Asemakaavan muutos / Kortteli 1-9 (Niemen kortteli)

Transkriptio

1 Kaupuniraennelautaunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Asemaaavan muutos / Kortteli 1-9 (Niemen ortteli) 759/ /2011 KARA 164 Valmistelijat: asemaaava-aritehti Elina Nissinen, p , aavoituspäälliö Jouni Laitinen, p ja aavasuunnittelija Tanja Haala, p Koolan aupungin aavoituspalvelut on laatinut ase ma aa va muutos ehdotusen 1. aupunginosan ortteliin 9. Kortteli si jait see Koolan ydinesustassa. Korttelia rajaavat Iso atu, Tehtaanatu, Itäinen Kiroatu ja Pitänsillanatu. ALOITE Laea Oy on anonut omistamansa tontin asemaaavan muuttamista. Pyydämme Koolan aupunia äynnistämään tontin asemaaavan taristusen. Tavoitteena on yhdessä aupungin ja iinteistön omistajan anssa suunnitella tontille ympäristöön sopiva ja ävelyesustaa täydentävä asuin- ja liieiinteistö. Kaupunginhallitus päätti oousessaan antaa teniselle palveluesuselle tehtäväsi äynnistää oo orttelin 1-9 asemaaavamuutosen laatimisen. ASEMAKAAVATYÖN VAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväsyttiin raennus- ja ympäristölautaunnan oousessa ( 302) ja se asetettiin nähtäville välisesi ajasi. Ilmoitus vireilletulosta julaistiin paiallisissa lehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaiana saatiin asiasta olme annanottoa. Asemaaavatyön luonnosvaiheen aiana Koolan raennus-ja ympäristölautaunta myönsi ( 39) Asunto Oy Koolan Niemenulmalle luvan saada puraa Koolan aupungin 1. aupunginosan orttelin 9 tontilla 21 osoitteessa Isoatu 7 sijaitseva olmierrosinen asuin- ja liieraennus sea ysierrosinen liieraennus. Puruluvasta valitettiin Vaasan hallinto-oieuteen. Vaasan hallinto-oieus hyläsi valituset lautaunnan päätösesta. Asiasta valitettiin edelleen oreimpaan hallinto-oieuteen. Korein hallinto-oieus hyläsi valituset Ensimmäinen asemaaavamuutosluonnos lähetettiin naapureille ja orttelin maanomistajille Asiasta pyydettiin mahdollisia huomautusia mennessä. Yhtään irjallista huomautusta

2 aavaluonnosesta ei saatu. Asemaaavatyön luonnosvaihe on pitittynyt puruluvan valitusprosessin vuosi. Asemaaavatyön lähtöohdat eivät ole uitenaan merittävästi muuttuneet, joten asemaaavatyötä on voitu jataa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen lähtöohtien pohjalta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty tarvittavilta osin. Viranomaisneuvottelu asemaaavan muutosesta pidettiin Kyseessä oli MRL 66 :n muainen valmisteluvaiheen neuvottelu. Kaavaluonnos ja haijan viitesuunnitelmat tontille olivat aupuniraennelautaunnan äsiteltävänä Kaupuniraennelautaunta päätti lähettää ase ma aa va muu tos luonno sen eseisille osallisille ja asettaa sen nähtäville valmisteluvaiheen uulemista varten. Ilmoitus julaistiin Koola-lehdessä seä aupungin Internet -sivuilla Kaavaluonnos oli nähtävillä Valmisteluvaiheen nähtävilläolon aiana saatiin olme mielipidettä/lausuntoa (oheisaineistona). Näiden sisältöä ja vaiutusta aavarataisuun on avattu asemaaavatyön selostusessa (Liite B). Oheisaineisto: Luonnosuulemisen aiana saadut mielipiteet 3pl KAAVAEHDOTUKSEN SISÄLTÖ Laea Oy on laadituttanut tontille raennussuunnitelmaluonnosia, joiden pohjalta asemaaavan muutosta on vuorovaiutteisesti laadittu tontille Sen yhteydessä on tutittu tontin tulevan raennusmassoittelun sovittamista orttelin muiden tonttien raentamismahdollisuusiin Koolan esiaupungin yleisaavan periaatteiden, määräysten ja ohjeiden pohjalta. Asemaaavan muutosella muodostuu 1. aupunginosan ortteli 9. Tonteille 20 tulee asuin- ja liieer rostalojen orttelialue ja tontti 22 säilyy museoraennusten orttelialueena. Raennusoieus ei merittävästi asva. Asemaaavatyöllä tutitaan Kiinteistö Oy Isoatu 5:n omistaman tontin lisäraentamismahdollisuudet, Laea Oy:n omistaman tontin äyttötaroitusen muuttaminen liieraennusten orttelialueesta asuin- ja liieraennusten orttelialueesi seä K.H. Renlundin museon tontin asemaaavan ajantasaistaminen mahdollistaen tarvittaessa lisäraennushaneen. Voimassaolevan asemaaavan muuttamista ohjaa oieusvaiutteinen Kesiaupungin yleisaava.

3 Museon tontilla sijaitsevat Roosin talo ja suolamaasiini ovat valtaunnallisesti merittävää raennettua ulttuuriympäristöä (RKY) ja oo asemaaavamuutosalue on muinaismuistolailla rauhoitetun iinteän muinaisjäännösen aluetta. Tämä on huomioitu asemaaavarataisussa ja asemaaavamääräysissä. LIITE A 164 LIITE B 164 Asemaaavamuutosehdotus Asemaaavatyön selostus Teninen johtaja Päätös KH 7 Kaupuniraennelautaunta päättää hyväsyä asemaaavamuutosehdotusen julisesti nähtäville asetettavasi ja lähettää sen aupunginhallitusen äsiteltäväsi. Kaupuniraennelautaunta hyväsyi päätösesitysen. Liite A 7 Liite B 7 Asemaaavamuutosehdotus Asemaaavatyön selostus Asemaaavamuutosehdotus on ollut nähtävillä Asiasta ei ole jätetty muistutusia. Museovirastolta ja Kesi-Pohjanmaan maauntamuseolta saatiin lausunnot. Kummallaaan taholla ei ollut aavaehdotusesta huomautettavaa. Otteet lausunnoista alla: Museovirasto: -- Kortteli on meritty asemaaavaan sm-aluevarausmerinnällä. Merinnän selitys on "Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitetun iinteän muinaisjäännösen osa. Alueen aivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen ajoaminen on muinaismuistolain (295/1963) nojalla ielletty. Aluetta osevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Muinaismuistolain 13 :n muaisesti äytyjen neuvottelujen perusteella ohde voidaan poistaa aavan toteuttamisesi sen jäleen, un ohde on areologisesti riittävästi tutittu. Tutimuset edellyttävät muinaismuistolain 10 :n edellyttämää tutimuslupaa Museovirastolta. Museovirasto hyväsyy tutimusten riittävyyden alustavan tutimusraportin perusteella". Museovirastolla ei ole areologisen ulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. -- Maauntamuseo: -- Maauntamuseo huomautti asemaaavan luonnosesta ( ), että tontti (Roosin tontti ) on

4 valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriympäristä (RKY 2009), miä on tarpeen tuoda esiin vähintäänin aavaselostusessa. Kaavaehdotusen selostuseen on lisätty asianmuaisesti Roosin tontin merittävyys valtaunnallisesti arvoaana ulttuuriympäristönä. Maauntamuseolla ei ole huomautettavaa asemaaavamuutosen ehdotuseen.-- Kansliapäälliö Päätös Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se hyväsyy asemaaavamuutosehdotusen. Kaupunginhallitus hyväsyi päätösesitysen. VSTO 4 Liite A 4 Liite B 4 Asemaaavamuutosehdotus Asemaaavatyön selostus Kaupunginhallitus Päätös Kaupunginvaltuusto päättää hyväsyä ase ma aa va muu tos eh do tusen. Kaupunginvaltuusto hyväsyi päätösesitysen.

5 olan iro laarleby yra oatu I ,0 3 Luontomuseo Naturmuseet al II 2 al II I 12 II Autopaiarasite ,2 II Kpa ,2 Åstr anatu Långbrogatan Pitänsillanatu 10 Hdl Fabrisgatan 14 Itäinen Kiroatu Östra Kyrogatan :192 sm mu as IV I 5 6,0 6 2 II sr-1 YM 1/2II 2000 IV IV II 21 a AL III II Isoatu sr-1 II IV II , II 2 II 4 1 II 1 2 7, K II II 7 2 IV Pitänsillanatu Tehtaanatu Fabrisgatan t AL 4700 Tierasite sm I sm IV(6/7) IV Johtorasite sm t III Isoatu 2 K58 III I 2P 8 5 III III II Rantaatu III ar K AJO TONTEILLE SAADAAN OSOITTAA VAIN ITÄISEN KIRKKOKADUN PUOLELTA. TOMTINFARTER ÄR TILLÅTNA BARA FRÅN ÖSTRA KYRKOGATAN. - PARVEKKEET ON RAKENNETTAVA SISÄÄNVEDETTYINÄ MUUTOIN PAITSI SISÄPIHOJEN PUOLELLA. BALKONGER SOM BYGGS SKA VARA INDRAGNA UTOM DE SOM VETTER MOT INNERGÅRDEN. - AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA SEURAAVASTI: BILPLATSER SKA RESERVERAS ENLIGT FÖLJANDE: ASUNNOT: ASUNNOT: 1 AUTOPAIKKA/ASUNTO; ALLE 39 HM2:N SUURUISTEN ASUINHUONEISTOJEN OSALTA VÄHINTÄÄN 0,5 AUTOPAIKKAA/ASUNTO KAUPUNKIKUVASUOJELULLISIN PERUSTEIN (SOVITUS YM-KORTTELIALUEESEEN). PÄÄVAATIMUKSEEN 1 AUTOPAIKKA/ASUNTO NÄIN MUODOSTUVA VÄHENNYS SAA KUITENKIN OLLA KORKEINTAAN 15%. BOSTÄDER: 1 BILPLATS PER BOSTAD; DOCK MINST 0,5 BILPLATSER PER BOSTAD SOM HAR EN LÄGENHETSYTA UNDER 39 M2, MOTIVERAT MED HÄNVISNING TILL SKYDD AV STADSBILDEN (ANPASSNING TILL YM-KVARTERSOMRÅDET). DEN MINSKNING SOM UPPSTÅR GENOM DETTA UNDANTAG TILL HUVUDREGELN OM 1 BILPLATS PER BOSTAD FÅR DOCK VARA HÖGST 15 %. PALVELUASUMINEN: 0,5 AUTOPAIKKAA/ASUNTO; PALVELUASUMISEEN LIITTYVÄN ERILLISEN ASUINHUONEEN OSALTA KUITENKIN 0,3 AUTOPAIKKAA/HUONE. SERVICEBOENDE: 0,5 BILPLATSER PER BOSTAD; DOCK 0,3 BILPLATSER PER RUM SOM ÄR ETT SEPARAT BONINGSRUM I ANSLUTNING TILL SERVICEBOENDE. TOIMISTOTILAT: VÄHINTÄÄN YKSI KERROSALAN 100 M2 KOHTI. KONTOR: MINST EN PLATS PER 100 M2 VÅNINGSYTA. LIIKETILAT: VÄHINTÄÄN YKSI KERROSALAN 50 M2 KOHTI. AFFÄRER: MINST EN PLATS PER 50 M2 VÅNINGSYTA. - TOIMISTO- JA LIIKETILOJEN EDELLYTTÄMÄT AUTOPAIKAT VOIDAAN SIJOITTAA 1. TAI 2. KAUPUNGINOSAN LPY- TAI LPA-KORTTELIALUEILLE JA PYSÄKÖINTILAITOKSIIN, JOILLE SIJOITETTAVIEN AUTOPAIKKOJEN MÄÄRÄSTÄ SAADAAN TEHDÄ 20 % VÄHENNYS. UNDERJORDISKA BILPLATSER ÄR TILLÅTNA I HELA KVARTERSOMRÅDET. DE BILPLATSER SOM AFFÄRERNA OCH KONTOREN FÖRUTSÄTTER KAN FÖRLÄGGAS TILL LPY- ELLER LPA-KVARTERSOMRÅDENA OCH PARKERINGSANLÄGGNINGAR I STADSDEL 1 ELLER 2, VARVID ANTALET BILPLATSER FÅR VARA 20 % MINDRE. - KOKO KORTTELIALUEELLE SAA RAKENTAA MAANALAISIA AUTOJEN PYSÄKÖINTITILOJA. NÄMÄ TILAT SAA RAKENTAA ASEMAKAAVASSA OSOITETUN KERROSALAN LISÄKSI. UNDERJORDISKA BILPARKERINGSUTRYMMEN ÄR TILLÅTNA I HELA KVARTERSOMRÅDET. DESSA UTRYMMEN FÅR BYGGAS UTÖVER DEN VÅNINGSYTA SOM ANGES I DETALJPLANEN. - KAAVASSA OSOITETUN RAKENNUSALAN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄKSI SAA KORTTELIALUEELLE SIJOITTAA RAKENNUKSEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN VAATIMIA KATOKSIA SEKÄ KORKEINTAAN KAKSI 15 M2 SUURUISTA TALOUSRAKENNUSTA. UTÖVER DEN BYGGNADSYTA OCH BYGGRÄTT SOM ANGES I DETALJPLANEN FÅR DET I KVARTERSOMRÅDET PLACERAS SKYDDSTAK SOM ÄR NÖDVÄNDIGA MED TANKE PÅ BYGGNADENS ANVÄNDNINGSÄNDAMÅL SAMT HÖGST TVÅ 15 M2 STORA EKONOMIBYGGNADER IV 1/2II IV(6/7) as mu a RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. BYGGNADSRÄTT I KVADRATMETER VÅNINGSYTA. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. ROMERSK SIFFRA ANGER STÖRSTA TILLÅTNA ANTALET VÅNINGAR I BYGGNADERNA, I BYGGNADEN ELLER I EN DEL AV DEN. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON EDESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARIKERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKSI TILAKSI. ETT BRÅKTAL FRAMFÖR EN ROMERSK SIFFRA ANGER HUR STOR DEL AV AREALEN I BYGGNADENS STÖRSTA VÅNING MAN FÅR ANVÄNDA I KÄLLARVÅNINGEN FÖR UTRYMME SOM INRÄKNAS I VÅNINGSYTAN. SULKEISSA OLEVA MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA RAKENNUKSEN YLIMMÄSSÄ KEROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI. ETT BRÅKTAL INOM PARENTES EFTER EN ROMERSK SIFFRA ANGER HUR STOR DEL AV AREALEN I BYGGNADENS STÖRSTA VÅNING MAN FÅR ANVÄNDA I BYGGNADENS ÖVERSTA VÅNING FÖR ETT UTRYMME SOM INRÄKNAS I VÅNINGSYTAN. MAANPINNAN LIKIMÄÄRÄINEN KORKEUSASEMA. UNGEFÄRLIG MARKHÖJD. RAKENNUKSEN VESIKATON YLIMMÄN KOHDAN KORKEUSASEMA. HÖGSTA HÖJD FÖR BYGGNADENS YTTERTAK. RAKENNUKSEN JULKISIVUPINNAN JA VESIKATON LEIKKAUSKOHDAN TAI RÄYSTÄSLINJAN YLIN KORKEUSASEMA. HÖGSTA HÖJD FÖR TAKFOTSLINJEN ELLER PUNKTEN DÄR FASADEN OCH YTTERTAKET SKÄR VARANDRA RAKENNUSALA. BYGGNADSYTA. RAKENNUSALAN OSA, JONNE SAADAAN MAANTASOLLA SIJOITTAA ASUINTILOJA. DEN DEL AV BYGGNADSYTA DÄR BOSTÄDER ÄR TILLÅTNA I MARKPLAN. MUUNTAJAA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. FÖR TRANSFORMATOR RESERVERAD DEL AV OMRÅDE. AUTON SÄILYTYSPAIKAN RAKENNUSALA. BYGGNADSYTA FÖR FÖRVARINGSPLATS FÖR BIL. RAKENNUKSEEN JÄTETTÄVÄ KULKUAUKKO TAI ARKADI. GENOMFARTSÖPPNING ELLER ARKAD I BYGGNAD. NUOLI OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KIINNI. PILEN ANGER DEN SIDA AV BYGGNADSYTAN SOM BYGGNADEN SKA TANGERA. MAANALAISIIN TILOIHIN JOHTAVA AJOLUISKA. KÖRRAMP TILL UNDERJORDISKT UTRYMME. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET BETECKNINGAR 0CH BESTÄMMELSER I DETALJPLAN - RAKENNUKSIIN SAA KERROSLUVUN ESTÄMÄTTÄ JA OSOITETUN RAKENNUSOIKEUDEN LISÄKSI SIJOITTAA KÄYTTÖTARKOITUKSEN EDELLYTTÄMIÄ VARASTOTILOJA. I BYGGNADERNA FÅR UTÖVER VÅNINGSTALET OCH BYGGRÄTTEN PLACERAS FÖRRÅDSUTRYMMEN SOM ANVÄNDNINGSÄNDAMÅLET FÖRUTSÄTTER. YLEISELLE JALANKULULLE VARATTU ALUEEN OSA, JONKA PINTAMATERIAALEISSA TULEE NOUDATTAA SIIHEN RAJOITTUVIEN KATUKÄYTÄVIEN MATERIAALIVALINTOJA. FÖR ALLMÄN GÅNGTRAFIK RESERVERAD DEL AV OMRÅDE DÄR YTMATERIALET SKA HARMONIERA MED MATERIALET PÅ ANGRÄNSANDE TROTTOARER. KOKKOLA KARLEBY HYVÄKSYTTY GODKÄND AL ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. KVARTERSOMRÅDE FÖR BOSTADS-, AFFÄRS- OCH KONTORSBYGGNADER. - KORTTELIALUEELLE VOIDAAN SIJOITTAA PALVELUASUMISTA KORKEINTAAN 35 % KORTTELIALUEEN KOKONAISRAKENNUSOIKEUDESTA. JOKAISEEN PALVELUASUINRAKENNUKSEEN ON SIJOITETTAVA ASUKKAIDEN YHTEISTOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA VÄHINTÄÄN 5 % JA ENINTÄÄN 15 % RAKENNUKSEN KÄYTETYSTÄ RAKENNUSOIKEUDESTA. I KVARTERSOMRÅDET KAN PLACERAS SERVICEBOENDE SOM UPPTAR HÖGST 35 % AV DEN TOTALA BYGGRÄTTEN I KVARTERSOMRÅDET. I VARJE BYGGNAD FÖR SERVICEBOENDE SKA DET FINNAS UTRYMMEN FÖR DE BOENDES GEMENSAMMA AKTIVITETER. DESSA UTRYMMEN SKA UTGÖRA MINST 5 % OCH HÖGST 15 % AV DEN BYGGRÄTT SOM ANVÄNTS I BYGGNADEN. - KATUALUEISIIN RAJOITTUVISSA RAKENNUKSISSA ON OLTAVA HARJAKATTO. BYGGNADER SOM GRÄNSAR TILL GATUOMRÅDE SKA HA SADELTAK. - RAKENNUSTEN TULEE MUODOSTAA EHYT JA KAUPUNKIKUVAAN KAUNIISTI SOPEUTUVA KOKONAISUUS. RAKENNUSLUPIA HAETTAESSA TULEE HAVAINNEKUVIN OSOITTAA TAVOITELTU KAUPUNKIKUVALLINEN LAATU. BYGGNADERNA SKA BILDA EN HARMONISK HELHET SOM VACKERT PASSAR IN I STADSBILDEN. VID ANSÖKAN OM BYGGLOV SKA MAN GENOM ILLUSTRATIONER ÅSKÅDLIGGÖRA HURDAN STADSBILD SOM EFTERSTRÄVAS. - RAKENNUSTEN PÄÄASIALLISEN JULKISIVUMATERIAALIN TULEE OLLA ISOKATUUN RAJOITTUVALLA RAKENNUSLALLA SILEÄ RAPPAUS JA MUUTOIN LASI, RAPPAUS, TIILI TAI TIILILAATTA. BYGGNADERNAS HUVUDSAKLIGA FASADMATERIAL SKA VARA SLÄT RAPPNING PÅ DEN BYGGNADSYTA SOM GRÄNSAR TILL STORGATAN OCH I ÖVRIGT GLAS, RAPPNING, TEGEL ELLER TEGELPLATTA. - KADUN VARREN MAANTASOKERROSALA TULEE RAKENTAA LIIKE- TAI TOIMISTOTILOIKSI TAI ASUINTILOJA PALVELEVIKSI YHTEISTILOIKSI; ERIKSEEN MÄÄRITELLYLLÄ "as"-rakennusalan OSALLA SALLITAAN MYÖS ASUINTILOJEN SIJOITTUMINEN MAANTASOON. DEN VÅNINGSYTA I MARKPLAN SOM GRÄNSAR TILL GATA ÄR AVSEDD FÖR AFFÄRER, KONTOR ELLER GEMENSAMMA LOKALER SOM TJÄNAR BOSTÄDERNA; PÅ DEN DEL AV BYGGNADSYTA SOM HAR BETECKNINGEN as ÄR OCKSÅ BOSTÄDER TILLÅTNA I MARKPLAN. -YM JA AL -KORTTELIALUEIDEN RAJALLE ON RAKENNETTAVA UMPINAINEN PUUAITA, JONKA MUODOSTAMA NÄKEMÄESTEVAIKUTUS ON MOLEMMIN PUOLIN VÄHINTÄÄN 160 CM. VID GRÄNSEN MELLAN YM- OCH AL-KVARTERSOMRÅDENA SKA BYGGAS ETT SLUTET TRÄSTAKET SOM SKYDDAR MOT INSYN PÅ BÄGGE SIDOR UPP TILL EN HÖJD AV MINST 160 CM. YM 1 9 MUSEORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. KVARTERSOMRÅDE FÖR MUSEIBYGGNADER. - UUDISRAKENNUSTEN TULEE OLLA ARKKITEHTONISESTI KORKEALAATUISIA JA MUODOSTAA OLEMASSAOLEVIEN RAKENNUSTEN KANSSA EHYT KAUPUNKIKUVALLINEN KOKONAISUUS. NYBYGGEN SKA VARA AV HÖG ARKITEKTONISK KVALITET OCH PASSA IN MED DE BEFINTLIGA BYGGNADERNA SÅ ATT DE TILLSAMMANS BILDAR EN HARMONISK HELHET I STADSBILDEN. - AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA SEURAAVASTI: BILPLATSER SKA RESERVERAS ENLIGT FÖLJANDE: VÄHINTÄÄN YKSI KERROSALAN 150 M2 KOHTI. MINST EN PLATS PER 150 M2 VÅNINGSYTA. - AUTOPAIKAT VOIDAAN SIJOITTAA 1. TAI 2. KAUPUNGINOSAN LPY- TAI LPA-KORTTELIALUEILLE, JOILLE SIJOITETTAVIEN AUTOPAIKKOJEN MÄÄRÄSTÄ SAADAAN TEHDÄ 20 % VÄHENNYS. BILPLATSER KAN FÖRLÄGGAS TILL LPY-ELLER LPA-KVARTERSOMRÅDEN I STADSDEL 1 ELLER 2, VARVID ANTALET BILPLATSER FÅR VARA 20 % MINDRE. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. LINJE 3 M UTANFÖR PLANOMRÅDETS GRÄNS. KAUPUNGINOSAN RAJA. STADSDELSGRÄNS. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. KVARTERS-, KVARTERSDELS- OCH OMRÅDESGRÄNS. OSA-ALUEEN RAJA. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. OHJEELLINEN OSA-ALUEEN RAJA. RIKTGIVANDE GRÄNS FÖR DEL AV OMRÅDE. POIKKIVIIVA OSOITTAA RAJAN SEN PUOLEN, JOHON MERKINTÄ KOHDISTUU. TVÄRSTRECKEN ANGER PÅ VILKEN SIDA AV GRÄNSEN BETECKNINGEN GÄLLER. KAUPUNGINOSAN NUMERO. STADSDELSNUMMER. KORTTELIN NUMERO. KVARTERSNUMMER. sr-1 sm SUOJELTAVA RAKENNUS. BYGGNAD SOM SKA SKYDDAS. - KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS RAKENNUS, JOTA EI SAA PURKAA JA JONKA OMINAISPIIRTEET TULEE KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ SÄILYTTÄÄ. KULTURHISTORISKT VÄRDEFULL BYGGNAD SOM INTE FÅR RIVAS OCH VARS SÄRDRAG BÖR BEVARAS VID RENOVERINGS- OCH OMBYGGNADSARBETEN. MUINAISMUISTOLAILLA (295/1963) RAUHOITETUN KIINTEÄN MUINAISJÄÄNNÖKSEN OSA. ALUEEN KAIVAMINEN, PEITTÄMINEN, MUUTTAMINEN, VAHINGOITTAMINEN JA MUU SIIHEN KAJOAMINEN ON MUINAISMUISTOLAIN NOJALLA KIELLETTY. ALUETTA KOSKEVISTA TAI SIIHEN LIITTYVISTÄ SUUNNITELMISTA ON PYYDETTÄVÄ MUSEOVIRASTON LAUSUNTO. MUINAISMUISTOLAIN 13 :N MUKAISESTI KÄYTYJEN NEUVOTTELUJEN PERUSTEELLA KOHDE VOIDAAN POISTAA KAAVAN TOTEUTTAMISEKSI SEN JÄLKEEN, KUN KOHDE ON ARKEOLOGISESTI RIITTÄVÄSTI TUTKITTU. TUTKIMUKSET EDELLYTTÄVÄT MUINAISMUISTOLAIN 10 :N EDELLYTTÄMÄÄ TUTKIMUSLUPAA MUSEOVIRASTOLTA. MUSEOVIRASTO HYVÄKSYY TUTKIMUSTEN RIITTÄVYYDEN ALUSTAVAN TUTKIMUSRAPORTIN PERUSTEELLA. DEL AV FORNLÄMNING SOM ÄR FREDAD ENLIGT LAGEN OM FORNMINNEN (295/1963). MED STÖD AV DENNA LAG ÄR DET FÖRBJUDET ATT UTGRÄVA, ÖVERHÖLJA, ÄNDRA, SKADA ELLER PÅ ANNAT SÄTT RUBBA OMRÅDET. OM PLANER SOM GÄLLER ELLER BERÖR OMRÅDET SKA BEGÄRAS UTLÅTANDE AV MUSEIVERKET. PÅ BASIS AV RÅDPLÄGNING SOM AVSES I 13 I LAGEN OM FORNMINNEN KAN OBJEKT TAS BORT, OM GENOMFÖRANDET AV DETALJPLANEN FÖRUTSÄTTER DET, EFTER EN TILLRÄCKLIG ARKEOLOGISK UNDERSÖKNING AV OBJEKTET. SÅDAN UNDERSÖKNING FÖRUTSÄTTER TILLSTÅND AV MUSEIVERKET ENLIGT 10 I LAGEN OM FORNMINNEN. MUSEIVERKET GODKÄNNER UNDERSÖKNINGENS TILLRÄCKLIGHET PÅ BASIS AV EN PRELIMINÄR UNDERSÖKNINGSRAPPORT. NUMERO NUMMER 12/15 KOODI KOD e159/15 x x x x x KAUPUNGINLAKIMIES STADSJURIST DIAARINRO DIARIENR /2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 9. DETALJPLANEÄNDRINGEN BERÖR KVARTER 9 I STADSDEL 1. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9. GENOM DETALJPLANEÄNDRINGEN BILDAS KVARTER 9 I STADSDELEN 1. POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ ANNETUN KAAVOITUSMITTAUSASETUKSEN VAATIMUKSET. BASKARTAN UPPFYLLER KRAVEN I FÖRORDNINGEN OM PLANLÄGGNINGSMÄTNING, UTFÄRDAD ALKAEN KÄYTÄMME SUUNNITTELUTYÖSSÄ ETRS-GK23- TASOKOORDINAATTIJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ N2000- KORKEUSJÄRJESTELMÄÄ. SEDAN ANVÄNDER VI PLANKOORDINATSYSTEMET ETRS-GK23 OCH HÖJDSYSTEMET N2000 I PLANERINGSARBETET. MUUTOKSET ÄNDRINGAR ASEMAKAAVA-ALUEELLE ON LAADITTAVA ERILLINEN TONTTIJAKO. PÅ DETALJPLANEOMRÅDET BÖR UTARBETAS EN SEPARAT TOMTINDELNING. KÄSITTELYVAIHEET VIREILLE TULO NÄHTÄVILLÄOLO LAUSUNTOPYYNNÖT LUONNOSVAIHE NÄHTÄVILLÄOLO LAUSUNTOPYYNNÖT EHDOTUSVAIHE NÄHTÄVILLÄOLO LAUSUNTOPYYNNÖT HYVÄKSYMINEN KH HYVÄKSYMINEN VSTO ILMOITTAMINEN MRL 67 TIEDOTTAMINEN MRA 94 KAAVA TIEDOKSI MRA 95 KUULUTUS MRA 93 TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER BEHANDLINGSFASER PLANLÄGGNING INLEDS OFFENTLIG FRAMLÄGGNING BEGÄRAN OM UTLÅTANDEN UTKAST TILL DETALJPLAN OFFENTLIG FRAMLÄGGNING BEGÄRAN OM UTLÅTANDEN FÖRSLAG TILL DETALJPLAN OFFENTLIG FRAMLÄGGNING BEGÄRAN ON UTLÅTANDEN GODKÄND AV STADSSTYRELSEN GODKÄND AV FULLMÄKTIGE MEDDELANDE MBL 67 INFORMATION MBF 94 PLANEN FÖR KÄNNEDOM MBF 95 KUNGÖRELSE MBF 93 MITTAKAAVA SKALA PÄÄTÖS 1:1000 BESLUT KOKKOLA KARLEBY KOKKOLA KARLEBY BEN WEIZMANN ASEMAKAAVATUNNUS DETALJPLANEBETECKNING KIINTEISTÖINSINÖÖRI FASTIGHETSINGENJÖR SUUNNITTELIJA PLANERARE KAAVAVALMISTELIJA PLANBEREDARE 1/78 ANDERS BLOMQVIST JL, EN SS, TH JOUNI LAITINEN KAAVOITUSPÄÄLLIKKÖ PLANLÄGGNINGSCHEF

6 KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS KORTTELI 1-9 (NIEMEN KORTTELI) Haijan näemys Niemen tontin raentumisesta esitettynä aupunimallissa ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE

7 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemaaavan muutos osee 1. aupunginosan orttelia 9. Kaavan tunnus: 1/78 Kaavan päiväys: Diaarinro: 759/2011 Kaavan laatija: Koolan aupungin aavoituspalvelut, PL 43, Koolan aupuni / aavoituspäälliö Jouni Laitinen Suunnittelijat: asemaaava-aritehti Elina Nissinen, p ja aavasuunnittelija Tanja Haala, p , etunimi.suunimi@oola.fi Käynnistämispäätös: KH Vireilletulo: RYL , uulutus Luonnos: KARA Ehdotus: KARA xx.xx.xxxx Kaupunginhallitus: xx.xx.xxxx Kaupunginvaltuusto: xx.xx.xxxx 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee aupungin ydinesustassa. Korttelia rajaavat Isoatu, Tehtaanatu, Itäinen Kiroatu ja Pitänsillanatu. 1.3 Kaavan nimi ja taroitus Kaavan nimi on Asemaaavan muutos / Kortteli 1-9 (Niemen ortteli). Kaavamuutosella mahdollistetaan orttelin esiosan raentuminen asuin/liieraennusten orttelialueesi, seä muiden tonttien asemaaavan ajantasaistaminen. 2

8 1.4 Selostusen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja taroitus Selostusen sisällysluettelo Luettelo selostusen liiteasiairjoista Luettelo muista aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemaaavatyön sisältö Asemaaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemaaavan suunnittelun tarve Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osevat päätöset Osallistuminen ja yhteistyö Asemaaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan raenne Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen Aluevarauset Kaavan vaiutuset

9 5.5 Ympäristön häiriöteijät Kaavamerinnät ja määräyset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITTEET Luettelo selostusen liiteasiairjoista Liite 1 Ote maauntaaavasta Liite 2 Ote yleisaavasta Liite 3 Ote ajantasa-asemaaavasta Liite 4 Pohjaartta Liite 5 Maanomistusartta 1.6 Luettelo muista aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista Koola Roosin tontti, Maaperäairausen valvonta 23. ja (Terhi Tansa) Koola Niemen tontti 1/9/21. Kaupuniareologinen pelastusaivaus II (Titta Kallio-Seppä) Selvitys yhtiömuotoisen asuntoraentamisen ohdentumisesta (Koolan aupuni 2013) Päätös puruluvasta Asunto Oy Koolan Niemenulma (KHO ) Muistio MRL 66 muaisesta viranomaisneuvottelusta TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Laea Oy on anonut omistamansa tontin asemaaavan muuttamista. Pyydämme Koolan aupunia äynnistämään tontin asemaaavan taristusen. Tavoitteena on yhdessä aupungin ja iinteistön omistajan anssa suunnitella tontille ympäristöön sopiva ja ävelyesustaa täydentävä asuin- ja liieiinteistö. Kaupunginhallitus päätti oousessaan antaa teniselle palveluesuselle tehtäväsi äynnistää oo orttelin 1-9 asemaaavamuutosen laatimisen. 4

10 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväsyttiin raennus- ja ympäristölautaunnan oousessa ( 302) ja se asetettiin nähtäville välisesi ajasi. Ilmoitus vireilletulosta julaistiin paiallisissa lehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaiana saatiin asiasta olme annanottoa. Niiden sisältöä on avattu ohdassa Asemaaavatyön luonnosvaiheen aiana Koolan raennus-ja ympäristölautaunta myönsi ( 39) Asunto Oy Koolan Niemenulmalle luvan saada puraa Koolan aupungin 1. aupunginosan orttelin 9 tontilla 21 osoitteessa Isoatu 7 sijaitseva olmierrosinen asuin- ja liieraennus sea ysierrosinen liieraennus. Puruluvasta valitettiin Vaasan hallinto-oieuteen. Vaasan hallinto-oieus hyläsi Asunto Oy Andersborg Bostads Ab:n ja Kalevi Raholan valituset lautaunnan päätösestä. Asiasta valitettiin edelleen oreimpaan hallinto-oieuteen. Korein hallinto-oieus hyläsi valituset Ensimmäinen asemaaavamuutosluonnos lähetettiin naapureille ja orttelin maanomistajille Asiasta pyydettiin mahdollisia huomautusia mennessä. Yhtään irjallista huomautusta aavaluonnosesta ei saatu. Asemaaavatyön luonnosvaihe on pitittynyt puruluvan valitusprosessin vuosi. Asemaaavatyön lähtöohdat eivät ole uitenaan merittävästi muuttuneet, joten asemaaavatyötä on voitu jataa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen lähtöohtien pohjalta. Viranomaisneuvottelu asemaaavan muutosesta pidettiin Kyseessä oli MRL 66 :n muainen valmisteluvaiheen neuvottelu. Kaavaluonnos ja haijan viitesuunnitelmat tontille olivat aupuniraennelautaunnan äsiteltävänä Kaupuniraennelautaunta päätti lähettää asemaaavamuutosluonnosen eseisille osallisille ja asettaa sen nähtäville valmisteluvaiheen uulemista varten. Kaavaluonnos oli nähtävillä Nähtävilläolon aiana saatiin olme mielipidettä/lausuntoa. Niiden sisältöä on avattu ohdassa Tulevat vaiheet: Kaupuniraennelautaunta päätti oousessaan xx.xx.xxxx xx hyväsyä aavaehdotusen julisesti nähtäville asetettavasi ja lähettää sen aupunginhallitusen äsiteltäväsi. Asemaaavamuutosehdotus oli julisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx. Asiasta saatiin / ei saatu muistutusia. Kaupunginhallitus äsitteli aavaehdotusen xx.xx.xxxx xx Kaupunginvaltuusto hyväsyi aavaehdotusen xx.xx.xxxx xx 5

11 2.2 Asemaaavatyön sisältö Asemaaavan muutosella muodostuu 1. aupunginosan ortteli 9. Tonteille 20 tulee asuin- ja liieerrostalojen orttelialue ja tontti 22 säilyy museoraennusten orttelialueena. Asemaaavatyöllä tutitaan Kiinteistö Oy Isoatu 5:n omistaman tontin lisäraentamismahdollisuudet, Laea Oy:n omistaman tontin äyttötaroitusen muuttaminen liieraennusten orttelialueesta asuin- ja liieraennusten orttelialueesi seä K.H. Renlundin museon tontin asemaaavan ajantasaistaminen mahdollistaen tarvittaessa lisäraennushaneen. Voimassaolevan asemaaavan muuttamista ohjaa oieusvaiutteinen Kesiaupungin yleisaava. 2.3 Asemaaavan toteuttaminen Toteuttaminen voi alaa asemaaavamuutosen vahvistuttua. Raentaminen orttelissa alanee tontilla 21 asemaaavan muutosen laillistuttua. Muiden tonttien raentumisen aiataulusta ei ole tässä vaiheessa tietoa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleisuvaus Suunnittelualue äsittää orttelin 1-9. Kaupuniuvallisesti merittävä ortteli sijaitsee aivan Koolan ydinesustassa. K.H. Renlundin Museon tontin ja Tehtaanadun varren asuin- ja liietontin välissä on raentamaton tontti 21 (ns. Niemen tontti), jolta on asemaaavamuutosen vireilläoloaiana purettu asuinliieraennus. Kesiaupungin yleisaavassa alue on meritty toteutumattoman asemaaavan alueesi, jolla on todennäöinen asemaaavan muutostarve. Paialla on aupuniuvallisen vaurion poistamistarve. Paialla on myös orttelin sisäisten yhteysien parantamistarve. Kesiaupungin yleisaavan raennussuojelua ja ulttuurihistoriallisia arvoja osevien merintöjen ja määräysten muaan alueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama aupuniareologinen iinteä muinaisjäännös, miä taroittaa että alue on 1. luoan säilynyttä aluetta. Tontilla 21 on edellisen, sittemmin rauenneen, asemaaavan muutostyön yhteydessä tehty areologiset aivauset, tontilla 22 on myös osittain tehty vastaavat aivauset. Aluetta osevista maanäyttösuunnitelmista tulee pyytää museoviraston lausunto. 6

12 Ilmauva suunnittelualueesta (BlomDestop 2014). Sittemmin esimmäisellä tontilla olevat raennuset on purettu Luonnonympäristö Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Museotontin pihalla on eotaideteos Raennettu ympäristö Tontti on raennettu. Asemaaavoitusen äynnistyessä tontilla sijaitsi luvulla raennettu 4 errosinen liie/asuintalo seä em. raennusen yhteydessä 1 errosinen liieraennussiipi. Koreimman hallinto-oieuden päätösellä raennus on purettu. Itäisen Kiroadun varrella sijainnut puuraennus purettiin v. 1989, mistä lähtien aluetta on äytetty autopaioituseen. Museon tontilla sijait- 7

13 see asi asemaaavalla suojeltua raennusta Roosin talo ja suolamaasiini. Kyseessä on valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriympäristö (VAT/RKY) Koolan pedagogio ja Roosin talo. Anders Roos nuoremman raennuttama Roosin talo on ollut valmistuessaan 1813 Koolan aupungin olmas ivitalo ja pitään aupungin suurin ja omein ysityistalo. Talon yläerrassa on toiminut aupungin ensimmäinen, 1861 toimintansa aloittanut yläaleisoulu. Kasierrosisessa mansardiattoisessa talossa on roooon ja uuslassismin piirteitä. Samanaiaisesti Roosin talon pääraennusen anssa on tontin pohjoisreunalle raennettu suolamaasiini, jona toinen erros on tehty ivestä 1860 aupungissa riehuneen palon jäleen. Suolamaasiinin julisivut ovat olleet rapatut jo aluperäisessä asussa. Sisätilat on muutettu pienisi toimistohuoneisi ja näyttelytilasi. Korttelin raennusanta asemaaavamuutosen äynnistyessä (Blom2011). 8

14 Jo nyyisellään tontin asemaaava sisältää lisäraentamismahdollisuuden, joten suuria muutosia nyyiseen aavatilanteeseen ei tontin osalta asemaaavamuutosella ole tulossa. Tontin alue on muinaismuistolain rauhoittamaa aupuniareologisen iinteän muinaisjäännösten aluetta. Alueella on raennustöiden yhteydessä varauduttava tarempiin areologisiin selvitysiin. Alueella tehtiin sysyllä 2007 asiaanuuluvia aivausia, joita jatettiin eväällä Aluetta osevista maanäyttösuunnitelmista tulee pyytää museoviraston lausunto. Museon tontilla on tehty aivausia vuonna Maanomistus Tontit ja ovat ysityisessä omistusessa. Museoraennusten tontti on aupungin omistusessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset MAAKUNTAKAAVA Kesi-Pohjanmaan vahvistettujen maauntaaavojen yhdistelmässä (Liite 1) aava-alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C). YLEISKAAVA Koolan esiaupungin yleisaavassa alue on asuin- liie- ja toimistoraennusten orttelialuetta (AL) ja julisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Raennusoieus määritellään ullein orttelialueelle eriseen pitäen lähtöohtana toiminnan edellyttämiä tarpeita, raennusoieuden sopeutumista oo esustan oonaisraentamistarpeeseen seä auniin aupuni- ja atuuvan luomista. Jo toteutuneissa ortteleissa voidaan äyttää raennettua tilannetta uvaavia raennusoieusia asemaaavaa muutettaessa. Erityisistä toiminnallisista ja aupuniuvallisista syistä voidaan asemaaavoittaa yleisaavamääräysissä esitettyjä oreampia ortteli- ja tonttitehouusia miäli pihatilat, asuaiden oleselualueet, autopaioitus ja muut toiminnan ja ympäristön annalta eseiset vaatimuset voidaan osoittaa hyvin toteutettavisi. Kerrosluu ja raennusen oreus määritellään ullein tontille ja raennusalalle asemaaavoitusen yhteydessä. Lähtöohtana on lähiympäristön asettamat vaatimuset auniin ja yhtenäisen aupuni- ja atuuvan luomisesi. asemaaavoitusen yhteydessä ja raennuslupia myönnettäessä tulee havainneuvin osoittaa tavoiteltu aupuniuvallinen laatu. Liitteenä on ote Koolan esiaupungin yleisaavasta seä raennussuojelua ja ulttuurihistoriallisia arvoja osevasta artasta. (Liite 2) 9

15 ASEMAKAAVA Alueella on voimassa vahvistunut asemaaava (Liite 3), jossa suunnittelualue on liieraennusten orttelialuetta (K) seä museoraennusten orttelialuetta (YM). POHJAKARTTA Suunnittelualueen pohjaartta täyttää aavoitusmittausasetusen vaatimuset (Liite 4). 4 ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemaaavan suunnittelun tarve Laea Oy on anonut omistamansa tontin asemaaavan muuttamista. Pyydämme Koolan aupunia äynnistämään tontin asemaaavan taristusen. Tavoitteena on yhdessä aupungin ja iinteistön omistajan anssa suunnitella tontille ympäristöön sopiva ja ävelyesustaa täydentävä asuin- ja liieiinteistö. 4.2 Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osevat päätöset Kaupunginhallitus päätti oousessaan antaa teniselle palveluesuselle tehtäväsi äynnistää oo orttelin 1-9 asemaaavamuutosen laatimisen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavoitusmenettely järjestetään siten, että suunnittelun lähtöohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista aavaa valmisteltaessa tiedotetaan niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa, seä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua aavan valmisteluun, arvioida aavoitusen vaiutusia ja lausua irjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta oo asemaaavatyön valmistelun ajan. (MRL 62 ) Keseiset osalliset Etelä-Pohjanmaan elineino-, liienne- ja ympäristöesus Kesi-Pohjanmaan liitto K.H. Renlundin museo - Kesi-Pohjanmaan maauntamuseo Museovirasto 10

16 Raennus- ja ympäristölautaunta Anvia Oyj Korpelan Voima Koolan Energia Oy Liielaitos Koolan Vesi Kälviän Vesiosuusunta Lähiympäristön iinteistönomistajat ja asuaat Asemaaavatyön vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväsyttiin raennus- ja ympäristölautaunnan oousessa ( 302) ja se asetettiin nähtäville välisesi ajasi. Ilmoitus vireilletulosta julaistiin paiallisissa lehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaiana saatiin asiasta olme annanottoa. Kannanottonsa jättivät Kalevi Rahola, Kruunuvuodintaloyhdistys ry ja K.H. Renlundin Museo. Näistä vain K.H. Renlundin Museo toivoi lisäselvitysten teemistä 1900-luvun puolivälin jäleen raennetun raennusannan suojeluarvojen selvittämisesi. Muut huomautusien näöohdat ohdistuivat asemaaavan muutosehdotusen suunnitteluun. Kaavoituspalvelut atsoi vastineenaan, että raennussuojelutarve voidaan orttelin 1-9 osalta selvittää laadittavan asemaaavamuutosen yhteydessä. Koolan esiaupungin yleisaavan raennussuojelua ja ulttuurihistoriallisia arvoja osevassa artassa ei n. Niemen talolle ole esitetty suojelua. Vuonna 2006 lainvoiman saanut Kesiaupungin yleisaava antaa asemaaavoja muutettaessa mahdollisuuden raennustehouuden ja errosluvun nostamiseen ehdolla, että muutosella päädytään aupuniuvan seä asuin- ja elinympäristön annalta hyvään lopputuloseen Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt Luonnosvaihe Asemaaavatyön luonnosvaiheen aiana Koolan raennus-ja ympäristölautaunta myönsi ( 39) Asunto Oy Koolan Niemenulmalle luvan saada puraa Koolan aupungin 1. aupunginosan orttelin 9 tontilla 21 osoitteessa Isoatu 7 sijaitseva olmierrosinen asuin- ja liieraennus sea ysierrosinen liieraennus. Puruluvasta valitettiin Vaasan hallinto-oieuteen. Vaasan hallinto-oieus hyläsi Asunto Oy Andersborg Bostads Ab:n ja Kalevi Raholan valituset lautaunnan päätösesta. Asiasta valitettiin edelleen oreimpaan hallinto-oieuteen. Korein hallinto-oieus hyläsi valituset

17 Ensimmäinen asemaaavamuutosluonnos lähetettiin naapureille ja orttelin maanomistajille Asiasta pyydettiin mahdollisia huomautusia mennessä. Yhtään irjallista huomautusta aavaluonnosesta ei saatu. Asemaaavatyön luonnosvaihe on pitittynyt puruluvan valitusprosessin vuosi. Asemaaavatyön lähtöohdat eivät ole uitenaan merittävästi muuttuneet, joten asemaaavatyötä on voitu jataa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen lähtöohtien pohjalta. Laea Oy on laadituttanut tontille raennussuunnitelmaluonnosia, joiden pohjalta asemaaavan muutosta on vuorovaiutteisesti laadittu tontille Sen yhteydessä on tutittu tontin tulevan raennusmassoittelun sovittamista orttelin muiden tonttien raentamismahdollisuusiin Koolan esiaupungin yleisaavan periaatteiden, määräysten ja ohjeiden pohjalta (Liite2). Kaavaluonnos ja haijan viitesuunnitelmat tontille olivat aupuniraennelautaunnan äsiteltävänä Kaupuniraennelautaunta päätti lähettää asemaaavamuutosluonnosen eseisille osallisille ja asettaa sen nähtäville valmisteluvaiheen uulemista varten. Kaavaluonnos oli nähtävillä Valmisteluvaiheen nähtävilläolon aiana saatiin olme mielipidettä: Kenet Oy/ Mia Rahonen: "Löysimme sähön ja auolämmön osalta reitit tontin ulopuolelta, joten meitä varten ei tarvitse tehdä mitään varausia." "--Maauntamuseo huomauttaa, että tontti (Roosin tontti) on valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriympäristö (RKY 2009), miä on tarpeen tuoda esiin vähintäänin aavaselostusessa. Muilta osin maauntamuseo atsoo, että tontin raentumisesta laaditut luonnoset sopeutuvat olemassa olevaan raennusantaan ja erityisesti Roosiin tontin ulttuurihistoriallisesti arvoaisiin raennusiin varsin hyvin." Museovirasto: -- "Kaavaselostusessa sivulla 22 on orttelin 1-9 (Niemen ortteli) ohdalla mm. seuraava maininta "ALUE, JOLLA SIJAIT- SEE MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KAUPUNKIARKEOLOGINEN KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS. ALUEELLA ON RAKENNUSTÖIDEN YH- TEYDESSÄ VARAUDUTTAVA TARKEMPIIN ARKEOLOGISIIN SELVITYKSIIN. ALUETTA KOSKEVISTA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMISTA TULEE PYYTÄÄ MUSEOVIRASTON LAUSUNTO". Muinaisjäännöstä ei ole uinaan meritty aavaartalle eiä sitä mainita aavamerinnöissä tai - määräysissä. Muinaisjäännös tulee meritä aavaartalle sm -merinnällä. Kartta on vahvistettava, juridinen asiairja, jona autta muinaisjäännösen suojelu ja tarvittavat areologiset tutimuset voidaan turvata." Edellä esitetyt on huomioitu aavaehdotusta valmisteltaessa. Sähön ja auolämmön johtovaraus on poistettu. Maauntamuseon annanottoon liittyen on aavaselostusta täydennetty VAT/RKY testillä ohdassa Museoviraston annanoton johdosta on aavamääräysiä täydennetty sm- määräysellä. 12

18 Tulevat vaiheet: Ehdotusvaihe Kaavaehdotus asetetaan julisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajasi tenisen palveluesusen asiaaspalvelun ilmoitustaululle ja aupungin Internet -sivuille sen jäleen, un aupuniraennelautaunta on päättänyt lähettää sen aupunginhallitusen äsiteltäväsi. Osallisilla ja unnan jäsenillä on tilaisuus tehdä muistutus aavaehdotusesta aupunginhallituselle. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdessä seä aupungin Internet -sivuilla. Asemaaavaehdotusen nähtäville asettamisesta lähetetään irjallinen ilmoitus sellaiselle asemaaavoitettavaan alueeseen uuluvan maan omistajalle ja unnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jona otiunta on toisella, väestötietojärjestelmään merityllä paiaunnalla tai jona osoite muutoin on unnan tiedossa. Kaupuniraennelautaunta päätti oousessaan xx.xx.xxxx xx hyväsyä aavaehdotusen julisesti nähtäville asetettavasi ja lähettää sen aupunginhallitusen äsiteltäväsi. Asemaaavamuutosehdotus oli julisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx. Asiasta saatiin / ei saatu muistutusia. Kaupunginhallitus äsitteli aavaehdotusen xx.xx.xxxx xx Muistutusen tehneille, jota ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan aupungin perusteltu annanotto esitettyyn mielipiteeseen. Kaupunginvaltuusto hyväsyi aavaehdotusen xx.xx.xxxx xxx. Kaavan hyväsymisestä osevasta päätösestä ilmoittaminen ja tiedottaminen: uulutus lehdessä irje niille, jota ovat sitä irjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa päätös viivytysettä tiedosi alueelliselle ELY -esuselle ja ilmoitus muille maanäyttö- ja raennusasetusen 94 :ssä mainituille tahoille Kaavan lähettäminen tiedosi: Vahvistunut asemaaava lähetetään maanäyttö- ja raennusasetusen 95 :ssä mainituille tahoille Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu asemaaavan muutosesta pidettiin Kyseessä oli MRL 66 :n muainen valmisteluvaiheen neuvottelu. Kesi-Pohjanmaan liitolla ei ollut huomautettavaa. Maauntamuseo iinnitti huomiota Roosin tontin tulevaisuuteen ja siinä aui oleviin ysymysiin. Lisäsi että Niemen talon puruluvasta on hallinto-oieuden päätös. Kosa tämmöinen päätös on tehty on se päätös jota hyödynnetään aavan sisäl- 13

19 lössä. Pelastuslaitos toi esiin, että antaa tullaan ottamaan pelastusjärjestelyihin. Haasteellinen Itäiselle iroadulle. Tulee mitoittaa yhdessä. Harita pysäöinnin rajoittamista Itäisellä Kiroadulla. Jommallaummalla turvata pääsy. Lisäsi aupungin sisäisistä tahoista yhdysuntateniset suunnittelupalvelut toi esiin, että liiennejärjestelyt atsotaan yhdessä aavaluonnosen työstön yhteydessä. ELY -esus edellytti, että vähintään tulee irjata aui tarasti oo työn eri vaiheet, miä johtanut mihinin toimenpiteeseen (odotusvaiheet) seä päivittää osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Museoviraston annanotto on esitetty myöhempänä (ote oousmuistiosta). Jatotoimenpiteinä sovittiin, että selvitetään areologisen selvitysen rajaus. Tutitaan uina aavahaneessa edetään (OAS/aavaluonnos) ja järjestetään työneuvottelu. Muinaismuistolain (295/1963) 13 :n taroittamissa neuvotteluissa (viranomaisneuvottelu ) on todettu, että aavan taroitusenmuainen toteuttaminen edellyttää Koolan vanha asemaaava-alue nimellä tunnettuun iinteään muinaisjäännösiin ajoamista. Kaava voidaan toteuttaa ja raentaminen aloittaa sen jäleen, un edellä mainitussa muinaisjäännösohteessa on suoritettu riittävät areologiset tutimuset. Areologisten tutimusten suorittajalla on oltava muinaismuistolain 10 :n muainen tutimuslupa, jona myöntää Museovirasto. Museovirasto arvioi tutimusten riittävyyden tutimusen suorittajan laatiman alustavan tutimusraportin perusteella. Muinaismuistolain 11 :n taroittamaa ajoamislupaa ei aava muaista raennushanetta varten siten eriseen haeta. Edellä mainitusta muinaismuistolain 13 :n taroittamasta neuvottelusta on tehty oousmuistio. Ote viranomaisneuvottelun muistiosta: "Tutimuset on Itäisen iroadun rajalta, aivausrajauset tulee selvittää. Varmistaa mistä ohtaa tarat tutimusalueet. Roosin talon Itäisen iroadun päähän on aivettu. Tutimuset Roosin tontilla jos tulee raentamista. Ei etuäteen. Kaupunialueella ennen uin tulee maanäyttöä. Eli raennuslupavaiheessa. Vanhalla asemaaava-alueella tulee aina ysyä lausunto aivamistarpeista museovirastolta." Viranomaisneuvottelussa edellytetty työneuvottelu viranomaisten anssa pidettiin Siinä errottiin aavan valmistelutilanne. Vielä tulee tutia pelastusajoneuvojen pääsy tontille seä ujalle olevien asuntojen poistumistie. Sovittiin että pyydetään Laean suunnittelijan pitämään pelastusviranomaisten anssa erillisneuvottelu missä edellä mainitut asiat yhteen sovitetaan. Rataisu ei välttämättä edellytä aavaasiairjojen muuttamista miäli hoitunee opastavin liiennemerein tai muutoin. 4.4 Asemaaavan tavoitteet Asemaaavatyöllä tutitaan Kiinteistö Oy Isoatu 5:n omistaman tontin lisäraentamismahdollisuudet, Laea Oy:n omistaman tontin äyttötaroitusen muuttaminen liieraennusten orttelialueesta asuin- ja liieraennusten orttelialueesi seä K.H. Renlundin museon tontin asemaaavan ajantasaistaminen mahdollistaen tarvittaessa lisäraennushaneen. 14

20 Voimassaolevan asemaaavan muuttamista ohjaa oieusvaiutteinen Kesiaupungin yleisaava. Tavoitteena on selvittää mitä muutosia voimassaolevaan asemaaavaan voidaan tehdä raentamisen toteuttamisesi esiaupungin yleisaavan tavoitteiden muaisesti. 4.5 Asemaaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset Asemaaavatyön vireilläolon aiana on tontille laadittu haijan toimesta useita luonnosvaihtoehtoja. Vaiutuseltaan ja aupuniuvalliselta otteeltaan aii aiemmat ovat olleet hatarampia uin rataisu johon on yhdessä haijan anssa päädytty ja johon asemaaavamuutosrataisu perustuu. Muille tonteille ei ole äynnissä ajanohtaisia haneita. Niiden osalta pyritään mahdollistamaan lisäraentaminen myöhemmin tulevaisuudessa. Myös niitä on tarasteltu Koolan esiaupungin yleisaavan ohjausvaiutus huomioiden ja määritellen ne reunaehdot, joiden avulla voidaan varmistaa hyvän aupuniympäristön toteutuminen. Alustavia luonnossuunnitelmia tontille , Aritehdit Ahlström 2011 ja

21 Osin näihin tontinäyttöluonnosiin perustuva asemaaavamuutosluonnos lähetettiin orttelin maanomistajille ja naapureille arvioitavasi Asiasta pyydettiin mahdollisia huomautusia mennessä. Yhtään irjallista huomautusta aavaluonnosesta ei saatu. Kaavatyössä ei uitenaan edetty heti ehdotusvaiheeseen, vaan odotettiin Niemen talon purulupapäätöstä. Ote asemaaavamuutosluonnosesta, jolla naapurit uultiin

22 Asemaaavatyötä on jatettu vuoden 2015 aiana lopullisen purulupapäätösen varmistuttua. Valittu asemaaavamuutosrataisu perustuu Laea Oy:n ja Aritehtitoimisto Laatio Oy:n laatimiin viitesuunnitelmiin. Alla on otteita näistä suunnitelmista. Selostusen annessa on uva aupunimallista, johon suunnitelma on sovitettu. Julisivuuvia Laea Oy:n ja Aritehtitoimisto Laatio Oy:n laatimista viitesuunnitelmista ( ). 17

23 Asemapiirros Laea Oy:n ja Aritehtitoimisto Laatio Oy:n laatimista viitesuunnitelmista ( ).huom! uva vaihdettu 18

24 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan raenne Asemaaavan muutosella muodostuu 1. aupunginosan ortteli Mitoitus Kaavoitettavan alueen oonaispinta-ala on n. 0,74 ha, josta AL-orttelialuetta n. 0,49 ha ja YM -orttelialuetta n. 0,24 ha. AL -orttelialueille on osoitettu raennusoieutta 9400m2 ja YM -orttelialueelle 2000m2. Raennusoieus ei merittävästi asva Palvelut Kaavamuutos mahdollistaa liie- ja toimistoraennusten raentumisen alueelle. Lisäsi orttelialueelle voidaan sijoittaa palveluasumista oreintaan 35 % orttelialueen oonaisraennusoieudesta. Joaiseen palveluasuinraennuseen on sijoitettava asuaiden yhteistoimintaa palvelevia tiloja vähintään 5 % ja enintään 15 % raennusen äytetystä raennusoieudesta. Suunnittelualue sijaitsee Koolan aupungin ydinesustassa ja sen läheisyydessä on runsaasti palvelutarjontaa. 5.2 Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaartassa on esitetty useita määräysiä osien ympäristön laatua, raennettua ulttuuriympäristöä seä muinaismuistoja. Kannen uvassa seä ohdan 4.5. viitesuunnitelmissa on havainnollistettuna raentajan näemys aavan muaisesta toteutusesta. Tavoitteena on orealuoainen aupuniympäristö. Kesiaupungin yleisaavan (hyväsytty ) muainen autopaianormi asuinraennusten orttelialueelle on 1 autopaia / asunto tai asuntoam2. Taremmin normia on linjattu asemaaavahaneiden yhteydessä; tiuemman 1 autopaia / asunto suuntaan. Käytännössä erityisesti esiaupungin alueella vastaan tulee tilanteita joissa suojeluarvot (joo raennusen ja/tai aupuniuvan) teevät optimaalisen autopaiasuunnittelun haastavasi. Asiaa äsiteltiin onserni- ja aupuniehitysjaostossa : Konserni- ja aupuniehitysjaosto päätti, että Kesiaupungin yleisaava-alueella asumisen autopaiavaatimus tarastellaan asemaaavahaneissa tapausohtaisesti unnes Kesiaupungin yleisaavassa tuotettava tietopohja antaa mahdollisuuden laajempiin linjausiin ja periaatepäätösiin. Autopaiavaatimusen eventämistä tutitaan siltä osin un hanetta sovitetaan suojeluarvoihin (raennus ja/tai aupuniuva) tai siltä osin un raennusiin sijoitetaan erityisen pieniä asuntoja. Lähtöohtana tulee uitenin olla voimassa olevan yleisaavan vaatimus 1 autopaia/ asuntoam

25 Tämän aavamuutosen AL-orttelialueilla on edellä uvattua aupuniuvasuojelullista harintaa äytetty. Määräysen sanamuoto on: - AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA SEURAAVASTI: ASUNNOT: 1 AUTOPAIKKA/ASUNTO; ALLE 39 HM2:N SUURUISTEN ASUINHUONEISTOJEN OSALTA VÄHINTÄÄN 0,5 AUTOPAIKKAA/ASUNTO KAUPUNKIKUVASUOJELULLISIN PERUSTEIN (SOVITUS YM-KORTTELIALUEESEEN). PÄÄVAATIMUKSEEN 1 AUTOPAIKKA/ASUNTO NÄIN MUODOSTUVA VÄHENNYS SAA KUITENKIN OLLA KORKEINTAAN 15%. 5.3 Aluevarauset Korttelialueet ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE (AL) MUSEORAKENNUSTEN KORTTELIALUE (YM) Muut alueet sm -ohdemerintä 5.4 Kaavan vaiutuset Vaiutuset raennettuun ympäristöön Asemaaava täydentää jo olemassa olevaa aupuniympäristöä ja poistaa aupuniuvallisen vaurioohdan (s. Liite 2) Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön Asemaaavamuutosalueella ei ole mainittavaa luontoa tai luonnonympäristöä. 5.5 Ympäristön häiriöteijät Ympäristössä ei ole merittäviä, normaalista aupuniympäristöstä poieavia häiriöteijöitä Kaavamerinnät ja määräyset Kaavamerinnät ja määräyset on esitetty asemaaavaartassa. 20