Taaperoikäisen vanhemmille

Transkriptio

1 Taaperoikäisen vanhemmille 1-2 vuotta Mutta hän, joka kasvoi kipinästä liekkiin, alkoi soittaa käsillään, jaloillaan, pohkeillaan, päällään ja sydämellään hän soitti! J. Paju

2 Sisällys Ensimmäinen kynttilä kakussa, Onnea! 3 Näkymättömät säikeet vanhempiin 4 Puheen ja vuorovaikutuksen kehitys 5 Tutkiva ikiliikkuja 6 Jalkojen tepsutusta ja käsien taputusta 8 Unirytmi muuttuu 9 Ruokailun harjoitteleminen 10 Hampaiden harjaus ja hoito 10 Milloin potalle? 10 Kannen piirroskuva: Tanja Saarikalle Kuvassa Janette Ruuska, 1v 5kk

3 Ensimmäinen kynttilä kakussa, Onnea! Lapsen täyttäessä vuoden hän alkaa tajuta, ettei hänen olekaan tarkoitus pysyä koko elämäänsä vauvana. Hän on yksilö, jolla on omia mielipiteitä ja oma tahto. Tämä tuleva vuoden jakso on myös herkästi tapaturmille altista aikaa, jonka vuoksi vanhemmilta vaaditaan paljon valppautta ja tarkkaavaisuutta sekä välillä myös nopeita refleksejä. Lapsi kasvaa ja kehittyy myös vauhdilla! Ensimmäinen sana on jo voitu sanoa ja ensiaskel jo voitu ottaa, tai sitten ne ovat vasta edessäpäin. Taaperoikäinen oppii ja kehittyy nopeasti sekä mielellään tutkii ympäristöään. Hänen kanssaan varmasti vietetään mielenkiintoisia ja tapahtumarikkaita hetkiä! 3

4 Näkymättömät säikeet vanhempiin Yksivuotias lapsi on ikään kuin säikein kiinni vanhemmissaan. Vaikka hän onkin kasvanut vauvasta taaperoksi, hän saattaa silti vielä usein kieppua vanhempien jaloissa entistä tiukemmin. Hänen rakkaita kohtaan tuntemansa tunteet ovat suuria ja aitoja. Juuri kävelemään oppinut taapero on täynnä itseluottamusta, joka näkyy lapsen innostuksena suruttomasti ja pelottomasti tutkia ympäristöään. Hänelle on yhtäkkiä avautunut täysin uusi maailma, joka toisaalta houkuttelee, mutta myös pelottaa. Omilla jaloilla seisominen tuntuu hieman epävarmalta. Tästä syntyy ristiriita lapsen tunnemaailmassa. Lapsi haluaa samaan aikaan olla suuri ja pieni. Hän alkaa myös sanoa ei. Tämä vaihe lapsen kehityksessä vaatii vanhemmilta joustavuutta toisaalta olla riittävän lähellä ja toisaalta riittävän etäällä. Tämä joustavuus luo lapselle tilaa itsenäistymisen yrittämiselle sekä mahdollisuuden nauttia kasvavista fyysisistä taidoistaan, jotka ovat keskeinen nautinnon lähde tässä iässä. Toisella ikävuodella itsenäisyys on vielä epävarmaa ja horjuvaa. Lapsi suojautuu muutoksia vastaan vaatimalla järjestystä elämäänsä. Tutut rituaalit esimerkiksi syömisessä, pukemisessa, riisuutumisessa ja nukkumisessa auttavat häntä luottamaan siihen, ettei maailma pyörähdä pois raiteiltaan. Koska rutiinien noudattaminen tuo lapselle turvallisuuden tunnetta, ne edistävät myös lapsen tunnemaailman kehitystä. Yksivuotias on ikään kuin tienhaarassa. Jos hänelle annetaan mahdollisuus, hän kehittyy hiljalleen yhä itsenäisemmäksi. Hän alkaa rohkeammin seurustella vieraidenkin lasten ja aikuisten kanssa, luottaa itseensä enemmän ja on entistä ulospäinsuuntautuneempi. Tämän ikäinen lapsi saattaa kuitenkin usein takertua vanhempiinsa eikä haluaisi päästää heitä hetkeksikään näköetäisyydeltä. Kiintymys vanhempiin ja uteliaisuus maailmaa kohtaan ovat molemmat tärkeitä asioita lapsen kehityksen kannalta. Lapsen on välttämätöntä saada kokea yllätyksiä, mutta samalla hänen tulee saada olla varma siitä, että voi milloin tahansa palata tuttuun syliin. Lapsi tarvitsee hyvään kasvuun tutun ympäristön ja vähintäänkin yhden riittävän hyvän kiintymyssuhteen. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsen läheiset ihmiset sietävät myös lapsen kielteisiä tunteita eivätkä rankaise niiden käytöstä. 4

5 Puheen ja vuorovaikutuksen kehitys Yksivuotias ymmärtää puhetta selvästi enemmän kuin itse pystyy tuottamaan. Hän osaa jo noudattaa ohjeita, totella pieniä kehotuksia ja tarttua houkutuksiin. Hän kiinnostuu missä -leikeistä ja osoittaa innokkaasti kohdetta, josta puhutaan. Kyky jakaa yhteinen huomio on tärkeä edellytys puheen ja kielen kehittymiselle. Lapsi tunnistaa myös oman nimensä ja sanojen hei hei ja ei merkityksen. Hän ymmärtää tutut asiat tutussa ympäristössä, mutta ei vielä kuitenkaan niitä asioita, jotka eivät ole tässä ja nyt. Taaperoikäinen saattaa kehittää oman vakiosanan kaikille niille asioille ja esineille, joille hän ei vielä osaa antaa nimeä. Kaikki eläimet saattavat esimerkiksi olla hauvoja. Vähitellen lapsen käyttämien sanojen merkitykset alkavat täsmentyä. Kaksivuotiaallakin äänteistö on usein vielä puutteellinen. On tavallista, että ässät ja ärrät puuttuvat ja sanat ovat osin vaillinaisia. Yksivuotiaalla on hallussaan yleensä 3-4 sanaa, puolitoistavuotiaalla noin 50 ja kaksivuotiaalla taas useampi sata sanaa. Puheen ja vuorovaikutuksen edistyminen ovat yhteydessä muihin kehityksen osaalueisiin. Tästä johtuen on tyypillistä, että lapsen kehityksessä tulee vaiheita, jolloin lapsi tuntuu painottavan yhtä osa-aluetta muiden kustannuksella. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että lapsen puhe edistyy vain hieman hänen opetellessaan kävelemään. Puheen ja vuorovaikutuksen oppimisen tukemiseen soveltuvat esimerkiksi: kk kk - Nuket - Edellisten lisäksi esim. - Pehmolelut - Lastenmusiikki tallenteina - Leikkipuhelin - Muoviset eläimet ja maatilarakennukset - Muoviastiat ja kylpylelut - Leluautot - Katselukirjat - Palikat - Pallot 5

6 Lapsen mielikuvitus kehittyy nopeasti ja vanhemmat voivat edistää sen avulla lapsen kehitystä. Vanhempi voi puhua pehmoleluille ja leikkiä, että ne vastaisivat hänelle. Tämän jälkeen lapselle voi kertoa mitä lelut vastasivat ja pyytää lastakin puhumaan niille. Yleensä lapsi nauttii mielikuvituskeskustelujen käymisestä puhelimessa esimerkiksi jonkun perheenjäsenensä kanssa. Puolentoista vuoden iässä lapsi alkaa nimetä kehon osia. Otollinen hetki opettaa niitä lapselle on, kun lapsi on menossa kylpyyn tai riisuutuu nukkumista varten. Tämän ikäinen lapsi voi oppia tunnistamaan päävärejä. Vanhempien on hyvä tarkastella maailmaa välillä myös lapsen silmin. Lapsi rakastaa, kun hänen kanssaan puhutaan ja hänen seuranaan leikitään. Vanhemman ja lapsen keskinäiset keskustelut ovatkin olennainen osa lapsen vuorovaikutuksen ja puheen kehityksen tukemista. Lapsen kanssa keskustelu edistää myös oppimista. Joskus tosin lapsikin saattaa olla toisten seurassa mieluiten hiljaa ja katsella sivusta, vaikka hänellä olisi jo paljon sanoja hallussaan. On hyvä, että vanhemmat eivät näiden hetkien tullessa vaadi lasta keskustelemaan kanssaan, koska lapsikin tarvitsee rauhallisia hetkiä. Tutkiva ikiliikkuja Yksivuotias lapsi on innokas tutkija. Hän on täynnä energiaa ja kokeilunhalua. Lapsi haluaa tutkia kaikkea sekä kiivetä kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiinkin paikkoihin. Liikkumalla lapsi pystyy tekemään valintoja. Hän hallitsee osittain ympäristöään liikkumalla huoneesta toiseen, kiipeämällä ajettavan lelun päälle tai istumalla sohvalla. Tutkimisen vaihe on tärkeä lapsen elämässä. Lapsen on saatava tutkia esineiden muotoja ja kokoja sekä liikettä omassa ympäristössään. Hänen on kokeiltava omia taitojaan ja kykyjään ennen kuin hän voi siirtyä seuraavaan kehitysvaiheeseen. Lapsen uteliaisuus osoittaa hänen olevan sekä henkisesti että fyysisesti terve ja vireä. Toisaalta on hauskaa seurata, kun oma lapsi oppii koko ajan uusia asioita, mutta on myös ymmärrettävää, että vanhemmat saattavat joskus tuskastua lapseensa. Vanhemmille tämä voi olla fyysisesti hyvinkin koettelevaa ja raskasta aikaa. On jatkuvasti pidettävä huolta lapsen turvallisuudesta, mutta myös siitä, että lapsi saa kasvulleen ja kehitykselleen hyödyllisiä kokemuksia. Kaikkien lapsen kaatumisten ja muksahdusten estäminen on kuitenkin mahdotonta. Jokainen lapsi saa mustelmia ja naarmuja. Ne kuuluvat terveen lapsen reippaisiin leikkeihin. 6 Yhden vuoden ikäinen on kuitenkin useille vaaroille altis. Jopa kaksi kolmesta tapaturmasta sattuu kotioloissa tai vapaa-aikana. Lapsi ei huomaa vaaroja tässä iässä. Jos pöydälle on jäänyt lapsen saataville jotain sopimatonta, esimerkiksi tupakantumppeja tai alkoholia, lapsi voi laittaa niitä suuhunsa, koska ne houkuttelevat häntä. On tärkeätä suojella lasta vaaroilta niin, että hänen kasvavaa itsenäisyyttään ja uteliaisuuttaan ei kuitenkaan liikaa rajoiteta.

7 Tehokas keino taaperoikäisten lasten kotitapaturmien ehkäisemiseksi on erilaisten lapsilukkojen ja turvaporttien käyttö. Näiden avulla voidaan estää lapsen pääsy vaarallisiin paikkoihin ja vaarallisten aineiden tai esineiden luokse. Myös kodin siisteys tuo turvallisuutta. Tämän ikäistä lasta ei myöskään tule koskaan päästää yksin veden äärelle. Lapsen lähestyessä kahta vuotta, hänen käyttäytymisessään saattaa pikkuhiljaa näkyä merkkejä alkavasta uhmaiästä. Taapero ei välttämättä palaakaan retkiltään päivänsäteenä ja jälleennäkemisestä iloiten. Saattaa olla, että yllättäen silitykset, halaukset ja leipäpala eivät kelpaakaan. Lapsi voi pahoittaa helposti mielensä, eikä mikään oikein tunnu sujuvan. Varmuuden vuoksi lapsi vastaa kaikkeen ensin ei. Hän voi myös haluta tehdä kaikki toimet itse. Uhmaiän myllerryksessä lapsi käy varsinaista itsenäistymiskoulua, ja irrottautuminen vanhemmista tapahtuu juuri kiukuttelun ja uhmaamisen kautta. Taaperoikäisellä on kiire tutustua maailmaan, jolloin ympäristön järjestyksessä pysymisellä ei ole hänelle suurta merkitystä. Pikkulapselta ei voi vaatia oikeudenmukaista käytöstä tai ehdotonta tottelemista. Hän ei vielä kykene pitämään lupauksiaan, eikä tahallaan toimi väärin. Tärkeintä on, että vanhemmat eivät tee tottelemattomuudesta liian suurta numeroa. 7

8 Jalkojen tepsutusta ja käsien taputusta Lapsi nauttii kaikesta liikunnallisesta toiminnasta ja leikeistä. Näin hän myös tottuu eri asentoihin ja niiden muuttumiseen. Kaatumisia ja kolhimisia kuitenkin aina sattuu, ja silloin vanhemman on hyvä ottaa lapsi syliin lohduttaakseen häntä ja rohkaista häntä leikin jatkamisessa. Vanhempien antama sanallinen ja käytännön tuki ovat hyvin tärkeitä lapsen opetellessa liikkumaan. Vanhempi voi tarjota lapselle kättänsä tueksi lapsen pyrkiessä kävelemään nopeasti. Tällöin sekä vanhempi että lapsi tietävät, että lapsi pysyy pystyssä. Lapsi saattaakin jatkossa yrittää kävelyä entistä sinnikkäämmin. Vanhemman läsnäolo luo lapselle turvallisuuden tunnetta. Myös hänen ilonsa onnistumisista lisääntyy, kun hän saa jakaa kokemuksensa vanhemman kanssa. Tämän seurauksena myös lapsen itseluottamus kasvaa, mikä puolestaan motivoi lasta toistamaan harjoituksia. Kun lapsen taidot pikkuhiljaa kehittyvät, on vanhempien aika vähentää asteittain puuttumista lapsen toimiin. Vanhemman olisi kuitenkin aina hyvä pysyä lähettyvillä, jotta lapsi voi tarpeen vaatiessa saada tarvitsemaansa tukea. Lapsi nauttii ja saa motoristen taitojen kehitykselleen tukea 1-2 -vuotiaana mm. seuraavista: - Narusta vedettävä lelu - Kolmipyörä tai mopo - Lapselle mitoitettu tuoli ja pöytä - Ilmalla täytettävä kahluuallas - Erikokoiset pehmopallot - Muoviset lasten puutarhavälineet (lähempänä kahta vuotta) Taapero oppii kokemusten ja matkimisen kautta. Tämän vuoksi on hyvä, että vanhemmat näyttävät lapselle mallia, miten esimerkiksi narusta vedettävää lelua vedetään tai miten sohvalle kiivetään. Aina lelut eivät kuitenkaan liiku siihen suuntaan mihin lapsen mielestä pitäisi, eivätkä asiat suju niin kuin hänestä olisi parasta. Tällöin lapsi helposti turhautuu ja kaipaa jälleen tukea ja lohdutusta vanhemmiltaan. Uudet taidot altistavat lapsen myös uusille vaaroille, siksi vanhempien on hyvä ohjata lasta olemaan myös kohtuullisessa määrin varovainen toimissaan. Hienomotoriset taidot, kuten tarkka tavoittelu, tarttuminen ja kiinni pitäminen käsillä, ovat yksi varhaislapsuuden suurimmista saavutuksista. Näitä taitoja lapsi tarvitsee jatkossa koko elämänsä ajan. Näiden taitojen avulla hän kykenee esimerkiksi pitelemään haarukkaa ja lusikkaa käsissään sekä hahmottelemaan piirroksia tai kirjoittamaan tarinoita. 8

9 Hienomotorisia taitoja kehittäviä leluja ovat esimerkiksi: kk kk - Nuppipalapelit - Pinottavat rengas- ja purkkisarjat - Erikokoiset pehmeät pallot - Nukke, jonka vaatteissa on - Rakennuspalikat nappeja ja vetoketjuja Lapset nauttivat tässä vaiheessa piirtämisestä. Piirroksissa ei ole vielä mitään tolkkua. Vanhemman on siitä huolimatta hyvä kehua lapsen aikaansaannoksia, muutoin lapsi menettää nopeasti kiinnostuksensa piirtämiseen. Puiset nuppipalapelitkin saattavat olla lapselle aluksi vaikeita. Lapsi saattaa turhautua, kun palaset eivät sovikaan koloihin hänen toivomallaan tavalla. Alkuun onkin hyvä hankkia helppoja palapelejä, joissa on kirkkaanvärisiä muotoja, kuten ympyröitä, kolmioita ja neliöitä. Muodoltaan epäsäännölliset palapelit ovat taaperoikäiselle todennäköisesti liian vaikeita. Lapselle on myös tärkeää, että hänen annetaan harjoitella riisuutumista itsenäisesti, vaikka se vanhempien näkökulmasta olisikin vielä vaivalloista ja aikaa vievää. Unirytmi muuttuu Useimpien lasten unirytmi muuttuu vuoden iässä. Tässä vaiheessa se voi vaihdella paljonkin. Vaikka lapsi kieltäytyisi esimerkiksi aamu-unista kahden viikon ajan, hän voi sittenkin palata entiseen rytmiinsä. Muutoksista ei kannata siis tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Lasten unirytmissä on paljon yksilöllisiä eroja. hän itse olisi mieluiten mahdollisimman myöhään vanhempiensa seurassa. Noin 15 prosenttia puolitoistavuotiaista lapsista herää vielä säännöllisesti yöllä. Vanhemman läsnäolo ja rauhoittelu auttavat lasta kuitenkin nukahtamaan pian uudestaan. Yli puolitoistavuotias lapsi vaikuttaa nukkumaanmenotapoihinsa jo aiempaa enemmän. Hän on itsenäisempi ja kykenevämpi tekemään valintoja. Hänellä on omat tapansa valmistautua vuoteeseen menoon. Mahdollisesti lapsi haluaa ottaa leluja vuoteeseen. Jos päivällä on ollut kovin kiireistä ja tapahtumarikasta ja päiväunet ovat sen vuoksi jääneet nukkumatta tai ovat olleet poikkeuksellisen lyhyet, yöunet ovat usein levottomat. Lapsen nukahtaminenkin voi tällöin olla vaikeampaa kuin normaalisti. Jos hän ei pysty nukkumaan totutulla tavallaan, hän on seuraavana päivänä väsynyt, vaativa ja kiukkuinen. Lapsi saattaa tarvita apua vanhemmiltaan luodakseen hyvän nukkumistavan, sillä 9

10 Ruokailun harjoitteleminen Yksivuotias haluaa syödä samaa kuin toisetkin, joko sormin tai lusikalla. Usein hän haluaa lusikoida puuroa itse ja juoda mukista. Lapsi on yhtä aikaa kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu ja mitä lautasella on. Hän saattaa kääntää lusikan ylösalaisin, kallistaa maitomukin liinalle sekä murustaa leivänpaloja lattialle. Kun lapselle antaa luvan harjoitella itsenäisesti syömistä, hän oppii myös pöytätapoja. Jos häntä taas syötetään liian pitkään, hän ei ehkä edes halua opetella syömään itse. Lapsen ruokahalu pienenee toisen ikävuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että pituuskasvu on hitaampaa kuin ensimmäisenä ikävuotena. Tällöin ahkera välipalojen napostelu saattaa vaikuttaa siten, ettei ruoka maistu aterioilla. Ruokahaluun vaikuttaa muutenkin lapsen yksilöllinen kasvu ja liikkumisen vauhti. Hampaiden puhkeaminen saattaa myös vähentää ruokahalua. Lapsi voi toisena päivänä syödä hyvin ja toisena taas huonosti. Terve lapsi osaa kuitenkin pitää huolen siitä, että syö riittävästi. Taaperoikäisen lapsen aterioiden tulisi olla monipuolisia, koska lapsen olisi hyvä saada pienestäkin ruokamäärästä riittävästi ravintoaineita. Kahden tai kolmen lämpimän aterian lisäksi lapsi tarvitsee myös kaksi tai kolme välipalaa päivässä. 10 Hampaiden harjaus ja hoito Suositusten mukaan lapsen hampaiden harjaus tulisi aloittaa heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Vanhempi ja lapsi voivat yhdessä totutella hampaiden harjaukseen aamuin illoin. Kun lapselle puhkeavat maitoposkihampaat, on hyvä ottaa käyttöön fluorihammastahna. Puolentoista vuoden iässä lapselle voi jo antaa ksylitolia pieninä annoksina. Suun bakteeritaudit, kuten karies, tarttuvat pääasiallisesti syljen välityksellä ja yleisimmin varhaislapsuudessa. Tämän vuoksi tulee välttää yhteisten ruokailuvälineiden käyttöä lapsen kanssa, samoin kuin lapsen ruoasta haukkaamista tai nuolaisemista. Neuvolan ravitsemusohjeissa suositellaan taaperoikäiselle lapselle viiden aterian ruokarytmiin siirtymistä. Neuvonnassa annetaan myös ohjeet rajoitettuun makean käyttöön. Makeita juomia ei suositella ollenkaan. Aterioiden väliseksi janojuomaksi suositellaan vettä. Tuttipullon vaihtaminen nokkamukiin tai mukiin ja tutin rajoitettu käyttö on suotavaa vuoden iässä. Jotta tutin käyttö aiheuttaisi lapsen normaalin purennan kehitykselle mahdollisimman vähän haittaa, tutista olisi hyvä luopua viimeistään, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Milloin potalle? Lapsi oppii kuivaksi parhaiten silloin, kun pottatouhuihin ei kiinnitetä liikaa huomiota. Suolen ja virtsarakon hallinta edellyttää hermoston kehittyneisyyttä, ja lapsi saavuttaa tämän vaiheen aikaisintaan toisen ikävuoden lopulla. Lapset ovat yksilöitä. Vaikka toinen, samanikäinen lapsi pärjäisi jo ilman vaippaa, oman lapsen potan käytön opettelusta ei kannata sen vuoksi ottaa stressiä. Toki lapsi voi istua potalla, jos se on hänestä mukavaa, mutta ellei hän halua, kannattaa pottajutuista ottaa aikalisä. On myös tärkeä muistaa, että vaikka kaksivuotias osaisikin jo päivällä ilmoittaa tarpeistaan, hän saattaa silti tarvita öisin vaippaa. Jos lapsen kuivaksi ja siistiksi opettamisen aloittaa liian varhain, seuraukset voivat olla ristiriitaiset: vanhemmat turhautuvat siitä, kun lapsi ei opi, ja lapsen itsetun-

11 to heikkenee samasta syystä. Oppiminen on tehokkainta silloin, kun vanhemman ja lapsen välillä on myönteinen kumppanuus. Potan käytön opettelu on kuitenkin hyvä aloittaa toisen syntymäpäivän aikoihin, vaikka lapsi ei tätä ennen olisikaan oppinut vielä ilmaisemaan tarpeitaan. On muistettava, että jokainen lapsi haluaa oppia ja myös oppii siistiksi heti, kun hänen yksilöllinen kehityksensä sen sallii. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että lapsi oppii omaehtoisestikin tekemään tarpeensa pottaan tai wc-pönttöön viimeistään kolmevuotiaana. Vanhempien tärkein tehtävä tämän asian suhteen on hankkia ajoissa tukeva potta, wc-istuimen pienennysrengas ja pikkujakkara wc-istuimen viereen sekä opastaa kaikessa rauhassa lasta tämän välineistön käytössä. Kaikissa mieltä painavissa asioissa voit kääntyä neuvolasi terveydenhoitajan puoleen. Lisätietoa voit halutessasi etsiä myös esimerkiksi seuraavista lähteistä: Kirjat: Gyldén, O. (toim.) Suomalainen vauvakirja. Keuruu: Otava. Kristeri, I Vahvaan vanhemmuuteen. Helsinki: Kirjapaja Oy. Woolfson, R Touhukas taapero. Porvoo: WSOY. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivut: Tärkeitä puhelinnumeroita: HÄLYTYSKESKUS puh. 112 MYRKYTYSTIETOKESKUS puh. (09) (suora) tai (09) 4711 (vaihde) 11

12 Esitteen on laatinut v Hyvinkään Laurean terveydenhoitajaopiskelija Tanja Saarikalle yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.