Mikro- ja makrotaloudellinen tarkastelu suomalaisten säästämisestä ja sen mittaamisesta 1950-luvulla

Transkriptio

1 Mikro- ja makrotaloudellinen tarkastelu suomalaisten säästämisestä ja sen mittaamisesta 1950-luvulla Ilja Kristian Kavonius VATT, Helsinki, 7 lokakuuta 2010 Valtiotieteellinen tiedekunta, Poliitikan ja talouden tutkimuslaitos

2 Tausta Toinen maailmansota, rintamamiesten ja karjalaisten asutus ja sotakorvaukset Ennen sotaa alhainen verotus ja sodan aikana verotus noussut ja usko siihen, että palataan sotaa edeltäneeseen Poliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa myös toinen linja, jonka mukaan Suomi pitää teollistaa ja tähän tarvitaan voimakasta julkista sektoria Säästäminen oli keskeisessä asemassa julkisessa liturgiassa ja tämä heijastui läpi yhteiskunnan Periaatteessa kaksi politiikka vaihtoehtoa: Totetuttu eli JS aktiivinen ja KT tuloja minimoidaan Tai paluu vanhaan, ja toivoa, että kotitaloudet säästävät itse Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

3 Investoinnit ja niiden rahoitus 40,00 30,00 20,00 10,00 0, ,00-20,00-30,00-40,00 Vaihtotaseen ylijäämä (ulkomaiden säästö) Kotitalouksien säästö Julkisyhteisöjen säästö Yhteisöjen säästö Kiinteän pääoman bruttomuodostus Kiinteän pääoman kuluminen Varastojen muutos Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

4 Alkuperäinen tutkimuskohde Kotitalouksien säästäminen, elintaso ja säästämiskäyttäytyminen 1950-luvulla Miten säästäväisiä kotitaloudet olivat ja mitkä olivat kotitalouksien säästämisen taustalla olevat motiivit Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

5 Aikaisempi kirjallisuus Taloushistoriallinen kirjallisuus: säästämisestä ei mitään ja 1950-lukukin vähän tutkittu. Kotitalouksien elintasoon liittyvät tutkimukset (lähinnä kulutus) (esimerkiksi Heikkinen vuosisadan taitteessa luksuskuluttamisesta ja tulojoustoista) Ruotisissa tuore projekti A life cycle perspective on family savings during the 19th century keskittynyt kotitalouksien pankkisäästämiseen (eli itse asiassa nettoluotonantoon) Kasvututkimukset ja erillaiset tilinpidon kehikkoa soveltavat tutkimukset sektorittaista rahoitusta ja säästämistä Ruotsissa mm. Vikström (tämän tyyppinen tutkimus kuitenkin enemminkin menetälmällisesti liittyy tähän) Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

6 Aikaisempi kirjallisuus Aikauden kirjallisuus Käsitteellinen keskustelu: aikaisempi käsitys vs. Keynes Aluksi fokusoinut koko talouden säästämiseen oliko erillinen ilmiö investoinneista? Pian eriytyi Liittyi yleiseen kt-tilinpidon terminologiseen keskusteluun Aluksi virtojen kautta, mutta sittemmin myös varantoihin Suomessa mm. Rossi, Niitamo, Paunio, Laurila, Linnamo Empiirinen taloustieteellinen 1960-luvun säästämisen motiivit laskenut säästämisaste (Hämäläinen etc.) Jossain määrin eri sektoreiden rahoitusasemaan liittyviä Elinkaarihypoteesin testaaminen Nyt enemmän julkisen talouden kestävyys, ikääntyminen Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

7 Aikaisempi kirjallisuus Teoriakirjallisuutta Elinkaari- ja pysyväistulohypoteesi: Modgliani, Brumberg, Friedman ja Adno... Säästämisen motiiviit: varautumismotivi (pysyväistulo): Campbell (1987), varovaisuusmotiivi Carroll (1992)... Lisäksi makrotason motiivit: mm. Robinson (1956, 1969) (Keynes) Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

8 Menetelmä ja tarkempi tutkimuksen määrittely Asiaa voi tarkastella monesta näkökulmasta, mutta tässä tutkimuksessa voimakas tiedonmuodostuksellinen aspekti Ajan tilastoaineistoa ja säästämisen käsitettä soveltamalla pyritään eri aspekteista hahmottamaan ajan säästämistä ja elintasoa. Olemassa olevia aineistoja kt-tilinpito, kulutusaineistot vuosilta , ja ja niiden mikrodata Missään näissä aineistoissa ei ole säästämisiä suoraan (kt-tilinpidossa tosin ei täysin nykyistä käsitettä vastaava agregaatti) Käsitteen määrittely ja sen heikkoudet itsessään ja suhteessa käytettyyn aineistoon ja aineiston ongelmat, miten soveltuvat säästämisen mittaamiseen Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

9 Menetelmä ja tarkempi tutkimuksen määrittely Käsite- ja aineistohistoriallinen näkökulma aineistot ja terminologia kehittyivät tänä aikana keskeisiltä osin Tarkastelu kolmesta näkökulmasta, eräänlainen mikromakrolinkki eli kokonaistalouden taso (KT-tilinpito), eri kotitaloudet koon mukaan ja yksittäiset kotitaloudet eli eräänlainen yhdistelmä kvantitaavista ja kvalitatiivista Mikro-makrolinkillä kaksi käyttötarkoitusta: Klassinen tarkoitus eli tuloksien uskottavuuden tarkastelu Tarkoitus syventää tarkastelua sama ongelma kuin makrotaloudellisella analyysillä eli aggregaatti peittää tietoa Mikro-makrolinkit sinänä keskusteltu aihe, kts esim. The International Association of Research in Income and Wealth (IARIW),esim: Harrison (2002), Coli & Tartamella (2008) etc. Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

10 Tutkimuksen karkea rakenne 1. Johdanto 2. Tutkimuksen tausta ja kysymyksen asettelu 3. Säästämisen käsitteellinen kehitys ja historialliset kulutusaineistot 4. Säästäminen ja kulutusaineistot 5. Oliko kotitalouksilla mahdollisuus säästää? 6. Loppupäätelmät Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

11 Sovelletut käsitteet käytettävissä oleva tulo (B6) kulutusmenot (P3) kotitalouksien eläkerahasto-osuuden oikaisu (D8) = nettoluotonanto (B9) + pääoman bruttomuodostus (P5) + kiinteän pääoman kuluminen (K1) + valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen nettohankinta (K2) saadut pääomansiirrot (D9R) + maksetut pääomansiirrot (D9U) = säästäminen (B8) Rahoitusvarojen kautta määritteleminen käytännössä mahdotonta, sillä tältä aikakaudelta ei ole aineistoja ja ei tässä vaiheessa menetelmällinen kehityskään ei niinkään fokusoitunut tähän (vrt. esimerkiksi Linnamo) Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

12 Sovelletut käsitteet Eli määrittely sekä tulo- ja kulutuskäsitteiden kautta Tulokäsite: Aluksi epäselvä joka fokusoitu myöhemmin tileiksi Hicks (1939) eli tuloa on se, että henkilön odottaa, että varallisuus pysyy samana aikajaksolta t-1 aikajaksolle t. Tämä ei kuitenkaan ota huomioon varallisuuden arvoissa tai volyymien muissa muutoksissa tapahtuneita muutoksia. Lisäksi ei ole ex post tyyppinen määritelmä. Meade ja Stone (1941) esittivät 2 tulomääritelmää: toisessa varallisuuden reaaliarvo pysyttelee samana ja toisessa taas nimellisarvo samana. Artikkelin tilikehikkoa pidetään ensimmäisenä manuaalien aikakakauden tilikehikkona, ja ensimmäistä määritelmää sovellettin käytännön laskelmiin Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

13 Sovelletut käsitteet Tulokäsitteestä on sinänsä käyty jo aiemmin laajaa keskustelua, mm. Cassel (1934) ja von Hermann (1832) taloudelliseen käyttöön otettujen hyödykkeiden arvona Robinson (1956) yritti määritellä pääomatuloilla elävien tuloja ja kutsui tätä logic chopping (looginen saivartelu) Suomessa: Säästämiskeskutelu ja tuloista Niitamo,Paunio Tässä vaiheessa sitä se pitkälle olikin, mutta on olennaista huomata, että tämä on yhä keskeinen aihe (vrt. tulonjako) Kulutuskäsite Kiistanalaisin rajanveto on kulutustavaroiden ja investointien välillä, mm. Cassel (1934) korosti jakoa pääoma- ja kulutustavaroiden välillä hänestä keskeisempi jako olisi ollut käyttötavaroiden ja pysyvien hyödykkeiden välillä Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

14 Sovelletut käsitteet Esimerkiksi: Ohlin (1934), Hulten (2006) ja Jorgenson & Langefeld (2006) näkevät nämä investoiteina Esimerkiksi: Hansen (1941), Waris (1945) etc taas kulutuksena Tällä on suurempi periaatteellinen merkitys jo tänä aikana, sillä esimerkiksi Suomen tapauksessa rakennustarvikkeet Tämä on näin ollen otettu myös huomioon tässä analyysissä (tulo- ja kulutuseffekti suuri, mutta säästöön taas pieni) Käsitteet on tarkemmin määritelty varsinaisen tilijärjestelmän puitteissa (seuraava kalvo) Metodisessa mielessä vielä 1950-luvulla sektorittaiset estimaatit eivät sinänsä kiinnostuksen kohde, kiinnostus heräsi vasta 1960-luvulla Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

15 Yksinkertaistettu kuvio tilijärjestelmästä Käyttö A Kotimaiset sektorit yhteensä tai yksi yksittäinen sektori Resurssit B Kaikki maksetut taloustoimet tuotantotililtä tulojen uudelleenjaon tilille B-A=C Kaikki saadut taloustoimet tuotantotililtä tulojen uudelleenjaon tilille Käytettävissä oleva tulo Reaalitilinpito I Kaikki maksetut taloustoimet käytettävissä olevan tulon käyttötilillä D C-D+E=F Kaikki saadut taloustoimet käytettävissä olevan tulon käyttötilillä Pääomakanta Säästö K=I*J+G aikajaksolla t-1 G H E Pääomakanta aikajaksolla t J Kaikki maksetut taloustoimet pääomatilillä Kaikki saadut taloustoimet pääomatilillä Muut muutokset F-G+H=L Varojen muutokset M Kaikki maksetut taloustoimet rahoitustileillä Nettoluotonanto M-N=L Velkojen ja nettovarallisuuden muutokset N Kaikki saadut taloustoimet rahoitustileillä Rahoitustilinpito O=R*S+M Varojen kanta aikajaksolla t Nettovarallisuus P=T*U+N Velkojen ja nettovarallisuuden kanta aikajaksolla t R S O-P=Q T U Kanta aikajaksolla t-1 Muut muutokset Kanta aikajaksolla t-1 Muut muutokset Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

16 Käytetyt aineistot - kulutustutkimukset Kaupunkeja ja kauppaloita käsittävät kulutustutkimukset vuosilta ja ja maaseutua käsittävä kulutustutkimus vuosilta Eivät kata koko populatiota, mutta toisaalta keskeisen osan lisäksi maaseutu jälkijunassa Kulutustutkimuksia ei oltu tehty vielä säästämisen analysointiin: Hjelt 1912 työläisperheiden toimeentuloehdoista => fokus oli työläisperheissä ja laajeni palkansaajaperheisiin Työväenkysymys => ettei päässyt radikalisoitumaan ja toisaalta nämä olivat aidosti markkinoista riippuvaisia Keskeinen tarkoitus oli korjata elinkustannusindeksin painoja tämä oli yleisin mainittu peruste Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

17 Käytetyt aineistot - kulutustutkimukset Sodan aikana kulutustutkimuksien tarkoitus laajentui selvittämään työläisperheiden ruokatilanetta ja verorasituksen kohdentumista elinkustannuspainojen korjaus tämä oli vielä metodisesti vanhan koulun tutkimus (otos suosituksien perusteella, yksineläjät yms. rajattu otoksen ulkopuolelle) peruste yhä painojen korjaus, mutta taustalla myös sosiaalipoliittiset kysymykset (sotalesket) otoksen lisäksi menetelmien uudistus näkyi: ositettu kaksiosainen otanta (maaseutu) korostettiin sitä, että on keskeistä selvittää koko kansan elinoloja. Taustalla pientilallisten lisääntyminen ja toisaalta kv-esimerkki 1966 koko väestö ja on menetelmällisesti jo kehittyneempi Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

18 Ainostot, menetelmät ja säästäminen Aineistoja ei tehty sinänsä säästämisen mittaamiseen ja menetelmällisesti säästäminen ei ollut kuitenkaan tarkastelun keskipisteessä Varallisuuteen liittyvää tietoa aluksi pelkästään liittyen omistusasumiseen, sittemmin yleistyä kysyttiin jo kätäisvaroja ja 1966 mainittin ekspliittisesti yhtenä käyttönä Havaittavissa yleisemminkin, että ensin poliittinen tarve, sitten menetelmällinen keskustelu ja sitten vasta aineistot Aineistoilla voidaan sinänsä tarkastella säästämistä, mutta niissä tiettyjä rajoitteita Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

19 Säästämisen mittausongelmat ja mittaus Kuten edellä: kulutuksen käsite Laskennalliset erät: Laskennalliset vuokrat (huomioitu osittain) Vahinkovakuutusmaksut /-korvaukset. Huomioitu laskennallisesti nettovaikutus säästämiseen nolla Reaalipuolella tilijärjestelä vasta sinänsä ajan tarpeita ja käsiteongelmia lähinnä finanssipuolella Julkisten palveluiden huomiointi tosin säästöön ei vaikutusta ja ei keskeinen tänä aikana Aineistot mikrotasolla ja agregaattitasolla sovellettu tilikehikkoon (tässä yhteydessä ei tarkemmin tästä) Agregaattitaso tarkastettu tilinpidon kautta laskettuilla luvuilla Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

20 Aggregaattitason tuloksia Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

21 Aggregaattitason tuloksia Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

22 Aggregaattitason tuloksia Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

23 Tuloksia Säästäminen vähäistä vähälapsissa perheissä säästäminen jossain määrin vielä onnistui, mutta suuremmissa perheissä ei. Heikoimmassa asemassa leskiperheet. Rajakulutusalttius korkea. Säästäminen ei muuttunut erityisesti ajankuluessa, vaan lisääntyneet tulot menivät kulutukseen. Sekä mikro- että makroanalyysissä havaittavissa kulutuksen monipuolistumista (osaltaan tarjonnan lisääntyminen vaikutti esim. tuontihedelmät) ja lisääntynyt kulutus mm. vapaa-aikaan (ei-välttämättömään) + esimerkki vaatteista Kulutus oli yksinkertaista, selvä kehitys 1900-luvun alusta, jolloin mm. kananmunat ja lihat joustivat tulojen mukaan (vrt. Heikkinen) välttämättämättömyys muuttuu (Ilmonen) Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

24 Tuloksia Säästäminen vähäistä kaupunkien säästämismotiivina (mikroaineiston perusteella) asunto niin kuin Hämäläisen tutkimalla 1960-luvulla. Keskeinen ero oli, että lainansaanti oli vaikempaa aravan ongelmien vuoksi ja yleisen lainan niukkuuden takia Mikroaineistoista harvat merkit lainaamisesta: mahdollinen aravalaina (rakensivat taloa), huoltokassat ja vippi naapurilta (vrt. Benson-Porter ja USA) Maaseudulla selvemmin varautumismotiivi (vrt. Campbell ja Carroll) ja tulojen kausiluontoisuus. Mikroaineistossa esimerkki metsätulojen käytöstä puskurina Maaseudun käteisvarat suuremmat joko käteisenä säästötilillä (vrt Lilja ja Ruotsi). Kaupungissa ½ kk palkka. Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

25 Tuloksia Kestokulutustavarat lisääntyi mikroaineistossa esimerkiksi moottoripyöriä lisäksi rakennustarvikkeiden ongelma Ajoiko investoinnit säästöä ( Robinsonin sääntö toteutuu kotitaloustasolla ;-))? Hämäläisen huomio 1960-luvun lopulta, että säästämistä oltaisiin voitu lisätä tuloeroja kasvattamalla, pitää varmaan paikkansa tosin ristiriidassa poliittisten tavoitteiden kanssa Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro

26 Yleisiä loppupäätelmiä Yhdistetty mikro-makroaspekti voisi olla paremminkin mikro, mutta hyvin työintensiivinen. Lisäksi vaikuttaa siltä, että yhteiskunta varsin homogeeninen mikä on laajemman aineiston arvonlisä? Tutkimuksessa voimakas tiedonmuodostuksellinen aspekti Monet menetelmälliset ongelmat samoja kuin 100 vuotta sitten! Lisäksi tilastohistoriallis-metodinen näkökulma aineistojen ja menetelmien kehitys Ilja Kristian Kavonius, Mikro ja makro