Tapani Kiminkinen Kaipaan takaisin Niskavuoreen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tapani Kiminkinen Kaipaan takaisin Niskavuoreen"

Transkriptio

1 Ikääntyvä lemmikki kaipaa paljon unta, rapsutuksia ja painonhallintaa. Karvakuonot olisi hyvä käyttää säännöllisesti ikääntymistarkastuksissa. Geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelän mielestä vanhusten hoidossa on edelleen paljon petrattavaa. Tiesitkö tämän MUISTISAIRAUKSISTA? VAPPU TAIPALE iloitsee vanhenemisesta LÄÄKETIEDOT ajan tasalle Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti 1/ vuosikerta Tapani Kiminkinen Kaipaan takaisin Niskavuoreen

2 2 Oma PLUS PÄÄKIRJOITUS Tyyntä MYRS KYN jälkeen JOULUN JÄLKEISET myrskyt aiheuttivat monilla paikkakunnilla suuria mullistuksia ihmisten elämään. Infrastruktuuri osoitti haavoittuvaisuutensa, kun sähkönjakelun ongelmat aiheuttivat ongelmia vedenjakelulle ja langattomat tietoliikenneyhteydetkään eivät toimineet ilman sähköä, langallisista nyt puhumattakaan. Nämä ongelmat kohdistuivat suurelta osin haja-asutusalueisiin ja erityisesti siellä asuviin ikäihmisiin. Vaikka yhteiskunnan julkisiin palveluihin käytettävissä olevat rahavarat ovat tulevaisuudessa entistäkin niukemmat, emme voi tuudittautua pelkästään hyvinvointiteknologian varaan vanhushuollossa. Tekniikka on haavoittuvaista ja lisäksi se on monesti kontaktiltaan kylmää. Viranomainen ei voi olla aina lähin tai ainoa omainen, vaan meidän pitää huolehtia lähimmäisistämme. Yhteiskunnan palveluiden tavoittamattomuus on viime aikoina näyttäytynyt myös perhesurmien kohdalla, joissa yksilön oman sietokyvyn ylittänyt paine on ajanut henkilön epätoivoisiin tekoihin. Toivotan kaikille Oma PLUS Apteekkien asiakkaille välittävää ja rauhallista alkanutta vuotta 2012! TÄSSÄ LEHDESSÄ Tunnistatko muistisairauden?... 3 Gallup... 3 Olen aina rakastanut mummoja... 4 Tuoteuutiset... 7 Monilääkitys altistaa lääkehaitoille... 8 Kun lemmikin vauhti hidastuu Uutisia eläinmaailmasta Apteekkien paikallissivut Ilo irti vanhenemisesta! AJANKOHTAISTA KOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT DREAMSTIME 1/2012 Kysy apteekkarilta Kirjoja terveydeksi Voimaa ruoasta ja liikunnasta Iäkkäiden hyvä hoito on asenteista kiinni kysymystä: Muistisairaudet Apteekin hyllyltä: Apua kuorsaukseen Apteekkien yhteystiedot Ristikko Tatu Johansson proviisori, päätoimittaja Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy Olemme visuaalisesti uudistaneet Oma PLUS -lehteä ja toivon, että se on entistä raikkaampi ja mukavampi lukea. Huomaattehan myös, että tarjoukset on nyt jaettu kahdelle eri kuukaudelle ja niitä on siis entistä enemmän. Oman apteekkisi tarjoukset löydät keskiaukemalta. Lugnet efter STORMEN STORMARNA KORT efter julen, orsakade stora förändringar i livet på många orter. Infrastrukturens svaghet avslöjades, då problemen med elförsörjningen ledde till att vattendistributionen och inte ens de trådlösa förbindelserna fungerade. De här problemen berörde i främsta rummet glesbygden och ofta då de äldre personer som bor där. Trots att de medel som i framtiden står till förfogande för offentlig service blir allt knappare, kan vi nog inte lita på välfärdsteknologin då det gäller äldreomsorgen. Tekniken är sårbar och servicen oftas okänslig och kall. Myndigheterna kan inta alltid vara den närmaste anhöriga utan vi måste sköta om våra närmaste. Under den senaste tiden har vi fått uppleva att samhällets service inte når dem som behöver den, med tragiska följder i form av familjetragedier, där den individuella toleranströskeln har överskridits vilket lett till ofattbara händelseförlopp. Jag önskar alla våra DittPlus-apoteks kunder ett lugnt och fridfullt år Tatu Johansson provisor, chefredaktör Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy Visuellt har din OmaPlus-tidning förnyats och jag hoppas att det nu är ännu fräschare och trevligare att läsa. Ni märker kanske också att erbjudandena nu är fördelade på två månader och att de har blivit fl er. Ditt eget apoteks erbjudanden hittar du på mittuppslaget. LÄÄKÄRI ANTAA KASVOT terveyden huolto järjestelmälle TURHAKSI KOETTU lääkärikäynti nakertaa potilaan luottamusta koko terveydenhuoltojärjestelmään. Pirkko Salokekkilä haastatteli Itä-Suomen yliopistossa tarkastettua väitöstutkimustansa varten polven ja lonkan nivelrikosta kärsiviä ihmisiä heidän lääkärikokemuksistaan. Potilaat harkitsevat tarkoin, ennen kuin varaavat ajan lääkäriin. Kun he lopulta päätyvät kysymään lääkärin neuvoja, he odottavat saavansa asiantuntijan apua, jotta ongelmaan UNIAPNEAPOTILAAN kannattaa laihduttaa LIEVÄÄKIN UNIAPNEAA kannattaa hoitaa taudin pahenemisen ja liitännäissairauksien ehkäisemiseksi. Ylipainoisilla laihduttaminen on tärkeä hoitokeino, totesi lääketieteen lisensiaatti Johanna Sahlman Itä- Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan. Suurin osa uniapneapotilaista on ylipainoisia ja heillä on lisääntynyt riski saada myös liitännäissairauksia, kuten verenpainetauti, sepelvaltimotauti, aivoverenkiertohäiriö tai diabetes. Painon pudotus lievittää elimistön tulehdustilaa, jonka tiedetään olevan yksi näiden liitännäissairauksien syntymekanismi. Tutustu! Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ja Vanhustyön keskusliitto ovat yhteistyössä käynnistäneet viisivuotisen KÄKÄTE-projektin (Käyttäjälle kätevä teknologia). Paljon tietoa osoitteessa saataisiin oikea hoito ja terveydentila korjaantuisi mahdollisimman pian. Potilaalle on tärkeää, että lääkäri käytöksellään osoittaa vastaanottokäynnin olevan aiheellinen ja suhtautuu ongelmaan vakavasti. Osaava ja ammattitaitoinen lääkäri antaa kasvot järjestelmälle ja vaikuttaa potilaan käsitykseen koko terveydenhuoltojärjestelmästä tehden siitä luotettavamman ja hyväksyttävämmän. SUOJELE iäkästä läheistäsi HUIJAUKSILTA KULUTTAJAVIRASTON VERKKOSIVUILLA on Huijaus-tietopaketti, jonka avulla omaiset voivat havaita läheisensä huijauksen ja katkaista kierteen. Tyypillisiä ikäihmisiin kohdistuvia huijauksia ovat erilaiset puhelimitse tai postitse tapahtuvat huijaukset, kuten arpajais- ja lottohuijaukset sekä rahankeräys huijaukset. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos iäkkään läheisen kotiin alkaa ilmestyä säännöllisesti uusia tavaroita, hän saa postitse erilaisia avunpyyntö- ja rahankeräyskirjeitä tai puheluita tuntemattomilta ihmisiltä. SUPERBAKTEERIT uhkana SUOMESSA LÖYDETÄÄN keskimäärin kerran kuukaudessa potilas, jolla on niin sanottu superbakteeri, joka on vastustuskykyinen lähes kaikille antibiootille. Superbakteeri voi tarttua sairaalahoidossa ulkomailla tai tietyille alueille, kuten Intian niemimaalle, suuntautuneella matkalla. THL:n mukaan superbakteereita on ollut Suomessa toistaiseksi vähän. Antibioottiresistenssi on kuitenkin muodostumassa yhä vakavammaksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi Euroopassa. Antibioottien harkittu käyttö voi estää vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä ja ylläpitää antibioottien tehoa.

3 Oma PLUS GALLUP TEKSTI JA KUVAT MARI KUUSINEN Huolehditko IKÄÄNTYMISESTÄ? Miten ikääntynyt ihminen pysyy parhaiten kunnossa? Kerro omat terveysniksisi. Tunnistatko MUISTISAIRAUDEN? VESA, TURKU Ikäihmisen pitää syödä hyvää ja ravitsevaa ruokaa, kuten perunoita ja pihviä tai vaikka spagettia, jos siitä sattuu tykkäämään. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME Moni vitsailee dementiasta aina jotakin unohtaessaan, mutta sama ihminen ei välttämättä tunnista muistisairautta, kun läheinen sairastuu siihen. Geriatrian erikoislääkäri Mervi Kähönen-Väre oikaisee muutamia yleisiä harhaluuloja muistisairauksista. TELLERVO, TURKU Ikääntyminen on luonnollista, en siis huolehdi. Minulla on sairauksia, joten noudatan lääkärien neuvoja ja otan lääkkeet. Syön hyvin ja liikun ulkona. 1MUISTISAIRAUDET OVAT VAIN VANHOJEN VAIVOJA. TARUA. Suomessa on työikäistä muistisairasta. On kuitenkin totta, että muistisairaudet yleistyvät iän myötä. Joka kahdestoista yli 65-vuotias suomalainen kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta muistisairaudesta. Etenevistä muistisairauksista prosenttia on Alzheimerin tautia. 2AIVOVOIMISTELU EHKÄISEE MUISTISAIRAUKSIA. TOTTA. Aivoja pitää vaivata. Ristisanatehtävien, sudokujen ja shakkipelin ohella suositeltavia ovat liikunta, kulttuuriharrastukset ja kaikki toiminta, missä ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa. 3LÄHEISET EIVÄT TUNNISTA MUISTISAIRAUTTA AJOISSA. TOTTA ja TARUA. Osa omaisista tunnistaa oireet hyvinkin, mutta liian suuri osa ei lainkaan tai liian myöhään. Varhain aloitettu hoito tehoaa parhaiten. Omaiset eivät välttämättä uskalla tai tohdi puuttua läheistensä asioihin. Jotkut suorastaan kieltäytyvät näkemästä muistisairauden oireita tai luulevat niiden kuuluvan vanhuuteen. Liiankin tiukassa elää vielä käsitys, että vanhuuteen kuuluu höperyys. Jos läheistä tavataan harvoin ja vähän kerralla, oireet voivat yksinkertaisesti jäädä huomaamatta. Muistisairas voi kaunistella pärjäämistään ja varsinkin sairauden alkuvaiheessa peitellä oireita jopa loukkaantua asian esille tuomisesta. 4MUISTIN HEIKKENEMINEN KUULUU VANHUUTEEN. TARUA. Muistitoiminnat ja uudenoppimiskyky korkeintaan hidastuvat hieman iän myötä. Ne eivät kuitenkaan koskaan terveellä vanhuksella heikkene siinä määrin, että se vaikuttaisi hänen arkielämäänsä millään lailla. 5MUISTISAIRAS VOI SAADA TÄYDET PISTEET MUISTITESTISTÄ. TOTTA. Monet terveyskeskukset käyttävät MMSE-testiä, joka on tarkoitettu jo todetun muistisairauden etenemisen seurantaan. Taudin alkuvaiheessa muistisairas voi saada tästä testistä täydet pisteet, vaikka hän hyötyisi jo hoidosta. Laajempi kognitiivinen tehtäväsarja CE- RAD on herkkä testi varhaisen Alzheimerin taudin toteamiseksi. 6KUN MUISTI PÄTKII, SYYNÄ ON ALZHEIMER. TARUA. Vaikka Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus, niitä on useita muitakin, kuten Parkinsonin taudin muistisairaus, aivoverenkiertoon liittyvä muistisairaus ja otsalohkosairaus. Osa muistisairauksista on harvinaisia. Tietyt sisätautisairaudet, mutta myös monet lääkkeet tai lääkeyhdistelmät voivat lisäksi vaikuttaa muistia heikentävästi. Oma lukunsa muistihäiriön aiheuttajina ovat aivovammojen ja keskushermostotulehdusten jälkitilat sekä alkoholin ja kemiallisen altistumisen vaikutukset. Myös masennus ja pitkittynyt stressi voivat aiheuttaa muistivaikeuksia. 7MUISTISAIRAS LUULEE OLEVANSA TERVE. TARUA JA TOTTA riippuen muistisairaudesta ja sen vaiheesta. Keskushermostoperäistä muistisairautta kuten Alzheimerin tautia sairastava kuvittelee usein olevansa terve ja suoriutuvansa arkitoimistaan hyvin, vaikka toimintakyky olisi jo heikkokin. Toisaalta masentunut potilas voi olla erittäin huolestunut muististaan, vaikka hänellä ei ole Alzheimerin tautia. 8MUISTISAIRAALLA ON PAREMPIA JA HUONOMPIA PÄIVIÄ. TOTTA. Moniin muistisairauksiin liittyy luonnostaan vaihtelua, mutta myös ympäristötekijät ja muu terveydentila vaikuttavat muistiin. Muistisairas voi tulla hyvin toimeen kotonaan, mutta ei pysty hahmottamaan uutta ympäristöä. Esimerkiksi flunssa tai virtsatietulehdus voi saattaa muistisairaan sekavaan tilaan. 9KAIKILLE MUISTISAIRAILLE SOPII SAMA LÄÄKE. TARUA. On tärkeää, että sairaus saa nimen ja sairastunutta hoidetaan juuri hänen sairauteensa sopivilla lääkkeillä. Lääkkeet eivät korjaa muistia, mutta pysäyttävät tai jarruttavat sairauden etenemistä. Ne vaikuttavat yleensä eniten oman toiminnan ohjaamiseen eli parantavat aloitekykyä sekä syy- ja seuraussuhteiden hahmottamista. Arjessa ei ole välttämätöntä muistaa, mitä eilisessä lehdessä sanottiin, mutta jos ei enää ymmärrä, miten vesihana toimii, on vaikeaa asua kotona. MUISTISAIRASTA EI KANNATA KUNTOUTTAA. 10 TARUA. Juuri kuntoutus parantaa muistisairaan mahdollisuutta pysyä laitoshoidon ulkopuolella. Diagnoosin saaneille muistisairaille on monenlaista kuntoutusta, kuten päivätoimintaa, muisteluterapiaa, taide- ja musiikkiterapiaa. Myös omaishoitajan kuntoutus on tärkeää, koska omaisen väsyminen johtaa muistisairaan varmimmin laitoshoitoon. MUISTISAIRAUS TULEE, JOS ON TULLAKSEEN. 11 TARUA. Muistisairauksia voi ehkäistä terveillä elämäntavoilla, jotka ovat yleisesti tiedossa. Tärkeintä on pitää verenpaine ja veren kolesterolitasot kurissa keski-iässä. ENSIO, TURKU Olen diabeteksen takia lääkärien valvonnassa. Yritän harrastaa liikuntaa, kuten keilailua, pingistä ja biljardia. Niihin lajeihin vielä riittää kuntoa. ULLA, LIETO Laitatin suutarilla jääpiikit kengänkorkoihin ja kävin hammaslääkärissä. Syön myös paljon marjoja. Harmi kyllä polvet eivät enää kestä marjastusta. TERTTU, ÖRNSKÖLDSVIK Liikunta ja reipas kävely suojaavat ikääntymisen tuomia terveyshaittoja vastaan. Terveellinen perusruoka pitää kunnossa, en harrasta ihmedieettejä.

4 4 Oma PLUS YLI 55-VUOTIAISTA SUOMALAISISTA :LLA EI OLE KÄYTÖSSÄ NETTIÄ. LÄHDE KÄKÄTE-PROJEKTI JA TNS GALLUP OY VUONNA 2000 YLI 65-VUOTIAITA OLI 15% VÄESTÖSTÄ. VUONNA 2060 YLI 65-VUOTIAIDEN MÄÄRÄ ON JO LÄHES 30% VÄESTÖSTÄ. LÄHDE TILASTOKESKUS Olen aina RAKASTANUT MUMMOJA

5 Oma PLUS VUODEN 2010 LOPUSSA VANHAINKODEISSA JA TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN YKSIKÖISSÄ OLI ASIAKKAIDEN KESKI-IKÄ OLI 83,2 VUOTTA ASIAKASTA. LÄHDE THL TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI Vanhuus, viisaus ja elämänkokemus. Siinä kolmikko, jota maalaislääkäri Tapani Kiminkinen arvostaa. Maalaislääkäri Kiminkinen on jälleen kerran vetänyt salin täyteen tie donjanoista yleisöä. Saarijärven oma poika on ajanut aamulla Turkuun ja illalla on edessä lähes 400 kilometrin kotimatka. Ei mikään ihme, että vuodessa mittariin kertyy yli kilometriä. Eihän sitä jaksaisi, jollen nauttisi tästä työstä ihan mahdottomasti. Yritän kuitenkin pitää mielessä vanhan kansanviisauden kohtuus kaikessa, energinen mies sanoo. Kiminkinen tekee Saarijärven terveyskeskuksessa edelleen puolipäiväisenä töitä. Lisäksi hän heittää noin 170 keikkaa vuodessa eli käy puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa terveydestä, hyvinvoinnista ja hyvästä ikääntymisestä sekä kirjoittaa noin kirjan vuodessa ja vetää omaa radio-ohjelmaa. TV-ohjelma on tällä hetkellä jäissä, mutta jatkunee jossain vaiheessa. Minä olen vain tällainen köyhä maalaispoika. Kun minunlaiselleni tarjotaan töitä ja vielä mukavia töitä, en minä osaa sanoa ei. Tiedänhän minä lääkärinä, että tässä piilee vaara. Moni on itsensä loppuun ajanut. SISARUSTEN KAIPAUS Minä en ole mielestäni lahjakas, ellei tätä höpöttämistä nyt haluta sellaiseksi tulkita. Kiminkisen isä sairastui polioon, kun Tapani oli pieni. Tämän takia perheeseen ei koskaan syntynyt toista lasta, mistä maalaistohtori on ollut monta kertaa pahoillaan. Olisin oppinut sosiaaliseksi paljon nuorempana, jos minulla olisi ollut sisaruksia. Ainoilla lapsilla on ihan omat ongelmansa ja yksinäisyyden tunteensa. Siksi halusin itse monta lasta, kolmen tyttären isä sanoo. Kiminkisen isä oli sosiaalisesti lahjakas ja äiti taas taiteellinen. Äiti laittoi pojan lausumaan runoja. Sitten runojen lausuminen unohtui vuosikymmeniksi, mutta kymmenisen vuotta sitten maalaislääkäri palasi uudelleen lavalle. Ujosta nuoresta on tullut esiintymisestä nauttiva aikuinen mies. Kiminkinen ei halunnut kertoa kylällä, että hän pyrki lääketieteelliseen tiedekuntaan Helsinkiin. Vasta sisään päästyä siitä kehtasi mainita läheisille toki vanhemmat ja tyttöystävä asiasta tiesivät. Opinnot hän aloitti armeijan jälkeen vuonna EIHÄN SITÄ JAKSAISI, JOLLEN NAUTTISI TÄSTÄ TYÖSTÄ IHAN MAHDOTTO- MASTI. Jaksan edelleen ihmetellä sitä, ettei lääketieteelliseen ole mitään psykologisia testejä. Lääkärit tekevät ihmisten kanssa töitä. On käsittämätöntä, että lääkäriksi voi valmistua sosiaalisesti täysin lahjaton ihminen. Kiminkinen palasi opiskeluvuosien jälkeen saman tien takaisin kotiseudulle. Saarijärvellä hän on myös pysynyt. Minulla on potilaita, jotka ovat käyneet vastaanotollani kolmekymmentä vuotta. Se on hienoa, tunnen ihmisten taustan ja elinpiirin, siitä on valtavasti apua työssäni. Kiminkisen tytär lähti opiskelemaan lääketiedettä Kuopioon ja isä varoitti jo etukäteen, että tytär tulee pettymään. Hyväkuntoisten senioreiden määrä lisääntyy koko ajan. Kiminkinen kehottaa säilyttämään mahdollisimman laajan kosketuspinnan elämään. Kannattaa antaa palaa täysillä loppuun saakka. Se on parhainta terveyden edistämistä, hän sanoo.

6 6 Oma PLUS Ja niin hän on joutunutkin hämmästelemään aluksi pääsykokeiden ydinfysiikan ja kemian painotteisuutta ja myöhemmin muutamien opiskelijoiden kapeakatseisuutta. Käytännön lääkärin työ perustuu kuitenkin keskeiseltä osaltaan vuorovaikutukseen kansan parissa sekä ihmisyyden monipuoliseen hyväksymiseen. POTILAIDEN KANSSA ON PYSTYTTÄVÄ PUHUMAAN NIIN, ETTÄ MUMMOT JA VAARIT YMMÄRTÄVÄT, MISTÄ ON KYSE. SUORAA PUHETTA Maalaislääkäri-nimen keksi aikoinaan Ulla-vaimo, joka teki Tapanille yhtä luentotilaisuutta varten paidan, johon painoi tekstin Maalaislääkäri. Kollega tuli tilaisuuden jälkeen sanomaan, että olisi sen minusta muutenkin huomannut. Otin sen kohteliaisuutena, Kiminkinen kertoo kirjansa Terveys pidentää ikää esipuheessa. Eihän minulla muuta järkeä olekaan kuin maalaisjärkeä. Pakko on tulla toimeen sillä mitä on, hän nauraa. Kiminkinen muistaa lämmöllä Tommy Tabermannia, joka sanoi hänelle eräässä tilaisuudessa, että Tapani on luonut kokonaan uuden kielen. Olin ja olen edelleen noista sanoista kovin onnellinen. Potilaiden kanssa on pystyttävä puhumaan niin, että mummot ja vaarit ymmärtävät, mistä on kyse. Loppujen lopuksi moni asia on hyvin simppeli. Maalaislääkäri korostaa potilaiden kuuntelua. Hänellä alkavat hälytyskellot heti soida, jos potilas valittaa esimerkiksi kovaa väsymystä. TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Kiminkinen listaa kolme suomalaista kansanterveyttä uhkaavaa asiaa: lihominen, alkoholi ja turvaverkkojen romahtaminen. Minä kaipaan takaisin Niskavuoreen. Kaipaan mestari-kisälli-mallia, jossa vanhemmat ja kokeneemmat opettavat nuoria, jakavat hiljaista tietoa eteenpäin. Kaipaan rinnakkaineloa, että vanhukset ja nuoret olisivat enemmän kanssakäymisissä toistensa kanssa. Hän uskoo, että sukupolvien välisen vuorovaikutuksen vähentymisellä on arvaamattomia seurauksia. Sivilisaatioiden kehitystason mittarina on pidetty aina sitä, miten heikoimmista eli lapsista, vanhuksista, sairaista ja vammaisista, huolehditaan. Olemme kadottaneet kyvyn empatiaan. Emme osaa enää ajatella, miltä toisesta tuntuu, mitä toinen kaipaa. Tämä on tavattoman surullista. Maailmassa on nykyään järjettömän paljon vääriä profeettoja, sellaisia, jotka julistavat yhtä totuutta, yhtä dieettiä, joka tekee onnelliseksi, yhtä lisäainetta, joka poistaa kaikki vaivat. Miksi ihmiset menevät tähän retkuun? Elämä on kokonaisvaltaista, ei yksi äärimmäinen liike korjaa kaikkea. Nämä profeetat ovat vastuuttomia. EROON LUKOISTA Kiminkiseltä ilmestyi vuoden alussa kirja Lukot auki, joka käsittelee meille kaikille kipeitä tunteita. Monet käsityksemme eivät ole todellisia, vaan ne on jo lapsuudessa lukittu tajuntaamme ja olemukseemme. Meillä on paljon lukkoja, joista meidän tulisi yrittää päästä irti. Kiminkinen muistelee esimerkiksi oman lapsuutensa nöyryyttäviä laulukokeita koulussa, kun koko luokka kuunteli vieressä yhden laulua. Siinä tuli tunnelukko ja sosiaalinen lukko yhdellä kertaa. Jos olemme lapsena saaneet päähämme jostain, että emme esimerkiksi osaa laulaa, sitä on vaikea lähteä muuttamaan. Tunne on niin sisäistettynä jossain syvällä. Nykyään on paljon uravanhempia, jotka eivät ehdi kohdata omaa lastaan. Heillä on kiire ja he eivät ole läsnä, vaikka ovat paikalla. Väitän, että tämä tulee näkymään ja kostautumaan myöhemmin. Vanhenemisen hyvä puoli on se, että energiaa ei enää kulu epäolennaiseen. VANHUUS ARVOON Miten sitten voisi edesauttaa omaa hyvää vanhenemistaan? Senioreiden pitäisi harrastaa aivobicia, aerobicia, kulttuuria ja tavata kavereita, Kiminkinen evästää. Sosiaaliset suhteet ovat kaiken onnellisen elämän perusta. Hän ei usko, että iäkkäiden ihmisten kannattaa enää niin kovin paljon muuttaa elämäntapojaan. Tupakointi on tietysti aina pahasta, mutta esimerkiksi kiloja ei kannata enää kamalasti tuijotella. Ei vanhojen ihmisten tarvitse niin paljon välittää lihomisesta. Ei pidä lähteä laihduttamaan, vaan pitäisi huolehtia siitä, että saa tarvittavat ravintoaineet. Itselleen pitää olla armollinen. Kiminkinen kaipaa monen muun lailla vanhusten hoitokoteihin kodinomaisuutta ja lämpöä. Enemmän henkilökuntaa huolehtimaan vanhuksista. Vanhuksia pitäisi hoivakodeissa kunnioittaa ja tehdä arjesta vähän juhlaa. Miksei voi ruokahetken ajaksi laittaa pöytäliinoja pöytään, Olavi Virtaa soimaan ja kukkia maljakkoon? PIKATESTI MITEN RENTOUDUT? Keikan jälkeen otan lasin konjakkia ja vaimon kainaloon. Sitten katsomme yhdessä jotain kivaa televisiosta. Jos aikaa on enemmän, teemme koiran kanssa pitkän lenkin ja sen jälkeen saunomme. PAHEESI? Olin 35 vuotta absolutisti, nykyään juon kohtuudella. En ole koskaan tupakoinut. Ei minulla ole sellaisia paheita, mutta paheeni on se, että törmään joskus yksinäiseen lapseen sisälläni. Käyttäydyn itsekkäästi. HAAVEESI? Haluaisin joskus vielä kirjoittaa jotain fi ktiivistä, vaikka näytelmän. En tiedä, tulisiko siitä mitään, mutta nautin kirjoittamisesta paljon. Mikään ei voita sitä euforista tunnetta, kun osaa kuvata esimerkiksi jonkun hetken osuvasti. MITEN LIIKUT? Minulla diagnosoitiin nivelreuma viisitoista vuotta sitten. Sitä ennen juoksin maratoneja, mutta ne piti jättää. Yritän liikkua esiintyessäni paljon. Istun paljon auton ratissa, joten paikat kipeytyvät. Joskus on otettava kortisonipiikkiä, vaikka reuma pysyykin lääkkeillä hyvin kurissa. Liikunnalla voidaan vaikuttaa rasvan liikkeisiin. Reilusti liikkuvalla pahaa harmaata rasvaa ei kerry tulehtumaan sisäelinten ympärille. Tulehtunut sisäelinten ympärysrasva on yhteydessä metaboliseen oireyhtymään, tyypin II sokeritautiin ja sitä kautta valtimorasvoittumataudin eri ilmenemismuotoihin sekä hyvin todennäköisesti myös masennukseen. Siksi liikkuminen kuten lukeminenkin kannattaa aina, maalaislääkäri neuvoo.

7 Oma PLUS TUOTEUUTISET KOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT VALMISTAJAT PUNOITTAVAN IHON hoitoon Aurinkoenergiaa koko perheelle! UUDET ANTI-REDNESS -sarjan ihonhoitotuotteet on suunniteltu helposti punoittavan ja laikukkaan ihon hoitoon. Päivä- ja yövoide rauhoittavat ihoa ja hillitsevät nopeasti ja pitkävaikutteisesti punoitusta myös couperosa-iholla. Voiteiden vaikuttavat aineet auttavat pienentämään ihon pinnalla näkyviä hiussuonia. Ihoa vahvistavien Anti-Redness -tuotteiden punoitusta hillitsevä teho perustuu korkealaatuisiin ainesosiin. Tuotteiden sisältämä lakritsinjuuriuute rauhoittaa nopeasti ärtynyttä ihoa ja vähentää näkyvästi punoitusta. Voiteiden vihreällä pigmentillä on ihon väriä tasoittava vaikutus. Pigmentit toimivat punoittavan ihon vastavärinä neutralisoiden punoitusta. Anti-Redness -voiteet ovat miellyttävän kevyitä ja ne soveltuvat hyvin herkän ja kuivan ihon hoitoon. Tutkimuksissa osoitettiin voiteiden vähentävän merkittävästi ihon punoitusta neljän viikon käytön jälkeen. Samalla tuotteet vahvistivat ja kosteuttivat ihoa tehokkaasti. Valmistaja: Beiersdorf Pakkauskoko: 50 ml Virkeänä saat elämästä enemmän irti joka päivä. Osallistu kilpailuun osoitteessa ja voita kirkasvalolamppu! 1/2012 Tehokasta KOSTEUTTA VARTALOLLE VICHYN NUTRIEXTRA-VARTALOTUOTESARJAAN kuuluvat suihkugeeli, kuorintavoide, vartalovoide ja vartaloemulsio. Raikkaan hedelmäiseltä tuoksuva suihkugeeli pesee hellävaraisesti ja kosteuttaa vartalon ihoa. Se sisältää B 3 -vitamiinia ja karitevoita. Kuorintavoide sisältää kahdentyyppisiä hellänvaraisesti kuorivia rakeita: pienemmät rakeet silottavat ihoa ja suuremmat rakeet poistava karhealta tuntuvaa kuollutta ihosolukkoa. Vartalovoide ja -emulsio ravitsevat ja kosteuttavat ihoa tehokkaasti. Macadamia-öljy pehmittää ja karitevoi ravitsee ihoa. HydrOvance tehokosteuttaa ja vahvistaa ihon suojamuuria. Valmistaja: L'Oréal Apua SILMIEN ÄRSYTYKSEEN SYSTANE BALANCE on lipidipohjainen silmätippa kuivien silmien hoitoon. Systane Balance -silmätipat voitelevat silmän pintaa, ravitsevat ja tasoittavat kyynelkalvon lipidikerrosta ja vähentävät liiallista kyynelnesteen haihtumista. Systane Balance -silmätipat helpottavat pitkäaikaista kuivista silmistä johtuvia oireita kuten polttelua ja ärsytystä. Soveltuu hyvin esimerkiksi piilolinssien käyttäjille. Valmistaja: Alcon Finland Oy Pakkauskoko: 10 ml RIPULIN ennaltaehkäisyyn ja hoitoon PRECOSA KOOSTUU kylmäkuivatusta hiivasienestä ienestä (Saccharomyces boulardii), joka tasapainottaa ruoansulatuskanavassa anavassa normaalisti olevia bakteerikantoja ja estää bakteerien haitallisia vaikutuksia suolen limakalvolla. Näin ripuli lievittyy tai sen ilmaantuminen vähenee. Saatavana annosjauheina ja kapseleina. Lisätietoa: Decubal Clinic Cream Alkuperäinen Decubal-klassikko Perusvoide, jonka voidepohjana erikoispuhdistettu lanoliini Pitkävaikutteinen (lanoliini muodostaa ihon pintaan vettä varastoivan emulgaation) Rasvapitoisuus 38% Atoopikoille ja psoriaatikoille 1/2012 Markkinoija: Algol Pharma Oy Pakkauskoko: 20 ja 50 kapselia sekä 10 ja 20 annosjauhetta MAITOHAPPOBAKTEERIT ja D-VITAMIINI samassa GEFILUS PLUS+D 3 kapselissa yhdistyvät maailman tutkituin maitohappobakteeri Lactobacillus GG sekä elimistölle välttämätön D-vitamiini. Yksi kapseli päivässä tasapainottaa vatsan bakteeristoa ja auttaa vahvistamaan luontaista vastustuskykyä turvaten samalla elimistölle välttämättömän D-vitamiinin päivittäisen saannin. Yksi kapseli sisältää viisi miljardia Lactobacillus GG -bakteeria ja 10 μg hyvin imeytyvää D 3 -vitamiinia. Sopii koko perheelle päivittäiseen käyttöön ympäri vuoden. Markkinoija: Oriola Oy Pakkauskoko: 50 kapselia PAINONPUDOTUKSEN avuksi OBESIMED ON tarkoitettu ylipainon hoitoon. Kapselin sisällä oleva OMTEC 19 on polysakkaridi, joka imee itseensä suuria määriä vettä ja muodostaa mahan täyttävää luonnollista ainetta. Käyttäjä saavuttaa nopeasti kylläisen olon, jolloin tulee automaattisesti syötyä vähemmän. Markkinoija: Sabora Pharma Oy Pakkauskoko: 45 ja 135 kapselia

8 8 Oma PLUS MONILÄÄKITYS altistaa LÄÄKEHAITOILLE TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA SAIJA LEIKOLA Vanhenemisesta johtuvat elimistön muutokset ja herkkyys lääkeaineiden vaikutuksille aiheuttavat iäkkäille erilaisia lääkkeistä johtuvia sivuvaikutuksia. Heillä saattaa olla myös useita sairauksia ja näin monilääkitys altistaa entisestään lääkehaitoille. Tohtorikoulutettava, proviisori Saija Leikola Helsingin yliopistosta toteaakin, että lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset ovat iäkkäillä työikäisiä yleisempiä. Tutkimusten mukaan iäkkäillä on moninkertainen riski joutua myös sairaalaan juuri haittavaikutusten takia. Ikääntyneillä on usein monia sairauksia ja niihin lääkitys eli useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö on yleistä. Myös tämä altistaa lääkehaitoille, muistuttaa Leikola. Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden lisäksi esimerkiksi ilman reseptiä myytävät tulehduskipulääkkeet voivat ikääntyneillä aiheuttaa vakaviakin haittoja. Leikolan mielestä olisikin tärkeää keskustella apteekissa farmaseutin tai proviisorin kanssa turvallisista lääkevaihtoehdoista ja tarkistaa, miten itsehoitolääkkeet sopivat yh- ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ POTILAS KER- TOO KOKEMUK- SISTAAN. teen muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa. Koska joillakin lääkkeillä saattaa olla voimakkaita haittavaikutuksia, on tärkeää, että potilas kertoo kokemuksistaan. Yleensä lääkkeelle löytyy sopivampi vaihtoehto. Esimerkiksi kaatuilu on iäkkäillä yleinen lääkkeen haittavaikutus, jota ei aina edes osata yhdistää lääkkeeseen. Jos henkilö kaatuilee, on aina tarpeen tarkistaa myös kaikki käytössä olevat lääkkeet. Tutkimuksista tiedetään, etteivät iäkkäät suinkaan aina kerro lääkärille kokemistaan haittavaikutuksista, vaan pitävät niitä tavalliseen ikääntymiseen kuuluvina vaivoina. Jos lääkäri ei tiedä haitoista, ei lääkehoidon kokonaisuuttakaan voida arvioida tai tehdä muutoksia. Etenkin uusista oireista on aina syytä keskustella lääkärin kanssa. Myös apteekissa osataan neuvoa lääkehaitoista, muistuttaa Leikola. Turvallisen lääkehoidon toteuttamisen perustana on iäkkään käyttämien lääkkeiden turvallisuuden ja tarpeellisuuden säännöllinen arviointi ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö. LÄÄKITYSTIEDOT kuntoon LÄÄKKEIDEN MÄÄRÄ ei kerro, onko lääkehoito kunnossa. Lääketiedot tuleekin pitää ajan tasalla ja kertoa lääkärille kaikista käytetyistä lääkkeistä ja niiden mahdollisesti aiheuttamista haittavaikutuksista. Lääkityslista auttaa tässä. Lääkkeet voi kirjata itselleen ylös esimerkiksi Lääkekortti.fi -palvelussa, joka on Lääketietokeskuksen kehittämä sähköinen palvelu lääkitys- ja rokotustietojen hallintaan. Sivustolla voi ylläpitää ja muokata tietojaan ja tulostaa ne taskukokoiseen korttiin. Tulosteesta esimerkiksi lääkäri näkee käytössä olevat lääkkeet nopeasti. Useissa apteekeissa voidaan myös tulostaa lääkityskortti noudetuista lääkkeistä. LÄÄKKEISIIN REAGOIDAAN ERI TAVOIN Sivuvaikutusten esiintymiseen on useita syitä, joista tärkeimpiä ovat ikääntymisen aiheuttamat elimistömuutokset, jotka voivat muun muassa hidastaa tiettyjen lääkeaineiden poistumista. Esimerkiksi munuaisten toiminnan heikentyminen on iäkkäillä tavallista ja silloin niiden kautta poistuvien lääkeaineiden vaikutukset voivat korostua. On kuitenkin tärkeää muistaa, että iäkkäät reagoivat hyvin yksilöllisesti lääkkeisiin juuri sairauksista ja hauraudesta riippuen, kertoo Leikola. Haittavaikutukset saattavat johtua myös siitä, että ikääntyneet ovat herkempiä joidenkin lääkkeiden vaikutuksille. Näitä ovat etenkin keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, kuten unija rauhoittavat lääkkeet. Iäkkäiden onkin yleensä syytä välttää ainakin useiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden yhtäaikaista käyttöä, koska päällekkäiskäytössä haittojen riski korostuu. Usein haittoja voidaan ehkäistä käyttämällä riittävän pieniä lääkeannoksia. Esimerkiksi antikolinergiset lääkkeet, joihin kuuluvat muun muassa tietyt psykoosi- ja virtsankarkailulääkkeet sekä osa kroonisen kivun hoidossa käytettävistä lääkkeistä, aiheuttavat työikäisilläkin suun kuivumista tai ummetusta, joita tyypillisimmin pidetään iäkkäillä esiintyvinä haittavaikutuksina. Merkittävää on kuitenkin se, että kyseiset lääkkeet saattavat iäkkäillä aiheuttaa tavanomaisten haittojen lisäksi keskushermostohaittoja, joista vakavimmat ovat sekavuus ja muistin heikkeneminen. Joskus lääkehaitan erottaminen sairauden oireesta voi olla hyvinkin haastavaa. KAIKILLA LÄÄKKEILLÄ MERKITYSTÄ Leikolan mukaan haittavaikutuksia voidaan ehkäistä tai lievittää monin keinoin. On tärkeää, että hoitavalle lääkärille kerrotaan kaikista lääkkeistä, joita potilas käyttää. Myös itsehoitolääkkeistä ja luontaistuotteista. Haittavaikutusten välttämiseksi on tärkeää aloittaa hoito riittävän pienellä annoksella, jota voidaan vähitellen nostaa. Iäkkäille riittää monista lääkkeistä pienempi annos kuin työikäisille. Toisinaan sivuvaikutuksia ei voida kokonaan välttää, jos lääke on sairauden hoitoon muuten välttämätön. Tällaisessa tilanteessa pyritään kuitenkin lievittämään mahdollisimman monia haittoja. Esimerkiksi lääkkeiden aiheuttamaan ummetukseen on Saija Leikola kertoo, että tutkimusten mukaan iäkkäät eivät aina kerro kokemistaan haittavaikutuksista lääkärille, jolloin niihin puuttuminen on vaikeaa. olemassa tehokkaita ja turvallisia hoitoja. Apua saa myös suun ja silmien kuivumiseen. Sopivia vaihtoehtoja voi kysyä lääkäriltä tai apteekista. Iäkkäiden potilaiden kohdalla ei pidä unohtaa lääkkeettömiä hoitovaihtoehtoja kuten riittävää juomista ja liikuntaa mahdollisuuksien mukaan. MONILLA SOPIMATTOMAT LÄÄKKEET Leikola on ollut mukana tekemässä tutkimusta siitä, saavatko iäkkäät sopimattomia lääkkeitä. Tulosten mukaan joka viides yli 65-vuotias suomalainen käyttää heille mahdollisesti sopimattomia lääkkeitä. Lääkehoidon kokonaisarvioinnin avulla tällaisten lääkkeiden käyttöä voitaisiin vähentää. Kokonaisarvioinnissa kartoitetaan perusteellisesti iäkkään kaikki sairaudet ja niihin määrätyt lääkkeet ja tehdään tämän perusteella yksilöllinen lääkehoidon suositus. Tällaista arviointia on suositeltu kiinteäksi osaksi vanhusten terveydenhoitoa, koska heidän lääkehoitonsa pitäisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Tähän tarpeellisuuteen viitataan sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2007 antamassa kuntakirjeessä, jonka mukaan lääkehoidon kokonaisarviointi ja moniammatillinen työskentely ovat keskeisimmät keinot turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi vanhuksilla. Joillekin riittää kevyempi tarkistus, mutta jos on ongelmia tai on tarve selvittää haittavaikutusten syy, on kattava lääkehoidon kokonaisarviointi tarpeen. Moniammatillisesti toteutettuna tämä tarkoittaa erityispätevöityneen farmaseutin tai proviisorin tekemää kotikäyntiä, jonka aikana voidaan rauhassa käydä läpi käytetyt lääkkeet ja keskustella lääkehoidon toteutumisesta, mahdollisista ongelmista ja potilaan omista kokemuksista. Hoitava lääkäri voi sitten käyttää näitä tietoja päätöksenteon tukena, kertoo Leikola. KIVUNHOITOA VOIDAAN LISÄTÄ Vanhusten lääkehoidon yhteydessä puhutaan liiankin paljon lääkekäytön lisääntymisestä, vaikka alihoito on yleistä. Esimerkiksi vanhusten kivunhoidossa on suomalaistenkin tutkimusten perusteella parantamisen varaa. Mitään lääkettä ei siis pidä lähteä omin päin lopettamaan vain sen vuoksi, että lääkkeitä on paljon. Esimerkiksi verenpaineen hoidossa voi olla turvallisempaa käyttää kahden tai useamman lääkkeen yhdistelmää pienellä annoksella kuin käyttää yhtä lääkettä suurella annoksella. Leikola korostaa ikääntyneiden hoidossa säännöllistä seurantaa. Tämä liittyy myös lääkehoidon kokonaisarviointiin. Koska potilaat näkevät aika harvoin lääkäriään, on muun muassa kotihoidon henkilöstöllä merkittävä rooli potilaan jatkuvassa seurannassa. Hyväkuntoiset vanhukset voivat toki itsekin seurata vaikkapa verenpainettaan. Hoidon ja voinnin seuranta on iäkkäillä todella tärkeää ja siinä on vanhuksen itsensä lisäksi tärkeä rooli myös omaisilla, miettii Leikola.

9 Oma PLUS UUTUUS UUSI PANADOL NOVUM. HAJOAA HELPOSTI JA ALKAA LIEVITTÄÄ KIPUASI. Lysi Omega-3 Forte UUTUUS Lysi Omega-3 Tupla+ Markkinoija Koostumukseltaan uusittu Panadol Novum tarjoaa luottamaasi tehokasta kivunlievitystä. Se on hellävarainen vatsalle ja poistuu kehosta luonnollisesti 24 tunnin kuluessa. Lievittää kipua. Panadol Novum 500 mg kalvopäällysteinen tabletti. Vaikuttava aine parasetamoli. Särky- ja kuumetilojen oireenmukaiseen hoitoon. Annostus aikuisille on 1-2 tablettia korkeintaan 3 kertaa päivässä. Parasetamolin annos lapsille on 15 milligrammaa/kg korkeintaan 3 kertaa päivässä. Alle 4-vuotiaille ja jatkuvaan käyttöön vain lääkärin ohjeen mukaan. Tabletteja ei pidä ottaa useammin kuin neljän tunnin välein. Annosteluohjetta ei saa ylittää. Älä käytä Panadol Novum-valmistetta, jos olet allerginen parasetamolille tai muulle tabletin aineelle. Tablettien sisältämät E219, E215, E217 voivat aiheuttaa allergisia reaktioita (mahdollisesti viivästyneitä). Käytä Panadol Novum-valmistetta varoen, jos sinulla maksasairaus. Kysy neuvoa lääkäriltä, jos sinulla on sydämen tai munuaisten vajaatoiminta. Muita parasetamolia sisältäviä lääkkeitä ei saa käyttää samanaikaisesti. Neuvottele Panadolin käytöstä lääkärin kanssa, jos käytät muita lääkärin määräämiä lääkkeitä esim. epilepsia- tai verenohennuslääkkeet. Lue huolella pakkausseloste. Lisätietoja: GlaxoSmithKline Tuoteinfo puh ( ) 11/2011 ( )

10 10 Oma PLUS Ikä itsessään ei ole sairaus, mutta sairastunutta senioria kannattaa hoitaa. Säännöllinen suunhoito ja painonhallinta ovat lemmikin hyvän ikääntymisen perusedellytykset. lytykset. Kun LEMMIKIN VAUHTI hidastuu TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT VETER OY JA DREAMSTIME Ikääntynyt lemmikki ei välttämättä ole sairas, vaikka olemus on raihnainen. Eläinlääkäri Hanna-Leena Terhonen toteaa vanhenemisen merkkien olevan samoja kuin ihmisellä: lonkkaa kolottaa, näkö ja kuulo heikkenevät. Arvokkaasti harmaantuva lemmikki tarvitsee paljon unta, rapsutuksia ja tiukkaa painonhallintaa. Lemmikin paino tulee pitää kurissa, koska varsinkin koirilla nivelsairaudet ovat yleisiä ja ylipaino pahentaa oireita. Hanna-Leena Terhonen kertoo, että kissoillakin on runsaasti nivelvaivoja, mutta ne eivät oireile niin selvästi kuin koirat. Useimmat omistajat sopeutuvat lemmikkiensä vanhenemiseen ajan myötä muutoksia seuratessa. Nivelrikkoinen koira ei jaksa juosta pallon perässä ja kissa hyppää pöydälle enää vain tuolin kautta. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin muistaa, ettei ikä itsessään ole sairaus. TÄRKEINTÄ SENIORI-IÄSSÄ ON SUUN KUNNOSTA HUOLEHTIMINEN JA PAINON- HALLINTA. Lemmikin omistajan tulee oppia ottamaan huomioon seniorin erityistarpeet ja olla kärsivällinen esimerkiksi hidastuneen lenkkeilyn kanssa. Lemmikin vanhenemisen merkit ovat samat kuin ihmisellä eli nivelet jäykistyvät, liikkuminen hidastuu ja kuono saattaa harmaantua. Yleistä on myös kaihi ja näön sekä kuulon heikkeneminen. Varmin ikääntymisen tuntomerkki on lemmikin lisääntynyt nukkuminen, sanoo eläinlääkäri Hanna-Leena Terhonen tamperelaisesta Veter Oy:stä. Terhonen kertoo, ettei kissoilla ikääntyminen näy niin selvästi kuin koirilla, joiden kuonokin usein harmaantuu. Kissat myös elävät usein koiria vanhemmiksi. Vanhenevat kissat nukkuvat aikaisempaakin enemmän ja nivelrikkokivut haittaavat turkin hoitamista, joten eläin voi takkuuntua. Jyrsijät muuttuvat harvemmin vanhanoloisiksi, mutta usein esimerkiksi rotille tulee iän myötä kasvaintauteja. TARKASTUKSEEN AJOISSA Lemmikkien elinikä vaihtelee ja esimerkiksi koirilla on eroja myös rodun ja koon mukaan. Yleistäen voi ajatella, että koiran elinikä on 8 15 vuotta ja kissan vuotta. Jyrsijät voivat elää vain muutaman vuoden, kun taas kilpikonnat elävät ihmistäkin pidempään. Ikääntymisen aiheuttamia ongelmia alkaa esiintyä kissoilla ja koirilla kahdeksan ikävuoden jälkeen. Vuosittaisen terveystarkastuksen tarpeellisuus korostuu, kun eläin vanhenee. Lemmikeille on tarjolla ikääntymistarkastuksia ja ne ovat erittäin suositeltavia. Ikähaarukka vaihtelee lajista ja rodusta riippuen. Jättirotuinen koira siirtyy seniorivaiheeseen jo 6 tai 7 vuoden iässä, kun kääpiörotuisella se on edessä vasta kymmenvuotiaana. Kissoilla vanhuus alkaa noin 12-vuotiaana yksilöstä riippuen. Tarkastuksiin on hyvä tulla kuitenkin ajoissa, koska mitä varhaisemmassa vaiheessa esimerkiksi alkava munuaisten vajaatoiminta todetaan, sen tehokkaammin sen etenemistä pystytään hidastamaan. Tarkastuksessa muun muassa kuunnellaan sydän, tarkastetaan suu, hampaat ja korvat sekä tutkitaan kivekset ja nisät kasvainmuutosten varalta. Lisäksi voidaan ottaa verikokeita maksa- ja munuaisarvojen selville saamiseksi. Usein tutkitaan myös kilpirauhasarvot, koska etenkin kissoilla esiintyy vanhemmiten kilpirauhasen liikatoimintaa. Koirilla tilanne on päinvastainen eli niillä on kilpirauhasen vajaatoimintaa. Koirilla voi olla myös sydänsairauksia. Tyypillinen vanhuuden vaiva on myös diabetes. Leikkaamattomat nartut taas voivat saada vakavan märkäkohdun, mikä pitää aina leikata. Uroksille saattaa tulla kiveskasvaimia tai eturauhasongelmia. Hanna-Leena Terhonen toteaa lemmikin omistajien tiedostavan aikaisempaa paremmin ikätarkastuksen tärkeyden. Monet vaivat ilmaantuvat lemmikeille vasta ikääntyessä ja silloin niitä kuuluu hoitaa. Am- mattilaisilla on tietoa ja keinoja yhä sairaampien eläimien auttamiseen. HYVÄ IKÄÄNTYMINEN Hanna-Leena Terhosen mielestä lemmikin hyvään ikääntymiseen liittyvät terveydestä huolehtimisen lisäksi ja siihen liittyen oikeanlainen ruokavalio ja riittävä liikunta. Ja tietysti rajaton määrä rapsutuksia. Tärkeintä lemmikkien hoidossa yleensä ja juuri seniori-iässä on suun kunnosta huolehtiminen ja painonhallinta. Jos lemmikki syö täysipainoista ikääntyville tarkoitettua ruokaa, ei lisäravinteille ole tarvetta. Jos eläinlääkäri on todennut jonkun vaivan, on lisäravinteista hyötyä. Niitä on tarjolla esimerkiksi nivelrikkoon, munuaisten vajaatoimintaan, maksan ongelmiin, ihovaivoihin ja hammaskiven ehkäisyyn. Lisäksi on olemassa vanhoille eläimille suunnattuja virkeyden lisäämiseen tarkoitettuja valmisteita. Terhosen mielestä lisäravinteita voi antaa perusterveille lemmikeille. Kotona on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi vanhan koiran liikkumisen haasteet eli liukkaat lattiat on hyvä peittää matoilla. Pehmeät ja lämpimät nukkuma-alustat ovat tärkeitä. Kissoille voi lisäksi rakentaa luiskia tai järjestellä huonekalut niin, että ne pääsevät helposti tähystyspaikoilleen. Kissa katselee mielellään ulos, joten ikkunan edessä olisi hyvä olla helposti saavutettava ja pehmeä paikka, suosittelee Terhonen. Mietiskelevät GERBIILIT SUOMEN GERBIILIYHDISTYKSEN mukaan gerbiileillä on onnellinen vanhuus, koska vanhoillakaan yksilöillä ei yleensä esiinny sairauksia tai kasvaimia. Useimmiten vanha gerbiili löytyy itsekseen kuolleena omasta terraariostaan. Jos gerbiilille tulee iän myötä sairaus, joka tekee sen elämän tuskaiseksi ja onnettomaksi, on se lopetettava. Yhdistys toivoo, ettei vanhalta gerbiililtä enää vaadita samoja asioita kuin nuorelta yksilöltä. Vanhuuden merkit näkyvätkin usein jo ulkonäöstä. Turkki harmaantuu ja saattaa tulla karkeammaksi. Gerbiili voi menettää painoaan ja se muuttuu yleensä luonteeltaan rauhallisemmaksi ja verkkaisemmaksi. Suurin osa lemmikin ajasta menee gerbiiliasioiden mietiskelyyn omassa pesäkolossa tai lempinurkkauksessa.

11 Oma PLUS UUTISIA ELÄINMAAILMASTA KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME Tavallista monipuolisempi LINNUSTO LEUDON ALKUTALVEN takia lintulajeja on tavallista enemmän. Esimerkiksi jäättömillä järvillä ja merenlahdilla on ollut runsaasti vesilintuja. BirdLife Suomen mukaan vesi- ja rantalintujen lisäksi tavallista enemmän on ilmoitettu muun muassa västäräkkejä, niittykirvisiä ja sinisuohaukkoja. Selvästi vähemmän on ilmoitettu esimerkiksi marjalintuja, kuten räkättirastaita, tilhiä ja taviokuurnia, koska pihlajanmarjasato oli niukka. Monipuolisuudesta kertoo myös se, että joulukuussa havaittiin 160 lintulajia, mikä on kymmenisen lajia keskimääräistä enemmän. Joulukuun harvinaisimmat linnut olivat punapyrstölepinkäinen sekä kashmirinuunilintu. Kumpaakaan lajia ei ole meillä aikaisemmin havaittu talvikuukausina. TERVEIDEN HAMPAIDEN LYHYT KAAVA: 1+1=0 EETTISYYS tärkeää eläinlääkäreille TUOREEN TUTKIMUKSEN mukaan eläinlääkärit pitävät työtään kiireisenä, vaativana ja vaihtelevana. Toisaalta työtä pidetään myös sydämen asiana, elämäntapana ja jopa kutsumuksellisena ja siksi palkitsevana. Työssä onnistumiseksi eläinlääkärit kokivat esimerkiksi sen, että eläin saadaan kuntoon ja sen omistaja onnelliseksi. Myös vaikuttaminen siihen, miten ihmiset hoitavat eläimiään, nähtiin tärkeänä. Tutkimus myös selvitti, että eläinlääkärit kokevat suomalaiset eläinlääkintätuotteet turvallisiksi ja luotettaviksi. Tutkimuksen toteutti liikkeenjohdon konsultointiyritys Redera Oy eläinlääkintäyhtiö Vetcare Oy:n toimeksiannosta. Lemmikin TALVIHUOLTO TALVELLA PAKKANEN ja kuiva ilma voivat kuivattaa koiran tassuja ja ne voivat myös halkeilla. Tassuja kannattaakin rasvata säännöllisesti asianmukaisella voiteella. Erittäin herkät tassut on hyvä voidella ennen lenkkeilyä. Talvella tulee huolehtia myös siitä, että koira saa tarpeeksi proteiinia. Trimmauksen voi jättää pakkasella väliin ja antaa karvan kasvaa luonnolliseksi ja lämmittäväksi. Vanheneva koira ja DEMENTIA IHMISILTÄ TUTTU dementia on myös vanhenevien lemmikkien vaiva, koska kissat ja koirat elävät hyvän ruoan ja hoidon takia pidempään. Yksi dementian oireista koiralla on se, ettei se enää tunne ympäristöään. Unirytmi voi olla sekaisin ja sosiaalisuus ja oppiminen heikentyä. Ikääntyvää koiraa olisi hyvä aktivoida vaikkapa helppojen leikkien avulla. Ikääntyneen koiran ravintoon on hyvä kiinnittää huomiota, koska vanhenemisen aiheuttamiin muutoksiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi antioksidanteilla, välttämättömillä rasvahapoilla ja ravintolisävalmisteilla. Eläinlääkäriltä kannattaakin kysyä neuvoja ikääntyvän lemmikin ravitsemuksellisiin asioihin. Aikuinen vastuussa LAPSEN LEMMIKISTÄ KANIT JA JYRSIJÄT tarvitsevat paljon hoivaa ja aikaa, vaikka usein ajatellaan, että ne ovat helppoja lasten lemmikkejä. Jyrsijöidenkin hoito vaatii tietoa ja huolellisuutta, joten taustalle vastuunkantajaksi tarvitaan aikuinen tai ainakin asiantunteva yläkoulu- tai lukioikäinen. Jos eläin on hankittu lapsen lemmikiksi, aikuisen tehtävänä on eläimen hyvinvoinnin varmistaminen ja lapsen opastaminen sen hoidossa. KISSOJEN KIIMA alkaa keväällä NARTTUKISSAT TULEVAT sukukypsiksi noin puolen vuoden ikäisinä, jonka jälkeen niille tulee kiima. Sukukypsyyden saavuttamiseen vaikuttavat esimerkiksi kasvunopeus, rotu ja parittelukausi. Kiima ajoittuu yleensä maaliskuusta syyskuuhun. Kissan kiimassa on neljä vaihetta ja vasta varsinaisessa kiimassa nartun käytös muuttuu: se on selkä köyryssä, kääntää häntäänsä sivulle ja ruokahalu voi heiketä. Jakso vaihtelee muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Jos narttu tulee tiineeksi, kiima loppuu parissa päivässä. Kiimojen välinen aika on 2 4 viikkoa. Kissalle voi kiiman jälkeen tulla kohtutulehdus, joka vaatii eläinlääkärin hoitoa. Nyt saat hampaillesi kaksinkertaisen suojan yksin kertaisesti: Fludent Fresh -suuveden ksylitoli katkaisee syömisen jälkeisen happohyökkäyksen ja fluori ehkäisee kariesta. Kahdella suojalla saat vahvemmat hampaat ja reikiä voi olla pyöreät nolla. Muista myös 6 12-vuotiaiden oma suuhuuhde Fludent Fresh Junior! Hymyile, hengitä ja nauti. Vahvempana kuin aiemmin. 1/2012 YKSI PÄIVÄSSÄ KOKO PERHEELLE

12 12 Oma PLUS paikallissivut

13 paikallissivut Oma PLUS

14 14 Oma PLUS ILO IRTI vanhenemisesta! TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA VEIKKO SOMERPURO Positiivinen asenne pitää henkisesti vireänä. Pitkän iän kannalta paras ennuste syntyy Vappu Taipaleen mukaan siitä, millaiseksi itsensä tuntee. Jos hyvinvoinnin elementit ovat tunnettavissa, silloin eivät diagnoosit määrittele ihmisen elämää, hän sanoo. Entinen sosiaali- ja terveysministeri sekä Stakesin pitkäaikainen johtaja Vappu Taipale julkaisi viime vuonna ihastuttavan kirjan Vanha ja vireä, joka tutustuttaa meidät vanhan naisen kaikkiin puoliin. Taipale käyttää surutta sanaa vanha, vaikka yhteiskunnassamme yritetään kovasti lanseerata laimennettuja sanoja, kuten se- niori ja ikääntyvä tai vaikkapa aikuinen nainen. Mielestäni suomenkielen sana vanha on oikein kaunis ja selkeä, siinä ei ole mitään vikaa. Minä olen mielelläni vanha nainen, olenhan jo 71-vuotias, ja olen saanut olla nuori kolmekymmentä ja keski-ikäinen neljäkymmentä vuotta. Seniori ja muut viritelmät kuulostavat minusta turhan hienostelevalta. Mutta, vanhus minä en ole. Mielestäni vanhukseksi tulee sitten, kun itse huomaa tarvitsevansa ikänsä vuoksi apua tavallisissa arjen askareissa. Äitini eli melkein 95-vuotiaaksi, ja vasta 93 vuotta täytettyään hän alkoi sanoa: minusta tuntuu, että minusta on nyt tullut vanhus. Totta se olikin, hän ei enää jaksanut käydä kaupassa eikä pestä omaa pyykkiään, joten minä autoin häntä. HENKISET VIHANNEKSET VAPPU TAIPALEEN MUKAAN Liity Harrasta Opi uutta Anna Naura ELÄ TÄSSÄ HETKESSÄ, ON IKIVANHA KEHOTUS, JONKA VANHANA YMMÄRTÄÄ. ASENNE RATKAISEE Vanhuutta voi ja ei voi suunnitella, kirjoittaa Taipale. Kun vanhenee, elämän rajallisuus viimeistään konkretisoituu. Kukaan ei voi valita ulkoisia olosuhteita, mahdollisia sairauksia ja menetyksiä, joita elämä heittää eteen. Elä tässä hetkessä, on ikivanha kehotus, jonka vanhana ymmärtää. Toisaalta ei kannata heittäytyä vain ajan armoille. Onhan kaksivuotiaallakin suunnitelma siitä mitä hän tekee tullessaan aikuiseksi - hän suunnittelee aikuisen elämää, johon on suunnattoman pitkä jänne hänen arkipäivästään. Meidänkin pitää suunnitella tulevaa, jotta voimme sitten astella tuota mielikuvasiltaa pitkin, ja varautua siihen eli pitää hyvää huolta omasta kunnostamme. Omalla asenteella taitaa olla suurin merkitys siinä, että vireys säilyy? Se on kyllä ihan totta! Yli satavuotiaaksi elänyt ruukinpatruuna Torsten Carlander- Reuterfelt tapasi sanoa ilkikurisesti: Jos haluat kuolla katkerana, aloita tyytymättömyydestä. Niinhän se on, katkeruus myrkyttää koko elämän ja ihmissuhteet. Sen sijaan valoisa elämänasenne vaikuttaa koko sosiaaliseen ympäristöön. Tapanani on väittää, että mielenterveys tarttuu ja hyvä mieli leviää. Eivät vain bakteerit ja virukset temmellä ympäristössämme, vaan tätäkin enemmän ihmisen hyväntuulisuus ja aurinkoisuus. Jokainen vanhuksen laiminlyönti tai huono kohtelu on aina liikaa, yhtään sellaista ei saa sietää. Mutta ikävät asiat peittävät alleen sen loistavan laadukkaan ja antaumuksellisen työn, jota niin monissa vanhusten hoitopaikoissa tehdään sekä ammattihenkilökunnan että vapaaehtoisten voimin, Vappu Taipale sanoo. MONENKIRJAVA JOUKKO Kirjaa kirjoittaessaan Taipale huomasi, että vanhojen ihmisten arjesta on kerrottu lehdissä hyvin vähän, varsinkin vanhuuden psykologiaa on tutkittu niukasti. Hän uskoo, että globaali ikääntyminen on päässyt yllättämään monenlaiset toimijat, vaikka teoriassa siihen olisi pitänyt osata varautua. Olemme tienneet vuosikymmeniä, että maailma vanhenee, ja toisaalta sitä ei ole haluttu ottaa huomioon. Minä epäilen, että vanhenemisella on yhteiskunnissamme stigma, kielteinen leima. Oleellisinta on hänen mukaansa huomata, että vanhat ihmiset eivät ole mikään yhdenmukainen harmaa massa, vaan juuri päinvastoin. Esitänkin, että termi ikädiversiteetti, ikääntymisen monimuotoisuus otettaisiin käyttöön yhtä lailla kuin biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus. Lastenpsykiatrina tiedän, että jos kerätään sata kahdeksankuukautista lasta tai sata viisivuotiasta, voimme ennakoida aika tarkkaan, mitä näiden lasten tulisi osata ja tietää, mutta meillä ei ole mitään käsitystä siitä, millainen joukko on sata 75-vuotiasta ihmistä. Ainoa asia, mistä voimme olla varmoja, on että he ovat tavattoman erilaisia mielipiteiltään, koulutustaustaltaan, työhistorialtaan, sosiaaliselta asemaltaan, terveydentilaltaan, kulttuurimieltymyksiltään ja harrastuksiltaan. IKÄ TUO PERSPEKTIIVIÄ Suurin osa vanhoista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka heillä olisikin sairauksia. Brittiläistutkimuksen mukaan ihminen on onnellisimmillaan 74-vuotiaana, Taipale kertoo. Mistä tämä mahtaa johtua? Uskon, että siihen on monta hyvää syytä. Vanhat ovat nähneet sota-ajan ja monenlaiset pula-ajat. He ovat eläneet niukoissa oloissa, jolloin nykyinen elämänmuoto on tuonut monta hienoa uutuutta aiempaan verrattuna. Kun keskustelimme riemuylioppilaina 70-vuotiaiden luokkatovereitten kesken vastikään, nämä Tipulan tytöt nostivat esille sellaisia naisenelämää mullistavia asioita kuin pyykinpesukoneen, ehkäisypillerin, päivähoidon ja kännykän. Ulkohuussin kanssa eletään aika harvassa kotitaloudessa ja sisään tulevaa lämmintä vettä pidetään itsestäänselvyytenä. Toisaalta vanhojen elämänasenne on tyytyä siihen, mitä on käsillä. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Ja kolmanneksi, ei olla totuttu pitämään meteliä itsestämme tai omista tarpeistamme, varsinkin naiset ovat aina tottuneet asettamaan muiden tarpeet omiensa edelle. ARJEN PIENIÄ ILOJA Omasta mielenterveydestä pitää siis pitää huolta. Mielenterveyshän on uusiutuva luonnonvara. Mielenterveys ei ole staattinen ominaisuus tai lahja, joka pikku hiljaa kuluu ja lopulta loppuu. Se on uusiutuva ominaisuus, Taipale kirjassaan muistuttaa. Mielenterveyden ylläpitoon on paljon aivan arkisia keinoja. Keinot voivat olla hyvin yksinkertaisia. Aivan tavallinen arki tarjoaa monia iloja, kun tarkemmin katsoo: on ihana istua teekupin ääreen, ihana katsoa kukkaa ikkunalla, ihana kuulla ystävän ääntä puhelimessa, ihana saada piirustus lapsenlapselta. Kaikki nämä pikkuruiset ilon hetket uusintavat mielenterveyttämme, kuten kävely ulkona, puutarhan hoito, tai mikä tahansa harrastus. Kannattaa muistaa, että ajoittainen alakulo ei ole sairautta, vaan liittyy tavalliseen vanhenemiseen. Mieleen voi tulla vanhoja asioita, epäonnistumisia tai harmeja. Ne jäävät pyörimään mielessä, ja ottavat vallan unettomina öinä. Silloin on parasta vaikka lähteä kävelylle aamusella tai siivota joku kaapin hylly. Toiminta auttaa!

15 Oma PLUS KYSY APTEEKKARILTA Tällä palstalla lukijat voivat kysyä apteekkareilta heitä askarruttavia, terveyteen liittyviä kysymyksiä. Vastaajana tällä kertaa apteekkari Henrik Brenner Naantalin Apteekista. 1MITEN KAAPPEIHIN KERTYNEET LÄÄKEJÄTTEET HÄVITETÄÄN ASIANMUKAISESTI? Paras tapa on kerätä hävitettävät lääkkeet yhteen muovipussiin tai pahvilaatikkoon ja tuoda ne apteekkiin hävitettäviksi. Useimmat apteekit ottavat lääkejätteet vastaan maksutta. Neulat, ruiskut ja muut terävät esineet sekä elohopeaa sisältävät kuumemittarit tulee pakata erikseen ja niistä pitää aina mainita lääkejätteitä apteekkiin tuodessa. Myös lasiset lääkeastiat, kuten yskänlääkepullot tulisi erotella muusta lääkejätteestä. Lääke pakkauk set saa useimpiin apteekkeihin tuoda sellaisenaan eli tabletteja ei tarvitse ottaa pois lääkepurkeista eikä myöskään läpipainopakkauksista. Reseptilääkkeistä on hyvä repiä ohjelaput pois jo kotona, etteivät lääkettä käyttäneen henkilön tiedot joudu vääriin käsiin. Apteekit puolestaan hoitavat lääkejätteiden hävittämisen useimmiten yhteistyössä oman kuntansa jätehuollon kanssa. 2VANHEMMITEN MINULLA ON YHÄ ENEMMÄN UNIVAIKEUKSIA, MUTTA UNILÄÄKKEET TUNTUVAT VASTENMIELISILTÄ. ONKO MUUTA KEINOA PAREMMAN UNEN SAAVUTTAMISEEN? Unilääkkeet on tarkoitettu tilapäisiin unihäiriöihin, sillä yleensä ne menettävät tehoaan säännöllisessä käytössä, jolloin käytettävää annostusta joudutaan lisäämään. Uusien, elimistön omia mekanismeja mukailevien lääkehoitojen vahvuutena on unen luonnollisuus sekä käytön turvallisuus, sillä ne eivät aiheuta riippuvuutta tai väsymystä seuraavana päivänä. Hyvä esimerkki on melatoniini. Se ei kuitenkaan auta kaikkia. Apteekeista saa myös luontaistuotteita, joilla unenlaatua voidaan parantaa. Valeriaanalla eli rohtovirmajuurella on rauhoittava ja unettava vaikutus. Sen teho on hyvä eikä se turruta aisteja. Tryptofaani, L-teaniini, magnesium ja B6- vitamiini puolestaan helpottavat unentuloa ja edistävät keskeytymätöntä unta ja hyvää unirytmiä. Lisää tietoa unettomuuteen käytettävistä tuotteista saat omasta apteekistasi. 3SAIRASTIN ALKUTALVESTA FLUNSSAN JA SIITÄ ON JÄÄNYT MUISTONA SITKEÄ YSKÄ. MUUTEN OLEN JO AIVAN TERVE. MITEN PÄÄSEN IKÄVÄSTÄ YSKÄSTÄ EROON? Virusten aiheuttamia lieviä hengitystieinfektioita sairastetaan vuodessa useita ja on mahdollista, että olet sairastunut uuteen hengitystieinfektioon, ennen kuin olet kokonaan parantunut edellisestä, ja siksi yskä on pitkittynyt. Vaikka pitkään jatkunut yskiminen väsyttää, sitä ei pitäisi hoitaa lääkityksellä kokonaan pois, koska yskiminen on elimistön luontainen tapa puhdistaa keuhkoputkia limasta. Jos yskiminen on ärsyttävää ja haittaa esimerkiksi nukkumista, voidaan käyttää yskänärsytystä hillitseviä yskänlääkkeitä. Tärkeimmät asiat pitkittyneen yskän hoidossa ovat lepo ja runsas nesteenjuominen. Tärkeätä on olla rasittamatta itseään niin kauan kun tuntee vointinsa yleisesti huonoksi. Myös ilman kostuttaminen ja höyryn hengittäminen saattavat helpottaa hengitystä. Apteekista voi ostaa eteerisiä öljyjä sisältäviä luontaistuotteita, joita voi käyttää tehostamaan höyryhengityksen vaikutusta. Tupakanpoltosta olisi syytä pitää tauko niin kauan kun on häiritsevää yskää. Jos yleiskunto huononee, hengitys vaikeutuu, kuume pitkittyy tai ysköksiin ilmaantuu verta, on syytä mennä lääkärin vastaanotolle.

16 16 Oma PLUS KIRJOJA TERVEYDEKSI KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT KUSTANTAJAT Tarvitsetko LAPION vai TIKKAAT? Kun ratkaistavana on jokin ongelma, tartutko lähimpään lapioon ja alat kaivaa tietäsi ulos? Entä, jos oletkin kuopassa, ja tikkaiden rakentaminen olisi parempi ratkaisu? Niin tai näin, tilanteeseen sopiva kirja löytyy aina. SOPUSUHTAISEKSI ilman kirurgiaa KEHON ULKOMUOTO heijastaa elimistön hormonaalista tilaa. Biosignature-valmentaja Kaisa Jaakkola kertoo kirjassaan Hormonidieetti, opas yksilölliseen täsmälaihdutukseen (Tammi), miksi rasva kertyy juuri sinne minne kertyy, ja miten siitä pääsee eroon elämäntapamuutoksen avulla. Esimerkiksi liian korkea insuliinitaso näkyy jenkkakahvoina, ja suoliston hyvinvointi ja alavartalon rasvakertymät liittyvät toisiinsa. Biosignature-menetelmän on kehittänyt kanadalaissyntyinen voimaharjoitteluvalmentaja Charles Poliquin. Löydä SELÄN LUONNOLLINEN ASENTO SUURIN OSA selkä-, niska- ja hartiakivuista olisi vältettävissä kiinnittämällä huomiota kehon asentoon ja opettelemalla säilyttämään hyvä, luonnollinen ryhti pakottomasti. Noel Kingsleyn kirja Vapaaksi selkäkivusta (Minerva) kertoo, miten. Menetelmä perustuu Alexander-tekniikkaan, josta on tutkitusti ollut merkittävää ja pitkäaikaista apua selän kiputiloihin. Suomenkielisen laitoksen alkusanat on kirjoittanut Kuntoutus Ortonin toimitusjohtaja, dosentti Heikki Hurri. KÄYTETYT AIVOT toimivat parhaiten Käytä aivojasi tehokkaasti (Otava) on kirja niille, jotka haaveilevat paremmin toimivista aivoista. Kirjan laatijat James Harrison ja Mike Hobbs uskovat, että aivojen omin kieli on visuaalinen, ja siksi kirja on kauttaaltaan kuvallinen ja värikäs sanalla sanoen houkutteleva. Tehtävät ja neuvot auttavat oppimaan helpommin sekä parantamaan muistia, keskittymiskykyä, päättelykykyä ja luovuutta. Suomennos on Tarja Kontron. Kuinka paljon on SOPIVASTI? SOSIAALIPSYKOLOGI Janne Viljamaa paljastaa kirjassaan Pakko saada! (WSOY) addiktin muotokuvan. Riippuvuus voi syntyä niin tekemiseen kuin aineisiinkin: työhön, liikuntaan, peleihin, nettiin, seksiin, ihastumisiin, ruokaan, tupakkaan, alkoholiin. Kaikista ei kuitenkaan tule riippuvaisia, koska siihen tarvitaan myös otollinen perimä. Kirja esittelee koukuttavat mielihyvähormonit ja keinot, joilla niitä voi estää pääsemästä hallitsemaan elämäänsä. Useimpien riippuvuuksien hallitsemiseen pätevät samat periaatteet. PARISUHDELEIRI kansien välissä NIILLE, JOTKA pystyvät ottamaan opikseen lukemastaan, sopii avioliittoleirin asemesta Arto Pietikäisen kirja Joustava mieli parisuhteessa (Duodecim). Se antaa kättä pidempää parisuhteen vaalimiseen ja auttaa myös eroa harkitsevia. Pietikäisen mukaan moni pariskunta yrittää kaivaa lapiolla tietään ylös vaikeuksien kuopasta, kun toimivampaa olisi rakentaa tikkaat. Pietikäisen tikkaiden puolat ovat psykologisen joustavuuden osa-alueita, joiden kehittämiseen hän antaa ohjeet. Hän muistuttaa myös, että rakkauden tunteet tulevat ja menevät, mutta rakkaudellisia tekoja voi tehdä milloin tahansa.

17 Oma PLUS

18 18 Oma PLUS VOIMAA ruoasta ja liikunnasta Lihaskuntoa harjoittamalla edesautetaan ikääntyneiden omatoimisuutta ja kykyä selviytyä arkiaskareistaan ilman apua. Liikkuminen lisää myös henkistä vireyttä. TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME Ravitsemussuunnittelija Merja Suomisen mielestä on tärkeää, että ikäihmiset liikkuvat ja syövät monipuolisesti. Näin saadaan ylläpidettyä lihaskuntoa ja turvattua riittävä ravinnonsaanti. LAADUKASTA RUOKAA ja useita aterioita IKÄÄNTYNEILLÄ HYVÄ ravitsemustila edesauttaa terveenä pysymistä ja vaikuttaa elämänlaatuun sekä fyysisen että henkisen vireyden kautta. HYVÄ RUOKA: On monipuolista, terveellistä ja värikästä. Sisältää sopivasti energiaa, riittävästi proteiinia ja muita ravintoaineita. Sisältää kohtuullisesti rasvaa ja mielellään pehmeää rasvaa. Sisältää kasviksia, hedelmiä, marjoja ja viljatuotteita. Sisältää kohtuullisesti suolaa ja sokeria. Rytmittyy noin viiteen tai kuuteen ateriaa päivässä. TÄYSIPAINOINEN ATERIA SISÄLTÄÄ: Lihaa, kalaa, munia, sisäelimiä tai papuja ja herneitä g, vähintään 60 g. Kasviksia, marjoja ja/tai hedelmiä tuoreina tai kypsennettyinä vähintään 100 g. Täysjyväleipää vähintään yksi viipale tai täysjyväpuuroa 1 dl tai vastaava määrä muuta ruokaa, johon on käytetty täysjyväviljaa. Maitoa tai maitovalmisteita: vähintään yksi lasillinen maitoa tai piimää tai vastaava määrä viiliä, jogurttia, maitorahkaa tai suurehko viipale juustoa. Margariinia, öljyä tai rasvasekoitetta energiankulutukseen suhteutettuna. LÄHTEET Pienikin kävelylenkki ulkona tai jumppa ja venyttely lisäävät ruokahalua. Se, että ruoka maistuu on tärkeää, koska hyvinvoinnin perustana on monipuolinen ravinto. Ikääntyneiden energiankulutus pienenee, koska elintoiminnot hidastuvat ja liikunta vähenee. Varsinkin naiset saattavat olla hyvinkin hentoja. Energiaa, proteiinia ja muita ravintoaineita tarvitaan kuitenkin myös vanhetessa eli säännöllinen syöminen on yhtä tärkeää kuin säännöllinen liikkuminen. Kun liikkuminen tuntuu hankalalta, liikutaan entistä vähemmän ja lihaskudosta menetetään edelleen, miettii ETT Merja Suominen. Perusruoasta pitäisi saada riittävästi energiaa, proteiineja ja kuituja sekä tietysti vitamiineja ja kivennäisaineita ja myös flavonoideja. Laihduttaminen ei olekaan ikäihmisten juttu, koska silloin hupenevat loputkin ravintoainevarastot, joita tarvitaan esimerkiksi sairastuessa tai toipilaana. D-VITAMIINILISÄ TARPEEN Ravintolisiä ja -valmisteita tarvitaan silloin, kun ravinto on puutteellista tai ravinnontarve on tilapäisesti muuttunut. Suomisen mielestä esimerkiksi C-vitamiinia voi hyvin nauttia flunssa-aikaan, jos siltä tuntuu. D-vitamiinin vajaus on yleistä vanhuksilla ja ravitsemusneuvottelukunta suosittaa- kin yli 60-vuotiaille 20 mikrogramman D-vitamiinilisän nauttimista päivittäin. Kalsiumia suomalaiset saavat aika hyvin, koska maitotaloustuotteita käytetään säännöllisesti. Jos niitä ei käytä, niin lisäkalsiumin tarvetta voi harkita. Kalsiumia ei kuitenkaan pitäisi saada liikaa. Usein unohdetaan, että riittävä nesteen saanti on myös olennaista ikääntyneiden ravitsemuksessa. RUOAN JA LIIKUNNAN LIITTO Suomisen mielestä lihaskunnon ja lihasmassan kasvattaminen esimerkiksi kuntosalilla sopii hyvin ikäihmisille, kun harjoitukset tehdään ohjatusti. Oikeanlainen ravitsemus, riittävä proteiinin saanti ja voimaharjoittelu käyvät yhdessä aseiksi ikääntymistä vastaan. Janne Sallinen on väitöstutkimuksessaan todennut, että voimaharjoittelulla voidaan tehokkaasti vähentää vanhuuden hauraus-raihnausoireyhtymän riskiä lisäämällä lihasmassaa ja voimaa sekä parantamalla aineenvaihdunnallista terveyttä. Esimerkiksi ikääntyvillä naisilla ravitsemussuositusten mukainen riittävästi energiaa ja proteiinia sisältävä ruokavalio edisti voimaharjoittelulla saatua lihasmassan kasvua ja aikaansai positiivisia muutoksia veren rasva-arvoissa. YKSILÖLLISYYS MUISTETTAVA Vajaaravitsemus on lähinnä laitoshoidossa olevien vanhusten vaara, mutta myös kotona asuvat vanhukset voivat huomaamattaan syödä liian vähän, kun ruoka ei maistu tai sitä ei muisteta syödä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvällä ravitsemushoidolla ja ravitsemustilan arvioinnilla pystytään parantamaan vanhusten ravitsemustilaa ja sairastuneiden paranemista. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten tavoitteena on vähentää vanhusten ravitsemukseen liittyviä eroja ja lisätä tietämystä ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä. Suominen korostaa, että pitää kunnioittaa vanhusten yksilöllisyyttä myös ravitsemuksen suunnittelussa. Eletty elämä vaikuttaa tottumuksiin ja mieltymyksiin. Hänen mielestään olisi tärkeää, että perusterveydenhoidon lisäksi ikääntyville saataisiin ammattilaisten eli alan koulutuksen saaneiden asiantuntijoiden tekemiä ravitsemuksen arviointeja ja räätälöityä ravitsemusneuvontaa. TOIMINTAKYKY KUNTOON kunto salilla LIHASKUNTOA KASVATTAVAA voimaharjoittelua olisi hyvä harrastaa läpi elämän. Esimerkiksi ikääntymisen vaikutuksia voidaan hidastaa lihaskuntoharjoittelulla. Hyvä lihaskunto on fyysisen kunnon ja suorituskyvyn kannalta oleellinen asia. Kuntosaliharjoituksissa voi vahvistaa varsinaisen lihaskunnon lisäksi sydän- ja verenkiertoelimistöä sekä liikkuvuutta. Tärkeintä ikääntyneiden lihasharjoittelussa on toimintakyvyn parantaminen ja henkisen vireyden lisääminen. Turvallisuussyistä kuntosaliharjoittelu tulee aloittaa koulutetun ohjaajan kanssa. Ohjaajan kanssa on hyvä käydä läpi tavoitteet, miettiä peruskuntoa ja laatia näiden pohjalta harjoitusohjelma, jota muutetaan harjoittelun edetessä. Ennen harjoittelun aloittamista on hyvä varmistaa terveystilanne.

19 Oma PLUS Iäkkäiden HYVÄ HOITO on asenteista kiinni Vanhojen hyvä laitoshoito ei ole Kivelän mukaan ainakaan suo raan rahasta kiinni. Mikään tutkimus ei tue väitettä, että hyvä hoito maksaisi enemmän kuin huono. En pysty esittämään tutkimustietoja tästä, mutta olen itse nähnyt todella hyvää ja laadukasta hoitoa, joka on toteutettu suhteellisen pienellä työntekijämäärällä. Hyvää hoitoa antavan laitoksen kustannustaso voi olla täysin vertailukelpoinen ja se voi menestyä tarjouskilpailuissa siinä missä muutkin, hän arvioi. Hyvässä laitoshoidossa vanhus puetaan joka aamu ja hänen kanssaan lähdetään tavanomaisiin päivätoimiin. Seurustellaan ja puuhaillaan vanhan voimien mukaan. Henkistä ja ruumiillista kuntoa ylläpidetään kunnollisella ravitsemuksella, ulkoilulla ja kanssakäymisellä. Kivelä uskoo, että tällainen hoito tulee lopulta halvemmaksi kuin vuoteeseen hoitaminen. Lisäksi se on henkilökunnalle mielekkäämpää kuin vuodepotilaiden hoitaminen. Hyvän hoidon keskeisiä perusteita ovat iäkkäiden ja vanhusten arvostaminen ja heidän yksilöllisyytensä kunnioittaminen sekä henkilökunnan tiedollinen osaaminen. Työntekijöiden tulee myös ymmärtää vanhojen ihmisten ajatuksia ja toimintaa. Hyvää hoitoa antavat hoitajat ovat käsitelleet oman vanhenemisensa ja TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MAIJA RAUHA JA DREAMSTIME Yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä on jo pitkään ollut iäkkäiden hyvän hoidon tärkeä puolestapuhuja Suomessa. Laadukkaita palveluja ja hyvää hoitoa saadaan hänen kokemuksensa mukaan siellä, missä vanhoja arvostetaan ja heidät kohdataan tasavertaisina. kuolemansa kysymyksiä ja pystyvät myös tunteiden tasolla kohtaamaan vanhoja ihmisiä. PYÖRÖOVISYNDROOMA TULEE KALLIIKSI Kivelän mukaan yksi hyvän hoidon tunnusmerkeistä on se, ettei vanhojen päätä sekoiteta tarpeettomilla lääkkeillä. Asiantuntemattomasti toteutetussa hoidossa voidaan käyttää heikoin perustein esimerkiksi virtsankarkailua ehkäiseviä lääkkeitä, unilääkkeitä ja psykoosilääkkeitä, jotka voivat heikentää muistia. Kun ihmisen kognitiiviset kyvyt heikkenevät näiden lääkkeiden haittavaikutuksena, hän kaatuu helposti ja saa murtumia, joiden hoito on kallista. Jos hoito poliklinikalla on hyvää, murtuman syyt selvitetään, niihin puututaan ja lääkitystä vähennetään tarvittaessa. Potilas toipuu. Huonossa tapauksessa kukaan ei ota vastuuta hoidosta eikä kaatumisen syytä selvitetä, vaan vanha lähetetään takaisin kotiin, palvelutaloon tai laitokseen, jossa entinen meno jatkuu. Hetken päästä hänet tuodaan uuden murtuman kanssa takaisin. Tämä on erittäin yleistä, mutta onko tämä halpaa? Kutsun tätä pyöröovisyndroomaksi, Kivelä sanoo. Joskus toipuneelle murtumapotilaalle määrätään lääkityksen vähentämisen sijasta lisää lääkkeitä, joiden ansiosta hän menettää liikuntakykynsä ja joutuu vuodepotilaaksi. Myöskään tämä menettely tuskin säästää yhteiskunnan varoja. Ongelma on, että kukaan ei ole kiinnostunut hoidon kokonaiskustannuksista. Tutkijoiden olisi mahdollista laskea niitä sairaskertomustietojen perusteella, mutta niin ei ole tehty, Kivelä jatkaa. KANTELUT EIVÄT TEHOA LAINKAAN Vanhusten laitoshoidon laadusta ja ongelmista on tehty viime vuosina useita raportteja ja selvityksiä. Suomen Senioriliike ry:n keräämä yli sadan vanhusten hoitoa koskevan kirjeen aineisto, jonka Kivelä ja Sari Vaapio esittelevät kirjassa Vanhana tänään, vahvistaa selvitysten antamaa kuvaa: vanhusten hoidon isoin ongelma on eriarvoisuus. On myös erittäin laadukasta hoitoa, mutta huonoa hoitoa on liikaa. Yksi viidesosa kirjeistä kertoi hyvästä hoidosta ja loput ongelmista. Kirjeiden perusteella ei voi päätellä, kuinka yleistä hyvä tai huono hoito on, mutta se on selvää, että iäkkäiden tasa-arvo ja yhdenvertainen kohtelu eivät toteudu. Näin on, vaikka ikääntymiseen ja vanhustenhoitoon liittyviä suosituksia on annettu 1980-luvulta lähtien ja tietokirjoja, oppaita ja oppikirjoja on julkaistu. Puutteita on muun muassa vanhojen ravitsemuksessa ja henkilökohtaisessa hygieniassa. Unilääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään paikoin pitämään vanhukset vuoteissaan. Liikuntaa, ulkoilutusta ja kuntoutusta on vain vähän. Hoitosuunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita. Myös asenteiden tasolla on ongelmia: vanhusten mitätöintiä ja kielteisiä asenteita sekä potilaita että heidän omaisiaan kohtaan tuli esiin useissa kirjeissä. Kirjoittajat kuvasivat myös ponnistelujaan läheistensä hoidon laadun parantamiseksi. Kaikki esitellyt kantelut ja valitukset, yhteydenotot laitosten johtajiin, kuntien luottamushenkilöihin, aluehallintovirastoihin, Valviraan, eduskunnan oikeusasiamieheen ja oikeuskansleriin olivat olleet tuloksettomia. Tästä aiheesta ei esiintynyt kirjeissä yhtään myönteistä kommenttia. Tämä on mielestäni hälyttävää. En osaa sanoa, mistä se kertoo virkamieskunnan lepsuudesta kenties, Kivelä sanoo. PITKÄAIKAISHOITO ON OMA LAJINSA Kirjeiden valossa pahimpia paikkoja ovat pitkäaikaista hoitoa järjestävät terveyskeskusten ja kaupunginsairaaloiden vuodeosastot, joissa tyypillisesti on useita ihmisiä samassa huoneessa. Hoitojärjestelyjen lähtökohtana tuntuu usein olevan laitoksen arkirutiinien säilyttäminen, eivät niinkään vanhusten yksilölliset tarpeet. Uskon tämän johtuvan virheellisestä hoitoideologiasta. Hoidon malli on otettu akuuttihoidosta, jota on perinteisesti arvostettu enemmän kuin pitkäaikaissairaanhoitoa. Pitkäaikaishoito on kuitenkin aivan oma hoitotyön lajinsa, jota koskevat omat periaatteet. Työ on vaativaa, sitä tehdään omaa persoonallisuutta käyttäen ja se edellyttää monipuolista osaamista. Työn vaativuutta ei ole tuotu riittävästi esiin jos ajatellaan, että kuka tahansa osaa hoitaa vanhuksia, syyllistytään vanhustenhoidon mitätöintiin. Kivelä pahoittelee, että parantavien hoitojen yliarvostaminen johtaa hyvää elämänlaatua ylläpitävien hoitojen väheksymiseen. Iäkkäiden sairauksien lääkkeettömiä hoitoja on tutkittu melko paljon. Lääkärit eivät kuitenkaan arvosta niitä, koska niitä ei opeteta heidän koulutuksessaan. Esimerkiksi masennuksen hoidossa on näyttöä liikunnan, sosiaalisen toiminnan, muistelun ja muisteluterapian tehosta. Myös unettomuutta ja muistisairauksia voidaan menestyksellisesti hoitaa lääkkeettömästi. Toimintaterapia, päivänvalo, hyvä ruoka ja liikunta parantavat tutkitusti vanhojen vointia. Hyvän ravitsemuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Ter-

20 20 Oma PLUS Näin IKÄÄNTY- MINEN näkyy VANHENEMINEN AIHEUTTAA ihmisessä suuren joukon muutoksia, jotka nuortenkin on hyvä tuntea. Kuusikymppisen voimat riittävät vain harvoin samaan kuin kolmekymppisen tai nelikymppisen, vaikka yksilölliset erot ovatkin suuria. Muutosten etenemistä voi hidastaa esimerkiksi liikunnalla. Ulkonäkö muuttuu: iho ohenee, veltostuu ja rypistyy. Näyttää kuin käsien ja jalkojen tai vatsan iho roikkuisi. Monien hiukset ohentuvat ja harmaantuvat. Ryhti saattaa painua hieman kumaraan. Lihasmassa pienenee ja lihasvoimat heikentyvät. Myös sydämen toimintakyky heikkenee. Jo keski-ikäinen huomaa väsyvänsä entistä nopeammin. Esimerkiksi valvottu yö tuntuu eri tavalla kuin nuorena. Nivelet ja selkäranka jäykistyvät hieman, jolloin liikkuvuus heikkenee. Lihasten, nivelten ja hermoston yhteistoiminta hidastuu. Kaikki toiminta voi olla hieman hitaampaa kuin aiemmin. Henkinen ja fyysinen palautuminen hidastuu ikävuoden jälkeen: työviikon jälkeen tarvitaan koko viikonloppu lepoon. Aineenvaihdunta hidastuu, mikä johtaa helposti lihomiseen. Toisaalta yli 75-vuotiailla pitkää ikää ja hyvää toimintakykyä ennustava paino on lievä ylipaino. Näkö alkaa heikentyä jo vuoden iässä, kun silmän linssi jäykistyy. Lähinäön heikentyminen jatkuu vähitellen. Iäkkäät tarvitsevat myös enemmän valoa kuin nuoret nähdäkseen hyvin ja he häikäistyvät esimerkiksi pimeällä ajaessaan helpommin kuin nuoret. Kuulo heikkenee tyypillisesti siten, että sanojen erottaminen vaikeutuu, kun taustalla on hälinää. Myös äänen tulosuunnan erottamisesta tulee vaikeampaa. Lopulta myös makuaisti ja tuntoaisti heikkenevät. Suun terveydessä voi olla puutteita, jotka vaikeuttavat syömistä. Luut haurastuvat ja osteoporoosi vaanii etenkin naisia vaihdevuosien jälkeen. Munuaisten ja maksan toiminta hidastuu, mikä vaikuttaa lääkkeiden hajoamiseen ja erittymiseen. Moni lääke vaikuttaa vanhalla pidempään kuin nuorella. Myös alkoholin vaikutus voimistuu. Toipuminen hidastuu. Flunssa tai muu tulehdus voi kestää pitkään ja viedä voimia. Nälän tunne ja ruokahalu heikkenevät myöhäisvanhuudessa. Keskittymiskyky heikkenee tilanteissa, joissa on paljon aistiärsykkeitä. Työmuisti hidastuu, joten oppiminen edellyttää entistä enemmän kertausta. Oppimistulokset ovat kuitenkin hyvät. Asiakokonaisuuksien ymmärtäminen voi jopa parantua. Nimien ja tapahtumien mieleen palauttaminen voi viedä aikaa. Nopea päättelykyky saattaa hieman hidastua, mutta kiteytynyt älykkyys säilyy ja paranee 65 ikävuoteen asti, jonka jälkeen se alkaa heikentyä hitaasti. Luovuus säilyy, mutta se muuttaa muotoaan. Yksityiskohdat kiinnostavat entistä vähemmän, kokonaisuuksien hahmotus helpottuu. Näköalat laajenevat, hiljainen tieto lisääntyy. Monet kokevat, että tunteet vaimenevat. Ilo ja suru, onni ja viha voivat tuntua miedommilta kuin nuorena. veydenhuollon ammattilaisten ravitsemuskoulutus on kuitenkin puutteellinen. Kaikki ammattilaiset eivät tunne valtion ravitsemusneuvottelukunnan uusia ikääntyneiden ravitsemussuosituksia. Myöskin lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämä iäkkäiden lääketietopankki on harmillisen vähän tunnettu. Näistä apuvälineistä tarvittaisiin lisää viestintää viranomaisilta hoitohenkilöstölle. TAUSTALLA SÄÄSTÖT JA SYRJINTÄ Huono hoito johtuu Kivelän mielestä osin vanhoja syrjivistä asenteista, osin koulutuksen puutteista. Syytä on myös suomalaisen yhteiskunnan nopeassa muutosvauhdissa. Ennen 1990-lukua Suomessa oli vain kourallinen ihmisiä, jotka osasivat hoitaa iäkkäitä, koska yli 85-vuotiaita hoidettavia oli siihen asti ollut vain vähän. Kun heitä sitten alkoi tulla, heitä ei osattu hoitaa. Hoitotyön tai lääketieteen geriatrista koulutusta ei ollut juuri lainkaan. Siihen vielä rytisi lama, jonka vaikutukset olivat rajut. Koulutettua väkeä vedettiin 1990-luvun lamavuosina pois vanhustenhoidosta, ja heidän tilalleen otettiin ihmisiä työvoimatoimistosta. Vaikka 2000-luvun nousukauden aikana geriatrista koulutusta lisättiin ja ongelmista jo puhuttiin, puhujia oli Kivelän mielestä liian vähän. Markkinalähtöisyydestä, kaupallistamisesta, yksityistämisestä ja kilpailuttamisesta tuli iskusanoja. Kivelä on ehdottomasti sitä mieltä, etteivät markkinatalouden periaatteet sovi ihmisten hoitamiseen. Suomeen syntyi 1990-luvulla paljon pieniä, ammattitaitoisesti johdettuja vanhustenhoidon yrityksiä. Ne eivät kuitenkaan pärjänneet kilpailutuksessa isommille yrityksille. Kuntien olisi ollut täysin mahdollista suosia kotimaista, laadukasta osaamista ja pieniä vanhustenhoidon yksiköitä, mutta tätä valintaa ei tehty. Nyt näitä isompia suomalaisyrityksiä on myyty kansainvälisille toimijoille. Ruotsin kokemukset osoittavat, että kun vanhusten hoitaminen on bisnestä, jonka ainoa tavoite on tuottaa rahaa omistajilleen, se johtaa väistämättä työvoiman vähentämiseen ja palvelun heikkenemiseen. Tämä trendi tulee johtamaan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuhoon, Kivelä murehtii. Kivelän mukaan kilpailuttamisen tuomista säästöistä ei ole näyttöjä. Häntä huolestuttaa, että Suomen tulisi EU:n kannan mukaan kilpailuttaa palveluitaan nykyistäkin enemmän. Monissa EU-maissa on luovuttu sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamisesta. Tähän pitää Suomessakin ryhtyä, Kivelä kehottaa. Sirkka-Liisa Kivelän mielestä vanhustenhoidon hyvä laatu edellyttää kaikkien kansalaisten myönteistä suhtautumista iäkkäisiin, iäkkäiden arvostamista yhteiskunnassa ja iäkkäitä tukevien henkilöiden korkeatasoista eettistä toimintaa. APTEEKEILLA OMA ROOLINSA Apteekeilla on Kivelän mielestä oma, tärkeä roolinsa vanhusten hoidossa. Farmaseutit ja proviisorit ovat hänen mukaansa lähteneet melko innokkaasti toteuttamaan moniammatillista lääkehoidon kokonaisarviointia, jossa käydään läpi asiakkaan koko lääkehoito, karsitaan päällekkäisyydet ja pidetään silmällä lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia. Lääkärit eivät kuitenkaan osaa käyttää apteekkiväen asiantuntemusta riittävästi hyväksi. Terveydenhuolto ja apteekit hoitavat ja palvelevat samoja ihmisiä, mutta tekevät liian vähän yhteistyötä. Lääkäreiden tiedoissa on paljon aukkoja asioissa, jotka ovat farmasisteille tuttuja. Toisaalta farmasian koulutus on ollut apteekkikeskeistä, eivätkä farmasistit ole tottuneet toimimaan osana terveydenhuoltoa. Farmasistien pitäisi työntyä rohkeasti terveydenhuoltoon ja tarjoutua mukaan tiimeihin perusterveydenhuollossa. Apteekkien ja kotona asuvien iäkkäiden kannattaisi solmia pitkäkestoisia asiakassuhteita, jolloin apteekissa voitaisiin antaa neuvontaa, seurata lääkkeiden käyttöä sekä arvioida lääkkeiden yhteisvaikutuksia. Lääkehoidon kokonaisarviointi voisi olla maksullinen palvelu, joka olisi mahdollista myös kytkeä kantaasiak kuuteen, Kivelä ideoi. Ajantasainen lääkelista olisi tärkeä niin nuorelle kuin vanhallekin ihmiselle etenkin hoitopaikkojen vaihtuessa. Tällä het- kellä sellaisia ei juurikaan tehdä. Apteekit voisivat Kivelän mielestä auttaa, koska sähköisen reseptin myötä apteekki pääsee katsomaan, mitä lääkkeitä asiakas on ostanut. Lääkelistasta voisi kehittää maksullisen tai kantaasiakkuuteen liittyvän bonuspalvelun, jossa asiakas saisi tulostetun lääkelistan mukaansa tarpeen mukaan tai ainakin kerran vuodessa. LISÄTIETOJA: Sirkka-Liisa Kivelä ja Sari Vaapio: Vanhana tänään. Kustantaja Suomen Senioriliike ry, tilattavissa Senioriliikkeestä. Myös kirjakaupoissa. UUTUUS

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ It s in our nature EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ EQ EVERYDAY sisältää tuotteet Lifeforce ja Vitastrong. Tuotteet on kehitetty täydentämään toisiaan ja varmistamaan kehosi K2-vitamiinin, omega-3-rasvahappojen,

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi?

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Ruokinnan tarkoitus Taata eläimelle sen kasvun, elintoimintojen ja lisääntymisen kannalta välttämättömät ravintoaineet ja täyttää

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot