TANSSIViihde. kiitokseen ja kunniaan. onnen kerjäläiset On hyvän mielen musikaali. Kotimaisen viihteen puolesta!

Transkriptio

1 Kotimaisen viihteen puolesta! TANSSIViihde SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI 1/ vsk Pääyhteistyökumppani: KARJALAN KUNNAILLA Hellyttävä suosikkisarja onnen kerjäläiset On hyvän mielen musikaali Haastatteluissa mm. Grand Slam Jope Ruonansuu Jorma Kääriäinen kaseva kuunkuiskaajat maria lund olli leppänen pete parkkonen syke Iskelmä Gaala huipentui kiitokseen ja kunniaan linda lampenius KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA tanssipaikkaliitteessä: Haapamäen Suoja Hirvensuuli, Huittinen Helsinki-Pavi, Vantaa Hotelli IsoValkeinen, Kuopio Hotelli Levitunturi, Sirkka Ikaalisten Kylpylä Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Naapurinvaaran huvikeskus, Sotkamo Puistokulma, Vantaa Ravintola Morgan Kane, Mänttä Scandic Kiannon Kuohut, Suomussalmi Scandic Luosto Shamrock Tikkurila, Vantaa Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa, Tulisuudelma Tanssikrouvi, Häijää Vuoksenniskan työväentalo, Imatra Wanhan Tanssikellari, Helsinki mikko alatalo KEVÄTKAUDEN PAKINASSA soololattareiden hurmaa ruk- tanssiaiset UPSEERI JA PRINSESSA

2 Päätoimittajan sananen kuva: tuomas marttila täysin purjein Kevättä kohti se mikä ei tapa, se vahvistaa Näin talvisin flunssaepidemioiden aikaan Suomi yskii ja köhii. Niin olen tehnyt minäkin. En ole sairastanut flunssaa ainakaan viiteen tai kuuteen vuoteen, mutta vuosi alkoi nyt kuumeen, nuhan ja kurkkukivun parissa jatkuen koko tammikuun. Sainpa vielä tutustua pariin eri otteeseen myös vatsataudin ihanuuksiin. Lehden tekeminen tökki siitä syystä aika pahasti, enkä meinannut päästä töissäni alkua pidemmälle. En tiedä sairastinko sikaa, lintua vai lehmää, mutta selvisin hengissä ainakin. Sanotaanhan sitä, että se mikä ei tapa, se vahvistaa ja lehtikin valmistui kaikesta huolimatta ajoissa! Luulen, että sairastuminen on myös kehon tapa puhdistautua ylimääräisistä eritteistä ja pysäyttää henkilö lepäämään. Myönnän, että oma vauhtini on ollut ehkä hivenen liian kova, vaikka tiedostankin sen petollisen vaikutuksen itseeni. Tai unohdetaan tästä se ehkä -sana. ;) Miksi sitten päästän itseni sellaiseen jamaan - tämä on hyvä kysymys! Jokaisen tulisi kuunnella oman kehonsa vinkkejä ja pitää itsestään huolta. Kuka muukaan sen tekee, jos emme itse. Terveys on kallisarvoinen asia ja tämän moni tajuaa vasta sitten, kun kokee konkreettisesti vaaran sen menettämisestä tai pahimmassa tapauksessa näin tapahtuu. Vankan pohjan terveydelle luo terveelliset elintavat: monipuolinen ruokavalio, riittävä unensaanti ja elämästä nauttiminen. Pelkästään fyysinen huolenpito ei nimittäin riitä, sillä myös korvien välissä asiat tulee olla balanssissa. Kun mieli ja keho ovat tasapainossa, on koko ihminen. Pitäkää huoli siten henkisistä arvoista nauttien 100%:sti elämästä ja mitä kaikkea se tarjoaakaan. Kotimainen viihdetarjontakin on tässä varmasti hyvänä apuna! :) Kaikki mitä meille tapahtuu, on tarkoituksellista ja vie jokaista myönteisesti eteenpäin - loppuen lopuksi ne ikävätkin asiat. Myönnetään kyllä, että välillä vastoinkäymisen kääntäminen positiiviselle puolelle vaatii ainakin itselläni pitkää pohdintaa, mutta joka kerran se on kyllä löytynyt. Onnellisuushan on lopulta jokaisen korvien välissä: ajatustavoissamme ja asenteissamme elämää kohtaan. Pitäisi muistaa iloita tästä hetkestä ja niistä pienistäkin arjen asioista sekä miten näemme ympäristömme ja kanssaihmiset. Asenteesta hyvänä esimerkkinä voisi olla seuraava tilanne, jossa kaksi vankia katselee sellinsä ikkunasta ulos. Ensimmäinen vanki näkee masentuneena vain kalterit ja yön pimeyden, toinen taas iloitsee taivaalla kirkkaana loistavista tähdistä. Kummanko vaihtoehdon haluaisit itse mielummin valita? Menneisyyden ylenmääräinen vatvominen ja sinne hautautuminen ei auta mitään. Tulevaisuuttakaan ei kannata pohtia liikaa, sillä emme tiedä sitä ennen kuin koemme sen. Tämän päivän valinnoillamme voimme tosin vaikuttaa tulevaan ratkaisevasti. Siksi pyrin itsekin elämään juuri tässä hetkessä ja tekemään asioita parhaan kykyni ja omien syvempien tuntemusteni mukaisesti. Luulen, että tämän ajatusmallin avulla on oma stressitilani hieman hellittänyt viime vuosien kaaoksen jälkeen, jonka tämä hektinen lehtityö on tuonut vääjäämättä mukanaan. Murehtimisen aiheet eivät tästä maailmasta nimittäin lopu, jos murehtia haluaa. Aina välillä tulee tosin heikkoja hetkiä, mutta toisaalta niissä tilapäinen rypeminen on ollut vain lopulta eteenpäin vievää. Joskus nääs pitää mennä hieman taaksepäin, että pääsee eteenpäin. ;) Tästä kirjoituksestani näytti nyt tulevan lähinnä elämänohjeita sisältävä teksti. Minulla on tapana tehdä tämä sananen aina päivää ennen lehden painatusta ja kirjoittaa niistä asioista, mitä mielessäni kyseisellä hetkellä pyörii. Luotan siihen, että se on se merkittävin ja tärkein antini kaikille lukijoille! Lämpimin terveisin, Jaana Jande Vuorenpää :), Päätoimittaja OSALLISTU KEVÄTKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot! Rakastettava uutuus! Laadukas tyyny- ja peitevalikoima koko perheelle. Quadfill ja Blowfill -kuidut pitävät tyynyt ja peitteet kuohkeina ja kimmoisina. Soveltuu herkille ja allergisille. Suomalaisen unen hyväksi jo 20 vuotta! JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM paatoimittaja@tanssiviihde.fi Toimitus: Juha Lahti juha@tanssiviihde.fi Christina Lokkinen christina@tanssiviihde.fi Toimitusneuvosto: Päivi Mustonen SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat, Jaana Vuorenpää Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 1/2010 numeron parhain juttu! Kilpailuaika asti! Palkintoina arvotaan kaikkien vastannaiden kesken Matkapojat Oy Vikingline lahjakortti Hki-Tukholma (arvo n. 250 eur), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Univisionin Olivia -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 60 eur), Magnum Iskelmä kotikaraoke 2 kpl, Ikaalisten Kylpylän lippupaketti IskelmäParaati tapahtumaan (sis. 2 lippua pe-la ajalle) 5 kpl, Pan Visionin julkaisemat Finlanders ja Charles Plogman -DVD:t, 3 kpl (palkinto sisältää molemmat DVD:t). Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Painosmäärä kpl Kannen pääkuva Jaana Vuorenpää Kuvassa Kari Tapio ja Anna Eriksson Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM (soitot mielellään arkisin klo 10-18) tanssiviihde@tanssiviihde.fi Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti PL 57, Tampere ; aineisto@tanssiviihde.fi Ilmestymisajankohdat 2010: 1/ helmikuu vko / toukokuu vko / syyskuu vko / marraskuu vko Lehden 2/2010 aineistopäivä on (Valmiit ilmoitukset mennessä) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa, hotelleissa, kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja tanssipaikoilla eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin ja luettavissa sähköisesssä muodossa sivustolla tanssiviihde.fi. Katso lehden ilmoitushinnasto: ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen YHTEISTYÖSSÄ mm.; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy Eastway Oy Lehden 1/2010 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23). Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; ABC Amiraali, Kotka K-Supermarket, Kankaanpää ABC Anjalankoski Kuntotalo, Kouvola ABC Aura Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi ABC Auranlaakso Turku Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu ABC Haapajärvi Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa ABC Hiekkasärkät Kalajoki Kylpylähotelli Päiväkumpu, ABC Härkähovi, Somero Karjalohja ABC Iisalmi Kylpylähotelli Summassaari, ABC Kajaani Saarijärvi ABC Karjaa Kyläkauppa Veljekset Keskinen, ABC Kemijärvi Tuuri ABC Kiikoinen Käenkoski, Parkano ABC Kiiminki Lahden Pesäkallio, Lahti ABC Kippari, Hamina Linjurin Kauppakeskus, Salo ABC Kiuruvesi Lomahotelli Jämi, Jämijärvi ABC Kokkola Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi ABC Koria Maalaispuoti Niemelä Lavia ABC Kortela, Rauma Malmin työväentalo, Helsinki ABC Kristiinankaupunki Martin Kievari, Hietama ABC Kuortti Matin ja Liisan asema / Neste ABC Lieksa Lapinlahti ABC Majakka, Pyhtää Merihelmen matkailualue, ABC Masuuni, Karkkila Kuivaniemi ABC Mikkeli Merikievari, Tuorila ABC Nurmes Motelli Pentinkulma / SEO, Urjala ABC Pulkkila Neste Aapiskukko, Pälkäne ABC Pyhäjärvi Neste Häijää ABC Savonlinna Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala ABC Tikkula, Pori Neste Imatra Korvenkangas ABC Tornio Neste Jämsän Portti ABC Tupos Neste Karisto Lahti ABC Tuulos / S-Hotel Tuulonen Neste Kuhmoinen ABC Utti Neste Leppävirta ABC Vaasa Neste Linnatuuli, Tervakoski ABC Valkeala Neste Napapiiri, Rovaniemi ABC Varkaus Neste Paanulinna, Kärsämäki ABC Viipurinportti, Lappeenranta Night Club Tähti, Oulu Anttilan tavaratalo Seinäjoki Nokian Kerhola Anttilan tavaratalo Tampere Pajarinhovi, Kitee Auran Nuortentalo, Aura Piruetti, Tampere Autokeidas Forssa Puistokulma, Vantaa Autokeidas Ii Rantacafe Sammi, Ikaalinen Cafe Lasipalatsi, Helsinki Ravintola Galax, Turku Elimäen ns Ravintola Morgan Kane, Mänttä Esakallio, Somero Rokuan Kuntokeskus Helsinki-Pavi, Vantaa Saariselän Kuukkeli Hesestoppi, Parkano Saariselän Tunturihotelli Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Salon VPK talo Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta Satulinna, Hattula Hirvensuuli, Huittinen Savonlinna-Sali, Savonlinna Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Scandic Kiannon Kuohut, Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Suomussalmi Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Scandic, Luosto Hotelli Levitunturi, Sirkka S-Market Jalasjärvi Hotelli Luostotunturi, Sodankylä S-Market Kauhajoki Hotelli Sommelo, Kuusankoski S-Market Nokia Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi S-Market Pihtipudas Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi S-Market Sotkamo Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu S-Market Urjala Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka S-Market Vuokatti Humppilan lasi, Humppila S-Market Hämeenkyrö Hyvinkään Järjestötalo S-Market Ikaalinen Hämeenlinna kaupunginkirjasto Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Härkäpakari Oy, Huittinen Sokos Hotel Vantaa Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä Sokos Hotelli Tahkovuori Ideapark, Lempäälä Sokos Mikkeli Imatran Kylpylä, Imatra ST1 Kukonlinna, Hollola Jounin Kauppa, Äkäslompolo Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, Kahvila-Ravintola Taukotupa, Hartola Lahti, Kuopio, Turku) Kankaanpään Kuntoutuskeskus Suutari-Kake, Lappeenranta (Prisma) Kauppakeskus Elo, Ylöjärvi Tanhuhovi, Lohja Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu Tanssikoulu Sulava, Oulu Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Tanssikrouvi, Häijää Kauppakeskus Tuulonen, Tuulos Tanssipaviljonki Tulenliekki, Kaustisen kansantaiteenkeskus Heinävesi K-Citymarket Imatra Tanssiravintola Jyväshovi K-Citymarket Kivihaka Vaasa Tanssiravintola Kaleva, Mikkeli K-Citymarket Kuusamo Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki K-Citymarket Lappeenranta Tanssiravintola Rukahovi, Kuusamo K-Citymarket Linnainmaa Tampere Teboil Pirkanhovi, Lempäälä K-Citymarket Pirkkala Teboil Tähtihovi, Heinola K-Citymarket Raahe Teeriharju, Somero K-Citymarket Riihimäki Tyrnävän seurojentalo K-Citymarket Turtola Tampere Urjanlinna, Sievi K-Citymarket Salo Valkeakosken Matkailutoimisto Kemin Kulttuurikeskus, Iris Café Valtatie 2, Harjavalta Kisaranta, Kangasala Wanhan Tanssikellari, Helsinki Koskikartano, Hämeenkoski Viihdekeskus Hojo-hojo, Tuusniemi Kruunupuisto, Punkaharju Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala K-Supermarket Apiantori, Valkeakoski Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki K-Supermarket Linkki, Ylöjärvi Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra K-Supermarket Loimaa Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo K-Supermarket Mainio Ähtäri 2 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

3 Uusia jakelupaikkoja Haemme koko ajan lisää uusia jakelupaikkoja, joissa lehti tavoittaa laajalti kaikenlaisia ihmisiä. Olemme kiinnostuneet erityisesti liikennemyymälöistä, kauppakeskuksista, ruoka- päivittäistavarakaupoista tai muista vastaavista paikoista, joissa on laaja asiakasvaihtuvuus ja jotka ovat sijainniltaan keskeisillä paikoilla. Sopimuksen tehneet tahot voivat tarjota asiakkailleen ilmaisen palvelun Tanssisviihde lehden muodossa ja saavat laajaa näkyvyyttä jakelupaikkana: tieto listataan jokaiseen lehteen, jota heillä jaetaan ja myös lehden verkkosivustolle jakelupaikat -osioon. Jakelupaikkana toimiminen on täysin ilmaista. Lehdet toimitetaan Matkahuollon toimesta pääasiallisesti aina suoraan perille asti ja telineeseen asetettuna; lööppi vaihdetaan, mahdolliset vanhat lehdet viedään pois ja laitetaan uudet tilalle. Jakelupaikan velvollisuus on lähinnä huolehtia siitä, että lehdet ovat asianmukaisesti esillä sovitun kauden ajan. Lehtiteline on veloituksetta jakelupaikan käytössä sopimuksen ollessa voimassa. Lehtien vähimmäistoimitusmäärä on 300 kpl / numero. Uusia jakelupaikkoja Nrosta 1/2010 alkaen; K-Citymarket Imatra / K-Citymarket Lappeenranta / Autokeidas Ii / SisÄllysluettelo Tässä numerossa mm. 4 Kauden pakina - Mikko Alatalo 4 Karjalan kunnailla Hellyttävä suosikkisarja 6 Iskelmä Gaala huipentui Kiitokseen ja kunniaan 8 Onnen Kerjäläiset on hyvän mielen musikaali Nrosta 4/2009 alkaen; S-Market Vuokatti / Scandic Kiannon Kuohut, Suomusalmi / K-Supermarket Loimaa / S-Market Urjala / K-Citymarket Linnainmaa Tampere / S-Market Jalasjärvi / S-Market Kauhajoki / K-Citymarket Riihimäki / Anttilan tavaratalo Seinäjoki / ABC Vaasa / K-Citymarket Kivihaka Vaasa / K-Supermarket Maino Ähtäri / Autokeidas Forssa / K-Citymarket Kuusamo / Neste Karisto Lahti ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA Jonakin päivänä Jatkuvasti kuulee jonkun sanovan: Jonakin päivänä minä Jokin päivä on päivä, jolloin isä vie lapset huvipuistoon tai eläintarhaan. Jonakin päivänä joku siivoaa ullakon, jatkaa keskeytyneitä opintojaan tai kirjoittaa kirjan. Jonakin päivänä joku rohkaisee mielensä ja perustaa oman yrityksen, kosii, muuttaa talveksi etelään tai aloittaa keittiöremontin. Julistetaan Jonkin päivän viikko. Määrätään koko maa lomalle yhdeksi viikoksi tekemään niitä asioita, jotka jonakin päivänä on aikonut tehdä. On kuitenkin melko mahdotonta, että näin upea ja kaikkia osapuolia runsaskätisesti palkitseva suunnitelma hyväksyttäisiin yleisesti. Kyllä siitä joku päättäjä voisi innostuakin, mutta toteaisi samalla ettei hänellä ole juuri nyt aikaa paneutua siihen Mutta mistä sitä koskaan tietää jonakin päivänä kenties. LÄPI HARMAAN KIVEN Jorma Kääriäsen Pitkä tie huipulle Grand Slam Mestarin jalanjäljissä Tanssiorkesteri Syke Uuteen nousuun Maanviljelijä oli kierrellyt traktorillaan ympäri isoa kiveä, joka sijaitsi keskellä hänen peltoaan. Kivi oli aiheuttanut harmeja jo vuosikausia. Monesti olivat työkalut rikkoutuneet kiveen niin keväällä kynnettäessä kuin syksyllä satoa korjatessakin. Kun leikkuupuimuri eräänä syksynä taas kerran karahti kiveen ja keskeytti kiireellisen työn, päätti isäntä hankkiutua siitä eroon. Hän tarttui lapioon ja yllättyi. Kivi oli maan- pinnan alapuolella vain kymmenen sentin verran. Hän totesi kiven lohkomisen ja pois- kuljettamisen olevan melko vaivaton urakka. Lastatessaan kivenmurikoita traktorin lavalle, oli hänen pakko samalla hymyillä itselleen. Kuinka paljon kiusaa kivi olikaan aiheuttanut ja kuinka helppoa siitä olisi ollut päästä eroon jo paljon aikaisemmin. Kuinka usein meillä onkaan tapana vähätellä pieniä ongelmia vaikka ne aiheuttavatkin toistuvaa mielipahaa. Meillä tahtoo olla niin kiire eteenpäin, että emme ehdi tuhlata niihin aikaamme ainakaan juuri nyt. Kuten maanviljelijäkin teki, pyörimme saman ongelman ympärillä. Päätämme hoitaa asian kuntoon myöhemmin, mutta harvoin niin todellisuudessa tapahtuu ennen kuin on pakko ja ennen kuin kärpäsestä on tullut härkänen. Jos sinulla on toistuvasti harmia samasta asiasta, tartu siihen kaksin käsin ja hoida se pois päiväjärjestyksestä saman tien. Ensimmäinen tunti on päivän peräsin Siitä, miten aamulla ylös noustessamme käyttäydymme, riippuu suurelta osin, millaiseksi päivämme muodostuu. Nuo kohtalokkaat 60 minuuttia ratkaisevat päivän kestävän matkamme kurssin; kuljemmeko auringonpaisteessa miellyttäviin määräsatamiin, vai päädymmekö myrskyjen paiskomina kivikkoisille rannoille. Jos tervehdimme aamua mahdollisuutena, jos laskemme leikkiä ja nauramme, ehkäpä viheltelemme ja laulamme hiukan, ja iloitsemme siitä, että olemme yhä elossa, matkastamme sinä päivänä tulee melko varmasti miellyttävä. Päinvastoin käy, jos heräämme syvään huokaisten, manaamme päivän ja sen tehtävät jo etukäteen, jos nurisemme, voihkimme, tiuskimme ja murjotamme. Jos valitamme ja vaikeroimme, ja raahaamme vastahakoisen, haluttoman kehomme pukeutumisen, aamupalan ja töihin menemisen rutiinien läpi, vain hullun onni voi pelastaa meidät myrskyisältä matkalta auringonnoususta auringonlaskuun. Kehitys Nuorukaiselle, joka jatkuvasti soimasi itseään vajavaisuuksistaan, opettaja sanoi: Sinä et todellakaan ole täydellinen. Mutta oletko huomannut, että osaat tänään tehdä asioita, joita olisit pitänyt mahdottomina viisi vuotta sitten? Mikä on muuttunut? Lahjani ovat muuttuneet. Ei. Sinä olet muuttunut. Mutta eikö se ole sama asia? Ei. Sinä olet sitä, mitä ajattelet olevasi. Kun ajattelusi muuttuu, sinä muutut Maria Lund Mariasta on moneksi Jope Ruonansuu on Herkkä Koomikko Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Janne Raappana, Virpi Kätkä ja Jarkko Honkanen Upseeri ja prinsessa nauttivat RUK- tanssiaisista ARTIKKELIT ERIKOISARTIKKELIT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE aihealueittain 3

4 KEVÄTKAUDEN PAKINA - MIKKO ALATALO WHEN THE GOING GETS TOUGH - THE TOUGH GET GOING. Ajat kovenevat viihteessä ja luovalla alalla. Nykylama puree varsinkin yrityskeikkojen osalta. Ylipäänsä, kun firmoilta raha loppuu, se mistä karsitaan, on koulutus, mainonta ja viihdepuoli. Ei ole moraalisesti kovin mukavaa pitää suuria pikkujouluja pudotuspelin voittajille, jos puolet firman jengistä on irtisanottu. Olen sitä polvea, että olen kokenut myös 90-luvun suuren laman, luissa ja ytimissä. Vanhempi polvi muistaa, miten suomalaiset rakensivat kiitos presidentti Kekkosen idänsuhteiden - 70-luvulla kokonaisen kaivoskaupungin, Kostamuksen, itärajan taakse. Se työllisti puolet pohjois-suomea ja vähän etelääkin. Tapio Rautavaara lauloi ensimmäisen vaiheen harjannostajaiset, Jaska Teppo ja minä toisen vaiheen. 90-luvun alussa olin laulamassa ja juontamassa venäläisille tärkeän Astoria-hotellin harjannostajaiset. Kukapa olisi uskonut, että muutama kuukausi siitä ei Neuvostoliittoa enää ollut. En haikaile kyseistä diktatuuria, mutta Suomelle tuo bilateraalinen kauppa oli edullista. Kun idän karhu meni kontilleen, loppui Suomen porskutus. Kun oli vielä länsimaiden taantuma ja poliittisen johdon virheet, kahlasi Suomi todella syvällä. Seurauksena devalvaatiosta oli valuuttalainojen nousu ja pienyritysten konkurssien aalto. 80-luvun lopulla oli firmakeikoilla voinut laittaa laskuun nollan perään. Yritykset suorastaan ylpeilivät viihdebudjeteillaan. Vuoden -92 laman jälkeen lähdimme kiertämään keskikaljabaareja ja haimme pähkinät pikkuoraville kympin seteleinä. Köyhän kansan karttuisa käsi tuli apuun. Nyt tuntuu, että tuo kympin seteleistä tappeleminen on ajankohtaista taas. Levy-yhtiöt ostavat ohjelmatoimistoja, josko artisteista saataisiin suolarahaa edes keikoilta, kun levyt eivät myy. Raha, jonka levy-yhtiöt satsaavat artistiin, ei tule enää takaisin levykaupasta. Syitä on monia. Piratismi ja musiikin imurointi netistä vaikuttavat. Myös ylipäänsä se, että musiikin kulutus ei ole ainoa hobby ihmisillä, rokottaa myyntilukuja. Olen tehnyt 2000-luvulla, paitsi levyjä Juicen kanssa, myös kaksi kohtuullista kantrilevyä. Silti monet suurten ikäluokkien fanit sanovat minulle: Ei me haluta näitä uusia lauluja, me halutaan ne vanhat biisit, mitä me opimme aikoinaan rakastamaan. Kun 11 virran maa siis vanhat laulut - julkaistiin uudelleen, siitä kirjoitettiin pääkirjoitussivuja myöten ja kiitosviestejä oli sähköpostit täynnä. Uudella musiikilla on vaikea breikata eikä sitä edesauta radioiden ahtaat soittolistat. Onneksi Radio Suomi on sentään laajentanut soittolistaansa. Olen asiasta itsekin tehnyt pari eduskuntakyselyä. Kaupallisten radioiden osalta peli on menetetty. Siksi seuraavan lupakierroksen yhteydessä tulisikin vaatia, että radiot soittavat laajemmin muutakin kuin muutaman kymmenen biisin voimasoittolistaa. Joka tapauksessa äänitemarkkinat ovat alamäessä. Kun vuonna 2001 liikevaihto oli vielä lähes 130 miljoonaa euroa, vuosikymmenen lopulla se oli alta 100 miljoonaa. Viime vuotta pelasti Baseballs, saksalainen rockabillyryhmä, mutta kotimainen musiikki ei myy kuin pyramidin huipulla. Suomi on täynnä hyviä artisteja, joiden keikkakysyntä on ihan ok., mutta joiden levyt eivät kelpaa radioiden soittolistoille eikä levyjä myydä, kun niitä ei ole esillä kaupoissa. Näin on varsinkin tanssimusiikkipuolella. Radiot puputtavat kansalle musiikkia, jota se ei välttämättä halua. Musiikkieliitin suosikkeja toki biisit saattavat olla. Tein 30 vuotta erilaisia musiikkiohjelmia: Iltatähteä 70-luvulla, Hittimittaria 80-luvulla, Jukeboxia, Rififii tä ja lopulta Tammerkosken Sillalla-ohjelmaa 7 vuotta. Näin nämä ohjelmat tärkeinä suomalaisen kulttuurin estraadeina. Nyt ei televisiossa ole yhtään ohjelmaa, jossa voisi esittää uutta suomalaista iskelmä- tai popmusiikkia! Ei ihme, ettei kansa osaa kysyä musiikkia, jos ei sitä ole missään esillä. Ei ihme, etteivät myöskään levykauppiaat usko kuin top ten- listaan. Kun rahasta on tiukkaa, peli kovenee. Suuret media- ja teknologiayhtiöt haluavat kuoria kerman myös artistien kahvista. Nämä tahot ovat ajaneet jo pitkään ns. työsuhdetekijänoikeutta, jolloin henkinen omaisuus siirtyisi automaattisesti työnantajalle tai jakelijayhtiölle ellei toisin sovita. Ja kun pikkuartisti menee sinne sopimaan, toisinhan ei sovita. Journalistit ovat jo menettäneet oikeutensa. Suurkonsernit haluavat sisällöt mobiili-tv:hen ja muihin uusiin välineisiin mahdollisimman halvalla. Kun ei mistään muualta enää saada katetta amerikkalaisille osakkeenomistajille, revitään se taiteilijoiden selkänahasta, vaikka kyse on marginaalisesta rahasta. Kympeistä todella tapellaan. Olin keskustan eduskuntaryhmässä kapinakenraali tässä taistelussa. Näyttelijä-liiton jäsen KE Risto Autio avitti myös. Saimme käännetyksi keskustan kannan taiteilijoiden puolelle, olihan puolue vaa ankieliasemassa. Niinpä ministeri Wallin ei tuonut tekijänoikeuksia polkevaa lakia eduskuntaan. Tämä on kuitenkin vain torjuntavoitto suuressa sodassa. Suuryhtiöt tulevat vielä takaisin. Jo seuraavan hallituksen ohjelmassa saatetaan tarkistaa tekijänoikeuksia. Kun peli kovenee, kovat porskuttavat! Mutta yksi on varmaa: Suomen kansa laulaa ja tanssii edelleen, jos kurkku ei ole poikki ja nivelet kestää teksti: juha lahti / kuvat: Laura Pohjavirta/YLE Kuvapalvelu Karjalan Kunnailla HELLYTTÄVÄ SUOSIKKISARJA Karjalan Kunnailla on erilainen TV- sarja. Pieneen, 250 asukkaan Miikkulan kylään sijoittuva tarina sotii humaanilla otteellaan nykypäivän kiireistä ja hektistä henkeä pursuavaa näköradiotarjontaa vastaan. Samalla se antaa varsin mainion syyn istahtaa säännöllisesti sohvan nurkkaan keskiviikkoiltaisin ja avata TV. 4 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 Elina Knihtilän ja Heikki Helan (yläkuva) esittämien roolihahmojen eli Arja Huttusen ja Harri Koposen yli 20 vuotta kestäneen rakkauden sinetöi sarjassa Miikkulan maisemissa vietetyt rokkaavat häät (alakuva), joihin osallistu koko kylän väki ja lähisukulaiset. Karjalan Kunnailla on saavuttanut huiman suosion. Sarjan alkaessa se keräsi katsojia toista miljoonaa ja saavuttaa edelleen katsojaa. Eikä tämän mikään ihme sinänsä ole, kun tutkii lähtökohtia sarjan tekemiselle. - Kun sarjaa markkinoitiin, niin tuli samalla luvattua pari asiaa. Ensimmäinen oli se, että rakennamme kuvauksia varten puurakennusmiljöön. Toiseksi luvattiin huima casting, eli näyttelijäkaarti. Molemmat toteutettiin, ja kun katsoo tekijätiimiä, niin Jussi-patsaita ryhmältä löytyy Helsingistä Utsjoelle asti, jos ne peräkkäin laitetaan, Karjalan Kunnailla- ohjaaja Markku Pölönen kertoo. Pölösen itsensä sitoutuminen sarjan toteutukseen on vertaansa vailla. - Samalla, kun tuli päätös sarjan toteutuksesta, niin muutin perheeni kanssa samoille seuduille asumaan. Itse asiassa se on minun kotiseutuani. Myös sarjan näyttelijät ovat pääosin sieltä suunnalta kotoisin, vaikka asuvatkin suurimmalta osin pääkaupunkiseudulla nykyisin. Kuvausten aikana Pölösen mukaan on raitilla pörräämässä henkeä eri tehtävissä. Tämä luo haasteita työn aikataulutukselle. - Ei se vielä mitään, että meillä on omat aikataulumme. Mutta kun siihen tulee vielä lisäksi mukaan Finnairin aikataulut, koska lentäen näyt-

5 telijät paikalle pääosin tulevat. Jos lentoyhtiö myöhästyy kaksikymmentä minuuttia, niin koko homma kusee, Pölönen kertoo tekemisen haasteista. Musiikintekijät Karjalan Kunnailla ansioituu paitsi hurmaavalla tarinankerronnallaan ja hienoilla näyttelijäsuorituksilla, myös musiikillisella annillaan. Siitä vastaavat pääosin sarjan score-musiikin tehnyt Vesa Mäkinen ja Harri Koposen kappaleista etupäässä vastaava Heikki Hela. - Olen tehnyt joitakin lauluja sarjaan, lähinnä bändijutut. Vesa Mäkinen sitten tekee muut, Hela kertoo. Heikki Hela on sarjassa näyttelijänä Koposen roolissa joka taas on vahvan musiikillisen taustan omaava persoona. Myös siviilissä Heikki Hela tunnetaan sekä näyttelijänä että muusikkona. Eli kumpi ominaisuus on vahvempi? - Vaikea sanoa. Hienoa, kun on saanut tehdä molempia. Mutta sen sanon, että kun jotain tehdään, niin tehdään se aina sillä hetkellä 100%:sti. Vesa Mäkinen on tehnyt musiikin kaikkiin Pölösen pitkiin elokuviin, ja yhteistyö jatkui nyt myös Karjalan Kunnailla -sarjan tiimoilta. Mäkisen kokemus elokuvamusiikin tekemisestä onkin vankka. - Scoret on tehty erilaisilla kokoonpanoilla, alut ja loput isoilla jousilla. Kaikkiaan nelisenkymmentä muusikkoa on käynyt tekemässä musiikkia. Kaikki on tehty akustisesti, ja niin sen halusinkin tehtävän. Se hengittää hyvin tuon maiseman kanssa, Mäkinen kertoo. Elokuvamusiikin tekeminen vaatii tiettyjen perusasioiden olemassaolon. Kaikki lähtee liikkeelle kuvasta. Ei se riitä, että menet kuvauspaikalle, siitä ei saa juuri mitään irti. Pitää nähdä kuva ja aistia siitä se pohjavire. - Kaikki lähtee liikkeelle kuvasta. Ei se riitä, että menet kuvauspaikalle, siitä ei saa juuri mitään irti. Pitää nähdä kuva ja aistia siitä se pohjavire, Mäkinen kuvailee musiikin syntyä. Myös yhteistyö herrojen Vesa Mäkinen ja Heikki Hela välillä on toiminut hyvin. - Hela on roolissa tässä sarjassa, ja hän on pääosin tehnyt ne Harri Koposen biisit. Joitakin kappaleita on syntynyt niin, että Heikki on tehnyt sanat, ja minä sävelen. Mutta kyllä totuus on se, että Hela omaa näyttelijänä ja keikkamuusikkona kokemukset kentältä, ja tietää kyllä, mitä tehdä, Mäkinen analysoi. Kansa haluaa lisää Snadia sarjassa esittävän Tuomas Uusitalo roolihahmo pitkälti samoilla raiteilla Harri Koposen kanssa. Myös hän on Koposen lailla rokkari. - Snadihan lähti Keravalta pakoon, kun tyttöystävä tuli raskaaksi. Hän on sellainen räiskyvä, elämäniloinen, ehkä vähän viinaan menevä kaveri, Uusitalo analysoi Snadin luonnetta. Snadi tulkitsee sarjassa pääosin Heikki Helan tekemiä kappaleita. Niiden syntyhistoria ja harjoittelumenetelmä kuvausten aikana on ollut varsin maanläheinen. - Heikillä oli hyvät demoversiot kappaleista. Hänellä oli aina myös mukana pieni äänityslaitteisto. Kuvauspäivää edeltävänä iltana sitten treenattiin biisit, Uuusitalo kertoo. Myös yksi Uuusitalon itsensä tekemä kappale on ollut mukana sarjassa. - Piti kuvaustilanteessa improvisoida kappale. Otin kitaran ja kehittelin fraasin. Siitä sitten improvisoin paikan päällä biisin. Heikillä on taustaa tähän Koposen rooliin, koska hänellä itsellään on rasvalettimenneisyys. Lisäksi Hela on hyvä näyttelijä, eikä edes ikävä ihminen, Myös Markku Pölönen antaa tunnustusta Heikki Helan kokemukselle musiikin tekemisessä. - Heikillä on taustaa tähän Koposen rooliin, koska hänellä itsellään on rasvalettimenneisyys. Lisäksi Hela on hyvä näyttelijä, eikä edes ikävä ihminen, Pölönen mainitsee. Markku Pölönen kuvailee sarjaa suomalaiseksi iltasaduksi. Se on kertomus maailmasta, joka ei ole kylmä ja armoton lihamylly, vaan hyvien ihmisten kylä. Kylä joka kasvaa asukkaidensa unelmista paremmaksi, kyläksi jossa sinäkin haluaisit asua. Heikki Helan esittämä Harri Koposen roolihahmo on sekin Pölösen mukaan varsin maanläheinen. - Tässä kun kiertää Suomea, niin sitä ihan oikeasti joskus aina törmää Harri Koposen kaltaisiin ihmisiin, joilla olisi hillitön tarve päästä rocktähdeksi, mutta ihan kaikki ei ole sen suhteen loksahtanut kohdalleen, ja keski-ikäkin alkaa jo painaa päälle, Pölönen kertoo. Huimat katsojaluvut antavat varmasti myös YLE:lle aiheen pohtia mahdollista Karjalan Kunnailla- sarjan jatkoa. Tällä hetkellä kuvauksista ei ole sovittu, mutta kaiketi sarjan suosiollakin on jonkinlaiset pelimerkit pohdittaessa suosikkiohjelman tulevaisuutta. Kuluvan vuoden syksy saattaakin Pölösen mukaan kertoa enemmän tästä asiasta. - Jos sarjaa aiotaan tehdä vielä lisää, niin sen pitää jollakin tapaa uudistua. Alunperin pyrkimyksenäni oli tehdä juttu, joka eroaa täysin tämän päivän tarjonnan valtavirrasta. Karjalan Kunnailla ei sisällä väkivaltaa, eikä siinä ole seksiäkään kovin paljoa. Tarkoitukseni oli saada aikaan sarja, joka on hidas, eikä siinä tapahdu mitään. Aika lähelle sitä pääsinkin, mutta haluaisin jatkossa tehdä siitä vielä paikallisemman, Pölönen mainitsee. 5

6 Iskelmä Gaalassa 2010 palkitut artistit, yhtyeet ja teokset: PRO ISKELMÄ - Jussi Hakulinen (Yö) VUODEN ISKELMÄ - Yö: Kiitos ja kunnia VUODEN YHTYE - Lauri Tähkä & Elonkerjuu VUODEN MIESARTISTI - Kari Tapio VUODEN NAISARTISTI - Paula Koivuniemi VUODEN TULOKAS - Anna Puu VUODEN ALBUMI - Yö: Loisto VUODEN VIIHDYTTÄJÄ - Lauri Tähkä & Elonkerjuu VUODEN MYYDYIN LEVY - Lauri Tähkä & Elonkerjuu: Tänään Ei Huomista Murehdita teksti: christina lokkinen / Kuvat: jaana Vuorenpää iskelmä gaala huipentui kiitokseen ja kunniaan Iskelmä Gaala 2010 muuttui yleisöhysterian keskukseksi, kun Pohjanmaan häjyviikari Lauri Tähkä sekä piakkoin 30-vuotisjuhlaansa viettävän Yön keulakuva Olli Lindholm valaisivat lavan karismaattisella show llaan. Tähkä ja Yö päätyivät tasapeliin palkintojen rohmuamisessa. Gaalaillassa ei tosiaan huomista murehdittu. Suojaan kaikelta Kokomustaan puettu helsinkiläiskuoro Philomela toimii lomailevan Elonkerjuun tilalla Lauri Tähkän taustalla. Tähkä itse pistää lavalla parastaan esittämällä bändinsä listaykköset Suudellaan ja Suojaan kaikelta. Tulin viime syksynä eräältä keikalta ja näin tämän kuoron vetävän telkkarissa Pauhaavan sydämen. Olin ihan myyty! Aattelin että tota pitää joskus kokeilla. - Tulin viime syksynä eräältä keikalta ja näin tämän kuoron vetävän telkkarissa Pauhaavan sydämen. Olin ihan myyty! Aattelin että tota Neljänsuoran pojat Anttti Ketonen ja Esko Mäki aikovat nauttia hurjasta festarikesästä ja haaveilevat levynteosta. pitää joskus kokeilla! Tähkä hehkuttaa. Pohjanmaan toivo puhuu itsestään vaatimattomasti kitaran rämpyttäjänä lykäten kaiken kunnian suurenmoiselle taustakuorolleen Philomelalle. Körttikuoron 30-henkinen kokoonpano oli puettu päästä varpaisiin mustiin Härmän häjyt tyyppisiin kaapumaisiin mekkoihin. Esitys oli uniikki ja vain Iskelmä Gaalaa varten koostettu. - Haitarissa meillä on upea Johanna Juhola, joka on esiintynyt paljon ulkomailla. Pianossa on Milla Viljamaa, minä puolestani rämpytän akustista kitaraa ja yritän lauleskella, Tähkä esittelee. Tähkä kuittasi illan aikana mm. Vuoden Yhtyeen, Vuoden Viihdyttäjän sekä Vuoden Myydyimmän Levyn palkinnot. Tähkän viimeisin albumi Tänään Ei Huomista Murehdita on selvästi kovin kiekko kaikista yhtyeen pitkäsoitoista. Pohjanpoika vaikutti silmin nähden liikuttuneelta pitäessään kiitospuhetta. - Kyllä tämä on teidän (äänestäjien) ansiota. Kiitos kovasti. Kyllä se vaan niin on, että musiikki on ihanaa, Tähkä totesi hypistellen palkintoaan. Kiitos ja kunnia Valovoimaisen Yö-yhtyeen taival on kohta jatkunut jo 30 vuotta. Bändin nokkamies Olli Lindholm tuntee suunnatonta ylpeyttä ja kaipuuta muistellessaan 25 vuoden takaista Nuorallatanssija pitkäsoittoa. Mies voihkaisee haikeudesta kuullessaan kyseisen levyn nimen mainittavan. Kaipaan sitä alkuaikojen huolettomuutta, koska silloin ei puhuttu rahasta puolta sanaa nykyään kaikki on erilaista ja rahasta on niin moni asia kiinni. Biisien teko on paljon enemmän siitä saundista kuin lauluista kiinni. Tämä on muuttunut monimutkaiseksi taiteeksi. - Kaipaan sitä alkuaikojen huolettomuutta, koska silloin ei puhuttu rahasta puolta sanaa nykyään kaikki on erilaista ja rahasta on niin moni asia kiinni. Biisien teko on paljon enemmän siitä saundista kuin lauluista kiinni. Tämä on muuttunut monimutkaiseksi taiteeksi, Lindholm kuvailee. Suursuosionsa kruunuksi Lindholm kävi hakemassa lavalta Vuoden Iskelmä palkinnon, joka rapsahti plakkariin komeasta Kiitos ja Kunnia - kappaleesta, jonka Lindholm vetäisi Gaalan päätteeksi seisoen taputtavalle yleisölle. Loisto valittiin Vuoden Albumiksi ja Yön menestyksen tehtaillut Jussi Hakulinen nappasi Pro Iskelmä pystin. - Loiston aika on nyt ohi ja nyt me mennään studioon treenaamaan. Tänä vuonna tulee tehtyä 95 keikkaa, joista tosin katselen aina vain viikon verran eteenpäin keikat muistiin, ettei mene sekaisin. Laulu on minulle hyvin tärkeää, Lindholm kertoo. Yön sensaatiomaiset iskelmä-rock-rallit, kuten Rakkaus On Lumivalkoinen ja Joutsenlaulu taituroinut säveltäjä ja sanoittaja Jussi Hakulinen vaikutti hänkin haikealta mietiskellessään lavalla Yön menneitä vuosia. - Vielä silloin 25 vuotta sitten Nuorallatanssijan aikaan jos joku olisi tullut sanomaan, että Yö saa Pro Iskelmän, en olisi uskonut sitä, Hakulinen 6 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

7 henkäisee kiitollisena. Vuoden miesja naisartisti Vuoden Miesartisti Kari Tapio on lomaillut ennen Iskelmä Gaalaa tovin verran juilivan selkänsä kanssa. Mies astelee lavalle kuitenkin reippain herran askelin ja tervehtii orkesteria maireana. - Inspiroidun musiikissani elävästä elämästä ja naisista, tottakai. Kuuntelen musiikkia aika vähän nykyään, mutta pidän Olavi Virrasta, Ray Charlesista ja Nat King Colesta. Haluaisin päästä jälleen Nashvilleen levytysstudiolle siis sinne, missä Elvis äänitti aikoinaan. Se oli hieno kokemus, Kari Tapio huokaa. Myös iskelmäjumalatar Paula Koivuniemi nautti Iskelmä Gaalasta hymy huulessa. Aikuinen nainen herkistyi Vuoden Naisartistin palkinnosta niin, ettei saanut melkein sanaa suustaan. Loiston aika on nyt ohi ja nyt me mennään studioon treenaamaan. Tänä vuonna tulee tehtyä 95 keikkaa, joista tosin katselen aina vain viikon verran eteenpäin keikat muistiin, ettei mene sekaisin. Laulu on minulle hyvin tärkeää. - Naisartistiksi valitseminen tänä iltana tuntui todella hyvältä. Sillä hetkellä kun otin palkinnon ensi kertaa käsiini, ajattelin isääni joka minut tälle alalle lähetti. Se oli todella herkkä hetki, iskelmäkuningatar huokaa. Koivuniemeä on nähty viime aikoina myös televisiomainoksessa. - Sain tuossa aikaisemmin ehdotuksen osallistua Grandiosan pizzamainoksen kuvauksiin. Sain käsikirjoituksen ja siitä se lähti kuvauksissa puitteet olivat niin hienot ja meillä oli hauskaa! Koivuniemi hehkuttaa. Ei maailmanvalloitukselle Näyttävään mekkoon ja lasikenkiin sonnustautunut Anna Eriksson julkaisee helmikuun 24. päivä ensimmäisen englanninkielisen albuminsa. Iskelmäprinsessa on itse tuottanut, sanoittanut ja säveltänyt joka kappaleen. Gaalassa saatiin esimakua Erikssonin albumil- ta, kun tämä esitti kappaleensa 53rd Street Last Virgin. - En ole tällä pyrkimässä kansainväliseksi tähdeksi, Pohjoismaat riittävät minulle. Soitan pianoa ja klarinettia, ja nautin laulamisesta pianoa soittaessani, mutta pääpaino on laulussa. Olen hyvin tyytyväinen albumiini, Eriksson hymyilee. Yölintu-keulakuva Simo Silmu jännitti illan esitystään aluksi, mutta lavalla hän puhkesi kukkaan. Silmulle suomalaisuus ja lapsuuden muistot ovat vaalimisen arvoisia asioita, jotka pitävät arjessa kiinni. - En ole mikään trendi-ihminen, mutta Suomi-ihminen kyllä. Sibelius, sauna ja sisu! Minulla on muuten tallessa vielä elämäni ensimmäinen haitari, mutta se pysyköön naftaliinissa. En soittele sitä enää, Silmu kertoo. Levyjä ja hurjia suunnitelmia Monella Iskelmä Gaalaan kutsutulla artistilla on juuri tullut tai juuri tulossa uusi levy. Tangokuningas Jukka Hallikainen ja Pasi Vainionperä saavat levynsä valmiiksi samoihin aikoihin. - Minulla on kiireinen kesä tiedossa, keikat alkavat olla loppuunmyytyjä. Levy on vielä vähän kesken, mutta haasteellista ja mukavaa hommaahan tämä on. Tuossa kesän korvilla se on valmis! Hallikainen julistaa. - Tässä illassa on suurta urheilujuhlan tuntua! Mahtavaa olla iskelmäillassa muiden upeiden artistien rinnalla! Minulla on tämän jälkeen tiedossa paljon keikkaa ja toukokuussa tulee levy pihalle. Petri Munckin kanssa ollaan näitä Aikuinen nainen Paula Koivuniemi (ylh.vas.) herkistyi palkinnonjakohetkellä ajattelemaan isäänsä. Simo Silmu (ylh.oik.) esiintyi Gaalassa esittäen Yölinnun viimeisimmän hitin Pimeästä valoon yhdessä kitaristi Markus Kuusijoensuun kanssa. Yölintu oli ehdolla myös Vuoden yhtye -palkinnon saajaksi. Anna Eriksson (oik.) julkaisee helmikuun 24. päivä ensimmäisen englanninkielisen albuminsa. Charles Plogman (alh. oik.) lähti Iskelmän illasta kotiin hymyhuulin kultalevy kainalossa. Hän oli myös yhtenä Vuoden miesartisti -ehdokkaana. levyjä tehty, kertoo puolestaan Vainionperä. Iskelmäkingi Charles Plogman nappasi Gaalasta kultakiekon mukaan tunnustuksena levynsä myynnistä. - Tuntuu, että olen löytänyt tieni. Tuntuu hyvältä olla tänä iltana Iskelmän vieraana ja olen saanut täältä uusia tuttavuuksiakin. Pidän tänä vuonna paljon lomaa, koska ensi vuosi on suunniteltu täyteen, Plogman sanoo. - Meillä on hurja kesä tiedossa festarikeikkaa, olutta ja makkaraa! Ensi helmikuussa mennään studioon ja levy tulee varmaankin maaliskuun paikkeilla, ilmoittavat Neljänsuoran pojat. Katso lisää kuvia tanssiviihde.fi -sivuston kuva-albumista. 7

8 teksti: christina lokkinen / Kuvat: jaana Vuorenpää onnen kerjäläiset on hyvän mielen musikaali Jaakko Teppo -musikaali Onnen Kerjäläiset aloitti ensimmäisen kiertueensa Tampere-talossa 26. marraskuuta Hilpeä revyy tarjosi yleisölle rakkautta, anarkiaa ja rehellisen 80-luvun hengen. Musikaalissa Ruikonperän raviurheiluherrat ja yksi akateemisesti koulutettu kravattisonni pistävät yleisön maistamaan kasarikauden elämää Jaakko Tepon ikimuistoisten laulujen ja elämänviisauksien tahdissa. Sehän on meidän ukko! Musikaalissa ruikonperäläistä Jaskaa näyttelevä Ismo Apell kuvailee roolihahmoaan perussavolaiseksi. - Jaska on suurempi puheissaan kuin teoissaan. Hän on hyvin nopeaälyinen, nokkela, laiskanpulskea jätkä, joka on taipuvainen viinaan ja liian fiksu tekemään töitä, Apell listaa hersyvästi. Jaakon pojat kävivät katsomassa musikaalia ja totesivat minun olevan ihan kuin meidän ukko! Jaakko Teppo on tosin paljon empaattisempi ja aidon vaatimaton, musikaalin Jaska taasen sellainen venkula. Vaikka näytelmää ei ollut tarkoitus rakentaa Jaakko Tepon ympärille, on siinä kuitenkin makua taiteilijan elämästä. Apell myöntää roolihahmossaan olevan rippusen verran Jaakkoa. - Jaakon pojat kävivät katsomassa musikaalia ja totesivat minun olevan ihan kuin meidän ukko! Jaakko Teppo on tosin paljon empaattisempi ja aidon vaatimaton, musikaalin Jaska taasen sellainen venkula, Apell toteaa. - Minua jännitti Karttulassa kun Jaakko Teppo istui eturivissä katsomassa. Hän katsoi minua silmiin ja hymyili. Tampere-talon ensi-illan olen nimennyt elämäni Top 3-elämyslistalle, kun yleisö nousi seisomaan ja kaikki taputtivat ja tömistivät jalkojaan. Kyllä siinä silmät kostui. Siinä meni taide ihmisten luokse. Ja minulla palasi usko teatterielämään, Apell jatkaa herkistyneesti. Luontevaa pussausta Musikaalin naispäätähti Johanna Debreczeni esittää Onnen Kerjäläisissä reipasta ja rempseää savolaisbaarinpitäjä Hilmaa. Hilma on tiukka pitäessään jöötä Ruikonperän herroille, mutta hellä rakastaja kravattisonni Onnille. - Asetin käsikirjoitukselle sellaisen pienen hassun ehdon, että pääsen pussaamaan. Ja olihan se mukavaa ja luontevaa pussata Seivon Villen kanssa! Debreczeni hihittää. Asetin käsikirjoitukselle sellaisen pienen hassun ehdon, että pääsen pussaamaan. Ja olihan se mukavaa ja luontevaa pussata Seivon Villen kanssa. Tampere-talon ensi-ilta oli vuoden 2004 tangokuningattarelle tuttu paikka omilta keikoilta. Jaakko Tepon läsnäolo kenraaliharjoituksissa tuntui Debreczenistä aluksi pelottavalta, mutta saatuaan mestarilta kehua ja kannustusta, nainen sai varman olon. - Odotan innolla, että päästään maaliskuussa tien päälle. Olemme tämän näyttelijäporukan kanssa niin yhteen hitsautuneita. Olimme harjoittelemassa näytelmää Pihtiputaalla 8 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

9 LEVYLAULAJAKSI? Älä jää odottelemaan, toteuta haaveesi itse! Tuotamme valmiit taustat oikeiden soittajien kanssa toiveidesi mukaan. Kaikki tyylilajit pitkällä ammattimuusikon kokemuksella. Myös CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä paperityöt julkaisua varten hoituvat kauttamme. Äänitysstudio ja musiikkituotanto: Beeduuri Oy Tampere Masi Luoma Tehdään isosti Onnen Kerjäläiset juontaa juurensa Jaakko Tepon nuoruuteen ja musikaaliseen aikakauteen. Musikaalia tuottanut Jari Cyde Hyttinen aloitti musiikkiprojektit Jaakko Tepon kanssa 12 vuotta sitten. - Noille aikakausille tämä tuottamishomma juontaa juurensa. Näytelmän ohjaaja Ville Virkkunen soitti minulle ja ehdotti sitten musikaalin tekemistä. Minä sanoin, että tehdään musikaali ja tehdään se isosti! Hyttinen kertoo. Näytelmän ensi-ilta Tampere-talossa oli valtaisa menestys. Keski-Suomesta kotoisin olevien näyttelijöiden ja tuottajan puskuroiman isomman Hyvän mielen musikaali Itse maestro Jaakko Teppo kuvailee Onnen Kerjäläiset -musikaalia onnistuneeksi tapaukseksi. Vaikka mies tunnustaakin olevansa teatteritaiteesta ymmällään, hän kokee laulujensa istuvan esitykseen kuin nenä päähän. - Yleisöstähän sen parhaiten näki siellä naurettiin ja lähtiessä oli hyvä mieli itse kullakin. Minun mielestäni tämä musikaali on sellainen naurettava, hauska juttu, Jaakko Teppo huokaa tyytyväisenä. Musikaali jatkaa maalis- kuussa Järvenpäästä uudella turneella ja mahdollisesti parannellulla sisällöllä. Onnen Kerjäläisten laulut ovat Jaakko Tepon käsialaa ja tuovat hänelle mieleen ne kultaiset ajat tien päällä. Yleisöstähän sen parhaiten näki siellä naurettiin ja lähtiessä oli hyvä mieli itse kullakin. Minun mielestäni tämä musikaali on sellainen naurettava, hauska juttu. Uusi levy nyt kaupoissa HANKI SINÄKIN JARKKO Illaksi kotiin Illaksi kotiin Muistan kun kävin Jaakko Tepon kanssa katsomassa musikaalin kenraaliharjoituksia ja meillä oli suoranainen pelko persuksissa, että tuleeko tästä mitään. Ensimmäiset kolme minuuttia vapauttivat meidät. startin vuoksi menestystarina päätettiin aloittaa mustan makkaran kotikulmilta. Musikaali yllätti positiivisesti tuottajansakin. - Muistan kun kävin Jaakko Tepon kanssa katsomassa musikaalin kenraaliharjoituksia ja meillä oli suoranainen pelko persuksissa, että tuleeko tästä mitään. Ensimmäiset kolme minuuttia vapauttivat meidät, Hyttinen nauraa. Jarkko Honkanen ja mökkeilimme yhdessä. Olemme enemmän ystäviä, kuin kollegoja, Debreczeni myhäilee. Kyllä se vaan on ihan mahdollista! Kerro suunnitelmistasi ja pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista jo toteutuneista töistämme. jarkkohonkanen.com powerviihde.com - Tein nuorena miehenä nämä laulut kun minulla vielä oli nuppi kunnossa. Siihen aikaan se oli jatkuvaa kiertämistä ja kovaa työtä. Itse musikaalista olen saanut paljon hyvää palautetta, lauluniekka hymyilee. Yleisön todella lämmin ja iloinen vastaanotto suorastaan hämmensi musikaalin esiintyjät sekä useilla paikkakunnilla mukana vierailleen Jaakko Tepon. 9

10 ARTISTIT JA MUSIIKKI Jorma Kääriäinen on laulanut jo yli 40 vuotta ja siitä ammatikseen yli 30 vuotta. Pitkän ja hienon uran salaisuudet ovat olleet aito innostus, vahva tahto ja jäljittelemätön tyyli. teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: mikko harma Jorma Kääriäisen PITKÄ TIE HUIPULLE Jorma Kääriäinen oli 60-luvun loppupuolella innokas Danny-fani. Sittemmin Elviksen tuotannon myötä vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan musikaalisuuden perintönä saanut nuori mies vakuuttui musiikin olevan juuri hänen juttunsa. - Jo 1970-luvun alussa, ollessani jotain 11-vuotias, kiersin keikoilla isäni orkesterin kanssa. Olin opetellut muutamia lauluja kitaran säestyksellä, ja orkesterin ollessa tauolla kävin niitä aina yleisölle esittämässä. Siitä se ura oikeastaan alkoi, Jorma Kääriäinen muistelee. Olimme myös jossain vaiheessa Teddy & The Tigers-yhtyeen lämmittelybändinä, ja silloin kyllä mentiin lujaa ympäri Suomea. Koko ajan oltiin tien päällä, hyvä että ehti välillä hakea puhtaat sukat kotoa. Kääriäinen on syntynyt Kajaanissa, mutta varhaisen koulutaipaleensa hän on suorittanut Lahdessa. Päästessään Lotilan koulun musiikkiluokalle hänen opettajakseen tuli Paavo Kiiski. - Hän oli minulle todellinen innoittaja ja primus motor. Olemme kouluaikojenkin jälkeen olleet Kiiskin kanssa säännöllisesti tekemisissä, Kääriäinen mainitsee. Myöhemmin Jorma Kääriäinen perusti myös oman kokoonpanonsa, jonka kanssa hän keikkaili lähinnä Lahden seudulla. - Sittemmin otin käyttöön taiteilijanimen Freddie Falcon, jonka tiimoilta musiikkielämä oli joskus varsin hektistäkin. Tein yhden albuminkin tällä nimellä. Olimme myös jossain vaiheessa Teddy & The Tigers-yhtyeen lämmittelybändinä, ja silloin kyllä mentiin lujaa ympäri Suomea. Koko ajan oltiin tien päällä, hyvä että ehti välillä hakea puhtaat sukat kotoa, Kääriäinen muistelee. Agents Jossain vaiheessa Jorma Kääriäinen oli tutustunut myös Esa Pullianen- nimiseen kitaravirtuoosiin ja tyyliniekkaan, joka oli ja on edelleen eräänlainen Agents-yhtyeen sielu. Yhteistyö Kääriäisen ja Agentsin välillä alkoikin 90-luvun alussa. - Meillä oli välittömästi selvät suunnitelmat siitä, mihin hommaa aletaan viemään. Päätimme heti alussa myös sen, että juttua ei polteta heti loppuun, vaan rajoitimme keikkamäärän 100 kappaleeseen vuodessa. Agents oli Jorma Kääriäisen solistiaikana myös ahkera studiovieras. Albumeita kertyikin kaikkiaan kymmenen kappaletta. - Se oli kaiken kaikkiaan varsin hienoa aikaa. Se oli kuitenkin myös aikakautta, jolloin oli nähtävissä selvät merkit siitä, että levy-yhtiöillä tulee olemaan jatkossa ongelmia. Tuli internet ja muut asiat, ja ihmisille tuli sellainen käsitys, että kaikki pitääkin saada ilmaiseksi. Se on eräällä tapaa sääli, sillä levy-yhtiöt eivät enää uskaltaneet kiinnittää uusia artisteja, koska tilanne oli mikä oli. Teimme myös Agents 30v.- kiertueen. En tiedä yleisöstä, mutta meillä itsellä oli ainakin silloin mielettömän hauskaa. Jorma Kääriäisen ollessa solistina, on se ollut pitkäaikaisin Agents- kokoonpano. Se avasi myös ovet kaikille mahdollisille estradeille televisiosta alkaen. - Teimme myös Agents 30v.- kiertueen. En tiedä yleisöstä, mutta meillä itsellä oli ainakin silloin mielettömän hauskaa, Kääriäinen muistelee. RNO Vuonna 2008 oli vuorossa suursuosion saavuttanut Vihdoinkin- konserttikiertue. Artisteina olivat silloin Kääriäisen lisäksi Paula Koivuniemi ja Kari Tapio. - Oikeastaan solisteja konserteissa oli viisi edellä mainittujen lisäksi Riku Niemi ja konserteissa musiikista vastannut Riku Niemi Orchestra, Kääriäinen mainitsee. Yhteistyö Kääriäisen ja Niemen välillä oli alkanut jo artistin Agents-aikoina, jolloin häneltä ilmestyi ensimmäinen soololevy, ja Riku Niemi oli silloin jo albumin synnyttämisessä mukana. Myöhemmin yhteistyö on vain tiivistynyt siirtyen studiosta myös esiintymislavoille. - Kiinnitys Riku Niemi Orchestraan (RNO) tapahtui jo siinä vaiheessa, kun Agents oli vasta siirtymässä tauolle. Eikä siinä tainnut mennä kuin pari viikkoa, kun jo tehtiin ensimmäiset keikat. Teen edelleen esiintymisiä RNO:n kanssa, ja kyllä sen yhteistyön on ajateltu jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tyylillisesti Jorma Kääriäisen musiikki on siis tänä päivänä aika lailla erilaista kuin Agents-suosion vuosina. - On meillä vieläkin kappaleita Agents-ohjelmistosta, nyt niiden sovitukset ovat vain täysin erilaisia. Mutta siinä juuri onkin tämä musiikin rikkaus, kun saman kappaleen voi esittää niin monella tapaa, Kääriäinen kertoo. Juuri monipuolisuuden mahdollisuus RNO:n kanssa onkin yksi asia, josta Kääriäinen on mielissään. - Onhan se jo logistisesti aika vaativaa tehdä keikkoja, kun paikalla saattaa olla 30 muusikkoa. Mutta vastapainoksi saadaan sitten sellaisia intrumentaaliosuuksia, että ne kuulostavat joskus aivan uskomattoman hienoilta, Kääriäinen kiittelee. Tulevaisuus siis näyttää Kääriäisellä kulkevan edelleen RNO:n kanssa. Mitään sen suurempia kuvioita ei kuitenkaan ole luvassa. On meillä vieläkin kappaleita Agents-ohjelmistosta, nyt niiden sovitukset ovat vain täysin erilaisia. Mutta siinä juuri onkin tämä musiikin rikkaus, kun saman kappaleen voi esittää niin monella tapaa. - No ainahan on jotain levytyssuunnitelmia olemassa, mutta niihin ryhdytään vasta sitten, kun on jotain sanottavaa. Nyt rentoudun elokuvien ja hyvien kirjojen parissa ja yritän vain olla päivän kerrallaan ihmisiksi. 10 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

11 teksti: JUHA LAHTI / Kuva: kaseva kasevalta 35 vuotta näppärää musiikkia Kaseva katsoo uransa alkaneen virallisesti 35 vuotta sitten. Vaikka huippuvuosien jälkeen kokoonpano katosi keikkarintamalta lähes kokonaan, on Kaseva pysynyt melodisen, popahtavan musiikin ystävien mielissä monien hienojen, kuolemattomien laulujen kautta kaikki nämä vuodet. Kaseva käsitteenä tulee Kalevalasta, ja tarkoittaa kätevää ja näppärää. Yhtye hurmasi aikanaan kuulijansa hienoilla melodioilla sekä kauniilla teksteillä, ja kokonaisuuden kruunasi se helposti tunnistettava Kaseva-soundi upeine stemmalauluineen. Edelleen paikkaansa puoltavat muun muassa sellaiset teokset kuin Tyhjää, Stripteasenainen ja Mari. Käytännön yhteensattumien takia bändin näkyvyys julkisuudessa kuitenkin väheni menestysvuosien jälkeen. - Bändiä ei kuitenkaan koskaan lopetettu, vaan homma vain hiipui 80-luvulla. Esimerkiksi keikkamyyjän vaihtuminen oli sellainen asia, joka vaikutti toimintaan, kertoo Kasevan basisti Jouko Järvinen. Homma sai tuulta purjeisiinsa uudelleen luvun alkupuolella. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään suunnitellusti, vaan yhteensattumilla oli jälleen sormensa pelissä. - Olin kitaristimme Tapio Rauman kanssa rumpalimme Nils Jokelan pojan ylioppilasjuhlissa. Se oli muistaakseni vuonna Siinä tuli sitten puhetta, että josko soiteltaisiin vielä joskus jotain ihan vain huviksemme. Muutaman päivän kuluttua olikin jo kamat kasassa Jokelan treenikämpillä, ja soitto soi, Järvinen kertoo. Toiminta ei kuitenkaan jäänyt harrastusasteelle, vaan muusikoiden tietämättä heille oli tulossa myös julkisia esiintymisiä. - Ystävämme Kari Siren buukkasi meille tietämättämme keikan Tampereelle. Ja kun keikka oli kerran myyty, niin pakkohan se oli tehdä. Eikä siinä mitään, homma meni itse asiassa yli odotusten, ja poiki saman tien lisää esiintymisiä. Siitä Kaseva itse asiassa taas heräsi toimimaan, ja keikkoja on nyt tehty sellaiset kolmekymmentä vuodessa, Järvinen mainitsee. Laaja yleisöpohja 35-vuotista taivaltaan Kaseva ei ole sen erityisemmin juhlinut. Syksyllä 2009 kuitenkin julkaistiin DVD, joka sisältää bändin historiikkia vuosilta Kannattaa hankkia tuo dokumentti, sillä varsinkin alkuaikojen materiaali on aika hauskaa katseltavaa. Sieltä löytyy niitä leveitä housunlahkeita ja pitkiä tukkia, Järvinen kertoo. Mitään muuta juhlavuoteen liittyvää Järvinen ei uskalla Kasevan suhteen luvata. Ehkä joku konsertti jossain vaiheessa on kuitenkin mahdollinen. Normaalit keikat ravintoloissa ja klubeilla kuitenkin jatkuvat. Kasevalaiset ovatkin tyytyväisiä siihen, että mukana keikoilla on sekä sitä alkuperäistä Kaseva-yleisöä että myös uutta, nuorempaa kuulijakuntaa. Bändiä ei kuitenkaan koskaan lopetettu, vaan homma vain hiipui 80-luvulla. Esimerkiksi keikkamyyjän vaihtuminen oli sellainen asia, joka vaikutti toimintaan. - Keikalla hotelli Mesikämmenessä tuli eräs ihminen yleisön joukosta kysymään, että muistattekos sen, kun sain bändiltä plektran muistoksi keikalla Kurikassa vuonna 1975?. Oli pakko sanoa, että ei muisteta. Mutta nämä ovat sellaisia asioita, jotka voivat olla tärkeitä ihmisille. Nuoret ovat myös ottaneet Kaseva-musiikin omakseen, ja käyvät meitä kuuntelemassa. Kyllä hekin ne suurimmat hitit osaavat. Vuosi 1989 oli Kasevalle raskas, sillä yksi kokoonpanon vahvin jäsen, Asko Raivio, nukkui pois. - Oltiin siinä aika hiljaisia pitkän aikaa. Ajattelimme kuitenkin, että ei tämä tähän saa jäädä, ja päätimme jatkaa Kasevan toimintaa, Järvinen muistelee. Kaseva viihtyi aikoinaan ahkerasti myös studiossa. Levymyynnistä Jouko Järvisellä ei kuitenkaan sattuneesta syystä ole tarkkaa käsitystä. - Teimme silloin levyjä Love Recordsille. Yrityshän meni sittemmin konkurssiin, ja vaikka meidänkin levymyyntimme kaiketi ylitti reilusti kultalevyrajan, emme niitä kunniamainintoja koskaan saaneet luvulla julkaistusta kokoelmasta sellaisen kuitenkin pokkasimme. Kaseva-kokoonpanoon on myös liittynyt yksi uusi jäsen. - Kitaristi Tapio Virtanen tuli mukaan vahvistamaan rivejä. Homma kävi täysin kivuttomasti, sillä mies on fanittanut Kasevaa jo 12- vuotiaasta lähtien, ja osasi bändiin tullessaan kaikki biisit ulkoa, Järvinen kertoo. Muutenkin Kaseva pitää keikkakunnostaan hyvää huolta. - Äänissä laulamista harjoittelemme koko ajan, koska se on yksi tavaramerkkimme. Kannattaa muuten tulla keikoille tsekkaamaan bändin nykykunto! YLLÄS SOIKOON! 11

12 ARTISTIT JA MUSIIKKI ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: JUHA LAHTI / Kuva: sonybmg pete parkkonen hetkessä eläjä Idols- mittelön merkitys artistien urakehitykselle lienee positiivisessa mielessä kiistaton. Pete Parkkonen on tästä oiva esimerkki. Formaatin neljännen tuotantokauden kolmoseksi Koop Arposen ja Anna Puun jälkeen yltänyt artisti on edelleen yksi maamme suosituimmista pop-artisteista, ja helmikuussa julkaistu, järjestyksessään toinen pitkäsoitto siitä vakuuttava todiste. Aina ei voi voittaa, eikä ehkä tarvitsekaan. Kun lähtökohdat ovat muuten kunnossa, niin Idolskisan tyyppinen juttu toimii juuri niin kuin sen pitääkin ponnahduslautana uralle. - En ole koko asiaa enää paljon miettinyt. Se huuma on jo kyllä ohi, ja uusi levy potkii eteenpäin pelkästään minun omalla nimelläni, Pete Parkkonen kertoo. Uusi albumi on nimeltään I m An Accident. Levyn syntytarina on hieman erilainen kuin esikoisen, joka tehtiin ymmärrettävästi aika tiukalla aikataululla. - Nyt on ollut aikaa tehdä levyä vähän verkkaisemmin. Materiaali on myös popimpaa kuin aikaisemmin, Lenny Kraviz- vaikutteita on paljon mukana. No, onhan siellä toki Urani alkuvaiheen onnistumisesta minun tulee kiittää juuri nimenomaan Idols-kilpailua ja tietenkin kaikkia fanejani. myös myös rokimpaa tavaraa mukana. Parkkonen on varsin tyytyväinen ja iloinen myös siitä, että hän on saanut uuden albuminsa tuottajaksi Arto Tuunelan. Jälki onkin miellyttänyt paitsi artistia itseään, myös yleisöä. - Levy on ollut jo ennakkokuuntelussa, ja palaute on ollut erittäin hyvää. Ei albumin suhteen toki mitään paineita ole luotu, mutta kyllä minä itse odotan, että se kultalevyrajan myynnin ylittää, Pete Parkkonen kertoo odotuksistaan. Mukautuva kokoonpano Vaikka Idols-huuma onkin jo haihtumaan päin, artisti ei kuitenkaan vähättele kilpailumenestyksen tuomaa etua, päinvastoin. - Urani alkuvaiheen onnistumisesta minun tulee kiittää juuri nimenomaan Idols-kilpailua ja tietenkin kaikkia fanejani. Myös viimeisen vuoden aikana tekemäni yli sata keikkaa ovat tuoneet minulle paljon kokemusta ja varmuutta asiaani, Parkkonen muistaa mainita. Keikkailu on tottakai erittäin tärkeässä roolissa myös teksti: juha lahti / kuva: extraviihde olli leppänen musiikin moniosaaja Muusikoksi ja musiikintekijäksi ei kukaan voi vain hetken mielijohteesta alkaa. Siihen pitää olla syntynyt. Vielä alle kolmekymppinen Olli Leppänen on yksi niistä, joille musikaalisuus on tullut kaiketi äidinmaidon mukana, sillä 12-vuotiaana hän jo esitti koulussa kitaransa säestyksellä omia kappaleitaan. - Musiikki on minulle äärimmäisen iso osa elämää, muusikko / musiikintekijä Olli Leppänen kertoo. Enimmät kokemuksensa muusikkona Leppänen on kerännyt Mikko Mäkeläisen Myrskylyhty- orkesterista, jonka kanssa hän on tehnyt pitkälti yli tuhat keikkaa. Tällä hetkellä pääosa ammattimuusikon leivästä irtoaa Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit- kokoonpanosta. Musiikki on minulle äärimmäisen iso osa elämää. - Tuntuma tanssimusiikkiin ja siihen kulttuuriin säilyy edelleen hyvänä Taivaanrannanmaalarit- orkesterin myötä, sillä tanssilavoja kierretään tasaiseen tahtiin, Leppänen mainitsee. Soittajan ammattinsa lisäksi Olli Leppänen omaa myös muita luovia kykyjä musiikin saralla, sillä hän on armoitettu musiikintekijä, josta on hyvää vauhtia kasvamassa kovan luokan säveltäjä ja sanoittaja kotimaisen kevyen musiikin alueelle. - Olen aina tehnyt omia lauluja, mutta ne ovat yleensä jääneet pääosin omaan käyttöön. Kuitenkin sitten Myrskylyhtyaikoina pääsin tekemään paljon uusia levytyskappaleita Mikko Mäkeläiselle, Leppänen kertoo. Kysyntää tarjonnan sijaan Olli Leppäsen taidot musiikintekijänä ovat pikku hiljaa tulleet esiin myös niin sanotuissa musiikin ammattilaispiireissä. - Kyllähän se on aika paljon sitä ollut, että olen kysellyt ja udellut laulajilta ja levy-yhtiöistä, josko heillä olisi tarvetta tekemilleni kappaleille. Se on ollut vähän sellaista kepillä jäätä- kokeilua. Nyt on tilanne kääntynyt päinvastaiseksi. Enää ei Leppäsen tarvitse udella mahdollisia uusien kappaleiden tarvitsijoita, vaan yhteyksiä levy-yhtiöistä tulee hänelle päin. Onhan se mukavaa, kun soitetaan ja kysytään, että löytyiskö sille ja sille artistille jotain sopivaa materiaalia. - Onhan se mukavaa, kun soitetaan ja kysytään, että löytyisikö sille ja sille artistille jotain sopivaa materiaalia, Leppänen kertoo. Musiikin tekijänä Leppänen on varsin kriittinen. Hänen kappaleensa ovat lähes poikkeuksetta tekstilähtöisiä, eli sanoituksen myötä niihin tule sitten melodia. - Teen jonkin verran myös trubaduurikeikkoja. Kappalei- 12 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

13 jatkossa Pete Parkkosen työn kuvassa. Uuden levyn myötä artisti on helmikuussa lähtemässä taas tien päälle. Valtio pitää huolen siitä, että minulla on jatkossakin tekemistä. Astun nimittäin armeijan palvelukseen tammikuussa Keikkoja tullaan tekemään niin paljon kuin mahdollista. Mitään ylärajaa ei ole määritelty, Parkkonen mainitsee.kuten tähänkin asti, pääasiallisina Pete Parkkosen esiintymispaikkoina tulevat olemaan jatkossakin ravintolat ja klubit. Parkkonen osoittautuu myös erittäin monipuoliseksi ja muuntautumiskykyiseksi artistiksi. - Normaalisti tulemme kiertämään keikoilla niin, että minun lisäkseni mukana on viisihenkinen bändi. Mutta paljon olemme tehneet akustisia keikkoja myös kitaristimme Antti Merisalon kanssa kahdestaan. Minä itsekin soitan näillä keikoilla kitaraa ja heiden pitää toimia myös mies ja kitara- periaatteella, ja silloin on tekstin oltava todella hyvä. Huonoa tekstiä ei hyväkään melodia pelasta, Leppänen toteaa. Teen jonkin verran myös trubaduurikeikkoja. Kappaleiden pitää toimia myös mies ja kitaraperiaatteella, ja silloin on tekstin oltava todella hyvä. Huonoa tekstiä ei hyväkään melodia pelasta. luttelen rytmimunaa. Silloin voi mennä esiintymään aika pieniinkin paikkoihin, kun on kahdestaan liikkeellä, Parkkonen kertoo. Hetki kerrallaan Vaikka Pete Parkkosen tulevaisuuden suunnitelmat ovatkin sattuneesta syystä jo puoleksitoista vuodeksi kiveen hakattu, ei hän silti myönnä tekevänsä mitään kovin pitkäjänteisiä suunnitelmia. - Valtio pitää huolen siitä, että minulla on jatkossakin tekemistä. Astun nimittäin armeijan palvelukseen tammikuussa Musiikki ja sen esittäminen ei kuitenkaan silloinkaan tule jäämään miehen kuvioista pois, vaan uraansa hän kehittää edelleen mahdollisuuksien mukaan. - Toivotaan, että saan viikonloppuvapaita paljon, jotta voin käydä keikoilla myös varusmiespalveluksen aikana, Parkkonen aprikoi. Seesteistä siviilielämää tyttöystävänsä kanssa viettävä Pete Parkkonen rentoutuu mielellään harrastuksiensa parissa. - Elokuvia katselemme paljon. Myös uimassa käyn mielelläni, ja keilailu on tullut uutena harrastuksena mu kaan, Parkkonen kertoo. Oma projekti Olli Leppänen on tehnyt uutta musiikkia muun muassa selaisille nimille kuin Taikakuu, Syke ja Tomi Markkola. Aika perinteisiä iskelmä- ja tanssimusiikin esittäjiä siis. Kun hän vielä tekee tanssikeikkoja Teemu Harjukarin orkesterissa, syntyy helposti kuva juuri uuden iskelmämusiikin tekijästä. Leppäsen monipuolisuus lauluntekijänä kuitenkin paljastuu keskustelun siirtyessä hänen omaan tuotantoonsa. - Viime kesänä julkaistiin ensimmäinen single nimeltään Ilo Tulvii. Se sai hienon vastaanoton ja soi radioissa todella hyvin. Nyt on julkaistu myös toinen single, Myrskyn Silmä, joka sekin on päässyt heti hyvin soittolistoille mukaan, Olli Leppänen kertoo. Keväällä 2010 julkaistaan sitten Olli Leppäsen tuotantoa sisältävä pitkäsoitto. Sävellysten ja sanoitusten lisäksi mies itse hoitaa albumilla lauluosuuksista ja akustisesta kitarasta. - Levy tulee sisältämään sellaista popahtavaa materiaalia. Toivon, että myös muut pitäisivät lauluistani, Leppänen kertoo. Uuden albumin julkaisemisen myötä musiikintekijä on myös laajentamassa keikkailureviiriään. - Tarkoitus on tosiaan lähteä vielä vuoden 2010 aikana keikkailemaan uuden albumin myötä. Keikkakokoonpano tulee olemaan ihan kovatasoinen, sillä siinä tulevat soittamaan samat muusikot, kuin levylläkin, Leppänen mainitsee. Olli Leppänen on kehittämässä pitkäjänteisesti omaa soolouraansa, sillä jo uudenkin levyn tekeminen siintää miehen mielessä. teksti: juha lahti / kuva: mikko harma grand slam mestarin jalanjäljissä Juice Leskinen teki elämänsä aikana suunnattoman määrän ikimuistoisia lauluja. Lisäksi hänen tekstejään tulkitsee tänäkin päivänä moni maamme huippuartisteista. Juicen bändeistä pitkäikäisin, Grand Slam, astui Slamin jälkeen kuvioihin mukaan syksyllä 1982, ja kokoonpano tuottaa nyt jälleen yleisölle hienoja hetkiä Juice- musiikin parissa. Juice Leskisen poismenon jälkeen vuonna 2006, kerääntyivät Grand Slam- yhtyeen muusikot yhteen ja aloittivat suunnittelun mestarin tuotannon esittämisestä. Grand Slam ei ollut toki koskaan hajonnut, vaan oli vain ollut tauolla jo vuodesta 1991 lähtien. - Juice sanoi joskus, että kuunneltavaksihan hänen tuotantonsa on tehty. Meillä on nyt hieno porukka kasassa, jolla tätä Juicen sanomaa toteutamme, kertoo Grand Slam- kitaristi ja laulaja Puntti Valtonen. Bändin perimmäinen tarkoitus on tuottaa mielihyvää kuulijoilleen, ja Valtonen sanookin tunnelman olevan keikoilla joskus aika sanoin kuvaamattoman. - Esiintymistilanteessa ihmiset käyvät niitä omia muistojaan läpi. Kun yleisö nauraa, huutaa ja välillä itkee, niin sitä itsekin ihmettelee, että mistä tässä on oikein kysymys, Valtonen mainitsee. Ensimmäiset keikkansa tauon jälkeen Grand Slam teki kesällä 2007 ja jatkoa seurasi jo seuraavana vuonna. Bändi julkaisi viime syksynä myös neljä kappaletta sisältäneen äänitteen. - Kolme kappaleista on vanhoja, jo aikaisemmin julkaistuja. Nimikappale Kuka meistä uskaltaa on kuitenkin ennen julkaisematon Juicen tekemä biisi. Esiintymistilanteessa ihmiset käyvät niitä omia muistojaan läpi. Kun yleisö nauraa, huutaa ja välillä itkee, niin sitä itsekin ihmettelee, että mistä tässä on oikein kysymys. Konserttikiertue Jo helmikuussa Grand Slam astuu jälleen parrasvaloihin aloittamalla kahdeksan konserttia käsittävän kiertueen. Esiintymisten musiikillinen anti on - kuinkas muutenkaan - Juice-tuotantoa. - Meillä on itse asiassa runsaudenpula kappaleiden suhteen. Mutta sen uskallan luvata, että kappaleita on koko Juice Leskisen tuotannon ajalta. Siis muutakin kuullaan, kuin Grand Slam- ajan musiikkia. Puntti Valtonen itse tulkitsee suurimman osan konserteissa esitettävistä kappaleista. Tähän löytyy myös syynsä. - Olenhan minä tehnyt näitä naamanvääntöhommia - siis näyttelemistä - jo aika pitkään. Eli minulta löytyy varmaan eniten kokemusta esiintymislavoilta. Myös ääniala minulla on sama kuin Juicella. Jo kokemuksesta tiedämme, että Grand Slam ei ole pelkästään nippu puupatsaita lavalla seisomassa ja soittamassa. Puntti Valtonenkin lupailee varovaisesti jotain silmänruokaa myös tuleviin konsertteihin. - Kaikenlaista pientä jäynää voi tosiaan esiintymisissä löytyä. Ehkä tanssia ja kuvaelmia ainakin tullaan näkemään. Ja kaikki tapahtuu tietenkin bändin jäsenten toimesta. Mutta pidetään nyt vielä salaisuuden verho kiinni niiden suhteen. Kultaisia muistoja Grand Slam soitti Juice Leskisen bändinä vuosina Bändi soitti kaikkiaan seitsemällä Juice- albumilla. Myös tien päällä Grand Slam vietti paljon aikaa. - Olihan se hienoa silloin 80-luvun alussa, kun parikymppinen mies pääsi kiertämään Suomea sellaisessa huippuryhmässä. Vaikka olihan se vähän sellaista nuoren miehen kohkaamista. Mutta jotenkin sitä tunsi kuuluvansa kotimaiseen rock-aatelistoon, kun kuului samaan kategoriaan Popedan, Hassisen Koneen, Yön, Dingon ja muiden sen aikasten huippunimien kanssa, Valtonen muistelee. Kiertueilta ja keikoilta Puntti Valtoselta on Juicesta jäänyt kuva omissa oloissaan viihtyneestä taiteilijasta, joka luki erittäin paljon. - Juice oli aamuvirkku kaveri. Hän oli yleensä tehnyt jo aimo kasan kirjallisia töitä siinä vaiheessa, kun muut pikku hiljaa siirtyivät aamupalalle. Mutta tosikko hän ei ollut, hauskaa me yritimme pitää ja yleensä siinä hyvin onnistuttiinkin, Valtonen kertoo. Grand Slam- muusikot Ila Loueranta, Vesa Sytelä, Antti Tammilehto, Anssi Tikanmäki, Puntti Valtonen ja Jari Yliaho toimivat päivätöikseen kukin tahoillaan ja erilaisissa ammateissa. Niinpä Grand Slam tekeekin lähinnä pienimuotisia projekteja sen mukaan kuin aika antaa myöten. Musiikki kuitenkin yhdistää mieheiä vuosienkin jälkeen. Juice oli aamuvirkku kaveri. Hän oli yleensä tehnyt jo aimo kasan kirjallisia töitä siinä vaiheessa, kun muut pikku hiljaa siirtyivät aamupalalle. - Yritin itsekin päästä soittamisesta eroon silloin, kun lähdin teatterikouluun. Se oli olevinaan sellainen hieno päätös, että nyt loppuu musiikki ja alkaa muut jutut. Mutta eihän se tietenkään onnistunut. Ja nyt olen tajunnut sen, että ei musiikista kannatakaan eroon yrittää, koska se lopulta tuottaa suurta mielihyvää. 13

14 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuvat: jaana vuorenpää tanssiorkesteri syke uuteen nousuun 2001 Viihdyttäjä- voiton kuitannut Tanssiorkesteri Syke nousi orkesterikärkeen hetkessä. Ensimmäinen albumi julkaistiin välittömästi, ja seuraavina vuosina uusien levyjen ja tiukan kiertämisen myötä mainetta ja mammonaa ojennettiin orkesterille roppakaupalla. Kaiken pyörityksen keskellä Syke ei kuitenkaan pystynyt uudistumaan riittävästi. Kun keikkailua ja kaikkea musiikkiin liittyvää vielä toteutettiin puoliammattilaisuutena, ei aikaa uudistumiselle edes tahtonut löytyä. Nyt on muutoksia toimintaan tehty, ja eteenpäin mennäänkin täysin uudella sykkeellä. - Orkesteri on taas nousemassa ikään kuin uusiin atmosfääreihin, kokoonpanon laulava kitaristi ja hanuristi Vesa Ylösmäki kertoo ja jatkaa: - Porukkaa käy nyt todella hyvin keikoilla ja palaute on ollut hienoa. Myös uuden levyn kappaleita olemme jo esittäneet tanssipaikoilla ja materiaalista on pidetty. Suosion ylläpitämiseksi ei esiintyville artisteille enää riitä se, että soitetaan tanssipaikalla sovittu aika, kerätään kamat autoon ja lähdetään kotiin. Nyt jaksan kuitenkin myös paljon paremmin jutella ihmisten kanssa keikoilla soittamisen lisäksi, ja sillä on kyllä todella suuri merkitys. Ihmisille merkitsee paljon jo sekin, kun sanoo käsipäivää. Yleisö kaipaa heiltä myös yhä enenevässä määrin tietynlaista sosiaalisuutta, ja tämän asian tärkeyden on Sykekin oivaltanut. - Olen jättäytynyt pois päivätyöstä, ja nyt jaksaa todella paljon paremmin keskittyä tähän soittohommaan, vaikka keikkamäärä on pysynyt samana viime vuodet. Nyt jaksan kuitenkin myös paljon paremmin jutella ihmisten kanssa keikoilla soittamisen lisäksi, ja sillä on kyllä todella suuri merkitys. Ihmisille merkitsee paljon jo sekin, kun sanoo käsipäivää, Ylösmäki kertoo. Uusi levy, uusi ohjelmisto Yksi tärkeimmistä uudistuksista orkesterille on ollut ohjelmiston päivittäminen. - Muutama viime vuosi on mennyt keikkailuun panostaen. Olemme nyt kuitenkin uusineet ohjelmistoamme vastaamaan paremmin niitä odotuksia, joita varsin monipuolisen tanssitaidon omaavalla yleisöllä on. Vesa Ylösmäki kertoo myös oman tanssitaitonsa olevan varsin kohtuullisen, ja sillä onkin suuri merkitys ohjelmiston laadinnassa. - Olemme myös erittäin tarkkoja kappaleiden tempoista. Rumpali ottaa joka kappaleeseen tempon metronomista. Olemme myös huomanneet sen, että ei tanssimusiikissa tarvita mitään hillitöntä kikkailua, vaan hyvin toteutettu perussoittaminen riittää, Ylösmäki mainitsee. Helmikuun aikana julkaistaan myös orkesterin uutuusalbumi. Aikaisemmin varsin korkealla omavaraisuusasteella albumien materiaalin suhteen toiminut Syke on nyt ottanut mukaan myös muiden tekijöiden kappaleita. - Meille on tullut paljon biisiehdotuksia sähköpostilla eri tekijöiltä. Niistä olermme poimineet mukaan joitakin meille sopivia kappaleita, ja ne on nyt kuultavissa uutuuslevyllä. Meille on tullut paljon biisiehdotuksia sähköpostilla eri tekijöiltä. Niistä olermme poimineet mukaan joitakin meille sopivia kappaleita, ja ne on nyt kuultavissa uutuuslevyllä. Kokenut orkesteri Tanssiorkesteri Syke on noussut kansalliseen kärkeen vasta 2000-luvulla. Mistään uudesta kokoonpanosta ei kuitenkaan ole kyse, sillä syntymänsä se on kokenut jo vuonna No periaatteessa meille tulee nyt jo 25 vuotta täyteen. Minä ja velipoika Jari olemme edelleen alkuperäisjäseniä. Emme ole kuitenkaan juhlavuoden kunniaksi toteuttaneet mitään sen erityisempää. Pitkäaikainen kokemus näkyy kuitenkin siinä, että ymmärrystä julkisuudessa tehtävään työhön selvästi on. - Hyvän ohjelmiston lisäksi bändin pitää myös kuulostaa ja näyttää hyvältä. Kontakti yleisöön pitää myös esiintyessä luoda. Ja yksi asia, josta meitä on kiitetty, on se, että kerromme aina seuraavaksi tulevan tanssilajin, jotta yleisö voi siihen sitten jo valmistautua. Hyvin tuntuvat olevan esiintymisen peruselementit pojilla hallinnassa - siitä kertoo muun muassa kuvia kumartelemattomien tanssijärjestäjien ranking-lista, jolla Syke oli hienosti noussut kymmenen kärkeen. Paikkansa vakiinnuttamiseen orkesteri satsaa myös jatkossa, ja ehkä jotain juhlavuositapahtumiakin sitten jatkossa luvassa. - Katsotaan, kun tulee 30 vuotta täyteen. Kai silloin pitää joku konsertti järjestää, Ylösmäki lupailee. 14 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

15 teksti: PETRI TUUNAINEN / Kuvat: HARRI HINKKA MARIA LUND MARIASTA ON MONEKSI Maamme valovoivaisimpiin viihdetaiteilijoihin kuuluvan Maria Lundin sanojen mukaan viime vuodet ovat olleet hänelle kuin suurta seikkailua. Keski- Suomeen kotiutuneelle laulajalle on riittänyt työsarkaa niin musiikin maailmassa kuin teatterissa. Ajan sävel-albumilla. Levy rikkoi kultalevyyn oikeuttavan kappaleen rajan vajaassa puolessa vuodessa. Stressasin levyn ilmestymistä aivan hirvittävästi. Onneksi turhaan, sillä ihmisten palaute on ollut hienoa. Minulle on tärkeintä, että musiikkini miellyttää kuuntelijoita. Se oli uutispommi, jota minun oli vaikea uskoa todeksi. Yhtään ei voinut tietää ennakkoon, millaisen vastaanoton levy saisi. Nyt jo yli kappaletta myynyt levy sisälsi useita jännittäviä ja svengaavia sovituksia suomirockin klassikoista. Viime syyskuussa julkaistiin toinen retrohenkinen albumi nimeltä Tahdon. Luonnollisesti toisen levyn julkaisu asetti tekijöilleen paineet menestysreseptin jatkamisesta edelleen onnistuneesti. Stressasin levyn ilmestymistä aivan hirvittävästi. Onneksi turhaan, sillä ihmisten palaute on ollut hienoa. Minulle on tärkeintä, että musiikkini miellyttää kuuntelijoita. Vaikkei uusi levy ainakaan toistaiseksi ole Ajan sävelen myyntilukemiin yltänyt, Maria tunnustaa olevansa tyytyväinen levyn konseptiin. Tällä kertaa ei ratsastettu vanhoilla hiteillä ja laulut tuntuvat enemmän omilta. Myös seuraavaa levyä suunnitellaan jo. Lyriikan kiemurat Tahdon-albumilla Maria kunnostautui usean eri laulun sanoittajana. Joskin sanoitukset kulkivat aina Heikki Miljoonasade Salon punakynän kautta. Yhteistyötä Salon kanssa Maria kuvailee hedelmälliseksi ja opettavaiseksi. Tiesin entuudestaan, että sillä miehellä on taito tehdä hienoja tekstejä. Parasta olivat ne sessiot, jolloin istuimme yhdessä miettimässä tekstitysten tekoa. Sain kokea monta turhautumista kuin myös nöyrtymisen hetkeä esitellessäni hänelle ideoitani, jotka eivät sitten aina olleetkaan hänestä niin hyviä, Maria naurahtaa. Haluan tarjota täydellisen viihdytyspaketin sekä tuoda ihmisille hyvää mieltä - niin huvittavalta kuin suuressa kellohameessa keikistely näyttääkin. Punaisena lankana teksteissä oli se, että ne ovat naisen suuhun sopivia. Tätä ei ollut mietitty edellisellä levyllä lainkaan. Sanoittaminen kiinnostaa Mariaa myös jatkossa, mutta säveltämisen hän haluaa jättää suosiolla muiden tehtäväksi. Säveltäminen on aina ollut minulle hieman mustaa magiaa, johon minulta ei omia ideoita tunnu löytyvän, Maria tunnustaa sekä antaa nöyrimmän tunnustuksen sävellystyötä tekeville. Toinen tärkeä henkilö Marian uralla on ollut Valtteri Tynkkynen, joka säveltää suurimman osan hänen lauluistaan. Kermakakku -maailmassa Perusluonteeltaan vanhanaikaiseksi tunnustautuva sekä asioista hyvin konservatiivisesti ajatteleva Maria sanoo vanhahtavan tyylin olevan hänen omin juttunsa. Kun tähän lisätään vielä vähän pinkkiä, kukkasia hiuksiin sekä kellomekkoa niin se on vain niin viehkeätä. Marian mielestä synkkiä lauluja ja sovituksia on tehty jo riittävästi. Musiikillaan hän pyrkii tarjoamaan ihmisille mahdollisuuden päästä irti arjen harmaudesta. Haluan tarjota täydellisen viihdytyspaketin sekä tuoda ihmisille hyvää mieltä - niin huvittavalta kuin suuressa kellohameessa keikistely näyttääkin. Elän kuin kermakakkumaailmassa ja se on hurjan kivaa, laulaja heläyttää. Syksyllä Maria Lund tähditti yhden naisen show ta Grand Casinolla Helsingissä. Tammikuussa hän loisti Sound of musicmusikaalin tähtenä Tamperetalolla. Tämän lisäksi hän sai mieluisan kutsun Suomen euroviisukarsintoihin. Olen tosiaan ollut hyvin monessa mukana. Kaikki nämä projektit ovat osaltaan ruokkineet himoani tehdä tätä työtä entistä monipuolisemmin. Erityisen rikastuttavaksi Maria mainitsee esiintymisensä Helsingin Grand Casinolla. Olin aina haaveillut omasta show sta, jossa saisin toteuttaa itseäni ja hulluja ideoitani. Sound of music oli puolestaan ihana paluu teatterimaailmaan, Maria tunnustaa sekä kertoo teatteriuran jatkuvan ensi kesänä, jolloin hänet nähdään Heinolan kesäteatterin Guys and Dolls-musikaalissa. Läpimurto laulajana Maria Lund lauloi tiensä suomalaisten sydämiin loppuvuodesta 2008 ilmestyneellä 15

16 ARTISTIT JA MUSIIKKI Tätä Suomi tanssii Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä helmikuun loppupuolella Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä ed vk Kappale Artisti Levymerkki Eihän sitä koskaan tiedä Charles Plogman Bluebird Valon toit Finlanders MTG Tanssit talolla Varjokuva Mediamusiikki Rakkauden katu Reijo Taipale Bluebird Jäiset puut lumiset maat Tomi Markkola Edel On aika mennyt menojaan Tarja Lunnas Bluebird Kun sydän on heikoimmillaan A.Aallon Rytmiorkesteri Mediamusiikki Mustat silmät Paula Koivuniemi Warner Suomen sinitaivas Sinitaivas Magnum Sun oon Finlanders FLD Kauan niin kauan Anne Mattila Bluebird Silmät niin kuin mantelit Lasse Laakso Finrila Jäätyneitä kyyneleitä Suvi Hiltunen AllStar Ei maha mittään Markku Aro pienk Myrskytuuli Myrskytuuli Magnum Sinun vuokses Finlanders MTG Sellanen ol Viipuri Kaija Pohjola pienk. 18 * * Jos leikin aloittaa Syke Magnum Anteeksi Yölintu AllStar Tietäni kuljen Markus Allan Edel Rakkaus on kummallinen drinkki Johanna Pakonen Mediamusiikki Kumpikin Jani & Jetsetters Universal Haaveet jää Terhi Matikainen Magnum Löytyy laatu lakeuden Jaska Mäkynen JM-Musa 25 * * Vanha 100A Jarkko Honkanen Power Sä ihmeitä teet Aron pienk Missä sinä mahdat olla Aki Mäki Magnum Lintu ja pesäpuu Marko Maunuksela Magnum Lapinkukka Pekka Rinne pienk. 30 * * Kotipihan portit Marko Jolkkonen Musaliiteri Discopress Oy teksti: juha lahti / Kuva: jaana vuorenpää jope ruonansuu on herkkä koomikko Venla pystillä tänä vuonna palkittu Jope Ruonansuu on luonut uransa lähinnä erinomaisena imitaattorina ja koko kansan hauskana koomikkona. Tämän julkisuuskuvan takaa löytyy kuitenkin lisäksi täysin erilaisia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä. Myös niistä meidän kaikkien on nyt mahdollisuus päästä nauttimaan. - Olen tehnyt tähän asti hyvin paljon yrityskeikkoja. Lama on kuitenkin puraissut, ja ne työt ovat vähentyneet. Olenkin siirtynyt tekemään niiden sijaan konserttityyppisiä esiintymisiä. Ne ovat koko perheen tapahtumia, joten myös nuorimmat kuulijat pääsevät niihin mukaan, Jope Ruonansuu kertoo. Yrityskeikkojen lisäksi Ruonansuulla on takanaan paljon esiintymiskokemusta myös ravintolaympyröistä. - Kapakeissa tein keikkaa viisitoista vuotta, ja se riitti. Sellaisen muutoksen olen joutunut tekemään siirtyessäni ravintoloista konserttisaleihin, että sketsien sisältöä on pitänyt vähän keventää. Konserteissa Jope Ruonansuu esiintyy omanlaisellaan trio-kokoonpanolla - hattu, kitara ja mies. - Tuoli siihen keskelle esiintymislavaa, ja siitä se lähtee. Nautin suunnattomasti siitä tilanteesta, kun voi esiintyä täysin rauhallisessa ympäristössä yksinään, Ruonansuu mainitsee. Taiteilija Jope Ruonansuu on tullut suurimmalle osalle suomalaisia tutuksi erinomaisista imitoijan kyvyistään. Viimeisin näköradiotyö on ollut suosittu Jopet-show TV 2 -kanavalla. Ruonansuu sai tänä vuonna ohjelmastaan myös Parhaan tv-esiintyjän Venlan. Eli siis hauskan miehen maineessahan Ruonansuu on. Kysymykseen siitä, onko hän eniten koomikko, näyttelijä vai muusikko, Ruonasuu vastaa: - Olen koomikko, joka yrittää myös olla näitä kahta muuta. Onhan minulla erittäin voimakas koomikon leima. Mutta siihen retkuun ei saa itse mennä. Olihan Chaplinkin hyvä koomikko, vaikka teki myös erittäin hienoja sävellyksiä. Jope Ruonansuu onkin tehnyt myös ns. vakavampaa musiikkia. Esimerkiksi kappale Enkeleitä toisillemme on jopa yksi karaokeiltojen lauletuimmista kappaleista, ja erittäin kaunis sellainen. - Tarve niiden laulujen tekemiseen on ollut aina. Kun seitsemänvuotiaana sain kitaran, aloimme poikaporukassa soittamaan Juicea, Tapsa Rautavaaraa ja muuta. Sieltä on jäänyt se peruskipinä näiden laulujen tekemiseen. Myös konserttieni sisällön olen rakentanut niin, että puolet on vitsien kertomista, sketsejä ja imitointia niihin liittyvän musiikin kera, ja toinen puoli on sitten tätä vakavampaa materiaalia. Ja tuo jako toimii todella hyvin. Takana pitkä ura Eräs kaverini laittoi cd-levyn soimaan ja kertoi, että kuuntelehan Vesku Loirin uutta musiikkia. Minähän kuuntelin, ja kehuin laulua, koska Loiri on mielestäni tehnyt aina hienoa musiikkia ja tulkinnut sen myös hyvin. No, tämä ystäväni sitten kertoi minulle, että itse asiassa laulaja oli Jope Ruonansuu. Eli imitaatio oli niin hyvä, että menin täysillä halpaan. Miten sitten syntyy hyvä imitaatio? - Kyllä se lähtee siitä, että ensin on joku hahmo, jonka imitoinnin ottaa työn alle. Pitää näyttelijänä sisäistää tämä henkilö ja täytyy tuntea imitoitava henkilö ihan elämäntapoja myöten. Sitten tulee imitoinnin tekninen puoli mukaan, äänenkorkeus ja sen sellaiset asiat. Mutta ei sitä mitenkään tarkkaan pysty analysoimaan, miten se teknisesti tapahtuu. Kokemusta komiikasta ja imitoinnista Ruonansuulle on kertynyt jo paljon. Tänä vuonna tuleekin 30v. juhlavuosi, ja sen tiimoilta Ruonansuu myös tulee tekemään juhlakonsertteja. Myös muuta on miehen mielessä tulevaisuudessa. - Oma elokuva on tarkoitus joskus tehdä. En tiedä, milloin tämä tapahtuu, mutta kyllä se tehdään. Heitin erinomaiset imitoijan kyvyt omaavalle Jope Ruonansuulle idean siitä, että jospa hän harjoittelisi tangolaulajan imitaation, osallistuisi sitten Tangomarkkinoille ja korjaisi koko potin. - Oikein hyvä ajatus muuten, mutta eipä taitaisi voittoa tällä naamalla irrota. 16 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

17 mitä sulle kuuluu? teksti: juha lahti JANNE RAAPPANA - Sooloilee Taikakuu- yhtyeen keulahahmona toimiva laulaja / basisti Janne Raappana on hänkin ahkeroinut studioympäristössä. Vielä helmikuun aikana julkaistaan hänen uusin sooloalbuminsa. Edellisen saama hieno vastaanotto luo tietynlaisia odotuksia myös tämän uutukaisen suhteen. - No, odotukset ovat kyllä korkealla, mutta mitään paineita en aio uuden levyn menestymisen suhteen ottaa. Omasta mielestäni olen tehnyt erittäin hyvän albumin, mutta yleisön vastaanottoa ei voi etukäteen ennakoida, Raappana kertoo. Soololevyn ilmestyminen on kuitenkin varsin merkittävä asia niin Janne Raappanalle kuin Taikakuu- orkesterillekin, koska onhan sillä vaikutusta molempien tekemisiin. - Aloitan soolokeikat toukokuussa Iskelmän Välimeren- risteilyllä. Sitten on vielä suunniteltu niin, että vietän aina tietyn ajan syksyllä ja keväällä soolokeikoilla. Taikakuu pitää aina sen ajan taukoa, Raappana paljastaa. Ei Janne Raappana aio kuitenkaan sahata omaa oksaansa sooloprojektinsa myötä, vaan keikkailu kohdistuu erilaisille estradeille kuin mitä ne ovat Taikakuulla. - Koska sooloprojekteissani musiikki ei ole suoranaista tanssimusiikkia, niin keikat tulevat suuntautumaan pääasiassa ravintoloihin. Jutusta tehdään myös sellainen 75 minuutin yhtenäinen esiintyminen, ja se on sitten siinä. Soolokeikoillani soittava bändi ei esimerkiksi tule esiintymään sen enempää kuin minäkään, Raappana kertoo suunnitelmista. Taikakuu on yksi maamme kysytyimmistä tanssiorkestereista, ja sellaisena se tulee jatkamaankin. Raappanan sooloprojekti ei kovinkaan paljoa vaikuta yhtyeen tekemisiin. - Sellaiset 120 keikkaa tulemme jatkossakin vuositasolla tekemään. Ja kyllä me juttelemme näistä asioista aina porukalla ja sulassa sovussa. Olen kyllä erittäin innoissani tästä sooloprojektistakin, mutta katsotaan nyt ensin, miten se lähtee etenemään. VIRPI KÄTKÄ - Uusi nousukiito Suomea euroviisufinaalissakin edustaneen CatCat-duon laulajasisaruksista vaaleampi, Virpi Kätkä, julkaisee helmikuun aikana uuden pitkäsoiton, joka kantaa enteellisesti nimeä Virpi Reloaded. Albumin sisältö tuleekin osaltaan olemaan vanhan, jo aikaisemmin julkaistun materiaalin uudelleen esittelyä. - Onhan levyllä tietenkin mukana myös Bye Bye Baby, mutta komppipuoli kaikkiin vanhoihin kappaleisiin on päivitetty vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Musiikki levyllä on dance- / disco- tyylistä, Virpi Kätkä mainitsee. Ideanikkarina Virpi Kätkän uutuuslevyllä on toiminut pitkälti Tauski Peltonen, joka on tehnyt vastaavanlaisen Reloaded- albumin viime vuonna. Muun muassa juuri hänen kädenjälkensä on kuultavissa myös uudessa levymateriaalissa, sillä pelkästään vanhojen kappaleiden lämmittelystä ei ole levyllä kyse, vaan albumilta löytyy myös uutta kuunneltavaa. Lentokentältä tavoittamani Virpi Kätkä oli juuri lähdössä Thaimaan-matkalle lomailumielessä. Työtahti onkin viime aikoina ollut melkoinen ja sitä se tulee olemaan myös keväällä levyn ilmestymisen myötä. - Keikkoja teen pääsääntöisesti yksin. Ravintolakeikat työllistävät minua, ja niissä esiinnyn valmiiden taustojen kanssa, mutta laulan kuitenkin aina livenä. Myös laitteiden roudaus ja koko tekniikan hoitaminen keikkatilanteessa onnistuu minulta mainiosti, Virpi Kätkä kertoo. Levyn ilmestymisen jälkeen Virpi Kätkä on lisäksi lähdössä Tauskin kanssa markkinoimaan uutukaista muun muassa tavarataloihin, joten siltäkin osin puuhaa tulee riittämään. Laulaja on kuitenkin ajoittaisista kiireistään huolimatta varsin tyytyväinen työnkuvaansa. - Tämä ammatti antaa mahdollisuuden olla paljon lasten kanssa. Keikkailen pääasiassa viikonloppuisin, ja silloinkin sellaiseen aikaan, että lapset ovat yleensä nukkumassa. JARKKO HONKANEN - Omavarainen - Jos tälle alalle aikoo ryhtyä, niin intohimoa musiikkiin pitää oikeasti löytyä. Muuten hommaan on kenenkään turha mukaan lähteä, Jarkko Honkanen kertoo kokemuksiaan laulajan ammatista. Honkanen tietää, mistä puhuu. Laulajan ammatti ei hänellekään ole tullut helpoimman kautta. - Oikotietä onneen ei ole tällä alalla. Työtä on tehtävä aivan hillittömästi ja sitä kautta se tuuri sitten jossain vaiheessa istahtaa olkapäälle. Pitää vaan jaksaa painaa, sitä kautta se nimi sitten tulee jos on tullakseen, Honkanen mainitsee. Taiga- yhtyeensä kanssa intensiivisesti Suomea kiertävä artisti on myös aktiivinen levytysrintamalla. Miehen toinen pitkäsoitto alkaa olla sisällöltään valmis ja se julkaistaneen maaliskuussa. Levyn materiaalin suhteen ei ole tarvinnut mennä merta edemmäs kalaan. - Tein basistimme Tero Ylisirkan kanssa uudelle levylle kaikkiaan viitisenkymmentä kappaletta, joista sitten valittiin kokonaisuuteen parhaiten sopivat. Teron ja minun yhteisesti tekemiä kappaleita tulee uutuuslevyllä olemaan kaiketi yhdeksän, ja loput tulevat sitten muilta tekijöiltä, Jarkko Honkanen kertoo albumin tekijäkaartista. Varsin tuottelias parivaljakko on siis kyseessä, ja niinpä kaksikon Honkanen / Ylisirkka kappaleita tullaan varmasti jatkossa kuulemaan myös muiden artistien esittäminä. Laman vaikutukset näkyvät väistämättä myös esiintyvän artistin työssä. Jonkin verran tanssipaikkoja on putoamassa pois, ja sitä kautta työtilaisuudet ovat vähenemässä. - Mutta esiintyvän artistin pitää pystyä sopeutumaan tilanteeseen. On kyettävä esiintymään uskottavasti myös muualla kuin perinteisillä tanssipaikoilla. Esimerkiksi tanssiravintolat ovat merkittävä työnantaja, ja kyllä ne hyvät bile-setit pitää silloin löytyä repertuaarista, Honkanen mainitsee. Pohjois-Suomessa majapaikkaansa pitävä Jarkko Honkanen & Taiga ei ole myöskään jäänyt pelkästään oman alueensa yleisön viihdyttäjäksi, vaan työmaana kokoonpanolla on koko Suomi. - Itse asiassa teemme vuoden aikana pääosan esiintymisistä juuri etelämpänä. Toki sesonkiaikana meillä on pohjoisessa paljon keikkoja, nytkin huhtikuussa parikymmentä esiintymistä. UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA iskelmä- ja Tanssimusiikkia uusilla äänilevyillä Tätä Suomi tanssii listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja. Janne Laine - Meistä jälki tänne jää - Ok levy. Mukavia kappaleita vaihtelevin rytmein. Ehkä sellainen ykköshitti tästä jäi uupumaan, mutta melko hyvin onnistunut kokonaisuudessaan. Rami - Voisi jopa sanoa, jotta mielenkiintoinen kokonaisuus tämä Jannen cd. Taustat toimii todella hyvin ( onhan siellä ammattimies puikoissakin). Kappaleet mielestäni hyviä ja kaikki eivät ole samanlaisia, joten monipuolisuuttakin löytyy. Osuu ja uppoaa allekirjoittaneelle. Juke - Monipuoliset rytmit saattelevat Jannea levyllä kappaleesta toiseen. Kokonaisuus on hyvässä kuosissa. Lasse Juice4Ever - Eri esittäjiä Juice 4 Ever tribuutti CD - Hienoja laulujahan nämä ovat ja esityksetkin kohtalaisen onnistuneita, sellaisia oman näköisiä. Kappaleiden tulkinta ei varmasti ole ollut näille ammattilaisille hankalaa, sen sijaan valinta runsaasta tuotannosta on saattanut tuoda päänvaivaa. Rami - Tuttuja kipaleita Juicen tuotannosta. Osa hyvinkin onnistuneita versioita, kun taas osa näistä uusioversoista olisi voinut jäädä tekemättä. Juke - Yllättävänkin tuoreita ja tarpeeksi vahvoja sekä svengaavia tulkintoja alkuperäisiä hyvin kunnioittaen. Halpisjulkaisussa ei hintakaan paina, hintalaatusuhde erittäin hyvä! Speaker - Eikös Mika tuottanut monia Juicen albumeja? Vuosien jälkeen versiot ovat takuulla teknisesti parempia kuin ne alkuperäiset, jotka ovat jääneet takaraivoon. Ei uppoa kaikille, useimmille kyllä. Pete Naseva - 30 v Juhlalevy - Ensiksi paljon onnea soittovuosista Nasevalle. Toiseksi levyltä parhaana palana poimin Nasevanpoikain seurassa ja Taivalkoski-humpan. Kolmanneksi hmm muusta ei paljon ole kerrottavaksi jälkipolville tai sitten on paljon. Hienoa, kun yritystä löytyy ja on soiton iloa, siitähän kertovat nuo 30 v. Mutta jos levyn taiteelliseen eli soitannolliseen puoleen haluaa sanoa jotain, niin siihen en kauniita sanoja löydä. Lasse - Olikohan tätä tehty myös juhlatunnelmissa. Kolme ensimmäistä kappaletta meni vähän enemmänkin kuin hiukan nuotin vierestä. Sitten taso parani, sellaista perusmusiikkiahan tämä on. Ryhmä onnistuu varmaan esiintymistilanteessa paremmin. Rami Tapani Perttu - Oon sun mies CD - Tapani esittää tuttuja lauluja keikkaohjelmistostaan hänelle sovitettuina ja tulkinta on enemmänkin kuin kohdallaan. Juke - Levy täynnä tunnelmaa, mainiota kuuntelumusiikkia oikeaan mielentilaan. Rami - Pitkästä aikaa Pertulta pitkäsoitto, joka on linjakasta ja hienoa tunnelmallista musiikkia, jossa on mausteita parketillekin. Lasse. Raija Koso - Täydet tähdet - Onnistunut levy. Vaihtelevia, hyvin sovitettuja rytmejä tanssitukseen ja esitykset kestävät myös kuuntelua. Erityisesti mieleen jäi pari Kikka Laitisen sävellystä. Rami

18 TANSSI koko suomi tanssii LINDA LAMPENIUkselta riittää osaamista Klassisesta musiikista kevyempään viihteeseen Linda Lampenius-Cullberg löi itsensä aikoinaan läpi virtuoosimaisella viulun käsittelyllään. Hänen taitonsa huomattiin sittemmin maailmanlaajuisesti, ja tämä vahvan klassisen taustan omaava muusikko onkin niittänyt mainetta erilaisissa projekteissa ympäri maailman. Tälläkin hetkellä artistia viedään kovalla vauhdilla ja siitä näkyvimpänä tuotoksena tällä hetkellä on X Factor formaatin tuomarirooli. Mitä kuuluu elämääsi tällä hetkellä? Minulle kuuluu oikein hyvää. Kiirettä pitää sekä perhe-elämässä että työrintamalla. Olivia on vasta vajaan vuoden ikäinen, joten vietän paljon aikaa hänen kanssaan. Harjoittelen myös päivittäin viulunsoittoa. Kuvasimme X Factoria paljon loka- ja marraskuussa ja nyt helmikuun aikana olemme kuvanneet pudotusleiri- jaksot. Maaliskuun lopusta toukokuun puoleenväliin X Factor lähetetään livenä. Sunnuntain lisäksi tulen olemaan pari kolme päivää viikossa Suomessa harjoittelemassa kilpailijoideni kanssa. Sinulla on viulistin tausta, kerro mistä kaikki alkoi ja mitä sen tiimoilta on vuosien saatossa tapahtunut? Aloin esiintyä muusikkona jo 3-vuotiaana. Silloin lauloin van- teksti: juha lahti Kuva: MTv3 hempieni kanssa. 5-vuotiaana aloitin viulunsoitonopinnot Itä- Helsingin Musiikkiopistossa Geza Szilvayn johdolla. 8-vuotiaana olin mukana TV sarjassa Viuluviikarit Musiikkimaassa ja pääsin jäseneksi Helsingin Juniorjousiin. Lähdin samana vuonna ensimmäistä kertaa kiertueelle USA:han ja Kanadaan. Jatkoin orkesterin jäsenenä vuoteen 1983 jolloin minusta tuli konserttimestari orkesterissa Helsingin Lapsijouset (joka myöhemmin vaihtoi nimeksi Helsingin Juniorijouset). Molempien orkestereiden kanssa olin kiertueella useissa maissa, USA:n ja Kanadan lisäksi mm Japanissa, Ruotsissa, Tanskassa, Fäärsaarilla, Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Hollannissa pääsin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Opiskelin tuolloin Ari Angervon johdolla aloitin opiskelut korkeakoulussa Sibelius-Akatemia. Opiskelin solistiksi, kamarimuusikoksi, konserttimestariksi ja orkesterimuusikoksi, mutta opiskelin myös pedagogiikkaa, pianoa, oopperalaulua, musiikin teoriaa, säveltapailua ja musiikin historiaa. Päivyt Rajamäki oli tuolloin viulunsoiton opettajani. Olin Sibelius- Akatemian kapellimestariluokan orkesterin, eli Kapu-bändin, konserttimestari Soitin myös kvartetissa Ofelia muutin Los Angelesiin. Samana vuonna soitin sooloviuluosuuden Lord Andrew Lloyd Webberin teoksessa Metal Philharmonic Englannissa ja levy-yhtiö Audio-vox julkaisi levyni Linda Lampenius Suomessa EMI Classics (Englanti) julkaisi klassisen levyni Linda Brava ympäri maapallon. Muutin silloin Lontooseen ja esiinnyin paljon Englannissa, Aasiassa ja Espanjassa nauhoitin rock- ja pop-kappaleita Englannissa muusikoiden kanssa jotka ovat soittaneet Jimmy Pagen ja Robert Plantin bändissä ja XTC yhtyeessä. Tein myös yhden kappaleen laulaja Ofra Haza:n kanssa muutin Ruotsiin. Tein pääroolin musikaalissa Fantastix. Soitin viulua, näyttelin, tanssin ja lauloin teoksessa. Sen jälkeen olen kiertänyt lähes kaikki Ruotsin konserttisalit muutamaan kertaan, esiintynyt lukuisissa ruotsalaisissa TVproduktioissa ja julkaissut levyn Nordic Light, jossa on suomalaisia ja ruotsalaisia kansanlauluja olin kiertueella 42 kaupungissa USA:ssa, irlantilaisen kuoron kanssa Anuna. Levymme oli ykkösenä Billboard:in world music listalla monta viikkoa. Minulla on yhtye nimeltä Grace Ruotsissa. Yhtyeessä Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. on neljä naista. Minä soitan siis viulua, Sofia Källgren laulaa, Carina E Nilsson soittaa pianoa ja Monica Ramos harppua. Soitan yhdellä Celine Dionin kappaleella hänen viimeisellä levyllään. Omaat klassisen taustan. Mitä mieltä olet kevyestä musiikista ja motivoiko se sinua? Kevyt musiikki antaa minulle paljon iloa. Pop ja rock musiikki on teknisesti paljon helpompaa kuin klassinen musiikki, joten pystyn silloin pitämään hauskaa lavalla. Kerro omat ajatuksesi suomalaisesta paritanssikulttuurista. Suomalainen paritanssikulttuuri on hieno koska se on niin vahva. Musiikki ja tanssi ovat parasta terapiaa elämässä. Mitä mieltä olet suomalaisen iskelmä-/tanssimusiikin tasosta? Minun on vaikea kommentoida tasoa, koska en ole ollut täällä kahteentoista vuoteen. Osaatko tanssia ja käytkö koskaan tansseissa? Olin mukana ohjelmassa Tanssii Tähtien Kanssa Ruotsissa. Siellä ohjelman nimi on Let s Dance. En osannut tanssia juuri lainkaan ennen ohjelmaa. Hurahdin täysin tanssiin. Harjoittelin n kuusi tuntia joka päivä. Rakastin kaikki eri tanssilajeja. Miten ajauduit X Factor tuomariksi ja mitä mieltä itse olet ohjelmaformaatista? Olin hyvin otettu kun Fremantlemedia otti minuun yhteyttä kesällä 2009 ja pyysi minua tuomariksi. Mielestäni X Factor on paljon parempi kuin Idols, koska X Factor ohjelmassa kaikkia loppukilpailuun päässeitä kilpailijoita autetaan ja opetetaan monen ekspertin voimin. Tuomarin tehtävä tässä ohjelmassa on hyvinkin haastava. Millaisia kykyjä sinä odotat löytäväsi formaatin kautta ja mitkä ovat tärkeimmät avut/kriteerit osallistujilla? Kilpailijalla täytyy olla karismaa ja tarkka sävelkorva ja lauluäänen on oltava joko erikoinen tai kaunis. Sen lisäksi hänen/heidän tulee osata välittää sen tunteen tai sanoman joka kappaleessa on. Heidän täytyy koskettaa kuulijoita laulullaan. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on musiikin suhteen yleensä? Vuonna 2011 tulen esittämään lähinnä klassista musiikkia. Tulen myös lähtemään kiertueelle. Kerro vielä musiikkimakusi / suosikkisi ja perustelut, miksi juuri mainitsemasi ovat niitä? Pidän kaikesta muusta musiikista paitsi techno/house musiikista. Erityisesti rakastan ooppera musiikkia. Jussi Björling on kaikkien aikojen mahtavin laulaja. Viulisteista ihailen erityisesti Itzhak Perlmania. Terveisesi TanssiViihde-lehden lukijoille? Toivottavasti tavataan joskus tansseissa. Voisin mielellään sekä tanssia että soittaa teille! Hauskaa tanssivuotta 2010! Alemana Dance Center, PORI puh. (02) fax (02) Alemana Dance Center, JKL puh./fax (014) Laaja ja laadukas valikoima tanssikenkiä, tanssiasuja ja muita alan tuotteita! Tilaa esittely tilaisuuksiisi, soita puh tai sähköpostitse alemana@co.inet.fi YLI Alan ammattilainen 30 v käy TUTUSTUmassa tuotteisiin 18 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010

19 käy tanssimaan Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi. teksti JA KUVAT: JUHANI KUOSMANEN SOOLOLATTAREIDEN HURMAA Erilaiset soolotanssitreenit ja tanssilliset ryhmäliikuntatunnit ovat juuri nyt se kuntoliikunnan mustjuttu. Lähes jokainen kuntosali ja tanssikoulu tarjoaa joitakin tämän genren tunteja: on Zumbaa, Sambicia, Latinos- ja Dance & Fit-treenejä, Bailatinoa, Latinobicia ja tietenkin perinteistä aerobicia. Soolotanssitreeneistä on muodostunut lähinnä naisten juttu. Joka viikko kymmenet tuhannet eri-ikäiset kauniimman sukupuolen edustajat kokoontuvat liikuntasaleille ja tanssikoulujen parketeille hikoilemaan ja pitämään hauskaa rytmikkään musiikin tahdissa. Tästä tanssiliikunnan muotitrendistä voi olla vain iloinen. Tutkittu ja parhaaksi havaittu Olen tutustunut muutamiin tutkimuksiin, joissa tanssilliset ryhmäliikuntatunnit on todettu lähes ylivoimaisiksi mm. kalorinpolttajina ja yleiskunnon kohentajina, puhumattakaan mielialaan vaikuttavista tekijöistä. Treeneissä suoritus tapahtuu juuri sillä sykealueella, missä kilot sulavat tehokkaimmin. Tanssikuvioiden vaatimat liikeradat lisäävät harrastajien elastisuutta ja notkeutta. Hyvä musiikki ja yhdessä tekeminen alentavat stressihormonitasoa tehokkaasti. Kaikki tämä on siis tutkittu ja todeksi havaittu. Tanssitreenit vuosien kehityksen tulos Minulla on ollut etuoikeus olla mukana kehittämässä näitä tanssiliikuntamuotoja. Itse asiassa olen Latinoksen ja Dance & Fit treenien lanseeraamisessa yksi pääepäillyistä. Nämä kaksi treeniä ovat syntyneet vuosien kehitystyön tuloksena ja prosessissa on ollut mukana tanssin ammattilaisia ja fysioterapeutteja. Prosessi jatkuu edelleen: uusia kuvioita testataan, tuoretta musiikkia ladataan ja ohjaajia koulutetaan. Tanssilliset ryhmäliikuntatunnit on todettu lähes ylivoimaisiksi mm. kalorinpolttajina ja yleiskunnon kohentajina, puhumattakaan mielialaan vaikuttavista tekijöistä. Tiedän, että myös muut soolotanssimuodot, jotka nä- ennäisesti kilpailevat harrastajista keskenään, ovat syntyneet osaavien ja innokkaiden tanssin ammattilaisten ponnistelujen tuloksena ja kehittyneet harrastajiensa mukana. Kaikki ovat hyviä ja tehokkaita, jokaista voin suositella. Uusimpana Suomen liikuntamarkkinoille on rynninyt amerikkalainen Zumba. Se on helppo toivottaa tervetulleeksi lisäämään suomalaisten tanssiinnostusta. Saleille tulee uusia innokkaita treenaajia, harrastajat saavat hyvän mielen, kansan kunto kohenee ja me tanssialan yrittäjät saamme lisää innostuneita asiakkaita. Musiikki soi ja kaikki voittavat. Entä jos? Monella paikkakunnalla tanssillisia ryhmätunteja on pidetty jo vuosia ja harjoituksen myötä ryhmäläisten osaamistaso on huikeasti noussut. Tämä pitää paikkansa kaikkien alussa luettelemieni soolotanssigenreen kuuluvien eri treenimuotojen kohdalla. Ryhmien olisi siis sopiva aika esitellä osaamistaan myös muille. Olisiko kenties aika järjestää kunnon show? Maalit seinältä tiputtava soolotanssiryhmien yhteinen ilottelu. Hyvä musiikki ja yhdessä tekeminen alentavat stressihormonitasoa tehokkaasti. Eräs estradi olisi tällaiselle jo valmiina. Katsojiakin esityksille on luvassa entisen kokemuksen mukaan vähintään Katsokaapa ryhmien ohjaajat vaikka Jos intoa riittää, niin juuri teidän ryhmänne voi olla tänä vuonna se, jonka esitys saa nettisurfaajan tai livekatsojan pomppaamaan tuoliltaan. Latinos -ohjaajat Teija Hyvärinen (vas.), Anna Sainila, Noora Peltola, Krista Linkoneva kouluttavat myös ohjaajia. Henkilökuva JUHANI KUOSMANEN TANSSI Pitkän linjan kuopiolainen tanssinopettaja. Tanssin parissa vierähtänyt jo yli neljännesvuosisata. Kilpatanssiuralla useita senioriluokan Suomen mestaruuksia vaimonsa Maijan kanssa ja hyviä sijoituksia ulkomaisissa arvokisoissa, mm luokkansa ensimmäisenä suomalaisena parina London International Open kilpailun finaalissa. Suomen Tanssinopettaja Liiton tutkinto. Suomen Tanssikoulujen liiton TANSLI ry:n varapuheenjohtaja. Vahva kokemus opetustyöstä sekä kilpa- että seuratanssien parissa. Innokas seuratanssien harrastaja ja lavoilla ja tanssipaikoilla luuraaja. Intohimona suomalaisen seuratanssin edistäminen. Vuosien työskentely lattareihin ja swing-tansseihin perustuvien soolotanssitreenien kehittäjänä ja suosittujen tanssinopetus-dvd- sarjojen tuottajana. HELSINKI: Aleksis Kiven katu p. (09) KUOPIO: Männistönkatu 8 p LAHTI: Vesijärvenkatu 26 p. (03) LOHJA: Langinkuja 5 p OULU: Pakkahuoneenkatu 32 p. (08) TURKU: Sammaltie 12, Piikkiö p Pitkäkatu 35, Äänekoski GSM dancestopoy@pp.inet.fi Tanssikengät ja tarvikkeet! Nyt uutuutena tanssivaatteet ja harjoitusasut suoraan nettikaupasta! Liikkeemme myös Helsingissä osoitteessa Koroistentie 8! TERVETULOA TUTUSTUMAAN!

20 TANSSI teksti: christina lokkinen / kuvat: jaana vuorenpää Upseeri ja prinsessa nauttivat RUK-tanssiaisista RUK, eli Reserviupseerikoulu juhlisti tänäkin vuonna perinteisesti uusien upseerioppilaiden menestyksekästä taivalta Haminassa lauantaina 9. tammikuuta. Huikeaa iltajuhlaa luonnehditaan Linnan Juhlien veroiseksi tanssi- ja juhlatapahtumaksi, niin sanotuiksi valtakunnan kakkosbileiksi. Johtajantaitoja armeijasta Illan antoisista ohjelmanumeroista nauttinut upseerioppilas Anssi Luodes korostaa, ettei ilta suinkaan ollut pelkkää tanssia. - Siellä pidettiin paljon puheita ja tarjolla oli monenlaista ohjelmanumeroa. Illansuussa sitten tanssittiin. Paikalla oli yli 1000 henkeä, Luodes kertoo. - Olin tällä viikolla 40 tuntia nukkumatta palveluksessa kun reissuun lähdettiin. Kovilla ollaan oltu, mutta kuntohan siinäkin kohoaa. Kävimme RUK-illassa tanssimassa valssit tyttöystäväni Elinan kanssa ja olemme pohtineet tanssikurssille menemistä, Luodes haaveilee. Luodes kertoo kiertäneensä tanssilavoja nuorempana lavatanssin pyörteisiin innostuneiden vanhempiensa kanssa. 19-vuotias upseerinuorukainen toivoo armeijauran tuovan vaadittavaa taitoa työelämään ja siinäkin nimenomaan johtamispuoleen. Mänttässä asuvalle Luodekselle armeija on tuonut runsaasti hyviä kokemuksia. - Armeija on tarjonnut johtajakoulutusta. On ollut todellakin paljon hienoja kokemuksia, vaikka rankkaa on välillä ollut. Kurssijuhla oli kaiken huipennus, hän kuvailee. Ilta prinsessana Upseerioppilas Anssi Luodeksen tyttöystävälle Elinalle oman kullan armeijakuukaudet ovat olleet raskaita, mutta hän tuntee suunnatonta ylpeyttä miehestään. Neito on yrittänyt pitää itsensä tekemisen syrjässä kiinni. - Välillä olen purrut hammasta ettei tulisi itku. On todella kova ikävä Anssia. Olen kokeillut keksiä paljon tekemistä katsella vaikka valokuvia ja olla koiran kanssa, Elina huokaa. RUK-juhlailta oli nuorelle naiselle mieleen. Hän veti ylleen serkulta lainatun rojaalin värisen olkaimettoman wanhojen tanssipuvun ja lähti iltaan tanssimaan valsseja Luodeksen kanssa. Luodes kertoo kiertäneensä tanssilavoja nuorempana lavatanssin pyörteisiin innostuneiden vanhempiensa kanssa. - Oli todella mahtava ilta! Näin siellä paljon kauniita pukuja ja muutama ruoveteläinen tuttukin siellä tuli vastaan. Tunsin itseni ihan prinsessaksi! Elina hihkaisee onnellisena. - Olemme tosiaan Anssin kanssa mietiskelleet tuota tanssiopetukseen menemistä. Mitään erityistä tanssijuttua meillä ei ole ollut aikaisemmin. Anssin vanhemmat harrastavat lavatansseja ja mekin ajattelimme mennä esimerkiksi johonkin tanssileirille sitten kun Anssin armeija päättyy heinäkuun 13. päivä, Elina ilmoittaa. Järjestäjänä megabileissä Kurssijuhla-jaoston puheenjohtaja Kride Linnoinen oli tällä kertaa mukana RUK-juhlien järjestelyssä. Järjestäjän vaihtuessa joka juhlan kohdalla, on tämä tilaisuus Linnoiselle ainutlaatuista herkkua. 20-vuotias nuorimies kertoo rinta rottingilla valtakunnan kakkosbileiden tunnelmasta: - Minulla oli erittäin mukava ilta. Pyörähtelin daamin kanssa lattialla ja katselin muiden menoa. Puolen vuoden välein järjestettävä tapahtuma keräsi tänä vuonna huimat 1500 henkilöä, joista 1300 oli upseerioppilaita ja loput kutsuvieraita. - Tämä on hyvin pitkän perinteen omaava iltajuhla ja arvokas tapahtuma. Jokainen RU-kurssi päättyy tällaisiin juhliin. Olen nyt järjestäjänä kurssilla 235, Linnoinen selittää viitaten siihen seikkaan, että RUK-kursseja alkoi olla tarjolla jo 20-luvulla ennen sotia. Illan ohjelmaan kuuluivat tanssin ohella SPEKS-näytelmä, jonka rooleissa nähtiin upseerioppilaita. Illan mittaan soitettiin musiikkia ja esitettiin teatteriesityksiä. Tapahtumaillan suurin sponsori on Reserviupseerikoulu sekä sen kannatusyhdistys. Tarjoilusta vastasi Haminan Sotilaskoti ja Fazer Amica. 20 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010