8 / Marika Halmetojan neuvo: Oman yrityksen perustamishaaveista ei kannata luopua. Palvelutalossa saariston helmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8 / 2013. Marika Halmetojan neuvo: Oman yrityksen perustamishaaveista ei kannata luopua. Palvelutalossa saariston helmassa"

Transkriptio

1 8 / 2013 Marika Halmetojan neuvo: Oman yrityksen perustamishaaveista ei kannata luopua Palvelutalossa saariston helmassa

2 SISÄLLYS 8/ Mira Ikäheimonen ja Mirjam Holst ihastelevat hirveä aistikäytävällä Hoitajan kahvi maistuu harvinaisesta Myy-mukista. Kiusaavaa lasta tulee ohjata ja opettaa, ei rangaista. elokuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Erikoissairaanhoidon arkea 8 Lapsiin on satsattava 10 Työryhmä kehittää päivähoitoa 11 Suomi ikääntyy 12 Elokuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: kukkakaalimuhennos 16 Inger Bodmarkin työpäivä 21 Lapsi tarvitsee laulua 22 Ota kiusaaja syliin 26 Kahvikupin paikka! 30 Hammashoitajaksi kypsässä iässä 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 6/10 34 Hyvä hoitaja antaa turvaa 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Kolme tarinaa yrittäjyydestä 40 Näkökulma vanhustyöhön 42 Kalevalaista jäsenkorjausta 44 Nyt liikkumaan 4/22 46 Aika hyvä työpaikka Kuopiosta 48 Lukijalta, Pähkinät 49 Palasia sieltä täältä 50 Kivun olemus 52 Lähihoitaja ja etiikka 54 Virikkeitä aistikäytävältä 56 Jonny Mustonen, työsuojeluvaltuutettu 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 62 Marika Ruokolan suru 66 Jäsenyksikkö tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassan ajankohtaiset 73 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Saarijärveltä 2 SUPER 8 / 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Virpi Kettunen, Maarit Mäkinen, Jari Pirhonen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Ethel Åströmin kuvasi Liisa Uusiniitty ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos ilmoitukset Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino Yksin keinoin yrittäjäksi? Entä jos rahalla saisi ostaa aikaa? Näin on ainakin hoiva- ja hoitoalalla, jossa asiakaskunta käyttää yksityisiä palveluja riittävän henkilökohtaisen avun varmistamiseksi. Suomessa on runsaasti tyytyväisiä hoitajayrittäjiä ja heillä yhtä tyytyväisiä asiakkaita. Tulevaisuudessa heitä molempia todennäköisesti on enemmän. Kaikilla ei ole rahaa. Meidän yhteiskuntajärjestelmässämme on toistaiseksi pyritty siihen, että muun muassa hoitoa ja hoivaa saa mahdollisimman moni tasapuolisesti varallisuudesta riippumatta. Aika harvalla on varaa sanoa, että tämä olisi huono ratkaisu. Mutta myös julkinen hoito maksaa. Ja siihenkin ollaan osin tyytymättömiä. Siksi yrittäjiä tarvitaan täydentämään kokonaisuutta. Tässä lehdessä on haastateltu kolmea superilaista hoitoalan pienyrittäjää. He ovat tyytyväisiä valintaansa. Jollekin yrittäjyys on vapautta työajoista vapautta tehdä työtä paljon ja ansaita sillä enemmän kuin julkisen puolen palkansaajana. Tämä on yksi apukeino jaksamiseen, ja tehoa sekä tulostakin syntyy. Kannatettavia asioita, jos niihin ei pyritä maksajan olosuhteiden kustannuksella. Superilaiset yrittäjät toimivat pääasiallisesti yksin ja erityisesti kotihoivapalveluiden tarjoajina. SuPer tarjoaa yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville tukea, neuvontaa ja koulutusta. Lisäksi liitto vaikuttaa yrittäjien asioihin esimerkiksi keskusjärjestö STTK:ssa. Yrittäjä voi hakea apua monesta paikasta. Superilaisille hyvä tukipaikka on oma liitto, jonka tehtävänä on tukea jäsenistöään yrittäjyyden viidakossa. Hoiva- ja hoitoalan yrityksillä ja yrittäjillä riittää lähivuosina ja -vuosikymmeninä mietittävää. Ala muuttuu, yrittäjyys muuttuu ja käytännöt muuttuvat. Yhteiskunnalla on vaakakupeissa ratkaisuja, joita punnitsemalla mitataan, miten yhä useampi vanhus tai muu apua tarvitseva pystytään hoitamaan mahdollisimman hyvin ja järkevästi. Yksityinen hoiva- ja hoitoala käsittää ääripäissään monikansalliset pörssiyhtiöt ja pienen kunnan itsenäiset ammatinharjoittajat. Kaikesta yksityisestä ei voi puhua samaan sävyyn. On esimerkiksi vaikea yhtyä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ylilääkäri Jan Schugkin käsitykseen, jonka mukaan terveyskeskusjärjestelmä ei tule nykytilanteesta enää elpymään. Eihän se vaatisi kuin poliittista tahtoa.. ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 8 /2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat Kalenteri elokuu Flow Festival, Helsinki Maailman alkuperäiskansojen päivä Heinolassa Jyrää 2013 Kansainvälinen nuorison päivä syyskuu Sosiaali- ja terveysturvan päivät Seinäjoki Helsinki City Marathon Maailman humanitaarisuuden päivä MM-Tatti, Tattikarnevaalit, Joensuu Blockfest Tampere Luottamusmiestutkinto 3, Helsinki, SuPer Ruskamaraton, Levi Luottamusmiestutkinto, jatkokoulutus, SuPer, Helsinki Yksityisen terveyspalvelualan edunvalvontapäivät, SuPer, Helsinki SuPer-Opo jatkokurssi, Helsinki Muistiviikko Lapsiasia sai tukea SuPer tempaisi lasten hyvinvoinnin puolesta Helsingin keskustassa 5. kesäkuuta. Tempauksen tarkoituksena oli jakaa tietoa ja herättää keskustelua päiväkotien ryhmäkoosta ja hoitajamääristä. SuPerin edustajat jakoivat ohikulkijoille Keijo-tatuointeja ja rintanappeja sekä keräsivät kannatusilmoituksia kansalaisaloitteeseen lasten päivähoidon tilanteen kohentamiseksi. Saimme parissa tunnissa 173 kannatusilmoitusta, SuPerin suunnittelija Johanna Pérez kertoo. Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että päiväkotien ryhmäkoolle asetetaan lakisääteinen enimmäismäärä ja hoidettavien lasten määrää pienennetään suhteessa Tanja Achren ja Anna Toivo täyttivät kannatusilmoitukset opiskelijaasiamies Heli Saarisen opastuksella. Puolitoistavuotias Olivia Toivo nautti kesäpäivästä. aikuisten määrään. Tärkeänä pidetään myös erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten hoitajien pysyvyyden turvaamista. Monella ohikulkijalla oli omakohtaista kokemusta päiväkotien liian suurista lapsiryhmistä ja he pitivät tätä aloitetta hyvin tärkeänä. Kannatusilmoituksen voi allekirjoittaa lokakuun 17. päivään mennessä myös verkossa osoitteessa https://www. kansalaisaloite.fi/fi/aloite/135. Samasta osoitteesta löytyy tarkempaa tietoa kansalaisaloitteen sisällöstä. Aloitteen on laatinut Lapsiperheiden Etujärjestö ry yhdessä eri tahoista koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa, jossa myös SuPer on mukana.. sonja kähkönen nyt on aika ingimage uusien opiskelijoiden liittyä maksutta opiskelijajäseniksi SuPeriin. alkaa suunnitella matkaa Lähihoitajatapahtumaan aktivoitua ja perehtyä syksyn luottamusmiesvaaleihin ja työsuojeluvaaleihin. allekirjoittaa kansalaisaloite päiväkotien lapsiryhmien pienentämiseksi: tutkia opistojen kurssitarjontaa ja aloittaa joku uusi harrastus. käydä puolukkametsällä ja nauttia elokuun kuutamoöistä. 4 SUPER 8 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Koulutus ja opiskelu puheenaiheina Tämä vuosi on ollut lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisuuden juhlavuosi. Olemme huomanneet, että lähihoitajakoulutus on ollut hyvä uudistus. Samanaikaisesti kuitenkin on kuulunut myös nurinaa. Miksi tätä nurinaa on tullut? Kenties siksi, että lähihoitajan ammatti mahdollistaa hyvin laaja-alaisen toiminnan sosiaali- ja terveysalalla. Tällainen ratkaisu puolestaan on tarkoituksenmukaista niin kuntien talouden kuin koulutuksen takia. Vastaväitteitä on tullut: osaaminen ei riitä, tarvitaan jotakin enemmän. Nämä väittäjät eivät useinkaan tunne lähihoitajan koulutuksen sisältöä tai he ovat jo periaatteesta lähihoitajan toimia vastaan. Erikoista on, että lähihoitajakoulutuksen tasosta yleensä kuuluu niin erilaisia mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Kuitenkin se on määrämuotoista koulutusta, jota valvoo Opetushallitus määrittäen asian selkeästi omilla nettisivuillaan. Opetushallitus antaa perusteet eri koulutusmuotoja ja -aloja sekä tutkintoja varten. Opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulutai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen. Herää kysymys: missä muka mättää? Jo vuosien ajan koulutus on siirtynyt luokkahuoneesta käytäntöön ja itseopiskeluun sekä etäpäiviin. Tämä on luonut haasteita käytännön jaksolle. Jos teoriaopinnot eivät ole sujuneet tai niitä ei ole ollut tarpeeksi ennen käytännön jaksolle tuloa, on tilanne haastava sekä opiskelijalle että ohjaajalle. Tällainen tilanne kuitenkin on nykyään tavanomainen, ja siksi asiaan tarvitaan parannusta. Käytännön oppimisjakso on opiskelijalle erittäin tärkeää aikaa koko ammatillisen identiteetin luomisen kannalta. Opiskelijan tullessa into pinkeänä teoriaopintojen jälkeen opettelemaan teorian soveltamista käytäntöön on äärimmäisen tärkeää, että työpaikalle nimetyllä ohjaajalla sekä muilla työntekijöillä on tarpeeksi aikaa ohjaamista varten. Käytännön jakso on tärkeä oppimisajankohta, jossa päävastuun kantavat koulu ja opiskelija, mutta työpaikkakouluttajankin rooli on huomattava eikä sitä voida vähätellä. Työpaikoilla tämä tarkoittaa ohjaajan ja opiskelijan työvuorosuunnittelua ainakin alussa, ja opiskelijan kannalta henkilökohtaisen koulutussuunnitelman antamista ohjaajan tietoon hetimiten, kun opiskelija tulee jaksolle. Lähihoitajakoulutus, kuten kaikki muukin koulutus, on siis monen tekijän summa, jossa on monta liikkuvaa palasta. Lopputuloksena syntyy upeita ja osaavia lähihoitajia, joiden ammatillinen identiteetti on nupullaan. Tämä nuppu alkaa kukoistaa, kun se saa suotuisan maaperän. Opiskelijan tuomat uudet tuulet ovat ohjaajalle rikkaus, samoin opiskelijalle konkarin tuoma varmuus on helpotus. Olkaamme siis ylpeitä ammatistamme. Ohjatessamme uutta lähihoitajaopiskelijaa tehdään se vuorovaikutuksessa ja tartutetaan ammattiylpeys sekä superilaisuus myös häneen.. Terveisin Silja Käytännön oppimisjakso on opiskelijalle erittäin tärkeää aikaa koko ammatillisen identiteetin luomisen kannalta. SUPER 8 /2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Hölmöläishommaa erikoissairaanhoidon arjessa: Ennemmin osasto kiinni kuin lähihoitajan osaaminen käyttöön teksti marjo sajantola Lähi- ja perushoitajien osaamisen käyttöä on rajoitettu mitä kummallisimpiin syihin vedoten niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin. Suuret määrät ammattitaitoa jää käyttämättä. Tähän Suomessa ei ole varaa. HENKILÖSTÖRAKENTEELLA ON VAIKUTUSTA MAKUU- HAAVAT KAATU- MISET KUSTAN- NUKSET TYÖ- HYVIN- VOINTI HOIDON LAATU HENKILÖSTÖ- PULA Päättäjänä SINÄ Ratkaiset Lähi- ja perushoitajan koulutus vastaa erikoissairaanhoidonkin vaatimuksiin. Su- Per lähetti kesäkuussa tuhdin tietopaketin sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjille. Kentältä SuPeriin on saatu jo pitempään tietoa siitä, miten lähi- ja perushoitajien osaamisen käyttöä rajoitetaan niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Rajoitukset koskevat esimerkiksi lääkehoitoa, hoidon tarpeen arviointiin osallistumista ja haavanhoitoa, vaikka lähi- ja perushoitajilla olisi näihin tehtäviin vankkaa osaamista. SuPerin suunnittelija Elina Ottela painottaa, että mitkään tutkimukset eivät anna syytä rajata lähi- ja perushoitajien toimenkuvasta esimerkiksi lääkehoitoa pois. Lähi- ja perushoitajat eivät ole huonompia kuin sairaanhoitajat, eivätkä tee virheitä yhtään enempää kuin he. Lääkehoitokieltoja ei voida mitenkään perustella. Hoidon tarpeen arvioinnissakin olisi mielekästä, että mukana olisi potilaan lähellä oleva hoitaja. Haavanhoidot ovat hyvää perushoitoa. Useat sairaanhoitopiirit ovat suunnitelleet hoitohenkilöstön rakenteen muuttamista sairaanhoitajavaltaiseksi. Näitä suunnitelmia tehdään siitäkin huolimatta, että terveydenhuoltoalalla on henkilöstöpula ja siksi sairaansijoja joudutaan sulkemaan. SuPer haluaa turvata sen, että terveydenhuollon toimintayksiköiden henkilöstörakennetta ei tietoisesti muuteta huonommin toimivaksi ja palvelujen maksajille kalliimmaksi. Viisas työnantaja käyttää hyödykseen lähi- ja perushoitajien koko osaamista, eikä rajoita heidän toimintaansa epätarkoituksenmukaisilla määräyksillä, jotka johtavat henkilöstöpulaan ja kalliimpiin palveluihin. Henkilöstörakenteella on vaikutusta INFEKTIOT Hyvä perushoidon taso on tärkeä osa potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta, ja se vähentää erilaisten infektioiden, iho-oireiden ja makuuhaavojen riskiä. Haavanhoidon kustannusten hallitsemisessa ennaltaehkäisyn merkitys on huomattava. Sairaanhoitajien työ erikoissairaanhoidossa painottuu hallinnollisiin ja erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Ikääntyvän väestön palveluntarpeet erikoissairaanhoidossa korostuvat kuntouttavana hoitotyönä sekä hoivan ja huolenpidon tehtävinä. Potilaiden hyvään perushoitoon liittyviä tehtäviä pitäisikin siirtää entistä enemmän lähi- ja perushoitajille. Työnjaon hankaluudet terveydenhuollossa johtuvat usein hierarkkisista asenteista. Sairaanhoitajat eivät ole tottuneet delegoimaan tehtäviään. Työn tarkoituksenmukaisella jakamisella hoitohenkilökunnan kesken voitaisiin antaa sairaanhoitajille enemmän aikaa keskittyä potilaan hoidossa vaativaa erityisosaamista edellyttäviin tehtäviin, Ottela jatkaa. SuPer on laatinut sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjille tietopaketin Henkilöstörakenteella On Vaikutusta Päättäjänä Sinä Ratkaiset. Julkaisulla suunnataan viestiä sairaanhoitopiirien hallituksille, valtuustoille ja johtoryhmille sekä viiden suurimman kaupungin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon jatkohoitopaikoille. Kampanja on jatkoa kevään Valtaa Valtuusto -tempauksille. Jaettavan materiaalin tavoitteena on saada päättäjät ymmärtämään henkilöstörakenteiden merkitys laadukkaille sekä kustannustehokkaille terveydenhuollon palveluille nyt ja tulevina vuosina. Mukaan otetut esimerkit tukevat sitä, miten lähi- ja perushoitajien ammattitaitoa ja laaja-alaista osaamista hyödyntämällä voidaan vaikuttaa potilaiden ja asiakkaiden hoidon laatuun. Vaikutusta näillä on myös työntekijöiden työhyvinvointiin, sairauspoissaolojen vähenemiseen sekä työmotivaation ja ammatti-identiteetin paranemiseen. Materiaali julkaistaan myös sähköisessä muodossa SuPerin verkkosivuilla.. 6 SUPER 8 /2013

7 Potilasta saa kutsua nimellä Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, joiden mukaan Valvira ja aluehallintovirastot olisivat salassapitosyihin vedoten valmistelemassa kieltoa käytännölle, jossa lääkäri kutsuu potilaan vastaanotolleen käyttäen tämän nimeä. Valvontaviranomaisille on kanneltu siitä, että nimellä kutsuminen loukkaisi potilastietojen salassapitoa. Valvira ja aluehallintovirastot ovat sopineet siitä, että asiasta keskustellaan virastojen yhteisessä kokouksessa. Minkäänlaista valmistelua nykyisen käytännön kieltämisestä ei kuitenkaan ole käynnissä. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on yksittäisen kantelutapauksen yhteydessä antanut alueellaan ohjeen, että potilasta ei pitäisi kutsua vastaanotolle nimeltä mainiten. Huomaa lehden liitteet! Tämä SuPer-lehti jaettiin liiton jäsenille muovitettuna. Muovien alta paljastuu lehden lisäksi neljä liitettä, joihin kannattaa tutustua. Liitteitä kannattaa käyttää. Punaisella tekstillä va- rustettu juliste on tarkoitettu työpaikoille ja vihreällä tekstillä varustettu juliste oppilaitoksiin. Lisätietoja lehden mukana tulleesta aineistosta löydät sivulta 72.. Ammatillisesta koulutuksesta nopeasti työelämään Tehyn puheenjohtajaksi Rauno Vesivalo Rauno Vesivalo valittiin kesäkuun alussa Tehyn uudeksi puheenjohtajaksi. Vesivalo on 58-vuotias erikoissairaanhoitaja Porista. Hän on toiminut edellisellä liittokokouskaudella Tehyn ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Vesivalon toimikausi käsittää vuodet Ammatillinen koulutus nähdään edelleen myönteisenä koulutusvaihtoehtona ja sitä arvostetaan, selviää opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreesta, kolmen vuoden välein toteutettavasta tutkimuksesta. Ammatillinen koulutus on vaihtoehto, johon pyritään ensisijaisesti. Tutkimuksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville on aiempaa tärkeämpää mahdollisuus valmistua nopeasti hyvään ammattiin ja päästä työelämään. Myös jatko-opiskelumahdollisuudet nähdään entistä tärkeämpänä. Aiempaa useampi yhdeksäsluokkalainen kokee saaneensa riittävästi tietoa ammatillisesta koulutuksesta valintojensa pohjaksi. Erityisen hyvinä tietolähteinä he pitivät tutustumiskäyntejä ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppilaanohjaaja on kuitenkin säilyttänyt asemansa tärkeimpänä tietolähteenä. Yrityspäättäjien mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta olivat pääsääntöisesti positiivisia, ja koulutus koetaan korkeatasoiseksi. Sen koettiin myös antavan valmiudet työelämään ja ammattiin. Työelämän edustajien vastauksissa tuli muita ryhmiä enemmän esiin huoli ammatillisen koulutuksen arvostuksen puutteesta. Suurimpina kehittämishaasteina tutkimukseen osallistuneet pitivät koulutuksen työelämälähtöisyyttä, ajantasaisuutta, tehokkuutta sekä opettajien ammattitaitoa.. Potilastiedon arkisto käyttöön ingimage Kuluvan vuoden aikana kaikkien suomalaisten potilastietoja aletaan tallentaa Kelan ylläpitämään potilastiedon arkistoon. Julkisen terveydenhuollon on liityttävä arkistoon syyskuuhun 2014 mennessä ja yksityisen terveydenhuollon vuotta myöhemmin. Potilastiedot viedään kansalliseen arkistoon vaiheittain. Kansalaisille arkisto mahdollistaa omien tietojen katselun ja hallinnoinnin tietoturvallisesti internetin kautta. SUPER 8 /2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Tarvitaan uskallusta satsata lapsiin toimittanut henriikka hakkala kuvat ingimage Lasten varhaisiin vuosiin kannattaa sijoittaa, toteaa SuPerin eettinen työryhmä. Pahimmillaan syrjäytymiseen johtavan kehityksen ennaltaehkäisy laadukkaalla varhaiskasvatuksella on aina edullisempaa ja helpompaa kuin vaurioiden korjaaminen jälkikäteen. Julkisuudessa esitettyjen laskelmien mukaan jo yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n analyysin mukaan syrjäytyneitä nuoria oli Suomessa vuonna 2010 noin Kokonaiskustannukset saattavat siis nousta jopa 50 miljardiin euroon. Tutkimuksen ja arkitiedon valossa onkin sekä eettisesti että taloudellisesti kannattavaa sijoittaa lasten varhaisiin vuosiin. Liian myöhäiseksi jätetty asiaan puuttuminen on sekä lapsen ja nuoren ihmisarvoa loukkaavaa että yhteisten varojen tuhlausta. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton 8 SUPER 8 /2013

9 SuPerin eettinen työryhmä vaatii, että kaikki keinot otetaan käyttöön syrjäytyneiden nuorten määrän kääntämiseksi laskuun. Konkreettisia askeleita tähän suuntaan ovat SuPerin ajamat ryhmäkokokatto varhaiskasvatuksessa sekä lastenhoitajia alalta pois työntävän eettisen kuormituksen vähentäminen. Ryhmäkoot hallintaan Varhaiskasvatuspalveluita järjestettäessä on muistettava, että päivähoitopalveluiden asiakkaana ovat lapsen ja hänen perheensä muodostama kokonaisuus. Lähtökohtana palveluille on, että perhe tarvitsee lapselle hoitopaikan. Lapsi puolestaan tarvitsee hoivaa, läsnäoloa ja arjessa elämistä. Laadukas varhaiskasvatus tuottaa perheille lisäarvoa näiden perustavien tarpeiden täyttämisessä. Nyt tarvitaan uskallusta rajata varhaiskasvatuksen lapsiryhmäkoot tasolle, jonka lapset voivat hallita. Ei ole eettisesti oikein, että alle kolmevuotiaan pitää hahmottaa ja hallita yli kymmenen lapsen ryhmiä saati yli kolmevuotiaan suurempia kuin kahdeksantoista lapsen ryhmiä. Yli kahdenkymmenen lapsen ryhmässä hoitajan on mahdotonta edes huomioida jokaista lasta päivän aikana. Pienentämällä varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja voidaan vastata paremmin lasten yksilöllisiin tarpeisiin sekä jakaa aika paremmin ja tasapuolisemmin kaikkien lasten kesken. Kiusaamiseen ja siitä mahdollisesti seuraavaan syrjäytymiseen voidaan puuttua pienemmässä ryhmässä aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. Eettisesti kestävämmällä pohjalla olevat ryhmäkoot vähentävät myös nykyisen kaltaisissa suurissa lapsiryhmissä erityistä tukea tarvitsevien lasten määrää. Eettinen ristiriita kuormittaa hoitajia Lähihoitajat tekevät lastenhoitotyötä lähihoitajan eettisen arvoperustan mukaisesti. SuPerin suuresta päivähoitoselvityksestä 2013 käy kuitenkin ilmi, että jopa 45 prosenttia lastenhoitajista pohtii alan vaihtoa. Palkkauskysymysten jälkeen toiseksi yleisimpänä syynä alan vaihtoa harkitsevat mainitsivat puuttuvat mahdollisuudet tehdä työtä hyvin ja eettisesti oikein. Lastenhoitajan työnkuva sisältää nykyisin paljon muutakin kuin ajan antamista lapsille. Tehtäväkenttään kuuluvat myös muun muassa työvuorosuunnittelu, kirjaamiset, projekteihin osallistumiset ja raportoinnit, tiskihuolto ja siivoustyö. Lähihoitajien etiikan kannalta tässä on ristiriita. Lapset tarvitsevat kipeästi aikuisen huomiota, aikaa ja kiireettömyyttä. Näihin perustarpeisiin voidaan vastata pienentämällä kasvatusvastuullisten hoitajien ja lasten suhdelukua siten, että 0 2-vuotiaita lapsia olisi yhden kasvatusvastuullisen ammattilaisen vastuulla korkeintaan kolme ja 3 6-vuotiaita korkeintaan kuusi. Tällainen ryhmäkokokatto lieventäisi myös hoitajien eettistä kuormitusta. Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomessa pystymme yhdistämään ja toteuttamaan varhaiskasvatuksessa educare-mallin mukaisesti tasapainoisesti hoidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuutta tavalla, jossa mikään mallin osa-alue ei jää toisen varjoon. Tätä mallia soveltamalla olemme myös eettisesti kestävällä pohjalla. SuPerin eettinen työryhmä katsoo, että tulevien hoitajien tulee valmistautua ja keskustella työssä syntyvistä eettisistä ristiriidoista ja niiden käsittelystä jo lähihoitajakoulutuksen aikana.. Isien pitämät vapaat lisääntyneet Isäkuukausi otettiin käyttöön vuonna Kymmenessä vuodessa isille maksettujen vanhempainpäivärahapäivien osuus on Kelan mukaan kasvanut viidestä prosentista yhdeksään prosenttiin. Vuonna 2012 vanhempainpäivärahaa sai isää. Ennen isäkuukauden käyttöönottoa vanhempainpäivärahaa sai isää. Vuonna 2002 isät olivat vapaalla keskimäärin 16 päivää ja vuonna 2012 keskimäärin 24 päivää. Vuoden 2013 alussa isäkuukausi poistui. Uuden lain mukaan isä saa isyysrahaa enimmillään 54 arkipäivää. Isyysvapaata voi pitää siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Henkilökohtaiset Kelaneuvojat aloittivat Henkilökohtainen Kela-neuvonta on uusi palvelu erityistä tukea tarvitseville asiakkaille. Kesäkuun alussa käyttöön otettu palvelu on suunnattu erityisesti sairaille ja vammaisille asiakkaille. Jokaisessa Kelan vakuutuspiirissä työskentelee kaksi henkilökohtaista Kela-neuvojaa, jotka ottavat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista. He haastattelevat asiakkaan ja kartoittavat yhdessä tämän kanssa palvelujen tarpeen. He myös huolehtivat yhteydenpidosta asiakkaan, Kelan ja muiden toimijoiden kanssa. Lisätietoa erityispalvelut. ingimage SUPER 8 /2013 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt SuPerin työryhmä haluaa laatua päivähoitoon teksti minna lyhty SuPerin varhaiskasvatustyöryhmä perustettiin vuoden 2013 alussa. Ryhmän tehtävänä on pohtia, millaisia parannuksia päivähoidossa tarvittaisiin. ingimage Kerro näkemyksesi päivähoidosta! Varhaiskasvatuksen työryhmä perustettiin SuPerin kehittämisyksikön suunnittelija Johanna Pérezin työn tueksi. Pérez on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä, jossa tehdään esitys uudesta varhaiskasvatuslaista. Lisäksi varhaiskasvatusryhmä haluaa pitää esillä päivähoidon asioita aktiivisesti liitossa. SuPerin varhaiskasvatustyöryhmän jäsenet työskentelevät päivähoidossa ja ryhmän puheenjohtaja Päivi Salmén työskentelee pääluottamusmiehenä Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirastossa. Me työryhmän jäsenet olemme viestintuojia kentältä. Tiedämme, millainen päivähoidon tilanne on tällä hetkellä. Sen lisäksi, että kerromme kokemuksistamme, haluamme viedä ryhmään myös muiden superilaisten päivähoidon jäsenten näkemyksiä, Salmén kertoo. Varhaiskasvatustyöryhmän tavoitteena on saada superilaisten näkemyksiä lakivalmisteluun ja lopulta uuteen varhaiskasvatuslakiin. Tärkein asia, jota SuPer ajaa lakityöryhmässä, on päiväkotien ryhmäkokokatto. Olennaista on myös turvata riittävä henkilöstömitoitus ja lähihoitajien asema varhaiskasvatuksessa. Työtä on vielä edessä SuPerin varhaiskasvatustyöryhmä on käsitellyt muun muassa subjektiivista päi- Ota yhteyttä SuPerin varhaiskasvatustyöryhmän jäseniin ja kerro heille, millaisia parannuksia päivähoitoon tarvittaisiin. Työryhmän jäsenet tavoitat sähköpostitse: Johanna Pérez, Päivi Salmén, Helsinki, Merja Komulainen-Aakko, Oulu, Riikka Jaakkola, Tampere, Piritta Moilanen, Espoo, Anu Vinnurva, Tampere, Virpi Väistö, Kouvola, vähoito-oikeutta. Ryhmän jäsenet ovat yksimielisesti sen rajoittamisen kannalla. Keskustelua ovat herättäneet myös päivähoidon työntekijöiden määräaikaiset työsuhteet, sijaisten ottaminen vuosilomiin, lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan työtehtävien erot, pienryhmätoiminta, sisarusryhmät ja työntekijöiden ruokailun järjestäminen. On ollut mielenkiintoista kuulla muilta ryhmän jäseniltä, miten heidän työpaikoillaan hoidetaan asiat. Toivon, että saamme työryhmässä jotain konkreettista aikaiseksi, ryhmän jäsen Piritta Moilanen kertoo. SuPerin varhaiskasvatustyöryhmä on päättänyt tehdä esitteen lastenhoitajan ammatista. Se on tarkoitettu päivähoidossa työskenteleville superilaisille ja etenkin vastavalmistuneille hoitajille. Siinä kerrotaan hoitajan oikeuksista ja velvollisuuksista, Päivi Salmén sanoo. Johanna Pérez kertoo lakityöryhmässä työskentelystä, että keskusteluja on käyty vilkkaasti kuluvan vuoden aikana. Kaikilla ryhmän jäsenillä on oma näkökulmansa, joiden yhteensovittamiseen menee aikaa. Työntekijäpuolen edustajat ovat melko yksimielisiä siitä, että ryhmäkokokatto pitää saada lakiin. On kuitenkin vielä paljon työtä edessä, jotta voimme esitellä ehdotuksen hallitukselle helmikuussa SUPER 8 /2013

11 Hyvinvointia kaikille ikääntyvässä Suomessa Vuonna 2026 vain alle 40 prosenttia suomalaisista käy töissä, jos työllisyysastetta ei saada nykyisestä nousemaan ja eläkkeelle siirrytään nykymalliin. Miten turvata kaikenikäisten hyvinvointi, kun yhä pienempi joukko vastaa toimeentulosta? Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko asetti syksyllä 2012 asiantuntijaryhmän pohtimaan konkreettisia ja innovatiivisia ratkaisuja tähän kysymykseen. Työryhmän toimenpide-ehdotuksissa korostuvat aktiivinen kansalainen ja hänen toimintansa mahdollistava yhteiskunta. Ihmisten pitää saada entistä paremmin tietoa siitä, mitä palveluja heillä on oikeus odottaa. Palvelulupauksesta on tehtävä kaksisuuntainen: kansalaisilla on kykyjä ja voimavaroja, joita on käytettävä oman ja muiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vapaaehtoistyön esteitä on raivattava. Työelämässä tulee saada nykyistä enemmän joustoa lapsista ja ikääntyneistä vanhemmista huolehtimista varten. Yhteisöllisyys nousi esiin myös työryhmän keräämässä kansalaispalautteessa. Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan -raportti julkaistiin 18. kesäkuuta. Se on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen verkkosivuilla www. thl.fi.. Diabetes leikkaa bruttokansantuotetta Merkittäviin kansantauteihin kuuluva diabetes heiluttaa jo Suomen bruttokansantuotetta. Siitä aiheutuu hoitokuluina ja potilaiden menetettynä työpanoksena yli prosentin menetys bruttokansantuotteesta, mikä vastaa noin kahta miljardia euroa. Jokaista diabeteksen takia menetettyä euroa kohden kansantalous supistui 40 senttiä lisää. Suomalaisista aikuisista joka kymmenennen arvioidaan sairastavan diabetesta ja usein tietämättään. Internetiä ikäihmisille Vanhustenviikolla tiistaina 8. lokakuuta järjestetään kansallinen SeniorSurfpäivä, jolloin tietotekniikkaa tehdään ikäihmisille tutuksi erilaisissa tapahtumissa kautta maan. Tavoitteena on, että vanhukset, jotka eivät vielä ole päässeet tutustumaan internetin mahdollisuuksiin, voivat kokeilla sitä mukavalla ja turvallisella tavalla opastajien seurassa. Tarkoitus on hälventää turhia pelkoja tietotekniikkaa kohtaan ja kannustaa ikäihmisiä kokeilemaan uusia asioita. Kirjastot, palvelukeskukset, tietotuvat ja muut yhteisöt avaavat ovensa SeniorSurf-päivänä ja tarjoavat mahdollisuuden tutustua tietotekniikan maailmaan. Päivää koordinoi Vanhustyön keskusliitto. Väestön ikääntyminen ei kasvata terveysmenoja Väestön ikääntyminen ei juuri ole kasvattanut terveysmenoja. Sen sijaan tulojen kasvu ja elintason nousu selittävät menojen kasvusta suuren osan. Valtiovarainministeriössä selvityksessä on käyty läpi tekijöitä, jotka pitkällä aikavälillä ja koko talouden tasolla vaikuttavat terveysmenojen kasvuun. Hyvä terveys ja pitkä elämä ovat sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta tavoittelemisen arvoisia asioita. Tavoite toteutuu vain parantamalla kaikenikäisen väestön terveyspalvelujen tuloksellisuutta. Aikaisempaa tuloksellisemmat hoitokäytännöt kasvattivat myös hoidosta hyötyvien potilaiden määrää ja olivat mahdollisesti myös korvaamiaan hoitoja kalliimpia. Menojen kasvua lisäsi myös se, että terveydenhuolto paljon työvoimaa käyttävänä toimialana tuottaa kalliimpia hyödykkeitä kuin muut sektorit.. ingimage SUPER 8 /

12 elokuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Tupakasta käytösongelmia Varhaislapsuuden aikana toistuvasti tupakansavulle altistuvat ovat ikätovereitaan aggressiivisempia kouluiässä, kanadalaistutkimus osoittaa. Hieman yli kolmannes seuratuista lapsista altistui tupakansavulle silloin tällöin ja joka kahdestoista jatkuvasti. Kun heitä verrattiin savuttomissa kodeissa varttuneisiin, aggressiivisuus ja epäsosiaalinen käyttäytyminen todettiin heillä selvästi yleisemmiksi. Myös vähäisempi altistus liittyi käytösongelmiin, mutta ei yhtä vahvasti kuin suurempi altistus. duodecim Musiikilla linkki tunteisiin Musikaalisuuteen vaikuttavat sekä perimä että ympäristö. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan mukana on myös oppimiseen, muistiin ja tunteiden säätelyyn vaikuttavia geenejä. Perimän osuus musikaalisuudessa on hieman alle puolet, mutta musikaalisessa luovuudessa 84 prosenttia. Musikaalisuuteen ja musiikilliseen luovuuteen liittyy alueita, jotka sisältävät serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavia geenejä. Serotoniiniaineenvaihdunnan tiedetään liittyvän tunteiden säätelyyn aivoissa. Näiden geenien toiminta liittyy läheisesti myös masennukseen, ja se saattaa osaltaan liittyä musiikkiterapian hyödylliseen vaikutukseen juuri masennuksen hoidossa. stt info Yli miljoona suomalaista kärsii erilaisista vatsavaivoista ja vatsasairauksista. Joka neljäs suomalainen käyttää tavallisesti kondomia yhdynnässä. Stressi rumentaa Tutkimuksen mukaan stressihormonitaso korreloi voimakkaasti kasvojen puoleensavetävyyden kanssa. Mitä suurempi stressi, sitä vähemmän houkuttelevat naisen kasvot ovat. Jo entuudestaan tiedetään, että stressihormoni heikentää naisten hedelmällisyyttä ja romahduttaa naisen estrogeenitasoja. Stressihormonien tiedetään myös aiheuttavan aknea sekä lisäävän rasvakudoksen kertymistä, mikä näkyy naisen kasvoissa. turun yliopisto ingimage 12 SUPER 8 /2013

13 kesäkuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Oletko käyttänyt luonnonyrttejä? muut lehdet Minusta elämään kuuluu myös se, että on välillä pettynyt itseensä ja kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi. mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja olavi sydänmaanlakka käsikädessä 3/ % 43% se on jännää, kaiketi terveellistäkin ja kovin trendikästä! luonnon parantava voima on kiistaton ja luonnonlääkinnällä on pitkät perinteet. nuoret nokkoset ovat hyviä lettutaikinassa ja muhennoksessa. ilmaista ruokaa, hauskoja kokeiluja. piharatamoa käytän paljon pikku haavoihin ja itikoiden puremiin. puhtaita luonnontuotteita, tiedän mitä syön. nokkonen on hyvä nesteenpoistaja ja vitamiinirikas. inhoan nokkosia ja voikukkia en syö. en riskeeraa paranemistani. ei ole tietoa tarpeeksi. en ole kiinnostunut nokkosista. en ole ehtinyt kerätä niitä oikeaan aikaan. en koe tarpeelliseksi. ei ole ollut tarpeeksi kiinnostusta. on jäänyt tekemättä sekin. Loma käsitetään syyksi juoda. työterveyslääkäri päivi metsäniemi apteekin hyllyltä 2/2013 Viihdyn täällä, koska ihmiset ovat kaikissa julkisissa paikoissa ystävällisempiä ja iloisempia kuin Virossa. viisi vuotta suomessa työskennellyt siivousalan yrittäjä aila böstrova sosiaalivakuutus 2/ vuotta sitten Uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi valittu Eeva Kuuskoski-Vikatmaa joutui lehden mukaan kantamaan raskasta vastuuta, mutta tarpeiden täyttämiseen oli käytössä vain niukasti taloudellisia voimavaroja. Haastattelussa Kuuskoski-Vikatmaa korosti, että hoitotyön tekijän persoonallisuus on työn tärkein väline. Myös kouluttamaton henkilökunta puhutti: elokuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 23. elokuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. kesäkuussa arpa suosi niina kansasta hämeenlinnasta. onnittelut! Jos apuhoitajan tehtävät virkamuutoksen jälkeen jäävät kouluttamattoman henkilökunnan käsiin, silloin ollaan viemässä pohjaa pois koko hoitotyöltä. apuhoitaja elo-syyskuu/1983 SUPER 8 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Kukkakaalimuhennos on hyvää karppiruokaa teksti marjo sajantola kuva tiina lämsä Karppaus koukutti raahelaisen lähihoitajan. Uusi ruokavalio sopii Sirpa Kurikalle, eikä perhekään kieltäydy vähähiilihydraattisista herkuista päinvastoin. Kukkakaalimuusi on jo syrjäyttänyt perinteisen perunamuusin. Lähihoitaja Sirpa Kurikka on ollut vähähiilihydraattisella ruokavaliolla kolmisen vuotta. Jo silloin, kun Suomessa alkoi varsinainen karppausbuumi, hän alkoi pohtia ruokavalion soveltuvuutta itselleen. Olen oikeastaan ollut aina ylipainoinen ja minulla oli kolesteroli- ja sokeriarvot koholla. Kysyin lääkärin mielipidettä karppauksesta ja hän antoi suostumuksensa verikokeiden jälkeen. Sirpan mielestä on tärkeää tarkkailla ruokavalion muutoksesta johtuvia seuraamuksia. Hänellä alkoi paino pudota, kolesteroli- ja sokeriarvot laskea ja hän tunsi itsensä entistä pirteämmäksi. Ei kuitenkaan voi ajatella, että jos ruokavalio sopii itselle, se käy jokaiselle. Kaikille tämä ei passaa, osalla arvot voivat jopa nousta. Sirpa toteaa olleensa aina oikea herkkusuu, mutta yllättävän helposti hän pystyi muuttamaan ruokavalionsa vähähiilihydraattiseksi. Hän hankki aiheesta kirjallisuutta ja luki myös netin karppaus.info -sivuilta karppaajien kokemuksia ja reseptivinkkejä. Otin ensimmäiset viisi päivää tiukasti. Söin todellakin vain munia, pekonia ja juustoa ja haisin pahalta. Ensimmäisestä päivästä lähtien minun ei edes tehnyt mieli mitään herkkuja. Tiukan alun jälkeen hän alkoi lisätä hitaita hiilihydraatteja nykyiseen grammaan päivässä ja nekin hän nauttii mieluiten niin sanotuista hyvistä hiilihydraateista. Omasta kasvihuoneesta saan kesäkurpitsat, kurkut ja tomaatit. Tänä vuonna istutin ensimmäistä kertaa kukkakaalia. Sitä sanotaan, että kaikki maan päällä kasvavat vihreät vihannekset ovat parasta, mutta kyllä minä porkkanaakin syön sekä paprikaa ja tomaattia. Hedelmiä en syö, minun ei tee niitä edes mieli, mutta marjoja paljonkin. uusiin makuihin tottuu Sirpan puoliso ja kaksi teini-ikäistä lasta syövät tavallista sekaruokaa, mutta monet vähähiilihydraattiset herkut maistuvat koko perheelle. Mitenkään tiukkapipoisesti Sirpa ei suh- taudu ruokavalioonsa. Hän toteaa, ettei hän siihen kuole, jos hän esimerkiksi isoissa juhlissa syö enemmän hiilihydraatteja. En ole mikään fanaatikko, mutta minulle tulee vähän huono olokin, jos syön nopeita hiilihydraatteja. Vähähiilihydraattisestikin pystyy herkuttelemaan, kun vain tottuu uusiin makuihin. Maistaessani ensimmäistä kertaa tummaa suklaata, jossa oli 86 prosenttia kaakaota, olin oksentaa, mutta nyt se on suurta herkkuani. Karppausta hän aikoo jatkaa niin kauan, kun veriarvot pysyvät hyvänä ja olo maan mainiona. Paino on pudonnut hitaasti, mutta se ei ole pääasia. Kun olen vuosia kiloja kerännyt, eivät ne päivässä lähde. Oloni on hyvä ja energinen. Virtaa riittää Sirpa Kurikka halusi elektroniikka-alaa ihmisläheisempää työtä ja valmistui lähihoitajaksi vuonna Opiskeluaikana hän toimi STTK:n opiskelijat -järjestön hallituksessa, joten osallistuminen Raahen seudun ammattiosaston toimintaan oli hänelle päivänselvää. Olen hallituksessa ja sihteerinä. Tämä on yksi kanava vaikuttaa meidän asioihimme, viedä niitä eteenpäin ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Ammattiosastomme järjestää paljon kivaa yhdessä tekemistä. Ammattiosaston hallituksen jäsenenä opin uusia asioita jatkuvasti. Olen varmaan sellainen ikuisopiskelija ja itseni kouluttaja. Aloitin sairaanhoitajan opinnot vuoden alusta. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä on löytynyt vain pätkätöitä, vaikka eivät ne hoidettavat mihinkään katoa. Ruuanlaitto on Sirpalle myös eräänlainen harrastus tai harrastusten sivutuote, sillä hän toimii mielellään erilaisten kutsujen emäntänä. Hän haluaa kokeilla kaikenlaisia uusia reseptejä tarjotessaan suolaisia ja makeita herkkuja kutsuvierailleen. Lisäksi hän harrastaa lasitöitä ja toimii tukihenkilönä mielenterveyskuntoutujalle. Kalenteri on kovassa käytössä. En osaa olla paikoillani, minulla pitää olla koko ajan jotain tekemistä, Sirpa toteaa nauraen.. 14 SUPER 8 /2013

15 Kukkakaalimuhennos Uuden sadon kukkakaali, talvella pakastettuja kukintoja Vettä Nokare voita Valkosipulia, yrttejä, pippuria Keitä kukkakaalin kukinnot pienessä vesimäärässä. Ne kypsyvät nopeasti, joten älä keitä liikaa. Kaada vesi pois. Kermaa ei tarvita, sillä kaaleissa säilyy kosteus. Muhenna sauvasekoittimella ja mausta voilla ja mausteilla. SUPER 8 /

16 16 SUPER 8 /2013

17 Saariston palvelutalossa on kiireetön meininki teksti ja kuvat liisa uusiniitty Lähihoitaja Inger Bodmark hoitaa pikkuruisen kotikuntansa vanhuksia kuin omaisiaan. Jäyhä, mutta sydämellinen saaristolainen on tottunut olemaan tyytyväinen. Hoitaja kokee vahvasti, että hänen työtään arvostetaan. Nyt on kiire, kun kaikki haluavat kahvinsa samaan aikaan, lähihoitaja Inger Bodmark sanoo ja rientää tarjottimen kanssa asukkaan huoneeseen. Kello lähenee kahdeksaa ja hoitaja on aloittanut vartti sitten työnsä Sommarängin palvelutalossa. Sommaräng, suomeksi Kesäniitty löytyy Suomen ja Ahvenanmaan eteläisimmästä kunnasta, Kökarista. Meren keskellä lepäävään 250 asukkaan saaristokuntaan on sekä Suomen että Ahvenanmaan mantereelta 2,5 tunnin lauttamatka. Siellä on tosi kylmä tuuli, Inger juttelee ja auttaa työtoverinsa, lähihoitaja Pia Backmanin kanssa asukasta istumaan. Tämä juo aamukahvinsa tilavassa huoneessaan, joka on sisustettu omilla tutuilla tavaroilla ja valokuvilla. Inger ei vaikuta kiireiseltä, kuten eivät kaksi muutakaan aamuvuoroon tulleista työtovereista. Sommarängissä on viisi paikkaa dementikoille, kuusi tehostettua palveluasumispaikkaa sekä viereisessä Sommarlängan-rivitalossa neljä huoneistoa omatoimisille asujille. Palvelutalossa on kymmenen hengen henkilökunta. Yhtä lukuun ottamatta kaikki asukkaat ovat päivittäin jalkeilla. Moni kollega pitäisi Ingerin työpaikkaa suorastaan kadehdittavana. Täytyy muistaa, että teemme kaikki työt siivouksesta hoivatyöhön. Autamme asukkaitamme kaikessa, missä osaamme. Minulla on tapana leikata joidenkin asukkaiden hiukset. Brita Ehrstedt, Ethel Åström ja Siv Andersson ovat tulleet aamukahville oleskelutilan pitkän pöydän ääreen. Kökarissa syntynyt Ehrstedt muutti Hangosta synnyinsaarelleen muutama vuosi sitten. Åström halusi tulla kymmenen kilometrin päästä kotoaan palvelutaloon ja Andersson siirtyi Tukholman liepeiltä Kökariin tyttärensä lähelle. Kun Inger on auttamassa asukasta päiväkuntoon, aloitamme Britan ja Ethelin kanssa kieliharjoitukset. Molemmat vakuuttavat kiven kovaan, etteivät he osaa suomea. Ethel on syntynyt Korppoossa ja avioitunut Kökariin Yksi, kaksi, kolme Ethel laskee sujuvasti kymmeneen. Brita puolestaan kertoo suomeksi, että hän on käynyt Hangon ruotsalaista yhteiskoulua ja työskennellyt laboratoriossa. Jostain mielen syövereistä sanat putkahtavat ja kaikilla on hauskaa, aitoa oivaltamisen iloa. Aamutoimet on tehty puoli kymmeneen mennessä ja Inger istahtaa kahville pääoven lähellä olevaan oleskelutilaan. Sommarängin palvelutaloa laajennettiin viimeksi 2011 dementiaosastolla. Tilaa riittää hyvin kaikille. Pohjoisen tyttäriä Maantien puoleisesta ikkunasta näkyvät hiukan kurkistaen Kökarin tunnukset: juhannussalko ja tuulimylly. Juhannussalko on tärkeä, ja tuulimyllykin tuottaa osan kunnan sähköstä, Inger kertoo. Pohjois-Ruotsin Pajalassa syntyneestä Ingeristä on 36 vuodessa kasvanut täysi kökarilainen. Koulussa hänen oli pakko puhua ruotsia, mutta äidinkieli, joka on tornionlaaksonsuomi eli meän kieli, sujuu edelleen hyvin. Puhuin meän kieltä aina äitini kanssa, kun kävin hän- SUPER 8 /

18 Sommarängin asukkaista ainoastaan yksi on autettava. Inger Bodmark annostelee ja tarjoilee ruuan jokaiselle. 2. Hartaustilaisuus sujuu iloisessa ja valoisassa hengessä. Inger laulaa Suvivirttä Brita Ehrstedtin kanssa samasta virsikirjasta. 3. Ethel Åströmillä ja Siv Anderssonilla on seuraa toisistaan. Kökarissa eletään nuorekkaina pitkään. Kökar on 250 asukkaan kunta, jossa kolmannes asukkaista on yli 65-vuotiaita ja alle 18- vuotiaita on viitisenkymmentä. tä Pajalassa katsomassa. Äiti nukkui pois kolme vuotta sitten, eikä minun tule enää käytyä siellä. Kielikin alkaa ruostua. Heti 18 vuotta täytettyään ja koulut käytyään kymmenlapsisen perheen Inger-tytär lähti Tukholmaan. Hän oli toimistotöissä Ericssonilla, kunnes tapasi tansseissa kökarilaisen miehen, jonka kanssa avioitui. Poika oli neljän ja tyär kuukauven, kun muutima 1977 Kökarhiin. Ihmiset ihmettelit, että mites sie tänne tulet, täällä häätyy tehä paljo työtä, Inger muistelee aidolla meän kielellä. Tulokas kulki miehensä kanssa messuilla ja markkinoilla myymässä kalatuotteita, saariston mustaa leipää ja omien lampaiden villasta kehrättyä lankaa. Samalla hän mainosti perheen vuokramökkejä, jonne suomea puhuvan emännän ansiosta alkoi tulla Suomen mantereelta väkeä. Saaristossa pitää yrittää monella tapaa, jotta pärjäisi. Olin ollut vuosia Kökarin kunnalla hoitotyössä, mutta päätin kouluttautua lähihoitajan ammattiin, ettei minun tarvitsisi hakea joka vuosi erikseen epäpätevänä töitä. Valmistuin 1996 ja sain vakituisen paikan Sommarängissä. Kun elämä näytti taas valoisalta, Ingerillä todettiin rintasyöpä. Maarianhaminalainen lääkäri järjesti hänet nopeasti Helsingin Kirurgiseen sairaalaan. Kaikki oli ohi kolmessa viikossa. Sain todella hyvän hoidon, Inger kiittelee. Hoitajasta sairastuminen syöpään tuntuu yhtä pahalta kuin kenestä tahansa. Inger ei usko ammatista olleen apua, mutta pieni Kökarin yhteisö oli suuri henkinen tuki: Kun tulin kotiin, monet tulivat kysymään, miten asiani oikein ovat, kun olivat kuulleet, että olin ollut hoidettavana. Oli hienoa, ettei minua alettu karttaa. Palvelutalossa kukaan ei soita hälytyskelloa, vaan työntekijät saavat kahvitella rauhassa. Ingerin mielestä ihmiset eivät juuri hätyyttele. Monen asukkaamme mies on ollut kalastaja, joka on saattanut olla viikkojakin merellä. Vaimo on tehnyt maatalon työt ja hoitanut kodin. Nämä ihmiset ovat tottuneet odottamaan. Pienen kunnan pieni budjetti Inger siirtyy lasiseinän taakse kansliaan tarkastamaan asukastietoja. Lääkäri tulee kerran kuukaudessa Maarianhaminasta. Hän on kiireinen ja viipyy meillä kolme, neljä tuntia, sillä hän ottaa vastaan kunnan muutkin potilaat. Terveydenhoitajalla on vastaanotto viereisessä talossa arkisin kello 8 16, mutta saamme soittaa hänelle kello 24:ään asti. Jos joku asukkaista tulee yöllä huonoon kuntoon, soitamme suoraan Maarianhaminaan. Helikopteri tulee tänne parissakymmenessä minuutissa. Aikaisemmin terveydenhoitajilla oli ympärivuorokautinen päivystys, mutta se lopetettiin kunnan rahatilanteen takia. Me emme liioin saa ottaa sijaisia. Kyllä täällä töitä riit- 18 SUPER 8 /2013

19 Toimiston tietokoneelta näkyvät talon asukkaiden hoitotiedot. Kun terveydenhoitaja ei ole työssä, Inger joutuu työtovereidensa kanssa päättämään, milloin helikopteria ja sairaalahoitoa tarvitaan. 5. Pienessä palvelutalossa hoitajat tarttuvat kaikkiin eteen tuleviin töihin. Silitysrauta ja hiustenleikkuusakset ovat Ingerille tutut työkalut. tää, kun vanhukset ovat iäkkäitä ja tarvitsevat paljon lääkehoitoa. Hetkinen: nyt on paikallaan pieni laskutoimitus. Kökar on siis 250 asukkaan kunta, jossa kolmannes asukkaista on yli 65-vuotiaita ja alle 18-vuotiaita on viitisenkymmentä. Työikäistä väestöä ja veronmaksajia on vain noin 120. Me työssä käyvät ylläpidämme veroillamme omaa työpaikkaamme. Lisärahoitusta tulee tietysti Ahvenanmaan maakuntahallitukselta, mutta sielläkin ovat rahat tiukoilla. Inger uskoo, että vanhukset hoidetaan saaristossa entistä pitempään kotona. Asiasta on puhuttu paljon maakuntaradiossa. Myös nettihoito tulee lisääntymään. Olen varma, että itse tulen asumaan vielä 90-vuotiaana omassa kodissani. Kunnan tavoite onkin, että yli 75-vuotiaista 90 prosenttia asuisi kotona. Inger tekee työtä kahdessa vuorossa. Vuonna 2005 Sommaräng sai vakituiset kolme hoitajaa, jotka tekevät pelkästään yövuoroa. Inger on niitä harvoja Kökarin kunnan 30 työntekijästä, jotka työskentelevät sadan prosentin työajalla. Hän ei haikaile eläkkeelle ennen kuin täyttää 65 vuotta. Pidän näistä ihmisistä. Vaikka monella on takanaan kova elämä, he eivät ole katkeria tai ainakin se on hyvin harvinaista. Moni vanhus katsoo vieläkin elämäänsä eteenpäin. Inger pistäytyy Ethel Åströmin huoneessa. Ethelin kuten muidenkin asukkaiden ovenpielessä on valkoinen postilaatikko, jossa on joko kukka- tai meriaihe. Viihdyn täällä oikein hyvin, Ethel kertoo sukankudin kädessään. Kalastajan leski ja talon emäntä kertoo olleensa jokavuotinen kävijä Helsingin silakkamarkkinoilla. Minulla on Helsingissä paljon tuttuja. Töitä hoivasta silittämiseen On ruokatauko, ja kaikki omin avuin liikkuvat siirtyvät isoon ruokasaliin. Toiseen pöytään pelmahtavat naapuritontilla olevan päiväkodin seitsemän lasta. Inger laittaa valmiit annokset lautaselle ja vie ne pöydän ääreen kokoontuneille asukkaille. Ruokailun jälkeen pidetään noin tunnin päivälepo. Se on vanha kökarilainen tapa, jota myös me noudatamme. Sommarängissä ei eletä lukkojen takana, kuten ei muuallakaan saaristossa. Rosvoja ja varkaita ei tarvitse pelätä vaikkei omaa poliisia olekaan. Sommaräng on kodinomainen paikka ja haluamme säilyttääkin sellaisena. Jos joku sattuisi lähtemään harhailemaan, ohikulkija huomaisi varmasti. Siinä on pienen ja tiiviin yhteisön etu: kaveria ei jätetä. Pitää tykätä sekä työstään, että pienestä paikkakunnasta, jotta täällä viihtyy. Ahvenanmaan ja Suomen mantereelle on pitkät lauttamatkat, ja menonsa pitää suunnitella vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. On hankala lähteä esimerkiksi Maarianhaminaan Su- Perin tilaisuuksiin, Inger harmittelee. Ammattikursseille on Kökarista vaikea päästä kunnan tiukan rahatilanteen takia. Maarianhaminassa järjestettävät kurssit maksavat euroa päivältä. Inger siirtyy pesuhuoneeseen ja tarttuu silitysrautaan. Kaksi pyykkikonetta hurisee seinän vierellä. Meillä on omat potilaat, jotka hoidamme, koska asukkaamme halusivat, että sama, tuttu ihminen huolehtii heistä. Voin sanoa, ettei eteeni ole tullut työtä, joka olisi ollut minulle vieras. SUPER 8 /

20 Kun olin jo ennen lähihoitajakouluun menoa tehnyt vuosia tätä työtä, ja saanut vastuuta, minua ei jännitä eikä pelota oikeastaan mikään, Inger sanoo ja tyhjentää pyykkikoneen. Elämä meren sylissä Erilaisia ihmisiä Inger varttui pohjoisen kylässä ja asui Tukholmassa. Muutto pienelle saarelle meren keskelle oli aluksi pieni kulttuurishokki. Oli tosi pimeää eikä katulamppuja ollut. Ajattelin kauhuissani, että täältähän ei pääse pois. En voi hypätä autoon ja ajaa tieheni kuten pohjoisessa, jossa tietä riittää. Odotan nykyään innolla ensimmäistä adventtia, kun saa laittaa jouluvalot. Iltapäivällä tulee kirkkoherra Peter Karlsson pitämään hartaushetkeä. Hän on odotettu vieras, ja asukkaat kokoontuvat taas seurustelutilan pöydän äärelle. Inger liittyy seuraan ja etsii virsikirjasta Brita Ehrstedtille virren. Kirkkoherran valitsemat virret ovat duurivoittoisia. Kirkkoherra jutustelee mukavia ja kyselee, osaavatko asukkaat tanssia. Joku sanoo tanssineensa nuoruudessaan valssia. Pappi sanoo itse pitävästä suomalaisesta, mollivoittoisesta tangosta. Ilmapiiri on hyväntuulinen ja kiireetön. Inger käy laittamassa kahvinkeittimen päälle. Kun tilaisuus on kolmen vartin päästä ohi, hän tarjoilee kahvit. Kaikki ruoka leipiä ja kakkuja myöten on valmistettu talon omassa keittiössä, joka toimii kunnan keskuskeittiönä. Hoitaja kiittelee kirkkoherraa käynnistä. Omat työt alkavat olla loppusuoralla. Työpäiväni on tänään hiukan lyhyempi, sillä edellispäivänä olin yksinäni töissä iltayhdeksään asti. Noin viiden kilometrin työmatkansa hän tuli poikkeukkommentti. Kökariin menijän on viimeistään Paraisten-Nauvon lossirannassa laitettava saaristovaihde päälle. Kun päästään toiselle puolelle ja ajellaan kolmisenkymmentä kilometriä, varoittaa liikennemerkki jälleen veteen tippuvasta autosta. Korppoon Galtbystä lähtee Kökarin lautta 2,5 tunnin taipaleelleen. Hermoilemalla matka ei taitu yhtään nopeammin. Kökarilaisissa pihoissa liehuvat kotiseutuylpeyttään Ahvenanmaan liput ja viirit. Ihmiset tervehtivät. Myös hoitaja kohtaa ihmiset erilaisina. Ison kaupungin kiireinen elämänrytmi muokkaa ihmistä siinä kuin ankarissa oloissa, arvaamattoman meren armoilla eläneitä, kohtaloonsa tyytyneitä saaristolaisia. Terve omanarvontunne, myönteinen asenne ja usko huomiseen kantavat syrjäisen saaren ihmistä loppuun asti.. liisa uusiniitty sellisesti autolla. Muulloin hän ajelee polkupyörällä niittyjen halkomaa punapäällysteistä asvalttitietä. Katajat viistävät karuja kallioita ja tuulimyllyn siivet pitävät hiljaista huminaa. Ruskeankirjava lehmälauma märehtii aamu-usvassa tienvarren niityllä. Jossain siintää meri.. Tänään töissä kuka Inger Bodmark on 63-vuotias lähihoitaja Ahvenanmaan Kökarista. Hän valmistui lähihoitajaksi 1996 Vaasan ruotsinkielisestä hoitoalan oppilaitoksesta. työ ja työura Ennen valmistumistaan Inger työskenteli hoitajana Kökarin kunnan sosiaali- ja terveystoimessa. Valmistuttuaan hän sai paikan palvelutalo Sommarängistä esimiehenä, josta tehtävästä luopui perhe Aikuiset tytär ja poika, jotka asuvat Ahvenanmaalla. Neljä iältään 14-, 10-, 9- ja 4-vuotiasta lastenlasta. harrastukset Puutarhanhoito, ulkoilu, kävely, lapsenlapset. parasta työssä Potilaat ja asukkaat. Heistä saa paljon iloa. Heillä on valtava määrä elämänkokemusta ja viisautta. ikävintä työssä Kun joku asukas kuolee. Monista asukkaista tulee läheinen, koska he ovat saattaneet asua talossa parikymmentä vuotta. 20 SUPER 8 /2013

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot