Agrologien kesäpäivät Kymenlaaksossa. Agrologeilla kohtalainen työllisyys. Sorvin ääressä. Uudistunut Agrologit-lehti!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Agrologien kesäpäivät Kymenlaaksossa. Agrologeilla kohtalainen työllisyys. Sorvin ääressä. Uudistunut Agrologit-lehti!"

Transkriptio

1 Agrologien Liitto Ry:n jäsenlehti järjestölehti Numero 1/2009 1/2008 Yhä useammalla Sijoittumistutkimus vastavalmistuneella 2009: vakituinen työsuhde Agrologeilla kohtalainen työllisyys Perusneuvonnan tarve vähentynyt sokerijuurikasviljelyssä Esittelyssä agrologiopiskelijoiden harjoittelupaikat Agrologien kesäpäivät Kymenlaaksossa Sorvin ääressä Uudistunut Agrologit-lehti! 1

2 AGROLOGIEN LIITTO RY Puheenjohtaja: Kehityspäällikkö Heikki Kanniainen, Pietarinrinne 6 E, Klaukkala puh Varapuheenjohtaja: Ville Paulaniemi, Korpulantie 131, Kyrönlahti puh Toiminnanjohtaja: Esko Lappalainen, (09) , Liiton yleiset asiat Koy Ylläs-Agrola Järjestöagrologi: Katja Rajaoja (09) , Agrologit-lehti Agrologien Säätiön palvelut jäsenpalvelut yhteydet oppilaitoksiin Liiton toimisto: Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) internet:http//www.agrologit.fi Julkaisut: Agrologit, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Käytännön Maamies, 15 kertaa vuodessa ilmestyvä maatalouden ammattilehti. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Kassan toimisto: Kassanjohtaja Anja Tikka (09) PL 115, Lastenkodinkatu 5 B HELSINKI puh. (09) (puhelinpäivystys ma pe ) Seuraava lehti ilmestyy: vko 23 Aineisto: 8.5. Tässä numerossa: 3 Pääkirjoitus 4-7 Yrittäjyys on miehen vienyt 8-10 v valmistuneiden sijoittumistutkimus 11 Agrologit maailmalla Agrologien kesäpäivät Kymenlaaksossa Raisio myötätuulessa 16 Sorvin ääressä 17 Skuffis agrologer, agrologerna vid Yrkeshögskolan Novia OAMK Luonnonvara-alan opiskelijat go to Germany Jäsenet arvostavat lehtietuja 22 Turvaako vakuutuksesi riidassa? 23 Kiinnostu eläkkeestäsi ajoissa Ajankohtaista Henkilöuutiset Kirjoja 30 Vanha isäntä 31 Jäsenyhdistykset Kannen kuva: Matti Värri 2 Agrologit 1/2009

3 1/2009 Syöminen on elinehtomme Tässä lehdessä julkaistavassa vuonna 2007 valmistuneiden agrologien sijoittumiskyselyn tuloksissa arvio agrologien työllisyysmahdollisuuksista oli positiivinen yllätys. Yli 42 % toissa vuonna valmistuneista arvioi agrologien työllistymismahdollisuudet kohtalaisen hyviksi. Työllistymismahdollisuutensa hyviksi tai erittäin hyviksi arvioineiden määrä oli suurempi kuin huonoiksi tai erittäin huonoiksi arvioineiden määrä. Erittäin huonoiksi agrologien työllistymismahdollisuudet arvioi vain muutama vastaaja. Yllättävää sen sijaan oli se, että kaikkein huonoimpana tilanteen näkivät Etelä-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Helsingissä, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla asuvat agrologit. Vuonna 2007 valmistuneet voivat hyristä tyytyväisinä, sillä he ehtivät löytämään paikkansa työelämässä ennen viime syksynä alkanutta maamme talouden sukellusta lamaan. On luonnollista, että aikuislinjalta valmistuneet pitivät agrologien työllisyysnäkymiä selkeästi valoisampina kuin nuorisolinjalta valmistuneet. Kautta vuosikymmenten maatalouden neuvontajärjestö on ollut agrologiksi valmistuneen yleisin työuran aloittamispaikka. Nyt valtio, kunnat, kauppa sekä maatalouden ulkopuolinen ala rynnivät ProAgria-ryhmän edelle, vaikka se keskipalkassaan olikin aikaisempia tutkimuksia kilpailukykyisempi. Innostus jatko-opintoihin on laskenut edellisestä vuodesta hiukkasen. Ylempi agrologi (AMK)-tutkinto kiinnostaa eniten palkkatyössä olevia, ei kovinkaan paljoa yrittäjinä toimivia. Hienoinen yllätys oli uusien agrologien kiinnostus muun kuin maatalous- ja metsäalan yliopistoopintoihin. Uusista agrologeista vajaa viidennes toimii maatalousyrittäjänä ja iso joukko työskentelee kotitilallaan isännyyteen valmistuen. Maatalousyrittäjien tulevaisuuden näkymiä ei kyselyssä kysytty, mutta tunnelmat voi arvata alakuloisiksi: maatalouden tukiasioissa etelä ja pohjoinen ovat napit vastakkain, tuotantokustannukset nousevat ja tuottajahinnat laskevat. Erityisesti silmätikkuna on ollut maito, kun ruotsalainen maito on kruunun huonon kurssin avittamana tullut kauppoihin. Ruotsissa maksettava tuottajahintakin on selkeästi Suomen tuottajahintoja alempi, mikä luo edelleen paineita tuottajahintatasoomme. Maatalous ja maatalouteen liittyvät alat ovat tähän asti notkahtaneet lama-aikoina vähemmän kuin muut alat. Toivottavasti näin käy tälläkin kertaa, jotta usko tulevaisuuteen joko yrittäjinä tai palkkatyössä toimivilla uusilla ja vanhoilla agrologeilla voisi säilyä. Onneksemme syöminen - ja erityisesti suomalaisen ruoan syöminen - on kaikkien ihmisten elinehto. Esko Lappalainen Toimituskunta Jussi Kananen Heikki Kanniainen Liisa Leinamo Salla Lindgrén Ville Paulaniemi Leea Sangi Sebastian Sohlberg Hannu Suominen Mari Vauhkonen Päätoimittaja Esko Lappalainen Toimitussihteeri Katja Rajaoja Taitto Painotalo Auranen Oy Julkaisija Agrologien Liitto r.y. Hietalahdenkatu 8 A Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tilaushinta 25 /vsk Painotalo Auranen Oy, Forssa 3

4 Agrologi Pasi Tirkkonen on menestyvä monialayrittäjä. Yritystoiminnan painopiste on vanhojen teiden peruskunnostuksessa. Yrittäjyys on miehen vienyt Leppävirtalainen agrologi Pasi Tirkkonen omaa menestymisen taidon, oli sitten kysymys maa- ja metsätaloustuotannosta, palveluneuvonnasta, maatalouskaupasta, koneurakoinnista tai tienhoito ja -peruskorjauksesta. Erityisen vahvaa osaaminen on vanhojen teiden peruskorjauksissa, joissa hänen yrityksensä käyttää Suomessa ja koko Euroopassa ainutlaatuista, itävaltalaisen PTH Produc -yhtiön kehittämää korjausmenetelmää. Koneurakoinnin Pasi Tirkkonen aloitti jo 16-vuotiaana hoitaessaan ukkinsa, ja myöhemmin hänelle siirtynyttä, maatilaa. Ensimmäiset koneurakoinnit olivat maatilan traktoreilla tehtäviä kylä- ja yleisten teiden höyläyksiä, talviaikaan aurauksia. Yrittäjyyden Pasissa oli ilmeisesti sytyttänyt isän Leppävirralla harjoittama betonivalimotoiminta. Valimoa enemmin nuorukaista kuitenkin kiinnosti ukin viljelemä maatila Näädänmaan kylässä. Vielä kasvuvuosiaan elävä energinen Pasi Tirkkonen halusi erilaisuutta ja riippumattomuutta arkipäivään ja hakeutui Lahden Sotilassoittokuntaan ja siitä ampumahiihtoa harrastavana asevelvolliseksi varuskunnan urheilujoukkoihin. Kiintymys maatalouteen Maa- ja metsätalouteen kiintynyt Pasi Tirkkonen hakeutui asevelvollisuuden jälkeen metsäkouluun metsuri- ja metsäkonekuljettajaoppiin. Tarkoituksena hänellä oli myöhemmin jatkaa vielä metsäopistossa. Toisin kuitenkin kävi. Kesken opintojen hän hyppäsikin junasta ja siirtyi oppilaaksi Suonenjoen maatalousoppilaitokseen. Maamieskoulun jälkeen oli vuorossa Kiteen Maatalousopisto, josta hän valmistui agrologiksi v Agrologit 1/2009

5 Pasin valmistumisen aikaan oli Suomen jäsenyys EU:ssa juuri alkanut. Se aiheutti maatalousyrittäjille paljon toimistotöitä. Lisätyötä tuli muun muassa tukihakemuksista, verotuksesta, kirjanpidosta, peltolohkojen määrittelystä, karjanrekisteröinnistä sekä ympäristö- ja monista muista suunnitelmista. Tuolloin Pasi Tirkkonen havaitsi, että tuossa oli tilaus maa- ja metsätalouden palvelutoimiston perustamiselle. Juuri valmistuneet agrologit Pasi Tirkkonen ja Petri Natunen perustivat palveluyrityksen: Maatalouspalvelu P&P AGRO&FOREST. Tukihakemuksilla, kannattavuuslaskelmilla sekä vero- ja ympäristösuunnitelmilla alkanut palvelutoiminta monipuolistui nopeasti. Mukaan tulivat siemenviljan viljelystarkastukset, kasvinsuojeluruiskujen testaukset, maanäytteidenotto ja niiden analyysitulosten tulkinta sekä peltoviljely- ja metsätaloussuunnitelmat. Pasi Tirkkosen yli 150 ha:n tilan pellot ovat kivisiä moreenimaita ja niillä viljellään yksinomaan kuminaa. - Se on vähätöinen kasvi, joka jättää itselleni mahdollisimman paljon aikaa kesäkauden kiireiseen koneurakointiin, Pasi Tirkkonen perustelee. - Kesän viljelytyöt kuminapelloilla jäävät pintalannoitukseen, torjuntaruiskutuksiin, puintiin ja siemensadon kuivaukseen. Kun viljelmän uusiminenkin tehdään vain 4 6 vuoden välein, ei kuminan viljely työmäärällään rasita. Maatilalla on kokeiltu myös kuivakukkien viljelyä Japaniin. Erikoisuutta löytyy myös maatilan metsistä. Kloonitaimilla istutetun, 50 hehtaarin laajuisen visakoivuviljelmän vanhin istutusalue on ehtinyt jo 20 vuoden ikään. Kuitupuun kokoon kasvanut puusto on nyt lihotusvaiheessa. Visakoivu sopii erityisen hyvin sisustusmateriaaliksi, huonekaluihin ja puisten taide- ja käyttöesineiden valmistukseen. Toinen erikoisuus metsässä on 20 hehtaarin laajuinen douglaskuusiviljelmä. Hallanarkuudesta johtuen se kasvatetaan sekametsikkönä lehtikuusen kanssa. Taimikkotuhot ovat todella suuret, jopa 70 % puuntaimista saattaa kuolla. Douglaskuusi kasvaa Suomessa helposti 40 metrin pituiseksi, saman puulajin yksilöt Kanadassa jopa 80 metriin. Douglaskuusi kasvatetaan sahapuuksi, joka sahauksen jälkeen tunnetaan oregonmäntynä ja käytetään sisustusrakenteisiin ja huonekaluihin. Kauppiaan elkeet Koneiden kunnostus- ja huoltotyöt tehdään maatilalla sijaitsevassa konepajassa. Venäläinen Jewgeny Bonex lisää kovametallia murskainrummun kulutuspintaan. Pasi Tirkkosta on aina kiinnostanut myös maataloustarvike- ja konekauppa. Kirkkonummelaisen Tigoteam Oy:n aloittaessa 1990-luvun alkupuoliskolla virolaisen seoslannoitteen maahantuonnin ja markkinoinnin Suomessa, tuli Pasi Tirkkosesta alueellinen myyntiedustaja Itä-Suomeen. Lannoitteet tuotiin ja edelleenkin tuodaan lannoitetehtaalta rekkaan lastattuna laivalla satamaan, josta vetoauto siirtää rekan myyntialueelle ja jakaa kuorman asiakastiloille. Lannoitteiden raju hinnannousu Virossa johti myös Tigoteamin toiminnan hiipumiseen. Tähän markkinarakoon on nyt iskemässä lohjalainen Cemagro Oy, jonka perustamiseen myös Pasi Tirkkonen asiantuntijana osallistui. Tämä yritys tuo lannoitteita puolestaan Venäjältä ja Liettuasta. Lannoitteet Itä-Suomeen tuodaan laivalla Haminaan ja jaetaan siitä autokuljetuksina Itä-Suomeen. Nyt Pasi Tirkkonen toimii tämän uuden yrityksen aluemyyntiedustajana. Myös konekaupan syövereissä Pasi Tirkkonen on mukana. Kun Konefarmi Oy Turussa perustettiin 1990-luvulla, tuli Pasista aluemyyntiedustaja Itä-Suomeen. Konefarmi tuo maahan muun muassa lannanlevitys- ja apevaunuja. Tehtäväkuvauksen mukaan Pasi Tirkkonen vastaa kone-esittelystä, neuvonnasta ja myynnistä, maahantuoja muusta liiketoiminnasta. Yritystoiminnan painopiste tienhoidossa ja peruskorjauksissa Monialaisen yritystoiminnan painopistealue kohdistuu tienhoitoon ja teiden peruskorjauksiin. Urakkatarjouksiin perustuen Pasi Tirkkosen yritys suorittaa sovituilla tieosuuksilla lumettomaan aikaan teiden höyläystä, tasausta ja sorastusta sekä tienvarsien niittoa, vesakontorjuntaa ja tienpesua. Talvisin työt ovat aurauksia, polanteenpoistoa, lumivallien tasausta ja risteysalueilta lumensiirtoa. Olemassa olevien teiden peruskorjauksissa Tirkkosen yritys käyttää itävaltalaista PTH Produc -yhtiön kehittämää valmistusmenetelmää ja osittain myös yhtiön valmistamia koneita. Työ on yhteistyötä PTH-yhtiön kanssa. Paitsi että Pasi Tirkkonen käyttää PTH -yhtiön työmenetelmää ja koneita, on hän mukana myös menetelmä- ja konesuunnittelussa. Käytännössä tien peruskorjaus etenee siten, että asiakas lähettää Tirkkosen yritykselle tarjouspyynnön, määrittelee halutun tien rakenteen, kantavuuden ja kulutuspintavaatimuksen. Tirkkonen kuvaa vanhan tiepohjan ja siihen käytetyn rakennemateriaalin, laskee kuinka paljon ja millaista rakennusainesta vanhasta tiestä saadaan ja millä työllä. Kantavuus- ja tien kulutuspinnan vaatimukset huomioiden hän laskee tarvittavan rakennusmateriaalin lisämäärän ja laadun sekä tarvittavan työn. Hinnoiteltuaan eri tekijät, hän laskee urakkatarjoukselle kokonaishinnan. Työvaiheessa vanha tie murskataan PTHjyrsimellä. Jyrsin on erittäin vankkarakenteinen ja pystyy jauhamaan halkaisijaltaan jopa 40 cm:n kivet pieneksi murskaksi. Jyrsintä käyttävältä traktorilta se edellyttää vähintään 300 hevosvoiman tehoa. Jyrsintäteho on metriä/tunti. Syntyvän murskan lisäksi tien rakennusaineeksi tarvitaan kohdekohtaisesti lasketut määrät kiveä, soraa, hiekkaa, terästehtaalta saatavaa kuonaa, sementtiä ja bitumia. 5

6 Tienvarsien niitossa käytettävän puomin ulottuvuus ääriasennossa on peräti 16 metriä. Tie rakennetaan kolmesta kerroksesta, pohjakerros rakentuu tiiviisti maapohjaan ja tasaa pinnan kantavalle tiekerrokselle. Ylimpänä tiessä on kulutuskerros. Kulutuskerroksessa käytettävän materiaalin koostumus on Pasi Tirkkosen suunnittelema ja sen kulutuskestävyys ja äänekkyys on laboratoriossa testattu. Suomen lisäksi Tirkkosen yritys tekee teiden peruskorjauksia Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Baltiassa sekä joissakin Keski-Euroopan maissa. Tiekoneista ulkomaisille työmaille viedään vain PTH-jyrsin ja sille yli 300 hevosvoimainen käyttötraktori. Muut tarvittavat koneet, kuten kaivinkone, pyöräkuormain, tiehöylä ja maansiirtoauto vuokrataan työkohteen paikkakunnalta. Keski- Euroopassa työmaat ovat usein suuria ja niille hankitaan lisää murskausyksiköitä PTH Produc -yhtiöltä. Turvetuotanto - Turvetuotanto perustuu tuotantoaluekohtaisiin urakointisopimuksiin Vapon ja Turveruukin kanssa. Me viemme työmaalle järeät traktorit, saamme 6 Agrologit 1/2009 työntilaajalta vuokralle turvekoneet ja hankimme lisäksi paikkakunnalta tarvittavan muun vetokone- ja miestyövoiman, Pasi Tirkkonen selvittää. - Työmaat ovat suuria, esimerkiksi viimekesäinen tuotantoalue Soinissa lähes 800 hehtaaria. - Nostamme sekä jyrsin- että palaturvetta, viime vuodet lähes yksinomaan jyrsinturvetta. Jyrsimellä turve nostetaan suonpintaan kuivumaan. Kuivumista joudutetaan turvetta kääntämällä. Kuivunut turve kasataan kokoojilla karhoille, josta se nostetaan keruuvaunuun ja siirretään varastoaumaan. Jyrsimen työleveys on 9 metriä, kääntäjän 18 metriä ja kokoojan 10 metriä. Suurimmat keruuvaunut ovat tilavuudeltaan m 3. Näin suuren kuorman liikuttaminen pehmeällä suolla vaatii todella suuren traktorin. Epävakaisista korjuusäistä johtuen urakoitsija on täysin säiden ja työntilaajan armoilla. Huonossa korjuusäässä työ ei etene, turve ei kuivu, eikä sitä voida kerätä aumaan. Koneet kuluineen seisovat, eikä laskutettavia kuutiometrejä kerry. Tässä tilanteessa työntilaaja ei armoa tunne. Menetetty tulos on yksin urakoitsijalta pois. Pasi Tirkkonen vertaa tilannetta kaaokseen, jossa tuhkakin viedään pesästä tai kukkaset hautakummulta. Raskas kalusto Sekä tienrakentaminen että turvetuotanto edellyttävät erittäin järeää kalustoa. Tirkkosen yrityksillä, T:mi Pasi Tirkkonen ja P&P AGRO FOREST:illa on käytössään reilut 10 kpl yli 300 hv:n traktoria, suurin 450 hevosvoimainen. Traktorit ovat Case, Massey-Ferguson ja Fendtmerkkisiä. Koska näin suuria traktoreita ei Suomessa myydä, on Pasi joutunut ostamaan ne joko Euroopasta tai Amerikasta. Suuria käytettyjä koneita tuodaan maailmalta yli oman tarpeen, joista vapaaksi jäävät tai työmailta vapautuneet koneet myydään edelleen. Kallista kalustoa ei kannata varastossa seisottaa. Yrityksessä olevat pyöräkuormaajat ovat vähintään 20 tonnin ja kaivinkoneet 30 tonnin koneita. Kuorma-autot ovat lavalla varustettuja tiehoitoautoja, joissa kaikissa on alaterä sekä edessä kiinnitysvalmius lumityökoneille ja pesulaitteelle sekä vastaavasti takana suolaus- ja hie-

7 Viime kesänä Tirkkosen koneet urakoivat Soinissa. Nostoalueen laajuus oli 800 ha. PTH -murskain murskaa vanhan tien 30 cm:n syvyyteen Raskas työ vaatii raskaat koneet. Tässä tehdään vanhasta kylätiestä uutta. koituslaitteelle. Tieautoista kaksi on valmiina Arctic Machinelta hankittuja, muut kahdeksan yrityksessä varusteltuja. Muuta raskasta kalustoa ovat tiehöylät sekä maatilan peltoviljelykoneet. Tirkkosella on maatilallaan konepaja, jossa koneet korjataan ja huolletaan. Pajalla valmistetaan myös uusia yrityksen tarvitsemia koneita ja laitteita. Kone- ja laitesuunnittelu ovat Pasin ominta osaamisaluetta. Vuodet eivät ole veljeksiä Pasi Tirkkosen liiketoiminnassa eivät vuodet ole veljeksiä, sekä liikevaihto että työntekijämäärä on suuresti vaihteleva. - Suuret tienrakentamisurakat, hyvä turpeen korjuukausi ja vilkas kone- ja tarvikekauppa saattavat nostaa vuotuisen liikevaihdon jopa 10 miljoonaan euroon. Huonona urakointivuotena se jää 2 3 miljoonaan euroon, Pasi Tirkkonen kertoo. - Yhtä suuret ovat vaihtelut työntekijämäärissä. Vakituisten työntekijöiden määrä vaihtelee 5 10 miehen välillä. Tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä vaihtelee 70 80:neen. Tilapäisen työvoiman palkkaan aina työpaikka- kunnalta, Tirkkonen toteaa. Vain pieni osa työntekijöistä on ulkomaalaisia, tällä hetkellä Bulgariasta ja Venäjältä tulleita. Teksti Matti Värri kuvat Pasi Tirkkonen, Matti Värri Auraus, polanteen poisto ja lumivallien leikkaus kuuluvat talviurakointiin. 7

8 Sijoittumistutkimus 2009: Agrologeilla kohtalainen työllisyys yöllisyysarvioita tarkasteltiin alueittain (Taulukko 3) ja valmistumispaikoittain (Taulukko 4) lanteessa Taantuma ei näy vielä näissä arvioissa, sillä vuonna 2007 valmistuneet olivat Tämän vuoden suurimmaksi työnantajaksi nousi valtio 16,7 prosentin osuudella (Taulukko 1). Viime vuoden ykkönen kunta-ala työllisti toiseksi eniten (15,2 %). Seuraavina tulivat kaupan ala (13,6 %) ja maatalouden ulkopuolinen ala (12,1 %). Takavuosien ykkönen ProAgria-ryhmä tarjosi työtä enää noin joka kymmenennelle val- ässeet työnsyrjään ennen maamme talouden taantumaan ajautumista. Tällä hetkellä työtä hakevan rologin Vuonna tilanne 2007 on jo huonompi. valmistuneista agrologeista 19 % toimii olleelle vuonna 2007 valmistuneelle agrologille. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 114 henkilöä, joten kyselyn vastausprosentiksi muodostui 58,5 %. elvästi maatalousyrittäjinä valoisimpana työllistymistilanteen ja 63 % näkevät Itä-Suomessa asuvat, joista 40,7 % arvioi Naisten vastausprosentti oli 59,4 % ja miesten öllistymismahdollisuudet palkkatyössä. Suurimmaksi työllistäjäksi nousi tänä erittäin hyviksi tai 54,7 hyviksi. %. Nuorisoasteen Huonoimpana tutkinnon suorittaneita tilanteen näkivät hieman lättäen Etelä-Suomessa asuvat, joista 40 % oli piti 81,6 työllisyysnäkymiä % ja aikuiskoulutuksesta huonoina valmistuneita tai 25 erittäin %). huonoina. 18,4 %. Vuoden 2006 selvityksessä aikuiskoulutuksesta valmistuneita oli hieman enemmän eli vuonna valtio ja kunnat oli ä-suomen valoisuus näkyy myös valmistumispaikoittaisissa arvioissa Pohjois-Karjalan toisena. Opintojen jatkamista neljännes. mattikorkeakoulun kohdalla. Siellä peräti 85,7 Kaikista % näkee 114 vastaajasta työllistymismahdollisuudet 85 oli 30-vuotiaita tai hyvänä tai ittäin hyvänä. suunnittelee Synkemmällä vajaa kolmasosa kannalla ovat nuorempia, Rovaniemen vuotiaita ammattikorkeakoulusta 15 ja yli 40-vuotiaita 14. Nuorimmat huonoina olivat tai 24-vuotiaita erittäin ja huonoina. vanhin Molempien valmistuneet, ista kaksi vastaajista. kolmannesta Enemmistö pitää työllistymisnäkymiä jatko-opintoja suunnittelevista 58-vuotias. Aikuislinjalta valmistuneiden keskiikä oli 38,9 vuotta ja nuorisolinjalta valmistuneimistuneelle. pilaitosten arvioiden luotettavuutta heikentää vähäinen vastausten määrä - PKAMK seitsemän kpl RAMK on kolme kiinnostunut kpl. Seinäjoen agrologin ammattikorkeakoululaisista den 27,5 vuotta. Kuriositeettina puolet piti mainittakoon, työllistymismahdollisuuksia vinä tai ylemmän erittäin hyvinä ammattikorkeakoulututkinnon ei pitänyt agrologien suorittamisesta, työllisyysnäkymiä olivat 24-vuotiaita, huonona tai mutta erittäin aikuislinjan huonona. vanhin oli ja toinen puoli kohtalaisen että molemmilta hyvinä. linjoilta Yksikään nuorimmat valmistuneet SEAMK:sta Keskipalkat valmistunut nousivat 4,6 % staaja 48-vuotias ja nuorisolinjan vanhin 58-vuotias. mutta kiinnostus muun kuin Vastaajien jakautuminen palkkatyössä oleviin ikuislinjalta maatalousalan valmistuneista yliopistoopiskeluihin näkemykset oli yllättävän sekä hyvän että liseen huonon vuoteen verrattuna. puolella Palkkatyössä olivat yhtä ilmoitti suuret eli 29 %. 52,4 % piti työllisyysnäkymiä ja maatalousyrittäjiin muuttui hyvinä merkittävästi ja 4,8 % edel- huonoina. uorisolinjalaisten olevansa 63,2 % (edellisessä tutkimuksessa 52 %), suuri. Agrologien työllistymismahdollisuudet vastaajat päätoimisena maatalousyrittäjänä omalla maati- Esko Lappalainen lalla 18,9 % (21 %) ja työttömänä 4,5 % (7 %). arvioivat kohtalaisen hyviksi. Naisista palkkatyössä ilmoitti olevansa 71 % (60 %) ja maatalousyrittäjänä 7,5 % (13 %). Miehillä palkkatyön työnantajittain osuus kasvoi edellisestä vuodesta Agrologien Liitto Vuonna selvitti v valmistuneiden valmistuneet työssäolotilannetta tilanteessa Tänä 45,7 prosenttiin (36 %) ja päätoimisen maatalous- (kokoaikatyössä olevat) vuonna lähetimme kyselyn 195 tiedossamme yrittäjyyden osuus kasvoi 54,2 prosenttiin (38 %). Vastaajista 28 % (15 %) ilmoitti päätoimen lisäksi jonkin sivutoimen. Sivutoimista yleisin oli vanhempien omistamalla maatilalla työskentely (31 %). Opiskelu tai maatalouden ulkopuolella työskentely olivat seuraavaksi yleisimmät (kumpikin Vuonna 2007 valmistuneiden agrologien mediaanipalkka oli tasan 2000 (1869 vuoden 2008 tutkimuksessa) ja kaikkien palkkojen aritmeettinen keskiarvo 2041 (1952 ). Pienin palkka oli 1200 ja suurin Naisten mediaanipalkka oli sama kuin koko aineistossa eli 2000 (1888 ). Miesten mediaani-palkka oli 2200 (1870 ). Naisten palkkojen aritmeettinen keskiarvo 1972 (1847 ) oli vain 87 % miesten palkkojen keskiarvosta 2296 (2028 ). Edellisen tutkimuksen tietoihin verrattuna kaikkien palkkojen keskiarvo on noussut 4,6 % (89 ), miesten palkkojen peräti Maatila ProAgria Kunta Valtio Kauppa Finanssi Opetus Maatalouden ulkopuolinen ala Muu maatalousjärjestö Muu maatalouteen liittyvä ala Taulukko 1. Vuonna 2007 valmistuneet kokoaikaisessa työsuhteessa olevat työnantajittain Agrologit 1/2009 aulukko 2. Vuonna 2007 valmistuneet kokoaikaisessa työsuhteessa olevat työnantajittain

9 Opintojaan suunnitteli jatkavansa 31,5 % vastaajista. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto kiinnosti noin 42 % ja maatalous- ja metsätieteiden maisterin (MMM) tutkinto 14 % jatko-opintoja suunnittelevista. Yllättävän suuri joukko, 31 %, oli kiinnostunut muun alan maisterintutkinnosta. Lähes kaikki jatko-opinnoista kiinnostuneet olivat palkkatyössä olevia. Aikuislinjalta valmistuneet olivat nuorisolinjalaisia kiinnostuneempia ylemmästä agrologi (AMK)-tutkinnosta. Kaikista aikuislinjalta valmistuneista peräti 38 aikoi suorittutkii 13,2 % (268 ) ja naisten 6,8 % (125 ). Miesten palkannousun luotettavuutta heikentää naisia pienempi vastaajien määrä. Korkeimpaan keskipalkkaan ylsivät opetusalalla työskentelevät (Taulukko 2). Finanssiala (raha-, vakuutus- ja eläkelaitokset) jäi niukasti kakkoseksi. Perää piti maatalouden ulkopuolinen ala. Toiseksi viimeinen oli maatalouskauppa. Viime vuoden tutkimuksen palkaltaan heikoin työnantaja ProAgria-ryhmä oli nyt kolmanneksi heikoin. Alakohtaisiin palkkoihin täytyy pienten työnantajakohtaisten vastausmäärien vuoksi suhtautua suurella varauksella. Nuoriso- ja aikuislinjalta valmistuneiden välillä keskipalkoissa oli selvä ero. Aikuislinjalta valmistuneet kuittasivat 2376 euron kuukausipalkan. Aikuislinjalaisten palkoissa näkynee heidän useamman vuoden mittainen työuransa. Nuorten oli tyytyminen 1959 euron keskipalkkaan. Parasta palkkaa saivat Lounais-Suomessa asuvat (2320 euroa). Huonointa palkkaa mak- settiin Keski-Suomessa (1911 euroa), myös Itä- Suomessa palkka oli lähes sama (1925 euroa). Ammattikorkeakoulukohtaisessa vertailussa parhaiten pärjäsi tänä vuonna Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Tosin Oulun luvussa sattuma voi näytellä suurta osaa, sillä vastauksia oli vain viisi. Palkkatieto on 66 henkilöltä, joista miesten osuus oli 21 % ja naisten 79 %. Työllistymisluvut edellisvuosien tasoa Vastaajien työsuhde oli toistaiseksi voimassaoleva 53 prosentilla vastaajista (56 % v. 2008), määräaikainen 36 (42) prosentilla ja osa-aikainen tai muu kuin edellä mainitun kaltainen työsuhde 12 (3) prosentilla. Palkkatöissä olevista 59 % (56 %) meni töihin jo ennen valmistumistaan, 23 % (19 %) heti valmistumisen jälkeen ja lopuilla 17 % (25 %) kului aikaa työn saamiseen kuukaudesta vuoteen. Keskipalkka euroa työnantajittain Kaikista vastanneista määräajassa (neljä vuotta) valmistui 76 % ja lopuilla valmistuminen meni neljästä kuukaudesta kolmeen vuotta ihanneajan yli. Työn ohessa opiskelleilla aikuislinjalaisilla valmistuminen viivästyi noin puolella tältä linjalta valmistuneista. Jatko-opinnot kiinnostavat palkkatyössä olevia Kaikki Maatal. ulkop. ala Opetus Finanssi Kauppa Valtio Taulukko 2. Vuonna 2007 valmistuneiden keskipalkat työnantajittain Mukana kaikki kokoaikaisessa työsuhteessa olleet ja ne työnantajaryhmät, joissa työntekijöitä viisi tai enemmän. Kunta ProAgria Keskipalkka Taulukko 2. Vuonna 2007 valmistuneiden keskipalkat työnantajittain 1,1,2009. Mukan kokoaikaisessa työsuhteessa olleet ja ne työnantajaryhmät, joissa työntekijöitä viisi tai 9

10 Keskipalkka Taulukko 2. Vuonna 2007 valmistuneiden keskipalkat työnantajittain 1,1,2009. Mukana kaikki kokoaikaisessa työsuhteessa olleet ja ne työnantajaryhmät, joissa työntekijöitä viisi tai enemmän. tutkii Vuonna 2007 valmistuneiden arviot työllisyysnäkymistä alueittain Kaikki Pohjois-Suomi Lounais-Suomi Erittäin hyvät Hyvät Keski-Suomi Kohtalaisen hyvät Häme Huonot Erittäin huonot Itä-Suomi Taulukko 3. Vuonna 2007 valmistuneiden arviot työllisyysnäkymistä alueittain Etelä-Suomi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vuonna 2007 valmistuneiden arviot työllisyysnäkymistä Taulukko 3. Vuonna 2007 valmistuneiden valmistumispaikoittain arviot työllisyysnäkymistä alueittain SEAMK Savonia RAMK PKAMK OAMK Laurea JAMK HAMK 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Taulukko 4. Vuonna 2007 valmistuneiden arviot työllisyysnäkymistä valmistumispaikoittain Taulukko Huomattava, 4. Vuonna 2007 että valmistuneiden RAMK, Laurea, arviot OAMK, työllisyysnäkymistä PKAMK sisältävät alle valmistumispaikoittain 10 vastausta Huomattava, että RAMK, Laurea, OAMK, PKAMK sisältävät alle 10 vastausta. taa ylemmän (AMK)-tutkinnon. Ylempi agrologi (AMK)-tutkinto kiinnosti vain kahta ja MMMtutkinto vain yhtä yrittäjänä tai palkkatyön ulkopuolella olevaa vastaajaa. Sekä miehistä että naisista enemmistö oli kiinnostuneempi agrologin ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta kuin yliopisto-opinnoista. Kaikista vastanneista miehistä viidennes aikoo suorittaa joko ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai MMM-tutkinnon. Naisista 16 % suunnitteli suorittavansa em. tutkintoja. Erittäin hyvät Hyvät Kohtalaisen hyvät Huonot Erittäin huonot Kohtalaisen hyvät työllistymismahdollisuudet Tämän kyselyn vastaajilta kysyttiin ensimmäistä kertaa arvioita agrologi (AMK)-tutkinnon suorittaneen työllistymismahdollisuuksista. Vastaajista 42,1 % arvioi työllistymismahdollisuudet kohtalaisen hyviksi, kolmannes erittäin hyviksi tai hyviksi. Huonoina tai erittäin huonoina työllisyysnäkymät näki hieman reilu neljännes. Työllisyysarvioita tarkasteltiin alueittain (Taulukko 3) ja valmistumispaikoittain (Taulukko 4) tilanteessa Taantuma ei näy vielä näissä arvioissa, sillä vuonna 2007 valmistuneet olivat päässeet työnsyrjään ennen maamme talouden taantumaan ajautumista. Tällä hetkellä työtä hakevan agrologin tilanne on jo huonompi. Selvästi valoisimpana työllistymistilanteen näkevät Itä-Suomessa asuvat, joista 40,7 % arvioi työllistymismahdollisuudet erittäin hyviksi tai hyviksi. Huonoimpana tilanteen näkivät hieman yllättäen Etelä-Suomessa asuvat, joista 40 % piti työllisyysnäkymiä huonoina tai erittäin huonoina. Itä-Suomen valoisuus näkyy myös valmistumispaikoittaisissa arvioissa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kohdalla. Siellä peräti 85,7 % näkee työllistymismahdollisuudet hyvänä tai erittäin hyvänä. Synkemmällä kannalla ovat Rovaniemen ammattikorkeakoulusta valmistuneet, joista kaksi kolmannesta pitää työllistymisnäkymiä huonoina tai erittäin huonoina. Molempien oppilaitosten arvioiden luotettavuutta heikentää vähäinen vastausten määrä - PKAMK seitsemän kpl ja RAMK kolme kpl. Seinäjoen ammattikorkeakoululaisista puolet piti työllistymismahdollisuuksia hyvinä tai erittäin hyvinä ja toinen puoli kohtalaisen hyvinä. Yksikään SEAMK:sta valmistunut vastaaja ei pitänyt agrologien työllisyysnäkymiä huonona tai erittäin huonona. Aikuislinjalta valmistuneista 52,4 % piti työllisyysnäkymiä hyvinä ja 4,8 % huonoina. Nuorisolinjalaisten näkemykset sekä hyvän että huonon puolella olivat yhtä suuret eli 29 %. Esko Lappalainen 10 Agrologit 1/2009

11 Agrologit maailmalla matkustaa Rovaniemen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat tekivät opintomatkan eteläiseen Suomeen sekä poikkesivat Tukholmaan Excursion järjestelyt ja suunnittelut hoidettiin projektiopintoihin liittyen. Matkaan osallistui 29 eri vuosikurssien agrologiopiskelijaa, viisi vaihto-oppilasta sekä opettajat Maarit Timonen ja Kirsi Muuttoranta. Ensimmäisen päivän opetusantiin kuului vierailu Oulun seudun teurastamopalvelut Oy:ssä, jossa tutustuimme teurastamon tiloihin ja toimintaan. Jatkoimme Tyrnävälle, jossa saimme oppia peru- nan viljelyksestä ja jatkojalostuksesta Shaman Spirits Oy:n perunaviinatehtaalla. Sen jälkeen tutustuimme maatilamatkailuun ja villisikakasvatukseen Hannuksen piilopirtillä. Toisena matkapäivänä saimme tietoa maatilan koneista ja niiden valmistuksesta Junkkari Oy:n tehtaalla Ylihärmässä. Suurta kiinnostusta herätti pohjoisen opiskelijoille uusi tuttavuus sika- ja broileritila Aittomäki Seinäjoella. Ruotsin maaseutuympäristöä ja kulttuuria näimme seuraavana päivänä Tukholman vierailulla. Suomen puolelle tultuamme jatkoimme kohti Jokioista. Osallistuimme MTT:n järjestämään seminaariin Pienten puolesta, jossa käsiteltiin vasikoiden hyvinvointia, jota on tutkittu 10 vuotta. Saman päivän ohjelmaan kuului kasvinjalostusoppia Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä. Reissun viimeisenä opintopäivänä maaseutuvirasto MAVI esitteli alan tukiasioita, jonka jälkeen suuntasimme useaksi tunniksi Elmamessuille. Elma-messut olivat matkan kohokohta, olipa mukaan tulla alpakoitakin Rovaniemelle. Viimeinen kohde ennen kotimatkaa oli monialayritys Palomäen tila, jonka yrittäjäpariskunta oli saanut tunnustusta Nurmijärven vuoden 2006 nuorina maaseutuyrittäjinä. Heiltä saimme oppia mm. hevostaloudesta ja maanviljelyksestä sekä monimuotoisen maatalousyrityksen toiminnan toteuttamisesta. Excursio selvensi meille agrologiopiskelijoille tulevaa työkuvaa, työmahdollisuuksia sekä antoi eväitä opintoja ja työtehtäviä varten. Tutustuimme myös tuotantosuuntiin, joita meillä Pohjois-Suomessa ei ole. Monialayrittäjyys, positiivisuus, verkostoituminen ja jatkuva kehitys nousivat tämän päivän tärkeimmiksi asioiksi maaseutuyrittäjyyden saralla. Matkan antia oli myös yhteishengen kasvaminen opiskelijoiden keskuudessa. Kiitoksia Rovaniemen ammattikorkeakoululle excursion mahdollistamisesta. Kiitämme myös tukijoita Rovaniemen Kehitys Oy:tä, MELA:a, Arla Ingmania sekä Agrologien Liitto ry:tä ja matkakumppaneita sekä vierailukohteita antoisasta matkasta. Projekti-Ruotsi / Sanna Vinblad ja Reetta Kolmonen 11

12 Agrologien kesäpäivät Kymenlaaksossa Agrologien kesäpäivien järjestelyvastuu on ensi kesänä Kymenlaakson agrologiyhdistyksellä järjestettävien kesäpäivien tapahtumapaikaksi on valittu Kouvolan seudun ammattiopiston Luonnonvara-alan toimipiste Anjalassa. Anjalan maatalousoppilaitoksena tunnettu koulu sijaitsee historiallisesti perinteikkään Anjalan kartanon puistoalueella ja maantieteellisesti keskeisesti maakunnan ytimessä. Anjalan kartanon on perustanut Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle IX kiitollisuuden osoituksena hänet Puolan vastaisessa sodassa v.1601 pelastaneen Henrik Wreden leskelle, Gertrud von Ungernille. Ensin leskelle luovutettiin vuonna 1608 Peippolan kestikartano ja kylän kolme sukutilaa. Vuonna 1614 hän sai kuninkaalta Hämeenkylän, jonne tietenkin rakennutti kartanon ja edelleen v.1628 oikeuden perustaa Anjalankylään kartanon. Wrede-suvun hallinnassa Anjalan kartano jatkoi 200 vuotta. Sodat, maakaupat, lunastukset ja lahjoitukset saivat kartanon omistajuuden vaihtumaan moneen kertaan, kunnes senaatti rauhoitti tilanteen ottamalla Anjalan kartanon valtion omistukseen v Sittemmin maat jaettiin kyläläisille ja itse kartano, sen laaja puistoalue ja koski jäivät valtion omistukseen. Kartanon vanhassa päärakennuksessa on nykyisin museo, koski jauhaa sähköä ja kosken itärannalla toimii paperitehdas. Kartanon komea kivinavetta, samoin kuin sen muutkin rakennukset ovat puistoalueen länsiosaan 1950-luvulla rakennetun maatalousoppilaitoksen käytössä. Näin maatalouskoulu voi tarjota sekä historiallisen ympäristön että toimivat puitteet kesäpäivien järjestämiselle. Ohjelmajärjestelyssä yhdistys tulee noudattamaan tuttua ja turvallista linjaa, josta turha räväkkyys tai muu asiattomuus ovat pois suljetut. Yksityiskohtainen ohjelma tullaan esittelemään Agrologit-lehden kakkosnumerossa. Tässä vaiheessa Kymenlaakson Agrologit keskittyvät esittelemään omaa maakuntaansa tehdäkseen siitä halutun, sillä kesäpäivien yhteyteen monet agrologit yhdistävät myös maakuntamatkailun. Tuttu ja turvallinen Yhdistyksen puheenjohtaja agrologi Tero Kiviaho tuntee maakunnassa syntyneenä ja siellä edelleen asuvana Kymenlaakson historian, kulttuurin ja matkailunähtävyydet sekä maakunnan elinkeinorakenteen, kanta-asukkaiden luonteen ja elämäntavat. Tero Kiviaho kuvaa Kymenlaaksoa teollistuneeksi maakunnaksi, jossa varsinkin metsäteollisuus on nähnyt kukoistuksensa vuosikymmenet. Maakunnan halkova Kymijoki on synnyttänyt varrelleen useita tehdaspaikkakuntia. Päijänteestä alkunsa saava joki virtaa vuolaana halki metsäisen pohjoisosan, keskiosan peltoalueiden ja päätyen kolmen päähaaran ja niissä olevien Ahvenkosken, Langinkosken ja Korkeakosken kautta mereen. Toinen teollisuutta synnyttänyt luonnonvoima on ollut meri. Paitsi, että sekin on saanut rannoilleen metsäteollisuutta, on se tarjonnut myös puitteet kahden suuren vientisataman, Kotkan ja Haminan synnylle. Logistiikan osaaminen ja Venäjän läheisyys tarjoavat lisämahdollisuutensa maakunnan kehitykselle. - Metsäteollisuuden kukoistuksen päivät ovat nyt ohitse vierineet. Voikkaan ja Summan paperitehtaat ovat ovensa sulkeneet ja jäljelle jääneet tuotantoaan supistaneet. Maakunnan suurin rahavirtojen synnyttäjä ja ihmisiä työllistävä teollisuudenala elää nyt todellisessa kriisissä. Tehdaskiinteistöt kyllä seisovat paikoillaan, mutta savu ei enää kaikista piipuista tupruta, Tero Kiviaho kuvailee. Kymenlaakson Agrologiyhdistyksen puheenjohtaja Tero Kiviaho on iittiläinen sikafarmari ja työnopettaja maatalouskoululla. 12 Agrologit 1/2009

13 - Muutakin teollisuuden alasajoa on viimeisen parin vuosikymmen aikana tapahtunut. Maakunnasta on poistunut elintarviketeollisuus lähes kokonaan. Meijereitä ei enää ole, teurastamo on lyönyt ovensa kiinni, samoin sokeritehdas. Jotakin on kuitenkin jäänyt; rehuteollisuus, keksitehdas ja maatalous tilan ulkopuolisen yritystoiminnan kanssa, Tero tiivistää. Jotain uutta on tyhjiöön tilalle tullut; metalliteollisuutta, maatilamatkailua ja hevosharrastusta. Maakunnasta on kasvanut myös voimakas koulutusalue, mukaan lukien Haminan ja Vekarajärven varuskunnat, koulutuspaikkoja nekin, sekä luonnonvaraopetustaan monipuolistaneet Harjun oppimiskeskus Virolahdella ja maatalouskoulu Anjalassa. Kartanoperinteen lisäksi Kymenlaakso omaa myös muuta vahvaa historiallista taustaa; Haminan rauhan, Anjalan liiton, keisarillisen Langinkosken ja Verlan Ruukkikylän, joka sijaitsee Päijänteen ja Kymijoen vesistöt yhdistävän kanavan varrella. Maakunnan mielenkiintoisin matkailukohde on silti itärajan tuntumassa sijaitseva Salpalinjan sekä sen lähettyvillä sijaitsevat Salpamuseo, Pioneerimuseo ja Korsumuseo. Uudempaa nähtävyyttä ja kokemuksia tarjoavat Kotkan Merikeskus Vellamo ja Kouvolan huvipuisto Tykkimäki. Mielenkiintoinen nähtävyys on myös Mustilan Arboretum Elimäellä. Maatalous on paikkansa pitänyt Anjalan maatalousoppilaitos sijaitsee Anjalan kartanon puistossa, kosken ja teollisuuslaitoksen tuntumassa. Vuolaana virtaava Kymijoki luo elinvoimaa sekä kymenlaaksolaiseen teollisuuteen että maatalouteen. Kymenlaaksossa on maatilaa, joista suurin osa eli on viljanviljelyssä. Maitotilojen määrä on reilut 300, naudanlihan tuotantotiloja on 90, sikatiloja 50 ja muita kotieläintiloja 105, mutta kananmunan tuotantotiloja vain viisi, ja niistäkin vain kaksi yli kanan tilaa. Loput tiloista, eli 250 tilaa ovat erikoiskasvituotannossa ja 40 tilaa maataloustuotannon ulkopuolisessa käytössä. Maatalouden rakennemuutos on edelleen jatkuva. Pienet tilat lopettavat ja niiden pellot siirtyvät suurempien tilojen viljelyyn. Myös maitotilojen määrä on nopeasti laskeva, mutta maidontuotanto ei. Maakunnan suurimmalla maitotilalla on jo lähes 250 lypsylehmää. Kymenlaakso on alueellisesti varsin pieni ja pieni se on myös asukasmäärällään. Maatalousväestön osuus siitä on enää 3%, joten kovin paljoa se ei voi enää tästä pudota. Toimiva ja aktiivinen - Kymenlaakson Agrologien yhdistyksen jäsenmäärä on 142. Mutta pienen jäsenmäärän korvaa jäsenten aktiivisuus, Tero Kiviaho toteaa. Vuosittain järjestettävään kesäteatteriin osallistuu keskimäärin 40 jäsentä tai heidän puolisoaan. Perinteinen pikkujoulu on myös paikkansa vakiinnuttanut. Yhdistyksen puheenjohtaja Tero Kiviaho on Hyvinkään agrologi vuodelta Hän on kotitilallaan Iitissä sikatalousyrittäjä ja toimii myös työnopettajana Anjalan Maatalousoppilaitoksella. Kymenlaakson Agrologit toivottavat kaikki agrologit perheineen tervetulleiksi kesäpäiville Kouvolan Anjalaan. Matkaan kannattaa ajoittaa myös tutustumisvierailuja maakunnan parhaisiin matkailukohteisiin, joista hyviä vinkkejä saat nettisivuilta: ja Teksti Matti Värri kuvat Matti Värri ja Kouvolan matkailu, Anjalan maatalousoppilaitos 13

14 Kouvolan Kaipiaisissa sijaitseva Rehuraision tehdas seisoo ylväänä kauniissa mäntymetsikössä. Raisio myötätuulessa: Markkinaosuudet kasvussa tulos plussalla Raisio- konserniin kuuluva rehuliiketoiminta ylti viime vuonna 236 miljoonan :n liikevaihtoon. Hyvään myyntikehitykseen vaikuttivat oleellisesti vilja- ja rehuraakaaineiden hintakehitys, mutta myös markkinaosuuksien kasvu, joka maatilarehujen osalta nousi jo 40 prosenttiin ja ylitti kalarehuissa 50 % rajan. Erityisen myönteistä tapahtui koko konsernin tuloskehityksessä. Rehu- ja elintarviketeollisuuden sekä mallastuotannon käyttämä vilja- ja öljykasvien määrä on 14 Agrologit 1/2009 runsas 600 milj. kiloa. Se edustaa kauppaan tulevasta suomalaisesta viljasta: rukiista 54 %, vehnästä 44 %, kaurasta 35 % ja ohrasta 25 % sekä öljykasveista 50 %. Raisio-konserni on ylivoimaisesti suurin peltoviljelykasvien jalostaja Suomessa. Raisio-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 504 milj., jossa kasvua peräti 20 % ja liiketulos ilman oikaisueriä 24,1 milj.. Tulos vuodelta 2007 oli 9,9 milj.. Liikevaihdosta 60 % tuli myynnistä kotimaahan ja 40 % ulkomaankaupasta. Konsernin palveluksessa oli vuodenvaihteessa 960 henkilöä, joista ulkomailla työskenteli kolmannes. Raisio-konserni ja varsinkin sen tytäryhtiö Rehuraisio on agrologien suuri työllistäjä. Yhteensä agrologeja Raisiossa työskentelee lähes 30. Rehuraisiolla kolme tehdasta Rehuraisio on keskittänyt rehutuotannon kolmelle paikkakunnalle. Yhtymän päätehtaat sijaitsevat Raisiossa, uusin rehutehdas Ylivieskassa ja 30 vuoden ikään ehtinyt tehdas Kouvolan Kaipiaisessa. Tehtaista suurin ja tuotevalikoimaltaan monipuolisin on Raision tehdas. Ylivieska valmistaa nautakarja- ja pororehuja, Kouvolan tehdas nautakarja- ja kivennäisrehuja sekä pienen määrän myös sikarehuja. Sekä Ylivieska että Kouvola markkinoivat yhtiön kaikkia tuotteita. Rehuvalmistuksen kokonaiskapasiteetti on Raisiossa 350 miljoonaa kiloa, Kaipiaisissa 150 ja Ylivieskassa 140 milj.kiloa. Viime syksynä toimintansa aloittanut Ylivieskan tehdas korvaa Oulussa lopetetun tehdasyksikön. Tehtaiden nykyaikaisuutta kuvaa selvästi niiden tuotannossa toimiva henkilöstömäärä: 1970 valmistuneessa Raision tehtaassa se on 62, vuonna 1980 aloittaneessa Kouvolan tehtaassa 23 ja ensimmäistä vuottaan toimivassa Ylivieskan rehutehtaassa vain 7. Viime vuonna Kaipiaisten tehdas ylti tuotannossaan 120 milj. kiloon, josta nautakarjan rehuseoksia oli 100 milj. kiloa, loput sika- ja kivennäisrehuja. Valmistusmäärässä oli 10 milj. kilon pudotus edellisestä vuodesta, joka johtui toimitusalueen pienenemisestä Ylivieskan rehutehtaan

15 hyväksi. Rehuraision tuotanto kokonaisuudessaan kasvoi kotimaan markkinoilla muutamalla prosentilla, kun valtakunnallisesti tuotanto supistui 2-3 prosenttia. Valmistus-, myynti- ja tuottovastuu - Yksittäisen rehutehtaan valmistusvastuu on tuotantoyksikön, myynti- ja tuottovastuu markkinointiosaston, sanoo Kaipiaisten rehutehtaan aluepäällikkö, agrologi Matti Reponen. - Markkinointiosasto kantaa vastuun tehtaan toimitusalueeksi määritellyn myyntialueen kokonaismyynnistä, myynnin kuluista ja myyntituotosta. Vaikka myyntimäärässä tapahtuikin viime vuonna 10 miljoonan kilon pudotus, oli kehitys vähintään tyydyttävä. Vähentynyt kilomäärä selittyy pienentyneellä myynti- ja toimitusalueella. Kaipiaisissa valmistetaan nautakarjan rehuseoksia, Melli -kivennäisrehuja ja sianrehuja. Vaikka sika- ja kanarehuja ei tehtaalla valmistetakaan kuin vähäisiä määriä, niin myynti ja toimitukset koskevat kaikkia Rehuraision valmistamia rehuja. Tuotannosta puuttuvat rehut toimitetaan Raision tehtaalta, lähes kaikki suorina asiakastoimituksina. Nauta- ja sikarehuseokset ovat lähes 100 % irtotavaratoimituksia, kivennäis- ja kanarehut säkkitavaratoimituksia. Kaipiaisten tehtaan tuotannosta 82 % on irtorehua ja 18 % säkkitavaraa. Tehtaan toimitusalue on voimakasta nautakarja-aluetta. Alueella on runsaasti myös suuria ja keskikokoisia sikaloita, suurin niistä yli 800 emakon yhdistelmäsikala. Munituskanaloita ei liioin ole, vain kaksi yli 5000 kanan yksikköä. Sikarehujen myynnin osuus kokonaismyynnistä on vain 15 %, kanarehujen marginaalinen. Rehukaupat tehdään pääasiassa suoraan rehun käyttäjien kanssa. Suoralaskutus tehtaalta tilalle tuli mahdolliseksi kaksi vuotta sitten alan rakennemuutoksen seurauksena, ja tämä vaihtoehto onkin ollut nopeasti kasvava. Laskutus on edelleen mahdollista myös meijereiden, Maatalouskeskon ja Yrittäjien Maatalouden kautta. Kaksin aina kaunihimpi - Rehutehtaan toimitusalue on jaettu kuuteen myyntipiiriin. Myyntipiirin sisällä vastaa myynnistä ja myös tuotoista myyntiedustajan ja myyntineuvottelijan muodostama kaksikko. Tehtaan lähimmässä myyntipiirissä on yhden sijasta kaksi myyntineuvottelijaa, siis myynnissä yhteensä 13 henkilöä, Matti Reponen selvittää. - Näistä 13:sta on agrologeja 9, yksi karjatalousteknikko ja kaksi muun maataloudellisen koulutuksen saanut henkilö. Myyntiedustajina toimivat agrologit ovat poikkeuksetta miehiä, myyntineuvottelijat puolestaan naisia. Aluepäällikkö Matti Reponen on valmistunut agrologiksi Hyvinkäältä Toimittuaan pari vuotta OK -lihan hankintaosastolla tuli hän viljanostajaksi rehutehtaalle juuri tehtaan valmistumisen aikaan. Aluepäällikkönä hän on toiminut vuodesta 2008, toimittuaan sitä ennen tuote- ja myyntipäällikkönä. Viljan varastosiiloihin mahtuu ohraa 20 miljoonaa kiloa. Kivennäisrehuvarasto. Sininen säkki on Lypsy- Melliä, oranssi Lypsy- Melli Plussaa. Työpari myy rehuja myyntipiiriinsä keskimäärin 15 milj. kiloa. Sika- ja kanarehujen myynnissä on oma, Kaipiaisiin sijoittunut, myyntiparinsa. Heidän myyntimäärä on vuosittain noin 17 milj. kiloa. Myyntihenkilöstön palkkaus pohjautuu peruspalkkaan, myyntimäärään ja myyntituottoon perustuvaan provisioon. - Menestyvän rehumyyjän ehdoton edellytys on, että hän tuntee paitsi rehujen koostumuksen, on hänen myös hallittava ruokinnan salat, tuotantoon tai kasvuun perustuva rehun tarve, sekä rehujen sulavuus ja ruokinta-arvo, Matti Reponen painottaa. Teksti ja kuvat Matti Värri 15

16 Sorvin ääressä Agrologi Untamo Toivo esittelee yrityksensä monipuolisesta mallivalikoimaa. Tästä tietenkin puuttuvat mittatilaustyöt. Tunnettu sanonta sorvin ääressä tarkoittaa työelämässä olemista työpaikalla. Mutta eläkkeelle siirtyneen agrologi Untamo Toivon kohdalla se on kirjaimellisesti viittaus hänen vuosikymmenten mittaiseen harrastustoimintaansa. Jo 1970-luvulla alkanut puunsorvaus muuttui 2000-luvulla eläkkeelle siirtymisen myötä ammattimaiseksi taidetyöksi. Untamo Toivo syntyi v Sallassa ja valmistui agrologiksi Hyvinkäältä v Työuransa hän teki lähinnä Hankkijan ja Valtion Viljavaraston (VV) palveluksessa. Ensimmäiset kymmenen vuotta kuluivat Hankkijalla, palvelukeskuksen esimiehenä Jämsässä ja Saarijärvellä sekä viljaosastonhoitajana Lahdessa. VV:n Perniön viljavaraston päälliköksi Untamo Toivo siirtyi v. -76 ja sieltä vastaavaan tehtävään Korialle v Pian Koria -kauden alkamisen jälkeen VV:n organisaatio muuttui, jolloin Untamosta tuli Itä- ja Pohjois- Suomen viljanhankinnasta sekä logistiikasta vastaava hankintapäällikkö. VV:n toiminnan loputtua vastasi hän Avenan viljanhankinnasta samalla alueella. Valtakunnallisen viljakauppa- ja varastorakenteen muutoksen jälkeen Untamo Toivo siirtyi TE -keskuksen ja Elimäen kunnan yhteisen Biodiesel -hankkeen projektipäälliköksi reilun kahden vuoden ajaksi. - Tulosta kyllä syntyi, mutta olimme tuolloin selvästi aikaamme edellä, Untamo Toivo toteaa. Työelämän viimeiset kaksi vuotta hän toimi Kymenlaakson Maaseutukeskuksen Hake -hankkeen projektipäällikkönä. Sorvin ääressä jo 1970-luvulta - Jostakin tuntemattomasta syystä puunsorvaus kiinnosti minua jo nuoruudesta lähtien, Untamo Toivo kertoo. - Puunsorvauksen ensiaskeleet otin kansalaisopiston kursseilla jo1970-luvulla. Ensimmäisen oman sorvini hankin v.- 85 ja sen jälkeen kehitin omaa osaamistani ammattikorkea- koulun sorvauskoulutuksessa kahden lukukauden aikana. - Koulutukseen tuolloin osallistuneet, me 12 alan harrastajaa, perustimme oman sorviyhdistyksen Kouvolaan. Tuosta ajasta yhdistyksen jäsenmäärä on noussut jo 70:neen, Untamo Toivo selvittää. - Seuralla on omat toimitilat Hankkijan entisessä rehutehdaskiinteistössä Korialla, jossa seuran jäsenet voivat työskennellä, ja siellä seura kouluttaa myös alalle uusia harrastajia. Seuralla on kuusi isoa ja kaksi pientä sorvia ja niiden määrä rajoittaakin kurssivahvuuden kahdeksaan henkilöön. Kurssiohjaajina toimivat harrastuksessaan pisimmälle edenneet seuran jäsenet, Untamo Toivo yksi heistä. - Seuralla on valmius järjestää esimerkiksi agrologeille oma koulutusosionsa, jolloin kurssin kesto olisi esimerkiksi kaksi päivää, Untamo lupaa. Hänen oma yksityinen työpajansa sijaitsee sekin Korialla, erään liikerakennuksen kellaritiloissa. Työpajassaan hän viihtyy ja työskentelee syys- ja talvikauden aamusta iltamyöhään. Untamo Toivon kesäajan valtaa meripurjehdus. - Ensimmäisen purjeveneeni hankin vuonna Sen jälkeen, kahta kesää lukuun ottamatta, olen kaikki vapaa-aikani merellä viettänyt, Untamo myöntää. UT-Puunsorvaus Kaupallista sorvaustoimintaa varten Untamo Toivo perusti oman yrityksensä vuonna 2002, UT- Puunsorvaus -yhtiön. Yrityksen tuotteet ovat jaettavissa neljään pääryhmään: lautaset, kulhot, ruukut ja pikkusälä. Sälä-ryhmä koostuu pienistä pikareista, palloista ja rasioista. Jokaisessa tuoteryhmässä on kymmenittäin mielikuvituksen tuottamia variaatioita. Tuotteet valmistetaan tavanomaisista kotimaisista puulajeista, mutta myös vaahterasta, saarnista ja tammesta. Yrityksen asiakkaina ovat liikelaitokset, erilaiset järjestöt ja kilpaseurat, muun muassa Agrologien Liitto. Jatkuvassa asiakassuhteessa olevia yhteisöjä on jo yli 50. Agrologien Kesäpäiville UT-Puunsorvaus järjestää oman myyntinäyttelynsä, jossa voi lähemmin tutustua yrityksen tuotteisiin ja tehdä vaikka pikkuostoksia. Teksti ja kuvat Matti Värri 16 Agrologit 1/2009

17 Skuffis agrologer, agrologerna vid Yrkeshögskolan Novia Vid yrkeshögskolan Novia studerar de svenskspråkiga agrologerna i Finland. Utbildningsprogrammet flyttade år 2004 från Åbo till Ekenäs och ligger numera på Raseborgsvägen, där YH Novias campus finns. I dagsläget finns 70 stycken agrologstuderande inom utbildningsprogrammet i lantbruksnäringarna. Därtill kommer vuxenutbildning och distansstuderande som inte vistas i skolhuset dagligen. Som enskilt utbildningsprogram är det näst störst i Ekenäs. Vid campuset finns även utbildningar inom byggnadsbranschen, IT, automationsteknik, skogsbruk, miljöplanering och företagsekonomi. Campuset blev klart på hösten 2004 och på skolområdet finns förutom skolan också nybyggda internat för 110 studerande. Internatslägenheterna är alla utrustade med eget kök, toalett och internetanslutning finns tillgängligt i alla bostäder. Totalt studerar omkring 500 personer i Ekenäs. Utbildningsprogrammet har ett aktivt samarbete med Västankvarn försöksgård. Gården erbjuder bl.a möjligheter till slutarbetsexamensförsök och praktik. På försökssidan kan gården också visa upp växtodlingsförsök och analysmetoder. Besök vid försöksgården görs under studierna i samband med sommarkursen men också under praktisk introduktion i yrket, växtodlingskurser och djurpraktik. Västankvarn odlar 180 hektar åker och har en ladugård för 70 kor. Agrologstuderande vid Novia har också de senaste åren varit aktiva att åka utomlands på praktik. De vanligaste länderna har varit Sverige, USA, Kanada, Australien men också Tyskland, Island och Schweiz. Senaste år var hela elva studerande utomlands på praktik. I Finland är vanliga praktikplatser landsbygdsförvaltning, handel och rådgivning samt större gårdsföretag. Agrologstuderanden, även kallade Skuffare, har sin egen studerandeförening Skuffis elevkår r.f. Till föreningen kan alla agrologstuderanden bli medlemmar. Föreningen har sin egen studerandehalare och sina egna traditioner vid sidan om det övriga studielivet i Ekenäs. Vi skuffare ordnar bland annat en egen julfest, gulnäbbsintagning för nya studeranden och en agrologmiddag för utexaminerade agrologer. Därtill deltar skuffarna i ett flertal övriga studieevenemang under året tillsammans med andra studerandeföreningar och samarbetet med svenska agroforst vid Helsingfors universitet har också förbättrats under åren. Under året brukar en teknikresa ordnas till någon lantbruksmässa främst Kone- Agria och Kone- Forum men också Elmia Lantbruk i Sverige. Under resan brukar vi besöka några företag och gårdar med någon innovation eller speciell nisch. Även under andra årets sommarkurs, brukar också en sommarkursresa ingå som en del. Då bekantar sig studerande med någon del av Finland och det landskapets jordbruk och företag. Kursresorna riktar sig till olika regioner i landet, i år till Nyland och Tavastland. Under vecka åtta i år ordnade elevkåren en studieresa till Sverige. Där besökte vi företag, gårdar och Sveriges lantbruksuniversitet i Alnarp, där Lantmästarna studerar. Resan startade på söndagen den 15 februari med kvällsbåten från Åbo till Stockholm. Väl framme i Stockholm åkte vi först ner till Hölö där vi träffade Staffan Söderberg på Hellebygård. Han har konstruerat två steglösa traktorer redan på 70- och 80- talet och producerar kvalitetshö på 450 ha till hästägare. Resan fortsatte till Taxinge gods där vi serverades lunch. Taxinge ligger 60 kilometer väster om Stockholm och de hade lunch och café verksamhet i slottet. Den gamla spannmålsanläggningen hade byggts om till festlokal och rymde upp till 400 personer där konferenser, bolagsstämmor och större fester kunde ordnas. Därefter fortsatte resan söderut mot Västervik och Överum. Där bekantade vi oss under tisdagen med Överums bruk, där märkena Överum, Agrolux och Tive såmaskiner och gödselspridare tillverkas. Fabriken har utvidgat under det senaste året och hade nyanställt 60 personer under Resan fortsatte sedan västerut och söderut mot Halland och Halmstad. På onsdagen bekantade vi oss där med Sveriges största mjölkgård Wapnö, med eget mejeri och 1200 mjölkkor. Även här utvidgade gården och höll på med att utveckla mjölkproduktionen till 1400 kor. Gården brukar 1400 ha, varav hälften är ekologisk produktion. Efter lunch satte vi oss i bussen och startade söderut mot Skåne och företaget SW- seed som producerar och förädlar utsäde till ett flertal återförsäljare i norra Europa. Här fick vi en presentation om företaget, gården och dess verksamhet samt försök och en del om höstoljeväxter. Efter besöket körde vi några kilometer söderut för inkvartering och en presentation av Sveriges största miljöskandaler, BT-Kemi. Under torsdagen följde sedan resans höjdpunkt då SLU och Alnarp besöktes. Vi mottogs av Lantmästarnas PR-grupp som först visade oss Alnarps gods och driften på det. Universitetet odlar 400 ha själva och samarbetar om ytterligare 400 ha tillsammans med Borgeby gods och lantbruksällskapet i Skåne. Efter lunch på skolan fick vi se lantbruksmuséet på skolan och gå en rundvandring på skolområdet. Under rundvandringen besökte vi bland annat biblioteket som förvaltar en stor del av SLU:s totala forskningsmaterial, som allt finns tillgängligt för eleverna på skolan. På kvällen ordnades en traditionell middag i den renoverade ladugården på skolområdet. Där bjöds det på mat, dryck, festtraditioner och dans fram till småtimmarna. Många nya bekantskaper skapades och stämningen var verkligen på topp. Efter besöket på Alnarp var det sen dags att återvända till fosterlandet och på lördag morgon kunde vi åter stå på fast mark i Ekenäs. Ännu en givande del av studierna och många erfarenheter rikare, forsätter studierna i Ekenäs. Tack vare den goda andan och sammanhållningen, studieresorna och besöken bildar agrologutbildningen i Ekenäs en bra bas för kunniga och framåtsträvande agrologer. Skuffis elevkår på Rönneberga kullar utanför Landskrona i Skåne. Nya studiebostäder Mickel Nyström, vice ordförande, Skuffis elevkår r.f. 17

18 OAMK Luonnonvara-alan opiskelijat go to Germany Werderin kaupungissa sijaitseva viini-, marja- ja hedelmätila. Viinintuotantoa seitsemän hehtaamatkustaa järjestettiin Berliinissä maailman suurin maaja puutarhatalous sekä elintarvikemessu Grüne Woche, jonne myös meidän opintomatkamme suuntautui. Matka-Niinimäen henkilöstön avustuksella järjestimme myös vierailun kahdelle maatilalle, keskitysleirille, kuninkaalliseen puutarhaan ja Eberswalden yliopistoon, joka on meidän yhteistyökoulumme. Koska koulussamme järjestetään hortonomikoulutusta kahdessa koulutusohjelmassa, järjestimme ohjelmaa tasapuolisesti agrologeille ja hortonomeille. Grüne Woche Tänä vuonna messuilla oli näytteilleasettajia 54 maasta yhteensä Kiertämistä riitti, sillä halleja Berliinin messukeskuksessa oli reilut 50. Tapahtuman selvä pääpaino oli elintarvikkeissa, mutta onneksi myös eläimiä ja koneita oltiin saatu paikalle. Varsinkin hevosia oli tuotu näytteille yllättävän paljon. Yhteen halleista oli rakennettu esiintymiskenttä, jossa pidettiin näytöksiä hevosilla ja jopa lehmillä. Myöskin suomalaisia näytteilleasettajia oli Helsingin kaupungista lähtien. Allekirjoittaneen mielestä kiinnostavinta oli kuitenkin nautakarjatalouteen liittyvät pisteet, joista kiinnostavin oli Lelyn järjestämä pihattoesittely. Lely oli todella panostanut omaan asetelmaansa rakentamalla pienen kalustetun pihattonavetan oikeine lehmineen ja lypsyrobotteineen. Nähtiinpä paikalla myös kunnioitusta herättävä 1400-kiloinen Simmental-sonni. Vihreä viikko on ehdottomasti käymisen arvoinen tapahtuma, josta ei tarvitse lähteä nälkäisenä eikä janoisena. Oberhavel Bauernmarkt Oranienburgissa sijaitseva suuri kolmen tuotantokeskuksen maatila, joka on rakentanut yhden tilansa yhteyteen ympäri vuoden auki olevan markkinapaikan. Ilmeisesti markkinat ovat saksassa suuressa suosiossa, koska tilalla käy viikonloppuisin tekemässä kauppaa ja kuuntelemassa konsertteja vierasta. Tilalla on tuotannossa yhteensä 1600 peltohehtaaria, joissa viljellään maissia, rypsiä, viljaa ja heinää. Erikoista on se, että 90 % tilalla käytettävistä rehuista valmistetaan itse omista raakaaineista. Tilan kahdessa navetassa on yhteensä 450 lypsävää 8000 kilon keskituotoksella. Lypsyyn käytettiin Westfalian asemaa. Vuodessa maidontuotos on kolme miljoonaa kiloa, josta kiloa menee meijeriin juustoihin, 3000 kg päivässä jalostetaan tilalla erilaisiksi maitotuotteiksi, jotka myydään tilalta. Yhteensä tilalla on 1000 lehmää, jotka kiertävät vuoden kuluessa lypsy-, joutilas-, ja poikimisosastoilla. Poikivia, joiden vasikat pääsevät kasvamaan erilliseen kasvattamoon, on yhteensä 100 kerrallaan. Lehmien keskimääräinen pitoikä oli 8-10 vuotta. Nautojen lisäksi tilan tuotantoon kuului 600 emakkoa, jotka tekivät 25 porsimista päivässä. Porsaiden teurastusikä on 7-8 kuukautta. Jokainen emakko porsitettiin 7-14 kertaa, jonka jälkeen se teurastetaan tilan omassa teurastamossa. Myöskin jatkojalostus tehdään täysin omavaraisesti. Eikä kahta ilman kolmatta, nimittäin tilalla on myös 1500 Leghorn- kanaa, joiden munia myydään tilalla kerää itse- periaatteella. Tilan konekalustoa ei kyseisellä tuotantopaikalla ollut kuin ihka oikea suomalainen T-sarjan Valtra ja vanha Belarus perässään apevaunu. Työntekijöitä koko tilalla on 50 henkilöä. Obsthof Lindicke 18 Agrologit 1/2009

19 rilla, hedelmän ja marjantuotantoa 20 hehtaarilla, joista viisi hehtaaria omenaa, viisi hehtaaria kirsikkaa ja loput luumua ja omenaa. Suosituimpia ovat omenat, kirsikat ja luumut. Vaikkakin tuntuu siltä, että pinta-alat ovat pieniä, tulee satoa kiitettävästi, vaikka kyseessä onkin Euroopan pohjoisin viininviljelykaupunki. Esimerkiksi yhdellä hehtaarilla on 5000 omenapuuta ja vuodessa tuotetaan pulloa viiniä. Jokaista marjaa ja hedelmää on useita eri lajikkeita. Kävimme ostoksilla tilan myymälässä, jossa myydään itse jalostettuja tuotteita suoramyyntinä, mutta myös torimyyntiä on paljon. Viinin lisäksi myytiin hilloja, pikkupurtavaa ja tietenkin ihan tuoreita marjoja ja hedelmiä. Sadon aikana tila tarvitsee 12 työntekijää perheenjäsenten lisäksi. Myös vuokratraktoreita täytyy käyttää apuna. Tilan pellot ovat kevyttä maata ja niitä kastellaan yhteisen putkiston avulla, johon vesi pumpataan läheisestä Havel-joesta. Alueella harrastetaan ns. integroitua-kontrolloitua viljelyä, joka on tavanomaisen- ja luomuviljelyn välimuoto. Luomu ei kannata, koska lannasta on puutetta ja maa on vähäravinteista eli viljellään niin luonnonmukaisesti kuin vain niissä puitteissa on mahdollista. Kasvinsuojelu tehdään sekä kemiallisesti että mekaanisesti. Tuhoeläinten torjuntaan käytettiin petolintuja, joille tulee asettaa tähystyspaikkoja väh. 4 kpl/hehtaari. Toukokuussa Werderissä järjestetään suuri puun kukkimisjuhla, jossa on ollut kävijää viikonlopun aikana. Yksistään tältä tilalta menee viiniä kaupaksi litraa juhlan aikana. Tälläkin tilalla maatalouden tulevaisuus mietityttää. 220 hehtaarituki ei oikein riitä ja kilpailu on kovaa, mutta tähän mennessä on tultu toimeen. Eberswalden yliopisto Yksikkömme tekee yhteistyötä Eberswaldessa sijaitsevan oppilaitoksen kanssa. Yhteistyöhön kuuluu mm. vierailuita, kursseja ja tietenkin vaihto-opiskelua. Viimeksi syksyllä meillä oli vieraana kyseisen oppilaitoksen opettaja pitämässä kurssia. Oppilaitoksen pääpaino on metsässä ja puussa, mutta näihin liittyen on suuntautumisvaihtoehdot myös talouteen. Yhteensä koulutusohjelmia on 15, joissa opiskelijoita Kävimme tutustumassa koulun puuteknologiatiloihin, joissa heillä oli laitteet puunmuotoiluun. Koneisto oli nykyaikaista ja opiskelu tuntui olevan käytännönläheistä, mikä tietenkin on hyvä asia. Oppilailla on mahdollisuus käyttää koulun koneita kerran viikossa omiin projekteihin. Potsdam ja Sachsenhausen Jos käyt Oberhavelin tilalla, kannattaa myös vierailla lähellä olevassa Sachsenhausenin keskitysleirissä, joka oli natsisaksan suurin keskitysleiri. Suurimmillaan pinta-alaa oli 400 hehtaaria. Sachsenhausen ei ollut ns. kuolemanleiri, mutta siellä tehtiin kyseenalaisia kokeita uhrien ruumiilla. Vangit toimivat koekaniineina erilaisten kemikaalien ja lääkkeiden testauksessa, sekä armeijan kenkien koekäyttäjinä pitkillä marsseilla eri alustoilla. Sachsenhausenissa pantiin toimeksi myös maailman suurin rahaväärennys, kun natsit yrittivät kaataa Britannian talouden väärentämällä puntia ja dollareita. Näistä tapahtumista on myös tehty elokuva: Die Fälscher väärentäjät. Potsdamissa sijaitsee Kuningas Fredrik II Suuren kesäpalatsi Sanssouci. Jo itse palatsi on näkemisen arvoinen, mutta myös palatsin ympärillä oleva puutarha on komeaa katsottavaa. Harmi sinänsä, että kävimme paikalla talvella, koska kesällä näky olisi vielä vaikuttavampi. Kuningas Fredrik on haudattuna palatsin viereen, omasta tahdostaan, koiriensa viereen. Erikoista on myös se, että hänen haudalleen ei viedä kukkia vaan perunoita. Palatsi on UNESCO:n maailmanperintölistalla. Teksti Juho Lappi Kuvat Tauno Paakkari Aktiivi ATK-ohjelmat Helppokäyttöisiä - Selkeitä - Monipuolisia Vuoden 2009 uutuusversiot!!! * Kirjanpito alv 22% - Uusi yhdenkertainen tositteiden kirjausmenetelmä - Automaattinen alv-laskenta, myös korjauseristä - Välitilinpäätös, tuloksen suunnittelu, verolaskenta - Verolomaketulosteet, myös sähköiset lomakkeet - Mahdollisuus myös kahdenkertaiseen kirjanpitoon, esim. Oy, Ky, Osk, toiminimi, tiekunta, yhdistys * Laskutus alv 22% - Lähete, lasku, karhu, varastoseuranta, tilastot - Plussa-versiossa (220 +alv 22%) lisäksi ryhmälaskutus, sähköinen laskutus sekä mm. tukkurien hinnastosiirrot * Palkanlaskenta alv 22% - Tunti-, kuukausi- ja urakkapalkat, palkkalaskelmat * Peltoviljely alv 22% Lohkokirjanpito, viljelysuunnitelma, lannoiteoptimointi, 102B-lomaketulostus, kalkitussuunnitelma, katelaskenta ym. - ympäristötukiehtojen mukaiset ravinnelaskelmat - lisätoimenpiteet vakiovarusteena: Ravinnetase ja toimenpidesuunnitelma, typpilannoituksen tarkentavähennetyn lannoituksen ravinnetasot, minen, 5 v. viljelysuunnitelma (viljelyn monipuolistaminen) * Karttaohjelma 95 + alv 22% - Pohjaksi Vipu-digikartat tai skannatut ilmakuvat - Lohkojen piirto, pinta-alojen ja etäisyyksien mittaus Myynti: Valmistaja, myynti ja tukipalvelu: DATATECH OY Puh

20 Jäsenet arvostavat lehtietuja Tein huhtikuussa 2008 nykyisille jäsenille Webropolilla sähköisen järjestökyselyn osana kehittämissuunnitelmaa. Kyselyssä selvitin mm. Agrologien Liittoon liittymistapaa, jäsenetujen tunnettuutta, käyttöä ja arviointia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jäsenten tiedonsaantia Agrologien Liitosta, jäseneksi tulotapaa, Agrologien Liiton nykyisten jäsenpalvelujen tunnettuutta, jäsenpalvelujen käyttöä, jäsenten arvioita tarjolla olevista jäsenpalveluista, jäsenpalveluja käyttäneiden arvioita käyttämistään palveluista, toiveita uusista jäsenpalveluista, jäsenten sähköpostin käyttöä ja jäsenille mieluisinta tavoittamistapaa. Lähetin järjestökyselyn sähköpostilla 2620 jäsenelle. Kyselyn sai siis noin 65,5 % jäsenistä. Kyselyyn vastasi 992 jäsentä (vastausprosentti 37,9). Lämmin kiitos kaikille vastanneille, sillä vastauslomake ei ollut niitä yksinkertaisimpia! Kyselyyn vastanneista 38,8 % kuului ikäryhmään vuotta. Toiseksi eniten (34,5 %) kuului ikäryhmään vuotta. Alle 30-vuotiaiden osuus oli ilahduttavan suuri, 17,6 %. Yli 66-vuotiaat (9,1 %) ovat aliedustettuna, sillä vanhimmilla jäsenillä sähköpostiosoite ei ole niin yleinen kuin nuoremmilla. Vastanneista 39,9 % oli naisia ja 60,1 % miehiä. Naisten osuus vastaajista oli selkeästi korkeampi kuin heidän osuutensa jäsenistä (26,2 %). Ammattijakauma oli monipuolinen. Ansiotyössä oli 38,8 %, yrittäjänä 23,6 %, yrittäjänä ja ansiotyössä 12,8 %, eläkkeellä 11,5 %, opiskelijana 7,0 %, ryhmässä muu 4,4 % ja työttömänä 1,5 %. Ensi kosketus liittoon opinahjossa Valtaosa (66,5 %) nykyisistä jäsenistä oli saanut tiedon Agrologien Liiton olemassaolosta opiskelupaikassaan liiton esittelystä. Seuraavaksi tärkein tietolähde oli opiskelukaverit (7,7 %). Vaikka jäsenmarkkinoinnin pitäisi olla liiton jäsenyhdistysten tärkeä tehtävä, ainoastaan 1,8 % vastanneista sai tiedon liiton olemassaolosta jäsenyhdistyksen järjestämästä esittelytilaisuudesta. Lähes saman tehoisia tiedonjakoväyliä olivat liiton www-sivut (1,5 %) ja Maatalouskalenterin yhteyshakemisto (1,4 %). Tärkeimmät jäsenyyspäätökseen johtaneet tekijät olivat liiton jäsentarjouskirje (26,7 %) ja jäsentarjous liiton esittelytilaisuudessa (25,7 %). Muilla tavoin jäseneksi liittyi 13,8 %, maakunnallisen yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa 12,3 %, jäsenesitteen pohjalta 9,8 % ja netissä 9,3 %. Agrologit-lehti tunnetuin Agrologien Liitolla on 14 yrittäjäjäsenille, 20 palkansaajajäsenille ja opiskelijoille soveltuvaa jäsenetua. Koska Agrologien Liiton markkinointi perustuu hyvin vahvasti tarjottaviin jäsenetuihin, kartoitettiin järjestökyselyssä nykyisten jäsenetujen ja palvelujen tunnettuutta. Tunnetuin jäsenetu oli luonnollisesti jokaiselle jäsenelle lähetettävä Agrologit-lehti (99,8 %). Ylläs-Agrolan lomaviikot tunnettiin seuraavaksi parhaiten (95,4 %). Mahdollisuuden tilata Käytännön Maamies-lehti jäsenetuhintaan tiesi hyvin 51,9 % vastaajista ja siitä tietoisia oli 43,2 % (yhteensä 95,1 %). Jäsenten voi sanoa tuntevan Agrologien Liiton jäsenedut kohtalaisen hyvin ja taloudelliselta merkitykseltään merkittävimmät jäsenedut aika hyvin. Palkkatyössä oleville jäsenille voisi markkinoida laajennetun koulukuntajäsenyyden etuja tehokkaammin, sillä niiden tunnettuus oli heikointa. On tietysti huomattava, että nämä edut eivät yrittäjäjäseniä kiinnosta ollenkaan. Lehtiedut käytetyimpiä ja arvostetuimpia Nykyisistä jäseneduista luonnollisesti käytetyin oli kaikille jäsenille postitettava Agrologit-lehti (käyttö säännöllisesti tai usein 96,1 %). Käytännön Maamies-lehden jäsenetua käytettiin seuraavaksi eniten (41,9 %). Muiden jäsenetujen käyttö oli selvästi vähäisempää. KMVet-lehden tilaajaetu ,0 % Työttömyysturva Maa, meri- ja metsäalojen työttömyyskassassa... 15,7 % Palkkatiedotus ,4 % Näyttelyalennukset ,6 % Merkkipäiväpalvelu ,2 % Kuuhanmäen lomapaikka ,1 % Ylläs-Agrolan lomaviikot ,8 % Jatkuva matka- ja matkustajavakuutus** ,4 % Työnvälitys ,9 % Vapaa-ajan tapaturmavakuutus**.... 2,5 % Opintomatkat ,0 % Työsuhdeasioiden neuvonta* ,2 % Polttoainealennus Shell-huoltoasemalle ,0 % Alennus Lomayhtymän paikkoihin... 0,8 % Oikeusturva- ja vastuuvakuutus*.... 0,8 % Toivo Taavitsaisen stipendi (vain opiskelijoille) ,7 % Agrologien kielistipendi ,3 % Kasvinsuojeluruiskun testausalennuksen käyttötieto puuttuu, sillä se oli jäänyt tässä kohtaa kysymättä. *Etu vain laajennettuun koulukuntajäsenyyteen liittyneille **Etu vain laajennettuun koulukuntajäsenyyteen liittyneille tai vakuutusedun valinneille opiskelijoille Jäsenetujen käyttö on hyvin hajaantunutta. Palkansaajat käyttävät työttömyyskassaa ja palkkatiedotusta hyväkseen. KM-lehtiedut olivat viljelijöille tarpeellisimmat. 20 Agrologit 1/2009

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen Mutkatonta molemmille osapuolille Mediapolis 24.4.2014 Anna Hurmalainen Muutama sana meistä Moniverso on toiminut yli 10 vuotta. Osuuskunta, jossa on 7 jäsentä, Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Toimisto

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot