Kriminologian menetelmät Tutkimusanalyysi
|
|
- Saija Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kriminologian menetelmät Tutkimusanalyysi Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät (531192) 5 op Irma Komulainen, Matti Tolvanen ja Mia Kilpeläinen
2 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN RAKENNE TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TUTKIMUSAINEISTO LOPPUPÄÄTELMÄT... 11
3 2 1 JOHDANTO Syvennyn esseessäni tutkija Riitta Granfeltin laatimaan kehittämis- ja arviointitutkimukseen Oppisin elämään riippuvuuteni kanssa, jossa kuvaillaan hyvin ytimekkäästi naisvankien vapauteen ohjaavaa päihdekuntoutusta Vanajan vankilassa. Tämä tutkimus on laadittu vuosien välisenä ajankohtana ja tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on tarkastella Hämeenlinnan vankilan naisvankeihin kohdistuvaa kuntouttavaa päihdetoimintaa. Tutkittavina on ollut kahdessa eri päihdeohjelmassa kaikkiaan 15 naisvankia, joista kolme vapautui kesken ohjelman. Ohjelmassa mukana olleiden naisvankien ikähaitari on sijoittunut vuotiaisiin ensi- tai toiskertaisiin. Granfeltin tutkielmassa kuvattu päihdeohjelma asettuu osaksi ns. kuntoutusjatkumoa, joka rakentuu pohjimmiltaan suljetun vankilan päihdekuntoutuksesta. Tutkimuksessa on paneuduttu syvällisesti päihdeohjelman eri vaiheisiin ja sen toimivuuteen, ohjelmassa ilmeneviin ongelmakohtiin sekä siinä syntyviin kehittämismahdollisuuksiin. Vanajan vankila on ns. avovankila ja avolaitokseen pääsyn edellytyksenä on sitoutuminen päihteettömyyteen, hyvä käytös sekä työkyky. Tutkimuksessa on noudatettu laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia ja siinä on käytetty etnografista tutkimuslinjaa eli osallistuvaa havainnointia sekä haastatteluja. Laadullisessa tutkimuksessa lähtökohtana on selvittää tapahtumien yksityiskohtaisia rakenteita, ominaisuuksia ja asioiden soveltamista käytännössä. Käytännön soveltamiseen liittyvät läheisesti juuri erilaiset haastattelut ja luonnollisten tilanteiden tutkimiset, kuten tästä päihdeohjelmallisesta tutkimuslinjasta voimme havaita. Pääasiallinen tarkastelu tutkimuksessa on toteutettu laadullisen tutkimuksen strategioita hyödyntäen osallistumalla tutkijan muodossa Vanajan avovankilassa päihdekuntoutukseen ja muihin vankilan toimintoihin sekä haastattelemalla Hämeenlinnan suljetussa vankilassa päihdeohjelmaan osallistuneita naisvankeja sekä kuntouttavaa työtä tekeviä työntekijöitä sekä muuta henkilökuntaa. Lisäksi Granfeltin tutkimusaineistoon sisältyy Hämeenlinnan vankilan päihdeohjaajien, psykologin ja mielenterveyshoitajan haastattelut ja erinäiset keskinäiset keskustelut. Tutkimuksen tavoitteena on ollut halukkuus saada tuotua vankeinhoidon kehittämistyön aineksia, kuten työntekijöiden kokemustietoa ja naisvankien omaa näkökulmaa heihin
4 3 kohdistuvaan päihdekuntoutukseen. Granfelt kuvaa vankilaympäristöä kuntouttavan toiminnan kannalta erityisen ristiriitaisena ja osiltaan myös vaikeana ympäristönä. Ensinnäkin kuntoutustoiminta asettaa suuria vaatimuksia henkilökunnalle. Toisena haasteena voidaan nähdä erityisen hankalassa asemassa olevat vankiryhmät, kuten vakavasti mielenterveysongelmaiset ja syrjäytyneet huumeriippuvaiset rikoksenuusijat. Naisvangeilla on yleisesti ottaen runsaasti mielenterveysongelmia ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä pelkotiloja. Ryhmämuotoinen kuntoutus ei sovi kaikille, vaan sen rinnalla on kehitettävä myös yksilötyötä. Tutkimus nostaa hyvin esiin naisten avolaitoksessa toteutuvia vangin kunnioittamiseen perustuvia työskentelytapoja kuntoutuksen näkökulmasta katsottuna. Tutkimus on aineistolähtöinen, työntekijöiden ja vankien henkilökohtaisille kokemuksille rakentuva ja tavoitteena on ollut tuottaa realistisesti käytäntöön sovellettavissa olevaa tietoa naisvankien kuntoutuksen kehittämiseen. Granfelt on pitänyt tärkeänä, että tutkimusraportissa esitellään eri ammattiryhmien kuntoutusta koskevia näkemyksiä, vaikka tutkimuksen pääpaino on ollut itse päihdekuntoutuksessa. Tutkimusraporttiin on liitetty runsaasti erilaisia otteita vankien ja työntekijöiden haastatteluista, vapaamuotoisista keskinäisistä keskusteluista sekä päihdekursseilla käydyistä keskusteluista. Laadullisella aineistolla on pyritty saamaan syvempää tietoa kuntoutusta ja laajemminkin vankeinhoitoa koskevista näkemyksistä sen parissa työskentelevien henkilöiden kokemusten perusteella. Granfelt päätyy tutkimuksensa johtopäätöksissä siihen, että moniammatillinen yhteistyö odottaa vielä rakentumistaan. Vaikka päihdeohjelman toteuttamiseen osallistuttiinkin yli työntekijärajojen, työntekijät eivät muodostaneet työryhmää, joka olisi voinut suunnitella päihdeohjelman erillisjaksot yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Suunnitelmallisen yhteistyön avulla ohjelma olisi voinut olla kokonaisuutena toimivampi. Granfelt pitää moniammatilliselle yhteistyölle tärkeänä sitä, että ne vartijoista, joiden yhdysvankeja osallistuu päihdekurssille, tuntevat jo ennakolta kurssin sisältöä ja tavoitteita. Työnjako Vanajalla on ollut pääasiassa se, että päihdeohjaaja on järjestänyt vangeille päihdekuntoutusta ja muut vankien sosiaaliset ongelmat, kuten asunnottomuus ja köyhyys olivat ensisijaisesti yhdyshenkilöiden vastuulla. Vartijat pitivät vankien sosiaalisten ongelmien ratkomista vartijakoulutuksen pohjalta myös erityisen haastavina.
5 4 Kiinnostuin Granfeltin tutkimuksesta, koska olen itse työskennellyt A-klinikalla, jossa sain olla tekemisissä hyvinkin erilaisten ihmisten ja heidän kohtaloidensa kanssa. A-klinikalla on hyvin usein käytössä erilaisia päihdekuntoutukseen liittyviä ohjelmia ja ohjelmista kehittyneitä kuntoutusjaksoja.
6 5 2 TUTKIMUKSEN RAKENNE Tutkimuksen johdanto muodostaa lyhyehkön osuuden koko tutkimuksesta. Johdannossa esitellään naisvankien päihdekuntoutusohjelman taustaa ja tavoitteet sekä valvontahenkilökunnan ja kuntouttavan henkilökunnan yhteistyöhön liittyviä elementtejä. Lisäksi johdannossa esitellään ohjelman strategiset lähtökohdat ja tutkimusaineisto. Siinä paneudutaan myös eri ammattiryhmien mahdollisuuksiin osallistua naisvankien kuntouttavaan päihdekuntoukseen ja ohjelman läpiviemiseen. Mielestäni johdanto antaa lukijalle suhteellisen suppean kuvan Vanajan vankilan päihdeohjelman lähtökohdista, vankilan toiminnasta, ohjeistuksista ja laitosturvallisuudesta. Vaikka johdanto on osittain aika suppea, saa naisvankien päihdekuntoutukseen liittyvistä aihealueista johdannossa selkeän kuvan ja se toimii hyvänä tietopakettina Vanajan vankilan toiminnasta ja päihdekuntoutuksen käynnistämisestä naisvankien ja eri ammattiryhmien lähtökohdista käsiteltyinä. Johdantoa seuraavassa luvussa siirrytään käsittelemään tutkimuskysymyksiä ja tutkimuksen perimmäistä tarkoitusta. Granfelt esittelee tässä luvussa myös lyhyesti oman tutkimuksellisen näkökulman, johon liittyvät keskeisimmät viime vuosina tehdyt suomalaiset vankeinhoitoa käsittelevät tutkimukset. Muut luvut sisältävät aineiston keruuprosessia, eettisiä kysymyksiä ja päihdekuntoutukseen liittyviä kysymyksiä. Näiden lisäksi mm. tutkimuksen paikkaan liittyvät kysymykset osana vankeinhoidon tutkimus- ja kehittämistoimintaa, etnografista tutkimusotetta, vankeinhoidon päihdekuntoutuksen reunaehtoja ja toteutumismuotoja, psykososiaalista työtä suljetussa vankilassa, Vanajan osastoa, naisvankien vapauteen valmentavaa päihdeohjelmaa, sensitiivisiä aiheita päihdeohjelman osana sekä yhteiskuntaan palaamista. Tutkimuksen viimeisessä luvussa eli johtopäätöksissä käydään kootusti läpi tutkimuksen keskeisiä tuloksia kognitiivisen viitekehyksen avulla ja lopuksi arvioidaan saatuja tutkimustuloksia sekä esitetään joitakin kehittämisehdotuksia. Johtopäätösluvussa on käyty asianmukaisesti läpi tutkimuksessa havaittuja näkökohtia ja kehittämistarpeita sekä ehdotuksia, joka monipuolistaa tutkimuksen omintakeista sisältöä vieläkin laajemmin.
7 6 3 TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksessa on noudatettu laadullisen tutkimuksen lähtökohtaa, joka voidaan sijoittaa kriminologian menetelmät -opintojaksolla käytyjen menetelmien joukossa kvalitatiivisiin tutkimus metodeihin. Laadulliseen tutkimukseen syvennyttiin opintojakson luennoilla, ja luennot avasivat yhteyksiä siihen kuinka tutkimuksesta voidaan etsiä vastauksia erilaisten metodien avulla. Laadullisen tutkimuksen metodeista on erotettavissa myös erilaisia tutkinnallisia strategioita, joihin syvennyn laajemmin seuraavissa kappaleissa. Laadullisen tutkimuksen strategioihin liittyy ns. osallistuva havainnointi, jota voidaan kutsua myös soluttautumiseksi eli etnografiaksi. Tässä tutkimuksessa on käytetty etnografista tapaustutkimusotetta, jossa perusajatus on keskittyminen rajattuun tutkimuskohteeseen, jota voidaan lähestyä eri näkökulmista, erityyppisiä aineistoja käyttäen. Granfeltin tavoitteena on ollut paneutua Vanajan avovankilan päihdeohjelmaan suhteellisen pitkällä ajanjaksolla ja useasta eri näkökulmasta arvioituna. Tutkimuksen tuottama tieto on siten paikallista, vuorovaikutuksellista ja subjektiivista. Granfeltin tutkimuksessa painopiste on toimintatutkimuksen alueella, jossa arvioidaan osana Hämeenlinnan vankilan naisvankeihin kohdistuvaa kuntouttavaa toimintaa. Tutkimuksessa syvennytään mm. siihen, miten Vanajan osaston päihdeohjelma asettuu osaksi kuntoutusjatkumoa, joka rakentuu suljetussa vankilassa tarjotusta kuntoutuksesta, Vanajan osaston kuntouttavasta toiminnasta ja mahdollisesta avovankilavaiheen jälkeisestä laitoskuntoutuksesta sekä avohuollon tukitoimista. Tutkimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota ohjelman integrointiin osaksi kuntoutusjatkumoa. Etnografisen tutkimuslajin menetelmää on Granfeltin tutkimuksessa perusteltu siten, että tämänkaltainen tutkimus, jossa keskitytään rajattuun tutkimuskohteeseen, on pyritty tavoittamaan naisvankien päihdekuntoutuksen erityispiirteitä ja kehittämistarpeita vankien ja työntekijöiden omasta näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksessa on keskitytty päihdeohjelman sisällölliseen ja menetelmälliseen toteutukseen, ei yksittäisten työntekijöiden työskentelyn arviointiin. Tutkimuksen tuottama tieto on silloin paikallista, vuorovaikutuksellista ja subjektiivista. Paikalliseksi tämän tiedon tekee se, että Granfelt on kerännyt aineiston lähes kokonaan Vanajan avovankilassa, menemällä itse fyysisesti paikan päälle ja mm.
8 7 asumalla vankilan perhetalossa ja osallistumalla kahdelle noin kolmen kuukauden mittaiselle vapauteen valmentavalle päihdekurssille sekä myös muuhun laitoksen arkeen. Näin tarvittava aineisto on rakentunut vuorovaikutuksessa ryhmään kokonaisuutena ja kahdenkeskisissä tapaamisissa naisvankien kanssa. Lisäksi tutkimuksessa on pyritty laadullisella analyysilla selvittämään ja tavoittelemaan toimintaan liittyvien asioiden selvittämistä, toiminnan kehittämistä ja perustiedon tuottamista eri toimijoiden tarpeisiin. Etnografisessa tutkimusotteessa korostuvat kokonaisvaltaisuus ja henkilökohtaisuus. Kirjallisuutta tutkimalla selviää, että etnografinen tutkimus on tutkimusstrategia, jonka tavoitteena on kuvata ja selittää ihmisten toimintaa heidän omissa ympäristöissään tai ryhmän jäsenten tulkintoja ja käsityksiä ympäristöstään sekä toiminnastaan. Granfeltin tutkimuksessa etnografista tutkimusotetta käydään mielestäni hyvin kuvailevasti läpi, ja sitä avataan mielenkiintoisella kirjoitustyylillä. Osallistuvaan ja osallistavaan tutkimusotteeseen perustuva monen kuukauden mittainen etnografinen tapaustutkimus on vaativaa osallistuvuutta kaikille osapuolille. Alkuvaiheeseen liittyy aina tietynlaista epävarmuutta ja onnistuakseen etnografia edellyttää sitä, että kumpikin osapuoli kunnioittaa toisensa tekemistä siinä määrin, ettei ainakaan tahallisesti pyri sitä hankaloittamaan. Tutkimusotteen perustelut vakuuttavat lukijan tämän menetelmän valinnasta.
9 8 4 TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TUTKIMUSAINEISTO Granfelt on muotoillut etnografisen tapatutkimuksen keskeiset tutkimuskysymykset seuraavasti: (1) miten Vanajan osaston päihdeohjelma asettuu osaksi kuntoutusjatkumoa, joka rakentuu suljetussa vankilassa tarjotusta kuntoutuksesta, Vanajan osaston kuntouttavasta toiminnasta ja mahdollisesta avovankilavaiheen jälkeisestä laitoskuntoutuksesta ja avohuollon tukitoimista? (2) miten päihdeohjelma jäsentyy osaksi eri ammattiryhmien työnkuvaa ja kuinka hyvin kahden perustehtävän, rangaistusten täytäntöönpanon ja kuntouttavan työn, integrointi onnistuu? Ja, (3) mikä on ohjelman merkitys siihen osallistuneille vangeille erityisesti päihderiippuvuuden näkökulmasta, mutta myös laajemmin, työllistymiseen, asumiseen, arjen hallintaan ja ihmissuhteisiin liittyvissä kysymyksissä? Tutkimuskysymyksiä on yhteensä kolme kappaletta ja monet kysymyksistä on rakennettu siten, että ne sisältävät useamman kysymyksen. Tutkimuskysymykset avautuvat lukijalle selkeästi ja kysymykset kattavat päihdeohjelman kokonaisuuden, jota Granfelt tutkimuksessaan tutkii. Lisäksi kysymykset etenevät loogisessa järjestyksessä, jolloin ne avaavat lukijan mielenkiinnon itse tutkimukseen. Aineisto, jota tutkimuksessa on käytetty, koostuu erityyppisistä kysely ja haastattelu kokonaisuuksista ja aineistoa on analysoitu laadullisesti sekä osittain myös tilastollisesti. Asiakirja-aineiston merkitys on kuitenkin ollut vähäinen lukuun ottamatta kirjallisia hakemuksia, jotka naiset olivat kirjoittaneet päihdekurssille hakiessaan. Granfelt on käyttänyt tutkimusraportissaan empiiristä aineistoa, joka on suurelta osin peräisin haastatteluista. Kaikkein merkityksellisin aineisto on osallistuvan havainnoinnin kautta muodostunut aineisto. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kokonaan keskustelunomainen, joka lisää haastateltavien halukkuutta osallistua tutkimukselliseen hankkeeseen. Tutkimuksen laadullisella aineistolla Granfelt on pyrkinyt saamaan syvempää tietoa päihdeohjelmasta. Hän on kartoittanut kuntoutuksen aluksi jokaisen osastolle tulleen vangin kanssa hänen päihdehistoriansa ja elämäntilanteen kokonaisuuden. Lisäksi hän on käynyt kunkin päihdeohjelmaan osallistuvan kanssa määritellyt tavoitteet ja henkilökohtaisen keskustelun.
10 9 Tutkimustulosten esittely etenee loogisesti aihealueesta toiseen. Tutkimustuloksissa ilmeni, että nykyisellään vapauteen valmentava asiakastyö, yhteistyöverkostojen luominen ja suunnitelmallisten kuntoutusjatkumoiden kehittäminen ei ole Vanajan osastolla kenenkään henkilökohtaisella vastuulla. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että Vanajan osastolle tarvitaan sosiaalityön koulutuksen saanut työntekijä. Granfeltin kehitteillä olevaan naisten päihdeongelmaan keskittyvän kognitiivisen toimintaohjelman tulokset voidaan sitoa naisvankien sosiaalisen tilanteen jäsennykseen perustuviin vapautumissuunnitelmiin. Valitettavasti tutkimuksen mukaan naisvangeilla on runsaasti mielenterveysongelmia, läheisriippuvuutta, lähisuhdeväkivaltaa ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä pelkotiloja. Sen vuoksi naisvankien parissa tehtävässä päihdekuntoutuksessa korostuu moniammatillisen yhteistyön merkitys, jotta pystyttäisiin nykyistä paremmin vastaamaan päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyvyyteen. Kaiken kaikkiaan naisvangit ovat ihmisryhmä, joka tarvitsee tukea lähes joka elämänalueella. Tutkimus jatkuu naisvankien vapautumiseen esittelevällä luvulla. Granfelt on kirjoittanut tässä luvussa tapauskertomuksen vapauteen valmentavan päihdekuntoutuksen etenemisestä, siviiliin valmentautumisesta ja yhteiskuntapoliittisista realiteeteista nuoren huumetaustaisen naisen näkökulmasta katsottuna. Luvussa oli syvennytty myös päihdeongelman merkitykseen päihdeohjelmaan osallistuvien eri elämänalueille ja siirryttäessä vapauduttua yhteiskuntaan. Tutkimuksesta selvisi myös, että lähes kaikki päihdekuntoutukseen osallistuneet naiset arvioivat hyötyneensä vapauteen valmentavasta päihdeohjelmasta. Päihdeohjelma aktivoi pohtimaan omaa päihdeongelmaa erilaisista näkökulmista, mahdollisti kokemusten jakamisen toisten ihmisten kesken ja tarjosi tietoa jatkohoitomahdollisuuksista. Tämän lisäksi naiset korostivat päihdekurssin merkitystä siviiliasioitten hoitamiseen aktivoivana ja tarpeellista tietoa yhteiskunnan palvelujärjestelmistä tarjoavana vapauteen valmentavana kurssina. Yksilötyön tarve tuli naisvankien haastatteluissa voimakkaasti esiin ensinnäkin masennukseen ja ahdistukseen liittyvänä, toiseksi siviiliin liittyvien sosiaalis-taloudellisten asioitten monimutkaisuutena ja kolmanneksi lapsiin ja lastensuojeluasioihin liittyvinä huolina.
11 10 Tutkimuksen johtopäätöksiin on eritelty kaikkiaan 12 erilaista kappaletta, joissa on käsitelty mm. päihdeohjelman teoreettista viitekehystä, vuorovaikutustaitoja, päihdeohjelman käsikirjaa, moniammatillista yhteistyötä päihdeohjelman läpikäymisessä ja naisvankien sosiaalisia ongelmia. Tässä yhteydessä on lyhyesti esitelty myös päihdeohjelmaan liittyvää kokonaisuuden läpikäymistä ja mm. sitä millaisia naisvankeja on osallistunut vapauteen ohjaavaan päihdeohjelmaan sekä kuinka vangit ovat selviytyneet päihdeohjelman läpikäymisestä. Johtopäätöksiin on liitetty myös paljon erilaista teoreettista materiaalia, kuten teoreettista viitekehystä. Mielestäni oli jokseenkin puuduttavaa lukea teoreettisia kappaleita johtopäätösosiosta Hyvin monessa luvussa oli tietynlaista laadullista kvalitatiivista analyysia, kahdenkeskistä ja ryhmissä tapahtuneita naisvankien haastattelutilanteita. Granfelt oli kerännyt tutkimuksessa käytettävän aineiston hyvin nopealla tahdilla ja hänellä oli sitten lopulta jäänyt aineiston keruun ja analyysin väliin aikaa vain vajaa kuukausi. Hän oli kirjoittanut tutkimusraportin vuoden 2006 kesällä ja alkusyksyllä, ja näiden aineistojen valossa on arvioitu kunkin aihealueen asetettuja tavoitteita sekä lähtökohtia. Lukujen lopuksi esitetään mm. kehittämisehdotuksia ja päihdeohjelman läpikäymistä. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa on perusteltu hyvin tutkimusmenetelmän valintaa siten, että etnografisin menetelmin on mahdollista etsiä työntekijöiden ja naisvankien omia näkökulmia, joita tutkija voi tulkita, sanallistaa ja kirjoittaa näiden tulkintojen pohjalta sitten lopuksi raportin. Tutkija toimii ainakin pienen aikaa ja pieneltä osin samassa elämänmuodossa tutkimukseen osallistuvien ihmisten kanssa.
12 11 5 LOPPUPÄÄTELMÄT Granfeltin suorittama tutkimus on kriminologian luentojen mukaan kuvailevaa tutkimusta, sillä sen tarkoituksena on tuottaa tietoa vankilaan sijoitettavasta päihdeohjelman läpikäymisestä. Siinä on käytetty arviointi- ja lainsäädäntötutkimuksen menetelmiä ja aineistot koostuvat erilaisista kokonaisuuksista, joita sitten analysoidaan laadullisesti. Toteuttamistavat on perusteltu ja kuvailtu tutkimuksessa hyvin. Vankilaolosuhteisiin liitetty päihdeohjelman tutkiminen on mielestäni erittäin vaativa tutkimushanke, sillä ohjelman vaikutusten tutkimiseen on oltava paljon erityisiä resursseja mm. oleskella ja asua vankilan alueella. Granfeltin tutkimuksessa jokainen tuloksia esittelevä luku olisi voinut muodostaa oman tutkimusalueensa. mikä on vankilan merkitys tai miten paljon esim. rakenteelliset ja hallinnolliset järjestelyt sekä käytännöt taikka laajemmin ajateltuna kriminaalipoliittiset painotukset edesauttavat tiettyjen ryhmien valikoitumista päihdeohjelmaan. Granfeltin tutkimuksesta ei löydy tarkalleen ottaen haluttua hypoteesia, vaan tämän tutkimuksen tarkoituksena on tiedollinen läpikäyminen ja aineiston monitahoinen tarkastelu. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa hypoteesit ovat alun perin joustavia ja tutkimuksen kuluessa kehittyviä ja täsmentyviä, kuten voimme havaita tämän tutkimuksen kulusta. Johtopäätöksissä jäin kaipaamaan tietynlaista tiivistettyä yhteenvetoa, sillä yleensä yhteenveto liitetään johtopäätöksiin muodossa tai toisessa saaduista tutkimustuloksista ja tutkimuksen onnistumisesta. Johtopäätökset on kirjoitettu peräti viidelle sivulle, 12 eri kohtaan. Mielestäni johtopäätökset on tuotu esille liian pitkästi ja päihdeohjelmaan liittyviä asioita on sitten käyty ns. pintapuolisesti läpi jotakin olisi voinut jättää pois ja panostaa enemmän mm. edellä mainittuun yhteenveto kappaleeseen. Granfelt on kirjoittanut tutkimuksessaan, että jotain tämän elämänmuodon erityisyydestä pitäisi saada siirretyksi tekstiin siten, että myös lukijat pääsevät siitä osallisiksi. Omasta mielestäni Granfeltin tutkimus oli hyvin mielenkiintoista luettavaa ja olisin kyllä mielelläni halunnut lukea tutkimuksesta vielä lisää ja erityisesti naisvankien erilaisista elämänkohtaloista. Tutkimuksen tarkastelu menetelmälliseltä kannalta oli hyvinkin opettavaista.
Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa
Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotTYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA
TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotAsiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä
Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotValtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja
Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Juha Jokinen, Asiakasohjausyksikön päällikkö Sijaishuollon asiakasohjaus HELSINKI Yleistä - Hki kilpailutti sijaishuollon palvelut
LisätiedotVankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys
Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotPÄIHDETYÖ HELSINGIN VANKILASSA Hev päihdetyö
PÄIHDETYÖ HELSINGIN VANKILASSA YKSILÖTYÖ PUHEEKSIOTTO TILANNEKARTOITUS RETKAHDUKSEN KÄSITTELY RETKAHDUKSEN EHKÄISY PALVELUOHJAUS VIISI KESKUSTELUA MUUTOKSESTA (VKM) KORVAUSHOITO PROSESSIN ALOITTAMINEN
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotKuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotTyöpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotKohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa
Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,
LisätiedotKeskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):
LisätiedotTurvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa
Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa on kaikessa toiminnassa mukana oleva tekijä. Turvallisuus on samalla myös vaade jonka vaarantuminen aiheuttaa rajoituksia. Perusteet:
Lisätiedot2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET
2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotKELAN TULES-AVOKURSSIT
KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille
LisätiedotWOP-kuntoutuksen historiaa (2001-2013) lyhyesti:
WOP-kuntoutus WOP-kuntoutuksen historiaa (2001-2013) lyhyesti: Work Out Project on aloitettu vuonna 2001 Euroopan sosiaalirahaston ja TE-keskuksen tuella. Yhteistyökumppaneina oli kirkon erityisnuorisotyön
LisätiedotTUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
Lisätiedotasuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala
asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala TALENTUM Helsinki 2013 Kolmas, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus:
LisätiedotJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
LisätiedotTKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä
TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotAsiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
LisätiedotEFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia
EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian
LisätiedotTyöyhteisön näkökulma - osatutkimus
Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotMaSi-toiminta Matalan kynnyksen silta siviiliin. Varsinais-Suomen Sininauha ry Riku Salo
MaSi-toiminta Matalan kynnyksen silta siviiliin Varsinais-Suomen Sininauha ry. 10.4.2013 Riku Salo TAUSTAA Vankilatyön lähtökohtia: Vankien keskimääräinen laitosaika oli 9 kk (1/4 avolaitoksista) Vuonna
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotValvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue
-- VKV Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Laki valvotusta koevapaudesta voimaan vuonna 2014 Lähtökohtana: 1) Koevapauteen sijoitettujen lisääminen vastuullisesti: ---) Valvontavastuun
LisätiedotTyöryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa
Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan
LisätiedotIkääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa
Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa Leena Serpola-Kaivo-oja Toiminnanjohtaja Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin Rikoksentorjunta
LisätiedotOYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva
OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään
LisätiedotNUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA
NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN
LisätiedotOppisin elämään riippuvuuteni kanssa Tutkimus naisvankien päihdekuntoutuksesta Vanajan vankilassa
RIKOSSEURAAMUSVIRASTON JULKAISUJA 2/2007 Oppisin elämään riippuvuuteni kanssa Tutkimus naisvankien päihdekuntoutuksesta Vanajan vankilassa RIITTA GRANFELT RIKOSSEURAAMUSVIRASTON JULKAISUJA 2/2007 Oppisin
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotDialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen
LisätiedotLastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden
LisätiedotRyhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4
6 Rikoksista rangaistut ja sosiaalityö vetäjä: erityisasiantuntija Vuokko Karsikas, Rikosseuraamusvirasto Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 15.00 15.30 Yhdyskuntapalvelu
LisätiedotSosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja
Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja Lastensuojelun Praksis työseminaari 29.1.2010 05.02.2010 Hanna Heinonen 1 Kehittämistyön traditio sosiaalityössä Kehittämistyön taustalla 1980-luvulla: pula henkilöstöstä,
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotKorjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ
Korjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ Asumissosiaalinen työ osana asunnottomuuden vastaista työtä esimerkkinä työskentely rikosseuraamusasiakkaiden ja naisten parissa Riitta Granfelt 11.10.2018,
LisätiedotKenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014
Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista
LisätiedotTäytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)
1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotAsia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
LisätiedotGreen carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi
Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita
LisätiedotTietoinen (kirjallinen) lupa
Tietoinen (kirjallinen) lupa Tutkittava voi antaa tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen ainoastaan asianmukaisen informaation perusteella Läpinäkyvyys ja vastuullisuus Toisinaan vaaditaan,
LisätiedotKAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
1 KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Leena Soudunsaari ja Helka-Liisa Hentilä ARKKITEHTUURIN OSASTO / yhdyskuntasuunnittelu / WP1: ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUPROSESSIEN JA KÄYTÄNTÖJEN
LisätiedotMielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotNimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio
Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio Verkostoryhmä Kuntouttava asuminen Erityisteema / kohderyhmä Vapautuvat vangit Aika ja paikka Espoo 13.5.2001 Koordinoija / puheenjohtaja Kaijus Varjonen Pääalustus
LisätiedotTYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista
TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotUnelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~
Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ MEIKÄLÄISTÄ METSÄSTÄMÄSSÄ näkövammaisten nuorten kuntoutushanke 2011-2012 16 22-vuotialle Sokeille ja heikkonäköisille Kaksi ryhmää: HUS ja TAYS/TYKS
LisätiedotHyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa Hankepäällikkö Heidi Lind
Hyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa 9.5.2019 Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos osallistuu hallituksen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaan
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotLastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes
Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
LisätiedotKansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa
KRIMINOLOGIAN & RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKIMUSPÄIVÄT 2018 Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa YTM Titta Räsänen Tampereen yliopisto Rikokseen syyllistyneiden ihmisten poliittisia
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotNaiset näkyviksi tukea rikosseuraamuksesta vapautuville naisille
Naiset näkyviksi tukea rikosseuraamuksesta vapautuville naisille Projektikoordinaattori Sari Lönnberg & projektipäällikkö Hanna Mäki-Tuuri Syksy 2018 Kriminaalihuollon tukisäätiö Palvelut: Ehjä perhe toiminta
LisätiedotMusta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004
Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät 22.4.2015 Jaana Johanna Kautto 242415 Miia Kilpeläinen, Matti Tolvanen
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotItä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1
Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotNaisvankien opiskelumahdollisuudet Naisvankiseminaari 8.3.2016 Kati Sunimento Rise/Keskushallintoyksikkö
Naisvankien opiskelumahdollisuudet Naisvankiseminaari 8.3.2016 Kati Sunimento Rise/Keskushallintoyksikkö VL: Rikosseuraamusalue tai vankila sopii vankilassa toteutettavasta tutkintoon johtavasta tai muusta
LisätiedotLYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA. Helsingin vankilassa
LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA Helsingin vankilassa LYVA Osaston toiminta alkanut lokakuussa 2013 Osastolla 19 vankipaikkaa Tuomioiden pituudet keskimäärin 1-4kk Mikäli osastolla on ollut tilaa, on sinne
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Moniammatillinen yhteistyö Suomen kielessä vain yksi moniammatillisuutta kuvaava käsite,
LisätiedotTsemppaaminen intohimona
Vetrea Tsemppi Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Tsemppi on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
Lisätiedot