Yleisavustukset perattiin. Mitä on innovatiivisuus? Yksinäisten yhteiskunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleisavustukset perattiin. Mitä on innovatiivisuus? Yksinäisten yhteiskunta"

Transkriptio

1 R A Y : n a v u s t u s t o i m i n n a n A s i a k a s l e h t i Yleisavustukset perattiin Mitä on innovatiivisuus? Yksinäisten yhteiskunta

2 Pelitreffeillä Kanen pääsihteeri Sari Aalto-Matturi: Järjestöjen asema pysyy vahvana Järjestöjen tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on mielestäni se, miten kansalaisyhteiskunta asemoituu suhteessa julkiseen sektoriin ja yritysmaailmaan. Jotkut pelkäävät järjestöjen olevan haalistumassa tai peräti musertumassa näiden väliin. On tärkeää, että muutossuunnat haastavat myös järjestöjä kehittämään omaa toimintaansa: miten kumppanuutta voidaan rakentaa niin, että molemmat hyötyvät, eivätkä järjestöt jää vain julkisen vallan alihankkijoiksi. Huolestuttavaa on, jos EU:n korostama markkinaneutraalisuus ja vapaan kilpailun turvaaminen menee yhteisöll isyyden ja toisen auttamisen edelle ja rakentaa esteitä aatteelliselle yleishyödylliselle kansalaistoiminnalle. Näin ei saisi missään tapauksessa käydä. Uskon muutoksista huolimatta, että kansalaisjärjestöjen asema pysyy vahvana. Kanen visionkin mukaan kansalaisyhteiskunta on jatkossa arvostettu, globaali ja paikallinen osallistumisen, yhteisen oppimisen, vuorovaikutuksen ja tarvittaessa kriittisenkin vaikuttamisen areena. Visio ei kuitenkaan toteudu itsestään vaan edellyttää aktiivista työtä niin julkiselta vallalta kuin järjestöiltä itseltäänkin. Kuva: Jari Härkönen Neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi oikeus ministeriöstä on toiminut kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelu kunta Kanen pääsihteerinä vuodesta Tukipotti 2/2010

3 Kuva: Timo Lindholm Tässä numerossa: 7 Nettipelit tulevat 8 Yleisavustukset pistettiin pakettiin 10 Yhteistyötä oppii tekemällä 12 Yksinäiset yhteiskuntaan 18 Kaikki uusi ei ole innovatiivista 20 Ohjelmatyöllä tuloksiin 22 Työkaluja kehittämiseen 20 Voimaa vanhuuteen -hanke pisti ikäihmiset liikkumaan hyvin tuloksin. Vakiot 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 17 Vieraskynä 23 RAY tukee Tukipotti on Raha automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, Espoo. PÄÄTOIMITTAJA Marika Leed, (09) , , TOIMITUS Legendium Oy, toimituspäällikkö Marjo Tiirikka TAITTO Pauliina Sjöholm KANNEN KUVA: Outi Montonen KANSI/LOGO: Hello Goodlooking & Dynamo Advertising KIRJAPAINO Erweko Painotuote Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa. Painos ISSN Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki FI/11/1. Suurennuslasin alla Mediatutkija Heikki Kuutti julkaisi pari vuotta sitten kirjan, jossa käsitellään kielteisen julkisuuden kierteeseen joutumista ja siitä selviämistä. Luin teoksen heti tuoreeltaan kiinnittämättä siihen kummemmin huomiota. Tänä talvena kirja on palannut mieleeni useampaan otteeseen, kun keskustapuolueen alkuun viattomalta vaikuttanut vaalirahailmoitus paisui syyskuussa hetkessä sekä RAY:n että järjestöjen mainetta koettelevaksi megakriisiksi. Kun jokin laukaisee kielteisen julkisuuden kierteen, organisaatio voi joutua pitkäksikin aikaa suurennuslasin alle. Vähäisetkin epäilykset RAY:tä tai avustamiamme järjestöjä kohtaan herättävät nyt toimitukset. Tilanne on erityisen otollinen nimettömille ilmiantajille, jotka ovat tietenkin asialla omista intresseistään käsin. Asetelma ei kuitenkaan ole yksinomaan kielteinen. Olemme jo vuosia tuskailleet RAY:ssä sitä, että avustuskohteista tehdään paljon lehtijuttuja, mutta rahoituslinjauksemme ja toimintaperiaatteemme näkyvät julkisuudessa harvemmin. Viime talvena luin lehdistä moneen otteeseen, kuinka RAY:n yleisavustus ja kohdennettu toiminta-avustus eroavat toisistaan. Ei siis jotain huonoa, jos ei hyvääkin! Tilanne herättää myös arvioimaan uudelleen omia toimintaperiaatteita: ovatko ne tätä päivää vai aikansa eläneitä maan tapoja, jotka sietävätkin romu koppaan. Toisaalta negatiivinen kierre nostaa herkästi pinnalle pienetkin epäilykset avustusten väärinkäytöstä. Tämä haastaa RAY:n ja järjestöt pohtimaan päätöksiä myös siltä kannalta, miltä asiat dessa näyttävät. Eräs yhdistys esimerkiksi oli peruskorjannut palveluasuntoja tuki- ja liikuntaelinsairaille ihmisille RAY:n tuella. Helsingin Sanomat kuitenkin paljasti, että asunnoissa asui myös yhdistystä lähellä olevan julkisuusäätiön työntekijöitä. Yhdistys katsoi, että ratkaisu oli heille kokonaistaloudellinen, sillä muutoin huoneistot olisivat olleet tyhjillään. Julkisuudessa ratkaisu näytti siltä, että työntekijöille oli järjestetty halpoja asuntoja tiskin alta ja julkisia avustuksia käytettiin johonkin sellaiseen, mihin niitä ei ollut tarkoitettu. Koko ikävä soppa olisi vältetty, jos järjestö olisi asianmukaisesti hakenut avustusehtoihin tilapäistä käyttötarkoituksen muutosta. Marika Leed yhteyspäällikkö Ps. Kädessäsi on viime syksyn lukijakyselyn pohjalta uudistettu lehti. Palaute on enemmän kuin tervetullutta! Tukipotti 2/2010 3

4 Ajankohtaista Oppimisvaikeuksista vapaaksi -projekti palkittiin Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvaikeuksista vapaaksi -projekti on saanut vuoden 2010 Hyvä käytäntö -palkinnon. Hanke on tuottanut rikosseuraamusalalle välineitä asiakkaiden oppimisvaikeuksien huomioimiseen. Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeen kuntoutusohjaajat ovat tehneet työtä vankiloissa ja yhteiskuntapalveluksessa rikostaan sovittavien nuorten parissa Etelä-Suomen alueella. Hankkeessa havaittiin, että 70 prosentilla rikostaustaisista nuorista on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa ja vielä useammalla tarkkaavaisuusvaikeuksia. Oppimisvaikeuksia on kartoitettu erilaisilla testeillä ja asiakkaita on ohjattu edelleen neuropsykologisiin tutkimuksiin. Selvitysten jälkeen nuoria on ohjattu opiskelemaan, työpajoille ja muuhun kuntoutukseen. Vuonna 2007 aloitettu hanke jatkuu vuoden 2010 loppuun RAY:n tuella. Raati arvosti hankkeen työssä paneutumista kuntoutukseen tavalla, joka auttaa rikostaustaisia nuoria rakentamaan tulevaisuuttaan. Hanke on pysäyttänyt asiakkaiden lisäksi myös viranomais- ja järjestötoimijat oppimisvaikeusproblematiikan äärelle. Hyvä käytäntö -palkinnon jakaa sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Vertaistuen teoriasta ja käytännöstä ilmestyi kirja Kuva:Ville Juurikkala Vertaistoiminta antaa ihmisille avaimia ongelmien ja kriisien selvittämiseen ja tuo ihmisiä yhteen. Samalla vertaistoiminta on kansalaisten omaehtoista, vapaaehtoista yhdessä tekemistä ja usein myös asioihin vaikuttamista. Vertaistoiminta kannattaa -kirja sisältää paljon käytäntöön siirrettävää tietoa vertaistoiminnan käynnistämisestä ja toteuttamisesta sekä ammattilaisille että vapaaehtoistoimijoille. Kirjassa hahmotellaan myös ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä vertaistoiminnan kehittämisessä. Kirjoittajat ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tai vapaaehtoistoimijoita ja kustantaja Asumispalvelusäätiö ASPA. 4 Tukipotti 2/2010

5 Uusi jäsen RAY:n hallitukseen Kouvolassa kokeillaan kunta-järjestöyhteistyötä Raha-automaattiyhdistyksen yhdistyksen kokous valitsi maaliskuussa uudeksi hal- sähköistä asiointia RAY rakentaa lituksen jäseneksi Kuuloliitto ry:n toiminnanjohtaja Pekka lapinleimun. Lapinleimu avustusten käsittely- ja asiointi- CCC Oy toimittaa RAY:lle korvasi eeva kuuskosken, joka järjestelmän tulevien parin vuoden erosi hallituksesta siirryttyään aikana. Sopimuksen koko on noin YTY:n pääsihteerin tehtävistä ministeri Hyssälän valtio- Ratkaisu tulee palvelemaan yli 1,9 miljoonaa euroa. sihteeriksi. Istuvan hallituksen avustusta hakevaa sosiaalitoimikausi on ja terveysjärjestöä. Järjestelmä siirtää sekä hakemusten jättämisen että myönnettyjen avustusten nostamisen ja käytön selvittämisen verkkoon. RAY voi käsitellä järjestelmässä tehokkaasti tuhansia avustushakemuksia, maksupyyntöjä ja vuosiselvityksiä. Myös avustetun toiminnan tulosten ja vaikutusten seuraaminen helpottuu, osastopäällikkö Mika Pyykkö kertoo. CCC on toteuttanut aiemmin sähköisiä palvelukokonaisuuksia sekä julkishallinnolle että yrityksille, muun muassa Verkokortti verkossa palvelun. Kouvolan yhteispalvelupisteet kokeilevat uudentyyppistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa; pisteisiin on koottu tietoa järjestöistä sekä organisoitu järjestöjen neuvontapäivystyksiä, teemapäiviä ja -viikkoja. Yhteispalvelussa viranomaiset tarjoavat julkishallinnon ja muita asiakaspalveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Yhteispalvelupisteissä ovat esittäytyneet esimerkiksi sydänyhdistykset, rikosuhripäivystys, omaishoitajat, Näkövammaisten keskusliiton asiantuntija ja kuulon lähipalvelu, jossa koulutettu vapaaehtoinen auttaa kuulokojeen käyttäjiä. Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus keskustella järjestöjen työntekijöiden tai vapaaehtoisten kanssa siitä, miten järjestöt voivat tukea heitä eri elämäntilanteissa ja millaisia osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksia ne tarjoavat. Suomessa on tällä hetkellä 187 yhteispalvelupistettä. Kouvolan kokeilu on osa STKL:n valtakunnallista hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on mahdollistaa järjestöjen toiminnasta tiedottaminen ja neuvonnan tarjoaminen yhteispalvelupisteissä. RAY tukee projektia vuosina yhteensä eurolla. Muista nämä Uusien projektien (Ci, Ck) hakuaika päättyy Osa aiemmin Ak-avustuksilla rahoitetuista määräaikaisista tarpeista (esim. konferenssit) katetaan jatkossa Ck-avustuksin, joiden hakuaika on jo toukokuussa! Uusien projektien hakulomake 3705 on päivitetty. Tuore versio löytyy RAY:n verkkosivuilta. Toiminta-avustusten 3. erä maksetaan 2.8. Tukipotti 2/2010 5

6 Ajankohtaista Pelikentällä Juha eskelinen kuka olet? Työskentelen SDP:n puoluetoimistossa ja johdan ajatushautomo Kalevi Sorsa -säätiötä. RAY:n hallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana olen ollut vuodesta Tämänhetkiset kuumat perunat RaY-rintamalla? Nettipelit halutaan mahdollisimman hyvin liikkeelle. Osittain tähän liittyvä kysymys on myös pelaajakunnan laajentaminen nuorempiin ja etenkin naisiin. Avustuspuolella huolestuttaa avus- tustarpeiden kasvu samanaikaisesti kun tuottokehitys on maltillista. Parasta hallitustyössä? Pelaamisen kautta avautuu aivan uusi maailma ihmisenä olemiseen. Vaikka taustani on vankasti kansalaisjärjestöissä, varsinaiset ahaa-elämykset ovat tulleet RAY:n pelipuolelta. Hallituksella ja johtokunnalla on rakentava ja avoin työskentelyilmapiiri. Rahiksen henkilökunnalta olen aina saanut apua, kun olen sitä tarvinnut. Mottosi? Ei voi olla eksyksissä, jos ei kiinnosta mihin ollaan menossa. Palstalla nostetaan esiin valtteja RAY:n pakasta. pelinurkka Sähköistä pelaamista Pongista Pleikkaan Sähkömuseo Elektrassa Hämeenlinnassa aukeaa toukokuussa näyttely, joka kertoo sähköisen pelaamisen historiasta. Näyttelyssä voi myös pelata historiallisia pelejä. Näyttelyssä voi kokeilla toiminnallista mallia vanhasta 1930-luvulla pelatusta sähköisestä tietovisailusta. Esillä on myös konsoleita ja tietokoneklassikoita, ohjaimia ja pelejä sekä muutama rahapeli, museonjohtaja kimmo kyllönen kertoo. RAY on toimittanut näyttelyyn uusimman Monipajatsonsa yleisön kokeiltavaksi. Sähkömuseo Elektra sijaitsee Hämeenlinnassa Vanajan voimalaitoksen tuntumassa. Näyttely on avoinna vuoden 2011 loppuun saakka. Elektra.fi Sähköisten pelien näyttelyssä voi kokeilla maksutta myös RAY:n uutta Monipajatsoa. 6 Tukipotti 2/2010 Pelitesti kertoo pelitapasi RAY on vakiinnuttanut käyttöönsä internetissä toimivan PeliTesti-palvelun, jolla pelaajat voivat arvioida omaa pelaamistaan. PeliTesti helpottaa pelaajaa huomaamaan mahdolliset riskikohdat omassa pelaamisessa ja näin tarvittaessa korjaamaan pelitavat jo ennen ongelmien syntymistä. Lisäksi testi kertoo pelaajille, miten heidän kannattaisi toimia, jotta pelaaminen pysyy ongelmattomana. PeliTesti on kehitetty yhdessä pohjoismaalaisten peliyhtiöiden ja ruotsalaisen Spelinstitutetin kanssa. Vajaan vuoden kestäneen pilotoinnin aikana yli pohjoismaalaista on jo testannut pelitapansa.

7 Nettipelit tulevat RAY:n pelipalvelu internetissä avataan ensi syksynä. Luvassa on koko kansan verkkopalvelu, josta löytyy nettipokerin lisäksi kattava valikoima automaattija kasinopelejä. Teksti: Marika Leed Kuvat: RAY Nettipeliluvan ehdot 1) Alle 18-vuotiaat eivät saa pelata. 2) Pelaajan henkilöllisyys ja hänen asuinpaikkansa todennetaan. 3) Valvontaviranomaisen valvontajärjes telmä voidaan kytkeä pelijärjestelmään. 4) Pelaamista voidaan seurata ja asettaa peli- ja pelaajakohtaisia rajoituksia. Lisäksi erikseen vahvistettavilla pelisäännöillä annetaan tarkempia pelilaji-, pelityyppi- tai pelikohtaisia määräyksiä pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämiseksi. Maailmalla on tätä nykyä useita tuhansia nettikasinoita, joista noin 60 tarjoaa palvelujaan Suomessa. Suomalaiset sijoittavat arviolta 100 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaisten tarjoajien peleihin. Helmikuussa valtioneuvosto vahvisti RAY:n rahapelilupaan muutoksen, joka mahdollistaa myös RAY:lle raha-automaattija kasinopelien jakelun netissä. Haluamme tarjota kansallisesti valvottuja kasino pelejä ympäristössä, jossa korostuu kotimainen kuluttajansuoja, johtaja Janne Peräkylä kertoo. RAY tulee tarjoamaan verkossa kattavan valikoiman automaattipelejä. Näistä osa on tuttuja RAY:n peliautomaatteja ja osa uusia sovelluksia. Pöytäpelien ystäville tarjotaan esimerkiksi rulettia ja blackjackiä. Pokerinpelaajat taas pääsevät mittelemään toisiaan vastaan niin turnaus- kuin käteispeleissäkin. Henkilöllisyys varmistetaan Palvelun asiakkaaksi pääsevät kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset. Henkilöllisyys varmennetaan Väestörekisterikeskuksesta, eikä luotolla pääse pelaamaan. RAY:n asiakkaille internet on yksi uusi pelipaikka, joka laajentaa RAY:n palveluja. Näin tarjoamme jatkossa suomalaisille kansainvälisestikin vertaillen ainutlaatuisen kasinoalan pelikokonaisuuden, Janne Peräkylä kertoo. RAY:n tavoitteena on ylittää kirjautuneen asiakkaan ja noin 20 miljoonan euron tuotto ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Yrityskumppaneiden tiloihin sijoitetut automaatit ovat kuitenkin tärkein jakelukanava vielä vuosia, sillä RAY:n pelitoiminnan kokonaistuotto oli viime vuonna 650,8 miljoonaa euroa. Tukipotti 2/2010 7

8 Yleisavustukset pistettiin pakettiin Uudet yleisavustusten myöntämis kriteerit vaikut tivat noin puoleen yleisavustusta saavista järjestöistä. Muutokset tulevat pääsääntöisesti voimaan ensi vuoden alusta lähtien. Teksti: Marika Leed Kuva: Ville Juurikkala RAY on työstänyt yleisavustusten kriteerejä 2000-luvun puolivälistä lähtien. Kehitystyö huipentui viime vuoden alussa, kun valmista kriteeristöä lähdettiin soveltamaan hakemusten käsittelyssä ja avustusharkinnassa. Kriteerityöskentely tuotti RAY:lle valtavasti ajantasaista ja hyödyllistä tietoa järjestöjen toiminnasta erityisesti siitä, missä järjestöt ovat hyviä ja mitä alueita toiminnassa kannattaisi aktiivisesti kehittää. Järjestöt olivat tyypillisesti erinomaisia verkostojen luomisessa, asiantuntijana toimimisessa sekä kohderyhmää koskevan tiedon levittämisessä. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nostaisin toiminnan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja järjestöjen välisen yhteistyön, valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen summaa. Yhdenmukaisilla kriteereillä RAY haluaa varmistaa, että yleisavustusten hakijoita kohdellaan avustustenjaossa tasapuolisesti ja rahat suunnataan avustusstrategian mukaisesti. Yleisavustusselvityksessä kiinnitettiin eniten huomiota aistivammaisjärjestöihin. Avustuslaji voi muuttua Keskeisin uusi linjaus on, että jatkossa yleisavustuksia myönnetään vain valtakunnallisesti toimiville, toimintansa jo vakiinnuttaneille ja kansallisesti merkittäville yhteisöille. Linjauksella haluttiin turvata hakijoiden yhdenmukainen kohtelu, sillä joillakin toimialoilla oli vuosien ajan myönnetty yleisavustuksia myös ei-valtakunnallisille toimijoille. Käytännössä vaatimus valtakunnallisuudesta tarkoittaa, että noin 30 mielenterveysyhdistyksen yleisavustus muuttuu vuoden 2011 alusta kohdennetuksi toiminta-avustukseksi, osastopäällikkö Mika Pyykkö kertoo. Keskeinen ero avustuslajien välillä on se, että yleisavustuksesta poiketen kohdennettu toiminta-avustus netotetaan. Kohdennetulla avustuksella voi siis kattaa vain sellaisia menoja, joista on vähennetty toiminnasta saadut tuotot. RAY on muuttamassa myös säätiöiden saamat yleisavustukset kohdennetuksi avustuksiksi. 8 Tukipotti 2/2010

9 Säätiöt ovat usein vahvasti palveluntuottajia. Me taas suuntaamme avustuksia yhä enemmän järjestö- ja kansalaistoimintaan. Lisäksi säätiöiden hallintomalli mahdollisesti tiivine kuntasiteineen on RAY:n näkökulmasta hieman hankala, Pyykkö perustelee. Avustustasoja korjataan Kahdeksan järjestöä sai joulun alla tietää, että ne saavat yleisavustukseensa kaivatun tasokorotuksen. Yksi näistä on vuonna 1989 perustettu ADHDlitto, joka tekee työtä lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön parissa. Katsoimme, että yleisavustuksen tasokorotus oli perusteltu suhteessa toiminnan laajuuteen, laatuun ja kasvavaan kohderyhmään. Erityisesti kohdeyhmän haasteet toimintaympäristössä vaikuttivat asiaan, Hilppa Tervonen sanoo. Yleisavustusremontin ansiosta myös kolme kokonaan uutta avustuksensaajaa pystyttiin ottamaan yleisavustusten piiriin. Erilaisten oppijoiden liitto ry:lle myönnettiin euron yleisavustus, Käpy ry:lle ja Suomen Delfins ry:lle kummallekin euroa. Koska jaettavana oleva avustuspotti supistui tälle vuodelle lähes 30 miljoonaa euroa, moni yleisavustuksensaaja sai vuodenvaihteessa päinvastaisen viestin. Toimialoista eniten huomiota kiinnitettiin aistivammaissektoriin, koska alan järjestöjen yleisavustustasot olivat selvästi muita korkeampia. Suurimman pudotuksen yleisavustukseensa sai Näkövammaisten Keskusliitto. Liiton yleisavustus oli ennen uudistusta euroa enemmän kuin seuraavaksi suurimman yleisavustuksen saajan, Kuurojen Liiton. Vain valtakunnalliset järjestöt saavat jatkossa yleis avustusta. Näkövammaisten Keskusliiton yleisavustus laski tänä vuonna 2,5 miljoonasta euroon. RAY:n linja huolestuttaa Näkövammaisten Keskusliitto on jo vuosia ollut suurin RAYavustuksensaaja yli kahdeksan miljoonan euron avustuksillaan. Sen kohtaloksi osuivat myös yleisavustusremontin suurimmat leikkaukset. Kyllähän avustusehdotus meillä huolta herätti. Liiton avustussumma putosi suhteellisen paljon jo tänä vuonna, toimitusjohtaja Mauno Lehtinen summaa. Lehtinen kertoo, että toiminta on kuitenkin saatu jo sopeutettua reilun puolen miljoonan euron pudotukseen. Siitä yleisavustuksen osuus tosin on vain puolet. Yllättävän hyvin jäsenet ja henkilökunta ovat tilanteen ymmärtäneet ja lähteneet talkoisiin mukaan. Säästämme esimerkiksi euroa peruuttamalla näkövammaisten kesäpäivät, ja henkilökunta vaihtaa lomarahoja vapaaksi. Tämä vuosi Lehtisen mukaan selvitään päätöksen kanssa, mutta ensi vuonna uhkana samaa luokkaa oleva pudotus. Suurimpana avustuksensaajana olemme tietysti hieman puolustusasemissa, Lehtinen sanoo. Näkövammaisilla on erityistarpeita Aistivammaisjärjestöissä tehtiin viime vuonna yleisavustusselvityksen rinnalla niiden koko toimintaan kohdistunut tarkastus. Näkövammaisten keskusliitossa prosessi koettiin raskaaksi, eivätkä RAY:n ihmiset ehtineet paneutua kaikkiin asioihin niin tarkkaan kuin järjestö olisi toivonut. Yleisavustusselvityksen osalta osasimme etukäteen melko hyvin varautua tuleviin muutoksiin. Suhtautuminen näkövammaisten tiedonsaannin tarpeisiin ja tulevaisuuteen taas oli meille täysi yllätys, Mauno Lehtinen kertoo. Lehtinen pohtiikin, ymmärtävätkö ulkopuoliset riittävästi näkövammaisten erityistarpeita. Esimerkiksi tiedonsaanti nettiyhteiskunnassa vaatii monenlaisia erityispalveluja. Kyllä meitä RAY:n linjamuutos hieman huolestuttaa. Ajavatko uudet yhteiskunnalliset asiat kuten terveyden edistäminen tämän perinteisemmän avustamisen ohi, missä autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia? Kuva: Voitto Niemelä Tukipotti 2/2010 9

10 Yhteistyötä oppii tekemällä Vaikka järjestöt ajavat omien jäsentensä etuja, voi kimppatyö naapurin kanssa kypsyttää vielä makeampaa hedelmää. Pienessä Tourette-yhdistyksessä ja suuressa Diabetesliitossa tiedetään, että parhaiten yhteistyötä oppii tekemällä. Teksti: Marjo Tiirikka Kuva: Shutterstock Toistuvista ja tahdosta riippumattomista liikkeistä tai hallitsemattomista vokaalisista äännähdyksistä kärsivien etuja ajava Suomen Tourette-yhdistys pyörii pääosin vapaaehtoisvoimin. Yhdistys tekee työtä kaikkien neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) kanssa. Läheisiä kumppaneita ovat muun muassa Autismi- ja Aspergerliitto ja ADHD-liitto. Yhteistyö on meille ensiarvoisen tärkeää, sillä meillä kaikilla on samanlainen päämäärä ja arvopohja. Yhteisiä nimittäjiä ovat neurologinen tausta ja aivoperäiset ongelmat, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja. RAY:lta projektiavustusta vuodesta 2005 saaneen yhdistyksen toiminnanjohtajan mielestä pienen yhdistyksen kannattaa liittyä yhteen isompien ja varakkaampien järjestöjen kanssa. Saamme oman Tourette-äänen kuulumaan kauemmaksi. Usein toureetikot ovat arkoja tulemaan esiin ja pelkäävät erottuvansa oireyhtymän luonteen vuoksi muusta joukosta. Vertaisryhmissä on kuitenkin havaittu, että 10 Tukipotti 2/2010

11 muillakin on samanlaisia oireita, kokemuksia ja ajatuksia, Savikuja kertoo. Käytännön järjestöyhteistyö on tapaamisia, koulutuksia ja esimerkiksi infopäiviä kouluissa ja sairaaloissa. Lisäksi toureetikot voivat osallistua muiden NV-yhdistysten leireille ja retkille. Neurologiset ongelmat näkyvät hyvin usein samoissa asioissa: arjen selviytymisessä, ihmissuhteissa, oppimisessa ja työssä. Siksi Savikujan mielestä on hyvä pohtia yhdessä, miten neurologisia vaikeuksia omaavien ihmisten hyvää arkea ja elämää voi ohjata parempaan suuntaan. Savikuja kokee yhteistyön antoisaksi ja palkitsevaksi. Yhdessä saa enemmän aikaan kuin yksin puurtaen. Pienenä yhdistyksenä emme pysty osallistumaan esimerkiksi messuille ilman yhteistyötä NV-verkoston tai muiden järjestöjen kanssa. Verkoston toiminta on mielestäni vilkasta, vaikuttavaa ja erittäin arvokasta. Järjestöihmiset ovat toimeliaita ja asiantuntevia. He jaksavat puurtaa pienilläkin resursseilla valtavia ponnistuksia, Savikuja kehuu. Yhteistä tahtoa ja kosketuspintaa Valtakunnallisena keskusjärjestönä toimivan Diabetesliiton toimitusjohtajan Jorma Huttusen mukaan yhteistyön perusedellytys on yhteinen tahtotila. info Esimerkkejä yhteistyömuodoista yhteiskunnallinen vaikuttaminen messut koulutustilaisuudet infopäivät, tietotorit seminaarikiertueet leirit, retket vertaistapaamiset sopeutumisvalmennuskurssit vertaiskahvilat Ei kannata kuitenkaan jäädä odottamaan, että kaikki ovat täysin samaa mieltä asioista. Sitä päivää tuskin tulee. Oleellista on myös keskinäinen luottamus, Jorma Huttunen kuvailee. Hän muistelee menneisyydestä yhtä suurta hanketta, jossa oli mukana toistakymmentä järjestöä. Tuotoksena syntyi yksi juliste. Mukana olevien järjestöjen lukumäärä ei ole itsetarkoitus. Voi käydä niin, että mitä useampi järjestö on mukana, sitä vähemmän löytyy sisällöllistä kosketuspintaa ja sitä yleisemmäksi asia kehkeytyy. Ja sitä vähemmän asia puhuttelee ihmisiä. Sydänliitto on toiminut Diabetesliiton yhteistyökumppanina noin kymmenen vuoden ajan. Taustalta löytyvät samat intressit: molemmat ovat tehneet pitkäjänteistä työtä valtimoterveyden edistämiseksi. Yhteistyö on ollut valtava oppimisprosessi. Me olemme oppineet terveyden edistämisestä ja ehkäisevästä toiminnasta ja Sydänliitto on puolestaan hyödyntänyt sitä kokemusta, mikä meillä on diabeteksen hoidosta ja yhteistyöstä terveydenhuollon kanssa, kertoo Huttunen. Huttunen kertoo näkökulmaerojen oivaltamisen ja niiden sisäistämisen vieneen aikaa. Kahden asiantuntijaorganisaation kohtaaminen on tuonut esiin erilaiset toimintakulttuurit, eikä yhteisen kielen ja käsitteiden löytäminen ole aina ollut yksinkertaista. Yhteistyötä oppii vain tekemällä. Mielestämme olemme oppineet sitä kuitenkin niin hyvin, että olemme hioutuneet jo yhteen. Siksi kolmannen osapuolen mukaan ottaminen on ollut helppoa, Huttunen sanoo. Järjestöt sitoutuivat viime vuonna yhdessä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa strategiseen yhteistyöhön, jonka päätavoitteena on yhteisen valtimoterveysohjelman rakentaminen sekä sydän- ja diabetesohjelmissa kehitettyjen ja pilotoitujen mallien jalkauttaminen. Yhteistyövoimin muun muassa kunnan päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu seminaarikiertue päättyi huhtikuussa. Tavoitteena ei suinkaan ole yhdistää toimintoja. Kaikilla järjestöillä on omat identiteettinsä ja toimin takulttuurinsa, eikä niitä pidä rikkoa. Sen sijaan etsimme synergiaetuja, joita varmasti löytyy, koska asiakkaamme ovat pitkälti samoja. Haluamme poistaa myös turhia päällekkäisyyksiä. Huttusella on selkeä visio strategisen kumppanuuden onnistumisesta. Kun jo suunnitteluvaiheessa osaa ottaa vaistomaisesti kumppaninsa huomioon ja löytää yhteisen kosketuspinnan, strateginen yhteistyötyö on sellaista kuin pitääkin. Yhteistyö on ollut oppimisprosessi. Jorma Huttunen, Diabetesliitto. Seminaari yhteistyöstä 3.6. Terveyden edistämisen keskus Tekry järjestää seminaarin järjestöjen välisen yhteistyön keinoista ja mahdollisuuksista torstaina klo Paikkana on VR:n kokoustilat Helsingissä. Tukipotti 2/

12 Yksinäiset yhteiskuntaan Ennen vanhaan tupakointi, ylipaino ja turvavyön käyttäminen olivat yksityisasioita. Sitten asiat politisoitiin koko yhteiskunnan asioiksi. Saman professori Juho Saari toivoisi tapahtuvan yksinäisyydelle. Teksti: Marjo Tiirikka Kuvat: Outi Montonen Noin joka viides yli 15-vuotiaista suomalaisista kokee yksinäisyyttä säännöllisesti. Perinteisesti yksinäisyyttä on pidetty ihmisten omana ongelmana, johon omat elämänvalinnat ja esimerkiksi sosiaalisten kykyjen puute ovat johtaneet. - Yksinäisyys voi vaikuttaa terveyteen ja masentuneisuuteen sekä musertaa tulevaisuudennäkymiä. Vaikka yksinäisten määrä ei tutkimusten mukaan ole viime vuosina lisääntynyt, sen merkitys hyvinvointihaittana on syventynyt, kertoo yksinäisyyttä tutkinut professori Juho Saari. Saari löytää tähän useita syitä. Ensinnäkin, mitä vauraampia kansalaiset ovat, sitä enemmän sosiaaliset suhteet ja rakkaus merkitsevät ja sitä vähemmän materialla on väliä. Vielä vähän aikaa sitten pienituloinen kyettiin tekemään onnelliseksi vaikkapa autolla. Vaurastumisen myötä kuitenkin sosiaaliset suhteet ja rakkaus merkitsevät yhä enemmän hyvinvoinnin lähteenä. Niiden puuttuminen vaikuttaa koettuun onnellisuuteen. Toinen syy on siirtyminen sukukeskeisyydestä ystäväyhteiskuntaan, jossa heikoille jäävät ne, joilla ei ole ystäviä. Kolmanneksi ongelman syvenemiseen on johtanut yksinasuvien määrän kasvaminen: jo joka neljäs talouksista elää yhden hengen taloudessa. Yksinäiset asuvat keskimääräistä useammin yhden hengen talouksissa. 12 Tukipotti 2/2010

13

14 Miten äiti voi hoitaa 10 lasta mutta 10 lasta ei yhtä äitiä? Oikeus sosiaalisiin suhteisiin Juho Saaren mielestä luonteva keino yhdistää yksinäisyys yhteiskuntapoliittiseen tarkasteluun on kytkeä se syrjäytymiseen, jolloin yksilöä yhteiskuntaan yhdistävät siteet heikkenevät. Tämä vaikuttaa myös yksilön käsityksiin oikeudenmukaisuudesta. Minkä tahansa oikeudenmukaisuusteorian mukaan oikeus sosiaalisiin suhteisiin on ihmisen perusoikeus. Yksinäiseltä nämä puuttuvat. Usein syrjäytymisessä lähdetään taloudellisesta syrjäytymisestä, mutta epäilen, että olemme ensin yksinäisiä ja siitä seuraa muita syrjäytymisongelmia. Monet yhteiskunnalliset trendit, kuten vaihtuvat työ- ja asuinpaikat, vaikuttavat sosiaalisiin suhteisiin. Jopa vapaa-aika yksilöllistyy. Yhteisten yhdistysten hallitusten kokousten tilalle ovat tulleet yksilölajit kuten golf tai purjehtiminen. Luulenpa, että moni shoppailee tai menee elokuviin peitelläkseen yksinäisyyttään ja täyttääkseen jotain tyhjää aukkoa elämässään. Yhteiskunnallinen itsemurha? Itä-Suomen yliopistossa hyvinvointisosiologian professorina työskentelevä Juho Saari on tutkinut yksinäisyyttä laajan kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen aineiston pohjalta. Pysähdyttävin yksinäisyyden yhteiskunnalliseksi ilmiöksi kytkevä Yksinelävät ovat väliinputoajia Diakoniatyö kohtaa yksineläviä valtavasti. On tullut vahvaa viestiä siitä, että yksinelävät ovat väliinputoajia, ja heidän tarpeensa jäävät vähemmälle huomiolle perheiden kustannuksella. Etenkin avioerotilanteessa yksin eläminen voi aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Toinen tämän päivän ilmiö on vanhusten yksinäisyys. Eräs vanhustenhuollon työntekijä ihmetteli juuri, miten äiti kykenee hoitamaan 10 lastaan mutta 10 lasta ei pysty hoitamaan yhtä äitiä. Ongelma on akuutti etenkin nuorten keskuudessa. Kouluterveyskyselyn mukaan prosenttia nuorista kokee itsensä kroonisesti yksinäisiksi, ja yläkoulun pojista lähes joka viidennellä ei ole läheistä ystävää. Ensi vuoden yhteisvastuukeräyksen teemana onkin lasten ja nuorten yksinäisyyden torjuminen. Kirkko ja diakoniatyö tekee vahvaa ja systemaattista työtä yksinäisten auttamiseksi ja yksinäisyyden torjumiseksi. Nuoret voivat verkostoitua vaikka rippikoululeireillä. Hyviä väyliä ovat myös kuorot, myyjäiset ja muut tapahtumat, joihin on helppo tulla. Yksinäisyyden poistaminen ei ole organisaation velvollisuus vaan meidän kaikkien asia. Kyse on toisen asemaan asettumisesta: miten haluaisin auttaa. Jos ongelma sysätään jonkun organisaation tehtäväksi, vastuu siirretään muualle. Ihminen ei halua luoda suhdetta organisaatioon vaan ihmiseen. Keräysjohtaja Tapio Pajunen, Kirkkopalvelut 14 Tukipotti 2/2010

15 lausahdus tuli yhdeltä tutkimukseen osallistuneelta: Jos yksinäisyyden ongelmaa ei voida poistaa sosiaalisten rakenteiden muutoksilla tai vapaaehtoistoiminnalla, voisiko yhteiskunta auttaa yksinäistä itsemurhan teossa lääketieteellisin keinoin? Esimerkki kertoo, miten syvästä ongelmasta on kyse. Monesti yksinäisyyttä verrattiin myös murhatuomioon paitsi että tuomiostakin voi saada armahduksen. Yksinäisyydestä muodostuu erittäin vakava ongelma silloin, kun se alkaa muuttua identiteetiksi eli ihminen määrittelee itsensä ensisijaisesti yksinäiseksi. Juho Saaren tutkimuksessa erittäin yksinäisiä oli 5 prosenttia osallistujista. Pahoin yksinäisyydestä kärsivät ovat tulleet niin monta kertaa hylätyiksi ja petetyiksi, etteivät pääse yksinäisyydestä yksin eroon. Joukossa oli myös ylimielisiä yksinäisiä, jotka katsoivat olevansa muita parempia. Yksinäisen lähelle mutkan kautta Yksinäinen ei Saaren mielestä voi nostaa toista yksinäisyydestä, eikä se ole valtionkaan tehtävä. Ongelmaa ei voida ratkoa perustamalla yksinäisten yhdistystä vaan heitä pitää lähestyä mutkan kautta. Professori Juho Saari tarttuu tuoreessa kirjassaan yksinäisyyteen yhteiskunnallisena ongelmana. Fyysisesti sairas voi kokea itsensä täysin onnelliseksi, jos hänellä on ystäviä. Yhteisöllisyys on voimavara mutta ei aina Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Yksinäiseksi kokeminen alkaa vaikuttaa muihinkin osa-alueisiin. Onneksi tämä pätee toisinkin päin: vaikka ihminen olisi fyysisesti sairas, mutta hänellä on ystäviä, hän voi kokea olevansa onnellinen. Yksinäisyys on aikamme suurimpia ongelmia. Se tuo mukanaan elämän merkityksettömyyden tunteen ja saattaa johtaa eristäytymiseen sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Hälyttävän paljon esimerkiksi nuoria katoaa jonnekin peruskoulun jälkeen. Toisaalta jotkut menevät töihin tai opiskelemaan, mutta eivät pysykään tehokkuuden kelkassa mukana vaan joutuvat sairaslomakierteeseen ja pahimmillaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Elämän mielekkyys tulee siitä, että on jollekin tärkeä. Osallisuus elämässä ja yhteisöllisyys korostuvat. Vaikka uskon yhteisöllisyyden voimaan, sitä pitäisi analysoida mielestäni kriittisemmin. Jo käsitteenä se sulkee toisia ulkopuolella, ja joskus jäsenyys saattaa olla yksilölle jopa vaaraksi. Järjestönä tarjoamme matalan kynnyksen apua seuraa kaipaaville. Paikalliset mielenterveysseurat edistävät yhteisöllisyyttä järjestämällä erilaisia tapahtumia ja menemällä torille puhumaan ihmisten kanssa. Kriisitilanteissa apua saa netistä tai valtakunnallisista kriisipuhelimista ja -keskuksista. Kaikilla on vastuu auttaa. Ja välittämisen kulttuuria pitäisi pystyä entisestään edistäminen. Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen, Mielenterveysseura Tukipotti 2/

16 Tämä vaatii kansalaistoiminnan vertaistukea ja matalan kynnyksen toimintaa. Paljon on jo tehtykin. Esimerkiksi evankelisluterilainen kirkko sekä monet järjestöt kuten Mielenterveysseura, MLL ja SPR ovat jo pitkään auttaneet yksinäisiä. Kansalaisjärjestöjen hyville verkostoille ja sosiaalisten suhteiden ammattitaidolle riittää varmasti kysyntää jatkossakin. Järjestöt voisivat löytää yksinäisiä lähellä olevan teeman, jonka avulla mukaan pääsisi matalan kynnyksen kautta. Ne voisivat pohtia, onko kenttä tällä hetkellä riittävän kattava ja voisiko kynnystä vielä madaltaa ja vaikuttavuutta lisätä. Ensisijaiseksi auttamiskohteeksi Juho Saari nostaisi nuoret, jotta mahdollinen kierre saataisiin katkaistua mahdollisimman varhain. Jos yksinäisyyden vähentämiseen päästään jo yläkoulussa tai ammattikoulussa, ja nuoret saadaan integroitua yhteisöön, vaikutukset koko myöhempään elämänkaareen voivat olla erittäin suuret. Kaikenlaista ryhmäännyttävää toimintaa pitäisi lisätä. Juho Saari peräänkuuluttaa sellaisia toimintamalleja, joissa ei eroteta ihmisiä hyviin ja huonoihin. Mieleeni tulee esimerkki koulumaailmasta, jossa liikuntatunnilla kaksi parasta valitsee joukkueensa. Kaksi viimeiseksi jäävää ovat usein niitä yksinäisiä. Vanhemmilla on vastuu siitä, että lapsi löytää harrastuksen. Yhdessäoloa opeteltava pienestä pitäen Huolestuttavaa on, että yksinäisten määrä on sama kuin lapsiköyhyyden prosentti eli 13. Vähävaraisten lasten mahdollisuudet shoppailla, viettää aikaa kahvilassa tai harrastaa ovat pienet ja siitä voi seurata syrjäytymistä. Myös perheiden pienuus vaikuttaa yksinäisyyteen. Jo 80 prosenttia perheistä on 1 2-lapsisia ja yksinhuoltajaperheet lisääntyvät. Osa lapsista on ujompia ja hiljaisempia, ja ammattilaisen pitäisi huomata juuri heidät. Yhteisöllisiä toimintamuotoja pitäisi osata vahvistaa ja tukea yhdessä olemista sekä päiväkodissa että koulussa. Koulumaailma on nykyisin hyvin suorituskeskeinen ja asettaa kovia paineita oman paikan lunastamiselle. Opetukseen kaivattaisiin enemmän rentoutta ja väljyyttä, mikä mahdollistaisi kaikkien mukana olon tasavertaisina. Pitäisi oppia toimimaan yhdessä, sietämään ja kestämään erilaisuutta jo pienestä alkaen. Vanhemmilla on suuri vastuu siinä, että hän osaa auttaa lastaan löytämään harrastuksen. Kaikki eivät halua juosta kilpaa tai olla joukkuelajeissa. Jokaiselle löytyy varmasti jotain mielekästä tekemistä. Järjestöilläkin riittää saumaa auttamisessa jo senkin vuoksi, että niiden järjestämiin palveluihin voi soittaa iltauutistenkin jälkeen. Julkisella puolella tuolloin puhelimeen vastaavat enää poliisi ja sosiaaliviranomainen. Ohjelmapäällikkö Seppo Sauro, Lastensuojelun keskusliitto 16 Tukipotti 2/2010

17 Vieraskynä Nuoria on motivoitava vastuunkantoon Osa-aikainen tuki edistää itsenäistymistä. Erilaiset tukipalvelut ovat monelle nuorelle arkipäivää. Nuorten haasteena on oma motivaatio hoitaa asioita ja nähdä asioiden vaikutuksia pidemmälle. Elämäntilanne, velkaantuminen, asumishistoria, vaikea työllistymistilanne ja oma jaksaminen voivat heikentää nuoren kärsivällisyyttä tarkastella asioita pidemmällä aikavälillä. Rakensimme RAY:n tukemassa Nuttu-projektissa Joensuun seudulle verkoston, joka auttaa nuoria selviytymään asumiseen liittyvistä haasteista. Ratkaisematon asunnottomuusongelma on johtanut tilanteeseen, jossa asunnottomuuden hoitamiseen on syntynyt moninaisten palvelujen kenttä. Palveluja tarjoavat kunnat, yksityiset ja kolmatta sektoria edustavat kansalaisjärjestöt. Mallinsimme Nuttu-projektissa asumisen sisältöpalveluja ja nuorten tuetun asumisen käytänteitä. Malli tukeutuu polkuajatteluun, jossa työskentely etenee vaiheittain. Projektin toteutti Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys Josna ry. Muutostyöskentelyssä korostui ohjaustyö ja asiakkaan lähiverkoston nopea mukaan saaminen. Kokemuksissamme korostui myös sosiaalisen vahvistamisen, puuttumi- sen, poluttamisen ja isännöinnin ennalta- ehkäisevä näkökulma. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitamme nuorille suunnattuja toimenpiteitä, joilla parannetaan elämäntaitoja ja ehkäistään syrjäytymistä. Po- luttamisen merkitys näkyy vaihtoehtojen kartoituksen yhteydessä ja työskentelyn onnistumisen arvioin nissa. Työskentelyyn liit- tyvä arkilähtöisyys, jalkautuminen, määrätietoisuus ja sinnikkyys luovat puitteet asiakastyön onnistumiselle. Elämänhallinnan ja -kaaren näkökulmasta katsottuna asiakkaan tilanne ratkaisee, onko asumisen ohjaukseen ja tukeen liittyvä työmenetelmä ja työskentelymalli sopiva. Sosiaalisella vahvistamisella ja asumisen sisältöpalveluilla, asumisneuvonnalla ja ohjauksella sekä tuetulla asumisella, saadaan aikaan säästöjä vuokranantajille ja kiinteistöyhtiölle (esim. asuntojen käyttöaste, ilkivaltakulut ja vuokravelat), viranomaiselle ja asukkaille. Tuloksia voi arvioida myös asukasryhmien ja asuinyhteisöjen asukasviihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja asuinalueiden mainetta tarkastelemalla (esim. ilkivalta, järjestyshäiriöt ja yleinen viihtyvyys). Nuttu-projekti päättyi vuoden 2009 lopussa. Nyt toiminta jatkuu RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella. Tuetun asumisen tukipalvelu on vuoden 2010 aikana muuttumassa myytäväksi palveluksi. Vuoden alussa Josnan asumisen sisältöpalvelujen ja asukastoiminnan piirissä oli 50 asukasta. Neuvonta, ohjaus ja sopimuksellinen tuki tuotetaan pääsääntöisesti nuoren omaan vuokra-asuntoon tai yhdistyksen välivuokraamiin tai Alkuasunnot Oy:n asuntoihin. Tärkeää on, että nuoria motivoidaan tiedollisesti ja taidollisesti itsenäiseen vastuunkantoon. Nuorelle kohdentuva oikea-aikainen tuki edistää asumisen onnistumista ja itsenäistymistä. Palvelujen tuottaminen matalalla kynnyksellä on tärkeää, kun nuoren oma suunta on kadoksissa. Markku Rautiainen ja Ilpo Simonen Rautiainen on Josna ry:n puheenjohtaja ja Simonen työskentelee yhdistyksessä asumisohjaajana. Tukipotti 2/

18 kaikki uusi ei ole innovatiivista Idea tai keksintö voi olla vallankumouksellinen, mutta vähempikin uutuusarvo riittää innovaatioksi, jos uusi tuote, palvelu tai toimintamalli tuottaa lisäarvoa käyttäjille. Teksti: Pirjo Kupila Kuvat: Shutterstock HaRva idea on valmis syntyessään; yleensä se vaatii tuekseen kehitystyötä. Kehittämiseen kuuluu monta eri vaihetta, jotka vaativat tietotaitoa ja rahaa. Idea voi myös johtaa epäonnistumiseen. Riskinotto ja epäonnistuminen kuuluvat innovatiiviseen kehittämistoimintaan. Sosiaali- ja terveyspuolella on kuitenkin totuttu ottamaan asiat niin varman päälle, että kaikki hankkeet onnistuvat, kun teollisuudessa ehkä yksi viidestätoista kehittämishankkeesta poikii tuotteen, sanoo johtava asiantuntija Hannu Hämäläinen THL:sta. Hän perää riskipitoisia asioita mukaan jo hankkeiden suunnitteluun. Lisäksi osan hankkeista pitäisi olla aina korkeaa riskinottoa myös rahoittajalle - muutoin ei synny radikaali-innovaatioita eli mullistavia uudistuksia. Joskus lopputulos voi olla edellä aikaansa ja toteutua vasta myöhemmin, Hämäläinen muistuttaa. Käyttäjien tarpeet ytimeen Innovaatio on uudistamista ja uuden synnyttämistä, esimerkiksi uuden tuotteen tai aikaisempaa kehittyneemmän palveluratkaisun löytämistä. Innovatiivista voi olla myös ennaltaehkäisevää työtä parantava uusi tieto tai toimijoiden vuorovaikutusta lisäävä menetelmä. Palveluissa innovaatio merkitsee entistä tehokkaampaa ja laadukkaampaa käytäntöä, joka säästää kustannuksia, parantaa kilpailuasemaa ja tuo lisäarvoa asiakkaalle. Sosiaali- ja terveyspuolella lisäarvon pitäisi näkyä hyvinvoinnin ja terveyden lisäänty- 18 Tukipotti 2/2010

19 misenä yksilöiden tai yhteisöjen elämässä. Hakija voi olla hyvinkin vakuuttunut hankkeensa innovatiivisuudesta, vaikka rahoittaja on jo aiemmin tukenut vastaavanvalaista kehittämistyötä, teknologia-asiantuntija Mervi Pulkkanen Tekesistä sanoo. Hän toimii päällikkönä kesällä 2008 käynnistyneessä ohjelmassa Inno vaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Pulkkasen mukaan Järjestöinnovaatiot esiin RaY:n projektiavustukset jaetaan ensi vuodesta lähtien kahtia: uusien toimintamallien ja -prosessien luomiseen tähtääviin innovatiivisiin kehittämisprojekteihin (Ci) ja tarkoitukseltaan sekä kestoltaan rajattuihin käynnistämisprojekteihin ja muihin erillisprojekteihin (Ck). Kahtiajaon taustalla on RAY:n tarve saada innovaatiotoimintaan liittyvät avustukset selkeämmin esiin muista projektiavustuksista. Järjestöinnovaatiot halutaan nostaa samalle viivalle muiden innovaatioiden kanssa. Siihen joukkoon eivät kuulu vain rahoituksen vuoksi väkisin tehdyt hankkeet, perustelee kehittämispäällikkö elina varjonen RAY:stä. kysyntä ja käyttäjät ovat iso keskustelun aihe koko innovaatiotoiminnassa. Teollisuudessakaan eivät teknologiset innovaatiot enää yksin riitä, vaan yritysten on luotava niiden ympärille myös käyttäjälähtöisiä palveluita. Silti monet tähän mennessä saamistamme hakemuksista ovat olleet enemmän organisaatioiden ylläpitoa ja kehittämistä kuin asiakkaiden tarpeeseen vastaamista, Pulkkanen sanoo. Valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen RAY:stä varoittaa silti tekemästä kehittämistyöstä liian vaikeaa tai juhlallista. Joskus innovatiivisen kehittämisideaan riittää pelkkä näkökulman vaihto. Järjestön on otettava jo hakulomakkeen täyttövaiheessa kantaa siihen, hakeeko Ci- vai Ck-projektiavustusta. Hakulomake on päivitetty vastaamaan kahtiajakoa. Projektien hakuaika päättyy toukokuun lopussa. Tulokset käyttöön Mervi Pulkkanen muistuttaa, että hyvä innovaatio ei ole ratkaisu vain yksittäiselle organisaatiolle, vaan se on monistettavissa myös muiden käyttöön. Tulosten häviäminen on suuri ongelma koko suomalaiselle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Hannu Hämäläinen heräsi 2000-luvun puolivälissä innovaatiotoiminnasta selvitystä tehdessään siihen, ettei kukaan tuntunut tietävän, mitä kaikkea kehittämismiljoonilla oli saatu aikaiseksi. Syntyi kansallinen Innokylä-hanke, jossa sote-alan kehittämishankkeiden arvioidut tulokset ja käyttäjien kokemukset kerätään yhteen tietopankkiin. Samalla sen ympärille luodaan erilaisia kehittämistyön verkostoja, jotka helpottavat toimijoiden kokemusten vaihtoa ja toisilta oppimista. Jottei aina lähdettäisi kehittämään alusta, vaan otettaisiin myös jotain käyttöön, hän painottaa. info Innovatiivinen projekti innovatiivisen kehittämisprojektin tunnusmerkkejä ovat uutuusarvo, rohkeus ja riskinotto, käyttäjälähtöisyys, lisäarvo, teknologioiden tai menetelmien hyödyntäminen sekä toistettavuus ja monistettavuus. Kehitystyö voi olla yhden organisaation hanke, mutta yleensä parhaimpaan loppu tulokseen päästään useiden toimijoiden yhteistyöllä. Hyvään kehittämis toimintaan kuuluu myös sitoutuminen tulosten käyttöönottoon. Tukipotti 2/

20 Ohjelmatyöllä tuloksiin Jo suomalaista ikäihmistä on nut lihasvoimaansa jumpanvuodenvaihteessa jatko- parem maksi Voimaa vanhuuteen -terveysliikuntaohjelmassa. Lupaavat tulokset poikivat ohjelmalle rahoituksen RAY:ltä. Teksti: Marika Leed Kuva: Timo Lindholm RAY tukee Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa yli 9 miljoonalla eurolla. voimaa vanhuuteen -ohjelman tavoitteena on ollut edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden yli 75-vuotiaiden ihmisten liikkumiskykyä ja itsenäistä selviytymistä. Viiden vuoden aikana noin vanhusta on osallistunut ohjelman paikallishankkeiden järjestämiin kuntaryhmiin. Lähes 70 prosentilla testatuista lihasvoima ja tasapaino paranivat harjoittelujakson aikana, prosentilla ne säilyivät ennallaan. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella myös liikkumisvarmuus lisääntyi, arjessa selviytyminen helpottui, kivut lievittyivät, sosiaaliset kontaktit lisääntyivät liija mieliala parantui. Myös riippumaton ulkopuolinen arviointi (Net Effect Oy) todistaa ohjelman puolesta. Sen mukaan Voimaa vanhuuteen -ohjelma on erinomaisesti suunniteltu, perustunut aitoon tarpeeseen ja luonut uudenlaista toimintakulttuuria ikääntyvien hyvinvointiin kansallisella tasolla. Lupaavat tulokset poikivatkin Ikäinstituutin koordinoimalle ohjel- 20 Tukipotti 2/2010

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 Kansalaistoiminnan tulevaisuus Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 1 Järjestöjen toiminnan rahoittamisen ajankohtaiset tavoitteet RAY:n näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot