Peruspalvelu: terveysasema, perhepalvelut tai sosiaaliasema
|
|
- Kirsti Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANSALLISEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO HELSINGISSÄ HELSINGIN KAUPUNKI Terveyskeskus & Sosiaalivirasto versio Peruspalvelu: terveysasema, perhepalvelut tai sosiaaliasema jalkautuminen konsultaatio A-klinikka 2dg samanaikainen hoito jalkautuminen konsultaatio Psykiatrian poliklinikka
2 Sosiaali- ja terveysministeriön Mieli työryhmän keskeiset ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma) viedään sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdetyön hoitoprosesseihin, jotta ne saadaan vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin joustavammin ja entistä varhaisemmassa vaiheessa. Alustavaa toimeenpanosuunnitelmaa ovat valmistelleet terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivolan ja sosiaaliviraston sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen toimeksiannosta aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkonen ja johtajapsykiatri Tuula Saarela. Valmistelijat ovat kuulleet asiantuntijoina mm. terveysasemien johtajaa Antti Iivanaista ja sosiaalisen kuntoutuksen päällikköä Mari Aaltoa. Mielenterveys- ja päihdealan järjestöjä kuultiin marraskuussa 2009 pidetyissä keskustelutilaisuuksissa. Tehtäväksiantoon ei sisältynyt uudelleen organisoinnin hahmottaminen. MIELI OHJELMA HELSINGISSÄ Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli sisältää 18 kehittämisehdotusta. Ehdotuksilla halutaan vahvistaa asiakkaan asemaa, painottaa edistävää ja ehkäisevää työtä sekä vahvistaa palvelujen integroimista toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja eri ikäryhmien tarpeita huomioonottaviksi. Lisäksi tuetaan mielenterveys- ja päihdetyön ohjauskeinojen kehittämistä. Helsingissä otetaan kehittämisalueiksi seuraavat neljä suunnitelman ehdotusta: 1. Parannetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikaista hoitoa ja hoitoon pääsyä. 2. Otetaan käyttöön keinoja asiakkaan aseman ja osallisuuden parantamiseen. 3. Parannetaan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palveluihin pääsyä. 4. Rakennetaan ikäihmisten tarpeita vastaavia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Ohjelman muiden ehdotusten toteutumista seurataan sekä tavallisessa toiminnassa että hankkeiden kautta. Mielenterveyskuntoutujien työllistymisen edellytysten paranemista seurataan Terve Helsinki-hankkeen yhteydessä. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien työllistymisedellytyksiä ja työllistymistä edistetään työvoiman palvelukeskus Duurissa. Pakkotoimien käytön väheneminen on osa Auroran sairaalan eristämiskäytäntöjen muuttamista ja sairaala osallistuu myös valtakunnalliseen pakon käytön vähentämisen seurantaryhmään.
3 SISÄLTÖ 1 TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMIEN SAMANAIKAINEN HOITO JA HOITOON PÄÄSY Nykytilanne Toimenpiteet TAVOITE: OTETAAN TEHOKKAASTI KÄYTTÖÖN KEINOJA ASIAKKAAN ASEMAN JA OSALLISUUDEN PARANTAMISEEN Nykytilanne Toimenpiteet TAVOITE: PARANNETAAN LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUTTA JA PALVELUIHIN PÄÄSYÄ Nykytilanne Toimenpiteet TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VASTAAVAT IKÄIHMISTEN TARPEITA Nykytilanne Toimenpiteet... 11
4 1 1 TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMIEN SA- MANAIKAINEN HOITO JA HOITOON PÄÄSY 1.1 Nykytilanne Terveysasemat hoitavat valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti pääasiassa lievästi tai keskivaikeasti oireilevia mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. Helsingissä tarjotaan kaupungin Mielenterveysohjelman mukaisesti jokaisella terveysasemalla asiakkaille psykiatrisen erikoissairaanhoitajan palveluja, joita tuetaan psykiatrisella konsultaatiolla terveyskeskuksen psykiatriaosastosta. Jalkautuvat mielenterveystiimit tukevat mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotihoitoa. Vakavammista mielenterveysongelmista kärsiviä helsinkiläisiä hoidetaan psykiatrian poliklinikoilla, päiväsairaaloissa ja psykiatrisessa sairaalassa. Osa psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluista ostetaan HUSista. Sosiaaliasemilta ja perhekeskuksista saa tukea ja ohjausta päihdehuollon erityispalveluihin ja kolmannen sektorin palveluihin. Päihdehuollon erityispalveluja tarjotaan sosiaaliviraston nuorisoasemilla, A-klinikoilla, huumeklinikalla ja laitoksissa. A-klinikoiden palveluihin kuuluvat ehkäisevä päihdetyö, päivätoiminta, avovieroitus ja -kuntoutus, yksilö-, perhe- ja ryhmähoidot sekä korvaushoito. Huumeklinikan palveluihin kuuluvat hoidon tarpeen arviointi ja hoito sekä korvaushoidon arviointi. Päihdehuollon laitospalveluissa tarjotaan katkaisuhoitoa ja laitoskuntoutusta. Peliriippuvuutta hoidetaan Helsingin, Vantaan, Kauniaisten, THL:n ja järjestöjen yhteisellä Peliklinikalla. Havaitut kehittämistarpeet nykytilanteessa Mielenterveys- ja päihdetyön perus- ja erityispalvelut toimivat nykyisellään pääosin erillään (kuva 1). Mielenterveys- ja päihdetyön välisen alueellisen yhteistyön säännöllisyys vaihtelee alueittain ja työryhmittäin. Konsultaatiomahdollisuutta käytetään, mutta yhteistyötä ei ole ohjeistettu systemaattisesti. Samanaikaista mielenterveys- ja päihdehäiriötä sairastavaa asiakasta saatetaan ohjata hoitoon yksiköstä toiseen sen mukaan, mikä arvioidaan asiakkaan päällimmäiseksi ongelmaksi, jolloin haastavimmat kaksoisdiagnoosiasiakkaat voivat jäädä palvelujen ulkopuolelle. Asiakkaan ensisijainen ongelma ja avun tarve saattavat tulla määritellyiksi sen perusteella, mihin hoitopaikkaan hän on hakeutunut. Erilliset asiakas- ja potilastietojärjestelmät sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen välillä estävät osaltaan tiedonkulkua. Mitä on jo tehty tilanteen parantamiseksi Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitoon on kehitetty yhteistyön malleja mm. Maunulan ja Oulunkylän kriisipäivystysmallissa, Itäkeskuksen kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitomallissa sekä Kontulan ja Kivikon yhteistyömalli KoKissa.
5 2 Maunulan ja Oulunkylän kriisipäivystysmallissa terveysaseman päivystävän työparin muodostaa A-klinikan erikoissairaanhoitaja tai sosiaaliterapeutti ja terveysaseman terveyden- tai sairaanhoitaja. Asiakkaille tarjotaan matalan kynnyksen avokatkopalveluja ja nopeaa hoitoon pääsyä elämänkriiseissä. Asiakas saa selkeästi määriteltyjä matalan kynnyksen päivystyspalveluja. Osalle asiakkaista A-klinikka on liian korkean kynnyksen takana ja toiminnassa saatujen kokemusten mukaan terveysasema tavoittaa heidät helpommin. Terveyskeskuksen psykiatria ja sosiaaliviraston päihdehuolto kehittivät hoitomallin samanaikaisesta vakavasta päihde- ja mielenterveyden häiriöstä kärsivien henkilöiden eli kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoon valtionavustuksella rahoitetun erillishankkeen tuella vuosina A-klinikan työntekijä integroitui toiminnallisesti poliklinikan päihdepsykiatriseen tutkimus- ja hoitotyöryhmään. Motivoivan lähestymistavan toteuttamiseksi koulutettiin terveydenhuollon henkilökuntaa, hoitokäytäntöjä selkeytettiin ja aloitettiin uusia toimintamuotoja kuten muutosryhmät ja valvottu antabushoito. Päihdepsykiatrinen työryhmä toteutti tarpeen mukaan liikkuvaa työtapaa. Kontula Kivikko-työmallissa päihdehoitoon ja psykiatriseen sairaanhoitoon erikoistunut sairaanhoitaja ja sosiaalineuvoja ovat potilaiden tavoitettavissa terveysaseman aukioloaikana. Toiminnan kohderyhmänä ovat päihdeasiakkaat, moniongelmaiset asiakkaat ja kaksoisdiagnoosiasiakkaat. Yksilötyön lisäksi tehdään ryhmämuotoista hoitoa yhdessä Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikan kanssa. Päihdehoitajan ja sosiaaliohjaajan toimenkuvaan kuuluu myös muun henkilökunnan konsultointi ja laaja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Sosiaalivirasto Terveyskeskus Perhepalvelut Sosiaaliasema Terveysasema psykiatrinen sh Nuorisoasema A- klinikka KoKi ja Maunulan-Oulunkylän malli 2dg-toiminta psykiatrien konsultaatio Psykiatrian poliklinikka eri asiakastietojärjestelmät Effica Pegasos KUVA 1. Sosiaaliasemien, perhepalvelujen ja A-klinikoiden sekä terveysasemien ja psykiatrian poliklinikoiden yhteistyön nykytilanne.
6 3 1.2 Toimenpiteet Asiakkaan hoidon ja palvelun tarpeen arvio aloitetaan siinä toimipisteessä, johon hän on hakeutunut. Alkoholinkäyttöä arvioivaa AUDIT-kyselyä ja hoidollista mini-interventiota käytetään kaikissa palveluissa. Tutkimus, hoito ja palvelut suunnitellaan kullekin asiakkaalle hänen yksilöllisen tilanteensa perusteella häntä kuullen ja hänen kanssaan sopien. Arvion tehnyt taho kokoaa asiakkaan tarvitsemat hoito- ja palvelutahot yhteen, jolloin samalla sovitaan eri toimijoiden työnjaosta ja vastuista asiakkaan oma osuus mukaan lukien. Asiakasta voidaan tavata myös hänen kotonaan tai muussa tarkoituksen mukaisessa paikassa. Asiakkaan näkökulmasta hoito ja palvelut muodostavat yhden kokonaisuuden ja hän saa ne yhden oven takaa (kuva 2). Valtakunnallisesta KASTE-ohjelmasta saadun hankerahoituksen (viite) tuella Helsingin terveysasemille perustetaan vuosina moniammatillisia työryhmiä (terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke). Työryhmissä toimii mielenterveys- ja päihdetyöntekijöitä sekä sosiaalineuvojia terveysasemien omahoitaja omalääkäri-työparien työn tukena. A-klinikoiden (12) ja psykiatriaosaston työntekijät työskentelevät terveysasemilla, joilla mielenterveysterveys- ja päihdehoitoa on saatavilla aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja yhtäaikaisesti. Sosiaalineuvojat ohjaavat asiakkaita sosiaaliturvaan, asumiseen, työllistymiseen ja kuntoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Tiimien työntekijät saavat suoraa konsultaatiota päihdehoitopalveluista ja psykiatriasta. Uusi toimintamalli kehitetään ja arvioidaan vuoden 2012 loppuun mennessä, jolloin päätetään sen mahdollisesta vakinaistamisesta. Vuoden 2011 alusta alkoholiavokatkaisuhoitoa ei enää anneta A-klinikoilla, vaan asiakkaat voivat hakeutua omalle terveysasemalleen, kun tarvitsevat apua alkoholin käyttönsä katkaisemiseen. Avokatkaisuhoitoa terveysasemilla annetaan arkisin. Kuntalaisen käyttöliittymä -hanke tukee osaltaan myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ( ). Kehittämistyössä kiinnitetään erityisesti huomiota päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien aikuisten alaikäisiin lapsiin ja heidän tuen tarpeeseensa. Peruspalvelu (terveysasema, perhepalvelut tai sosiaaliasema) jalkautuminen konsultaatio A-klinikka 2dg samanaikainen hoito jalkautuminen konsultaatio Psykiatrian poliklinikka KUVA 2. Yhden oven periaate. Asiakas saa mielenterveys- ja päihdepalvelut joustavasti ja tarvitsemanaan kokonaisuutena.
7 4 Perusterveydenhuollon, päihdehuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon samanaikaista mielenterveys- ja päihdehäiriötä sairastavien potilaiden hoitoa koskevassa työnjaossa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Lievät ja keskivaikeat psykiatriset ongelmat ja lievät päihdeongelmat hoidetaan perusterveydenhuollossa hyödyntäen moniammatillista osaamista sekä psykiatrian ja päihdehuollon konsultaatioita. 2. Vaikea-asteiset psykiatriset ongelmat ja lievät päihdeongelmat hoidetaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. 3. Lievät psykiatriset ongelmat ja vakavat päihdeongelmat hoidetaan päihdehuollon palveluissa psykiatrisen konsultaation tuella. 4. Vaikea-asteiset psykiatriset ongelmat ja vakavat päihdeongelmat hoidetaan yhteisenä työnä psykiatrian erikoissairaanhoidon ja päihdehuollon erillisissä palveluissa. Tiivistelmä ehdotetuista ja meneillään olevista toimenpiteistä Terveysasemille muodostetaan lääkäri hoitaja-työparien tueksi moniammatilliset mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja sosiaalineuvonnan palvelut ja tehdään arvio toiminnan vakiinnuttamisesta vuoden 2012 loppuun mennessä ( Kuntalaisen käyttöliittymä ). Terveysasemien ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon psykiatristen sairaanhoitajien toimenkuvaa kehitetään vuonna 2010 tehdyn arvioinnin pohjalta. Psykiatrian konsultaatiotoimintaa ehdotetaan vahvistettavaksi siten, että jokaisella neljällä terveysasematulosyksiköllä on konsultoiva psykiatri. Ehdotetaan nimettäväksi päihdehoitoyksiköitä konsultoiva psykiatri sekä psykiatrista sairaalatoimintaa konsultoiva päihdehoidon erikoislääkäri (päihdelääketieteen erityispätevyyden omaava lääkäri). Kotihoidon mielenterveystiimit siirtyvät vuoden 2011 alusta psykiatrian kotihoitotiimeiksi. Tehdään poikkiorganisatoriset hoito- ja palveluprosessikuvaukset, jotka perustuvat Käypä hoito -suosituksiin (esimerkiksi Alkoholiongelmaisen potilaan hoito, Masennuspotilaan hoito), vuoden 2011 aikana. Tiedon ja osaamisen siirtymisen varmistamiseksi luodaan työkiertomalli, jonka avulla turvataan psykiatrisen ja päihdehoitotyön osaaminen ja kehittyminen eri yksiköissä (terveysasema, A-klinikka, psykiatrian poliklinikka).
8 5 2 TAVOITE: OTETAAN TEHOKKAASTI KÄYTTÖÖN KEINOJA ASIAKKAAN ASEMAN JA OSALLISUUDEN PARANTAMISEEN 2.1 Nykytilanne Mieli 2009 ohjelma painottaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua ja palveluihin pääsyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa järjestöt ovat aktiivisia toimijoita ja osa palveluverkostoa. Sosiaalivirasto ja terveyskeskus ostavat järjestöiltä palveluja oman toimintansa tukemiseksi ja tekevät järjestöjen kanssa laajaa hankeyhteistyötä toimintansa kehittämiseksi. Lisäksi sosiaalivirasto ja terveyskeskus tukevat vuosittain keskimäärin 45 mielenterveys- ja päihdealan järjestöä myöntämällä näille toiminta-avustusta. Järjestöavustuksia on jaettu ehkäisevään työhön ja vertaistukitoimintaan. Havaitut kehittämistarpeet nykytilanteessa Mielenterveys- ja päihdeongelmissa asiakkaan motivoiminen hoitoon on usein haasteellista ja edellyttää uusia työtapoja ja -asenteita. Vertaisten saaminen mukaan hoitoprosessiin helpottaa usein asiakkaan sitoutumista. Palvelujen käyttäjiä kuullaan erilaisten hankkeiden yhteydessä, mutta vielä ei ole riittävästi vakiintuneita yhteistyömalleja, joiden puitteissa heitä voitaisiin systemaattisesti kuulla palveluja suunniteltaessa ja arvioitaessa. Kokemus- ja vertaisasiantuntijoiden 1 osaamista hyödynnetään hoidon tukena entistä enemmän. Mitä on jo tehty tilanteen parantamiseksi Helsingissä Auroran sairaala osallistuu valtakunnalliseen pakon käytön vähentämiseen tähtäävään ohjelmaan. Koko henkilöstön täydennyskoulutuksen ja hoito-osastojen rakenteellisten muutosten kautta leposide-eristysten määrä on vähentynyt huomattavasti. Hoitokäytäntöjen kehittäminen jatkuu edelleen. Auroran sairaalassa muutetaan vuonna 2011 yksi vuodeosasto ns. vaikeahoitoisten potilaiden osastoksi, jolloin osaamista keskittämällä ja henkilökuntamäärää lisäämällä kohdennetaan hoitoa tarkoituksenmukaisesti pitäen tavoitteena sairaalahoidon keston lyhenemistä. Sosiaalivirastossa asiakasnäkökulma huomioidaan palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Yhtenä esimerkkinä on palveluja arvioiva, jo vakiintunut asiakasraati-toiminta Läntisellä A-klinikalla. Toisen tyyppinen esimerkki on vertaistukea hyödyntävä anonyymi tekstiviestipalvelu Voimapiiri, jonka sisällön päihteidenkäyttöä vähentävät asiakkaat tuottavat itse. 1 Kokemusasiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omia kokemuksia mielenterveys- ja päihdeongelmista joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä. Vertaistoimijat ovat vapaaehtoistyötä tekeviä henkilöitä, jotka toimivat palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaisen hoidon tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilöinä.
9 6 Myös päihdepalvelujen tuottavuuden ja palvelurakenteiden kehittämishankkeessa (v ) toimintaa kehitetään yhdessä palveluntuottajajärjestöjen kanssa sekä kuullaan kokemusasiantuntijoita ja vertaistukiverkkoa. 2.2 Toimenpiteet Palvelu/hoitotarpeen joustava arviointi ja sujuva ohjaaminen tarvittavaan hoitoon kohentaa asiakkaan asemaa. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut (esim. Kuntalaisen käyttöliittymä ja toimintakeskus Villa Sture, Itäisen alueen lähiöasemat) sekä vertaistukitoiminnan ottaminen mukaan hoidon ja palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen vahvistavat palvelujen käyttäjän asemaa. Perusterveydenhuollon ryhmämuotoista hoitoa on tavoitteena tarjota nykyistä enemmän masennuspotilaille ja päihdehaitoista kärsiville. Sosiaaliturvaan, asumiseen, työllistymiseen ja kuntoutumiseen liittyvän ohjauksen ja neuvonnan avulla ( Kuntalaisen käyttöliittymä ) tuetaan henkilöitä, jotka ovat vaarassa masentua tai syrjäytyä taloudellisten vaikeuksien tai arkielämän hallinnan vaikeuksien vuoksi. Käypä hoito -suosituksia ja yhteisiä hoitomalleja hyödyntämällä ja henkilöstön ammatillista osaamista tukemalla turvataan yksilöllinen ja potilaskohtainen hoidontarpeen arvio ja hoito-ohjelmien soveltaminen. Mielenterveys- ja päihdealan järjestöjen kanssa etsitään konkreettisia yhteistyön muotoja, jotka liittyvät vertaistuen ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntämiseen potilaiden hoidossa ja palvelujen kehittämisessä. Samoin parannetaan keskinäistä viestintää ja tiedotusta sekä koulutusyhteistyötä. Palvelujen käyttäjien edustajat kutsutaan kehittämishankkeiden ohjausryhmiin ja heitä kuullaan strategian valmistelussa ja kouluttajina. Vertaistukitoiminta lisätään osaksi asiakkaan hoito- ja palveluprosessia. Asiakkaita edustavien järjestöjen kanssa laaditaan vuonna 2011yhteinen toimintamalli kokemusasiantuntijoiden ja vertaistuen käytöstä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Eri toimijoiden välille syntyvistä yhteistyön muodoista tehdään kirjalliset sopimukset, joissa määritellään eri toimijoiden tehtävät ja vastuut. Toiminnan toteutumista seurataan vuositasolla.
10 7 3 TAVOITE: PARANNETAAN LASTEN JA NUORTEN MIELEN- TERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUTTA JA PALVELUIHIN PÄÄSYÄ 3.1 Nykytilanne Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä toimijoita ovat perusterveydenhuolto, sosiaali- ja opetustoimi, lasten- ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito sekä mm. nuorisoasiankeskus. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (LASU) kehittää hallintokuntien rajat ylittäviä peruspalveluja ja varhaista tukea parantamaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta. Lasten ensisijainen neuvonta-, arviointi- ja hoitopaikka on oma terveysasema ja lastenneuvola, joka ohjaa tarvittaessa neuvolapsykologille tai erityistason tutkimukseen ja hoitoon. Koululaisille mielenterveystyön peruspalveluja tarjoavat koululääkärit, terveydenhoitajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit sekä joissakin kouluissa psykiatriset sairaanhoitajat. Opiskelijaterveydenhuollossa tarjotaan joissakin oppilaitoksissa psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja. Lasten ja nuorten psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaa HUS. Päivähoito, oppilashuolto ja sosiaalitoimi ohjaavat tarvittaessa arviointiin ja jatkohoitoon. Perheneuvola tukee lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja kehitystä tarjoamalla apua kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja auttaa lasta tai perhettä kohdanneissa akuuteissa kriiseissä. Perheneuvola tarjoaa pari- ja perheterapiatoimintaa sekä vauvaperhetukea. Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä ja sinne pääsee viiveettä. Nuorten ja perheiden verkostona toteutettavat palvelut Sosiaaliviraston Klaari Helsinki koordinoi lasten ja nuorten ehkäisevää päihdetyötä. Klaari -koordinaattorit (7) tuovat tietoa ehkäisevästä päihdetyöstä asuinalueiden toimijoiden ulottuville alueellisissa verkostoissa. Klaarin tavoitteena on lisätä päihteiden ongelmalliselta käytöltä suojaavia tekijöitä lasten ja nuorten elämänpiirissä ja vähentää päihteiden käytölle altistavia riskitekijöitä. Läntisen A-klinikan perheiden avokuntoutus tarjoaa intensiivistä koko perheen päihdekuntoutusta. Helsingin kolme nuorisoasemaa palvelevat vuotiaita nuoria, jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä tai muista riippuvuuksista. Palvelut on tarkoitettu myös nuorten vanhemmille ja muille läheisille. Nuorisoasemat tarjoavat neuvontaa, tilanteen ja hoidontarpeenarviointia, yksilö-, parija perhekeskusteluita ja ryhmätoimintaa sekä konsultaatiota ja työnohjausta yhteistyökumppaneille.
11 8 Nuorten päihdepsykiatrian poliklinikka (HUS) tarjoaa tutkimusta ja avohoitoa vuotiaille helsinkiläisille nuorille sekä puhelinkonsultaatiota HUS-alueen nuoria hoitaville työntekijöille. Poliklinikalle lähetetään nuoret, joilla on todettu selkeästi haittoja aiheuttavaa päihteiden käyttöä sekä nuorisopsykiatrista arviointia, tutkimusta tai hoitoa edellyttävä mielenterveysongelma, kuten esim. depressio tai käytöshäiriö. Huumeklinikka toimii matalalla kynnyksellä ilman ajanvarausta. Asiakkaille tarjotaan hoidontarpeen arviointia, hoitoon ohjausta ja palveluohjausta sekä alkaen korvaushoidon tarpeen arviointeja. Havaitut kehittämistarpeet Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tuottamista ja toimijoiden työnjakoa uudistettiin vuonna Lasten mielenterveyspalvelujen tehtäväjako sekä hoitopolut vaativat edelleen selkiyttämistä. Päätoimijoita ovat terveyskeskus, HYKS ja sosiaalivirasto. Yhteistyötä koordinoi HYKSin, sosiaaliviraston, opetusviraston ja terveyskeskuksen yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä. Haasteita on erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitettujen korjaavien palvelujen riittävyydessä sekä vaikeasti oireilevien lasten kokonaisvaltaisessa tuessa ja moniammatillisessa yhteistyössä. Mieli suunnitelmassa esitetään, että esimerkiksi raja kasvatus- ja perheneuvolan ja psyykkistä kehitystä tukevan terveydenhuollon välillä on purettava. Lapsia ja perheitä palvelevaa moniammatillista yhteistyötä tulisi konkretisoida samalla, kun kaikin tavoin tuetaan lapsen ja perheen hyvää arkea. Lapsen asumisen ja arjen järjestäminen on lastensuojelun vastuulla silloin, kun lapsi ei voi asua kotona. Mieli 2009 painottaa vastuullisten aikuisten mukaanottoa lastensuojelu-asiakkaiden auttamisessa. Lastenpsykiatrinen hoito järjestetään lastenpsykiatrisen arvion perusteella. Selkeytystä tarvitaan mm. työnjaon ja vastuiden määrittelyyn sovellettaessa lastensuojelulakia huostaan otettujen ja psykiatrista apua tarvitsevien lasten palvelujen turvaamiseen. Tavoitteena on, että sijaishuollossa olevat lapset saavat lastenpsykiatrista hoitoa avohoitopainotteisesti samoin kriteerein kuin muut lapset. Mitä on tehty tilanteen parantamiseksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärkihankkeena on lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen työjakojen selkeyttäminen. Tavoitteena on kehittää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja opetustoimen yhteistyötä. Lisäksi selkeytetään esim. lastensuojelun sijaishuollon ja HUS:in lasten ja nuorten psykiatrian työjakoa. Nuorten päihdetyössä nuorisoasemat työskentelevät perhe- ja verkostokeskeisesti A-klinikoiden, lastensuojelun avohuollon sosiaalityön, psykiatrian sekä lasten sijaishuollon uusien avo- ja laitostiimien kanssa. Yhteistyön toimivuutta ja palveluihin ohjautumista arvioidaan HUS:n lasten ja nuorten päihdepsykiatrisen poliklinikan ja A-klinikoiden kanssa. Perheneuvoloiden kanssa hoidetaan yhteis-
12 9 työssä vuotiaita päihteillä, pelaamisella ja netinkäytöllä oireilevia nuoria ja heidän vanhempiaan. Lasten psykoterapioihin pääsyä parannettiin uudistuksella, jossa ostopalvelupsykoterapioiden käytännöt yhtenäistettiin ja ohjaus keskitettiin koko HYKSalueella Psykoterapiakeskuksen huolehdittavaksi vuoden 2010 alusta. Psykoterapiaa tarvitsevat lapset tulivat samanarvoiseen asemaan ja uudistus paransi psykoterapian saatavuutta. 3.2 Toimenpiteet Lapsen ja nuoren tilanteen arviointi aloitetaan siinä toimipisteessä, mihin hän tai hänen vanhempansa tai läheisensä ovat hakeutuneet. Lapsen tai nuoren tarvitsemat hoito- ja palvelutahot sekä hänen verkostonsa kootaan yhteen. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten omassa elinympäristössä ja peruspalveluissa, kuten kodissa, päivähoidossa ja koulussa sekä neuvolassa ja terveysasemalla. Perustason ja lastensuojelun toimijoita tuetaan järjestämällä erikoissairaanhoidon konsultaatiota. Lasten sijaishuollon yksiköille turvataan konsultaatiosopimuksen kautta lapsikohtaisen konsultaation lisäksi osasto- ja laitoskohtainen konsultaatio lasten- ja nuorisopsykiatriasta. Toiminnassa painotetaan ongelmien ennaltaehkäisyä. Neuvolassa tartutaan jokaiseen tilanteeseen, jossa perheessä on päihteidenkäyttöä, väkivaltaa, turvattomuutta tai mielenterveysongelmia. Perheen lapset otetaan huomioon ja sovelletaan jo kehitettyjä työmuotoja (esimerkiksi Lapset puheeksi -mallia), kun vanhempia hoidetaan mielenterveyspalveluissa. Aikuispsykiatriassa ja A- klinikoilla jatketaan perhe- ja verkostokeskeistä sekä ja perheitä opastavaa työtapaa. Meneillään olevista lukuisista hankkeista seulotaan toimiviksi osoittautuneet käytännöt.
13 10 4 TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VASTAAVAT IKÄIHMISTEN TARPEITA 4.1 Nykytilanne Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdetyössä toimijoina ovat perusterveydenhuolto, kaupunginsairaalan geriatriset yksiköt, terveyskeskuksen psykiatrian poliklinikat ja sairaalatoiminta, sosiaaliasemat, vanhusten hyvinvointikeskukset ja päihdehuollon erityispalvelut sekä HUS. Perusterveydenhuolto on ensilinjassa ikäihmisten tavallisten mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamisessa ja hoidossa. Terveyskeskuksen psykiatriaosaston konsultaatiopoliklinikalla toimii vuodesta 2010 alkaen kaksi vanhuspsykiatriaan perehtynyttä erikoislääkäriä. Konsultaatioita tehdään terveysasemille, kaupunginsairaalan päivystys- ja akuuttiyksiköihin sekä geriatrisille muistipoliklinikoille, kotihoitoon, sosiaalitoimen yksiköihin ja psykiatriaosaston eri toimipisteisiin. A-klinikat tekevät yhteistyötä psykiatrian poliklinikan ja terveysaseman kanssa sekä konsultoivat peruspalvelun työntekijöitä. Lisäksi A-klinikat tekevät jalkautuvaa työtä. Vanhuspsykiatrinen osastohoito hankitaan pääosin HUS psykiatriasta, jonne ohjataan vaikeaoireisia potilaita ja laajaa tutkimusta tarvitsevia iäkkäinä sairastuneita henkilöitä. Havaitut kehittämistarpeet Iäkkäiden henkilöiden määrän lisääntyessä lisääntyy myös mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivien vanhusten määrä. Vanhuspsykiatrian osaamisen ja tietotaidon saatavuudessa on vaikeuksia vuonna 1998 tapahtuneen erikoisalakoulutuksen lopettamisen vuoksi. Helsingistä puuttuu perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitoimen vanhuspalveluja sujuvasti konsultoiva moniammatillinen päihde- ja vanhuspsykiatrian työryhmä. HUSista saatavat palvelut (vanhuspsykiatrian poliklinikka ja kaksi 18-paikkaista suljettua akuuttiosastoa) ovat jo nyt riittämättömiä. HUS vanhuspsykiatrian palvelut eivät nykyisellään kohdennu erityisen vaativiin tilanteisiin ja moniongelmaisille potilaille. Päihdepalveluissa ja vanhuspalveluissa palvelukirjo on monipuolinen ja tietotaitoa on olemassa, mutta osaaminen ja hyvät käytännöt ovat hajallaan. Ikääntyneille kohdennettuja hoitopalveluja ei ole riittävässä määrin kehitetty. Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön yhteinen hoito-ohjelma puuttuu. Mitä on jo tehty tilanteen parantamiseksi Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen muistisairaan potilaan hoitoketju on kuvattu ja todettu potilaiden hoidon käytäntöä hyvin palvelevaksi. Hoitoketjun jalkauttaminen on aloitettu molemmissa virastoissa. Valmistelussa on hoitoketjun kuntalaisversion julkaiseminen.
14 11 Terveyskeskuksen psykiatriaosastoon on vuonna 2010 palkattu kaksi vanhuspsykiatriaan perehtynyttä konsultoivaa lääkäriä. Terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteistyönä toteutetaan vuosina noin vuoden kestävä moniammatillinen vanhuspsykiatrian täydennyskoulutus, johon osallistuu yli 30 työntekijää. Terveyskeskuksen vanhuspsykiatrian apulaisylilääkäri vastaa siitä, että Helsingin vanhuspsykiatrisen palvelujärjestelmän kuvaus päivitettiin syksyn 2010 aikana. Kuvaukseen liitetään seuraavat näyttöön perustuvat tutkimus- ja hoitokäytännöt: mielialahäiriöiden hoito, päihteiden käyttö, akuuttitilanteiden hallinta kotihoidossa ja kaupunginsairaalassa, psykoosin hoito, muistisairaan potilaan neuropsykiatriset ja käytösoireet sekä erotusdiagnostiikka. Pohjoisella A-klinikalla on toteutettu kaksivuotinen kokeilu, jossa kotihoidossa olevien päihdeongelmaisten hoitoa on kehitetty yhdessä kotihoitohenkilöstön kanssa. A-klinikalle on palkattu sairaanhoitaja ikääntyneiden kotihoidossa olevien päihdeongelmaisten hoitoa ja hoidon konsultointia varten. Tavoitteena on ollut löytää kotihoitoon sopivia hoitoratkaisuja sekä saada tukea kotihoidon henkilöstöä. Työmalli on vakinaistettu. Sosiaalivirastossa on laadittu vuonna 2009 työryhmäraportti Ikäihmisten päihdetyön kehittäminen. Sosiaalivirastossa on käynnissä kouluttautuminen Pilke-ryhmien ohjaajiksi. Pilke-ryhmät ovat järjestöjen kehittämiä ohjattuja ryhmiä, ja ne tarjoavat vaihtoehtoista viriketoimintaa liikaa päihteitä käyttäville ikäihmisille. Kolmannen sektorin Helsinki Mission yli 60-vuotiaille suunnattu seniori- ja vanhustyö tarjoaa erilaisia tuki- ja toimintamahdollisuuksia, kuten senioripysäkkitoimintaa, aamukorva-puhelinpalvelua ja seniorivirikeryhmiä, yksinäisille ja masentuneille ikäihmisille. 4.2 Toimenpiteet Ikäihmisen ensisijainen hoidollinen kontaktipinta on terveysasema ( Kuntalaisen käyttöliittymä ) tai kotihoidon työryhmä. Vanhuspalveluissa, terveysasemalla, kotihoidon työryhmissä ja somaattisissa päivystyspisteissä tunnistetaan aktiivisesti mahdolliset päihde- ja mielenterveysongelmat. Osaamisen varmistamiseksi peruspalvelujen henkilöstölle järjestetään riittävästi päihde- ja mielenterveystyön koulutusta. Asiakkaan hoidon ja palvelun tarve arvioidaan aina siinä toimipisteessä, mihin hän hakeutuu. Tutkimus ja hoito räätälöidään asiakkaalle hänen yksilöllisen tilanteensa perusteella siten, että arvion tehnyt taho kokoaa asiakkaan tarvitsemat hoito- ja palvelutahot yhteen. Ikäihmisten tarpeet otetaan huomioon mielenterveys- ja päihdepalveluja suunniteltaessa.
15 12 Iäkkäiden mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta tuetaan psykiatriaosaston jalkautuvalla vanhuspsykiatrisella konsultaatiotoiminnalla, työnohjauksella ja koulutuksella. Esitetään perustettavaksi vuonna 2011 terveyskeskukseen liikkuva moniammatillinen päihde- ja vanhuspsykiatrian yhteinen konsultataatiotiimi tukemaan vanhusikäisten hoitoketjun toimintaa. Pohjoinen A-klinikka ja kotihoito levittävät yhteistyössä Ikäihmisten päihdehoitopolku -projektissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä koko kaupungin alueen koottavan yhdyshenkilöverkoston kautta. A-klinikkatoiminnassa laajennetaan ikääntyneille tarjottavia kotiin vietäviä mielenterveys- ja päihdepalveluja Maunulan mallista saatuja kokemuksia hyödyntäen. Järjestöjen kehittämää ikäihmisten Pilke-ryhmä toimintaa aletaan toteuttaa omana toimintana sosiaaliviraston vanhusten hyvinvointikeskuksissa vuonna Keväällä 2011 aloitetaan ryhmätoiminta psykiatriaosaston iäkkäille-, mielialahäiriö- ja ahdistuspotilaille yhdessä Vanhustyön Keskusliiton kanssa. Työnjakoa HYKS vanhuspsykiatrian ja terveyskeskuksen välillä seurataan ja arvioidaan osana Helsinki HUS-yhteistyötä. Harkittavaksi tulee, olisiko terveyskeskuksen psykiatriaosaston tarpeen järjestää vanhuspsykiatrista osastohoitoa myös omana toimintanaan. Muistisairaiden potilaiden neuropsykiatrisia ja käytösoireita hoidetaan omaishoitajia ja muita hoitavia tahoja konsultoiden ja työnohjaten. Tämän potilasryhmän akuuttia osastohoitoa toteutetaan Suursuon sairaalan osastolla 23 terveyskeskuksen vanhuspsykiatrian konsultaatiotuen turvin. Väestön ikääntymisen myötä muistisairauksien määrä tulee kasvamaan. Tämän vuoksi on aloitettu Helsingin kaupungin muistiohjelman valmistelu.
Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Helsingissä. 02.03.2011 Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto ja terveyskeskus
Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Helsingissä 02.03.2011 Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto ja terveyskeskus JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön Mieli 2009 -työryhmän keskeiset
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotAnna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010
Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja
LisätiedotSKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille
SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 27 19.1.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA KESKI-IKÄISTEN MIESTEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ TOIMINNASTA Terke 2009-2826 Esityslistan asia TJA/6 TJA
LisätiedotMielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017
Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotKokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin
Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotYDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta
LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta
LisätiedotHelsingin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistyminen
Helsingin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistyminen Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Tuula Saarela LT, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Sisältö näkökulma yhdistymiseen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotSUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA
SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotMielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012
Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotErityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet
Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn
LisätiedotTerveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotSosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ
ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
Lisätiedothenkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.
Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan
LisätiedotPäihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa
Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotHallinto- ja tukiyksikkö
Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.
LisätiedotPOHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen uudistaminen
Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen Laura Räty 30.11.2011 Laura Räty 1 Tavoite Luoda ja rakentaa Helsinkiin maan paras sosiaali- ja terveystoimen organisaatio Hyvä organisaatio luo alustan toimiville
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotLastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja
1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotMasentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta
Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotKuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (12) Terveyslautakunta Tja/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2012 1 (12) 71 Lausunto Eduskunnan oikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntöön ruotsinkielisistä avohoidon mielenterveyspalveluista HEL 2012-001050 T 06 00 00 Päätös
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotHoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen
LisätiedotLUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA
LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa
LisätiedotPäihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä
Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotNuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
LisätiedotAlueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012
Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012 Marjo Kurki 16.11.2012 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso hanke lapsiperheiden tukemiseen Maestro kurssien levittäminen Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli
Lisätiedot21702174 Mielenterveystyö
Kaupunginhallitus 30 01.02.2016 Uusien virkojen ja työsuhteiden perustaminen ja vakanssien lakkauttaminen 2016 170/01.01.00.00/2016 Kaupunginhallitus 01.02.2016 30 Valmistelijat: taloussuunnittelija Janne
LisätiedotAsunto ensin periaate arjessa
Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat
LisätiedotTUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016
Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotToimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria
Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotJyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011
1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotKainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
LisätiedotPOIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016
POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotPsykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria
Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Kaupunginvaltuusto Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (6) 8 Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotV E RY I M P O RTA N T P E R S O N S
V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S = O P P I L A AT, J OT K A O P P I M I S E N S A J A KO U L U N K Ä Y N T I N S Ä T U E K S I TA RV I T S E VAT VA AT I VA A E R I T Y I S T Ä T U K E A. Terhi Ojala_24042019
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotLAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Hallituksen kärkihanke, valtakunnallinen toimeenpano-ohjelma Projektihenkilöstö Tarja Tammekas, Projektipäällikkö Hankeaika 2017-2018
Lisätiedot