Bing Liu uskoo, että kiinalaiset opiskelijat löytävät Joensuun yliopiston s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bing Liu uskoo, että kiinalaiset opiskelijat löytävät Joensuun yliopiston s. 12 13"

Transkriptio

1

2 u n i v e r s sisällysluettelo Näkökulma: Uusi univers 1 Rakenneuudistus voimaan elokuussa 2 Työn sisältö ja palkkaus puhuttivat 4 Kolumni: Akateemisia duracellpupuja 5 Voi kauheeta, se on vaikeeta 6 Bing Liu uskoo, että kiinalaiset opiskelijat löytävät Joensuun yliopiston s Tieteen päivässä matkustettiin maailmankaikkeudessa 10 Karjala-tutkimus liikkeellä 11 Kansainvälinen kampus kerää kehuja 12 Ohjauksen tulee lähteä ohjattavan tarpeesta 15 Kielikolumni: Takanka iyotanke ja Pentti kuudestoista 16 Kiven kosketus 17 Suomalaiset sotilaat trauman ja psykiatrian puristuksessa 18 Lyhyet 20 Kampuksen kuulumisia 22 Tuplamaisteriksi kolmessa vuodessa 23 Vähäinen virkamies 24 u n i v e r s Seuraava univers ilmestyy Päätoimittaja Kari Hippi Aineiston on oltava toimituksessa Toimitussihteeri Sari Eskelinen 7 vrk ennen lehden ilmestymistä. Julkaisusihteeri Leena Konttinen Valokuvaajat Varpu Heiskanen, Ilkka Konttinen Ilmoitushinnat takakansi 400 e (neliväri) Painopaikka Joensuun yliopistopaino 1/1 sivu 250 e (mv) Levikki kpl 1/2 sivua 150 e (mv) ISSN /4 sivua 90 e (mv) univers ilmestyy yhdeksän kertaa 1/8 sivua 65 e (mv) lukuvuodessa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Lehden julkaisija JOENSUUN YLIOPISTO Tulliportinkatu 1, Joensuu PL 111, Joensuu puh. (013) s-posti: Internet 16

3 Kari Hippi päätoimittajanäkökulma Uusi univers Journalistisesti oikeaoppinen näkökulman aihe tässä lehdessä olisi ollut yliopiston rakenneuudistus. Mutta; kun tämä on yliopistomme uusitun tiedotuslehden ensimmäinen numero, niin ensimmäisen näkökulman aihe on tästä teemasta. Latinan kielessä univers on lyhennys sanoista universum ja universitas, jotka tarkoittavat muun muassa kokonaisuutta tai ihmisten yhteenliittymää. Niistä on myöhemmin tullut merkitys yliopisto. Toivon, että nimestä tulee heti mieleen edellä mainitut asiat. Tehtävämme on tuoda yliopiston kannalta oleelliset asiat yliopistolaisten ja eri sidosryhmiemme tietoon. Yliopistoväelle nopein uutiskanava on intran uutispalsta. Kerran kuukaudessa ilmestyvä lehti ei voi kilpailla intran kanssa nopeudessa, mutta lehti mahdollistaa aiheiden laajemman käsittelyn ja lehdessä voi olla myös niin sanottuja human interest -aiheita. Lehden nykyinen sivukoko mahdollistaa entistä väljemmän taiton ja lisää toivottavasti juttujen luettavuutta. Toivottavasti myös etukannen yliö osoittaa yhdellä vilkaisulla lukijalle, minkä organisaation äänenkannattajasta on kyse. Joensuun yliopiston tiedotuslehti Sanansaattaja Joensuun yliopistosta ilmestyi yli 20 vuotta. Nyt on siis pitkästä aikaa käännetty lehteä ja lähdetty toimittamaan uutta tiedotuslehteä. Sanansaattajan sisältöön ja juttuaiheisiin on pääsääntöisesti oltu tyytyväisiä. Niinpä emme ole katsoneet aiheelliseksi tehdä sisältöön oleellisia muutoksia. Viime vuoden marraskuussa julkaistusta julkishallinnon viestintätutkimuksesta (TiedoteDeski Finland Oy 2005) kävi ilmi, että organisaatioiden lehdillä on edelleen myös tiedottamismerkitys ulkoisessa viestinnässä: toimittajat toivoivat edelleen 14 prosentin osuudella tietoa lehtien välityksellä. Tosin kysymykseen miten toivotaan tiedotettavan ylivoimaisesti eniten (94 prosenttia) kannatusta sai sähköpostilla lähetettävät tiedotteet. Johtopäätökseni on, että tiedotuslehti toimii juttuvinkkien tarjoajana toimituksille. Tämä asettaa toimitustyöllemme haasteita: meidän on tehtävä lehteämme myös sillä silmällä, että joku juttuaiheemme saattaa olla jonkun median uutisaiheena tai lainauksena. Tiedotuslehden yksi tehtävä on toteuttaa käytännössä julkisuuslakia ja valtiohallinnon viestintäsuositusta. Pelkistettynä niiden vaatimus on, että viranomaisten on aktiivisesti tuotettava ja jaettava tietoa toiminnastaan eli veronmaksajilla on oikeus tiedon saantiin. Suosituksessa todetaan muun muassa: Viranomaisen tehtävänä on viestiä kaikista merkittävistä asioista. Tiedon välittäminen on viranomaisten velvollisuus ja viranomaisten on viestittävä aktiivisesti toiminnastaan. Viestintä on jokaisen virkamiehen vastuulla. Näin ollen tutkimustuloksista ja yleensäkin toiminnasta tiedottaminen ovat virkamiesten tehtäviä. Tiedotuslehtemme voi olla apuna toteuttamassa tätäkin velvollisuutta. Lehden uudistustyöstä ovat pääosin vastanneet lehden toimittaja-toimitussihteeri Sari Eskelinen ja graafikko Leea Wasenius. Tiedän kokemuksesta, että lehtiuudistukset herättävät suuria tunteita ja mielipiteitä. Erilaisia tuntemuksia ja kritiikkiä otamme toimituksessa vastaan ilomielin. Palautteen avulla pystymme kehittämään tiedotuslehteämme kerta kerralta.

4 u n i v e r s teksti Kari Hippi kaavio Leena Konttinen Rakenneuudistus voimaan elokuussa Joensuun yliopiston hallitus päätti kokouksessaan yliopiston rakenneuudistuksesta. Rehtori asetti maaliskuussa 2005 professorityöryhmän laatimaan asiasta ehdotuksen. Vararehtori Teuvo Pohjolaisen johtama työryhmä luovutti esityksensä syyskuun lopussa ja asiaa käsiteltiin syksyn mittaan muun muassa rakenneuudistusseminaarissa, johtoryhmässä ja hallituksessa. Elokuun alussa 2006 yliopistossa on kahdeksan tiedekuntaa nykyisen kuuden sijaan. Uusina tiedekuntina aloittavat biotieteiden tiedekunta ja kauppaja oikeustieteiden tiedekunta. Nykyisen yhteiskuntatieteiden tiedekunnan nimi muuttuu yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunnaksi. Tiedekunnissa olevien laitosten laitosnimet korvautuvat pääsääntöisesti oppiaine- tai oppiaineryhmä -nimillä. Nykyinen laitosnimi säilyy erityistapauksissa, joissa tehtävien laajuus, henkilökuntamäärä sekä ulkopuolisen rahoituksen määrä sitä edellyttävät. Rakenneuudistus viritti hallituksessa keskustelua ja kolmen asian osalta tarvittiin myös äänestys. Historian oppiaineen sijoittamisesta äänestettiin. Esillä olivat vaihtoehdot humanistinen tai yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta. Äänestys ratkaisi asian niin, että historia siirtyy humanistisesta tiedekunnasta yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekuntaan. Myös kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunnan sekä yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunnan nimet vaativat äänestyksen. Rehtori Perttu Vartiainen pitää uu- distusta merkittävimpänä hallintorakenteen muutoksena sen jälkeen, kun yliopistossa siirryttiin tiedekuntapohjaiseen rakenteeseen vuonna Pyrkimyksenä on yliopiston sisäisen päätöksenteon hierarkioiden madaltaminen ja hallintopalveluiden tehostaminen. Yliopiston perushallintotaso muodostuu jatkossa tiedekunnista, ja nykyiset laitos- ja tiedekuntahallinnon palvelut yhdistetään viideksi hallintopalvelukeskukseksi. Näin Joensuun yliopisto valmistautuu edessä olevaan yliopistojen johtamisen ja hallinnon uudistamiseen, jota valmistelevat muun muassa ministeri Kalliomäen joulukuun alussa asettamat selvitysmiehet. Uudella hallintorakenteella yliopisto pystyy vastaamaan paremmin myös uuden tulossopimuskauden ja yliopiston hallituksen samassa kokouksessa hyväksymän uuden strategian asettamiin vaateisiin. Strategiassa painotetaan yliopiston voimakasta kansainvälistymistä ja pyrkimystä saavuttaa tutkimuksen ja koulutuksen huipputaso erityisesti valituilla neljällä osaamisalalla. Kahdeksan tiedekuntaa ja viisi hallintopalvelukeskusta Elokuun alussa 2006 Joensuun yliopistossa on seuraavat kahdeksan tiedekuntaa: 1) Biotieteiden tiedekunta, johon osaksi tulee alkaen ekologian tutkimusinstituutti. 2) Humanistinen tiedekunta, johon kuuluvat suomen kieli ja kulttuuritieteet sekä vieraat kielet ja käännöstiede. 3) Kasvatustieteiden tiedekunta, johon kuuluvat erityispedagogiikka, kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede, soveltava kasvatustiede sekä opettajankoulutuslaitos Savonlinnan kampuksella. 4) Kauppaja oikeustieteiden tiedekunta, johon kuuluvat oikeustieteet ja taloustieteet. 5) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, johon kuuluvat fysiikan ja matematiikan laitos, kemian laitos sekä tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitos. 6) Metsätieteellinen tiedekunta. 7) Teologinen tiedekunta, johon kuuluvat läntinen teologia ja ortodoksinen teologia. 8) Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, johon kuuluvat historia, yhteiskuntamaantiede ja maantiede, psykologia, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka. Yliopiston hallitus päätti myös hallintopalvelukeskusten perustamisesta tiedekuntiin alkaen. Kasvatustieteiden tiedekunnan hallintopalvelukeskus aloittaa jo Hallintopalvelukeskuksia tulee yhteensä viisi. Niistä osa on näin ollen kahden tiedekunnan yhteisiä. Hallintopalvelukeskusten tehtäväalue sisältää tiedekunnittain opetus-, henkilöstö-, talous- ja yleishallinnon. Yliopistolla on kokemuksia hallintopalveluista metsätieteiden tiedekunnassa ja teologisessa tiedekunnassa sekä Savonlinnassa, jonne perustettiin siellä toimivien laitosten yhteinen hallintopalvelukeskus vuonna Uusi strategia Hallitus päätti lisäksi Joensuun yliopiston uudesta strategiasta, joka on visio vuoteen Strategiassa korostuu erityisesti kansainvälistyminen eri toiminta-aloilla. Yliopisto saavuttaa vahvoilla

5 Joensuun yliopiston organisaatio Pyrkimyksenä on yliopiston sisäisen päätöksenteon hierarkioiden madaltaminen ja hallintopalveluiden tehostaminen. osaamisaloillaan kansainvälisen huipputason tutkimuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa. Vahvoina osaamisaloina ovat kasvatus, kehitys ja koulutus, metsä ja ympäristö, optiikka, uudet materiaalit ja informaatioteknologia sekä raja ja Venäjä. Rakenneuudistus käytännössä Rakenneuudistusta valmistellut ja hallituksen kokouksessa asian esittelijänä toiminut hallintojohtaja Petri Lintunen toteaa, että rakenneuudistuksen tarkoituksena on opetuksen ja tutkimuksen edellytysten parantaminen hallintoa ja siihen liittyviä tehtäviä uudelleen järjestämällä. Hallinnon uudistaminen luo puitteet asioiden joustavalle järjestämiselle, jotka voivat vaihdella eri tiedekunnissa tarpeiden mukaan. Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytyminen vie hetken ja vaatii ennakkoluulotonta otetta. Hallintotehtävien jakaminen, niiden delegointi ja työnjako dekaanin, oppiaineiden ja hallintopalvelukeskusten välillä edellyttävät perusteellista pohdintaa, aktiivista työskentelyä, uusien ideoiden esittämistä ja tehtävien yksityiskohtaista selvittelyä tiedekunnissa. Tällöin onnistutaan parhaiten tekemään asiat oikein, oikeaan aikaan ja oikeissa paikoissa. Hallinnon selvittelyt tulevat jatkumaan hallintoviraston ja tiedekuntien hallintopalvelukeskusten työnjaon tarkastelulla. Tähän liittyy myös hallintoviraston joidenkin tehtävien mahdollinen siirtyminen valtakunnallisiin talous- ja henkilöstöhallintopalvelukeskuksiin. Biotieteiden tiedekunta Biologia Tutkimusinstituutti Kasvitieteellinen puutarha Botania Humanistinen tiedekunta Suomen kieli ja kulttuuritieteet Vieraat kielet ja käännöstiede Kasvatustieteiden tiedekunta Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Harjoittelukoulut Joensuussa ja Savonlinnassa Erityispedagogiikka Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Soveltava kasvatustiede Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta Oikeustieteet Taloustieteet Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Fysiikan ja matematiikan laitos Kemian laitos Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitos Metsätieteellinen tiedekunta Teologinen tiedekunta Läntinen teologia Ortodoksinen teologia Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta Historia Yhteiskuntamaantiede ja maantiede Psykologia Sosiologia Yhteiskuntapolitiikka Erillislaitokset Atk-keskus Finnish-Russian Cross-Border University Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Karjalan tutkimuslaitos Kielikeskus Kirjasto Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Mekrijärven tutkimusasema Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Oppiaineet kursiivilla

6 u n i v e r s teksti Kalle Ojatalo kuva Ilkka Konttinen Työn sisältö ja palkkaus puhuttivat Yliopiston henkilökunta kuunteli tarkkaan, kun rehtori Perttu Vartiainen ja hallintojohtaja Petri Lintunen esittelivät rakenneuudistusta ja uutta strategiaa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Joensuun yliopiston uudesta strategiasta ja hallintorakenteesta pidettiin henkilökunnalle 19. tammikuuta normaalikoululla. Rehtori Perttu Vartiainen ja hallintojohtaja Petri Lintunen esittelivät yliopiston uutta strategiaa ja rakennemuutosta. Keskustelussa tulivat esille muun muassa seuraavat kysymykset: Venäjän oppiaineesta esitettiin huolestunut puheenvuoro, koska kaksi virkaa on siirretty f- kategoriaan. Kysyjä piti seikkaa virkojen kannalta huolestuttavana. Vartiainen totesi, että asia on nyt pakko käydä läpi, koska toimintojen hajauttaminen Savonlinnaan ja Joensuuhun aiheuttaa suuret yksikkökustannukset. Vartiainen korosti kuitenkin venäjän merkitystä oppiaineena. Tutkimusfoorumeista kysyttiin, että missä vaiheessa on tutkimusfoorumeiden suunnittelu strategiassa. Vartiainen kertoi, että asiaan ei ole vielä perehdytty, mutta sitä tarkastellaan jatkossa. Uudesta palkkausjärjestelmästä kysyttiin, että mikä on UPJ-järjestelmässä lähiesimiesten ja uusien johtajien suhde. Asiaa pidettiin tärkeänä työn ja palkan kannalta. Tuleeko asia mahdollisesti olemaan tiedekuntien sisäinen? Lintunen vastasi, että asia hoidetaan tiedekuntatasolla. Henkilöstön oikeusturvasta tulee huolehtia tässä kysymyksessä. Metsätieteellisestä tiedekunnasta esitettiin kysymys neljäportaiseen virkajärjestelmään siirtymisestä. Vartiaisen mukaan nykyinen malli ei ole järkevä. Virkajärjestelmässä tulee käyttää selviä portaita ja pelisääntöjä. Portailla tulee olla arviointi. Lisäksi kysyttiin, voivatko tiedekunnat enää vaikuttaa siihen, mitä amanuenssit tekevät. Nousevatko hallintopalvelukeskukset tässä määräävään rooliin? Lintunen totesi, että tiedekunnat ja oppiaineet ovat mukana määrittelyssä. Kun asia on saatu liikkeelle, sitä tarkastellaan yhdessä ja tiedekunnilla on täysi reklamaatio-oikeus. Tilaisuuden lopuksi Vartiainen totesi muutosten tapahtuvan keskustelevana prosessina. Yhteisön ideaa ei murreta. Päämääränä on selkeämpi työnjako ja osaamisen keskittäminen.

7 kolumni Päivi Atjonen akateemisia duracellpupuja Kaikilla organisaatioilla on näkemys siitä, millainen on niiden mielestä hyvä ja oikeanlainen ihminen. Ulkopuolisillekin syntyy kokemuksiensa perusteella käsitys, millaiseksi ihminen nähdään vaikkapa verovirastossa, saattohoitokodissa tai rautakaupassa. Miltä siis yliopiston väki näyttää? Osallistuva havainnointi tietoteknisellä käsiteapparaatilla ryhditettynä siivilöi seuraavat henkilötyypit: Panu Pauopointti, dosentti: Hänen tutkimusdiansa vaihtuvat tuhkatiheään, koska kiikarissa on pätevöityminen professoriksi. Vaatimattomia tosiansioita pitää tukea tehosteilla, joihin onneksi löytyy paljon vaihtoehtoja niin animaatioista kuin solmioon sointuvista väreistä. Tulee näyttää sujuvalta esitykseltä, joka etenee ennalta määrätyssä järjestyksessä ja painella tasaisesti nappia, ettei jokin dynaaminen meriittislaidi jää välistä. Viivi Vöödi, tuntiopettaja: Hänen tärkein ominaisuutensa on muokattavuus. Häntä pitää voida siirtää joustavasti ruudusta toiseen, tarvittaessa nostaa pääotsikoksi tai siirtää alanootiksi. Jos tulos viipyy tai tulee suoritetuksi tohtoritutkinto, hänet voi tarpeen mukaan joko deletoida tai kopioida. Oleellista on vaikutelma eloisasta prosessista, jolla torjutaan staattinen imago. Eila Ekseli, professori: Hänen vahvuutensa on monitoimisuus ja integroitavuus. Hän kykenee näkemään kaiken numeroina, notkistuu varioiviin laskentakaavoihin ja pystyy tikistämään innovaationsa lineaarisiksi viivadiagrammeiksi. Soveltuu erityisen hyvin laitoksen johtajaksi. Yritti joskus laittaa numeroiden tilalle sivistyssanan tai poistaa kaavasta nopeuskertoimen, jolloin tuotteliaisuushistogrammit romahtivat kuin WTC-tornit. Ville Vepoodi, opiskelija: Tärkeintä on rohmuta pisteitä, vaikkei niiden sisältö liiemmin kiinnostaisi. Voi valmistua wiidessä wuodessa maisteriksi ja saada yliopiston säätiön stipendin. Etua on myös vaikeaselkoisuudesta, jolla voi kiilata pörssiyhtiön ekonomistiksi. Siinä sivussa toimistosihteeri Virpi Vepoodi on kehittänyt itselleen lehmän hermot metsästäessään kadonneita pistepotteja ja tulostellessaan iloisenkirjavia opintotilkkutäkkejä tuleville mänitsereille ja treinereille. Hyvin ovat hengessä mukana myös Mertsi Muutle ja Eino Eutora, tauotta tavoitettavissa olevat lehtorit, jotka ovat sitoutuneet kokonaisvaltaisesti yliopiston missioon ja opiskelijoiden palvelemisen tehtävään. Yliassistentti Viola Votosoppi panostaa ulkomuodon manipulointiin, koska koulutettujen naisten painoindeksi korreloi uunituoreen tutkimuksen mukaan negatiivisesti palkkaan. Havainnointitutkimukseni päälöydös oli, että yliopistossa on oikein tuloskuntoisia ihmisiä. Kuin duracellpuput he melovat keikkuvassa akateemisessa kanootissa pyörteisillä vesillä hype-tilassa vielä senkin jälkeen, kun amkkilaiset ovat jo hyytyneet edellisellä Pyhän selällä. Vain paras on kyllin komeaa. Kriittisenä tutkijana rohkenen penätä toteuttamani 23-vuotisen tapaustutkimuksen rajoitteet tiedostaen työpaikkaa vielä Heikki Helmitaululle, Lyyli Lyijykynälle, Huuko Humpoltille tai Alma Ajattelija-Miettiväiselle. Josko yliopistoihmisille palaisi näin uskoa siihen, että kokonainen inhimillinen ihminen, vahvuuksineen ja vajavuuksineen, saa hoputtamatta ja vaaitsematta syventyä rakastamaansa älytyöhön, johon hän ja isänmaa ovat panneet paljon rahaa ja sydänverta?

8 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Voi kauheeta, se on vaikeeta Joensuun yliopiston fysiikan laitos murtaa perinteistä kuvaa fysiikasta miesten alana. Laitoksella on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon nuoria, lahjakkaita naisia jatkotutkinto-opiskelijoina. Voi kauheeta, se on vaikeeta, on kommentti, jonka fysiikan jatkotutkinto-opiskelija Henna Elfström usein kuulee, kun kertoo opinnoistaan ja työstään. Kommentti katkaisee siivet jatkokeskustelulta ja käsitys fysiikasta vaikeana, miesten hallitsemana tieteenalana jää elämään. Fysiikkaa on perinteisesti pidetty miesten maailmana. Valtaosa yliopistojen fysiikan opiskelijoista on miehiä. Fysiikan jatkotutkintoa opiskelevien joukossa miesten osuus vain kasvaa ja naispuolinen fysiikan professori on Suomessa edelleen harvinaisuus. Joensuun yliopiston fysiikan laitoksella perinteisiä raja-aitoja on onnistuttu murtamaan. Noin kolmannes fysiikan laitoksen jatko-opiskelijoista on naisia. Fysiikassa on tällä hetkellä kuusi naispuolista jatko-opiskelijaa, heistä viisi Modernin optiikan ja fotoniikan tutkijakoulussa. Elfströmin lisäksi Birgit Päivänranta, Oili Kohonen, Anni Lehmuskero ja Noora Tossavainen ovat tutkijoina Modernin optiikan ja fotoniikan tutkijakoulussa. Päivänranta ja Lehmuskero ovat vasta aloittelemassa jatko-opintojaan, Elfström ja Kohonen väittelevät tänä vuonna. Hanna Lajunen puolestaan väitteli tohtoriksi viime keväänä. Kuudes väitöskirjaansa valmisteleva fysiikan laitoksen naispuolinen jatkotutkinto-opiskelija on Mervi Asikainen. Hän tarkastelee didaktisen fysiikan alaan kuuluvassa tutkimuksessaan kvanttifysiikan oppimista ja opettamista. Enemmän tutkimusta Kiinnostus tutkimukseen houkutteli joensuulaiset fyysikkonaiset jatko-opiskelijoiksi. Olin kiinnostunut tutkijan työstä, eikä maisterintutkinto sisällä kovin paljoa tutkijakoulutusta. Vasta jatkoopinnoissa tulee enemmän tutkimuksen tekemistä, viime keväänä väitellyt Lajunen pohtii. Tämän vuoden Lajunen on tutkijavaihdossa Tukholmassa sijaitsevassa Kungliga tekniska högskolanissa. Jatko-opiskelijoita rekrytoidaan usein jo graduvaiheessa. Kun Kohoselle ehdotettiin jatko-opiskelijaksi hakemista, ei hän enää siinä vaiheessa nähnyt syytä etsiä muita vaihtoehtoja. En ole miettinyt kovin paljoa valmistumisen jälkeistä ammattiuraa. Jos päätös tulevaisuudesta pitäisi tehdä kuitenkin juuri nyt, haluaisin ehdottomasti jäädä yliopistotutkijaksi. Fysiikan alalla työllisyysnäkymät ovat hyvät, mutta sekään ei ole vetänyt nuoria alalle. Valmistuneita tohtoreita työllistyy yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi paljon myös yrityspuolelle. Minä haluaisin valmistumisen jälkeen

9 Henna Elfström ja Anni Lehmuskero. lähteä työhön johonkin firmaan ja nähdä, millaista se on. En usko, että työnhaussa sukupuolesta on haittaa tai hyötyä. Paperit ja ammattitaito ratkaisevat, Elfström toteaa. Kohtalainen varmuus työpaikasta ei houkutellut Joensuun yliopiston fysiikan laitoksen nuoria naispuolisia jatkoopiskelijoita alalle. Tosin Lehmuskero myöntää, että tieto hyvistä työmarkkinoista nosti fysiikan arvostusta. Abipäivillä Kuopiossa mainostettiin, että alalla on todella hyvät työllisyysnäkymät. Kyllä sen pisti korvan taakse ja ajatteli fysiikkaa ihan varteen otettavana vaihtoehtona. Tasa-arvopolitiikka apuna Yksi syy siihen, miksi Joensuusta löytyy poikkeuksellisen paljon naispuolisia fysiikan jatko-opiskelijoita, on Modernin optiikan ja fotoniikan tutkijakoulun johtajan Timo Jääskeläisen mukaan valitussa strategiassa. Jos samaa tutkijakoulupaikkaa hakevat mies ja nainen ovat yhtä päteviä, saa nainen tasatilanteessa paikan. Harjoitamme siis täsmälleen samanlaista tasa-arvopolitiikkaa kuin esimerkiksi Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta. Toisaalta Joensuu on Jääskeläisen mukaan onnistunut rekrytoimaan paljon erittäin hyviä naisopiskelijoita, joita on kannustettu hakeutumaan jatko-opintoihin. Naisia ei kuitenkaan suosita tutkijakoulupaikkoja täytettäessä vain sukupuolen perusteella. Pitää olla hyvä, Jääskeläinen korostaa. Naisfyysikoita on Joensuun yliopiston fysiikan laitoksella työskennellyt aikaisemminkin. Naisten osuus jatko-opiskelijoista on kasvanut, mutta sinä aikana, kun olen itse ollut täällä Joensuun yliopiston fysiikan laitoksella, meillä on aina ollut vähintään yksi naispuolinen jatko-opiskelija, professori Markku Kuittinen huomauttaa. Valtaosa valmistuneista tohtoreista on kuitenkin Joensuussakin ollut miehiä. Fysiikan laitokselta on sen perustamisvuoden, 1970, jälkeen väitellyt 55 tohtoria. Heistä kuusi on ollut naisia. Tulevaisuudessa naisten osuus jatkoopiskelijoista voi jopa lisääntyä, sillä naisten osuus perustutkinto-opiskelijoista on ollut nousussa. Viime syksynä opiskelupaikan otti vastaan 36 uutta fysiikan opiskelijaa. Naisia heistä on 11. Peruskurssin puolella on melko tasaisesti nais- ja miesopiskelijoita. Molemmista löytyy hyvää porukkaa, yliassistentti Pasi Vahimaa toteaa. Laitoksen naisverkosto Joensuulaiset fysiikan naistutkijat ovat herättäneet optiikan alan kansainvälisissä konferensseissa positiivista huomiota. Elfström uskookin, että naispuolisilla fyysikoilla on jossakin suhteessa helpompaa kuin miehillä. Meitä on niin paljon vähemmän, että olemme enemmän esillä.

10 u n i v e r s Hanna Lajunen ja Oili Kohonen. Elfström ja Lajunen törmäsivät ilmiöön viimeksi syksyllä Puolassa järjestetyssä diffraktiivisen optiikan konferenssissa, johon osallistui noin sata miestä ja vain puolenkymmentä naista. Kun kävelimme konferenssisaliin, kaikki katsoivat, että mitä nuo nuoret naiset täällä tekevät, Elfström nauraa. Omassa työyhteisössä Joensuun yliopiston fysiikan laitoksella ilmapiiri on rento. Eikä sukupuolella ole lopulta väliä, kun tehdään tiedettä. En ole ainakaan tällä meidän laitoksellamme huomannut, että naisille olisi jotenkin vaikeampaa olla kuin miehille. Tuntuu, että olisi paljon vaikeampi viihtyä sellaisessa työpaikassa, jossa olisi pelkkiä naisia, Tossavainen pohtii. Tosin naisverkoston kasvaessa on hengenheimolaisia löytynyt läheltä. On meillä ainakin paremmat kahvipöytäkeskustelut, Elfström vakuuttaa. Välillä meillä on ihan samat aiheet kuin miehilläkin, mutta välillä taas on ihan kiva, kun voi keskustella naisten juttuja, Päivänranta jatkaa. Miksei fysiikka kiinnosta Mutta miksi fysiikka ei sitten kiinnosta tyttöjä ja naisia? Lehmuskero arvioi, että yksi syy löytyy kotikasvatuksesta. Tytöille annetaan vauvana nukke käteen ja pojille taas erilaisia teknisiä vempaimia. Jollakin tavalla tytöille saattaa sitten jossakin vaiheessa kehittyä mielikuva, että fysiikka on jotenkin vaikeaa, eikä sitä voi ymmärtää, vaikka eihän se tietenkään ole niin. Koulujen piilo-opetussuunnitelmien vaikutukseen tutkijakoulutettavat eivät sen sijaan usko päinvastoin. He ovat yläaste- ja lukiovuosinaan törmänneet innostavaan ja kannustavaan matemaattisten aineiden opetukseen. Ehkä yläasteen ja lukion fysiikan oppikirjoja voisi miettiä eri tavalla. Niissä olevat esimerkit on tehty ehkä enemmän poikia kiinnostavammaksi, Tossavainen miettii. Mervi Asikaisen mukaan kouluissa opettajat asennoituvat tyttöihin ja poikiin oppijoina pitkälti samalla tavalla. Mikäli fysiikan opettajat käyttäisivät monipuolisesti eri opetusmenetelmiä, myös tytöt saattaisivat kiinnostua enemmän fysiikan opiskelusta. Fysiikan opettajien fysiikasta tieteenä välittämä kuva saattaa olla sellainen, että se ei innosta tyttöjä fysiikan opiskeluun, Asikainen pohtii. Asikainen nostaa esimerkiksi tutkimuksen, jossa tarkasteltiin opinto-ohjausta. Siinä havaittiin, että opinto-ohjaajat suosittelivat herkästi matemaattisista aineista kiinnostuneille tytöille opettajan uraa ja pojille teknillistä korkeakoulua, eivätkä nähneet tutkijan vaihtoehtoa tytöille sopivaksi. Rekrytoinnille haastetta Opetusministeri Tuula Haatainen kiinnitti maaliskuussa 2005 pidetyillä fysiikan päivillä huomiota naispuolisten fysiikanopiskelijoiden vähäiseen määrän. Tutkijakoulutuksessa ero korostuu ja edelleenkin naispuolinen fysiikan professori on Suomessa harvinaisuus. Yliopistojen fysiikan laitoksille naispuolisten opiskelijoiden rekrytointi alalle on tulevaisuudessa entistä suurempi haaste, jos nykyinen trendi jatkuu. Ennusteiden

11 Birgit Päivänranta ja Noora Tossavainen. Mervi Asikainen. mukaan lukioiden oppilasmäärät pienenevät ja lukiot naisistuvat entisestään. Siitä täytyy seurata myös, että fysiikan alan on naisistuttava säilyäkseen hengissä. Silloin meidän täytyy tarvittaessa muuttaa tutkintorakenteita perustutkintojen alkupäässä, että saamme lisää opiskelijoita, Jääskeläinen arvioi. Fysiikan laitoksen opiskelijat ovat olleet mukana rekrytoimassa alalle uusia opiskelijoita. Rekrytointia ei kuitenkaan kohdisteta mitenkään erityisesti lukioikäisiin tyttöihin. Päivänranta kuitenkin uskoo, että alaa esittelemässä oleva naispuolinen fysiikanopiskelija tarjoaa lukiolaistytöille samaistumiskohteen. Rekrytointitilanteissa varmasti auttaa, että siellä on ylipäätään naispuolinen opiskelija kertomassa, että fysiikka on ihan jees. Tutkijat ja tutkimusaiheet Mervi Asikainen Kvantti-ilmiöiden ja -olioiden oppiminen opettajille suunnatulla kvanttifysiikan erikoiskurssilla Henna Elfström Jatkuvien pintaprofiilien käyttö mikro-optiikan sovelluksissa Oili Kohonen Spektrikuvantamisen käytännön sovellukset Hanna Lajunen Optinen koherenssiteoria ja mikro-optiikka Anni Lehmuskero Jaksollisen metallirakenteen mallintaminen anisotrooppisen materiaalin avulla. Birgit Päivänranta Nanorakenteiset heijastamattomat ja likaantumattomat pinnat Noora Tossavainen Hallittujen väriefektien tuottaminen diffraktiivisilla rakenteilla

12 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuva Varpu Heiskanen Tieteen päivässä matkustettiin maailmankaikkeudessa Emeritusprofessori Rauno Hämäläinen kommentoi Helsingin Tieteen päivien videoluentotaltiointeja. Miten maailmankaikkeus syntyi? Mistä se koostuu? Mikä on maailmankaikkeuden tulevaisuus? Ensimmäisessä Joensuun yliopistossa pidetyssä Tieteen päivä -tapahtumassa kysymystä maailmankaikkeudesta ja sen luonteesta pohti kaksi fyysikkoa, uskontotieteilijä ja filosofi. Joensuun avoimen yliopiston ja Pohjois-Karjalan kesäyliopiston järjestämä tapahtuma kokosi Carelia-saliin 11. tammikuuta noin 300 aiheesta kiinnostunutta kuulijaa. Joensuun yliopiston fysiikan emeritusprofessori Rauno Hämäläinen tarkasteli puheenvuorossaan, kuinka ihminen menetti paikkansa maailmankaikkeuden keskuksena. Hämäläinen teki aikamatkan antiikin Kreikan filosofeista modernin kosmologian aikakauden alkuun. Uuden ajan alussa aristoteellinen käsitys maasta maailmankaikkeuden keskuksena alkoi murtua. Kopernikus, Kepler, Galilei ja Bruno osoittivat, että aurinko oli aurinkokuntamme keskus, jota 10 muut planeetat kiertävät. Newton loi aurinkokunnalle yhtenäisen teorian. Viimein 1900-luvun alussa pystyttiin osoittamaan, että maailmankaikkeudella ei ole mitään keskusta, ja se laajenee koko ajan. Tämä merkitsi modernin kosmologian alkua. Maailmankaikkeuden rakennuspalikoita tarkastellut fysiikan professori Kimmo Kainulainen jatkoi siitä, mihin Rauno Hämäläinen esityksensä päätti eli modernista kosmologiasta. Moderni kosmologia yhdistää makrokosmologian eli koko maailmankaikkeuden tutkimuksen ja mikrokosmologian eli hiukkasten maailman tutkimuksen. Modernin kosmologian aikakaudella kosmologia on muuttunut kuvailevasta tieteestä täsmälliseksi tieteeksi, joka on pystynyt määrittelemään muun muassa alkuräjähdyksen ajankohdan ja maailmankaikkeuden laajenemisnopeuden. Uskonnonfilosofian professori Reijo Työrinoja tarkasteli keskiajalla tapahtunutta ajattelutavan muutosta, joka pohjusti tietä luonnontieteellisen maailmankuvan ja länsimaisen tieteen synnylle luvulla syntynyt uusi ajattelumalli, via moderna eli uusi tie, haastoi aristoteellisen maailmankuvan. Via modernan edustajat olivat fransiskaanimunkkeja, jotka 1300-luvun puolivälissä esittivät ajatuksen siitä, että aurinko olisi aurinkokuntamme keskus. Filosofian tutkija Jari Kaukua päätti Tieteen päivän ensimmäisen luentoosuuden. Hän tarkasteli mikrokosmosta ja makrokosmosta filosofian käsitteinä. Tieteen päivässä nähtiin myös Helsingissä järjestetyillä Tieteen päivillä tehtyjä videoluentotaltiointeja. Tieteen päivän avannut Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen nosti avauspuheenvuorossaan esille ajatuksen siitä, että tulevaisuudessa Helsingin Tieteen päivien luentoja olisi mahdollisuus seurata reaaliajassa Joensuussa. Tieteen päivän yhteydessä oli myös kosmologiaan ja Einsteinin suhteellisuusteoriaan liittynyt kirjanäyttely yliopiston kirjastossa.

13 teksti Tuulikki Kurki kuva Jyrki Pöysä Karjala-tutkimus liikkeellä Joensuun yliopiston perinteentutkimuksen oppiaine, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ja SKS:n Joensuun perinnearkisto järjestivät Liikkeellä-seminaarin SKS:n 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Seminaarin tavoitteena oli virittää keskustelua Karjala-tutkimuksen nykynäkymistä ja tulevaisuudesta. Tapahtuman aloitti SKS:n jäsenilta, jossa kielentutkija Jaakko Yli-Paavola esitelmöi Pertti Virtarannan kenttämatkoista Karjalan alueella. Illan päätti Maari Kallberg (Sibelius-Akatemia), joka tulkitsi musiikillisin keinoin, ja A. O. Väisäsen 1900-luvun alun kenttätyömatkoihin perustuen, runoja ja itkuvirsiä. Kaksipäiväisessä seminaariosuudessa esittäytyi Karjala-aihetta käsitteleviä tutkijoita Petroskoista, Helsingistä ja Joensuusta. Ensimmäisen päivän teemana oli Karjalaisuus, kieli ja perinne. Sen aloitti tutkija, kääntäjä Eino Kiuru, joka puhui Armas Mišinin kanssa tekemästään Kalevalan uudesta venäjännöksestä ja teoksen käännösprosessista. Teoksessa on esitetty rinnakkain Lönnrotin teksti ja venäjännös, mikä on tuonut teoksen laajan lukijakunnan kiinnostuksen piiriin. Kalevalan Lemminkäisen äiti ja kansanrunojen Neitsyt Moarie olivat Elina Rahimovan (HY) aiheena. Runoaiheet kuuluvat yleiseurooppalaiseen motiiviin, jossa kadonneen pojan tai veljen etsintä sekä äidin tai sisaren rooli etsijänä ovat juonikuvioiden keskeisiä ratkaisuja. Perinteentutkija Sandra Stepanova (Petroskoi) perehdytti kuulijat karjalaisten itkujen tyyliin ja kieleen, joka rakentuu pitkälti metaforien ja kiertoilmaisujen varaan. Pitkäaikaiseen kenttätyöhön perustuen Stepanova on koonnut 1350 sanaa sisältävän itkukielen sanakirjan, jota käännetään parhaillaan myös suomeksi. Eila Stepanova (HY) ja Sandra Stepanova (Petroskoi) kuuntelevat keskittyneesti. Karjalaisen itkijän Praskovja Saveljevan repertoaarista luennoi Eila Stepanova (HY). Repertoaarin laajin ryhmä ovat kuolinitkut, mutta siihen kuuluu myös arki-itkuja ja autobiografisia itkuja, joista saa käsityksen Saveljevan vaiherikkaasta elämänkulusta. Saveljevan luvulta vuoteen 2002 esittämät itkut on myös koottu laajaksi kokoelmaksi. Olga Karlova (Petroskoin yliopisto) esitteli Vuokkiniemen alueen asukkaiden henkilönimiin ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaa paikkanimistöä. Nimet säilyvät edelleen alueen asukkaiden puhekielessä, ja niihin on liittyneenä kansanomaisia etymologioita. Emigraatio Karjalan alueelta Suomeen ja sen myötä rakentuva transnationaalinen elämäntapa ja identiteetti olivat Olga Davydovan (JoY) aiheena. Davydova esitteli muun muassa internetkeskustelufoorumin yhtenä ylirajaisen identiteetin rakennuspaikkana. Puheenvuorot ja keskustelu kartoittivat Karjalan nykyhetken identiteetti-keskustelujen ja alueeseen kohdistuvien tutkimuksellisten intressien monimuotoisuutta folkloren ja kielitieteen näkökulmista sekä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Seminaarin toisena päivänä keskusteltiin Karjala-tutkimuksen pyöreän pöydän äärellä. Arkistoja ja mikrohistoriallista näkökulmaa käsittelevässä sessiossa alustivat Tuulikki Kurki (JoY) ja Pekka Suutari (JoY). Kenttätyön problematiikasta puhuivat Kaija Heikkinen (JoY) ja Jyrki Pöysä (SKS, JPA). Karjala-aiheisen kirjallisuuden kääntäminen ja julkaiseminen oli puolestaan Pekka Hakamiehen (JoY) ja Outi Fingerroosin (TY) aiheena. Alustusten pohjalta keskusteltiin Karjalan alueen tutkimukseen liittyvistä metodologisista ja lähdekritiikin kysymyksistä. Keskusteluissa korostui tutkijan tiedonintressin ja tutkijan katseen merkitys Karjala-kuvien rakentumisessa. 11

14 u n i v e r s teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen Kansainvälinen kampus kerää kehuja Matkalla Tulliportinkadulta Yliopistokadulle kieli vaihtuu tiheään. Alkumatkasta korviin kantautuu tsekin kieltä. Siltakadun alittavassa tunnelissa kajahtaa englanti ja humanistisen tiedekunnan tiilirakennuksen kulmilla seisoskelevat opiskelijat puhuvat venäjää. Kun päämääränä oleva metsätieteiden rakennus alkaa häämöttää, on kieli vaihtunut espanjaan. Syyslukukauden metsätieteitä Joensuussa opiskellut kanadalainen Andrew Roth vahvisti lyhyen kävelymatkan aikana syntyneen havainnon yliopiston kansainvälisestä ilmapiiristä. Samaa kertovat myös tilastot. Viime syyslukukauden aikana Joensuun yliopistoon saapui noin 250 uutta ulkomaalaista opiskelijaa. Heistä noin neljännes oli tutkinto-opiskelijoita ja muut vaihtoopiskelijoita. Tammikuun alussa yliopistolle saapui sata uutta ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa yhteensä 30 eri maasta. Kaiken kaikkiaan kuluneena lukuvuonna Joensuun yliopistoon on tullut noin 380 ulkomaalaista opiskelijaa. Kanadalainen kuin kotonaan Kanadan itäosassa sijaitsevasta New Brunswickin provinssista tuleva Andrew Roth kiitti Joensuun yliopiston kansainvälistä ilmapiiriä. Eri puolilta maailmaa tulevien opiskelijoiden kanssa syntyi metsätieteellisen tiedekunnan järjestämillä kursseilla vilkasta keskustelua. Kursseilla sai uusia näkökulmia metsänhoitoon eri puolilla maailmaa. Ennen tänne tuloani en tiennyt juuri mitään metsänhoidosta Marokossa, Ranskassa tai Saksassa. Vaihto-opiskelujakson parasta antia oli Rothin mukaan uusiin ihmisiin tutustuminen. Se on hauskaa. Puhelinnumerolista vain kasvaa kasvamistaan, ja jos joskus käyn uusien ystävien kotimaissa, tiedän, että voin ottaa heihin yhteyttä. Ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille Suomi on usein eksoottinen paikka. Rothille muutto Suomeen ei kuitenkaan aiheuttanut kulttuurishokkia. Rothin kotiseuduilla, Monctonin kaupungissa, ilmasto ja luonto ovat pitkälti samankaltaisia kuin Suomessa. Kotiseudullani elämä on muutenkin hyvin samankaltaista kuin täällä Suomessa. Suurin kulttuurishokki oli kieli. Kolmen kuukauden vaihto-opiskelujakson aikana Roth oppi vain muutaman sanan suomea. Se ei kuitenkaan haitannut arkea, sillä Rothin havaintojen mukaan suomalaiset puhuvat erinomaista englantia. Englanninkielisen opiskelijan on todella helppo tulla Suomeen. Erityisesti suomalaiset nuoret puhuvat hyvää englantia. Akateeminen vapaus viehättää Suomalaiseen arkeen ja juhlaan Roth pääsi tutustumaan suomalaisten ystävi- 12

15 Suomalainen talvi viehättää kiinalaista Bing Liuta. Andrew Roth ei kokenut Suomessa opiskellessaan kulttuurishokkia. Elämänmeno oli pitkälti samanlaista kuin Kanadassa. ensä avulla. Liityin kahden saksalaisen vaihtoopiskelijan kanssa Joensuun kiipeilykerhoon. Kerhon kaikki muut jäsenet olivat Joensuun alueelta. Mielestäni ulkomaalaistenkin on helppo ystävystyä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanlaiset mielenkiinnon kohteet. Roth koki jonkinmoiseksi ongelmaksi sen, että kansainväliset opiskelijat viettävät aikaa enimmäkseen keskenään. Yliopiston kansainvälisten opiskelijapalvelujen ystäväperhetoimintaa Roth piti erinomaisena, mutta myös itse on nähtävä vaivaa. Kun lähtee rohkeasti mukaan erilaisiin rientoihin täällä Suomessa, aika kuluu todella nopeasti. Joensuuta Roth piti erinomaisena yliopistokaupunkina kokonsa ja liikenneyhteyksiensä vuosi. Myös yliopistosta nuori metsätieteilijä löysi monta plussaa. Täällä on todella joustavaa. Oli opiskelijalla mikä tahansa opiskeluun liittyvä ongelma, ratkaisu löytyy yleensä helposti. Täällä professorit ovat joustavia ja helposti lähestyttäviä. Se on suurin ero kotiyliopistooni verrattuna. Roth arvosti suomalaisten yliopistojen laajaa akateemista vapautta. Kanadassa opiskelu on tiukemmin rajattua. Siellä meidän on maksettava itse opinnoistamme ja se on melko kallista. Tavoitteena on siksi opiskella niin lyhyen aikaa kuin mahdollista. Täällä on rennompaa. Tasokasta opetusta Kiinalainen Bing Liu on tutkinto-opiskelija, jonka pääaineena on englanti. Liu hakeutui Joensuun yliopistoon kesällä Skandinavia nousi ulkomailla opiskelusta haaveilleen Liun ykkösvaihtoehdoksi, kun opiskelupaikan saanti Yhdysvalloista vaikeutui. Sain tietoa Skandinavian maista muun muassa täällä asuvien kiinalaisten ylläpitämiltä websivuilta. Pidin Skandinavian maista jo heti alussa, koska ne eroavat Yhdysvalloista ja Englannista. Ilmainen koulutus viehättää eniten. Täällä Suomessa opettajien taso on hyvä, samoin opiskelun tukipalvelut kuten kirjastot. Myös Liu pitää Joensuun yliopistoa kansainvälisenä. Hän kuitenkin toivoo, että kansainvälistä väriä saataisiin kampukselle tulevaisuudessa enemmänkin. Liu uskoo, että lähitulevaisuudessa ai- 13

16 u n i v e r s nakin kiinalaisten opiskelijoiden määrä tulee lisääntymään niin Joensuussa kuin koko Suomessa. Kun esimerkiksi lensin Suomeen kesällä 2004, koneessa ei ollut muita kiinalaisia opiskelijoita. Kun viimeksi lensin tänne, oli samalla lennolla noin kymmenen muuta opiskelijaa tulossa Suomeen. Suomalainen luonto järvineen ja metsineen jaksaa ihmetyttää kiinalaista opiskelijaa. Olen kertonut ystävilleni, että asun järven lähellä ja kodistani on vain noin viiden minuutin kävelymatka järven rantaan. Se on uskomatonta. On myös uskomatonta, että täällä näkee niin pal- jon metsäneläimiä. Luulisin, että se on sitä, mistä etukäteen unelmoin. Mutta miten kokeneet vaihto-opiskelijakonkarit neuvoisivat Joensuuhun tulevia uusia keltanokkia? Hanki ensimmäiseksi hyvä polkupyörä, Roth vihjasi. Roth ylisti Joensuun pyöräteitä. Hän ei malttanut jättää omaa pyöräänsä varastoon, vaikka joulun alusviikon lumisateet tukkivat kulkuväylät. Toin aamulla opiskelijoille varatun selviytymispakkauksen pyöräntarakalla takaisin tänne yliopistolle, Roth nauroi haastattelupäivänä. Vaihtoon lähtemistä harkitseville Rothilla oli kannustava neuvo. Vaihtoon kannattaa lähteä, sillä se on todella mukavaa. Vaihto-opiskelujakso on uudistumisen paikka. Se uudistaa suuntautumista opintoihin, mikä on vain hyvä asia. Liu katsoo kansainvälisen opiskelijan arkea tutkinto-opiskelijan näkökulmasta. Hän toivoisikin, että ne ulkomaiset tutkinto-opiskelijat, jotka eivät saa apurahoja, löytäisivät osa-aikatyön opintojensa rahoittamiseksi. On kuitenkin kannattavaa lähteä ja opiskella Suomessa ja erityisesti Joensuussa. teksti Kalle Ojatalo kuvat Varpu Heiskanen Sauna ja talvi puistattavat juuri saapuneita vaihto-opiskelijoita Kävelin ulkomaalaisten opiskelijoiden orientaatiotilaisuuteen ja minua kohtasi humiseva kielten sekamelska. Valitsin kahvitauolla kolme kaukaa tullutta opiskelijaa jututettavaksi. Yeon tuli opiskelemaan Joensuuhun Etelä-Koreasta. Hän on kotoisin Suwon kaupungista ja opiskelee Ajoun yliopistossa. Yeon lukee kasvatustieteitä ja englanninkielistä kirjallisuutta. Hän asuu Länsikadulla Ellin talossa, jota hän pitää hyvin uneliaana ja kylmänä paikkana. Suomessa Yeon kiinnitti huomiota heti kaupunkien väljyyteen. Eniten häntä on Suomessa kummastuttanut, että täällä joskus tervehdittäessä halaillaan ja suudellaan. Koreassa tyydytään vain kättelemään. Miesten ja naisten yhteissaunomisesta kuuleminen järkytti, Yeon totesi. Tseng Ching-Wen on puolestaan Taiwanista Changhuan kaupungista ja opiskelee Dong Hwan yliopistossa lingvistiikkaa. Ching-Wenin mukaan vaihto-opiskelu on varsin hyvin järjestettyä Joensuun yliopistossa ja kaikesta tuli ohjeita jo ennen Suomeen saapumista. Hän toivoo Suomessa olostaan hienoa kokemusta. Suomen talvesta hän ei ole kovin innoissaan. Mitwa Kaemba saapui Namibiasta Joensuuhun. Myös hän tuli Joensuuhun tammikuun alussa. Kaemba on kotoisin Windhoekin kaupungista ja opiskelee Namibian yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä. Hän ihastelee suomalaisen teknologian kehittyneisyyttä. Kaemba kokee kielierot hankalimpana, suomalaisten englannin taidoissa on puutteita. Suomalaisesta yliopistokulttuurista hän on ehtinyt jo saada rennon vaikutelman. Varjopuolina hänkin pitää Suomessa kylmyyttä ja pimeyttä. Kulttuurishokkikokemuksen Kaemba arvelee ehkä saavansa eräistä oudoista tavoista kuten saunomisesta ja yleensäkin siitä, ettei tunne kovin hyvin suomalaista kulttuuria. Uusien kansainvälisten opiskelijoiden orientaatiotilaisuus järjestettiin tammikuuta. Namibialainen Mitwa Kaemba opiskelee tietojenkäsittelytiedettä. Eteläkorealainen Yeon ja taiwanilainen Tseng Ching-Wen aloittivat opinnot Joensuun yliopistossa tammikuussa. 14

17 teksti ja kuva Kalle Ojatalo Ohjauksen tulee lähteä ohjattavan tarpeista Kasvatustieteiden maisteri Satu Krohnsin gradu nukkui rauhallista unta kymmenen vuotta, koska työelämä vei hänet mukanaan ja gradulla ei tuntunut olevan enää merkitystä. Nykyään Abloyn henkilöstönkehittämispäällikkönä toimiva Krohns tarkastelee tilanteita, joissa gradun tekeminen on viivästynyt. Opinnäyte ei yleensä viivästy siksi, että töitä ei tehtäisi, vaan siksi, että työ aloitetaan liian massiivisena, Krohns toteaa. Krohns luennoi henkilökohtaisten kokemustensa pohjalta yliopistolla 29. marraskuuta aiheesta Kuinka teet gradun loppuun. Kyvykkäät opiskelijat pitävät gradua eräänlaisena älykkyystestinä ja heidän ohjaajansa antavat ammattitutkijoina vilpittömästi hyvän akateemisen tutkimuksen mallia, eivätkä välttämättä ajattele konkreettisen työmäärän pitämistä 40 opintopisteen rajoissa. Vaiheittain kohti voittoa Juha Hakala Chydenius-instituutista pyysi Krohnsia kirjoittamaan, mikä potki eteenpäin gradun teossa. Kokemustensa nojalla Krohns hahmotteli omalla kohdallaan toimineen vaiheittain etenevän seitsemän portaan mallin kohti gradua. Aluksi tulee ajatella, että nyt minä teen tämän. Tutkintouudistus kannusti yllättäen Krohnsia työn pariin. Päätin tehdä gradun, koska en halunnut opintopisteitä tutkintooni. Krohnsista on tärkeää, että tekstiä lähdetään tuottamaan, viilailla voi myöhemminkin. Gradun aiheen tulee olla innoittava, se ei saa olla haudanvakava projekti. Näin aivot saa toimimaan parhaiten. Itseäni auttoi kun ajattelin, että tehdään kuin töissä. Omaa metaforaa kannattaa käyttää, koska asian rinnastaminen johonkin tuttuun auttaa suhteuttamaan työtä. Gradun tekemisen voi mielessään rinnastaa vaikkapa remontin tai juhlien toteutamiseen. Kaikilla tieteenaloilla on peruskaavansa tutkimukselle, sitä kannattaa käyttää. Graduntekijät ovat monesti hämmästyttävän tietämättömiä asiasta. Aikaraja estää riman nousemista liian korkealle, Krohns painottaa. Ohjausta kannattaa hyödyntää Ei ole mikään itsestäänselvyys, että opiskelija saa itselleen sopivaa ohjausta, joskus tulee nähdä vaivaa sen hankkimisessa. Ohjauksen tulee lähteä graduntekijän omista tavoitteista. Jos ohjaaja tekee niin kuin hyväksi kokee, tekee todennäköisesti väärin, koska lähtee liikkeelle itsestä. Krohns vertaa johtamista ja ohjaamista toisiinsa. Ohjaamisen taito ei ole myötäsyntyistä, mutta se on opittavissa. Olisiko tarvetta järjestää ammattiohjaajia opastamaan graduntekijöitä, Krohns kysyy. Gradun tekemistä vältellään useimmiten tekosyiden avulla. Tämä on tärkeää tiedostaa ja lopettaa lykkääminen. Itseä varten rakennettu ja omia mieltymyksiä vastaava behavioristinen palkitsemisjärjestelmä eli palkinnon antaminen oikeasta suorituksesta toimi Krohnsin kohdalla kuin häkä. Välineellinen motivaatio kannattaa luoda tapauksissa, missä gradun tekeminen ei sinällään merkitse elintason nousemista tai gradun aihe ei ole kovin motivoiva. Kun teen osan gradua, saan jotain mitä arvostan, kun olen tehnyt koko gradun saan jotain mitä todella haluan. Näin voitetaan lykkäämisen syyt. 15

18 u n i v e r s Tatanka iyotanke ja Pentti kuudestoista Vietimme pari viikkoa sitten nuoremman poikamme syntymäpäivää. Mieleisimmäksi lahjaksi osoittautui ukin tuoma sveitsiläisen palikkasarjan halpa kiinalainen kopio, jonka tuotenimeä me vanhemmat vilkaisimme pyörein silmin: Magic Joint. Halusiko ukki tyttärenpojastaan narkkaria vai odottiko pakkauksessa salaperäinen vankilakompleksi? Kesympiäkin tulkintoja onneksi saattoi esittää. Tapio Hokkanen AK I E L I K O L U M N I Silti kyseessä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kuluttajan mielestä epäonnistunut tuotenimi. Maailmaa kiertää koko liuta värikkäitä kaupunkitarinoita, joiden mukaan yhden jos toisenkin tuotteen väitetään käyneen kaupaksi odotettua huonommin, koska sen nimi viittaa toisessa kulttuurissa johonkin aivan muuhun. Siten on silmät kiiluen selitetty, miksi esimerkiksi Chevrolet Nova (kömpelö käännös esp. no va ei kulje ) olisi herättänyt ennakkoluuloja espanjankielisissä autonostajissa tai miksi Rolls Roycen Silver Mist -malli (saksan Mist sonta ) saa saksalaisten suupielet virneeseen. Oli niin tai näin, kyllä suomalainenkin hätkähtää eksyessään winnipegiläisen Paska Sales & Service Ltd:n, Innovative Paska Pty Ltd:n (ipaska Low Cost Domain Names!) tai muun vastaavasti nimetyn yrityksen kotisivulle. Yleisemmällä tasolla voi pohtia, miten nimiin suhtaudutaan, ovatpa ne sitten tuotenimiä, paikannimiä tai henkilönnimiä. Oliko paavi Johannes Paavali II meille läheisempi kuin Benedictus XVI, koska hänestä käytettiin suomalaistettua nimeä sovinnaisnimeä, ja jos oli, pitäisikö nykyistä katolisen kirkon päätä siksi alkaa kutsua Pentti kuudenneksitoista? Kirkollinen esikuva sovinnaisnimelle meillä jo olisi: Turun piispa Pentti 1300-luvun alkupuolelta! Vaikka Pentti olisi rehti nimi paaville, uusia sovinnaisnimiä ei enää anneta. Koulussa päntätyt ludvigit (Louis), kaarlekustaat (Carl Gustav) ja henrikit (Henry) saavat jatkaa historian sivuilla, mutta uusia monarkkeja tuskin nimetään samaan malliin. Niinpä kun prinssi Charlesista tulee kuningas, hän on meille jo valmiiksi Charles, ei Kaarle tai Kalle. Sovinnaisnimiä tapaamme myös saduissa ja sarjakuvissa, kuten Hannu ja Kerttu (Hans und Gretchen), Muumipeikko (Mumintroll) tai Pelle Peloton (Gyro Gearloose), vaikka uudempia tulokkaita, esimerkiksi kymmeniä ja taas kymmeniä Pokémon-otuksia, ei aina enää suomalaisteta. Vääntäisikö joku keltaisesta, salamahäntäisestä Pikachusta Pikaistuksen? Sovinnaisnimiä on käytetty meille merkittävistä valtioista, kaupungeista ja kansoista: Ruotsi, Viro, Venäjä, Saksa, Tanska, Englanti; Tukholma, Tallinna, Moskova, Berliini, Kööpenhamina, Lontoo ja monet muut. Kaukaisempiakin on suomennettu, kun kääntäminen on ollut luontevaa: Etelä-Dakota, Pohjois-Carolina, Uusi- Seelanti. Sittemmin useiden, aiemmin ulkopuolisten antamien nimien tilalle on alettu vaatia omakielisiä: ostjakit ja vogulit on jo vaihdettu hanteiksi ja manseiksi, Ylä-Volta Burkina Fasoksi, Burma Myanmariksi, eikä saamelaisiakaan enää nimetä yksioikoisesti lappalaisiksi. Pitäisikö meidän astua samaan riviin eli vaatia muuta maailmaa unohtamaan Finland ja ottamaan tilalle Suomi? Myös henkilönnimissä voidaan mennä metsään. Surullisimpien sovinnaisnimien joukkoon kuuluvat Istuva härkä ja Pieni varis. Hunkpapapäällikkö Tatanka iyotanken kuuluisi oikeammin olla Hengen vallitsema biisonihärkä, Chetan wakan manin puolestaan Kanahaukan muotoinen kävelevä henki. Palatkaamme tuotenimiin. Miten suomalaisten kruununjalokivijalan Nokian nimi porskuttaa maailmalla? Olemme onnekkaita, sillä ainakin unkarilaisten käyttäjien silmin suomalaiskännyköiden kuoria koristaa teksti No, ki a? No, kuka siellä? Hyvin on tuote käynyt kaupaksi. 16

19 teksti Yrjö Sepänmaa kuva Varpu Heiskanen Kiven kosketus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Mirja Kälviäinen puhui kiviluonnon ja kivestä tehtyjen tuotteiden kokemisesta. Joensuu-päivän ohjelmaan 29. marraskuuta kuului Kiven ja kallion estetiikka -ideaseminaari, joka pohjusti kesäkuuta 2007 Kolilla järjestettävää kuudetta kansainvälistä ympäristöestetiikan konferenssia. Seminaari johdatti muutamin esimerkkiluennoin tulevan konferenssin teemoihin: luonnonkiveen ja kallioluontoon, kiveen kaivannaisena ja ympäristön elementtinä, kiven ja kallion moniin käyttöihin, niiden kulttuurisiin merkityksiin ja vielä kivitaiteeseen. Kallioluonto maisematyyppinä metsän, suon, veden ja pellon rinnalla on itsessään suojelun kohde. Siihen liittyy mytologiaa ja uskomuksia, matkailukohteena se tuottaa elämyksiä, ja taiteilijalle se on joskus kuvauksen kohde, joskus taas sen aines. Teollisuudelle kivi, Pohjois-Karjalassa erityisesti vuolukivi, on monikäyttöinen luonnonvara ja raaka-aine. Outokummun kaivostoiminnalla on alueella maineikas, mutta ainakin tällä erää päättynyt historia. Kiviluonnon ja kivestä tehtyjen tuotteiden kokemisesta lähtökohtanaan ihmisten oma kerronta ja kuvaukset puhui Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Mirja Kälviäinen. Muotoiltu ja työstetty kivi koetaan luonnolliseksi ja aidoksi, puhtaaksi; paino, kestävyys ja kovuus antavat sille vakautta ja arvokkuutta. Muotoilun ja markkinoinnin haasteellinen kysymys ja yksi oppimisen aihe on, miten luoda tuotteille positiivisia merkityksiä. Kivisydäminen ihminen on kylmä ja kova, sydänuuni taas kodin lämmin keskus. Luonnontieteellisen ja mytologisen tulkinnan välistä jännitettä käsitteli Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikön tutkija, geologi Aimo Kejonen. Voimme pitää mielessämme yhtaikaa toden (sellaiseksi uskomamme) luonnonhistoriallisen selityksen ja kuvitteellisen (sellaiseksi ajattelemamme) mytologisen selityksen, vaikka sananmukaisesti otettuina ne sulkevat toisensa pois. Villejä pohdintoja ovat herättäneet jääkauden etäälle kallioista kuljettamat siirtolohkareet, jotka on voitu nähdä jättiläisen heittämiksi. Ihmiskäden jälkiä muistuttavia ovat kallion kiviainesten kerrostumat ja kuviot, jotka hahmottuvat välillä piirroksiksi ja sanoiksi. Monet nimet ovat sanan tai kahden laajuisia luonnonmuodostuman selityksiä. Caspar David Friedrichin näköala pilvien yläpuolelta maalauksessa Der Wanderer über dem Nebelmeer (1818) oli perinteentutkimuksen professorin Seppo Knuuttilan lähtökohtana esitelmässä Ihmeellinen vuori. Meillä Koli on koettu pyhäksi ja pelonsekaisella kunnioituksella lähestyttäväksi. Vuoreen liittyy tunne ylevästä: sellaisesta, joka ylittää ihmisen vallan. Sille nouseminen on jalostava kokemus. Maiseman tarkastelu sitten ylhäältä liittyy vahvasti romantiikkaan ja sen taiteilijakäsitykseen: taiteilija on näkijä, toisin kuin laaksossa vaeltava. Kolin pyhät vuoret Lieksan puolella ja kiviteollisuuden Juukaan synnyttämät epäpyhät jäte- eli kauniimmin sivukivivuoret ovat näköetäisyydellä toisiinsa. Epäpyhää ja luonnotonta vuorta käsitteli taiteilija Anneli Heliö miettien, mitä sille taiteen keinoin voisi tehdä. Sivusta katsottuna se on maisemahaitta, mutta laelta lähimaiseman autiuden ja karuuden takaa avautuu mahtava pohjoiskarjalainen panoraamanäköala. Matkailukohteeksi tai nähtävyydeksi tästä ei käsittelemättömänä liene, mutta maisemoituna voisi olla. Taiteilija Jussi Kivikin teki retken Vuosaaren kaatopaikalle. Paikka synnytti hänessä syvän elämyksen; retkestään hän kertoo teoksessaan Kaunotaiteellinen eräretkeilyopas (2004). Oma kokemukseni Heliön tarkastelemasta sivukivivuoresta palasi mieleeni käydessäni paria päivää myöhemmin Pieni taivas -nimisessä nuorten biennaalissa Helsingin taidehallissa ( ). Kontrapunktin, Jani Ruscican musiikillisen videotriptyykin keskuksessa oli Vuosaaren kivimurskaamolta kuvattu osuus, jossa muutaman nuoren joukko astelee klassisen musiikin tahdissa hidasta surumarssia kivimurskeen keskellä. Vasemmalla sivulla oli metsäkuva koskemattomasta luonnosta sahansoittajineen, oikealla urbaani näkymä katusoittajasta rummuttamassa patoja, kattiloita ja peltipurkkeja. Välitilaksi joskin tällä kertaa korostuneimmaksi asettui tuo epämaisema, joka ei ollut enää luontoa itseään eikä ihmisen luomaa vielä. 17

20 u n i v e r s teksti Kalle Ojatalo kuva Varpu Heiskanen Suomalaiset sotilaat trauman ja psykiatrian puristuksessa Lääkärit pitivät sodan henkisiä haavoja yksilön heikkouden ja hulluuden ilmentyminä sodan aikana ja sen jälkeen. Miehet haluttiin sairaaloista pikaisesti takaisin sotaan tai työelämään. Filosofian maisteri Ville Kivimäki tutkii osana väitöskirjatyötään suhtautumista trauman sodassa saaneisiin sotilaisiin Suomessa toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Kansakunnan tilasta huolehtiminen korostui tuolloin lääkäri-potilassuhteissa. Lääkärit liittivät sota-aikana kansanterveyden ja degeneraatio-opit toisiinsa. Käsitteellä tarkoitettiin kansan henkistä ja fyysistä rappeutumista heikomman aineksen lisääntyessä. Kansakunta nähtiin yhtenä ruumiina, sen tuli olla terve ja elinvoimainen selviytyäkseen olemassaolon taistelusta. Yksilöä tarkasteltiin kokonaisuuden osana. Tämän kaltainen kansanterveysajattelu oli yleiseurooppalainen, mutta Saksassa se sai sodan aikana vahvimman jalansijan. Kyseessä oli ajan hengen ja ihmiskuvan ilmentymä, ei niinkään lääkäreiden tietoinen pahansuopuus, Kivimäki toteaa. Äärimmäisenä esimerkkinä aikakauden saksalaisperäisestä psykiatrisesta keskustelusta on Kivimäen mukaan vielä vuonna 1945 Sotilaslääketieteellisessä Aikakauslehdessä ilmestynyt sotilaslääkäri ja psykiatri Y. K. Suomisen artikkeli. Siinä Suominen arvioi, että puoli miljoonaa suomalaista muodostaa kansakunnalle vahingollisen kasvaimen. Tästä syystä Suominen pohti heidän eliminoimistaan lääketieteellisenä toimenpiteenä. Yleisradion tutkivan journalismin ohjelma MOT arvioi 14. syyskuuta vuonna 1998, että suomalaislääkäreiden joukossa suunniteltiin myös valtiojohdon surmaamista ja natsivallankaappausta. Sotatrauma yksilön vika Kivimäen mukaan yksittäinen ihminen oli Suomessa sotavuosina toisarvoinen lääkäreiden huolehtiessa taisteluvalmiudesta. Sotakokemusten ja mielen järkkymisen syy-seuraussuhteita ei haluttu tunnustaa. Mielen järkkyminen käsitettiin lääkäreiden keskuudessa yleisesti heikon tai sairaan luonteen aiheuttamaksi. Normaalin miehen piti kestää sodan aiheuttamat järkytykset. Lääkärit pyrkivät sodan aikana reippaalla ja kannustavalla suhtautumisella uskottelemaan potilaille, että mitään traumaa ei olekaan, koska sotilaat haluttiin nopeasti takaisin rintamalle. Naissairaanhoitajien tehtävänä oli saada potilaat näkemään itsenäisyyden, vapauden ja sivistyksen häviämisen vaara. Psyykkisesti vammautuneiden potilaiden miehisyyteen haluttiin vedota ja saattaa heidät häpeämään omaa heikkouttaan. Taistelutahdon uskottiin näin palaavan. Lääkärit eivät toimineet niinkään ylhäältä annettujen ohjeiden ja oman etiikan välisessä ristiriidassa, vaan omaksumiensa lääketieteellisten ja ideologisten periaatteiden vuorovaikutuksessa. Joissakin tapauksissa lääkäreiden eettiset velvoitteet auttaa kärsiviä potilaita aiheutti ristiriidan lääkärinetiikan ja isänmaallisen velvollisuudentunnon välille. Kivimäen mukaan kompromissina voi pitää sitä, että psykiatrit vaativat psyykkisesti vammautuneiden sotilaiden lähettämistä hoitoon. Tätä perusteltiin sotilaiden taistelukelvottomuudella. Psykiatriset hoitomenetelmät olivat rankkoja muun muassa sähkö-, insuliini- ja cardiazolishokkeineen. Myös näillä hoidoilla tähdättiin ensisijaisesti potilaiden palveluskelpoiseksi palaamiseen, ei heidän parantumiseen. Sodan jälkeenkin lääkäreiden suhtautuminen jatkui samankaltaisena. Hoitojen ja korvausten antamiseen suurelle trauman kärsineiden joukolle suhtauduttiin kielteisesti, koska vian katsottiin olevan traumaatikoissa itsessään. Miehet itkivät sotaansa yksin öisin, koska heille ei annettu mahdollisuutta puhua kokemuksistaan. Ongelmista puhuminen olisi antanut psykiatreille aiheen leimata veteraanit vähämielisiksi tai mielisairaiksi. Traumat sekä niiden seuraukset suljettiin perheisiin, ja kova työ toimi terapia- 18

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen ja tilastoinnin haasteet. Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.

Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen ja tilastoinnin haasteet. Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12. Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen ja tilastoinnin haasteet Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.2009 Itä-Suomen yliopisto - tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Kolmen kampuksen yliopisto Yliopisto toimii kolmella kampuksella: Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Yhtenäinen toimintamalli Kampusten profiloituminen

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Biologia (ruotsinkielinen valinta) to 21.5.2015 klo 9.00-13.00, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Turku Biologia (suomenkielinen valinta)

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot i yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Päämäärä: Itä Suomen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Akvaattiset tieteet 26.5.2016 klo 9.00-13.00, Jyväskylä, Oulu, Turku Yhteinen valintakoe biologian ja ympäristötieteiden sekä Jyväskylän,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnon digitalisaatio. ylioppilastutkinto.fi

Ylioppilastutkinnon digitalisaatio. ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinnon digitalisaatio ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Onko ylioppilastutkinto menneisyyden jäänne, jonka voisi lopettaa? vai Voisiko siitä virittää entistä toimivamman instrumentin sekä opiskelija,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti Kysely pyrki selvittämään, miten humanistit ja toisaalta muut näkevät humanistisen tieteen ja humanistit osana yliopistoyhteisöä,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kokemuksia kahden (kolmen) kampuksen mallista

Kokemuksia kahden (kolmen) kampuksen mallista Kokemuksia kahden (kolmen) kampuksen mallista Harri Siiskonen Varadekaani Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto harri.siiskonen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto Joensuun ja

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa (Hakukohteet, joihin sisältyy aikaisempien opintojen/avoimen väylän jono) FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Koulutuksen Aloituspaikat Englannin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 työpaja Helsingissä 4.2.2014 Piirros: Linda Saukko-Rauta Niin opiskelijat kuin työnantajatkin tuntuvat olevan epätietoisia siitä, mitä opiskelijoista oikeasti valmistuu

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot