Siwan dösärillä. Tutkimus Espoon Espoonlahden ja Nöykkiön alueen bussipysäkinnimistä
|
|
- Ilona Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Siwan dösärillä Tutkimus spoon spoonlahden ja öykkiön alueen bussipysäkinnimistä Ulla Koistinen imistöntutkimuksen praktikumtyö huhtikuussa 2005
2 2 SISÄLLYS 1. JOHDATO Pysäkkien nimeämisen historiaa spoossa Pysäkkien nimeämisperiaatteita 4 2. TUTKIMUSAIH 6 3. AIISTO 7 4. KATA-SPOOLAHTI JA ÖYKKIÖ-LATOKASKI 8 5. VIRALLIST PYSÄKIIMT imen lähtökohtana alueennimi imen lähtökohtana kadun tms. nimi imen lähtökohtana rakennuksen tms. nimi imen lähtökohtana luontokohteen nimi Virallisten nimien tehtävistä VIRALLIST PYSÄKIIMI KÄYTTÖ PÄVIRALLIST PYSÄKIIMT Sekundaarit nimet Primaarit nimet imeämisperusteena paikan suhde ihmiseen imeämisperusteena paikan sijainti tai paikalla oleva pävirallisiksi tulkitut viralliset nimet IFORMATTI KÄSITYKSIÄ HYVÄSTÄ PYSÄKIIMSTÄ JA PYSÄKIIMÄMIS TÄRKYDSTÄ LOPUKSI 29 LÄHTT 32 LIITTT 33
3 3 1. JOHDATO imistöntutkimuksessa paikannimistöntutkimus on aina ollut keskeisessä asemassa. oin sadan vuoden ajan, nimistöntutkimuksen alkuajoista 1800-luvun lopulta aina 1900-luvun loppuun, tutkimuksen ja keruun kohteena on ollut lähes yksinomaan maaseudun nimistö. Kaupungistumisen seurauksena on kaupunkien nimistöstä viime vuosina vihdoin kehkeytynyt uusi, tärkeä nimistöntutkimuksen kohde. Vuoden 2001 alussa käynnistyneen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kaupunkinimistöhankkeen yhteydessä on ilmestynyt monia osatutkimuksia, joissa on selvitelty mm. kaupunkilaisen nimimaisemaa ja nimitaitoa sekä virallisten ja epävirallisten paikannimien suhdetta ( ). Kaupunkien virallista nimistöä ovat pro gradu tutkielmissaan tarkastelleet mm. Korhonen (2001), Aalto (2001) ja Hovila (2003). pävirallista kaupunkinimistöä ovat puolestaan tutkineet mm. Heikkinen (2001), Korkalainen (2002) ja Levänen (2002). Myös tämän tutkielman aiheena ovat kaupunkinimet, spoon spoonlahden ja öykkiö-latokasken bussipysäkinnimet. Tutkimusaihe on mielenkiintoinen, koska pysäkinnimiä ei ole koskaan aiemmin tutkittu. Jo ennen tutustumistani nimistöntutkimukseen jäin bussimatkallani kerran pohtimaan pysäkinnimien funktiota, tarpeellisuutta ja käyttöä.tässä tutkielmassa tarkasteltavana ovat sekä viralliset että epäviralliset bussipysäkinnimet, niiden käyttö sekä asukkaiden suhtautuminen pysäkinnimiin. Tutkielmani taustalla on syksyn 2004 suomen kielen opintoihin kuuluva kurssi imistön sosiolingvistiikkaa, jossa kirjoitin esseen spoonlahden virallisista pysäkinnimistä. Suomessa ensimmäisten linja-autokokeilujen jälkeen säännöllisempi linjaautoliikenne syntyi 1920-luvulla palvelemaan lähinnä maaseudun asukkaiden tarpeita. Alkuvuosina kalusto oli vaatimatonta, tiet huonokuntoisia ja tieverkosto puutteellinen, mutta linja-autoliikenne kasvoi silti nopeaa tahtia. Monet päättivät ruveta yrittäjäksi ja hankkivat itselleen kuorma- tai linja-auton. Suosituimmilla yhteysväleillä oli useita vuoroja päivässä ja yrittäjät kävivät kilpailua matkustajista. 20- ja 30-lukujen linja-autoliikenteelle oli tyypillistä, että aamulla ajettiin maalta kaupunkiin ja toripäivän päätyttyä lähdettiin paluumatkalle. Aikataulut olivat varsin joustavia ja kuljettaja pysähtyi siellä missä milloinkin oli kyytiin pyrkiviä asiakkaita, varsinaisia pysäkkejä ei siis ollut. Kuljettaja saattoi jopa lähteä herättelemään säännöllistä kulkijaa jos hän ei jonain aamuna tullutkaan.
4 4 Sotien jälkeen tulotason nousun ja väestönkasvun myötä liikkuvuus ja liikennetarve voimistuivat. Kalustoa ja teitä uudistettiin nopeasti, teollisuus- ja palveluyhteiskunta edellytti säännöllisempää liikennettä luvulta alkaen yksityiautoilun huomattava kasvu vähensi linja-autoliikennettä. Linja-autoliikenne oli kuitenkin tärkeä yhteiskunnan modernisoija. Se helpotti suuresti maaseudun asukkaiden liikkumista ja lisäsi tasa-arvoa, kun matkailu ja kaupunkimatkat eivät enää olleet ainoastaan varakkaiden etuoikeus. (Jalonen 2000: ) 1.1 Pysäkkien nimeämisen historiaa spoossa spoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöntutkijan Marja Viljamaa- Laakson mukaan lähiliikenteen bussipysäkkien nimeäminen aloitettiin spoossa luvun alussa. imeäminen ei kuitenkaan aluksi ollut mikään suunniteltu, ylhäältä käsin johdettu prosessi, vaan ensimmäiset nimet syntyivät käyttönimien pohjalta. Viljamaa- Laakso muistelee, että käytössä olisivat olleet mm. pysäkinnimet Pikku-lanto ja Kolme koivua, jotka suuren käyttöfrekvenssin ja suuren käyttäjäkunnan ansiosta olisivat sittemmin päätyneet aikataulutietoihin. Vuonna 1975 joillekin pysäkeille rakennettiin kokeeksi katoksia ja samalla nämä katospysäkit nimettiin. Käyttönimien pohjalta on sitten lähdetty kehittämään virallisia nimiä ja lopulta on päädytty tilanteeseen, jossa jokaisella spoon lähiliikenteen pysäkillä on oma, virallinen nimensä (poikkeuksena paripysäkit ks. 1.2). Pysäkinnimet eivät ole kaavanimiä, mutta ne pitäisi pyrkiä ottamaan huomioon jo kaavaa tehtäessä. Aiemmin pysäkkien nimeämisestä huolehti kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä, mutta nykyään vastuuta on lähinnä ajanpuutteen vuoksi siirretty enemmän joukkoliikennekeskukselle. Toisin sanoen joukkoliikennekeskus keksii nimet uusille bussipysäkeille ja nämä nimet tarkastutetaan ajoittain nimistönsuunnittelijalla. Viljamaa-Laakso kertoo kuitenkin, että käytännössä hyvin harvat nimet tarkastetaan ja niinpä pysäkinnimiä joudutaan korjaamaan melko paljon. Useimmiten syynä on kirjoitusvirhe. simerkki kirjoitusvirheestä tulikin ilmi keskustellessani Viljamaa-Laakson kanssa puhelimessa: spoon uuden asuinalueen erään pysäkin nimi on joukkoliikennekeskuksen pysäkkilistan mukaan Kummelvuori, vaikka kyseessä on Kummelivuoren asuinalue. Muitakin korjauksia ja nimenmuuttamisia on jouduttu tekemään, esimerkiksi pysäkinnimi Jätevesilammikko niin totta kuin lähellä sellainen sijaitseekin ei antanut kovinkaan miellyttävää kuvaa ympäröivästä alueesta ja
5 5 tuskin olisi ollut alueen asukkaiden mieleen. Viljamaa-Laakso kuitenkin huomauttaa, että joukkoliikennekeskuksen tuntuma nimeämiseen on selvästi parantunut ja yhä useammin nimeämisessä pyritään kuvaamaan koko sitä aluetta, joka kuuluu pysäkin vaikutusalueeseen. 1.2 Pysäkkien nimeämisperiaatteita Pääperiaatteena pysäkinnimeämisessä on joukkoliikennekeskuksen mukaan nimeäminen läheisen poikkikadun perusteella. Marja Viljamaa-Laakso on kirjoittanut pysäkkien nimeämisperiaatteista seuraavia sääntöjä ja suosituksia: 1. Pysäkki nimetään paikalla olevan kohteen mukaan siten, että jos tarjolla on vaihtoehtoja, mieluummin päätulosuunnan mukaan (yleensä tämä päätulosuunta on spoossa Helsingistä saapuva liikenne). 2. Koska bussilinjat ovat lähes poikkeuksetta kaksisuuntaisia, on pysäkit sijoitettu pareittain. Toisin sanoen samassa kohdassa tien eri puolilla on pysäkit. Tällaiset paripysäkit nimetään yleensä samalla nimellä. 3. imet on valittava niin, että ne pysyisivät voimassa myös mahdollisissa muutostilanteissa. Tällaisia muutoksia kestäviä nimiä saadaan nimeämällä pysäkit asemakaavojen mukaisesti. Kaavoihin nimiä laadittaessa joudutaankin usein jo ennalta miettimään pysäkinnimiä. dellä mainittujen pääperiaatteiden lisäksi Viljamaa-Laakso toteaa, että nimet ovat erinomaisia ympäristön hahmottajia muualta tulijoille. Ympäristön hahmottamista auttavat, käytössä olevat pysäkinnimet Viljamaa-Laakso jakaa neljään ryhmään: Alueennimiä tai kaupunginosien nimiä ei käytetä sellaisenaan, koska ne ovat liian laajoja käsitteitä. Sen sijaan käyttökelpoisia ovat kaavoituksessa muodostuneiden ns. suurkorttelien nimet (esim. Matinlahti) etenkin silloin, kun poikkikatuja ei ole tai ne ovat mitättömiä kujasia. Lisäksi alueennimi voidaan tuoda esiin yhdistelmissä (esim. Olarinristi, Soukanaukio).
6 6 Ajoneuvoliikenteen nimiä käytetään nimeämisen perustana eniten. Pysäkit nimetään risteävien, merkittävien poikkikatujen mukaan. Mutta jos risteävän kadun kohde on kaukana (esim. Soukanväylältä haarautuvan Soukanniementien Soukanniemi) ei risteävän kadun nimen käyttö ole tarkoituksenmukaista, sillä se voi sekoittaa matkustajia, he voivat joutua harhaanjohdetuiksi. Jos kadunnimi on kovin pitkä sen voi lyhentää pysäkinnimessä edellyttäen että kyse ei ole risteävästä kadusta, vaan pysäkki sijaitsee itse kadulla. Tällöin pysäkki ikäänkuin luonnehtii koko korttelia (esim. Merenkulkija, Kaskenkaataja). Pysäkinnimien loppuosista risti on vakiintunut tarkoittamaan risteyksessä sijaitsee pysäkkiä ja vastaavasti solmu eritasoliittymässä ja portti sisäänajoteiden yhteydessä sijaitsevaa pysäkkiä. Kevyen liikenteen nimet ovat käyttökelpoisia, sillä bussimatkustajat jatkavat matkaansa pysäkiltä useimmiten jalan. Hyvä bussipysäkinnimi voi olla keskeisen jalankulkuraitin tai pysäkkeihin liittyvien ali- tai ylikulkujen mukaan nimetty (esim. Kuitinmäenraitti, Väylänsuu). Rakennusten tms. nimistä mainosnimiä (esim. sso, lanto) ei tule käyttää, vaan ainoastaan merkittävien, keskeisten julkisten rakennusten tai rakennettujen kohteiden nimet ovat käyttökelpoisia (esim. Dipoli). Keskuksista ei käytetä sanaa ostoskeskus, sillä toisinaan kyseessä voi olla liikenimi. 2. TUTKIMUSAIH pävirallista kaupunkinimistöä tutkittaessa kohteena on usein tietty rajattu alue, jonka nimistö pyritään kartoittamaan mahdollisimman tarkasti (esim. Korkalainen 2002). Virallisia kaupunkinimiä tutkittaessa tyypillisempää on ollut keskittyä tarkastelemaan alueella sijaitsevien tietyn lajisten paikkojen nimiä, useimmiten kadunnimiä (esim. Hovila 2003). Tässäkin tutkielmassa käsitellään ainoastaan yhden lajisia paikkoja, rakennelmiin kuuluvia pysäkkejä. äkökulma on siinä mielessä uusi, että tarkasteltavana ovat nyt sekä bussipysäkkien viralliset nimet että epäviralliset nimet. Vaikka virallisia nimiä käsitellessäni lähden liikkeelle nimenantajan eli tässä tapauksessa nimistönsuunnittelijan näkökulmasta, on tutkielmani luonteeltaan vahvasti sosio-onomastinen. Keskiössä on nimenkäyttäjä, hänen nimitietonsa ja taitonsa sekä nimiin ja niiden käyttöön liittyvät asenteensa. Huomionarvoista on se, että epävirallisen nimen käyttäjä on toisinaan myös nimen antaja. Ainialan (2003: 214) mukaan epävirallisten nimien ensisijainen tehtävä ei ole
7 7 yksilöidä paikkaa, vaan ilmentää erilaisia nimenkäyttäjän paikkaan liittämiä asenteita ja mielikuvia. Hypoteesinani on, että epäviralliset pysäkinnimet ovat kuitenkin tässä suhteessa poikkeus. tsin tutkielmassani vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaisia ovat spoonlahden ja öykkiön alueen viralliset bussipysäkinnimet? 2. Käyttävätkö alueen asukkaat virallisia pysäkinnimiä? 3. Millaisia epävirallisia nimiä bussipysäkeistä käytetään? Lopuksi analysoin vielä lyhyesti informanttieni käsityksiä hyvästä pysäkinnimestä ja pysäkinnimeämisen tärkeydestä. 3. AIISTO Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella spoonlahdesta lokakuussa 2004 ja öykkiön alueelta tammi helmikuussa Lomakkeessa on taustatietoja (ikä, sukupuoli, kuinka usein käyttää busseja) kartoittavien kysymysten lisäksi viisi varsinaista pysäkinnimistöön liittyvää kysymystä. Lomakkeessa tiedustelen käyttääkö tai tunteeko vastaaja pysäkkien virallisia nimiä, kysyn millaisia epävirallisia pysäkinnimiä hän käyttää ja millainen on hänen mielestään hyvä pysäkinnimi. Tiedustelen myös vastaajan mielipiteitä ja ajatuksia pysäkinnimeämisestä. Kyselylomakkeen spoonlahden ja öykkiön alueen versiot ovat kysymystä kuusi lukuunottamatta lähes identtiset. Kysymyksessä kuusi pyydän vastaajaa valitsemaan, mitkä pysäkit yhdeksästä luetellusta sijaisevat spoonlahdessa/ öykkiön alueella. ( Ks. liitteet 3 ja 4.) Syksyllä 2004 vein lomakkeita täytettäväksi Kivenlahden ja Soukan kirjastoihin, joissa lomakkeet jätettiin tekemäni kyselymainoksen (liite 5) viereen esille vastattaviksi. Kivenlahden kirjastosta kertyi lähes kolmekymmentä vastausta muutamassa päivässä, kun sen sijaan Soukan kirjastosta sain samassa ajassa ainoastaan kolme täytettyä lomaketta. Tämä valtava ero johtui ilmiselvästi lomakkeiden sijainnista kirjastoissa. Lisää aineistoa sain kuitenkin nopeasti Soukan kirjastosta jaettuani itse lomaketta siellä. Jakaminen osoittautui huomattavasti tehokkaammaksi aineistonhankintakeinoksi: nopeasti kertyi monta vastausta ja läsnäoloni eliminoi pilailuvastaukset. Yhteensä aineistoksi kelpaavia lomakkeita kertyi lopulta 49 kappaletta, molemmista kirjastoista 23 ja omilta sukulaisiltani kolme lomaketta.
8 8 Tammikuussa 2005 vein lomakkeita täytettäväksi öykkiön kirjastoon ja estinmetsän lähipalvelukeskukseen. Helmikuussa täydensin aineistoani jakamalla lomaketta öykkiön kirjastossa. Halukkaita vastaajia oli kuitenkin vähemmän kuin spoonlahdessa. Sain alueelta yhteensä 29 lomaketta. Valtaosa informanteista on naisia (tai tyttöjä). spoonlahdessa vastaajista miehiä on kolmetoista eli 26,5 prosenttia, mutta öykkiön alueella vain kaksi miestä (6,9 %) otti osaa kyselyyni. Miesten vähäistä osallistumista on vaikea selittää. Jakaessani lomaketta kirjastoissa sain kuitenkin sellaisen tuntuman, että kävijöiden joukossa oli tuolloin enemmän naisia kuin miehiä ja toisaalta miehet kieltäytyivät herkemmin vastaamasta.lisäksi nuoria vastaajia on selvästi enemmän kuin iäkkäitä. öykkiön alueen informanttien keski-ikä on 30 vuotta, spoonlahden vastaajien 33 vuotta. rityisesti Kivenlahden kirjaston vastaajista suurin osa on vuotiaita (joukossa on myös kaksi vastaajaa, joiden lauserakenteiden ja käsialan perusteella epäilen valehdelleen ikänsä). Virallisia pysäkinnimiä käsitellessäni käytän joukkoliikennekeskuksesta saamaani luetteloa, jossa ovat kaikki spoon bussipysäkit, niiden nimi ja sijaintikatu. Maaliskuun alussa vierailin spoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa, jossa sain Marja Viljamaa- Laaksolta ja Sami Suvirannalta hyödyllistä tietoa mm. lukuihin 1.1,1.2 ja 4. Lisäksi on huomattava, että informanteilta saamassani aineistossa esiintyy myös spoonlahden ja öykkiön alueen ulkopuolisia pysäkinnimiä, jotka olen ottanut mukaan käsittelyyn. 4. KATA-SPOOLAHD JA ÖYKKIÖ-LATOKASK ALUT Helsingin naapurikaupungissa, nopeasti kasvavassa spoossa, asuu nykyään yli asukasta ja se on Suomen toiseksi suurin kaupunki. spoon kaupunkirakenne on siinä mielessä poikkeuksellinen, että spoossa on kaupungeille tyypillisen yhden keskuksen sijasta viisi aluekeskusta. Kaupunkirakenteen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet mm. kaupungin sijainti Helsingin rajanaapurina, kaupungistumisen historialliset vaiheet sekä lisäksi tietoinen valinta. Yksi viidestä aluekeskuksesta on asukkaan Suur- spoonlahti, johon kuuluvat tutkielmaani liittyvät Kanta-spoonlahden ja öykkiö- Latokasken tilastoalueet (ks. kartta, liite 7). Tässä tutkielmassa käytän tilastoalueiden mukaista jaottelua, koska joukkoliikennekeskuksen pysäkkiluettelossa pysäkit on lueteltu ja ryhmitelty tilastoalueittain. (
9 9 Lounais-spoossa sijaitseva Kanta-spoonlahden tilastoalue käsittää Kivenlahden, spoonlahden keskuksen, Laurinlahden, Soukanmäen ja Soukanniemen pienalueet. 60- luvulle saakka alueella oli vain joitakin pientalokeskittymiä. Varsinainen asuntoalueen rakentaminen aloitettiin 60- ja 70-luvun taitteessa, jolloin kerrostalot ilmestyivät katukuvaan. ykyisin Kanta-spoonlahden alue onkin Laurinlahden ja Soukanniemen alueita lukuunottamatta kerrostalovaltaista. Asukkaita spoonlahdessa on n. 23 tuhatta. spoonlahti sijaitsee vanhan vesitien varrella ja merenkulku on olennainen osa sen historiaa. öykkiö-latokasken omakoti- ja rivitalovaltainen tilastoalue puolestaan koostuu Latokaskenmäen, Malminmäen, öykkiönlaakson ja estinmalmin pienalueista. öykkiö- Latokasken asuinalueella on jo 30-luvulla ollut omakotitaloasutusta. ykyisin alueella asuu asukasta, joiden joukossa paljon lapsiperheitä. Joukkoliikenneyhteydet Kanta- spoonlahdessa ovat hiukan paremmat kuin öykkiö-latokaskessa, joka on vähäisine palveluineen tyypillinen autonomistajan kaupunginosa. ( Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä.) Käytän tutkielmassani sujuvuuden vuoksi Kanta-spoonlahden tilastoalueesta yksinkertaisesti nimeä spoonlahti ja öykkiö-latokasken tilastoalueesta nimeä öykkiön alue. 5. VIRALLIST PYSÄKIIMT Yhteensä spoonlahdessa on joukkoliikennekeskuksesta saamani spoon pysäkkiluettelon mukaan 86 pysäkkiä. Koska paripysäkeillä on yleensä sama nimi, on spoonlahden alueella erilaisia pysäkinnimiä yhteensä 46. öykkiön alueella on pysäkkiluettelon mukaan 93 pysäkkiä ja 52 pysäkinnimeä. Aineistoni käsittää siis yhteensä 98 virallista pysäkkinimeä. Tässä yhteydessä on mainittava lisäksi, että kaksikielisyysperiaatteen mukaan pysäkeillä on yleensä erikseen ruotsinkieliset nimet (esim. Kaskenpolttaja = Svedjebrännaren). Toisinaan ruotsinkielinen nimi voi olla myös pysäkin ainoa nimi. Tässä tutkielmassa olen jättänyt erilliset suomenkielisten nimien rinnalla käytetyt ruotsinkieliset nimet tarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelen seuraavaksi, millaisia spoonlahden ja öykkiön alueen 98 virallista pysäkinnimeä ovat suhteessa aiemmin esitettyihin pysäkkien nimeämisperiaatteisin. Jaotteluni poikkeaa jonkin verran Viljamaa-Laakson esittämästä. Olen mm. lisännyt virallisten pysäkinnimien alaryhmiin yhden uuden kategorian, luontokohteen mukaan
10 10 muodostetut nimet, koska se erottuu erityisesti spoonlahden pysäkinnimissä jokseenkin selvästi omaksi ryhmäkseen. Viljamaa-Laakson ajoneuvoliikenteen nimiä vastaava ryhmä on aineistossani ryhmä nimen lähtökohtana kadun tms. nimi. Käyttämäni nimi on kuvaavampi, koska lähes kaikki tämän ryhmän pysäkinnimet on todella kadunnimien pohjalta muodostettu. Lisäksi olen yhdistänyt tähän ryhmään myös Viljamaa-Laakson kevyen liikenteen väylien nimet. On muistettava, että tämä jaottelu on kuitenkin liukuva, eivätkä ryhmät ole tarkkarajaisia. rityisesti ryhmät 1 ja 2 ovat osittain päällekäisiä. Apuna ryhmittelyssä olen käyttänyt internetin karttapalvelua ( imen lähtökohtana alueennimi spoonlahti: Alakaupunki, Ala-Soukka, spoonlahti, Hanikka, Kipparinmäki, Kivenlahti, Koulumäki, Kummelvuori, Laurinlahti, Maininki, Munkkiranta öykkiön alue: estinlaakso, Kantokaski, Kukkumäki, Latokaski, Lehtikaski, Martinniitty, auriskaski, Ohrakaski, Puolarniitty, Yli-Suomenoja Alueennimissä huomio kiinnittyy siihen, että kaupunginosan nimiä on käytetty sellaisenaan hyvin paljon pysäkinniminä, vaikka Viljamaa-Laakso nimenomaan kirjoittaa näiden nimien olevan viittauskohteeltaan liian laajoja pysäkinnimiksi: Ala-Soukka, estinmetsä, Kivenlahti, Latokaski, Laurinlahti jopa spoonlahti! Tällaiset nimet esiintyvät kuitenkin yleensä pääristeyksissä sijaitsevien pysäkkien niminä, jolloin niiden käyttö on ymmärrettävämpää imen lähtökohtana kadun tms. nimi spoonlahti: Aalto, Alakartanonkuja, Alatörmä, Kasavuorentie, Kaskilaakso, Kaskivuori, Kipparinkatu, Krattivuorentie, Laurinlahdentie, Merenkulkija, Merikansa, Merivalkama, Munkkirinne, äkinkaari, Pihlajamäentie, Puosunrinne, Riilahden risti, Ristiniementie, Salmenristi, Soukankaari, Soukankuja, Soukansalmi, Soukanväylä, Verkkosaarenkuja, Vesiniitty, Väylänsuu öykkiön alue: Ahtaanmäki, estinahde, estinlaaksonristi, estinrinne, rätie, Finnoonsolmu, Finnoontie, Haltiankaari, Isonniitynkuja, Järvisilta, Kaskenpolttaja, Kaskinotko, Kaskisavu, Kirkkotaival, Kulolaakso, Laidunrinne, Laiduntie, Länsimetsä, Martinsilta, Mäntytie, iittyrinne, öykkiönniitty, öykkiönpuro, Ojatie, Oravarinne,
11 11 Oxfot, Pihlajatie, Pisanmäki, Puolarintie, Puolarmetsänkuja, Puolarmäki, Puronvarsi, Reittimäki, Tukkurinsilta, Varputie, Vehas, Viittakorpi, Välikuja Poikkikadun mukaan nimeäminen on joukkoliikennekeskuksen mukaan yleisin nimeämistapa. spoonlahdessa suoraan poikkikadun tai sijaintikadun mukaan pysäkeistä on nimetty 18 kappaletta eli 39,0 prosenttia, öykkiö-latokaskessa 29 kappaletta eli 55,8 prosenttia. Koko aineiston nimistä on siis 48,0 prosenttia nimetty suoraan poikkikadun mukaan. Kadunnimien ryhmä on pysäkinnimien alaryhmistä selvästi suurin, kaiken kaikkiaan 63 prosenttia aineistoni pysäkinnimistä kuuluu tähän ryhmään Suoraan kadunnimestä otettujen pysäkkinimien lisäksi tähän ryhmään kuuluu neljä risteyksen nimestä muodostettua pysäkkinimeä (Riilahden risti, Salmenristi, estinlaaksonristi ja Finnoonsolmu) sekä kaksi ajosillan nimeä (Järvisilta ja Martinsilta). Ryhmän 2 nimien määrää kasvattavat myös pysäkinnimet, joita ei ole muodostettu suoraan läheisestä kadunnimestä, vaan sitä lyhentämällä: Merenkulkija < Merenkulkijankatu, Merikansa < Merikansantie, Kaskilaakso < Kaskilaaksontie, Kaskivuori < Kaskivuorenkuja, Soukansalmi < Soukansalmentie, Vesiniitty < Vesiniityntie, Kaskenpolttaja < Kaskenpolttajantie, Oxfot < Oxfotintie sekä Vehas < Vehaksentie. Kaikissa lyhennelmissä pysäkinnimeksi on otettu kadunnimen määriteosa. Monessa tapauksessa nimi on lyhennetty myös silloin, kun nimeämisperiaatteena on pysäkin sijaintikadun asemesta poikkikatu. Tämä on kuitenkin Viljamaa-Laakson määrittelemien nimeämisperiaatteiden vastaista. Pohtia voi, miksi kahden sivukadun mukaan nimetyn pysäkin kohdalla on päädytty ratkaisuun, jossa pidempi nimi on jätetty lyhentämättä: Vesiniitty < Vesiniityntie mutta Verkkosaarenkuja. Lyhentäminen on yleisempää spoonlahden kuin öykkiön alueen pysäkinnimistössä. Tämä johtunee siitä, että spoonlahdessa on pysäkinnimien pohjana enemmän kadunnimiä, jotka sisältävät tyypillisen perusosan tie, katu tai kuja. Sen sijaan öykkiön ja Latokasken perusosattomia kadunnimiä, esimerkiksi Kaskisavu tai Ahtaanmäki, on jokseenkin hankalaa ja perusteetonta lyhentää. Lisäksi spoonlahdessa jo kadunnimen määriteosana on todella usein yhdyssana, mikä motivoi lyhentämään nimeä. Tyypillisesti pysäkinnimet siis ovat pitkähköjä ja hyvin usein yhdyssanoja. rikoinen nimi on Martinsillantiellä sijaitsevalla Välikujalla, sillä saman nimistä katua ei löydy karttapalvelusta, reittioppaasta tai puhelinluettelosta. Onneksi kaupunkisuunnittelukeskuksesta selviää, että läheisen kadun nimi on vuonna 2001 muutettu uuden katujärjestelyn ja numeroinnin myötä Välikujasta Välimetsäksi. Muutos on vain unohdettu tehdä pysäkinnimeen.
12 12 Pysäkkiluetteloon on listattu Isoniitynkuja-niminen pysäkki, mutta kirjoitusasussa lienee jälleen kirjoitusvirhe, sillä pysäkinnimi on varmasti muodostettu läheisestä kadunnimestä Isonniitynkuja. Ainoastaan kaksi pysäkinnimeä, Väylänsuu ja Tukkurinsilta, on muodostettu kevyen liikenteen nimien pohjalta, mikä panee miettimään virallisten pysäkinnimien nimeämisperiaatteiden mukaisen jaottelun tarkoituksenmukaisuutta. Mielestäni nämä kaksi nimeä kuuluvat loogisesti katujen tms. nimien ryhmään. äitä nimiä kun yhdistää se, että ne on kaikki liikenteen nimien pohjalta muodostettu imen lähtökohtana rakennuksen tms. nimi spoonlahti: spoonlahden uimahalli, Laurinlahden koulu, Lippulaiva, Soukanaukio, Soukan keskus, Ulappatori öykkiön alue: Latokasken koulu, Merituuli imeämisperiaatteiden mukaan mainosnimet eivät ole hyväksyttäviä, mutta silti pysäkinniminä käytössä ovat kauppakeskuksien nimet Lippulaiva ja Merituuli. Tosin jää hiukan epäselväksi, olisiko Merituulen lähtökohtana sittenkin pysäkistä melko kaukana sijaitseva mutta keskeinen Merituulentie, joka toimii juuri kyseisen ostoskeskuksen nimen lähtökohtana. Julkisten rakennusten lisäksi pysäkkejä on nimetty ostoskeskusten aukioiden mukaan imen lähtökohtana luontokohteen nimi spoonlahti:kasavuori, Soukanlahti, Suinonsalmi öykkiön alue: estinkallio, Latokaskenniitty Suinonsalmea lukuunottamatta ne luonnonpaikat, joiden mukaan spoonlahden ja öykkiön pysäkeitä on nimetty, ovat pinta-alaltaan melko suuria ja näkyviä kohteita. Suinonsalmi sen sijaan on tunnettu ja vilkkaastikin liikennöity veneväylä, jonka rannalla sijaitsee kesäkioski.
13 Virallisten nimien tehtävistä Alajaottelun mukaisista nimeämisperiaatteista esiintyy siis poikkeuksia, joten nimeämisperiaatteet ovat lähinnä suuntaa antavia, eivät ehdottomia sääntöjä. Olennaista virallisissa pysäkinnimissä on se, että kaikki nimet on muodostettu jo olemassa olevasta nimistöstä. Viralliset pysäkinnimet ovat siis luonteeltaan sekundaareja. Tässä tapauksessa poikkeus vahvistaa säännön, sillä Alakaupunki on ainoa primaari pysäkinnimi. Tosin silläkin selvästi viitataan läheiseen suurkortteliin tai paremminkin koko Alakivenlahden alueeseen, ei pelkästään pysäkkiin. Pysäkinnimien sekundaarisuus on ymmärrettävää, sillä myös pysäkki paikkana on usein sekundaari, välietappi matkalla kohti varsinaista päämäärää, primaaria paikkaa. Pysäkinnimen tärkeänä funktiona paikan identifioimisen lisäksi on siis matkustajan opastaminen. Pysäkinnimi viittaa varsinaisen pysäkin lisäksi myös paljon suurempaan paikkaan, koko pysäkin vaikutusalueeseen. Osa pysäkinnimistä vaikuttaa kuitenkin juuri ympäristön hahmottamisen kannalta epäonnistuneilta, spoonlahden vaikutusalueena tuskin on kuitenkaan koko spoonlahden alue. 6. VIRALLIST PYSÄKIIMI KÄYTTÖ Kyselylomakkeen vastauksista sain tietoa informanttieni virallisten pysäkinnimien tuntemuksesta. Olen jakanut informantit kolmeen ryhmään virallisten pysäkinnimien käytön perusteella. Tietämättömiä ovat ne, jotka eivät tunne tai käytä pysäkkien virallisia nimiä. Suurin osa, yhteensä 43 vastaajaa (13 öykkiön alueelta ja 30 spoonlahdesta) eli 55,1 prosenttia informanteista kuuluu tähän ryhmään. 33,3 prosenttia eli 26 vastaajaa (13 molemmilta alueilta) on tuntijoita. He tietävät ainakin joitain virallisia nimiä, mutta eivät käytä niitä tai käyttävät vain muutamia. Kolmannen ryhmän muodostavat käyttäjät, jotka tietävät pysäkkien virallisia nimiä ja useimmiten myös käyttävät niitä. Vain kolme vastaajaa öykkiön alueelta ja kuusi spoonlahdesta, yhteensä 11.6 prosenttia, kuuluu käyttäjien ryhmään. Huomionarvoista ja hiukan yllättävääkin on, että öykkiön alueella, jossa joukkoliikenneyhteydet ovat huonommat, enemmistö vastaajista (13 tietäjää + 3 käyttäjää) kirjoittaa tietävänsä pysäkkien virallisia nimiä, kun spoonlahdessa tietämättömiä on selvästi eniten. Sukupuolieroja aineiston perusteella on mahdotonta havaita, mutta ryhmien ikärakenteessa on hiukan eroja. Tietämättömien keski-ikä on 32 vuotta ja tuntijoiden 25
14 14 vuotta. Käyttäjien ryhmän keski-ikä on puolestaan selvästi korkeampi, 51 vuotta. Informanttien joukon ollessa näin pieni kyseessä voi kuitenkin olla yhtä hyvin sattuma kuin todiste siitä, että iäkkäät ihmiset käyttäisivät keskimääräistä enemmän pysäkkien virallisia nimiä. Jotakin eroavaisuutta on nähtävissä myös ryhmien bussinkäytössä.virallisia nimiä tietämättömien ryhmään kuuluu jokseenkin saman verran niin bussia viidesti viikossa, kerran viikossa kuin harvemminkin käyttäviä vastaajia. Pysäkinnimien tuntijoiden ja käyttäjien ryhmissä harvemmin kuin kerran viikossa bussia käyttävien osuus kuitenkin laskee. äissä ryhmissä bussia vähintään viidesti viikossa käyttää suurin osa (yhteensä 54,3 prosenttia), vähintään kerran viikossa 37,1 prosenttia ja harvemmin kuin kerran viikossa vain 8,6 prosenttia. Runsas linja-auton käyttö siis vaikuttanee pysäkinnimien osaamiseen. Aineistoa analysoidessa on kuitenkin syytä muistaa, että kyselylomakkeilla kerätty aineisto ei koskaan ole ehdottoman luotettavaa. Aineistoni osoittaa, että joissain tapauksissa vastaaja luulee tuntevansa ja käyttävänsä virallisia nimiä, vaikka kyse on todellisuudessa epävirallisista nimistä. 50-vuotias nainen kertoo käyttävänsä virallisia pysäkinnimiä silloin jos ne jotenkin loogisesti sopivat yhteyteen paikan kanssa. Hän lisää vielä: Mutta esim. Kivenlahden hankalat, esim. Aallonkohina, ovat epäonnistuneita! Aallonkohina ei kuitenkaan ole bussipysäkki, kadunnimi sen sijaan kylläkin. Muita virallisiksi nimiksi ehdotettuja, mutta eivät virallisia ovat Aallonkohina, Alakartanontien päätepysäkki, Yläkartano/ kuja, Yläkartanontie, Merivirta?, Merenkäynti, Soukan ostari ja Alakivenlahti. Toisaalta sulkuihin on saatettu ohjeistani huolimatta laittaa vain selittäviä määritelmiä (esim.yhdessä vastauksessa kolme kertaa suluissa toistuva Soukka, alue jolla pysäkki sijaitsee). Lomakkeen puute on siis siinä, etten ole pyytänyt vastaajia antamaan esimerkkejä virallisista nimistä. Vastaaja voi siis tietämättään olla väärässä väittäessään käyttävänsä pysäkkien virallisia nimiä. rillisen maininnan ansaitsee kiintoisa 25-vuotiaan naisen kommentti. Hän on kirjoittanut epävirallisten pysäkinnimien pitkään luetteloonsa MaininkiTI pysäkki (Maininki) ja sivumarginaaliin huomautuksen: oon asunut Maininkitiellä, ei mitään Mainingin pysäkkiä olekaan! Hän siis tietää virallisen pysäkinnimen, mutta pitää sitä jotenkin virheellisenä tai vääränä. hkä hänen mielestään pysäkinnimen tulisi olla suoraan kadunnimestä muodostettu, ei siitä muokattu. dellä esitetyn mukaan viralliset pysäkinnimet eivät siis ole kovin hyvin suuren yleisön tiedossa saati sitten käytössä. Myös pysäkkien nimeämisperiaatteista vastaajilla vaikuttaa olevan omia todellisesta käytännöstä poikkeavia käsityksiä.
15 15 Kyselylomakkeen kuudenteen kysymykseen olen valinnut kuusi alueilla sijaitsevan pysäkin nimeä, jotka ovat tyypiltään jokseenkin erilaisia. Joukkoon lisäsin kolme pysäkkiä spoosta tutkimusalueitteni ulkopuolelta (Piikivi ja Veljessilta Leppävaarasta, Tietotie Otaniemestä) ja pyysin vastaajia valitsemaan, sijaitseeko pysäkki spoonlahdessa/öykkiön alueella vai ei. Taulukoihin 1 ja 2 olen tiivistänyt tästä tehtävästä saamani aineiston.yhdessä lomakkeessa kysymys on jätetty kokonaan tyhjäksi. iissä lomakkeissa, joissa vastaaja on rastittanut edes muutaman pysäkin kohdalle kyllä tai ei, olen tulkinnut rastittamattomat kohdat vaihtoehdoksi en tiedä varsinaisten rastitettujen en tiedä vastausten lisäksi. Taulukko 1. öykkiön alueen informanttien käsitykset bussipysäkkien sijainnista. pysäkki öykkiön alueella ei öykkiön al. en tiedä f % f % f % Lehtikaski 21 72,4 8 27,6 Piikivi 2 6, ,1 Veljessilta 1 3,4 2 6, ,7 Ahtaanmäki 4 13,8 4 13, ,4 Vehas 11 37,9 2 6, ,2 Tietotie 4 13, ,2 Tukkurinsilta 2 6,9 1 3, ,7 Haltiankaari 10 34,5 1 3, ,1 Puolarniitty 10 34, ,5 9 31,0 Omien sanojensa mukaan yli puolet tämän alueen informanteista tuntee virallisia pysäkinnimiä, mutta taulukossa ovat selvänä enemmistönä en tiedä vastaukset. Ainoastaan yhden pysäkin enemmistö tunnistaa öykkiön alueelle kuuluvaksi. Tälle ristiriidalle voi olla syynä se, että olen sattumalta valinnut tehtävään Lehtikaskea lukuunottamatta juuri sellaisia virallisia pysäkinnimiä, jotka eivät ole vastaajien tiedossa. Vastaajistahan monet ilmoittavat tietävänsä vain muutaman virallisen nimen ja nämä heidän tuntemansa nimet voivat olla myös öykkiön alueen ulkopuolelta (esim. epävirallisten nimien esimerkeissä oli monella öykkiön alueen informantilla
16 16 spoonlahteen sijoittuvia nimiä). Vai voisiko öykkiön alueella olla muutama todella tunnettu pysäkinnimi, joita ei ole kysymyksessäni? Toisaalta kyse voi olla myös edellä käsittelemästäni aineiston epäluotettavuudesta, eli informantit eivät sittenkään tunne virallisia pysäkinnimiä. Taulukko 2. spoonlahden informanttien käsitykset bussipysäkkien sijainnista. pysäkki spoonlahdessa ei spoonlahdessa en tiedä f % f % f % Lippulaiva 43 89,6 2 4,2 3 6,2 Piikivi 1 2,1 9 18, ,2 Veljessilta 1 2, , ,0 Ristiniementie 36 75,0 2 4, ,8 Alakartanonkuja 34 70,8 5 10,4 9 18,8 Tietotie 2 4, , ,3 Kasavuori 24 50,0 6 12, ,5 Merikansa 22 45,8 2 4, ,0 Suinonsalmi 15 31, , ,8 spoonlahden aineistossa ihmetyttää, miten näin moni informantti on ylipäätään vastannut kysymykseen, kun heistä kolmekymmentä kerran kirjoittaa, ettei tiedä pysäkkien virallisia nimiä. Lisäksi enemmistö vastaajista sijoittaa kuudesta pysäkistä neljä aivan oikein spoonlahden alueelle. Toisin sanoen myös tässä aineistossa on ristiriita, joka on kiintoisaa kyllä päinvastainen kuin öykkiön alueen aineistossa. Tämä ristiriita on kuitenkin helpommin selitettävissä. Vaikka taulukon mukaan lähes yhdeksänkymmentä prosenttia vastaajista tietää pysäkin Lippulaiva sijaitsevan spoonlahdessa, kyse lienee todellisuudessa päättelystä. Lähes kaikki seudulla asuvat tuntevat Lippulaiva-nimisen kauppakeskuksen, joten he olettavat myös samannimisen pysäkin sijaitsevan spoonlahdessa, vaikka eivät sitä varmasti tiedäkään. Samalla periaatteella osa vastaajista sijoittanee isohkojen poikkikatujen mukaan nimetyt Ristiniementien ja Alakartanonkujan spoonlahteen. Päättelyä lienee käyttänyt myös osa niistä vastaajista, jotka sijoittavat
17 17 Lehtikasken (vrt. Latokaski) öykkiön alueelle. Kuinka suuri osa vastaajista osaisi sitten yhdistää nimen tiettyyn pysäkkiin tai merkitä pysäkin nimen perusteella kartalle, jää arvoitukseksi. Merikansa on muodostettu Kivenlahden reuna-alueella sijaitsevan pienen poikkikadun mukaan ja osoittautuu välittömästi pysäkkinä esim. Alakartanontietä tuntemattomammaksi. Merikansaa voi kyllä helposti epäillä kivenlahtelaiseksi, koska Kivenlahden nimistö on vesiaiheista. Taulukot 1 ja (erityisesti) 2 kertovatkin lähinnä spoonlahden ja öykkiön alueen asukkaiden muusta nimitaidosta, kuin pysäkinnimien käytöstä. Taulukon perusteella voi pohtia, millaiset paikat ovat heille kaikkein keskeisimpiä ja tärkeitä. Kauppakeskus osoittautuu spoonlahdessa jokseenkin ylivoimaisesti kaikista merkityksellisimmäksi paikaksi. Taulukosta saa viitteitä myös maantieteellisen hahmottamisen eroista. simerkiksi sukulaiseni tiesivät, jos eivät itse pysäkkiä, niin ainakin luonnonpaikan Suinonsalmi, mutta mielsivät sen kuuluvan spoonlahden alueen sijasta Suvisaaristoon. Lisäksi osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei Soukka kuulu varsinaiseen spoonlahteen. öykkiön alueella Puolarniityn pysäkistä oltiin kovasti eri mieltä; pysäkkihän sijaitsee aivan tilastoalueen reunalla ja varsinainen Puolarniityn alue ei virallisen jaon mukaan kuulu öykkiö-latokaskeen. Myös tietämättömyys Tukkurinsillan nöykkiöläisyydestä voi johtua pysäkin sijainnista aivan alueen etelälaidalla. Lähiöiden ja kaupunginosien rajojen hahmottaminen on aina enemmän tai vähemmän yksilöllistä (myös skelinen 2005, tulossa). Tutkimusalueitten ulkopuolisten pysäkkien kohdalla taulukossa näkyvät luvut, erityisesti en tiedä vastausten runsaus, todistavat lähinnä sitä, että kenelläkään informanteista ei ole kattavaa tietoa asuinalueensa virallisista pysäkinnimistä, eikä suurin osa tunne näitä kolmea tutkimusalueiden ulkopuolista pysäkkiä. Tieto Otaniemen tiedeaiheisista nimistä lienee melko monelle tuttu. 7. PÄVIRALLIST PYSÄKIIMT Sain kyselylomakkeilla yhteensä 75 epävirallista pysäkinnimeä (+ edellä mainitut virallisiksi nimiksi tarjotut pysäkinnimet), joista 22 esiintyy erilaisina variantteina useammalla kuin yhdellä informantilla. Saman nimen eri variantit eivät kuitenkaan
18 18 välttämättä viittaa samaan pysäkkiin. öykkiön alueelta nimiä kertyi 37 ja vain seitsemässä lomakkeessa ei ole mainittu yhtään epävirallista nimeä. spoonlahden aineistossa 22 informanttia ei ole antanut esimerkkejä epävirallisista nimistä. Yhteensä epävirallisia nimiä on tämän alueen informanteilta 49. Joidenkin nimien kirjoitusasua olen muuttanut alkuperäisestä: olen korjannut yhdyssanavirheitä ja vaihtanut pienet alkukirjaimet isoiksi Sekundaarit nimet pävirallisia nimiä tutkittaessa on tapana jakaa nimet kahtia niiden muodostustavan mukaan. Sekundaareja nimiä ovat virallisen nimen pohjalta johdetut nimet, kaikki muut nimet puolestaan primaareja (esim. Ainiala 2003: 211). Virallisen pysäkinnimen pohjalta muodostettuja epävirallisia pysäkinnimiä löytyy aineistostani vain kolme. 24-vuotias mies kutsuu Westendin asemaa Vessuksi, Iivisniemeä kutsutaan kolmesti Iikkariksi ja 16- vuotiaan tytön käyttämä Lippari viittaa arveluni mukaan Lippulaivaan. Toki on mahdollista, että Lippari onkin primaari nimi, joka on muodostettu paikalla olevan kohteen mukaan ja Iikkarikin voi olla muodostettu alueennimestä. Sellaiset genetiivitapaukset kuin Aallon pysäkki tulkitsen sekundaarien nimien sijasta virallisten nimien varianteiksi. Totesin aiemmin, että viralliset pysäkinnimet ovat perusluonteeltaan sekundaareja, koska ne on muodostettu jo olemassa olevasta nimistöstä. Myös epävirallisissa pysäkinnimissä on muusta virallisesta nimistöstä kuin pysäkkien nimistä muodostettuja nimiä. Tällaisia ovat mm. kadunnimen mukaiset Soukantie ja Sampokuja. Sekundaareina epävirallisina niminä on nimistöntutkimuksessa kuitenkin pidetty nimenomaan samaa paikkaa identifioivan virallisen nimen pohjalta muodostettuja nimiä. iinpä muusta kuin virallisista pysäkinnimistä muodostetut sekundaarit nimet kuuluvat mielestäni luontevammin muihin jäljempänä esittelemiini alaryhmiin. simerkiksi Alepa on yritysnimen mukainen, mutta lienee kuitenkin muodostettu paikalla olevan kohteen mukaan ja on siinä mielessä ennemminkin primaari kuin sekundaari. dellä mainitut Soukantien ja Sampokujan voi mieltää sijantia ilmaiseviksi primaareiksi nimiksi. Sekundaarien nimien ryhmään kuuluvat jaotteluni mukaan vain edellä mainitsemani Vessu, Iikkari ja Lippari, siis murto-osa aineistoni epävirallisista pysäkinnimistä Primaarit nimet
19 19 Kaikki aineistoni primaarit epäviralliset nimet ovat erityispiirrettä ilmaisevia (kuitenkin Päättäri, ks. alempana). imeämisperusteiden pohjalta erityispiirteitä ilmaisevat nimet jakautuvat neljään ryhmään: paikan sijainti, paikan ominaisuus, paikalla oleva tai esiintyvä ja paikan suhde ihmiseen (Ainiala 2003: 213). Aineistoni nimistä Pyöräpysäkkiä ja Merkan pysäkkiä on mahdotonta pelkän nimen perusteella sijoittaa mihinkään näistä alaryhmistä. Merkan pysäkissä nimen lähtökohtana voi olla henkilön lempinimi tai ehkä luultavammin jonkin paikan epävirallinen nimi. Voihan kyseessä olla sekundaarikin pysäkinnimi, esim. Merikansasta johdettu slangimuoto. Pyöräpysäkki taas lienee muodostettu joko paikalla esiintyvän, paikalla tapahtuneen tai paikan käytön (esimerkiksi polkupyörän jättäminen pysäkille) mukaan imeämisperusteena paikan suhde ihmiseen Päättäri 6, ökärin ( < öykkiö?) päättäri Pilvin pysäkki Meijän kääntärin pysäkki, Meidän pysäkki, Meijän pysäkki Taatan pysäkki Kaitsun pysäkki Karoliinapysäkki Aineiston nimistä kuuden nimeämisperiaatteena on paikan suhde ihmiseen. Todennäköisesti näiden nimien pohjana ovat ihmiset, jotka pysäkkiä käyttävät, tai joiden luokse mentäessä jäädään pois kyseisellä pysäkillä. Tähän tulkintaan ohjaa genetiiviin käyttö. imien, erityisesti genetiivittömän Karoliinapysäkin taustalla voi olla kuitenkin jokin muukin tarina, esim. Karoliinaan tutustuminen pysäkillä tms. Päätepysäkin puhekielisessä asussa Päättärissä nimeämisperiaatteena on pysäkin käyttö. imi kertoo, että kyseessä on bussilinjan päätepiste. Toisaalta Päättäri on aineistoni epävirallisista nimistä ainoa, jonka voi myös tulkita yksinkertaisesti ilmaisevan paikan lajia. Useasti mainittua Päättäriä lukuunottamatta tämän ryhmän nimet ovat nuorten käyttämiä. uorin informantti on Taatan pysäkkiä käyttävä 12-vuotias tyttö, vanhin 22-vuotias nainen, joka puhuu Meidän pysäkistä ( huomaa nuorempien informanttien puhekielisempi variantti meijän). Miksi tämä nimityyppi vaikuttaa olevan vain nuorten suosima? hkä kyse on siitä, että aikuiset eivät mielellään käytä nimiä, jotka eivät ole yleispäteviä: Pilvin pysäkistä ei voi puhua kuin sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tuntevat Pilvin.
20 imeämisperusteena paikan sijainti tai paikalla oleva pävirallisista pysäkinnimistä on toisinaan hankalaa ellei jopa mahdotonta erottaa, onko nimeämisen pohjana pysäkin sijainti vai paikalla sijaitseva kohde. Seuraavissa listaamissani pysäkinnimissä nimeämisperusteena on joko kiistatta tai selkeimmin paikan sijainti. Osassa pysäkinnimiä esiintyy alueennimien sekundaareja nimiä tai sanojen slangiasuisia variantteja. Olen kirjoittanut sulkuihin arveluni slangivarianttien lähtömuodoista. Alalahti Alapysäkki Aliksen pysäkki ( < Alakivenlahti?) estarin pysäkki, estari ( < estinlaakso) estinlaakson risteys spoonlahden liittymä Haukilahden liittymä Maininkitien pysäkki öykkiön väylän dösäri Pisan risteys, Pisanristeys, Pisanristeyksen pysäkki Päiväkodin kaarre Sampokuja Se teollisuusalueen pysäkki = öykkiönsilta Soukan pysäkki Soukantie Suomenoja Yläpysäkki Kaksitulkintaisia tapauksia on suurin osa. Koska pysäkit ovat hyvin pieniä paikkoja, eivät kohteet kuitenkaan koskaan ole varsinaisella pysäkillä vaan sen läheisyydessä. Tämän perusteella kaksitulkintaisten esimerkkien nimeämisperiaatteena olisi ennemmin sijainti kuin paikalla oleva kohde. Toisaalta pysäkin vaikutusalue on aina varsinaista pysäkkiä laajempi. Mielestäni nimen rakenne saa aikaan erilaisen vaikutelman. Kohteen genetiivimuoto + pysäkki-sana (Kirjaston pysäkki, Siwan dösäri) vaikuttaa ilmaisevan vahvemmin sijaintia jonkin luona, kun taas Kirjasto, Alepa tyyppisten nimien nimeämisperusteena kallistuisin pitämään paikalla olevaa. Toisaalta käytössä sellaiset pysäkinnimet, jotka on muodostettu suoraan kohteesta, tulkittaneen yleensä tarkoittamaan nimenomaan kohteen luona, esim. lause: Mä jään kirjastolla. tulkittaisiin kirjaston luona eikä pysäkillä Kirjasto. Seuraavassa nimeämisperiaatteiltaan kaksitulkintaisten
21 21 nimien listassa nimen perässä olevat luvut kertovat nimen esiintymisfrekvenssin aineistossani. Alepa lannon pysäkki 5, lanto sson pysäkki, sson dösäri tolan / Stockmannin pysäkki urosparin pysäkki Hevostallinmäki Ison Omenan pysäkki 2, Omena, Ompun pysäkki, Omenan dösäri Kallioleikkaus 8, Kallioleikkauksen pysäkki Kelan pysäkki 2 Kirjaston pysäkki 2, Kirjasto, Soukan kirjastopysäkki Kirkon pysäkki 2, Kirkon jälkeen pysäkki K-kaupan pysäkki 2 Kotipysäkki Koulun kentän pysäkki, Kentän pysäkki, Yläkentän pysäkki Koulun pysäkki 9 Kukkakioski Luhtitalon pysäkki anan kiska uokku ( < uorisotalo?) öykkiön koulun pysäkki 2, öykkiön koulun dösäri Ostarin pysäkki 9, Ostari 3, Soukan ostari 2, Ostoskeskus Postin pysäkki Pricewater Coopersin talon pysäkki Päiväkodin pysäkki Ruoholahden villat Ruokavaraston dösäri Siwan pysäkki 5, Siwan dösäri, Sivan pysäkki, Siwa Soukkari Teboilin pysäkki T-talon pysäkki Tunnelin pysäkki 3, Tunneli-pysäkki, Tunnelin pää = Aliksen pysäkki, Kalliotunnelia edeltävä / seuraava pysäkki Uimahalli 2, Uimahallin pysäkki 2 Uimarannan pysäkki Valintatalo Vesitornin pysäkki Sijaintia ilmaisevien nimien ja edellä esitettyjen nimeämisperiaatteiden välimaastoon sijoittuvien nimien lisäksi aineistossa on myös kaksi nimeä, joiden nimeämisperiaatteena on yksiselitteisesti paikalla oleva / esiintyvä. ämä ovat 15-vuotiaan nöykkiöläistytön Satakuuskymppisen pysäkki ja Satakakskasin pysäkki, jotka on nimetty niiden bussilinjojen mukaan, jotka pysähtyvät pysäkillä. 160 ja 128 kulkevat molemmat öykkiön alueelta Kamppiin, mutta eri reittejä.
22 22 Kaikista aineistoni epävirallisista nimistä 55 eli 64,0 prosenttia on ryhmittelyni perusteella nimetty pysäkin sijainnin tai pysäkin vieressä sijaitsevan kohteen mukaan. Ryhmään kuuluvien nimien määrä on kuitenkin vieläkin suurempi, jos mukaan otetaan omaksi ryhmäkseen erottelemani epävirallisiksi tulkitut viralliset nimet. Pysäkit identifioidaan siis ensisijaisesti niiden sijainnin mukaan. Vaikka osassa pysäkeitä on katos, joka voi olla ulkonäöltään hyvinkin erilainen, ja toisissa ei ole katosta ollenkaan, ovat itse pysäkit kuitenkin ulkonäöltään jo pienuutensakin vuoksi melko identtisiä. iinpä ei ole suuri yllätys, että aineistossani ei ole yhtään paikan ominaisuuden mukaan nimettyä pysäkkiä. Tosin Soukassa sijaitsevan Kallioleikkauksen voisi myös tulkita kuvastavan paikan ulkonäköä, koska kallioseinä ikään kuin muodostaa pysäkille takaseinän. Mielenkiintoista on nähdä, miten harva epävirallinen nimi (Maininkitien pysäkki, Sampokuja ja Soukantie; öykkiön väylä epävirallinen kadunnimi) muodostuu kadunnimen pohjalle, kun virallisista nimistä valtaosa on poikkikadun mukaan nimetty. Lisäksi pysäkeistä vain muutama on nimetty virkistyskohteen, alueen, risteyksen tai moottoritien liittymän mukaan. Sen sijaan erikoisen rakennelman, Kivenlahden ajotunnelin pohjalta muodostettua pysäkinnimeä käyttää seitsemän informanttia. päviralliset nimet kertovat, että pysäkit identifioidaan hyvin usein rakennusten avulla. Aineiston nimistä ehdoton enemmistö on rakennusten pohjalta muodostettuja, mikä heijastelee yleistä epävirallisen nimistön paikanlajittaista jakautumista. Julkisista rakennuksista nimissä esiintyvät koulu, päiväkoti, kirkko, kirjasto, posti, uimahalli ja Kela. Liikerakennuksista eri myymälöiden nimistä johdettuja pysäkinnimiä esiintyy huomattavan runsaasti (Siwa, lanto, Alepa, K- kaupan pysäkki, urosparin pysäkki, Ruokavaraston dösäri, tolan / Stockmannin pysäkki, Soukkari ja Valintatalo) ja myös ostospaikat (Ostari ja kauppakeskus Iso Omena) ja huoltoasemat (sson pysäkki ja Teboilin pysäkki) toimivat nimeämisen lähtökohtina. Vaikuttaa siltä, että silloin kun pysäkin lähellä vain on jokin yleisesti tunnettu ja helposti tunnistettavissa oleva rakennus, toimii se suurimmalla osalla informanteistani pysäkinnimen lähtökohtana. Toki on poikkeuksiakin. simerkiksi Sampokuja viittaa arvatenkin samaan Tapiolan pysäkkiin kuin toisen informantin tolan / Stockmannin pysäkki. dellä mainitun Tunnelin pysäkin lisäksi epävirallisista nimistä suurifrekvenssisimpiä ovat Ostari, Koulun pysäkki, Siwa, Kallioleikkaus, lanto ja Iso Omena variantteineen. Pysäkkejä on ymmärrettävästi nimetty suurten ostopaikkojen mukaan, mutta miksi myös lähikauppa Siwa on nimeämisen lähtökohtana suosittu. Selitys lienee siinä, että Siwa samoin kuin Koulun pysäkki ovat öykkiön alueen informanttien
23 23 käyttämiä ja suosimia nimiä. öykkiön alueella sijaisee lähes yksinomaan asuintaloja, jolloin pienemmätkin julkiset tai yritysrakennukset toimivat luonnollisesti nimeämisen lähtökohtana. lannon ja Kallioleikkauksen runsaaseen esiintymiseen sen sijaan vaikuttaa se, että olin kirjoittanut ne lomakkeeseen esimerkeiksi epävirallisista nimistä. lannon pysäkin runsaahkoon käyttöön liittyy joka tapauksessa eräs tärkeä epävirallisten pysäkinnimien piirre, joka selittää myös pienalueiden ja katujen nimien käytön vähyyttä epävirallisessa pysäkinnimistössä. Viljamaa-Laakson (1992) esittämien virallisten pysäkinnimeämisperiaatteiden mukaan pysäkkien nimet on valittava niin, että ne ovat voimassa mahdollisissa muutostilanteissa, ja mm. tämän vuoksi on vältettävä yritysnimien käyttöä. Soukassa Soukankujan pysäkin vieressä ei ole enää moneen vuoteen ollut lannon kauppaa, mutta silti pysäkistä käytetään paljon nimeä lanto. Alueen ympäristön tunteville asukkaille pysäkinnimen merkitys on erilainen kuin muualta saapuville matkailijoille, joiden näkökulma virallisista nimistä päätettäessä on otettava huomioon. Asukkaiden käyttämät epäviralliset nimet ovat funktioltaan pelkistetymmin identifioivia ja pieneen alueeseen viittaavia. Viralliset pysäkinnimet sen sijaan pyrkivät olemaan opastavia ja viittaavat koko pysäkin vaikutusalueeseen. Soukkalaiselle, joka tuntee alueen menneisyyden, ei lanto ole nimenä harhaanjohtava. Koska epäviralliset pysäkinnimet on tavallisesti annettu paikalle, jonka virallista nimeä ei tunneta, epävirallisen pysäkinnimen tehtävä ei ole ensisijaisesti ilmentää paikkaan liittyviä asenteita (vrt. Ainiala 2003: 214). 7.3 pävirallisiksi tulkitut viralliset nimet Oman ryhmänsä epävirallisten nimien joukossa muodostavat ne nimet, jotka informantit ovat ilmoittaneet käyttämikseen epävirallisiksi nimiksi, mutta jotka ovat myös pysäkkien virallisia nimiä: Aallon pysäkki, Aalto Hanasaari Kamppi Kipparinkatu Kukkumäki Lippulaivan pysäkki 8, Lippulaiva 5 Ruoholahti Soukankuja Soukanväylä Tapiolan keskus
24 24 Westendin asema Kiintoisaa on, että nimenomaan tämän ryhmän nimistä suuri osa on spoonlahden ja öykkiön alueen ulkopuolisten pysäkkien nimiä. Informanttini käsittävät nämä nimet epävirallisiksi, koska he eivät tiedä tai tunne virallisia pysäkinnimiä. Toisin sanoen näiden nimien on täytynyt levitä heidän käyttöönsä muuta kautta kuin pysäkille kirjoitetusta opastekyltistä tai internetistä, mahdollisesti muilta pysäkinnimien käyttäjiltä. ämä toiset käyttäjät ovat ehkä tienneet käyttävänsä juuri virallisia nimiä. Toinen todennäköinen selitys erityisesti alueennimiin pohjautuvien nimien (Hanasaari, Kamppi, Kukkumäki ja Ruoholahti) kohdalla on, että informantti itse tai joku hänen lähipiirissään on toiminut nimenantajana. imi on muodostettu primaaristi ja loogisesti paikan sijainnin mukaan ja on vain silkkaa sattumaa että se on identtinen viralliselta taholta annetun nimen kanssa. rityisesti Lippulaivaa pidetään epävirallisena nimenä. räs informantti olikin taulukkotehtävässä rastittanut, että Lippulaiva ei kuulu spoonlahteen ja kirjoittanut selitykseksi, että Lippulaivan vieressä sijaitseva pysäkki on hänen mielestään nimeltään Ulappatori. Identtiset epäviralliset ja viralliset nimet osoittavat, että pysäkinnimien nimeämisperiaatteet eivät loppujen lopuksi eroa kovin radikaalisti toisistaan, oli nimenantajana sitten nimistönsuunnittelija tai kuka tahansa pysäkin käyttäjä. niten virallisista nimistä poikkeavat ne edellä käsitellyt henkilökohtaiset pienen piirin nimet, joiden nimeämisperiaatteena on pysäkin suhde ihmiseen. Rakenteeltaan viralliset ja epäviralliset nimet poikkeavat sikäli, että virallisissa nimissä ei ole paikan lajia ilmaisevaa pysäkki-sanaa, kun taas epävirallisissa nimissä sen käyttö on verraten yleistä. Kun pysäkinnimien pohjana ovat muut nimet, pysäkki-sana selkeyttää sitä mihin paikkaan viitataan. iinpä myös virallisista pysäkinnimistä tapaa käytössä Aallon pysäkin kaltaisia variantteja. 8. IFORMATTI KÄSITYKSIÄ HYVÄSTÄ PYSÄKIIMSTÄ JA PYSÄKIMÄMIS TÄRKYDSTÄ Kysymyksessä viisi pyysin vastaajia rastittamaan kaksi hyvälle pysäkinnimelle tärkeintä ominaisuutta valitsemistani kuudesta vaihtoehdosta. Lisäksi informanteilla oli mahdollisuus esittää muita tärkeinä pitämiään ominaisuuksia. Antamistani
25 25 ominaisuusvaihtoehdoista puuttuu nimen mieleenpainuvuus, koska pidän sitä jokseenkin itsestäänselvästi tärkeänä pysäkinnimen ominaisuutena. Osa on rastittanut useamman kuin kaksi ominaisuutta, mutta otan kuitenkin kaikki rastitetut kohdat huomioon. Taulukko 3. Hyvän pysäkinnimen ominaisuudet ominaisuus frekvenssi % Läheisen maamerkin mukaan nimetty 49 30,2 Lyhyt 41 25,3 Läheisen kadun mukaan nimetty 32 19,8 Hauska 24 14,8 Kertoo lähialueen historiasta 12 7,4 Kaunis 4 2,5 YHTSÄ Kaikista eniten mainintoja näistä ominaisuuksista saa nimeäminen läheisen maamerkin (luontokohteen, rakennuksen tms.) mukaan. Maallikoiden positiivinen ja arvostava suhtautuminen tähän ominaisuuteen näkyykin siinä, että informanttieni käyttämistä epävirallisista nimistä valtaosa on juuri maamerkkien pohjalta muodostettuja. Myös pysäkinnimen lyhyyttä pidetään tärkeänä. ämä kaksi ominaisuutta saavat yhteensä yli puolet maininnoista niin käyttäjien, tuntijoiden kuin tietämättömienkin ryhmissä sekä molemmilla tutkimusalueilla. Virallisten pysäkkinimien tyypillisin ominaisuus, kadunnimen mukaan nimeäminen, tulee vasta kolmantena saaden 32 mainintaa. Kadunnimistä muodostettujen nimien suosiota voi laskea niiden taipumus olla pitkiä. Kadunnimen mukaan nimeämistä arvostetaan kuitenkin suhteessa enemmän käyttäjien ryhmässä, jossa se saa 38,9 prosenttia kaikista maininnoista ja on lyhyyttä arvostetumpi ominaisuus. Herää kuitenkin kysymys, arvostavatko vastaajat sitten todella kadunnimen mukaan nimeämistä vai onko kyseessä pyrkimys oikeaan vastaukseen silloin kun informantti tietää kadunnimien tyypillisesti olevan virallisten pysäkkinimien perustana. Hauskuutta pidetään yllättäen tärkeämpänä kuin sitä, että pysäkinnimi kertoo jotakin lähialueen historiasta. Hauskuutta arvostavat etenkin nuoret informantit. imen kauneutta sen sijaan pidetään yleisesti epärelevanttina (vrt. kuitenkin Jätevesilammikko s.4). Leena Päres on tarkastellut espoolaisten käsityksiä hyvästä alueennimestä. Vaikka alueennimet ovat tyypiltään ja painoarvoltaan erilaisia kuin pysäkinnimet, on kiintoisaa
Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä
Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo
LisätiedotOtaniemi - Tapiola - Soukka Otnäs - Hagalund - Sökö
2 Otaniemi Otnäs Otaniemi, Teekkarikylä Otaniemi - Tapiola - Soukka Otnäs - Hagalund - Sökö Soukka Sökö Alakart.tie Nederg.väg 6.48 6.54 6.18 6.35 7.08 7.15 6.38 6.56 7.28 7.35 6.58 7.16 7.48 7.55 7.20
LisätiedotEspoon RantaMaraton tapahtumat 2014; reittikuvaukset nettiin. MARATON, PUOLIMARATON ja RANTAKYMPPI MARATON: Espoo 10.9.2014 / PerttiS.
Espoo 10.9.2014 / PerttiS. Maratonin aikakontrollit (sulkuajat) tarkistettu / AW 8.9.2014 RantaKympin maaliintulo muutettu; Otaniemen kentän alueella nyt samalla tavalla kuin Maraton ja Puolimaraton /
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotTule mukaan kehittämään Kauppatoria!
Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015
LisätiedotMajoitusliikekysely 2009
Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...
LisätiedotKäyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI
Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla
Lisätiedot10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1.
10.4.9. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake (tiedot kerätty alunperin 9 kk:n ensisijaisen huoltajan haastattelulomakkeella Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake on suunniteltu
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotUusi Myllypuron Ostari
Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle
LisätiedotKielellinen selviytyminen
BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös
LisätiedotKuurinniityn asukaskyselyn yhteenveto
Kuurinniityn asukaskyselyn yhteenveto Kysely tehty 23.3-7.4.2016 Esityksen sisältö Lyhyt kertaus syksylle suunniteltuihin bussilinjojen muutoksiin. Kyselyn vastausten keskeisin palaute. Kartta kouluista,
LisätiedotLausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotAsuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori
Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen
Lisätiedotkansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
LisätiedotKivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,
Lisätiedot(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21
C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen
LisätiedotTeemakysely: Kulttuuriviikko 2019
Teemakysely: Kulttuuriviikko 2019 Vastaajien kokonaismäärä: 39 1. Vastaajan ikä alle 20 2 5,13% 20-30 1 2,56% 30-40 5 12,82% 40-50 10 25,64% 50-60 9 23,08% yli 60 12 30,77% 2. Vastaajan sukupuoli nainen
LisätiedotESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten
TILASTOKESKUS..00 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut 000 TILASTOKESKUS ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten Haastattelija: Kohdehenkilö: Kohdenumero: Kohdehenkilön puhelinnumero:.. Ei puhelinta salainen
LisätiedotMateriaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.
DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
LisätiedotSkenaario 1: Paavo kokouksessa
Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotMuseokartta 2015. Katselukäyttäjän ohje 8.6.2015, päivitetty 23.9.2015 Ohjeen sijainti: Intra/Ohjeet/Kulttuuriympäristö/Paikkatieto ohjeet
Museokartta 2015 Katselukäyttäjän ohje 8.6.2015, päivitetty 23.9.2015 Ohjeen sijainti: Intra/Ohjeet/Kulttuuriympäristö/Paikkatieto ohjeet Kirjaudu Museoverkko tunnuksillasi linkistä http://museovirasto.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=37851c99fc15421e9051a11b76e1c9ec
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotPetteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
LisätiedotPorvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut
Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotNopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018
Nopeusrajoitteiset henkilöautot Huhtikuu 208 Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 0-7 -vuotias väestö Suomessa Manner-Suomi 000 Tiedonkeräys 000 vastaajaa, väestönäyte Tiedonkeräysmenetelmä: Online-paneeli,
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotTYÖVIHKO 2 - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 MITÄ MIELTÄ OLET? www.heinola.fi / maankäytöntehostaminen
- 2 - VRUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 KERRO MLIPITEESI JA IDEASI - TÄYTÄ JA PALAUTA TYÖVIHKO 16.12.2010 MNESSÄ! Postita vihko osoitteeseen Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Ratakatu 19 B
LisätiedotREITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO
REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO 18.11.2014 RTM Antti Vainio SININEN ON LYHYEMPI AAVISTUKSEN, MUTTA KAITEEN YLI HYPPÄÄMINEN JA PORTAAT HIDASTAVAT TODELLA PALJON. HITAAMPI VAIHTOEHTO
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotMenestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari
Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.
LisätiedotJoukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009
Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009 Sisällysluettelo Sivu Tulosten yhteenveto 1 Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 90 2 Kohteen tulos diagrammina 3 Kohde 2: linja 8 4 Kohteen tulos
LisätiedotSoukka - Kivenlahti - Espoon keskus - Jorvi Sökö - Stensvik - Esbo centrum - Jorv Hyljelahti - Espoon keskus Sälviken - Esbo centrum
42 46 42 46 Soukka - Kivenlahti - Espoon - i Sökö - Stensvik - - - Espoon - 42 Soukka Sökö Soukka - Kivenlahti - Espoon - i Sökö - Stensvik - - i i Espoon Merivirta 5.00 5.07 5.25 5.36 5.43 5.58 5.15 5.22
LisätiedotSEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS
Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän
LisätiedotRAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti
RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien
LisätiedotSuomalaisten näkemyksiä matkailusta
Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.
LisätiedotYleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt
Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa
LisätiedotLiikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset
Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Mikäli tutkimus on osoitettu taloudessanne lapselle, pyydämme vanhempia tai huoltajaa vastaamaan lapsen puolesta. Ovatko henkilötietonne oikein saatekirjeessä? Mikäli
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)
ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne
LisätiedotKysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1
Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29
Lisätiedot1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit
1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät
LisätiedotAluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kissanmaalla, Takahuhdissa, yms-kyselyn vastausten koonti
1 Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kissanmaalla, Takahuhdissa, yms-kyselyn vastausten koonti (vastauksia yhteensä 504 kpl) Vastaajien määrä, ikä ja sukupuoli 160 Vastaajien
LisätiedotNaapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto
Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
LisätiedotYHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi
LisätiedotKenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)
Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta
LisätiedotAluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti
1 Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti (vastauksia yhteensä 485 kpl) Vastaajien määrä, ikä ja sukupuoli Vastaajien ikä/sukupuoli
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotSelvityksen tilanne jäljellä olevat asiat:
Selvityksen tilanne jäljellä olevat asiat: Jäljellä on vaihtoehdot 5 ja 1 Kaavaluonnosten liikenteellinen arviointi Vaiheittain rakentamisen tarkentaminen, mm. liittymien toimivuustarkastelut vielä tarkennettava
LisätiedotJÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE. RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta
SOVELTAMISALA JÄRJESTYSSÄÄNTÖ - MENETTELYTAPAOHJE RESERVILÄISLIITTO Menettelytapavaliokunta Reserviläisliitto r.y:n varsinaisissa kokouksissa noudatetaan tätä menettelytapaohjetta ja vakiintunutta kokouskäytäntöä
LisätiedotEspoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014
Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 5. Keskusvaalilautakunta 06.02.2014 Sivu 1 / 1
Keskusvaalilautakunta 06.02.2014 Sivu 1 / 1 369/00.00.00/2014 Keskusvaalilautakunta 5 6.2.2014 5 Ennakkoäänestyspaikat vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Risto Pirkanniemi,
LisätiedotKysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013
Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää
LisätiedotKYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto
KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE A:N ASEMAKAAAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA..07 Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto 0 Helsingin uusi yleiskaava (KSLK.0.0) 00 metriä 00 Kulosaen kerrostaloalueen
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotMatkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?
Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotKYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI
Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi
Lisätiedot1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille
PRO WESTEND RY JA WESTENDIN LIIKEKESKUKSEN ALUEEN KAAVAMUUTOSHANKE 1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille Virallisen kaavalausunnon
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan maakuntakeskus
Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus Riitta Suojanen Seinäjoen kaupunki kaupunki v. 1960 asukasluku 58 624 alueellinen keskus; tunnin ajomatkan päässä lähes 300 000 asukasta. n. 30 000 työpaikkaa;
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotTikkakosken asukaskysely 2010
2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle
LisätiedotMitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola
Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola STRATEGINEN KEHITTÄMINEN OLEMASSA OLEVILLA ALUEILLA Pitkäjänteisen kehittämisen tavoite hyvä, koska
LisätiedotMATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto
MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot
LisätiedotLÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT
Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotVesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.
TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin
LisätiedotKansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service
Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa
Lisätiedot2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET
2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne
LisätiedotMuuntamislomaketta koskevia huomautuksia
SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotIkäihmiset ja sähköinen asiointi Miten saadaan kaikki mukaan?
Ikäihmiset ja sähköinen asiointi Miten saadaan kaikki mukaan? Liitetaulukot selvitykseen 23.5.2017 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Ikäteknologiakeskus selvitti, miten ikäihmiset asioivat internetissä,
LisätiedotHelsingin mallin vaikuttavuustutkimus pilottikaudella
Helsingin mallin vaikuttavuustutkimus pilottikaudella 2016 2018 5.1.2019 Tutkimukseen osallistuminen Tutkimukseen osallistuneet (prosenttia) Ei vastannut puhelimeen (n=1513) 49,2 Vastasi, ei osallistunut
LisätiedotFUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.
LisätiedotDnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014
Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Hankinta: LIIKKUMISTUTKIMUS 2014, Dnro 92/07/70/702/2014 Tässä Liikkumistutkimus 2014:n tekoa koskevaan tarjouspyyntöömme Dnro 92/07/70/702/2014 esitetyt kysymykset ja niihin
Lisätiedot1.1 Funktion määritelmä
1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotPäivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän
LisätiedotRovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN
LisätiedotPietarin väestö ja tulokatsaus 2009
Rusgaten julkaisuja 1 Heinäkuu 2009 Pietarin väestö ja tulokatsaus Tässä katsauksessa tarkastellaan eri lähteistä koottuja tietoja Pietarin kaupungin väestöstä sekä väestön tulotasosta. Väestö Pietarissa
Lisätiedot