Oppimateriaali. Opetuksen sisältö ja tavoitteet. Karieksen preparointiperiaatteet Syvän karieksen hoito

Transkriptio

1 Oppimateriaali Karieksen preparointiperiaatteet Syvän karieksen hoito H Anja Kotiranta Helsingin ylipisto Oppikirja: O Fejerskov, E Kidd; Dental Caries, The disease and its Clinical management (2008) kappaleet: 21 julkaisuja aiheesta kirjallisuusluettelossa Opetuksen sisältö ja tavoitteet Karieksen preparoinnin perusperiaatteita tutkimusten valossa preparointisyvyyden arviointi Syvän karieksen hoito: teoria ja hoitotoimenpiteet potilastyöskentelyssä välillinen kattaminen välitön kattaminen vaiheittainen ekskavointi Syvän karieksen hoidossa käytettävät materiaalit Opetuksen tavoitteena on antaa teoreettiset valmiudet karieksen preparointiin ja syvän karieksen hoitoon Karieksen preparointi ja kaviteetin teko yleisesti Kiilteen avaus kariesleesion kohdalta, että päästään puhdistamaan karioitunut dentiini avaus karieksen laajuuden, karieksen sijainnin ja käytettävän paikka-aineen mukaan Poistetaan karioitunut dentiini: kaviteetin ei-pulpaalisilta seinämiltä (=paikan saumaalueet) poistetaan pehmentynyt dentiini ruusuporalla varman päälle, koska ei pulpaperforaatiovaaraa paikan sauma-alue oltava ehdottomasti puhdas hyvän sauman aikaansaamiseksi paikkamateriaalille tältä alueelta dentiinin kovuus arvioidaan sondin lappeella liuttamalla tunnustellen tai sondin kärjellä painelemalla Minimally invasive restoration kaviteetin preparoinnissa pyritään nykyisin kudosta säästävään, minimaaliseen avaukseen aloita pienellä avauksella karioituneesta kohdasta kuitenkin riittävä näkyvyys on varmistettava, että dentiinikarieksen saa poistettua (karieksen altauurtavuus ) laajenna tarvittaessa kiilleavausta näkyvyyden Kuva: Dental Caries and its Clinical parantamiseksi Management; Fejerskov & Kidd, 1988 Karieksen preparointi ja kaviteetin teko yleisesti kaviteetin pohjalta, pulpaa vasten olevalta seinämältä poistetaan ulompi karioitunut dentiini (pehmeä, infektoitunut, irreversiibelisti demineralisoitunut) ekskavaattorilla sondilla ei tökitä pulpaseinämiä, vaan dentiinin kovuus arvioidaan ekskavaattorilla lähteekö lastuja? onko dentiini kosteaa? Lopuksi muotoillaan kaviteetin seinämät ja reunat käytettävän paikka-aineen mukaan 1

2 Paljonko dentiiniä on poistettava kaviteetin pohjalta? ulompi, infektoitunut dentiinikerros kliinisesti ei ole helppoa erottaa ulomman (infected) ja sisemmän (affected) karioituneen dentiinin rajaa Kuva: Hien C. Ngo et al., 2006 dentiinin väri: ei selvää korrelaatiota kariesleesion värin ja demineralisaatio- tai infektioasteen välillä karioitunut, aktiivinen leesio: kellertävä/ vaaleanruskea (alkuperäinen julkaisu Fusayama, 1979) dentiinin kovuus: relatiivinen määritelmä Knoopin Hardness Number (KHN) KHN on intaktille dentiinille n. 55, ulompi karioitunut dentiini <20 KHN dentiinin kovuus: vaihtelua operatöörien välillä, ei absoluuttinen totuus sondilla ei saa tökkiä pulpaalisia kaviteetin seinämiä matalissa kaviteeteissä sondin kärkeä voi liuttaa dentiinipintaa vasten kaviteetin ei-pulpaalisilla reunoilla dentiinin kovuus kokeillaan sondilla (voi myös painaa) kaviteetin pohjalla tarkkaillaan ekskavoitavuutta: karioitunut dentiini helppo ekskavoida (mineraalit liuenneet, kollageenin rakenne hajonnut) ei-pulpaaliset reunat voi puhdistaa ilman perforaatiopelkoa tehdään ennen pulpaa vasten olevien seinämien puhdistusta silloin mahdollisen perforaation sattuessa kaviteetti on jo muualta puhdas (mikrobeista vapaa) mikrobimäärä: kliinisesti vaikea/mahdoton arvioida dentiinin kosteus osoituksena runsaasta mikrobikannasta 2

3 Kariesindikaattorivärit 1% acid red tai emäksinen fuksiini (liuottimena propyleeniglykoli), Fusayama 1988 perustuu hajonneen kollageenin värjäytymiseen liuotin tunkeutuu uloimman karioituneen dentiinin osittain hajonneeseen kollageeniin värjää irreversiibelisti muuttuneen orgaanisen matrixin demineralisoituneen dentiinin alueella kehitettiin erottelemaan ulompi ja sisempi karioitunut dentiini toisistaan uusimpien tutkimusten mukaan johtaa karieksen ylipreparointiin! työskentelyssä hitaampi kuin perinteinen ekskavointi kemialliset karieksen poistoon tarkoitetut aineet Caridex:voihappojohdannaiset+0,5% natriumhypokloriitti (NaOCl) CarisolvTM:glutamiinihappo, glysiini, leusiini+0,5% NaOCl perustuvat natriumhypokloriitin kykyyn liuottaa osittain demineralisoitunutta dentiiniä NaOCl on epäspesifi, proteolyyttinen aine hitaita käyttää, lisäkustannuksia tuloksen ei ole osoitettu poikkeavan perinteisestä ekskavoinnista paitsi kivuttomampi Fluoresenssi (FACE-tekniikka) perustuu mikrobien värjäytyvyyteen bakteerit fluoresoivat sopivassa valossa in vitro-kokeissa saatu mikrobit kaviteetista tarkemmin pois kuin Carisolv-, värjäys- tai konventionaalisella menetelmällä ( AM Lennon et al., 2006) kuinka tarkasti mikrobit täytyy poistaa kaviteetista? ei kliinisessä käytössä Suomessa uusin fluoresenssiin perustuvia laite : SoproLife kariesdg ja kaviteetin puhtaus Syvän karieksenproblematiikkaa Jos kariesleesio on edennyt hyvin syvälle dentiiniin miten puhdistan kaviteetin turvallisesti ilman pulpaperforaatiota? miten hampaan vitaliteetti saadaan säilymään syvästä karieksesta huolimatta? Mikä on syvä karies? karies edennyt rötgenologisesti 2/3-1/2 dentiinin paksuudesta tutkimustilanteissa yleisimmin käytetty kriteeri ota hampaasta aina alkuröntgenkuva, kun karies näyttää kliinisesti syvälle edenneeltä tavanomainen preparointi johtaisi pulpaperforaatioon Huom! D 25 2 ja d

4 Syvän karieksen hoitopäätös Pulpan tilanteen arviointi oireiden perusteella Hampaan oltava elävä (vitaali) eikä pulpassa saa olla irreversiibeliä pulpiittia ei-invasiivistä menetelmää pulpan histopatologisen tilan ja inflammaation vakavuuden selvittämiseksi ei ole arvion perusteena potilaan oireet (anamneesi) Rtg vitaliteettimittaukset Reversiibeli pulpiitti (palautuva pulpatulehdus) voi oireilla lievästi provosoitavissa oleva kipu lyhytaikainen kipu helpottaa heti, kun ärsyke poistetaan ei koputusarkuutta syvän karieksen hoito ja paikkaus Irreversiibeli pulpiitti (palautumaton pulpatulehdus) spontaani kipu (mutta voi olla oireetonkin, krooninen) provosoitaessa kipu ei poistu heti ärsykkeen poistuessa pitkäkestoinen kipu kipu voi häiritä yöunta koputusarkuus mahdollinen juurihoito (tai ekstraktio) Röntgentutkimus ja vitaliteetin mittaus Tarkistetaan periapikaalialueen tila: onko radiolusenttisuutta? Näkyykö lamina dura? Vitalometri Syvän kariesleesion hoitovaihtoehdot 1. syvä kariesleesio puhtaaksi yhdellä hoitokerralla perforaation sattuessa välitön kattaminen (direct pulp capping) eriste+lopullinen, tiivis paikka 2. välillinen kattaminen (indirect pulp capping) eriste lopun karieksen päälle (jos sen poisto aiheuttaisi perforaation) lopullinen, tiivis paikka 3. vaiheittainen ekskavointi (stepwise excavation) karieksen poisto vaiheittain, hoitokäynnit 8 viikon- 6 kk välein hoitojen välillä kaviteetin suojana lääkinnällinen eriste (yleisimmin kalsiumhydroksidi) + väliaikainen täyte, joka oltava ehdottoman tiivis! Kylmäspray 1) Välitön kattaminen (direct pulp capping) Syvää kariesta preparoitaessa on pulpa paljastunut vahinkoperforaatio jo puhdistetun kaviteetin alueella (pulpasarvi) -> kattamisella hyvä ennuste eli hammas säilyy todennäköisesti elävänä kun pidetään sylki pois alueelta jos perforaatioalueella vielä runsaasti kariesta -> ennuste huonompi mikrobeja pulpan puolelle EI NÄIN! Syvän karieksen hoito Indikaatiot/edellytykset välittömälle kattamiselle: hampaassa ei saa olla periapikaalialueella rtg-muutoksia ei voimakkaita oireita pulpahaava ei saa vuotaa pitkään katettavan perforaation koko (alle 1mm 2???) kattamista kannattaa erityisesti yrittää nuorilla, kun hampaan juurenkehitys kesken kun pulpaontelo laaja (hyvä verenkierto) Hampaassa juurikanavainfektion aiheuttama periapikaalinen muutos (lusenttisuus) -> juurihoito 4

5 Välitön kattaminen perforaation jälkeen kavitetti pidetään ehdottomasti syljestä vapaana ja siirrytään aseptiseen työskentelyyn Kofferdam mieluummin jo varaudutaan tilanteeseen etukäteen Välitön kattaminen lyhyesti alueen suojaus suuontelon sylkikontaminaatiolta (Kofferdam) verenvuodon tyrehdyttäminen pulpaperforaation päälle lääkeaineet = kattaminen MTA (esisijainen valinta) Ca(OH) 2 pitoinen eriste (aikaisemmin yleisesti käytössä) kattamisaineen annetaan kuivua (kuivumisaika riippuu käytetystä materiaalisata) ja peitetään tiiviisti esim. lasi-ionomeerilainerilla + lopullinen paikka lasi-ionomeeri väliaikaiseksi paikaksi 8jos ei ehdi paikata) Kuva:Textbook of Endodontology Bergenholtz et al., 2003 Välitön kattaminen/ Verenvuodon kontrolli perforaatiokohdan verenvuodon tyrehdytys huuhtelemalla fysiologisella keittosuolalla (D. Tuna et al., 2008, 2010) natriumhypokloriitti-liuoksella (n. 6%, AA Hafez et al., 2002) 0,12% klooriheksidiini (Mente et al., Bjørndal 2010) nestemäisellä kalsiumhydroksidi-liuoksella steriilillä, kostealla vanupallolla kevyt kompressio haavan päälle perforaatioalueen vuoto kertoo pulpan tilanteesta paljonko vuotaa? Vuodon tulisi tyrehtyä kevyesti kompressoimalla 2-3 minuutissa (D. Tuna et al., 2008) 5min (Bjørndal et al., 2010, Mente et al., 2010) 10min (6%, AA Hafez et al., 2002) onko veri punaista vai seröösiä? Välitön kattaminen/ lääkeaineet MTA (mineral trioxide aggregate) ProRoot, Angelus, Biodentine TM, MM MTA Ca(OH) 2 pitoinen kattamisaine käytetään useinmiten pastana (Dycal ) (muita: Yhdistelmämuovi (?), ZnO-eugenol) TEGDMA might inhibit mineralization induced by dental pulp cells, thus impairing reparative dentin formation after pulp capping with dentin bonding agents. Galler KM et al., 2011 J Dent Res. In vitro study MTA (mineral trioxide aggregate) Biodentine Markkinoilla eri firmojen MTA:ta sisältäviä valmisteita jauhe (pussissa tai purkissa) ja neste (steriili vesi) jauhe+vesi sekoitetavissa kapseleissa ei värejä: harmaa ja valkoinen kovettumisajat vaihtelevat 10min - tunteja MTA - Angelus: jauhe purkissa+vesi MM MTA: kapseli (jauhe+vesi) pakattuna foliopussiin Biodentine on MTA:n kaltainen kalsiumpohjainen sementti käyttöindikaatiot laajemmat kuin muilla MTA-valmisteilla (alustäyte, va-paikka, maitohammaspaikka) valkoinen 5

6 MTA kattamisissa joudutaan etuhammasalueella ottamaan huomioon esteettiset seikat harmaa MTA kuultaa tummana hammaskudoksen läpi valkoinen MTA voi värjäytyä/värjätä hammasta myöhemmin? värjäytyminen huomioitava erityisesti nuorten etuhampaiden traumoissa MTA perinteien MTA muodostaa kuivuttuaan kalsiumoksidia, joka voi reagoida kudosnesteen kanssa - >Ca(OH) 2 aplikoidaan min. 2mm kerros, mielellään 4mm MTA:n alkuph 10,2, kohoaa kovettumisen aikana jopa ph12,5 kaviteetti suljettava tiiviisti! ProRoot jätetään kuivumaan kostean vanupallon alle Angelus kuivuu odotellessa min MTA:n edut ja haitat Edut: biologinen pulpakudoskselle ->ei pulpan inflammaatiota ei herkkä kosteudelle (pulpahaavassa aina hiukan kosteutta) kovetuttuaan TIIVIS muodostunut dentiinisilta tiivis, muodostuu jopa 3 kk:ssa Haitat: hankalampi käsitellä kuin kalsiumhydroksidipasta jotkin valmisteet kuivuvat hitaasti kallis Kalsiumhydroksidi, edut stimuloi reparatiivisen dentiinin muodostumista antibakteerinen vaikutus (korkea ph) säätelee odontoplastien kaltaisten solujen muodostumista -> reaktiivisen dentiinin muodostus vaikuttaa dentiinin matrixin komponentteihin kasvutekijöitä vapautuu Kalsiumhydroksidi, haitat Välitön kattaminen mekaanisesti heikko materiaali liukoinen ->mahdollistaa saumavuodon pitkällä aikavälillä indusoitunut reparatiivinen dentiini huokoista (Cox et al., 1985, 1996) aiheuttaa inflammaatioreaktion pulpassa (PMN solut) pulpahaavan paraneminen alkaa paikallisella kudosnekroosilla lopullinen (tai väliaikainen) tiivis täyte kattamismateriaalin päälle hampaan vitaliteetin seuranta onnistunut kattaminen -> hammas säilyy vitaalina (elävänä) reparatiivisen dentiinin muodostuminen -> muodostuu dentiinisilta perforaatioaukon päälle Kuva : Fundamentals of Operative Dentistry, Summit et al.,

7 Välittömän kattamisen ennuste johtaako karies perforans juurihoitoon? kariesperforaatio yhteydessä pulpan infektioihin (perinteisiä kattamismenetelmiä käytettäessä ) pulpan perforaatio tilanteessa, jossa kaviteetti jo saatu puhtaaksi mikrobeista (karieksesta) hoitoennusteeltaan hyvä kattamisen onnistuminen Ca(OH) 2 :lla: mekaaninen pulpaperforaatio -> 92,2% onnistui, kariesperforaatio -> 33,3% onnistui (Al-Hiyasat et al., 2006) Välittömän kattamisen ennuste ennuste riippuu vahvasti myös siitä, mikä on hampaan pulpan lähtötilanne? pulpan laajuus (verenkierto) vaikuttaa nuoret potilaat, joilla hampaan juurenkehitys kesken perforaation sijainti? (pulpasarven vahinkoperforaation kattamisella hyvä ennuste) MTA:lla tehtyjen välittömien kattamisten tulokset tutkimusten valossa lupaavia Välitön kattaminen, MTA JADA vol 139 March 2008 Direct pulp capping with mineral trioxide aggregate (An observational study) George Bogen, DDS; Jay S. Kim, PhD; Leif K. Bakland, DDS Hyviä tuloksia välittömällä kattamisella MTA:lla MTA vai Ca(OH) 2 Mente et al., 2010: 122 hammasta joihin välitön kattaminen onnistumisprosentit 12-80kk jälkeen tehdyssä tarkastuksessa MTA 78% (54/69 hammasta) Ca(OH) 2 60% (32/53 hammasta) onnistumiseen vaikutti positiivisesti, kun hammas paikattiin 2pv sisällä kattamisesta MTA vai Ca(OH) 2 2) Välillinen kattaminen indirect pulp treatment ( IPT) 100% 50% 0% Onnistumisprosentti ajan funktiona, (Mente et al., 2010) - potilaat saatiin tarkastukseen eri aikoina n=29 n=26 n=14 n=20 n=20 n=13 MTA n=69 Ca(OH) 2 n=53 Seuranta-aika 1-2v 2-3v >3v indikaatiot / hoidon edellytykset oireeton hammas, syvä karies (jonka poisto kokonaan johtaisi pulpaperforaatioon), ei rtg-muutoksia periapikaalialueella preparoidaan kariesta niin paljon kuin mahdollista (infektiivisen dentiinin poisto) edetään melko lähellekin pulpaa (toisin kuin vaiheittaisessa ekskavoinnissa) jätetään pulpan puoleiselle seinämälle suspektia kariesta (ei selkeästi infektoitunutta dentiiniä), mikäli sen poistaminen aiheuttaisi perforaation 7

8 Välillinen kattaminen (indirect pulp capping or treatment IPC, IPT) ensin puhdistetaan kaviteetin ei-pulpaaliset seinämät täysin puhtaaksi sen jälkeen poistetaan karioitunutta dentiiniä pulpaalisilta seinämiltä aiheuttamatta pulpaperforaatioita eristeeksi paikan alle Ca(OH) 2 pitoinen eriste (yleisimmin käytössä) zinc-oxide eugenol=zoe (ei yhdistelmämuovin kanssa) lasi-ionomeeri suoraan? yhdistelmämuovi sidostuksen kanssa ilman erillistä eristettä? Ca(OH) 2 pitoinen eriste yleisimmin käytetty (käytössä klinikassa) peitetään lasi-ionomeerilainerilla tai ZOE:lla pysyvästä paikkamateriaalista riippuen (yhdistelmämuovi vai amalgaami) Välillinen kattaminen kalsiumhydroksidi-eristys pulpaseinämille = (Dycal ) tiivis pysyvä täyte yhdistelmämuovin yhteydessä eristysaine tulee peittää li-linerilla ennen muovin sidostusta (sidosaineiden valmistajien ohje) vitaliteetin seuranta!! vitaliteettitestit röntgenseuranta vrt. vaiheittainen ekskavointi, joka nykyään käytössä Kuva: Fundamentals of Operative Dentistry, Summit et al., 2006 Koska välillinen kattaminen? Perusteluja välilliselle kattamiselle? Ei yleisesti suositeltava metodi! mahdollisesti erityistilanteissa kuten ei ko-operoivan lapsen maitohampaat? potilasta ei tarvitse kutsua uudelleen hyvä pysyvä paikka varmistaa tiiviin sauman vaatii seurantaa kuten vaiheittainen ekskavointikin karies pysähtyy tiiviisti suljetussa kaviteetissä muodostuu tertiääridentiiniä (pulpa suojautuu) Mutta kuka takaa, ettei paikka vuoda ajan mittaan? silloin jäännösmikrobit aktivoituvat ja kariesprosessi etenee salakavalasti paikan alla Alkutilanne Tilanne 36kk jälkeen Maltz et al., ) Vaiheittainen l. asteittainen ekskavointi (Stepwise excavation) puhdistetaan vain kaikkein pehmein osa karieksesta kaviteetin pulpaseinämiltä lääkitään ja suljetaan kaviteetti tiiviisti min 8-12 viikon jälkeen jatketaan karieksen ekskavointia (Bjørndal et al., 2010) reaktiivisen dentiinin muodostuminen Milloin vaiheittainen ekskavointi? kaviteetin puhdistaminen johtaisi todennäköisesti pulpaperforaatioon rtg: karies edennyt 75% dentiinin paksuudesta rtg: periapikaalialue terve oireeton hammas: ei spontaania tai ärsytyksen aiheuttamaa kipua vitaliteettikoe positiivinen etenkin jos kyseessä avojuurinen hammas (nuori potilas) 8

9 Milloin vaiheittainen ekskavointi? tavoitteena ja pulpan vitaliteetin säilyminen kun vältetään pulpaperforaatio saatu hyviä onnistumistuloksia monet yli 90% erityisesti kun hampaan juuren kehitys kesken ensiaputoimenpiteenä suurien kariesleesioiden saneerauksessa Vaiheittainen ekskavointi kaviteetin reunat puhtaiksi karieksesta (ruusuporaus) poistetaan syvän karieksen uloin, nekroottinen kerros pulpaseinämiltä (ekskavointi) ekskavoidaan sen verran, että saadaan tarpeeksi tilaa väliaikaiselle täytetmateriaalille kalsiumhydroksidi karieksen päälle ja kaviteetti suljetaan väliaikaisella paikkamateriaalilla tiiviisti (IRM tai Lasi-ionomeeri) Bjørndal L, 2002 (va täyte kuukausia) Vaiheittainen ekskavointi Miksi vaiheittainen ekskavointi? vähentää pulpaperforaation riskiä (tertiääridenttiinin muodostus) mikrobien määrä vähenee step by step 1.-> cfu/ml 2.->100 cfu/ml 3.-> n. 10 cfu/ml (ei enää kliinistä merkitystä) Bjørndal L, 2002 Pohjoismainen tutkimus Bjørndal et al., 2010 syvän karieksen hoito: vaiheittainen ekskavointi (SE) tai kaviteetti kerralla puhtaaksi (DCE) DCE ryhmään 43/149 tuli pulpaperforaatio SE ryhmään 25/143 tuli pulpaperforaatio tulokset SE: 74,1% pulpa vitaali, ei periapikaalisia muutoksia 1v seurannassa DCE: 62,4% pulpa vitaali, ei periapikaalisia muutoksia 1v seurannassa Karieksen ylipreparointi dentiinin puskuriominaisuus tärkeä toksiineja ja ph-muutoksia vastaan dentiinin induktiivinen (kasvutekijöitä) vaikutus reaktiivisen dentiinin muodostumiselle tärkeä dentiini toimii mekaanisena suojana (infektoituneet dentiinilastut eivät pääse pulpan puolelle) Karieksen ylipreparointi menetetään uusiutumatonta hammaskudosta heikennetään hammasta tarpeettomasti menetetään hampaan luonnollista puolustusvyöhykettä skleroottinen dentiini perforaatioriski kasvaa -> mahdollinen perforaatio huonontaa pulpan terveyttä 9

10 Välitön kattaminen vai vaiheittainen ekskavointi vai välillinen kattaminen? ohutkin ( mm) jäännösdentiinin määrä indusoi kuitenkin voimakkaasti reaktiivisen dentiinin muodostusta (Murray et al., 2002) Täytyykö kaikki karies poistaa? Useimpien mielestä täytyy ja se on yleinen linja kliinisessä työssä! D 37 okklusaalipinnalle jäänyt kariesta paikan alle. Tilanne muutaman vuoden kuluttua kuvassa. Onko kaikki mikrobit poistettava kaviteetistä? yleisesti pyrkimys mikrobien poistoon kaviteetistä paikkauksen yhteydessä, mutta sitä ei voida kliinisesti varmistaa jäännösbakteerit eivät jatka kariesprosessia, jos alue on hyvin eristetty suuontelosta mikrobiflooran kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset muutokset tiiviin paikan alla Björndal et al.,2000 Onko kaikki mikrobit poistettava? kaikkia mikrobeja mahdoton eliminoida, vaikka karieksen poisto suoritettaisiin perinteisesti (Lager et al., 2003), mutta vähäiset jäännösmikrobit kuolevat/inaktivoituvat tiiviin paikan alla? paikan alle jätetty/jäänyt karies sisältää elinkelpoisia mikrobeja vielä vuosienkin jälkeen onko aikapommi? ainakin ison paikan sauma todennäköisesti vuotaa ajan mittaan!!! paikan alle ei kannata vasiten jättää suurta määrää mikrobeja! Yhteenvetona kaviteetissa olevaa kariesta voidaan pysäyttää syvän karieksen yhteydessä mieluummin vaiheittainen ekskavointi kuin perforaatio karieksen preparoinnin yhteydessä dentiinikerros indusoi reaktiivisen dentiinin muodostusta perforaatio lisää pulpan infektioriskiä tiivis väliaikainen/pysyvä paikka karieksen pysäyttämisen edellytys pulpaperforaation sattuessa MTA esisijainen kattamismateriaali välittömässä kattamisessa vältä dentiinin ylipreparointia Väliaikaiset täytemateriaalit: Cavit Aineosia sinkkioksidi, kalsiumsulfaatti,bariumsulfaatti, talkki, sinkkisulfaatti, trietyleeniglykolidiasetaatti, polyvinyyliasetaatti Cavit G (harmaa), Cavit W (valkoinen) viedään karverilla kaviteettiin ja tasoitellaan karverilla ja esim. kostealla vanupallolla kovettuu itsestään kosteassa ympäristössä (2h) tiivis ei kestä purentapainetta, minkä vuoksi vaatii päälle kovemman materiaalin 10

11 Väliaikaiset täytemateriaalit: Coltosol aineosat sinkkioksidi, sinkkisulfaatti 1-hydraatti, kalsiumsufaatti, piimaa?, EVA resiini, NaF, piparminttu jäykkä pasta, jota helppo käsitellä tiivis lähes yhtä kovaa kuin IRM ei sisällä eugenolia, sis. fluoria pinta kovettuu minuutissa lopullinen kovettuminen 2-3h Väliaikaiset täytemateriaalit: IRM jauhe+neste IRM kovettuu itsestään muutamassa tunnissa kestää kohtalaisesti purentapainetta tiivis! eugenolilla lääkinnällinen ominaisuus (rauhoittaa tulehduskipua) eugenoli inhiboi yhdistelmämuovin kovettumista käytetään nykyisin pääasiassa kapseleihin pakattuna tarttuu instrumentteihin 1g jauhetta: 0.8g sinkkioksidia ja 0.2g polymethyl-methacrylatea 1g nestettä: 0.99g eugenolia Väliaikaiset täytemateriaalit: fosfaattisementti lasi-ionomeerit kehitetty polykarboksylaattisementtien pohjalta fosfaattisementit sinkkifosfaattisementti (sinkkioksidi+fosforihappo) polykarboksylaattisementti (sinkkioksidi+polyakryylihappo) käyttöindikaatiot väliaikainen täyte juurikanavanastojen (metallinastat), proteettisten kruunujen, oikomisrenkaiden yms. sementointi nykyisin yhdistelmämuovisementit korvaavat fosfaattisementin käyttöä Väliaikaiset täytemateriaalit: fosfaattisementti sinkkifosfaattisementti kestää kohtalaisesti purentapainetta kova, mutta hauras ei tiivis! (->käytetään esim. Cavitin päällä) sekoitetaan jauheesta ja nesteestä kovettuu nopeasti (kemiallisesti) Kirjallisuutta M Hayashi et al. Ways of enhanching pulp preservation by stepwise excavation a systematic review. J of Dentistry 2011;29: L Bjørndal et al. Treatment of deep caries lesions in adults: randomized clinical trials comparing stepwise vs. direct complete excavation, and direct pulp capping vs. partial pulpotomy. Eur J Oral Sci 2010 Jun;118(3):290-7 Van Thomson et al. Treatment of deep caries lesions by complete excavation or partial removal. A critical review. JADA 2008, 139: A Banerjee, TF Watson, EAM Kidd. Dentine caries: Take it or leave it? Dent Update 2000;27: E Kidd. How clean must a cavity be before restoration? Caries Res 2004;38: