Taaperoikäisen vanhemmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taaperoikäisen vanhemmille"

Transkriptio

1 Taaperoikäisen vanhemmille 1-2 vuotta Mutta hän, joka kasvoi kipinästä liekkiin, alkoi soittaa käsillään, jaloillaan, pohkeillaan, päällään ja sydämellään hän soitti! J. Paju

2 Sisällys Ensimmäinen kynttilä kakussa, Onnea! 3 Näkymättömät säikeet vanhempiin 4 Puheen ja vuorovaikutuksen kehitys 5 Tutkiva ikiliikkuja 6 Jalkojen tepsutusta ja käsien taputusta 8 Unirytmi muuttuu 9 Ruokailun harjoitteleminen 10 Hampaiden harjaus ja hoito 10 Milloin potalle? 10 Kannen piirroskuva: Tanja Saarikalle Kuvassa Janette Ruuska, 1v 5kk

3 Ensimmäinen kynttilä kakussa, Onnea! Lapsen täyttäessä vuoden hän alkaa tajuta, ettei hänen olekaan tarkoitus pysyä koko elämäänsä vauvana. Hän on yksilö, jolla on omia mielipiteitä ja oma tahto. Tämä tuleva vuoden jakso on myös herkästi tapaturmille altista aikaa, jonka vuoksi vanhemmilta vaaditaan paljon valppautta ja tarkkaavaisuutta sekä välillä myös nopeita refleksejä. Lapsi kasvaa ja kehittyy myös vauhdilla! Ensimmäinen sana on jo voitu sanoa ja ensiaskel jo voitu ottaa, tai sitten ne ovat vasta edessäpäin. Taaperoikäinen oppii ja kehittyy nopeasti sekä mielellään tutkii ympäristöään. Hänen kanssaan varmasti vietetään mielenkiintoisia ja tapahtumarikkaita hetkiä! 3

4 Näkymättömät säikeet vanhempiin Yksivuotias lapsi on ikään kuin säikein kiinni vanhemmissaan. Vaikka hän onkin kasvanut vauvasta taaperoksi, hän saattaa silti vielä usein kieppua vanhempien jaloissa entistä tiukemmin. Hänen rakkaita kohtaan tuntemansa tunteet ovat suuria ja aitoja. Juuri kävelemään oppinut taapero on täynnä itseluottamusta, joka näkyy lapsen innostuksena suruttomasti ja pelottomasti tutkia ympäristöään. Hänelle on yhtäkkiä avautunut täysin uusi maailma, joka toisaalta houkuttelee, mutta myös pelottaa. Omilla jaloilla seisominen tuntuu hieman epävarmalta. Tästä syntyy ristiriita lapsen tunnemaailmassa. Lapsi haluaa samaan aikaan olla suuri ja pieni. Hän alkaa myös sanoa ei. Tämä vaihe lapsen kehityksessä vaatii vanhemmilta joustavuutta toisaalta olla riittävän lähellä ja toisaalta riittävän etäällä. Tämä joustavuus luo lapselle tilaa itsenäistymisen yrittämiselle sekä mahdollisuuden nauttia kasvavista fyysisistä taidoistaan, jotka ovat keskeinen nautinnon lähde tässä iässä. Toisella ikävuodella itsenäisyys on vielä epävarmaa ja horjuvaa. Lapsi suojautuu muutoksia vastaan vaatimalla järjestystä elämäänsä. Tutut rituaalit esimerkiksi syömisessä, pukemisessa, riisuutumisessa ja nukkumisessa auttavat häntä luottamaan siihen, ettei maailma pyörähdä pois raiteiltaan. Koska rutiinien noudattaminen tuo lapselle turvallisuuden tunnetta, ne edistävät myös lapsen tunnemaailman kehitystä. Yksivuotias on ikään kuin tienhaarassa. Jos hänelle annetaan mahdollisuus, hän kehittyy hiljalleen yhä itsenäisemmäksi. Hän alkaa rohkeammin seurustella vieraidenkin lasten ja aikuisten kanssa, luottaa itseensä enemmän ja on entistä ulospäinsuuntautuneempi. Tämän ikäinen lapsi saattaa kuitenkin usein takertua vanhempiinsa eikä haluaisi päästää heitä hetkeksikään näköetäisyydeltä. Kiintymys vanhempiin ja uteliaisuus maailmaa kohtaan ovat molemmat tärkeitä asioita lapsen kehityksen kannalta. Lapsen on välttämätöntä saada kokea yllätyksiä, mutta samalla hänen tulee saada olla varma siitä, että voi milloin tahansa palata tuttuun syliin. Lapsi tarvitsee hyvään kasvuun tutun ympäristön ja vähintäänkin yhden riittävän hyvän kiintymyssuhteen. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsen läheiset ihmiset sietävät myös lapsen kielteisiä tunteita eivätkä rankaise niiden käytöstä. 4

5 Puheen ja vuorovaikutuksen kehitys Yksivuotias ymmärtää puhetta selvästi enemmän kuin itse pystyy tuottamaan. Hän osaa jo noudattaa ohjeita, totella pieniä kehotuksia ja tarttua houkutuksiin. Hän kiinnostuu missä -leikeistä ja osoittaa innokkaasti kohdetta, josta puhutaan. Kyky jakaa yhteinen huomio on tärkeä edellytys puheen ja kielen kehittymiselle. Lapsi tunnistaa myös oman nimensä ja sanojen hei hei ja ei merkityksen. Hän ymmärtää tutut asiat tutussa ympäristössä, mutta ei vielä kuitenkaan niitä asioita, jotka eivät ole tässä ja nyt. Taaperoikäinen saattaa kehittää oman vakiosanan kaikille niille asioille ja esineille, joille hän ei vielä osaa antaa nimeä. Kaikki eläimet saattavat esimerkiksi olla hauvoja. Vähitellen lapsen käyttämien sanojen merkitykset alkavat täsmentyä. Kaksivuotiaallakin äänteistö on usein vielä puutteellinen. On tavallista, että ässät ja ärrät puuttuvat ja sanat ovat osin vaillinaisia. Yksivuotiaalla on hallussaan yleensä 3-4 sanaa, puolitoistavuotiaalla noin 50 ja kaksivuotiaalla taas useampi sata sanaa. Puheen ja vuorovaikutuksen edistyminen ovat yhteydessä muihin kehityksen osaalueisiin. Tästä johtuen on tyypillistä, että lapsen kehityksessä tulee vaiheita, jolloin lapsi tuntuu painottavan yhtä osa-aluetta muiden kustannuksella. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että lapsen puhe edistyy vain hieman hänen opetellessaan kävelemään. Puheen ja vuorovaikutuksen oppimisen tukemiseen soveltuvat esimerkiksi: kk kk - Nuket - Edellisten lisäksi esim. - Pehmolelut - Lastenmusiikki tallenteina - Leikkipuhelin - Muoviset eläimet ja maatilarakennukset - Muoviastiat ja kylpylelut - Leluautot - Katselukirjat - Palikat - Pallot 5

6 Lapsen mielikuvitus kehittyy nopeasti ja vanhemmat voivat edistää sen avulla lapsen kehitystä. Vanhempi voi puhua pehmoleluille ja leikkiä, että ne vastaisivat hänelle. Tämän jälkeen lapselle voi kertoa mitä lelut vastasivat ja pyytää lastakin puhumaan niille. Yleensä lapsi nauttii mielikuvituskeskustelujen käymisestä puhelimessa esimerkiksi jonkun perheenjäsenensä kanssa. Puolentoista vuoden iässä lapsi alkaa nimetä kehon osia. Otollinen hetki opettaa niitä lapselle on, kun lapsi on menossa kylpyyn tai riisuutuu nukkumista varten. Tämän ikäinen lapsi voi oppia tunnistamaan päävärejä. Vanhempien on hyvä tarkastella maailmaa välillä myös lapsen silmin. Lapsi rakastaa, kun hänen kanssaan puhutaan ja hänen seuranaan leikitään. Vanhemman ja lapsen keskinäiset keskustelut ovatkin olennainen osa lapsen vuorovaikutuksen ja puheen kehityksen tukemista. Lapsen kanssa keskustelu edistää myös oppimista. Joskus tosin lapsikin saattaa olla toisten seurassa mieluiten hiljaa ja katsella sivusta, vaikka hänellä olisi jo paljon sanoja hallussaan. On hyvä, että vanhemmat eivät näiden hetkien tullessa vaadi lasta keskustelemaan kanssaan, koska lapsikin tarvitsee rauhallisia hetkiä. Tutkiva ikiliikkuja Yksivuotias lapsi on innokas tutkija. Hän on täynnä energiaa ja kokeilunhalua. Lapsi haluaa tutkia kaikkea sekä kiivetä kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiinkin paikkoihin. Liikkumalla lapsi pystyy tekemään valintoja. Hän hallitsee osittain ympäristöään liikkumalla huoneesta toiseen, kiipeämällä ajettavan lelun päälle tai istumalla sohvalla. Tutkimisen vaihe on tärkeä lapsen elämässä. Lapsen on saatava tutkia esineiden muotoja ja kokoja sekä liikettä omassa ympäristössään. Hänen on kokeiltava omia taitojaan ja kykyjään ennen kuin hän voi siirtyä seuraavaan kehitysvaiheeseen. Lapsen uteliaisuus osoittaa hänen olevan sekä henkisesti että fyysisesti terve ja vireä. Toisaalta on hauskaa seurata, kun oma lapsi oppii koko ajan uusia asioita, mutta on myös ymmärrettävää, että vanhemmat saattavat joskus tuskastua lapseensa. Vanhemmille tämä voi olla fyysisesti hyvinkin koettelevaa ja raskasta aikaa. On jatkuvasti pidettävä huolta lapsen turvallisuudesta, mutta myös siitä, että lapsi saa kasvulleen ja kehitykselleen hyödyllisiä kokemuksia. Kaikkien lapsen kaatumisten ja muksahdusten estäminen on kuitenkin mahdotonta. Jokainen lapsi saa mustelmia ja naarmuja. Ne kuuluvat terveen lapsen reippaisiin leikkeihin. 6 Yhden vuoden ikäinen on kuitenkin useille vaaroille altis. Jopa kaksi kolmesta tapaturmasta sattuu kotioloissa tai vapaa-aikana. Lapsi ei huomaa vaaroja tässä iässä. Jos pöydälle on jäänyt lapsen saataville jotain sopimatonta, esimerkiksi tupakantumppeja tai alkoholia, lapsi voi laittaa niitä suuhunsa, koska ne houkuttelevat häntä. On tärkeätä suojella lasta vaaroilta niin, että hänen kasvavaa itsenäisyyttään ja uteliaisuuttaan ei kuitenkaan liikaa rajoiteta.

7 Tehokas keino taaperoikäisten lasten kotitapaturmien ehkäisemiseksi on erilaisten lapsilukkojen ja turvaporttien käyttö. Näiden avulla voidaan estää lapsen pääsy vaarallisiin paikkoihin ja vaarallisten aineiden tai esineiden luokse. Myös kodin siisteys tuo turvallisuutta. Tämän ikäistä lasta ei myöskään tule koskaan päästää yksin veden äärelle. Lapsen lähestyessä kahta vuotta, hänen käyttäytymisessään saattaa pikkuhiljaa näkyä merkkejä alkavasta uhmaiästä. Taapero ei välttämättä palaakaan retkiltään päivänsäteenä ja jälleennäkemisestä iloiten. Saattaa olla, että yllättäen silitykset, halaukset ja leipäpala eivät kelpaakaan. Lapsi voi pahoittaa helposti mielensä, eikä mikään oikein tunnu sujuvan. Varmuuden vuoksi lapsi vastaa kaikkeen ensin ei. Hän voi myös haluta tehdä kaikki toimet itse. Uhmaiän myllerryksessä lapsi käy varsinaista itsenäistymiskoulua, ja irrottautuminen vanhemmista tapahtuu juuri kiukuttelun ja uhmaamisen kautta. Taaperoikäisellä on kiire tutustua maailmaan, jolloin ympäristön järjestyksessä pysymisellä ei ole hänelle suurta merkitystä. Pikkulapselta ei voi vaatia oikeudenmukaista käytöstä tai ehdotonta tottelemista. Hän ei vielä kykene pitämään lupauksiaan, eikä tahallaan toimi väärin. Tärkeintä on, että vanhemmat eivät tee tottelemattomuudesta liian suurta numeroa. 7

8 Jalkojen tepsutusta ja käsien taputusta Lapsi nauttii kaikesta liikunnallisesta toiminnasta ja leikeistä. Näin hän myös tottuu eri asentoihin ja niiden muuttumiseen. Kaatumisia ja kolhimisia kuitenkin aina sattuu, ja silloin vanhemman on hyvä ottaa lapsi syliin lohduttaakseen häntä ja rohkaista häntä leikin jatkamisessa. Vanhempien antama sanallinen ja käytännön tuki ovat hyvin tärkeitä lapsen opetellessa liikkumaan. Vanhempi voi tarjota lapselle kättänsä tueksi lapsen pyrkiessä kävelemään nopeasti. Tällöin sekä vanhempi että lapsi tietävät, että lapsi pysyy pystyssä. Lapsi saattaakin jatkossa yrittää kävelyä entistä sinnikkäämmin. Vanhemman läsnäolo luo lapselle turvallisuuden tunnetta. Myös hänen ilonsa onnistumisista lisääntyy, kun hän saa jakaa kokemuksensa vanhemman kanssa. Tämän seurauksena myös lapsen itseluottamus kasvaa, mikä puolestaan motivoi lasta toistamaan harjoituksia. Kun lapsen taidot pikkuhiljaa kehittyvät, on vanhempien aika vähentää asteittain puuttumista lapsen toimiin. Vanhemman olisi kuitenkin aina hyvä pysyä lähettyvillä, jotta lapsi voi tarpeen vaatiessa saada tarvitsemaansa tukea. Lapsi nauttii ja saa motoristen taitojen kehitykselleen tukea 1-2 -vuotiaana mm. seuraavista: - Narusta vedettävä lelu - Kolmipyörä tai mopo - Lapselle mitoitettu tuoli ja pöytä - Ilmalla täytettävä kahluuallas - Erikokoiset pehmopallot - Muoviset lasten puutarhavälineet (lähempänä kahta vuotta) Taapero oppii kokemusten ja matkimisen kautta. Tämän vuoksi on hyvä, että vanhemmat näyttävät lapselle mallia, miten esimerkiksi narusta vedettävää lelua vedetään tai miten sohvalle kiivetään. Aina lelut eivät kuitenkaan liiku siihen suuntaan mihin lapsen mielestä pitäisi, eivätkä asiat suju niin kuin hänestä olisi parasta. Tällöin lapsi helposti turhautuu ja kaipaa jälleen tukea ja lohdutusta vanhemmiltaan. Uudet taidot altistavat lapsen myös uusille vaaroille, siksi vanhempien on hyvä ohjata lasta olemaan myös kohtuullisessa määrin varovainen toimissaan. Hienomotoriset taidot, kuten tarkka tavoittelu, tarttuminen ja kiinni pitäminen käsillä, ovat yksi varhaislapsuuden suurimmista saavutuksista. Näitä taitoja lapsi tarvitsee jatkossa koko elämänsä ajan. Näiden taitojen avulla hän kykenee esimerkiksi pitelemään haarukkaa ja lusikkaa käsissään sekä hahmottelemaan piirroksia tai kirjoittamaan tarinoita. 8

9 Hienomotorisia taitoja kehittäviä leluja ovat esimerkiksi: kk kk - Nuppipalapelit - Pinottavat rengas- ja purkkisarjat - Erikokoiset pehmeät pallot - Nukke, jonka vaatteissa on - Rakennuspalikat nappeja ja vetoketjuja Lapset nauttivat tässä vaiheessa piirtämisestä. Piirroksissa ei ole vielä mitään tolkkua. Vanhemman on siitä huolimatta hyvä kehua lapsen aikaansaannoksia, muutoin lapsi menettää nopeasti kiinnostuksensa piirtämiseen. Puiset nuppipalapelitkin saattavat olla lapselle aluksi vaikeita. Lapsi saattaa turhautua, kun palaset eivät sovikaan koloihin hänen toivomallaan tavalla. Alkuun onkin hyvä hankkia helppoja palapelejä, joissa on kirkkaanvärisiä muotoja, kuten ympyröitä, kolmioita ja neliöitä. Muodoltaan epäsäännölliset palapelit ovat taaperoikäiselle todennäköisesti liian vaikeita. Lapselle on myös tärkeää, että hänen annetaan harjoitella riisuutumista itsenäisesti, vaikka se vanhempien näkökulmasta olisikin vielä vaivalloista ja aikaa vievää. Unirytmi muuttuu Useimpien lasten unirytmi muuttuu vuoden iässä. Tässä vaiheessa se voi vaihdella paljonkin. Vaikka lapsi kieltäytyisi esimerkiksi aamu-unista kahden viikon ajan, hän voi sittenkin palata entiseen rytmiinsä. Muutoksista ei kannata siis tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Lasten unirytmissä on paljon yksilöllisiä eroja. hän itse olisi mieluiten mahdollisimman myöhään vanhempiensa seurassa. Noin 15 prosenttia puolitoistavuotiaista lapsista herää vielä säännöllisesti yöllä. Vanhemman läsnäolo ja rauhoittelu auttavat lasta kuitenkin nukahtamaan pian uudestaan. Yli puolitoistavuotias lapsi vaikuttaa nukkumaanmenotapoihinsa jo aiempaa enemmän. Hän on itsenäisempi ja kykenevämpi tekemään valintoja. Hänellä on omat tapansa valmistautua vuoteeseen menoon. Mahdollisesti lapsi haluaa ottaa leluja vuoteeseen. Jos päivällä on ollut kovin kiireistä ja tapahtumarikasta ja päiväunet ovat sen vuoksi jääneet nukkumatta tai ovat olleet poikkeuksellisen lyhyet, yöunet ovat usein levottomat. Lapsen nukahtaminenkin voi tällöin olla vaikeampaa kuin normaalisti. Jos hän ei pysty nukkumaan totutulla tavallaan, hän on seuraavana päivänä väsynyt, vaativa ja kiukkuinen. Lapsi saattaa tarvita apua vanhemmiltaan luodakseen hyvän nukkumistavan, sillä 9

10 Ruokailun harjoitteleminen Yksivuotias haluaa syödä samaa kuin toisetkin, joko sormin tai lusikalla. Usein hän haluaa lusikoida puuroa itse ja juoda mukista. Lapsi on yhtä aikaa kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu ja mitä lautasella on. Hän saattaa kääntää lusikan ylösalaisin, kallistaa maitomukin liinalle sekä murustaa leivänpaloja lattialle. Kun lapselle antaa luvan harjoitella itsenäisesti syömistä, hän oppii myös pöytätapoja. Jos häntä taas syötetään liian pitkään, hän ei ehkä edes halua opetella syömään itse. Lapsen ruokahalu pienenee toisen ikävuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että pituuskasvu on hitaampaa kuin ensimmäisenä ikävuotena. Tällöin ahkera välipalojen napostelu saattaa vaikuttaa siten, ettei ruoka maistu aterioilla. Ruokahaluun vaikuttaa muutenkin lapsen yksilöllinen kasvu ja liikkumisen vauhti. Hampaiden puhkeaminen saattaa myös vähentää ruokahalua. Lapsi voi toisena päivänä syödä hyvin ja toisena taas huonosti. Terve lapsi osaa kuitenkin pitää huolen siitä, että syö riittävästi. Taaperoikäisen lapsen aterioiden tulisi olla monipuolisia, koska lapsen olisi hyvä saada pienestäkin ruokamäärästä riittävästi ravintoaineita. Kahden tai kolmen lämpimän aterian lisäksi lapsi tarvitsee myös kaksi tai kolme välipalaa päivässä. 10 Hampaiden harjaus ja hoito Suositusten mukaan lapsen hampaiden harjaus tulisi aloittaa heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Vanhempi ja lapsi voivat yhdessä totutella hampaiden harjaukseen aamuin illoin. Kun lapselle puhkeavat maitoposkihampaat, on hyvä ottaa käyttöön fluorihammastahna. Puolentoista vuoden iässä lapselle voi jo antaa ksylitolia pieninä annoksina. Suun bakteeritaudit, kuten karies, tarttuvat pääasiallisesti syljen välityksellä ja yleisimmin varhaislapsuudessa. Tämän vuoksi tulee välttää yhteisten ruokailuvälineiden käyttöä lapsen kanssa, samoin kuin lapsen ruoasta haukkaamista tai nuolaisemista. Neuvolan ravitsemusohjeissa suositellaan taaperoikäiselle lapselle viiden aterian ruokarytmiin siirtymistä. Neuvonnassa annetaan myös ohjeet rajoitettuun makean käyttöön. Makeita juomia ei suositella ollenkaan. Aterioiden väliseksi janojuomaksi suositellaan vettä. Tuttipullon vaihtaminen nokkamukiin tai mukiin ja tutin rajoitettu käyttö on suotavaa vuoden iässä. Jotta tutin käyttö aiheuttaisi lapsen normaalin purennan kehitykselle mahdollisimman vähän haittaa, tutista olisi hyvä luopua viimeistään, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Milloin potalle? Lapsi oppii kuivaksi parhaiten silloin, kun pottatouhuihin ei kiinnitetä liikaa huomiota. Suolen ja virtsarakon hallinta edellyttää hermoston kehittyneisyyttä, ja lapsi saavuttaa tämän vaiheen aikaisintaan toisen ikävuoden lopulla. Lapset ovat yksilöitä. Vaikka toinen, samanikäinen lapsi pärjäisi jo ilman vaippaa, oman lapsen potan käytön opettelusta ei kannata sen vuoksi ottaa stressiä. Toki lapsi voi istua potalla, jos se on hänestä mukavaa, mutta ellei hän halua, kannattaa pottajutuista ottaa aikalisä. On myös tärkeä muistaa, että vaikka kaksivuotias osaisikin jo päivällä ilmoittaa tarpeistaan, hän saattaa silti tarvita öisin vaippaa. Jos lapsen kuivaksi ja siistiksi opettamisen aloittaa liian varhain, seuraukset voivat olla ristiriitaiset: vanhemmat turhautuvat siitä, kun lapsi ei opi, ja lapsen itsetun-

11 to heikkenee samasta syystä. Oppiminen on tehokkainta silloin, kun vanhemman ja lapsen välillä on myönteinen kumppanuus. Potan käytön opettelu on kuitenkin hyvä aloittaa toisen syntymäpäivän aikoihin, vaikka lapsi ei tätä ennen olisikaan oppinut vielä ilmaisemaan tarpeitaan. On muistettava, että jokainen lapsi haluaa oppia ja myös oppii siistiksi heti, kun hänen yksilöllinen kehityksensä sen sallii. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että lapsi oppii omaehtoisestikin tekemään tarpeensa pottaan tai wc-pönttöön viimeistään kolmevuotiaana. Vanhempien tärkein tehtävä tämän asian suhteen on hankkia ajoissa tukeva potta, wc-istuimen pienennysrengas ja pikkujakkara wc-istuimen viereen sekä opastaa kaikessa rauhassa lasta tämän välineistön käytössä. Kaikissa mieltä painavissa asioissa voit kääntyä neuvolasi terveydenhoitajan puoleen. Lisätietoa voit halutessasi etsiä myös esimerkiksi seuraavista lähteistä: Kirjat: Gyldén, O. (toim.) Suomalainen vauvakirja. Keuruu: Otava. Kristeri, I Vahvaan vanhemmuuteen. Helsinki: Kirjapaja Oy. Woolfson, R Touhukas taapero. Porvoo: WSOY. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivut: Tärkeitä puhelinnumeroita: HÄLYTYSKESKUS puh. 112 MYRKYTYSTIETOKESKUS puh. (09) (suora) tai (09) 4711 (vaihde) 11

12 Esitteen on laatinut v Hyvinkään Laurean terveydenhoitajaopiskelija Tanja Saarikalle yhteistyössä Hyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Hyvä alku vuosiksi eteenpäin

Hyvä alku vuosiksi eteenpäin Vauvojen ja taaperoiden BRIO-uutuudet 2015 0 3-vuotiaille lapsille Hyvä alku vuosiksi eteenpäin Jo vuodesta 1884 olemme valmistaneet inspiroivia leluja, joiden avulla lapset voivat tutustua ympäröivään

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi Esioppilaan itsearvionti Lomakkeet 1- Ohje Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearvointiin. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 Myrskylän kunta LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi: Syntymäaika: Esiopetuksessa havainnoitavia asioita: lapsen vahvuudet, opitut taidot ja mielenkiinnonkohteet syksy kevät työskentelytaidot

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi

Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi Aikaa kuluu yksilöllisesti 10-20 min/suoritus Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet: Harjoitus on erittäin tehokas harjoite varmistamaan, että urheilija

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi: ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ Elämäntaidot Kari Seppänen Muokattu Sami Kalajan esityksestä Urheilijan hyvä päivä Minkälainen on Sinun hyvä päiväsi? q Uni / lepo q Herätys q Aamupala q Koulumatka q Liikuntatunnit

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Olen luonteeltani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: LAPSEN PERUSHOITOKÄYTÄNNÖT 1 Onko lapsi ollut

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI 2. Tehdäänkö päivähoitopaikassa / kotona asioita, joista pidät? päivähoitopaikassa aina 42,6 % joskus 55,3 % ei lainkaan 2,1 % 2 4 6 8 10 KIRKKONUMMI (KA:1.6,

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot