Bing Liu uskoo, että kiinalaiset opiskelijat löytävät Joensuun yliopiston s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bing Liu uskoo, että kiinalaiset opiskelijat löytävät Joensuun yliopiston s. 12 13"

Transkriptio

1

2 u n i v e r s sisällysluettelo Näkökulma: Uusi univers 1 Rakenneuudistus voimaan elokuussa 2 Työn sisältö ja palkkaus puhuttivat 4 Kolumni: Akateemisia duracellpupuja 5 Voi kauheeta, se on vaikeeta 6 Bing Liu uskoo, että kiinalaiset opiskelijat löytävät Joensuun yliopiston s Tieteen päivässä matkustettiin maailmankaikkeudessa 10 Karjala-tutkimus liikkeellä 11 Kansainvälinen kampus kerää kehuja 12 Ohjauksen tulee lähteä ohjattavan tarpeesta 15 Kielikolumni: Takanka iyotanke ja Pentti kuudestoista 16 Kiven kosketus 17 Suomalaiset sotilaat trauman ja psykiatrian puristuksessa 18 Lyhyet 20 Kampuksen kuulumisia 22 Tuplamaisteriksi kolmessa vuodessa 23 Vähäinen virkamies 24 u n i v e r s Seuraava univers ilmestyy Päätoimittaja Kari Hippi Aineiston on oltava toimituksessa Toimitussihteeri Sari Eskelinen 7 vrk ennen lehden ilmestymistä. Julkaisusihteeri Leena Konttinen Valokuvaajat Varpu Heiskanen, Ilkka Konttinen Ilmoitushinnat takakansi 400 e (neliväri) Painopaikka Joensuun yliopistopaino 1/1 sivu 250 e (mv) Levikki kpl 1/2 sivua 150 e (mv) ISSN /4 sivua 90 e (mv) univers ilmestyy yhdeksän kertaa 1/8 sivua 65 e (mv) lukuvuodessa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Lehden julkaisija JOENSUUN YLIOPISTO Tulliportinkatu 1, Joensuu PL 111, Joensuu puh. (013) s-posti: Internet 16

3 Kari Hippi päätoimittajanäkökulma Uusi univers Journalistisesti oikeaoppinen näkökulman aihe tässä lehdessä olisi ollut yliopiston rakenneuudistus. Mutta; kun tämä on yliopistomme uusitun tiedotuslehden ensimmäinen numero, niin ensimmäisen näkökulman aihe on tästä teemasta. Latinan kielessä univers on lyhennys sanoista universum ja universitas, jotka tarkoittavat muun muassa kokonaisuutta tai ihmisten yhteenliittymää. Niistä on myöhemmin tullut merkitys yliopisto. Toivon, että nimestä tulee heti mieleen edellä mainitut asiat. Tehtävämme on tuoda yliopiston kannalta oleelliset asiat yliopistolaisten ja eri sidosryhmiemme tietoon. Yliopistoväelle nopein uutiskanava on intran uutispalsta. Kerran kuukaudessa ilmestyvä lehti ei voi kilpailla intran kanssa nopeudessa, mutta lehti mahdollistaa aiheiden laajemman käsittelyn ja lehdessä voi olla myös niin sanottuja human interest -aiheita. Lehden nykyinen sivukoko mahdollistaa entistä väljemmän taiton ja lisää toivottavasti juttujen luettavuutta. Toivottavasti myös etukannen yliö osoittaa yhdellä vilkaisulla lukijalle, minkä organisaation äänenkannattajasta on kyse. Joensuun yliopiston tiedotuslehti Sanansaattaja Joensuun yliopistosta ilmestyi yli 20 vuotta. Nyt on siis pitkästä aikaa käännetty lehteä ja lähdetty toimittamaan uutta tiedotuslehteä. Sanansaattajan sisältöön ja juttuaiheisiin on pääsääntöisesti oltu tyytyväisiä. Niinpä emme ole katsoneet aiheelliseksi tehdä sisältöön oleellisia muutoksia. Viime vuoden marraskuussa julkaistusta julkishallinnon viestintätutkimuksesta (TiedoteDeski Finland Oy 2005) kävi ilmi, että organisaatioiden lehdillä on edelleen myös tiedottamismerkitys ulkoisessa viestinnässä: toimittajat toivoivat edelleen 14 prosentin osuudella tietoa lehtien välityksellä. Tosin kysymykseen miten toivotaan tiedotettavan ylivoimaisesti eniten (94 prosenttia) kannatusta sai sähköpostilla lähetettävät tiedotteet. Johtopäätökseni on, että tiedotuslehti toimii juttuvinkkien tarjoajana toimituksille. Tämä asettaa toimitustyöllemme haasteita: meidän on tehtävä lehteämme myös sillä silmällä, että joku juttuaiheemme saattaa olla jonkun median uutisaiheena tai lainauksena. Tiedotuslehden yksi tehtävä on toteuttaa käytännössä julkisuuslakia ja valtiohallinnon viestintäsuositusta. Pelkistettynä niiden vaatimus on, että viranomaisten on aktiivisesti tuotettava ja jaettava tietoa toiminnastaan eli veronmaksajilla on oikeus tiedon saantiin. Suosituksessa todetaan muun muassa: Viranomaisen tehtävänä on viestiä kaikista merkittävistä asioista. Tiedon välittäminen on viranomaisten velvollisuus ja viranomaisten on viestittävä aktiivisesti toiminnastaan. Viestintä on jokaisen virkamiehen vastuulla. Näin ollen tutkimustuloksista ja yleensäkin toiminnasta tiedottaminen ovat virkamiesten tehtäviä. Tiedotuslehtemme voi olla apuna toteuttamassa tätäkin velvollisuutta. Lehden uudistustyöstä ovat pääosin vastanneet lehden toimittaja-toimitussihteeri Sari Eskelinen ja graafikko Leea Wasenius. Tiedän kokemuksesta, että lehtiuudistukset herättävät suuria tunteita ja mielipiteitä. Erilaisia tuntemuksia ja kritiikkiä otamme toimituksessa vastaan ilomielin. Palautteen avulla pystymme kehittämään tiedotuslehteämme kerta kerralta.

4 u n i v e r s teksti Kari Hippi kaavio Leena Konttinen Rakenneuudistus voimaan elokuussa Joensuun yliopiston hallitus päätti kokouksessaan yliopiston rakenneuudistuksesta. Rehtori asetti maaliskuussa 2005 professorityöryhmän laatimaan asiasta ehdotuksen. Vararehtori Teuvo Pohjolaisen johtama työryhmä luovutti esityksensä syyskuun lopussa ja asiaa käsiteltiin syksyn mittaan muun muassa rakenneuudistusseminaarissa, johtoryhmässä ja hallituksessa. Elokuun alussa 2006 yliopistossa on kahdeksan tiedekuntaa nykyisen kuuden sijaan. Uusina tiedekuntina aloittavat biotieteiden tiedekunta ja kauppaja oikeustieteiden tiedekunta. Nykyisen yhteiskuntatieteiden tiedekunnan nimi muuttuu yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunnaksi. Tiedekunnissa olevien laitosten laitosnimet korvautuvat pääsääntöisesti oppiaine- tai oppiaineryhmä -nimillä. Nykyinen laitosnimi säilyy erityistapauksissa, joissa tehtävien laajuus, henkilökuntamäärä sekä ulkopuolisen rahoituksen määrä sitä edellyttävät. Rakenneuudistus viritti hallituksessa keskustelua ja kolmen asian osalta tarvittiin myös äänestys. Historian oppiaineen sijoittamisesta äänestettiin. Esillä olivat vaihtoehdot humanistinen tai yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta. Äänestys ratkaisi asian niin, että historia siirtyy humanistisesta tiedekunnasta yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekuntaan. Myös kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunnan sekä yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunnan nimet vaativat äänestyksen. Rehtori Perttu Vartiainen pitää uu- distusta merkittävimpänä hallintorakenteen muutoksena sen jälkeen, kun yliopistossa siirryttiin tiedekuntapohjaiseen rakenteeseen vuonna Pyrkimyksenä on yliopiston sisäisen päätöksenteon hierarkioiden madaltaminen ja hallintopalveluiden tehostaminen. Yliopiston perushallintotaso muodostuu jatkossa tiedekunnista, ja nykyiset laitos- ja tiedekuntahallinnon palvelut yhdistetään viideksi hallintopalvelukeskukseksi. Näin Joensuun yliopisto valmistautuu edessä olevaan yliopistojen johtamisen ja hallinnon uudistamiseen, jota valmistelevat muun muassa ministeri Kalliomäen joulukuun alussa asettamat selvitysmiehet. Uudella hallintorakenteella yliopisto pystyy vastaamaan paremmin myös uuden tulossopimuskauden ja yliopiston hallituksen samassa kokouksessa hyväksymän uuden strategian asettamiin vaateisiin. Strategiassa painotetaan yliopiston voimakasta kansainvälistymistä ja pyrkimystä saavuttaa tutkimuksen ja koulutuksen huipputaso erityisesti valituilla neljällä osaamisalalla. Kahdeksan tiedekuntaa ja viisi hallintopalvelukeskusta Elokuun alussa 2006 Joensuun yliopistossa on seuraavat kahdeksan tiedekuntaa: 1) Biotieteiden tiedekunta, johon osaksi tulee alkaen ekologian tutkimusinstituutti. 2) Humanistinen tiedekunta, johon kuuluvat suomen kieli ja kulttuuritieteet sekä vieraat kielet ja käännöstiede. 3) Kasvatustieteiden tiedekunta, johon kuuluvat erityispedagogiikka, kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede, soveltava kasvatustiede sekä opettajankoulutuslaitos Savonlinnan kampuksella. 4) Kauppaja oikeustieteiden tiedekunta, johon kuuluvat oikeustieteet ja taloustieteet. 5) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, johon kuuluvat fysiikan ja matematiikan laitos, kemian laitos sekä tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitos. 6) Metsätieteellinen tiedekunta. 7) Teologinen tiedekunta, johon kuuluvat läntinen teologia ja ortodoksinen teologia. 8) Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, johon kuuluvat historia, yhteiskuntamaantiede ja maantiede, psykologia, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka. Yliopiston hallitus päätti myös hallintopalvelukeskusten perustamisesta tiedekuntiin alkaen. Kasvatustieteiden tiedekunnan hallintopalvelukeskus aloittaa jo Hallintopalvelukeskuksia tulee yhteensä viisi. Niistä osa on näin ollen kahden tiedekunnan yhteisiä. Hallintopalvelukeskusten tehtäväalue sisältää tiedekunnittain opetus-, henkilöstö-, talous- ja yleishallinnon. Yliopistolla on kokemuksia hallintopalveluista metsätieteiden tiedekunnassa ja teologisessa tiedekunnassa sekä Savonlinnassa, jonne perustettiin siellä toimivien laitosten yhteinen hallintopalvelukeskus vuonna Uusi strategia Hallitus päätti lisäksi Joensuun yliopiston uudesta strategiasta, joka on visio vuoteen Strategiassa korostuu erityisesti kansainvälistyminen eri toiminta-aloilla. Yliopisto saavuttaa vahvoilla

5 Joensuun yliopiston organisaatio Pyrkimyksenä on yliopiston sisäisen päätöksenteon hierarkioiden madaltaminen ja hallintopalveluiden tehostaminen. osaamisaloillaan kansainvälisen huipputason tutkimuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa. Vahvoina osaamisaloina ovat kasvatus, kehitys ja koulutus, metsä ja ympäristö, optiikka, uudet materiaalit ja informaatioteknologia sekä raja ja Venäjä. Rakenneuudistus käytännössä Rakenneuudistusta valmistellut ja hallituksen kokouksessa asian esittelijänä toiminut hallintojohtaja Petri Lintunen toteaa, että rakenneuudistuksen tarkoituksena on opetuksen ja tutkimuksen edellytysten parantaminen hallintoa ja siihen liittyviä tehtäviä uudelleen järjestämällä. Hallinnon uudistaminen luo puitteet asioiden joustavalle järjestämiselle, jotka voivat vaihdella eri tiedekunnissa tarpeiden mukaan. Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytyminen vie hetken ja vaatii ennakkoluulotonta otetta. Hallintotehtävien jakaminen, niiden delegointi ja työnjako dekaanin, oppiaineiden ja hallintopalvelukeskusten välillä edellyttävät perusteellista pohdintaa, aktiivista työskentelyä, uusien ideoiden esittämistä ja tehtävien yksityiskohtaista selvittelyä tiedekunnissa. Tällöin onnistutaan parhaiten tekemään asiat oikein, oikeaan aikaan ja oikeissa paikoissa. Hallinnon selvittelyt tulevat jatkumaan hallintoviraston ja tiedekuntien hallintopalvelukeskusten työnjaon tarkastelulla. Tähän liittyy myös hallintoviraston joidenkin tehtävien mahdollinen siirtyminen valtakunnallisiin talous- ja henkilöstöhallintopalvelukeskuksiin. Biotieteiden tiedekunta Biologia Tutkimusinstituutti Kasvitieteellinen puutarha Botania Humanistinen tiedekunta Suomen kieli ja kulttuuritieteet Vieraat kielet ja käännöstiede Kasvatustieteiden tiedekunta Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Harjoittelukoulut Joensuussa ja Savonlinnassa Erityispedagogiikka Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Soveltava kasvatustiede Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta Oikeustieteet Taloustieteet Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Fysiikan ja matematiikan laitos Kemian laitos Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitos Metsätieteellinen tiedekunta Teologinen tiedekunta Läntinen teologia Ortodoksinen teologia Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta Historia Yhteiskuntamaantiede ja maantiede Psykologia Sosiologia Yhteiskuntapolitiikka Erillislaitokset Atk-keskus Finnish-Russian Cross-Border University Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Karjalan tutkimuslaitos Kielikeskus Kirjasto Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Mekrijärven tutkimusasema Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Oppiaineet kursiivilla

6 u n i v e r s teksti Kalle Ojatalo kuva Ilkka Konttinen Työn sisältö ja palkkaus puhuttivat Yliopiston henkilökunta kuunteli tarkkaan, kun rehtori Perttu Vartiainen ja hallintojohtaja Petri Lintunen esittelivät rakenneuudistusta ja uutta strategiaa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Joensuun yliopiston uudesta strategiasta ja hallintorakenteesta pidettiin henkilökunnalle 19. tammikuuta normaalikoululla. Rehtori Perttu Vartiainen ja hallintojohtaja Petri Lintunen esittelivät yliopiston uutta strategiaa ja rakennemuutosta. Keskustelussa tulivat esille muun muassa seuraavat kysymykset: Venäjän oppiaineesta esitettiin huolestunut puheenvuoro, koska kaksi virkaa on siirretty f- kategoriaan. Kysyjä piti seikkaa virkojen kannalta huolestuttavana. Vartiainen totesi, että asia on nyt pakko käydä läpi, koska toimintojen hajauttaminen Savonlinnaan ja Joensuuhun aiheuttaa suuret yksikkökustannukset. Vartiainen korosti kuitenkin venäjän merkitystä oppiaineena. Tutkimusfoorumeista kysyttiin, että missä vaiheessa on tutkimusfoorumeiden suunnittelu strategiassa. Vartiainen kertoi, että asiaan ei ole vielä perehdytty, mutta sitä tarkastellaan jatkossa. Uudesta palkkausjärjestelmästä kysyttiin, että mikä on UPJ-järjestelmässä lähiesimiesten ja uusien johtajien suhde. Asiaa pidettiin tärkeänä työn ja palkan kannalta. Tuleeko asia mahdollisesti olemaan tiedekuntien sisäinen? Lintunen vastasi, että asia hoidetaan tiedekuntatasolla. Henkilöstön oikeusturvasta tulee huolehtia tässä kysymyksessä. Metsätieteellisestä tiedekunnasta esitettiin kysymys neljäportaiseen virkajärjestelmään siirtymisestä. Vartiaisen mukaan nykyinen malli ei ole järkevä. Virkajärjestelmässä tulee käyttää selviä portaita ja pelisääntöjä. Portailla tulee olla arviointi. Lisäksi kysyttiin, voivatko tiedekunnat enää vaikuttaa siihen, mitä amanuenssit tekevät. Nousevatko hallintopalvelukeskukset tässä määräävään rooliin? Lintunen totesi, että tiedekunnat ja oppiaineet ovat mukana määrittelyssä. Kun asia on saatu liikkeelle, sitä tarkastellaan yhdessä ja tiedekunnilla on täysi reklamaatio-oikeus. Tilaisuuden lopuksi Vartiainen totesi muutosten tapahtuvan keskustelevana prosessina. Yhteisön ideaa ei murreta. Päämääränä on selkeämpi työnjako ja osaamisen keskittäminen.

7 kolumni Päivi Atjonen akateemisia duracellpupuja Kaikilla organisaatioilla on näkemys siitä, millainen on niiden mielestä hyvä ja oikeanlainen ihminen. Ulkopuolisillekin syntyy kokemuksiensa perusteella käsitys, millaiseksi ihminen nähdään vaikkapa verovirastossa, saattohoitokodissa tai rautakaupassa. Miltä siis yliopiston väki näyttää? Osallistuva havainnointi tietoteknisellä käsiteapparaatilla ryhditettynä siivilöi seuraavat henkilötyypit: Panu Pauopointti, dosentti: Hänen tutkimusdiansa vaihtuvat tuhkatiheään, koska kiikarissa on pätevöityminen professoriksi. Vaatimattomia tosiansioita pitää tukea tehosteilla, joihin onneksi löytyy paljon vaihtoehtoja niin animaatioista kuin solmioon sointuvista väreistä. Tulee näyttää sujuvalta esitykseltä, joka etenee ennalta määrätyssä järjestyksessä ja painella tasaisesti nappia, ettei jokin dynaaminen meriittislaidi jää välistä. Viivi Vöödi, tuntiopettaja: Hänen tärkein ominaisuutensa on muokattavuus. Häntä pitää voida siirtää joustavasti ruudusta toiseen, tarvittaessa nostaa pääotsikoksi tai siirtää alanootiksi. Jos tulos viipyy tai tulee suoritetuksi tohtoritutkinto, hänet voi tarpeen mukaan joko deletoida tai kopioida. Oleellista on vaikutelma eloisasta prosessista, jolla torjutaan staattinen imago. Eila Ekseli, professori: Hänen vahvuutensa on monitoimisuus ja integroitavuus. Hän kykenee näkemään kaiken numeroina, notkistuu varioiviin laskentakaavoihin ja pystyy tikistämään innovaationsa lineaarisiksi viivadiagrammeiksi. Soveltuu erityisen hyvin laitoksen johtajaksi. Yritti joskus laittaa numeroiden tilalle sivistyssanan tai poistaa kaavasta nopeuskertoimen, jolloin tuotteliaisuushistogrammit romahtivat kuin WTC-tornit. Ville Vepoodi, opiskelija: Tärkeintä on rohmuta pisteitä, vaikkei niiden sisältö liiemmin kiinnostaisi. Voi valmistua wiidessä wuodessa maisteriksi ja saada yliopiston säätiön stipendin. Etua on myös vaikeaselkoisuudesta, jolla voi kiilata pörssiyhtiön ekonomistiksi. Siinä sivussa toimistosihteeri Virpi Vepoodi on kehittänyt itselleen lehmän hermot metsästäessään kadonneita pistepotteja ja tulostellessaan iloisenkirjavia opintotilkkutäkkejä tuleville mänitsereille ja treinereille. Hyvin ovat hengessä mukana myös Mertsi Muutle ja Eino Eutora, tauotta tavoitettavissa olevat lehtorit, jotka ovat sitoutuneet kokonaisvaltaisesti yliopiston missioon ja opiskelijoiden palvelemisen tehtävään. Yliassistentti Viola Votosoppi panostaa ulkomuodon manipulointiin, koska koulutettujen naisten painoindeksi korreloi uunituoreen tutkimuksen mukaan negatiivisesti palkkaan. Havainnointitutkimukseni päälöydös oli, että yliopistossa on oikein tuloskuntoisia ihmisiä. Kuin duracellpuput he melovat keikkuvassa akateemisessa kanootissa pyörteisillä vesillä hype-tilassa vielä senkin jälkeen, kun amkkilaiset ovat jo hyytyneet edellisellä Pyhän selällä. Vain paras on kyllin komeaa. Kriittisenä tutkijana rohkenen penätä toteuttamani 23-vuotisen tapaustutkimuksen rajoitteet tiedostaen työpaikkaa vielä Heikki Helmitaululle, Lyyli Lyijykynälle, Huuko Humpoltille tai Alma Ajattelija-Miettiväiselle. Josko yliopistoihmisille palaisi näin uskoa siihen, että kokonainen inhimillinen ihminen, vahvuuksineen ja vajavuuksineen, saa hoputtamatta ja vaaitsematta syventyä rakastamaansa älytyöhön, johon hän ja isänmaa ovat panneet paljon rahaa ja sydänverta?

8 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Voi kauheeta, se on vaikeeta Joensuun yliopiston fysiikan laitos murtaa perinteistä kuvaa fysiikasta miesten alana. Laitoksella on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon nuoria, lahjakkaita naisia jatkotutkinto-opiskelijoina. Voi kauheeta, se on vaikeeta, on kommentti, jonka fysiikan jatkotutkinto-opiskelija Henna Elfström usein kuulee, kun kertoo opinnoistaan ja työstään. Kommentti katkaisee siivet jatkokeskustelulta ja käsitys fysiikasta vaikeana, miesten hallitsemana tieteenalana jää elämään. Fysiikkaa on perinteisesti pidetty miesten maailmana. Valtaosa yliopistojen fysiikan opiskelijoista on miehiä. Fysiikan jatkotutkintoa opiskelevien joukossa miesten osuus vain kasvaa ja naispuolinen fysiikan professori on Suomessa edelleen harvinaisuus. Joensuun yliopiston fysiikan laitoksella perinteisiä raja-aitoja on onnistuttu murtamaan. Noin kolmannes fysiikan laitoksen jatko-opiskelijoista on naisia. Fysiikassa on tällä hetkellä kuusi naispuolista jatko-opiskelijaa, heistä viisi Modernin optiikan ja fotoniikan tutkijakoulussa. Elfströmin lisäksi Birgit Päivänranta, Oili Kohonen, Anni Lehmuskero ja Noora Tossavainen ovat tutkijoina Modernin optiikan ja fotoniikan tutkijakoulussa. Päivänranta ja Lehmuskero ovat vasta aloittelemassa jatko-opintojaan, Elfström ja Kohonen väittelevät tänä vuonna. Hanna Lajunen puolestaan väitteli tohtoriksi viime keväänä. Kuudes väitöskirjaansa valmisteleva fysiikan laitoksen naispuolinen jatkotutkinto-opiskelija on Mervi Asikainen. Hän tarkastelee didaktisen fysiikan alaan kuuluvassa tutkimuksessaan kvanttifysiikan oppimista ja opettamista. Enemmän tutkimusta Kiinnostus tutkimukseen houkutteli joensuulaiset fyysikkonaiset jatko-opiskelijoiksi. Olin kiinnostunut tutkijan työstä, eikä maisterintutkinto sisällä kovin paljoa tutkijakoulutusta. Vasta jatkoopinnoissa tulee enemmän tutkimuksen tekemistä, viime keväänä väitellyt Lajunen pohtii. Tämän vuoden Lajunen on tutkijavaihdossa Tukholmassa sijaitsevassa Kungliga tekniska högskolanissa. Jatko-opiskelijoita rekrytoidaan usein jo graduvaiheessa. Kun Kohoselle ehdotettiin jatko-opiskelijaksi hakemista, ei hän enää siinä vaiheessa nähnyt syytä etsiä muita vaihtoehtoja. En ole miettinyt kovin paljoa valmistumisen jälkeistä ammattiuraa. Jos päätös tulevaisuudesta pitäisi tehdä kuitenkin juuri nyt, haluaisin ehdottomasti jäädä yliopistotutkijaksi. Fysiikan alalla työllisyysnäkymät ovat hyvät, mutta sekään ei ole vetänyt nuoria alalle. Valmistuneita tohtoreita työllistyy yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi paljon myös yrityspuolelle. Minä haluaisin valmistumisen jälkeen

9 Henna Elfström ja Anni Lehmuskero. lähteä työhön johonkin firmaan ja nähdä, millaista se on. En usko, että työnhaussa sukupuolesta on haittaa tai hyötyä. Paperit ja ammattitaito ratkaisevat, Elfström toteaa. Kohtalainen varmuus työpaikasta ei houkutellut Joensuun yliopiston fysiikan laitoksen nuoria naispuolisia jatkoopiskelijoita alalle. Tosin Lehmuskero myöntää, että tieto hyvistä työmarkkinoista nosti fysiikan arvostusta. Abipäivillä Kuopiossa mainostettiin, että alalla on todella hyvät työllisyysnäkymät. Kyllä sen pisti korvan taakse ja ajatteli fysiikkaa ihan varteen otettavana vaihtoehtona. Tasa-arvopolitiikka apuna Yksi syy siihen, miksi Joensuusta löytyy poikkeuksellisen paljon naispuolisia fysiikan jatko-opiskelijoita, on Modernin optiikan ja fotoniikan tutkijakoulun johtajan Timo Jääskeläisen mukaan valitussa strategiassa. Jos samaa tutkijakoulupaikkaa hakevat mies ja nainen ovat yhtä päteviä, saa nainen tasatilanteessa paikan. Harjoitamme siis täsmälleen samanlaista tasa-arvopolitiikkaa kuin esimerkiksi Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta. Toisaalta Joensuu on Jääskeläisen mukaan onnistunut rekrytoimaan paljon erittäin hyviä naisopiskelijoita, joita on kannustettu hakeutumaan jatko-opintoihin. Naisia ei kuitenkaan suosita tutkijakoulupaikkoja täytettäessä vain sukupuolen perusteella. Pitää olla hyvä, Jääskeläinen korostaa. Naisfyysikoita on Joensuun yliopiston fysiikan laitoksella työskennellyt aikaisemminkin. Naisten osuus jatko-opiskelijoista on kasvanut, mutta sinä aikana, kun olen itse ollut täällä Joensuun yliopiston fysiikan laitoksella, meillä on aina ollut vähintään yksi naispuolinen jatko-opiskelija, professori Markku Kuittinen huomauttaa. Valtaosa valmistuneista tohtoreista on kuitenkin Joensuussakin ollut miehiä. Fysiikan laitokselta on sen perustamisvuoden, 1970, jälkeen väitellyt 55 tohtoria. Heistä kuusi on ollut naisia. Tulevaisuudessa naisten osuus jatkoopiskelijoista voi jopa lisääntyä, sillä naisten osuus perustutkinto-opiskelijoista on ollut nousussa. Viime syksynä opiskelupaikan otti vastaan 36 uutta fysiikan opiskelijaa. Naisia heistä on 11. Peruskurssin puolella on melko tasaisesti nais- ja miesopiskelijoita. Molemmista löytyy hyvää porukkaa, yliassistentti Pasi Vahimaa toteaa. Laitoksen naisverkosto Joensuulaiset fysiikan naistutkijat ovat herättäneet optiikan alan kansainvälisissä konferensseissa positiivista huomiota. Elfström uskookin, että naispuolisilla fyysikoilla on jossakin suhteessa helpompaa kuin miehillä. Meitä on niin paljon vähemmän, että olemme enemmän esillä.

10 u n i v e r s Hanna Lajunen ja Oili Kohonen. Elfström ja Lajunen törmäsivät ilmiöön viimeksi syksyllä Puolassa järjestetyssä diffraktiivisen optiikan konferenssissa, johon osallistui noin sata miestä ja vain puolenkymmentä naista. Kun kävelimme konferenssisaliin, kaikki katsoivat, että mitä nuo nuoret naiset täällä tekevät, Elfström nauraa. Omassa työyhteisössä Joensuun yliopiston fysiikan laitoksella ilmapiiri on rento. Eikä sukupuolella ole lopulta väliä, kun tehdään tiedettä. En ole ainakaan tällä meidän laitoksellamme huomannut, että naisille olisi jotenkin vaikeampaa olla kuin miehille. Tuntuu, että olisi paljon vaikeampi viihtyä sellaisessa työpaikassa, jossa olisi pelkkiä naisia, Tossavainen pohtii. Tosin naisverkoston kasvaessa on hengenheimolaisia löytynyt läheltä. On meillä ainakin paremmat kahvipöytäkeskustelut, Elfström vakuuttaa. Välillä meillä on ihan samat aiheet kuin miehilläkin, mutta välillä taas on ihan kiva, kun voi keskustella naisten juttuja, Päivänranta jatkaa. Miksei fysiikka kiinnosta Mutta miksi fysiikka ei sitten kiinnosta tyttöjä ja naisia? Lehmuskero arvioi, että yksi syy löytyy kotikasvatuksesta. Tytöille annetaan vauvana nukke käteen ja pojille taas erilaisia teknisiä vempaimia. Jollakin tavalla tytöille saattaa sitten jossakin vaiheessa kehittyä mielikuva, että fysiikka on jotenkin vaikeaa, eikä sitä voi ymmärtää, vaikka eihän se tietenkään ole niin. Koulujen piilo-opetussuunnitelmien vaikutukseen tutkijakoulutettavat eivät sen sijaan usko päinvastoin. He ovat yläaste- ja lukiovuosinaan törmänneet innostavaan ja kannustavaan matemaattisten aineiden opetukseen. Ehkä yläasteen ja lukion fysiikan oppikirjoja voisi miettiä eri tavalla. Niissä olevat esimerkit on tehty ehkä enemmän poikia kiinnostavammaksi, Tossavainen miettii. Mervi Asikaisen mukaan kouluissa opettajat asennoituvat tyttöihin ja poikiin oppijoina pitkälti samalla tavalla. Mikäli fysiikan opettajat käyttäisivät monipuolisesti eri opetusmenetelmiä, myös tytöt saattaisivat kiinnostua enemmän fysiikan opiskelusta. Fysiikan opettajien fysiikasta tieteenä välittämä kuva saattaa olla sellainen, että se ei innosta tyttöjä fysiikan opiskeluun, Asikainen pohtii. Asikainen nostaa esimerkiksi tutkimuksen, jossa tarkasteltiin opinto-ohjausta. Siinä havaittiin, että opinto-ohjaajat suosittelivat herkästi matemaattisista aineista kiinnostuneille tytöille opettajan uraa ja pojille teknillistä korkeakoulua, eivätkä nähneet tutkijan vaihtoehtoa tytöille sopivaksi. Rekrytoinnille haastetta Opetusministeri Tuula Haatainen kiinnitti maaliskuussa 2005 pidetyillä fysiikan päivillä huomiota naispuolisten fysiikanopiskelijoiden vähäiseen määrän. Tutkijakoulutuksessa ero korostuu ja edelleenkin naispuolinen fysiikan professori on Suomessa harvinaisuus. Yliopistojen fysiikan laitoksille naispuolisten opiskelijoiden rekrytointi alalle on tulevaisuudessa entistä suurempi haaste, jos nykyinen trendi jatkuu. Ennusteiden

11 Birgit Päivänranta ja Noora Tossavainen. Mervi Asikainen. mukaan lukioiden oppilasmäärät pienenevät ja lukiot naisistuvat entisestään. Siitä täytyy seurata myös, että fysiikan alan on naisistuttava säilyäkseen hengissä. Silloin meidän täytyy tarvittaessa muuttaa tutkintorakenteita perustutkintojen alkupäässä, että saamme lisää opiskelijoita, Jääskeläinen arvioi. Fysiikan laitoksen opiskelijat ovat olleet mukana rekrytoimassa alalle uusia opiskelijoita. Rekrytointia ei kuitenkaan kohdisteta mitenkään erityisesti lukioikäisiin tyttöihin. Päivänranta kuitenkin uskoo, että alaa esittelemässä oleva naispuolinen fysiikanopiskelija tarjoaa lukiolaistytöille samaistumiskohteen. Rekrytointitilanteissa varmasti auttaa, että siellä on ylipäätään naispuolinen opiskelija kertomassa, että fysiikka on ihan jees. Tutkijat ja tutkimusaiheet Mervi Asikainen Kvantti-ilmiöiden ja -olioiden oppiminen opettajille suunnatulla kvanttifysiikan erikoiskurssilla Henna Elfström Jatkuvien pintaprofiilien käyttö mikro-optiikan sovelluksissa Oili Kohonen Spektrikuvantamisen käytännön sovellukset Hanna Lajunen Optinen koherenssiteoria ja mikro-optiikka Anni Lehmuskero Jaksollisen metallirakenteen mallintaminen anisotrooppisen materiaalin avulla. Birgit Päivänranta Nanorakenteiset heijastamattomat ja likaantumattomat pinnat Noora Tossavainen Hallittujen väriefektien tuottaminen diffraktiivisilla rakenteilla

12 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuva Varpu Heiskanen Tieteen päivässä matkustettiin maailmankaikkeudessa Emeritusprofessori Rauno Hämäläinen kommentoi Helsingin Tieteen päivien videoluentotaltiointeja. Miten maailmankaikkeus syntyi? Mistä se koostuu? Mikä on maailmankaikkeuden tulevaisuus? Ensimmäisessä Joensuun yliopistossa pidetyssä Tieteen päivä -tapahtumassa kysymystä maailmankaikkeudesta ja sen luonteesta pohti kaksi fyysikkoa, uskontotieteilijä ja filosofi. Joensuun avoimen yliopiston ja Pohjois-Karjalan kesäyliopiston järjestämä tapahtuma kokosi Carelia-saliin 11. tammikuuta noin 300 aiheesta kiinnostunutta kuulijaa. Joensuun yliopiston fysiikan emeritusprofessori Rauno Hämäläinen tarkasteli puheenvuorossaan, kuinka ihminen menetti paikkansa maailmankaikkeuden keskuksena. Hämäläinen teki aikamatkan antiikin Kreikan filosofeista modernin kosmologian aikakauden alkuun. Uuden ajan alussa aristoteellinen käsitys maasta maailmankaikkeuden keskuksena alkoi murtua. Kopernikus, Kepler, Galilei ja Bruno osoittivat, että aurinko oli aurinkokuntamme keskus, jota 10 muut planeetat kiertävät. Newton loi aurinkokunnalle yhtenäisen teorian. Viimein 1900-luvun alussa pystyttiin osoittamaan, että maailmankaikkeudella ei ole mitään keskusta, ja se laajenee koko ajan. Tämä merkitsi modernin kosmologian alkua. Maailmankaikkeuden rakennuspalikoita tarkastellut fysiikan professori Kimmo Kainulainen jatkoi siitä, mihin Rauno Hämäläinen esityksensä päätti eli modernista kosmologiasta. Moderni kosmologia yhdistää makrokosmologian eli koko maailmankaikkeuden tutkimuksen ja mikrokosmologian eli hiukkasten maailman tutkimuksen. Modernin kosmologian aikakaudella kosmologia on muuttunut kuvailevasta tieteestä täsmälliseksi tieteeksi, joka on pystynyt määrittelemään muun muassa alkuräjähdyksen ajankohdan ja maailmankaikkeuden laajenemisnopeuden. Uskonnonfilosofian professori Reijo Työrinoja tarkasteli keskiajalla tapahtunutta ajattelutavan muutosta, joka pohjusti tietä luonnontieteellisen maailmankuvan ja länsimaisen tieteen synnylle luvulla syntynyt uusi ajattelumalli, via moderna eli uusi tie, haastoi aristoteellisen maailmankuvan. Via modernan edustajat olivat fransiskaanimunkkeja, jotka 1300-luvun puolivälissä esittivät ajatuksen siitä, että aurinko olisi aurinkokuntamme keskus. Filosofian tutkija Jari Kaukua päätti Tieteen päivän ensimmäisen luentoosuuden. Hän tarkasteli mikrokosmosta ja makrokosmosta filosofian käsitteinä. Tieteen päivässä nähtiin myös Helsingissä järjestetyillä Tieteen päivillä tehtyjä videoluentotaltiointeja. Tieteen päivän avannut Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen nosti avauspuheenvuorossaan esille ajatuksen siitä, että tulevaisuudessa Helsingin Tieteen päivien luentoja olisi mahdollisuus seurata reaaliajassa Joensuussa. Tieteen päivän yhteydessä oli myös kosmologiaan ja Einsteinin suhteellisuusteoriaan liittynyt kirjanäyttely yliopiston kirjastossa.

13 teksti Tuulikki Kurki kuva Jyrki Pöysä Karjala-tutkimus liikkeellä Joensuun yliopiston perinteentutkimuksen oppiaine, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ja SKS:n Joensuun perinnearkisto järjestivät Liikkeellä-seminaarin SKS:n 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Seminaarin tavoitteena oli virittää keskustelua Karjala-tutkimuksen nykynäkymistä ja tulevaisuudesta. Tapahtuman aloitti SKS:n jäsenilta, jossa kielentutkija Jaakko Yli-Paavola esitelmöi Pertti Virtarannan kenttämatkoista Karjalan alueella. Illan päätti Maari Kallberg (Sibelius-Akatemia), joka tulkitsi musiikillisin keinoin, ja A. O. Väisäsen 1900-luvun alun kenttätyömatkoihin perustuen, runoja ja itkuvirsiä. Kaksipäiväisessä seminaariosuudessa esittäytyi Karjala-aihetta käsitteleviä tutkijoita Petroskoista, Helsingistä ja Joensuusta. Ensimmäisen päivän teemana oli Karjalaisuus, kieli ja perinne. Sen aloitti tutkija, kääntäjä Eino Kiuru, joka puhui Armas Mišinin kanssa tekemästään Kalevalan uudesta venäjännöksestä ja teoksen käännösprosessista. Teoksessa on esitetty rinnakkain Lönnrotin teksti ja venäjännös, mikä on tuonut teoksen laajan lukijakunnan kiinnostuksen piiriin. Kalevalan Lemminkäisen äiti ja kansanrunojen Neitsyt Moarie olivat Elina Rahimovan (HY) aiheena. Runoaiheet kuuluvat yleiseurooppalaiseen motiiviin, jossa kadonneen pojan tai veljen etsintä sekä äidin tai sisaren rooli etsijänä ovat juonikuvioiden keskeisiä ratkaisuja. Perinteentutkija Sandra Stepanova (Petroskoi) perehdytti kuulijat karjalaisten itkujen tyyliin ja kieleen, joka rakentuu pitkälti metaforien ja kiertoilmaisujen varaan. Pitkäaikaiseen kenttätyöhön perustuen Stepanova on koonnut 1350 sanaa sisältävän itkukielen sanakirjan, jota käännetään parhaillaan myös suomeksi. Eila Stepanova (HY) ja Sandra Stepanova (Petroskoi) kuuntelevat keskittyneesti. Karjalaisen itkijän Praskovja Saveljevan repertoaarista luennoi Eila Stepanova (HY). Repertoaarin laajin ryhmä ovat kuolinitkut, mutta siihen kuuluu myös arki-itkuja ja autobiografisia itkuja, joista saa käsityksen Saveljevan vaiherikkaasta elämänkulusta. Saveljevan luvulta vuoteen 2002 esittämät itkut on myös koottu laajaksi kokoelmaksi. Olga Karlova (Petroskoin yliopisto) esitteli Vuokkiniemen alueen asukkaiden henkilönimiin ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaa paikkanimistöä. Nimet säilyvät edelleen alueen asukkaiden puhekielessä, ja niihin on liittyneenä kansanomaisia etymologioita. Emigraatio Karjalan alueelta Suomeen ja sen myötä rakentuva transnationaalinen elämäntapa ja identiteetti olivat Olga Davydovan (JoY) aiheena. Davydova esitteli muun muassa internetkeskustelufoorumin yhtenä ylirajaisen identiteetin rakennuspaikkana. Puheenvuorot ja keskustelu kartoittivat Karjalan nykyhetken identiteetti-keskustelujen ja alueeseen kohdistuvien tutkimuksellisten intressien monimuotoisuutta folkloren ja kielitieteen näkökulmista sekä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Seminaarin toisena päivänä keskusteltiin Karjala-tutkimuksen pyöreän pöydän äärellä. Arkistoja ja mikrohistoriallista näkökulmaa käsittelevässä sessiossa alustivat Tuulikki Kurki (JoY) ja Pekka Suutari (JoY). Kenttätyön problematiikasta puhuivat Kaija Heikkinen (JoY) ja Jyrki Pöysä (SKS, JPA). Karjala-aiheisen kirjallisuuden kääntäminen ja julkaiseminen oli puolestaan Pekka Hakamiehen (JoY) ja Outi Fingerroosin (TY) aiheena. Alustusten pohjalta keskusteltiin Karjalan alueen tutkimukseen liittyvistä metodologisista ja lähdekritiikin kysymyksistä. Keskusteluissa korostui tutkijan tiedonintressin ja tutkijan katseen merkitys Karjala-kuvien rakentumisessa. 11

14 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Kansainvälinen kampus kerää kehuja Matkalla Tulliportinkadulta Yliopistokadulle kieli vaihtuu tiheään. Alkumatkasta korviin kantautuu tsekin kieltä. Siltakadun alittavassa tunnelissa kajahtaa englanti ja humanistisen tiedekunnan tiilirakennuksen kulmilla seisoskelevat opiskelijat puhuvat venäjää. Kun päämääränä oleva metsätieteiden rakennus alkaa häämöttää, on kieli vaihtunut espanjaan. Syyslukukauden metsätieteitä Joensuussa opiskellut kanadalainen Andrew Roth vahvisti lyhyen kävelymatkan aikana syntyneen havainnon yliopiston kansainvälisestä ilmapiiristä. Samaa kertovat myös tilastot. Viime syyslukukauden aikana Joensuun yliopistoon saapui noin 250 uutta ulkomaalaista opiskelijaa. Heistä noin neljännes oli tutkinto-opiskelijoita ja muut vaihtoopiskelijoita. Tammikuun alussa yliopistolle saapui sata uutta ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa yhteensä 30 eri maasta. Kaiken kaikkiaan kuluneena lukuvuonna Joensuun yliopistoon on tullut noin 380 ulkomaalaista opiskelijaa. Kanadalainen kuin kotonaan Kanadan itäosassa sijaitsevasta New Brunswickin provinssista tuleva Andrew Roth kiitti Joensuun yliopiston kansainvälistä ilmapiiriä. Eri puolilta maailmaa tulevien opiskelijoiden kanssa syntyi metsätieteellisen tiedekunnan järjestämillä kursseilla vilkasta keskustelua. Kursseilla sai uusia näkökulmia metsänhoitoon eri puolilla maailmaa. Ennen tänne tuloani en tiennyt juuri mitään metsänhoidosta Marokossa, Ranskassa tai Saksassa. Vaihto-opiskelujakson parasta antia oli Rothin mukaan uusiin ihmisiin tutustuminen. Se on hauskaa. Puhelinnumerolista vain kasvaa kasvamistaan, ja jos joskus käyn uusien ystävien kotimaissa, tiedän, että voin ottaa heihin yhteyttä. Ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille Suomi on usein eksoottinen paikka. Rothille muutto Suomeen ei kuitenkaan aiheuttanut kulttuurishokkia. Rothin kotiseuduilla, Monctonin kaupungissa, ilmasto ja luonto ovat pitkälti samankaltaisia kuin Suomessa. Kotiseudullani elämä on muutenkin hyvin samankaltaista kuin täällä Suomessa. Suurin kulttuurishokki oli kieli. Kolmen kuukauden vaihto-opiskelujakson aikana Roth oppi vain muutaman sanan suomea. Se ei kuitenkaan haitannut arkea, sillä Rothin havaintojen mukaan suomalaiset puhuvat erinomaista englantia. Englanninkielisen opiskelijan on todella helppo tulla Suomeen. Erityisesti suomalaiset nuoret puhuvat hyvää englantia. Akateeminen vapaus viehättää Suomalaiseen arkeen ja juhlaan Roth pääsi tutustumaan suomalaisten ystävi- 12

15 Suomalainen talvi viehättää kiinalaista Bing Liuta. Andrew Roth ei kokenut Suomessa opiskellessaan kulttuurishokkia. Elämänmeno oli pitkälti samanlaista kuin Kanadassa. ensä avulla. Liityin kahden saksalaisen vaihtoopiskelijan kanssa Joensuun kiipeilykerhoon. Kerhon kaikki muut jäsenet olivat Joensuun alueelta. Mielestäni ulkomaalaistenkin on helppo ystävystyä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanlaiset mielenkiinnon kohteet. Roth koki jonkinmoiseksi ongelmaksi sen, että kansainväliset opiskelijat viettävät aikaa enimmäkseen keskenään. Yliopiston kansainvälisten opiskelijapalvelujen ystäväperhetoimintaa Roth piti erinomaisena, mutta myös itse on nähtävä vaivaa. Kun lähtee rohkeasti mukaan erilaisiin rientoihin täällä Suomessa, aika kuluu todella nopeasti. Joensuuta Roth piti erinomaisena yliopistokaupunkina kokonsa ja liikenneyhteyksiensä vuosi. Myös yliopistosta nuori metsätieteilijä löysi monta plussaa. Täällä on todella joustavaa. Oli opiskelijalla mikä tahansa opiskeluun liittyvä ongelma, ratkaisu löytyy yleensä helposti. Täällä professorit ovat joustavia ja helposti lähestyttäviä. Se on suurin ero kotiyliopistooni verrattuna. Roth arvosti suomalaisten yliopistojen laajaa akateemista vapautta. Kanadassa opiskelu on tiukemmin rajattua. Siellä meidän on maksettava itse opinnoistamme ja se on melko kallista. Tavoitteena on siksi opiskella niin lyhyen aikaa kuin mahdollista. Täällä on rennompaa. Tasokasta opetusta Kiinalainen Bing Liu on tutkinto-opiskelija, jonka pääaineena on englanti. Liu hakeutui Joensuun yliopistoon kesällä Skandinavia nousi ulkomailla opiskelusta haaveilleen Liun ykkösvaihtoehdoksi, kun opiskelupaikan saanti Yhdysvalloista vaikeutui. Sain tietoa Skandinavian maista muun muassa täällä asuvien kiinalaisten ylläpitämiltä websivuilta. Pidin Skandinavian maista jo heti alussa, koska ne eroavat Yhdysvalloista ja Englannista. Ilmainen koulutus viehättää eniten. Täällä Suomessa opettajien taso on hyvä, samoin opiskelun tukipalvelut kuten kirjastot. Myös Liu pitää Joensuun yliopistoa kansainvälisenä. Hän kuitenkin toivoo, että kansainvälistä väriä saataisiin kampukselle tulevaisuudessa enemmänkin. Liu uskoo, että lähitulevaisuudessa ai- 13

16 u n i v e r s nakin kiinalaisten opiskelijoiden määrä tulee lisääntymään niin Joensuussa kuin koko Suomessa. Kun esimerkiksi lensin Suomeen kesällä 2004, koneessa ei ollut muita kiinalaisia opiskelijoita. Kun viimeksi lensin tänne, oli samalla lennolla noin kymmenen muuta opiskelijaa tulossa Suomeen. Suomalainen luonto järvineen ja metsineen jaksaa ihmetyttää kiinalaista opiskelijaa. Olen kertonut ystävilleni, että asun järven lähellä ja kodistani on vain noin viiden minuutin kävelymatka järven rantaan. Se on uskomatonta. On myös uskomatonta, että täällä näkee niin pal- jon metsäneläimiä. Luulisin, että se on sitä, mistä etukäteen unelmoin. Mutta miten kokeneet vaihto-opiskelijakonkarit neuvoisivat Joensuuhun tulevia uusia keltanokkia? Hanki ensimmäiseksi hyvä polkupyörä, Roth vihjasi. Roth ylisti Joensuun pyöräteitä. Hän ei malttanut jättää omaa pyöräänsä varastoon, vaikka joulun alusviikon lumisateet tukkivat kulkuväylät. Toin aamulla opiskelijoille varatun selviytymispakkauksen pyöräntarakalla takaisin tänne yliopistolle, Roth nauroi haastattelupäivänä. Vaihtoon lähtemistä harkitseville Rothilla oli kannustava neuvo. Vaihtoon kannattaa lähteä, sillä se on todella mukavaa. Vaihto-opiskelujakso on uudistumisen paikka. Se uudistaa suuntautumista opintoihin, mikä on vain hyvä asia. Liu katsoo kansainvälisen opiskelijan arkea tutkinto-opiskelijan näkökulmasta. Hän toivoisikin, että ne ulkomaiset tutkinto-opiskelijat, jotka eivät saa apurahoja, löytäisivät osa-aikatyön opintojensa rahoittamiseksi. On kuitenkin kannattavaa lähteä ja opiskella Suomessa ja erityisesti Joensuussa. teksti Kalle Ojatalo kuvat Varpu Heiskanen Sauna ja talvi puistattavat juuri saapuneita vaihto-opiskelijoita Kävelin ulkomaalaisten opiskelijoiden orientaatiotilaisuuteen ja minua kohtasi humiseva kielten sekamelska. Valitsin kahvitauolla kolme kaukaa tullutta opiskelijaa jututettavaksi. Yeon tuli opiskelemaan Joensuuhun Etelä-Koreasta. Hän on kotoisin Suwon kaupungista ja opiskelee Ajoun yliopistossa. Yeon lukee kasvatustieteitä ja englanninkielistä kirjallisuutta. Hän asuu Länsikadulla Ellin talossa, jota hän pitää hyvin uneliaana ja kylmänä paikkana. Suomessa Yeon kiinnitti huomiota heti kaupunkien väljyyteen. Eniten häntä on Suomessa kummastuttanut, että täällä joskus tervehdittäessä halaillaan ja suudellaan. Koreassa tyydytään vain kättelemään. Miesten ja naisten yhteissaunomisesta kuuleminen järkytti, Yeon totesi. Tseng Ching-Wen on puolestaan Taiwanista Changhuan kaupungista ja opiskelee Dong Hwan yliopistossa lingvistiikkaa. Ching-Wenin mukaan vaihto-opiskelu on varsin hyvin järjestettyä Joensuun yliopistossa ja kaikesta tuli ohjeita jo ennen Suomeen saapumista. Hän toivoo Suomessa olostaan hienoa kokemusta. Suomen talvesta hän ei ole kovin innoissaan. Mitwa Kaemba saapui Namibiasta Joensuuhun. Myös hän tuli Joensuuhun tammikuun alussa. Kaemba on kotoisin Windhoekin kaupungista ja opiskelee Namibian yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä. Hän ihastelee suomalaisen teknologian kehittyneisyyttä. Kaemba kokee kielierot hankalimpana, suomalaisten englannin taidoissa on puutteita. Suomalaisesta yliopistokulttuurista hän on ehtinyt jo saada rennon vaikutelman. Varjopuolina hänkin pitää Suomessa kylmyyttä ja pimeyttä. Kulttuurishokkikokemuksen Kaemba arvelee ehkä saavansa eräistä oudoista tavoista kuten saunomisesta ja yleensäkin siitä, ettei tunne kovin hyvin suomalaista kulttuuria. Uusien kansainvälisten opiskelijoiden orientaatiotilaisuus järjestettiin tammikuuta. Namibialainen Mitwa Kaemba opiskelee tietojenkäsittelytiedettä. Eteläkorealainen Yeon ja taiwanilainen Tseng Ching-Wen aloittivat opinnot Joensuun yliopistossa tammikuussa. 14

17 teksti ja kuva Kalle Ojatalo Ohjauksen tulee lähteä ohjattavan tarpeista Kasvatustieteiden maisteri Satu Krohnsin gradu nukkui rauhallista unta kymmenen vuotta, koska työelämä vei hänet mukanaan ja gradulla ei tuntunut olevan enää merkitystä. Nykyään Abloyn henkilöstönkehittämispäällikkönä toimiva Krohns tarkastelee tilanteita, joissa gradun tekeminen on viivästynyt. Opinnäyte ei yleensä viivästy siksi, että töitä ei tehtäisi, vaan siksi, että työ aloitetaan liian massiivisena, Krohns toteaa. Krohns luennoi henkilökohtaisten kokemustensa pohjalta yliopistolla 29. marraskuuta aiheesta Kuinka teet gradun loppuun. Kyvykkäät opiskelijat pitävät gradua eräänlaisena älykkyystestinä ja heidän ohjaajansa antavat ammattitutkijoina vilpittömästi hyvän akateemisen tutkimuksen mallia, eivätkä välttämättä ajattele konkreettisen työmäärän pitämistä 40 opintopisteen rajoissa. Vaiheittain kohti voittoa Juha Hakala Chydenius-instituutista pyysi Krohnsia kirjoittamaan, mikä potki eteenpäin gradun teossa. Kokemustensa nojalla Krohns hahmotteli omalla kohdallaan toimineen vaiheittain etenevän seitsemän portaan mallin kohti gradua. Aluksi tulee ajatella, että nyt minä teen tämän. Tutkintouudistus kannusti yllättäen Krohnsia työn pariin. Päätin tehdä gradun, koska en halunnut opintopisteitä tutkintooni. Krohnsista on tärkeää, että tekstiä lähdetään tuottamaan, viilailla voi myöhemminkin. Gradun aiheen tulee olla innoittava, se ei saa olla haudanvakava projekti. Näin aivot saa toimimaan parhaiten. Itseäni auttoi kun ajattelin, että tehdään kuin töissä. Omaa metaforaa kannattaa käyttää, koska asian rinnastaminen johonkin tuttuun auttaa suhteuttamaan työtä. Gradun tekemisen voi mielessään rinnastaa vaikkapa remontin tai juhlien toteutamiseen. Kaikilla tieteenaloilla on peruskaavansa tutkimukselle, sitä kannattaa käyttää. Graduntekijät ovat monesti hämmästyttävän tietämättömiä asiasta. Aikaraja estää riman nousemista liian korkealle, Krohns painottaa. Ohjausta kannattaa hyödyntää Ei ole mikään itsestäänselvyys, että opiskelija saa itselleen sopivaa ohjausta, joskus tulee nähdä vaivaa sen hankkimisessa. Ohjauksen tulee lähteä graduntekijän omista tavoitteista. Jos ohjaaja tekee niin kuin hyväksi kokee, tekee todennäköisesti väärin, koska lähtee liikkeelle itsestä. Krohns vertaa johtamista ja ohjaamista toisiinsa. Ohjaamisen taito ei ole myötäsyntyistä, mutta se on opittavissa. Olisiko tarvetta järjestää ammattiohjaajia opastamaan graduntekijöitä, Krohns kysyy. Gradun tekemistä vältellään useimmiten tekosyiden avulla. Tämä on tärkeää tiedostaa ja lopettaa lykkääminen. Itseä varten rakennettu ja omia mieltymyksiä vastaava behavioristinen palkitsemisjärjestelmä eli palkinnon antaminen oikeasta suorituksesta toimi Krohnsin kohdalla kuin häkä. Välineellinen motivaatio kannattaa luoda tapauksissa, missä gradun tekeminen ei sinällään merkitse elintason nousemista tai gradun aihe ei ole kovin motivoiva. Kun teen osan gradua, saan jotain mitä arvostan, kun olen tehnyt koko gradun saan jotain mitä todella haluan. Näin voitetaan lykkäämisen syyt. 15

18 u n i v e r s Tatanka iyotanke ja Pentti kuudestoista Vietimme pari viikkoa sitten nuoremman poikamme syntymäpäivää. Mieleisimmäksi lahjaksi osoittautui ukin tuoma sveitsiläisen palikkasarjan halpa kiinalainen kopio, jonka tuotenimeä me vanhemmat vilkaisimme pyörein silmin: Magic Joint. Halusiko ukki tyttärenpojastaan narkkaria vai odottiko pakkauksessa salaperäinen vankilakompleksi? Kesympiäkin tulkintoja onneksi saattoi esittää. Tapio Hokkanen AK I E L I K O L U M N I Silti kyseessä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kuluttajan mielestä epäonnistunut tuotenimi. Maailmaa kiertää koko liuta värikkäitä kaupunkitarinoita, joiden mukaan yhden jos toisenkin tuotteen väitetään käyneen kaupaksi odotettua huonommin, koska sen nimi viittaa toisessa kulttuurissa johonkin aivan muuhun. Siten on silmät kiiluen selitetty, miksi esimerkiksi Chevrolet Nova (kömpelö käännös esp. no va ei kulje ) olisi herättänyt ennakkoluuloja espanjankielisissä autonostajissa tai miksi Rolls Roycen Silver Mist -malli (saksan Mist sonta ) saa saksalaisten suupielet virneeseen. Oli niin tai näin, kyllä suomalainenkin hätkähtää eksyessään winnipegiläisen Paska Sales & Service Ltd:n, Innovative Paska Pty Ltd:n (ipaska Low Cost Domain Names!) tai muun vastaavasti nimetyn yrityksen kotisivulle. Yleisemmällä tasolla voi pohtia, miten nimiin suhtaudutaan, ovatpa ne sitten tuotenimiä, paikannimiä tai henkilönnimiä. Oliko paavi Johannes Paavali II meille läheisempi kuin Benedictus XVI, koska hänestä käytettiin suomalaistettua nimeä sovinnaisnimeä, ja jos oli, pitäisikö nykyistä katolisen kirkon päätä siksi alkaa kutsua Pentti kuudenneksitoista? Kirkollinen esikuva sovinnaisnimelle meillä jo olisi: Turun piispa Pentti 1300-luvun alkupuolelta! Vaikka Pentti olisi rehti nimi paaville, uusia sovinnaisnimiä ei enää anneta. Koulussa päntätyt ludvigit (Louis), kaarlekustaat (Carl Gustav) ja henrikit (Henry) saavat jatkaa historian sivuilla, mutta uusia monarkkeja tuskin nimetään samaan malliin. Niinpä kun prinssi Charlesista tulee kuningas, hän on meille jo valmiiksi Charles, ei Kaarle tai Kalle. Sovinnaisnimiä tapaamme myös saduissa ja sarjakuvissa, kuten Hannu ja Kerttu (Hans und Gretchen), Muumipeikko (Mumintroll) tai Pelle Peloton (Gyro Gearloose), vaikka uudempia tulokkaita, esimerkiksi kymmeniä ja taas kymmeniä Pokémon-otuksia, ei aina enää suomalaisteta. Vääntäisikö joku keltaisesta, salamahäntäisestä Pikachusta Pikaistuksen? Sovinnaisnimiä on käytetty meille merkittävistä valtioista, kaupungeista ja kansoista: Ruotsi, Viro, Venäjä, Saksa, Tanska, Englanti; Tukholma, Tallinna, Moskova, Berliini, Kööpenhamina, Lontoo ja monet muut. Kaukaisempiakin on suomennettu, kun kääntäminen on ollut luontevaa: Etelä-Dakota, Pohjois-Carolina, Uusi- Seelanti. Sittemmin useiden, aiemmin ulkopuolisten antamien nimien tilalle on alettu vaatia omakielisiä: ostjakit ja vogulit on jo vaihdettu hanteiksi ja manseiksi, Ylä-Volta Burkina Fasoksi, Burma Myanmariksi, eikä saamelaisiakaan enää nimetä yksioikoisesti lappalaisiksi. Pitäisikö meidän astua samaan riviin eli vaatia muuta maailmaa unohtamaan Finland ja ottamaan tilalle Suomi? Myös henkilönnimissä voidaan mennä metsään. Surullisimpien sovinnaisnimien joukkoon kuuluvat Istuva härkä ja Pieni varis. Hunkpapapäällikkö Tatanka iyotanken kuuluisi oikeammin olla Hengen vallitsema biisonihärkä, Chetan wakan manin puolestaan Kanahaukan muotoinen kävelevä henki. Palatkaamme tuotenimiin. Miten suomalaisten kruununjalokivijalan Nokian nimi porskuttaa maailmalla? Olemme onnekkaita, sillä ainakin unkarilaisten käyttäjien silmin suomalaiskännyköiden kuoria koristaa teksti No, ki a? No, kuka siellä? Hyvin on tuote käynyt kaupaksi. 16

19 teksti Yrjö Sepänmaa kuva Varpu Heiskanen Kiven kosketus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Mirja Kälviäinen puhui kiviluonnon ja kivestä tehtyjen tuotteiden kokemisesta. Joensuu-päivän ohjelmaan 29. marraskuuta kuului Kiven ja kallion estetiikka -ideaseminaari, joka pohjusti kesäkuuta 2007 Kolilla järjestettävää kuudetta kansainvälistä ympäristöestetiikan konferenssia. Seminaari johdatti muutamin esimerkkiluennoin tulevan konferenssin teemoihin: luonnonkiveen ja kallioluontoon, kiveen kaivannaisena ja ympäristön elementtinä, kiven ja kallion moniin käyttöihin, niiden kulttuurisiin merkityksiin ja vielä kivitaiteeseen. Kallioluonto maisematyyppinä metsän, suon, veden ja pellon rinnalla on itsessään suojelun kohde. Siihen liittyy mytologiaa ja uskomuksia, matkailukohteena se tuottaa elämyksiä, ja taiteilijalle se on joskus kuvauksen kohde, joskus taas sen aines. Teollisuudelle kivi, Pohjois-Karjalassa erityisesti vuolukivi, on monikäyttöinen luonnonvara ja raaka-aine. Outokummun kaivostoiminnalla on alueella maineikas, mutta ainakin tällä erää päättynyt historia. Kiviluonnon ja kivestä tehtyjen tuotteiden kokemisesta lähtökohtanaan ihmisten oma kerronta ja kuvaukset puhui Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Mirja Kälviäinen. Muotoiltu ja työstetty kivi koetaan luonnolliseksi ja aidoksi, puhtaaksi; paino, kestävyys ja kovuus antavat sille vakautta ja arvokkuutta. Muotoilun ja markkinoinnin haasteellinen kysymys ja yksi oppimisen aihe on, miten luoda tuotteille positiivisia merkityksiä. Kivisydäminen ihminen on kylmä ja kova, sydänuuni taas kodin lämmin keskus. Luonnontieteellisen ja mytologisen tulkinnan välistä jännitettä käsitteli Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikön tutkija, geologi Aimo Kejonen. Voimme pitää mielessämme yhtaikaa toden (sellaiseksi uskomamme) luonnonhistoriallisen selityksen ja kuvitteellisen (sellaiseksi ajattelemamme) mytologisen selityksen, vaikka sananmukaisesti otettuina ne sulkevat toisensa pois. Villejä pohdintoja ovat herättäneet jääkauden etäälle kallioista kuljettamat siirtolohkareet, jotka on voitu nähdä jättiläisen heittämiksi. Ihmiskäden jälkiä muistuttavia ovat kallion kiviainesten kerrostumat ja kuviot, jotka hahmottuvat välillä piirroksiksi ja sanoiksi. Monet nimet ovat sanan tai kahden laajuisia luonnonmuodostuman selityksiä. Caspar David Friedrichin näköala pilvien yläpuolelta maalauksessa Der Wanderer über dem Nebelmeer (1818) oli perinteentutkimuksen professorin Seppo Knuuttilan lähtökohtana esitelmässä Ihmeellinen vuori. Meillä Koli on koettu pyhäksi ja pelonsekaisella kunnioituksella lähestyttäväksi. Vuoreen liittyy tunne ylevästä: sellaisesta, joka ylittää ihmisen vallan. Sille nouseminen on jalostava kokemus. Maiseman tarkastelu sitten ylhäältä liittyy vahvasti romantiikkaan ja sen taiteilijakäsitykseen: taiteilija on näkijä, toisin kuin laaksossa vaeltava. Kolin pyhät vuoret Lieksan puolella ja kiviteollisuuden Juukaan synnyttämät epäpyhät jäte- eli kauniimmin sivukivivuoret ovat näköetäisyydellä toisiinsa. Epäpyhää ja luonnotonta vuorta käsitteli taiteilija Anneli Heliö miettien, mitä sille taiteen keinoin voisi tehdä. Sivusta katsottuna se on maisemahaitta, mutta laelta lähimaiseman autiuden ja karuuden takaa avautuu mahtava pohjoiskarjalainen panoraamanäköala. Matkailukohteeksi tai nähtävyydeksi tästä ei käsittelemättömänä liene, mutta maisemoituna voisi olla. Taiteilija Jussi Kivikin teki retken Vuosaaren kaatopaikalle. Paikka synnytti hänessä syvän elämyksen; retkestään hän kertoo teoksessaan Kaunotaiteellinen eräretkeilyopas (2004). Oma kokemukseni Heliön tarkastelemasta sivukivivuoresta palasi mieleeni käydessäni paria päivää myöhemmin Pieni taivas -nimisessä nuorten biennaalissa Helsingin taidehallissa ( ). Kontrapunktin, Jani Ruscican musiikillisen videotriptyykin keskuksessa oli Vuosaaren kivimurskaamolta kuvattu osuus, jossa muutaman nuoren joukko astelee klassisen musiikin tahdissa hidasta surumarssia kivimurskeen keskellä. Vasemmalla sivulla oli metsäkuva koskemattomasta luonnosta sahansoittajineen, oikealla urbaani näkymä katusoittajasta rummuttamassa patoja, kattiloita ja peltipurkkeja. Välitilaksi joskin tällä kertaa korostuneimmaksi asettui tuo epämaisema, joka ei ollut enää luontoa itseään eikä ihmisen luomaa vielä. 17

20 u n i v e r s teksti Kalle Ojatalo kuva Varpu Heiskanen Suomalaiset sotilaat trauman ja psykiatrian puristuksessa Lääkärit pitivät sodan henkisiä haavoja yksilön heikkouden ja hulluuden ilmentyminä sodan aikana ja sen jälkeen. Miehet haluttiin sairaaloista pikaisesti takaisin sotaan tai työelämään. Filosofian maisteri Ville Kivimäki tutkii osana väitöskirjatyötään suhtautumista trauman sodassa saaneisiin sotilaisiin Suomessa toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Kansakunnan tilasta huolehtiminen korostui tuolloin lääkäri-potilassuhteissa. Lääkärit liittivät sota-aikana kansanterveyden ja degeneraatio-opit toisiinsa. Käsitteellä tarkoitettiin kansan henkistä ja fyysistä rappeutumista heikomman aineksen lisääntyessä. Kansakunta nähtiin yhtenä ruumiina, sen tuli olla terve ja elinvoimainen selviytyäkseen olemassaolon taistelusta. Yksilöä tarkasteltiin kokonaisuuden osana. Tämän kaltainen kansanterveysajattelu oli yleiseurooppalainen, mutta Saksassa se sai sodan aikana vahvimman jalansijan. Kyseessä oli ajan hengen ja ihmiskuvan ilmentymä, ei niinkään lääkäreiden tietoinen pahansuopuus, Kivimäki toteaa. Äärimmäisenä esimerkkinä aikakauden saksalaisperäisestä psykiatrisesta keskustelusta on Kivimäen mukaan vielä vuonna 1945 Sotilaslääketieteellisessä Aikakauslehdessä ilmestynyt sotilaslääkäri ja psykiatri Y. K. Suomisen artikkeli. Siinä Suominen arvioi, että puoli miljoonaa suomalaista muodostaa kansakunnalle vahingollisen kasvaimen. Tästä syystä Suominen pohti heidän eliminoimistaan lääketieteellisenä toimenpiteenä. Yleisradion tutkivan journalismin ohjelma MOT arvioi 14. syyskuuta vuonna 1998, että suomalaislääkäreiden joukossa suunniteltiin myös valtiojohdon surmaamista ja natsivallankaappausta. Sotatrauma yksilön vika Kivimäen mukaan yksittäinen ihminen oli Suomessa sotavuosina toisarvoinen lääkäreiden huolehtiessa taisteluvalmiudesta. Sotakokemusten ja mielen järkkymisen syy-seuraussuhteita ei haluttu tunnustaa. Mielen järkkyminen käsitettiin lääkäreiden keskuudessa yleisesti heikon tai sairaan luonteen aiheuttamaksi. Normaalin miehen piti kestää sodan aiheuttamat järkytykset. Lääkärit pyrkivät sodan aikana reippaalla ja kannustavalla suhtautumisella uskottelemaan potilaille, että mitään traumaa ei olekaan, koska sotilaat haluttiin nopeasti takaisin rintamalle. Naissairaanhoitajien tehtävänä oli saada potilaat näkemään itsenäisyyden, vapauden ja sivistyksen häviämisen vaara. Psyykkisesti vammautuneiden potilaiden miehisyyteen haluttiin vedota ja saattaa heidät häpeämään omaa heikkouttaan. Taistelutahdon uskottiin näin palaavan. Lääkärit eivät toimineet niinkään ylhäältä annettujen ohjeiden ja oman etiikan välisessä ristiriidassa, vaan omaksumiensa lääketieteellisten ja ideologisten periaatteiden vuorovaikutuksessa. Joissakin tapauksissa lääkäreiden eettiset velvoitteet auttaa kärsiviä potilaita aiheutti ristiriidan lääkärinetiikan ja isänmaallisen velvollisuudentunnon välille. Kivimäen mukaan kompromissina voi pitää sitä, että psykiatrit vaativat psyykkisesti vammautuneiden sotilaiden lähettämistä hoitoon. Tätä perusteltiin sotilaiden taistelukelvottomuudella. Psykiatriset hoitomenetelmät olivat rankkoja muun muassa sähkö-, insuliini- ja cardiazolishokkeineen. Myös näillä hoidoilla tähdättiin ensisijaisesti potilaiden palveluskelpoiseksi palaamiseen, ei heidän parantumiseen. Sodan jälkeenkin lääkäreiden suhtautuminen jatkui samankaltaisena. Hoitojen ja korvausten antamiseen suurelle trauman kärsineiden joukolle suhtauduttiin kielteisesti, koska vian katsottiin olevan traumaatikoissa itsessään. Miehet itkivät sotaansa yksin öisin, koska heille ei annettu mahdollisuutta puhua kokemuksistaan. Ongelmista puhuminen olisi antanut psykiatreille aiheen leimata veteraanit vähämielisiksi tai mielisairaiksi. Traumat sekä niiden seuraukset suljettiin perheisiin, ja kova työ toimi terapia- 18

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Kolmen kampuksen yliopisto Yliopisto toimii kolmella kampuksella: Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Yhtenäinen toimintamalli Kampusten profiloituminen

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella Alkio-opisto Jyväskylän Korpilahdella Avoimia yliopisto- ja amk-opintoja Yleissivistäviä opintoja Kokous-, juhla- ja majoituspalveluja Kursseja Jyväskylän Korpilahdella Monipuolista oppia ja hyötyä Valmistautumista

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 02.12.2010 Kaija Holli TaY TAMPEREEN YLIOPISTON PROFIILI ON YHTEISKUNTA- PAINOTTEINEN JA SEN VAHVUUDET OVAT Yhteiskunta- ja terveystieteet sekä julkisen ja

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Kokeisiin osallistuneet

Kokeisiin osallistuneet Helsingin yliopistoon hakeneet, ja aloituspaikat v. 2012 Koulutusohjelma hakijoista osuus osallistuneista Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Akvaattiset tieteet 135 78 16 16 % 28 % Biologi (svenskspråkig)

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnon digitalisaatio. ylioppilastutkinto.fi

Ylioppilastutkinnon digitalisaatio. ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinnon digitalisaatio ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Onko ylioppilastutkinto menneisyyden jäänne, jonka voisi lopettaa? vai Voisiko siitä virittää entistä toimivamman instrumentin sekä opiskelija,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Biologia (ruotsinkielinen valinta) to 21.5.2015 klo 9.00-13.00, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Turku Biologia (suomenkielinen valinta)

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Akvaattiset tieteet 26.5.2016 klo 9.00-13.00, Jyväskylä, Oulu, Turku Yhteinen valintakoe biologian ja ympäristötieteiden sekä Jyväskylän,

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Mitä on moderni fysiikka?

Mitä on moderni fysiikka? F2k-laboratorio Fysiikka 2000 luvulle Toiminnassa vuodesta 2011 Modernin fysiikan töitä pääasiassa lukiolaisille opettajan ja ohjaajan opastuksella Noin 40 ryhmää/vuosi Myös opeopiskelijoiden koulutusta

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian Maisterihaku,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Koulutuksen Aloituspaikat. Hakuajat Hakukohde Opintopolussa Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden

Koulutuksen Aloituspaikat. Hakuajat Hakukohde Opintopolussa Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa Hakukohteet, joihin sisältyy aikaisempien opintojen/avoimen väylän jono (suluissa aloituspaikat) FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Koulutuksen

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot i yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Päämäärä: Itä Suomen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina 25.8.2011 klo 17.30 alkaen Kuopio: L 22, Snellmania Joensuu: AU100, Aurora ACP-videoneuvottelu: http://connect.joensuu.fi/avoin/ Sisältö: Yleistä

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 työpaja Helsingissä 4.2.2014 Piirros: Linda Saukko-Rauta Niin opiskelijat kuin työnantajatkin tuntuvat olevan epätietoisia siitä, mitä opiskelijoista oikeasti valmistuu

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto UUDISTUVA YLIOPISTO VASTAA VAIKUTTAVUUDEN HAASTEESEEN Rehtori Matti Manninen Agora-päivä kokonaisrahoitus noin 210 M 7 tiedekuntaa

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 %

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 % Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot