No:14. Hilkka Dufva Raija Liukkonen. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kotka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No:14. Hilkka Dufva Raija Liukkonen. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kotka"

Transkriptio

1 Dufva - Liukkonen: Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Kaakkois-Suomessa. Selvitys Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Hilkka Dufva Raija Liukkonen No:14 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Kaakkois-Suomessa. Selvitys Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kotka 2003

2

3 Hilkka Dufva ja Raija Liukkonen SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYS KAAKKOIS-SUOMESSA Selvitys Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä

4 ISBN X

5 Hilkka Dufva ja Raija Liukkonen. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Kaakkois- Suomessa. Selvitys Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja, B-sarja ISBN X TIIVISTELMÄ Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden selvittämistarve pohjautuu Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin peruskartoitukseen vuodelta 2001, jolloin alueen kehittämisen yhdeksi keskeiseksi painoalueeksi todettiin pk-yrittäjyyden edistäminen ja sen koulutus- ja tutkimustoimintaan panostaminen. Yrittäjyysraportissa tarkastellaan Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sosiaali- ja terveysalan yksityisten yrittäjien, kolmannen sektorin toimijoiden ja julkisen sektorin edustajien arvioimana. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Kaakkois- Suomen luvanvaraiset terveydenhuollon sekä luvan- ja ilmoituksenvaraiset sosiaalialan palveluntuottajat (N=120). Lisäksi kohderyhmänä ovat Kaakkois-Suomen 27 (nyk. 26) kunnan sosiaali- ja terveysalan sekä taloushallinnon virkamiehet (N=87). Tutkimusaineistot hankittiin lomakekyselyin kesä-elokuussa Hankkeen rahoittajina ovat olleet Kymenlaakson Liitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kaakkois-Suomen TEkeskus ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Hanke on toteutettu osittain ESRrahoituksella. Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa ja palvelujen tuotantotapojen muutostarve on ajankohtainen nopeasti ikääntyvän väestörakenteen vuoksi. Riittäviä yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoita ei vielä ole. Nuoria yrittäjiä alueella on muuta maata vähemmän. Kansainväliset hoito- ja hoivapalvelujen yritykset ovat jo tulleet Kaakkois-Suomen markkinoille. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi on lähivuosien ongelma. Suurimpina yrittäjyyden ongelmina olivat kilpailuttamisen koko prosessi, palvelujen kehittäminen tuotteeksi, tuotteiden hinnan ja laadun määrittäminen, markkinointi sekä työn ja toiminnan kehittäminen. Yrittäjyysselvityksen tulosten ja HYTKESin ohjausryhmän asiantuntijoiden keskustelujen pohjalta laadittiin Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjyyden edistämiseksi toimintasuunnitelma, jossa hyödynnetään alueella jo olevia yrityspalveluja ja niiden yhteistyöverkostoja sekä koulutusorganisaatioita. Alueelle perustetaan Kaakkois- Suomen seutukuntien sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden yhteistyöfoorumi, johon nimetään seutuvastaavat. Lisäksi hyödynnetään alueen yrityshautomotoimintoja yrittäjiksi aikoville ja liikeideaansa uudistaville. Yrittäjyyskoulutusta kohdennetaan opetustyössä toimiviin. Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmiin lisätään yrittäjyysopintoja ja hyödynnetään opetuksessa sisäistä yrittäjyyttä edistäviä opetusmenetelmiä. Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajien yhteistyönä luodaan koulutus- ja yhteistyöverkosto, jossa tiimeittäin selvitetään kehittämis- ja koulutustarpeet, yrittäjyyden haasteet ja toiminnan esteet sekä luodaan uusien yrittäjien mentorointijärjestelmä. Sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan koordinoija on HYTKESin yrittäjyysvastaava. Yleinen suomalainen asiasanasto: maakunnat; Kaakkois-Suomi; Etelä-Karjala, Kymenlaakso; yrittäjyys; palveluyritys; sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys; julkinen sektori; yksityinen sektori; kolmas sektori; hyvinvointi

6 ISBN X Hilkka Dufva ja Raija Liukkonen. Health and Social Care Entrepreneurship in South East Finland. A Report on the Current State and Future of Health and Social Care Entrepreneurship in South East Finland. Publications by Kymenlaakso Polytechnic, B-series. ABSTRACT The need for this study arises from the findings of earlier research, namely The State of the Wellbeing of the Population of Kymenlaakso, which was published in In the report, factors connected to wellbeing were outlined and entrepreneurship was identified as one of these: recommendations included growing support for SME s, education and research. This report addresses the current state and the future of health and social care entrepreneurship in South East Finland. The phenomenon is approached by mapping three perspectives: privatesector entrepreneurs, third sector actors and public sector representatives. The region s health and social care entrepreneurs (N=120) form the study s primary target group. Additional target groups include the public servants from the 27 municipal social and health organizations and financial administrations (N=87). The empirical data was gathered via questionnaires between June and August The study was financed by the Regional Council of Kymenlaakso, the Ministry of Health and Social Affairs and Kymenlaakso Polytechnic. The project has been partly carried out by the financial support of the ESF. The ageing of population in South East Finland is the primary reason leading to growing demand for health and social services. This, in turn, necessitates innovative action in developing the structural elements of service production. Entrepreneurship in the region can be characterized by a set of features. First, the market for private services does not exist yet. Second, the proportion of young entrepreneurs is lower than the national average. Third, the international commercial care services providers have already entered the region. Fourth, the recruitment of knowledgeable and competent personnel is expected to be increasingly difficult in the future. To sum up the study s findings, the greatest entrepreneurial challenges lie in mastering the public procurement processes, packaging the services into definable service products and in setting the price and determining the level of quality. In addition, the fostering of marketing and organizational development skills was identified as an area in need of improvement. The findings of this study were complemented with the views of the HYTKES advisory group, which resulted in an action plan with normative measures. The action plan draws on the existing network of regional funding organizations, business development and educational organizations. The measures recommended in the study and by the HYTKES advisory group are as follows. First, a co-operative body should be formed with the task of promoting entrepreneurship within the health and social sector. This measure should be accompanied by resource provision to a group of regional contact persons responsible for concrete action. Second, the existing regional business incubators should be utilized more efficiently in health and social sector. In addition, the incubators should provide more focused support for future entrepreneurs and for those rethinking their business plans. Third, educators should receive entrepreneurial guidance and education. Furthermore, entrepreneurial studies should be integrated into social and health care studies and methods of intrapreneurship should be advocated in education. Fourth, an educational and co-operative network of private, public and third sector organizations should be formed. This network may be divided into teams gathering information on themes such as regional needs for entrepreneurship-related education and research and entrepreneurial challenges and obstacles. In addition, a mentoring system should be developed to support novice entrepreneurs. Finally, HYTKES should carry the responsibility for coordinating sectoral business activities in the region. Keywords: provinces; South East Finland; entrepreneurship; health and social care entrepreneurship; the public sector; the private sector; the third sector; wellbeing

7 ESIPUHE Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden selvittämistarve pohjautuu Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin peruskartoitukseen vuodelta 2001, jolloin alueen kehittämisen yhdeksi keskeiseksi painoalueeksi todettiin pk-yrittäjyyden edistäminen. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden nykytilan selvittämiseksi ja toimenpidesuunnitelman laatimiseksi kartoitettiin lomakekyselyin Kaakkois-Suomen julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin toimijoiden arviointeja sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydestä ja palvelutuotannosta. Yrittäjyysselvityksen rahoittajina ovat olleet Kymenlaakson Liitto, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, jonka yrityspalvelun Kotkan terveysalan osasto on toiminut projektin organisoijana ja hallinnoijana. Hanke on ESR-osarahoitteinen. Projektijohtajana hankkeessa on ollut THM Johanna Hasu ja tutkijoina THL Hilkka Dufva ja KTM yo, ErgoCenterin toimitusjohtaja Raija Liukkonen. Tutkimuksen ja raportin toteuttamiseen ovat vaikuttaneet lukuisat henkilöt. Projektin ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet projektipäälliköt Ralf Ekebom ja Annakaisa Iivari Sosiaali- ja terveysministeriöstä, sosiaalineuvos, lääninlääkäri Kirsti Riihelä ja lääninsosiaalitarkastaja Marja Kaasalainen Etelä-Suomen lääninhallituksesta, edunvalvontapäällikkö Kauko Niiranen Kymenlaakson Liitosta, ESR-koordinaattori Pekka Mutanen Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta, kehittämisjohtaja Jussi Lehtinen Kotkan - Haminan seudun Yrityspalvelu Oy:stä, hankepäällikkö Harri Kivelä ja yhteistyöjohtaja Asko Rautala Kouvolan seudun kuntayhtymästä, johtaja Ella Karjalainen Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksen Kotkan yksiköstä, tutkimuspäällikkö, dosentti Hannu Tuittu Kotkan kaupungista sekä rehtori, dosentti Pertti Vuorela, aikuiskoulutusjohtaja Anneli Airola, tutkimusjohtaja Anneli Rauhasalo, toimialajohtaja Pirkko Rautaniemi, kehitysjohtaja Mirja Toikka, projektikoordinaattorit Sami Kortelainen ja Tero Keva Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Kiitos ohjausryhmän jäsenille, jotka ovat ohjanneet selvitysraporttia sen laatimisen eri vaiheissa. Kiitos myös Kotkan - Haminan seudun yrityspalvelu Oy:n yrityspalvelupäällikkö Markku Merovuolle toimenpidesuunnitelmaa koskevista rakentavista neuvoista. Yrittäjyysselvitys osoittaa, että sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edistämiseksi tarvitaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajien, yrittäjyyttä edistävien toimijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyötä sekä tiedottamisen ja kouluttamisen tehostamista koko Kaakkois-Suomen alueella. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille erinomaisesta yhteistyöstä. Kiinnostuksenne raportin tuloksiin on lämmittänyt mieltä. Kotkassa huhtikuussa 2003 Pertti Vuorela Rehtori VTT, dosentti

8 KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYSSELVITYS 1 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysselvityksen tausta ja tarkoitus Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyys Pienet ja keskisuuret yritykset (Pk yritykset) Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys ja yritysmuodot Yksityisen sektorin yrittäjyys ja yritysmuodot Kolmannen sektorin toiminta ja yritysmuodot Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kilpailuttamisen erityispiirteet Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyys ja palvelujen markkinat Terveysalan palveluyrittäjyys Sosiaalialan palveluyrittäjyys Terveys- ja sosiaalipalvelujen markkinat Naisyrittäjyys ja naisyrittäjät Yrittäjyysselvityksen toteuttaminen Yrittäjyysselvityksen tavoitteet ja tehtävät Selvitysaineistot ja käytetyt tilastomenetelmät Yrittäjyysselvityksen tulokset Kyselyihin vastanneiden taustatiedot Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat ja tuotetut palvelut Tilastolukuja yksityisistä yrityksistä ja tuotetuista palveluista Sosiaali- ja terveysalan toiminta- ja kilpailuympäristö Kilpailu ja yrittäjyyden ongelmat Liikevaihdon kehitys ja lähivuosien palvelumarkkinat Arvioinnit asiakkaiden arvostuksen kohteista Julkisen sektorin edustajien arvioinnit lähivuosien toimenpiteistä Henkilöstön määrä, ammattitaito ja koulutustarpeet Henkilöstömäärän kehitys ja rekrytointitarpeet Henkilöstön ammattitaito ja muutoksissa selviytyminen Henkilöstön koulutustarpeet Yritystoiminnan edistäminen Tulosten tiivistelmä ja päätelmät Väestö palvelujen käyttäjinä ja ostajina Julkinen sektori palvelujen ostajina Yrittäjät palvelujen tuottajina Tulosten rajoitukset Toimintasuunnitelma ja toimenpide-ehdotukset Lähteet Liitteet

9 TAULUKOT Taulukko 1. Eri kokoisten suomalaisten yritysten, henkilöstön ja liikevaihdon määrät 14 Taulukko 2. Terveysalan yritykset, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain Taulukko 3. Sosiaalialan yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto vuonna Taulukko 4. Kaakkois-Suomen yksityisille terveydenhuollon sekä luvan- ja ilmoituksenvaraisille sosiaalihuollon yksiköille lähetetyt ja niistä palautettujen kyselylomakkeiden määrät Taulukko 5. Yrittäjien lukumäärät maakunnittain ja ikäryhmittäin Taulukko 6. Aloittaneiden ja lopettaneiden terveys- ja sosiaalialan yritysten lukumäärät sekä nettomuutos koko maassa, Etelä-Suomen läänissä ja Kaakkois-Suomessa.. 36 Taulukko 7. Etelä-Suomen läänin alueella toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden terveys- ja sosiaalialan yritykset toimialoittain Taulukko 8. Kaakkois-Suomen terveys- ja sosiaalipalveluyritysten toimipaikkojen ja Taulukko 9. henkilöstön määrät sekä liikevaihto maakunnittain.. 40 Kyselyyn osallistuneiden yksityisten yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden liikevaihto kesäkuussa Taulukko 10. Kaakkois-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä taloushallinnon virkamiesten arvioinnit kilpailuttamisen ongelmista Taulukko 11. Julkisen sektorin edustajien arviointeja kilpailuttamisen eduista.. 45 Taulukko 12. Yksityisen ja kolmannen sektorin laadunseurannan toteuttaminen 46 Taulukko 13. Yrityksen menestystekijät vastanneiden arvioimina. 51 Taulukko 14. Kaakkois-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä taloushallinnon virkamiesten arviointeja palvelujen kehittämisestä. 57 Taulukko 15. Kyselyyn vastanneiden yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden työllistämä henkilöstö kesäkuussa Taulukko 16. Kyselyyn vastanneiden arvioinnit lisähenkilöstön tarpeesta. 61 Taulukko 17. Millaiseen koulutukseen yritys tai kunta panostaa lähivuosina.. 66 Taulukko 18. Millaista apua pitäisi saada yrityksen perustamiseen Taulukko 19. Mitä tulisi tehdä yrittäjän työn helpottamiseksi? KUVIOT Kuvio 1. Yritysten työllistämän henkilöstömäärän muutokset erikokoisissa yrityksissä vuodesta 1986 (=100) vuoteen Kuvio 2. Yrittäjyysselvitystä ohjaava viitekehys. 28 Kuvio 3. Kaakkois-Suomen kuntien väestömäärät vuoden 2002 alussa Kuvio 4. Terveys- ja sosiaalialan palvelun tuottajien juridinen toimintamuoto.. 32 Kuvio 5 ja 6. Kyselyyn vastanneiden yksityisten yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden taustatietoja prosenttilukuina.. 33 Kuvio 7. Kyselyyn vastanneiden Kaakkois-Suomen kuntien julkisen sektorin edustajien taustatietoja prosenttilukuina 33 Kuvio 8. Kyselyyn vastanneet julkisen sektorin edustajat, kolmannen sektorin toimijat ja yksityiset yrittäjät ikäryhmittäin.. 33 Kuvio 9. Suomen mies- ja naisyrittäjien ikäjakauma Kuvio 10. Suomen yrittäjien määrän muutos vuodesta 2000 vuoteen 2001 ikäryhmittäin 34 Kuvio 11. Kaakkois-Suomen aloittaneet ja lopettaneet sosiaali- ja terveysalan yritykset Kuvio 12. Kyselyyn osallistuneiden yksityisen ja kolmannen sektorin yritysten perustamisen ajankohta Kuvio 13. Kyselyyn vastanneiden yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut (Palvelun tuottajien lukumäärät). 39

10 Kuvio 14. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyökumppanit Kuvio 15. Yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnit kilpailusta.. 42 Kuvio 16. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yrittäjyyden ongelmat.. 43 Kuvio 17. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yrittäjyyden ongelmat Kuvio 18. Yrittäjien arvioinnit yrityksensä liikevaihdon kehityksestä perustamisvuosittain tarkasteltuna Kuvio 19. Kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnit yrityksensä liikevaihdon kehityksestä yrityksen perustamisvuosittain.. 47 Kuvio 20. Yrittäjien arvioinnit yrityksensä kannattavuudesta lähivuosina ( ) yrityksen perustamisvuosittain tarkasteltuna Kuvio 21. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnit markkinoista edustamallaan alalla Kuvio 22. Kilpailuttamisen muutos lähivuosina ( ) Kuvio 23. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnit liiketoiminnan ja tuotteiden muutoksista vastaamaan lähivuosien haasteisiin. 49 Kuvio 24. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajien arvioinnit asiakkaiden lähitulevaisuuden arvostuksista 50 Kuvio 25. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajien arvioinnit asiakkaiden lähitulevaisuuden arvostuksista 50 Kuvio 26. Julkisen sektorin edustajien arvioinnit kilpailuttamiseen sopivista palveluista 52 Kuvio 27. Julkisen sektorin edustajien arvioinnit kuntien voimavarojen lisäpanostuksen kohteista lähivuosina ( ) Kuvio 28. Julkisen sektorin edustajien arvioinnit käytettävistä keinoista vastata väestön kasvaviin palvelutarpeisiin.. 54 Kuvio 29. Julkisen sektorin edustajien arvioinnit yrittäjyydestä Kuvio 30. Julkisen sektorin edustajien vastaukset kilpailuttamiseen liittyvistä väittämistä 55 Kuvio 31. Julkisen sektorin edustajien vastaukset palvelutuotantoon liittyvistä väittämistä. 56 Kuvio 32. Julkisen sektorin edustajien arvioinnit henkilöstö- ja palvelumäärien sekä palvelujen laadun kehittymisestä.. 56 Kuvio 33. Kyselyyn osallistuneiden yksityisen ja kolmannen sektorin yritysten lukumäärät ja niissä työllistetty henkilöstö kesäkuussa Kuvio 34. Kyselyyn osallistuneiden yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden työllistämä henkilöstö yrityksen perustamisvaiheessa Kuvio 35. Henkilöstömäärän kehitys yksityisten yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden arvioimana Kuvio 36. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajien arvioinnit lisähenkilöstön tarpeesta ja Kuvio 37. Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajien arvioinnit henkilöstön saatavuudesta Kuvio 38. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnit henkilöstön määrästä, ammattitaidosta ja kouluttautumisesta Kuvio 39. Julkisen sektorin toimijoiden arvioinnit sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiudet toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. 63 Kuvio 40. Työn kehittämisen ja taloushallinnon koulutustarpeet.. 64 Kuvio 41. Vuorovaikutuksen ja markkinoinnin koulutustarpeet 65 Kuvio 42. Tietoteknisten taitojen koulutustarpeet.. 65 Kuvio 43. Kaakkois-suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjyyden viitekehys. 74 Kuvio 44. Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjyyden edistämiseksi laaditun toimintasuunnitelman viitekehys.. 75

11 12 KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYSSELVITYS 1 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysselvityksen tausta ja tarkoitus Valtionosuusuudistus vuoden 1993 alusta on mahdollistanut vaihtoehtoiset palvelujen tuottamistavat kuntien julkisille palveluille. Valtion ja kunnan uudistunut työnjako, julkisten palvelujen uudet järjestämis-, ohjaus- ja rahoitusmallit sekä julkisen hyvinvointipolitiikan taloudellinen kriisi ovat johtaneet kuntien voimavarojen supistuksiin ja hyvinvointipalvelujen karsintaan. Kuntien heikentyneet mahdollisuudet vastata väestönsä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeisiin ovat vauhdittaneet kuntia etsimään vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja sekä edistäneet samalla kuntien yhteistyöhalua yksityisen ja kolmannen sektorin palveluyritysten kanssa. Yksityisen ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajien on toivottu helpottavan kuntien mahdollisuuksia tuottaa palvelut joutavammin, tehokkaammin ja edullisemmin. Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin tilaa kartoitettaessa (Dufva ym. 2001, 76) haastatteluihin osallistuneet ryhmät esittivät Kymenlaaksossa tarvittavan enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Pk-yrittäjyyden arvioitiin jääneen alueella perinteisesti vahvan suurteollisuuden varjoon ja vähentäneen pienten yritysten perustamishalukkuutta. Kymenlaakson hyvinvointiklusteri hankkeeseen liittyneen selvityksen pohjalta perustettiin Kymenlaakson Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus, HYTKES, jonka yhtenä painoalueena on tukea ja verkostoida sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrittäjiä, edistää tuotekehittelyä ja etsiä uusia toimintamalleja palvelujen tuottamiseen. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat Kaakkois-Suomen maakuntina tiivistäneet ja kehittäneet entistä enemmän yhteistyötään. Kaakkois-Suomen alueella toimii useita pk-yrittäjyyttä edistäviä toimijoita. Tavoitteena on vuoden 2003 aikana edelleen kehittää yrittäjyyttä edistävien toimijoiden sekä sosiaali- ja terveysalan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajien välistä yhteistyötä hyödyntämällä HYTKESin yrittäjyysselvityksen tuloksia, sopimalla yhteisistä toimintaperiaatteista ja kehittämistoimenpiteistä päällekkäisten toimintojen välttämiseksi. Yrittäjyysselvityksen tulosten ja perustettavan asiantuntijatyöryhmän ideoiden avulla pyritään edistämään Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjien toimintamahdollisuuksia, perustamaan uusia yrityksiä, innovoimaan uusia tuotteita sekä palvelu- ja toimintamuotoja.

12 13 2 Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyys Terveyden- ja sosiaalihuollon nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuudet palvelujen markkinaehtoiseen tuottamiseen. Terveyden- ja sosiaalihuollossa markkinamekanismin hyödyntämisellä tavoitellaan pääomien tehokkaampaa käyttöä ja innovatiivisia vaihtoehtoisia toimintamalleja. Vuoden 1993 laissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (L 733/1992, 4) todetaan kuntien taloudellisen ja tehokkaan toiminnan edellytyksenä olevan, että kunnat voivat järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintansa paikallisten olosuhteiden mukaisesti tuottamalla palvelut joko itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai hankkimalla palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Tässä luvussa tarkastellaan ensin pk-yritystoimintaa yleensä ja sen jälkeen sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaa, palvelujen kilpailuttamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kilpailuttamisen liittyviä erityispiirteitä. Lisäksi selvitetään sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyttä, palvelujen markkinatilannetta ja kehittämistarpeita. 2.1 Pienet ja keskisuuret yritykset (Pk yritykset) Yrityksiä on jaoteltu niiden koon mukaisesti mikroyrityksiin, pienyrityksiin, keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Perinteinen yritystoiminnan määrittely perustuu yrityksen liikevaihtoon ja henkilöstön määrään. Euroopan Unionin määrittelyn mukaan pk-yritys työllistää alle 250 henkilöä ja sen liikevaihto on alle 40 miljoonaa euroa. Mikroyritykseksi määritellään yritys, joka työllistää alle 10 henkilöä. (Tekes 2000.) Pienyrittäjyyden käsitettä on määritelty yrittäjyyden tai liiketoiminnan laajuuden avulla. Pienyritystä johtaa yleensä omistaja, joka antaa leimansa koko yritystoimintaan. (Niittykangas 2002, 31.) Yrittäjän henkilökohtaiset tärkeät asiat ja arvot heijastuvat yrityksen toimintaan. Yrittäjät kantavat yleensä kokonaisvastuun yrityksestään ja osallistuvat yleensä tuotantoon, asiakaspalveluun ja myös hallintoon. Pienyrityksille on ominaista myös pieni markkinaosuus. Yritys ei voi vaikuttaa tuotteensa tai palvelunsa hintaan, vaan sen määrää ostaja tai samoilla markkinoilla toimivat suuret yritykset. Pienyritys on hintaseurailija. Pienyrityksen tuote- ja palveluvalikoima on yleensä suhteellisen kapea ja erikoistunut. (Kovalainen ym. 1996, 168.)

13 14 Vuonna 2000 kaikista Suomen yrityksistä alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä oli 92,9 %, pienyritysten eli henkilöä työllistävien yritysten osuus oli 5,8 % ja keskisuurten eli henkilöä työllistävien yritysten osuus yksi prosentti ja yli 250 henkilöä työllistävien yritysten osuus 0,3 % (taulukko 1). Taulukko 1. Erikokoisten suomalaisten yritysten sekä niiden henkilöstön ja liikevaihdon määrät vuonna (Tilastokeskus 2002) Yritys Yrityskoko Yritysten lukumäärä Yritysten henkilöstömäärä Yritysten liikevaihto Henkilömäärä % % 262 mrd. % Mikroyritys , , ,4 Pienyritys , , ,2 Keskisuuri yritys , , ,0 Suuri yritys yli , , ,4 Yritysten liikevaihdosta mikroyritysten osuus on noin 16,4 % ja pk-yritysten noin 51%. Yritykset työllistivät 1,301 miljoonaa työntekijää, josta mikroyritykset 24,6 % ja pk-yritykset 61 %. (Pk-yritysbarometri 2002, 2.) Taloudellisten voimavarojen supistusten ja rakennemuutosten myötä on pienyrittäjyys korostunut ja voimistunut. Pk yrittäjyyteen on syntynyt uusia yrittäjyysmalleja ja käsitteitä, kuten osaamis-, uusmedia-, virtuaali-, franchising-, verkostomarkkinointi-, osuuskunta-, yhteisö-, henkilöstö- ja hoivayrittäjyys (Pk-yritysraportti 1998, 13). Kuviossa 1 on verrattu erikokoisten yritysten työllistämän henkilöstömäärän muutosta vuoden 1986 (=100) henkilöstömäärään verrattuna. Kuvio on laadittu Suomen yrittäjien tilastokeskuksen tietoihin perustuvan kuvion perusteella. Eniten 1990-luvun lamavuosien vaikutukset näkyivät mikroyritysten työllistämän henkilöstön määrässä ja toiseksi eniten pienten yritysten henkilöstön määrässä. Työllisyys erikokoisissa yrityksissa (Vuosi 1986=100) Indeksi Mikroyritykset Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Suuret yritykset Kuvio 1. Yritysten työllistämän henkilöstömäärän muutokset erikokoisissa yrityksissä vuodesta 1986 (=100) vuoteen (Suomen Yrittäjät, Tilastokeskus 2002)

14 15 Mikroyritysten työllistämä henkilöstömäärä ei ollut vielä vuoteen 2000 mennessä tavoittanut vuoden 1990 määrää. Pienten henkilöä työllistävien yritysten työllisyys on parantunut noin 44 % vuoden 1994 jälkeen ja yli 250 henkilöä työllistävissä suurissa yrityksissä työllisyys on alkanut parantua 1997 alkaen. Yksityissektorin suurimmat toimialat 2001 olivat teollisuus ja kauppa, jotka työllistivät puolet kaikista yritystyöntekijöistä luvun puolivälistä lähtien on syntynyt noin uutta työpaikkaa, joista 80 % pk-yrityksiin. 2.2 Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyys ja yritysmuodot Valtionosuusuudistus mahdollisti kunnille palvelujen ostot myös yksityisiltä ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajilta. Yksityinen ja kolmas sektori on erotettu tässä selvityksessä toisistaan yritysmuodon perusteella Yksityisen sektorin palveluyrittäjyys ja yritysmuodot Yksityisellä sektorilla tarkoitetaan kaupalliseen yrittäjyyteen perustuvaa toimintaa. Yksityisen sektorin yritysten yritysmuotona voi olla osakeyhtiö, avoin tai kommandiittiyhtiö sekä toiminimi. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (perustaja) tietyn tarkoituksen toteuttamiseksi ja yleensä voiton tavoittelemiseksi. Vähintään puolella perustajista tulee olla asuinpaikka tai, jos perustaja on oikeushenkilö, kotipaikka Euroopan talousalueella (Osakeyhtiölaki 734/1978). Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista. Avoin yhtiö on kahden tai useamman henkilön sopimukseen perustuva yhteenliittymä elinkeinon tai ammatin harjoittamiseksi. Osakkaat ottavat osaa yhtiöön työllään tai omaisuudellaan ja vastaavat yhtiön sitoumuksista. Kommandiittiyhtiössä (äänetön yhtiö) osa osakkaista vastaa täysin sitoumuksista ja osa (äänettömät yhtiömiehet) vain sijoittamallaan pääomalla. (L 389/1988.) Toiminimellä tarkoitetaan elinkeinonharjoittajan toiminnassaan käyttämää nimeä (L 128/1979). Palvelualan yrittäjä voi tarjota kunnille tai suoraan väestölle palvelujaan, kuten lääkäri-, hammaslääkäri- ja fysioterapiapalvelut sekä vanhusten hoivakoti- tai tukipalvelut kotona asuville vanhuksille. Ruotsissa hoivayrittäjyydestä on kehittynyt miljardiluokan tuotteistettua yritystoimintaa, jota tuodaan jo Suomeenkin. (Virtanen 2001.)

15 Kolmannen sektorin toiminta ja yritysmuodot Suomessa kolmannella sektorilla tarkoitetaan yleensä aatteellisten ja yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen ja säätiöiden muodostamaa kokonaisuutta, joka toteuttaa urheilu-, nuoriso- ja asukasyhdistystoimintaa, talkootyötä, naapuri-apua ja omaishoivaa, kylätoimikunnan organisoima toimintaa, osuustoimintaa sekä muuta vastaavaa vapaaehtoistyötä. Käsitteenä kolmanteen sektoriin on sisällytetty kaikki sellainen toiminta, jota ei ole voitu selvästi sisällyttää yksityisen tai julkisen sektorin toiminnaksi. Kolmas sektori on myös määritelty julkisen, markkinoiden ja kotitalouksien väliin jääväksi alueeksi, jolla toimitaan vapaaehtoistyön, järjestökentän sekä muun kansalaisaktiivisuuden toimesta ja voimalla. (Myllymäki & Tetri 2001, 123.) Kuntien ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön on ennakoitu lisääntyvän voimakkaasti seuraavina vuosikymmeninä. Yhtiömuodoltaan kolmannen sektorin toimijat ovat yleisimmin yhdistyksiä ja säätiöitä. Yhdistyslain (L 503/1989) mukaan aatteellisen yhdistyksen saa perustaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa varten, josta on määrätty sen säännöissä tai joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen ja jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Yhdistyksen toiminta, jäsenyys, päätöksen teko, hallinto ja purkaminen määritellään yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen rekisteröiminen tekee siitä oikeuskelpoisen taloudellisissa kysymyksissä ja poistaa vastuun yhdistyksen jäseniltä. Yhdistyksille on tyypillistä jäsenistön aktiivinen ja vapaaehtoinen toimintaan osallistuminen sekä pieni vakituinen henkilökunta. Osa yhdistyksistä toimii pelkästään vapaaehtoisin voimin. Yhdistykset toimivat jäsenistönsä arvomaailman ja tavoitteiden mukaisesti ja pyrkivät palvelemaan jäsenistönsä tarkoitusperiä esimerkiksi auttamalla ja tukemalla vammaisia, lapsiperheitä, päihdeongelmaisia jne. Osa yhdistyksistä tuottaa palveluja myös muille kuin omalle jäsenistölleen. (Myllymäki & Tetri 2001, 116.) Säätiöillä tarkoitetaan oikeushenkilöä, jolla on hallussaan testamentilla tai lahjakirjalla luovutettu tai määrätty omaisuus hoidettavana tiettyä tarkoitusta varten sääntöjen mukaisesti (Säätiölaki 109/1930). Tunnusomaista säätiölle on ettei sillä

16 17 ole jäseniä eikä omistajia. Säätiö syntyy säätiörekisteriin merkitsemisellä. Rekisteröinnin jälkeen säätiön asioita hoitaa hallitus. Myös kunnat ja erilaiset järjestöt yhdessä yksityisten oikeussubjektien kanssa osallistuvat säätiöiden perustamiseen ja hallinnointiin erilaisten hankkeiden toteuttamiseksi, kuten Asumispalvelusäätiö ASPA, joka on valtakunnallinen kolmentoista vammaisjärjestön perustamaa säätiö. Muita suuria sosiaali- ja terveysalan säätiöitä ovat esim. A-klinikkasäätiö, Kuurojen palvelusäätiö, Helsingin ja Oulun Diakonissalaitossäätiöt, Kiipulan Kuntoutussäätiö, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö ja Invalidisäätiö Orton. (Myllymäki & Tetri 2001, 118.) Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kilpailuttamisen erityispiirteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten taustalla on ollut pyrkimys hillitä ja karsia jatkuvasti kohoavia kustannuksia, parantaa tuottavuutta ja laatua sekä käyttää järkevästi rajallisia voimavaroja. Toimintaa tehostamalla on pyritty lyhentämään hoitojonoja ja järkeistämään terveydenhuollon maksuja. Yhtenä kuntien kustannuksia hillitsevänä keinona on kokeiltu sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinat eroavat kuitenkin monin tavoin normaalimarkkinoista, joissa palvelujen ja tuotteiden tarjoajat ja kustannustietoiset asiakkaat kohtaavat. Sosiaali- ja terveysalan yrityksen perustamista ja alan toimintaa säätelee useita lakeja, kuten sairasvakuutus- ja kilpailulainsäädäntö sekä laki julkisista hankinnoista. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (L 559/1994) määritellään ammattiryhmät, joilla on oikeus harjoittaa ammattiaan laillistettuna ja luvan saaneena ammattihenkilönä. Asetuksessa (A 564/1994) luetellaan rekisteriin nimekesuojattuna merkityt ammattihenkilöt. Laki yksityisestä terveydenhuollosta (L 152/1990) edellyttää yksityiseltä terveysalan palveluntuottajalta kirjallista hakemusta ja lääninhallituksen lupaa toiminnan aloittamiseksi. Luvan saaminen edellyttää asianmukaisia tiloja, laitteita ja toiminnan edellyttämää henkilökuntaa. Lakia yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (L 603/1996) sovelletaan yksityisten ja julkisyhteisöjen perustamien liikeyritysten tuottamiin sosiaalipalveluihin. Yksityisen ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja tuottavalla toimijalla tulee olla lääninhallituksen lupa ennen toiminnan aloittamista ja olennaista

17 18 muuttamista. Luvan saaminen edellyttää riittäviä ja asianmukaisia toimitiloja ja työvälineitä sekä toiminnan edellyttämää henkilöstöä, joka täyttää samat kelpoisuudet kuin kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon ammatilliselta henkilöstöltä. Lääninhallitus tarkastaa toiminnan saatuaan toiminnan aloittamis- tai muuttamishakemuksen. Avopalveluja tuottava yksikkö tekee ennen toiminnan aloittamista ilmoituksen sille kunnalle, jossa palveluja tuotetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on erityispiirteitä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti markkinoihin. Normaalimarkkinoista sosiaali- ja terveydenhuollon markkinaehtoinen toiminta eroaa muun muassa siinä, että terveyspalvelujen käyttäjät maksavat tavallisesti vain pienen osan terveydenhuoltopalvelujen kustannuksista. Kolmas osapuoli eli yksityinen tai julkinen vakuutusjärjestelmä on myös aina mukana markkinoilla maksajana. Palvelujen käyttäjä ei myöskään ole terveydenhuollon markkinoilla hintatietoinen, kustannuksia vertaileva potilas tai asiakas, koska hänen valinnan mahdollisuutensa tutkimuksiin, hoitoihin, hoitopaikkoihin ja erilaisiin hoito- ja kuntoutustoimenpiteisiin ovat vähäiset. Palvelujen käyttäjä (asiakas, potilas) ei myöskään tiedä yhtä hyvin kuin palvelun tarjoaja (esim. lääkäri), mitä palveluja hän ostajana ja käyttäjänä tarvitsee. (Terveyspalvelut kilpailua ja valinnan vapautta 1995.) Tehokkaasti toimivat markkinat edellyttävät kustannus- ja laatutietoisia sekä palvelujen käyttäjien (väestö, asiakkaat ja potilaat) tarpeet tunnistavia ostajia (kunnat) sekä sosiaali ja terveysalan palvelun käyttäjien ja kilpailuttamisen erityispiirteet tuntevia myyjiä (palvelujen tuottajat). Suomen kunnat ovat keskimäärin liian pieniä terveyspalvelujen ostajina. Toimivat markkinat edellyttävät yksittäistä kuntaa laajempaa ostajaorganisaatiota. Lisäksi Suomessa palvelujen ostajan ja tuottajan roolit ovat osittain päällekkäisiä, sillä kunnat toimivat myös itse palvelujen tuottajina. Kunta voi järjestää palveluja asiakkailleen myös palveluseteliä käyttämällä. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan asukkaalleen myöntämää sitoumusta maksaa tietty palvelu sovitun hintaisena. Palvelusetelin saaja valitsee palvelun tuottajan ja maksaa saamastaan palvelusta kunnan palvelusetelillä. Mikäli palvelu maksaa enemmän kuin myönnetyn palvelusetelin arvo on, maksaa asiakas palvelusetelin arvon ylittävän summan. Palveluseteli sopii siinä tilanteessa, kun julkisen sektorin palveluja on jonotettava, yksityisellä sektorilla on palveluja tarjolla ja kilpailu

18 19 toimii kyseisellä alalla. Palvelusetelin käyttäjällä on mahdollisuus valita itse palvelunsa tuottaja eli kilpailu käydään markkinoilla ja se poikkeaa siten julkisten hankintojen kilpailuttamisesta. Julkisen terveydenhuollon palvelujen kilpailuttamiseen liittyy joukko lainsäädännöllisiä, rakenteellisia ja taloudellisia erityispiirteitä, jotka rajoittavat palvelujen kilpailuttamista. Lainsäädännöllisiä kilpailun esteitä ovat julkisen sektorin erityisvelvoitteet, kuten palvelujen järjestämisvastuu, päivystysvelvoite, ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen velvoite jne., joiden kustannukset vaikuttavat palveluja hinnoiteltaessa. Muita lainsäädännöllisiä esteitä ovat ammatinharjoittamisen luvanvaraisuus, potilaiden tiukka tietosuoja ja kunnan pakkojäsenyys sairaanhoitopiirissä. (Pekurinen 1994, 23; Sintonen ym. 1997, 198.) Kunnat voivat hankkia palveluja muista sairaanhoitopiireistä, mutta oman sairaanhoitopiirin tappion tasausvelvoite säilyy. Rakenteellisiksi esteiksi terveyspalvelujen kilpailuttamisessa on todettu tuottajien vähäinen määrä, palkkojen keskitetty säätely, potilaiden vähäiset mahdollisuudet valita hoitopaikka sekä kunnallinen luottamushenkilöjärjestelmä. Sintonen ym. (1997, 196) toteavat kilpailun terveydenhuoltoon tulleen sellaisista maista, joissa ei ole kunnallista terveyspalvelujen järjestämisvastuuta ja kunnallista luottamushenkilöjärjestelmää. Yksityisten palvelujen laajemman käytön on toivottu ratkaisevan julkisen terveydenhuollon tehostamisen ja rahoittamisen ongelmia. Uudistusten keskeisenä ideana on ollut palvelun ostajan ja tuottajan (tilaajan ja tuottajan) erottaminen toisistaan. Kuntien ostajina ei haluta olevan passiivisia palvelujen rahoittajia, vaan aktiivisia palvelujen ostajia, jotka kilpailuttavat palvelun tuottajia ja tekevät sopimukset palvelujen käyttäjien (väestön) tarpeiden pohjalta. Kustannuksia ei haluta korvata passiivisesti jälkikäteen, vaan palvelun tuottajalle tulevista korvauksista sovitaan etukäteen. Kansallinen projekti terveydenhuollon turvaamiseksi etsi ratkaisuja myös julkisen sektorin edustajien, yksityisten yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön kehittämiseen (KT 4, 2001, 4). Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin terveydenhuollon työnjaosta ja yhteistyöstä oli todettu, etteivät terveyspal-

19 20 velujen tuottajat ole aina samanarvoisessa asemassa palveluja kilpailutettaessa ja että yhteistyön kannusteet ovat puutteelliset. Raportissa todetaan (KT 4, 2002, 19) julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon työnjakoa ja yhteistoimintaa voitavan selkiyttää varmistamalla eri toimijoille neutraali toimintaympäristö, tuotteistamalla palveluja, kehittämällä kustannuslaskentaa ja parantamalla muita toiminnan edellytyksiä. Tarvitaan rajoja ylittävää yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kuntien ja alueiden välillä. Lisäksi raportissa todetaan, että lainsäädännön uudistaminen on välttämätöntä edistämään markkinaehtoista toimintaa ja ohjaamaan rahoituksen kohdentumista ja että yksityisen ja kolmannen sektorin markkinaosaamisen ja innovatiivisuuden on voimavara, jolla voidaan monipuolistaa julkisen sektorin palvelutoimintaa ja lisätä palvelujärjestelmän kapasiteettia. Yksityisten palvelujen käyttö sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tehokas yhteistyö julkisen sektorin kanssa on yksi suunta, jolla hyvinvointivaltion palveluja voidaan kehittää (Kantola & Kautto 2002, 126). 2.3 Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyys ja palvelujen markkinat Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja rahoitus ovat perinteisesti olleet Suomessa julkisen sektorin tehtäviä. Suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle on ominaista laajat julkisen sektorin rahoittamat, organisoimat ja tuottamat sosiaalija terveydenhuollon palvelut, jotka ovat luonteeltaan universaaleja eli kaikille tarkoitettuja. Päävastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on kunnilla. Julkisen sektorin palvelutuotanto laajeni voimakkaasti 1990-luvun alkuun saakka (Lith 2001, 14). Vaikka julkisesti tuotetut palvelut hallitsevat sosiaali- ja terveysalan palvelumarkkinoita, kunnallisten palvelujen rinnalla on myös yksityisiä palvelujen tuottajia. Julkista sektoria ovat täydentäneet kolmas sektori ja alan yritykset, joiden lukumäärä on ollut suhteellisen pieni. Terveysalan yrityksillä on pidemmät perinteet, kun taas yksityinen sosiaalialan yrittäjyys on melko nuorta.

20 Terveysalan palveluyrittäjyys Tyypillinen terveysalan yrittäjä oli 1980-luvulla yksityisvastaanottotoimintaa harjoittava lääkäri-, hammaslääkäri tai fysioterapeutti luvun laman seurauksena osa terveyspalvelujen ammatinharjoittajista joutui lopettamaan toimintansa tai siirtymään sivutoimiseksi yrittäjäksi. (Kovalainen ym. 1996, ) Lamavuosien jälkeen yksityinen palvelutuotanto on kasvanut. Vuodesta 1995 vuoteen 2000 yritysten lukumäärä ja liikevaihto ovat kolminkertaistuneet ja henkilöstö lähes nelinkertaistunut. (KTM toimialaraportti 1997; Partanen 2000.) Terveydenhuoltopalvelujen tuotannon arvo vuonna 2000 oli noin 7 miljardia euroa, josta julkisen sektorin osuus oli noin 81 %, yritysten 16 % ja kolmannen sektorin 3 % (Tervala 2002, 5). Taulukossa 2 tarkastellaan terveysalan yrityksiä, niiden henkilöstöä ja liikevaihtoa toimialoittain. Ryhmään muu terveyspalvelu sisältyvät kuntohoitajien, puhe- ja lymfaterapeuttien sekä konsulttien palvelut. Taulukko 2. Terveysalan yritykset, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain Lähde: Tilastokeskus 2002 Terveyspalvelut Yritykset Henkilöstö Liikevaihto Lkm % Lkm % 1000 % Lääkäripalvelut Hammashoito Fysikaalinen hoito Muu terveyspalvelu Sairaalapalvelut Laboratorio- ja röntgentutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Yhteensä Terveyspalveluyrityksiä oli Suomessa vuonna 2000 lähes Ne työllistivät henkilöä ja niiden liikevaihto oli noin 1,1 miljardia euroa. Yritys- ja henkilöstömäärältään sekä liikevaihdoltaan suurimpia olivat lääkäripalvelut, hammashoito ja fysikaalinen hoito. Yksityisten lääkäripalvelujen osuus kokonaismarkkinoista oli 25 %. Uudellamaalla toimipaikoista oli 35 % ja niiden osuus liikevaihdosta oli noin 55 %. Yritysten määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana noin 30 % ja liikevaihto 55 %. (Tervala 2002, Tilastokeskus 2002.) Yksityissektorilla suuri osa lääkäreistä toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina, eikä heitä lueta lääkärikeskusten henkilökuntaan kuuluviksi. Suomen Lääkärilii-

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Oma halu ja tahto Muista, että elinkeinotoiminnassa: on säilytettävä terve ja toimiva taloudellinen kilpailu ja on vältettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Uusi sairaala -hanke 1.4.2011; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Länsi-Suomen Diakonialaitos Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Diakonialaitoksen konserni Yhteiskunnallisen konsernin, Länsi- Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja PDL Palvelut Oy:n esittely lyhyesti

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yksityisen sektorin Kanta-liityntä

Yksityisen sektorin Kanta-liityntä Yksityisen sektorin Kanta-liityntä 1.9.2014 Maritta Korhonen Rekisterinpitäjyys ja arkistointipalvelu Huhti-kesäkuussa yhteistyö viranomaisten ja yksityisen sektorin edustajien välillä STM, THL, Kela,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA. osakeyhtiö. Helsinki. Helsinki. 1. Ilmoitus. 2. Palvelujen tuottaja

ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA. osakeyhtiö. Helsinki. Helsinki. 1. Ilmoitus. 2. Palvelujen tuottaja V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Ilmoitus Kunta, jolle ilmoitus osoitetaan Toimipaikkamme on. Mutta koska kyseessä on asennusta, koulutusta

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot