Taaperoikäisen vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taaperoikäisen vanhemmille"

Transkriptio

1 Taaperoikäisen vanhemmille 1-2 vuotta Mutta hän, joka kasvoi kipinästä liekkiin, alkoi soittaa käsillään, jaloillaan, pohkeillaan, päällään ja sydämellään hän soitti! J. Paju

2 Sisällys Ensimmäinen kynttilä kakussa, Onnea! 3 Näkymättömät säikeet vanhempiin 4 Puheen ja vuorovaikutuksen kehitys 5 Tutkiva ikiliikkuja 6 Jalkojen tepsutusta ja käsien taputusta 8 Unirytmi muuttuu 9 Ruokailun harjoitteleminen 10 Hampaiden harjaus ja hoito 10 Milloin potalle? 10 Kannen piirroskuva: Tanja Saarikalle Kuvassa Janette Ruuska, 1v 5kk

3 Ensimmäinen kynttilä kakussa, Onnea! Lapsen täyttäessä vuoden hän alkaa tajuta, ettei hänen olekaan tarkoitus pysyä koko elämäänsä vauvana. Hän on yksilö, jolla on omia mielipiteitä ja oma tahto. Tämä tuleva vuoden jakso on myös herkästi tapaturmille altista aikaa, jonka vuoksi vanhemmilta vaaditaan paljon valppautta ja tarkkaavaisuutta sekä välillä myös nopeita refleksejä. Lapsi kasvaa ja kehittyy myös vauhdilla! Ensimmäinen sana on jo voitu sanoa ja ensiaskel jo voitu ottaa, tai sitten ne ovat vasta edessäpäin. Taaperoikäinen oppii ja kehittyy nopeasti sekä mielellään tutkii ympäristöään. Hänen kanssaan varmasti vietetään mielenkiintoisia ja tapahtumarikkaita hetkiä! 3

4 Näkymättömät säikeet vanhempiin Yksivuotias lapsi on ikään kuin säikein kiinni vanhemmissaan. Vaikka hän onkin kasvanut vauvasta taaperoksi, hän saattaa silti vielä usein kieppua vanhempien jaloissa entistä tiukemmin. Hänen rakkaita kohtaan tuntemansa tunteet ovat suuria ja aitoja. Juuri kävelemään oppinut taapero on täynnä itseluottamusta, joka näkyy lapsen innostuksena suruttomasti ja pelottomasti tutkia ympäristöään. Hänelle on yhtäkkiä avautunut täysin uusi maailma, joka toisaalta houkuttelee, mutta myös pelottaa. Omilla jaloilla seisominen tuntuu hieman epävarmalta. Tästä syntyy ristiriita lapsen tunnemaailmassa. Lapsi haluaa samaan aikaan olla suuri ja pieni. Hän alkaa myös sanoa ei. Tämä vaihe lapsen kehityksessä vaatii vanhemmilta joustavuutta toisaalta olla riittävän lähellä ja toisaalta riittävän etäällä. Tämä joustavuus luo lapselle tilaa itsenäistymisen yrittämiselle sekä mahdollisuuden nauttia kasvavista fyysisistä taidoistaan, jotka ovat keskeinen nautinnon lähde tässä iässä. Toisella ikävuodella itsenäisyys on vielä epävarmaa ja horjuvaa. Lapsi suojautuu muutoksia vastaan vaatimalla järjestystä elämäänsä. Tutut rituaalit esimerkiksi syömisessä, pukemisessa, riisuutumisessa ja nukkumisessa auttavat häntä luottamaan siihen, ettei maailma pyörähdä pois raiteiltaan. Koska rutiinien noudattaminen tuo lapselle turvallisuuden tunnetta, ne edistävät myös lapsen tunnemaailman kehitystä. Yksivuotias on ikään kuin tienhaarassa. Jos hänelle annetaan mahdollisuus, hän kehittyy hiljalleen yhä itsenäisemmäksi. Hän alkaa rohkeammin seurustella vieraidenkin lasten ja aikuisten kanssa, luottaa itseensä enemmän ja on entistä ulospäinsuuntautuneempi. Tämän ikäinen lapsi saattaa kuitenkin usein takertua vanhempiinsa eikä haluaisi päästää heitä hetkeksikään näköetäisyydeltä. Kiintymys vanhempiin ja uteliaisuus maailmaa kohtaan ovat molemmat tärkeitä asioita lapsen kehityksen kannalta. Lapsen on välttämätöntä saada kokea yllätyksiä, mutta samalla hänen tulee saada olla varma siitä, että voi milloin tahansa palata tuttuun syliin. Lapsi tarvitsee hyvään kasvuun tutun ympäristön ja vähintäänkin yhden riittävän hyvän kiintymyssuhteen. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsen läheiset ihmiset sietävät myös lapsen kielteisiä tunteita eivätkä rankaise niiden käytöstä. 4

5 Puheen ja vuorovaikutuksen kehitys Yksivuotias ymmärtää puhetta selvästi enemmän kuin itse pystyy tuottamaan. Hän osaa jo noudattaa ohjeita, totella pieniä kehotuksia ja tarttua houkutuksiin. Hän kiinnostuu missä -leikeistä ja osoittaa innokkaasti kohdetta, josta puhutaan. Kyky jakaa yhteinen huomio on tärkeä edellytys puheen ja kielen kehittymiselle. Lapsi tunnistaa myös oman nimensä ja sanojen hei hei ja ei merkityksen. Hän ymmärtää tutut asiat tutussa ympäristössä, mutta ei vielä kuitenkaan niitä asioita, jotka eivät ole tässä ja nyt. Taaperoikäinen saattaa kehittää oman vakiosanan kaikille niille asioille ja esineille, joille hän ei vielä osaa antaa nimeä. Kaikki eläimet saattavat esimerkiksi olla hauvoja. Vähitellen lapsen käyttämien sanojen merkitykset alkavat täsmentyä. Kaksivuotiaallakin äänteistö on usein vielä puutteellinen. On tavallista, että ässät ja ärrät puuttuvat ja sanat ovat osin vaillinaisia. Yksivuotiaalla on hallussaan yleensä 3-4 sanaa, puolitoistavuotiaalla noin 50 ja kaksivuotiaalla taas useampi sata sanaa. Puheen ja vuorovaikutuksen edistyminen ovat yhteydessä muihin kehityksen osaalueisiin. Tästä johtuen on tyypillistä, että lapsen kehityksessä tulee vaiheita, jolloin lapsi tuntuu painottavan yhtä osa-aluetta muiden kustannuksella. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että lapsen puhe edistyy vain hieman hänen opetellessaan kävelemään. Puheen ja vuorovaikutuksen oppimisen tukemiseen soveltuvat esimerkiksi: kk kk - Nuket - Edellisten lisäksi esim. - Pehmolelut - Lastenmusiikki tallenteina - Leikkipuhelin - Muoviset eläimet ja maatilarakennukset - Muoviastiat ja kylpylelut - Leluautot - Katselukirjat - Palikat - Pallot 5

6 Lapsen mielikuvitus kehittyy nopeasti ja vanhemmat voivat edistää sen avulla lapsen kehitystä. Vanhempi voi puhua pehmoleluille ja leikkiä, että ne vastaisivat hänelle. Tämän jälkeen lapselle voi kertoa mitä lelut vastasivat ja pyytää lastakin puhumaan niille. Yleensä lapsi nauttii mielikuvituskeskustelujen käymisestä puhelimessa esimerkiksi jonkun perheenjäsenensä kanssa. Puolentoista vuoden iässä lapsi alkaa nimetä kehon osia. Otollinen hetki opettaa niitä lapselle on, kun lapsi on menossa kylpyyn tai riisuutuu nukkumista varten. Tämän ikäinen lapsi voi oppia tunnistamaan päävärejä. Vanhempien on hyvä tarkastella maailmaa välillä myös lapsen silmin. Lapsi rakastaa, kun hänen kanssaan puhutaan ja hänen seuranaan leikitään. Vanhemman ja lapsen keskinäiset keskustelut ovatkin olennainen osa lapsen vuorovaikutuksen ja puheen kehityksen tukemista. Lapsen kanssa keskustelu edistää myös oppimista. Joskus tosin lapsikin saattaa olla toisten seurassa mieluiten hiljaa ja katsella sivusta, vaikka hänellä olisi jo paljon sanoja hallussaan. On hyvä, että vanhemmat eivät näiden hetkien tullessa vaadi lasta keskustelemaan kanssaan, koska lapsikin tarvitsee rauhallisia hetkiä. Tutkiva ikiliikkuja Yksivuotias lapsi on innokas tutkija. Hän on täynnä energiaa ja kokeilunhalua. Lapsi haluaa tutkia kaikkea sekä kiivetä kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiinkin paikkoihin. Liikkumalla lapsi pystyy tekemään valintoja. Hän hallitsee osittain ympäristöään liikkumalla huoneesta toiseen, kiipeämällä ajettavan lelun päälle tai istumalla sohvalla. Tutkimisen vaihe on tärkeä lapsen elämässä. Lapsen on saatava tutkia esineiden muotoja ja kokoja sekä liikettä omassa ympäristössään. Hänen on kokeiltava omia taitojaan ja kykyjään ennen kuin hän voi siirtyä seuraavaan kehitysvaiheeseen. Lapsen uteliaisuus osoittaa hänen olevan sekä henkisesti että fyysisesti terve ja vireä. Toisaalta on hauskaa seurata, kun oma lapsi oppii koko ajan uusia asioita, mutta on myös ymmärrettävää, että vanhemmat saattavat joskus tuskastua lapseensa. Vanhemmille tämä voi olla fyysisesti hyvinkin koettelevaa ja raskasta aikaa. On jatkuvasti pidettävä huolta lapsen turvallisuudesta, mutta myös siitä, että lapsi saa kasvulleen ja kehitykselleen hyödyllisiä kokemuksia. Kaikkien lapsen kaatumisten ja muksahdusten estäminen on kuitenkin mahdotonta. Jokainen lapsi saa mustelmia ja naarmuja. Ne kuuluvat terveen lapsen reippaisiin leikkeihin. 6 Yhden vuoden ikäinen on kuitenkin useille vaaroille altis. Jopa kaksi kolmesta tapaturmasta sattuu kotioloissa tai vapaa-aikana. Lapsi ei huomaa vaaroja tässä iässä. Jos pöydälle on jäänyt lapsen saataville jotain sopimatonta, esimerkiksi tupakantumppeja tai alkoholia, lapsi voi laittaa niitä suuhunsa, koska ne houkuttelevat häntä. On tärkeätä suojella lasta vaaroilta niin, että hänen kasvavaa itsenäisyyttään ja uteliaisuuttaan ei kuitenkaan liikaa rajoiteta.

7 Tehokas keino taaperoikäisten lasten kotitapaturmien ehkäisemiseksi on erilaisten lapsilukkojen ja turvaporttien käyttö. Näiden avulla voidaan estää lapsen pääsy vaarallisiin paikkoihin ja vaarallisten aineiden tai esineiden luokse. Myös kodin siisteys tuo turvallisuutta. Tämän ikäistä lasta ei myöskään tule koskaan päästää yksin veden äärelle. Lapsen lähestyessä kahta vuotta, hänen käyttäytymisessään saattaa pikkuhiljaa näkyä merkkejä alkavasta uhmaiästä. Taapero ei välttämättä palaakaan retkiltään päivänsäteenä ja jälleennäkemisestä iloiten. Saattaa olla, että yllättäen silitykset, halaukset ja leipäpala eivät kelpaakaan. Lapsi voi pahoittaa helposti mielensä, eikä mikään oikein tunnu sujuvan. Varmuuden vuoksi lapsi vastaa kaikkeen ensin ei. Hän voi myös haluta tehdä kaikki toimet itse. Uhmaiän myllerryksessä lapsi käy varsinaista itsenäistymiskoulua, ja irrottautuminen vanhemmista tapahtuu juuri kiukuttelun ja uhmaamisen kautta. Taaperoikäisellä on kiire tutustua maailmaan, jolloin ympäristön järjestyksessä pysymisellä ei ole hänelle suurta merkitystä. Pikkulapselta ei voi vaatia oikeudenmukaista käytöstä tai ehdotonta tottelemista. Hän ei vielä kykene pitämään lupauksiaan, eikä tahallaan toimi väärin. Tärkeintä on, että vanhemmat eivät tee tottelemattomuudesta liian suurta numeroa. 7

8 Jalkojen tepsutusta ja käsien taputusta Lapsi nauttii kaikesta liikunnallisesta toiminnasta ja leikeistä. Näin hän myös tottuu eri asentoihin ja niiden muuttumiseen. Kaatumisia ja kolhimisia kuitenkin aina sattuu, ja silloin vanhemman on hyvä ottaa lapsi syliin lohduttaakseen häntä ja rohkaista häntä leikin jatkamisessa. Vanhempien antama sanallinen ja käytännön tuki ovat hyvin tärkeitä lapsen opetellessa liikkumaan. Vanhempi voi tarjota lapselle kättänsä tueksi lapsen pyrkiessä kävelemään nopeasti. Tällöin sekä vanhempi että lapsi tietävät, että lapsi pysyy pystyssä. Lapsi saattaakin jatkossa yrittää kävelyä entistä sinnikkäämmin. Vanhemman läsnäolo luo lapselle turvallisuuden tunnetta. Myös hänen ilonsa onnistumisista lisääntyy, kun hän saa jakaa kokemuksensa vanhemman kanssa. Tämän seurauksena myös lapsen itseluottamus kasvaa, mikä puolestaan motivoi lasta toistamaan harjoituksia. Kun lapsen taidot pikkuhiljaa kehittyvät, on vanhempien aika vähentää asteittain puuttumista lapsen toimiin. Vanhemman olisi kuitenkin aina hyvä pysyä lähettyvillä, jotta lapsi voi tarpeen vaatiessa saada tarvitsemaansa tukea. Lapsi nauttii ja saa motoristen taitojen kehitykselleen tukea 1-2 -vuotiaana mm. seuraavista: - Narusta vedettävä lelu - Kolmipyörä tai mopo - Lapselle mitoitettu tuoli ja pöytä - Ilmalla täytettävä kahluuallas - Erikokoiset pehmopallot - Muoviset lasten puutarhavälineet (lähempänä kahta vuotta) Taapero oppii kokemusten ja matkimisen kautta. Tämän vuoksi on hyvä, että vanhemmat näyttävät lapselle mallia, miten esimerkiksi narusta vedettävää lelua vedetään tai miten sohvalle kiivetään. Aina lelut eivät kuitenkaan liiku siihen suuntaan mihin lapsen mielestä pitäisi, eivätkä asiat suju niin kuin hänestä olisi parasta. Tällöin lapsi helposti turhautuu ja kaipaa jälleen tukea ja lohdutusta vanhemmiltaan. Uudet taidot altistavat lapsen myös uusille vaaroille, siksi vanhempien on hyvä ohjata lasta olemaan myös kohtuullisessa määrin varovainen toimissaan. Hienomotoriset taidot, kuten tarkka tavoittelu, tarttuminen ja kiinni pitäminen käsillä, ovat yksi varhaislapsuuden suurimmista saavutuksista. Näitä taitoja lapsi tarvitsee jatkossa koko elämänsä ajan. Näiden taitojen avulla hän kykenee esimerkiksi pitelemään haarukkaa ja lusikkaa käsissään sekä hahmottelemaan piirroksia tai kirjoittamaan tarinoita. 8

9 Hienomotorisia taitoja kehittäviä leluja ovat esimerkiksi: kk kk - Nuppipalapelit - Pinottavat rengas- ja purkkisarjat - Erikokoiset pehmeät pallot - Nukke, jonka vaatteissa on - Rakennuspalikat nappeja ja vetoketjuja Lapset nauttivat tässä vaiheessa piirtämisestä. Piirroksissa ei ole vielä mitään tolkkua. Vanhemman on siitä huolimatta hyvä kehua lapsen aikaansaannoksia, muutoin lapsi menettää nopeasti kiinnostuksensa piirtämiseen. Puiset nuppipalapelitkin saattavat olla lapselle aluksi vaikeita. Lapsi saattaa turhautua, kun palaset eivät sovikaan koloihin hänen toivomallaan tavalla. Alkuun onkin hyvä hankkia helppoja palapelejä, joissa on kirkkaanvärisiä muotoja, kuten ympyröitä, kolmioita ja neliöitä. Muodoltaan epäsäännölliset palapelit ovat taaperoikäiselle todennäköisesti liian vaikeita. Lapselle on myös tärkeää, että hänen annetaan harjoitella riisuutumista itsenäisesti, vaikka se vanhempien näkökulmasta olisikin vielä vaivalloista ja aikaa vievää. Unirytmi muuttuu Useimpien lasten unirytmi muuttuu vuoden iässä. Tässä vaiheessa se voi vaihdella paljonkin. Vaikka lapsi kieltäytyisi esimerkiksi aamu-unista kahden viikon ajan, hän voi sittenkin palata entiseen rytmiinsä. Muutoksista ei kannata siis tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Lasten unirytmissä on paljon yksilöllisiä eroja. hän itse olisi mieluiten mahdollisimman myöhään vanhempiensa seurassa. Noin 15 prosenttia puolitoistavuotiaista lapsista herää vielä säännöllisesti yöllä. Vanhemman läsnäolo ja rauhoittelu auttavat lasta kuitenkin nukahtamaan pian uudestaan. Yli puolitoistavuotias lapsi vaikuttaa nukkumaanmenotapoihinsa jo aiempaa enemmän. Hän on itsenäisempi ja kykenevämpi tekemään valintoja. Hänellä on omat tapansa valmistautua vuoteeseen menoon. Mahdollisesti lapsi haluaa ottaa leluja vuoteeseen. Jos päivällä on ollut kovin kiireistä ja tapahtumarikasta ja päiväunet ovat sen vuoksi jääneet nukkumatta tai ovat olleet poikkeuksellisen lyhyet, yöunet ovat usein levottomat. Lapsen nukahtaminenkin voi tällöin olla vaikeampaa kuin normaalisti. Jos hän ei pysty nukkumaan totutulla tavallaan, hän on seuraavana päivänä väsynyt, vaativa ja kiukkuinen. Lapsi saattaa tarvita apua vanhemmiltaan luodakseen hyvän nukkumistavan, sillä 9

10 Ruokailun harjoitteleminen Yksivuotias haluaa syödä samaa kuin toisetkin, joko sormin tai lusikalla. Usein hän haluaa lusikoida puuroa itse ja juoda mukista. Lapsi on yhtä aikaa kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu ja mitä lautasella on. Hän saattaa kääntää lusikan ylösalaisin, kallistaa maitomukin liinalle sekä murustaa leivänpaloja lattialle. Kun lapselle antaa luvan harjoitella itsenäisesti syömistä, hän oppii myös pöytätapoja. Jos häntä taas syötetään liian pitkään, hän ei ehkä edes halua opetella syömään itse. Lapsen ruokahalu pienenee toisen ikävuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että pituuskasvu on hitaampaa kuin ensimmäisenä ikävuotena. Tällöin ahkera välipalojen napostelu saattaa vaikuttaa siten, ettei ruoka maistu aterioilla. Ruokahaluun vaikuttaa muutenkin lapsen yksilöllinen kasvu ja liikkumisen vauhti. Hampaiden puhkeaminen saattaa myös vähentää ruokahalua. Lapsi voi toisena päivänä syödä hyvin ja toisena taas huonosti. Terve lapsi osaa kuitenkin pitää huolen siitä, että syö riittävästi. Taaperoikäisen lapsen aterioiden tulisi olla monipuolisia, koska lapsen olisi hyvä saada pienestäkin ruokamäärästä riittävästi ravintoaineita. Kahden tai kolmen lämpimän aterian lisäksi lapsi tarvitsee myös kaksi tai kolme välipalaa päivässä. 10 Hampaiden harjaus ja hoito Suositusten mukaan lapsen hampaiden harjaus tulisi aloittaa heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Vanhempi ja lapsi voivat yhdessä totutella hampaiden harjaukseen aamuin illoin. Kun lapselle puhkeavat maitoposkihampaat, on hyvä ottaa käyttöön fluorihammastahna. Puolentoista vuoden iässä lapselle voi jo antaa ksylitolia pieninä annoksina. Suun bakteeritaudit, kuten karies, tarttuvat pääasiallisesti syljen välityksellä ja yleisimmin varhaislapsuudessa. Tämän vuoksi tulee välttää yhteisten ruokailuvälineiden käyttöä lapsen kanssa, samoin kuin lapsen ruoasta haukkaamista tai nuolaisemista. Neuvolan ravitsemusohjeissa suositellaan taaperoikäiselle lapselle viiden aterian ruokarytmiin siirtymistä. Neuvonnassa annetaan myös ohjeet rajoitettuun makean käyttöön. Makeita juomia ei suositella ollenkaan. Aterioiden väliseksi janojuomaksi suositellaan vettä. Tuttipullon vaihtaminen nokkamukiin tai mukiin ja tutin rajoitettu käyttö on suotavaa vuoden iässä. Jotta tutin käyttö aiheuttaisi lapsen normaalin purennan kehitykselle mahdollisimman vähän haittaa, tutista olisi hyvä luopua viimeistään, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Milloin potalle? Lapsi oppii kuivaksi parhaiten silloin, kun pottatouhuihin ei kiinnitetä liikaa huomiota. Suolen ja virtsarakon hallinta edellyttää hermoston kehittyneisyyttä, ja lapsi saavuttaa tämän vaiheen aikaisintaan toisen ikävuoden lopulla. Lapset ovat yksilöitä. Vaikka toinen, samanikäinen lapsi pärjäisi jo ilman vaippaa, oman lapsen potan käytön opettelusta ei kannata sen vuoksi ottaa stressiä. Toki lapsi voi istua potalla, jos se on hänestä mukavaa, mutta ellei hän halua, kannattaa pottajutuista ottaa aikalisä. On myös tärkeä muistaa, että vaikka kaksivuotias osaisikin jo päivällä ilmoittaa tarpeistaan, hän saattaa silti tarvita öisin vaippaa. Jos lapsen kuivaksi ja siistiksi opettamisen aloittaa liian varhain, seuraukset voivat olla ristiriitaiset: vanhemmat turhautuvat siitä, kun lapsi ei opi, ja lapsen itsetun-

11 to heikkenee samasta syystä. Oppiminen on tehokkainta silloin, kun vanhemman ja lapsen välillä on myönteinen kumppanuus. Potan käytön opettelu on kuitenkin hyvä aloittaa toisen syntymäpäivän aikoihin, vaikka lapsi ei tätä ennen olisikaan oppinut vielä ilmaisemaan tarpeitaan. On muistettava, että jokainen lapsi haluaa oppia ja myös oppii siistiksi heti, kun hänen yksilöllinen kehityksensä sen sallii. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että lapsi oppii omaehtoisestikin tekemään tarpeensa pottaan tai wc-pönttöön viimeistään kolmevuotiaana. Vanhempien tärkein tehtävä tämän asian suhteen on hankkia ajoissa tukeva potta, wc-istuimen pienennysrengas ja pikkujakkara wc-istuimen viereen sekä opastaa kaikessa rauhassa lasta tämän välineistön käytössä. Kaikissa mieltä painavissa asioissa voit kääntyä neuvolasi terveydenhoitajan puoleen. Lisätietoa voit halutessasi etsiä myös esimerkiksi seuraavista lähteistä: Kirjat: Gyldén, O. (toim.) Suomalainen vauvakirja. Keuruu: Otava. Kristeri, I Vahvaan vanhemmuuteen. Helsinki: Kirjapaja Oy. Woolfson, R Touhukas taapero. Porvoo: WSOY. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivut: Tärkeitä puhelinnumeroita: HÄLYTYSKESKUS puh. 112 MYRKYTYSTIETOKESKUS puh. (09) (suora) tai (09) 4711 (vaihde) 11

12 Esitteen on laatinut v Hyvinkään Laurean terveydenhoitajaopiskelija Tanja Saarikalle yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Hyvä alku vuosiksi eteenpäin

Hyvä alku vuosiksi eteenpäin Vauvojen ja taaperoiden BRIO-uutuudet 2015 0 3-vuotiaille lapsille Hyvä alku vuosiksi eteenpäin Jo vuodesta 1884 olemme valmistaneet inspiroivia leluja, joiden avulla lapset voivat tutustua ympäröivään

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Naksutinkoulutuksen komennot

Naksutinkoulutuksen komennot Naksutinkoulutuksen komennot Koiranpennun kouluttaminen naksuttimen avulla Naksutinkoulutuksen kehittivät 1940-luvulla delfiinien kouluttajat. He huomasivat voivansa opettaa delfiineitä ja valaita kannustamalla

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Keinumetafora osallisuudesta

Keinumetafora osallisuudesta Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Odottavien perheiden suun terveyden huolto

Odottavien perheiden suun terveyden huolto Odottavien perheiden suun terveyden huolto Sisältö Ravinto Hampaat Puhdistus Karies Imetys Hampaiden puhkeaminen Lasten suunhoito Ksylitoli Fluori Tutti ja purenta Hammashoito Karviaisessa RAVINTO Äidin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina EDELLINEN PÄIVÄ: pitää syödä hyvin, että jaksaa. KARKIT JA NAPOSTELTAVA OLISI SYYTÄ JÄTTÄÄ POIS. Hyvä tapa varsinkin ennen pääkisoja, on aloittaa

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN?

KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN? KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN? ************************************************ Kyllä meidän perheessä pitää syödä lautanen tyhjäksi. Ruokaa ei saa jättää! On aivan luonnollista,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

1-2 VUOTIAAN KEHITYS

1-2 VUOTIAAN KEHITYS 1-2 VUOTIAAN KEHITYS Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Vuoden vanha lapsi on touhukas pieni maailmanvalloittaja, jolla on rajaton luottamus omiin kykyihinsä. Lapsi on hyvin kiinnostunut ympäristöstään.

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Anna Ryynänen. Gummerus

Anna Ryynänen. Gummerus Anna Ryynänen Gummerus Gummerus Kustannus Oy Teksti Anna Ryynänen 2009 Piirrokset, valokuvat ja graafinen suunnittelu Anna Mattsson 2009 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008 ISBN 978-951-20-7939-1 Sisällys

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot