Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Yritysasiantuntijoiden tapaaminen klo

Transkriptio

1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Yritysasiantuntijoiden tapaaminen klo Maaseudun kehittämisen kevätpäivät Hämeenlinna Maa- ja metsätalousministeriö Maaseudun kehittämisyksikkö Sivu 1

2 Maaseutuohjelma yritystä investoi maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen maatilaa investoi taloudellisen toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle mikroyritystä investoi perustamiseen ja kehittämiseen Yhteensä yritystä investoi maaseutuun. Sivu 2

3 Maaseutuohjelma TOP 5 tuetut liiketoiminta-alueet: Nro 1: Majoitus- ja ravitsemistoiminta Nro 2: Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Nro 3: Metsätalous- ja puunkorjuu & sahatavara Nro 4: Urheilu- sekä huvi- ja virkistystoiminta Nro 5: Metallituotteiden valmistus Sivu 3

4 Maaseutuohjelma % yritysrahoituksesta kohdistui yritysten investointeihin 8 % yritysrahoituksesta kohdistui uusien työntekijöiden palkkaamiseen 7 % yritysrahoituksesta kohdistui yritysten kehittämiseen Sivu 4

5 Tukikelpoinen maaseutualue 8. VALITTUJEN TOIMENPITEIDEN KUVAUS Kuvaus yleisistä ehdoista, joita sovelletaan useampaan kuin yhteen toimenpiteeseen, mukaan lukien tarvittaessa maaseutualueen, lähtötilanteiden, täydentävien ehtojen, rahoitusvälineidensuunnitellun käytön, ennakkojen suunnitellun käytön ja investointeja koskevien yhteisten sääntöjen määrittely, myös asetuksen (EU) N:o 1305/ ja 46 artiklan säännökset Maaseutualue Toimenpiteessä M01 koulutus voi kohdentua ja toimenpiteen M04 alatoimenpiteessä 4.2 elintarvikkeiden valmistuksen (Non-Annex I) osalta sekä toimenpiteen M06 alatoimenpiteissä 6.2 ja 6.4 maaseudun yritysten rahoitusta voidaan myöntää vain mikroyrityksille ja pienille yrityksille, jotka sijaitsevat ohjelmatasolla määritellyllä maaseutualueella. Maaseutualuerajaukset on valmisteltu laajassa alueellisessa yhteistyössä, ne on käsitelty ohjelman seurantakomiteassa ja aluemääritys karttakuvauksena on tuen hakijoiden nähtävissä maaseutu.fi -internetsivuilla sekä jokaisen ELYkeskuksen internetsivuilla. Ohjelman harkinnanvarainen rahoitus painottuu ydin- ja harvaan asutulle maaseutualueelle (Liitteet: Maaseutualueet ELY-keskuksittain ja aluesuunnitelmien tiivistelmä). ELY-keskusten valmistelemissa maaseutualuemäärityksissä on hyödynnetty koko maan kattavia paikkatietoaineistoja. Suomen ympäristökeskus ylläpitää yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR), johon on koottu aikasarjaa 250x250 metrin ruudukkoon koko maasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ruututietokantaan sekä väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. Ruutupohjaiset tietoaineistot mahdollistavat hallinnollisista rajoista riippumattoman luokituksen, johon voidaan liittää muita hallinnollisista rajoista riippumattomia tietoaineistoja. Kaupunki-maaseutuluokituksen aineisto on vapaasti ladattavana aineistona OIVA-palvelussa. Sivu 5

6 Uusi kaupunki-maaseutu -luokitus ALUELUOKAT (7-portainen) Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu ALUELUOKAT (4-portainen = kuntapohjainen luokittelu) Kaupunki Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu ELY-keskusten vuosiraporteista poimittua: Pisteytysjärjestelmä valintajaksoin osoittautui toimivaksi. Hankkeiden pisteytyksessä ei tullut esille ongelmakohtia. Valintakriteerit toimivat tarkoituksenmukaisella tavalla valtaosassa tapauksista. Sivu 6

7 Uusi kaupunki-maaseutu -luokitus Sivu 7

8 Maaseudun yritystuen valintaperusteet Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen (alatoimenpide M04.2) 3 pistettä Harvaan asuttu maaseutu tai ydinmaaseutu 2 pistettä Muu maaseutualue, jonka ELY-keskus on alueellisesti määrittänyt 1 pistettä Maaseutualueen ulkopuolinen alue, jonka ELY keskus on määritellyt (koskee vain maataloustuotteita jalostavia pk-yrityksiä ja maatalousyrityksiä) Yrityksen perustamistuki (alatoimenpide M06.2) 3 pistettä Harvaan asuttu maaseutu 2 pistettä Ydinmaaseutu 1 pistettä Muu maaseutualue, jonka ELY keskus on määritellyt Yrityksen investointituki (alatoimenpide 6.4.) 3 pistettä Harvaan asuttu maaseutu tai ydinmaaseutu 2 pistettä Muu maaseutualue, jonka ELY-keskus on määritellyt 1 pistettä Maaseutualueen ulkopuolinen alue, jonka ELY-keskus on määritellyt (maatalousyritykset) Sivu 8

9 Uusi kaupunki-maaseutu luokitus Alueluokituksen käyttäminen maaseudun yritystukea koskevien hakemusten 1) pisteytyksessä ja 2) tuettujen hankkeiden tilastoinnissa: ArcGis-karttapalvelu a26b8d17e24902 Kaupunki-maaseutu-luokituksen kuvaus FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/ Kaupunkimaaseutu_luokitus/Alueluokkien_kuvaukset ELY-keskusalueittain määritelty tukikelpoinen maaseutualue Sivu 9

10 Maaseutuohjelman vaikuttavuusindikaattorit Maaseutuohjelman vaikuttavuusindikaattorit julkaistaan ja tiedot päivitetään säännöllisesti Luonnonvarakeskuksen (LUKE) verkkosivuille: Osaaminen, tutkimus ja kehittäminen Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetyt varat maaseudulla Maaseudun yritystoiminta ja elämänlaatu Kasvavien maaseutuyritysten osuus Maaseutuyritysten toimialajakauma Työllisyys maaseutualueilla Monialaiset maatilat Maaseutuyritysten lukumäärä Henkilöstön määrä maaseutuyrityksissä Maaseutuyritysten liikevaihto Maatalousrakentamisen ja muun yritystoiminnan rakennuslupien määrä Laadukas ruoka ja eläinten hyvinvointi Luomualan elintarvikeyritysten lukumäärä Elintarvikkeiden suoramyyntiä ja jalostusta harjoittavien maatilojen lukumäärä Elintarvikeyritysten lukumäärä Tilastokeskus on parhaillaan laatimassa mm. tilastoa kasvavista maaseutuyrityksistä uudella kaupunki-maaseutuluokituksella Sivu 10

11 Pk-yritysten merkitys työllistäjinä Sivu 11 Lähde:

12 Yrittäjyyden kehitys Suomessa Suomen luokkarakenne Yrittäjät 21 % 9 % Johtajat 9 % 7 % Työnjohtajat 8 % 9 % Asiantuntijat 2 % 10 % Ammattitaitoiset työntekijät 20 % 27 % Muut työntekijät 40 % 38 % Yhteensä 100 % 100 % Yrittäjäväestön rakenne on ratkaisevasti muuttunut siksikin, että maanviljelijöiden määrä on romahtanut. Sivu 12

13 EU:n inhimillisen kehityksen indeksi cy/sources/docgener/panorama/ pdf/mag53/mag53_en.pdf Sivu 13

14 Innovaatiot ja yhteistyö maaseutuohjelman läpileikkaavana teemana Maaseutuohjelmassa ei ole erikseen määritelty, mitä innovaatiolla tarkoitetaan. - teknologinen kehitys ja rakenteelliset olosuhteen ovat erilaisia alueesta riippuen - se mikä on uutta jollakin alueella tai jollekin yritykselle ei välttämättä ole uutta toisella alueella tai toiselle yritykselle - tuotteen tai palvelun määritteleminen innovaatioksi tai innovatiiviseksi edellyttää, että tuote tai palvelu on uusi ja käyttökelpoinen (tätä ei voida etukäteen tietää) - innovaatiohakuisuus edellyttää riskin ottamista - tavoitteena on onnistuminen mutta tuen maksamista ei estä se, että uusi tuote tai palvelu ei onnistuisikaan ensiyrityksellä - maaseudun yritystuen toimenpiteet kannustavat innovatiivisuutta ja uusiin asioihin tarttumista - valintakriteerit tukevat innovatiivisten avausten tunnistamista näkemyksellisyys tulevaisuudesta - lisäksi valintakriteerit tukevat yhteistyön tunnistamista - yritysten verkostoituminen, jonka avulla eri taustoista tuleva ja tieto ja osaaminen kohtaavat - ulkopuolisen asiantuntemuksen hankkiminen tiedontuottajaorganisaatioilta keskeistä - yrityskohtainen tuki kohdentuu yleensä innovaatioiden synnyttämiseen yritysten sisällä suljetusti - suljetun innovaation vastakohtana on avoimen innovaation prosessi, jolle ominaista avoimet rajapinnat, käyttäjälähtöisyys, verkottuminen uuden tiedon ja osaamisen hankkimiseksi - avoin, julkinen innovaatio ei tarkoita sitä, etteikö sen varaan voitaisi rakentaa liiketoimintaa Sivu 14

15 Maaseudun yritystukea koskevat ELYtulossopimusmittarit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla saavutettuja tuloksia mitataan maaseudun yritystuen osalta kahdella ELY-tulossopimusmittarilla: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: yritykset ja elinkeinot Tavoite 3: Elinkeinoelämä monipuolistuu ja kansainvälistyy ja sen kilpailukyky kasvaa 1) Eri toimenpiteiden kautta syntyneiden yritysten määrä: Maaseutuohjelma, Rakennerahastot sekä kansalliset toimet (lkm). 2) Yritysten investoinnit t&k-työhön lkm: Tekesin, ELY-keskusten yritystukihakemukset sekä maaseuturahaston ja kala- ja meritalousrahaston yrityshankkeet. Maaseudun innovatiivisten yritysten ja niiden aikaansaannosten näkyvyyden lisääminen tärkeää! Sivu 15

16 Yritysten investoinnit tutkimus- ja kehitystyöhön (T&K) Yrityksen perustamistuki - uuden liiketoiminnan synnyttäminen - toimivan liiketoiminnan uudistaminen, parantaminen ja tehostaminen uusilla tavoilla, uusien käyttötarkoituksien ja innovaatioiden eli markkinoiden synnyttäminen, asiakasrajapintojen tunnistaminen - uusien toimintamallinen ja -konseptien luominen muuttaa yrityksen toimintaa huomattavissa määrin - uuden tiedon ja osaamisen saavuttaminen, uuden omaksuminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa - kokeilukulttuurin edistäminen maaseudulla - yrityksen perustamistuki sisältää monia tutkimus- ja kehitystyöhön luettavissa olevia elementtejä (tukea ei kuitenkaan ole kytketty etukäteen mihinkään investointeihin) Innovoinnin perustana on sitä tukeva kulttuuri. Innovaatiotoiminta voi herättää epävarmuutta, ristiriitoja, pelkoa ja jopa konflikteja. Näiden nähdään olevan innovaatioiden edellytys, sillä yleisen konsensukseen pyrkiminen ei auta löytämään uusia näkökulmia. Maaseuturahaston tuista uusiin avauksiin maaseudulla tähtäävä uusi tukimuoto yrityksen perustamistuki on herättänyt hämmennystä. Tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon, että monimutkaisten järjestelmien piirissä työskenteleminen edellyttää monimutkaisuuden tuomaan epävarmuuden sietämistä. Tuen luonne on sellainen, että se mahdollistaa innovatiivisten ja uusien näkökulmien syntymisen. Yrityksen perustamistuen myöntäminen tapahtuu ELY-keskusverkostossa, jonka vastuulla huolehtia siitä, että tukea myönnettäessä otetaan maaseutuohjelman lisäksi huomioon oman alueen lähtökohdat. Sivu 16

17 Yrityksen perustamistuen myöntämisen peruslähtökohdat Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014 Johdanto-osan 5 perustelukappale: (5) Asetuksen (EU) N:o 1305/ artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa liiketoimintasuunnitelmassa olisi oltava riittävästi elementtejä, jotta valitun toimen tavoitteiden saavuttaminen voidaan arvioida. 5 artikla - Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 1. Asetuksen (EU) N:o 1305/ artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa liiketoimintasuunnitelmassa on kuvattava vähintään seuraavia: b) Kun kyseessä on yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla: i) tukea hakevan henkilön tai mikro- tai pienyrityksen taloudellinen lähtötilanne; ii) henkilön, tilan tai mikro- tai pienyrityksen uusien toimintojen kehittämisen välietapit ja tavoitteet; iii) yksityiskohtaiset tiedot henkilön, tilan tai mikro- tai pienyrityksen toimintojen kehittämiseksi tarvittavista toimista, kuten investoinneista, koulutuksesta tai neuvonnasta. Sivu 17

18 Yritysten investoinnit tutkimus- ja kehitystyöhön (T&K) Yrityksen investointituki Yrityksen investointitukea sisältävien toimenpiteen tavoitteena on maataloustuotteita jalostavien pkyritysten ja elintarvikkeita valmistavien sekä muilla toimialoilla toimivien pienten yritysten kehittäminen. Maaseudun yritystuella voidaan tukea aineellisia ja aineettomia investointeja. EIP-hankkeen osana voidaan (yritystuella) tukea maataloustuotteiden jalostusta, kaupan pitämistä ja kehittämistä koskevia innovaatiohakuisia investointeja korkeammalla tukitasolla. - toteutettavuustutkimukset (koskien aineellisia investointeja) - nykyteknologian käyttöön ottaminen - uuden teknologian käyttöön ottaminen - tietokoneohjelmistojen kehittäminen - uusi tuote - uusi palvelu - uusi tuotantomenetelmä - uudenlaisten arvoketjujen luominen Sivu 18

19 Tutkimus- ja kehitystoiminta Lisätietoa: Tutkimus- ja kehittämistoiminta Indikaattorin kuvaus Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. Tutkimustiedon merkitys yhteiskunnan ja talouden kehittämisessä on jatkuvasti kasvanut. Tämä osaltaan lisää yhteistyön ja verkottumisen merkitystä niin julkisen ja yksityisen sektorin välillä kuin sektorien sisällä. Tieto ja osaaminen eri muodoissaan ovat tulleet talouden globaalistumisen ja kansainvälistymiskehityksen myötä yhteiskuntien kehityksen avaintekijöiksi, mikä osaltaan heijastuu tutkimuspanostusten johdonmukaisena kasvuna. Taloudellisen kasvun lisäksi toimiva ja tehokas kansallinen innovaatiojärjestelmä nähdään yhä keskeisempänä tekijänä myös sosiaalisen hyvinvoinnin luomisessa. Laaja-alaisena kokonaisuutena Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta muodostuu uuden tiedon ja osaamisen tuottajista, niiden hyödyntäjistä sekä näiden välisistä moninaisista vuorovaikutussuhteista. Laaja-alainen innovaatiopolitiikka tukee eri politiikkasektoreiden uudistumista innovaatiotoiminnan keinoin. Vaikutukset näkyvät niin sosiaali- ja terveyssektorilla, energiaja liikennealalla kuin tietoyhteiskunnan, koulutuksen ja alueiden kehityksessä. Yhteiskunnallisten ongelmien monialaisuus edellyttää nykyjään monitieteistä ja tieteiden välistä tutkimusta. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tavoitteena on turvata kestävä ja tasapainoinen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys Suomessa. Talouskasvun ja hyvinvoinnin lisääminen edellyttääkin innovaatioihin perustuvaa, kestävästi suunnattua tuottavuuden parantamista. Tavoitteen toteutumisen edellytyksiä ovat korkea työllisyys ja tuottavuus sekä hyvä kansainvälinen kilpailukyky. Sivu 19

20 Tutkimus- ja kehitystoiminta Sivu 20

21 Kulutus luo mahdollisuuksia Esimerkiksi lihan ja maidon kulutuksen ennustetaan nousevan 125 % vuoteen 2030 mennessä. (Lähde: Fast Company November 2015) Yritysten tulisi miettiä ja yrityksiä tulisi kannustaa miettimään, miten ne voivat vaikuttaa toiminnallaan tuotteiden ja palveluiden lisäksi kokonaisuuteen, kuten kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Lisäksi yritysten tulisi viestiä paremmin toiminnastaan ja sen laajemmista vaikutuksista, sillä ihmiset haluavat kuvitella tekevänsä hyvin, kun he ostavat ympäristöystävällisiä tuotteita. Sivu 21

22 Ekoinnovaatiot 2013 Sivu 22

23 Maaseutuohjelman määrälliset tavoitteet Tavoite hlö 7000 tilaa 2700 tilaa Koulutukseen osallistuneet henkilöt Investointitukea saaneet maatilat Nuorten viljelijöiden aloitustukea saaneet Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen, markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen investoineet yritykset Eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneet maatilat Neuvontaa saaneet maatilat Ympäristö- ja ilmastotoimiin sitoutuminen Luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutuminen Yritysten perustaminen ja toiminnan kehittäminen Luodut työpaikat Hankeet - palveluiden ja kylien kehittäminen 3500 hanketta - laajakaistahankkeet 100 hanketta - yhteistyötoimet 310 hanketta 550 yritystä 4500 tilaa tilaa 83 % käytössä olevasta maatalousmaasta 16 % käytössä olevasta maatalousmaasta 6000 yritystä 5700 työpaikkaa Sivu 23

24 Työttömyysaste 2014 Sivu 24

25 Maaseutuohjelman tavoitteet: Case Itä-Suomi Maataloustuotteiden jalostukseen investoineet yritykset kpl Alueen ohjeellinen tavoite Ohjelman tavoite josta Leaderin osuus Leader % Pohjois-Savon ELY-keskus yritystä 9 % Pohjois-Karjalan ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Yhteensä kpl Osuus ohjelman tavoitteesta % 17 % 21 % Yritysten perustaminen ja toiminnan kehittäminen, kpl Alueen ohjeellinen tavoite Ohjelman tavoite josta Leaderin osuus Leader % Pohjois-Savon ELY-keskus yritystä 8 % Pohjois-Karjalan ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Yhteensä kpl Osuus ohjelman tavoitteesta % 17 % 21 % Luodut työpaikat, kpl Alueen ohjeellinen tavoite Ohjelman tavoite josta Leaderin osuus Leader % Pohjois-Savon ELY-keskus työpaikkaa 30 % Pohjois-Karjalan ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Yhteensä kpl Osuus ohjelman tavoitteesta % 16 % 20 % Sivu 25

26 Monialaiset maatilat Case Itä-Suomi 2013 Monialaiset maatilat Työpaikat yritystoiminnassa Työpaikkoja keskimäärin Etelä-Savon ELY ,68 Pohjois-Savon ELY ,79 Pohjois-Karjalan ELY ,64 Yhteensä ,72 Manner-Suomi ,76 Osuus % 17 % 16 % 2013 Viljelijät ja yhtymien osakkaat % Perheenjäsenet % Palkatut % Yhteensä Etelä-Savon ELY % % % Pohjois-Savon ELY % % % Pohjois-Karjalan ELY % % % Yhteensä Osuus % 53 % 22 % 25 % 100 % Sivu 26

27 Monialaisten maatilojen kehittäminen Maaseudun toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja luo haasteita maatilojen ja muiden maaseudulla toimivien yritysten toimintatapoihin, strategioihin ja menestymiseen. Suomalaisilta maatila- ja maaseutuyrityksiltä odotetaan tulevaisuudessa yhä parempaa kilpailukykyä ja tehokuutta vastuullisella tavalla toteutettuna. Menestyäkseen maaseudun yrittäjien on kyettävä tunnistamaan uusia mahdollisuuksia ja heillä on oltava myös taitoa tarttua tarjoutuviin tilaisuuksiin. Maaseutuyrittäjyyden yrityskenttä on muuttunut. Ero maatalousyrittäjyyden ja muun yrittäjyyden välillä on kaventumassa myös yritystasolla. Hyväkuntoisten menestyjät" ja "ongelmien kanssa painiskelevat. Hyväkuntoisten menestyjien tunnuspiirteitä: monialaiset nuoret peltopinta-alaltaan suurta maatalousyritystä edustavat töitään tehostavat töitään ulkopuoliselle työvoimalle jakavat vähintään kahden yrittäjäperheen jäsenen voimin työskentelevät Lisätietoa: Muuttuva ja menestyvä maaseutuyrittäjyys MTT Raportti Sivu 27

28 Klusterianalyysi työllisyydestä 2013 Sivu 28

29 Kehittämisteemoja Biotalous Digitaalinen talous Ruokahävikki Vähähiilisyys Kansainvälistyminen Sivu 29

30 Kehittämisteemoja Digitaalinen talous Digitalisaatio yksi aikakautemme suurimmista muutosvoimista Suomessa digi-alat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Maakunta-Suomen elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään. Panostukset erityisesti perinteisille aloille ovat tärkeitä, koska digi-panokset voivat alentaa tuotteiden ja palveluiden yksikkökustannuksia jopa 50 %. Tuottavuusloikka on siis tätä kautta toteuttavissa ja samalla talouskasvu vauhdittuu, kun laaja yritysjoukko pääsee Internetin kautta globaalitalouteen. Maaseutuohjelman mahdollistaa liiketoiminnan uudistamisen digitalisaation avulla. - Yrityksen perustamistuki - Yrityksen investointituki Maa- ja metsätalousministeriön muistio koskien aineettomia investointeja digitalisaatio Sivu 30

31 Kehittämisteemoja Digitaalinen talous Tilannekuvaa ELY-keskusten vuosiraporttien pohjalta: Digitalisaatio tulee koskettamaan tavalla tai toisella lähes kaikkia yrityksiä. Teolliselta internetiltä odotetaan voimakasta kasvua alueen toimintaympäristössä. Aineettomien investointien määrä hakemuksissa on selvästi lisääntynyt. Maaseudun toimialarakenteen monipuolistaminen on keskeinen maaseutuohjelman tavoite. Maaseutuohjelman mahdollisuuksia ovat hyödyntäneet myös toimialat, jotka eivät perinteisesti ole olleet yritysrahoituksen hakijoina. Kasvua on haettu myös uusilta liiketoiminta-alueilta kuten peliala ja mobiiliaplikaatiot, älykkäät pakkaukset ja 3D-tulostus. Perustamistukea ovat hakeneet mm. ICT-yritykset. Sivu 31

32 The magri Design Toolkit The magri Design Toolkit is a collection of instructions, tools, and stories to help develop and scale mobile agriculture products by applying a user-centered design approach. Many magri services that have launched in emerging markets have suffered from low user adoption, despite coming from leading mobile network operators and value-added service (VAS) providers. This toolkit is one of the outcomes of a partnership between the GSMA magri Programme and frog, and provides operational guidance on how to bring the usercentred design approach into the product development process to better connect magri services with the needs of farmers and other key actors in the ecosystem. Sivu 32

33 Kehittämisteemoja Biotalous Tilannekuvaa ELY-keskusten vuosiraporttien pohjalta: Investointitukea on haettu maataloustuotteiden jalostukseen esim. marjanjalostus, gluteiinittomat kauratuotteet, juomat, hunaja, liha, kuituhampun jatkojalostaminen sekä luomu- ja muut erikoistuotteet luotuotteissa nähdään olevan kasvupotentiaalia elintarvikealaa varjostavat Venäjän kaupan rajoitteet etenkin maito- ja lihatuotteiden osalta Ruokahävikki - Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ruokahävikkitarkastus Suomeen - ruokahävikin määrittelyn erilaiset lähestymistavat - ruokahävikki alkutuotannossa, jalostusvaiheessa ja kulutusvaiheessa resurssitehokkuus Ruokamatkailu - Valitseeko matkailija lähiruokaa lautaselleen? - Lähiruoan markkinointia ja tarjontaa on syytä räätälöidä erilaisille matkailijatyypeille siinä missä muitakin matkailutuotteita. - Ruuan vienti - kärkihanke - arktisuudesta apua vientiin Sivu 33

34 Kehittämisteemoja Selvitys ruuan kotimaisuudesta kunnissa Lähiruoan käyttöä rajoittavia tekijöitä ovat mm.: TUOTEKETJUUN LIITTYVÄT TEKIJÄT Saatavuus Toimitusten koko Esikäsittelyn puute Toimitusvarmuus Hygieniatekijät Ei riittävästi tuottajia (esim. marjat, hedelmät) Tuotantokapasiteetti Saatavilla olevat tuotteet vähenevät (yrittäjät ikääntyvät, toiminnan jatkajia ei löydy) Maakunnan tuotannon rajallisuus MUUT TEKIJÄT Hinta Yrittäjät eivät ole verkostoituneet Sivu 34

35 Kehittämisteemoja Selvitys ruuan kotimaisuudesta kunnissa Kasvisten kotimaisuusaste, y=vastanneiden lkm JUUREKSET VIHANNEKSET PERUNA SIENET MARJAT HEDELMÄT PALKOKASVIT tyhjiä alle 10% 10-30% 31-50% 51-70% 71-90% yli 90% Sivu 35

36 Kehittämisteemoja Selvitys ruuan kotimaisuudesta kunnissa 50% Oman maakunnan elintarvikkeiden osuus % 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Keskiarvo kunnista Sivu 36

37 Kehittämisteemoja Vähähiilisyys Tuotantorakennusten uusiokäyttö maaseudulla -opas sio_mmm_msv_uuma_esfi_b5.pdf Tyhjät tilat Näkökulmia ja keinoja olemassa olevan rakennuskannan uusiokäyttöön, Hella Hernberg, Vähähiilisyysviestintä ERI-rahastoissa MMM ja TEM:n yhteishanke, jossa tuotetaan aineistoa tuen hakijoille ja hankekäsittelijöille. Kiinteät biopolttoaineet Kysymys komissiolle jätetty (State Aid Wiki) Yleinen ryhmäpoikkeusasetus Article 41 - Aid to solid biofuels and bio liquids - scope Sivu 37

38 Kehittämisteemoja Vähähiilisyys Energiatuki (TEM) Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatuen myöntämisestä Helsinki Kesäkuu 2015 (TEM/1117/ /2015 Vain virkakäyttöön) Maatilojen yhteyteen toteutettavilla hankkeilla tarkoitetaan suoraan maatilan elinkeinoon liittyvää toimintaa tai fyysisesti maatiloille sijoittuvia hankkeita. Tukea voidaan kuitenkin myöntää, jos seuraavat kumulatiiviset ehdot täyttyvät: yrityksen liiketoiminta on muu kuin maatalous yritystä ei ole perustettu kiertämään edellistä kohtaa tuotettava energia käytetään muualla kuin maatilalla Lisäksi maatilojen yhteyteen toteutettavien hankkeiden osalta on tärkeää selvittää, onko tukea haettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Kyseinen tukiohjelma on ensisijainen väline kyseisiin investointeihin, ja energiatukea tulee käyttää harkiten. Sivu 38

39 Ajankohtaista Investoinnit Tilannekuvaa ELY-keskusten vuosiraporttien pohjalta: Pienyritysten tullessa tuensaajiksi on investointien koko kasvanut. Keskeinen investointikohde ovat koneet ja laitteet. Aineettomien investointien määrä hakemuksissa on kuitenkin selvästi lisääntynyt. Investointimäärät ovat edelleen normaalisuhdannetta alhaisemmalla tasolla. Yleinen suhdannetilanne näkyy esimerkiksi metalli- ja konepajateollisuuden piirissä vaikuttaen investointihalukkuuteen. Haasteina kansainvälistyminen. Myös yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tarvittaisiin lisää. Yritysten panostuksen tuotekehitystoimintaan voisivat olla suuremmat. Esteenä on enemmänkin näköalattomuus, mihin suuntaan toimintaa kannattaisi kehittää nopeasti muuttuvassa kilpailutilanteessa. Sivu 39

40 Ajankohtaista Investoinnit Investoinneissa huomioon otettavia asioita: Yrityksen luomustatuksentarkistaminen (Evira) Yrityksen elintarviketurvallisuuden tarkistaminen (Oiva) Yrityksen vaikeuksissa olemisen tarkistaminen (MMM:n muistio päivitetty) Tiedottaminen koskien Leader-ryhmien kautta haettua yritysrahoitusta: Kokouksessa myönteisen rahoituspäätöksen saivat seuraavat hankkeet antaa kuvan siitä, että tuki olisi jo myönnetty Hankkeen julkinen kuvaus: Teollisuushallin laajennus ei ole riittävä ks. Vna 80/ Tukea koskevat selvitykset ja seurantatiedot Tuen vaikuttavuuden seuraamiseksi ja arvioimiseksi tuen saajan on annettava maaseutuasetuksen 71 artiklan mukaisesti vaadittavat indikaattori- ja seurantatiedot sekä muut tarvittavat tiedot tuettavan toimenpiteen vaikutuksista. Aineettomat investoinnit Millaisten aineettomien investointien tukemisen maaseutuasetuksen 45 artikla (Investoinnit) mahdollistaa? MMM:n muistio (uusi) Luokittelusanasto Maaseudun yritystuen luokittelusanasto (Hyrrä) Sivu 40

41 Ajankohtaista Selvitys julkisista yrityspalveluista (TEM) MMM:n ja TEM:n yhteiset keskustelut 2016: Satakunnan ELY-keskuksen tilannekuva Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tilannekuva (Itä-Suomi) Kaikkiaan tarkastellaan kolmen ELY-keskuksen tilannekuvaa. Seuraavaksi on vuorossa Pohjois-Pohjanmaan tilannekuva. Mahdollisuuksien maa -viestintäkampanja rohkaisee yrittäjyyteen maaseudulla Sivu 41

42 Oppaita ja ohjeita Pienteurastamojen sivutuoteopas Uudet ohjeet helpottavat pienimuotoista elintarvikkeiden valmistusta ja myyntiä Perustamisopas alkavalle yritykselle Linkki maaseutuohjelman oppaisiin ja esitteisiin tässä Kokeilut Nya anvisningar underlättar småskalig tillverkning och försäljning av livsmedel Sivu 42