FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI Päivitetty 2011

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 7 MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? 8 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 9 Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista 9 HUOLEN PUHEEKSIOTTO 11 HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT 12 Ryhmäkoot 12 Opetustunnit 12 Opetushenkilöstö 13 Opettajien peruskoulutus 13 Opettajien täydennyskoulutus 13 Oppilashuolto opettajan työssä 13 Oppilaanohjaus 13 Muu henkilöstö 14 Henkilöstön työnohjaus 15 Oppilashuollon tilaratkaisut 16 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ 17 Viranomaisen tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset 18 Lastensuojelulaki 19 Lastensuojeluasetus 20 Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat 20 OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA 21 Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia 21 Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia 22 Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia 22 Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia 23 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA 25

3 Ryhmän toimintaperiaatteita 25 Kuvio 1: Oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet 26 Hyvä oppilashuoltoryhmä 27 Ryhmän kokoonpano 28 Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä 28 Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä 30 Kuvio 2: Oppilaan asioiden käsittelyä koskevan suostumuksen pyytäminen 31 Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi 32 KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 33 Koulukuljetukset 33 Kouluruokailu 34 Poissaolot 36 Kuvio 3: Poissaolojen seuranta 38 Koulukiusaaminen 39 Päihteet ja huumeet 40 Koulutapaturmat 41 Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta 43 Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää 45 Poliisi ja perheväkivalta 46 Poliisin ja koulun yhteistyö 47 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 48 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 49 Yleinen tuki 49 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus 50 Tehostettu tuki 50 Pedagoginen arvio 51 Erityinen tuki 51 Pedagoginen selvitys 52 3

4 Kuvio 5: Oppilashuollon prosessi (Tammelan malli) 53 Yksilölliset suunnitelmat oppimisen ja koulunkäynnin tukena 54 Oppimissuunnitelma 54 HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 54 Erityisen tuen järjestämismuotoja Forssan seudulla 55 Tukipalvelut ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa 55 ERITYISRATKAISUJA 55 Pidennetty oppivelvollisuus 55 JOPO, joustava perusopetus 56 Oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta 56 OPPILASHUOLLOLLISET ASIAT SIIRRYTTÄESSÄ KOULUASTEELTA TOISELLE TAI TOISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUKSEEN 57 Työmuotoja oppilashuollollisten asioiden siirtoon 57 Yksittäisen oppilaan oppilashuollolliset asiat ja tarpeellisen tiedon siirto aineenopettajille yläkoulun puolella 57 Yksittäisen oppilaan asioita koskevan tiedon siirto oppilaan siirtyessä toisen opetuksen/koulutuksen järjestäjän opetukseen/ koulutukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan 57 OPPILASHUOLLON PALVELUJA 58 Kouluterveydenhoitaja 58 Koululääkäri 58 Koulukuraattori 59 Koulupsykologi 60 Nuorisoneuvoja 61 MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA 62 Nuorisopsykiatrian poliklinikka 62 Kuvio 6: Oppilaan ohjaaminen nuorisopsykiatrian poliklinikalle 63 Lastenpsykiatrian poliklinikka 64 4

5 Kuvio 7: Oppilaan ohjaaminen lastenpsykiatrian poliklinikalle 66 Lastentautien poliklinikka 67 Kuvio 8: Oppilaan ohjaaminen lastentautien poliklinikalle 68 Perheneuvola 69 Kuvio 9: Oppilaan ohjaaminen perheneuvolaan 70 Lastensuojeluprosessi 71 OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUNKÄYNTIIN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS 73 Psykologin tutkimusmenetelmät 73 Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä 73 Kouluongelmien ryhmittelyä 74 Tapausesimerkki Kalle 75 Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa? 76 Toimenpiteet testauksen jälkeen 76 Jos muutosta ei tapahdu 77 Tiedon kulku 77 Kuvio 10: Mitä oppimisvaikeustutkimuksissa voi selvitä? 78 Kuvio 11: Koululaisen ongelmien tutkimusprosessi 79 OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN 80 Salassapito 80 Oppilashuolto 80 Oppilashuoltoryhmä 80 Koulupsykologin asiakasrekisteri 81 Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä 82 Koulukuraattorin asiakasrekisteri 82 Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri 83 Arkistointi 84 LÄHTEET 85 5

6 LIITTEET Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli) Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes) Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä Liite 4: Poissaololuvan pyyntö Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille Liite 7: KiVa koulu- toimintaohjelma Liite 8: HOJKSiin vaadittavat tiedot luettelona Liite 9: Koulunkäynnin tuki, Patonkimalli (Jasu) Liite 10: Koulunkäynnin tuki, Forssan malli ja lomakkeet Liite 11: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake Liite 12: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista) Liite 13: Kouluun liittyvän terveydenhuollon toiminnan sisältöä Liite 14: Esiopetuksen ja perusopetuksen välisen tiedonsiirron lomake Liite 15: Forssan kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen nivelvaiheen yhteistyö Liite 16: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio 2011 Liite 17: Forssan seudun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia 6

7 JOHDANTO Oppilashuolto on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa koulussa. Oppilashuolto on myös kouluyhteisön perinteisin moniammatillinen työmuoto. Moniammatillisuudella tarkoitetaan useisiin ammattialoihin perustuvaa asiantuntemusta, jota voi olla sekä yksilöillä että työryhmillä. Moniammatillisuuden tavoitteena on saavuttaa jotakin, johon yksi ihminen ei pysty. Oppilashuollon kehittämishankkeen Miten toimii hyvä oppilashuolto seudullisesti toteutettuna toimesta syntyi Forssan seudun peruskoulujen hyvän oppilashuollon toimintamalli. Toimintamallin tavoitteena on ollut ja on edelleen yhtenäistää ja selkiyttää seudullista oppilashuoltotyötä. Toimintamalli on päivitetty syyslukukauden 2011 alkaessa. Mm. perusopetus- ja lastensuojelulain muutokset sekä yhteystietoja on uudistettu. Toimintamallin toivotaan palvelevan seudun peruskoulujen oppilashuollon monipuolisena käsikirjana myös tulevana lukuvuonna.

8 MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, lisätään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda oppilaalle turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata hänen mielenterveyttään ja ehkäistä syrjäytymistään sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojen saantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Hyvään oppilashuoltoon kuuluu elävä opetussuunnitelma, ammattitaitoinen henkilöstö, asianmukaiset opetusjärjestelyt, riittävä, oikein kohdennettu resursointi ja tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet. Fyysisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. koettu terveys pitkäaikaissairaudet psykosomaattiset oireet kouluruokailu kouluympäristö Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. arvostus ohjaus kannustus vaikuttamismahdollisuudet Sosiaalisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. kodin ja koulun yhteistyö oppimisilmapiiri opettaja-oppilas -suhde, oppilas-oppilas suhde, opettaja-opettaja -suhde vuorovaikutus-vaikutussuhteet: aikuinen-aikuinen, aikuinen-lapsi, lapsi-lapsi ryhmien toiminta yhteisöllisyys. 8

9 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Koulun tärkein yhteistyökumppani on oppilaan perhe. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on lapsen hyvän oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytys. Yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisuutta, avoimuutta sekä osapuolien kiinnostumista ja sitoutumista yhteistyöhön. Tärkeää on myös toisen osapuolen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuuden huomiointi. Perusopetuslain mukaan ensisijainen vastuu sekä lapsen kasvatuksesta että siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa, on huoltajilla. Koulun tehtävänä on tukea kotien kasvatustehtävää sekä vastata oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää oppilaiden oppimisedellytyksiä, hyvinvointia ja turvallisuutta koulussa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee perustua keskinäiseen luottamukseen. Lapsen tarpeista lähtevä ja yksilöllisyyttä korostava opetus edellyttää yhä enemmän vuoropuhelua vanhempien ja opettajien välillä. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää. Se on myös yksi yhteistyön kulmakivistä. Kodin ja koulun aikuisten johdonmukainen työskentely lapsen parhaaksi muodostaa oppilaan ympärille kasvamista ja oppimista tukevan turvaverkon. Kodin ja koulun yhteistyömuotona voi olla esim. huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen. Yhteistyössä tulee huomioida perheiden erilaiset tarpeet myös yhteistyön menetelmien suhteen. Koulun moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla voidaan tukea perheitä oppilaiden koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa. Yhteistyön kautta huoltajat saavat mahdollisuuden tutustua huollettavansa koulun kulttuuriin. Huoltajat voivat olla myös vaikuttamassa koulun asioihin. Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista Vanhempainillat: koulu/luokkakohtaisesti teemoittain, esim. yhteishaku 9- luokkalaisille ja valinnaisaineet 7-8 luokkalaisille ongelmatilanteissa, esim. koulukiusaaminen Tiedotteet tmv.: syys- ja kevättiedotteet kuukausitiedotteet (mallina Kuhalan koulun kuukausitiedote, liite 1) tai jaksopalautteet reissuvihko Vanhempainvartit ja muut yhteydenotot vanhempiin: vanhempainvartit ja kehityskeskustelut arviointikeskustelut ja luokanvalvojan vastaanotot 9

10 vanhempien tapaamiset ja puhelinkeskustelut, sähköpostiviestintä ja tekstiviestit HOJKS keskustelut Muut tilaisuudet ja toiminta: juhlien, teemapäivien, tapahtumien, myyjäisten tms. yhteissuunnittelutilaisuudet yökoulut ja retket vanhempainyhdistysten toiminta leirikoulut. YHTEISELLÄ TYÖLLÄ SYNTYY HYVÄ KOULU! 10

11 HUOLEN PUHEEKSIOTTO Aktiivinen vuorovaikutus kodin ja koulun välillä on tärkeää. Erityisen merkityksellistä se on silloin, kun koululla herää huoli lapsesta. Koulun työntekijässä syntynyt huoli lapsesta tai nuoresta onkin peruslähtökohtana huolen puheeksiottamiselle. Huolestuminen oppilaasta on subjektiivinen tunne. Pienikin huoli riittää asian puheeksiottoon oppilaan, vanhempien tai esim. muiden oppilashuoltotyötä tekevien kanssa. Oman huolen puheeksiottaminen on samalla sekä avunpyyntö että yhteistyötarjous. Huolen vyöhykkeet ovat apuvälineenä kartoittaessasi huolesi määrää. HUOLEN VYÖHYKKEET (THL): EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA SUURI HUOLI VYÖHYKE Ei lainkaan huolta. Pieni huoli/ ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli/ ihmettely käynyt toistuvasti mielessä: luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimien tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimista ja kontrollin lisäämisestä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimien ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti; lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimia ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa: muutos tilanteeseen saatava heti. Ohjeita huolen puheeksiottoon vanhempien kanssa: Ota puheeksi henkilökohtainen huolesi lapsesta, ei lapsen tai perheen ongelmat Ota huoli puheeksi ajoissa Pyri yhteistyöhön Kerro lapseen liittyvistä hyvistä asioista ja hänen voimavaroistaan, joita tilanteessa voisi hyödyntää Pyri ilmaisemaan asiasi niin, että sanomaasi ei tulkita moitteeksi tai syytteeksi Toimi niin, että lapsi ja perhe kokevat sinun olevan heille tuki, ei uhka Huolen puheeksiottolomakkeet (liitteenä 2) Lomakkeita voi käyttää apuvälineenä keskustelutilanteissa vanhempien kanssa. Lomakkeita ei tarvitse täyttää jokaisen oppilaan kohdalla, vaan niitä voi tarvittaessa hyödyntää keskustelun runkona. 11

12 HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT Ryhmäkoot Perusopetusasetuksen mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. Silloin, kun opetusta annetaan perusopetuslain (628/1998)17 :ssä tarkoitetuille oppilailla, jotka saavat erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä niiden 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla korkeintaan 20 oppilasta. Lainsäädäntö ei säädä tai määrittele yleisopetuksen ryhmäkokoja. Forssan seudulla opetusryhmien koot vaihtelevat. Myös yhdysluokkaopetusta on erityisesti pienillä kouluilla. Opetustunnit Perusopetusryhmän koko ei kerro esim. alakoulun jakotunneista eikä yläkoulun valinnaisuudesta. Se ei siis välttämättä kuvaa suoraan, minkä kokoisissa ryhmissä opetus toteutetaan. Isoimmissa kouluissa hyvän kuvan antaa luku, joka kertoo kuinka monta tuntia opetusta on resurssoitu oppilasta kohden. 12

13 Opetushenkilöstö Kaikilla oppilailla tulee olla oikeus hyvään opetukseen. Hyvän opetuksen keskeinen edellytys on motivoitunut ja koulutettu opetushenkilöstö. Opettaja on kasvatuksen ja opettamisen asiantuntija, joka innostaa ja ohjaa oppilasta oppimaan. Yhteiskunnan muutosten myötä opettaja on lisääntyvässä määrin myös mm. lasten ja nuorten itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehittäjä. Opettajien peruskoulutus Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuoltotyön tulisi olla oma aihekokonaisuutensa opettajien peruskoulutuksessa. Opettajien täydennyskoulutus Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan VESO päivät (kolme päivää lukuvuodessa) ovat opettajien lakisääteistä täydennyskoulutusta. Opettajalla on muutenkin velvollisuus pitää yllä ammattitaitoaan ja kehittää osaamistaan, joka voi tapahtua omaehtoisen tai työnantajan järjestämän koulutuksen kautta. Kouluttautumista seurataan, ja sen tarvetta arvioidaan kehityskeskusteluissa. Täydennyskoulutuksen olisi tärkeää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista sekä seudullisesti koordinoitua. Mm. oppilashuollon tulisi olla osana täydennyskoulutuksen sisältöä. Täydennyskoulutuksen peruslähtökohtana on opettajien mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Henkilöstön täydennyskoulutusten koordinointivastuu tulisi seudulla keskittää yhdelle henkilölle tai ryhmälle. Oppilashuolto opettajan työssä Jokainen opettaja, niin luokanopettaja kuin aineenopettajakin, on keskeisessä asemassa huomaamaan ja puuttumaan lasten ja nuorten ongelmiin. Opettajan tulee oman osaamisensa puitteissa huomioida niitä merkkejä tai oireita, jotka vaikeuttavat oppilaan jokapäiväistä elämää ja koulutyöstä ja tehtävistä suoriutumista. Opettajan on hyvä kertoa huolensa oppilaan vanhemmille. Myös oppilashuoltoryhmä voi toimia opettajan tukena. Opettajan ei tarvitse olla ongelmien ratkaisujen asiantuntija, mutta hänen tulee tarttua oppilaan ongelmiin ajoissa ja tarvittaessa ohjata oppilasta eteenpäin saamaan apua. Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaanohjaus auttaa oppilasta tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostukseensa perustuvia ratkaisuja liittyen mm. opiskeluun ja elämänuraan. Lisäksi oppilaanohjaus pyrkii oppilaan opiskeluvalmiuksien ja sosiaalisen kypsymisen edistämiseen sekä elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittämiseen. 13

14 Oppilaanohjausta tulee järjestää pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Tuolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihin sekä koulutus- ja ammatinvalintaan kuin myös elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja, jolloin oppilas voi hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä sekä eri ammateista aidoissa työympäristöissä. Nivelvaiheessa oppilaan siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle ovat tukemassa oppilaanohjaajat yhdessä toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa. Oppilaan tietojen siirtoon toiselle asteelle tarvitaan huoltajien lupa. Muu henkilöstö Muuhun koulutoimen henkilöstöön kuuluvat kaikki kouluyhteisön aikuiset sekä koulun yhteistyökumppanit (esim. sosiaalitoimesta). He osallistuvat oppilaiden kasvun tukemiseen ja toimivat yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan. Koulunkäyntiavustajat /koulunkäynninohjaajat Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien palveluja on Forssan seudun kunnissa käytössä melko hyvin. Koulunkäyntiavustajia/koulunkäynninohjaajia käytetään myös iltapäivätoiminnan ohjaajina seudun kunnissa. Pyrkimyksenä olisi saada kuntiin riittävä määrä vakinaisessa työsuhteessa olevia koulutettuja avustajia/ohjaajia. Heidän palveluitaan tulisi suunnata enemmän myös lieviin oppimishäiriöihin. Avustajien koulutusmahdollisuuksien edistämiseen on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Forssan seudulla koulunkäyntiavustajan tutkinnon voi suorittaa Forssan ammatti-instituutissa oppisopimuskoulutuksena. 14

15 Henkilöstön työnohjaus Mitä työnohjaus on? Työnohjaus on työajalla tai työajan puitteissa tapahtuvaa ammatillista ohjausta oman työn arviointiin, työongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun. Työnohjausta antaa yleensä työyhteisön ulkopuolinen, koulutettu työnohjaaja. Työnohjaaja tukee ohjattavaa pulmallisten työtilanteiden tutkimisessa, uusien ratkaisumenetelmien kehittämisessä sekä tilanteen hallintaan ottamisessa. Työnohjaus on luottamuksellinen ja vuorovaikutuksellinen oppimistapahtuma, jossa työhön liittyvistä pulmista keskustellaan tasavertaisesti tunteet huomioiden. Työnohjaus on myös tavoitteellista, ja se tapahtuu prosessinomaisesti tietyn ajanjakson ajan. Työnohjaus ei ole työhön perehdyttämistä työnopastusta koulutusta terapiaa. Työnohjauksen tavoitteet Työnohjauksen tavoitteena on työntekijöiden ammatillinen kasvu sekä työn kuormittavuuden vähentäminen. Työntekijän stressi voi vähetä, kun työntekijä pystyy hallitsemaan omaa työtään, hänellä on selkeä kuva työroolistaan, ja hän kykenee ennakoimaan ongelmatilanteita. Työnohjauksen tavoitteena on myös työryhmän ja -yhteisön kiinteys sekä hyvä sosiaalinen toimintakyky. Työnohjauksella pyritään lisäksi epäkohtien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen olemassa olevilla resursseilla. Työnohjauksen käytäntöjä Työnohjauskeskusteluissa voidaan edetä ohjattavien ehdottamien asioiden perusteella tai voidaan noudattaa myös etukäteen suunniteltua ohjelmaa, jolloin tietyn aikataulun puitteissa ratkotaan ongelmia. Työnohjaus toimii parhaiten, kun osallistujat hakeutuvat vapaaehtoisesti työnohjaukseen sekä uskovat mahdollisuuksiinsa ratkoa ongelmat keskenään. Yksilötyöskentelyn etuna on itsensä tuntemisen sekä vahvistumisen lisääntyminen. Työmotivaation luomisessa ja jaksamisen tukemisessa toimii esimerkiksi omien työtavoitteiden analyysi. Ryhmiä puolestaan voidaan käyttää sosiaalisen vuorovaikutuksen parantamisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa. Ryhmäkeskustelut auttavat ryhmän jäseniä tutustumaan toistensa odotuksiin. 15

16 Oppilashuollon tilaratkaisut Oppilasnäkökulmasta katsoen tarkoituksenmukaisinta on, että oppilashuollon palvelut saadaan omassa koulussa. Palveluita antavien kouluterveydenhuollon työntekijöiden, koulukuraattorien ja koulupsykologien työtilojen on hyvä olla sijoitettuna niin, että oppilaat voivat niihin helposti leimautumatta tulla. Asianmukaisissa oppilashuollon työtiloissa tulee olla mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn ja tilojen äänierityksen on oltava hyvä. Lisäksi tilojen tulee olla käytännölliset ja riittävän suuret. Myös valaistuksen sekä työskentelyvälineiden tulee olla asiaankuuluvat. Tarkoituksenmukaisia oppilashuollon tiloja voidaan hyödyntää sekä moniammatillisen yhteistyön käytössä että esim. yhteistyöneuvotteluissa huoltajien kanssa. Tällöin on huomioitava myös neuvottelutilojen sisäänkäynnin ja odotustilojen sijainti. Tiloihin tulee mm. päästä ilman käytävillä jonotusta, eikä tilojen tule olla suoraan yhteydessä opetustiloihin. Koulussa tulee olla myös sellainen oppilashuollon tila, jossa oppilas voi tarvittaessa levätä esim. äkillisen sairastumisen yhteydessä odottaessaan kuljetusta kotiin tai hoitoon. Hissittömissä kouluissa oppilashuollon tilojen tulee olla ensimmäisessä kerroksessa. Kouluterveydenhuollon tilojen tulee mahdollistaa kouluterveydenhoitajan ja lääkärin samanaikainen työskentely. 16

17 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Lainsäädäntö ei aseta esteitä oikein toteutetulle ja välttämättömälle tiedonkululle eri viranomaisten välillä. Keskeistä tiedonvälityksessä on yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta/nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat oppilaan tarpeet, luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Toimivan ja asiallisen tiedonkulun tulisi perustua seuraaviin asioihin: 1. Oppilashuollossa toimivien työntekijöiden tavoitteena tulee olla oppilaan kokonaisvaltainen auttaminen. Oman erikoisalan (opetustoimi, sosiaalitoimi tai terveydenhuolto) asioiden käsittelyn lisäksi oppilaan kanssa voidaan tarvittaessa sopia yhteydenotoista myös muihin viranomaisiin. 2. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että tiedot, jotka ovat välttämättömiä oppilaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi ovat asiasta vastaavien viranomaisten käytössä. 3. Oppilashuoltotyötä tehdään hyvässä ja luottamuksellisessa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa ja heidän mielipiteitään kuullaan. Jos oppilas tarvitsee koulun ulkopuolisen tahon apua, oppilasta ohjataan avun hakemisessa. Tarvittaessa oppilaan huoltajilta pyydetään kirjallinen, yksilöity lupa tietojen välittämiseen. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tiedotetaan tehdyistä toimenpiteistä ja yhteydenotoista. Edellä mainittuun liittyen oppilashuoltotyöhön otetaan käyttöön seudullinen lomake, jolla pyydetään yksilöity lupa oppilaan tietojen käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä (suostumuslomake, liite 3). Koulujen syystiedotteessa ja sivistystoimen/koulujen kotisivuilla on tietoa oppilashuoltotyöstä ja oppilashuoltoryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta. 17

18 Viranomaisten tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset Tiedonsaantioikeus Viranomaisen on huolehdittava, että päätöksiä tehdessään ja tehtäviä hoitaessaan tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta, eikä enempää kuin mahdollisen suojattavan henkilön edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyytäjiä on kohdeltava tasapuolisesti (4). Vaitiolovelvollisuus Viranomaisen palveluksessa oleva/luottamustehtävää hoitava/harjoittelija tmv. ei saa paljastaa 1. asiakirjan salassa pidettävää sisältöä 2. tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä 3. tai muuta viranomaisessa toimiessaan saamaansa tietoa, joka on lain mukaan vaitiolovelvollisuuden piirissä. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun on siirtynyt muihin tehtäviin tai poistunut työnantajan palveluksesta (4). Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat mm. asiakirjat, joissa on tietoa sosiaalihuollon henkilöasiakkaasta ja tämän saamasta etuudesta/ tukitoimesta tai sosiaalihuollon/työhallinnon palvelusta asiakirjat, joissa on tietoa henkilön terveydentilasta, vammaisuudesta tai hänen saamistaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluista asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä tai suuntautumisesta asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä / soveltuvuuskokeesta (tai sen tuloksesta) oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja (4). 18

19 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi terveydenhuollon palveluiden osalta Salassa pidettäviä tietoja saa antaa asiakkaan tai asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämän hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen/muulle lailliselle edustajalleen. Viime kädessä terveydenhuollon ammattihenkilölle jää lopullinen harkintavalta asiassa (2). Jos suostumusta tietojen antamiseen ei asiakkaalta/hänen lailliselta edustajaltaan saada (suostumusta on ensin kuitenkin kysyttävä): Esim. sosiaalihuollon järjestäjä/toteuttaja saa antaa salassapitovelvollisuuden estämättä asiakirjasta tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/ toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa antaa kuitenkin vain, kun tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi. Myös näissä tapauksissa huoltajalle ja nuorelle tulee kertoa, mitkä tiedot heistä välitetään muille viranomaisille. Toimenpide on myös perusteltava (3). Lastensuojelulaki Viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyy myös lastensuojelulakiin (5 luku 25) kuuluva ilmoitusvelvollisuus. Lainkohdan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle (käytännössä sosiaalityöntekijä), jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. ja edelleen edellä mainituilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta (rikoslain 39/ luku). Tämä lastensuojelulain muutos tulee voimaan

20 ilmoitusvelvollisen ei tarvitse itse tutkia asian vakavuusastetta eikä selvittää varsinaista lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Perusteltu vakaa epäily lastensuojelun tarpeesta riittää. Ilmoituksen tekemistä tai tekemättä jättämistä ilmoitusvelvollinen ei voi harkita, vaan sen tekemiseen on ehdoton velvollisuus. Myös muut henkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta heitä ei ole siihen velvoitettu (6). Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä suullisesti (esim. puhelimitse) tai kirjallisesti. Kouluilla tulee olla lomakepohjat ilmoitusta varten. Vaikka ilmoitus tehtäisiinkin suullisesti, on lomakkeesta apua oikeiden ja riittävien tietojen välittämisessä. Lastensuojeluasetus Lastensuojeluasetuksessa painotetaan erityisesti koulukuraattorien ja -psykologien tehtäväalueena yhteistyötä oppilaan, vanhempien, opettajien, muun hoito- ja kasvatushenkilöstön ja sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden viranomaisten kesken. Tämä yhteistyö tapahtuu laeissa määriteltyjen salassapitosäännösten mukaisesti (5). Sekä lastensuojelulaissa että asetuksessa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21- vuotiasta. Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat 1 Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( /785) 3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812) 4 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta ( /621) 5 Lastensuojeluasetus ( /1010) 6 Lastensuojelulaki ( /417) 7 Perusopetusasetus ( /852) 8 Perusopetuslaki ( /628). 20

21 OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia Oppilaan oikeuksia Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta (4). Opetukseen osallistuvalla oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (4). Mm. oppikirjat ja muu oppimateriaali ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus maksutta saada mm. opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä myös täysipainoinen, maksuton ateria (4). Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto (4). Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (4). Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (4). Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa (4). Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton (4). Kurinpitoasioissa tulee mm. ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon tai kirjallisen varoituksen antamista yksilöidä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti ja kuulla oppilasta (4). Katso myös kappale Koulukuljetukset. Oppilaan velvollisuuksia Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (4). Jos oppilas on tahallisesti aiheuttanut toiselle vahinkoa, hän on velvollinen korvaamaan sen. Jos vahingon aiheuttanut on kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä 21