SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS"

Transkriptio

1 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on riippumaton, taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys. SFS Huolehtii siitä, että Suomeen luodaan standardikokoelma, joka vastaa maan tarpeita ja sisältää kansainvälisten ja eurooppalaisten sopimusten edellyttämät kansalliset standardit. Ohjaa ja koordinoi kansallista standardisoimistyötä ja vahvistaa kansalliset SFS-standardit. Hoitaa tiettyjen alojen standardisointia toimialayhteisönä. Edustaa Suomea alansa kansainvälisissä ja eurooppalaisissa järjestöissä tavoitteena Suomen etujen edistäminen. Toimii yhdyselimenä alansa ulkomaisiin standardisoimisjärjestöihin Toimittaa standardien tarvitsijoille kansallisia ja kansainvälisiä standardeja ja niihin liittyviä viranomaismääräyksiä ja muita julkaisuja. Tiedottaa standardisoinnista ja ylläpitää standardisointia koskevia ja standardisointiin liittyviä tietojärjestelmiä. Hoitaa WTO-tiedotuskeskusta standardien osalta. VUOSIKERTOMUS 2014

2 AVAINLUKUJA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JULKAISUJEN MYYNTITULOT MILJ. EUROA Standardeja vahvistettiin 16 % vähemmän kuin v Pienestä vahvistusmäärästä ja vuoden aikana läpiviedystä vanhentuneiden kansallisten standardien kumoamisprojektista johtuen voimassa olevien SFS-standardien kokonaismäärä laski hieman. Julkaisujen myyntituotot jäivät jälkeen sekä edellisvuodesta että budjetoidusta - yhtenä osatekijänä edellä mainittu alhainen vahvistusmäärä. 1 0 Omarahoitus 14 % Valtionrahoitus 17 % SESKO 10 % RTT 4 % YTL 13 % Muut 10 % MUUT 13 % SFS 18 % Myyntitulot 59 % METSTA 42 % TOIMINNAN RAHOITUS 2014 VUOSITTAIN VAHVISTETTUJEN SFS-STANDARDIEN MÄÄRÄ JULKAISTUJEN STANDARDIEN SIVUMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN ALOITTAIN VOIMASSA OLEVIEN SFS-STANDARDIEN MÄÄRÄ Hanke sähköalan standardien myynnin siirtymisestä SFS:n hoidettavaksi pääsi vauhtiin syksyn aikana, kun sekä SESKOn (sähköalan EN-standardit) että IEC:n kanssa solmittiin tätä koskevat sopimukset. Työ myynti- ja tietojärjestelmien mukauttamiseksi ja sähköalan julkaisujen tekemiseksi sekä myynnin ja markkinoinnin vaatimat toimet käynnistettiin välittömästi. Tavoitteena on, että kaikkia sähköalan julkaisuja voidaan tarjota asiakkaille vuoden 2015 loppuun mennessä. Verkkokaupan ja Online-palvelun uudistamisen määrittelytyö saatiin valmiiksi loppuvuonna 2013 ja projekti käynnistyi toimittajan valinnalla maaliskuussa. Uudet palvelut otetaan käyttöön kesän ja syksyn 2015 aikana. Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin, edelleen rajoittamalla hakijoiden joukko SFS:n toimialayhteisöihin. Yhdeksälle uudelle hankkeelle myönnettiin projektirahoitusta painotuksena aikaisempien vuosien tapaan ajankohtaisille aloille suunnatut seminaarit sekä standardien käyttöä oppilaitoksissa edistävät hankkeet. XML (Extended Markup Language) -julkaisuteknologian käyttöönotto standardisointiyhteisöissä eteni vaihtelevalla vauhdilla. ISO tuottaa kaikki uudet standardit XML-muodossa ja on konvertoinut koko standardikantansa XML-muotoon. CEN tuottaa uudet standardit XML-muodossa, mutta ei ole edennyt olemassa olevan kannan konvertoinnissa, mikä hankaloittaa XML-hankkeiden eteenpäinvientiä. SFS on kehittänyt ja alkuvuodesta 2015 ottanut käyttöön XML-pohjaisen prosessin suomeksi julkaistujen standardien tuotannossa. ISO käynnisti vuoden aikana viisi komiteaa uusille standardisointialueille. Kansainvälisellä tasolla standardisointityö alkoi mm. turvallisuuden, brändin arvioinnin ja eläinten ruokintalaitteiden aloilla. SFS:n toiminta ISOn kansallisena jäsenjärjestönä sai tunnustusta, kun SFS valittiin kolmivuotiskaudeksi ISOn teknisen valiokunnan (TMB) jäseneksi. CENin hallintomallin muutos v vei myös SFS:ltä mahdollisuuden osallistua hallitustyöskentelyyn. Tämä korjaantui, kun SFS syksyn yleiskokouksessa valittiin CENin hallituksen jäseneksi vv CENin jäsenjärjestöjen toimintaa ohjaavan kriteeristön käyttöönotto eteni vertaisarviointivaiheeseen. CENin nimittämä arvioija kävi kriteeristön läpi SFS:n ja kolmen toimialayhteisön kanssa saamastamme palautteesta käy ilmi, että järjestelmämme on pääosin hyvin toimiva. Raportti sisälsi kolme poikkeamaa ja joitakin kehitysehdotuksia poikkeamat korjataan vuoden 2015 aikana ja osa kehitysehdotuksista otetaan harkintaan. EU:n rakennustuoteasetuksessa viitattujen harmonisoitujen tuotestandardien sitovuuden herättämä keskustelu standardien saatavuudesta jatkui. Eduskunnan oikeusasiamiehen esittämä kysymys standardien kielestä ja saatavuudesta on edennyt Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan komission väliseksi jatkoselvittelyksi eikä tätä kirjoitettaessa vielä ole tietoa mahdollisista jatkotoimista. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä valtionavustus standardisointiin laski edellisvuoteen verrattuna 11 %. Syksyn tavoitekeskustelussa sovittiin, että rahoituksen pienennyttyä siirretään WTO/TBTsopimuksen velvoitteet teknisten määräysten osalta pois SFS:n vastuulta Taloudellisesti vuosi 2014 oli kokonaisuutena tarkastellen hyvä. Toiminnan alijäämä oli edellisvuotta suurempi mutta budjetoitua pienempi. Budjetoitua pienempään alijäämään päästiin myyntitulojen pienenemisestä huolimatta toiminnan kulujen toteutuessa alle budjetoidun. Sijoitusomaisuuden tuotto oli hyvä ja riitti sekä kattamaan toiminnan alijäämän että asetetun tavoitteen mukaisesti säilyttämään omaisuuden reaaliarvon HENKILÖSTÖ Pekka Järvinen

3 SISÄLLYS: TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 2 STANDARDISOINTI... 4 STANDARDISOINTITYÖ... 6 JULKAISUT JA PALVELUT... 8 TIEDOTUS... 9 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA TASE TILINTARKASTUSKERTOMUS ORGANISAATIO JA HALLINTO TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ LIITON JÄSENET, TOIMIALAYHTEISÖT JA LAUTAKUNNAT STANDARTTISOIMINEN ON NYKYAJAN TUNNUSSANA. KUVIA VUOSIEN VARRELTA SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 3

4 STANDARDISOINTI STANDARDISOINNIN HYÖDYT Standardisointi hyödyttää yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja kuluttajia. Standardisoinnin myönteiset vaikutukset ovat kiistattomia, mutta niiden mittaaminen on vaikeaa. Useat kansainväliset makrotaloudelliset tutkimukset ovat päätyneet merkittäviin kansantaloudellisiin hyötyihin. Julkisen sektorin intressissä ovat kansallista hyvinvointia lisäävät toimet, kuten kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen, terveyttä, turvallisuutta ja ympäristön tilaa edistävät toimenpiteet sekä mahdollisuus hyödyntää standardisointia sääntelyn keventämiseen, tavoitteena mm. eurooppalaiseen lainsäädäntöön liittyvä teknisten vaatimusten yhdenmukaistaminen. Elinkeinoelämälle tärkeää on liiketoiminnan menestyksen turvaaminen myös globaaleilla markkinoilla, missä kansainvälisillä standardeilla on merkittävä rooli ja keskeinen asema teknisen kaupan yhteisenä kielenä. Yksilötasolla standardisointi osaltaan parantaa mm. tuotteiden ja palveluiden laatua, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta. SEURANTA JA STANDARDISOINTIIN VAIKUTTAMINEN Standardisoinnin seurantaan on olemassa monia eri tapoja. Usein standardien sisältöön halutaan vaikuttaa tai uusista standardeista tarvitaan ennakkotietoa jo valmistelun aikana, jolloin kannattaa osallistua kansainvälisiin, eurooppalaisiin tai kansallisiin standardisointiryhmiin. Työssä mukana olleet ja sitä seuranneet yritykset ja muut organisaatiot ovat ajallisesti etulyöntiasemassa niihin nähden, jotka odottavat valmiita standardeja ennen kuin reagoivat muuttuviin vaatimuksiin. Standardisointikokoukset toimivat myös hyödyllisinä tietolähteinä, kun alan koti- ja ulkomaiset asiantuntijat tapaavat toisiaan. Vuonna 2014 avattu Lausuntopyyntöpalvelu (lausunto.sfs.fi) helpottaa sekä tiedonsaantia lausunnolla olevista standardiehdotuksista että lausuntojen antamista. ESIMERKKEJÄ UUSISTA STANDARDEISTA Elintarviketiedon siirron helpottamiseksi ja tiedon hyödynnettävyyden parantamiseksi on julkaistu standardi SFS-EN elintarviketiedon rakenteesta ja tiedonsiirtomuodosta. Standardin avulla kaikki elintarvikeketjussa mukana olevat puhuvat samaa kieltä. Se määrittelee vaatimukset elintarviketietojoukkojen rakenteelle ja merkitykselle sekä elintarviketiedon siirtämiselle eri sovellusten välillä. Standardi sisältää XMLmerkintäkieleen perustuvat tietojen koodaussäännöt. Elintarviketietoja tarvitaan esimerkiksi pakkausmerkintöihin, tuotekehitykseen, ruokavaliohoitoon, ravitsemustietoon, kuluttajainformaatioon ja tutkimukseen. Uusi vesijalanjälkistandardi SFS-ISO käsittelee veden käytön vaikutuksia veden laatuun ja määrään. Tuotteen ympäristöarviointiin kehitetty indikaattori on tärkeä Suomen kannalta, koska se kertoo runsaasti vettä käyttävien teollisuusprosessien vaikutuksista, ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Suomessa vettä on runsaasti käytettävissä ja veden laatu on keskimääräisesti parempi kuin monissa muissa maissa. Uusi standardi harmonisoi laskentamenetelmiä. Vesijalanjälki lasketaan koko arvoketjulle, jolloin se on ketjun eri osien yhteenlaskettu vesijalanjälki. Toisin kuin globaaleista vaikutuksista kertova hiilijalanjälki, vesijalanjälki kertoo paikallisista vaikutuksista. Suojavaatteiden yleiset vaatimukset on nyt kirjattu standardiin SFS-EN ISO Se korvaa aiemmin käytetyn standardin SFS-EN 340. Standardi on EU:n henkilönsuojaindirektiiviin liittyvä yhdenmukaistettu standardi. Siinä määritellään suojavaatetuksen ergonomiaa, haitattomuutta, kokomerkintää, vanhenemista, yhteensopivuutta ja merkintää koskevat vaatimukset sekä suojavaatetuksen mukana toimitettavien valmistajan antamien tietojen vaatimukset. Omaisuudenhallintaa käsittelevä SFS-ISO standardisarja auttaa yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita hallinnoimaan omaisuuttaan systemaattisesti ja tehokkaasti. Standardeja oli laatimassa sata asiantuntijaa yli 20 maasta. Mukana on ollut myös suomalaisia asiantuntijoita. Standardeissa on siksi huomioitu myös suomalaiset omaisuudenhallinnan erityispiirteet ja käytännöt. Sarjaan kuuluu kolme standardia. Omaisuudenhallinnan yleiskuvaus, periaatteet ja termit löytyvät standardista SFS-ISO Osa SFS-ISO sisältää vaatimukset, joiden soveltamiseen on ohjeita standardissa SFS-ISO Palo-ovien standardi SFS-EN on valmistunut. Se on EU:n standardisointipyynnön perusteella laadittu rakennustuoteasetukseen liittyvä yhdenmukaistettu standardi. Kun standardi mainitaan EU:n virallisessa lehdessä, ilmoitetaan samalla, mistä lähtien palo-ovet voidaan varustaa CE-merkinnällä sekä myös mistä lähtien CE-merkintä on palo-ovissa pakollinen. CE-merkintä korvaa nykyisin käytössä Suomessa olevan palo-ovien tyyppihyväksynnän. Huoltoasemien teknistä rakennetta koskeva uusittu standardi SFS 3352 sisältää erityyppisten jakeluasemien rakennemallit viimeisimmän parhaan rakentamiskäytännön mukaisesti. Se on tarpeellinen ja perusteellinen ohjeistus kaikille huoltoasemien rakentamisen, perusparantamisen ja valvonnan osapuolille. Standardi määrittää sellaisen hyväksyttävän rakentamistavan, joka täyttää joka suhteessa myös lainsäädännön vaatimukset. Esteettisen kirurgian palveluita koskeva standardi SFS-EN valmistui loppuvuonna. Se sisältää esteettisen kirurgian palveluiden vaatimuksia toiminnan harjoittajille. Standardissa käsitellään mm. etiikkaa, markkinointia, potilaille tarjottavia tietoja, kirurgien pätevyyttä, neuvontaa, tilojen hygieenisyyttä sekä operaation jälkeistä seurantaa. Standardin odotetaan parantavan näiden palvelujen laatua, lisäävän potilaiden tyytyväisyyttä ja turvallisuutta ja vähentävän komplikaatioiden riskiä. Uusitun asuntosprinkleristandardin SFS 5980 mukaisesti toteutetut asuntosprinklerilaitteistot on tarkoitettu henkilöturvallisuuden parantamiseen. Standardia käytettäes- 4 VUOSIKERTOMUS 2014

5 STANDARDISOINTI sä on kuitenkin otettava huomioon, että luvanvaraisissa ja viranomaisvaatimuksiin perustuvissa hankkeissa kyseisen standardin soveltuvuus kohteeseen arvioidaan tapauskohtaisesti ja tarvittaessa hyväksytetään rakennusvalvontaviranomaisella. Standardi soveltuu käytettäväksi kaikenlaisissa asuin- ja majoitustiloissa hoitolaitokset mukaan lukien. Aiempaan versioon verrattuna on selvennetty asuinkäyttöön tarkoitetuissa tiloissa olevien muunlaisten riskien suojaamista. KANSALLINEN STANDARDISOINTIJÄRJESTELMÄ Suomessa on hajautettu järjestelmä, jossa Standardisoimisliitto vastaa standardisoinnista yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. Kukin toimialayhteisö vastaa oman alansa standardisoinnista Suomessa ja osallistumisesta eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen standardisointiin. Toimialayhteisön tehtäviin kuuluvat standardisointialoitteiden käsittely, standardiehdotusten valmistelu, sekä lausuntokierrosten ja äänestysten hoitaminen, erityisesti ottaen huomioon sekä eurooppalaisen standardisointiasetuksen vaatimukset että eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen jäsenten toimintaa koskevien kriteerien vaatimukset. SFS:n vastuulla on laajoja toimialojen rajat ylittäviä standardisointialueita, esimerkiksi laatu- ja ympäristöjärjestelmien standardisointi. Pääosa SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. Toimialayhteisöt päättävät oman toimialansa standardien mahdollisesta kääntämisestä suomen kielelle. SFS:n ja toimialayhteisöjen tavoitteena on kääntää elinkeinoelämän ja viranomaisten tarvitsemat standardit suomen kielelle. Standardisoimisliiton tehtäviin kuuluu standardien vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tietojen ylläpito voimassa olevista standardeista. Kansallista standardisointiprosessia hallinnoidaan FINSTA-tietojärjestelmän avulla (SFS, CEN, CENELEC ja ISO). Vuoden 2014 aikana valmisteltiin sähköalan IECstandardien lisäämistä FINSTA-järjestelmään solmimalla tätä koskeva sopimus sekä SESKOn että IEC:n kanssa. Vuoden 2014 standardisoinnin FORUM-vuositapahtuman teemana oli Näkökulmia tulevaisuuden standardeihin. Tilaisuuden järjestäjinä olivat kaikki toimialayhteisöt yhdessä SFS:n kanssa. Ohjelman painopisteinä olivat EU-komission tulevat standardisointipyynnöt, standardisointiohjelma 2015, Horisontti 2020-ohjelma, biotalous sekä käynnistyvä palvelujen standardisointi. FORUM tapahtumaan Finlandiatalolla osallistui 225 henkilöä. OPPILAITOSYHTEISTYÖ - SFSEDU Vuoden 2014 aikana jatkettiin yhteistyötä teknisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa standardisointia ja standardeja koskevan opetuksen edistämiseksi. Oppilaitossivustolle (www.sfsedu.fi) tuotettiin uutta opetusmateriaalia opettajien ja opiskelijoiden käyttöön. Lisäksi aloitettiin SFS-kurssikirjojen painaminen koulutuskäyttöön. STANDARDIEN VAHVISTAMINEN JA JULKAISU Vuonna 2014 vahvistettiin SFS-standardia (1 793 vuonna 2013). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä oli ( vuonna 2013). Vuoden lopussa oli voimassa SFS-standardia ( vuonna 2013). Vuoden 2014 aikana julkaistiin 33 SFS-käsikirjaa (36 vuonna 2013). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä toimialayhteisöittäin vuonna MUUT 18 % RTT 8 % SESKO 8 % METSTA 38 % SFS 12 % YTL 16 % Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä toimialayhteisöittäin vuonna MUUT 13 % RTT 4 % METSTA 42 % SESKO 10 % YTL 13 % SFS 18 % SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 5

6 STANDARDISOINTITYÖ TOIMIALAYHTEISÖJEN STANDARDISOINTITYÖ Kemesta ry vastaa metsäteollisuuden ja kemian eri alojen standardisoinnista. Vuoden 2014 alussa Kemesta ry vastuulle siirtyi myös kumiteollisuuden standardisointitoiminta. Kemesta ry:llä on vastuullaan 23 CENin ja 20 ISO:n teknistä komiteaa sekä 31 ISO:n alakomiteaa, joita hoitaa 15 aktiivista kansallista standardisointikomiteaa (www.kemesta.fi). Uudet standardisointikomiteat perustettiin puu ja puupohjaisten tuotteiden alkuperän, biomassan kestävyyskriteerien (yhteisvastuu Öljy- ja biopolttoainealan kanssa), bioteknologian sekä kumin alueille. Kemesta ry:n vastuulla olevat tekniset komiteat ovat julkaisseet yhteensä standardia, joista 248 standardia vuonna 2014 sekä n. 300 käännettyä SFS standardia ja 9 käsikirjaa. Standardisointialueista aktiivisimpia ovat olleet kumi-, muovi- ja maalialat. Uudet julkaistut ja käännetyt kiinteiden biopolttoaineiden laatuluokitusstandardit (SFS-EN ISO sarja) helpottavat tuotteiden liikkuvuutta kansallisessa ja kansainvälisessä kaupassa. Kemesta ry:llä on näiden standardien valmisteluun laatiman CENin ja ISO:n työryhmän puheenjohtajuus ja sihteeriys. Liikennevirasto vastaa tie-, silta-, pohjarakennusalan sekä muun infrarakentamisen standardisoinnista sisältäen yhdeksän CENin teknistä komiteaa ja kaksi ISOn komitean. CE-merkinnän mahdollistavia yhdenmukaistettuja standardeja on valmiina noin 50. Testi- ja muita viitestandardeja on yli 300. Kantavien rakenteiden suunnittelun osalta Liikennevirasto vastaa standardista Eurokoodi 7 (Geotekninen suunnittelu) ja siltojen suunnittelussa käytettävistä horisontaalistandardeista ja niiden kansallisista liitteistä. Eurokoodien uudistaminen on ollut käynnissä viime vuonna. Liikennevirastolla on kolme standardisoinnin seurantaryhmää: geotekniikka, tien materiaalit ja tien laitteet. Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry on kahdeksanhenkinen yleishyödyllinen standardisointiin keskittynyt yhdistys. METSTA vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, talotekniikan sekä energianhallinnan eurooppalaisesta ja kansainvälisestä sekä kansallisesta standardisoinnista. Vuoden 2014 lopussa vastuualueeseen kuuluvia eurooppalaisia standardeja oli voimassa yli kappaletta, joista yli 60 % liittyy eurooppalaiseen lainsäädäntöön eli direktiiveihin ja asetuksiin. Eurooppalaisen lainsäädännön laajimpia kokonaisuuksia METS- TAlla ovat kone-, painelaite-, rakennustuote- ja ATEX-direktiiveihin liittyvät standardisointiohjelmat. Kansainvälisessä standardisoinnissa laajimpia alueita ovat metallisiin materiaaleihin ja hitsaukseen liittyvä standardisointi. Vuonna 2014 METSTAn standardeista kysytyimpiä olivat teräsrakenteiden CE-merkintään (SFS-EN 1090), tulitöiden paloturvallisuuteen (SFS 5900), hitsauksen laadunhallintaan ja tarkastukseen (SFS-Käsikirja 66 ja SFS-EN 9606) liittyvät standardit sekä oppilaitosten kanssa yhteistyössä laaditut standardikoosteet. Luonnonvarakeskus Luke Mittaus ja standardisointi (Vakola) vastaa traktorien sekä maatalous- ja metsäkoneiden standardisoinnista. Myös elintarvikekuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen standardisointi on Vakolan hoidettavana. Vakolalla oli vastuullaan yksi CENin työryhmän sihteeristö ja yksi ISOn alakomitean sihteeristö, jotka molemmat vastaavat metsäkoneiden standardisoinnista. CENissä on valmisteltu mm. puunpilkkomakoneiden ja polttopuuhakkureiden standardeja. ISOssa on keskitytty suurten itsekulkevien metsäkoneiden, mm. metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden standardisointiin. Metsäkoneiden standardisointi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, koska metsäkoneiden kysyntä tulee kasvamaan mm. kasvavan bioraaka-aineen ja biopolttoaineen kysynnän takia. Uusiutuvalla energialla halutaan korvata yhä suurempi osa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Muoviteollisuus ry vastaa muovituoteteollisuuden standardisoinnista. Muoviteollisuus ry on muovituotteita valmistavien yritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö, joka on yrityksien ja eri sidosryhmien kanssa aktiivisesti mukana kansallisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardisointityössä. Vuonna 2014 Muoviteollisuus ry:n standardisointitoiminta keskittyi muoviputkien, lujitemuovi- ja kestomuovisäiliöiden, lattiapinnoitteiden ja kaukolämpöputkien standardisointiin. Muoviteollisuus ry vastaa kahdesta ISO:n teknisestä komiteasta ja kuudesta CENin teknisestä komiteasta, joista yhdessä Muoviteollisuus hoitaa myös komitean sihteeristön. Rakennustuoteteollisuus RTT ry koordinoi rakennussektorin standardisointia osallistumalla CENin rakennussektorin toimintaan ja ylläpitämällä rakennussektorin standardisoinnin seurantaryhmää (RASEK). RTT:n tavoitteena on vaikuttaa suomalaisen rakennusteollisuuden näkökulmasta rakennustuotteiden EU:n sisämarkkinoiden luomiseen ja siihen liittyvään standardisointiin. RTT:llä on vastuullaan 31 CENin teknistä komiteaa, 5 eurokoodialakomiteaa ja 13 ISOn teknistä komiteaa. Näiden standardisointiasioita käsitellään RTT:n 34 seurantaryhmässä. Keskeisenä tehtävänä ovat olleet rakennustuotteiden harmonisoitujen tuotestandardien jatkokehittäminen ja rakennusalan yritysten avustaminen niiden ottaessa käyttöön rakennustuoteasetuksen mukaisia uusia pelisääntöjä (kuten suoritustasoilmoitukset). Asetus astui valmistajia koskien voimaan Tällöin CE-merkinnästä tuli pakollinen noin 80 prosentille rakennustuotteista eli harmonisoitujen tuotestandardien soveltamisalaan kuuluville rakennustuotteille, kun ne saatetaan markkinoille. RTT pitää yllä kaiken olennaisen tiedon rakennuskohteiden rakenteellisen mitoituksen eurokoodeista sisältävää Eurokoodi Helpdesk -sivustoa sekä ajantasaista tietoa rakennustuotteiden CE-merkinnästä, harmonisoiduista tuotestandardeista ja niiden CE-merkinnän siirtymäajoista sisältävää hen Helpdesk -sivustoa. SESKO ry on itsenäinen sähköteknisen standardisoinnin organisaatio Suomessa sekä edustaa Suomea eurooppalaisessa (CENELEC) ja maailmanlaajuisessa (IEC) standardisointijärjestössä. Suomalaiset osallistuivat myös 2014 erittäin aktiivisesti kansainväliseen standardisointiin. Suomi oli P-jäsenenä 128:ssa ja O-jäsenenä 42 IEC-komiteassa. SESKOn vastuualueella oli 18 IECkomitean ja työryhmän sihteeristöä sekä 7 puheenjohtajuutta. SFS vahvisti 425 sähköteknisen alan standardia. Suomeksi julkaistiin 23 standardia. Käsikirjoja julkaistiin kuluneena vuonna yksi, joka käsitteli automaatioalan ohjelmointia ja do- 6 VUOSIKERTOMUS 2014

7 STANDARDISOINTITYÖ kumentointia. Standardeja julkaistiin mm. seuraavilta alueilta; paloilmoitus- ja ilmatelekaapelit, mittauslaitteistot, energiakaapelit, turvavalaistus, johtokanavat, tietoliikenteen yleiskaapelointi, ilmajohdot, kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmät sekä rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmät, valvonta- ja hälytyskeskukset, ympäristöolosuhdetestaus, kotitalouden sähkölaitteiden turvallisuus, pienjännitekeskukset, sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ympäristöasiat, turvavalaistuksen kameravalvontajärjestelmät ja sähköteknisen fysiikan sanasto. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa ympäristöalan tutkimusmenetelmien standardisoinnista Suomessa. Standardeja valmistellaan CENin ja ISOn seitsemässä ympäristökomiteassa veden ja maan laadun analytiikan tarpeisiin sekä lietteen luokitteluun, uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, käsittelyyn ja hydrometrisiin mittauksiin. Valmistuneita standardeja oli 47 ja valmisteluprosessissa oli 87 ehdotusta, joiden kansalliseen valmisteluun osallistuivat SYKEn asettamat viisi standardisoinnin seurantaryhmää. Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry vastaa tekstiili-, vaatetus-, jalkine- ja nahka-alojen standardisoinnista mukaan lukien suojavaatteet ja jalkojen suojaimet. TEVASTAn toimialalla on voimassa lähes 900 SFS-standardia, joista suuri osa on eri ominaisuuksien kansainvälisiä testausmenetelmiä, jotka ovat globaalissa liiketoiminnassa elinehto. Lainsäädäntöä tukevien standardien osuus on toimialalla merkittävä, sillä suojavaatteiden ja jalkojen suojainten standardit toteuttavat uuden lähestymistavan direktiiviä henkilönsuojaimista käytäntöön. Näistä yksi tärkeimmistä, SFS-EN 340 korvautui vuonna 2014 valmistuneella kansainvälisellä standardilla SFS-EN ISO Suojavaatetus. Yleiset vaatimukset. Sitä tarvitaan täydentämään tuotestandardeissa olevia erityisvaatimuksia, kuten palopukujen standardia SFS-EN 469, joka uusittiin myös kertomusvuonna. Toimialan tunnetuimmat standardit liittyvät tekstiilien hoito-ohjeisiin. Vuonna 2014 valmistui uusittu SFS-opas 3, joka opastaa valitsemaan eri materiaaleille sopivat hoito-ohjesymbolit. Yhteensä toimialalta valmistui 33 standardia. Viestintävirasto vastaa ja edustaa Suomea telealan eurooppalaisessa standardisointijärjestössä ETSIssä ja maailmanlaajuisessa ITUssa. Standardisointiin liittyvät kansalliset kannat valmisteltiin Viestintäviraston ITU-T/ETSIvastinryhmässä. Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) järjesti yleiskokouksen Etelä-Korean Busanissa ja kokoukseen osallistui kolmen viikon aikana ennätysmäärä osallistujaa 171:stä ITUn jäsenvaltiosta. Viestintävirasto osallistui konferenssiin ja vastasi pitkälti sen valmistelutyöstä. Kansallisia kannanottoja ITUn asioihin on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön valmisteluryhmissä sekä Viestintäviraston teknisessä WRC-valmisteluryhmässä. Ministeriö perusti syksyllä yleiskokouksen valmistelutyöryhmän, jonka työhön Viestintävirasto osallistui. Yleinen Teollisuusliitto vastaa ajoneuvojen, terveydenhuollon ja laboratorioalan laitteiden ja tarvikkeiden, logistiikan, urheilu- ja vapaa-ajan välineiden, ruokailuastioiden ja -välineiden ja rakennuslasien standardisoinnista sekä em. aloihin liittyvien palvelujen standardisoinnista. YTL:llä on vastuullaan 51 CENin ja 27 ISOn teknistä komiteaa. YTL:n toimialoilta vahvistettiin 157 SFS-standardia. Merkittävimpiä näistä ovat loppuvuonna ilmestyneet ambulanssistandardin muutos sekä esteettisen kirurgian palveluita koskeva standardi. Lukumääräisesti eniten julkaisuja tuli kiskoliikenteestä, telematiikasta, terveydenhuoltoalalta ja urheilu- ja vapaa-ajan alueelta. Suomenkielisiä standardeja toimitettiin julkaistavaksi 45 kpl. Suomennetut standardit käsittelivät mm. ratatöiden hyväksyntää, kiskoajoneuvojen palotorjuntaa, kiskojen leimu- ja termiittihitsausta, uima-allasvarusteita sekä vammaisten apuvälineitä. Öljy- ja biopolttoaineala ry vastaa öljytuotteiden, öljyteknologian, öljyn ja kaasun käyttölaitteiden, nestekaasusäiliöiden ja pullojen, maakaasuputkistojen, öljy- ja kemikaalisäiliöiden ja niiden varusteiden, vaihtoehtoisten energialähteiden, bitumituotteiden, jakeluasemalaitteiden ja biomassojen kestävyyskriteerien standardisoinnista. Biomassojen kestävyyskriteereiden standardisointia hoidetaan yhdessä Kemesta ry:n kanssa. Öljy- ja biopolttoainealan vastuulla on 28 CENin teknistä komiteaa ja 10 ISOn teknistä komiteaa. Kansainvälisen toiminnan pääpaino on ollut öljytuotteiden sekä biomassojen kestävyyskriteerien standardisoinnissa. Näiden standardien päivittämisessä ja laadinnassa vaikuttaa taustalla uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä koskeva direktiivi (RED, 2009/30/EY) ja polttoaineiden laatudirektiivi (FQD, 2009/30/EY). Öljytuotealan standardien valmistelu liittyy keskeisesti moottoripolttoaineiden bio-osuuksien nostamiseen ja siihen liittyvien standardien päivittämiseen. Standardien valmistelussa katsotaan polttoaineiden teknistä kehitystä eteenpäin koko kuluvalle vuosikymmenelle. Suomalaisen teollisuuden tavoitteena on olla kansainvälisillä markkinoilla edelläkävijä uusiutuvien polttoaineiden valmistajana, käyttäjänä sekä siihen liittyvän teknologian huippuosaajana. SFS:N STANDARDISOINTITYÖ SFS vastaa horisontaalisesta toimialarajat ylittävien aihealueiden standardisoinnista sekä useiden erityisalojen standardisointityöstä. SFS vastaa 74 CENin teknisestä komiteasta ja 89 ISOn teknisestä komiteasta. Standardisoimisliitolla oli kertomusvuonna kahdeksan standardisointikomiteaa ja 29 seurantaryhmää, joista 11 seurantaryhmää oli tietotekniikan alalta. Liiton komiteat ja seurantaryhmät vastaavat mm. laadunhallintaan, ympäristöasioiden hallintaan, riskienhallintaan, finanssialaan, palotekniikkaan, leluihin ja lastenhoitotarvikkeisiin, pakkauksiin, tietoturvatekniikoihin ja tietohuoltoon liittyvästä standardisoinnista. Kaikki liiton komiteat ja seurantaryhmät on lueteltu vuosikertomuksen lopussa. Vuoden 2014 aikana perustettiin työterveyden ja -turvallisuuden johtamista (SR 219), rakennustelineitä (SR 220) ja tulliedustajien pätevyysvaatimuksia (SR 221) koskevat uudet seurantaryhmät. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 7

8 JULKAISUT JA PALVELUT STANDARDIT Standardisoimisliitto myy kansallisia ja eurooppalaisia SFSstandardeja sekä maailmanlaajuisia ISO-standardeja. SFS myy myös standardiehdotuksia, teknisiä raportteja ja teknisiä spesifikaatioita. Lisäksi Standardisoimisliitto välittää asiakkailleen ulkomaisia julkaisuja. Vuonna 2014 SESKO ry ja Standardisoimisliitto allekirjoittivat sopimuksen, jonka myötä Standardisoimisliitto alkaa myydä kaikkia eurooppalaisia sähköalan julkaisuja. Lisäksi IEC (International Electrotechnical Commission) ja Standardisoimisliitto allekirjoittivat jälleenmyyntisopimuksen. Online-palvelun uudistamisen jälkeen asiakkaat voivat hankkia kaikki eurooppalaiset CENissä ja CENELECissä (European Committee for Electrotechnical Standardization) valmistellut sekä ISOssa ja IEC:ssä valmistellut julkaisut SFS:stä. Uusia julkaisuja markkinoidaan pääasiassa suoramarkkinointina sekä ammattilehdissä ja SFS-tiedotus-lehdessä. Tavoitteena on markkinointiviestinnän siirtäminen entistä kattavammin sähköisiin kanaviin kuten SFS:n verkkosivuille, sähköisiin uutiskirjeisiin ja SFSedu-Facebook-sivuille. Lisäksi hyödynnetään Google-mainontaa. SFS-KÄSIKIRJAT Standardisoimisliitto julkaisee SFS-käsikirjoja, jotka ovat yleensä tietyn aihealueen standardikokoelmia. Mukaan liitetään tarvittaessa muuta materiaalia kuten lainsäädäntöä. Vuonna 2014 julkaistiin 33 uutta tai uudistettua SFS-käsikirjaa. Vuonna 2014 lanseerattiin kurssikirja-konsepti: koulutusorganisaatio voi tietyin ehdoin itse valita standardikokoelman, josta painetaan kurssikohtaisesti kirja. Kertomusvuonna tuotettiin neljä kurssikirjaa. VERKKOKAUPPA JA ONLINE-PALVELU UUDISTETAAN SFS-verkkokaupasta voi ladata omalle koneelle ja tilata SFS- ja ISO-julkaisuja. Yhä useammat asiakkaat käyttävät standardeja SFS Online -palvelussa. Tällöin asiakkaan valitsema standardikokoelma on käytettävissä internetissä, ja SFS vastaa kokoelman päivittämisestä. Verkkokaupan ja Online-palvelun uudistamisprojekti on käynnissä. Tavoitteena on toteuttaa palvelu, joka helpottaa asiakkaan tarpeisiin perustuvan standardikokoelman hallintaa ja käyttöä. Uusi palvelu lanseerataan TIETOPALVELUT Tietopalvelu tarjoaa erilaisia seurantapalveluja: SFS-update seuraa, että asiakkaan käytössä olevat standardit ovat ajan tasalla, Uudet SFS-julkaisut kertoo uusista SFS-julkaisuista, CEN InfoPro seuraa CENin jäsenmaissa tekeillä olevia kansallisia standardeja ja Direktiivipalvelu seuraa, mitä EU-lainsäädännössä tapahtuu. Tietopalvelusta asiakkaat voivat selvittää veloituksetta esimerkiksi standardien voimassaoloon liittyviä asioita. Laajat standardiselvitykset toteutetaan maksullisena palveluna. 8 VUOSIKERTOMUS 2014

9 JULKAISUT JA PALVELUT KIRJASTO Standardisoimisliiton kirjasto on julkinen standardisoinnin erikoiskirjasto. Siellä voi tutustua kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin, eri maiden kansallisiin standardeihin sekä alan kirjallisuuteen ja lehtiin. WTO-TIEDOTUSKESKUS WTO-tiedotuskeskuksen toiminta perustuu Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksiin, jotka koskevat kaupan teknisiä esteitä (TBT-sopimus) sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS-sopimus). Tiedotuskeskus antoi tietoa WTO-sopimuksen perusteella ilmoitetuista suomalaisista ja ulkomaalaisista teknisistä viranomaismääräyksistä sekä standardeista. Lisäksi se tiedotti asiakirjojen valmistelusta SFS-tiedotus-lehdessä. Kertomusvuonna WTO-notifikaatioita lähetettiin lähes ja kyselyjä tuli runsaat 20. Vuoden 2015 alusta lähtien WTO-tiedostuskeskuksen teknisiä viranomaismääräyksiä koskeva osuus siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöön ja SFS:n vastuulle jää TBT-sopimuksen standardeja koskeva osuus. ASIAKASTYYTYVÄISYYS HYVÄLLÄ TASOLLA Standardisoimisliiton asiakastyytyväisyyttä mitattiin loppuvuodesta Kokonaistyytyväisyys oli hyvällä tasolla ja asiakasuskollisuuden osalta tilanne oli erittäin hyvällä tasolla. Tyytyväisyys oli parantunut muun muassa yhteydenpidossa asiakkaisiin, mikä on ollut yksi kehitystoiminnan painospisteitä viime vuosina. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy puhelinhaastatteluna 250 Standardisoimisliiton asiakkaalle. TIEDOTUS Standardisoimisliiton julkaisema asiantuntijalehti SFS-tiedotus ilmestyi vuonna 2014 viisi kertaa. SFS-tiedotuksen levikki oli kappaletta. Lehti käsitteli mm. SFS:n tapahtumia, standardien käyttöä yrityksissä ja SFS:n uutta Lausuntopyyntöpalvelua. Numeron 2/2014 teemana oli teräskokoonpanojen CE-merkintä. SFS-tiedotuksen konsepti päätettiin uusia. Lehden julkaisu perinteisellä konseptilla lopetettiin vuoden 2014 lopussa. Lehden luettelosivujen julkaiseminen siirretään jatkossa painetusta lehdestä SFS:n verkkosivuille. Lehteä kehitetään päättäjille suunnatuksi sidosryhmä- ja asiakaslehdeksi. SFS:n omien verkkosivujen avulla kaikki kiinnostuneet saavat tietoja standardisoinnista sekä SFS:n toiminnasta ja tuotteista. Standardisoinnin sähköisellä yleisuutiskirjeellä SFS News oli vuoden lopussa 871 tilaajaa, IT-standardisoinnin uutiskirjeellä tilaajaa, johtamisen standardien uutiskirjeellä 496 tilaajaa sekä terveydenhuollon ja laboratorioalan standardien uutiskirjeellä 316 tilaajaa. Standardisoinnin tunnettuuden lisäämiseksi lehdille lähetettiin tiedotteita, artikkeleita sekä kuvia ja järjestettiin julkistamistilaisuuksia. Tietopäivillä tehtiin SFS:ää tunnetuksi. Ympäristöasioiden hallintastandardien (ISO 14000) esite päivitettiin. Standardisoinnin vuositapahtuman teema oli Näkökulmia tulevaisuuden standardeihin. SFS:n 90-vuotisjuhlassa Liuskasaaressa 17. kesäkuuta julkistettua SFS:n historiikkia jaettiin laajasti medialle ja sidosryhmille. Helsingin Sanomien tiedesivuilla julkaistiin 18. joulukuuta aukeaman juttu standardeista. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 9

10 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Eurooppalainen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2014 lopussa 33 jäsentä Julkaisuja vuoden 2014 lopussa Vuoden 2014 aikana uusia julkaisuja aktiivista teknistä komiteaa, joissa työryhmää SFS on CENin jäsen CENin jäseniä ovat EU-maiden sekä Kroatian, Turkin, Norjan, Islannin, Makedonian (FYROM) ja Sveitsin standardisoimisjärjestöt. CENin jäsenyys velvoittaa jäsenmaita vahvistamaan eurooppalaiset standardit kansallisiksi standardeiksi, sekä kumoamaan niiden kanssa ristiriitaiset kansalliset standardit. Eurooppalaisen standardisoinnin painopiste on perinteisessä standardisoinnissa, mutta työ laajenee uusille standardisointialueille, mm. palveluihin. Palveluja koskeva ensimmäinen ohjelmointimandaatti annettiin vuoden 2013 aikana, johon CEN antoi vastauksensa vuoden 2014 lopulla. Vuoden 2014 aikana perustettiin viisi uutta teknistä komiteaa. CEN on vahvistanut jäsenjärjestöjään velvoittavan kriteeristön, jonka tavoitteena on varmistaa standardisointitoiminnan hyvä taso ja tuoda esille eri maissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Tähän liittyen SFS:lle ja toimialayhteisöille tehtiin ensimmäinen vertaisarviointi syksyllä SFS:lle ja sen toimialayhteisöille annettiin kolme poikkeamahuomautusta kriteeristön vaatimuksiin verrattaessa. Näitä koskevat korjaavat toimenpiteet tehdään vuoden 2015 aikana. Osana avoimuuden toteuttamista CEN toteutti vuonna 2014 standardiehdotusten lausuntopyyntöpalvelua koskevan projektin, johon myös SFS osallistui. Projektin tuloksena Suomessa keväällä 2014 avattiin Lausuntopyyntöpalvelu (lausunto.sfs.fi). CENin strategiassa korostetaan eurooppalaisen standardisoimisjärjestelmän kehittämistä, liiketoimintalähtöisyyttä, rahoituspohjan turvaamista sekä hyvän yhteistyösuhteen ylläpitämistä Euroopan komissioon ja EFTAan. Tavoitteena on myös uusien innovaatioiden sisällyttäminen standardeihin ja eurooppalaisen T & K -yhteisön kytkeminen tiiviimmin standardien laadintaan. Osana strategian toteuttamista myös standardien valmisteluaikoja pyritään lyhentämään ja vuoden 2014 aikana valmisteltiin useita prosessia koskevia sääntömuutoksia, mm. lausuntovaiheen kesto lyhennettiin 5 kuukaudesta 3 kuukauteen. Myös CENin ja CENELECin yhteistyön tiivistäminen on jatkunut edelleen mm. perustamalla yhteisiä CEN-CENELEC-työryhmiä aikaisempien erillisten työryhmien sijaan. SFS osallistui aktiivisesti CENin hallintoon, sekä on ollut aktiivisesti edustettuna suuressa osassa CENin teknisissä komiteoissa ja niiden työryhmissä yhdessä toimialayhteisöjen kanssa. Suomella on kaksi CENin teknisen komitean sihteeristöä: SFS:n vastuulla on komitean CEN/TC 343 Solid recovered fuels sihteeristö ja Muoviteollisuus ry:n vastuulla on komitean CEN/TC 210 GRP tanks and vessels sihteeristö. Lisäksi toimialayhteisöt vastaavat useiden komiteoiden työryhmien sihteeristöistä. Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2014 lopussa 165 jäsentä Julkaisuja vuoden 2014 lopussa Vuonna 2014 uusia julkaisuja aktiivista teknistä komiteaa, 521 alakomiteaa ja työryhmää SFS on ISOn jäsen ISO on maailmanlaajuinen järjestö, jolla on yli 160 jäsentä yhtä monessa maassa, mikä heijastuu sen toimintaan monin tavoin. ISO edistää jäsentensä toimintaa mm. tarjoamalla standardien laadintaprosessiin työkaluja, ja parantamalla edellytyksiä uusien digitaalisten tuotteiden kehittämiseen. Merkittävä askel ISOssa on ollut koko standardikannan ja tuotantoprosessin muuntaminen XMLpohjaiseksi. XML-formaatti antaa mahdollisuuden julkaista standardeja erityyppisinä lopputuotteina, paitsi paperilla ja pdf-muodossa, myös luettavaksi mobiililaitteilla (epub) ja luo mahdollisuuden kehittää uudenlaisia tuotteita. ISO on julkaissut suosituimmista standardeista ns. redline -versioita, joihin on merkitty uusitun standardin eroavaisuudet standardin edelliseen painoksen nähden. ISO on kiinnittänyt huomiota paitsi standardien teknisen laadun parantamiseen, myös asiakaslähtöisyyteen, asiakastarpeeseen ja eri sidosryhmien parempaan osallistamiseen. Standardisointiprosessia on tehostettu monin tavoin, tavoitteena standardien valmisteluajan merkittävä lyhentäminen. Prosessiin kuuluvia kommentti- ja lausuntoaikoja on lyhennetty ja osittain poistettu tai annettu mahdollisuus ohittaa ne tietyin edellytyksin. Standardien laadintatyössä käytössä olevien tietojärjestelmien kehittäminen on olennaisesti helpottanut komiteoissa työskentelevien asiantuntijoiden käytännön työtä. Kaikki työssä mukana olevat, myös kansallisten komiteoiden jäsenet, voivat hyödyntää ISOn työdokumenttien kansallista jakelua tukevaa NTC-palvelua (National Technical Committee), joka sisältää tiedot myös CENin osalta. Vastaavasti henkilönhallintajärjestelmä (ISOn ja CENin Global Directory) on Suomessa otettu käyttöön lähes täysimittaisesti koko toimialayhteisökentässä. Uusin ominaisuus on kansallisten seurantaryhmien käyttöön kehitetty äänestyssovellus (National eballoting, NEB), joka saadaan käyttöön asteittain vuoden 2015 aikana. Valtaosa ISOn standardisoinnista käsittelee perinteisiä teknisiä aloja. Uusimpia laajoja standardisointialueita ovat johtamisjärjestelmiin, ilmastonmuutokseen, energiateknologiaan ja muut kestävään kehitykseen liittyvät aihealueet. Vuoden 2014 aikana perustettiin viisi teknistä komiteaa, jotka käsittelevät mm. brändin arviointia, turvallisuutta ja eläinten ruokintalaitteita. SFS osallistui ISOn yleiskokouksen, kehitysmaakomitean, kuluttajakomitean ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön. Teknisessä työssä suomalaiset ovat osallistuneet SFS:n ja sen toimialayhteisöjen kautta suureen osaan ISOn teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä (283 komiteaan tai alakomiteaan). Vuonna 2014 SFS valittiin ISOn tekniseen valiokuntaan kaudeksi Suomella on kahden ISOn alakomitean sihteeristövastuut: SFS:llä ISO/TC 46/SC 4 Technical interoperability ja Luonnonvarakeskuksella ISO/TC 23/SC 15 Machinery for Forestry. 10 VUOSIKERTOMUS 2014

11 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ STANDARDISOINNIN MAAILMANKARTTA Keskeiset maailmanlaajuiset standardeja laativat organisaatiot ovat ISO, IEC ja ITU. Suomi on mukana kaikkien näiden organisaatioiden toiminnassa. SFS on ISOn jäsen, SESKO IEC:n jäsen ja Viestintävirasto ITUn jäsen. Maailmanlaajuisia standardeja vahvistetaan SFS-standardeiksi tarpeen mukaan. Alueellisia standardisoimisorganisaatioita Euroopassa ovat CEN, CENELEC ja ETSI. Suomi on edustettuna kaikissa näissä organisaatioissa. SFS on CENin jäsen, SESKO CENELECin jäsen ja Viestintävirasto ETSIn kansallinen vastinorganisaatio. Kaikki näiden organisaatioiden eurooppalaiset standardit vahvistetaan Suomessa sellaisenaan SFS-standardeiksi ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit kumotaan. Suuri osa eurooppalaisista standardeista on yhdenmukaisia maailmanlaajuisten standardien kanssa. Standardisoimisliitto toimii kansallisena standardisoinnin keskusjärjestönä Suomessa. Se on mukana standardien laadinnassa yhdessä toimialayhteisöjensä kanssa. SESKO ry vastaa SFS:n toimialayhteisönä sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoinnista. Viestintävirasto vastaa SFS:n toimialayhteisönä telealan standardisoinnista. SESKO ja Viestintävirasto hoitavat suoraan yhteydet alansa kansainvälisiin järjestöihin. Ne antavat alansa standardit SFS:lle vahvistettavaksi SFS-standardeiksi. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Voimassa olevien SFS-standardien alkuperä EN ISO/IEC, EN ISO SFS SFS-standardien alkuperä on merkittävästi muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana erityisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen standardisoinnin vaikutuksesta. Puhtaasti kansallista standardeista on siirrytty eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardeihin. Puhtaasti kansallisia standardeja laaditaan keskimäärin muutamia kymmeniä vuosittain. Maailmanlaajuinen taso IEC International Electrotechnical Commission ISO International Organization for Standardization ITU International Telecommunication Union Eurooppalainen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization CEN European Committee for Standardization ETSI European Telecommunications Standards Institute Kansallinen taso SESKO Sähkötekninen ala SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS toimialayhteisöineen VIESTINTÄ- VIRASTO Teleala SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 11

12 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS ORGANISAATIO JA HALLINTO Liiton jäsenkunnassa ei tapahtunut muutoksia. Jäsenet kokoontuivat vuoden aikana kahteen sääntömääräiseen liittokokoukseen. Liiton kanssa standardisointityötä hoitavien eri aloja edustavien toimialayhteisöjen määrä pysyi vuoden aikana ennallaan (12 kpl). Hallitus kokoontui vuoden aikana kuudesti. Kokouksissa käytiin erillisteemoina läpi myyntiin ja markkinointiin, julkaisutuotantoon, talouteen, standardien laadintaan sekä henkilöstön kehittämiseen liittyviä asioita. TOIMINTA Vuoden aikana vahvistettiin uutta SFS-standardia, joka on 15,8 % vähemmän kuin vuonna 2013 (1 793 kpl). Standardeja julkaistiin suomeksi käännettynä 265 kpl (257 kpl v. 2013). Sivumäärällä mitattuna tuli koko vuoden käännettynä julkaistujen standardien määräksi sivua, mikä on selvästi yli edellisvuoden ( s. v. 2013). Vuosittain vahvistettujen ja suomeksi julkaistujen standardien määrän kehitys Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin. Kuten edellisenäkin vuonna rahoituksen hakijapiiri rajoitettiin toimialayhteisötehtäviä hoitaviin tahoihin. Vuonna 2014 projektirahoitusta myönnettiin yhdeksälle hankkeelle yhteensä 111 k (103 k v. 2013). Vuosi 2014 oli liiton yhdeksäskymmenes toimintavuosi Suomen Standardisoimislautakunnan perustamisesta v lähtien. Vuotta juhlistettiin julkaisemalla suomalaisen standardisoinnin kehitysvaiheita kuvaava teos Standarttisoiminen on nykyajan tunnussana sekä järjestämällä 90-vuotisjuhlatilaisuus liiton sidosryhmille. Toiminnan rahoitus 2014 MUUT 10 % TALOUS Vuoden 2014 taloudellinen tulos muodostui kokonaisuutena tarkastellen tyydyttäväksi. Toiminnan alijäämä ( k ) oli edellisvuotta suurempi mutta budjetoitua pienempi. Vuoden aikana edelleen vallinneesta epäsuotuisasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta sijoitusomaisuuden tuotto ylitti pitkän aikavälin tuottotavoitteen ja kattoi toiminnan alijäämän. Tilikauden ylijäämäksi muodostui k. Liikevaihto oli k, joka on 7,5 % vähemmän kuin v ja 2,6% alle budjetoidun. Suurimpana syynä budjettialitukseen oli julkaisumyynnin odotettua heikompi kehitys. Toiminnan muut tuotot alenivat 6,9 % (2 110 k vs k v. 2013). Kokonaistuotot olivat k eli 7,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (7 207 k v. 2013). Valtion rahoituksen määrä pieneni edelleen ja oli k (1 500 k v. 2013). Valtion rahoituksen osuus toiminnan kokonaismenoista oli 17,1 % (19,0 % v. 2013) Vahvistettujen standardien määrä laski. Suomeksi käännettyjen standardien määrä sen sijaan kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Voimassa olevien SFS-standardien määrä OMARAHOITUS 14 % VALTION- RAHOITUS 17 % MYYNTITULOT 59 % Valtion rahoitus v kohdistui pääosin kansainväliseen toimintaan, ml. kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen jäsenmaksut, sidosryhmien osallistumiseen kansainväliseen standardisointityöhön ja WTO-tiedotuskeskuksen, standardisoinnin tietojärjestelmien sekä tietotekniikan standardisoinnin ylläpitoon. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyssä tavoitekeskustelussa todettiin SFS ry:n hoitaneen valtion rahoituksella tuetut toimintonsa asianmukaisesti SFS-standardeja oli vuoden lopussa voimassa kpl ( v ) 12 VUOSIKERTOMUS 2014

13 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan kokonaiskulut laskivat 1,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Standardien ja tarvikkeiden hankintamenot laskivat myynnin pienenemisestä ja rakenteesta johtuen 7,6 % k :oon. Henkilöstökulut kasvoivat 2,8 % k :oon. Toiminnan muut kulut laskivat 0,3 %:lla k :oon. Toiminnan muiden kulujen suurimpia eriä olivat kiinteistöyhtiön hoitovastikkeet (830 k, -1,2 %), toimialayhteisöavustukset (450 k, -10,0 %), kansainvälinen toiminta (320 k, +3,6 %), tietohallintokulut (621 k, +43,1 %) sekä konttori- ja hallintokulut (330 k, -18,7 %). Vuoden 2014 toiminnan alijäämä ennen rahoituseriä oli k (680 k v. 2013). Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä k ( k v. 2013). Liiton tilikauden ylijäämäksi rahoituserien jälkeen muodostui k (1 060 k v. 2013). Oman pääoman tuottoprosentiksi muodostui 2,3 % (2,1 % v. 2013). Liiton omavaraisuusaste pysyi hyvänä ja oli 98,1 % (97,7 % v. 2013). HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 51 (49 v ja 51 v. 2012). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli k (2 163 v ja k v. 2012). Liiton kannustepalkkiojärjestelmää kehitettiin hallituksen työryhmän suositusten mukaisesti siten, että järjestelmä nyt muodostuu koko henkilöstölle yhteisistä tavoitteista, osastokohtaisista tavoitteista sekä henkilökohtaisista tavoitteista ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Globalisaatio ja sen vaikutus eri alojen arvoketjuihin, kiihtyvä teknologian kehittyminen sekä jo pitkään jatkunut huono taloudellinen kehitys tuovat muutospaineita myös standardisointiin. Nopeasti etenevä toimintaympäristön sähköistyminen vaatii koko standardisointijärjestelmältä panostuksia tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Muutostarpeiden edellyttämät toimet ennakoidaan ja huomioidaan SFS:n strategiassa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Standardien myyntitulojen osuus suomalaisen standardisointijärjestelmän rahoituksesta on merkittävä ja se on esiin toistuvasti nousevista paineista huolimatta turvattava myös jatkossa. SFS:n taloudellinen asema on perustaltaan vahva ja mahdollistaa myös jatkossa panostamisen standardisointiin ja sen edistämiseen. Takana seisomassa vasemmalta Ari Kiviniitty, Pekka Hurskainen, Ilkka Niemelä, Paavo Tammisto ja puheenjohtaja Timo Leppä. Edessä istumassa vasemmalta Antti Joensuu, Helena Vänskä ja Ari Tiukkanen. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 13

14 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,02 Toiminnan muut tuotot Rahoitus valtiolta , ,00 Standardisointituotot , ,11 Jäsenmaksut , ,00 Muut tuotot , , , ,57 Tuotot yhteensä , ,59 Julkaisujen hankinta Standardit ja tarvikkeet , ,29 Varaston lisäys/vähennys , , , ,12 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,37 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,49 Muut henkilösivukulut , , , ,94 Poistot Poistot Toiminnan muut kulut , ,13 Toiminnan alijäämä , ,60 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Tuotot sijoituksista , ,68 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä , ,96 Muut tuotot 1 602, ,89 Arvonpalautumiset/-alentumiset sijoituksista , ,09 Kulut Toteutuneet tappiot sijoituksista , ,84 Korkokulut , , , ,38 Toiminnan ylijäämä ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja , ,78 Tilikauden ylijäämä , ,78 14 VUOSIKERTOMUS 2014

15 TA SE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,65 Muut saamiset , , , ,65 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Kotimaiset julkaisut 5 544, ,30 Ulkomaiset julkaisut 3 743, , , ,60 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset tytäryrityksiltä , ,04 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,40 Siirtosaamiset , , , ,67 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,15 VASTATTAVAA Oma pääoma Oma pääoma , ,20 Toimintarahasto , ,97 Tilikauden ylijäämä , , , ,95 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat , ,53 Siirtovelat , ,48 Muut lyhytaikaiset velat , , , , , ,15 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Helsingissä 23. päivänä maaliskuuta 2015 Timo Leppä (puheenjohtaja), Antti Joensuu (varapuheenjohtaja), Ilkka Niemelä (jäsen), Helena Vänskä (jäsen), Ari Tiukkanen (jäsen), Pekka Hurskainen (jäsen), Paavo Tammisto (jäsen), Ari Kiviniitty (jäsen), Pekka Järvinen (toimitusjohtaja) Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2015 KPMG Oy Ab KHT-yhteisö Heidi Vierros KHT, Jukka Rajala KHT SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 15

16 TILINTARKASTUSKERTOMUS SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY:N JÄSENILLE Olemme tilintarkastaneet Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilin tarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluuu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 25. maaliskuuta 2015 KPMG OY AB Heidi Vierros KHT Jukka Rajala KHT Vuosikertomuksessa on esitetty lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Virallinen tilinpäätös on saatavissa Standardisoimisliiton toimistosta (Malminkatu 34, Helsinki) 16 VUOSIKERTOMUS 2014

17 ORGANISAATIO JA HALLINTO TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA HALLINTO SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävänä on: luoda puitteet standardisointiin osallistumiseksi tiedottaa standardisoinnista ja standardeista olla vaikutuskanava kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin varmistaa standardien saatavuus käyttäjille markkinoida ja myydä standardeja ja niihin liittyviä tuotteita ja palveluita. SFS:n toiminta-ajatus tämän tehtävän hoitamiseksi on: SFS parantaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla yrityksille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. SFS edistää standardien käyttöä. SFS:n visio on: Suomessa on tehokas ja yhdenmukaisesti toimiva standardisointijärjestelmä. Olennaiset tahot osallistuvat standardisointiin ja hyödyntävät standardeja. Suomi on aktiivinen vaikuttaja eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardisoinnissa. SFS toimii merkittävänä teknisen yhteistyön foorumina omilla vastuualueillaan. SFS:n organisaatio : SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS Liiton hallitukseen kuuluivat Toimitusjohtaja Timo Leppä, Kemianteollisuus ry (puheenjohtaja) Strategiajohtaja Antti Joensuu, työ- ja elinkeinoministeriö (varapuheenjohtaja) Vice President R & D Pekka Hurskainen, UPM-Kymmene Oyj Teknologiajohtaja Ari Kiviniitty, Konecranes Oyj Johtaja Paavo Tammisto, ABB Oy Varatoimitusjohtaja Ari Tiukkanen, Metsä Wood Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljy- ja biopolttoaineala ry Johtaja Ilkka Niemelä, Teknologiateollisuus ry LIITON TOIMISTO Suomalainen standardisointijärjestelmä käsittää kansallisena keskusjärjestönä toimivan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä sen 12 toimialayhteisöä. Keskusjärjestönä liitto luo puitteet ja toimintaedellytykset standardisoinnille Suomessa. Tärkeitä elementtejä tässä ovat kansainväliseen toimintaan osallistuminen, kansallisen järjestelmän ylläpito ja kehittäminen sekä standardisoinnin tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Asiakaspalvelun ja markkinoinnin tehtävänä on varmistaa standardien saatavuus käyttäjille sekä edistää standardien käyttöä. Viestintä ja tiedottaminen ovat tärkeä osa liiton tehtäväkenttää. Ajankohtaisen tiedon jakaminen elinkeinoelämälle ja viranomaisille mahdollistaa, että myös suomalaiset toimijat voivat hyödyntää standardisointia ja hyötyä standardien käytöstä. Liitto toimii myös standardisointityöstä vastaavana toimialayhteisönä useilla horisontaalisilla standardisointialueilla sekä joillakin erikseen päätetyillä alueilla. Tämä ylläpitää liiton omaa standardisointiosaamista sekä osaltaan varmistaa, että kaikki suomalaisille sidosryhmille merkittävät alueet katetaan. Liittokokous Hallitus Toimitusjohtaja Pekka Järvinen HENKILÖSTÖ Edellä kuvattuja toimintoja hoitamassa liiton toimistossa työskenteli vuoden 2014 aikana keskimäärin 51 henkilöä, joista 75 % oli naisia ja 25 % miehiä. Henkilöstön kehittämiseen tähtäävä yhteistyö ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa jatkui. Vuoden aikana järjestettiin kielikoulutusta ja osallistuttiin osastojen tarpeiden mukaisesti erilaisiin kursseihin ja koulutustilaisuuksiin. Standardisointi Tekninen koordinointi, standardisointilautakunta ja standardien laadinta Antti Karppinen, Susanna Vahtila (IT-standardisointi) Hallintopalvelut Tuula Taivi Tietohallinto Petteri Maunu Henkilöstön määrä keskimäärin Julkaisutoimi Susanna Vahtila Tiedotus Jyrki Alanko Markkinointi ja asiakaspalvelu Pirjetta Laine SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 17

18 TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ SFS-STANDARDISOINNIN TEKNISET KOMITEAT TK 102 MITTAYKSIKKÖKOMITEA Toimiala: ISO/TC 12 Puheenjohtaja: asiantuntija Aimo Pusa, Lahti Precision Oy TK 105 LAADUNHALLINTAKOMITEA Toimiala: ISO/TC 69, ISO/TC 176 Puheenjohtaja: Manager, HSE Services Leena Saulo, Neste Oil Oyj TK 106 ASIAKIRJAVIESTINTÄKOMITEA Toimiala: ISO/TC 154 Puheenjohtaja: Taina Karhu, FCG Oy TK 108 PALOTEKNINEN KOMITEA Toimiala: ISO/TC 21, CEN/TC 70, CEN/TC 72, CEN/TC 191, CEN/TC 192 TK 110 LELUT JA LASTENHOITOTARVIKKEET -KOMITEA Toimiala: CEN/TC 52, CEN/TC 252, ISO/TC 181 Puheenjohtaja: tuoteturvallisuusinsinööri Asta Koivisto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TK 111 PAKKAUSKOMITEA Toimiala: CEN/TC 261, ISO/TC 122 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Roger Bagge, Suomen Pakkausyhdistys ry TK 113 YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA -KOMITEA Toimiala: ISO/TC 207 Puheenjohtaja: johtava tutkija Tiina Pajula, VTT TK 115 TIETOHUOLTOKOMITEA Toimiala: ISO/TC 46 Puheenjohtaja: kehittämisjohtaja (tietotekniikka) Juha Hakala, Kansalliskirjasto SFS-STANDARDISOINNIN SEURANTARYHMÄT SR 201 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIIN LIITTYVÄ STANDARDISOINTI Toimiala: CEN/CENELEC/TC 1, ISO/CASCO SR 202 YMPÄRISTÖALAN HORISONTAALI- STANDARDISOINTI Toimiala: CEN/TC 400 Puheenjohtaja: teknillinen johtaja Antti Karppinen, SFS SR 203 MAANPARANNUSAINEET JA KASVUALUSTAT Toimiala: CEN/TC 223 Puheenjohtaja: jaostopäällikkö Liisa Maunuksela, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira SR 204 TUTKIMUS, TUOTEKEHITYS JA STANDARDISOINTI Toimiala: CEN-CENELEC/STAIR, CEN/TC 389, ISO/TC 279 Puheenjohtaja: tekninen johtaja Matti Lanu, VTT Expert Services Oy SR 206 PROJEKTINHALLINTA Toimiala: ISO/TC 258 Puheenjohtaja: kehittämispäällikkö Jouko Vaskimo, Aalto PRO SR 209 ELINTARVIKEANALYTIIKKA Toimiala: CEN/TC 275,CEN/TC 302, CEN/TC 307, CEN/TC 327, CEN/TC 338, ISO/TC 34/SC 9, ISO/TC 34/SC 12 Puheenjohtaja: yksikön johtaja Seija Berg, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira SR 210 STANDARDISOINNIN KULUTTAJANÄKÖ- KULMAA KÄSITTELEVÄ SEURANTARYHMÄ Toimiala: ISO/COPOLCO ja muut kuluttaja-asiat Puheenjohtaja: johtaja Johan Sipinen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto SR 211 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS Toimiala: CEN/TC 391, ISO/TC 292 Puheenjohtaja: johtaja Pertti Woitsch, TEMET Oy SR 212 OMAISUUDENHALLINTA Toimiala: ISO/PC 251 Puheenjohtaja: Kari Komonen, Promaint 18 VUOSIKERTOMUS 2014

19 TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ SR 213 RISKIENHALLINTA Toimiala: ISO/TC 262 Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Lassi Väisänen, Suomen Riskienhallintayhdistys ry SR 214 VASTUULLINEN JA JÄLJITETTÄVÄ KAAKAO Toimiala: CEN/TC 415 Puheenjohtaja: elintarvikeasiantuntija Mari Lukkariniemi, Elintarviketeollisuusliitto ry SR 215 ILMANLAATU Toimiala: CEN/TC 264, ISO/TC 146 Puheenjohtaja: johtava tutkija Tuula Pellikka, VTT SR 216 KULTTUURIPERINNÖN VAALIMINEN Toimiala: CEN/TC 346 Puheenjohtaja: erikoistutkija Elisa Heikkilä, Museovirasto SR 217 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN (HRM) Toimiala: ISO/TC 260 Puheenjohtaja: henkilöstöjohtaja Matti Vähäkuopus, HENRY ry SR 218 FINANSSIALA Toimiala: ISO/TC 68, CEN/PC 434 Puheenjohtaja: liiketoiminnan kehityspäällikkö Petri Aalto, OP-Palvelut Oy SR 219 TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Toimiala: ISO/PC 283 Puheenjohtaja: laatupäällikkö Marjo Kaustell, Consti Talotekniikka Oy SR 220 RAKENNUSTELINEET Toimiala: CEN/TC 53 Puheenjohtaja: ylitarkastaja Jan Rosqvist, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto SR 221 TULLIEDUSTAJIEN PÄTEVYYSVAATIMUKSET Toimiala: CEN/PC 432 Puheenjohtaja: johtaja Huolintatoiminnot Esko Holopainen, SA-TU Logistics Oy IT-STANDARDISOINNIN SEURANTARYHMÄT SR 301 TERVEYDENHUOLLON TIETOTEKNIIKKA Toimiala: CEN/TC 251, ISO/TC 215 Puheenjohtaja: erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen, Sosiaali- ja terveysministeriö SR 302 BIOMETRIIKKA Toimiala: ISO/IEC JTC 1/SC 37 Puheenjohtaja: suunnittelujohtaja Markku Metsämäki, Guiart Oy SR 303 KORTIT JA TUNNISTAMINEN Toimiala: CEN/TC 224, ISO/IEC JTC 1/SC 17 Puheenjohtaja: Technology Fellow Rune Lindholm, Nokia Oyj SR 304 PAIKKATIETO Toimiala: ISO/TC 211, CEN/TC 287 Puheenjohtaja: johtava asiantuntija Jari Reini, Maanmittauslaitos SR 305 OPETUSTEKNOLOGIA Toimiala: ISO/IEC JTC 1/SC 36, CEN/TC 353 Puheenjohtaja: johtaja Antti Mäki, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy SR 306 DOKUMENTTIFORMAATIT Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 34 Puheenjohtaja: erityisasiantuntija Tommi Karttaavi, Kuntaliitto SR 307 TIETOTURVATEKNIIKAT Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 27 Puheenjohtaja: tietoturvatutkimuksen koordinaattori Reijo Savola, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy SR 308 IT-HALLINTATAVAT Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 40 Puheenjohtaja: erikoistutkija Tomi Dahlberg, Turun yliopisto SR 309 AUTOMAATTINEN TUNNISTUS JA TIEDONKERUU Toimiala: CEN/TC 225, ISO/IEC/JTC 1/SC 31 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Jukka Voutilainen, Voyantic Oy SR 310 VERKKOSOVELLUKSET Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 38 Puheenjohtaja: Lead Enterprise Architect Tuomas Nurmela, Tieto Oyj SR 311 RESURSSITEHOKKAAT DATAKESKUKSET ISO/IEC/JTC 1/SC 39 Puheenjohtaja: senior consultant Pekka Järveläinen, Wakaru Oy SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 19

20 JÄSENET, TOIMIALAYHTEISÖT JA LAUTAKUNNAT LIITON JÄSENET Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen, laajasti toimialaansa edustava yhteisö tai säätiö, jolle standardisoinnilla on merkitystä, sekä Suomen valtio, jota edustavat eri ministeriöt. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Finanssialan Keskusliitto ry Helsingin yliopisto Kemianteollisuus ry Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö PSK Standardisointiyhdistys ry Puolustusministeriö Rakennusteollisuus RT ry TOIMIALAYHTEISÖT Toimialayhteisöt ovat standardisointitoimintaa harjoittavia elimiä, jotka laativat SFS-standardeja Standardisoimisliiton kanssa sovitulla tavalla. Kemesta ry Liikennevirasto Luonnonvarakeskus Luke Mittaus ja standardisointi (Vakola) Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry Muoviteollisuus ry Rakennustuoteteollisuus RTT ry SESKO ry Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen ympäristökeskus Viestintävirasto Yleinen Teollisuusliitto ry Öljy- ja biopolttoaineala ry Rakennustietosäätiö SESKO ry Sisäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen Laatuyhdistys ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Teknologiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Valtiovarainministeriö Yleinen Teollisuusliitto ry Ympäristöministeriö Öljy- ja biopolttoaineala ry 20 VUOSIKERTOMUS 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry Rantakatu 20 80100 JOENSUU. Kotipaikka Joensuu Y-tunnus 1033663-2 TASEKIRJA 31.12.2013 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry Rantakatu 20 80100 JOENSUU. Kotipaikka Joensuu Y-tunnus 1033663-2 TASEKIRJA 31.12.2013 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry 80100 JOENSUU Kotipaikka Joensuu Y-tunnus 1033663-2 TASEKIRJA 31.12.2013 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1.2013-31.12.2013 Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry 80100 JOENSUU

Lisätiedot

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on riippumaton, taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys. SFS Huolehtii siitä,

Lisätiedot

PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015

PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015 PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM 2015 3.11. 2015 1 SFS:n rooli ja tehtävät SFS on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja

Lisätiedot

Liitteet MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja netin avustushakemukseen 2014 ja esitys avustuksen varauksesta vuoden 2015 talousarvioon

Liitteet MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja netin avustushakemukseen 2014 ja esitys avustuksen varauksesta vuoden 2015 talousarvioon Lappeenrannan kaupunki Sosiaali - ja terveyslautakunta 25.4.2014 Liitteet MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja netin avustushakemukseen 2014 ja esitys avustuksen varauksesta vuoden 2015 talousarvioon o.

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 50 A 6 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tdmd tasekirja on siiilytettiivti

Lisätiedot

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö, Pertti Isoniemi, YTL 13.10.2015 1 Yleinen Teollisuusliitto YTL Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto

Lisätiedot

Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS

Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS STANDARDISOINTI JA TIETOLÄHTEET Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS 1 Esitys 19.8.2007 1. Mitä standardisointi on Miksi standardeja laaditaan

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Horisontti 2020 ja standardisointi SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Seminaarin tavoitteet Horisontti 2020 ohjelma on käynnistynyt Standardisoinnin tunnistaminen osana hankkeiden kriteeristöä

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään

Lisätiedot

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010 hen Help Desk Antti Koponen Rakennusteollisuus RT Rakennussektorin standardisointi Keskeiset standardisointialueet: - rakennustuotteiden CE-merkintään johtavat yhdenmukaistetut

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

SFS & TAY. Standardisointi Suomessa

SFS & TAY. Standardisointi Suomessa SFS & TAY Standardisointi Suomessa Suomessa on hajautettu standardisointijärjestelmä. Standardisointitoimintaa ohjaa ja koordinoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Läheisinä yhteistyökumppaneina toimivat

Lisätiedot

HERMO PHARMA OY TILINPÄÄTÖS 2012

HERMO PHARMA OY TILINPÄÄTÖS 2012 HERMO PHARMA OY TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma Rahayksikkö EURO 1.1. 31.12.2012 1.1. 31.12.2011 LIIKEVAIHTO 0,00 0,00 Liiketoiminnan muut tuotot 43 907,00 36 630,90 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -69

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään englanninkielisinä

Lisätiedot

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 1 (4) Pekka Järvinen 26.3.2012. SFS:n toiminta vuonna 2011

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 1 (4) Pekka Järvinen 26.3.2012. SFS:n toiminta vuonna 2011 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 1 (4) Pekka Järvinen 26.3.2012 SFS:n toiminta vuonna 2011 Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti SFS:n toimintaa vuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Standardisoimisliitto

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 2065277-8 01.01.2010-31.12.2010. Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010.

Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 2065277-8 01.01.2010-31.12.2010. Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010. Paistinkaantajat Ry Y-tunnus TIL I N P A A T 6 S 2010 Sivu 1 Paistinkaantajat Ry T A S E K I R J A 31.12.2010 Sisallys Sivu Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Luettelo kaytetyista tilikirjoista 5 Tositelajit

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio 12.12.2006 klo 12 14.30, Tampere

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio 12.12.2006 klo 12 14.30, Tampere JOULUNAJAN MATINEA Vastuunsa tunteva työorganisaatio 12.12.2006 klo 12 14.30, Tampere Yhteiskuntavastuun standardisointi Susanna Vahtila Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Mitä SFS tekee? Standardisoimisliitto

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUOMEN KAUKALOPALLO- JA RINGETTELIITTO RY. Y-tunnus 2526928-4 TILINPÄÄTÖS 2013

SUOMEN KAUKALOPALLO- JA RINGETTELIITTO RY. Y-tunnus 2526928-4 TILINPÄÄTÖS 2013 Y-tunnus 2526928-4 TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma 2 Tase 3 Tilinpäätöksen liitetiedot 4 Tuloslaskelma toimialoittain 5 Budjettivertailu 6 Tilinpäätöksen allekirjoitukset

Lisätiedot

Standardisoinnin edut

Standardisoinnin edut Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung

Lisätiedot

I Bi: //?h TILINTARKASTUSKERTOMUS. Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuustolle

I Bi: //?h TILINTARKASTUSKERTOMUS. Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuustolle 31.12.2014. I Bi: Keskus 020 743 2920 BDO Oy Faksi 020 743 2935 Vattuniemenranta 2 www.bdo.fi 00210 Helsinki TILINTARKASTUSKERTOMUS Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuustolle Olemme tilintarkastaneet Suomen

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

VARAINHANKINTA Liittymismaksut 107 196,21 87 081,30

VARAINHANKINTA Liittymismaksut 107 196,21 87 081,30 TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Teoston keräämät korvaukset 50 344 920,26 46 250 071,73 Korvaukset muilta järjestöiltä 8 808 549,92 9 052 999,43 Lainauskorvaus

Lisätiedot

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 Tasekirja Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 2 Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys Tase 2011 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 327,37 452,01

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023

Lisätiedot

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

Opastusta sähköalan standardien hankintaan Opastusta sähköalan standardien hankintaan Juha Vesa SESKO 5.6.2015 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi IEC = International Electrotechnical

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

VARAINHANKINTA Liittymismaksut 106 200,00 107 196,21

VARAINHANKINTA Liittymismaksut 106 200,00 107 196,21 TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Teoston keräämät korvaukset 51 886 935,86 50 344 920,26 Korvaukset muilta järjestöiltä 7 872 116,79 8 808 549,92 Lainauskorvaus

Lisätiedot

EUROKOODIT. EN-standardit. Rakentamismääräyksistä eurokoodeihin. Rakennusten rakenteellista turvallisuutta koskeva ohjeistus muuttuu.

EUROKOODIT. EN-standardit. Rakentamismääräyksistä eurokoodeihin. Rakennusten rakenteellista turvallisuutta koskeva ohjeistus muuttuu. EUROKOODIT EN-standardit 2014 Rakentamismääräyksistä eurokoodeihin Rakennusten rakenteellista turvallisuutta koskeva ohjeistus muuttuu. Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevia eurooppalaisia

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2013

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2013 MAANOMISTAJAIN LIITTO - T A S E K I R J A Tilinpäätös 31.12.2013 Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Kirjanpitokirjat Allekirjoitukset MAANOMISTAJAIN LIITTO - : y-tunnus 0201663-9 Tuloslaskelma

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Akustiikka ja standardisointi

Akustiikka ja standardisointi Asiantuntija Kimmo Konkarikoski METSTA Akustiikka ja standardisointi Standardisointiin osallistumiseen ja vaikuttamiseen on omat järjestelmälliset väylänsä, jotka on hyvä tuntea. Standardisointi hyödyttää

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 08.03.2012 Uutiskirjeen sisältö Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä 21.3.2012 Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä IT-hallinnan parhaista käytännöistä ja niiden hyödyistä keskiviikkona

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2012

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2012 MAANOMISTAJAIN LIITTO - T A S E K I R J A Tilinpäätös 31.12.2012 Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Kirjanpitokirjat Allekirjoitukset MAANOMISTAJAIN LIITTO - : y-tunnus 0201663-9 Tuloslaskelma

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2011

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2011 Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki Y-tunnus 0835106-7 NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä 31.12.2021 asti Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Espoon Vihreät ry. Tasekirja

Espoon Vihreät ry. Tasekirja Espoon Vihreät ry Tasekirja 1.1.2010-31.12.2010 Espoon Vihreät ry Y-tunnus 1525338-5 Fredrikinkatu 33 a 3 krs. 00120 Helsinki 1(6) Espoon Vihreät ry Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2010-31.12.2010 Sisällys

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa

Lisätiedot

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014 JOENSUUN RAVIRATA OY Joensuun Ravirata Oy Taseki rja 31.12.2014 Y-tunnus 0365190-9 Ravirata Joensuu Joensuun Ravirata Oy Tasekirja 31.12.2014 Sisällysluettelo: 1(8) Tuloslask&ma sivu 2 Tase sivu 3-4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab 1/9 Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab TASEKIRJA Tase-erittelyt 1.1.2004-31.12.2004 Tasekirjan sisällysluettelo Kirjanpitoaineisto 1 Toimintakertomus 2 Talousarviovertailu

Lisätiedot

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä

IT-standardisoinnin henkilöstö keväällä 27.01.2012 Uutiskirjeen sisältö Antti Saari on aloittanut työnsä IT-standardisoinnin asiantuntijana. Hän toimii Juha Vartiaisen vanhempainvapaan sijaisena toukokuulle saakka.»lue artikkeli kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta

Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta Tasekirja 1.1.2014-31.12.2014 Osoite c/o Marika Lohi Sinikalliontie 10 02630 Espoo Y-tunnus: 252555-5 Kotipaikka: Helsinki Eettisen pankkitoiminnan kehitys

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

LUMITUULI OY. Tasekirja 1.1.2008-31.12.2008. Y-tunnus. Osoite. Kotipaikka 1454032-3. Lapinlahdenkatu 22 B 41-42 OO180 HELSINKI.

LUMITUULI OY. Tasekirja 1.1.2008-31.12.2008. Y-tunnus. Osoite. Kotipaikka 1454032-3. Lapinlahdenkatu 22 B 41-42 OO180 HELSINKI. LUMITUULI OY Tasekirja Y-tunnus Osoite Kotipaikka 1.1.2008-31.12.2008 1454032-3 Lapinlahdenkatu 22 B 41-42 OO180 HELSINKI Helsinki SisSllysluettelo Sivu Tase Tuloslaskelma Liitetiedot 3-5 Allekirjoitukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016 Tämä tilintarkastuskertomusmalli on laadittu uudistetun ISA 700:n liitteessä olevan esimerkin 1 ja hallituksen esityksen (HE 70/2016) tilintarkastuslain muuttamisesta pohjalta. Tässä mallissa toimintakertomus

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

22.06.2011. Merkistöstandardi päivitetty. Uutiskirjeen sisältö. Merkistöstandardi päivitetty. Anturiverkkokokous Helsingissä elokuussa

22.06.2011. Merkistöstandardi päivitetty. Uutiskirjeen sisältö. Merkistöstandardi päivitetty. Anturiverkkokokous Helsingissä elokuussa 22.06.2011 Uutiskirjeen sisältö Merkistöstandardista ISO/IEC 10646 on ilmestynyt uusi versio. Siinä on yhdistetty yhteen dokumenttiin aiemmin liitteinä olleet täydennykset ja korjaukset. Standardissa on

Lisätiedot

Conformité Européenne.

Conformité Européenne. Conformité Européenne. 11.3.2014 CE-merkintä, harmonisoitu tuotestandardi CE-merkinnällä tuotteen valmistaja tai valtuutettu edustaja ilmoittaa viranomaisille, että tuote täyttää Euroopan unionin direktiivien

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT EU:n sisämarkkinoiden toimintatapa Kansalliset viranomaiset: Päättävät kansallisesti rakentamiseen käytettäviltä

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot