitä maito esim. mikrossa kädenlämpöiseksi ja lisää siihen rouhittua pellavaa. Anna seoksen seistä noin minuuttia. 2. Sekoita kaikki muut kuivat aineet keskenään. Saksi joukkoon basilikan lehtiä. 3. Lisää joukkoon maidossa liotettu pellava, sekä öljy ja sekoita lastalla tasaiseksi taikinaksi nopeasti. Älä vaivaa taikinaa! 4. Levitä taikina joko yhdeksi leiväksi leivinpaperin päälle tai kahdeksi pienemmäksi leiväksi. Voit vetää leikkauspinnat esim. taikinapyörällä leipien päälle. Pellavansiemensämpylät 5. Paista noin 15 minuuttia tai kunnes pinta alkaa näyttää kypsältä. 6. Tarjoa skonssit heti voilla siveltynä ja tietenkin hyvän punaviinilasillisen kera. Skonssit ovat pikkusuolaista, joita on nopea illalla valmistaa. Skonssit eivät oikein kestä säilytystä tai uudelleen lämmitystä, joten kannattaa nauttia tuoreet skonssit heti. Pellavansiemensämpylät ( n.24 kpl) 5 dl maitoa tai vettä 50 g hiivaa 2 tl suolaa 1 rkl hunajaa 1,5 dl paahdettuja pellavansiemeniä 0,75 dl rypsiöljyä n. 7 dl hiivaleipäjauhoja n. 3 dl vehnäjauhoja 1. Laita paahdetut pellavansiemenet likoamaan noin puoleksi tunniksi lämpimään taikinanesteeseen(vesi tai maito) 2. Liota hiiva taikina/pellavaseokseen. Lisää suola, hunaja, öljy ja jauhoja sen verran, että saat löysähkön, tasaisen taikinan. 3. Vaivaa taikinaa, lisää loput jauhot, kunnes taikina on tasaisen kimmoisaa. Kohota liinalla peitettynä lämpimässä noin puolituntia. 4. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. 5. Leivo taikina tangoksi ja jaa 24 palaan. Pyörittele sämpylöiksi, nosta pellille ja litistä sämpylät käden alla litteäksi. Anna kohota liinan alla. Paista 200 asteessa noin minuuttia. VINKKI: Laita uunin pohjalle korkealaitainen pelti ennen kuin laitat uunin lämpiämään. Varaa uunin viereen pöydälle noin 1 dl vettä. Kun sämpylät ovat kohonneet, laita sämpylät uuniin keskitasolle, uunin luukku kiinni ja avaa luukku uudestaan ja heitä varaamasi vesi nopeasti korkealaitaiselle uunipellille alatasolla( heitä löylyä uunipellille ). Sulje luukku välittömästi. Saat löylynheittämisellä kauniin värisiä ja rapeakuorisia sämpylöitä. (resepti: mukailtuna) Kaura-pellava-pikkuleivät 100 g voita 1,5 dl sokeria 2 dl kaurahiutaleita 1 dl rouhittua pellavaa + puolukkaa 1 rkl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 kananmuna 1. Sulata voi 2. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita ne sulatetun voin joukkoon. 3. Lisää kananmuna ja sekoita taikina tasaiseksi 4. Nostele lusikalla pellille pieniä kokkareita, Jätä leviämisvaraa. 5. Paista 175 asteessa noin 10 minuuttia Pellavaperunat Kuvat: Hyvinvointia pellavasta Mustikkapirtelö 200 g pakastemustikoita 2,5 dl luonnonjogurttia 2,5 dl vaniljajogurttia 2 rkl rouhittua pellavaa + mustikkaa Sokeria maun mukaan 1. Sekoita kylmät aineen keskenään tehosekoittimessa. 2. Tarjoile heti Pellavaperunat (6 annosta) noin 1 kg uusia perunoita 1 rkl öljyä 3 rkl dijoninsinappia 0,75 dl paahdettuja pellavansiemeniä 1. Pese perunat kunnolla ja pane ne kulhoon. Valuta perunoille öljyä ja sinappia. Kierittele perunoita, jotta ne maustuvat kauttaaltaan. Ripottele sekaan paahdettuja pellavansiemeniä 2. Levitä perunat uunipellille ja kypsennä 200 asteessa koosta riippuen noin minuuttia (resepti: mukailtuna) 13

14 Majojen rakentamista ja talkoointoa Norinkyläläiset ovat ottaneet kylämarkkinoinnin asiakseen. Kevät ja kesä on ryöpsäyttänyt yhdessä tekemisen valloilleen Teuvan Norinkylässä. Kylän kevätsiivous järjestettiin Suomi puhtaaksi -päivänä toukokuussa. Samalla tehtiin yhdessä myös perinteinen kevätsiivous Norin Nuorisoseuralla. Tempauksesta tiedotettiin sekä Kylälehdessä että yhteistyössä koulun kautta, joten tieto tavoitti kaikki asukkaat. Sää suosi tempausta, ja koko kylä olikin hienosti mukana siistimässä talven jäljiltä yhteistä elinympäristöään. Ilahduttavaa oli huomata, että niin vanhemmat kyläläiset kuin lapset ja nuoretkin olivat yhdessä puuhaamassa samojen päämäärien eteen. Talkoolaiset palkittiin kotoisalla iltapalalla Nuorisoseuralla. Päivä sujui niin mallikkaasti, että kyläläiset tästä innostuivat jatkamaan kylänsä tuunausta. Seuraavaksi otettiin työn alle keskikylällä oleva pajukko, josta tehtiin yhdessä pohja keskeiselle puistolle. Kylän yrittäjä antoi alueen kyläläisten käyttöön ainoana ehtona, että alueella olevat männyntaimet jätetään paikoilleen. Lähes kaikki muu sieltä sitten raivattiinkin. Virkistysaluetta on tarkoitus pikku hiljaa rakentaa ja istuttaa. Puistoon valmistetaan tervetuloa-kyltti. Suunnitelmissa on myös tehdä sinne jotain kivaa lapsille. Kylässä puuhataan myös kovasti kaivattua kyläläisten kokoontumispaikkaa. Lapset puolestaan ovat innostuneet rakentamisesta. Oppilaat tekivät koululle metsän reunaan komean majan muutama vuosi sitten. Nyt keskikylälle ilmoitustaulun taakse on kohonnut oikein majakylä. Alakouluikäiset ovat paukuttaneet vauhdilla nauloista ja tasapitkistä, sahalta saaduista laudoista mökkikompleksin. Majoista on innostuttu, koska lapset nauttivat ei-valmiista ympäristöstä, johon on mahdollisuus rakennella kaikenlaista ja seikkailla luonnossa. Kyläjulisteella markkinointia Norinkyläläiset ovat ottaneet kylämarkkinoinnin asiakseen. Sähköisten viestimien lisäksi kylästä tehtiin mainosjuliste, jonka teemaksi valikoitui luontevasti maja. Otavan kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena saatiin kyläjulisteeseen vuodeksi 2010 käyttöön itse Mauri Kunnaksen majakuva. Uudessa kylämainoksessa jatkettiin samaa teemaa, ja kuvaksi valittiin valokuva koulun majasta. Norinkylässä koetaan tärkeäksi mainostaa asuinpaikkaa turvallisena kasvuympäristönä lapsille. Kyläjulisteen tarkoitus on tavoittaa perheitä, jotka haaveilevat maallemuutosta. Tätäkin kyläjulistetta levitetään yhteisvoimin muun muassa kesäreissuilla ja sukulaisten avulla. 14 Koululaiset ovat innostuneet majojen tekemisestä. Kuva: Reijo Sjöblom

15 Kyläkööri kokoaa esitteitä Suupohjan kylistä Tämä se on sitä oikiaa työtä, tuumivat Ulriikka Pukkila (vas.), Irja Eilola, Eliisa Panttila ja Maarit Ojala. Yhdessä työkin on hauskaa ja jälkeä syntyy. Ulriikka keitti talkooporukalle Nuorisoseuralla maittavan keittolounaan. Lähimatkailu kunniaan Norinkylässä on virinnyt innostus retkeillä lähiluonnossa. Keväällä 2010 tehtiin onnistunut patikkaretki Viiatin aarniometsään. Siellä käytiin katsomassa massiivisia Etelä-Pohjanmaan pisimpiä kuusia sekä nautittiin aarniometsän salaperäisestä, vanhasta tunnelmasta. Eväät syötiin tietenkin nuotiopaikalla laavulla. Tänä keväänä tehtiin retki Äystön Käräjäkiville ja Paljaskalliolle. Lähimatkailu kannattaa: Että voikin niin läheltä löytyä jylhiä, Lappiin mielen johdattavia maisemia, ihastelivat retkeläiset. Helatorstaina tehtiin vielä kevään toinen retki omalla kylällä. Nyt kohteena oli historiallinen Hiljaisen suutarin plassi sekä Roopakka. Kyläretkien matkaoppaina toimivat lähiseutunsa luonnon hyvin tuntevat konkarit Matti Nurmes ja Olavi Hakala. Kyläläiset toivottavat lukijat kauempaakin ottamaan osaa tapahtumiin ja tutustumaan reippaaseen kylään. Lisää tietoa tapahtumista löytyy Norinkylän kotisivuilta: Eliisa Panttila Kirjoittaja on kotiutunut perheelliseksi Norinkylään Tampereelta seitsemisen vuotta sitten Loma-Opintolalta saatiin käyttöön puistoalueella valmis ilmoitustaulupohja, johon on suunnitteilla persoonallinen Tervetuloa-kyltti. Uusin lasten itse ideoima ja toteuttama monikerrosmaja aluillaan keskikylällä. Juha Eilola (vas.), Tuomas Eilola ja Elias Ojala. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n Kyläkööri-hanke valmistelee kuntakohtaisia esitteitä Suupohjan alueen kylistä. Esitteiden tavoitteena on tehdä tunnetuksi kyliä ja niiden palveluita. Tarkoituksena on laatia tietopaketti kylästä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Esite tulee olemaan kyläläisten äänitorvi, joka kokoaa kehittämistarpeet ja esimerkiksi hankeideat esiteltäviksi myös kuntien ja kaupunkien suuntaan. Nämä kylien näkemykset on syytä huomioida, ja ottaa kyläsuunnitelmat osaksi kuntasuunnittelua, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n hankesuunnittelija ja kyläasiamies Tuija Takamäki kertoo. Esitteillä halutaan madaltaa kynnystä kylien, eri yhdistysten, yritysten sekä viranomaisten ja päättäjien yhteistyölle. Kylät ovat motivoituneita alueensa ja samalla koko kaupungin kehittäjiä. Toivottavasti esitteet kuluvat käsissä ja lisäävät tunnettuutta sekä kasvattavat kiinnostusta kyliin myös asuinpaikkoina. Esitteet tulevat olemaan saatavilla esimerkiksi kunnanvirastoissa, kirjastoissa, kuntien palvelupisteissä ja matkailuneuvonnoissa. Kylät saavat toki esitteitä myös omaan käyttöönsä. Nyt jos koskaan on hyvä tuoda esiin oman kylän parhaita puolia. Kuka tietää, vaikka esite houkuttelisi uusia asukkaitakin. Esitteisiin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman monta kylää Suupohjan alueelta. Esitteet eivät synny kuitenkaan itsestään, vaan nyt on kyläläisten aika aktivoitua. Tekstejä ja kuvia voi koota esim. kyläilloissa, kyläseuran kokouksissa tai muissa kylän yhteisissä tapahtumissa. Tulen myös mielelläni työstämään esitteisiin tulevaa materiaalia kanssanne paikan päälle kyläänne, eli apua on toki tarjolla, Takamäki lupaa. Aineistoa, tekstiä ja kuvia toivotaan kesäkuun loppuun mennessä. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n Internet-sivuille on myös koottu lista kysymyksiä, jotka auttavat esitetekstien luomisessa. Kysymykset löytyvät Internet-sivuilta seuraavasti: -> kylät -> kylien esitteet Lisätietoa: Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Kyläasiamies Tuija Takamäki P

16 Koulutusta aikuisille, nuorille ja yrittäjille yhden oven takaa Joustavuutta eri elämäntilanteisiin. Suupohjan ammatti-instituutin aikuiskoulutusosasto Kauhajoella tarjoaa Suupohjan alueen asukkaille ja yrityselämälle monipuolista, tasokasta ja joustavaa aikuiskoulutusta, kansainvälisyyttä ja projektitoimintaa. Tarjonta koostuu niin aikuisten ammatillisiin näyttötutkintoihin valmentavista koulutuksista kuin lyhyemmistä lisäkoulutuksista sekä eri ammateissa ja työtehtävissä tarvittavista lakisääteisistä korttikoulutuksistakin. Lisäksi erilaiset alueen yrityksille räätälöidyt henkilöstökoulutukset ovat osa toimintaa. Vuosittain aikuisten ammatillisiin lisäkoulutuksiin osallistuu noin 200 aikuista opiskelijaa pääsääntöisesti Suupohjan alueelta, mutta myös jonkin verran seutukunnan ulkopuolelta. Viime vuosien aikana aikuisopiskelijoita on valmistunut mm. matkailun ja ohjelmapalvelun ammattitutkintoon eli tapahtumatuottajaksi, markkinoinnin ammattilaisiksi markkinointiviestinnän ammattitutkinnosta sekä esimiestehtäviin tekniikan erikoisammattitutkinnosta. Lyhytkoulutuksista suosittuja ovat olleet syksyisin käynnistyvät erilaiset ATK-koulutukset, kuten mainosteko- ja kuvankäsittelyohjelmat. Lähtökohtana on ammattiosaamisen täydentäminen ja koulutuksien toteuttaminen mahdollisimman käytännönläheisesti. Hyvänä esimerkkinä on alueella ensimmäisenä lanseerattu hirsirakentamisen koulutus, jonka tuotoksena syntyy tänä keväänä jo kolmatta kertaa kaksi saunamökkiä. Uutta Etelä-Pohjanmaan aikuiskoulutustarjontaan tuo ensi syyskuussa käynnistyvä erä- ja luontooppaan ammattitutkintoon valmentava koulutus. Vuoden kestävän koulutuksen aikana pääpaino on oppia erä- ja luonto-oppaan ammattitaito luonnossa niin Suupohjan alueella kuin Lapissa ja Itä-Suomessakin. Koulutuksessa painotetaan myös yrittäjyysnäkökulmaa. Oppisopimus yleistyy Oppisopimus on perinteinen kasvava koulutusmuoto, joka on kehittynyt nykyaikaiseksi työelämää tukevaksi koulutusmuodoksi. Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä, työelämälähtöistä oppimista, jota tuetaan teoriaopinnoilla. Kysyntälähtöisyys ja aito tarve antavat opiskelijoille motivaatiota viedä opiskelut loppuun kunnialla. Opintojen päätyttyä on takataskussa sekä ammattitutkinto, että 2-3 vuotta työkokemusta - melkoinen paketti! Oppisopimuksella voi opiskella lähes mihin tahansa ammattiin. OPH:n vahvistamia tutkintoja on tällä hetkellä noin 370. Edellytyksenä oppisopimuksen tekemiselle on tutkinnon perusteita vastaava työpaikka, jonka joko opiskelija hankkii itse normaalin työnhaun kautta tai työssä olevilla tutkitaan, käykö nykyinen työpaikka oppisopimuskoulutukseen. Yrittäjien oppisopimukset ovat lisääntyneet. Yrittäjälle voidaan tehdä koulutussopimus omaan yritykseensä, ja he voivat opiskella jotain oman yrityksen toimintaan liittyvää tutkintoa, tai yrityksen pyörittämiseen liittyviä esimies- tai yrittäjätutkintoja. Etelä-Pohjanmaalla yrittäjähenkisyys ilmenee siten, että monesti lähdetään joko perheyritykseen tai perustetaan oma yritys heti peruskoulusta pääsemisen jälkeen. Täällä onkin paljon pieniä yrityksiä ja yrittäjiä ilman tutkintoa - tämän tarpeen tyydyttämiseksi oppisopimus on erinomainen väline. Kauhajoella on ollut oma oppisopimustoimisto Kansainvälisyys kuuluu opintoihin monilla aloilla. jo vuodesta 1975, ja vuosien saatossa on oppisopimuksen avulla koulutettu tuhansia ammattilaisia. Tällä hetkellä oppisopimus toimii Suupohjan ammatti-instituutin Aikuiskoulutusosastolla Logistiassa ja kirjoilla on vuosittain noin 200 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita aloittaa koulutuksia ympäri vuoden. Oppisopimus ei ole riippuvainen lukukausista, vaan oppisopimus aloitetaan sen mukaan mikä on työnantajan ja opiskelijan tarve. Tämä on taas yksi hyvä esimerkki koulutuksen joustavuudesta. Kansainvälisyyttä ja some-kursseja Projekti ja kansainvälisyystoimintaa rahoitetaan lähinnä EU-rahoitteisilla projekteilla ja oppilaitoksen omalla rahalla. Kansainväliseen toimintaan kuuluu ammattiaineiden opettajien ja opiskelijoiden eripituiset ulkomaan jaksot, jotka vaihtelevat muutamasta viikosta aina kuuteen viikkoon. Tänä kesänä lähti ensimmäisen kerran kaksi kauppaoppilaitoksen opiskelijaa kesätöihin ulkomaille. Opettajat tutustuvat lähinnä oman alan yrityksiin ja kartuttavat näin omaa ammatillista osaamistaan ja saavat lisäarvoa omaan opettajuuteen. Opiskelijoiden ulkomaan jaksot ovat työssäoppimisjaksoja tai eri teemoihin liittyviä lyhyempiä vierailuja. Muu projektitoiminta käsittää pääsääntöisesti omien koulutusalojen toimintaa tukevia projekteja. Tällä hetkellä on menossa kaksi sosiaalisen median kehittämishanketta; Someo ja Somettaja. Somettajassa koulutetaan opettajia käyttämään sosiaalista mediaa opetustyössään ja näin vastaamaan nopeasti kehittyvään viestintään. Someossa kehitetään sosiaalisen median oppimisympäristöjä, joista toinen sijaitsee kauppaoppilaitoksella ja toinen on liikuteltavat ipad2 laitteet. Syksyllä on luvassa pikakursseja ipadien käytöstä ja mahdollisuuksista. Motivoidu Oppisopimuksella Työllisty eli M.O.T. -hanke on oppisopimuksen kehittämishanke, jossa opiskelunsa keskeyttäneille nuorille pyritään löytämään työpaikka ja saattamaan opiskelut loppuun oppisopimuksella. Opiskelun keskeyttäneiden määrää on kasvussa ja tämän projektin avulla pyritään auttamaan näitä nuoria työllistymään ja valmistumaan ammattiin. Se on joskus hyvin pienestä kiinni ja joillekin vain sopii parhaiten työpaikalla oppiminen kuin perinteinen opiskelu. Projektissa on useita nuoria tälläkin hetkellä ja muutama nuori on jo saanutkin todistuksen käteensä ja vakituisen työpaikan. Suvi-Media koulutushanke tarjoaa mediakoulutusta alueen ihmisille. Samoin kuin sosiaalinen media kehittyy nopeasti, myös verkkomedia kehittyy ja antaa mahdollisuuden meille alan harrastajille tuottaa itsetehtyä ohjelmaa. Projektissa koulutetaan Suupohjaan sisällöntuottajaverkostoa antamalla media- ja AV-alan koulutusta, tuotetaan alueellista sisältöä ja lisätään alueen asukkaiden osaamistasoa, yhteistyövalmiuksia ja kerrytetään käytännön osaamista. Tuloksena on SUVI-sisällöntuottajayhteisö. Projekti tekee syyskuussa matkan Hollantiin ja Belgiaan tutustuen vastaaviin toimintoihin siellä. Matkaan kuuluu myös tutustuminen media-alan messuille Amsterdamissa. Riitta Uusi-Kokko Aikuiskoulutusosaston johtaja Suupohjan ammatti-instituutti Aikuiskoulutusosastolla asiakkaita palvelevat: aikuiskoulutusjohtaja Riitta Uusi-Kokko (vas.), koulutustarkastajat Mira Koskenkorva (oik.) ja Arja Marttila (puuttuu kuvasta), koulutussuunnittelija Paula Hakamaa (kesk.) ja koulutussihteeri Piret Hiiesalu (puuttuu kuvasta). 16

17 Suupohjan jätevesineuvoja: Jätevesineuvoja Jouko Kortesharju Jätevesien puhdistusvelvollisuus säilyy. Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla on aiheuttanut kiivasta keskustelua. Asiaan on vihdoin saatu päätös uusien vaatimusten astuttua voimaan 15. maaliskuuta. Puhdistusvelvollisuus tulee lain mukaan säilymään pääosin entisellään. Etenkin niissä kunnissa, joissa on jo ympäristönsuojelumääräyksin rajattu lievemmän käsittelyn alueet, muutos koskee lähinnä vain 68 vuotta täyttäneitä ja antaa lisäaikaa jätevesijärjestelmän rakentamiselle. Viime kuukausien uutisoinnissa on ollut vahvasti esillä virheellinen väite siitä, että asetuksen muututtua jätevedet tulee puhdistaa ainoastaan pohjavesialueilla sekä rantojen tuntumassa. Mistään tällaisesta ei kuitenkaan ole kysymys, sillä puhdistusvelvollisuus säilyy edelleen. Kyse on oikeastaan vain sanamuotojen kääntämisestä. Käsittelyvaatimuksia on nyt muutettu siten, että nykyinen lievempi vaatimustaso (orgaaninen aine 80 %, kokonaisfosfori 70 %, kokonaistyppi 30 %) tulee pääsäännöksi, josta kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan poiketa ainoastaan ylöspäin. Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillään määrätä tiukemmat vaatimukset esimerkiksi ranta- ja pohjavesialueille, selventää Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Jätevesiremontteja edessä Käsittelyvaatimukset ovat lievennyksistä huolimatta sitä luokkaa, että vain harvalta löytyy tällä hetkellä vaatimusten tasoista jätevesijärjestelmää. Jätevesijärjestelmän remontti onkin monella vielä edessä. Ammattitaitoisesti suunniteltu ja rakennettu maasuodattamo omakotikiinteistölle maksaa keskimäärin noin 6000 euroa. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat kustannuksiin. Mikäli kiinteistön saostuskaivot ovat niin hyväkuntoisia, että niitä voidaan käyttää, on toki mahdollista saada aikaan huomattavia kustannussäästöjä. Olosuhteista riippuen voidaan selvitä noin 4500 eurolla, Kortesharju arvioi. Niille omakotikiinteistöille, joiden maaperälle soveltuu maahanimeyttämö, on hinta lähes samaa luokkaa. Etelä-Pohjanmaalla maahanimeyttämö ei usein valitettavasti sovellu jätevesien käsittelyjärjestelmäksi, koska maaperä on savista, Kortesharju huomauttaa. Maasuodattamoiden ja maahanimeyttämöiden hinta muodostuu suunnitelmasta ja rakentamisesta. Hyvin tehtynä ja hoidettuna ne toimivat vähintään 15 vuotta. Laitepuhdistamo tai kuivakäymälä Kohteisiin, joihin maaperäkäsittely ei syystä tai toisesta sovellu, on vaihtoehtona laitepuhdistamo. Pääsääntöisesti laitepuhdistamon rakentaminen omakotitalotontille tulee maksamaan yli 7000 euroa. Hintahaitari pienpuhdistamoissa on melko suuri, joten hintavertailu on siksi aiheellista. Kaikkein edullisin vaihtoehto jätevesien käsittelyssä on kuivakäymälä. Kuivakäymälä voidaan asentaa myös sisätiloihin. Tällöin tarvitaan vain harmaiden vesien eli pesuvesien käsittely. Kuivakäymälä vaatii paljon huolenpitoa omistajaltaan, Kortesharju opastaa. Jätevesineuvojat suosittelevat kiinteistön omistajia liittymään yhteisviemäröintiin, jos sellainen on saatavilla tai suunnitteilla omalle asuinalueelle. Yhteisviemäröintiin liittyminen on yleensä pidemmän päälle edullisin tapa. Käyttö ja huolto on vaivatonta ja helppoa. 68 vuotta täyttäneet vapautettu Ympäristövaliokunnan ehdotuksen mukaan puhdistusvaatimuksista on nyt vapautettu 68 vuotta täyttäneet kiinteistöjen haltijat. Lakiin tuli pykälä, jonka mukaan yli 68-vuotiaiden vakinaisesti asuttamien kiinteistöjen osalta ei siis edellytetä parannustoimia. Ikävaatimus on täytynyt toteutua ennen lain voimaan tuloa Jos 68 vuotta tulee mittariin sen jälkeen, ei vapautusta ole mahdollista saada. Ikävapautus ei kuitenkaan koske vapaa-ajan asuntoja, ellei vuosittaista käyttöaikaa katsota tarpeeksi vähäiseksi. Uudella ehdotuksella ei myöskään ole vaikutusta uudisrakentamisessa, sillä siinä vapautuksia ei myönnetä lainkaan. Asetuksen vaatimuksista voidaan myös poiketa, jos ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäistä ja käsittelyjärjestelmän parantaminen olisi korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi kohtuutonta. Arvioitaessa tätä otetaan huomioon viemäriverkoston mahdollinen laajeneminen, kiinteistöllä asuvien korkea ikä tai muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät tekijät tai kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys, sairaus tai muu sosiaalinen suorituseste. Poikkeamista haetaan kunnan ympäristöviranomaiselta eli yleensä ympäristölautakunnalta. Siirtymäsäännöksiin saatiin asetuksen muutosten myötä samalla kaksi vuotta lisäaikaa. Jätevesijärjestelmien saneeraukset on siis suoritettava mennessä, Kortesharju kertoo. Eeva-Kaisa Kivistö Jaettu puhdistamo säästää rahaa ja vaivaa Yhteinen puhdistamo voi ratkaista koko naapuruston tai kylän jätevesihuollon kerralla. Kauhajoella on jo ryhdytty toimeen koko kylän jätevesien kuntoon laittamiseksi: Pukkilankylän, Koskenkylän ja Havuskylän jätevesiasiat nytkähtivät askeleen eteenpäin, kun kyläläiset kokoontuivat äskettäin perustamaan kylien oman jätevesiosuuskunnan. Jos kiinteistöt sijaitsevat edullisesti toisiinsa nähden ja kiinteistön omistajat ovat halukkaita yhteistuumin hankkimaan isomman puhdistamon, tulee kyläpuhdistamo useimmiten halvemmaksi sekä hankintahinnaltaan että käyttökustannuksiltaan kuin omat kiinteistökohtaiset järjestelmät. Yhteisen puhdistamon hoito ja huolto ovat pidemmän päälle myös selvästi helpompia hoitaa ja myös puhdistustulos on huomattavasti parempi, kertoo Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju. Pukkilassa etenee Pukkilassa kyläläiset havahtuivat, että kaikkien kyläläisten on turha kamppailla jätevesiasioiden parissa yksin. Kyläyhdistyksen alainen valmistelutyöryhmä selvittikin kyläläisten kiinnostusta talosta taloon -kyselyn avulla. Kysely osoitti kannatusta yhteistä jätevesijärjestelmää kohtaan löytyvän. Jätevesiosuuskunta on nyt perustettu, ja seuraavaksi se selvittää mm. rahoitusmahdollisuudet. Alueen sijainti joen varrella antaa hyvät edellytykset avustusten saantiin esimerkiksi ELY-keskukselta. Tavoitteena on, että rahoituksen avulla liittymismaksu saadaan pidettynä kohtuullisena. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien hankinta kannattaakin laittaa Pukkilankylän, Koskenkylän ja Havuskylän alueella jäihin siihen saakka, että osuuskunnan verkoston laajuus saadaan lopullisesti selvitettyä. Myös Kauhajoen Päntäneellä on jo pidemmän aikaa pohdittu jätevesiosuuskunnan perustamista. Ajatuksena on ollut, että noin kilometrin päässä toisistaan sijaitsevien kahden kemiallisen puhdistamon avulla voitaisiin laittaa reilun sadan kiinteistön jätevesiasiat kuntoon. Päntäneen jätevesihanke on ottanut vielä aikalisää, mutta myös Päntäneellä asuvien kannattaa kuitenkin pitää korvat auki, josko yhteispuhdistamohanke lähtee uudestaan liikkeelle. -ekk Keskeiset muutokset jätevesisäädöksiin: Käsittelyvaatimusten muutos: nykyinen alempi taso tulee pääsäännöksi ja siitä voidaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä poiketa ylöspäin. Vaatimuksista vapautetaan tai sitä ennen 68 vuotta täyttäneet kiinteistön omistajat. Siirtymäaikaa vuoden 2016 alkuun Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju p tai Yhteispuhdistamon suunnitteluun rahoitusta: Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:ltä on mahdollista hakea rahoitusta yhteispuhdistamohankkeisiin. Rahoituksen hakuaika on jatkuva. Rahoitusta myönnetään yhteisviemäröinnin suunnitteluun. Hakijana voi olla yleishyödyllinen yhdistys tai yhteisö. Hankkeen kokonaiskustannusten tulee olla eurosta ylöspäin. Tuki on maksimissaan 80 %. Omarahoitusta tarvitaan 20 %, josta 75 % voi olla talkootyötä tai vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävää työtä. 17

18 Movalla maisemista nauttien. Moni on hieronut silmiään, mikä on se laskuvarjon näköinen, mutta moottorilla pörräävä kulkija taivaalla. Kyseessä on moottoroitu varjoliidin eli mova. Teuvalla on kaksi alan harrastajaa, Marko Myllyniemi ja Markku Haapala. Marko Myllyniemi kertoo aloittaneensa harrastuksen vuonna Nopeudet ovat hiljaisia, joten lentäessä ehtii nauttia maisemista. Hyvällä kelillä voidaan lennellä tuntikausia. Yleensä keli on tarpeeksi tuuleton aamuisin ja iltaisin. Korkeus on yleensä muutama sata metriä, Marko Myllyniemi kertoo. Hän on lennellyt mm. Teuvalla, Kauhajoella, Seinäjoella ja Kaskisissa. Ainut ongelma on löytää pellon omistaja, jotta saa luvan lähteä lentoon. Sitten ei tarvitse kuin muutaman askeleen, niin on ilmassa. Sitten voi vain nauttia vapaudesta. Harrastajilla on yhteinen yhdistys, Etelä-Pohjanmaan liitäjät ry, jossa on mukana myös varjoliitäjien harrastajia. Moottorivarjoliidossa moottori on kiinnitetty valjaisiin ja potkuri pyörii suojakehikon sisällä pilotin selän takana. Moottori painaa noin kiloa, mutta ilmassa painoa ei käytännössä huomaa. Varjo on ohutta laskuvarjokangasta. Monet liitäjät harrastavat myös ilmavalokuvausta, sillä movasta käsin on helppo kuvata näkymiä. Perälästä otettu kuva, Teuva taustalla. Oikealla: Lähtötilanteessa otetaan muutama askel ja noustaan lentoon. Kuvat: Marko Myllyniemi Jättiläisten Kin-Ball uusi laji Suomessa. Kin-Ball-lajin ensimmäiset avoimet Suomen mestaruuskilpailut harrastelija- ja perhejoukkueille järjestetään Kurikassa. Suomessa vielä melko tuntemattoman lajin turnaus järjestetään lauantaina 18. kesäkuuta. Kisojen puuhamies on Kurikan vs. vapaa-aikatoimen päällikkö Niko Savinainen, joka innostui lajista opiskellessaan liikunnanohjaajaksi. Meillä oli yhtenä kurssina liikunnan uudet muodot. Kiinnostuin kanadalaisesta Kin-Ballista ja tein omatoimisesti tutkimusta. Lajista on tosi vähän materiaalia suomeksi, joten sitäkin on tullut tuotettua. Kin-Ballin peliväline on 1,22 metriä halkaisijaltaan oleva ilmatäytteinen pallo. Joukkueita on samanaikaisesti kentällä kolme, ja jokaisessa joukkueessa on kentällä neljä pelaajaa. Lisäksi jokaisella joukkueella on vaihtopelaajia. Joukkueet on jaettu väreittäin: pinkki, musta ja harmaa Joukkueiden tehtävänä on pitää pallo pelattavissa pelialueen sisällä. Pallo painaa noin kilon. Harjoituksissa lähdetään liikkeelle siitä, että otetaan tuntumaa pelivälineeseen. Pelaajien kehittyessä vauhti kasvaa. Keskimäärin pelissä ollaan liikkeessä 70 prosenttia peliajasta, Savinainen kertoo. Savinaisen mukaan hauskinta lajissa on yhdessä pelaaminen. Peli voi kuulostaa vaikealta, mutta isosta pelivälineestä johtuen se on helppo oppia. Vaikeinta on puolestaan se, että koska lajissa täytyy tehdä yhteistyötä, niin se osittain karsii pois henkilöitä, jotka ovat tottuneet pärjäämään omalla yksilötaidollaan. Lajia suositellaan aloitettavaksi 8-vuotiaana, ja sitä voi sovelletusti pelata niin kauan kuin toimintakyky sen sallii. Suomessa lajilla ei ole hirveästi vielä harrastajia. Tiedän, että Etelä-Suomessa ja Kajaanissa on Kin-Ball-ohjaajia, mutta virallista liittoa ei ole. Kurikan SM-turnaus pelataan säiden salliessa ulkoilmassa, varapaikkana toimii Monnari. Tapahtuman järjestää Kurikan nuorisovaltuusto, Kurikan Ryhti ja vapaaaikatoimi. Jo suunnitteluvaiheessa on saatu mukaan osaavia nuoria. Lisäksi yhteistyössä on Pohjanmaan liikunta sekä Suomen Liikunnan ja Urheilun Koti on paras -hanke. Tapahtumaa kuvaa SuupohjaTv. 18 Kurikassa pidetään Kin-Ballin ensimmäiset avoimet SM-kisat 18. kesäkuuta. Kuva: Jussi Valkama

19 Taiteilijayhteisön elämää Anu Törmän ja Ilkka Ärrälän Fiskars-kirjassa. Teuvalaislähtöinen graafinen suunnittelija ja toimittaja Anu Törmä on miehensä, valokuvaaja Ilkka Ärrälän kanssa julkaissut Työtiloja Fiskarsissa -kirjan, joka esittelee Fiskarsin ruukin taiteilijayhteisön työskentelytapoja. Kirja käsittelee neljätoista työtilaa taiteilijoineen, muotoilijoineen ja käsityöläisineen. Raaseporissa sijaitseva Fiskars on muodostunut yli sadan taiteilijan yhteisöksi. Miten päädyitte tekemään Työtiloja Fiskarsissa -kirjan? Kun Sari Puustisen ja Ilkka Ärrälän Koteja Fiskarsissa -kirja julkaistiin vuonna 2005, heräsi heti keskustelu sisarteoksesta. Tällä kertaa päädyimme esittelemään ruukin työtiloja. Kenen käsityöläisen tai taiteilijan tarina on mielenkiintoisin? Kirjassa mukana olevat käsityöläiset ja taiteilijat ovat kaikki valloittavia persoonia! Pohjanmaalta lähtöisin oleva Kari Virtanen on kiistatta taiteilijayhteisön voimahahmoja. Kari muutti ruukkiin 1990-luvun alussa. Yhteistyössä Ingmar Lindbergin kanssa hän houkutteli käsityöläisiä Fiskarsin ruukkiin. Tulijat saivat valita lukuisista vapaista tiloista itselleen sopivan ja myös remontoida ne mieleisekseen. Näin hiljentynyt ruukki sai uuden elämän ja on nykyään ainutlaatuinen taiteilijayhteisö jopa maailman mittakaavassa. Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnassa on nyt jo 120 jäsentä. Vapaista työtiloista on tällä hetkellä pulaa, uudisrakennuksia suunnitellaan kovasti. Mitkä työtiloista jäivät erityisesti mieleen? Ruukissa vieraileville suosittelen ainakin Erja Huovilan paperitaloa ja Upi Anttilan takopajaa. Eikä Petri Sirénin suklaapuotia kannata ohittaa. Kaikki kirjassa esitellyt työtilat eivät ole julkisia. Jukka Mäkelän tarkoin varjellussa työtilassa henki salpautuu jo ovella: iso ja avara tila tulvii valoa ja seiniin nojailee satoja keskeneräisiä taideteoksia. Jussi Nordbergin veneveistämössä lastu lentää eikä työn touhussa ehditä kauheasti paikkoja siivota. Vanhalla navetalla voi katsella lasi-ikkunan läpi miten Desicon kynttilöitä valmistetaan ne todellakin ovat käsityötä. Teuvalla innostuneita kirjoittajia Teuvan kunnassa on ahkeria blogikirjoittajia; muun muassa kunnanjohtaja Veli Nummela ja koulutoimen johtaja Erkki Nevanperä ovat kirjoitelleet kunnan asioista jo vuosia. Myös Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -yhtyeen Simo Ralli on tunnettu bloggaaja. Nyt Suupohjan alueella on TEAK Teknologiakeskuksessa kevään aikana perehdytty niin blogikirjoittamiseen kuin muutenkin sosiaalisen median saloihin. Leader-rahoitteiseen koulutukseen osallistui 22 opiskelijaa, jotka olivat vuotiaita. Hanke tuotti myös testialustan, johon kaikki halukkaat voivat kirjoitella juttuja, lisäillä valokuvia tai jopa videoita. Sivut löytyvät osoitteesta: www. teuvaon.fi. Ryhmäläiset saivat vaikuttaa sivujen toimintoihin ja kauhajokelais-newyorkilainen yritys itive toteutti ne. Kävijöitä on ollut sivuilla jo hyvin, reilu 200 klikkausta päivässä. Erityisen suosittu on tapahtumakalenteri, jossa näkyy karttasijainti sekä johon saa valokuvia ja lisätietolinkkejä liitettyä. Tietojen syöttäminen sivustolle on helppoa. Jos haluat mukaan kirjoittamaan pieniä juttuja tai lisäämään tapahtumia tapahtumakalenteriin, löydät sivujen ylläpitotiedoista yhteystiedot tunnuksien saamista ja opastusta varten. Fiskarsin ruukkialue näyttää kirjan kuvissa upealta ja viihtyisältä. Miten kuvailisit ruukkikylää asuinmiljöönä ja työpaikkana? Kaikki julkiset tilat on kauniisti entisöity, tästä suuri kiitos kuuluu Fiskars Oyj:lle. Työhuoneita, pajoja ja verstaita on kunnostettu muun muassa entiseen navettaan, auratehtaalle, konepajaan ja lipputankohalliin. Kirjassa on mukana myös pari uudisrakennusta. Ruukin kodit ovat hyvin persoonallisia ja asuintaloiksi on muokattu esimerkiksi entinen vaakahuone, omenavarasto ja kanalakin. Mutkittelevien polkujen varrella on toinen toistaan kauniimpia taloja ja hyvin hoidettuja puutarhoja. Yli 360-vuotinen historia näkyy edelleen ruukin raitilla, mitään ei ole pilattu. Sinulla on puualan koulutus. Mitä erityistä Fiskarsissa on sillä sektorilla? Olen käynyt TEAKin puuseppäkursseja ja opiskellut Jurvassa pari vuotta puualan muotoilua. Puualan töitä en ole koskaan tehnyt, sillä graafinen suunnittelu ja kirjoittaminen veivät pohjalaislikan pääkaupunkiseudulle ja sieltä Somerolle omaan yritykseen. Fiskarsissa puuseppiä viehättää monipuolinen puulajisto. Kari Virtasen Nikari ja yrityksen huonekalut tunnetaan myös maailmalla ja itsekin pidän erityisesti niiden eleettömyydestä ja hiljaisesta muotokielestä. Löytyisikö nykyiseltä asuinseudultasi Somerolta tai entiseltä kotiseudultasi Pohjanmaalta kirjan aiheita? Someron hieno musiikkiperintö on jo useiksi kirjoiksi kirjoitettu, ovathan M.A. Numminen, Unto Mononen ja Rauli Badding Somerjoki täältä lähtöisin. Somerolla on paljon kauniita kartanoita, niistä saisi upean sisustuskirjan. Ja toki Pohjanmaalla kirjan aiheita riittää ja suunnitelmia onkin jo olemassa. Mihin veisit vieraasi Fiskarsissa kesällä? Fiskarsissa kannattaa piipahtaa osuuskunnan omassa myymälässä. Onomassa on laajasti esillä käsityöläisten tuotteita. Ruukin raittia kävellessä tulee vastaan monta pientä liikettä, tarjolla on esimerkiksi käsin tehtyjä kirjoja, huonekaluja, puuesineitä, vaatteita ja koruja. Joen toisella puolella on kaunis punatiilirakennus; Studio Sarasjoki esittelee Mika Sarasjoen keramiikkaa. Taiteilijoihin saattaa törmätä joko Kuparipajan tai Wärdshusetin lounaspöydässä. 3 kesänviettovinkkiäsi? Ykkösenä on aivan ehdottomasti Teuvan sauna-ajot. Tosin en haluaisi tapahtumaa kauheasti mainostaa, koska toivon sen säilyvän pienimuotoisena. Tänä kesänä juna vie Joensuuhun, Sielun Veljet kapuaa Ilosaarirokin lavalle yli 20 vuoden tauon jälkeen. Vierailen ensi kertaa myös Lemmenjoella, jossa aviomieheni kuvaa aikalaiskirjaa kullankaivajista. Onnen hippuja -teos ilmestyy marraskuussa. 19

20 Onko teatterille tilaa Kauhajoella? Kriuhnaasujen Teatterilavalauantai osoitti jo tiedetyn tosiasian, että teatterilla on runsaasti ystäviä. Shamaani-esitys Piiparin koululla toi paikalle aurinkoiseen kevätpäivään kolmattakymmentä katsojaa. Aatos Suvanto ja Menninkäiset tekevät historiaa eläväksi teatterin keinoin. Niin aikuiselle kuin lapsellekin on mukava yrittää ymmärtää vuonna 1808 eläneen Suomen sodan tykkimiehen järjenjuoksua, tykkimies kun ihmettelee pihalla olevia kärryjä (autoja) ja pohtii, missä hevoset ovat. Teatteripäivä jatkui Räimiskällä. Teatteri Kajo hauskuutti yleisöä keikkanäytelmillään, Lustiteatterilaiset nostivat uuteen kukoistukseen Kansanhuolto-näytelmän. Kriuhnaasujen Teatterilavalauantai päättyi teatterilaisten keskustel utilaisuuteen,johon osallistuivat myös Kauhajoen Ne On teatterilaiset. Siellä missä kaksi tai useampi kauhajokinen teatteriharrastaja lyöttäytyy yhteen, siellä nousee keskusteluun kunnollisen teatteritilan puute. Yhteiskoulun auditorio on palvellut tähän asti toimijoita, mutta remontin takia sekin on nyt poissa käytöstä. Teatterilaisille on esitetty vaihtoehtoa rakentaa talkoilla oma teatteri tai korjata Aronkylän Urheilutaloa, mutta pitäisi ymmärtää, ettei ole järkevää hukata teatterilaisten voimavaroja seinien pystyttämiseen. Teatterilaisten kökkätyötä olkoon teatterin tekeminen. Siitä on myös eniten hyötyä ja iloa muille kaupunkilaisille ja niille sadoille, jotka matkaavat Suupohjan ulkopuoleltakin Kauhajoelle nähdäkseen esimerkiksi Sotkan kesäteatterin uusimman esityksen. Vähäistä varmasti olisi monien sisäliikuntapelien harrastaminen, jos kaupunki ei olisi luonut niille puitteita: halleja ja saleja. Asianmukaisia tiloja toivovat myös teatterilaiset. Teatterilaiset kiittelivät kilvan yleisöjään, jotka osaavat odottaa teatterilta korkeaa tasoa ja ovat siihen myös tottuneet. Mutta me teatterilaiset jäämme odottamaan vastausta kysymykseemme: Onko teatterille tilaa Kauhajoella? Reija Iso-Mustajärvi Keltaiset banaanit Kauhajoelta. Kolumni Reija Iso-Mustajärvi Välintilinpäätös. Syyskuun ensimmäisenä päivänä jään vuodeksi vapaalle Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toiminnanjohtajan työstä 7,5 vuoden työrupeaman jälkeen. Minun on aika pitää kunnollinen tauko ja antaa tilaa uusille ajatuksille ja toimille. Sijaiseni taas tuo raikkaita tuulia Kulttuuriyhdistyksen toimintaan. 7,5 vuoteen mahtuu kolmet Suupohjan Spelit, kuusi toimistoa, tuhansia ajokilometrejä. Toiminta-alue on laajentunut rannikolle saakka Kaskistenkin tullessa yhdistyksen jäseneksi. Kuntaliitoksen myötä myös Kurikka pääsi yhdistyksen jäseneksi, tosin ennestään tutun Jurvan osalta. Alueen kulttuuria harrastavat ihmiset ovat tulleet tutuiksi tanssijoista museonhoitajiin, pelimanneista kuvataiteilijoihin, runoharrastajista näytelmäkerholaisiin. Enkä ole lakannut ihmettelemästä sitä, millä antaumuksella täällä taiteen harrastajat toimivat ja aina hämmästelen, kuinka paljon suupohjalainen yleisö rakastaa omia taiteentekijöitään. Kun muualla Suomessa mies jää sohvalle tuijottamaan Urheiluruutua, suupohjalaismies ottaa suunnan kohti hanurikonserttia, joko esiintyjäksi tai kuulijaksi. Kulttuuri ei ole täällä mitään pienen eliitin puuhastelua, vaan koko väestölle hyvinvointia tuova voimavara. En koskaan unohda mainita tätä seikkaa, kun minua on pyydetty esittelemään kulttuuriyhdistyksen toimintaa. Olen näinä vuosina omaksunut seudullisen ajattelun niin täydellisesti, että en kerta kaikkiaan osaa ajatella vain yhtä kuntaa, vaan mietin asiat aina koko seudun kannalta. Tästä olkoon esimerkkinä seuraava tapaus. Luokseni tuli nuori nainen, joka pyysi minulta apua lukupiirin saamiseksi Teuvalle. Koska ilmeni, että ko. nainen itse oli perehtynyt kirjallisuuteen, oli seurauksena se, että hän alkoi vetää kirjallisuuspiiriä kirjastossa. Tarjosin innokasta lukupiirivetäjää myös muihin kuntiin ja nyt hän saakin suhata Saabillaan harva se ilta ympäri seudun kirjastoja lukevien ihmisten iloksi. Sen siitä saa kun minun pakeilleni eksyy! Eivät kokoonpanot, kuten Suupohjan teatteriharrastajat tai Suupohjan puhallinorkesteri, ole syntyneet tyhjästä, vaan todellisesta tarpeesta. Tämä on vahvistanut uskoa siihen, että seudullisen kulttuurin kehittäminen kannattaa. On tärkeää madaltaa kynnyksiä ja kuntarajoja, että samanhenkiset ihmiset löytävät toisensa. Eikä muuten yksikään esiintyvä ryhmä ei ole vielä koskaan kieltäytynyt, jos myös naapurikunnasta on tullut katsojia tai kuulijoita! Loppuun järkyttävä yksityiselämän paljastus: en asu Teuvalla, vaan olen 10 vuotta asunut Kauhajoella. Vaikka sitkeästi olen yrittänyt tätä väärää tietoa korjata, niin säännöllisin väliajoin joku niin luulee. Tämä on (toistaiseksi) viimeinen kolumnini Suupohjalaiseen. Kiitän lukijoitani saamastani palautteesta ja toivotan kaikille Valonpisaroita tulevaan kesään ja elämään! 20

KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Yhtymähallitus Sivu 127

KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Yhtymähallitus Sivu 127 Viranomainen SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN PÖYTÄKIRJA KUNTAYHTYMÄ 14/2011, Sivu 127 KOKOUSAIKA 28.12.2011 klo 18.30 19.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET POISSA ESITTELIJÄ MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat

yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat TARJOUSPYYNTÖ Päivämäärä: 15.7.2014 Hankinnan / tarjouspyynnön nimike: Suupohjan Systeemit - uusien yritysmahdollisuuksien räätälöidyt toiminta-alustat asiantuntijatyöt Hankinnan tilaaja/ hankintayksikkö:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Mistä kannattaa aloittaa?

Mistä kannattaa aloittaa? Olet saanut yritysidean ja päättänyt perustaa yrityksen. Yhtä aikaa muiden perustamistoimenpiteiden kanssa täytyy alkaa miettimään yrityksen markkinointia. Ilman markkinointia yrityksellä ei ole yhtään

Lisätiedot

Elintarviketoimialan Kasvupolku keväällä 2017

Elintarviketoimialan Kasvupolku keväällä 2017 Elintarviketoimialan Kasvupolku keväällä 2017 Järjestäjänä Savogrow Oy & kumppanit Tule mukaan kumppaniksi Suomen suurimpaan yritysten sparrausprosessiin! Kasvu Open haastaa start again -yritykset kasvuun

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

Yrityksesi tulevaisuus Kauhajoen seudulla. Sijoittautumisen

Yrityksesi tulevaisuus Kauhajoen seudulla. Sijoittautumisen Yrityksesi tulevaisuus Kauhajoen seudulla Sijoittautumisen askeleet Tuemme alueelle sijoittuvia yrityksiä aktiivisilla ja tuloksekkailla käytännön toimilla ensimmäisestä tunnustelusta aina yritysyhteisömme

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys

Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys Opiskelijasta tulee tähti ja meistä opettajista ohjaajia, jotka huolehtivat, että tähti pääsee linnunradalle ja nousuun. Tee työtä ja ole onnellinen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA

OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen. Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen

Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen. Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen Organisaatiomme Toimitusjohtaja Kari Kari Virta Virta Henkilöstöpalvelut Sirpa Huuskonen Liiketoiminnan kehitys Mika

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 ESKON PUUMERKIT Parhaat Yrittäjät Nuoret Duuniin 2017 -hanke on käynnissä. Nyt jos koskaan on otollinen aika harkita nuorta työntekijää

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0 Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ #Työ2.0 1 Uusi työ valtionhallinnon toimintatavat digiaikaan! OHJELMA 20.1.2016, Paikka: VM:n Paja, Mariankatu 9 #Työ2.0 Päivän vetäjinä Esko Kilpi

Lisätiedot

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Agenda tänään 1. Digitaalisuus, Some ja Verkkokauppa 2. Asiakasymmärrys KATI SAARI Strategi Kati Varhee (MS ECON) on toiminut

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

HALLITUN KASVUN SALAISUUS. JOUKO HAVUNEN Vaasa

HALLITUN KASVUN SALAISUUS. JOUKO HAVUNEN Vaasa HALLITUN KASVUN SALAISUUS JOUKO HAVUNEN Vaasa 8.5.2018 KASVUYRITYSTUTKIMUKSEN UUDET NÄKÖKULMAT NYT EI SAA ENÄÄ PUHUA YRITYKSISTÄ, JOTKA TOIMIVAT KASVAVILLA TAI TAANTUVILLA ALOILLA. PITÄÄ PUHUA YRITYKSISTÄ,

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä

Lisätiedot

Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita 29.9.2009

Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita 29.9.2009 Pysyvää kilpailuetua ja kestävämpiä asiakassuhteita asiakaskokemusta k k kehittämällä Sanna Aalto 29.9.2009 09/16/2009 Asiakaskokemus Asiakaskokemuksen perustana yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Eteläpohjalaisten yritysten parhaaksi ELY-keskuksen yrityspalvelut

Eteläpohjalaisten yritysten parhaaksi ELY-keskuksen yrityspalvelut Eteläpohjalaisten yritysten parhaaksi ELY-keskuksen yrityspalvelut Kari Välimäki 0295 027 642 Leena Foudila 0295 027 545 Hilkka Huhtamäki 0295 027 557 Rahoitusta kansainvälistymiseen, kasvuun ja uudistumiseen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot