Kemi LAULAVA KEMISTI TEKNIIKAT SUOMI VIIPURIN PAMAUS. Asiantuntemusta tuotteesi kuiva-aineen ja kosteuspitoisuuden kontrollointiin.

Transkriptio

1 2/2014KEMIA LUKIJALAHJANA HISTORIAEKSTRA! Kemi KEMIA Kemi 40 vuotta LAULAVA KEMISTI pursuaa energiaa TEKNIIKAT terveyttä tuottamassa SUOMI pilvitieteen eturivissä VIIPURIN PAMAUS ei unohdu Asiantuntemusta tuotteesi kuiva-aineen ja kosteuspitoisuuden kontrollointiin. /tuote/kap

2 FT-IR Routine and Research Spectrometers The broadest product range in the market, from the very compact ALPHA spectrometer to the IFS125HR with the highest in resolution for all your routine, research and life science applications. FT-IR Microscopy LUMOS is a stand-alone FT-IR microscope with full automation. It is designed to combine best performance for visible inspection and infrared spectral analysis with highest user comfort. FT-NIR Spectrometers Fast measurements for high sample throughput, simultaneous evaluation of different components and intuitive handling for qualitative and quantitative tasks in the lab and online. Leading Innovations FT-IR, FT-NIR and Raman Raman Spectrometers Intuitively to operate dispersive/ FT-Raman spectrometers and microscopes with high spectral and spatial resolution, well suited for research and quality control. FT-IR Gasanalytics The MATRIX MG series comprises robust high performance Mid- Infrared gas phase analyzers for process and research applications. Bruker Optics offers the most advanced FT-IR, FT-NIR, Raman and TeraHertz spectrometers to meet all your demanding application requirements. The countless innovations implemented in our spectrometers, epitomize our philosophy of being the performance leader in life science and analytical systems. Contact us for more details: Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan Solna Sweden Phone: +46 (8) Fax: +46 (8) optics@bruker.se Puh: timo.saarela@bruker.se Innovation with Integrity Spectroscopy

3 KUUDES KANSAINVÄLINEN Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi, joka järjestetään vuosittain Helsingissä. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja. Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskien hallintaan. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen paikka verkostoitua. Konferenssin kieli on englanti. Poimintoja ohjelmasta Torstai Making the Most Out of Knowledge and Science for Safer Chemicals Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: On the Road to the World Summit on Sustainable Development 2020 Goal, and Beyond Bjorn Hansen, Head of Unit, European Commission Panel 1: EU and US Chemicals Regulations / TTIP* Impact on Innovation and Regulatory Processes Moderator: Yves Verschueren, Director General, Essenscia, Belgium * EU-US Transatlantic Trade and Investment Partnership Panel 2: Chemicals Used in Fracking Is the Political Controversy Scientifically Justified? Moderator: Bob Diderich, Head of Division, OECD Perjantai Keynote: Chemical Categories What Matters, Structure or Activity? Prof. Maurice Whelan, Head of Systems Toxicology Unit, ISPRA, European Commission Panel 3: Recent Developments in Chemicals Management Around the World Are We All in the Same Boat? Moderator: Mamta Patel, Editorial Director, Chemical Watch Panel 4: Raising the Baseline What Path to Choose in Promoting Sound Chemicals Management? Moderator: Andreas Herdina, Director of Cooperation, ECHA Ohjelma päättyy vierailuun Vuosaaren satamaan Debate: Endocrine Disruptors Do We Need Special Controls? Moderator: Rob Visser, Former Deputy Director, OECD Dr Ninja Reineke, Senior Policy Adviser, CHEM Trust, UK Peter Smith, Executive Director, Programme Product Stewardship, Cefic Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu: Mediakumppani: Yhteistyössä:

4 SISÄLLYS Lasten suosikki. Tea Hiillosteen vetämässä sarjassa seikkaillaan tiedekeskus Heurekassa tutkimassa maailmankaikkeuden ihmeitä. (s. 6) 48 Professori Maija Aksela: Hyvät opettajat tekevät tulevaisuuden kemianosaajia Sanna Alajoki 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Laulavalla kemistillä on Aina sata lasissa Arja-Leena Paavola 10 TÄTÄ MIELTÄ Luonnontieteet avaimena menestykseen Krista Kiuru 12 Kohti terveempää tulevaisuutta Arja-Leena Paavola ja Leena Laitinen 18 AJANKOHTAISTA Yo-kokeiden arviointi uusiksi Kemiasta luvassa lisää älliä Maija Pohjakallio 24 UUTISIA 32 VIHREÄT SIVUT 38 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 42 NAISET JA KEMIA Erika Cremer oli kaasukromatografian äiti Sisko Loikkanen 44 ULJAS UUSI BIOTALOUS Biojätereaktori toimii kuin vatsa Maija Pohjakallio 46 NÄKÖKULMA Absolute Beauty Anja Nystén 46 KEMIA SILLOIN ENNEN Liekki Promotion 52 Ikuisen nuoruuden lähde? Kemiallisesti tuotetut kantasolut Marc Baumann, Ove Eriksson ja Dan Lindholm 54 Cloud-tutkijoilla on Päät pilvessä Jarmo Wallenius 58 Kaasuyhtiö Woikoski satsaa nyt vetyyn Lauri Lehtinen 60 Kevyt mutta kallisarvoinen Helium on jalo kaasu Kalevi Rantanen 64 Biotaiteen kurssilla opiskeltiin nanoilmiöitä Marja Saarikko Elina ja Kari Hiltunen tilasivat geeniperimänsä riskikartoituksen amerikkalaisyritykseltä. Tulevaisuudessa geenitestaus voi olla rutiinia, jonka avulla ennakoidaan ja jopa estetään sairauksia. (s. 12) Sakari Tolppanen Ville Härkönen Jenni Vartiainen (vas.) ja Maija Aksela luottavat vuorovaikutuksen ja onnistumisen ilon voimaan. (s. 48) Tutustuminen yliopistomaailmaan sai 14-vuotiaan Eero Fadjukoffin harkitsemaan uraa kemistinä. (s. 66) 66 Jos se epäonnistuu, se on kemiaa Tet-harjoittelijana Jyväskylän yliopistossa Eero Fadjukoff 68 Viipurin pamaus oli iso jytky Pekka T. Heikura 72 ULKOMAILTA 74 HENKILÖUUTISIA 78 TULEVIA TAPAHTUMIA 79 KEEMIKKO Huono insinööri, parempi filosofi 80 SEURASIVUT 82 TIETEEN KAUPUNGIT Cambridge Luonnontieteiden kehto huokuu historiaa Sisko Loikkanen 4 KEMIA 2/2014

5 PÄÄKIRJOITUS 20. maaliskuuta 2014 KEMIA Kemi Vol. 41 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäpäällikkö Susanna Aaltonen, Kemian-teollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2014 ISO 9002 Markku Joutsen KEMIA Kemi 40 vuotta Tosi teknoa elämää Nanorobotit vaeltelevat sisuksissamme havaitsemassa ja korjaamassa vaurioita. Superpuvut antavat senioreille lisävoimia liikkumiseen. Itseajavat autot huristavat maanteillä. Lounaaksi on 3d-tulostettuja pihvejä, jotka on tehty laboratoriossa kasvatetusta tekolihasta. Monet scifiltä kuulostavat sovellukset voivat olla osa arkeamme lähivuosikymmenten kuluessa. Kemistipariskunta Elina ja Kari Hiltunen on koonnut kirjaansa Teknoelämää 2035 mielikuvitusta buustaavan paketin työn alla ja tavoitteena olevista teknologian innovaatioista. Poimin muutaman, jotka olisin valmis ottamaan käyttööni vaikka heti. Ajatuksen voimalla ohjattava tietokone. Kypärä päähän, ja tulosta syntyy luovuuden hetkellä, vaikka kätesi olisivat sidotut auton rattiin tai pölynimuriin. Vielä parempaa: neuropöly, jonka avulla aivot ja tietokone kommunikoivat ilman epäpukevaa päähinettä. Laajennettu todellisuus. Datalasit päähän ja älykänny käteen, ja olet porukan besserwisser. Tiedät, mitä tapahtuu lähistön menomestoissa ja minne taivaalla näkyvä lentokone on matkalla. Vielä parempaa: näytöllä varustetut piilolinssit, joilla voit kokouksessa katsoa lempileffaasi. Varo eläytymästä liikaa. Arkipuhetta ymmärtävä tietokone. Googlea edistyksellisempi hakusovellus antaa hetkessä oikean vastauksen, kun kysyt tarvitsemaasi tietoa. Toivelistalle: arkipuhetta ymmärtävä ja puhuva nörtti. Kehittyneet käännössovellukset. Odotan niin innokkaasti päivänä, kun minun teksti on sujuvasti ja oikea käännetty. Aivan kaikki insinöörien ideat eivät onnistuneet väräyttämään luontaista muutosvastarintaani. Salasanan ajattelu naputtelun sijasta. Käsi ylös, jonka mielestä sovellus jotenkin helpottaa salasanan muistamista. Älyvaippa. Haluaisitko sinä tehdä päätelmiä vauvasi hyvinvoinnista osoittelemalla kännykällä käytetyn vaipan QR-koodia? Limasta ja homesienestä valmistetut tietokoneet. Etsikäämme nyt yhdessä enter-nappula. Yksi asia, josta pidän kiinni teknistyvässä maailmassa, ovat oikeat kirjat ja lehdet. Ne ovat loistavia käyttöliittymiä. Kun kädet, silmät ja aivot ovat kiinni yhdessä asiassa, olen hetken vapaa levottoman digimaailman surffailusta ja singahtelusta. Mukavia lukuhetkiä Kemia-lehden 40-vuotisjuhlanumeron parissa! 2/2014 KEMIA 5

6 KEMISTIN kääntöpuoli Sarjassa esitellään kemistien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia. Laulavalla kemistillä on Aina sata lasissa Tytöt tykkää, tytöt tykkää, tytöt tykkää pojista! Mehudisko jee jee, se on OMG! Tea Hiillosteen hitit ovat tuttuja lähes koko kansalle. Harva sen sijaan tietää, että artisti on myös Helsingin yliopiston opiskelija ja tuleva kemisti. Arja-Leena Paavola Tiede on eksaktia eikä siinä voi sooloilla tai runoilla omiaan. Lauluihin taas saa keksiä tarinoita vapaasti. Näin perustelee Tea Hiilloste kahta hyvin erilaista kääntöpuoltaan. Tarkemmin katsottuna naisella on kääntöpuolia enemmänkin ja titteleitä niin paljon, että heikommalla jo päätä huimaisi. Hittilaulaja, lasten diskotähti, säveltäjä, sanoittaja, juontaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kemian opiskelija. Energiaa pulppuava Hiilloste ei itsekään tiedä, mikä monista on hänelle se ykkönen ja ensisijainen ammatti. Vähän vaikea sanoa, kun on jatkuvasti niin monta rautaa tulessa, Hiilloste nauraa. Laulaminen ja esiintyminen ovat intohimoja, jotka riittävät aika pitkälle. Mutta lisäksi minulle on tärkeää kyetä kehittämään itseäni. Pitää päästä treenaamaan aivojaan vaikka matematiikan parissa. Jo pari tutkintonimikettä takataskussaan Hiilloste aloitti kemian opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2009 ja Helsingin yliopistossa vuonna Pienen Tean ensimmäisen kipinän kemiaan sytytti pari vuosi- kymmentä sitten hämmästyttävä herra nimeltään Ihmemies MacGyver, joka tähditti huippusuosittua lukujen televisiosarjaa. Ihmeellinen sankari joutui salaperäisen säätiön tehtävissä toimiessaan melkoisiin seikkailuihin. Kekseliäs MacGyver ei vaaratilanteissakaan koskaan turvautunut aseisiin tai väkivaltaan vaan selvitti pulmat vaikkapa ilmastoteipin tai kuulakärkikynän osista rakentamansa viritelmän avulla. Minusta oli mahtavaa, että joku pystyy ratkaisemaan hankalat tilanteet niin nopeasti ja niin yllättävillä aineksilla. Muistan erityisesti jakson, jossa ihmemies teki tosi vaikuttavia temppuja labrassa, hymyilee Hiilloste, jota aikoinaan veti puoleensa Tea Hiilloste Syntynyt Lahdessa vuonna Ylioppilas Tampereen yhteiskoulun lukiosta Terveyden- ja sairaanhoitaja Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulusta Aloitti kemian opinnot vuonna 2009 Jyväskylän yliopistossa ja 2010 Helsingin yliopistossa. Laulaja, musiikintekijä, juontaja. myös lääketiede. Lääkiksen ovet eivät kuitenkaan yrityksistä huolimatta auenneet, joten terveydenhoitoalan amk-opintojen jälkeen hänen yliopistolliseksi pääaineekseen valikoitui luontevasti kemia. Olin kemiasta hyvin kiinnostunut jo kouluaikoina. Tulevaisuutta ajatellen kemian alan koulutus avaa todella paljon erilaisia mahdollisuuksia. Kemiaahan on oikeastaan kaikki. Sivuaineinaan Hiilloste lukee farmasiaa ja ravitsemustiedettä, jotka lisäävät tulevaisuuden vaihtoehtoja entisestään. Tyttöbändistä soolouralle Laulaminen ja tanssiminen ovat olleet Tea Hiillosteen sydäntä lähellä pienestä pitäen. Käydessään Tampereella ilmaisutaidon erikoislukiota hän ryhtyi opiskelemaan myös klassista laulua. Laulunopettajaltaan hän sai valmennusta esiintymiseen ja kannustusta osallistua kilpailuihin. Se kannatti. Vuoden 2004 Pop Stars -kisa nosti hänet mukaan tyttöbändiin nimeltä Jane. 6 KEMIA 2/2014

7 Tea Hiilloste on poptähti ja tuleva kemisti. Olen aina elänyt täysillä ja toteuttanut unelmiani. Monipuolisuus on rikkautta. Liekki Promotion 2/2014 KEMIA 7

8 Tea testaa Heurekassa Tea Hiilloste ja joukko lapsia seikkailivat tiedekeskus Heurekassa MTV Junior -kanavan sarjassa Tea testaa. Sarjan jokaisessa jaksossa tutkittiin tarkemmin jotakin tieteellistä ilmiötä. Sarjan ohjelmia voi katsoa You- Tube-videopalvelusta. Laulajana Tea Hiilloste on tätä nykyä etenkin lasten suuri suosikki. Bändiajoilta kertyi kokemusta uudenlaisesta musiikinteosta ja myös levynteosta. Kahden bändilevyn jälkeen Hiilloste vaihtoi soolouralle ja pomppasi debyyttisinglellään koko kansan tietoisuuteen. Tytöt tykkää soi suven 2007 ajan joka tuutista niin tiuhaan, että melodia luikerteli monella kuulijalla jopa ärsyttäväksi korvamadoksi. Useimmat kuitenkin innostuivat iloisesta pop-rallista, ja pojista tykkäävät tytöt äänestettiin syksyllä vuoden kesähitiksi. Kaupoissa levylistan kärkeen ponnahtanut kappale myi platinaa ja nousi myös Suomen virallisen latauslistan kakkoseksi. Hitin suosio jatkui sen myöhempänä jouluversiona Tontut tykkää. Tea Hiilloste on aina säveltänyt ja sanoittanut suuren osan lauluistaan itse. Hänen tuorein albuminsa, viime syksynä julkaistu Mehudisko on sanoitusten osalta kokonaan hänen omaa käsialaansa. Menevät dance pop -tyyliset mehudiskobiisit on suunnattu artistin uusimmalle ja nuorimmalle kuulijakunnalle eli 3 10-vuotiaille lapsille. Lasten maailma tuli Hiillosteelle tutuksi hänen työskennellessään MTV3:n Junior-kanavalla, jossa hän ehti tehdä lastenohjelmia kuuden vuoden ajan. Jo sitä ennen hän juonsi yhtiön Kids Top 20 -musiikkiohjelmaa. Hiillosteen lastenmusiikki on saanut kiitosta myös vanhemmilta, jotka arvostavat erityisesti sitä, että laulut eivät käy hermoille edes useammalla kuuntelulla. Monet ovat tulleet kertomaan, että näitä biisejä pystyy kuuntelemaan pitkään vaikka automatkoilla, Hiilloste virnistää. Viimeisimmän albumin Tea testaa -kappaleessa pilkahtaa myös laulajan toinen puoli. Siinä ollaan laboratoriossa ja tehdään kokeita. Lisäksi pyrin innostamaan lapsia liikkumaan hyvän musiikin tahdissa. 8 KEMIA 2/2014

9 Vauhdikas liikunnallisuus on olennainen osa Hiillosteen musiikkia. Esityksiin kuuluu aina erilaisia koreografioita ja showelementtejä, jotka hän suunnittelee itse. Haastattelua tehtäessä Hiilloste on juuri palannut laivakeikalta vetämästä lasten Muksumaanantai-ohjelmaa. Perheristeilyillä tenavilla on tapana lähteä antaumuksella mukaan esitykseen, jossa on Tean lisäksi mukana kaksi tanssijaa. Innokkaimmat nousevat lavalle asti. Näytämme koreografiat ja sitten tanssimme kaikki yhdessä, Hiilloste kuvailee. Hikiliikkuminen ja laulaminen tai puhuminen yhtä aikaa ei ole helppo Liekki Promotion yhtälö, vaikka sellaisiinkin esityksiin tottuu. Keikat ovat fyysisesti aika rankkoja, Hiilloste tunnustaa. Mutta kivaa meillä on! Ja itseänipä voin vain syyttää, jos tuli suunniteltua liian rankka show. Kiehtovat laboratoriokokeet Tulevan kemistin opinnot Helsingin yliopistossa ovat sujuneet laulu-uran ohessa mukavasti. Hiilloste kertoo pysyneensä aikatauluissa hyvin. Kursseja hän on saanut suoritettua lähes ajattelemaansa tahtiin. Omien sanojensa mukaan hän voisi olla opiskelijana vähän tehokkaampikin, mutta töiden ja lukemisen yhdistäminen ei aina ole yksinkertaista. Keikkamatkoilla mukana kulkevat tenttikirjat jäävät usein avaamatta. Ihanteelliseksi opiskelupaikaksi on osoittautunut kirjasto, jossa työtä voi tehdä omassa rauhassaan ilman häiriötekijöitä. Parasta Hiillosteelle on tähänastisissa opinnoissa ollut laboratoriossa työskentely ja kokeiden tekeminen. Kaikkein hienointa on ollut, kun sain tutkimusharjoittelussa syntetisoida ihan uusia molekyylejä, joita ei ole aiemmin tehty. Alun perin proteiineista ja dna:sta kiinnostuneelle Hiillosteelle tarjottiin harjoittelussa mahdollisuus tutkia oksiimieettereitä. Ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta erittäin merkittävässä, Helsingin yliopistossa yhä jatkuvassa tutkimuksessa selvitetään eetterien avulla Criegeen intermediaattien pysyvyyttä. Criegeen intermediaatit eli biradikaalit hapettavat hyvin ilmakehän rikki- ja typpioksideja. Aerosoleina ne taas sirottavat auringon säteilyä heijastaen sen takaisin avaruuteen, jolloin maapallo viilenee. Minun tehtävänäni oli valmistaa elektronirikkaita metyyliryhmiä sisältäviä oksiimieettereitä. Osalla molekyyleista steeriset syyt vaikeuttivat niiden synteesiä, joten kaikkia en saanut syntetisoitua, mutta osassa molekyyleista onnistuin, Hiilloste kuvailee. Innostuin kovasti tutkimuksesta, sillä kyse on erittäin tärkeistä asioista. Nyt olemme asioiden ytimessä. Hiillostetta ovat jo pitkään kiinnostaneet ympäristöasiat, biohajoavat materiaalit ja uusiutuvat energianlähteet. Haluan elää luontoa kunnioittaen ja pitää huolta ympäristöstä. Se lähtee jo kotikasvatuksesta, hän sanoo ja muistuttaa, ettei jatkuva uuden materian ja tavaroiden tulva ole ihmiselle välttämättömyys. Pohjimmiltaan ihminen tarvitsee ennen kaikkea turvallisen ympäristön ja toisia ihmisiä. Tutkimustyö kiinnostaa Opiskeluvuodet ovat olleet Hiillosteelle kaiken kaikkiaan antoisia. Yliopiston kemian laitoksessa on mukava ilmapiiri, ja muutenkin olen todella nauttinut opiskelusta. Hiilloste on suuntautunut alusta lähtien orgaaniseen kemiaan, mutta opintojen edetessä häntä on yhä enemmän alkanut viehättää myös analyyttinen kemia. Tulevaisuudessa hän toivoo voivansa yhdistää työssään mahdollisimman monta mielenkiintonsa kohdetta ja osaamisalaansa. Etenkin työ innovaatioiden parissa kiinnostaa. Haavetyö voisi löytyä esimerkiksi tutkimuksesta ja kehityksestä jossakin kemian alan yrityksessä. Se voisi edustaa vaikkapa lääketeollisuutta, mutta avoinna ovat vielä kaikki muutkin vaihtoehdot. Vielä en osaa sanoa, mikä valmistumisen jälkeen on se omin juttuni. Sen sijaan laulava kemisti voi jo nyt vilpittömästi suositella alaa myös nuorille ihailijoilleen, kun nämä aikanaan miettivät ammatinvalintaansa. Jos ihminen, ympäristö tai materiaalit kiinnostavat, kannattaa tosissaan harkita kemian opintoja, Tea Hiilloste vinkkaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 2/2014 KEMIA 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Luonnontieteet avaimena menestykseen SUOMALAINEN koulutusjärjestelmä on syystä muualla maailmassa kadehdittu. PISA-menestyksellä palkittu peruskoulumme on tuottanut huipputuloksia erittäin kustannustehokkaasti, ja Suomessa koulutuksen tuotto yksilölle on ollut erinomaisen hyvä. Koulutus on kannattanut ja tulee kannattamaan niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassa. Samaan aikaan yleisten osaamistasovaatimusten kasvun kanssa on yhteiskunnassamme tapahtumassa täysimittainen digitaalinen murros. Teknologia lävistää kaiken inhimillisen toimintamme, ja valtaisaan määrään ihmiskunnan viheliäisistä ongelmista ilmastonmuutoksesta, sairauksista ja ympäristön tuhoutumisesta on löydettävissä luonnontieteisiin ja teknologiaan liittyviä ratkaisuja. Juuri tästä syystä onkin niin oleellista, että kansalaiset ovat valveutuneita ja osaavia matematiikan ja luonnontieteiden aloilla. Ne kuuluvat olennaisesti tulevaisuudenkin yleissivistykseen ja kykyyn toimia maailmassa ja ymmärtää sitä. MEILLÄ SUOMESSA on kuitenkin vielä tehtävää tässä suhteessa. Hiljattaiset OECD-arviot osoittivat, että vaikka suomalaisten aikuisten tiedot ja taidot ovat kansainvälistä huippua, löytyy meiltäkin useampi kuin joka kymmenes aikuinen vailla riittäviä matemaattisia perustaitoja. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajatilanne on viime vuosina kehittynyt hyvään suuntaan. Ikävä kyllä samaa ei ole voitu sanoa oppilaiden kiinnostuksesta samoja aineita kohtaan. Oppimistulokset ovat laskeneet, ja samalla kyseisten aineiden kiinnostavuus heikentynyt. Erityisen ikävää on, että muutoin hyvää koulumenestystä osoittavat tytöt eivät edelleenkään löydä luonnontieteellisiä aloja. Meidän on siis panostettava paitsi päteviin opettajiin myös sellaiseen uudistuvaan ja kannustavaan opetuksen ja oppimiseen tapaan, joka kasvattaa lasten ja nuorten matemaattis-luonnontieteellistä itsetuntoa ja osoittaa entistä paremmin näiden aineiden merkityksen tulevaisuuden yhteiskunnassa. PIDÄN TÄRKEÄNÄ, että tiedekasvatuksen roolia kouluissa kyetään tulevaisuudessa kasvattamaan. Luonnontieteellisten saavutusten potentiaali on valtava. Tutkijavierailut kouluissa voisivat kannustaa nuoria löytämään nimenomaan luonnontieteiden merkityksen ja lisätä nuorten motivaatiota ja kiinnostusta niiden opiskelua ja tutkimusta kohtaan. Samaan aikaan yhteiskunnassa on tunnustettava teknologiassa ja tieteessä piilevät mahdollisuudet ja valjastettava ne täysimääräisesti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmän yhteiskunnan luomiseen. Krista Kiuru Valtaisaan määrään ihmiskunnan viheliäisistä ongelmista on löydettävissä luonnontieteisiin ja teknologiaan liittyviä ratkaisuja. Krista Kiuru on opetusministeri. STT-lehtikuva/valtioneuvoston kanslia 10 KEMIA 2/2014

11 Tekniikka + Talous + Taide = Vapaus onnistua. Kemian-, bio- ja materiaalitekniikka. Kestävä kehitys. Tulevaisuuden ratkaisut. Haluatko sekä huippuasiantuntijaksi että moniosaajaksi? Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa luonnontieteet ja insinööritieteet yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Monialaisissa projekteissa pääset tekemään käytännön työtä paremman maailman puolesta. Tutustu opintoihin, projekteihin ja opiskelijoihin verkossa. Hakuaika Lue lisää ja hae: aalto.fi/studies chem.aalto.fi

12 Kohti terveempää tulevaisuutta Yksilön terveysriskejä voidaan jatkossa tunnistaa entistä varhaisemmassa vaiheessa. Sairauksien hoidosta siirrytään niiden ennaltaehkäisyyn. Kehittyvästä terveysteknologiasta kaavaillaan Suomelle merkittävää vientialaa. 12

13 Arja-Leena Paavola ja Leena laitinen Haluaisitko sinä teettää itsestäsi geenitestin, joka selvittäisi riskisi sairastua tulevaisuudessa erilaisiin sairauksiin? Helsinkiläinen Tuula Tiihonen halusi. Tulokset paljastivat, että hänellä on huomattavasti keskimääräistä suurempi riski sairastua sydän- ja verisuontitauteihin. En ole sairas, enkä olisi kokenut hyötyväni lääkärin vastaanotolla käymisestä, Tiihonen toteaa. Pikemminkin haluaisin keskustella stressistä sekä ajan ja elämän hallinnasta. Oma isäni nimittäin sai infarktin pitkään jatkuneen työstressin seurauksena. Tiihonen pohtii terveyshyvinvointia ja terveystiedon vaikutuksia työkseen, sillä hän on Sitran johtava asiantuntija ja Hyvinvointia tiedosta -avainalueen vetäjä. Kasvava geenitestien valikoima saattaa ratkaista potilaan diagnoosin. Yleisimmissä kansansairauksissa yksittäisen geenimuutoksen merkitys on kuitenkin pieni, sillä sairausriski syntyy useiden geenimuutosten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Geenimuutosten kirjo on valtava ja tulkinnan teko vaikeaa. Lääkärit tarvitsevat tähän lisäkoulutusta; tarvitaan osaamista muuttaa dna-tieto kansalaisia hyödyttäväksi terveysja elämäntapatiedoksi, Tiihonen sanoo. Ihmiset reagoivat tietoon perinnöllisistä riskitekijöistään eri tavoin, Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen sanoo. Millä tavoin, sitä selvitetään Sitrassa kuluvana keväänä. Terveystiedon monipuolistuminen saattaakin johtaa kokonaan uuden ammattikunnan syntymiseen. Erillistesteistä koko perimän kartoitukseen Jaanis Kerkis Ihmisen koko perintöaineksen kartoitus saatiin päätökseen vuonna Miljardien eurojen projektin jälkeen genomitiedon hinta on laskenut vauhdilla. Kotona tehtäviä kohtuuhintaisia pikatestejä on ollut myynnissä jo vuosia. Valikoimaan kuuluu esimerkiksi huumeseuloja, ovulaatiotestejä ja klamydiatesti. Apteekeista löytyy myös kertakäyttötesti, jolla mitataan eturauhasen spesifisen antigeenin tasoa veressä. Tulos saattaa paljastaa varhaisen merkin eturauhassyövästä. Suurten datamäärien hyödyntäminen ja skaalattavat, tiettyjen tautien hoitoon kehitetyt ohjelmat ovat työn alla eri puolilla maailmaa. Suuntaus on nyt yksittäisistä geenitesteistä koko perimän läpiluentaan, jolloin yhdellä testauksella saadaan tietää perimän suhteelliset riskitekijät yksittäisten sairausriskien sijaan. Kun tämä informaatio yhdistetään potilastietoihin, elämäntapatietoihin ja ympäristötietoon, se tuottaa meille aivan uudenlaisia keinoja sairauksien ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoihin, Tiihonen toteaa. Ihmiset kuitenkin reagoivat tietoon perinnöllisistä riskitekijöistään eri tavoin. Joillekin pelkkä tieto riittää, kun taas joku toinen saattaa haluta keskustella asiasta lääkärin kanssa. Toiset kaipaavat geenitutkijan konsultaatiota lisätietoja saadakseen, joku voi pitää tarpeellisena keskustelua ravintoterapeutin tai psykologin kanssa. Kuluvana keväänä Sitrassa kerätään lisätietoa siitä, millaisia kysymyksiä ihmisissä herää, kun he kuulevat perinnölliset riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Samalla kartoitetaan, millaisia palveluja ihmiset tuntevat tarvitsevansa ja keiden kanssa he haluavat keskustella geenitestiensä tuloksista. Yhteistyökumppaneina ovat Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM ja Suomen Punaisen Ristin veripalvelu. Tieto yksin ei riitä muutokseen Suomalaisilla on jo paljon tietoa elintapojen vaikutuksesta terveyteen. Silti kansa lihoo, käyttää runsaasti alkoholia ja viihtyy sohvaperunana. Huumevalistuksesta huolimatta kovien huumeiden käyttäjiä on entistä enemmän, ja käyttäjät ovat yhä nuorempia. Tiedetään, että varsinkin miesten kohdalla terveyserot liittyvät vahvasti sekä koulutukseen että sosiaaliseen asemaan ja jopa siihen, elääkö parisuhteessa. Onko siis odotettavissa, että terveyserot yhä kasvavat eri sosiaaliryhmien välillä? Pelkkä elintapatieto johtaa harvoin käyttäytymisen muutokseen. Yksinkertainen esimerkki tästä on vaaka. Joidenkin elintapoja tieto omasta painosta ohjaa, joidenkin ei, Tiihonen havainnollistaa. Käyttäytymisen muutosta edistää 2/2014 KEMIA 13

14 ohjauksen lisäksi se, että laaditaan yhdessä ohjaajan kanssa tavoiteohjelma, johon asiakas haluaa sitoutua. Tätä menetelmää kokeillaan parhaillaan Lahden terveyskioskissa. Hyvä esimerkki onnistumisesta oli Pohjois-Karjala-projekti, jonka seurauksena oikeasti vaikutettiin ihmisten elintapoihin ja ruokailutottumuksiin. Ei se siis mahdotonta ole. suurimittainen hanke, jossa on tarkoitus kartoittaa geeni- ja terveystietojen perusteella kaikkien vuotiaiden alttius sairastua tärkeimpiin kroonisiin sairauksiin. Tämän jälkeen suurimmassa riskissä olevat otetaan tehostettuun seurantaan. Terveysteknologia on kasvava bisnes Tuula Tiihosen mukaan terveysteknologia on jo nyt yksi Suomen par- Nanosensori varoittaa solumuutoksesta Tiihosen mukaan riskiryhmiin kuuluvilla saattaa olla tulevaisuudessa ihon alle upotettavia biosensoreita, jotka antavat hyvissä ajoin varoituksen lähestyvistä sairauksista. Tällaisia laitteita testataan jo maailmalla. Lääkitys voidaan aloittaa ennen kuin sairaus puhkeaa, ja näin kyetään välttämään sairastuminen. Esimerkiksi sydäninfarkteja voitaisiin ehkäistä siten, että jollekin ikäryhmälle tehdään geenikartoitus. Niille, joilla havaitaan erityisen suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, asennettaisiin bio- tai nanosensori ihon alle. Kooltaan hiekansirua pienempi nanosensori voisi esimerkiksi seurata eräitä biomarkkereita verestä ja havainnoida soluissa tapahtuvia, sydäninfarktia ennakoivia mutaatioita. Sensori kommunikoi kännykän kanssa, joka ilmoittaa, jos riski alkaa realisoitua. Jatkossa myös lääkitys käynnistyisi automaattisesti heti, kun mutaatio havaitaan. Tätä testataan parhaillaan, Tiihonen kertoo. Samalla menetelmällä voitaisiin jatkossa ehkäistä yhä useampia sairauksia ja esimerkiksi joitain syöpiä kehittymästä. Geenitutkimus kehittyy nyt valtavalla nopeudella, ja uutta tietoa tulee viikoittain. Virossa on parhaillaan käynnissä Elina ja Kari Hiltunen tapasivat toisensa 1990-luvulla Teknillisen korkeakoulun kemian tekniikan laitoksessa. Uudessa kirjassaan he pohtivat, miltä yhteiskunta näyttää parinkymmenen vuoden kuluttua. 14 KEMIA 2/2014

15 haista vientialoista. Jatkossa ala kasvaa yhä vahvemmin. Tekemämme selvityksen perusteella esimerkiksi geeni- ja terveystiedon analyysi- ja tulkintapalveluille on kysyntää. Myös työterveyshuollon uudet globaalit konseptit, etäkonsultaatio ja virtuaalinen hoidontarpeen arviointi, kiinnostavat maailmalla. Näitä testaamme ja kehitämme Sitrassakin parhaillaan. Suomessa on paljon nousevia yrityksiä, jotka yhdistävät sensoriteknologiaa, mobiiliteknologiaa ja pelillisyyden elementtejä. Tulevina vuosina aloille syntyy Tiihosen mukaan paljon uutta, kun teknologiaan vielä yhdistetään tuoreinta tietoa ihmisen käyttäytymisestä ja motivoinnista. Kännykkä ilmoittaa, jos riski alkaa realisoitua. Näen vientituotteiden lisäksi mahdollisuuden houkutella investointeja ja uutta osaamista Suomeen. Suomalainen geeniosaaminen on tunnettua maailmalla. Biopankkimme kiinnostavat jo nyt maailmanlaajuisesti, vaikka ensimmäistä vasta avataan. Uskon, että meillä on mahdollisuus luoda Suomeen kattava ehealth-ympäristö, joka houkuttelee lääkeyrityksiä ja muita alan toimijoita Suomeen. Yrityksiä kiinnostavat nyt ennaltaehkäisyn uudet mahdollisuudet, samoin elintapa-, sairaus- ja geenitiedon yhdistäminen ja siihen liittyvä tieto, tulkinta ja tutkimus. Tällaisen ympäristön synnyttämiseen Suomessa kannattaa panostaa. Oli kiehtovaa katsoa omaa riskikarttaa Kun tulevaisuudentutkijat Elina ja Kari Hiltunen kirjoittivat teostaan Teknoelämää 2035 (Talentum 2014), he tilasivat molemmille geenitestin yhdysvaltalaiselta yritykseltä. Suomesta vastaavaa testiä ei voi tilata. Kotiovelle tuodussa paketissa oli testiputki, ja sylkinäyte toimitettiin takaisin lähtömaahan analysoitavaksi. Dna-profiilin analyysi sisälsi 254 taudin riskikartoituksen. Oli kiehtovaa ja samalla hieman pelottavaa katsoa omaa riskikarttaa, kemian tekniikan tohtori Kari Hiltunen sanoo. Testitulos on mahdollisuus tarkistaa elämäntapoja. Olen ollut kohtuullisen terve, eikä nytkään paljastunut kohonnutta alttiutta sairastua, mutta riskejä oli jonkin verran. Emme kuitenkaan missään vaiheessa konsultoineet lääkäriä. Mielessä heräsi huoli siitä, että pahimmillaan testin analysointi omin päin voisi johtaa liian rajuihin johtopäätöksiin.