66 1/2011. Selkeät vaihtoehdot kiinnostavat politiikassa. Terveyden edistäminen kaikille elämänalueille. EU:n terveyskomissaari John Dalli:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "66 1/2011. Selkeät vaihtoehdot kiinnostavat politiikassa. Terveyden edistäminen kaikille elämänalueille. EU:n terveyskomissaari John Dalli:"

Transkriptio

1 66 1/2011 Maaliskuu Terveyden edistämisen lehti Selkeät vaihtoehdot kiinnostavat politiikassa EU:n terveyskomissaari John Dalli: Terveyden edistäminen kaikille elämänalueille Hilkka Pietilä: Kehitystä ei osteta rahalla Hyvä johtaja hallitsee dialogin Uusi sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestö: SOSTE

2 66 1/2011 Maaliskuu Pääkirjoitus Yhdessä eteenpäin Tämä vuosi tuo monia sosiaali- ja terveysalan kannalta tärkeitä uudistuksia ja muutoksia. Valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa valmistellaan parhaillaan ja alan keskeiset toimijat ovat julkaisseet uusia strategioitaan toimialan kehittämiseksi. Toukokuun alussa voimaan astuu terveydenhuoltolaki. Se on saanut erityisesti huomiota valinnanmahdollisuuksien lisääntymisellä, sillä nyt asiakas voi valita aiempaa vapaammin mm. hoitopaikkansa. Terveydenhuoltolaki vahvistaa osaltaan myös sitä hyvää kehitystä, jota terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on ollut viime aikoina nähtävissä. Kunnissa asetetaan strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Samalla määritetään niitä tukevat toimenpiteet ja nimetään vastuutahot. Kun vielä eri toimialat ja toimijat tekevät yhteistyötä, muodostuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle hyvä perusta koko maassa ja kaikissa kunnissa. Vielä pitää varmistaa, että lain toimeenpanolle ja jalkauttamiselle on varmasti riittävästi resursseja kaikilla tasoilla. Uudistusten ja muutosten osalta jää paljon toiveita myös hallitusohjelmaan. Uudesta hallitusohjelmasta on tulossa useiden patoutuneiden odotusten ja toiveiden taikakirja, jonka odotetaan antavan vastauksia moniin asioihin. Kovin moni asia onkin siirtynyt ja siirretty seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle. Odotuksissa on myös terveydenhuollon rakenteiden ja rahoituksen kokonaisuudistus. Ongelmana on se, että yhteisymmärrykseen perustuvat linjaukset puuttuvat ja niitä ei ole helppo muotoilla. Tilannetta ei helpota se tosiasia, että muutokset lisäävät Uusi järjestö pystyy nykyistä paremmin ja laaja-alaisemmin toimimaan sosiaali- ja terveyspoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana. usein aluksi kustannuksia ja kustannushyödyt tulevat vasta muutamien vuosien päästä. Onko siis rohkeutta ja malttia tehdä riittävän pitkäjänteisiä ratkaisuja? Julkisen talouden tilanne kun tuskin on lähivuosina kovin valoisa ja positiivisen talouskehityksen varaan ei paljoa voi nojautua. Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen on kuitenkin saatava tukea hallitusohjelmasta. Näin voidaan välttää resurssien tuhlaaminen korjaavaan työhön ja vaikuttaa terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysyntään. Viime kädessä kyse ei ole aina edes rahasta vaan tahdosta. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat laatineet omat hallitusohjelmatavoitteensa. Ne kannattaa katsoa ja lukea ajatuksella Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistyksen (www.sosteryty.fi), Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (www.stkl.fi) sekä Terveyden edistämisen keskuksen (www.tekry.fi) kotisivuilta. Nämä pitkäaikaiset yhteistyökumppanit ovat perustaneet SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n, joka kokoaa sosiaali- ja terveysalan vaikuttamistoimintaa ja asiantuntemusta yhteen. Uusi järjestö pystyy nykyistä paremmin ja laaja-alaisemmin toimimaan sosiaali- ja terveyspoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana sekä vahvistamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja tukemaan kansalaistoiminnan kehittymistä sekä järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä. Perustajatahot siirtävät omat toimintansa kokonaisuudessaan SOSTElle, jolloin se aloittaa varsinaisen toimintansa. Muutos merkitsee sitä, että meneillään oleva toimintavuosi on Promon ja Terveyden edistämisen keskuksen viimeinen. SOSTE näkyy lehdessä koko vuoden. Avaus on tämän Promon sivulla 9. Kuva: Antero Aaltonen 2 Promo 66

3 Oppivatko vanhemmat edes tuntemaan syvällisesti omaa lastaan tai nuortaan? Päivi Nykyri, sivu 38 Sivu 6 Hilkka Pietilä: Maailma tarvitsee kipeästi kokonaisvaltaisempaa mallia nykyisen markkinauskon tilalle Ajassa, sivu 9 SOSTE vaikuttaa järjestöjen, valtion, kuntien ja elinkeinoelämän laajoissa verkostoissa. Uusi järjestö aloittaa toimintansa Sivu 10 Terveyden edistäminen ratkaisee Euroopan tulevaisuuden Promon haastattelussa EU:n terveyskomissaari John Dalli. Sivu 24 Katsomalla lisää hyvinvointia Kuten mikä tahansa uusi harrastus myös taiteen katsominen vaatii aikaa. Pysähtyminen, keskittyminen ja avoimuus harjaannuttavat silmää. Sivu 26 Hyvä johtaja hallitsee dialogin Innovatiivinen johtaminen on kuin orkesterin johtamista. Tuloksen tekemiseen tarvitaan järkiperäisen syy-seuraus-tulos-ajattelun lisäksi tunnetta, toisten arvostusta ja kokonaisnäkemystä, sanoo johdon konsultti Pekka Heikurainen. Sivu 28 Tulevaisuudessa tärkein tuotannontekijä on tieto Professori Pirjo Ståhle: Luova tuho edellyttää oman edun tavoittelemisesta luopumista, ristiriitojen myöntämistä ja avointa ilmapiiriä. 13 Suuri kakku haukattavaksi 14 Liikettä tee se itse -asenteella Ilmoittaudu: Terveyden ja hyvinvoinnin kohtalo 25.5., ohjelma sivulla Selkeät vaihtoehdot kiinnostavat politiikassa 16 Hyvinvoinnista on kysymys! 18 Terveyden ja hyvinvoinnin vastuukysymykset jakavat puolueita 20 Yhteiskunnalliset yritykset tulevat 22 Pehmeillä arvoilla, kovalla asenteella 23 Tekemisen meininkiä 30 Vuorovaikutus on verkoston voima 31 SOME Sosiaalinen media 32 Voidaanko arvopohjaista ihmisoikeutta määritellä talouden näkökulmasta? 33 Kovia faktoja päättäjille 35 Lisää luotettavuutta ja uskottavuutta toiminnan vaikutusten arviointiin Terveyden edistämisen keskus 3

4 1/2011 Maaliskuu Vapaaehtoistoiminta näkyväksi! Euroopan Neuvosto on nimennyt vuoden 2011 virallisesti aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodeksi. Ajankohtaista Vuosi nostaa esiin toimijat ympäri Euroopan. Tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä arvostusta sekä saada uusia toimijoita mukaan. Vapaaehtoistoiminta on yksi aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian keskeisistä ulottuvuuksista. Maaliskuussa starttaava haastekampanja kannustaa meitä suomalaisia mukaan vapaaehtois- ja järjestötoimintaan. Toiminta on palkitsevaa kaikille osapuolille. Se tukee yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, tuo erilaisia ihmisiä yhteen ja antaa oppimisen kokemuksia ja uusia taitoja. Monta lasta olisi jäänyt ilman harrastusta ja vanhusta ilman seuraa; monta metsään kadonnutta olisi jäänyt löytymättä ja monet festarit ja vaalikampanjat toteuttamatta ilman vapaaehtoisia. Suomessa teemavuotta koordinoivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi. Teemavuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Euroopan unionin tasolla vuotta koordinoi Euroopan komissio. Keskeinen toimija on myös kansalaisjärjestöjen eurooppalainen yhteistyöverkosto Alliance, joka tekee vuoden aikana mm. vapaaehtoistoiminnan edellytyksiin liittyvää kehittämistyötä. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnan 2011 vuodesta antaa projektisihteeri Karoliina Tikka puh , Mitä se vapaaehtoinen toiminta on? Vapaaehtoisena voit toimia tärkeän asian puolesta, joko itsenäisesti tai osana samanhenkisten ihmisten ryhmää. Se on vapaaehtoista, palkatonta toimintaa, jota tehdään yhteiseksi hyödyksi ja iloksi. Toimintaa tarjoavat mm. järjestöt, kunnat ja kirkko. Yli kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Suurin osa vapaaehtoisista toimii liikunnan ja urheilun, sosiaali- ja ter veys alan tai lasten ja nuorten parissa. Kirjo on laaja jalkapallon valmentamisesta yhdistyksen tilien tarkastamiseen. Vapaaehtoisena voit toimia vaikkapa järjestämällä tapahtumia, tukihenkilönä, kampanjoimalla, kerhonohjaajana tai varainkeruussa. Viikon vapaaehtoinen: Pieni muna, paljon vapaaehtoistoimintaa Tunnetko sinä erityisen kiitoksen ansaitsevan Viikon vapaaehtoisen? Ilmianna hänet inspiraatioksi ja innoittajaksi meille kaikille: viikon+vapaaehtoinen/ Valmistaudu sijoittamaan tuntejasi Avaa oma Tuntitili -sivustolla pääset näkemään, mitä kaikkea voit tehdä. Valitse juuri sinua eniten kiinnostavat kohteet ja arvioi kuinka monta tuntia olet valmis toimimaan vapaaehtoisena tänä vuonna. Haluamasi järjestö ottaa yhteyttä, ja pääsette sopimaan yhdessä vapaaehtoistoiminnan yksityiskohdista. Ja ihan kaikki voittavat! Munamies tilittää vapaapalokunnalle 42 tuntia Miksi pieni muna tilittää tuntejaan vapaaehtoistoimintaan? Jotkin asiat jäävät ihmisiltä huomiotta. Toisten huomioonottaminen, lämpö ja ystävällisyys. Munamiehellä ei ole aiempaa kokemusta vapaaehtoistoiminnasta. On pelkästään vapaista kanaloista. Vapaapalokuntatoiminta on tärkeää. Palomiehet ovat suuria ja tekevät hyvää työtä. Munana haluan ylittää itseni. 4 Promo 66

5 Unikoulu aikuisille Unettomuus on yleisin unihäiriö, josta tutkimusten mukaan kärsii jo yli miljoona suomalaista. Unettomuuden seurauksena elämänhalu vähenee, mieliala heittelee ja stressi, keskittymisvaikeudet sekä tapaturmariskit lisääntyvät. Unettomuudesta onkin tullut 2000-luvun työikäisten painajainen. Kirja antaa ajantasaista tietoa tutkimuksesta, riskeistä ja hyvän yöunen merkityksestä. Uni on herkkä hyvinvoinnin mittari ja itse voi tehdä paljon unen parantamiseksi. Huolehdi unestasi, niin uni huolehtii sinusta. Kirjoittajat Markku Partinen on neurologian dosentti ja unitutkija, Maarit Huovinen työskentelee lääketieteen toimittajana ja tietokirjailijana. Työparilta on ilmestynyt myös WSOY:n Miten voit -sarjassa käytännönläheinen teos Terve uni (2007). Tapaturmapäivä perjantaina Vuoden 2011 teemana on liikuntatapaturmien ehkäisy. Päätapahtuma on Tampereella, jossa järjestetään tapaturmapäivänä seminaari Liikunnan iloa vai päätöntä menoa. Kuva: Marko Liukkonen Avaa silmäsi! Hameiden hidastamat -tietoisku tarttuu nuorten yleistyvään kannabiksen käyttöön. -näyttely asti Helsingin yliopistomuseo, Snellmaninkatu 3 Aikuisten on aika kohdata todellisuus ja otettava asia puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Pääkaupunkiseudulla joka viides nuori on kokeillut kannabista. Nuoret suhtautuvat aiempaa myönteisemmin kannabistuotteisiin ja noin 40 % nuorista uskoo kannabiksen hankkimisen olevan melko helppoa. Emme halua pelotella, vaan rohkaista aikuisia ottamaan asian puheeksi ja toimimaan aidosti lasten ja nuorten tukena ja turvana elämän valinnoissa, Tuomas Kurttila Suomen Vanhempainliitosta ja Irti Huumeista ry:n Jukka Riipinen sanovat. Lapset tarvitsevat nyt aikuisen läsnäoloa enemmän kuin koskaan. Kuva: Morguefile Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri Rosina Heikel opiskeli ja valmistui 1870-luvulla. Millaista oli elämä aikana, jolloin naisen paikka oli kotona perheen parissa, ja jolloin hänen oli yliopistoon opiskelemaan päästäkseen anottava vapautusta sukupuolestaan? Millaista oli olla nainen aikana, jolloin isä saattoi tehdä tyttärensä perinnöttömäksi kuullessaan tämän suunnittelevan lääkärin uraa? Keitä olivat ennakkoluuloja murtaneet ensimmäiset naislääkärit? Näyttely valottaa naislääkäreiden kohtaamia haasteita opintiellä, työelämässä ja arjessa. Se kuljettaa kävijän 1800-luvun lopulle ja luvun alkuun, jolloin naiset ensi kertaa ottivat paikkansa tiedemaailmassa ja lääkärin työssä. Kuva: MUSEOVIRASTO Vahvista hyvinvointiasi seuraa kevään tuloa Luonto-Liiton Kevätseuranta käynnistyy hangista huolimatta jälleen maaliskuun puolivälissä. YK on julistanut vuoden 2011 kansainväliseksi metsävuodeksi. Myös Kevätseurannassa kiinnitetään tänä vuonna huomiota metsiin ja kannustetaan retkille lähimetsiin. Kevätseurantaan voi osallistua kuka tahansa. Havaintoja kerätään 42 vakiolajin lisäksi vuosittain vaihtuvista teemalajeista. Metsä-teemaan liittyen tänä keväänä havaintoja pyydetään myös haavanlehden aukeamisesta, kangasperhosesta, kevätpiiposta, kukkamaljakkaasta sekä sirittäjästä. Havainnot kootaan Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan ja niiden avulla vertaillaan lajien esiintymistä ja runsautta. Näin muodostuu kokonaiskuva kevään etenemisestä eri puolilla Suomea. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Raha-automaattiyhdistyksen koko voitto käytetään sosiaalija terveysjärjestöjen toimintaan sekä sotiemme veteraanien hyväksi. Valtioneuvosto päätti , että 781 sosiaalija terveysjärjestöä saa kohteeseen RAY:n vuoden 2010 voittovaroista tänä vuonna avustuksia 268,2 miljoonaa euroa. Lisäksi Valtiokonttorille osoitetaan 99,3 miljoonaa veteraanien kuntoutukseen ja sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin. Yhteensä suomalaiseen hyvinvointiin käytetään pelitoiminnasta kertyneitä voittovaroja 367,5 miljoonaa euroa. Terveyden edistämisen keskus 5

6 Kehitystä ei osteta rahalla Yltäkylläisyys saavutetaan rajoittamalla tarpeita eikä hamuamalla aina vain enemmän Teksti Paula Mannonen kuvat Kimmo Brandt Kun Hilkka Pietilä 1950 luvulla perehtyi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn aineistoon, hän sanoo ensin kauhistuneensa ja sitten suuttuneensa. Olin viiden vuoden ajan opiskellut ravintoasioita yliopistossa, enkä tiennyt maailman nälästä ja aliravitsemuksesta mitään. Havahtuminen sai tuoreen maa- ja metsätaloustieteiden maisterin perehtymään kehityskysymyksiin. Elämäntyönsä hän teki Suomen YK-liiton pääsihteerinä. Sen jälkeenkin hän on jatkanut samojen asioiden parissa vapaana luennoitsijana ja kirjoittajana. Kiinnostuksen aiheet ulottuvat kehitysmaista ja ihmisoikeuksista rauhankulttuuriin ja naisten asemaan. Tärkeätä näille kaikille on talous, jonka vaihtoehtoja olen myös yrittänyt pohtia. Maailma tarvitsee kipeästi kokonaisvaltaisempaa mallia nykyisen markkinauskon tilalle. Haastattelun ensimmäisen version luettuaan Hilkka sanoi vierastavansa suuresti pelkkää sukunimen käyttöä tekstissä. Hänelle se on perua ajalta, jolloin vain miehet kirjoittivat tärkeistä asioista. Toiveena oli käyttää joko koko nimeä tai sitten vain etunimeä. Näin sovittiin. Markkinoiden orjia Maatilalle vuonna 1931 syntynyt Hilkka kasvoi aivan toisenlaiseen taloudenpitoon kuin nykyisin on tapana tai mahdollista. Rahalla mitattuna ihmiset olivat paljon köyhempiä, mutta kun he Maailma tarvitsee kipeästi kokonaisvaltaisempaa mallia nykyisen markkinauskon rinnalle. olivat omaehtoisempia ja omavaraisempia, rahaa myös tarvittiin vähemmän. Maalaistausta on auttanut ymmärtämään tilannetta kehitysmaissa, joissa suuri osa asukkaista elää edelleen omavaraistaloudessa. Vaikka malli ei sellaisenaan riitä turvaamaan kasvaneen väestön tarpeita, köyhien maiden ei kuitenkaan pitäisi seurata teollisuusmaiden esimerkkiä. Kodeissa tehtyä työtä on meillä korvattu ostettavilla tuotteilla ja palveluilla. Samalla ihmiset ovat menettäneet niitä taitoja, joilla he aikaisemmin tulivat toimeen. Riippuvuus markkinoista vähentää valtaa päättää omasta arjesta; siitä, mitä teemme itse ja mitä ostamme. Italialaisen taloustieteilijän Mario Cogoyn mukaan markkinautopian lopullisessa muodossa kaikki työnteko ja osaaminen häviää kodeista. Kuluttajaksi typistetty kansalainen joutuu myymään yhä suuremman osan ajastaan työmarkkinoille ostaakseen kaiken tarvittavan. Surkea vaihtokauppa. Oravanpyörän vauhti vain kiihtyy, koska markkinat luovat koko ajan uusia tarpeita. Nyt jo monet arjen asiat ostetaan valmiina paketteina. Jopa vapaa-ajan harrastuksiin tarvitaan aina vain enemmän rahaa. Arkipäivän taitojen osaaminen on Hilkka Pietilälle avain oman elämän hallintaan. Kyse on pään, käsien ja sydämen käyttämisestä. Jokaisen tulisi pystyä suunnittelemaan oma taloutensa; miettiä todellisia tarpeitaan, niiden hankkimiseksi tarvittavaa rahan määrää ja sitä, miten varat hankitaan. Itse tekemällä säästää rahaa ja saa elämäänsä tyydytystä ja iloa. Sosiaaliset taidot taas auttavat meitä elämään yhdessä muiden kanssa. Kuinka paljon on tarpeeksi? Pohjoismainen hyvinvointivaltio on viimeisten 20 vuoden aikana joutunut kovaan myllytykseen. Hilkan mielestä hyvinvointimallia olisi pitänyt kehittää purkamisen sijasta. Tärkeintä on miettiä sitä, kuinka paljon on tarpeeksi. Järjestelmää rakennettaessa olisi pitänyt ajatella myös kattoa. Ihmisen aineelliset perustarpeet eivät ole rajattomia ja tietyn tason jälkeen hyvinvointi ei enää lisäänny suuremmilla tuloilla eikä enemmällä kulutuksella. Jatkuvan taloudellisen kasvun ideologia on kestämätön paitsi ekologisesti, myös eettisesti. Kasvun välttämättömyyttä perustellaan kuitenkin usein juuri hyvinvoinnin ja palvelujen lisäämisellä. Kun tietää, paljonko on tarpeeksi, tämä kytkös purkaantuu. 6 Promo 66

7 Kodeissa tehtyä työtä on meillä korvattu ostettavilla tuotteilla ja palveluilla. Samalla ihmiset ovat menettäneet niitä taitoja, joilla he aikaisemmin tulivat toimeen. Terveyden edistämisen keskus 7

8 Toiminta perheen ja läheisten ihmisten hyväksi on alkuperäisin ja edelleen olemassa oleva hyvinvoinnin tuottamisen malli. Hilkka Pietilä muotoili omaa vaihtoehtoaan yhdessä professori Kyösti Pulliaisen kanssa jo 1980 luvun alussa. Heidän mukaansa kehittyneissä maissa elämänlaatua parannetaan muuttamalla arki- ja työelämän järjestystä, ei kasvattamalla kansantaloutta. Toiminta perheen ja läheisten ihmisten hyväksi on alkuperäisin ja edelleen olemassa oleva hyvinvoinnin tuottamisen malli. Siksi asunnot, työpaikat ja palvelut olisi sijoitettava lähelle toisiaan, jotta työn ja perheen yhteensovittaminen olisi helppoa. Työaikoja pitäisi myös pystyä järjestelemään elämäntilanteen mukaan. Ihmisten tulisi ottaa enemmän valtaa oman arkensa suunnitteluun. Hilkka uskoo, että monet ihmiset olisivat valmiita valitsemaan pienemmät tulot, jos sillä saisi enemmän aikaa perheelle ja itselleen. Ranskalainen sosiologi Guy Roustang on todennut, että yltäkylläisyys saavutetaan rajoittamalla tarpeita eikä hamuamalla aina vain enemmän. Tämä aletaan nykyisin jo ymmärtää. Talousteoria pitää haastaa Hilkka Pietilän mukaan kotitalous on pohjimmiltaan ainoa osa taloutta, jossa meillä on vielä valta päättää itse. Siksi hän ei voi olla hämmästelemättä, että vallansiirto kodeista markkinoille edelleen kulkee kehityksen nimissä. Keskustelu vaihtoehdoista on olematonta. Taloustiede on vain rahan tiedettä ja sitä hallitsee käsitys, että työn, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus tuottaa parhaan tuloksen sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Talouden pohtimista ei hänen mielestään saa jättää vain taloustieteen asiantuntijoille. Kaikki pohjoisen vauraat maat ovat hyötyneet kolonialismista, oli niillä sitten aikanaan omia siirtomaita tai ei. Heidät ehdollistetaan jo koulutuksessaan hyväksymään se kasvun ja markkinoiden logiikka, joka uhkaa maapallon elinkelpoisuutta ja yhteiskuntien sosiaalisia rakenteita. Vaihtoehtoisen talouden kannattajia pidetään monesti faktoista piittaamattomina haihattelijoina, mutta viralliset laskelmatkaan eivät usein nojaa luotettavaan tietoon. Palkatta kodeissa tehdyn työn arvo voi teollisuusmaissakin olla lähes puolet kansantuotteesta, mutta se ei näy tilastoissa. Myös taloudellisen kasvun mittarit ovat vääristyneitä. Osa kasvusta on harhaa, joka syntyy, kun palkaton työ muuttuu markkinoille siirtyessään näkyväksi. Vain rahan liikkumista tilastoidaan. Talousjärjestelmän eettinen kestämättömyys kärjistyy selkeimmin kehitysmaiden köyhyyteen. Hilkka Pietilä toteaa kolonialismin jatkuvan täyttä päätä. Nyt sitä harjoittavat ennen kaikkea suuret kansainväliset firmat, jotka vievät tuotantonsa sinne, missä raaka-aineita saa halvalla ja missä myös työvoima on halpaa. Sitä ei vain haluta nimittää kehitysmaiden riistoksi. Kaikki pohjoisen vauraat maat ovat hyötyneet kolonialismista, oli niillä sitten aikanaan omia siirtomaita tai ei. Siksi mekin olemme velkaa köyhälle etelälle. Velkaa ei ole vielä koskaan lyhennetty ja kehitysapu on hävettävän pientä. Maailmanparantaja ei luovuta Hilkka Pietilän kannanotot ovat vuosien varrella ärsyttäneet monia. Hän uskoo suorapuheisuutensa vaikuttaneen myös siihen, että monia hänen kirjoittamiaan juttuja ei ole haluttu julkaista. Miehen sanomana moni kannanotto olisi todennäköisesti otettu vakavasti. Onneksi minun ei sentään tarvitse elää kirjoittamalla, kun nautin tätä elinikäistä apurahaa, Hilkka kuvaa eläkettään. Hän tunnustautuu mielellään maailmanparantajaksi. Sanalle usein annettu merkitys taivaanrannan maalarina ei häiritse häntä. Maailma on kaikkea muuta kuin valmis, eikä muutosta saada aikaan ilman aktiivisten ihmisten toimintaa. Turhauttaako se, että omaa viestiään ei saa läpi? Ei, sillä en ole yksin näiden ajatusteni kanssa. Meitä samalla tavoin ajattelevia on paljon. Monet arvovaltaisetkin tahot ovat kritisoineet rikkaiden maiden talouskasvua jo ainakin neljäkymmentä vuotta. n 8 Promo 66

9 Ajassa SOSTEn pystytys täydessä vauhdissa Uusi sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestö edistää terveyttä ja vahvistaa sosiaalisesti kestäviä rakenteita. Teksti Paula Launonen kuva Antero Aaltonen Tammikuussa perustettu SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry kokoaa yhteen kolmen vaikutusvaltaisen järjestön osaamisen ja asiantuntemuksen. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ja Terveyden edistämisen keskus Tekry ovat jo ryhtyneet valmistelemaan fuusiota. Virallisesti SOSTE aloittaa toimintansa Isot muskelit Yhdistyminen purkaa päällekkäisyyksiä ja vahvistaa jäsenjärjestöjemme yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Voimavarat suunnataan nyt yhteen kanavaan, kun aiemmin yksi järjestö saattoi olla kaikkien kolmen jäsen, SOSTEn puheenjohtajaksi valittu Tor Jungman toteaa. Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman tietää mistä puhuu, sillä myös hänen järjestönsä on tilittänyt jäsenmaksut kolmelle keskusjärjestölle ja osallistunut kaikkien kolmen luottamustehtäviin, hankkeisiin ja työryhmiin. SOSTE on sosiaali- ja terveysalan vaikuttaja samaan tapaan kuin EK on elinkeinoelämän ääni ja SLU liikuntakulttuurin edunvalvoja, Jungman vertailee. SOSTE on sosiaali- ja terveysalan vaikuttaja samaan tapaan kuin EK on elinkeinoelämän ääni ja SLU liikuntakulttuurin edunvalvoja. Tor Jungman Selkeä ja ketterä SOSTEn varapuheenjohtaja Leena Rosenberg- Ryhänen korostaa painoarvon lisääntymistä ja asioinnin selkeytymistä. Tekryn hallituksen puheenjohtaja, Suomen Syöpäpotilaiden toiminnanjohtaja katsoo kokonaisuutta sidosryhmien näkökulmasta. Onhan se paljon selkeämpää, kun on yksi osoite, johon ottaa yhteyttä. Toiminta muuttuu ketterämmäksi, kun ei tarvitse pohtia, että mille taholle tämä asia nyt oikein mahtaa kuulua. Ennen yhdistämistä edut, haitat, riskit ja mahdollisuudet selvitettiin ja asioista käytiin laaja keskustelu. Rosenberg- Ryhäsen mukaan Tekryn, STKL:n ja YTYn jäsenjärjestöt olivat yksimielisiä yhdistymisen eduista. Myös järjestöjen sidosryhmät kannattivat ajatusta. Tilat ja johtaja Parhaillaan SOSTE etsii yhteisiä tiloja. Tavoitteena on löytää parintuhannen neliön huoneisto keskeiseltä paikalta, hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Tekryssä, STKL:ssa ja YTYssä on noin 70 sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa, jotka siirtyvät uuden järjestön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Rosenberg-Ryhänen toivoo, että kaikki saataisiin saman katon alle mahdollisimman pian. Henkilöstö suhtautuu muutokseen myönteisesti. SOSTE nähdään mahdollisuutena, joka antaa potkua myös omalle ammatilliselle kehittymiselle. Uusi järjestö ei tietenkään ole kolme vanhaa järjestöä yhteen niputettuina, vaan tuloksena syntyy tavoitteiltaan, rakenteiltaan ja tehtäviltään uusi kokonaisuus, jonka kehittäminen tarjoaa kiehtovia haasteita, Rosenberg-Ryhänen pohtii. Kevään aikana SOSTElle rekrytoidaan myös toiminnanjohtaja. Tasa-arvo ja terveys Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, osallisuus ja vaikuttaminen, hyvinvointi ja terveys, luettelee Jungman SOSTEn keskeisiä tehtäviä. Jungmanin mukaan SOSTE on sosiaalija terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntija, jonka toiminta ulottuu alueelliselta tasolta valtakunnallisen kentän kautta kansainvälisille foorumeille. Yleishyödyllinen SOSTE rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä sekä vahvistaa oikeudenmukaisen ja vastuullisen yhteiskunnan perustaa. Keskeistä on myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen. Järjestöjen panos asiantuntijoina, edunvalvojina, kansalaistoiminnan ja osallistamisen mahdollistajina on olennainen osa suomalaista demokratiaa ja hyvinvointia, Jungman linjaa. n SOSTEn perustamisasiakirjan allekirjoittivat toiminnanjohtajat Janne Juvakka (ylärivi vas.), Riitta Särkelä ja Aimo Strömberg sekä puheenjohtajat Leena Rosenberg-Ryhänen (alarivi vas.), Raimo Lindberg ja Pirkko Karjalainen. SOSTEn tehtäviä Vahvistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Edistää tasa-arvoa, hyvinvointia ja terveyttä. Puolustaa ihmisten perusoikeuksia. Luo rakenteita kansalaistoiminnalle ja ruohonjuuritason vaikuttamiselle. Terveyden edistämisen keskus 9

10 Terveyden edistäminen ratkaisee Euroopan tulevaisuuden Terveyskomissaari kannustaa jäsenmaita suhtautumaan terveyden edistämiseen vakavasti. Suomen käytännöistä hän kertoo mielellään muille. Teksti Paula Launonen Kuvat Antero Aaltonen EU:n terveyspolitiikka Köyhyys, epäterveelliset elintavat ja sairastelu kulkevat Euroopassa käsi kädessä. John Dalli Viime syksynä EU:n terveyskomissaariksi nimitetty John Dalli sai vastuulleen ison haasteen. Hänen tehtävänään on kaventaa eurooppalaisia vyötäröitä, hillitä alkoholinkulutusta, sammutella savukkeita ja patistella sohvaperunoita liikkeelle. Dallin työtä ohjaa komission määrittelemä terveyden edistämisen strategia , jonka tavoitteena on asemoida terveys osaksi kaikkia EU:n toimintapolitiikkoja. Haasteita ovat yhtä lailla pandemioiden ja bioterrorismin torjuminen kuin liikenneturvallisuuden lisääminen ja terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen. Terveys, talous ja työ Oman mausteensa keitokseen antaa talouskriisi, joka hyökyi mantereelle samaan aikaan strategian jalkauttamisen kanssa. Talouden, terveyden, työllisyyden ja hyvinvoinnin yhtälö on Dallille tuttua jo hänen edellisistä tehtävistään Maltan talous- ja terveysministerinä. Fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ei saa kariutua talouden ongelmiin. Eurooppa strategian tavoitteena on talouskasvu ja kilpailukyky, joiden edellytyksenä on työkykyinen ja terve väestö. Terveyskomissaari osallistui helmikuussa peruspalveluministeri Paula Risikon kutsusta työseminaariin, jonka aiheena oli terveyden, talouden ja työllisyyden väliset kytkökset. Eurooppalaisten terveydentilan nykytilaa Dalli kehottaa tutkimaan vaikkapa OECD:n ja EU:n Health at a Glance julkaisusta. Yleisiä trendejä ovat muiden muassa eliniän kasvu ja elintapasairauksien lisääntyminen. Euroopassa tikittää terveyspommi? Jos mitään ei tehdä, parinkymmenen vuoden kuluttua mantereen kantokykyä koettelee sairasteleva, ylipainoinen ja muistamaton väestö. Vuonna 2025 yli 20 prosenttia eurooppalaisista on yli 65-vuotiaita. Erityisen nopeasti kasvaa yli 80-vuotiaiden osuus. Miehet elävät keskimäärin 74- ja naiset 80-vuotiaiksi. Ruotsalaismiehet elävät pisimpään, 79-vuotiaiksi, kun liettualaismiehet kuolevat jo 65 vuoden ikäisinä. Naisista pitkäikäisimpiä ovat ranskattaret (84 vuotta). Erilaiset vaivat alkavat kiusata keskimäärin 60 vuoden iässä. Maltalaisilla on odotettavissa eniten krempattomia vuosia, kun taas latvialaiset naiset ja virolaiset miehet alkavat sairastella keskiarvoa nuorempina. Väestön harmaantuessa dementiasta tulee yhä isompi haaste. Vuonna 2006 Euroopassa oli 7,3 miljoonaa dementikkoa, heistä 68 prosenttia naisia. Erilaisten muistisairauksien aiheuttama lasku yhteiskunnalle oli 177 miljardia euroa. Mikäli ennusteet toteutuvat, vuonna 2050 Euroopassa on 173 miljoonaa dementikkoa. Sydän- ja verisuonitaudit ja syöpä johtavat tilastoja Sydän- ja verisuonitaudit ovat EU-maiden yleisin kuolinsyy (40 %), syöpäsairaudet toiseksi yleisin (26 %). Vähiten syöpään kuollaan Kyproksella, Suomessa, Sveitsissä ja Ruotsissa (alle 150 kuolemaa per asukasta) ja eniten Unkarissa, Puolassa, Tsekissä, Slovakiassa ja Tanskassa (yli 200 kuolemaa per asukasta). Yleisimmin kuolema johtuu keuh- 10 Promo 66

11 Fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ei saa kariutua talouden ongelmiin. Tavoitteena on talouskasvu ja kilpailukyky, joiden edellytyksenä on työkykyinen ja terve väestö. Eurooppalaiset kuolevat keskimäärin 78-vuotiaina. Terveellisiin valintoihin kannustavat toimet kantavat parasta hedelmää korkean elintason maissa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Islannissa 30 prosenttia aikuisista tupakoi vuonna 1980, kun määrä oli laskenut 18 prosenttiin vuoteen 2007 mennessä. Vähiten kampanjat ovat vaikuttaneet kreikkalaisiin, joista 40 prosenttia tupakoi päivittäin. Köyhyys, epäterveelliset elintavat ja sairastelu kulkevat Euroopassa käsi kädessä, Dalli kommentoi. Eurooppalaisten ylipaino käy kalliiksi Alkoholin kulutuksen kehitys on mielenkiintoista. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana käyttö on vähentynyt perinteisissä viinimaissa Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa, kun taas Irlankosyövästä, jonka suurin riskitekijä on tupakointi. Vuonna 2008 EU-maissa diagnosoitiin 2,4 miljoonaa uutta syöpäsairastumista; 55 % miehiltä ja 45 % naisilta. Tavallisimmat olivat eturauhas-, suolisto-, rinta- ja keuhkosyövät. Ennen 75 vuoden ikää syöpään sairastuu arviolta 26,5 prosenttia EUkansalaisista. Diabetekseen EU-maissa kuoli henkilöä vuonna Vuonna 2010 noin 10 prosenttia EU-maiden terveysmenoista kohdistui diabeteksen oireiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Kakkostyypin diabetes on helposti ehkäistävissä: normaalipaino ja liikunta tehoavat parhaiten. Vuonna 2008 EU-maiden liikennetapaturmissa kuoli ihmistä. Vuodesta 1994 liikenneturvallisuus on lisääntynyt keskimäärin 40 prosenttia. Korkean elintason EU-maissa liikennekuolemien arvioidaan vähenevän yhä noin 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Elinolot ratkaisevat Vuonna 2008 EU-maissa tehtiin itsemurhaa; vähiten mantereen eteläisissä, eniten pohjoisissa ja itäisissä osissa. Itsemurhien taustalta löytyy päihderiippuvuutta, masennusta ja muita psykososiaalisia ongelmia. Tupakointi, päihteet, huono ravitsemus ja äidin teini-ikä ovat tärkeimmät riskit, joiden tuloksena EU-maiden vastasyntyneistä 6,4 prosenttia painaa alle grammaa. Vähiten alipainoisia vauvoja syntyy Islannissa, Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa (4 %), eniten Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa, Turkissa, Romaniassa, Bulgariassa ja Unkarissa (9 %). Vain yksi viidestä EU-maan lapsesta liikkuu riittävästi. Vähiten liikuntaa harrastavat italialaiset, sveitsiläiset ja luxemburgilaiset vuotiaat. Eniten liikkuvat slovakialaiset ja irlantilaiset; heistä noin 35 prosenttia liikkuu vähintään tunnin päivässä. Yksi seitsemästä lapsesta kärsii ylipainosta tai liikalihavuudesta. Hedelmiä ja vihanneksia jokainen EU-kansalainen syö keskimäärin 105 kiloa vuodessa. Eniten hedelmiä kuluu eteläisissä maissa (150 kg), ja vähiten itäisissä (80 kg). Alkoholia EU-maiden aikuiset juovat keskimäärin 11 litraa vuodessa. Useissa viinimaissa kulutus on vähentynyt, mutta esimerkiksi Suomessa kulutus on lisääntynyt yli 30 prosenttia vuodesta Yli puolet EU:n aikuisista on ylipainoisia tai liikalihavia ja keskimäärin 15,5 prosenttia EU-kansalaisista on sairaalloisen lihavia. Lähde: Health at a Glance: Europe 2010 Terveyden edistämisen keskus 11

12 On huolestuttavaa, että terveysmenojen kasvu on nopeampaa kuin talouden kasvu. nissa, Isossa-Britanniassa ja Pohjoismaissa kulutus on noussut. Erityisen huolissaan Dalli on liikalihavuudesta. Yli puolet Euroopan aikuisväestöstä on joko ylipainoisia tai liikalihavia. Viimeisten 20 vuoden aikana sairaalloisesti lihavien määrä on lisääntynyt puolella. Miten ylipainosta aiheutuvia sairauksia poteva, työkyvytön ja ennenaikaisesti eläköityvä väestö voi viedä Eurooppaa eteenpäin? Olen huolissani sekä ihmisten elämänlaadusta että liikalihavuuden talousvaikutuksista, Dalli toteaa. Komissaarin huoli on aiheellinen. Esimerkiksi Englannissa liikalihavuuden aiheuttamien sairauksien kustannuksien ennustetaan kasvavan 70 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Dallin mielestä on paradoksaalista, että samaan aikaan kun moniin vakaviin sairauksiin on kehitetty tehokkaat hoidot ja epidemioita osataan ehkäistä, uhkaa vääristä ravintotottumuksista ja liikkumattomuudesta johtuva sairastuminen koko mantereen tulevaisuutta. Se on huolestuttavaa, että terveysmenojen kasvu on nopeampaa kuin talouden kasvu. Vuonna 2008 Euroopan maiden bruttokansantuotteesta 8,3 prosenttia kului terveydenhoitoon, kun vastaava luku 1998 oli 7,3 prosenttia. Termi terveydenhoito tarkoittaa käytännössä sairauksien hoitamista. Vain kolme prosenttia terveysmenoista käytetään sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Kaikki mukaan talkoisiin Koska terveydenhoitomenojen osuus bruttokansantuotteesta kasvaa edelleen, joutuvat Euroopan maat miettimään resursseja vakavasti. Kansalaisille epämiellyttäviä vaihtoehtoja ovat leikkaaminen muista palveluista tai verojen nostaminen. Toivottavasti ratkaisu löytyy toimintojen tehostamisesta. Uskon, että nykyaikaisella informaatiotekniikalla on keskeinen rooli, Dalli sanoo. Mutta vieläkin tärkeämpää on satsaaminen ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen kaikilla elämänalueilla. Kouluilla on tärkeä rooli kasvattajina, elintarviketeollisuus voi vähentää haitallisten rasvojen ja suolan käyttöä, viranomaiset ja järjestöt voivat ohjata ja valistaa, arkkitehdit voivat piirtää aluesuunnitelmiin liikuntapaikkoja, työnantajat voivat tukea henkilöstön liikuntaharrastuksia. Oman roolinsa EU:n terveyskomissaarina Dalli määrittelee lähinnä koordinoivaksi. Hän ei usko lainsäädännön voimaan, vaan kannustaa kansallisia toimijoita kehittämään vapaaehtoisuuteen perustuvia ohjelmia. Suomen hyvistä käytännöistä kerron mielelläni eteenpäin. Olette tehneet tuloksekasta työtä esimerkiksi tupakoinnin vähentämisessä, liikuntaan kannustamisessa ja syöpäsairauksien seulonnoissa. Terveyden edistäminen otetaan Suomessa huomioon politiikan eri alueilla. Entä onko komissaarilla mitään keinoa, jolla puuttua huonovointisen mantereen ydinongelmaan eli köyhyyteen? Euroopan taloudellinen perusta on saatava vahvaksi, se on ainoa keino. Tämä on iso haaste kansallisille hallituksille, viranomaisille, yliopistoille, yrityksille ja järjestöille. n Suomi on aito kansalaisyhteiskunta, kommentoi terveyskomissaari Dalli. Järjestöillä vahva rooli terveyden edistämisessä Tekryn kehittämispäällikkö Ritva Varamäki osallistui John Dallin vierailun yhteydessä järjestettyyn työseminaariin. Hän kertoi EU:n ylimmälle terveysjohtajalle suomalaisesta terveyden edistämisen mallista, jossa järjestöillä on keskeinen rooli. Korostin sitä, että terveyttä luodaan ja ylläpidetään ihmisten arkisessa ympäristössä. Kansalaisten terveys ei ole pelkästään terveydenhuollon haaste, vaan se on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Puheenvuorossaan Varamäki kuvasi myös sitä, miten kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet päättyvän hallituskauden terveyden edistämisen politiikkaohjelman toteutukseen. Suomessa meillä on pitkä traditio kolmannen sektorin vahvasta roolista terveyspolitiikan toteuttajina. Dallin mielestä monet muut maat voisivat ottaa mallia meistä. Puheenvuoroani kommentoidessaan hän sanoi, että näin toimii aito kansalaisyhteiskunta. 12 Promo 66

13 Politiikkaohjelma on tuonut yhteen ihmisiä, jotka eivät muuten tapaa. Teksti Paula Mannonen Kuva Antero Aaltonen Suuri kakku haukattavaksi Politiikka Nykyisen hallituksen politiikkaohjelmat ovat parhaillaan kääntymässä loppuraporttivaiheeseen. Terveyden edistämisen ohjelman johtaja Maija Perho kokee nelivuotisen urakan jääneen selvästi plussan puolelle. Samalla se on nostanut esiin koko toimintamallia koskevia kehitystarpeita. Toivon, että ohjelma poikii jonkun terveyttä ja hyvinvointia edistävän hankkeen myös seuraavalle hallituskaudelle. Työn alle kannattaa silloin ottaa kapeampi siivu, mutta mennä syvemmälle. Näin jälkikäteen ajatellen me lähdimme ehkä haukkaamaan liian suurta kakkua. Työn tarkemman rajaamisen ohella Perho nostaa esiin toisenkin valintakriteerin. Politiikkaohjelmalla kannattaa tarttua asioihin, joita voidaan selvästi hoitaa vain monen toimijan yhteistyönä. Hallintorajat ylittävä malli helpottaa ongelmien perkaamista. Tätä kautta päästään joustavasti kehittämään myös lainsäädäntöä. tuksen pitävän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tärkeänä yhteiskunnallisena toimintana. Tämä on antanut pontta työhön kaikilla tasoilla. Tekryn terveysbarometri tukee käsitystä arvostuksen lisääntymisestä. Sama suunta näkyy terveydenhuoltolain uudistuksessa. Perho nostaa esiin erityisesti velvoitteen sisällyttää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet kuntastrategiaan ja seurata niiden toteutumista. Kunnan hyvinvointia kuvaavan tietopohjan vahvistaminen on hänestä myös tärkeää. Konkreettisesti politiikkaohjelma on ollut mukana 260 eri puolella Suomea järjestetyssä tilaisuudessa. Hankkeessa on lisäksi tuotettu aineistoja muun muassa terveyden edistämisen johtamisesta ja kansansairauksien ehkäisyn hyvistä käytännöistä. Opetusministeriön aloitteesta laadittu Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma (Taiku) on Perhon mielestä hyvä esimerkki politiikkaohjelman mahdollisuuksista. Vuoteen 2014 jatkuvaa toimintaa ohjaa ryhmä, jossa on mukana ministeriöitä, tutkimuslaitoksia ja taidealan järjestöjä. Ihmisten innostuksessa ja sitoutumisessa Taiku on noussut oikein helmenä esiin. Ajatuksena on saada taide ja kulttuuri mukaan hyvinvointistrategiaan: sote-pal- Toteutusmahdollisuuksia on paljon, mutta kaikissa on olennaista hakea laajaa yhteistyötä vaativia kokonaisuuksia. Maija Perho Hyviä esimerkkejä politiikkaohjelman aiheista voisivat Perhon mielestä olla sosiaalisen, fyysisen, psyykkisen ja ammatillisen kuntoutuksen kehittäminen, osatyökykyisten työllistämiseen liittyvien asioiden selvittäminen tai terveysviestinnän hyvien käytäntöjen levittäminen ja kouluttaminen. Toteutusmahdollisuuksia on paljon, mutta kaikissa on olennaista hakea laajaa yhteistyötä vaativia kokonaisuuksia. Arvostus kasvanut Työn tuloksista puhuttaessa Perho aloittaa politiikkaohjelman itseisarvosta. Teemavalinta kertoo halli- veluihin, työpaikoille, rakentamiseen ja kaavoitukseen, nuorisotoimeen ja niin edelleen. Näin laaja ymmärrys taiteesta ja kulttuurista hyvinvoinnin tekijänä on meillä vielä uutta. Konseptissa kehitettävää Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi viimevuotisessa arviossaan, että politiikkaohjelmiin sisältyvä strategisen ohjauksen ajatus ei ole toteutunut kovin hyvin. Hallinnonalojen väliset rajat eivät ole madaltuneet riittävästi ja siksi monet itsessään hyvät hankkeet eivät ole tuottaneet toivottua yhteisvaikutusta. Perho pitää kritiikkiä osittain perusteltuna. Hän muistuttaa, että meneillään on vasta toinen politiikkaohjelmakierros, joten mallin ei voi odottaa olevan vielä valmis. Nyt on mietittävä, mikä on vastuullisen ministerin ja ministeriryhmän rooli ja mitä asioita pitäisi käsitellä valtioneuvostossa. Ohjelmien seurannan voisi antaa vakituisille ministeriryhmille, koska ne kokoontuvat säännöllisesti ja niihin osallistutaan aktiivisesti. Ohjelmajohtajat Perho sijoittaisi valtioneuvoston kansliaan yksittäisten ministeriöiden sijaan. Kyseisen ministeriön ala painottuu helposti liikaa kokonaisuuden kustannuksella. Kun vastuu lakiesitysten antamisesta on yhdellä ministerillä, törmätään myös reviirirajoihin. Niin sanotun ohjelmaministerin valtuudet tulisi määritellä seuraavalla hallituskaudella selkeästi. Vaikka politiikkaohjelmat hakevat edelleen muotoaan, niitä kannattaa Perhon mielestä jatkaa ja kehittää. Puutteistaan huolimatta ohjelma on antanut mahdollisuuden laajaan verkostointiin. Se on tuonut yhteen ihmisiä, jotka eivät muuten tapaa. Malli on innovatiivinen ja se on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Politiikkaohjelman rinnalla on kulkenut lukuisia samaan aihepiiriin liittyviä hankkeita. Ohjelmien välinen työnjako vaatii Perhon mukaan jatkossa enemmän harkintaa. Minusta pitäisi nyt katsoa, mitä eri hankkeista voidaan koota Kaste-ohjelman sisään. Jokaisessa ohjelmassa ei tarvitse aina keskittyä uuden keksimiseen, vaan jo löydetyt hyvät käytännöt pitäisi saada leviämään ja väki koulutettua. Koordinaation pitäisi ulottua valtioneuvostotasolle, jotta päällekkäisyydet eri ministeriöiden alaisissa ohjelmissa saadaan vältettyä. n Terveyden edistämisen keskus 13

14 Liikettä tee se itse -asenteella Eilispäivän aktivistit ovat tämän päivän sankareita tai konnia. Teksti Paula Mannonen Kuvat Morguefile ja Tampereen yliopisto Politiikka Kansalaisaktivismi herättää monissa mielikuvan turkistarhaiskuista. Saman katon alle mahtuvat kuitenkin niin jääkäriliike kuin päivähoidon parantamista vaativat ryhmät. Kansalaisaktivismissa ihmiset alkavat itse toimia jonkin asian puolesta tai sitä vastaan käyttäen muita kanavia kuin puolueita tai valtiollisia organisaatioita, määrittelee politiikan tutkija Jarmo Rinne Tampereen yliopistosta. Aktivisti lähtee omille teilleen, koska hän ei usko asian etenevän virallisessa koneistossa, tai koska sitä ei voi edes hallita sieltä. Vaikka kansanliikkeet voivat koota yhteen eri-ikäistä väkeä, pääosin ne saavat voimansa nuorisosta. Nuoret suhtautuvat poliittiseen järjestelmään vanhempiaan epäluuloisemmin ja etsivät äänestämisen tilalle uusia vaikutustapoja. Oma totuus ratkaisee Rinteen mielestä aktivismia ei voi määritellä vain oikeiden asioiden ajamiseksi. Toimintatapaa voidaan käyttää sekä diktatuurien kaatamiseen että niiden rakentamiseen. Aktivisti toimii oman totuutensa mukaisesti, vaikka se olisi vallitsevan käsityksen tai lain vastainen. Päämäärän hyväksyttävyys on sitten eri asia. Viime kädessä oikea ja väärä tai ainakin liikkeiden arvostus ratkeaa jälkikäteen. Risto Alapuro sanoi aikanaan, että eilispäivän aktivistit ovat tämän päivän sankareita tai Nuoret suhtautuvat poliittiseen järjestelmään vanhempiaan epäluuloisemmin ja etsivät äänestämisen tilalle uusia vaikutustapoja Jarmo Rinne konnia. Näkökulma riippuu lopputuloksesta. Esimerkiksi jääkäreitä pidetään nyt itsenäisyysmielisinä, mutta toisenlaisissa oloissa heidät olisi käsitetty pettureiksi. Naisliike on hyvä esimerkki uudemmasta asennemuutoksesta. Hysteeristen akkojen touhuksi aikanaan leimatusta radikalismista on tullut valtavirran tasaarvopolitiikkaa. Vaihtoehtoinen käsityskanta on normalisoitunut myös ympäristönsuojelussa. Esimerkiksi kodin jätteiden lajittelu oli aikanaan tietoinen ympäristöteko. Nyt lapset tekevät sen automaattisesti. Asian etenemisestä kertoo sekin, että enää ei tulisi kuuloonkaan pukata verstaan jätteitä lähimpään ojaan. Kulttisen miljöön riskit Yksi kansalaistoiminnan keinoja koskeva jakolinja liittyy väkivaltaan. Sen määrittely ei ole itsestään selvää. Rinne kertoo seminaarista, jossa hollantilaiset liiketutkijat luokittelivat väkivallan joko lieväksi tai kovaksi; lieväksi katsottiin muun muassa autojen polttaminen. Lopulta yleisö äänesti jaottelusta. Raja kulki aika tarkkaan Pohjoismaiden ja muun Euroopan välillä. Täällä autojen polttaminen ei todellakaan ole lievää, mutta etelään mentäessä suhtautuminen muuttuu. Suomalaisten aktivistien tyypillinen toimintatapa on samaa rauhallista perua. Liikkeet tarjoavat vaihtoehtoa, mutta käyvät vuoropuhelua ja kiinnittyvät yhteiskuntaan. Ne saavat julkista rahoitusta, toimivat asiantuntijoina ja osallistuvat valmisteluun. Mitä puhdasoppisempi ja suljetumpi ryhmä, sitä helpommin se turvautuu väkivaltaan. Rinteen mielestä sisäänpäin kääntyminen on uhka kaikille radikaaliliikkeille. Jos ihmiset pyörivät vain omassa porukassaan, kukaan ei haasta sen mielipiteitä. Vähitellen käsitys oikeutetuista keinoista muuttuu ja vaikutusta haetaan yhä rankemmilla teoilla. Liiketutkimuksessa tähän viitataan termillä kulttinen miljöö. Hyvä esimerkki on saksalainen Ulrike Meinhof, jonka vasemmistolainen yleishumanismi radikalisoitui lopulta murhien suunnitteluksi ja toteuttamiseksi Bader-Meinhof -ryhmässä. Normaalielämässä ääri-ihmiset ovat harvinaisia. Poliitikkojen likvidoinnin tai valkoisen rodun herruuden kannattaja saa kahvipöydässä todennäköisemmin kehotuksen hakeutua hoitoon kuin sympaattisia kuulijoita. Verkosta tukijoita sen sijaan löytyy. Internet mahdollistaa ympäri maailmaa olevien ääri-ihmisten kohtaamisen, Rinne sanoo ja viittaa muun muassa kouluampujia ihaileviin ryhmiin. Hän ei usko, että vihakirjoittelua saadaan koskaan kuriin. Vapaus kuuluu nettiin ja sen suitsiminen herättäisi vain lisää aggressiota ja uhkailuja. On myös muistettava, että internet antaa rauhanomaisille ryhmillekin mahdollisuuden levittää omaa viestiään. Politiikkaa ja kulttuuria 1960 luvulla alkanut yhteiskunnallinen aktivoituminen liittyy Rinteen mukaan suureen kulttuuriseen murrokseen. Hän kiteyttää sen tee se itse -mentaliteetiksi. Murros näkyi muun muassa musiikissa ja omakustannelehdissä. Niissä oli tärkeintä asenne ja se, että on jotain sanottavaa, punk-faniksi ilmoittautuva Rinne luonnehtii. Tee se itse -toiminnalle oli tarvetta 1970-luvulla, sillä vapaa poliittinen radikalismi jähmettyi meillä nopeasti keskusjohtoiseksi taistolaisuudeksi. Rinne muistaa Olli Tammilehdon todenneen, että ympäristöliikettäkin käynnistettiin juuri vaihtoehtona tälle yli- 14 Promo 66

15 Selkeät vaihtoehdot kiinnostavat politiikassa Rajanveto kritiikin ja piikittelyn välillä ei aina ole helppoa. Teksti Paula Mannonen Kuva Tampereen yliopisto Politiikka politisoitumiselle. Nykyisten kansalaisliikkeiden kirjo on laaja ja ne miettivät toimintatapojaan tilanteen mukaan. Esimerkiksi globalisaatioliike on luopunut massatapahtumista ja toimii nyt verkostomuotoisesti. Myös eläinaktivistit ovat muuttaneet taktiikkaansa tarhaiskuista sokkikuviin eläinten kohtelusta. Uutiskriteeri on ongelmallinen kansalaisliikkeille. Jos mielenosoitus muuttuu mellakaksi, se näkyy julkisuudessa, mutta rauhanomainen toiminta ei herätä kiinnostusta. Lisäksi toimintaa on vähätelty esimerkiksi (kettu)tytöttelemällä, tai julkisuus on muuten ollut pilkallista tai kielteistä. Aktivistien näkökulmasta media toimii enimmäkseen vallanpitäjien puolella. Tähän on haettu vastapainoa kehittämällä omia tiedotuskanavia. Rinne antaa esimerkiksi itsenäisen tietotoimiston (www.indymedia.org). Indymedia antaa äänen vastarinnalle. Suomessa samaa asiaa ajoi nyt jo toimintansa lopettanut Vaikuttava tietotoimisto. n Yhteisöllinen Porkkanamafia Poliittisesta kuluttamisesta on Rinteen mukaan tullut merkittävä vaikutuskanava nuorille, jotka eivät muuten osallistu yhteiskunnalliseen toimintaan. Perinteisten ostoboikottien rinnalle on kehitetty uusia toimintamuotoja kuten Porkkanamafia. Ideana on ottaa yhteyttä ravintolaan tai kauppaan ja luvata sinne esimerkiksi 500 asiakasta, jos talo kehittää ympäristöystävällisyyttään. Viestiä kierrätetään sitten sosiaalisessa mediassa, kertoo Rinne, joka on itsekin istunut iltaa ravintolassa näin kutsuttuna. Porkkanamafiassa korostuu monille liikkeille tyypillinen yhteisöllisyys. Rinteen mielestä aktivismilla on muitakin hyviä vaikutuksia, jotka eivät liity suoraan toiminnan päämäärään. Kansalaistoiminta antaa tunteen elämänhallinnasta. Se on jo sinällään tärkeää. Kansalaisten pettymys politiikkaan ja poliitikkoihin on lisääntynyt. Terve kriittisyys on hyvästä, mutta turhautuminen on demokratian kannalta huolestuttavaa, sanoo politiikan tutkija ja Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja Sami Borg. Suomella ei olisi varaa etäännyttää ihmisiä yhteisten asioiden hoidosta, sillä äänestysprosentit ovat meillä jo ennestään alhaisia. Kun suomalaisista äänestää parlamenttivaaleissa alle 70 %, Tanskassa saatetaan päästä jopa lähelle 90 %:n tasoa. Äänestämättä jättäminen ei automaattisesti tarkoita poliittisen kiinnostuksen puutetta. Alhaiset prosentit nakertavat kuitenkin demokratian hyväksyttävyyttä, Borg sanoo. Väärin aktivoiduttu? Kun äänestämättä jättäneitä on pyydetty valitsemaan syitä päätökselleen, mikään yksittäinen peruste ei nouse muiden yli. Kärjen kuusi syytä epäluottamus politiikkaan, äänestämisestä ei ole hyötyä itselle, vaikeus löytää ehdokasta, viitsimättömyys, kiinnostuksen puute ja yhden äänen vähäinen vaikutus vaikuttavat usein päällekkäin. Niitä pitää tärkeänä syynä % äänestämättä jättäneistä. Ilmiön moniaineksisuuden Hyvä kansanvalta edellyttää tyytymättömyyden syiden ilmaisemista puolueille tai julkisessa keskustelussa. Sami Borg vuoksi siitä ei voi vetää helppoja johtopäätöksiä. Esimerkiksi nuoret ja vanhat äänestävät keski-ikäisiä harvemmin, mutta eri syistä. Myös huono-osaisuus vähentää osallistumista. Tämä ryhmä näyttää gallupien perusteella aktivoituvan parhaillaan perussuomalaisten kannattajiksi, mikä ei taas miellytä monia. Kysyn Borgilta, eikö ole vähän ristiriitaista huolestua alhaisesta äänestysprosentista ja sen jälkeen moittia ihmisiä siitä, että he aktivoituvat väärin. Erinomainen kysymys, Borg nauraa. Hän sanoo jo hieman väsyneensä vastaamaan kysymykseen eihän gallup ennakoi vaalitulosta?, eikä ryhdy tarkempaan analyysiin. Kansalaisvelvollisuuteen kasvetaan Vapaiden vaalien perusajatus on antaa kansalaisille vaikutta- Terveyden edistämisen keskus 15

16 misen mahdollisuus. Borgin mukaan äänestämiselle tavallisimmin ilmoitetut syyt ovat kuitenkin velvollisuus ja tapa. Ihmiset tietävät, että yhden äänen merkitys on rajallinen, mutta vaaleihin perustuva demokratia nähdään parhaaksi tarjolla olevista vaihtoehdoista. Siksi osallistumista pidetään tärkeänä jo itsessään. Vaalidemokratian arvostus ei usein ole viimeaikaisen harkinnan tulos, vaan siihen kasvetaan. Kun vanhemmat osallistuvat vaaleihin, lapset oppivat pitämään asiaa tärkeänä. Yhä useammalta nuorelta puuttuu tämä kokemus. Nuorten aktivoinnissa ratkaisevaa on suhde puolueisiin. Useimmissa puoluejärjestöissä sukupolvenvaihdos antaa vielä odottaa itseään. Puoluejärjestelmä on jäykkä eikä nosta riittävästi esiin nuoria kiinnostavia teemoja. Ei enää elämäntehtävä Etenkin pitkään jatkunut vaalirahoitussotku saattaa vieroittaa ihmisiä äänestämästä tulevissa vaaleissa. Borgin mielestä asian esilläpito on kuitenkin ollut tärkeää. Nyt on tehty näkyväksi aikaisemmin piiloon jääneitä käytäntöjä ja se on hyvä. Julkisuuden määrästä ja laadusta voidaan sitten keskustella. Mittasuhteet eivät ehkä ole pysyneet kohdallaan eikä käsittely ole ollut kovin analyyttistä. Borg pitää tärkeänä median vahtikoiratehtävää, kunhan se tapahtuu asiapohjalta. Rajanveto kritiikin ja piikittelyn välillä ei aina ole helppoa. Demokratialle ei ole hyväksi sekään, että tiedotusvälineiden tapa käsitellä poliitikkoja estää ihmisiä hakeutumasta luottamustehtäviin. Suomessa ei Borgin mielestä vielä olla tässä tilanteessa. Aikaisemmin yhteisten asioiden hoito oli usein elinikäinen tehtävä, mutta tämä on muuttunut. Suuntaus on poliittisen uran jättämiseen varhaisemmassa vaiheessa. Ilkeä julkisuus voi olla yksi mutta ei ainut selitys politiikasta luopuvien määrän kasvulle. Aktivointiin on keinoja Borg uskoo, että äänestysaktiivisuutta voitaisiin lisätä muun muassa jatkamalla vaalijärjestelmän uudistamista oikeudenmukaisemmaksi. Vaaleja voisi myös tiivistää, sillä parin kuukauden uutisputki väsyttää äänestäjiä. Ratkaisevaa on kuitenkin politiikan sisältö. Äänestäjät kiinnostuvat, jos heille tarjotaan selkeitä vaihtoehtoja. Nyt yleispuolueiden tavoitteet eivät juuri eroa toisistaan. Borg haluaa myös kansalaisten katsovan peiliin. On täysin demokratian mukaista jättää äänestämättä, jos päätös perustuu vaihtoehtojen arviointiin. Se ei ole ollenkaan sama asia kuin vain jättää vaalit hiljaa väliin. Hyvä kansanvalta edellyttää tyytymättömyyden syiden ilmaisemista puolueille tai julkisessa keskustelussa. n Eduskuntavaalit Hyvinvoinnista on kysymys! Eduskuntavaaliehdokkaat lupasivat, että vuonna 2015 Suomessa on puolet vähemmän köyhiä kuin nyt. Teksti Paula Launonen kuva Antero Aaltonen Politiikka Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaalipaneelissa puhuttiin hyvinvoinnin huomisesta. Tilaisuuden aluksi juontaja, Ylen toimittaja Satu Miettinen huomautti, että Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen puolittaa köyhyys vuoteen 2015 mennessä. Paneelissa istuivat Maria Guzenina-Richardsson, SDP; Timo Juurikkala, vihreät; Eeva Kuuskoski, keskusta; Sirpa Puhakka, vasemmistoliitto; Christel Raunio, RKP; Paula Risikko, kokoomus; Heikki Tala, perussuomalaiset. Kristillisdemokraattien Jussi Kärmeranta ei päässyt mukaan sairastumisen vuoksi. Miettinen tivasi eduskuntavaaliehdokkailta näkemyksiä sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Hän halusi myös selkeän vastauksen alan järjestöjen rahoituksesta. Nykyinen rahoitusmalli pysyy Mikäli sosiaali- ja terveysjärjestöjen koolle kutsumat panelistit istuvat eduskunnassa seuraavat neljä vuotta, järjestötoiminnan nykyinen rahoitusmalli jatkuu ja uusi kanava avautuu. Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto pysyvät itsenäisinä toimijoina ja aikanaan Valtiokonttorin veteraanien kuntoutuksesta vapautuvat varat ohjataan järjestöille. Tästä kaikki olivat yksimielisiä. Rahoitusmalli oli parilla kommentilla käsitelty ja linjaus yksiselitteinen. Köyhyyden puntarointi tuotti paljon monitulkintaisempia vastauksia. Kuinka paljon Suomessa on köyhiä nyt ja vuonna 2015? Miettinen kysyi ehdokkailta. Puoli miljoonaa köyhää Panelistit arvioivat köyhien määräksi Guzenina-Richardsson lupasi de- 16 Promo 66

17 Eduskuntavaaliehdokkaat ja panelistit Maria Guzenina- Richardsson, Timo Juurikkala, Eeva Kuuskoski, Sirpa Puhakka, Christel Raunio, Paula Risikko ja Heikki Tala olivat yhtä mieltä kahdesta asiasta: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusmalli säilyy nykyisellään, eikä sosiaalimenoja leikata. mareiden puolesta pudottaa luvun :een vuoteen 2015 mennessä. Vihreiden Juurikkalan tavoite on puoli miljoonaa. Samoilla linjoilla olivat RKP:n Raunio ja keskustan Kuuskoski. Vasemmistoliiton Puhakan mielestä vaalikauden loppuun mennessä köyhien määrä on puolitettava niin, että kansalaisella on tämän hetken mukaiset mediaanitulot eli euroa kuukaudessa. Vielä 1980-luvulla Suomessa oli maailman pienimmät tuloerot, mutta 90-luvun alun lamasta alkaen hyvinvointiyhteiskuntaa on ajettu alas. Nykymenolla köyhien määrä kasvaa, totesi Perussuomalaisten Tala, joka lupasi poistaa köyhyyden kokonaan kahdessakymmenessä vuodessa. Työ on paras turva Kuuskosken mielestä perusturvan korottaminen on väärä lääke; köyhyys poistuu, kun ihmisillä on töitä. Samaa mieltä olivat Risikko ja Raunio. Kaikkein köyhimpien kansalaisen tilanteeseen he kuitenkin lupasivat parannusta verovaroista. Ydinköyhät pitää joka tapauksessa hoitaa, Kuuskoski linjasi. Panelisteista Risikko oli ainoa, jonka mielestä lapsilisä saa vaikuttaa toimeentulotuen määrään. Talaa lukuunottamatta ehdokkaat kannattivat nykyistä järjestelmää, jossa lapsilisä maksetaan kaikille lapsiperheille tuloista riippumatta. Turvaa yhdeltä luukulta Vasemmistoliitto ajaa 750 euron perusturvaa, Puhakka totesi. Juurikkalan mielestä perusturva pitää korottaa 500 euroon kuukaudessa. Toimeentuloturvan perusosan siirtämistä Kelan hoidettavaksi kannattivat kaikki muut paitsi Risikko. Yleisökysymys koski pätkätöiden ja tukien yhteen sovittamista. Ei kenenkään pidä joutua elämään kokonaista kuukautta ilman tuloja, sanoi Guzenina- Richardsson. Asumistukea ei pidä menettää lyhytaikaisen työn vuoksi, linjasi Puhakka. Perustulo poistaisi suuren osan ongelmasta, arveli Juurikkala. Pitää ottaa koppi niistä, joilla ei ole mitään, vastasi Risikko. Omaishoitajat samalle viivalle Risikko peräänkuulutti yhtenäisiä kriteerejä omaishoidon tuelle. Kuntien käytännöissä on eroja; kotikunnan mukaan hoitaja joko saa korvauksen työstään tai uurastaa ilmaiseksi. Omaishoidon tuen siirtoa kunnilta Kelaan kannattivat Puhakka, Raunio ja Juurikkala. Kun puheenjohtaja Miettinen kysyi, sitoutuvatko ehdokkaat siihen, ettei sosiaalimenoja leikata tulevalla vaalikaudella, kaikki näyttivät vihreää. Ensisijaisia etuuksia pitää parantaa niin, että toimeentulotukia voidaan vähentää, tarkensi Guzenina-Richardsson. Jos pitkäaikaistyöttömille saataisiin töitä, niin jonot lyhenisivät ja tukikulut vähenisivät automaattisesti, linjasi Puhakka. Veroporkkanasta terveyttä Miettinen kysyi, pitäisikö kansanterveyden epäkohtiin puuttua ruoan verotusta muuttamalla. Alvi pois porkkanalta? Verotetaan raskaammin sokeria, alkoholia ja vähennetään verotusta hyviltä elintarvikkeilta, ehdotti Raunio. Guzenina-Richardsson on valmis korottamaan epäterveellisten elintarvikkeiden arvolisäveroa. Kuuskosken ja Talan mielestä erilaisten elintarvikkeiden erilainen verokohtelu johtaisi byrokratian lisääntymiseen. Sitten pitäisi palkata kasvisten arvonlisävirkamiehiä, ja se olisi kallista, Kuuskoski totesi. Puhakan mielestä sosioekonomisia terveyseroja parannetaan terveyspalveluita kohentamalla ja tuloeroja kaventamalla. Kaikki ehdokkaat kannattivat neuvonnan lisäämistä. Juurikkala tähdensi, ettei terveys ole pelkkää valistamista. Siihen vaikutetaan myös esimerkiksi kaavoituksella. Suositusten tilalle velvoitteet Guzenina-Richardsson korosti koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon roolia. Valtionapuja pitäisi korvamerkitä, jotta kunnat käyttäisivät rahaa retuperällä oleviin terveyspalveluihin. Entinen Lääkintöhallituksen ylilääkäri Tala huomautti, että 80-luvulla suomalaislasten hammasterveys oli maailman huippua. Tuolloin valtion normiohjaus oli tiukkaa ja lasten hammasterveys määriteltiin lailla hyvinvointipolitiikan ykköstavoitteeksi. Nyt kuntia ohjataan suosituksilla. Karies on taas ilmestynyt lasten suuhun ja suomalaiset ovat toiseksi lihavin kansa. Juurikkalan mielestä korvamerkittyyn rahoitukseen ei pidä palata, mutta valtion ohjausta pitää tiukentaa. Kuuskoski ja Risikko kannattavat kuntien itsehallintoa. n Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaalivaatimuksia Eriarvoisuutta vähennetään. Köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseksi sitoudutaan käytännön toimiin. Ensisijaisten etuuksien tasoa ja perusturvaa parannetaan. Toimeentulotuen perusosa siirretään Kelan hoidettavaksi. Harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään sosiaalityön välineenä. Sosioekonomisia terveyseroja vähennetään. Terveyden edistämisen keskus 17

18 Terve Vaalikone 2011: Terveyden ja hyvinvoinnin vastuukysymykset jakavat puolueita Teksti Ulla Heinola Politiikka Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaalikoneessa selvitettiin ehdokkaiden mielipiteitä keinoista lisätä kansalaisten hyvinvointia ja puuttua terveyseroihin. Vaalikoneessa haluttiin tuoda esille terveyden monet näkökulmat ennen kaikkea terveyttä edistävästä ja ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Viesti tuleville päättäjille on, että kokonaisvaltaiseen terveyteen vaikutetaan hyvin pitkälti perinteisen terveydenhuollon ulkopuolella. Olennainen rooli on olosuhteilla, joita yhteiskuntaan luodaan: onko työpaikkoja, varallisuutta, koulutusmahdollisuuksia, onko palveluita saatavilla ja kokevatko kansalaiset kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa. Haluttaessa kaventaa terveyseroja, olisi seuraavalla hallituskaudella panostettava juuri näihin asioihin, kohdentaen toimia niitä eniten tarvitseville. Yhteiskunta vai yksilö? Selvimmin nykyisten eduskuntapuolueiden väliset erot tulivat esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä vastuukysymyksissä. Vasemmistoliitossa, Sdp:ssä ja perussuomalaisissa nähtiin jyrkimmin köyhyyden ja syrjäytymisen johtuvan poliittisista päätöksistä, kun taas kokoomuksen ehdokkaat olivat tästä asiasta hieman eri mieltä. Myös kysyttäessä ihmisten vastuusta terveydestään oli nähtävissä ero niin sanotulla oikeisto-vasemmisto -akselilla. Vaikka jokainen eduskuntapuolue kannatti ainakin jossain määrin ihmisten vastuun lisäämistä omasta terveydestään, hanakammin sitä kannattivat kokoomuksen, keskustan ja RKP:n ehdokkaat. Vähiten vastuuta olivat lisäämässä Vasemmistoliiton ehdokkaat. Eroja puolueiden välille syntyi myös kysyttäessä, kärjistääkö nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä väestöryhmien välisiä terveyseroja. Nykyiset hallituspuolueet lukuun ottamatta vihreitä eivät nähneet terveydenhuoltojärjestelmässä tällaisia vaikutuksia, sen sijaan oppositiopuolueiden ehdokkaat näkivät. Työpaikkojen puute este terveyden tasa-arvolle Vaalikoneessa selvitettiin ehdokkaiden näkemyksiä myös suurimmista esteistä terveyden tasa-arvon toteutumiselle. Vastauksissa kaikki nykyiset eduskuntapuolueet nostivat esille työpaikkojen puutteen. Seuraavaksi eniten mainintoja sai sosiaaliturvan riittämättömyys. Puolueiden välillä oli kuitenkin eroja siinä, kumpaa painotettiin enemmän. Vaalikoneeseen vastanneet RKP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaat nostivat riittämättömän sosiaaliturvan työpaikkojen puutteen edelle, muilla asia oli toisin päin. Puolueista ainoastaan kokoomuksen ehdokkaat nostivat riittämättömän koulutuksen työpaikkojen puutteen rinnalle. Keskustan ehdokkaat pitivät riittämätöntä koulutusta ja sosiaaliturvaa yhtä suurina esteinä työpaikkojen puutteen lisäksi. Terveyden edistämisen hyötyjä ei tarpeen todistaa rahassa Yksikään nykyisistä eduskuntapuolueista ei vaatinut terveyden edistämisen hyötyjen todistamista rahassa. Ehdokkaiden vastauksista on tulkittavissa se, että terveyden edistäminen koetaan investointina tulevaisuuteen. Terveyden edistämisen tarpeellisuutta ei tällöin koeta tarvittavan joka kerta todistaa hintalapuin tai että tämä ylipäätään olisi aina mahdollista. Tulos on myönteinen terveyden edistämisen tulevaisuuden kannalta. Pitkässä juoksussa on nähtävissä, että terveyden edistämistoimiin sijoittaminen maksaa itsensä takaisin kansalaisten parempana terveytenä. Alkoholin mielikuvamainonta halutaan kieltää Vaalikoneessa selvitettiin myös elintapoihin liittyviä kysymyksiä. Yhteistä kaikille eduskuntapuolueille oli, että ne halusivat ainakin jonkin verran korottaa alkoholiverotusta nykyisestä tasosta. Selvästi vähiten alkoholiverotusta olivat kiristämässä RKP:n ja perussuomalaisten ehdokkaat ja eniten taas kristillisdemokraatit. Puolueet olisivat kuitenkin alkoholiveron kiristystä paljon selvemmin valmiit kieltämään alkoholin mielikuvamainonnan. Vahvimmin alkoholin mielikuvamainonta haluttiin kieltää kristillisdemokraattien ja toiseksi eniten vihreiden keskuudessa. Vähiten mielikuvamainonnan kieltämistä kannattivat kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat. Järjestöjen työlle annetaan arvostusta Vaalikoneessa oli myös muutama kysymys järjestöjen tehtävistä ja merkityksestä. Nykyiset eduskuntapuolueet olivat jonkin verran samaa mieltä väittämästä, että järjestöjen tärkein tehtävä on täydentää julkisen sektorin palveluja. Vastauksissa tuotiin kuitenkin esille se, että päävastuu palveluista on aina kunnalla eli julkisella sektorilla. Puolueiden välillä ei ollut tässä kysymyksessä suuria eroja. Puolueiden näkemykset olivat melko yhteneväisiä myös kysyttäessä, ovatko järjestöt otettu riittävän hyvin huomioon yhteiskunnallisina päättäjinä. Ehdokkaat olivat väittämästä hieman eri mieltä. Vastausta voinee tulkita siten, että järjestöjen näkemyksiä pitäisi ottaa nykyistä enemmän huomioon päätöksenteossa. Kysyttäessä mitä Suomen rahapelijärjestelmälle pitäisi tehdä, oli vastaus melko yksiselitteinen. Suurin osa eduskuntapuolueiden ehdokkaista säilyttäisi nykyisen yksinoikeusjärjestelmän eli Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen ja Fintoton. Vaalikoneeseen vastasi 71,6 % ehdokkaista, joista naisia oli 42,9 % ja miehiä 57,1 %. n Vaalikoneessa kysyttiin asenteisiin ja arvostuksiin, verotukseen, lapsiperheisiin, nuoriin, elintapoihin sekä järjestöjen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ehdokkaat vastasivat väittämiin janalla, jonka ääripäissä olivat vaihtoehdot eri mieltä samaa mieltä. Mukana oli myös monivalintakysymyksiä. Puolueiden kannat ovat ehdokkaiden vastausten keskiarvoja. Vaalikoneen rakentamisesta on vastannut Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) osana Se On Sinun Asiasi -päättäjäkampanjaa. Vaalikoneessa on allekirjoittajina 50 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Terve Vaalikone 2011 avattiin äänestäjille Lisätietoja: Tekryn viestintäsuunnittelija Ulla Heinola, puh , Vaalitko terveyttä? TERVE VAALIKONE 2011 Tuloerojen kasvu on hyva asia?.. Testaa kansanedustajaehdokkaat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaalikone Kaikki vastaavat vain omasta terveydestään? 18 Promo 66

19 Tiedonvaihtoa ja verkostoitumista pohjoismaisittain Turussa Kuinka voi pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta? Kohtaako tutkimustieto käytännön? Millaisilla rakenteilla terveyden edistämistä eri maissa tuetaan? Kansanterveyden ajankohtaisia asioita käsitellään Pohjoismaisessa kansanterveyskonferenssissa Turussa elokuussa. Teksti Marjatta Karvinen Pohjoismainen verkosto Pohjoismainen hyvinvointimalli toimii takapakeista huolimatta: kansalaiset pärjäävät valtion ja kansalaisjärjestöjen huolenpidossa. Uusia haasteita nousee sekä muuttuvasta maailmasta että maiden sisältä. Pohjoismaat uskovat terveyden edistämiseen, toimintamallit ja rakenteet vaihtelevat maittain: Toimintatapoihin vaikuttavat niin kansantuotteen määrä, yhteiskuntapolitiikka, rakenteet, kulttuurierot kuin suhtautuminen terveyden edistämiseen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja Elintavat ja osallisuus -osaston johtaja Antti Uutela sanoo. Hän toimii konferenssin ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana. HÄLSOFRÄMJANDE PÅ SYSTEMNIVÅ Hur klarar den nordiska välfärdsmodellen nutidens utmaningar? Hyvinvointi vaatii resursseja Eurooppalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta katsoen pohjoismainen malli vaikuttaa säröttömän yhtenäiseltä, mutta lähempää tarkastellessa eroja näkyy kautta historian. Suomi alkoi rakentaa terveysjärjestelmäänsä heikoista lähtökohdista 1960-luvulla. Hyvä taso saavutettiin 1990-luvun vastoinkäymisistä huolimatta. Elinajanodotteen mukaan olemme nyt eurooppalaista keskitasoa ja jopa Tanskan edellä. Pitkäikäisimpiä Pohjolassa ovat islantilaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset. Pohjois-Karjala -projektin ansiosta meillä alettiin sisäistää terveyden edistämisen merkitystä jo 1970-luvulla. Uutela kiittää maamme kansainvälisesti katsoen erinomaisia terveyden edistämisen käytäntöjä. Ruotsi ja Norja satsaavat hänen käsityksensä mukaan kuitenkin enemmän hyvinvointityöhön. Kokonaisuutena pohjoismainen toimintaympäristö on Uutelan mukaan edelleen suotuisa. Korkea elin- HEALTH PROMOTION ON SYSTEM LEVEL How does the Nordic welfare model cope with today s challenges? Järjestöt panevat arvot järjestykseen, argumentoivat ja toimivat. Ne antavat mahdollisuuden oppia ja osallistua ja tukevat virallista yhteiskuntaa. Antti Uutela Foto: Åbo stad/esko Keski-oja taso, hyvä koulutus, sitoutuminen demokraattisiin arvoihin, eroja tasoittava yhteiskuntapolitiikka, toimivat järjestelmät, järkiperäinen kehittäminen ja tutkimus tukevat hyvinvointipyrkimyksissä. Globaaleja uhkia työntyy nyt kuitenkin rajojen yli: tartuntataudeilta, terrorismin uhalta, ympäristöongelmilta ja ilmaston muutoksilta emme välty. Taloudelliset resurssit vaikuttavat ratkaisevasti terveystyön liikkumavaraan. Islanti on suurissa rahavaikeuksissa. Suomessa työttömyys lisääntyy ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa nopeimmin koko Euroopassa. Maahanmuuttajat korjaavat väestörakenteen vinoutumaa, mutta monikulttuurisuus tuottaa uusia haasteita; niistä naapurimaillamme on enemmän kokemuksia kerrottavanaan. Tiedonvaihtoa ja verkostoitumista Pohjoismaiseen hyvinvointikonferenssiin osallistuu järjestöjen, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin asiantuntijoita ja tutkijoita. Ohjelmassa järjestöt näkyvät vahvasti, onhan niillä perinteisesti merkittävä kansalaisyhteiskuntarooli kaikissa pohjoismaissa: Järjestöt panevat arvot järjestykseen, argumentoivat ja toimivat. Ne antavat mahdollisuuden oppia ja osallistua ja tukevat virallista yhteiskuntaa. Järjestöjen edustusta ehdottomasti tarvitaan kokouksessa, Uutela sanoo. Uutela olisi valmis laajentamaan osallistujien joukkoa tulevina vuosina Pohjoismaista Baltiaan. Hyvinvointiyhteiskuntiaan kehittävät Baltian maat voisivat hyötyä etenkin Suomen kokemuksista. Toisaalta Pohjoismaat taas saattaisivat oppia suhteellisuudentajua: hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys. Uutela odottaa paljon myös agendan ulkopuoliselta yhteydenpidolta. Toivon mukaan osanottajat verkostoituvat, oppivat toisiltaan niitä asioita, joissa ovat olleet heikkoja, ja saavat myönteistä palautetta omasta osaamisestaan, mikä lisää heidän motivoituneisuuttaan omissa tehtävissään. n Lisätietoja ja ilmoittautuminen: ja NFHK_kortti_A5_2.indd :35:21 Terveyden edistämisen keskus 19

20 Yhteiskunnalliset yritykset tulevat Kansliapäällikkö Erkki Virtasen mielestä yhteiskunnallinen yritys voi täydentää julkisia palveluja. Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi tarjota myös mallin kansalaisjärjestöjen maksullisen palvelutoiminnan organisoimiseen. Teksti Matti Välimäki Kuvat Antero Aaltonen Yhteiskunnallinen yritys Julkisten palvelujen, erityisesti hoito- ja hoivapalvelujen tarpeen ja kysynnän kasvun tyydyttämiseksi tarvitaan työryhmän näkemyksen mukaan uusia ratkaisuja ja tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisääviä tuotantomalleja. Yhteiskunnallinen yritys voi tässä suhteessa olla tuotantotapoja rikastuttava toimintamalli. Noin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän julkaistussa loppuraportissa Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasen mukaan työryhmän keskeisiin tavoitteisiin kuului selvittää, mitä yhteiskunnallinen yrittäjyys voisi tarjota suomalaiselle hoivasektorille tilanteessa, jossa väestö vanhenee ja palveluiden tarve kasvaa. Englannissa on nykyään noin yhteiskunnallista yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on miljardia puntaa. Brittein saarilla tulokset esimerkiksi vanhustenhuollossa ovat olleet niin hyviä, että mallia on syytä kokeilla myös Suomessa, Virtanen kertoo. Mutta maiden peruslähtökohdissa on tietenkin myös perustavanlaatuisia eroja. Suomessa julkisilla palveluilla on ollut perinteisesti paljon suurempi rooli kuin Iso-Britanniassa. Meillä ei ole mitään suurta missiota, että nyt yhteiskunnalliset yritykset pitää tuoda voimalla Suomeen. Mutta meilläkin on syytä miettiä, minkälainen rooli yhteiskunnallisilla yrityksillä voisi olla täydentävänä mallina, julkisen terveydenhuollon rinnalla. Virtanen huomauttaa, että yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallia voidaan hyödyntää toki muuallakin kuin vain hoitoalalla. Toisaalta hoito- ja hoiva-alat ja yleisesti terveyden edistäminen nousevat esille muutenkin kuin vain suuren palvelutarpeen takia: Uskon, että tällä alalla on paljon ihmisiä, joista yhteiskunnalliseen yrittämiseen liittyvä ajattelutapa tuntuu läheiseltä. Uskon, että tällä alalla on paljon ihmisiä, joista yhteiskunnalliseen yrittämiseen liittyvä ajattelutapa tuntuu läheiseltä. Erkki Virtanen Voitto toiminnan kehittämiseen Yleisen määritelmän mukaan yhteiskunnallinen yritys pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ympäristöllisiä ongelmia niin, että se on myös taloudellisesti kannattavaa. Mahdollinen voitto kanavoidaan takaisin liiketoimintaan positiivisen vaikutuksen maksimoimiseksi. Yhteiskunnallinen yritys on siis eri asia kuin vaikkapa sosiaalinen yritys. Sosiaaliseksi yritykseksi määritellään yritys, jossa vähintään 30 prosenttia työntekijöistä on osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat työllistyneet yritykseen työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Työryhmän mukaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden liiketoimintamalli on tärkeää määritellä myös siksi, jotta se erottuu yritysten yhteiskuntavastuusta tai yleisestä hyväntekeväisyydestä. Se arvioi toimintamallin kiinnostavan niin yrittäjiksi ryhtyviä kuin alalla jo toimiviakin. Työryhmän mukaan yhteiskunnallinen yrittäjyys voi tarjota myös mallin kansalaisjärjestöjen maksullisen palvelutoiminnan organisoimiseen. Virallinen status, mutta ei taloudellista tukea Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen aiotaan tuoda seuraavan hallituksen listoille. Se päättää sitten, viedäänkö asia jatkokäsittelyyn. Tällöin ensimmäisessä vaiheessa määriteltäisiin, mitä kaikkia kriteerejä yhteiskunnallisen yrityksen pitää täyttää. Sitten pitää päättää, kuka myöntää yritykselle yhteiskunnallisen yrityksen statuksen. Ideanamme on, että virallinen status lisäisi ilmiön yleistä tunnettavuutta, kasvattaisi kiinnostusta sitä kohtaan ja ehkä osaltaan myös motivoisi yhteiskunnallisissa yrityksissä toimivia ihmisiä. Työryhmä ei kuitenkaan ehdota muutoksia lainsäädäntöön tai tukipolitiikkaan. Sen mukaan yhteiskunnallisen yrityksen tulee toimia palvelumarkkinoilla samoilla ehdoilla ja edellytyksillä kuin muidenkin yritysten. Mutta voisiko sertifioitu yhteiskunnallinen yritys saada vaikkapa lisäpisteitä erilaisissa kilpailutuksissa? Se on täysin kilpailuttajasta kiinni. Kilpailuttaja saa laatia kilpailuunsa juuri sellaiset ehdot, mitä se haluaa, Erkki Virtanen muistuttaa. n 20 Promo 66

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan innovaatioverkosto

Vapaaehtoistoiminnan innovaatioverkosto Vapaaehtoistoiminnan innovaatioverkosto MUISTIO EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄN KOKOUS Ke 8.9.2010 klo 14:30-15:50 Pikkuparlamentti, Vaahtera-kabinetti Eduskunnasta: Sanna Lauslahti, pj. (Kok)

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kuluttajien riittävän tiedonsaannin varmistaminen fokuksessa Kuluttajapoliittinen

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kaarina Tamminiemi, Erityisasiantuntija, kampanjan puheenjohtaja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Esityksen sisältö Faktaa ja taustaa Kampanjasta yleistä Toiminta

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot