No:14. Hilkka Dufva Raija Liukkonen. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kotka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No:14. Hilkka Dufva Raija Liukkonen. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kotka"

Transkriptio

1 Dufva - Liukkonen: Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Kaakkois-Suomessa. Selvitys Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Hilkka Dufva Raija Liukkonen No:14 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Kaakkois-Suomessa. Selvitys Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kotka 2003

2

3 Hilkka Dufva ja Raija Liukkonen SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYS KAAKKOIS-SUOMESSA Selvitys Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä

4 ISBN X

5 Hilkka Dufva ja Raija Liukkonen. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Kaakkois- Suomessa. Selvitys Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja, B-sarja ISBN X TIIVISTELMÄ Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden selvittämistarve pohjautuu Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin peruskartoitukseen vuodelta 2001, jolloin alueen kehittämisen yhdeksi keskeiseksi painoalueeksi todettiin pk-yrittäjyyden edistäminen ja sen koulutus- ja tutkimustoimintaan panostaminen. Yrittäjyysraportissa tarkastellaan Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sosiaali- ja terveysalan yksityisten yrittäjien, kolmannen sektorin toimijoiden ja julkisen sektorin edustajien arvioimana. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Kaakkois- Suomen luvanvaraiset terveydenhuollon sekä luvan- ja ilmoituksenvaraiset sosiaalialan palveluntuottajat (N=120). Lisäksi kohderyhmänä ovat Kaakkois-Suomen 27 (nyk. 26) kunnan sosiaali- ja terveysalan sekä taloushallinnon virkamiehet (N=87). Tutkimusaineistot hankittiin lomakekyselyin kesä-elokuussa Hankkeen rahoittajina ovat olleet Kymenlaakson Liitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kaakkois-Suomen TEkeskus ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Hanke on toteutettu osittain ESRrahoituksella. Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa ja palvelujen tuotantotapojen muutostarve on ajankohtainen nopeasti ikääntyvän väestörakenteen vuoksi. Riittäviä yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoita ei vielä ole. Nuoria yrittäjiä alueella on muuta maata vähemmän. Kansainväliset hoito- ja hoivapalvelujen yritykset ovat jo tulleet Kaakkois-Suomen markkinoille. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi on lähivuosien ongelma. Suurimpina yrittäjyyden ongelmina olivat kilpailuttamisen koko prosessi, palvelujen kehittäminen tuotteeksi, tuotteiden hinnan ja laadun määrittäminen, markkinointi sekä työn ja toiminnan kehittäminen. Yrittäjyysselvityksen tulosten ja HYTKESin ohjausryhmän asiantuntijoiden keskustelujen pohjalta laadittiin Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjyyden edistämiseksi toimintasuunnitelma, jossa hyödynnetään alueella jo olevia yrityspalveluja ja niiden yhteistyöverkostoja sekä koulutusorganisaatioita. Alueelle perustetaan Kaakkois- Suomen seutukuntien sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden yhteistyöfoorumi, johon nimetään seutuvastaavat. Lisäksi hyödynnetään alueen yrityshautomotoimintoja yrittäjiksi aikoville ja liikeideaansa uudistaville. Yrittäjyyskoulutusta kohdennetaan opetustyössä toimiviin. Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmiin lisätään yrittäjyysopintoja ja hyödynnetään opetuksessa sisäistä yrittäjyyttä edistäviä opetusmenetelmiä. Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajien yhteistyönä luodaan koulutus- ja yhteistyöverkosto, jossa tiimeittäin selvitetään kehittämis- ja koulutustarpeet, yrittäjyyden haasteet ja toiminnan esteet sekä luodaan uusien yrittäjien mentorointijärjestelmä. Sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan koordinoija on HYTKESin yrittäjyysvastaava. Yleinen suomalainen asiasanasto: maakunnat; Kaakkois-Suomi; Etelä-Karjala, Kymenlaakso; yrittäjyys; palveluyritys; sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys; julkinen sektori; yksityinen sektori; kolmas sektori; hyvinvointi

6 ISBN X Hilkka Dufva ja Raija Liukkonen. Health and Social Care Entrepreneurship in South East Finland. A Report on the Current State and Future of Health and Social Care Entrepreneurship in South East Finland. Publications by Kymenlaakso Polytechnic, B-series. ABSTRACT The need for this study arises from the findings of earlier research, namely The State of the Wellbeing of the Population of Kymenlaakso, which was published in In the report, factors connected to wellbeing were outlined and entrepreneurship was identified as one of these: recommendations included growing support for SME s, education and research. This report addresses the current state and the future of health and social care entrepreneurship in South East Finland. The phenomenon is approached by mapping three perspectives: privatesector entrepreneurs, third sector actors and public sector representatives. The region s health and social care entrepreneurs (N=120) form the study s primary target group. Additional target groups include the public servants from the 27 municipal social and health organizations and financial administrations (N=87). The empirical data was gathered via questionnaires between June and August The study was financed by the Regional Council of Kymenlaakso, the Ministry of Health and Social Affairs and Kymenlaakso Polytechnic. The project has been partly carried out by the financial support of the ESF. The ageing of population in South East Finland is the primary reason leading to growing demand for health and social services. This, in turn, necessitates innovative action in developing the structural elements of service production. Entrepreneurship in the region can be characterized by a set of features. First, the market for private services does not exist yet. Second, the proportion of young entrepreneurs is lower than the national average. Third, the international commercial care services providers have already entered the region. Fourth, the recruitment of knowledgeable and competent personnel is expected to be increasingly difficult in the future. To sum up the study s findings, the greatest entrepreneurial challenges lie in mastering the public procurement processes, packaging the services into definable service products and in setting the price and determining the level of quality. In addition, the fostering of marketing and organizational development skills was identified as an area in need of improvement. The findings of this study were complemented with the views of the HYTKES advisory group, which resulted in an action plan with normative measures. The action plan draws on the existing network of regional funding organizations, business development and educational organizations. The measures recommended in the study and by the HYTKES advisory group are as follows. First, a co-operative body should be formed with the task of promoting entrepreneurship within the health and social sector. This measure should be accompanied by resource provision to a group of regional contact persons responsible for concrete action. Second, the existing regional business incubators should be utilized more efficiently in health and social sector. In addition, the incubators should provide more focused support for future entrepreneurs and for those rethinking their business plans. Third, educators should receive entrepreneurial guidance and education. Furthermore, entrepreneurial studies should be integrated into social and health care studies and methods of intrapreneurship should be advocated in education. Fourth, an educational and co-operative network of private, public and third sector organizations should be formed. This network may be divided into teams gathering information on themes such as regional needs for entrepreneurship-related education and research and entrepreneurial challenges and obstacles. In addition, a mentoring system should be developed to support novice entrepreneurs. Finally, HYTKES should carry the responsibility for coordinating sectoral business activities in the region. Keywords: provinces; South East Finland; entrepreneurship; health and social care entrepreneurship; the public sector; the private sector; the third sector; wellbeing

7 ESIPUHE Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden selvittämistarve pohjautuu Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin peruskartoitukseen vuodelta 2001, jolloin alueen kehittämisen yhdeksi keskeiseksi painoalueeksi todettiin pk-yrittäjyyden edistäminen. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden nykytilan selvittämiseksi ja toimenpidesuunnitelman laatimiseksi kartoitettiin lomakekyselyin Kaakkois-Suomen julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin toimijoiden arviointeja sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydestä ja palvelutuotannosta. Yrittäjyysselvityksen rahoittajina ovat olleet Kymenlaakson Liitto, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, jonka yrityspalvelun Kotkan terveysalan osasto on toiminut projektin organisoijana ja hallinnoijana. Hanke on ESR-osarahoitteinen. Projektijohtajana hankkeessa on ollut THM Johanna Hasu ja tutkijoina THL Hilkka Dufva ja KTM yo, ErgoCenterin toimitusjohtaja Raija Liukkonen. Tutkimuksen ja raportin toteuttamiseen ovat vaikuttaneet lukuisat henkilöt. Projektin ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet projektipäälliköt Ralf Ekebom ja Annakaisa Iivari Sosiaali- ja terveysministeriöstä, sosiaalineuvos, lääninlääkäri Kirsti Riihelä ja lääninsosiaalitarkastaja Marja Kaasalainen Etelä-Suomen lääninhallituksesta, edunvalvontapäällikkö Kauko Niiranen Kymenlaakson Liitosta, ESR-koordinaattori Pekka Mutanen Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta, kehittämisjohtaja Jussi Lehtinen Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy:stä, hankepäällikkö Harri Kivelä ja yhteistyöjohtaja Asko Rautala Kouvolan seudun kuntayhtymästä, johtaja Ella Karjalainen Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksen Kotkan yksiköstä, tutkimuspäällikkö, dosentti Hannu Tuittu Kotkan kaupungista sekä rehtori, dosentti Pertti Vuorela, aikuiskoulutusjohtaja Anneli Airola, tutkimusjohtaja Anneli Rauhasalo, toimialajohtaja Pirkko Rautaniemi, kehitysjohtaja Mirja Toikka, projektikoordinaattorit Sami Kortelainen ja Tero Keva Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Kiitos ohjausryhmän jäsenille, jotka ovat ohjanneet selvitysraporttia sen laatimisen eri vaiheissa. Kiitos myös Kotkan - Haminan seudun yrityspalvelu Oy:n yrityspalvelupäällikkö Markku Merovuolle toimenpidesuunnitelmaa koskevista rakentavista neuvoista. Yrittäjyysselvitys osoittaa, että sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edistämiseksi tarvitaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajien, yrittäjyyttä edistävien toimijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyötä sekä tiedottamisen ja kouluttamisen tehostamista koko Kaakkois-Suomen alueella. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille erinomaisesta yhteistyöstä. Kiinnostuksenne raportin tuloksiin on lämmittänyt mieltä. Kotkassa huhtikuussa 2003 Pertti Vuorela Rehtori VTT, dosentti

8 KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYSSELVITYS 1 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysselvityksen tausta ja tarkoitus Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyys Pienet ja keskisuuret yritykset (Pk yritykset) Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys ja yritysmuodot Yksityisen sektorin yrittäjyys ja yritysmuodot Kolmannen sektorin toiminta ja yritysmuodot Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kilpailuttamisen erityispiirteet Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyys ja palvelujen markkinat Terveysalan palveluyrittäjyys Sosiaalialan palveluyrittäjyys Terveys- ja sosiaalipalvelujen markkinat Naisyrittäjyys ja naisyrittäjät Yrittäjyysselvityksen toteuttaminen Yrittäjyysselvityksen tavoitteet ja tehtävät Selvitysaineistot ja käytetyt tilastomenetelmät Yrittäjyysselvityksen tulokset Kyselyihin vastanneiden taustatiedot Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat ja tuotetut palvelut Tilastolukuja yksityisistä yrityksistä ja tuotetuista palveluista Sosiaali- ja terveysalan toiminta- ja kilpailuympäristö Kilpailu ja yrittäjyyden ongelmat Liikevaihdon kehitys ja lähivuosien palvelumarkkinat Arvioinnit asiakkaiden arvostuksen kohteista Julkisen sektorin edustajien arvioinnit lähivuosien toimenpiteistä Henkilöstön määrä, ammattitaito ja koulutustarpeet Henkilöstömäärän kehitys ja rekrytointitarpeet Henkilöstön ammattitaito ja muutoksissa selviytyminen Henkilöstön koulutustarpeet Yritystoiminnan edistäminen Tulosten tiivistelmä ja päätelmät Väestö palvelujen käyttäjinä ja ostajina Julkinen sektori palvelujen ostajina Yrittäjät palvelujen tuottajina Tulosten rajoitukset Toimintasuunnitelma ja toimenpide-ehdotukset Lähteet Liitteet

9 TAULUKOT Taulukko 1. Eri kokoisten suomalaisten yritysten, henkilöstön ja liikevaihdon määrät 14 Taulukko 2. Terveysalan yritykset, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain Taulukko 3. Sosiaalialan yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto vuonna Taulukko 4. Kaakkois-Suomen yksityisille terveydenhuollon sekä luvan- ja ilmoituksenvaraisille sosiaalihuollon yksiköille lähetetyt ja niistä palautettujen kyselylomakkeiden määrät Taulukko 5. Yrittäjien lukumäärät maakunnittain ja ikäryhmittäin Taulukko 6. Aloittaneiden ja lopettaneiden terveys- ja sosiaalialan yritysten lukumäärät sekä nettomuutos koko maassa, Etelä-Suomen läänissä ja Kaakkois-Suomessa.. 36 Taulukko 7. Etelä-Suomen läänin alueella toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden terveys- ja sosiaalialan yritykset toimialoittain Taulukko 8. Kaakkois-Suomen terveys- ja sosiaalipalveluyritysten toimipaikkojen ja Taulukko 9. henkilöstön määrät sekä liikevaihto maakunnittain.. 40 Kyselyyn osallistuneiden yksityisten yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden liikevaihto kesäkuussa Taulukko 10. Kaakkois-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä taloushallinnon virkamiesten arvioinnit kilpailuttamisen ongelmista Taulukko 11. Julkisen sektorin edustajien arviointeja kilpailuttamisen eduista.. 45 Taulukko 12. Yksityisen ja kolmannen sektorin laadunseurannan toteuttaminen 46 Taulukko 13. Yrityksen menestystekijät vastanneiden arvioimina. 51 Taulukko 14. Kaakkois-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä taloushallinnon virkamiesten arviointeja palvelujen kehittämisestä. 57 Taulukko 15. Kyselyyn vastanneiden yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden työllistämä henkilöstö kesäkuussa Taulukko 16. Kyselyyn vastanneiden arvioinnit lisähenkilöstön tarpeesta. 61 Taulukko 17. Millaiseen koulutukseen yritys tai kunta panostaa lähivuosina.. 66 Taulukko 18. Millaista apua pitäisi saada yrityksen perustamiseen Taulukko 19. Mitä tulisi tehdä yrittäjän työn helpottamiseksi? KUVIOT Kuvio 1. Yritysten työllistämän henkilöstömäärän muutokset erikokoisissa yrityksissä vuodesta 1986 (=100) vuoteen Kuvio 2. Yrittäjyysselvitystä ohjaava viitekehys. 28 Kuvio 3. Kaakkois-Suomen kuntien väestömäärät vuoden 2002 alussa Kuvio 4. Terveys- ja sosiaalialan palvelun tuottajien juridinen toimintamuoto.. 32 Kuvio 5 ja 6. Kyselyyn vastanneiden yksityisten yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden taustatietoja prosenttilukuina.. 33 Kuvio 7. Kyselyyn vastanneiden Kaakkois-Suomen kuntien julkisen sektorin edustajien taustatietoja prosenttilukuina 33 Kuvio 8. Kyselyyn vastanneet julkisen sektorin edustajat, kolmannen sektorin toimijat ja yksityiset yrittäjät ikäryhmittäin.. 33 Kuvio 9. Suomen mies- ja naisyrittäjien ikäjakauma Kuvio 10. Suomen yrittäjien määrän muutos vuodesta 2000 vuoteen 2001 ikäryhmittäin 34 Kuvio 11. Kaakkois-Suomen aloittaneet ja lopettaneet sosiaali- ja terveysalan yritykset Kuvio 12. Kyselyyn osallistuneiden yksityisen ja kolmannen sektorin yritysten perustamisen ajankohta Kuvio 13. Kyselyyn vastanneiden yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut (Palvelun tuottajien lukumäärät). 39

10 Kuvio 14. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyökumppanit Kuvio 15. Yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnit kilpailusta.. 42 Kuvio 16. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yrittäjyyden ongelmat.. 43 Kuvio 17. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yrittäjyyden ongelmat Kuvio 18. Yrittäjien arvioinnit yrityksensä liikevaihdon kehityksestä perustamisvuosittain tarkasteltuna Kuvio 19. Kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnit yrityksensä liikevaihdon kehityksestä yrityksen perustamisvuosittain.. 47 Kuvio 20. Yrittäjien arvioinnit yrityksensä kannattavuudesta lähivuosina ( ) yrityksen perustamisvuosittain tarkasteltuna Kuvio 21. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnit markkinoista edustamallaan alalla Kuvio 22. Kilpailuttamisen muutos lähivuosina ( ) Kuvio 23. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnit liiketoiminnan ja tuotteiden muutoksista vastaamaan lähivuosien haasteisiin. 49 Kuvio 24. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajien arvioinnit asiakkaiden lähitulevaisuuden arvostuksista 50 Kuvio 25. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajien arvioinnit asiakkaiden lähitulevaisuuden arvostuksista 50 Kuvio 26. Julkisen sektorin edustajien arvioinnit kilpailuttamiseen sopivista palveluista 52 Kuvio 27. Julkisen sektorin edustajien arvioinnit kuntien voimavarojen lisäpanostuksen kohteista lähivuosina ( ) Kuvio 28. Julkisen sektorin edustajien arvioinnit käytettävistä keinoista vastata väestön kasvaviin palvelutarpeisiin.. 54 Kuvio 29. Julkisen sektorin edustajien arvioinnit yrittäjyydestä Kuvio 30. Julkisen sektorin edustajien vastaukset kilpailuttamiseen liittyvistä väittämistä 55 Kuvio 31. Julkisen sektorin edustajien vastaukset palvelutuotantoon liittyvistä väittämistä. 56 Kuvio 32. Julkisen sektorin edustajien arvioinnit henkilöstö- ja palvelumäärien sekä palvelujen laadun kehittymisestä.. 56 Kuvio 33. Kyselyyn osallistuneiden yksityisen ja kolmannen sektorin yritysten lukumäärät ja niissä työllistetty henkilöstö kesäkuussa Kuvio 34. Kyselyyn osallistuneiden yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden työllistämä henkilöstö yrityksen perustamisvaiheessa Kuvio 35. Henkilöstömäärän kehitys yksityisten yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden arvioimana Kuvio 36. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajien arvioinnit lisähenkilöstön tarpeesta ja Kuvio 37. Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajien arvioinnit henkilöstön saatavuudesta Kuvio 38. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnit henkilöstön määrästä, ammattitaidosta ja kouluttautumisesta Kuvio 39. Julkisen sektorin toimijoiden arvioinnit sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiudet toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. 63 Kuvio 40. Työn kehittämisen ja taloushallinnon koulutustarpeet.. 64 Kuvio 41. Vuorovaikutuksen ja markkinoinnin koulutustarpeet 65 Kuvio 42. Tietoteknisten taitojen koulutustarpeet.. 65 Kuvio 43. Kaakkois-suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjyyden viitekehys. 74 Kuvio 44. Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjyyden edistämiseksi laaditun toimintasuunnitelman viitekehys.. 75

11 12 KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYSSELVITYS 1 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysselvityksen tausta ja tarkoitus Valtionosuusuudistus vuoden 1993 alusta on mahdollistanut vaihtoehtoiset palvelujen tuottamistavat kuntien julkisille palveluille. Valtion ja kunnan uudistunut työnjako, julkisten palvelujen uudet järjestämis-, ohjaus- ja rahoitusmallit sekä julkisen hyvinvointipolitiikan taloudellinen kriisi ovat johtaneet kuntien voimavarojen supistuksiin ja hyvinvointipalvelujen karsintaan. Kuntien heikentyneet mahdollisuudet vastata väestönsä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeisiin ovat vauhdittaneet kuntia etsimään vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja sekä edistäneet samalla kuntien yhteistyöhalua yksityisen ja kolmannen sektorin palveluyritysten kanssa. Yksityisen ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajien on toivottu helpottavan kuntien mahdollisuuksia tuottaa palvelut joutavammin, tehokkaammin ja edullisemmin. Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin tilaa kartoitettaessa (Dufva ym. 2001, 76) haastatteluihin osallistuneet ryhmät esittivät Kymenlaaksossa tarvittavan enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Pk-yrittäjyyden arvioitiin jääneen alueella perinteisesti vahvan suurteollisuuden varjoon ja vähentäneen pienten yritysten perustamishalukkuutta. Kymenlaakson hyvinvointiklusteri hankkeeseen liittyneen selvityksen pohjalta perustettiin Kymenlaakson Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus, HYTKES, jonka yhtenä painoalueena on tukea ja verkostoida sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrittäjiä, edistää tuotekehittelyä ja etsiä uusia toimintamalleja palvelujen tuottamiseen. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat Kaakkois-Suomen maakuntina tiivistäneet ja kehittäneet entistä enemmän yhteistyötään. Kaakkois-Suomen alueella toimii useita pk-yrittäjyyttä edistäviä toimijoita. Tavoitteena on vuoden 2003 aikana edelleen kehittää yrittäjyyttä edistävien toimijoiden sekä sosiaali- ja terveysalan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajien välistä yhteistyötä hyödyntämällä HYTKESin yrittäjyysselvityksen tuloksia, sopimalla yhteisistä toimintaperiaatteista ja kehittämistoimenpiteistä päällekkäisten toimintojen välttämiseksi. Yrittäjyysselvityksen tulosten ja perustettavan asiantuntijatyöryhmän ideoiden avulla pyritään edistämään Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjien toimintamahdollisuuksia, perustamaan uusia yrityksiä, innovoimaan uusia tuotteita sekä palvelu- ja toimintamuotoja.

12 13 2 Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyys Terveyden- ja sosiaalihuollon nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuudet palvelujen markkinaehtoiseen tuottamiseen. Terveyden- ja sosiaalihuollossa markkinamekanismin hyödyntämisellä tavoitellaan pääomien tehokkaampaa käyttöä ja innovatiivisia vaihtoehtoisia toimintamalleja. Vuoden 1993 laissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (L 733/1992, 4) todetaan kuntien taloudellisen ja tehokkaan toiminnan edellytyksenä olevan, että kunnat voivat järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintansa paikallisten olosuhteiden mukaisesti tuottamalla palvelut joko itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai hankkimalla palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Tässä luvussa tarkastellaan ensin pk-yritystoimintaa yleensä ja sen jälkeen sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaa, palvelujen kilpailuttamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kilpailuttamisen liittyviä erityispiirteitä. Lisäksi selvitetään sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyttä, palvelujen markkinatilannetta ja kehittämistarpeita. 2.1 Pienet ja keskisuuret yritykset (Pk yritykset) Yrityksiä on jaoteltu niiden koon mukaisesti mikroyrityksiin, pienyrityksiin, keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Perinteinen yritystoiminnan määrittely perustuu yrityksen liikevaihtoon ja henkilöstön määrään. Euroopan Unionin määrittelyn mukaan pk-yritys työllistää alle 250 henkilöä ja sen liikevaihto on alle 40 miljoonaa euroa. Mikroyritykseksi määritellään yritys, joka työllistää alle 10 henkilöä. (Tekes 2000.) Pienyrittäjyyden käsitettä on määritelty yrittäjyyden tai liiketoiminnan laajuuden avulla. Pienyritystä johtaa yleensä omistaja, joka antaa leimansa koko yritystoimintaan. (Niittykangas 2002, 31.) Yrittäjän henkilökohtaiset tärkeät asiat ja arvot heijastuvat yrityksen toimintaan. Yrittäjät kantavat yleensä kokonaisvastuun yrityksestään ja osallistuvat yleensä tuotantoon, asiakaspalveluun ja myös hallintoon. Pienyrityksille on ominaista myös pieni markkinaosuus. Yritys ei voi vaikuttaa tuotteensa tai palvelunsa hintaan, vaan sen määrää ostaja tai samoilla markkinoilla toimivat suuret yritykset. Pienyritys on hintaseurailija. Pienyrityksen tuote- ja palveluvalikoima on yleensä suhteellisen kapea ja erikoistunut. (Kovalainen ym. 1996, 168.)

13 14 Vuonna 2000 kaikista Suomen yrityksistä alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä oli 92,9 %, pienyritysten eli henkilöä työllistävien yritysten osuus oli 5,8 % ja keskisuurten eli henkilöä työllistävien yritysten osuus yksi prosentti ja yli 250 henkilöä työllistävien yritysten osuus 0,3 % (taulukko 1). Taulukko 1. Erikokoisten suomalaisten yritysten sekä niiden henkilöstön ja liikevaihdon määrät vuonna (Tilastokeskus 2002) Yritys Yrityskoko Yritysten lukumäärä Yritysten henkilöstömäärä Yritysten liikevaihto Henkilömäärä % % 262 mrd. % Mikroyritys , , ,4 Pienyritys , , ,2 Keskisuuri yritys , , ,0 Suuri yritys yli , , ,4 Yritysten liikevaihdosta mikroyritysten osuus on noin 16,4 % ja pk-yritysten noin 51%. Yritykset työllistivät 1,301 miljoonaa työntekijää, josta mikroyritykset 24,6 % ja pk-yritykset 61 %. (Pk-yritysbarometri 2002, 2.) Taloudellisten voimavarojen supistusten ja rakennemuutosten myötä on pienyrittäjyys korostunut ja voimistunut. Pk yrittäjyyteen on syntynyt uusia yrittäjyysmalleja ja käsitteitä, kuten osaamis-, uusmedia-, virtuaali-, franchising-, verkostomarkkinointi-, osuuskunta-, yhteisö-, henkilöstö- ja hoivayrittäjyys (Pk-yritysraportti 1998, 13). Kuviossa 1 on verrattu erikokoisten yritysten työllistämän henkilöstömäärän muutosta vuoden 1986 (=100) henkilöstömäärään verrattuna. Kuvio on laadittu Suomen yrittäjien tilastokeskuksen tietoihin perustuvan kuvion perusteella. Eniten 1990-luvun lamavuosien vaikutukset näkyivät mikroyritysten työllistämän henkilöstön määrässä ja toiseksi eniten pienten yritysten henkilöstön määrässä. Työllisyys erikokoisissa yrityksissa (Vuosi 1986=100) Indeksi Mikroyritykset Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Suuret yritykset Kuvio 1. Yritysten työllistämän henkilöstömäärän muutokset erikokoisissa yrityksissä vuodesta 1986 (=100) vuoteen (Suomen Yrittäjät, Tilastokeskus 2002)

14 15 Mikroyritysten työllistämä henkilöstömäärä ei ollut vielä vuoteen 2000 mennessä tavoittanut vuoden 1990 määrää. Pienten henkilöä työllistävien yritysten työllisyys on parantunut noin 44 % vuoden 1994 jälkeen ja yli 250 henkilöä työllistävissä suurissa yrityksissä työllisyys on alkanut parantua 1997 alkaen. Yksityissektorin suurimmat toimialat 2001 olivat teollisuus ja kauppa, jotka työllistivät puolet kaikista yritystyöntekijöistä luvun puolivälistä lähtien on syntynyt noin uutta työpaikkaa, joista 80 % pk-yrityksiin. 2.2 Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyys ja yritysmuodot Valtionosuusuudistus mahdollisti kunnille palvelujen ostot myös yksityisiltä ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajilta. Yksityinen ja kolmas sektori on erotettu tässä selvityksessä toisistaan yritysmuodon perusteella Yksityisen sektorin palveluyrittäjyys ja yritysmuodot Yksityisellä sektorilla tarkoitetaan kaupalliseen yrittäjyyteen perustuvaa toimintaa. Yksityisen sektorin yritysten yritysmuotona voi olla osakeyhtiö, avoin tai kommandiittiyhtiö sekä toiminimi. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (perustaja) tietyn tarkoituksen toteuttamiseksi ja yleensä voiton tavoittelemiseksi. Vähintään puolella perustajista tulee olla asuinpaikka tai, jos perustaja on oikeushenkilö, kotipaikka Euroopan talousalueella (Osakeyhtiölaki 734/1978). Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista. Avoin yhtiö on kahden tai useamman henkilön sopimukseen perustuva yhteenliittymä elinkeinon tai ammatin harjoittamiseksi. Osakkaat ottavat osaa yhtiöön työllään tai omaisuudellaan ja vastaavat yhtiön sitoumuksista. Kommandiittiyhtiössä (äänetön yhtiö) osa osakkaista vastaa täysin sitoumuksista ja osa (äänettömät yhtiömiehet) vain sijoittamallaan pääomalla. (L 389/1988.) Toiminimellä tarkoitetaan elinkeinonharjoittajan toiminnassaan käyttämää nimeä (L 128/1979). Palvelualan yrittäjä voi tarjota kunnille tai suoraan väestölle palvelujaan, kuten lääkäri-, hammaslääkäri- ja fysioterapiapalvelut sekä vanhusten hoivakoti- tai tukipalvelut kotona asuville vanhuksille. Ruotsissa hoivayrittäjyydestä on kehittynyt miljardiluokan tuotteistettua yritystoimintaa, jota tuodaan jo Suomeenkin. (Virtanen 2001.)

15 Kolmannen sektorin toiminta ja yritysmuodot Suomessa kolmannella sektorilla tarkoitetaan yleensä aatteellisten ja yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen ja säätiöiden muodostamaa kokonaisuutta, joka toteuttaa urheilu-, nuoriso- ja asukasyhdistystoimintaa, talkootyötä, naapuri-apua ja omaishoivaa, kylätoimikunnan organisoima toimintaa, osuustoimintaa sekä muuta vastaavaa vapaaehtoistyötä. Käsitteenä kolmanteen sektoriin on sisällytetty kaikki sellainen toiminta, jota ei ole voitu selvästi sisällyttää yksityisen tai julkisen sektorin toiminnaksi. Kolmas sektori on myös määritelty julkisen, markkinoiden ja kotitalouksien väliin jääväksi alueeksi, jolla toimitaan vapaaehtoistyön, järjestökentän sekä muun kansalaisaktiivisuuden toimesta ja voimalla. (Myllymäki & Tetri 2001, 123.) Kuntien ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön on ennakoitu lisääntyvän voimakkaasti seuraavina vuosikymmeninä. Yhtiömuodoltaan kolmannen sektorin toimijat ovat yleisimmin yhdistyksiä ja säätiöitä. Yhdistyslain (L 503/1989) mukaan aatteellisen yhdistyksen saa perustaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa varten, josta on määrätty sen säännöissä tai joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen ja jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Yhdistyksen toiminta, jäsenyys, päätöksen teko, hallinto ja purkaminen määritellään yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen rekisteröiminen tekee siitä oikeuskelpoisen taloudellisissa kysymyksissä ja poistaa vastuun yhdistyksen jäseniltä. Yhdistyksille on tyypillistä jäsenistön aktiivinen ja vapaaehtoinen toimintaan osallistuminen sekä pieni vakituinen henkilökunta. Osa yhdistyksistä toimii pelkästään vapaaehtoisin voimin. Yhdistykset toimivat jäsenistönsä arvomaailman ja tavoitteiden mukaisesti ja pyrkivät palvelemaan jäsenistönsä tarkoitusperiä esimerkiksi auttamalla ja tukemalla vammaisia, lapsiperheitä, päihdeongelmaisia jne. Osa yhdistyksistä tuottaa palveluja myös muille kuin omalle jäsenistölleen. (Myllymäki & Tetri 2001, 116.) Säätiöillä tarkoitetaan oikeushenkilöä, jolla on hallussaan testamentilla tai lahjakirjalla luovutettu tai määrätty omaisuus hoidettavana tiettyä tarkoitusta varten sääntöjen mukaisesti (Säätiölaki 109/1930). Tunnusomaista säätiölle on ettei sillä

16 17 ole jäseniä eikä omistajia. Säätiö syntyy säätiörekisteriin merkitsemisellä. Rekisteröinnin jälkeen säätiön asioita hoitaa hallitus. Myös kunnat ja erilaiset järjestöt yhdessä yksityisten oikeussubjektien kanssa osallistuvat säätiöiden perustamiseen ja hallinnointiin erilaisten hankkeiden toteuttamiseksi, kuten Asumispalvelusäätiö ASPA, joka on valtakunnallinen kolmentoista vammaisjärjestön perustamaa säätiö. Muita suuria sosiaali- ja terveysalan säätiöitä ovat esim. A-klinikkasäätiö, Kuurojen palvelusäätiö, Helsingin ja Oulun Diakonissalaitossäätiöt, Kiipulan Kuntoutussäätiö, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö ja Invalidisäätiö Orton. (Myllymäki & Tetri 2001, 118.) Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kilpailuttamisen erityispiirteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten taustalla on ollut pyrkimys hillitä ja karsia jatkuvasti kohoavia kustannuksia, parantaa tuottavuutta ja laatua sekä käyttää järkevästi rajallisia voimavaroja. Toimintaa tehostamalla on pyritty lyhentämään hoitojonoja ja järkeistämään terveydenhuollon maksuja. Yhtenä kuntien kustannuksia hillitsevänä keinona on kokeiltu sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinat eroavat kuitenkin monin tavoin normaalimarkkinoista, joissa palvelujen ja tuotteiden tarjoajat ja kustannustietoiset asiakkaat kohtaavat. Sosiaali- ja terveysalan yrityksen perustamista ja alan toimintaa säätelee useita lakeja, kuten sairasvakuutus- ja kilpailulainsäädäntö sekä laki julkisista hankinnoista. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (L 559/1994) määritellään ammattiryhmät, joilla on oikeus harjoittaa ammattiaan laillistettuna ja luvan saaneena ammattihenkilönä. Asetuksessa (A 564/1994) luetellaan rekisteriin nimekesuojattuna merkityt ammattihenkilöt. Laki yksityisestä terveydenhuollosta (L 152/1990) edellyttää yksityiseltä terveysalan palveluntuottajalta kirjallista hakemusta ja lääninhallituksen lupaa toiminnan aloittamiseksi. Luvan saaminen edellyttää asianmukaisia tiloja, laitteita ja toiminnan edellyttämää henkilökuntaa. Lakia yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (L 603/1996) sovelletaan yksityisten ja julkisyhteisöjen perustamien liikeyritysten tuottamiin sosiaalipalveluihin. Yksityisen ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja tuottavalla toimijalla tulee olla lääninhallituksen lupa ennen toiminnan aloittamista ja olennaista

17 18 muuttamista. Luvan saaminen edellyttää riittäviä ja asianmukaisia toimitiloja ja työvälineitä sekä toiminnan edellyttämää henkilöstöä, joka täyttää samat kelpoisuudet kuin kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon ammatilliselta henkilöstöltä. Lääninhallitus tarkastaa toiminnan saatuaan toiminnan aloittamis- tai muuttamishakemuksen. Avopalveluja tuottava yksikkö tekee ennen toiminnan aloittamista ilmoituksen sille kunnalle, jossa palveluja tuotetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on erityispiirteitä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti markkinoihin. Normaalimarkkinoista sosiaali- ja terveydenhuollon markkinaehtoinen toiminta eroaa muun muassa siinä, että terveyspalvelujen käyttäjät maksavat tavallisesti vain pienen osan terveydenhuoltopalvelujen kustannuksista. Kolmas osapuoli eli yksityinen tai julkinen vakuutusjärjestelmä on myös aina mukana markkinoilla maksajana. Palvelujen käyttäjä ei myöskään ole terveydenhuollon markkinoilla hintatietoinen, kustannuksia vertaileva potilas tai asiakas, koska hänen valinnan mahdollisuutensa tutkimuksiin, hoitoihin, hoitopaikkoihin ja erilaisiin hoito- ja kuntoutustoimenpiteisiin ovat vähäiset. Palvelujen käyttäjä (asiakas, potilas) ei myöskään tiedä yhtä hyvin kuin palvelun tarjoaja (esim. lääkäri), mitä palveluja hän ostajana ja käyttäjänä tarvitsee. (Terveyspalvelut kilpailua ja valinnan vapautta 1995.) Tehokkaasti toimivat markkinat edellyttävät kustannus- ja laatutietoisia sekä palvelujen käyttäjien (väestö, asiakkaat ja potilaat) tarpeet tunnistavia ostajia (kunnat) sekä sosiaali ja terveysalan palvelun käyttäjien ja kilpailuttamisen erityispiirteet tuntevia myyjiä (palvelujen tuottajat). Suomen kunnat ovat keskimäärin liian pieniä terveyspalvelujen ostajina. Toimivat markkinat edellyttävät yksittäistä kuntaa laajempaa ostajaorganisaatiota. Lisäksi Suomessa palvelujen ostajan ja tuottajan roolit ovat osittain päällekkäisiä, sillä kunnat toimivat myös itse palvelujen tuottajina. Kunta voi järjestää palveluja asiakkailleen myös palveluseteliä käyttämällä. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan asukkaalleen myöntämää sitoumusta maksaa tietty palvelu sovitun hintaisena. Palvelusetelin saaja valitsee palvelun tuottajan ja maksaa saamastaan palvelusta kunnan palvelusetelillä. Mikäli palvelu maksaa enemmän kuin myönnetyn palvelusetelin arvo on, maksaa asiakas palvelusetelin arvon ylittävän summan. Palveluseteli sopii siinä tilanteessa, kun julkisen sektorin palveluja on jonotettava, yksityisellä sektorilla on palveluja tarjolla ja kilpailu

18 19 toimii kyseisellä alalla. Palvelusetelin käyttäjällä on mahdollisuus valita itse palvelunsa tuottaja eli kilpailu käydään markkinoilla ja se poikkeaa siten julkisten hankintojen kilpailuttamisesta. Julkisen terveydenhuollon palvelujen kilpailuttamiseen liittyy joukko lainsäädännöllisiä, rakenteellisia ja taloudellisia erityispiirteitä, jotka rajoittavat palvelujen kilpailuttamista. Lainsäädännöllisiä kilpailun esteitä ovat julkisen sektorin erityisvelvoitteet, kuten palvelujen järjestämisvastuu, päivystysvelvoite, ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen velvoite jne., joiden kustannukset vaikuttavat palveluja hinnoiteltaessa. Muita lainsäädännöllisiä esteitä ovat ammatinharjoittamisen luvanvaraisuus, potilaiden tiukka tietosuoja ja kunnan pakkojäsenyys sairaanhoitopiirissä. (Pekurinen 1994, 23; Sintonen ym. 1997, 198.) Kunnat voivat hankkia palveluja muista sairaanhoitopiireistä, mutta oman sairaanhoitopiirin tappion tasausvelvoite säilyy. Rakenteellisiksi esteiksi terveyspalvelujen kilpailuttamisessa on todettu tuottajien vähäinen määrä, palkkojen keskitetty säätely, potilaiden vähäiset mahdollisuudet valita hoitopaikka sekä kunnallinen luottamushenkilöjärjestelmä. Sintonen ym. (1997, 196) toteavat kilpailun terveydenhuoltoon tulleen sellaisista maista, joissa ei ole kunnallista terveyspalvelujen järjestämisvastuuta ja kunnallista luottamushenkilöjärjestelmää. Yksityisten palvelujen laajemman käytön on toivottu ratkaisevan julkisen terveydenhuollon tehostamisen ja rahoittamisen ongelmia. Uudistusten keskeisenä ideana on ollut palvelun ostajan ja tuottajan (tilaajan ja tuottajan) erottaminen toisistaan. Kuntien ostajina ei haluta olevan passiivisia palvelujen rahoittajia, vaan aktiivisia palvelujen ostajia, jotka kilpailuttavat palvelun tuottajia ja tekevät sopimukset palvelujen käyttäjien (väestön) tarpeiden pohjalta. Kustannuksia ei haluta korvata passiivisesti jälkikäteen, vaan palvelun tuottajalle tulevista korvauksista sovitaan etukäteen. Kansallinen projekti terveydenhuollon turvaamiseksi etsi ratkaisuja myös julkisen sektorin edustajien, yksityisten yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön kehittämiseen (KT 4, 2001, 4). Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin terveydenhuollon työnjaosta ja yhteistyöstä oli todettu, etteivät terveyspal-

19 20 velujen tuottajat ole aina samanarvoisessa asemassa palveluja kilpailutettaessa ja että yhteistyön kannusteet ovat puutteelliset. Raportissa todetaan (KT 4, 2002, 19) julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon työnjakoa ja yhteistoimintaa voitavan selkiyttää varmistamalla eri toimijoille neutraali toimintaympäristö, tuotteistamalla palveluja, kehittämällä kustannuslaskentaa ja parantamalla muita toiminnan edellytyksiä. Tarvitaan rajoja ylittävää yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kuntien ja alueiden välillä. Lisäksi raportissa todetaan, että lainsäädännön uudistaminen on välttämätöntä edistämään markkinaehtoista toimintaa ja ohjaamaan rahoituksen kohdentumista ja että yksityisen ja kolmannen sektorin markkinaosaamisen ja innovatiivisuuden on voimavara, jolla voidaan monipuolistaa julkisen sektorin palvelutoimintaa ja lisätä palvelujärjestelmän kapasiteettia. Yksityisten palvelujen käyttö sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tehokas yhteistyö julkisen sektorin kanssa on yksi suunta, jolla hyvinvointivaltion palveluja voidaan kehittää (Kantola & Kautto 2002, 126). 2.3 Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyys ja palvelujen markkinat Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja rahoitus ovat perinteisesti olleet Suomessa julkisen sektorin tehtäviä. Suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle on ominaista laajat julkisen sektorin rahoittamat, organisoimat ja tuottamat sosiaalija terveydenhuollon palvelut, jotka ovat luonteeltaan universaaleja eli kaikille tarkoitettuja. Päävastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on kunnilla. Julkisen sektorin palvelutuotanto laajeni voimakkaasti 1990-luvun alkuun saakka (Lith 2001, 14). Vaikka julkisesti tuotetut palvelut hallitsevat sosiaali- ja terveysalan palvelumarkkinoita, kunnallisten palvelujen rinnalla on myös yksityisiä palvelujen tuottajia. Julkista sektoria ovat täydentäneet kolmas sektori ja alan yritykset, joiden lukumäärä on ollut suhteellisen pieni. Terveysalan yrityksillä on pidemmät perinteet, kun taas yksityinen sosiaalialan yrittäjyys on melko nuorta.

20 Terveysalan palveluyrittäjyys Tyypillinen terveysalan yrittäjä oli 1980-luvulla yksityisvastaanottotoimintaa harjoittava lääkäri-, hammaslääkäri tai fysioterapeutti luvun laman seurauksena osa terveyspalvelujen ammatinharjoittajista joutui lopettamaan toimintansa tai siirtymään sivutoimiseksi yrittäjäksi. (Kovalainen ym. 1996, ) Lamavuosien jälkeen yksityinen palvelutuotanto on kasvanut. Vuodesta 1995 vuoteen 2000 yritysten lukumäärä ja liikevaihto ovat kolminkertaistuneet ja henkilöstö lähes nelinkertaistunut. (KTM toimialaraportti 1997; Partanen 2000.) Terveydenhuoltopalvelujen tuotannon arvo vuonna 2000 oli noin 7 miljardia euroa, josta julkisen sektorin osuus oli noin 81 %, yritysten 16 % ja kolmannen sektorin 3 % (Tervala 2002, 5). Taulukossa 2 tarkastellaan terveysalan yrityksiä, niiden henkilöstöä ja liikevaihtoa toimialoittain. Ryhmään muu terveyspalvelu sisältyvät kuntohoitajien, puhe- ja lymfaterapeuttien sekä konsulttien palvelut. Taulukko 2. Terveysalan yritykset, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain Lähde: Tilastokeskus 2002 Terveyspalvelut Yritykset Henkilöstö Liikevaihto Lkm % Lkm % 1000 % Lääkäripalvelut Hammashoito Fysikaalinen hoito Muu terveyspalvelu Sairaalapalvelut Laboratorio- ja röntgentutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Yhteensä Terveyspalveluyrityksiä oli Suomessa vuonna 2000 lähes Ne työllistivät henkilöä ja niiden liikevaihto oli noin 1,1 miljardia euroa. Yritys- ja henkilöstömäärältään sekä liikevaihdoltaan suurimpia olivat lääkäripalvelut, hammashoito ja fysikaalinen hoito. Yksityisten lääkäripalvelujen osuus kokonaismarkkinoista oli 25 %. Uudellamaalla toimipaikoista oli 35 % ja niiden osuus liikevaihdosta oli noin 55 %. Yritysten määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana noin 30 % ja liikevaihto 55 %. (Tervala 2002, Tilastokeskus 2002.) Yksityissektorilla suuri osa lääkäreistä toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina, eikä heitä lueta lääkärikeskusten henkilökuntaan kuuluviksi. Suomen Lääkärilii-

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 Kilpailukykyä ja uusia palveluja hyvinvointialan yritysten osaamista vahvistamalla Toimijoiden esittely 2 Tuija Rantala, LPKKY Hallintotieteiden maisteri Projektitehtävissä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013. Toimitusjohtaja Martin Forss

Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013. Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013 Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 30 hammaslääkäriasemaa 22 paikkakunnalla

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot