Sisällys Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015

2 Sisällys 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnan hallinto-organisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat Osastojen organisaatiokaaviot Ilomantsin kunnan tilivelvolliset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Konsernin tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Kunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen ja ympäristölautakunta Hallintokuntien tuotot, kulut ja netto Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 147

3 1 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Ilomantsin kunnan 140. itsehallinnon vuosi jää historiaan juhlansa ja merkittävien päätösten vuotena. Valtakunnallisena ratkaisuna tavoiteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus jäi toteutumatta keväällä Sen sijaan Pohjois-Karjalassa 2014 käynnistetty maakunnan oma Siun Sote toteutui kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien sekä Heinäveden kunnan yhdenmukaisilla päätöksillä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on jäsenkuntiensa erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri. Ilomantsin kunta toteutti maakunnallisen hankkeen rinnalla Ilosote-hankkeen, jossa tarkasteltiin ilomantsilaisten yritysten pärjäämistä sekä hoito- ja hoivapalvelujen saatavuutta lähipalveluina siirryttäessä koko maakuntaa käsittävään sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymäpohjaiseen tuotantoon. Kuntatalous koko maan ja Pohjois-Karjalan osalta on hieman kohentunut. Vuosikatteet ovat keskimäärin nousseet jo toisena vuotena peräkkäinen ja niiden arvo on yli kaksinkertainen poistoihin nähden. Pohjois-Karjalassa on koko maata korkeampi vuosikate. Lainamäärän kasvu on jatkunut, mutta Pohjois-Karjalassa hidastuvana. Lainamäärän kasvu on yhteydessä nettoinvestointien tasoon, ne ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Koko maan lainamäärä on 2793 /as, Pohjois-Karjalassa 1954 / as ja Ilomantsissa 1499 /as. Taloudellisesti vuosi 2015 oli hyvin haasteellinen. Erikoissairaanhoidon menot ylittyivät alkuperäisestä talousarviosta ja henkilöstökulut ylittyivät Koko perusturvatoimen ylitys alkuperäiseen talousarvioon oli , määrärahamuutoksia valtuusto oli hyväksynyt Suurehkoista investoinneista johtuen poistojen määrä on korkealla tasolla eli Näistä huolimatta kunnan tulos on runsaat positiivinen. Suurimmat positiiviseen tulokseen johtaneet tekijät olivat yhteisöverotuottojen kasvu noin vuodesta 2014 ja sivistystoimen alittuneet menot ja ylittyneet tulot, nettovaikutukseltaan Myös tekninen ja ympäristötoimi sekä kunnanhallitus saivat nettosäätöjä; kunnanhallitus ja tekninen ja ympäristölautakunta alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Kunnan kumulatiivinen ylijäämä on noin 5,4 M. Konsernin tulos oli ylijäämäinen ,83. Konsernin kumulatiivinen ylijäämä on ,75. Konsernin yhteiset investointimenot ovat olleet , 85, rahavarojen

4 2 muutos on ,48. Konsernin suurimmat investoinnit ovat Vekkulin rakentaminen ja Ilonet Oy:n laajakaistan toteuttaminen. Ilomantsin kunnan kokonaan omistama Ilonet Oy on toteuttanut laajakaistan rakentamista suunnitellun mukaisesti. Valokuidun maahan sijoittamisen jälkitöitä lukuun ottamatta kaivutyöt on tehty tilattujen liittymien osalta. Liittymiä oli vuoden vaihteessa käytössä 887 ja asentamatta noin 350. Aktiivisia liittymiä on myyty 1240 kpl. Runkokaapelointia on tehty vuosien aikana 853 km ja tilaajakaapelointia 387 km eli yhteensä 1240 km. Kunnan muista investointihankkeista on käynnistynyt kehitysvammaisten asuntolan, Vekkulin rakentaminen. Vuoden aikana valmistuivat yritysten toteuttamina Ilomantsin Kivituotteen ja Peltohermannin hallit. Markku Lappalainen kunnanjohtaja

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Ilomantsin kunnan hallinto-organisaatio KESKUSVAALILAUTAKUNTA HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT KUNTAKONSERNI Josek Oy Ilonet Oy Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Kiinteistö Oy Ilomantsin Liikekeskus Karelia Expert matkailupalvelu Oy Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot ym. kiinteistöyhtiöt KUNNANHALLITUS KUNNAN- VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAN PALVELUT TEKNISEN TOIMEN PALVELUT SIVISTYSTOIMEN PALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖ LAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA Kunnanvaltuusto 2015 Valtuustopaikat, kaikkiaan 27 jakaantuvat puolueittain seuraavasti: Suomen Keskusta 12 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 8 Kansallinen Kokoomus 2 Perussuomalaiset 4 Vasemmistoliitto 1 Yhteensä 27

6 Kunnanvaltuusto 2015 puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Kunnanvaltuuston muut jäsenet: Hoskonen Hannu metsätalousinsinööri Korhonen Pekka mittamies Maksimainen Teuvo maanviljelijä Kesk. SDP Kesk. Hassinen Heidi palvelukoordinaattori Kok. Hiltunen Hilkka talouspäällikkö, kunnallisneuvos Kesk. Ikonen Kyösti maanviljelijä Kesk. Junnilainen Pekka kirvesmies SDP Jyrkönen Kauko liikennöitsijä Kesk. Kettunen Jari linja-autonkuljettaja PS Kontturi Reijo maanviljelijä Kesk. Lautanen Antti yrittäjä PS Sorjonen Liisa yrittäjä Kesk. Mäkinen Asko ylirajavartija evp. Kok. Nuutinen Petri lähihoitaja SDP Pesonen Tanja nuoriso-ohjaaja Kesk. Pesonen Tarmo eläkeläinen PS Piippo Eila maaseutuyrittäjä Kesk. Piitulainen Juha kirvesmies VAS Puhakka Jari maanviljelijä Kesk. Purmonen Mika tiiminvetäjä, pääluottamusmies PS Puruskainen-Saarelainen Anna terveydenhoitaja SDP Tiittanen Hannu sähköasentaja SDP Turunen Kari laitosmies SDP Turunen Tuula keittäjä SDP Tykkyläinen Tapio operaattori SDP Urjanheimo Hannu yrittäjä, psykiatrinen sairaanhoitaja Kesk. Vartiainen Sari lastentarhanopettaja Kesk. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Hilkka Ikonen. Valtuusto piti vuoden 2015 aikana 6 kokousta ja 5 valtuustoseminaaria. Kokouksiin käytettiin yhteensä 9 h 6 min. Kokouksien kesto keskiarvoisesti oli 1 h 31 min. Asiakohtia 50.

7 Kunnanhallitus puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Hiltunen Hilkka talouspäällikkö, kunnallisneuvos Tykkyläinen Tapio operaattori Purmonen Mika tiiminvetäjä, pääluottamusmies Kesk. SDP PS Kunnanhallituksen muut jäsenet: Hassinen Heidi Puhakka Jari Turunen Kari Turunen Tuula Urjanheimo Hannu Vartiainen Sari palvelukoordinaattori maanviljelijä laitosmies keittäjä yrittäjä, psykiatrinen sairaanhoitaja lastentarhanopettaja Kok. Kesk. SDP SDP Kesk. Kesk. Esittelijänä toimi kunnanjohtaja Markku Lappalainen ja pöytäkirjanpitäjänä hallintojohtaja Hilkka Ikonen. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 18 (sis. 4 salaista kokousta). Kokouksiin käytettiin aikaa 36 h 15 min. Kokouksien kestoaika ka. oli n. 2 h. Julkisia asiakohtia 237 kpl ja salaisia 12 kpl Lautakunnat Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja saakka puheenjohtaja lähtien varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Karvinen Erja Mielonen Kalevi Vanhanen Taisto Lyhykäinen Kaija asukasasiamies, eläkeläinen Tuula Keinänen terveydenhoitaja, eläkeläinen Hassinen Taisto eläkeläinen osastosihteeri yrittäjä eläkeläinen Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimivat varapuheenjohtaja Taisto Hassinen ja sihteeri Eija Liimatta. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 5 kpl. Kokouksiin käytettiin 6 h 5 min aikaa. Kokouksien kesto ka. oli 1 h 21 min. Asiakohtia 25.

8 6 Perusturvalautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Haapsaari Tuula Jeskanen Silja Kettunen Jari Koivuniemi-Piipponen Sinikka Piitulainen Juha Puhakka Olli Tuupainen Airi Kontturi Reijo maanviljelijä Nuutinen Petri lähihoitaja yrittäjä eläkeläinen linja-autonkuljettaja kirvesmies tullitarkastaja/eläkkeellä yrittäjä Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimi perusturvajohtaja Esko Oikarinen. Kokouksessa viranhaltijoista on läsnä johtava lääkäri. Kunnanhallituksen edustajana Sari Vartiainen. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 10 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 18 h 7 min. Kokouksien kestoaika oli 1 h 49 min. Julkisia asiakohtia 141 kpl. Salaisia kokouksia oli 5 kpl, joissa asiakohtia 16. Kokousiin käytettiin aikaa 1h 41 min, ka 20 min. Sivistyslautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Haaranen Arto Ikonen Risto Kettunen Helvi saakka Tuula Pikkarainen lähtien Koivuniemi Arvi Lipsanen Satu Puruskainen-Saarelainen Anna Salo Aleksi saakka Sirpa Piipponen lähtien Turunen Tuula keittäjä Kärnä Seppo eläkeläinen, kapteeni evp maanviljelijä maansiirtokoneen kuljettaja vientisihteeri, nyk. toimistosihteeri seurakuntatyöntekijä eläkeläinen, ent. ylikonstaapeli sairaanhoitaja terveydenhoitaja geologi sairaanhoitaja Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimi sivistysjohtaja Marjut Ahokas. Kunnanhallituksen edustajana Hannu Urjanheimo. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 11. Kokouksiin käytettiin aikaa 23 h 27 min. Kokouksien kestoaika oli 2 h 13 min. Julkisia asiakohtia 120 kpl ja salaisia asiakohtia 31 kpl.

9 7 Tarkastuslautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtajat Muut jäsenet: Määttänen Toivo Möller Sirpa Kymäläinen Pekka Räty Arja Vanhanen Taisto Sorjonen Liisa yrittäjä Kettunen Jari linja-autonkuljettaja eläkeläinen yrittäjä eläkeläinen elektroniikka kokoonpanija eläkeläinen Esittelijänä toimi puheenjohtaja Liisa Sorjonen ja pöytäkirjanpitäjänä toimistosihteeri Minna Kontturi. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 10 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 31 h 1 min. Kokouksien kestoaika oli 3 h 10 min. Asiakohtia 57. Tekninen ja ympäristölautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Hassinen Arja Ihalainen Heimo Ihanus Aili Junnilainen Pekka Jyrkönen Kauko Lautanen Antti Pesonen Tanja Piippo Eila maaseutuyrittäjä Hannu Tiittanen sähköasentaja yrittäjä eläkeläinen kirvesmies linja-autoliikennöitsijä yrittäjä nuoriso-ohjaaja Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimivat tekninen johtaja Olli Summala (1 kokouksessa), tekninen johtajaveijo Kurki (11 kokouksessa), ympäristösihteeri Esko Pirinen (9 kokouksessa) ja ympäristösihteeri Katariina Kuiro (2 kokouksessa) ja pöytäkirjanpitäjänä osastosihteeri Anita Laatikainen (1 kokouksessa). Kunnanhallituksen edustajana toimitapio Tykkyläinen. Viranhaltijoista läsnä oli toimitilaesimies Jari Ahponen. Kokouksia oli vuonna 2015 yhteensä 12 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 13 h 53 min. Kokouksien kestoaika oli keskimäärin 1h 9 min. Asiakohtia 130.

10 Osastojen organisaatiokaaviot TALOUS- JA HALLINTO-OSASTO Hallintojohtaja 1. HALLINTO-, TALOUS- JA LASKENTAPALVELUT hallintojohtaja Luottamushenkilöhallinto 2. RUOKAHUOLTOPALVELUT ruokapalveluesimies Koulujen ja laitosten ruokahuolto Koteihin annettavat ruokapalvelut Yleishallinto Kirjanpito Henkilöstöpalvelut palkanlaskenta henkilöstöhallinta työhyvinvointi työterveyspalvelut työsuojelu 3. TIETOTEKNIIKKAPALVELUT hallintojohtaja Tietotekniikkapalvelujen hankinta Tietotekniikkapalvelujen edistäminen Työllistämispalvelut palkkaperusteiset työllistetyt koululaisten kesätyöt työllistymispalvelukeskus työllistämishankkeet 4. MAASEUPALVELUT hallintojohtaja kylätoimintapalvelut maaseutuyritysten tukipalvelut kyläkoulujen ulkoilualuetuki jäähilepalvelut

11 9 SIVISTYSOSASTO sivistysjohtaja VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSPALVELUT sivistysjohtaja VAPAA-AIKAPALVELUT sivistysjohtaja Päivähoito päivähoidon johtaja Perusopetus ja koululaisten iltapäivätoiminta rehtori apulaisrehtori koulunjohtajat Lukio-opetus lukion rehtori vararehtori Kansalaisopistopalvelut kansalaisopiston rehtori Kirjasto- ja kulttuuripalvelut kirjastotoimenjohtaja Liikuntapalvelut liikuntasihteeri Nuorisopalvelut sivistysjohtaja Musiikkiopisto

12 10 PERUSTURVAOSASTO perusturvajohtaja YLEISPALVELUT perusturvajohtaja Hallinto perusturvajohtaja SOSIAALIPALVELUT perusturvajohtaja Sosiaalityö ja sosiaalityön erityispalvelut vastaava sosiaalityöntekijä TERVEYSPALVELUT johtava lääkäri hoito- ja hoivatyönjohtaja Vastaanottotoiminta osastonhoitaja Ehkäisevän työn palvelut terveydenhoitaja Vuodeosastot osastonhoitaja Vanhusten ja vammaisten sosiaalityö vastaava sosiaalityöntekijä Kehitysvammahuolto perusturvajohtaja VANHUSPALVELUT hoito- ja hoivatyönjohtaja Hammashuolto johtava lääkäri Huoltopalvelut osastonhoitaja Erikoissairaanhoito ja muut ostopalvelut johtava lääkäri Kotiin annettavat palvelut kotihoidonohjaaja Vanhusten asumispalvelut ja päivätoiminta hoito- ja hoivatyönjohtaja

13 11 TEKNINEN OSASTO tekninen johtaja HALLINTO JA MAANKÄYTTÖ tekninen johtaja Tekno-tiimi Rakennusvalvonta Asuntotoimi Ympäristösuojelu TOIMITILAT toimitilaesimies KiiKu-tiimi Siivoustiimi KUNTATEKNIIKKA kuntatekniikan esimies Konera-tiimi VesVie-tiimi

14 Ilomantsin kunnan tilivelvolliset Tilivelvollisia Ilomantsin kunnassa ovat toimielinten jäsenet sekä suoraan niiden alaisena toimivat johtavat viranhaltijat seuraavasti: Toimielin Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen ja ympäristölautakunta Viranhaltija Tarkastuslautakunta Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Ruokapalveluesimies Perusturvajohtaja Johtava lääkäri Hoito- ja hoivatyönjohtaja Vastaava sosiaalityöntekijä Sivistysjohtaja Tekninen johtaja 1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Uusitun kuntalain mukaisesti ja sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä maakunnan kokoisille hartioille, kuntien tehtäväksi tulee entistät enemmän pyrkimys edistää asukkaidensa hyvinvointia, kestävää kehitystä ja elinvoimaa alueellaan. Hyvinvointipolitiikka sisältää kaiken toiminnan, joka vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja sen kokemiseen aina asuntopolitiikasta elinkeino- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kuntien on tunnistettava hyvinvoinnin osatekijät sen lisäämiseksi sekä ongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Vastuu elämänlaadusta on myös kuntalaisilla. Hyvinvointipalveluja ovat mm. koulutus, kirjastot, kansalaisopistot, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntatoiminta. Kunnat tukevat yhteisöjen hyvinvointia esimerkiksi avustuksin ja antamalla käyttöön kunnan tiloja. Hyvinvointityön vaikutuksia seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksissa, mikä Ilomantissa on otettu käyttöön kaksi vuotta sitten. Entistä vahvemmin kunnan kehitystä arvioidaan elinvoiman näkökulmasta, kuntakonsernin tavoitteet ja toiminta tulee myös valtuuston käsiteltäväksi kuntastrategian avulla. Pohjois-Karjalassa kunnilla menee nykyisin jopa muuta maata hiukan paremmin. Rakentaminen on kuitenkin hieman hiipunut ja yritysten investointi- ja kehittämistuet keskittyvät kaupunkiseudulle. Joskin ilomantsilaiset yritykset ovat saaneet väkilukuun suhteutettuna jopa muita maakunnan kuntia enemmän kehittämiseen tarkoitettuja varoja. Tilanne Ilomantissa on monen muun kunnan maaseutualueita positiivisempi ja kunnan verotulot, myös yrityksien puolelta tulevat yhteisöverotuotot ovat kehittyneet, mikä kertoo yrityselämän voivan hyvin. Metsäsektorilla puukauppa ei ole käynyt odotetusti ja talvikohteiden hakkuita heikensi talven tulon viivästyminen. Talven ja pakkasten myötä puukauppa ns. talvikohteilla on hyvässä vauhdissa.

15 13 Toiminta-alueella toimii useita vahvoja puunkorjuu- ja kuljetus yrityksiä. Paikkakunnalla investoinnit jatkuvat erityisesti julkisella sektorilla. Kehitysvammaisten asuntolarakennus käynnistyi kesän kynnyksellä 2015 ja sen määrä valmistua kesällä Investoinnin kokonaismäärä on noin 2,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö aloitti noin 0,5 miljoonan investoinnit, jolla lisätään kuntoutus-, asumis- ja hoivapalveluja. Alueen väestön ikääntyessä hoivaa tarjoavat kodit tulevat olemaan merkittävä vaihtoehto laitosasumiselle. Valokuituyhteydet parantavat Ilomantsin kunnan alueella TV näkyvyyttä ja nettiyhteyttä. Nettiyhteydet pantavat kotitalouksien asiointia netissä ja yritysten asiakasyhteyksiä pitkien etäisyyksien kunnan sisällä ja tuo Ilomantsin vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat nopeiden yhteyksien, 100 megan laajakaista, yhteyteen, millä on merkitystä kunnan elinvoimaan. Ilomantsin kunnassa on sekä negatiivista että positiivista kehitystä. Väestömäärän vähentyminen ja sitä kautta koulujen oppilasmäärän pienentyminen on yhteiskunnallisen kehityksen huolestuttavan piirre Ilomantsin näkökulmasta katsottuna Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Merkittäviä muutoksia kunnan toiminnassa ei asetettu tavoitteeksi eikä niitä tapahtunut. Muutoksia sen sijaan on toteutettava, keskeinen niistä palvelurakenteen muuttaminen Siun sote muutoksia sekä väestöä vastaavaksi. Kuntalain velvoitteisiin, mm. yhtiöittämisiin, kunnan on lähiaikoina otettava kantaa sekä käynnistettävä kuntastrategian ja hallintosäännön uudistaminen. Henkikirjoitetun väestön muutokset vuosina lukumäärä Muutos % Ikärakenne prosentteina 0-14 v v 65 v , , , ,3 27,7 64,4 7, ,5 21,2 67,9 10, ,9 17,5 69,1 13, ,6 17,2 68,2 14, ,5 17,9 65,2 16, ,1 18,2 62,2 19, ,9 15,9 61,7 22,4

16 ,7 12,4 61,3 26, ,7 12,3 60,9 26, ,7 11,9 61,0 27, ,4 11,6 61,7 26, ,5 11,3 61,2 27, ,3 10,8 60,3 28, ,8 10,7 60,3 29, ,4-1,3-2,0-3,1 10,6 10,3 9,2 9,7 58,1 57,1 55,0 55,1 31,3 32,6 35,8 35,2 Suurimmat työnantajat (31.12.) Ilomantsin kunta Endomines Oy, Hattuvaara MFG Components Oy (Kesla Oy) Hyvinvointikeskus Toivonlahti Metsähallitus Rajavartiosto Arskan kone Metsä- ja maansiirto Kastinen Oy Karjalan Rakentajat Ilomantsin ev.lut.srk Ilomantsin Osuuspankki Pohjolan Purkutyö Pentin Paja 10 4 (10) Hassinen Veljekset Oy 10 9 Enerke Oy 10 9 Työllisyys Ilomantsin kunnassa työttömyysaste on ollut vuoden 2014 lopussa 17,5 %. Joulukuun 2015 lopussa Pohjois-Karjalan työvoimasta työttömiä oli 18,3 %. ELYkeskusalueista korkein työttömyysaste Pohjois-Karjalassa. Seuraavaksi korkeimmat työttömyysasteet olivat Keski-Suomessa (18,0%), Kainuussa (17,9%), Kaakkois-Suomessa

17 15 (17,6%) ja Lapissa (17,2%). Vähiten työttömiä työvoimasta oli Pohjanmaalla 10,1 %. Koko maassa työnvälitystilastosta laskettu työttömien osuus työvoimasta oli 14,4 %. Ilomantsissa joulukuun lopussa oli työvoimasta työttömiä 21,5 %, joka oli Pohjois-Karjalan korkein työttömyysprosentti. Työttömien määrä on tammikuusta (410 henkilöstä) laskenut 68 henkilöllä elokuulle saakka. Työttömien määrä on lisääntynyt loppuvuodesta. Työttömiä oli vuoden lopussa 478 henkilöä. Edelliseen joulukuuhun verrattuna työttömien määrä on lisääntynyt 75 henkilöllä. Työttömänä oli vuoden lopussa 478 henkilöä, joista miehiä 329 ja naisia 149. Alle 20-vuotiaita oli työttömänä 6 ja alle 25-vuotiaita oli työttömänä 36 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 89. Ilomantsin kunnan työvoima oli joulukuun lopussa 2223 henkilöä. Kunta on työllistänyt 1,2 % (edellisenä vuonna 1,4 %) työvoimasta Kunnan henkilöstö Kunnanvaltuusto on hyväksynyt henkilöstöä koskevat pitkän aikavälin tavoitteet, vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeseen pyritään vuosittain nostamalla nykyistä tasoa. Tavoitteena on, että 1. sairauspoissaolot työntekijää kohden ovat alle 10 pv. Vuonna 2015 sairauspoissaolot on työntekijää kohden 13,55 työpäivää, joten tavoite ei toteutunut. 2. työhyvinvointikyselyn tulos on vähintään hyvä. Kyselyn tulos on hyvä, joten tavoite on toteutunut. 3. kehityskeskustelut käydään koko henkilökunnan kanssa kahden vuoden aikana. Kaikki hallintokunnat ovat käyneet kehityskeskustelut vuoden 2015 aikana. Tavoite on toteutunut. 4. kunta palkitsee enemmän kuin kaksi ryhmää ja enemmän kuin 10 henkilöä. Ansioista vuodelta 2015 on palkittu 8 henkilöä ja palveluvuosista 33 henkilöä, joten tavoite on toteutunut. Tiimejä/ ryhmiä ei ole arvioitu. 5. täydennyskoulutuspäiviä on enemmän kuin yksi päivä työntekijää kohti. Koulutuspäiviä työntekijää kohti oli 1,27 työpäivää, joten tavoite on toteutunut. Henkilöstö määrä vuosina : Osasto Vakinaiset Sijaiset Määräaik. Työllistetyt Yhteensä Talous- ja hallinto Perusturva Sivistys Tekninen YHTEENSÄ Kunnassa laaditaan erillinen henkilöstöraportti.

18 Ympäristötekijät Ympäristöriskit kunnan toiminnassa Ilomantsin kunnan toimintoihin liittyvät ympäristöriskit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään; fyysiset riskit ja resurssiriskit. Suoranaiset fyysiset riskit toiminnoissa liittyvät pääosin vesihuoltolaitoksen toimiin ja siellä eritoten vanhenevan infrastruktuurin mukanaan tuomiin riskeihin. Jätevedenpuhdistamo itsessään on edelleen siinä määrin huolella seurattu ja monin tavoin riskikartoitettu kohde, että se ei kuitenkaan muodosta ympäristön kannalta mainittavaa riskiä. Vesihuoltolaitos on edelleen saneerannut linjojaan, miltä osin riskit sillä osa-alueella ovat pienenemään päin. 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Hallintosäännön kohdan 13 mukaan kunnanhallitus vastaa riskien hallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta, päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta sekä kunnalle annettavien vakuuksien hyväksymisestä. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. Toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja olennaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä asioista, joista ei ole annettu muutoin tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lauta- ja johtokunnilla on velvollisuus valvoa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa. Johtavien viranhaltijoiden velvollisuus on toimeenpanna sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vastuualueillaan ja raportoida kirjallisesti lautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaa koko kunnan tasolla kunnanhallitus, joka määrittelee tilivelvolliset viranhaltijat, joilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan rakenteiden luomisesta ja valvonnan jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kunnan ylin johto (konsernijohto) vastaa edellytysten luomisesta toimivalle sisäiselle valvonnalle. Päävastuualueiden johdon vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen. Tulosalueiden johdon vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea henkilöriskien ja omaisuuden vahinkoriskien osalta.

19 17 Kunnassa on noudatettu voimassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvää hallintotapaa. Kunnanvaltuuston ja muiden hallintokuntien päätöksistä on tehty vähän valituksia. Valituksista tulleissa oikeuspäätöksissä vaatimukset ovat pääasiassa tulleet hylätyiksi. Tavoitteiden toteutumista on seurattu talouden seurannan yhteydessä. Hallintokunnat ovat seuranneet taloutta taloushallinnon ohjelmien avulla kuukausittain. Myös lautakunnille on annettu taloustiedot kuukausittain. Tarkempi talousarvion ja tavoitteiden seuranta on tehty elokuulla, jossa on arvioitu myös loppuvuoden toteutumaa. Valtuuston asettamat tavoitteet ovat keskeisiltä osiltaan toteutuneet. Riskien arviointi koko kunnan osalta on tehty yhdessä johtoryhmässä käyttäen apuna kuntaliiton riskienarviointilomaketta, jossa on kuvattu riskit ja arvioitu niiden vaikutus ja todennäköisyys sekä vastuuhenkilöt. Seuraavassa on arviot suurimmista riskeistä (vaikutus- ja todennäköisyyspisteet yhteensä) ja muut keskeiset johtopäätökset kohteittain: 1. Toimintaympäristö (sisäinen ja ulkoinen) ja toiminnan organisointi - Muutosten toteuttaminen palvelujen järjestämisessä oman strategian ja valtion toimenpiteiden mukaisesti on ollut viime vuonna ollut tempoilevaa ja vaikeaa. - Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät alkaen Siun Sote kuntayhtymään. Vaikutukset ovat suuret koko kunnan osalta. Vuoden 2016 valmistellaan liittyminen Siun Soteen muiden kuntien ja kuntayhtymän yhteistyönä. Lisäksi valmistellaan kuntaan jäävät palveluprosessit uudelleen. - Lainsäädännön muutokset vaikuttavat suuresti kuntatoimintaan mm. kuntalaki, maakuntaitsehallintolaki, sairaanhoitolaki. - Hallintosääntö päivitetään vuoden 2016 aikana. Tähän liittyy myös organisaatiomuutoksen valmistelu. - Tehtävien häiriöttömään toimintaan eri toimialoilla odottamattomien tapahtumien vaikutuksesta on pyritty päivittämällä kunnan valmiussuunnitelmat ja osallistumalla järjestettyihin harjoituksiin sekä yhteistyökokouksiin. - Omistajaohjausta, erityisesti sote-omistajaohjausta tehostetaan tänä vuonna. - Pääasiassa säännöt, ohjeet, vastuut ja tehtävät sekä konsernivalvonta ovat kunnassa kunnossa ja ajan tasalla. Henkilöstöopas päivitetään vuoden 2016 aikana. 2. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmät - Strategian päivittäminen ja uudistaminen aloitetaan tänä vuonna. - Strategian tavoitteita ja päämääriä seurataan osavuosikatsauksessa ja tilinpäätöksen yhteydessä ja kustannusseurantaa kuukausittain. - Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit ovat tunnistettavissa, mutta osaan niistä kunta ei voi itse vaikuttaa. Kunnassa pyritään parempaan ennakoitiin ja seurannan tehostamiseen. Talousarviomuutokset pitää ennakoida jo osavuosikatsauksen yhteydessä. - Talouteen liittyvät asiat johtamisessa kuin myös toteuttamisessa on viime vuosina parantunut huomattavasti ohjeistuksen ja uusien ohjelmien hyödyntämisen kautta. 3. Päätöksenteko - Päätöksentekoprosessi ja delegointi sekä otto-oikeusasiat ovat kunnossa. Vaikutusten arviointia otetaan kunnassa käyttöön määrätietoisesti vähitellen. Toimenpiteenä on koulutus ja harjaantuminen.

20 18 - Kunnan luottamushenkilöt käyttävät sähköistä kokoushallintaa ja heillä on käytössään ajanmukaiset ipadit. Laajakaistayhteydet parantavat kunnan alueella tietoliikenneyhteyksiä merkittävästi. 4. Henkilöstö - Sote-palveluiden siirtyminen kuntayhtymään vaikuttaa merkittävästi kunnan henkilöstöön niin nykyisissä sote-palveluissa kuin kunnan tuki- ym. palveluissa. Selvitystyö tehdään vuoden 2016 aikana. - Kaikille työntekijöille ei kunnassa ole varahenkilöä. Varahenkilöjärjestelmää kehitetään tulevana vuonna. Yhteisten tietojärjestelmien käytön kautta varahenkilöitä voimme saada tarvittaessa Pohjois-Karjalan muista kunnista. - Henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat muutamaa tehtävää lukuun ottamatta ohjeiden ja strategioiden mukaisella tasolla. - Henkilöstön työhyvinvoinnista, turvallisuudesta, perehdyttämisestä sekä työterveyshuollosta huolehditaan voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti. - Työterveyshuollon järjestäjä (Siun Sote vai joku muu) selvitetään kuluvan vuoden aikana. 5. Tietojärjestelmät - Tietoturva-asiakirjat on päivitetty ja jalkauttaminen työntekijöille on osastoilla aloitettu. - Kunnan tietojärjestelmät, laitteet ja muut ict-palvelut hankitaan ostopalveluna yhdessä Pohjois-Karjalan kuntien kanssa omalta yhtiöltä (Pohjois-Karjalan Tietotekniikka Oy:ltä). Yhtiö vastaa tietojärjestelmien ajantasaisuudesta. Tietoturvallisuus ja käyttöoikeuksien ylläpito on ao. osastolla. Ohjeistus ja lomakkeet ovat kunnossa. Tietotekniset laitteet tilataan myös em. yhtiön kautta. Tietohallinnossa on jatkettu yhteisten ohjelmien käyttöönottoa ja yhtäaikaista päivittämistä, sekä yhtäläistetty toimintatapoja ja käytäntöjä. 6. Talous - Kunnan talous on strategisen tavoitteen mukaisesti tasapainossa. - Lainamäärä on kasvanut erityisesti konsernitasolla ja kasvaa edelleen suurten investointien takia. Rahoituksessa riskinä ovat valtion toimenpiteet. - Taloudelliset vastuut ovat selvät. Hallintokunnat vastaavat omista palvelutuotannostaan ja hankinnoistaan. Valtionosuudet (ns. lisärahoitukset) haetaan kunnassa asianmukaisesti. - Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ovat kunnossa. Sijaisjärjestelyissä on vielä kehitettävää. Prosessien toimivuutta uudessa palvelurakenteessa 2017 alkaen selvitetään ja tarvittavat muutokset suunnitellaan vuoden 2016 aikana. - Kassojen osalta sekä palkkakirjanpidossa tehdään pistokokeita ja tarkistuksia. 7. Hankinnat - Kunnan hankintastrategiaa on valmisteltu ja päätökset asiasta tehdään vuonna 2016 uuden hankintalain tultua voimaan. - Joensuun hankintatoimi kilpailuttaa kunnan tavara- ja palveluhankinnat hallintokunnan hyväksymiä vaatimuksia ja valintakriteereitä käyttäen. - Pienhankinnat kilpailutetaan omana työnä sähköisesti. Koulutusta on annettu kunnan toimijoille kuin myös paikallisille yrittäjille. - Kunnan hankintaohjeet päivitetään vastaamaan uutta hankintalakia ja -strategiaa.

21 19 8. Sopimukset ja projektit - Hankintatoimi tekee hankintasopimukset voimassa olevien säännösten ja kilpailutusasiakirjojen mukaisesti keskitetysti. Optioiden käytöstä tehdään eri päätökset. - Kunnalla on käytössä Dynastyn sopimushallinta. Kaikki sopimukset eivät ole järjestelmässä. Kunnan eri hallintokuntien sopimusten sisällöissä ja säilyttämisessä on edelleen kehitettävää. - Kunnanhallitus on antanut täytäntöönpano-ohjeiden mukana myös omat projektiohjeet. Projektien toimintaa seurataan talousarvion seurannan yhteydessä. 9. Omaisuus - Omaisuuden hoidon osalta kunnanhallitus on määritellyt turvatasot. Kunta on kilpailuttanut koko kuntakonsernin vakuutukset. - Kiinteistöjen kuntoarviot tehdään aina ennen kunnossapitokorjauksia. - Kulunvalvonta niissä kiinteistöissä, joissa siihen on tarve, on kunnossa. - Investointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja se pyritään pitämään ajan tasalla. - Omaisuuden valvonta/ inventoinnit tarkastellaan normaalisti vuosittain.

22 20 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tuloslaskelma (Ulkoinen) TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT , , , , , , , , , ,46 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,07 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT , ,60 ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT , , , , , , , , , , , , , ,71 TOIMINTAKATE , ,18 VEROTULOT , ,34 VALTIONOSUUDET , ,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT 9 534, , , , , , , , , ,96 VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET TILIKAUDEN TULOS POISTOERON MUUTOS TILIKAUDEN , , , , , , , , , ,78 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,7 17,4 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä

23 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,12 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,91 Investointien rahavirta Investointimenot , ,34 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,79 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,00 Investointien rahavirta , ,55 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,36 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainasaamisten vähennykset ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,76 Lainakannan muutokset yhteensä , , , ,24 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,00 Vaihto-omaisuuden muutos , ,58 Saamisten muutos , ,25 Korottomien velkojen muutos , , , ,25 Rahoituksen rahavirta , ,99 Rahavarojen muutos , ,35 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,26 Rahavarat , ,91 Rahavarojen muutos , ,35 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investnointien tulorahoitus, % 37,44 99 Lainanhoitokate 1,1 1,84 Kassan riittävyys pv 11,96 28 Asukasluku

24 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MUUT PITKÄAIKAISET MENOT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KONEET JA KALUSTO ENNAKKOMAKS JA KESKENER HANKIN SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET MUUT LAINASAAMISET MUUT SAAMISET , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,43 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,76 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VALTION TOIMEKSIANNOT , ,40 MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,15 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ , ,55 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS AINEET JA TARVIKKEET ENNAKKOMAKSUT SAAMISET PITKÄAIKAISET SAAMISET LAINASAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET LAINASAAMISET MUUT SAAMISET SIIRTOSAAMISET RAHOITUSARVOPAPERIT OSAKKEET JA OSUUDET RAHAT JA PANKKISAAMISET , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,78 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,38 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,69

25 23 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA , ,60 EDELL TILIKAUS YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,80 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,78 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,18 POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKS POISTOERO , ,35 POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKS YHTEENSÄ , ,35 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VALTION TOIMEKSIANNOT , ,86 MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,15 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ , ,01 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN , ,51 LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSL , ,70 LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ , ,92 MUUT VELAT , ,89 LYHYTAIKAINEN , ,64 LAINAT RAH.-JA VAKUUT.LAITOKS , ,06 LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ , ,69 SAADUT ENNAKOT , ,49 LYHYTAIKAISET OSTOVELAT , ,57 MUUT VELAT , ,82 SIIRTOVELAT , ,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,15 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,69 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 63,4 63,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,2 30,5 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Lainakanta , 1000 euroa Lainakanta , euroa/asukas Lainasaamiset, 1000 euroa Asukasmäärä

26 Tunnusluvut Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 16,7 17,4 Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta osoittaa taas, paljonko toimintakuluista veronmaksaja rahoittaa verotuloina ja valtionosuuksina. Vuosikate/poistot % Kun tunnusluvun arvo on 100 %, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate /asukas Tunnuslukua käytetään tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Asukasmäärä Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi ,1 milj. -4,5 milj. euroa euroa Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate Lainanhoitokate, joka esitetään suhdelukuna, vertaa vuosikatteen riittävyyttä vieraan pääoman velvoitteiden hoitamiseen. Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä vain yhdestä, vieraan pääoman, näkökulmasta. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden ,10 1,84 Kassan riittävyys pv Tunnusluku kuvaa maksuvalmiutta. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

27 25 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona pidetään ka 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,2 30,5 Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt yli-/ alijäämä, Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt yli-/ alijäämä /asukas Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän Lainakanta (tuhatta euroa) Lainat /asukas Lainasaamiset, 1000 Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen

28 Kokonaistuotot ja menot TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,16 Toimintakulut ,43 Verotulot ,01 - Valmistus omaan käyttöön ,90 Valtionosuudet ,00 Korkokulut ,46 Korkotuotot 9 534,59 Muut rahoituskulut 6 087,76 Muut rahoitustuotot ,76 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) hyödykkeiden luovutusvoitot ,56 - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot ,20 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,65 Investointimenot ,48 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,75 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistuotot yhteensä ,61 Kokonaismenot yhteensä ,78

29 27 4. Kuntakonsernin toiminta ja talous 4.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernirakenne Ilomantsin kunnalla on välitön määräysvalta seuraavissa yhtiöissä: As. Oy Ilomantsin Leppärinne As. Oy Naarvantalo Ilomantsin Lämpö Oy Ilonet Oy Kiinteistö Oy Ilomantsin Virastotalo Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot Kiinteistö Oy Taistelijan Talo Kiinteistö Oy Ilomantsin Liikekeskus. Ilomantsin kunta on jäsenenä seuraavissa kuntayhtymissä: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan Liitto Kuntalain 68a :n nojalla kuntakonsernista on tilinpäätöksessä laadittava konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntakonsernin muodostavat kunta ja sen määräysvallassa olevat yhtiöt, säätiöt tms. yhteisöt. Lisäksi konsernitilinpäätökseen on yhdisteltävä ne kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Kunta on jäsenenä kolmessa (3) kuntayhtymässä (Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan liitto). Kunnalla on kahdeksan (8) tytäryhtiötä. Näistä kunnan 100-prosenttisesti omistama on kaksi yhtiötä, Ilonet Oy ja Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot. Enemmistöosakkaana kunta on kuudessa (6) osakeyhtiössä. Kunnalla on merkittävä omistus myös viidessä (5) osakeyhtiössä (=osakkuusyhteisö), joissa omistusosuus on vähintään 20 % mutta enintään 50 %. Viidessä (5) osakkuusyhteisössä on yhdistelty pääomamuutos sekä tilikauden tulos konsernitaseeseen. Pohjois-Karjalan kuntoutussäätiö ja Ilomantsin Museosäätiö eivät merkittävyydestään huolimatta kuulu kuntakonserniin, koska ne eivät ole kunnan määräysvallassa Konsernin toiminnan ohjaus Kunta saa kuntayhtymien valtuustoihin asukaslukuaan vastaavan paikkamäärän, hallituspaikat käytännössä jyvittivät poliittisin ja kuntakoon mukaisilla periaatteilla.

30 Kuntayhtymien toiminnan ohjaus toteutuu paitsi hallintoelinten kautta, myös osallistumalla kokouksiin. Tällaisia ovat mm. sopimusohjausneuvottelut sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä ja kuntajohtajakokoukset maakuntaliitossa. Tytäryhtiöiden konserniohjaus toteutuu kunnanhallituksessa. Keskeisten yhtiöiden ja säätiöiden hallituksissa ovat kunnan luottamushenkilöt ja virkamiehet toimitusjohtajina ja asiamiehinä. Kunnan johtoryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin myös konsernijohtoryhmänä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat sekä konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (omistusosuus 3,5 %) Kuntayhtymän koulutustehtävä käsittää lähes kaikki ammatillisen koulutuksen koulutusalat. Oppilaitosverkosto on maakunnallisesti kattava. Kuntayhtymän taloudellinen kehitys jatkui edelleen hyvänä. Kuntayhtymän vuoden 2015 tulos on ylijäämäinen ,79. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (omistusosuus 3,39 %) Kuntayhtymän ydintoiminnot ovat erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Kuntayhtymään kuuluu röntgenliikelaitos. Kuntayhtymän konsernin tulos vuodelta 2015 on ylijäämäinen ,60. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (omistusosuus 4,29 %) Kuntayhtymällä on maakunnan aluesuunnittelu-, aluekehitys- ja edunvalvontatehtävä. Kuntayhtymän kautta suunnataan EU-rakennerahasto- ja valtionrahoitusta maakunnan hankkeisiin. Kuntayhtymän tilikauden ylijäämä on ,04. Tytäryhtiöiden vuokra-asunnot KOY Pogostan Vuokratalot (kuntaomistus 100 %) Yhtiöön kuuluu kahdeksan kerrostaloa ja kaksikymmentäkaksi eri rivitalorakennusta. Asuinhuoneistoja yhtiössä on 213 kappaletta. Vuoden aikana yhtiön rakennuksissa on suoritettu normaalit kunnossapitotoimenpiteet, käsittäen huoneistojen maalaus- ja korjaustöitä, sekä sähkölaitteiden ja vesikalusteiden korjauksia ja uusimista sekä pihateiden, pihojen ja parkkipaikkojen korjauksia. Osaan yhtiön rakennuksista rakennettiin valokuitutekniikalla toimiva sisäverkko. Huhuksentie 46 kohteeseen saatiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta purkulupa sekä purkuavustusta. Purkuakordihakemus on vielä Valtiokonttorin kä-

31 sittelyssä. Kolmesta kerrostalokohteesta on tehty kuntoarviot. Palstatie 4-6 kohteiden maalämpösuunnittelu on tehty ja urakka toteutetaan vuoden 2016 aikana. Yhtiön asuntojen käyttöaste on edelleen erittäin huono (87,6 %). Yhtiö jatkaa tulevien vuosien aikana kunnan konserniohjauksen mukaisia tervehdyttämistoimenpiteitä. Tärkein tavoite on käyttöasteen nostaminen yli 95 %:iin. Vuokra-asuntojen ylikapasiteettiongelmasta tulee edelleen keskustella yhtiön ja kunnan kesken. Asuntokantaa pitää tarkastella kokonaisuutena. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä Asunto Oy Naarvantalo (kuntaomistus 54,72 %) Yhtiössä olevien vuokra-asuntojen vastikkeista vastaa kunta, joten yhtiöt eivät ole riippuvaisia asuntojen vuokraustilanteesta, vaan saamatta jääneet vuokrat tyhjillään olevista asunnosta jäävät kunnan tappioksi. Yhtiössä tehtiin ainoastaan huoltokorjauksia. Kiireellisimpinä tehtävinä tulevina vuosina ovat sade- ja pintavesien johtaminen pois rakennuksen vierustalta. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä Asunto Oy Ilomantsin Leppärinne (kuntaomistus 70,5 %) Yhtiössä olevien vuokra-asuntojen vastikkeista vastaa kunta, joten yhtiöt eivät ole riippuvaisia asuntojen vuokraustilanteesta, vaan saamatta jääneet vuokrat tyhjillään olevista asunnosta jäävät kunnan tappioksi. Yhtiössä laadittiin selvitys rakennusten ja aluerakenteiden kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden ajaksi. 29 Toiminnan ja talouden Arviointikriteerit Tavoite Toteut. tasapaino Kiinteistö Oy Pogostan Tilikauden tulos > 0 Kyllä Vuokratalot Voitto 82718,80 Tyhjien asuntojen määrä < 6 % Ei (11 %) As. Oy Ilomantsin Leppärinne Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 1766,36 As. Oy Naarvantalo Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 5,56

32 30 Muut tytäryhtiöt Ilonet Oy (kuntaomistus 100 %) Vuoden 2015 alussa liittymiä oli käytössä 251 ja rakennettavasta verkosta kaapelin maahan sijoittamisen osalta noin 70 % rakennettu. Työt ovat vuoden mittaan edistyneet suunnitellun mukaisesti, valokuidun maahan sijoittamisen jälkitöitä lukuun ottamatta kaivutyöt on tehty tilattujen liittymien osalta. Liittymiä oli vuoden vaihteessa käytössä 887 ja asentamatta noin 350. Liittymäsopimuksia on kaikkiaan1813 kpl, joista aktiivisia 1240 kpl. Runkokaapelointia on tehty vuosien aikana ( )km = 853 km ja tilaajakaapelointia ( ) km = 387 km eli yhteensä 1240 km. Yhtiön liikevaihto oli kertomusvuonna ,98. Vuonna 2014 se oli , 96. Tuloslaskelma sisältää vielä merkittävän määrän rakennusaikaisia tuloja ja menoja, silti se antaa jo oikeansuuntaisen käsityksen tulvien vuosien tuloksista. Tulos on ,63. Tulokseen sisältyy poistoja Vierasta pääomaa on ,58, josta pitkäaikaisen lainan määrä on Taseessa on varallisuutta ,63, josta rakennusten ja rakennelmien osuus ,90. Kriittinen kannattavuuden raja on saavutettu, koska tuloja saadaan myös kuituparien vuokraamisesta. Liittymämyynnin potentiaalia on runsaasti nimenomaan rivi- ja kerrostaloissa. Tilatut päätelaiteasennukset valmistuvat laaditussa aikataulussa vuoden 2016 kesäkuun loppuun mennessä. Kyläverkkojen rakentamiseen haettiin erikseen EU-rahastojen ja maaseuturahaston tukea, mutta lopullista päätöstä asiasta ei ole vielä tullut. Ilonet Oy:n velkamääräksi rakentamisen jälkeen jäänee noin Lainanhoitokustannuksiin on vuosittain varattava noin Lisäksi on huomioitava osaan lainasta kohdistuva kunnalle maksettava 3,8 % takausmaksu, joka oli vuonna 2015 runsaat

33 31 Kuitukaapelien suojaksi asennettiin muoviputket Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Toiminnan ja talouden tasapaino Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 19832,63 Ilomantsin Lämpö Oy (kuntaomistus 94,17 %) Kuluneen toimintavuoden aikana yhtiö ei harjoittanut liiketoimintaa. Kaukolämpöverkosto, kaukolämpölaitteistot ja lämpökeskukset ovat vuokrattuina Vapo Oy:lle. Vapo Oy:n kanssa tehty vuokrasopimus on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Vapo Oy ja liomantsin Lämpo Oy tekivät tehtyyn kaukolämpöverkoston, kaukolämpölaitteistojen ja lämpökeskusten vuokraamista koskevaan sopimukseen kaukolämmön hinnan määräytymisperusteita koskevan muutoksen, joka teki mahdolliseksi Vapon omistaman, pellettitehtaasta ja voimalaitoksesta koostuvan tehdasintegraatin käynnistymisen uudelleen. Sopimuksen muutos korotti Ilomantsin kaukolämmön kokonaishintaa mutta se jäi keskimääräisen kaukolämmönhinnan alapuolelle. Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Toiminnan ja talouden tasapaino Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 78120,42 KOY Taistelijan Talo (kuntaomistus 77,83 %) Hattuvaaran Elämys Oy on ollut mukana vuonna 2013 alkaneessa Karelia Enpi hankkeessa saakka. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Ilomantsin Museo-säätiö Hankkeessa tuotettiin ja uudistettiin näyttelyitä, sotahistoriallisia muistomerkkejä ja virtuaalisija mobiilipalveluita. Lisäksi hankittiin em. virtuaalisten palveluiden tueksi koneita ja laitteita.

34 32 Elokuun alussa vietettiin Ilomantsin taistelujen päättymisen 70-vuotisjuhlaa Ilomantsissa, johon liittyen Taistelijan Talolla järjestettiin opastettu tutustumismatka. Taistelijan Talolla on tehty vuosittaisia korjaus- ja huoltotöitä. Pohjois-Karjalan Säätiön myöntämällä avustuksella siistittiin piha-aluetta, siirrettiin korsun panssarieste ja hankittiin kiinteistöön turvavalvontalaitteistoa. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä ,72. KOY Ilomantsin Virastotalo (kuntaomistus 71,32 %) Konserniin kuuluva Kiinteistö Oy Ilomantsin Virastotalo on perustettu omistamaan ja ylläpitämään kunnan, valtion ja kansaneläkelaitoksen yhteistä virastokeskusta. Yhtiöön kuuluu 3-kerroksinen virastotalo (A- ja B-rakennukset), erillinen kirjastotalo sekä vanhempi liike-/asuinrakennus. Vuoden aikana on yhtiössä tehty normaalit kunnossapitotoimenpiteet. Yhtiö toteutti ilmanvaihtojärjestelmien uusimisen kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseksi. Kunnossapitosuunnitelman mukaan yhtiön rakennusten erilaiset korjaukset tulevat lähivuosina ajankohtaisiksi, jolloin hoito- ja korjausvastikkeiden nousuun on varauduttava. Yhtiön toiminta tulee jatkumaan vakaana. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja KOY Ilomantsin Liikekeskus (kuntaomistus 90,4 %) Sähkönkulutus on palannut normaalille tasolle tehtyjen säästötoimenpiteiden tuloksena. Vuoden aikana tehtiin kunnossapitokorjauksia. Eniten kustannuksia kertyi jäähdytyslaitteen korjauksesta. Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja yhtiöllä ei ole lähimmän viiden vuoden aikana tiedossa erillisrahoitteisia korjaustoimenpiteitä tai muita hankkeita. Toiminnan ja talouden Arviointikriteerit Tavoite Toteut. tasapaino Kiint. Oy Taistelijan talo Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 13965,54 Kiint. Oy Ilomantsin Liikekeskus Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 2507,46 Kiint. Oy Ilomantsin Virastotalo Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 1,20

35 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus on antanut joulukuussa 2014 konserniohjeen, jonka mukaan Ilomantsin kunnan tytäryhtiöitä tulee johtaa tuloksellisesti ja kilpailukykyisesti ja yhtiöiden riskien hallinta tulee olla kunnossa. Ohje koskee myös Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiötä. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden riskit toteutuvat, jos asuntoja ja vuokrattavia tiloja ei saada vuokratuksi. Konserniohjauksen mukaan tyhjien tilojen markkinointia tulee tehostaa ja suunnitella ajoissa muita mahdollisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalo on noudattanut konserniohjausta ja tehnyt suunnitelmia vuokrattavien asuntojen määrän vähentämiseksi. Yhtiö teki vuodelta 2015 voitollinen tilinpäätöksen, ,80. Yhtiön asuntojen käyttöaste on edelleen erittäin huono (87,6 %). Yhtiö jatkaa tulevien vuosien aikana kunnan konserniohjauksen mukaisia tervehdyttämistoimenpiteitä. Tärkein tavoite on käyttöasteen nostaminen yli 95 %:iin. Vuokra-asuntojen ylikapasiteettiongelmasta tulee edelleen keskustella yhtiön ja kunnan kesken. Asuntokantaa pitää tarkastella kokonaisuutena. Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalo on päässyt talouden hoidossa kehitysuralle, joka vähentää kunnan riskiä. Kunnan muut tytär- ja osakkuusyhtiöt eivät muodosta merkittävää riskiä kunnan kannalta. Tiedot perustuvat edellä sanottujen yhtiöiden tilinpäätöksiin ja yhtiön edustajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Kunnan panostusta tarvitaan jatkossakin Taistelijan Talo Oy:ssä ja Kalevanpirtti Oy:ssä, samalla tapaa kuin muissakin museaalisissa kohteissa, esimerkiksi Möhkön ruukkimuseolla. Näiden kohteiden arvo näkyy kulttuurimatkailun edistäjänä ja kunnan elinvoimana, ja siten kunnan osallistuminen ylläpitoon on perusteltua. Ko. kohteisiin on saatu myös avustuksia, joista esimerkkeinä Parppeinvaaralla olevien aittojen kunnostus ja siirto sekä Möhkön museokanavan kunnostaminen. Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiöllä tilikauden tulos on verojen jälkeen ,26. Tilikauden ylijäämäksi tavoiteltiin talousarviossa ,00.. Merkittävimmät korjaukset säätiön omistaman rakennuksen osassa olivat hissin rakentaminen, huoneistojen wc-tilojen korjaukset. Vuoden aikana tehtiin vaihtoehtoisia suunnitelmia vuokralaisen tilatarpeen tyydyttämiseksi ja sprinklauksen järjestämiseksi. Ilomantsin kunta lisäsi säädepääomaa eurolla.

36 34 Säätiö huolehtii kiinteistöomaisuudesta ja merkittävästä vieraasta pääomasta, josta pitkäaikaisen osuus ,23. Pitkäaikainen vieraspääoma on vähentynyt noin Vuosien 2016 ja 2017 aikana rakennukseen on tehtävä huoneisiin sammutusjärjestelmä ja käytön muuttuessa tilamuutostöitä. Tilamuutostöistä on tehty jo päätökset. Ilomantsin kunta on valtuuston päätöksellä lisäämässä säädepääomaa eurolla vuonna 2016 ja vuonna 2017, mikä riittää em. korjauksiin/rakentamiseen. Toimitilariskiä on viimeisten vuosien aikana saatu korjausten myötä poistettua. Samassa rakennuksessa kunnan omistuksessa oleva uimahalli on viisi vuotta sitten peruskorjattu. Säätiön taloudellinen riski on tulosparannusten ja velan pienentymisen myötä vähentynyt. Kunnanhallitus on kiinnittänyt konserniriskeihin ja konserniohjaukseen viimeisten vuosien aikana erityistä huomiota. Kunnanjohtaja on kunnanhallituksen kokouksissa selostanut konsernien tilannetta vuoden aikana useaan kertaan ja tilintarkastajien kanssa on tarkasteltu kaikkien merkittävien yhtiöiden/säätiöiden toimintaa ja taloutta. Kuntalain 410/ mukaan toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Kuntalain 116 :n mukaan kunnan tytäryhteisön ja kuntayhtymän on annettava kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot. Uuden kuntalain mukaisia konsernin tietoja ja arvioita on esitetty kohdan 4.4. lisäksi kunnanjohtajan katsauksessa sivulla 1.

37 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma TOIMINTATUOTOT , ,34 OSUUS OSAKKUUSYHTIÖN VOITOSTA , ,38 TOIMINTAKULUT , ,74 TOIMINTAKATE , ,02 VEROTULOT , ,34 VALTIONOSUUDET , ,76 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,07 KORKOTUOTOT , ,19 MUUT RAHOITUSTUOTOT , ,14 KORKOKULUT , ,49 MUUT RAHOITUSKULUT , ,91 VUOSIKATE , ,01 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,89 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,89 ARVONALENTUMISET -494,94 SATUNNAISET ERÄT ,35 TILIKAUDEN TULOS , ,46 TILINPÄÄTÖSSIIRROT , ,32 TILIKAUDEN VEROT -26,32 LASKENNALLISET VEROT 1 752,21 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,42 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,57 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 32,3 32,8 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä

38 Konsernin rahoituslaskelma TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , ,01 SATUNNAISET ERÄT ,35 TILIKAUDEN VEROT -26,32 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 9 543, , , ,64 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,95 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN , ,55 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT , , , ,24 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,60 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS 1 879,54 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS , , ,54 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIK. LAINOJEN LISÄYS , ,99 PITKÄAIK. LAINOJEN VÄHENNYS , ,51 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS , , , ,54 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET , ,72 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANT.VAROJEN JA PO MUU , ,77 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS , ,53 SAAMISTEN MUUTOS , ,70 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS , , , ,38 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,42 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,82 RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT , ,44 RAHAVARAT , , , ,82 KONSERNI RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investnointien tulorahoitus, % 40,5 74,2 Lainanhoitokate 1,65 2,98 Kassan riittävyys pv 31 41

39 Konsernitase VASTAAVAA VASTATTAVAA A. PYSYVÄT VASTAAVAT , ,10 OMA PÄÄOMA , ,71 1. Aineettomat hyödykkeet , ,07 Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman , ,60 Aineettomat oikeudet , ,10 pääoman lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot , ,97 Liittymismaksurahasto Ennakkomaksut 464,97 Arvonkorotusrahasto , ,90 Vapaaehtoisesta varauksesta ja Konserniliikearvo poistoerosta siirretty osuus 2. Aineelliset hyödykkeet , ,02 Muut omat rahastot , ,73 Maa- ja vesialueet , ,03 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,91 Rakennukset , ,11 Tilikauden yli-/alijäämä , ,57 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,31 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,94 Koneet ja kalusto , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet 6 700, ,08 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,49 Poistoero 3. Sijoitukset , ,01 Vapaaehtoiset varaukset Osakkuusyhteistöosuudet PAKOLLISET VARAUKSET , ,10 Osakkeet ja osuudet , ,69 Eläkevaraukset , ,56 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut pakolliset varaukset , ,54 Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,05 Muut saamiset , ,32 Valtion toimeksiannot , ,53 B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,75 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,17 Valtion toimeksiannot , ,43 Muut toimeksiantojen pääomat , ,35 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 9,01 9,01 VIERAS PÄÄOMA , ,82 Muut toimeksiantojen varat , ,31 1. Pitkäaikainen , ,13 C. VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,78 Joukkovelkakirjalainat 1. Vaihto- omaisuus , ,16 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,55 Aineet ja tarvikkeet , ,43 Lainat julkisyhteisöiltä , ,41 Keskeneräiset tuotteet Lainat muilta luotonantajilta Valmiit tuotteet/tavarat Saadut ennakot Muu vaihto-omaisuus Ostovelat Ennakkomaksut 6 311, ,73 Muut velat , ,17 2. Saamiset , ,18 Siirtovelat Pitkäaikaiset saamiset , ,70 2. Lyhytaikainen , ,69 Myyntisaamiset 36,68 54,79 Joukkovelkakirjalainat Lainasaamiset , ,91 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,23 Muut saamiset 884,69 Lainat julkisyhteisöiltä , ,93 Siirtosaamiset 164,72 Lainat muilta luotonantajilta 656,96 Lyhytaikaiset saamiset , ,48 Saadut ennakot , ,30 Myyntisaamiset , ,94 Ostovelat , ,53 Lainasaamiset , ,37 Muut velat , ,05 Muut saamiset , ,77 Siirtovelat , ,05 Siirtosaamiset , ,40 Laskennallinen verovelka , ,60 3. Rahoitusomaisuusarvopaperit , ,56 Vastattavaa yhteensä , ,62 Osakkeet ja osuudet , ,48 Sijoitukset rahamarkkina-instrumentteihin , ,23 Taseen tunnusluvut Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,96 Omavaraisuusaste, % Muut arvopaperit , ,89 Suht. velkaantuneisuus, % Rahat ja pankkisaamiset , ,88 Kertynyt yli-/ alijäämä, Vastaavaa yhteensä , ,62 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainat /asukas Lainakanta , Lainasaamiset , Asukasmäärä

40 Konsernin tunnusluvut Konsernin tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 32,3 32,8 Vuosikate/poistot % Vuosikate /asukas Asukasmäärä Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi ,6 milj. -6,7 milj. euroa euroa Investointien tulorahoitus, % 40,5 74,2 Lainanhoitokate 1,65 2,98 Kassan riittävyys pv Konsernin taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/ alijäämä, Kertynyt yli-/ alijäämä, /asukas Lainat /asukas Lainakanta (tuhatta euroa) Konsernin lainasaamiset ,

41 39 5. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle tilikauden 2015 alijäämäisen ,09 :n tuloksen käsittelystä seuraavaa: - lisätään keskusta miljööstä, keskuskoulun ja PAV -astuntojen peruskorjauksesta pääasiassa aiheutuva poistoeron vähennys yhteensä ,03 - edellä esitetyn järjestelyn jälkeen ylijäämäksi muodostuu ,94, joka jätetään yli- /alijäämätilille.

42 40 6. Talousarvion toteutuminen 6.1. Kunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Tot. Vaikuttavuus Peruspalvelujen Asiakastyytyväisyyskyselyt 80 % tyytyväisiä kyllä ja turvaaminen palvelukyky Tarvetta vastaavat palvelut Kysyntä ja ennakointi Tasapainotus taloussuun- kyllä nitelman yhteydessä Toimiva asuin- ja elinympäristö Tonttivaranto > 5 vuoden tarve kyllä Viihtyisä ja turvallinen 80 % tyytyväisiä kyllä Toimiva tie- ja viestintäliikenne, Laajakaistayhteydet kattavuus 95 % ei kylien asukkaat ja toiminta Joukkoliikenne asiointi 1 kerta/viikko kyllä Luontaisille vahvuuksille Yrityskontaktit > 180 kyllä perustuva yritystoiminta Yritysneuvonnan määrä > 90 kyllä perustetut yritykset > 9 kyllä Resurssien Tasapainoinen ja joustava Ylijäämä => 0 kyllä hallinta talous Kehittämishankkeet netto max 30 /asukas kyllä (15 ) Toiminnan tehokkuus ja Palvelujen kustannukset Hyvinvointikertomuksen ei taloudellisuus verrokkikuntien keskitaso Henkilöstöresurssien Avoimet virat/ toimet => 1 pätevä hakija kyllä varmistaminen Ennenaikaiset eläköitymiset < 1 % vakinaisista kyllä Kuntaimago Kiinnostava työnantajapätevät työntekijät > 97 % kyllä Kiinnostava kunta Positiivinen julkisuus kerta/kk kyllä Tilojen hallinta Vajaakäytössä olevat tilat < 5 % kyllä Osaaminen ja Osaaminen ja henkilöstön Sairaspoissaolot < 10 pv ei (13,55) henkilöstö työhyvinvointi Työhyvinvointikysely min Hyvä (3) kyllä Kehityskeskustelut 100% 2 v:n aikana kyllä Palkitseminen ryhmissä > kaksi ryhmää ei ja yksilöinä > 10 henkilöä ei (8) Täydennyskoulutus > 1 pv kyllä (1,27) Omaehtoinen koulutus >10 työntekijää kyllä

43 41 Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Tot. Prosessit ja Kunnallisen demokratian Luottamushenkilöiden ja keskiarvo > 3 kyllä rakenteet toimivuus viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Edunvalvonta Maakunnallisissa tehtävissä > 4 luottamushenkilöä kyllä Yhteiskuntasuhteet kontaktit > 5 tahoa kyllä Tiestön kunto ympärivuotinen kunnossapito ei Toimiva rautatieyhteys rata kunnossa raskaalle ei liikenteelle Hyvinvoinnin Työpaikat ja muuttoliike Huoltosuhde < 70 ei (78,4) edistäminen Lasten ja nuorten masentu- Kouluterveyskyselyn kokemusten vähentyminen ei neisuuskokemukset tulos alle 10 prosenttiin 8. ja 9. lk:n oppilaiden Kouluterveyskyselyn keskinkertaisten ja huonojen ei *(17,8 % terveydentilan kokemukset tulos kokemusten vähentyminen vuodelta keskinkertaiseksi tai 16 prosenttiin ikäryhmästä 2014) huonoksi Kaikilla nuorilla koulutus-, TE-toimiston tilastot < 1 ei harjoittelu- tai työpaikka Kotona asumisen tukeminen Palveluasunnoissa asuminen < 10 % yli 75 vuotiaista ei (11,2) * kunnan omissa yksiköissä * ostopalvelupaikoissa Tuetun kotona asuvien >30 % yli 75 vuotiaista ei (16,7) henkilöiden määrä (>13 % koko maa) Koulupudokkaat ja ilman Määrä < 10 % ei (18%) työtä olevat vastavalmistuneet nuoret Vikkelä -hankkeen tulosten Terveyttä esitävät tapahtumat jalkauttaminen käytäntöön * lapset ja nuoret vähintään 4 tilaisuutta kyllä kaikille ikäryhmille * työikäiset vähintään 4 tilaisuutta kyllä * seniorit vähintään 4 tilaisuutta kyllä * Kouluterveyskyselyn 2015 kyselyä ohjelmatoimittaja ei saanut toteutettua.

44 Kunnanvaltuusto Toiminta-ajatus Tehtävä sisältää kunnanvaltuuston toiminnan ja vaaleista aiheutuvat menot ja tulot. Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Vuoden aikana pidetään kunnan kehittämiseen ja muutostilanteisiin tähtääviä valtuustoseminaareja. - Alkuvuodesta on pidetty kolme valtuustoseminaaria, joiden aiheita olivat Siun Sote hanke, laajakaistan rakentaminen, vuokra-asuntojen kehittämissuunnitelma, henkilöstö- ja tilasuunnitelmat. Toimenpiteet Vuonna 2015 on eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kunnallisvaalit. Vuonna 2017 ei ole säännönmukaisia vaaleja. - Eduskuntavaalit pidettiin huhtikuulla. Valtion ja kuntien kesken vaalikustannukset jaetaan siten, että kaikissa vaaleissa valtio huolehtii keskitetyistä materiaali- ja tietojärjestelmäkustannuksista ja kunta muista kustannuksista. Valtiollisissa vaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnille niiden äänioikeutettujen lukumäärään perustuvan korvauksen, jolla katetaan vaalien järjestämisestä kunnille aiheutuneita menoja. Kunta vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Markku Lappalainen Hallintojohtaja Hilkka Ikonen Kunnanvaltuutetut ja viranhaltijat 140-vuotisjuhlavaltuuson kokouksessa

45 43 Tasavallan presidentti myönsi kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Hiltuselle kunnallisneuvoksen arvonimen Ilomantsin kunta 140 vuotta Kuntalaisjuhla pidettiin torilla

46 44 Ilomantsin kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat juhlistivat 140 vuotiasta kuntaa osallistumalla Karelia Soudun kirkkovenesoutuun heinäkuulla. KUNNANVALTUUSTO Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot ,90 457,90 Toimintakulut , ,85 Toimintakate , ,95 Käyttöomaisuus Arvo Siirto toimielimien välillä Hankinnat Vähennykset Poistot Arvo Käyttösuunnitelman toteutuminen Käyttösuunnitelma toteutuu lähes suunnitellusti.

47 Tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Toiminta Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tärkeimpinä lautakunnan toimintatapoina tehtävänsä täyttämiseksi ovat katselmukset, kuntalaisten kuuleminen, viranhaltijoiden kuuleminen, toimielinten toimintojen tarkastus ja ajantasainen puuttuminen epäkohtiin. Tilivelvolliset Tarkastuslautakunta Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Vaikuttavuus ja palvelukyky Kuntalaisten kuuleminen Katselmukset Viranhaltijoiden kuuleminen Ajantasainen epäkohtiin puuttuminen Palautteen määrä Kohteiden määrä Kuulemisten määrä Muistutukset valtuustolle Määrätavoitteet TP-13 TP-14 TA-15 TP-15 Tilintarkastajan lakisääteiset tarkastuspäivät > > ,95 19, ,73 0 Kokousten määrä Työjaoston kokoontumiset Kuntalaisten kuuleminen Katselmukset Viranhaltijoiden kuuleminen 13 7 > > > > Toimenpiteet 1. Kuntalaisten kuuleminen 2. Päätösten ajantasainen seuranta ja epäkohtiin puuttuminen 3. Asioiden valmistelu työjaostossa

48 46 4. Hallinnonalojen ja tulosyksiköiden johtajien kuuleminen 5. Katselmukset toimintayksiköissä 6. Lautakunnan jäsenten kouluttaminen Tarkastuslautakunnan itsearviointi Yhteenveto tarkastuslautakunnan itsearvioinnista: Lautakuntien itsearviointi tehdään vuosittain. Kokouksessa läsnä olevat luottamushenkilöt arvioivat omaa työskentelyään (kysymykset 1-6) ja yhteistyön toimivuutta (kysymykset 7-10). Tarkastuslautakunnan vastausprosentti oli 100 %. Väite Ero 1. Tarkastuslautakunnan työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 3,17 3,00-0,17 2. Tarkastuslautakunnan päätösehdotukset ovat selkeitä 3,00 3,00 0,00 3. Tarkastuslautakunnan asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 3,00 2,71-0,29 4. Tarkastuslautakunnan kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 2,67 2,57-0,10 5. Tarkastuslautakuntaan tuodaan riittävästi ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 3,00 2,86-0,14 6. Tarkastuslautakunnan ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 3,00 2,86-0,14 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 2,50 2,43-0,07 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 3,00 2,43-0,57 Yhteensä 2,92 2,73-0,19

49 47 TARKASTUSLAUTAKUNTA Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 0 512,68 512,68 Toimintakulut , ,82 Toimintakate , ,50 Käyttöomaisuus Arvo Siirto toimielimien välillä Hankinnat Vähennykset Poistot Arvo

50 Kunnanhallitus Toiminta-ajatus Ilomantsi vahvistaa ja kehittää omille vahvuuksille perustuvia maaseutupalveluja ja yritystoimintaa. Hallintokunta järjestää sisäisille asiakkaille palvelutuotantoa edistäviä, ajantasaisia ja tehokkaita tukipalveluja sekä osallistuu aktiivisesti kunnan kehittämiseen. Toiminta-ajatus tulosalueittain Yritys- ja elinkeinotoimi Luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuva yrittäjyys on kehittämisen painopisteenä. Yrittäjyyttä edistetään luomalla aitoja kilpailu-etuja alueen yrityksille, yhteisöille ja asukkaille sekä turvataan nykyiset työpaikat ja luodaan uusia. Talous- ja laskentapalvelut Tuottaa oikeaa ja reaaliaikaista tietoa palveluiden kustannuksista ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä antaa talouteen ja laskentaan liittyviä asiantuntijapalveluita. Varautuu talouden hoidossa etupainotteisesti tuleviin haasteisiin ja riskien hallintaan. Henkilöstöasiat ja työllistäminen Huolehtii kunnan henkilöstön terveys- ja työhyvinvointipalveluista sekä tuloksekkaasta yhteistoiminnasta. Hoitaa kunnan työllistämispalveluita palvelutuotannon ja työllistettävien tarpeiden mukaisesti. Luottamushenkilöstöhallinto Luo edellytykset luottamushenkilötoimintaan, osallistuu kunnan kehittämiseen ja vastaa oikea-aikaisesta päätöksenteon valmistelusta. Ruokapalvelu Varmistaa kunnan eri laitosten päivittäisen maukkaan, monipuolisen, terveellisen ja ravitsemuksellisen energian saannin ottaen huomioon erilaisten kohderyhmien erityisvaatimukset. Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa. Maaseutupalvelut Järjestää maatalousyrittäjien EU- ja kansallisten tukien haku- ja maksatusprosessit. Edistää kylätoimintaa, maaseutu- ja kausiasumista. Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Markku Lappalainen Hallintojohtaja Hilkka Ikonen Ruokapalveluesimies Kirsi Väänänen

51 49 Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Elinkeinojen kehittäminen toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä paikkakunnan yrittäjien, Josek Oy:n ja Karelia Expert Oy:n sekä muiden sidosryhmien mm. Vaara- Karjalan Leaderin, Itä-Suomen Yliopiston, Mekrijärven tutkimusaseman, Maakuntaliiton ja Ely-keskuksen kanssa. Myös Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö ja Ilomantsin museosäätiö edistävät karjalaisen kulttuurin, paikallisen kulttuurin ja sotahistoriahankkeen avulla matkailuyrittäjyyttä. Aktiivisen yritysneuvonnan avulla tavoitellaan tulevan vuoden aikana vähintään 180 yrityskontaktia ja 90 neuvontatapahtumaa eri yrittäjien kanssa. Tavoitteena on myös teollisten työpaikkojen nettolisäys. Potentiaalisimmat alat ovat kivi- ja kaivosteollisuus, metsäteollisuus sekä hoiva- ja hoitoala. Yhteistoiminnassa edellä sanottujen tahojen kanssa on suunniteltu hankkeita ja tehty hankehakemuksia ja käynnistetty kehittämistoimia. Toimintoja mietittäessä on tullut tarpeita myös käytänteiden muutoksiin, joita pohditaan talousarvion 2016 valmistelun yhteydessä. Alkuvuoden aikana valmistuivat Ilomantsin Kivituote Oy:n mustakiven hiomo ja Hermannin viinitilan viskihalli yritysten itsensä toteuttamina. Mekrijärven tutkimusaseman lakkautusuutisen seurauksena kunnanvaltuusto otti kantaa bioenergian tutkimuksen puolesta. Lisäksi kunta yhdessä maakuntaliiton kanssa järjesti useita tapaamisia yliopiston ja kansanedustajien kanssa. Kunnanhallitus perusti Mekrijärvi-työryhmän, jonka tehtävänä on miettiä uusia toimintoja tutkimusaseman kokonaisuuteen. Raportti asiasta tulee huhtikuussa Sote-uudistuksen mukaiset toimenpiteet Ilomantsin kunta osallistui aktiivisesti maakunnallisen Siun sote - hankevalmisteluun. Pohjois-Karjalan kunnat yhdessä Heinäveden kunnan kanssa tekivät Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamispäätöksen marraskuussa. Ilomantsin kunta laati hankkeen paikallisten sote-yritysten toiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä, mihin Maakuntaliitto myönsi avustusta Hankkeessa on tavoitteena lähipalvelujen säilyttäminen, sote-alan työpaikkojen ja yrittäjyyden vahvistaminen Ilomantsissa. Väliraportin mukaan yritykset ovat hyvin osallistuneet työskentelyyn ja ainakin lääkäripalvelujen saatavuudessa ollaan avaamassa uusia uria tietotekniikan avulla. Asiasta on valmistelu käynnistetty Ilonet Oy:n ja perusturvatoimen kanssa. Hankehakemus on osoitettu maaseuturahastolle. 3. Hankintastrategian ja elinvoimaohjelman tekeminen sekä pienhankintaportaali Hankintastrategia laadittiin kertomusvuonna, mutta sitä ei viety käsittelyvaiheeseen, koska uusi hankintalaki oli vielä eduskunnassa hyväksymättä Elinkeinojaosto käynnisty elinvoima-/elinkeino-ohjelman tekemisen. Uusittava ohjelma toteuttaa osaltaan uuden kuntalain mukaista strategiaa.

52 Pienhankinnoilla tarkoitetaan kuntien, kaupunkien ja muiden julkisten yhteisöjen tekemiä hankintoja, jotka jäävät hankintalaissa määrätyn kynnysarvon alapuolelle. Pienhankintoja varten laadittiin oma portaalinsa. Pienhankintaportaalin kaikkein ahkerin käyttäjä on Joensuun seudulla ollut Ilomantsi. Kilpailutuskertoja Ilomantsissa on 65, Joensuussa 36 ja muissa seutukunnan kunnissa 1-5 / kunta. 4. Työhyvinvointi, painopistealueena esimies- ja työntekijätaitojen pitkäjänteinen ylläpitäminen ja kehittäminen Hallintokuntien valitsemille kohderyhmille (kirjasto ja tekniselle osastolle) järjestettiin kolme kahden tunnin koulutuspäivää ratkaisukeskeisen toimintamallin ja työntekijätaitojen kehittämiseen. 5. Työnvaativuuden arvioinnin uudistamistyön jatkaminen Henkilöstöjaoston nimittämä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja työntekijöiden edustajista, teki esityksen uudesta työn vaativuuden arvioinnista, joka kattaa muut KVTES:n alaiset työntekijät lukuun ottamatta perusturvan työntekijöitä. Henkilöstöjaosto hyväksyi uuden työn vaativuuden arvioinnin joulukuulla ja se otetaan käyttöön vuoden 2016 alusta alkaen. 6. Työllisyysasioiden hoitamien ja työpaikkojen etsiminen avoimelta sektorilta Uusien säädösten ja määräysten myötä kunnassa etsitään ja punnitaan erilaisia vaihtoehtoja työllisyyspalveluiden hoitamiseen. Uuden Pohjois-Karjalan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun yhteistyösopimus on hyväksytty. Uusi TYP aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. 7. Metsäsuunnitelman tekeminen ja suunnitelman mukaiset metsänparannustoimenpiteet Metsäasioiden hoitaminen siirtyi vuoden alussa kunnanhallituksen sektorille. Kilpailutuksen kautta metsäsuunnitelman tekemisestä tehtiin sopimus Suomen metsäkeskuksen OTSO metsäpalvelujen kanssa. Suunnitelman ensimmäinen osa on valmiina ja toinen osa toteutetaan vuoden 2016 aikana. Metsäpalvelusopimuksen mukaisissa tehtävissä jatkaa metsänhoitoyhdistys. 50 Ilomantsi Seuran puheenjohtaja Rauno Ratilainen, veteraani Reino Kurvinen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Hiltunen avasivat Kaatiolammen näyttelyn veteraanipäivänä

53 51 Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteutuma Vaikuttavauus ja Realiaikaiset ja laadukkaat Asiakastyytyväisyyskyselyt 80 % tyytyväisiä palvelukyky asiantuntija- ja tukipalvelut - kouluruokailu Resurssien Toiminnan tehokkuus ja Kehittämishankkeet netto/ < 20 Kyllä (15 ) hallinta taloudellisuus asukas Kyllä Työterveyshuolto netto/ < 80 Ei (172 ) työntekijä Aterian hinta/suorite < 4,30 Ei (4,41 ) Kuntaimago: Pätevät työntekijtä > 95 % Kiinnostava työnantaja v > 97 % Kyllä Osaaminen Osaaminen ja henkilöstön Sairauspoissaolot < 10 pv/työntekijä Ei (11,7) hyvinvointi Työhyvinvointikysely min Hyvä (3) Kyllä Esimies- ja työntekijä- Vuorovaikutuksen Kyllä taitojen kehittäminen parantamiseksi työyksikössä on otettu käyttöön ratkaisukeskeinen toimintamalli Kehityskeskustelut 100 % 2:n vuoden Kyllä aikana Täydennyskoulutus > 1 pv/työntekijä Ei (0,47) Omaehtoinen koulutus min 1 työntekijä Kyllä Palkitseminen yksi ryhmä/tiimi Ei yksi työntekijä Kyllä Prosessit ja Aktiivinen ja tuloksekas Seudulliset ja maakunnal- > 6 Kyllä rakenteet verkostoyhteistyö lisesti tuotetut palvelut Kunnallisen demokratian Luottamushenkilöiden ja keskiarvo > 3 Kyllä toimivuus viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Seutuyhteistyö Edustus seutuyhteistyö- min 2 Kyllä ryhmissä

54 52 Määrätavoitteet Henkilöstö (Vakinainen) Kehittämisprojektit, joissa kunta tilinviranomaisena kpl TP-13 Tp-14 TA-15 Tp Ateriasuoritteet Kehittäminen ja elinkeinot Vuoden aikana Josek Oy:n palveluja Ilomantsissa käytti 108 yritystä. Kaikkiaan tapahtumia on kirjautunut 335. Kolme eninten tarvittua palvelua olivat yleisneuvonta, kehittäminen ja koulutus. Palvelujen kysyntä on ollut vilkkaampaa kuin edellisinä vuosina. Uusia yrityksiä perustettiin 11 ja toimintansa lopetti 10 yritystä. Kunnan hallinnoimat hankkeet Ilomantsin kunta käynnisti Maakuntaliiton rahoituksen tuella hankkeen, jossa on tarkoitus saada Mekrijärven tutkimusasemalle uutta toimintaa. Työ käynnistyi syyskuussa Sotahistorian hyödyntämien matkailussa -hanke sai Maakuntaliiton rahoituksen, hanke käynnistyi tammikuussa Ilomantsin lisäksi esiselvityshankkeessa on mukana Lieksan kaupunki. Karhufestivaali toteutettiin yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa Samaan aikaan järjestettiin kunnan 140 juhlavuoden päätilaisuus. Viikonlopun aikana tapahtumissa vieraili noin 3000 ihmistä. Maakuntaliitto rahoitti festivaalia tulevaisuusrahastostaan. Festivaalien aikana oli myös mestari-kisälli kurssi, karhunveiston pikakilpailu ja paljon erilaista oheisohjelmaa karhupuistossa sekä torilla. Veistokilpailun aiheena olivat Kalevan karhut Festivaaliyleisöä Kotimäen koulun kentällä

55 53 2. Kunnan rahoitusosuushankkeet Kunta on mukana 7 hankkeessa, joista 5 on maaseutuhankkeita. Hankkeiden rahoitusosuus on euroa. 3. Työllistäminen Vuodelle 2015 on asetettu työllistämisen tasoksi 26 htv. Tammi-joulukuun keskiarvo oli henkilöä/kk. Tavoitteesta jäätiin 4,68 htv. Palkkatuella palkattujen työaika oli työntekijän valinnan mukaan 85 tai 100 % täydestä työajasta. Työntekijät valitsivat enimmäkseen 100 % työajan. Velvoitetyöllistettävien työaika on 100 %. Työsuhteiden pituus oli vähintään noin 6 kk. Työllistäminen on pyritty kohdistamaan pitkäaikaistyöttömiin, näin kunnan maksuosuus Kelan työmarkkinatuesta pysyisi kohtuullisella tasolla. Nyt pitkäaikaisista työttömistä osa jää työmarkkinatuelle sairausongelmien takia. TE-toimistosta vuoden alusta voimaan tulleet muutokset ovat vaikeuttaneet pitkäaikaisten työttömien työllistämistä palkkatuella, koska palkkatuella voitiin työllistää yli 300 päivää työmarkkinatuella olevia. Loppu vuodesta TE- toimisto lievensi työllistämismääräyksi ja tämä muutos helpotti pitkäaikaistyöttömien työllistämistä. Nuorten työttömyys on pysynyt maltillisella tasolla, vaikka loppuvuodesta työttömyys on vähän noussut. Työttömyys nousi kunnassa loppuvuodesta ennätyksellisen korkealle tasolle. Työttömyys kasvoi eniten yli 50 vuotiaiden kohdalla. Viimeisin luku joulukuulta oli 21,5 %, joka on 4,9 % korkeampi kesäkuuhun verrattuna ja viime vuoden joulukuuhun verrattuna 3,2 % korkeampi. Osastoittain työllistettyjen keskiarvo 21,32 jakaantui seuraavasti: Kunta on osallistuttu nuorisotakuun täyttämiseen. Tammi - joulukuun aikana olemme työllistäneet 7 alle 30 vuotiasta nuorta, jotka kaikki ovat olleet nuorisotakuun piirissä. Ilomantsissa on suhteessa vähän nuoria työttömänä, joten heille on pystytty tarjoamaan nopeasti työtä, opiskelu- ja työkokeilumahdollisuuksia. TE-toimiston myöntämä palkkatuki on mahdollistanut vanhuksille suunnatut kyläavustajapalvelut. Kyläavustajia on töissä kerrallaan kaksi henkilöä, yksi kirkonkylällä ja yksi sivukylillä sekä lisäksi mieskyläavustaja kesäisin puoli vuotta raskaammissa ulkotöissä. Toukokuun puolestavälistä elokuun loppuun ei ollut sivukylillä kyläavustajaa. Työn tilaajat maksavat tehdystä työstä 9 /h. Tänä kesänä kunnan kautta sai kesätöitä 80 nuorta. Nuorten työjakson kesto oli kaksi viikkoa, joka sisälsi 10 työpäivää ja työaika oli 5 h/pv. Palkkaa maksettiin 258 / nuori. Työnantajien osuus palkkamenoista on 45 /nuori. Nuorten kesätyöhakemuksia saapui kuntaan yhteensä 83 kappaletta. 48 työnantajaa ilmoitti 124 avointa kesätyöpaikkaa.

56 Ilomantsin kunnalla on kuntakumppanuussopimus Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoiman KAJO-keskuksen kanssa. Projektirahoituksella toimiva Kajo-keskus Joensuussa auttaa yhdistyksiä ja säätiöitä maksutta palkanlasku-, tukihakemus- ja tilitysasioissa. Kolme yhdistystä on ottanut palvelut käyttöönsä. Kunta on ostanut Honkalampi Säätiö Kaski Raja-Karjalalta tänä vuonna 9 työllistämispalvelupaikkaa kuukaudessa pitkäaikaistyöttömille ja vuodessa 5 paikkaa nuorten työpajatoimintaan. Työttömille on myös tarjottu Kaskessa kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua. Nyt Kaski on työllistänyt 6,5 henkilöä kuukaudessa ja vuoden aikana nuorten työpajaan osallistui 9 opiskelijaa. Kasken kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun on osallistunut 6 henkilöä ja työpäiviä on kertynyt 377 päivää. Viime vuonna kunnassa oli käytössä työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu eli (TYP) ja palvelussa oli 5 asiakaspaikkaa. Typin palvelun tarpeessa on 57 asiakasta. Kunta on tehnyt joulukuussa uuden lain mukaisen yhteistyösopimuksen työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteistyöpalvelusta (TYP) Ruokapalvelut Terveyskeskuksen keittiö toimii valmistuskeittiönä. Siellä valmistetaan aamupalaa, lounas päiväkahvi, päivällinen ja iltapalaa osastoille ja lounas ruokasalissa ruokailevalle henkilökunnalle. Keittiöllä valmistetaan ja pakataan Kotipalvelun asiakkaille lähtevä lounasruoka ja lisäksi lounas- ja päivällisruoka Palvelukeskuksen, ryhmäkoti Vaahteran ja Koivikkolan asukkaille. Palvelukeskuksen, Vaahteran ja Koivikkolan aamupalasta, päiväkahvista ja iltapalasta huolehtivat Palvelukeskuksen työntekijät. Lisäksi terveyskeskukselta viedään asuntola Vekkuliin viikolla päivällisruoka ja viikonloppuna sekä kesäaikaan lounas ja päivällinen. Tiistaisin (ei kesäaikaan) viedään nuorisotalon tiloissa toimivaan mielenterveyskuntoutujien ryhmään lounasruoka ja keskiviikko-, torstai- ja perjantaipäivinä toimitetaan Palvelukeskuksen tiloissa toimivalle päivätoimintaryhmälle lounasruokaa. Pogostan ala- ja yläkoulut sekä kolme kyläkoulua toimivat kaikki omina valmistusyksikköinään. Alakoululla ruokailevat 0-6 luokkalaiset sekä lukion oppilaat, yläkoululla 7-9 luokkalaiset. Pogostan alakoululta kuljetetaan lounas- ja päivällisruoka sekä välipala Vunukan päiväkotiin. Vunukan keittiöllä tehdään päiväkodin lapsille aamupalaa ja jaetaan koulun keittiöltä tulevat lounasruoka ja välipala. Päivällisruoan ja iltapalan tarjoilusta huolehtii päiväkodin työntekijä. Koulujen loma-aikana lounasruoka ja välipala kuljetetaan Iknonvaaran koulun yhteydessä olevaan ryhmäpäiväkotiin. Muuna aikana siitä huolehtii Iknonvaaran koulun keittiö. Pogostan koulun keittiöllä leivotaan kahvileipää terveyskeskuksen ja palvelukeskuksen keittiöiden käyttöön. Juhlapyhät huomioitiin Terveyskeskuksella ruokalistoilla monin eri tavoin. Asiakkaille pyrittiin saamaan näin juhlan tuntua myös ruoan välityksellä. Myös kouluvuoden ajalle sattuvat juhlatapahtumat huomioitiin ruokailun osalta. Lisäksi kouluilla oli luokkaretkievästyksiä ja muutamia jo perinteisiksi tulleita juhlaruokailuja ja -kahveja. Ruokien kuljetuksesta huolehtii ruokapalvelun määräaikainen työntekijä. Huhtikuun lopussa ryhmäkoti Vaahtera lakkautettiin ja asiakkaat sijoitettiin palvelukeskukselle ja Ahoniittyyn.

57 Terveyskeskuksen keittiön kylmiöiden ja astianpesulinjaston tulevaa remonttia selviteltiin alkuvuosi. Ruokapalveluiden muutto remontin alta yläkoulun tiloihin tapahtui kesäkuun alussa. Poikkeustilanteen takia jouduttiin palkkaamaan ylimääräisiä työntekijöitä. Kesällä toimittiin kahdessa eri paikassa ja ruuan sekä tavaran kuljetus kahden paikan välillä oli jatkuvaa. Myös osa työntekijöistä joutui siirtymään ko. paikkojen välillä työpäivän aikana. Takaisin terveyskeskuksen tiloihin päästiin muuttamaan elokuun puolessa välin. Toimintatilaan hankittiin tilavat ja valoisat kylmiö ja pakastin. Myös astianpesuosasto on uusitussa keittiössä toimivampi, kun purkulinjasto sijoitettiin paremmin ja koneet uusittiin. Helmikuun alusta ruokapalveluvaraesimies sanoi itsensä irti. Paikkaa ei aluksi täytetty. Kokeiltiin kevään aikana, voiko tehtävän hoitaa nykyisillä keittäjillä. Toukokuun lopussa todettiin, että koko ruokapalvelun hallinnollisista asioista ja muista tehtävistä huolehtiminen on ruokapalveluesimiehelle liian raskasta. Ruokapalveluvaraesimiehen ja ruokapalvelutyöntekijän tehtävä täytettiin lokakuusta alkaen vakinaisesti Yhteispalvelut Palvelupisteellä otettiin Kelan palveluissa käyttöön etävideoyhteys työntekijän työasemalta (Lync). Asiakkaat voivat keskustella Kelan työntekijöiden kanssa ajanvarauksella Tapiola kokoushuoneessa. Kuntalaiset eivät ole vielä käyttäneet tätä mahdollisuutta. Loppuvuodesta kunnassa otettiin käyttöön etävideoyhteys (VideoVisit), jonka avulla kuntalaiset voivat ottaa kotoaan omalta tietokoneeltaan videoyhteyden mm. palvelupisteelle, perusturvan ja teknisen osaston työntekijöille erityisesti neuvonta-asioissa. Yhteyttä eivät kuntalaiset ole vielä käyttäneet. Etäyhteydellä on järjestetty koulutuksia eri hallintokuntien työntekijöille. Etäyhteyden kautta viranhaltijat ja työntekijät ovat järjestäneet neuvotteluja eri viranomaisten kanssa sekä etäkokouksia. Sähköisen asioinnin palveluja on kehitetty yhteistyössä maakunnassa PTTK Oy:n työryhmissä. Sähköisiä palveluita on käytössä joka osastolla. Uusina sähköisinä prosesseina on valmisteltu avustushakemuksia. Sähköisten palveluiden kehittämistä jatketaan edelleen.

58 56 Sähköisen asioinnin päivä kuntalaisille kunnanvirastolla 6. Maaseutuasiat Liperin kunta tuottaa sopimuksen mukaisesti Joensuun seudun maaseutupalveluita. Maaseutupalvelut on antanut toimintakertomuksensa osana Joensuun seudun maaseutupalvelujen toimintakertomusta.

59 Kehittämistoiminta 2015 Vaikka uusi ohjelmakausi oli jo toista vuotta käynnissä, niin eri rahoituksien hakemista ja myöntämistä Elyjen maaseuturahastosta hidasti hyrrä sähköisen hakujärjestelmän sovellusvaikeudet. Alkuvuodesta käynnistyi viestintä ja neuvonnallisten hankkeiden haku. Keväällä käynnistyi Leader toiminta siten, että yhdistykset pystyivät käsittelemään hakemuksia, mutta viranomaispäätökset Elyiltä siirtyivät vuoden 2016 puolelle. Alkukesästä aukesi aloitustuen ja maatilainvestointien haku ja niistä Ely pystyi tekemään myös päätöksiä loppuvuodesta. Hankerahoituksen ja maaseudun pienyritysten rahoituksen haku aukesi myös alkukesästä, mutta päätöksen teko niistäkin siirtyi vuoden 2016 puolelle. Järjestelmävaikeudet ovat oleellisesti haitanneet maaseutuohjelman toteutusta ja näkyvät siten myös kehittämistoimien tuloksissa. Tukipolitiikan uudistus näkyi myös maatilojen tulojen pienentymisenä, maataloustukien määrä pieneni ja maksatukset siirtyivät osin vuodelle Tämä aiheutti seutukunnan maatiloille noin 3,7 m kassavajeen. Joensuun seudun maaseutupalvelut on pystynyt kuitenkin hoitamaan tärkeimpiä toimenpiteitä väliaikaisrahoituksella, kuten; maidontuotannon kehittämistä, lähielintarvikesektoria, viljelijöiden tukikoulutusta, kylien kehittämistä ja SPV suunnittelua. 57 Ilomantsin kunnan kuntakohtaisia huomioita ja tunnuslukuja alkutuotannon ja maaseudun kehittymisestä Alkutuotanto Tukia hakeneita tiloja oli Ilomantsissa 101 ja näistä tukia haki sähköisesti 89 %. Tilamäärä väheni edellisestä vuodesta 5 tilaa. Tilojen keskipeltoala oli 23,5 ha, mikä on n. 3 ha suurempi kuin vuonna Kokonaispeltopinta-ala oli 2373 ha, mikä on 185 ha suurempi kuin vuonna Kasvu johtuu lähes yksinomaan siitä, että aiemmin muista kunnista hallinnoituja entisiä turvetuotantoalueiden peltoja on siirtynyt Ilomantsin hallinnoitavaksi. Suurinta osaa turvesuopelloista hallinnoidaan edelleen muista kunnista, niitä ei ole laskettu mukaan näihin lukuihin. Lypsykarjatiloja oli 14, joista 12 meijerimaitotilaa ja 2 suoramyyntitilaa. Maitotilojen lukumäärä väheni neljällä tilalla. Maidon tuotantomäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 200 tuhannella litralla. Kokonaistuotanto oli 2,521 miljoonaa litraa. Tilakohtainen maitomäärä litraa on maakunnan pienin. Meijerimaitotiloilla oli käytössään 525 ha peltoa ja muuta maatalousmaata. Vuonna 2015 valmistui yksi uusi lypsykarjanavetta. Uusia maatilainvestointien rahoituspäätöksiä ei tehty yhtään kappaletta. Nuorten viljelijöiden aloitustuki myönnettiin yhdelle sukupolvenvaihdokselle. Luomutilojen määrä väheni yhdellä, ollen 9 tilaa. Luomutuotannossa oli n. 260 ha. Ilomantsissa oli vuonna 2015 viljelyksessä 147 ha musta- ja viherherukkaa, 32 ha punaherukkaa, 1 ha valkoherukkaa ja 11 ha karviaista. Marjakasvien sato oli tavanomaista heikompi. Viileä ja sateinen kevät ja alkukesä pienensivät satotasoa. Hanke- ja pienyritystoiminta Joensuun seudun maaseutupalvelut on ollut mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja rahoittamassa niin alkutuotannon, kuin pienyritystoiminnan kehittämishankkeita. Tänä vuonna hankkeita on ollut viisi. Leaderista rahoitettiin Ilomantsiin kaksi uutta hanketta, avustussumman ollessa yhteensä n euroa. Ohjelmakauden vaihtumisesta johtuen on sekä hanketoiminnassa että investointitoiminnassa ollut normaalia hiljaisempaa. Pienyritysten

60 Leader-hankkeita ei tullut vuonna 2015 yhtään uutta. Muista yritystoiminnan hankkeista ei ole voitu tehdä päätöksiä Mavin tietojärjestelmäongelmien takia. Kunnan avustukset ja muu toiminta Kylätoimikuntien toiminta-avustusta maksettiin kaikille 19 kylätoimikunnalle. Investointiavustusta haki ja sai 11 kylää. Eniten investointiavustusta käytettiin kylätalojen ja ranta- ja tulipaikkojen kunnostamiseen ja niiden palveluvarustuksen kohentamiseen. Kylätoimikuntien lisäksi avustuksia maksettiin maatiloille ja maaseutuyrityksille. Eniten tuettiin maksullisen lomituksen käyttöä ja viljelysuunnitelmien tekoa. Kyläkaupoille maksettiin tukea kuljetuskustannuksiin. Kyläkoulujen hiihtolatujen ja luistelukenttien ylläpitoa tuettiin. Jäähileaseman asiakkaiden määrä lisääntyi jonkin verran, avaimia oli käytössä vuoden lopussa 138 kpl. 58

61 Kunnanhallituksen itsearviointi Yhteenveto kunnanhallituksen itsearvioinnista: Kunnanhallituksen ja lautakuntien itsearviointi tehdään vuosittain. Kokouksessa läsnä olevat luottamushenkilöt ja viranhaltijat arvioivat omaa työskentelyään (kysymykset 1-6) ja yhteistyön toimivuutta (kysymykset 7-10). Kunnanhallituksen vastausprosentti oli 78,57 %. Väite Ero 1. Kunnanhallituksen työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 3,69 3,91 0,22 2. Päätösehdotukset ovat selkeitä 3,54 3,73 0,19 3. Asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 3,38 3,64 0,26 4. Kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 3,77 3,82 0,05 5. Toimielimeen tuodaan riittäväasti ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 3,54 3,73 0,19 6. Toimielimen ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 3,62 3,45-0,17 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 3,38 3,36-0,02 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 3,46 3,55 0,09 Yhteensä 3,55 3,64 0,09 9. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallituksen tai lautakunnan toiminta on ollut tuloksellista - laajakaista-asiat - talouden hoito (2) - hyvä yhteistyö ja päätöksien teko (2) - kunnanahallituksen ja lautakuntien välit hyvät. Ymmärrystä molemmin puolin. - elinkeinojen kehittäminen (2) - sote asioiden hyvä käsittely (2) - tehtävien uudelleen jako lautakunnissa 10. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallitus tai lautakunta on onnistunut heikosti: - budjetti-kurissa - yhtiöiden johtaminen Toivonlahti, Taistelijan talo jne. - perusturvan henkilöstöasiat - perusturvan talous - pesulan kysymys? 59

62 60 KUNNANHALLITUS Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot , ,95 Toimintakulut , ,99 Toimintakate , ,94 Käyttöomaisuus Arvo ,66 Siirto toimielimien välillä Hankinnat ,84 Vähennykset ,22 Poistot ,08 Arvo ,20 Käyttösuunnitelman toteutuminen Kunnanhallituksen käyttösuunnitelma toteutuu lähes suunnitellusti. Tehtäväalueilla on säästöjä syntynyt erityisesti palvelujen ostosta, eläkekuluista ja palkkamenoista. Metsänhoidon toimintatuotot ovat arvioituja suuremmat.

63 Perusturvalautakunta TULOSALUE Toiminta-ajatus Ilomantsin kunta järjestää hyvän elämän turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan omana toimintana, ostopalveluina sekä seutuyhteistyönä. Perusturvapalveluissa korostuu kuntalaisten omaa vastuu hyvinvoinnista ja terveydestä. Kunnan velvollisuutena on tuottaa ja järjestää lakisääteiset palvelut ja strategioihin ja toimintasuunnitelmiin kirjatut ja hyväksytyt palvelukokonaisuudet. Toiminta-ajatus tulosalueittain Yleispalvelut Hallinto-, toimisto- ja talouspalvelut tukevat perusturvan varsinaisten perustehtävien suorittamista. Hallinnon tehtävänä on johtaa ja kehittää perusturvan eri sektoreita ja luoda mahdollisuudet toteuttaa kunnan asettamat tavoitteet ja tehtävät. Sosiaalipalvelut Tavoitteena on kuntalaisen perustoimeentulon turvaaminen sekä ohjaaminen, tukeminen ja kannustaminen elämäntilanteen ja olosuhteiden muuttamiseen. Sosiaalipalvelut tukevat ja turvaavat lasten, nuorten ja perheiden terveen elämän ja hyvän kasvun edellytyksiä. Vammaispalvelut luovat edellytyksiä toimintarajoitteisten kuntalaisten tasa-arvoiselle ja mahdollisimman itsenäiselle elämälle. Terveyspalvelut Edistävät ja ylläpitävät terveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistavat kuntalaisen omaa vastuuta terveyden edistämisessä ja sen ylläpitämisessä kaikissa ikäryhmissä. Vanhuspalvelut Tavoitteena on varmistaa ikäihmisten turvallinen ja arvokas elämä Tilivelvolliset Perusturvalautakunta Perusturvajohtaja Esko Oikarinen Johtava lääkäri Mervi Karttunen Hoito- ja hoivatyönjohtaja Hannele Komu

64 62 Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Joustavien ja saumattomien palvelukokonaisuuksien luominen koko perusturvan toimialueella. - Toteutunut. Yhteistyötä edelleen tiivistetty perusturvan sisällä huomioiden tuleva SiunSote. 2. Talouden ja palvelutuotannon yhteensovittaminen ja niiden välinen tasapaino. Kustannuksia, rakenteita ja palvelutuotantoa tarkastellaan koko ajan yhdessä. - Ei ole toetutunut. Tarvittavaa palvelutuotantoa ei ole pystytty toteuttamaan valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. Erityisesti erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi käyttö sekä sairauspoissaolojen suuri määrä on hankaloittanut talouden ja palvelutuotannon välisen tasapainon toteuttamista. 3. Luottamushenkilöiden, kunnan johdon, hallinnon, muiden hallintokuntien ja perusturvan työntekijöiden välisen hyvän yhteistyön ja hallintokulttuurin luominen. - Toteutunut 4. Maakunnallisen sote-mallin kehittämiseen osallistuminen - Toteutunut

65 63 Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteutuma Vaikuttavuus Asiakaspalautteen kerääminen Asiakastyytyväisyyskyselyt 80% tyytyväisiä ja palvelukyky ja hyödyntäminen Päivystys/vastaanotto Ei Hammashoito Ei Resurssit Palvelutarpeeseen vastaaminen Sosiaalipalvelun tarpeen < 7 vrk Kyllä kuntalaisten pääsy palvelutarpeen arviointiin pääseminen arviointiin ja vastaanotolle laissa, asetuksissa ja sisäisissä toiminta- Lastensuojelutarpeen < 3 kk Ei ohjeissa säädettyjen aikarajojen selvitys sisällä Toimeentulotukiasioiden < 7 vrk Kyllä käsittely Lääkärin vastaanotolle < 14 vrk Kyllä (9vrk) pääsy Terveydenhuollon ammat- < 3vrk Kyllä tilaisen arviointiin pääsy Opiskelijahuoltolain mukaiset psykologin tai vaatimukset/psyk. th kuraattorin vastaanotolle pääsy viim. 7 koulupäivänä pyynnöstä Kyllä yhteys arki- Kyllä päivisin opiskelijaterveydenhuoltoon > 1 Palveluasumisessa asuu yli 10 % Ei (11,2%) 75-vuotiaista Omaishoidon tukea saa 5-6 % Ei (7,2%) yli 75-vuotiaista Kotihoitoa saa yli % Ei (16,7%) 75-vuotiaista Jonotuspäiviä 0 pv/vuosi Kyllä erikoissairaanhoidosta

66 Työttömien ja koulutuksen Nuorten yhteiskuntatakuun Hankkeen Kyllä ulkopuolelle jäävien toteutumien piirissä alle 30-vuotiaiden määrä väh. 10 nuorta 64 Kehitysvammaisten tarvetta Avotyön ja jatko-opintojen Avotyön ja Kyllä vastaavat palvelut toteutuminen jatko-opintojen piirissä väh. 15 kehitysvammaista Henkilöstöresurssien Ammattitaitoiset, pätevät Jokaiseen Kyllä varmistaminen motivoituneet viranhaltijat virkaan ja toija työntekijät meen ainakin yksi pätevä hakija Pätevät työntekijät > 97 % Kyllä Toiminnan tehokkuus ja Palvelujen kustannukset Perusturvan taloudellisuus (netto /asukas) rakenneraportis sa valittujen verrokkikuntien tasolla v.2014 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Vanhustenhuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ei Ei Kyllä Tieto ei saatavilla Kyllä Ei Osaaminen ja Osaaminen ja henkilöstön Sairauspoissaolot < 10 pv/ Ei (13,51%) henkilöstö hyvinvointi työntekijä Kehityskeskustelut 100% 2:n Kyllä vuoden aikana Täydennyskoulutus Lain mukainen Kyllä tavoite

67 65 Työhyvinvointikysely min Hyvä (3) Kyllä Esimies- ja työntekijätaitojen Vuorovaiku- Kyllä kehittäminen tuksen parantamiseksi työyksikössä on otettu käyttöön ratkaisukeskeinen toimintamalli Prosessit ja Asiakaspalveluprosessien Hoito-, palvelu-, asiakas- ja 100 % Kyllä rakenteet suunnitteleminen ja kuntoutussuunnitelmat vaikuttavuus Oman toiminnan organisointi Sijaisten palkkaaminen lyhytaikaisten Ei sijaisten käytön Käyttö lisäänvähentäminen tynyt verrattu- 10%/vuosi vuoteen 2014 Kunnallisen demokratian Luottamushenkiöiden ja keskiarvo > 3 Kyllä toimivuus viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Aktiivinen ja tuloksekas Seudulliset ja maakunnalliset pv/työntekijä Kyllä verkostoyhteistyö hankkeet, joista on vähintään 2 selkeästi hyötyä Ilomantsille hankkeessa mukana oleminen Tavoitteita yhteensä 31, joista 20 toteutui. Suunniteltuja asiakastyytyväisyyskyselyitä ei ole tehty vuonna Ne tehdään vuonna Päivystyksen ja vastaanottotoimintaa on tulossa valtakunnallinen kysely, johon liitetään Ilomantsin kysely. Hammashoidossa on tapahtunut henkilöstömuutoksia, jonka takia kysely jätettiin vuodelle Asumispalveluita on yritetty vähentää suunnitelman mukaan, mutta siinä ei ole vielä päästy asetettuun tavoitteeseen. Kotihoitoa ja omaishoitoa Ilomantsissa annetaan enemmän kuin valtakunnalliset suositukset edellyttävät. Tämä ja asumispalvelujen määrä kertovat palvelujen piirissä olevien asiakkaiden suuresta määrästä ja Ilomantsin kunnan ikärakenteesta. Henkilöstön mittareiden osalta sairauspoissaoloja on ollut enemmän kuin aikaisempina vuosina. Sairauspoissaoloja on ollut sekä lyhyitä (mm. erilaisista infektioista johtuvia) ja pitkiä. Lastensuojelutarpeen selvityksiä on ollut 18, joista 7 ei valmistunut alle 3 kk:n aikana, mutta valmistui alle 4 kk:n aikana. Osa ylityksistä johtuu Pro Consona-ohjelman käytössä tapahtuneista virheistä, josta seurantaraporttiin tulee lastensuojelulain määräajan ylitysmerkintä.

68 66 Valittuihin verrokkikuntiin (Joutsa, Suonenjoki, Lieksa, Salla ja Juuka) verrattuna nettomenot /asukas/2014 alle keskiarvon toteutui terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa. Määrätavoitteet TP -13 TP-14 TA -15 TP-15 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Toimenpiteet , Hoito-, palvelu-, kuntoutus- ja asiakassuunnitelmat tehdään moniammatillisessa yhteistyössä ja suunnitelmat pidetään ajan tasalla. - Toteutunut. Suunnitelmat tehdään moniammatillisessa yhteistyössä ja ne pidetään ajan tasalla. 2. Talouden toteuman seuranta kuukausittain ja sen perusteella tehtävä kustannus- hyötyarviointi. -Toteutunut osittain. Perusturvan johtoryhmä, johon kuuluvat johtava lääkäri, taloussihteeri, kunnanjohtaja, hallintojohtaja, hoito- ja hoivatyönjohtaja ja perusturvajohtaja, ovat kuukausittain (pl heinäkuu) tarkastelleet talouden toteumaa ja sen perusteella tehneet johtopäätöksiä. Toimintakulujen ylitykset ovat olleet nähtävillä kuukausittain, mutta talouden oikaisemisessa ei talousarviovuonna onnistuttu. 3. Kaksi lautakuntaseminaaria tai iltakoulua vuoden aikana. -Iltakoulu oli keväällä ja seminaari pidettiin syyskuussa. Kuntoutuksen henkilökuntaa

69 67 Perusturvalautakunnan itsearviointi Perusturvalautakunnan itsearviointi tehdään vuosittain. Kokouksessa läsnä olevat luottamushenkilöt ja viranhaltijat arvioivat omaa työskentelyään (kysymykset 1-6) ja yhteistyön toimivuutta (kysymykset 7-10). Perusturvan vastausprosentti oli 100 %. Väite Ero 1. Kunnanhallituksen työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 3,60 3,20-0,40 2. Päätösehdotukset ovat selkeitä 3,50 3,20-0,30 3. Asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 3,40 3,40 0,00 4. Kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 3,70 3,40-0,30 5. Toimielimeen tuodaan riittäväasti ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 3,50 3,00-0,50 6. Toimielimen ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 3,40 3,40 0,00 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 2,90 3,10 0,20 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 3,00 3,10 0,10 Yhteensä 3,38 3,23-0,15 9. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa lautakunnan toiminta on ollut tuloksellista -yhteistyö -päätöksien teko onnistuus -uusi kehitysvammayksikkö -työsuhteita vakinaistettu -virkalääkärit -budjetointi -säästöjen etsiminen kireässä tilanteessa -Siun soten eteneminen -avoimuus päätöksenteossa 10. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa lautakunta on onnistunut heikosti: -budjetti ja budjetin raameissa pysyminen -vanhusten hoitoon tulisi kiinnittää huomiota -hoitajatilanteen/resurssien jatkuva muutos -kotihoidon tilanteen selvittely ja tulevaisuus

70 68 PERUSTURVALAUTAKUNTA Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot , ,00 Toimintakulut , ,00 Toimintakate , ,00 Käyttöomaisuus Arvo ,15 Siirto toimielimien välillä Hankinnat ,25 Vähennykset Poistot ,89 Arvo ,51 Käyttösuunnitelman toteutuminen Toimintatuotot ylittyvät euroa muutetusta talousarviosta. Talousarvioon on tomintatuottoihin tehty euron määrärahamuutos. Myyntituottojen toteuma on yli talousarvioon varatun määrärahan. Kelan sv-korvaukset ylittyvät euroa budjetoidusta. Vuonna 2015 on ollut paljon pitkiä sairauslomia ja se näkyy ennakoitua suurempina svkorvauksina. Perustoimeentulotuen valtionosuus on euroa alle budjetoidun johtuen perustoimeentulotuen toimintakulujen ennakoitua pienemmästä toteumasta. Toimintakulut ylittyvät euroa muutetusta talousarviosta. Toimintakuluihin on tehty euron määrärahamuutos. Määrärahamuutoksesta euroa on kohdennettu henkilöstökuluihin ja euroa palvelujen ostoihin. Henkilöstökulut ylittyvät euroa muutetusta talousarviosta ja palvelujen ostojen ylitys on muutetusta talousarviosta. Alkuperäiseen talousarvioon nähden suurin yksittäinen ylitys on erikoissairaanhoidossa, joka ylittyy eurolla. Vuoden aikana on ollut paljon potilaita kalliiden hoitojen piirissä. Henkilöstökulut ylittyvät eurolla alkuperäisestä talousarviosta. Vuonna 2015 on ollut sairauspoissaoloja 1056 työpäivää enemmän kuin vuonna Suurin osa sairauspoissaoloista on kohdentunut vanhuspalveluiden yksiköihin, joissa työn luonteen vuoksi on ollut välttämätöntä palkata sairausloman ajalle sijainen. Sijaispankin resurssi ei ole ollut riittävä paikkaamaan poissaoloja ja tästä syystä sijaismäärärahat ovat ylittyneet merkittävästi. Sijaismäärärahat ylittyvät euroa alkuperäisestä talousarviosta. Vanhusten asumispalvelujen ostot ylittyvät euroa budjetoidusta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittyvät euroa budjetoidusta. Näihin kuuluvat mm. hoitotarvikkeet.

71 Toimintatuottojen osalta perusturvalautakunnan käyttösuunnitelma toteutuu lähes budjetoidusti. Toimintakuluissa on merkittävä ylitys alkuperäiseen ja muutettuun talousarvioon nähden. 69 YLEISPALVELUT Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Taloushallinnosta saatavan seuranta- ja raportointitiedon hyödyntäminen tulosalueilla ja yksiköissä sekä palvelutuotannon ja talouden yhtäaikainen arviointi. 2. Talouden toteuman seuranta. 3. Perusturvan päätoimintalinjojen kehittäminen ja muuttaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja talouden reunaehtoja rakenteiden uudistamisraporttiin ja hyvinvointikertomukseen kirjattujen linjausten mukaisesti. Määrätavoitteet TP-13 TP-14 TA-15 TP-15 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Toimenpiteet 1. Tulosalueiden esimiesten ja taloussihteerin kuukausittaiset palaverit talouden toteuman seurannasta ja sen perusteella tehtävät tarvittavat toimenpiteet vuoden aikana. -Toteutunut. Perusturvan johtoryhmä, johon kuuluvat myös kunnanjohtaja ja hallintojohtaja, kokoontunut kuukausittain. Tarkasteltu yksiköittäin talouden toteumaa ja sovittu toimenpiteistä. 2. Perusturvalautakunnan, perusturvajohtajan ja tulosalueiden esimiesten 1-2 yhteistä seminaaria/iltakoulua strategisten linjojen valitsemiseksi -Toteutunut. Iltakoulu keväällä ja seminaari syyskuussa. Yleispalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Käyttösuunnitelman toteutuminen Tulojen ylitys tilinpäätöksessä johtuu saadun perintörahan kohdentamisesta toimintatuottoihin.

72 Toimintakuluissa ylitystä euroa. ICT-kulut ylittyvät n euroa. Toimintakuluissa ylityksenä näkyy toimintatuottoihin lisätyn perintörahan käyttö. Perintöraha on käytetty loppuun. 70 SOSIAALIPALVELUT Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen 2. Mielenterveyskuntoutujien kotona ja asumispalvelujen piirissä asumisen tukeminen ja vahvistaminen 3. Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistymiseen ja kuntoutumiseen panostaminen erityisenä painopisteenä alle 30-vuotiaat 4. Nuorten kehitysvammaisten palveluiden kehittäminen, tukeminen ja vahvistaminen 5. Palveluohjauksellisen työskentelymallin kehittäminen etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkuluttajille Määrätavoitteet TP-13 TP-14 TA-15 TP-15 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) ,5 26 Toimenpiteet 1. Sosiaalityön, kotihoidon, psykiatrisen avopalvelun ja yksityisten palvelutuottajien välisen yhteistyön monipuolistaminen ja tiivistäminen -Toteutunut. 2. Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hankkeeseen osallistuminen ja kunnan työllistämisasioiden hoidon kehittäminen siten, että päävastuu on yhdellä hallintokunnalla. -Toteutunut. 3. Nuorten kehitysvammaisten valmentavan ja kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen yhteistyössä Luovin kanssa. -Toteutunut etenkin kunnan omana työnä. 4. Lasten ja nuorten alakuloisuuden ja masentuneisuuden tunnistaminen ja tukitoimenpiteiden löytäminen yhteistyössä sivistystoimen, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. -Toteutunut etenkin kunnan eri hallintokuntien välisen yhteistyön kautta. 5. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020-hankkeen toteuttaminen -Hanke ei saanut rahoitusta.

73 71 Sosiaalipalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Käyttösuunnitelman toteutuminen Toimintatuottoihin tehty määrärahamuutos , joka on kohdennettu perustoimeentulotuen valtionosuuteen. Perustoimeentulotuen toimintakulut ovat olleet ennakoitua pienemmät ja sen johdosta myös siihen tuleva valtionosuus on pienempi. Toimintatuotot jäävät muutetusta talousarviosta euroa alle budjetoidun. Tilinpäätöksessä perustoimeentulotuen valtionosuus on euroa alle muutetun talousarvion. Toimintakulut alittuvat talousarviosta. Palvelujen ostot kokonaisuudessaan alittuvat n budjetoidusta. Palvelujen ostot kohdentuvat pääasiassa vammaispalveluihin ja lastensuojelupalveluihin. Kokonaisuudessaan näiden palvelujen piirissä olevien kuntalaisten palvelut on tilinpäätösvuonna onnistuttu järjestämään talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Perustoimeentulotuki alittuu budjetoidusta. Sijaisten palkkamenoissa on ylitystä n euroa. Tämä johtuu kehitysvammahuollon asumisyksikön työntekijöiden ennakoitua suuremmista sairauspoissaoloista ja niihin tarvittujen sijaisten palkkaamisesta. Myös Kuel palkkaperusteinen eläkemaksu on ylittynyt noin euroa. TERVEYSPALVELUT Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Hyvinvoiva ja terve väestö. Painopisteenä lihavuuden hoito 2. Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut terveyshyötymallin mukaisesti Ehkäisevän työn palvelut 1. Tavoitteena on asiakkaiden / potilaiden henkilökohtaisen neuvonnan ja tuen ohella kehittää ryhmämuotoista toimintaa, mm. painonhallinta eri-ikäisillä, lasten terapiaryhmät. 2. Hoitokäytäntöjä pyritään yhdistämään Käypä hoito-suositusten pohjalta. 3. Lasten ja nuorten alakuloisuuden ja masentuneisuuden tunnistaminen yhteistyössä sivistystoimen, järjestöjen ja seurakunnan kanssa

74 72 Vastaanottotoiminta Vuodeosasto 1. Sähköisten palveluiden laajentaminen 2. Fysioterapian toimintojen kehittäminen 3. Terveydenhuoltolain mukaiset hoitosuunnitelmat tehdään pitkäaikaissairaille ja suurkäyttäjille. 4. Ryhmätoimintojen lisääminen kuntoutuksessa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, painonhallinnassa ja diabeteksessä 1. Vuodeosastoilla on painopisteenä kuntouttavan hoitotyön kehittäminen. 2. Toimivien palveluketjujen varmistaminen Hammashoito Tavoitteena on tarjota tarvetta vastaava hammashoito koko väestölle 1. Suu- ja hammassairauksien ehkäisy ja valistustyö. 2. Yksilöllisen hoitotarpeen kartoitus ja sen mukainen hammashoito iästä riippumatta. 3. Alle 18-vuotiaiden hammashoito ja lasten hampaiden oikomishoito. Asumispalveluja saavien asiakkaiden hammashoito sekä työterveyshammashuolto. Erikoissairaanhoito ja lääkinnälliset ostopalvelut 1. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ja konsultointi pyritään pitämään tarkoituksenmukaisella tasolla. Määrätavoitteet TP-13 TP-14 TA-15 TP-15 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Paikkoja Vuodeosasto Toimenpiteet Ehkäisevän työn palvelut 1. Jatketaan tiimimäisen työskentelyä eri toimijoiden välillä (yli hallintokuntarajojen), voimavaroja suunnataan erityistuen tarpeessa oleville perheille. Toteutunut. 2. Kehitetään ryhmätoimintaa, lasten terapiaryhmät, painonhallintaryhmät. Moniammatillisia lasten terapiaryhmiä on ollut esikoulu- ja alakouluikäisille. Vanhempien osallisuuteen kiinnitetään huomiota. Painonhallintaryhmiä on ollut. Osallistujia on saatu innostettua mukaan riittävät määrät.

75 3. Lapset puheeksi koulutuksessa saatujen oppien jalkauttaminen. Toimintaa on jatkettu ja työtä pitää tehdä vielä edelleen saavuttaaksemme yli hallintokuntien välisen yhteisen toimintatavan ja mallin. Koulutuksia on pidetty ja mallin jalkauttamista jatkettu. Vastaanottotoiminta 1. Videovälitteisiä koulutuksia jatketaan yhteistyössä Siilaisen terveyskeskuksen ja keskussairaalan kanssa. Koulutukset ovat jatkuneet säännöllisesti. 2. Terveyshyötymallin mukainen toiminta juurrutetaan koko perusturvaan. Kehittämistyötä tehdään. 3. Hoitajien vastaanottotoimintaa edelleen kehitetään. Kehitetään edelleen mm. Hyvä Potku-hankkeen kautta. Hyvä Potku-hanketta on viety suunnitelman mukaan eteenpäin, päättyy toukokuussa Vuodeosastotoiminta 1. Varmistetaan hoitoketjujen toimiminen moniammatillisella yhteistyöllä. Pidetään erikoissairaanhoidon jonopäivät 0 pv/vuodessa. Toteutunut. 2. Pyritään mahdollisimman nopeaan kotiutumiseen kuntouttavan toiminnan lisäämisellä ja saumattomalla yhteistyössä kotihoidon ja kotikuntoutuksen kanssa. Toimintaa on kehitetty mm. pitämällä yhteisiä palavereita ja sopimalla yhteisistä toimintamalleista kotiutusprosessien kehittämisellä ja työtä jatketaan edelleen. Palavereita pidetty vuoden 2015 aikana useita. Varasto ja huoltopalvelut 3. Joensuun kaupungin hankintarenkaassa mukana olo. Toteutunut. Hammashoito Akuuttihoito pyritään järjestämään arkisin samana päivänä virka-aikana. Terveyskasvatuksesta huolehditaan aiempien suunnitelmien mukaisesti: koululaiset ja odottavat perheet ym. Järjestelmällinen kokonaishoito vuotiaat tarkastetaan ja hoidetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan, ottaen myös huomioon lasten ja nuorten hoidosta annettu asetus. Toteutunut suunnitelman mukaan. 2. Oikomishoitoa tehdään nuorille tarpeen mukaan. Toteutunut suunnitelman mukaan. 3. Leikkauksiin menijät: Sydän-, syöpä- ja keinonivelleikkaukset. Toteutunut suunnitelman mukaan. 4. Asumispalveluasiakkaat, kotihoidon asiakkaat ja kehitysvammaiset. Tarkastukset tehty suunnitelman mukaan. 5. Pitkäaikaissairaat: sydän-, diabetes-, endoproteesi-, mielenterveys- ja sädehoitopotilaat Kaikki asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. 73

76 74 Erikoissairaanhoito ja lääkinnälliset ostopalvelut 1. Riittävästi resurssoitu oma lääkärinvastaanottotoiminta mukaan lukien ostopalveluna toteutettavat erikoislääkärin vastaanotot ja hoidon porrastuksen tehostaminen erikoissairaanhoidon kanssa parhaiten takaavat maltillisen erikoissairaanhoidon menojen kasvun. Erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän, yksittäisistä erikoisaloista korostuu syöpätautien ja sädehoidon sekä tehohoidon alat lisäksi käyttö on suurempaa keuhkosairauksilla ja neurologiassa. Tervesyspalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Käyttösuunnitelman toteutuminen Terveyspalveluissa toiminnat ovat edenneet pitkälti suunnitelmien mukaan ja asetettuihin tavoiteisiin on päästy. Toimintakulut ylittyvät erikoissairaanhoidossa, henkilöstökuluissa, hoitotarvikkeissa, laboratorio-kuluissa ja ostopalveluissa Henkilöstöllä on ollut runsaammin sekä pitkiä että lyhyitä poissaoloja verrattuna aikaisempiin vuosiin ja on tarvittu enemmän sijaistyövoimaa. Potilaiden ja asiakkaiden hoitoisuus on myös kasvanut, josta kertoo mm. suurempi hoitotarvikkeiden ja laboratoriokulujen kasvaminen Toimintatuotot ylittyvät budjetoidusta. Sekä maksu- että myyntituotot ylittyvät. Palveluista perittäviä asiakasmaksuja on korotettu ja palveluja on voitu myydä myös ulkopaikkakuntalaisille, mikä näkyy toimintatuottojen ennakoitua parempana toteutumisena. Toimintakulut ylittyvät euroa muutetusta talousarviosta. Toimintakuluihin on tehty määrärahamuutos euroa, josta on kohdennettu euroa henkilöstökuluihin ja euroa palvelujen ostoihin. Ylitystä on ollut henkilöstökuluissa, joissa poissaoloja on ollut enemmän kuin vastaavana aikana vuonna Muutetun talousarvion jälkeen henkilöstökulut ylittyvät euroa. Ylityksiä on ollut merkittävästi laboratoriokuluissa, lääkekuluissa ja haavahoitotarvikkeissa. Merkittävin ylitys terveyspalvelualueella on erikoissairaanhoidon ostoissa, joka ylittyy alkuperäisestä talousarviosta. Erikoissairaanhoitoon on tehty euron määrärahamuutos.

77 75 VANHUSPALVELUT Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Vanhuspalveluiden tehtävänä on järjestää toimiva kokonaisuus, joka vastaa väestön tarpeita ja jossa palvelurakenne ja hoidon porrastus on tarkoituksenmukainen. Tavoitteena on tukea vanhusten kotona asumista. Tavoitteena ovat hyvinvoiva ja terve väestö sekä asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät palvelut. Määrätavoitteet TP-13 TP-14 TA-15 TP-15 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Asukaspaikat Ahoniitty Vaahtera Koivikkola Pihlaja Tupa Sali Kammari Kahveri ,1 77, Toimenpiteet 1. Henkilöstömitoituksen varmistaminen vähimmäismäärälle, 0,5 hoitajaa/asukas. Vajetta Pihlajassa ja Koivikkolassa. Henkilöstövaje on saatu korjattua ja mitoitus vaihtelee yksikköittäin. Vastaavasti poissaoloja on ollut noin 30 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. 2. Kuntouttavan työn juurruttamista ja lisäämistä edelleen mm. kinestiikkaa hyödyntäen. Henkilöstölle on koulutettu kinestetiikan perusteita ja ergonomiaa. 3. Ikäihmisten päivätoiminnan kehittäminen ja lisääminen. Ikäihmisten päivätoimintaa ei ole omana työnä pystytty lisäämään. 4. Asumispalvelujen ostoja ja perhehoitoa vähennetään. Vapautuvat asumispalvelupaikat vaihdetaan palvelusetelillä tuotettaviksi palveluiksi. Kunnallisia asumispalvelupaikkoja on vähennetty 15 paikkaa, yksityiseltä puolelta paikkoja on vähennetty yksi heinäkuun alusta alkaen. Vapautuneet ostopalvelusopimukset on muutettu palvelusetelipaikoiksi. 5. Kotihoidon yötyön aloittaminen. Ei ole aloitettu. Kotihoidon työaikoja on muutettu siten, että kotihoito on työssä klo 6-24 välisen ajan.

78 76 Vanhuspalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Käyttösuunnitelman toteutuminen Toimintatuotot toteutuvat lähes budjetoidusti. Toimintakulut ylittyvät euroa muutetusta talousarviosta. Toimintakuluin on tehty euron määrärahamuutos, josta euroa on kohdennettu henkilöstökuluihin ja euroa palvelujen ostoihin. Vanhuspalveluissa toiminnat ovat edenneet pitkälti suunnitelmien mukaan ja sisällöllisesti asetettuihin tavoiteisiin on päästy. Toimintakulut ylittyvät henkilöstökuluissa ja erityisesti vanhusten asumispalveluiden ostoissa. Henkilöstökulujen ylitys on euroa ja palvelujen ostojen ylistys euroa alkuperäisestä talousarviosta. Henkilöstöllä on ollut runsaammin sekä pitkiä että lyhyitä poissaoloja verrattuna aikaisempiin vuosiin ja on tarvittu enemmän sijaistyövoimaa. On ollut sekä lyhytaikaista sairastamista (infektiot) että henkilöstön ikääntymiseen liittyvää sairastamista. Lisäksi poissaoloja on ollut perhevapaista johtuen poikkeuksellisen paljon. Asiakkaiden hoitoisuus on myös kasvanut, josta kertoo mm. suurempi hoitotarvikkeiden ja laboratoriokulujen kasvu. Vanhusten asumispalveluiden ostopalveluista on saatu vähennettyä vuoden 2015 aikana ainoastaan yksi paikka. Tavoitteena oli vähentää ostopaikkoja vähintään neljällä paikalla.

79 Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Ilomantsi tarjoaa laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut sekä mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä järjestää aktiivista elämää edistäviä palveluita kuntalaisille. Toiminta-ajatus vastuualueittain Päivähoito: Päivähoito tarjoaa hyvää ja turvallista perushoitoa ja lapsen ikä- ja kehitystasoa vastaavaa toimintaa. Perus- ja lukio-opetus: Perus- ja lukio-opetus tarjoavat laadukasta perus- ja yleissivistävää opetusta. Hallinto: Hallinto johtaa ja kehittää tasapuolisesti sivistystoimen eri sektoreita sekä luo henkilökunnalle mahdollisuudet toteuttaa asetetut tavoitteet. Pielisen Karjalan musiikkiopisto tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoista musiikinopetusta. Kirjasto- ja kulttuuritoimi: Edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä tukee paikallista kulttuuritoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta. Liikunta- ja nuorisotoimi: Tarjoaa monipuolisia liikuntaharrastuksia ja järjestää nuorten ja erityisnuorten kasvua edistävää toimintaa. Kansalaisopisto: Järjestää vapaan sivistystyön koulutusta. Tilivelvolliset Sivistyslautakunta Sivistysjohtaja Marjut Ahokas

80 78 Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Esimies- ja työntekijätaitojen pitkäjänteinen ylläpitäminen ja kehittäminen Ikä 3.0-hankkeen pohjalta käytäntöön vietiin ratkaisukeskeisen työyhteisön toimintamalleja ja hyviä käytänteitä. Tavoitteena oli eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien työntekijöiden sujuva keskinäinen toimeen tuleminen ja toistensa tilanteen ymmärtäminen. 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan siirron valmistelu päivähoidosta koulutoimeen Aamu- ja iltapäivätoiminnan siirto päivähoidosta koulutoimeen toteutui alkaen. 3. Perusopetuksen uudistuvan opetussuunnitelman 2016 työstäminen ja voimaan tulleiden opiskeluhuoltolain ja perusopetuslain koulurauhapaketin käyttöönottaminen Opiskeluhuoltolain ja perusopetuksen koulurauhapaketin käytäntöön soveltaminen jatkui kevään ajan. Jo vuoden alussa aloitettiin opetussuunnitelmauudistuksen ainekohtainen valmistelu ja koko vuoden jatkettiin yleisen osan sekä alueellista että paikallista työstämistä. Uuteen opetussuunnitelmaan liittyvää opettajien täydennyskoulutusta järjestettiin pitkin vuotta. 4. Ylioppilastutkinnon muutoksiin valmistautuminen lukiossa Kaikki lukion opettajat osallistuivat sähköisen ylioppilastutkinnon koulutuksiin. Kokeisiin tarvittavaa varustusta hankittiin. Sähköistä ylioppilaskoetta testattiin lokakuussa valtakunnallisessa harjoituskokeessa ja Abitti-koe pidettiin jokaisella koeviikolla. Opiskelijat ovat harjoitelleet uudenlaisen matematiikan ylioppilaskokeen käytäntöjä kurssikokeissa. 5. Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönottaminen Uusi kirjastojärjestelmä on jo tullut tutuksi. Järjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen, ja sitä ollaan ottamassa käyttöön Suomessa yhä laajemmin. Asiakkaiden tietoturvaan kiinnitetään huomiota entistä enemmän. Kirjastojen välinen yhteistyö sujuu hyvin ja yhteisiä käytäntöjä kehitetään edelleen. 6. Kulttuuri- ja elokuvatoiminnan kehittäminen eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioimalla Kino Mantsin ohjelmistovalinnoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että katsojia riittää näytäntöihin. Myös muutamia valtavirrasta poikkeavia elokuvia on esitetty. Päivänäytökset olivat hyvä idea, mutta konsepti ei toimi kaikkien elokuvien osalta. Ilomantsin kunnallishallinnon 140-vuotisjuhlavuosi ja Kino Mantsin 40-vuotisjuhla huomioitiin järjestämällä juhlaviikonlopuksi ohjelmaa ja elokuvanäytöksiä teemalla Elokuvia eri vuosikymmeniltä. Samalla eri ikäryhmät tulivat huomioiduiksi. 7. Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen kansalaisopistossa

81 79 Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen kansalaisopistossa on jatkunut. Elokuun loppupuolella julkaistiin vapaa-ajan palveluihin keskittyvä Ilomantsin tiedotuslehti, jossa kansalaisopiston lukuvuoden ohjelma julkaistiin. 8. Liikunta- ja nuorisotoimen yhteistyön syventäminen erityisesti retki- ja tapahtumajärjestelyissä Liikunta ja nuorisotoimen yhteistyö on toteutunut retkillä ja leireillä. Yhteistyö on syventynyt myös kunnan perusturvatoimen kanssa, josta esimerkkinä on perusturvatoimen kahden työntekijän osallistuminen taito- ja touhuleirille.

82 Tavoitteet 80

83 81