Päättäväiset naiset. Menee myös Tammisaaren. Energian asiakkaille *

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päättäväiset naiset. Menee myös Tammisaaren. Energian asiakkaille *"

Transkriptio

1 S Ä H K Ö Y H T I Ö S I A S I A K A S L E H T I Päättäväiset naiset Menee myös Tammisaaren Energian asiakkaille * Esse Elektro-Kraftin, Herrforsin, Pietarsaaren Energialaitoksen, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen ja Vetelin Sähkölaitoksen asiakkaille. * Tammisaaren Energia on Katternö-konsernin kautta osakkaana Rajakiirin ja Kanteleen Voiman sähköntuotantoyhtiöissä sekä Fennovoiman ydinvoimahankkeessa.

2 Kolme kysymystä Sisältö Aikalisän paikka? Voiko poliitikkojen lupauksiin luottaa? Karl Vilhjalmsson n Caj Södergård on VTT:llä mediatekniikan tutkimusprofessori ja teknologiapäällikkö. Hän varttui Luodossa ja väitteli tohtoriksi tietokoneavusteisesta kuvankäsittelystä Teknillisessä korkeakoulussa. Ennen VTT:tä Caj työskenteli teollisuudessa kehittäen näkeviä robotteja. Hän on julkaissut useita kirjoja ja hänellä on viisi patenttia. Caj oli useita vuosia johtamassa suomenruotsalaista koululaisten TekNatur-kilpailua. Tekniikka kehittyy kaiken aikaa. Miten se muuttaa elintapojamme? Miten hyvin pystymme ennustamaan muutoksia? Saamme kiittää tekniikkaa ja tiedettä elintasomme valtavasta noususta teollistumisen 200 vuoden aikana. Olemme yhä terveempiä, elämme kauemmin, olemme paremmin koulutettuja ja tunnemme maailmaa paljon paremmin median ja matkojen ansiosta. Työ on fyysisesti kevyempää. Tapaamme yhä enemmän ihmisiä ja viestimme heidän kanssaan puhelimen ja Internetin välityksellä. Globaali tietoisuus kasvaa. Tietenkin tekniikka on tuonut myös ongelmia, mutta sen nettovaikutus on monin verroin myönteisempi. Tekniikan kehitystä voidaan rajallisilla tieteenaloilla ennustaa aika hyvin. Esim. tietokoneiden laskuteho on 60-luvulta kaksinkertaistunut noin joka 18. kuukausi, täysin Mooren lain mukaisesti, joka muotoiltiin yli 40 vuotta sitten luvun tekniset peruspilarit ovat jo läsnä laboratorioissa. Mutta jos tutkitaan tekniikan soveltamista, asia on mutkikkaampi. Tekniikan eri alat ovat vuorovaikutuksessa, esim. tietotekniikka tunkeutuu useimmille alueille samoin kuin nanotekniikankin odotetaan tekevän. Tekniikalla on tiiviit kytkökset tieteeseen, talouteen, yhteiskuntaan ja politiikkaan. Muutoksia on siksi vaikea hahmottaa pitkällä aikavälillä. Esimerkkinä voidaan mainita Internet, jota kukaan ei osannut ennustaa 60- luvulla, vaikka sen ainesosat olivat jo olemassa. Mihin energialähteisiin on realistista panostaa tulevaisuudessa? Minusta Suomen pitää panostaa uusiutuvaan energiaan sekä ydinvoimaan. Viileän ilmastomme, energiaintensiivisen vientiteollisuutemme sekä päästörajoitusten vuoksi ydinvoimalle ei ole paljon vaihtoehtoja. Sen ei pidä kuitenkaan estää uusiutuvan energian kehittämistä, esim. aurinko-, tuuli- ja bioenergian, joissa on avautumassa suuret vientimarkkinat. Meidän on myös opittava säästämään energiaa. Olosuhteet vaihtelevat maailmalla alueelta toiselle. Joka alueen kannattaa tietenkin hyödyntää vahvuuksiaan. Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee? Se merkitsee vakautta: terveys, perhe ja ystävät, mieluisa työ, hyvä asuinympäristö ja luonto. Toisaalta elämänlaatu on myös vaihtelua ja mahdollisuuksia oppia ja kokea uutta. Sieluni lepää, kun istun laiturilla kesämökillä Luodossa ja katselen Hästöfjärdenin selkää. Multi-utility on tulevaisuutta 4 Päättäväiset naiset 6 Miksi olemme tällaisia kuin olemme? 12 Ravintoa kaikille aisteille 18 Kolmen ystävyksen painonpudotus 26 Vinland hyvä maa 32 Turve, suuri luonnonvara 44 Paikallisyhtiöt kamppailuun 46 Mikael Nybacka SILMÄNILOA. Se miltä ruoka näyttää vaikuttaa noin puolet sen makuun, sanoo Ravintola Hästöskatanin ravintoloitsija Richard Hardeling. Sivu 18. Katternö Vastaava julkaisija Stefan Storholm, Isokatu 8, Pietarsaari, puh. (06) , faksi (06) , Osoitteenmuutokset Siv Granqvist, puh. (06) , Tuotanto Botnia Information, Projektipäälliköt Peter Appel, Annika Lillkvist Toimittajat Svenolof Karlsson/Storkamp Media, Peter Appel, Johan Svenlin, Susanne Strömberg, Sonja Smedlund Käännös Paula Bertell Layout Glenn Nylund, Annika Lillkvist, Janne Nylund Kansikuva Karl Vilhjálmsson Paino Forsberg 2012 Maantieteelliset olot ovat joka maassa erilaiset. Se tarkoittaa, että mailla on erilaiset edellytykset sähköntuotantoon. Norja esimerkiksi saa käytännössä kaiken energiansa vesivoimasta, Ruotsi puolet, Suomi runsaat kymmenesosan ja Tanska ei juuri yhtään. Saksassa, Puolassa, Englannissa ja muualla on runsaasti hiiltä. Venäjällä ja Norjalla on valtavat öljy- ja kaasuvarat. Suomen ainut todella merkittävä energialähde on turve. Erimuotoista bioenergiaa on kaikissa maissa, mutta missään se ei riitä bulkkitavaraksi. Ranska ja Ruotsi ovat laajentaneet ydinvoimaa merkittävästi. Tanska, Espanja ja Saksa ovat panostaneet vahvasti tuuli- ja aurinkoenergiaan, ajoittaisiin energialähteisiin, jotka eivät tuota sähköä yhteiskunnan tarvekäyrien mukaisesti. Maantieteestä on myös muita seurauksia. Me Pohjois-Euroopassa tarvitsemme paljon lämpöä ja valoa. Etelä-Euroopassa tarvitaan ilmastointia ja jäähdytystä. Tiheään asutuilla alueilla lämpö- ja sähköhuolto voidaan toteuttaa keskitetysti ja suurimuotoisesti. Haja-asutusalueilla on ajateltava pienimuotoisesti. Lisävaikeutena on, että sähkö on tuotettava samanaikaisesti, kun sitä käytetään, ja että pitkien etäisyyksien sähkönsiirrossa tapahtuu suurta hävikkiä. Vaaditaan suunnattomia investointeja, jos sähköverkot halutaan nostaa tasolle, jossa ne selviävät laajamittaisesta sähkönsiirrosta Euroopan halki. Näistä äärimmäisen vaihtelevista edellytyksistä huolimatta poliitikot ovat ryhtyneet luomaan yhtenäisiä eurooppalaisia sääntöjä energiaalalle. Perusteluina esitetään energiansäästö, siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin ym. sinänsä kunnioitettavia tavoitteita. Samalla ei kuitenkaan voi välttyä kysymästä, tietävätkö poliitikot todella mihin ovat ryhtymässä. Energia-alalla vallitsee suuri huoli tapahtuneesta kehityksestä ja uusista EU-direktiiveistä, joita nyt valmistellaan ällistyttävän yksityiskohtaisella tasolla. Sähkömarkkinoiden sääntely poistettiin vain 15 vuotta sitten. Jo nyt sääntelyä on lisätty kuten europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola toteaa tukijärjestelmien viidakko alkaa yhä enemmän muistuttaa maatalouspolitiikkaa. Meille Katternö-konsernissa on entistäkin tärkeämpää seurata trendejä ja poliittista keskustelua niin kansainvälisesti kuin täällä kotonakin. Meidän täytyy oppia kuvaamaan todellisuuttamme paremmin poliitikoille. Jos voimme paikallisina toimijoina tehdä sen joukolla, sanomamme voi saada erityistä painoa. Paikallisvoiman sisäinen ja Pohjoismaiden paikallisten energiayhtiöiden välinen orastava yhteistyö povaa siinä mielessä hyvää. Tietotason reilu parantaminen energia-alasta ja sen toimintaehdoista olisi kaikille hyödyksi. Ehkä meidän pitää uskaltaa esittää kysymys: Ymmärretäänkö Brysselissä eri aluiden omanlaisia edellytyksiä? Olisiko nyt aikalisän ja uuden alun paikka, jonka käynnistämme asenteettomalla energia-asioiden analysoinnilla? peter boström Hallituksen puheenjohtaja, Katternö Ab n Jani Lundqvist: Lupauksiin pitää suhtautua varauksella! Paljon riippuu siitä, miten lähellä seuraavat vaalit ovat! Se, miten lupauksen käy, ei riipu vain lupauksen antajasta. Noin 70 % lupauksista pitää. n Anneli Enroth: Se oli vaikea kysymys. Joissain tapauksisa! Toivottavasti! Mutta liikaa kyllä luvataan! Noin 40 % lupauksista pitää! n Ritva Ahlvik: Hmm Ei täysin. Olen seurannut politiikkaa aika tarkkaan ja huomannut, etteivät poliitikot aina pidä, mitä lupaavat. 70-prosenttisesti, ehkä. n Mats Östman:: Kyllä ja ei. Yksittäiset poliitikot lupaavat joskus enemmän kuin mitä puolue voi pitää. Toinen ongelma on, että todellisuus voikin olla toisenlainen kuin mitä oli luullut. Mutta minusta kuitenkin n. 80 % lupauksista pidetään. 2 katternö katternö 3

3 K A T T E R N Ö KESKUSTELUA Multi-utility on tulevaisuutta Ilmastokäännynnäinen Infrastruktuuri on useimmilla paikkakunnilla erillisten yhtiöiden käsissä: vesi-, sähkö-, jätteen käsittely- ja puhelin yhtiön sekä erilaisten paikallisten osuuskuntien. Kannattaisi miettiä niitä etuja, joita eri toimintojen kokoaminen yhteen yksikköön toisi mukanaan, kirjoittaa Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen TJ Tony Eklund. n Infrastruktuuritoimintoja hoidetaan erillisissä yksiköissä monenlaisten historiallisten syiden vuoksi. Uusikaarlepyy on monialamallillaan poikkeus, sillä sama yhtiö on pian 20 vuotta hoitanut sähkön, lämmön, veden ja jäteveden. Ruotsissa tämä ns. multi-utility eli monipalvelumalli on tavallinen. Edut ovat ilmeisiä varsinkin pienehköille yhtiöille, joiden on yksin vaikea selvitä lainsäätäjän ja nykyaikaisen toiminnan asettamista vaatimuksista. Siitä esimerkkinä on sähkömittareiden etäluenta, joka on pian tehtävä tunti tunnilta. Yhden mittausarvon sijasta meidän on silloin pystyttävä käsittelemään 8760 mittausarvoa per asiakas ja vuosi. Aiemmin asentajan työajasta kului puolet asiakkaiden sähkö- ja vesimittairen lukemiseen. Missä me olemme 20 vuoden kuluttua sääntöjen jatkuvasti tiukentuessa? Mittaus joka minuutti? Se tarkoittaisi yli mittausarvoa asiakasta kohti vuodessa! Multi-utility-ratkaisun ansiosta voimme Uudessakaarlepyyssä jakaa järjestelmä-, huolto- ja palkkakustannukset sähkön, kaukolämmön ja veden kesken. Laskutus, kirjanpito, karttaohjelmat, eri jakeluverkkojen ja tuotantolaitosten etävalvonta ja ohjaus ovat suoraan esimerkkejä toiminnoista, joissa resurssien yhteiskäyttö kannattaa. Laajemman asiakaspalvelun mahdollisuus on toinen selkeä etu. Asiakkaiden ei tarvitse käydä erikseen kaukolämpö-, vesi-, jätevesi- ja sähköyhtiöissä liittymissopimusten tekoa varten. Nykypäivän Pohjanmaa Mats Sandström Tony Eklund ja vt. työnjohtaja Magnus Forsén Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen käyttökeskuksessa, josta käsin Magnus valvoo kaukolämpöä, vesihuoltoa, voimalaa sekä sähkönjakelua. Miltä Pohjanmaan infrastruktuuri näyttää tänä päivänä? Tilastot osoittavat kuljetusvolyymien kasvavan kasvamistaan. Tiet ovat siis entistäkin tärkeämpiä, mutta samalla näemme, etteivät rahat riitä tieverkon kunnon ylläpitoon. Tiedämme myös, että suuri osa julkisista kiinteistöistä on pian peruskorjauksen tarpeessa. Entä maahan kaivettu ja sinne unohdettu infrastruktuuri eli sähkö-, vesi-, viemäri- ja kaukolämpölinjat? Ovatko omistajat panostaneet niiden kunnossapitoon? Julkisen sektorin kokemus on, että peruskorjauksiin tarvittaville rahoille on kysyntää myös muualla. Osuuskuntia leimaa talkoohenki ja aivan ymmärrettävä pyrkimys pitää hinnat mahdollisimman alhaalla. Mutta se ei ole kestävää pitkällä aikavälillä ja 1970-luvuilla rajusti laajentuneet sähkön, veden ja jäteveden jakeluverkot saavuttavat tosiasiassa piakkoin 50 vuoden rajapyykin, ja ne on peruskorjattava. Vesilaitosyhdistyksen mukaan Suomessa on pitkään korjattu vain kolmasosa todellisesta tarpeesta. Peruskorjauksen alijäämä on kerta kaikkiaan uskomaton! Kuvaan kuuluu valtakunnan politiikan pyrkimys laajentaa vesi- ja viemäriverkostoja yhä enemmän haja-asutusalueille. Kunnossapidon laiminlyönti on väistämätön seuraus tällaisesta resurssien priorisoinnista. Hyvä uutinen Hyvä uutinen on se, että vesi- ja viemäriverkkojen peruskorjauksen alijäämä voidaan laskelmien mukaan hoitaa pitkällä aikavälillä nostamalla vesimaksuja %. Se voi kuulostaa korotuksena paljolta, mutta lukua pitää verrata vesimaksun tasoon, joka Uudenkaarlepyyssä ja Pedersöressä on runsas euro kuutiometriltä. Onko se tosiasiallisesti suuri maksu hyvää elintarvikelaatua olevan kg vesimäärän kuljettamisesta kymmeniä kilometrejä? Uudenkaarlepyyn esimerkkimme osoittaa, että kertynyt peruskorjausvelka voidaan hoitaa paljon tehokkaammin multi-utility-ratkaisulla. Yhteensovittamisen ansiosta pystyimme 1990-luvulla nopeaa vauhtia kuolettamaan maalaiskunnan aiempaa vesiyhtiötä rasittaneen mittavan velkataakan. Resursseista voitaisiin toisin sanoen hyötyä enemmän, jos niitä käytettäisiin verkostojen kunnossapitoon ja kaivuiden yhteensovittamiseen mieluummin kuin vanhan organisaatiorakenteen ylläpitoon. Lopuksi: Nykyään viranomaiset intoilevat aiempaa enemmän sähköverkkojen säävarmistuksesta. Ensimmäisenä on tullut mieliin sähköverkon kaivaminen maahan, myös haja-asutusalueilla, suurista kustannuksista välittämättä. Mutta jos nyt kaivamme sähköverkot maahan, mitä meillä on edessämme, kun sähköverkko seuraavan kerran pitää uudistaa? Olemmeko silloin rakentaneet ylivoimaista saneerausvelkaa maaseudulle myös sähköverkon osalta? tony eklund n Edelleen kuulee huutoa ihmisestä Äiti Maan vihollisena, mutta ilmastoalarmistien kovin ydin jatkaa kutistumistaan. Hiljattain tapahtui huomiota herättänyt loikkaus, kun David Evans Stanfordin yliopiston tohtori ja Australian ilmastoministeriön neuvonantaja 12 vuoden ajan julkaisi skeptisen artikkelin ilmastoalarmismia vastaan. Nyt Fritz Vahrenholt, Saksan johtavia ilmastohahmoja, on tehnyt saman kirjassaan Die kalte Sonne. Warum die Klimatkatastrophe nicht stattfindet (Kylmä aurinko. Miksi ilmastokatastrofi ei toteudu). Kemian professori Vahrenholt oli 7 vuotta Hampurin osavaltion (sosiaalidemokraattinen) ympäristöministeri. Sittemmin hän on toiminut kahden suuren saksalaisen uusiutuvan energian yhtiön johdossa ja liittokansleri Angela Merkelin neuvonantajana. Vahrenholtin epäluulot heräsivät sen jälkeen, kun hänet oli kutsuttu IPCC:n uusiutuvaa energiaa käsitelleen raportin tarkastajaksi ja hän havaitsi, että raportti vähät välitti tieteestä ja oli täynnä virheitä (Vahrenholt löysi 293 virhettä). Greenpeace toimitti raportin julkaisuvalmiiksi ja väitti, että 80 % maailman energiatarpeesta voitaisiin Fritz Vahrenholt, RWE Innogy -tuulivoimayhtiön toimitusjohtaja ja tunnettu ilmastohahmo Saksassa, ei enää usko ilmastokatastrofiin. Käsikirja poliitikoille n Joskus kirjojen nimet ovat erityisen kertovia. Se pätee ainakin Maria Erikssonin kirjaan, jossa hän tutkii Ruotsin sähkömarkkinoita: Dubbelspelet. Så höjde politikerna elpriset, skyllde på marknaden och lät dig betala. (Kaksinaamaista peliä. Näin poliitikot nostivat sähkön hintaa, syyttivät markkinoita ja antoivat sinun maksaa). Maria Eriksson on Svensk Tidskriftin päätoimittaja, ja hän toimi aiemmin Svenska Dagbladetin pääkirjoittajana. Timbro-aivoriihen julkaisema tutkimus ei, nimensä mukaisesti, mairittele poliitikkoja. Toteama pätee kutakuinkin kaikkiin puolueisiin. Joka puolue sanoo olevansa huolissaan sähkönhinnasta. Lähempi tarkastelu osoittaa kuitenkin hinnan johtuvan poliitikoista itsestään. Ongelmana ei ole sähkömarkkinoiden vapauttaminen eikä ns. marginaalihinnoittelu, vaan se, että monenlaiset poliittisesti päätetyt mekanismit ovat nostaneet sähkön hintaa. Sähkövero, alv, sähkösertifikaatti ja päästöoikeudet muodostavat nykyään yli puolet ruotsalainen sähköasiakkaan maksamasta sähkönhinnasta. Kahden viimeksi mainitun mekanismin vuoksi muiden maiden kuluttajien on halvempaa päästää hiilidioksidia ilmaan. vuoteen 2050 mennessä kattaa uusiutuvalla energialla (Suomenkin media levitti tätä lausuntoa). Samalla Vahrenholt joutui tuulivoimaan keskittyvän RWE Innogyn toimitusjohtajana kohtaamaan toisen ongelman: yhtiö oli investoimassa 5 miljardia euroa Pohjanmeren tuulivoimaan, mutta tuulet heikkenivät vuosi vuodelta mallien ennustusten vastaisesti. Vahrenholt alkoi tutkia asiaa ja havaitsi, että suuntaus oli suoraan yhteydessä NAO-ilmiöön (Pohjois-Atlantin oskillaatioon). Se oli siirtynyt negatiiviseen vaiheeseen, mikä avasi tien Venäjän kylmälle ja tuulettomalle säälle, joka Saksassa on nyt vallinnut kolme talvea peräkkäin. Kokemukset saivat Fritz Vahrenholtin tarttumaan innokkaasti ilmastoasioihin. Hänestä tuli sen tuloksena skeptikko ja hän analysoi Die kalte Sonne -teoksessaan IPCC:n pääväittämiä saksalaisella perinpohjaisuudella yhdessä teoksen toisen kirjoittajan Sebastian Lüningin ja neljän eturivin ilmastotutkijan kanssa. Kaikki väittämät lysähtävät kokoon. Sen sijaan aurinko nousi ilmastonmuutosten pääasialliseksi selitykseksi. Auringon omat muutossyklit ja maan kiertoradan vaihtelut ohjaavat pääsuuntauksia. Myös hiilidioksidin suhteen (jossa hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen tarkoittaa matemaattisesti noin asteen lämpötilannousua) Vahrenholtin johtopäätös on, että skeptikot ovat oikeassa nimittäin että pikemminkin on tekijöitä, jotka heikentävät tätä nousua kuin vahvistavat sitä. Vahrenholt ja Lüning ennustavat yllä mainittujen syklien pohjalta maapallon jäähtyvän lähivuosikymmeninä muutaman kymmesosan astetta ja taas vuosisadan lopulla lämpenevän enintään asteen. Die kalte Sonne on herättänyt Saksassa suurta huomiota, ja siitä on mm. julkaistu artikkelisarjat Die Welt ja Der Spiegel -lehdissä. Varmasti myös oma suomalainen ilmastopaneelimme ja ympäristöministeri Ville Niinistö tutkivat nyt kirjaa innokkaasti. svenolof karlsson Miksi näin? Kiistattomana syynä on tiedonpuute. Tietoinen poliittinen peli on toinen. Eri maiden erilainen energiapolitiikka on kolmas. Poliittinen epävarmuus jarruttaa aivan selvästi elinkeinoelämän investointihalukkuutta. Suomella on Maria Erikssonin mukaan ainakin yksi etu Ruotsiin verrattuna. Meillä sähkön suurkuluttajat ovat yleensä myös voimaloiden osakkaina: se toimii kimmokkeena sähkön tuottamiseksi mahdollisimman halvalla. Poliitikot unohtavat, että sähkö on perimmiltään myönteinen asia. Ääni muuttuu kellossa vain sähkökatkojen aikana, Maria Eriksson sanoo. svenolof karlsson 4 katternö katternö 5

4 Karl Vilhjálmsson Päättäväiset na iset Mitä poliitikkona voi luvata? Ja miten paljon pitää itse tietää ja osata? Kolme pohjalaista huippu poliitikkoa kukin omasta kaupungistaan. Kysyimme valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta, oikeus ministeri Anna- Maja Henrikssonilta ja edus kunnan suuren valiokunnan puheen - johtaja Miapetra Kumpula- Natrilta, mitä poliitikko voi luvata. Anna-Maja Henriksson: Demokratia on paras tähän mennessä keksimämme järjestelmä. Kukaan ei koskaan tee päätöksiä yksin. Poliitikkona asetan omat tavoitteeni ja voin luvata työskenteleväni niiden puolesta. Mutta en koskaan voi taata, että saan vastakaikua toisilta. Se täytyy ottaa todella tarkasti huomioon lupauksia annettaessa. Miapetra Kumpula-Natri: Poliitikon täytyy olla rehellinen itselleen ja noudattaa linjaa, pitää olla ajatuksia, sitä mitä myös kutsutaan ideologiaksi. Jos on koko ajan rehellinen tavoitteissaan, silloin myös äänestäjät tietävät, minkä puolesta poliitikko taistelee. Toisaalta kukaan ei päätä asioista yksin, joten kompromissit ovat politiikan todellisuutta. Ei pidä antaa lupauksia, jotka eivät ole realistisia. Jutta Urpilainen: Politiikassa on ehdottoman tärkeää, että sanat ja teot vastaavat toisiaan. Siksi lupauksia pitää antaa vain harkiten. Sosialidemokraattisella puolueella oli eduskuntavaaleissa kolme keskeistä lupausta: halusimme yhteiskuntatakuun avulla nollatoleranssin nuorisotyöttömyydelle, korottaa pääomatuloverotusta ja pitää eläkeiän ennallaan. Nämä ovat toteutuneet jo vaalikauden tässä vaiheessa. Anna-Maja: Paljolti on kyse toisten kuuntelemisesta. Ja sitten omien perustelujen esittämistä, jonka jälkeen voi ehkä sanoa: Nyt on viisainta, että valitsemme tämän linjan. Kannattaa ajatella laajemmin. Ja pitää perspektiivi pitkäjänteisenä ja yrittää selvittää, mitä päätöksestä seuraa. Varsinkin ennen vaaleja on äärimmäisen tarkkaa, miten viesti esitetään. Minä voin vain luvata, että työskentelen näiden ja näiden asioiden puolesta. Silti äänestäjät tietävät, että todellisuudessa muutkin kuin minä osallistuvat päätöksentekoon. Miapetra: Etukäteen ei voi konkreettisesti kuvata kaikkea, mitä tulevan neljän vuoden aikana eteen tulee. Olen nyt aloittanut kolmannen edustajakauteni, ja jokaisena 4-vuotiskautena on tapahtunut yllätyksiä. Toivottavasti tulee enemmän myönteisiä kuin kielteisiä yllätyksiä. Minulta poliitikkona kysytään usein, miksi asioiden toteuttaminen kestää niin kauan. Aika yksinkertaisissakin asioissa. Esimerkkinä vaikka opiskelijoiden taloudellista tukea koskevat säännöt. Laki sanoo, että vanhempien tulot on otettava huomioon lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijoilla mutta ei korkeakouluopiskelijoilla. Se on täysin väärin, mahdoton hyväksyä eikä sovi perustuslain henkeen kaikkien kansalaisten tasavertaisuudesta. Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa kukaan ei voi saada sisällytettyä siihen kaikkea eikä maailma tule valmiiksi yhdellä vaalikaudella. Mutta tämä oli juuri niitä asioita, jotka viime vuoden hallitusohjelmasta unohtuivat. Lupaan valvoa, ettei sitä unohdeta opintotukiuudistusta tehtäessä! Jutta: Kyllä lupauksista on pidettävä kiinni. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää tehdä ero tavoitteiden ja lupausten välillä. Lupaukset on pidettävä, mutta tavoitteissa on joustamisen varaa enemmän. Suomi on monipuoluemaa, jossa päätöksenteko lähes aina perustuu kompromissien hakemiseen. Se rajaa sitä, miten omissa tavoitteissaan voi saavuttaa menestystä. Samalla se on suomalaisen yhteiskunnan rikkaus: meillä on vahva sopimisen kulttuuri, josta kannattaa pitää kiinni jatkossakin. Uskoisin, että ihmisten odotukset ovat realistisia. Poliitikoilta odotetaan konkreettisia parannuksia ihmisten arkeen ja arvojohtamista. Symboliset kysymykset ovat asia sinänsä. Anna-Maja: Olen luonteeltani aika käytännöllinen ja haluan antaa faktojen ja lukujen puhua puolestaan, mutta olen ymmärtänyt, ettei se aina toimi niin valtakunnanpolitiikassa. Symboliset kysymykset ovat erittäin merkittäviä puolueiden kaupitellessa viestiään. Perintövero on tästä esimerkki. Minusta meidän pitäisi noudattaa Ruotsin esimerkkiä ja lakkauttaa perintövero. Perintönä jätetyistä varoista on jo verot kertaalleen maksettu. Mutta jotkut hallituskollegat haluavat säilyttää perintöveron ei sen vuoksi että sillä olisi suurtakaan merkitystä valtion budjettiin, vaan koska asia on symbolisesti latautunut. Äänestäjille halutaan sanoa, että puolue varmisti perintöveron säilyttämisen ja kiristämisen. Miten paljon pitää itse osata ja tietää? Jutta: Poliitikoille on tärkeää osata käyttää hyväkseen kaikkea tietoa, jota virkamiehet, muut poliitikot, kansalaiset, järjestöt ja media tuottavat. Oman tietotason pitää olla kuitenkin aina sillä tasolla, että poliitikko voi kantaa päätöksistään vastuun. Anna-Maja: Tietenkin poliitikon on valittava, mihin asioihin hän todella syventyy, kukaan ei voi ehtiä kaikkea. Niissä asioissa, joita ei itse hallitse niin hyvin, täytyy voida luottaa muihin poliitikkoihin. Esimerkiksi maatalousasioissa luotan Mats Nylundiin. Kokonaiskuvan muodostaminen on aina tärkeintä. Mutta tietyissä tilanteissa päätös on viime kädessä tehtävä yksin. Esimerkiksi oikeuslaitosuudistuksessa minulla oli loppuvaiheessa kaikki faktat käsissäni ja kuitenkin päätöksenteko oli uskomattoman vaikeaa. Mitä seurauksia päätöksellä olisi ja mikä olisi koko oikeuslaitokselle pitkällä aikavälillä paras ratkaisu? Olen oppinut Pietarsaaren kunnallispolitiikassa, että tietyissä asioissa täytyy tietää yhtä paljon kuin virkamiehet. Olen myös oppinut, ettei heidän kauttaan aina saa esiin kaikkea, mitä poliitikon tarvitsee tietää. Meidän pitäisi vakavasti miettiä ruotsalaista kunnallisneuvosjärjestelmää (meillä sitä yleensä kutsutaan pormestarimalliksi). Kuntien poliittisen johdon ja virkamieskunnan työnjaon pitäisi olla selkeämpi. Kuntalaisten on tiedettävä, kuka viime kädessä kantaa vastuun! Miapetra Kumpula-Natri, Vaasa, Anna-Maja Henriksson, Pietarsaari, ja Jutta Urpilainen, Kokkola. 6 katternö katternö 7

5 Tärkeintä on, että voi perustella päätöksen itselleni Yksi asia on tajuttava: Kansa äänestää aina oikein Kimmo Mäntylä / Lehtikuva Mikä rooli tiedotusvälineillä on? Miapetra: Näkyvyys on osa työtä, vaikka en todellakaan nauttinut uusien valokuvien ottamisesta viime vaalikampanjan yhteydessä. Jouduin sanomaan itselleni, että kuvat ovat osa kampanjatyötä eikä mitään muuta. Asiakysymysten parissa työskentely on minulle tärkeintä. Mutta samalla poliittisen työni täytyy näkyä tiedotusvälineissä. Edustan äänestäjiä, heillä täytyy olla mahdollisuus arvioida tekemääni työtä. Nasevan otsikon keksiminen, viestin ilmaiseminen muutamalla helppotajuisella sanalla on aina vaikeaa. Ennen saattoi sanoa Neuvostoliitto tai pahan akselivaltiot, ja kaikki tiesivät, mihin viitattiin. On myös tärkeää, miten viestinsä ilmaisee. Kun keskustelussa saa neljä minuuttia puheaikaa, on mentävä suoraan asiaan ja käytettävä toimivia kielikuvia. Jotkut onnistuvat siinä paremmin kuin toiset. Mutta on väärin, jos poliitikot yrittävät kaupitella viestiään vitseillä, ja ne sitten nostetaan tiedotusvälineiden uutislähetyksissä otsikoiksi. Laiskat toimittajat tekevät niin, antavat poliitikkojen tehdä toimittajien työt Anna-Maja: Tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita asioista, joita voi yksinkertaistaa ja myydä lukijoille, kun taas poliitikkojen käsittelemät asiat ovat usein monimutkaisia. Tämä on ongelma varsinkin pyydettäessä kommentoimaan jotain lyhyessä haastattelussa. Vaikeinta on toimia revolverijournalistien kanssa, sillä he haluavat etupäässä etsiä tai luoda ristiriitoja. Esimerkiksi jos joku vanki on karannut ja minulta oikeusministerinä odotetaan voimakkaita kommentteja. Asiat ovat harvoin niin yksinkertaisia, että ongelmat voitaisiin ratkaista jotain pykälää muuttamalla. Lähtökohta ei ole kovin otollinen, kun tietää, että kommentti ehkä leikataan 12 sekunnin pätkäksi TV-uutisiin. Pidemmät haastattelut ovat parempia, niissä ainakin saa sanoa aloittamansa lauseen loppuun. Tämä on jatkuvaa tasapainoilua, ja silläkin on merkitystä, millä tuulella itse on. Jutta: Politiikassa on tärkeä pyrkiä aina selkeyteen on osattava esittää asiat niin, että ihmiset ymmärtävät päätöksenteon perusteet. Liika yksinkertaistaminen on kuitenkin vaarallista. Helppoja vastauksia politiikassa on harvoin: esimerkiksi eurokriisissä joudumme jatkuvasti tekemään vaikeita ratkaisuja, MIAPETRA KUMPULA-NATRI: En minä arjessa ajattele valtaani. Haluan ennen päätöksentekoa saada asiaperusteet paikoilleen. Kun olen perehtynyt niihin ja voin perustella päätöksen itselleni, pystyn perustelemaan sen myös muille. Silloin tunnen oloni luottavaiseksi päätöksentekijän roolissani. koska ihmelääkkeitä ei ole, mutta seuraukset päätösten tekemättä jättämisestä olisivat vielä pahemmat. Joskus toimittajilla on syväkin asiantuntemus sisältökysymyksistä. Mediaan kuitenkin liittyy räväköiden otsikoiden haku, sekä paine luoda sisältöä entistäkin nopeammin. Tämä johtaa joskus siihen, että tosiasiat hämärtyvät. Esimerkiksi eurokriisissä olemme valtiovarainministeriössä arvioineet, että tappioriski Suomelle osallistumisesta Euroopan kriisimaiden tukemiseen on ylivarovaisessakin skenaariossa noin yhden miljardin euron luokkaa, mutta joitakin medioita seuraamalla voisi päätyä moninkymmenkertaisiin summiin. Miten vaikeita energia-asiat ovat? Karl Vilhjálmsson Poliitikot ovat yksityiskohtia myöten puuttuneet energiakysymyksiin. Ensin sääntelyn vapautuminen 1990-luvulla, nyt yhä enemmän sääntelyä. Tietävätkö poliitikot, mitä he tekevät? Energia-alalla ollaan aidosti huolissaan siitä, ettei alalla tiedetä, miten sääntöjä aiotaan muuttaa pitkällä aikavälillä. Jutta: 1990-luvulla energiapolitiikan tavoitteet liittyivät nykyistä enemmän kilpailun lisäämiseen. Tällä tavoiteltiin tuotannon tehostamista ja toisaalta alempia kuluttajahintoja. Nyt 2000-luvulla yhteiskunnallista merkitystä ovat nostaneet ympäristöarvot. Politiikan suunnanmuutos heijastelee siis yhteiskunnan arvojen muutosta. Tämä ei johdu vain arvoilmaston muutoksesta Suomessa, vaan koko Euroopassa. Suuri osa säädöksistä tulee EU-tasolta. Anna-Maja: Energia-asioissa ei ole helppoja vastauksia. Jokainen yhteiskunta tarvitsee sähköä. Yksi Suomen ongelmista on riippuvuus tuontisähköstä. Politiikassa vallitsee yleinen yksimielisyys siitä, että meidän pitäisi olla sähköntuotannossa omavaraisia. Mutta miten siihen päästään, siinä puolueet eroavat. Poliitikkona on äärimmäisen vaikea antaa tästä asiasta pitkän aikavälin lupauksia. Se mitä yksi hallitus on päättänyt, ei ehkä saa taakseen seuraavaa hallitusta. Ymmärrän, että se tietää energia-alalle vaikeuksia, että se tarvitsee pysyvämpiä sääntöjä. EU:n ja globaalin yhteisön asettamien Karl Vilhjálmsson JUTTA URPILAINEN: Politiikassa kuten muuallakin valtaa käytetään osana yhteisöä, ihmisten luottamusten perusteella. Kansa äänestää aina oikein ja poliitikkojen tehtävä on kuunnella kansaa. Hyvä politiikka ei johda vain valintaan neljän vuoden päästä, vaan pidempään luottamukseen. energia- ja ilmastotavoitteiden noudattamisesta on yleinen tahtotila. Mutta miten asiat pitäisi käytännössä hoitaa? Mitä yksityiskohtaisemmin biopolttoainekysymyksiin paneudutaan, sitä monimutkaisemmaksi asia käy. Pelkästään biopolttoaineiden määritelmä tuottaa suuria vaikeuksia. Ympäristöministeri haluaa kieltää turpeen, miten muut ministerit näkevät asian? Anna-Maja: Siitä on hallituksessa täysin erilaisia näkemyksiä. Onko turve biopolttoaine? Tämä on hyvä esimerkki niistä hankaluuksista ja haasteista, mitä lupausten antaminen aiheuttaa, kun joudutaan hakemaan kompromisseja. Minä pidän turvetta hitaasti uusiutuvana polttoaineena. Jutta: Näkökulma- ja mielipide-erot puolueiden välillä kuuluvat demokratiaan, myös silloin, kun eri puolueita istuu samassa hallituksessa. Mielipide-eroista neuvotteleminen on politiikan arkipäivää. Turve on yksi aihe, joka energiakysymyksissä jakaa mielipiteitä. Mielestäni keskeistä on, että jos turvetta käytetään energiantuotantoon, myös turpeen nosto ei vain polttaminen tapahtuu niin ympäristöystävällisesti kuin mahdollista. Miapetra Kumpula-Natri, koulutukseltaan insinööri, on viiden viime vuoden ajan vastannut sosiaalidemokraattien energiapolitiikasta. Miapetra: vuoden perspektiivillä meillä on aika laaja yhteisymmärrys tietyistä asioista, esim. kestävään luonnonvarojen käyttöön liittyvistä velvoitteista. Moni asia perustuu kuitenkin EU:n ja YK:n ajamaan politiikkaan; sillä on tuskin merkitystä, millainen hallitus Suomella on. Syöttötariffi on nyt korkealla ja motivoi energiayhtiöitä rakentamaan tuulivoimaa. Samalla niillä on kuitenkin huoli siitä, että tulevat hallitukset purkavat järjestelmän. Tuulivoiman ei katsota pystyvän saavuttamaan kannattavuutta ilman tukea. Miapetra: Kukaan ei muuta suuntaa tuulivoiman suhteen. Mutta yhtenä kysymyksenä on tietenkin, pitääkö ohjauskeinojen olla veroja, markkinarajoituksia vai jotain muuta. Se on tuskin järkevää energiapolitiikkaa, jos tehdään nopeita leikkauksia eikä tiedetä, mitä korvaavat vaihtoehdot maksavat. Jos meillä on toimiva laitos, ei sitä noin vain voi sulkea. Juuri tällaisissa kysymyksissä on keskeistä kantaa vastuu kokonaisuudesta. Voiko tuulivoimasta koskaa tulla kannattavaa ilman tukia? Se on ongelma. Tarkoituksena on, että tuulivoima pystyisi selviämään omilla ehdoillaan sähkön hintaa nostamalla. Toisaalta ei ole toivottavaa nostaa sähkön hintaa liian korkeaksi. Samaan aikaan on vaikea olla tyytyväinen energiamarkkinoiden toimintaan. Ei ole hyvä, että kallein sähköntuotanto, joka tapahtuu hiililauhdevoimaloissa, määrää sähkönhinnan koko markkinoille. Enkä näe, että energiaalalla yritetään tehdä tälle asialle mitään. Onko energia-asia liian monimutkainen? Se on vaikea aihe mm. koska sitä ei voi käsitellä erikseen vain Suomen osalta. 8 katternö katternö 9

6 Täytyy uskaltaa laittaa itsensä likoon Jonkun piti tehdä jotain Meidän on otettava huomioon EU-säännöt, globaalit asiat, Venäjä Sähköntuotannosta pitäisi saada päästötöntä, ympäristöyställisempää Eri vaihtoehtojen puolesta ja vastaan voi esittää perusteita. Tiedän esimerkiksi, että ilmastokysymys oli tärkeä peruste monille, jotka eduskunnassa äänestivät ydinvoiman puolesta. Millaiset ovat Vaasan Pietarsaaren Kokkolan suhteet? Vaasa, Pietarsaari ja Kokkola ovat luvulta lähtien olleet enemmän tai vähemmän kilpailijoita toisiinsa nähden. Miten te poliitikkoina näette tämän? Jutta: Nopeasti mieleeni ei tule asioita, joissa kaupungeilla olisi joitain vakavia eturistiriitoja. Sen sijaan yhteistyöllä voidaan voittaa kaikissa kaupungeissa paljon. Esimerkiksi väylähankkeet tai elinkeinoelämän kehittäminen hyödyttävät koko aluetta. Anna-Maja: On totta, että kaupunkien kesken on aina ollut tiettyä kilpailua. Pietarsaaren näkökulmasta olemme kuitenkin aina halunneet vaalia hyviä suhteita niin pohjoiseen päin Kokkolaan kuin etelään Vaasaan. Meillä on monia esimerkkejä toimivista yhteistyömuodoista molempiin suuntiin, esim. ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Pohjanmaan kauppakamari toimii organisaationa hyvin kaikilla kolmella alueella. Jonkin verran kärsimme siitä, etteivät kaupungit enää kuulu samaan lääniin. Kilpailu voi toki olla tervettä. Yhdessä muodostamme Suomen johtavan venealan keskittymän. Tulevaisuudessa voimme ehkä saavuttaa saman aseman myös energia-alalla. Miapetra: Kansanedustajina olemme kai lähes ainoita, joilla on erityisvastuu kokonaisuudesta. Toki meillä on omat kaupungimme perustana, useimmat äänestäjistäni tulevat varmaankin Vaasanseudulta. Mutta olen vakuuttunut siitä, että jos koko alue voi hyvin, myös yksittäiset paikkakunnat hyötyvät siitä. Joka paikkakunnalla on omat vahvuutensa. Vaasalla on energiaklusterinsa, Pietarsaarella puu ja paperi, Kokkolalla kemianteollisuus. Jotkut rajanvedot ovat kuitenkin harmillisia ja luovat epätasapainoa, esim. EU-rajat jotka vaikuttavat veneteollisuuden tukeen. Meidän pitäisi keskittyä synergiaetujen luomiseen, jotta kaikki hyötyisivät toisistaan. Jos paikkakunnalla on vahva tavaramerkki kuten Vaasalla energiakaupunki siitä on hyötyä myös muille. svenolof karlsson Karl Vilhjálmsson ANNA-MAJA HENRIKSSON: Joka ei pyri valtaan, ei pysty myöskään vaikuttamaan. Kolikon toisella puolella on vastuu. Valtaa ei voi erottaa vastuusta. Tärkein viestini on, että asioihin voi vaikuttaa. Täytyy uskaltaa laittaa itsensä likoon. Miapetra n Miapetra Kumpula-Natri oli aktiivinen jo koululaisena. Kun näin jotain väärää eivätkä opettajat puuttuneet asiaan, menin rehtorin puheille. Kyse ei ollut siitä, että miksi juuri minä, vaan että jonkun piti toimia. Ehkä se on persoonallisuuskysymys, hän sanoo: Halusin olla hiljaisten, mutta myös meluisampien ystävä. Hyvän luokkahengen luominen oli tärkeää. Jos äänekkäät olivat vähän hiljempaa, koko luokka hyötyi siitä. Asiakysymyksiin sitoutuminen kehittyi vähitellen ideologiaksi: Täytyy olla jotain, jolle työnsä perustaa joutuessaan navigoimaan Jutta n Jutta Urpilainen kasvoi politiikan parissa; Kari-isä istui eduskunnassa neljä vaalikautta. Nelilapsisen perheen vanhimpana hän kantoi vastuuta sisaruksistaan, varsinkin 15 vuotta nuoremmasta Annista. Hoidin häntä usein pienenä ja hän oli mukanani tavatessani kavereitani. Jutta osallistui aktiivisesti monenlaiseen toimintaan: seurakunnan nuorisokerhoon, Nuoriin Kotkiin, Kokkolan Jymyyn. Hän soitti pianoa ja aikoi konservatorioon, kun 1990-luvun lama sai hänet opiskelemaan varmempaan ammattiin: opettajaksi. Sain sytykkeen politiikkaan, kun monenlaisten tapahtumien joukossa. Minulle on tärkeää työskennellä niiden puolesta, jotka eivät eri syistä pysty puolustamaan asiaansa. Poliitikoksi ryhtyminen kävi askel askeleelta. Miapetra Kumpula-Natri osallistui Ahtisaaren presidentinvaalikampanjaan Vaasassa, liittyi sosiaalidemokraattien nuoriin ja löysi kiinnostuksensa kansainvälisiin asioihin. Eräänä päivänä häneltä kysyttiin, haluaisiko hän työskennellä pääministeri Lipposelle. Hän sanoi kyllä, kävi haastattelussa ja tuli valituksi ja sen jälkeen politiikka on ollut osa hänen arkeaan. Karl Vilhjálmsson sain tietää, että yksi ihminen lähipiirissäni käytti huumeita. Koin, että tähän oli puututtava: nuorille on oltava tarjolla tietoa ja toimintaa, joka ehkäisee päihteiden käyttöä. Nuorten asema on pysynyt alusta lähtien minulle tärkeänä. Vuonna 2008 hänet valittiin 32-vuotiaana Sosialidemokraattisen puolueen johtajaksi. Viime vuonna hän ryhtyi hoitamaan valtiovarainministerin virkaa, ensimmäisenä naisena 51 miehen jälkeen. Politiikkaan lähdettyäni olen kokenut työn merkitykselliseksi, ja viihdyn työssäni. Anna-Maja n Anna-Maja Henriksson osallistui ensimmäiseen poliittiseen toimintaansa 14-vuotiaana. Tarvitsimme Pietarsaaressa kipeästi uutta yläasteen koulua, sillä Rådmanin koulu oli käynyt sietämättömän ahtaaksi. Koko koulu oli päivän lakossa, kuljimme kyltit käsissä ja huusimme Itälä, Itälä, Itälä Opetusministerinä oli Jaakko Itälä. Pietarsaari sai seuraavana vuonna valtiolta rahaa Oxhamnin kouluun. Uusi hallitus oli silloin astunut valtaan, opetusministerinä Pär Stenbäck. Anna-Maja Henriksson palasi vastavalmistuneena juristina Pietarsaareen. Karl Vilhjálmsson Myöhemmin, kahden pikkulapsen äitinä, kiinnostuin päivähoito- ja kouluasioista. Halusin tietää, miten kaupunkia johdettiin. Uteliaisuuteni vei minut politiikkaan. Hän meni Svenska gårdeniin, jossa hän ei ollut koskaan aiemmin ollut poliittisessa kokouksessa. Muistan, että Siv Sundberg kysyi: Ja kukas sinä olet? Sanoin, että olisin kiinnostunut osallistumaan kunnallisvaaleihin. Siv vastasi: Olet lämpimästi tervetullut! Anna-Maja Henriksson valittiin valtuustoon heti ensi yrittämällä, ja sen jälkeen politiikka on ollut osa hänen elämäänsä. Karl Vilhjálmsson 10 katternö katternö 11

7 Miksi olemme tällaisia kuin olemme? Pohjalaisina olemme kaikki talonpoikia, enemmän tai vähemmän. POHJANMAA OSA 1 Mitä Pohjanmaa on? Miksi ajattelemme niin kuin ajattelemme ja toimimme niin kuin toimimme? Tässä alkaa Pohjanmaata eri näkökulmista kuvaava ja tutkiskeleva artikkelisarja. Ensimmäisenä on vuorossa Nils Erik Villstrand, Åbo Akademin pohjoismaisen histo rian professori, joka on syntynyt ja varttunut Vilobackassa Purmossa Pedersöressä Pohjanmaalla. Miten tahansa asiaa käännämme ja väännämme, perintömme leimaa meitä ja ajattelemme ja toimimme monin tavoin kuin talonpojat, hän sanoo. Aluksi on tarpeen määritellä, mitä Pohjanmaalla tarkoitamme. Alun perin nimi viittasi alueeseen, joka v lääniuudistuksen jälkeen jaettiin nykyisiin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin, sekä osaan nykyistä Lapin lääniä. Uutta nimilogiikkaa ei ole helppo ymmärtää. On kummallista ajaa Pedersöreen kuntarajan yli tiekylttien ilmoittaessa, että saavutaan Etelä-Pohjanmaalta Pohjanmaalle, Nils Erik Villstrand sanoo. Nimi Österbotten syntyi 1400-luvun jälkipuoliskolla, runsaat sata vuotta alueesta kertovien vanhimpien kirjallisten asiakirjojen jälkeen. Alue oli todella harvaan asuttua, Nils Erik Villstrand sanoo. Pohjanmaalla oli luvun puolivälissä noin tuhat tilaa, useimmat etelässä ja rannikolla. Noin 850 sijaitsi silloisissa Kyrön, Mustasaaren, Pedersören ja Närpiön suurpitäjissä luvun puoliväliin mennessä tilaluku nousi noin 3 300:aan. Näiden lukujen valossa Pohjanmaan väestö ei ollut enempää kuin henkeä 1300-luvun puolivälissä ja parin vuosisadan kuluttua runsaat henkeä. Crysseborgin linnoitus» Kyläläisten yhteenkuuluvuus näkyi varsinkin tappeluissa. Jos tappeli, niin oli olemassa. «1300-luvulla Ruotsin valtiovalta ja katolinen kirkko olivat jo varmasti asettuneet Pohjanmaalle. Keskusvalta rakennutti Crysseborghnimisen puolustusaseman, myöhemmältä nimeltään Korsholman linna. Arvatenkin pääosin puusta rakennetusta linnasta käsin voitiin valvoa Kyrönjokilaakson ja Pohjanmaan rannikon liikennettä ja kauppaa, Nils Erik Villstrand kertoo. Korsholman linnalääni käsitti koko silloisen Pohjan, lähteissä esiintyvän Bottnenin, eli Pohjanlahden molemmin puolin sijaitsevat rannikkoalueet. Puhuttiin ja kirjoitettiin myös Pohjois-Pohjasta (Norrbotten). Kirkollishallinnossa itäosa kuului Turun ja länsiosa Uppsalan hiippakuntaan. Vuoden 1440 tienoilla iso linnalääni jaettiin kahtia ja vähitellen kehittyivät nimet Väster- ja Österbotten (Länsi- ja Itä-Pohja). Keskiajan lopulla, vuosina , rakennettiin Mustasaaren, Pedersören, Isonkyrön, Kaarlelan ja Närpiön pitäjien isot kivikirkot. Silloin elettiin uskonnollista ja sivistyksellistä murrosaikaa, uskonpuhdistusta, ja vain kaksi kirkoista Mustasaari ja Pedersöre saatiin valmiiksi. Jokilaaksojen maisemaa Pohjanmaa muodostuu jokilaaksoista, joissa asutus ja viljelykset noudattelevat vesistöjä. Kyliä oli kolmenlaisia: saaristo-, rannikko- tai jokilaakson kyliä. Saaristokylän elämä keskittyi hylkeenpyyntiin ja kalastukseen. Rannikkokylien asukkaat yhdistivät pyyntiin viljelyn ja karjanhoidon. Tyypillisessä jokilaakson kylässä talot sijaitsivat joen rannassa, niiden takana olivat kylän pellot kapeana vyöhykkeenä, niitä seurasi niittyvyöhyke ja kaiken takana oli metsä. Pohjalainen talous sai uutta puhtia 1600-luvulla. Tervan ja pien kysyntä kasvoi valtavasti. Euroopan kauppa- ja sotalaivastojen kasvu teki tervan polttamisen kaukaisessa Pohjolassa kannattavaksi, Nils Erik Villstrand sanoo. Tervanpoltto sai taloudellista merkitystä Suomessa Kustaa II Adolfin aikana luvulla. Jokien halkoma laakea Pohjanmaa tarjosi mitä parhaimmat kuljetusolot tervan kaltaiselle raskaalle ja tilaa vievälle tuotteelle. Vuonna 1641 Pohjanmaa tuotti 34 % Ruotsin vientitervasta, v osuus oli jo 78 %. Tervantuotannon ollessa suurimmillaan Pohjanmaan alueella niinkin myöhään kuin vasta 1863 se ylitti tynnyriä [tynnyri = 125 litraa]. Mäntymetsät hävisivät ja kuuset levisivät huonokasvuisille karuille maille, Nils Erik Villstrand sanoo. Pohjanmaa sai ensimmäiset kaupunkinsa, kun Oulu perustettiin v ja Vaasa v ja pian niiden jälkeen mm. Kaarlela, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari. Selityksenä on juuri tervatalous, joka edellytti kauppaporvariston pääomaa ja yhteyksiä maailmanmarkkinoihin luvulla keksittiin myös, että suot voitaisiin muokata pelloiksi. Se vei kuitenkin aikansa, ja vasta 1800-luvulla oli luotu ne laajat viljelyslakeudet, jotka nykyään ovat tyypillistä Pohjanmaata, Nils Erik Villstrand sanoo. Tervanpolton jäljet Yellow Film & TV Pohjanmaalla ei ole alamaisuuden perinteitä. Se näkyi mm puukkojunkkariutena tyypillinen puukko junkkari oli tilaton talollisen poika, joka surkeitten tulevaisuudennäkymiensä turhauttamana, viinaspäissään esitti vastalauseensa asioiden järjestystä kohtaan. Kuva Härmä-elokuvasta, jota esitettiin elokuvateattereissa viime talvena. Tervanpoltto jätti pysyvät jäljet pohjalaisten ajatusmaailmaan. Tavallinen talonpoika ajatteli ja toimi kuten hänen isänsä ja isoisänsä sitä ennen olivat tehneet. Elämän tarkoitus ei ollut ansaita mahdollisimman paljon. Perheen selviytyminen oli tärkeintä, eikä riskejä otettu turhaan. Ja kuitenkin Pohjanmaan talonpojat uskalsivat nyt hypätä tuntemattomaan, ryhtyä tervanpolttajiksi ja jättäytyä siten entistä enemmän oikullisen ja epävakaan maailmantalouden armoille, Nils Erik Villstrand sanoo. Pohjanmaa on aina ollut ennen kaikkea talonpoikien maakuntaa niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sivistyksellisestikin. Kylä ja kyläyhteisö ovat aina olleet merkittäviä. Se näkyi varsinkin kylien välisissä tappeluissa. Jos tappeli, niin oli olemassa, kuten Nils Erik Villstrand asian ilmaisee. Vanha kyläyhteisö piti tarkan rajan oman ja naapurikylän välillä. Vihollisuuksia ylläpidettiin hävittämällä naapurikylän omaisuutta. Pilkkanimet sinkoilivat ja nyrkit puhuivat kylätappeluissa, joita käytiin kylien välisillä taistelutantereilla, häissä ja tansseissa. Kivet satelivat ilmassa, ja aseina käytettiin aidanseipäitä ja tervapamppuja. Tervapamppu oli punottu ja tervattu köydenpätkä, jonka toiseen päähän oli solmittu lyijypaino ja toiseen lenkki. Se kiedottiin vyötärölle tai piilotettiin housunlahkeeseen henkselinnappiin kiinnitettynä. Taistelu päättyi mustelmiin, vuotaviin haavoihin, poisiskettyihin hampaisiin ja rikkirevittyihin vaatteisiin. Joskus tappelu päättyi kuolemaan, Nils Erik Villstrand kertoo. Minkäkokoinen tyypillinen pohjalainen kylä oli? Ehkä ihmistä. Täytyy olla riittävän monta sosiaalisen me-hengen muodostumiseen, Nils Erik Villstrand sanoo. Kyse on myös maantieteellisistä etäisyyksistä. Kun kuntia muodostettiin 1870-luvulta alkaen, ne noudattivat pitkälti kappelirajoja. Kappeliin ja sieltä kotiin piti ehtiä päivässä. Purmo on mielenkiintoinen esimerkki. Sitä kuvataan yleensä pitkulaisena kuntana. Ylipurmon ja Alapurmon yhteistyö on usein ollut vaikeaa, mikä tunnetaan paikkakunnalla toteamana kaikkea pitää olla kaksi. Muistan omasta lapsuudestani Vilobackasta, kun kerran kävimme Nybrännissä [kunnan toisella laidalla], minusta tuntui kuin olisimme matkanneet melkein maailman ääriin, Nils Erik Villstrand sanoo. 12 katternö katternö 13

8 Suomenselkä oli luonnollinen raja. Ihmiset sanoivat lähtevänsä Pohjanmaalta Suomeen. Pohjalaiskylässä oli tyypillisesti tuhatkunta asukasta. Se on riittävän monta sosiaalisen me-hengen muodostumiseen, sanoo Åbo Akademin pohjoismaisen historian professori Nils Erik Villstrand. Pohjanmaalta Suomeen Pohjanmaan asukkaista tuli ja lukujen monien sotien ansiosta aikaisempaa kiinteämmin kuninkaan alamaisia. Pohjalaiset vastustivat keskushallinnon vaatimuksia, ja se huipentui 1590-luvulla Nuijasotaan. Talonpojat hävisivät taistelun mutta eivät poliittista vaikutusvaltaansa. He vaihtoivat strategiakseen sopeutumisen. Tervanpoltto teki sen mahdolliseksi. Pohjalainen talouselämä perustui tavaroiden vapaaseen kulkuun, Nils Erik Villstrand sanoo. Vahvuudet ahkeruus kekseliäisyys Mahdollisuudet elintarvikkeet pienimuotoinen teollisuus energiatuotanto Nils Erik Villstrandin pika-swot Pohjanmaan piirteistä Heikkoudet nurkkakuntaisuus hajaannus Uhat suurimuotoisuuden ihannointi kateus Mikael Nybacka Tervanpoltto ja rahatalous valmistivat tietä individualismille. Pohjalainen muodosti itse maailmankuvansa ja hoiti suhteensa Jumalaan erilaisten herätysliikkeiden parissa. Herrnhutilaisuus sekä radikaali ja kirkollinen pietismi levisivät Pohjanmaalle 1700-luvulla suoraan pääkaupungista, Tukholmasta. Herätysliikkeiden kärki suuntautui esivallan julistusta vastaan. Pohjanmaan side Suomeen oli heikko. Suomenselän vedenjakajan laajat metsäalueet muodostivat luonnollisen rajan, ja Pohjanmaa jätettiin useammin senaikaisen Suomikäsitteen ulkopuolelle kuin sisällytettiin siihen. Venäläisen miehitysvallan julistus osoitettiin vuonna 1716 kaikille, jotka asuivat Suomen ruhtinaskunnassa ja Itä pohjalaisessa Provinssissa. Ihmiset matkustivat Suomen ja Pohjanmaan väliä tai muuttivat Pohjanmaalta Suomeen tai Ruotsiin. Ruotsin itäosa koostui Suomesta ja Pohjanmaasta. Pohjanmaa ja Länsi-Pohja kuuluivat ajoittain 1600-luvulla saman maaherran alaisuuteen. Kokonaisuutta kutsuttiin tällöin usein nimellä Norlanden (Pohjoiset maat), joka koostui kahdesta osasta, läntisestä ja itäisestä Norlannista ( Wester Norlanden ja Öster Norlanden ), Nils Erik Villstrand kertoo. Kun itäosa lyhyeksi aikaa v jaettiin kahteen lääniin, tarvittiin peräti kolme ilmansuuntaa niiden nimeämiseen. Eteläinen osa, jota myös kutsuttiin Vaasan lääniksi, komeili valtionhallinnossa nimellä Öster Norlandz Söder Landzhöfdingzdöme (Itä Norlannin Eteläinen Maaherrakunta)! Väestöräjähdys Pohjalainen maanviljely muuttui 1860-luvun nälkävuosien jälkeen täysin. Rukiinviljely väistyi nurmiviljelyn, karjatalouden ja voinvalmistuksen tieltä. Höyrykoneeseen yhdistetty separaattori merkitsi vallankumousta maidonjalostuksen alalla. Raudasta ja teräksestä tehdyt höyrylaivat syrjäyttivät samaan aikaan pohjalaisten puiset purjealukset. Ihmis- ja tavaravirrat juoksivat kohti kaakkoa Pietarin toimiessa talouden moottorina. Vastarakennettu Saimaan kanava ja uudet rautatiet helpottivat tavaroiden ja ihmisten kuljetusta maitse. Tukholma ei kadonnut, mutta joutui kauemmas. Pohjanmaan talouselämä jäi jälkeen, Nils Erik Villstrand sanoo. Samalla pohjalaisten lukumäärä lisääntyi reipasta tahtia. Etelä-Pohjanmaan väkiluku nousi yli 170 % vuosina Tilaton, maaton väestö kasvoi eniten. Yhä harvempi pystyi toteuttamaan haaveensa, pääsemään itselliseksi talonpojaksi. Puukkojunkkarius syntyi tältä pohjalta. Tyypillinen puukkojunkkari oli tilaton talollisen poika, joka surkeitten tulevaisuudennäkymiensä turhauttamana, viinaspäissään esitti väkivallalla vastalauseensa asioiden järjestystä kohtaan. Lähes henkilöä menetti henkensä väkivalta-aallon aikana, Nils Erik Villstrand sanoo. Asenne oli kuitenkin se, että jokaisen oli kannettava vastuu omasta tulevaisuudes- Ruotsin läänit vuosina Suurin osa Tornion, Ylitornion, Pellon ja Kolarin kunnista kuului Väster bottenin lääniin. Pedersöre oli alkujaan todellinen suurpitäjä; sen pohjoisraja kulki Kemijokea pitkin. Västerbotten taan. Siirtolaisuus nousi 1870-luvulta lähtien vaihtoehdoksi. On laskettu, että Vaasan läänistä lähti yli siirtolaista Atlantin yli ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen (v. 1914) mennessä. Se on yli puolet kaikista Suomesta lähteneistä siirtolaisista. Oikeastaan Amerikansiirtolaisuus muodosti vain uuden muunnelman pohjalaisesta työvaelluksesta. Matka pohjusti parempaa tulevaisuutta kotimaassa, Nils Erik Villstrand sanoo. Vähintään kolmannes amerikansiirtolaisista palasi. Amerikasta tulijoilla oli usein mukanaan kylliksi pääomaa, jotta he voivat maksaa kotitilan velat, ostaa oman tilan tai hankkia lisämaata ja tehokkaita maatalouskoneita. Nils Erik Villstrand: Amerikansiirtolaisuus muutti pohjalaisten tapaa ajatella, puhua ja elää. Sekä vasemmistoradikalismi että vapaakirkollisuus tulivat Suomeen siirtolaisten mukana. Kun kotiintulijalla oli rahaa taskussa, komeat vaatteet, kantasormus sormessa, Pohjanmaa LOUNAISMAA POHJANMAA PERÄPOHJOLA LAPPI SUOMEN- SELKÄ HÄMEEN VILJELY- JA JÄRVIMAA kellonvitjat pönäkästi vatsalla tai maailmannaisen korvakorut korvissa, ei tarvinnut tuntea itseään talollisia huonommaksi. Kieli kolmannen luokan kysymys OULUNJÄRVEN SEUTU KAINUUN JA KUUSAMON VAARAMAA ITÄINEN JÄRVI-SUOMI ETELÄINEN RANTAMAA VAARA- KARJALA Leveä Suomenselkä ympäristöministeriön laatiman Suomen maisemamaakuntien kartan mukaan. Suomenselkä toimii vedenjakajana. Pohjan maan joet laskevat siitä luoteeseen Pohjanlahteen. Järvi-Suomen vesistöt laskevat siitä kaakkoon. Suomenselkä toimi vuosisatoja tehokkaana rajana Pohjan maan ja Suomen välillä. Oli helpompaa matkata Tukholmaan kuin Helsinkiin tai Pietariin. Vasta rautatie muutti tilanteen 1880-luvulla. Kuten näkyy, Pohjanmaan maisemamaakunta ei ole sama kuin historiallinen Pohjanmaa. Suomen- ja ruotsinkielisen asutuksen raja Pohjanmaalla oli kauan epäselvä. Etelässä erottivat suuret metsät ja suoalueet suomenja ruotsinkielisiä seutuja, ja pohjoisessa oli jokien latvajuoksuilla yhteinen asutusalue, joka vasta ja 1700-luvuilla suomalaistui. Varsinkaan aineellisessa kulttuurissa kieliraja ei ole selvä. Kieli oli kolmannen luokan kysymys, jos edes sitä. Elinkeinoelämä muokkasi työkalut tarkoituksenmukaisiksi ja määräsi, mitä rakennuksia talonpoika katsoi tarvitsevansa, Nils Erik Villstrand sanoo. Jokilaaksot tekivät vastavuoroisen yhteydenpidon mahdolliseksi, tavaroiden, palveluiden, tekniikan ja osaamisen vaihdon rannikon ja sisämaan välillä. Suomen- ja ruotsinkielisten välillä käytiin ajoittain kiistoja luonnonvarojen omistuksesta, mutta epäsopu ei johtunut kielestä luvun kansalliset liikkeet muuttivat tämän. Varsinkin kansakouluista muodostui vahvasti vastakkainasettelua tukeva mekanismi, joka pohjusti jakoa suomen- ja ruotsinkieliseen asutukseen. Ennen kaikkea rautatie yhdisti Pohjanmaan Suomeen. Tampereen Vaasan rataosuus vihittiin käyttöön v. 1883, ja Pietarsaareen rautatie saapui v Tukholma oli nyt lopullisesti suistunut valtaistuimeltaan Pohjanmaan pääkaupunkina, Nils Erik Villstrand sanoo. Uusi aika saapui aivan kirjaimellisesti rautatien myötä. Rautateillä käytettiin valtakunnanaikaa yhtenäisten aikataulujen vuoksi. Vuonna 1903 Vaasassa oltiin pitkän empimisen jälkeen kypsiä siirtymään paikallisesta ajasta Helsingin aikaan. Kaupungin kelloja siirrettiin 13 minuuttia eteenpäin. svenolof karlsson alaviite. Artikkeli perustuu pitkälti Nils Erik Villstrandin artikkeliin Miten maa makaa eli Pohjanmaa Pohjanmaan museon julkaisussa Tuhat vuotta Pohjanmaalla. 14 katternö katternö 15

9 K A T T E R N Ö Karolina Isaksson PAIKALLISTA Ulf Sundvik vaihtaa vapaalle Lastensuojelutalo vaihtaa Herrforsin maalämpöön Oletko ympäristöystävällinen, pikkuystäväni? JOHTAJAVAIHDOS. Paljon on virrannut vettä sillan alitse siitä, kun Jouko Kivioja aloitti Vetelin sähkölaitoksen johtajana. Juha Kauppinen siirtyi keväällä uudeksi toimitusjohtajaksi. V I R T A S E T Kivioja luovuttaa TJ-kapulan Kauppiselle n Jouko Kivioja jäi eläkkeelle 1. toukokuuta toimittuaan liki 40 vuotta Vetelin sähkölaitoksen johtajana. Hän astui johtajaksi v uuteen kunnalliseen Vetelin sähkölaitokseen. Kunnallinen energialaitos muutettiin osakeyhtiöksi 15 vuotta myöhemmin. Sähkönkulutus oli 1970-luvulla kymmenesosa nykyisestä, eikä yhtiöllä ollut omaa tuotantoa. Vetelin sähkölaitos on käynyt läpi suuren muutoksen minun liki 40 työvuoteni aikana, Jouko Kivioja sanoo. Veteli liittyi valtakunnan sähköverkkoon v. 1947, ja kymmenkunta osuuskuntaa huolehti sähkönjakelusta 1970-luvulle saakka. Paikallisissa verkoissa oli suuria eroja, kun osuuskuntien verkot yhdistettiin. Sähköverkkojen kunnostaminen nousi tärkeäksi, jotta ne pystyivät samantasoiseen suoritukseen. Jouko Kiviojan tavoitteena yhtiössä oli puhtaan ja edullisen sähköenergian tuottaminen ja jakelu mahdollisimman vähin katkoksin kuntalaisille. Minun aikanani kaksi tärkeintä virstanpylvästä olivat Vetelin sähkölaitoksen siirtyminen Katternö-konsernin osakkeenomistajaksi ja kahden vesivoimalamme rakentaminen, Jouko Kivioja sanoo. Johanna Forsman Patanan vesivoimala vihittiin maaliskuussa 1997 ja Pihlajamaan vesivoimalan turbiini käynnistyi 9 vuotta myöhemmin. Nyt suunnitellaan kolmatta vesivoimalaa, mutta sitä prosessia johtaa Kiviojan seuraajaksi valittu Juha Kauppinen. Hänen edellinen työpaikkansa oli M-realin paperikonsernissa ja sen Kyröskosken paperi- ja kartonkitehtaan voimalaitoksessa. Kauppinen aloitti uudessa työssään keväällä ja työskenteli pari kuukautta rinnan Jouko Kiviojan kanssa päästäkseen sisään yhtiön toimintaan. Yhtiö on pieni, hyvin hoidettu ja siksi ruoriin on helppo tarttua, Juha Kauppinen toteaa. Tuoreena eläkeläisenä Jouko Kivioja miettii pölyjen pyyhkimistä vanhan lentokiinnostuksensa yltä. Ennen Vetelin sähkölaitokselle saapumistaan hän nimittäin työskenteli kaksi vuotta ilmavoimissa teknikkona. Minulla ei ole lupakirjaa, mutta haluaisin mielelläni lentää. Kahden vuosikymmenen tauon jälkeen olen taas alkanut harrastaa lennokkeja, Jouko Kivioja hymyilee. n Suuri kukkakimppu koristaa Ulf Sundvikin työpöytää Katternö-lehden toimittajien tullessa tapaamaan häntä Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen varastokonttoriin. Työtoverit ovat juuri kukittaneet hänet ja esittäneet kiitoksensa hänen viimeisenä työpäivänään ja kertoneet hauskoja muisteluja. Niin, paljon on tapahtunut sen vuoden 1970 päivän jälkeen, jolloin ensimmäistä kertaa tulin voimalaitokselle linja-asentajaksi. Suurin muutos on, miten valtavasti ajoneuvot ja työkalut ovat helpottaneet työtä, hän kertoo. Ulf Sundvikin aloittaessa linja-asentajana Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksella tärkein työkalu oli lapio. Joskus poikkeuksellisesti saattoi saada kaivinkoneen kaivamaan pylväitä maahan, mutta enimmäkseen sähköpylväät pystytettiin käsivoimin. Ajoneuvokantana oli yksi peräkärryllinen jeeppi, jolla piti kattaa Öjan ja Gunilackin välinen alue. Työnjohtaja vei linja-asentajat kentälle päivän töihin ja haki työpäivän päätyttyä. Aikakäsitys ja tehokkuusajattelu erosivat nykyyhteiskunnan tavoitteista. Sähköverkko oli nykyistä herkempi ja siksi sähkökatkoja tapahtui siihen aikaan useammin. Sähköjen saaminen takaisin asiakkaille kesti myös kauemman. Opiskeltuaan tekniikkaa ja vietettyään 15 vuotta eri työpaikoilla Ulf näki ilmoituksen, jossa Uudenkaarlepyyn Voimalaitos haki työnjohtajaa. Hän ei epäröinyt. En ole koskaan katunut, että hain paikkaa. Työni on tarjonnut minulle sekä haasteita että vaihtelua, Ulf Sundvik sanoo. Johanna Forsman VAPAAHERRAKSI. Ulf Sundvik odottaa kesämökin vapaaherran päiviä ja toivoo voivansa viettää enemmän aikaa lastenlasten kanssa. n Ylivieskan Isokosken vanha koulu siirtyy maalämpöön. Raudasmäen Sosiaalipalvelut Oy on vuodesta 2000 jatkanut lapsiin keskittyvää toimintaa tässä peruskorjatussa 1900-luvun alun hirsitalossa kunnallisen koulutoiminnan päätyttyä rakennuksessa. Yritys tarjoaa lastensuojelun palveluja ja pyrkii karsimaan menoja, jotka eivät suoraan hyödytä ydinvoimintaa. Koska Isokosken kahden rakennuksen öljynkulutus on litraa vuodessa, maalämpöön siirtyminen on taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi hanke saa investointitukea Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Tontin porauksille tulee mittaa kaikkiaan 1,4 km, jolla katetaan lämmitystarve. Oy Herrfors Ab tekee maalämpötyöt ja vastaa myös laitoksen käytöstä ja huollosta. Pirjo Salonen TAITOJEN HIONTAA. Juniorit pääsevät Katternö Ice Camp -kesäleirillä jälleen jäälle, mutta he harjoittelevat muitakin lajeja kuin jääkiekkoa. Kesäharjoittelua seuraavaa kautta odotellessa n Monille kiekkovanhemmille on jo tullut perinteeksi viettää loman helteitä paksuissa tamineissa Anders Wiklöfin Arenan katsomossa. Katternö Ice Camp järjestetään heinäkuussa 9. kertaa peräkkäin. Aiempien vuosien tapaan tämä 5-päiväinen leiri toimii kauden aloituksena, jossa vuotiaat juniorit pääsevät kehittämään jääkiekkotaitojaan. Suuntaamme lähinnä oman seudun junioreihin, mutta myös toispaikkakuntalaiset osallistujat ovat alkaneet suosia leiriä, toteaa järjestäjäseura IFK Lepplaxin varapuh.joht. Frej Öst. Juniorit jaetaan iän mukaan viiteen ryhmään, ja he saavat hioa tekniikkaansa erilaisin harjoittein. Tavoitteena on, että osallistujista tulee monipuolisempia urheilijoita ja että he oppivat tuntemaan muitakin samanikäisiä kiekkoilijoita kuin omat joukkuekaverit, Frej Öst sanoo. n Kertakäyttövaipat ovat lapsiperheiden suurin yksittäinen jäte-erä. Tavanomainen vaippaikä on 2,5 vuotta, ja sen aikana lapsi käyttää 1,5 tonnia vaippoja, jotka kasvattavat jätevuorta. Mutta mikä on vaihtoehtona? Jynssätäkö kolme tuntia päivässä kangasmyttyjä yli kahden vuoden ajan? No jaa, nykypäivän kankaiset kestovaipat eivät muistuta niitä, joiden tilalle muovipohjaiset kertakäyttövaipat tulivat 1960-luvulla. Nyt on valtavat valikoimat kestäviä ja värikkäitä vaippamalleja, ja ENERGIA VIISAS trendikkäät muotoilijat suunnittelevat kilpaa makeimpia kestovaippoja. ImseVimsen kestovaipat ovat sisältyneet vuodesta 2007 laatikkoon, jota vähän vanhahtavasti kutsutaan äitiyspakkaukseksi. Useimmat vanhemmat valitsevat mukavuussyistä edelleen kertakäyttövaipat, mutta kestovaipat ovat valtaamassa alaa. Niiden houkuttelevuuden lisäämiseksi on kehitetty uusia menetelmiä ja materiaaleja. Ne eivät vaadi montaa minuuttia enempää työtä vuorokaudessa verrattuna kertakäyttövaippoihin. Elinkaaren näkökulmasta kertakäyttövaippa kuluttaa kolme kertaa enemmän luonnonvaroja kuin pestävä kestovaippa. Kustannusten puolesta kertakäyttövaipat maksavat noin kaksi kertaa enemmän kuin kestovaippojen osto ja niiden pesun energiakulutus yhteensä. Kestovaippojen kasvavien kierrätysmarkkinoiden ansiosta niitä ei jää turhaan käsiin tai kaappeihin lapsen opittua kuivaksi. Vaippadesigner Anna Pazia siteeraten: Kestovaippojen käyttö on yhtä luonnollista kuin se, ettei joka ateriaa syödä kertakäyttölautasilta. OSTETAAN JA MYYDÄÄN. Kestovaipoille on toimivat kierrätysmarkkinat, joiden ansiosta vaipoista pääsee eroon niiden jäätyä pieniksi. Johanna Forsman 16 katternö katternö 17

10 Mikael Nybacka Ravintoa kaikille aisteille Syömisen pitää olla nautinto. Ei vain makunystyröille vaan myös silmille ja sielulle. Se on ollut Richard Hardelingin ja Teresa Hanssonin johtotähtenä heidän kehittäessään Ravintola Hästöskatania. Ravintolan kahdeksas huippusesonki käynnistyy kesäkuussa Kruununpyyn saaristomaisemissa. TAIDETTA. Esillepanon vaikutus ruoan makuun on 50 %. Maria Hansson ja Malin Hummel taikovat keittiössä veden kielelle. 18 katternö katternö 19

11 Haluamme tarjota asiakkaille laatua, palvelua ja huolenpitoa, ei pelkästään hyvää ruokaa. Mikael Nybacka Mikael Nybacka TRENDINRAKENTAJIA. Ravintoloitsijapari Terese Hansson ja Richard Hardeling rakentavat Kruunupyyn Hästöskatanille uutta ilmettä. KAIKILLE JOTAIN. Hästöskatanin ruokalistalta löytyy sopivaa syötävää pikkuväelle, kapteeneille, matruuseille, juhlijoille ja työntekijöille. Ravintoloitsijapari Terese Hansson ja Richard Hardeling tietävät tavoitteensa Hästöskatanilla. He eivät kiirehdi markkinoinnissa eikä kaiken tarvitse toimia nyt ja heti paikalla. He luottavat siihen, että tyytyväiset asiakkaat palaavat ja kertovat muillekin, että Hästöskatanissa kannattaa käydä, vaikka maantie sinne onkin pitkä ja kuoppainen. Asiakassuhteiden ja hyvän maineen rakentaminen saa viedä aikansa. He ovat kahdeksassa vuodessa onnistuneet luomaan uutta ilmettä ja mainetta paviljongille, johon toki aiemminkin moni lähiseutulainen teki kesäisiä retkiä odottamatta kuitenkaan mitään erikoista. Nykyään he pyörittävät à la carte -ravintolaa, jossa tarjoillaan kolmen ruokalajin menu-vaihtoehtoja, sekä tilausasiakkaille talviravintolaa uudisrakennuksessa. Kesä-, heinä- ja elokuussa on täysi vauhti päällä, mutta syksyllä, talvella ja keväällä on hiljaisempaa. Silti talven asiakaskuntakin kasvaa hitaasti mutta varmasti. Yhä useammat alueen yritykset ovat löytäneet Hästöskatanin virkistys- ja kokousmahdollisuudet. Paikka tarjoaa elämyksen varsinkin yritysten ulkomaisille vieraille. Pelkästään tänä talvena meillä on käynyt yli 30 maan kansalaisia, Richard Hardeling sanoo ja siemaisee kulauksen trendikkäästi lasissa tarjottua cappuccinoa. Lumisotaa porealtaassa Ravintoloitsijapari rakennutti v rantasaunan ja sen yhteyteen kokoushuoneen, poreammeen taivasalle sekä mahdollisuuden avantouintiin. Sauna on pitkälti verhoiltu kauniilla tervalepällä, joka kaadettiin nykyisen talviravintolan tieltä. Ulkomaiset vieraat yleensä arvostavat saunaa ja avantouintia tarjoutuuhan heille näin mahdollisuus kokea suomalaisena pidettyä elämänmenoa. En ihan ensi hätään unohda näkyä, kun aluksi aika jäykät kiinalaiset liikemiehet olivat ilmeisesti rentoutuneet saunassa ja intoutuivat lumisotaan porealtaassa. He nauttivat saadessaan hetkeksi unohtaa ammatillisen puolen itsestään, Teresa Hansson kertoo. Toisaalta ulkomaalaisten palvelemisessa on omat haasteensa. Oppia ikä kaikki, Richard sanoo ja kertoo malliksi, että venäläisten mielestä on kuulemma rumaa juoda alkoholia ilman jotain syötävää. Ja ranskalaiset ovat ainoita, Richard paljastaa avoimesti, joita hän jännittää tarjoillessaan liharuokaa. Ranska on minusta lihan kotimaa, ja niinpä jännitän heidän mielipidettään. Siksi tuntuikin aivan erityisen mukavalta, kun eräs ranskalainen totesi pihvin olleen paras, mitä hän oli koskaan saanut. Jatkamme keskustelua lihasta ja muista raaka-aineista ja miten ne parhaiten pääsevät oikeuksiinsa. Meidän filosofiamme on, että yksinkertainen on hyvää. Ruoan ei välttämättä tarvitse olla kovin mutkikasta, Teresa sanoo. Richard kehittelee vielä teemaa; ruoka-aineiden oman maun korostamista, slow cooking -trendiä, lihaa joka saa levätä ennen valmistusta ja sen jälkeen, vieraita jotka joutuvat odottamaan vähän kauemmin rakkaudella ja kermalla valmistettua tilausta mieluummin kuin että heille tarjottaisiin kiireellä joten kuten syötäväksi saatua annosta. Lähialueella tuotetut raaka-aineet muodostavat perustan, mutta satunnaiset pitkämatkaiset tuotteet ovat myös tervetulleita vaihtelun ja maun vuoksi. Käytämme esimerkiksi ranskalaista vuohenjuustoa, mutta tasapainotamme sitä kasvattamalla omat perunamme, Teresa sanoo. Syömme myös silmillämme Ruoan esillepano lautaselle oma taiteenlaji sinänsä on aivan erityisen tärkeää Teresan ja Richardin ajattelutavassa. Se miltä ruoka näyttää vaikuttaa noin puolet sen makuun, Richard sanoo. Heidän keittiössään annokset usein koristellaan syötävillä kukilla, esim. orvokeilla ja ruiskaunokeilla, jotka tuovat lautaselle väriä ja kauneutta. Heillä on tapana ruokaa tarjoillessaan kertoa vieraille annoksista. He ovat itse kaivanneet tällaista elettä vieraillessaan alueen muissa ravintoloissa. Mutta ehkä kaikkein tärkeintä on, että vieraamme tuntevat olevansa tervetulleita. Haluamme tarjota heille laatua, palvelua ja huolenpitoa ei pelkästään hyvää ruokaa, Teresa sanoo selittäessään ravintolan toimintaideaa. Saattaa tuntua oudolta, että parhaassa iässään oleva ruotsalaismies lähtee Kruunupyyhyn kauas maaseudulle pitämään ravintolaa työskenneltyään 15 vuotta ravintola-alalla eri puolilla Ruotsia. Sitä mieltä ainakin jotkut hänen ruotsalaisista ystävistään olivat. Mitä sinä Suomessa teet? Ethän edes osaa suomea, sain kuulla, Richard sanoo mutta oli päässyt kuittaamaan toteamalla, että Kruunupyyssä itse asiassa puhutaan ruotsia. 20 katternö katternö 21

12 Meidän filosofiamme on, että yksinkertainen on hyvää, ruoan ei välttämättä tarvitse olla mutkikasta. Mikael Nybacka Vuohenjuustoleipä Neljälle: 4 kpl paahtoleipää 200 g vuohenjuustoa 1/4 punainen chili n. 2 rkl hunajaa n. 10 rosmariinin lehteä 1 rkl oliiviöljyä rucolasalaattia Tee näin: 1. Lämmitä uuni 200 asteiseksi. 2. Paahda paahtoleipä kevyesti toiselta puolelta. 3. Sekoita rosmariini, chili ja oliiviöljy. 4. Leikkaa vuohenjuusto paksuiksi viipaleiksi, laita ne paahtoleivälle ja peitä hunajakerroksella. Levitä mausteseos kiemuroiksi päälle. 5. Lämmitä vuohenjuustoleipiä n. 5 minuuttia uunissa. 6. Laita leipä rucolapedille ja tarjoile. Tämän alkuruoan kanssa sopii hyvin esim. Gewürztraminerrypäleestä Ranskan Alsacessa valmistettu kuiva valkoviini. Mikael Nybacka Mutta nyt en enää voi sanoa niinkään, sillä yhä useammat suomenkieliset ovat löytäneet Hästöskatanille, hän sanoo eikä yritäkään peitellä tyytyväisyyttään ottaessaan jälleen vastaan tilauksen kännykällään. Rakkaudella oli sormensa pelissä Richardin muuttaessa Kruunupyyhyn, sillä Teresan juuret ovat seudulla. Ja mitä suurimmassa määrin myös rakkauden isällä, Richard kertoo: Kun molemmat vielä työskentelimme ja asuimme Ruotsissa, kävimme talven paukkupakkasilla Teresan vanhempien luona Kokkolassa. Teresan isä vei minut pitkälle automatkalle jollekin metsäautotielle -25 pakkasessa. Minulla ei ollut aavistustakaan, mihin olimme matkalla tai mikä matkan tarkoitus oli. Teresan isä halusi näyttää minulle Hästöskatanin ja ehdotti, että alkaisimme pitää siellä ravintolaa. Ensimmäinen reaktioni oli jyrkkä ei. Mutta kun sitten aloimme miettiä asiaa, ajattelimme, että voisihan sitä kokeilla. Ensimmäisenä kesänä kehittelimme konseptia ja totesimme viihtyvämme. Meistä paikka oli kaunis ja sillä oli potentiaalia. Toisena kesänä, vuonna 2006, päätimme panostaa Hästöskataniin täysin sydämin ja aloimme rakentaa talviravintolaa, Richard kertoo. Siinä välissä rakensimme saunan, Teresa sanoo ja osoittaa sinistä rakennusta rannalla keltaisen, vähän vanhemman paviljongin vieressä, jota pariskunta vuokraa Kronoby båtklubb -venekerholta. Tulevaisuudennäkymiä Kauempana, metsän siimeksessä maasta pilkottaa kymmenkunta betonipaalua, jotka kertovat tulevaisuuden visioista. Pariskunnalla on rakennuslupa kuudelle vapaa-ajanasunnolle, mutta he eivät ole vielä aloittaneet varsinaista rakennustyötä. Ravintolan vieressä jo nyt sijaitsevan asuntovaunualueen lisäksi Richard ja Teresa ovat keksineet uuden kohderyhmän mökkivieraat. Mutta jos rakennamme mökit, niiden pitää olla laadukkaita, sanoo Teresa, joka viihtyy kotikentällä vietettyään 13 vuotta ravintola-alalla Ahvenanmaalla ja eri puolilla Ruotsia. sonja smedlund Alastomat, matkailevat ja kilpailevat kokit vaikuttavat Riikinruotsalainen ravintoloitsija Richard Hardeling ja hänen avovaimonsa Teresa Hansson ovat vakuuttuneita siitä, että viime vuosikymmenen lukuisat ruokaohjelmat, joita niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin televisiokanavat ovat pullollaan, ovat vaikuttaneet myös meihin pohjalaisiin. Viihdeohjelmat Arvostele mun illallinen, Alaston kokki, MasterChef Suomi/Sweden ovat saaneet ihmiset kiinnostumaan keittotaidosta aivan ennennäkemättömällä tavalla. Niistä saa inspiraatiota, ja kuluttajat ovat tietoisempia ja myös nirsompia eikä vähiten ulkona syödessään. Ruoan pitää olla laadukasta, hyvät raaka-aineet, mieluiten mahdollisimman lähellä tuotettua. Mutta edelleen riikinruotsalainen ja suomalainen ravintolavieras käyttäytyvät eri lailla. Ruotsissa asiakas ei arastele ilmoittaa, jos hän ei ole ollut tyytyväinen ruokaansa. Pohjalainen sitä vastoin hymyilee edessäpäin, mutta ehkä arvostelee ruokaa, kun tarjoilija ei kuule tai kun ravintolakäynti on jo ohi. Ja silloin asiaa on liian myöhäistä korjata. Siksi me arvostamme asiakkaan rehellistä vastausta, kun kysymme, tyydyttääkö ruoka heitä. Ravintolayrittäjä ei voi kehittyä, jollei hän saa rehellistä palautetta. Mikael Nybacka KOHTAAMISPAIKKA. Kesäisin monet veneilijät lataavat akkujaan Hästöskatanissa. Tässä Nisse ja Birgitta Långbacka sekä lapsenlapset Emilia (vas.) ja Cecilia Niemi nauttivat ruoasta ja palvelusta kesäterassilla. REHELLISTÄ. Richard arvostaa asiakkaiden suoraa puhetta. 22 katternö katternö 23

13 Teksti ja kuvitus: Annika Lillkvist Veneellä tai lentäen matkatessamme on erittäin tärkeää osata määrittää sijainti, suunta, nopeus ja reitti. Meidän täytyy siis tietää, missä olemme, mihin olemme matkalla, miten nopeasti kuljemme ja suunnitella reitti. Sitä kutsutaan navigoinniksi. Nykyään meillä on apuna GPS, mutta miten ennen toimittiin? Wikipedia Kun löytöretkeilijä Kristoffer Kolumbus v lähti Espanjasta länteen löytääkseen meritien Intiaan, hän käytti luultavasti jaakobinsauvan kaltaista navigointivälinettä. Muutamia vanhoja navigointivälineitä Navigointi Ihmisiä ja tavaroita kuljetettiin meriteitse jo hyvin kauan sitten. Merimiesten oli pysyteltävä tuntemillaan vesillä, mutta rohkeuden kasvaessa he uskaltautuivat yhä pidemmille merimatkoille. Aluksi navigoitiin auringon, kuun, planeettojen, tähtien, aaltojen ja tuulten avulla. Vähitellen opittiin hyödyntämään yksinkertaisia apuvälineitä. Nopeuden saa selville mm. antamalla puupalikan lipua vedessä tietyn matkan. Myöhemmin Wikipedia Etsin Intiaa, mutta löytämääni maata alettiin kutsua Amerikaksi. keksittiin kiinnittää puulevy köyteen, jossa oli solmuja. Levy heitettiin laidan yli ja kun laiva jatkoi kulkuaan, köysi ja solmut kiertyivät kelalta veteen. Näin saatiin selville nopeus solmuina. Solmua käytetään vieläkin mittayksikkönä. Navigoija pystyi solmuista laskemaan aluksen kulkeman matkan ja piirtämään sen kartalle. Mittaamalla, laskemalla ja piirtämällä tarkasti yötä päivää merenkävijät osasivat navigoida taitavasti jo tuhansia vuosia sitten. Wikipedia Tältä maailmankartta saattoi näyttää 500 vuotta sitten. Kuvat: Wikipedia Pituus- ja leveysasteet n Tarkkoja karttoja tarvittiin ensimmäiseksi merellä. Maapallo jaettiin ruudukkoon, jolloin sijainti voitiin osoittaa tarkasti. Pohjoisnavalta etelänavalle kulkevia pystysuoria viivoja kutsuttiin pituusasteiksi. Maapallon ympäri kulkevia vaakasuoria viivoja kutsuttiin leveysasteiksi. Pituusasteet alkavat Lontoon Greenwichin kautta kulkevasta linjasta. Sitä kutsutaan nollameridiaaniksi. Leveysasteet alkavat päiväntasaajalta. Se jakaa maapallon eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon. Maapallon eri kohdat ilmoitetaan eri koordinaateilla. Esimerkiksi Helsinki sijaitsee suunnilleen kohdassa, joka on 60 astetta pohjoista leveyttä ja 25 astetta itäistä pituutta. Tiesitkö, että hanhilla on erinomainen näkömuisti. Kun aikuiset hanhet lentävät poikasineen syksyllä etelään, poikaset oppivat koko lentoreitin ulkoa, joten keväällä ne osaavat palata samalle paikkakunnalle. Punaista viivaa kutsutaan nollameridiaaniksi. Pituusasteita aletaan laskea siitä lähtien. Sininen viiva on päiväntasaaja eli leveysasteiden nollalinja. Pieni punainen piste on pääkaupunkimme Helsinki. Miten eläimet navigoivat? Aivan tarkkaan ei tiedetä, miten eläimet löytävät oikeaan paikkaan, mutta se tiedetään, että eri eläimet käyttävät eri menetelmiä. Näin niiden uskotaan tekevän: Muuttolinnut tarkkailevat aurinkoa ja tähtiä ja muuttavat lentosuuntaa auringon sijainnin mukaan. Osa linnuista oppii lisäksi tunnistamaan maamerkkejä, esim. vuoria ja järviä. Ne pystyvät näkemään sellaista valoa, jota me ihmiset emme näe, ja lisäksi niillä tuntuu olevan aivoissaan eräänlainen sisäinen kello, kartta ja kompassi, joten ne tuntevat maapallon magneettikentän eroja. Jotkut linnut löytävät saman pesäpaikan joka kesä myös näön, kuulon ja hajuaistin avulla. Ne voivat oppia, että tietyt tuulet tuoksuvat aina samalta ja näin laativat itselleen hajukartan. Kalat pystyvät myös suunnistamaan auringon ja maan magneettikentän avulla, ja tiedetään, että jotkut kalat uivat helposti vikaan pilvisellä säällä. Lisäksi ne voivat löytää oikean paikan, koska ne muistavat virtaukset ja tuulet. Jotkut lajit, esim. lohi, käyttävät myös hajuaistia, joka toimii hyvin myös veden alla. Lepakko liikkuu enimmäkseen yöllä. Se navigoi kaikuluotauksen avulla. Tullessaan lähelle esinettä se piipittää yhä enemmän, jopa 30 kertaa sekunnissa. Me ihmiset emme pysty kuulemaan lepakon ääntä, mutta se kimpoaa esineestä kaikuna ja lepakko tietää silloin, miten lähellä esinettä se. Lisäksi lepakko ohjaa lentoaan sen siipien pieniin karvoihin osuvien ilmavirtojen avulla. Astrolabi oli kaikkein ensimmäisiä navigointivälineitä. Se mainitaan kirjoituksissa jo 400-luvulla. Astrolabi oli ympyränmallinen metallinen mittari. Kun sitä pidettiin pystysuorassa ja suunnattiin kohdistin tiettyä tähteä kohti, saatiin selville tähden ja horisontin välinen kulma. Asteluvun perusteella voitiin laskea tähden korkeus. Niin sanotut kiintotähdet ovat aina samalla korkeudella tiettynä kellonaikana tiettynä päivänä. Silloin tiedettiin suunnilleen kellonaika ja voitiin laskea, millä leveysasteella laiva oli. (Lue lisää pituus- ja leveysasteista seuraavalta sivulta.) Jaakobinsauva oli sauvanmuotoinen kulmamitta, jossa oli asteikko ja yksi tai useampia siirrettäviä poikkipuita. Sauva laitettiin poskea vasten ja suunnattiin aurinkoon tai muihin tähtiin. Poikkipuuta siirtämällä saatiin selville auringon kulma ja korkeus meren yllä. Mitta ei ollut kovin tarkka. Sauvaa oli vaikea käyttää ja suoraan aurinkoon katsominen saattoi olla kivuliasta. Sekstantti tuli pari vuosisataa myöhemmin. Se toimi suunnilleen kuin astrolabi ja jaakobinsauva, mutta se oli tarkempi ja helppokäyttöisempi. Aurinko ja horisontti pystyttiin näkemään yhtä aikaa ja laitteessa käytettiin noettua lasia, jotta mittaus olisi silmälle miellyttävämpää. Lisäksi kehitettiin erityinen numerotaulukoiden almanakka, jotta aika ja leveysaste saataisiin tarkemmin selville. Summittainen leveysaste voitiin myös laskea tekemällä useita mittauksia. Pilvisellä säällä jouduttiin kuitenkin pitkään luottamaan ns. lokilaskuun. Jos tiedettiin, miten pitkään, miten nopeasti ja mihin suuntaan tietystä pisteestä oli kuljettu, voitiin laskea, missä nyt oltiin. Kronografin eli tarkan kellon kehittäminen helpotti huomattavasti laskelmien tekoa. Kompassi oli merenkululle tärkeä keksintö. Se keksittiin luultavasti Kiinassa ja koostui aluksi magneettisesta raudanpalasta ja vesikulhossa kelluvasta oljenkorresta. Myöhemmin kompassin levyyn kiinnitettiin nasta ja siihen neula, joka pääsi pyörimään vapaasti. Sitten huomattiin, että neula osoittaa aina maapallon magneettista pohjoisnapaa kohti. Enää ei oltu riippuvaisia maamerkeistä, taivaankappaleista ja säästä, ja sen ansiosta oli huomattavasti helpompi suunnitella matkaa, purjehtia oikeaan suuntaan ja löytää oikea satama. Selma Lagerlöfin kirjassa Peukaloisen retket Peukaloinen matkasi Ruotsin poikki Martti-hanhen selässä. Mitä GPS on? n Joitain vanhoja navigointivälineitä käytetään edelleen, mutta eniten nykyään käytetään elektronisia apuvälineitä. GPS on navigointijärjestelmä, joka toimii taivaalla kulkevien 24 satelliitin avulla. Jos autossa, veneessä tai ehkä kännykässä on GPS-vastaanotin, satelliitit lähettävät siihen signaaleja riippumatta säästä tai siitä, missä päin maailmaa satut olemaan. Järjestelmä pystyy laskemaan sijaintisi sen perusteella, miten kauan signaalilla kestää kulkea perille. Voidaan sanoa, että maapallon joka pisteellä on oma osoitteensa. GPS:ää käytetään myös moneen muuhun tarkoitukseen, esim. metsien ja maiden mittauksiin. Jäljitä koira Rakas koiramme on kadonnut! n GPS-järjestelmän avulla pystyy myös valvomaan ja jäljittämään, esim. kotieläimiä. Eläimen kaulapantaan kiinnitetään elektroninen kortti. Internetin avulla pystyy silloin jäljittämään koiransa tai kissansa aivan helposti! Laitteeseen voi ohjelmoida myös ns. geo-aidan, jolloin matkapuhelimesi hälyttää, jos koirasi tai kissasi lähtee määräämäsi alueen ulkopuolelle. Se on erityisen Jos olet nähnyt sen, soita käyttökelpoinen tekniikka metsästyskoirien omistajille, sillä metsästyskoirat juoksevat vapaana metsässä ja voivat joskus eksyä. 24 katternö katternö 25

14 Johanna Forsman Ystävysten painonpudotuksen tulos: KOLME TYTTÖVAUVAA! Kolme himankalaista ylipainoista ystävätärtä. Henna, 34, Ulla, 42, ja Elina, 30, ovat viime vuoden tuoreita äitejä. Raskaiksi he tulivat laihduttuaan, välittömästi. Luonnollisesti, lähes peräkanaa. Tässä kolmivaiheisessa ketjureaktiossa yhteinen nimittäjä on mitä toden näköisemmin painonpudotus. Tekivätpä he sen vielä samoilla raaka-aineillakin. Hennan Hilla-vauva syntyi kesäkuussa. Ullan Aino, ja Elinan Amalia syyskuussa. VAAKATASOITTAIN. Äitien ja vauvojen vaakatasojumppaa parhaimmillaan. Takana vasemmalla Ulla Reinikainen ja Aino-vauva, keskellä Elina Pöytiö ja Amalia, edessä Henna Sinkkonen ja Hilla. 26 katternö katternö 27

15 Paras tuki voi tulla toiselta laihduttaneelta. Näilläkin menetelmillä suomalaiset laihduttavat Karppaus eli vähähiilihydraattinen ruokavalio. Hiilihydraattien määrää rajoitetaan tiukasti verrattuna tavallisiin ravintosuosituksiin. Keventäjät on nettipalveluun perustuva laihdutusmenetelmä. Palvelupaketin pituudet ovat kolme, kuusi tai kaksitoista kuukautta. Hinta määräytyy valitun ajanjakson mukaan. Palveluun kuuluu terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ammattilaisia, joille voi lähettää sähköpostitse kysymyksiä. Tuhat eri reseptiä, ruoka-, liikunta ja terveyspäiväkirja. Yhteisössä voi keskustella muiden jäsenten kanssa. Laserlipolyysi eli Smartlipo on uusinta tekniikkaa, joka on kehitetty rasvakertymien poistoon. Korvaa jopa perinteisen rasvaimun. SmartLipo Hoidolla saavutetaan varma ja pysyvä tulos. Henna, tuolloin kahden lapsen äiti, oli laihduttanut kuusi kiloa kahdessa viikossa. Sitten tuli stoppi. Hän huomasi odottavansa kolmatta lastaan. Painoindeksini on aina ollut alle 30. Siksi en ole kokenut olevani isosti ylipainoinen. Mutta pieni trimmaus oli nyt kuitenkin käynnissä, Henna muistelee. Henna kuten Ulla ja Elinakin laihdutti Cambridge-ohjelman avulla. Se koostuu kuudesta eri tasosta, joista ensimmäinen on ENED (erittäin niukkaenerginen). Tällöin ateriankorvikkeina käytetään pussijauheita, jotka sisältävät kaikki tarvittavat ravintoaineet. Kun tulin raskaaksi, annoin pussini Ullalle, joka oli hänkin päättänyt karistaa kiloja. Olisin suoraan voinut hypähtää tasolle viisi, koska sillä tasolla odottava äitikin voi olla. Se tarkoittaa kilokaloria ja värikästä lautasmallia, mutta tuli vahva tunne, että Ulla ne pussit tarvitsee minua ennemmin, veistelee Henna. Tämä kolmikko, joka ennestään tiesi toisensa, oli tietämättään toistensa aikeista käynnistänyt kukin oman painonlaskutehtävänsä. Missiossaan he olivat löytäneet salamyhkäisesti samaan paikkaan. Juuri sopivasti törmätäkseen toisiinsa tullessa ja mennessä. Henna, Ulla ja Elina päätyivät himankalaisen hieroja ja Cambridge-valmentaja Teijan painonpudotusasiakkaiksi. Daamit lyöttäytyivät oitis sparraamaan toisiaan projektinsa paljastuttua. Himanka on tosi pieni paikka. Tällaiset asiat, kuten laihduttaminen, leviäisi täällä muutenkin uutisen lailla, hymyilee Henna. Painonpudotuksella on monia positiivisia liitännäisiä. Isoja ja pieniä. Ja vauvat ne voivat olla niistä isoimpia. Velmuileva napatyrä? Kirjanpitäjänä työskentelevällä Ullalla oli kaikista eniten ylipainoa. Pahimmillaan paino kurkotti kolminumeroista lukua kohti. Minulla oli painoa sairaalloisen paljon, ottaen huomioon pituuteni: 150 centtiä. Olin jonossa laihdutusleikkaukseen. Ajattelin kuitenkin sitä ennen yrittää omin voimin laihduttaa, jottei leikkausta tarvittaisi. Sen vihon viimeisen kerran. Olihan noita yrityksiä takana ennestäänkin Ullalla oli niin ikään kaksi lasta: Anni, 7, ja Eino, 4. Einon syntyessä sektiolla Ulla samalla steriloitiin. Lääkäri oli todennut, että minulla on hauras kohtu. Kolmas raskaus olisi selvä riski kohturepeytymään. Ullaa oli myös vaivannut kivulias napatyrä esikoisen syntymän jälkeen. Tyräleikkauskin odotti nurkan takana. Se oli viime huhtikuuta. Vauva juttelee mahassa Niihin aikoihin Ulla makasi kotona sängyllä Eino-poika mahan päällä köllötellen. Eino sanoi minulle: äiti sun mahassa on vauva. Se juttelee mulle! Minä siihen, että: ei Eino-rakas, se on vain äidin tyrä joka siellä paukkuu. Ulla oli tuohon aikaan tehnyt urotyön. Hän oli laihduttanut puolessa vuodessa 30 kiloa! Ajattelin, että tyrä vain tuntuu nyt helpommin. Mutta kuinka väärässä Ulla olikaan? Menin lääkäriin juttelemaan tulevasta tyräleikkauksestani. Siellä kysyttiin viimeisistä kuukautisista. No, eihän niitä ollut muutamiin kuukausiin ollut. Laitoin sen painonpudotuksen, hormonaalistien muutosten ja pimeän vuodenajan piikkiin. Niin lääkärikin. Mutta eipä enää toinen; anestesialääkäri. Hän kehotti varulta ottamaan raskaustestin. EVÄSPAKETTI. Cambridgevalmentaja Teija Lehtinen antaa Elina Pöytiölle taas uuden eväspaketin. Vielä ei homma ole valmis. Johanna Forsman Teija tietää laihduttamisen koukerot Ratkaisevin tekijä laihduttamisen onnistumiseen on laihduttajan oma tahto. Ilman tahtoa, ei löydy motiivia parempiin ruokailutottumuksiin ja elämäntapamuutokseen, sanoo himankalainen Cambridgevalmentaja ja hieroja Teija Lehtinen. Useimmiten laihduttaja tarvitsee yhdeltä tai useammalta ihmiseltä tukea. Valmentajalla on tässä tärkeä jollei tärkein osuus. Valmentajalle voi kertoa luottamuksella ja rakentavasti asioita, jotka ovat ylipainon takana. Ihminenhän ylisyö aina johonkin tunnetilaan. Yksi syö suruun, toinen iloon, kolmas vaan mussuttaa paremman puutteessa. Valmentajana pyrin antamaan yksilöllistä tukea niin henkisesti kuin ravinnon ja liikunnan suhteen. Painonhallinta on pitkälti ajatusten hallintaa, miettii Teija. Laihduttaminen on iso muutos, prosessi, josta yksi positiivinen asia johtaa toiseen. Aina laihduttaminen ei kuitenkaan suju kitkatta. Jossain vaiheessa voi tulla jumiutumista, ansoja tai pysähdys. Silloin omat kokemukseni ovat arvokkaita sammioita, joista ammennan asikkaille osviittaa. Entisenä syöppönä ja ylipainoisena ymmärrän laihduttajan pulmia paremmin. Cambridgeohjelma on kokonaisuus, jolla opitaan hallitsemaan painoa fiksujen valintojen kautta lopun elämää. Pelkästä alkurykäyksestä ei ole kyse. Kolmisen vuotta sitten laihdutin itse Cambridgeohjelman avulla yhteensä 20 kiloa. Kilot ovat pysyneet poissa. Johanna Forsman KIINNOSTAA. Himankalaisella Cambridgevalmentaja Teija Lehtisellä asiakkaita riittää. 28 katternö katternö 29

16 Askel ja hetki kerrallaan kohti tavoitetta! Johanna Forsman Johanna Forsman Ben Furman ja laihdutuksen psykologia Tyhmin kysymys on kysyä, miksi laihduttaminen on vaikeaa. Ydin on se, ettei kysytä, miksi olen lihava. Kysyä pitäisi sitä vastoin, mikä saa minut laihtumaan. Näin sanoo Ben Furman, kansainvälisesti tunnettu psykiatrian erikoislääkäri. Furman on erikoistunut ratkaisukeskeiseen psykoterapiaan. Hän kertoo yrittävänsä saada ihmiset tajuamaan, ettei esteiden luetteleminen vie eteenpäin. Että niihin jää kiinni. Ratkaisukeskeisessä psykologiassa tämä ajatus on radikaaleinta. Tekosyitä on hyödytöntä alkaa selitellä. Pitäisi keskittyä voimavaroihin, kerätä ne yhteen ja tehdä niistä monivitamiinitabletti. Siitä tulee motivaattori ja junan veturi. Kohta kaikki junanvaunut ovat motivaatiota täynnä, eikä Pendolinoa pysäytä mikään, Furman innostuu. Hän ottaa esimerkin myös toisinpäin. Jos me kaikki puhumme vain depressiosta, olemme kaikki kohta depressiivisisiä. Jos taas puhumme elämänilosta, edistämme terveyttä. Furman ei myönnä hänellä olevan mitään syvempää näkemystä ylipainon ja laihtumisen tuloksesta. Ei siinä ole mitään mysteeriota. Suurin mysteerio on se, miten jotkut ovat onnistuneet laihtumaan, siitä huolimatta, ettei se ole helppoa. Se on myös kiinnostavampi lähtökohta ajatella asiaa. Muillekin siitä on näin optimismia ja ideoita jaettavaksi. Lehtikuva / Tor Wennström RATKAISUKESKEINEN. Ben Furman löytää ratkaisuja ongelmiin, joita laihduttamiseenkin voi soveltaa. BONUSLAHJA. Ulla Reinikainen ja elämän ihmeellisyydestä muistuttava laihdutuksen bonuslahja, Aino-tyttö. Vaikka Ulla oli sterilisoitu, tuleva Ainovauva oli tervetullut lahja. Vaaleanpunainen sokki Niinpä sitten marssin apteekkiin. Kotona sulkeuduin vessaan. Yllätys oli suuri, kun kaksi vaaleanpunaista viivaa hyökkäsivät testitikusta päin näköä. Voi pyhä jysäys! Enhän minä voinut olla raskaana! Minuthan oli streliloitu. Lisäksi olen päälle neljänkymmenen. Kun raskaus selvisi, Ulla oli jo neljännellä kuulla. Ultrassa Aino huiskutti kättään kuin sanoen: hei, täällä mä olen. Ihan totta! Tahdon kohta täältä maailmaan. Tämä kolmas raskaus sujui kaikista parhaiten. Ei ollut pahoinvointia tai muita komplikaatioita. Ja mikä parasta, se oli lyhyin kaikessa yllätyksellisyydessään, kikattaa Ulla. Vaikka Ulla oli sterilisoitu, tuleva Ainovauva oli tervetullut lahja. Tämä tyttö se on selvittänyt tiensä sellaisista esteistä ja solmuista, ettei moni uskokaan. Aino tulee varmasti menemään elämässään läpi harmaan kiven, tuumii Ulla silmät sädehtien. Ei kahta ilman kolmatta Matkailualan opiskelija Elina, 30, pudotti painoaan hengessä mukana. Ohimennen Henna antoi Elinalle Cambridge-pusseja, jotka olivat Hennalta jääneet. Elelin pelkällä pussiravinnolla pitkään. Kahden kuukauden aikana paino tippui 10 kiloa. Sitten napsahti. Raskaus. Ihmetystähän siitä kolmikon kesken syntyi, kun Elinakin ilmoitti perheenlisäyksen tulosta. Huvittavinta oli se, että kaikilla oli sama sparraaja ja valmentaja, Teija. Teija, jolla ei ole omia lapsia, on monesti nauranut olevansa oikea pussivauvojen äiti. Hassusti meinasi myös käydä yhteen Elinan ja Ullan lasketut ajat. PIRISTÄÄ. Henna Sinkkosta liikunta piristää kelillä kuin kelillä. Painonpudotuksella on monia positiivisia liitännäisiä ja yllätyksiä.» Kahden kuukauden aikana paino tippui 10 kiloa. Sitten napsahti. Raskaus. «Niissä oli vain viikon ero, laskee Ulla. Mitähän niissä Teijan pusseissa oikein oli? Ja, kun kaikki vauvat ovat vielä niin saman näköisiäkin, pistää Henna paremmaksi. Kaikki kolme äitiä repeävät naurunremahdukseen. Teija hieman punastuu, mutta on selvästi ylpeä. Luulenpa, että minulla on ollut palapelissä kyllä muutama ässä hihassa, hän hymyilee. Taas kilojen alasajoon! Benin vinkit 1. Hanki tukijoita kavereista, laihdutusryhmästä tai laihdutusvalmentajasta. 2. Muodosta myönteinen tulevaisuuden mielikuva itsestäsi. Uskalla haaveilla. 3. Aseta itsellesi selkeä, konkreettinen ja yksilöity tavoite, jota alat työstää. 4. Kartoita laihtumisen kaikki hyödyt. 5. Huomioi kaikki edistyminen. Tuskin mikään kasvattaa motivaatiota enemmän, kuin se, että huomaa osan työstä tulleen jo tehdyksi. 6. Kuvittele tuleva edistys jatkon kannalta. Mitkä ovat seuraavat merkit edistyksestä kohti tavoitettasi? 7. Totea laihtumisen haasteellisuus:vaikeata kyllä, vaan ei mahdotonta! Pidä mielessä, että on palkitsevampaa saavuttaa haastavia tavoitteita kuin helppoja. 8. Usko laihtumiseesi. Vahvista uskoa.ulkopuoliset näkevät sinussa paremmin sen, mitä et itse huomaa. Ota käyttöösi aiemmat onnistumiskokemuksesi ja lisävoimavarasi. 9. Tee lupauksia laihtumisestasi. Varmemmin lupaus pitää, kun se annetaan julkisesti muiden ihmisten läsnä ollessa. 10. Tarkkaile edistymistäsi. Kirjoita ylös kaikki havainnot siitä, mitkä asiat etenevät. 11. Varaudu vastoinkäymisiin. Kehitä itsellesi asenne, joka auttaa sinua pääsemään solmujen yli. 12. Juhlista onnistumistasi. Pysähdy pohtimaan sitä, mitä on saatu aikaiseksi, millä keinoin tulokseen on päästy ja mitä eri ihmiset ovat kukin omalta osaltaan tehneet. Kiitä heitä ja itseäsi. Elina on aina ollut sitä mieltä, että lapsi olisi hyvä saada ennen 30-vuosipäivää. Aika nappiinhan se meni. Amalia syntyi vain kaksi tuntia ja 40 minuuttia ennen 30-syntymäpäivääni, paljastaa Elina. Kyllä tässä porukassa täytyy magiaa mahan täydeltä olla. Raskauksiensa jälkeen mammat ovat hieman pyöristyneet. No, sehän nyt on luonnollista. Elina on jälleen dieetillä. Sillä samalla, tietysti. Nyt olen tosissani. Kuusi kiloa on jo tippunut. Menen elokuussa naimisiin. Silloin haluan katsoa peiliin 20 kiloa kevyempänä. Aino-vauvan jälkeen Ullallekin on hiipinyt takaisin 20 kiloa. Ei hätää. Nyt olen ottanut härkää sarvista uusin voimin kiinni. Samalla dieetillä mennään Elinan kanssa. Taas tsempataan toisiamme. Lähes 10 kiloa on tipoteissään. Saas vaan nähdä miten tällä kertaa loppupeleissä käy. Parikymmentä kiloa kun vielä liukenisi, niin se olisi pihvi. Sen voin vain sanoa, että motivaatio on nyt huipussaan. Tällä kertaa aion kuitenkin vain laihtua, Ulla nauraa, ja katsoo ihallen sylissään uinuvaa Ainoa. susanne strömberg 30 katternö katternö 31

17 Peter V. Bianchi/National Geographic Stock Vinland hyvä maa Maa on hedelmällistä, purot täynnä kalaa. Puut kasvavat korkeiksi ja tuottavat erinomaista puutavaraa talon- ja laivanrakennukseen. Suojaisissa paikoissa kasvaa köynnöksiä, joista riippuu ihania, maukkaita pikkurypäleitä. Viikingit saapuivat 1009 vuotta sitten asuttamaan nykyisin Amerikaksi kutsuttua aluetta. He antoivat sille nimeksi Vinland, hyvä maa. Viikingit asettuvat asumaan Vinlandiin. Peter I. Bianchin ( ) maalaus National Geographic -lehdelle n. vuonna katternö katternö 33

18 Viikinkien vanavedessä Kesällä 1937, siis 934 vuotta viikinkien Vinlandin asutuksen jälkeen, Helsingin yliopiston maantieteen professori Väinö Tanner purjehtii Amerikan koillisrannikkoa New Yorkista Labradorin pohjoisosiin. Rannikko on jylhää ja meri oikukasta, ja uteliaalla maantieteilijällä on paljon tutkittavaa. Kerta kerran jälkeen valtameren sumu kietoi rannikon peittoonsa emmekä voineet muuta kuin laskea ankkurin ja jäädä odottamaan, usein päiväkausiksi. Näinä odottelun aikoina tapasin rauhoittaa mieltäni vanhalla harrastuksellani: tutkimalla Vinlandin saagoja, tarinoita. Minullahan oli mahdollisuus syventyä tarinoiden tapahtumiin niiden alkuperäisellä näyttämöllä, Väinö Tanner kertoo. Yhä uudelleen hän pohtii vanhoja reittikuvauksia Vinlandiin. Hän keskustelee yksityiskohdista matkakumppaneidensa, Håkan Kranckin (sittemmin fyysisen maantieteen professori Sveitsissä ja Kanadassa) ja Ilmari Hustichin (sittemmin talousmaantieteen professori Helsingissä) kanssa. Seudun luonto ja kansa silmieni alla minusta tuntui, että niukkasanaisiin kertomuksiin tuli eloa ja vauhtia. Oli kuin olisin päässyt huomattavasti lähemmäs Vinlandin näytelmän ensi-iltaa kuin pölyisessä tutkijankamarissa olisi koskaan ollut mahdollista. Väinö Tanner tuntee siis saagat hyvin, mutta jo 1930-luvulla aiheesta on lisäksi kirjoitettu liki käsittämätön määrä teoksia. Sadat tutkijat ovat esittäneet käsityksiään viikinkien varhaisista matkoista, ja Vinlandin todellisesta sijainnista on lukuisia ehdotuksia. Myös tuo vin (viini) on herättänyt villejä arvauksia, mutta yleisesti sitä pidetään liian uskomattomana ollakseen totta. Varhaisin maininta Vinlandista löytyy Adam Bremeniläisen kirjasta Gesta Hammaburgensis ecclesiae pontificum 1070-luvun puolivälistä. Tiedämme, että Grönlannin ensimmäinen piispa, Erik Gnupsson, purjehti etsimään Vinlandia v ja ettei hän palannut. Kaksi päälähdettä ovat kuitenkin Eerik Punaisen saaga ja Grönlantilaisten saaga. Kumpikin kirjoitettiin 1200-luvun lopulla. Saagoissa on oleellisia eroja mutta myös Carl-Gösta Wenner Nuoria eskimoja Nainissa, Newfoundlandin pohjoisimmassa vakinaisen asutuksen keskustassa, kesällä 1939.Taustalla retkikunnan laiva. Väinö Tanner, tuleva maantieteen professori, kuvassa opiskelijana Helsingissä. Museovirasto oleellisia yhtäläisyyksiä. Viikingit saapuivat ensin maahan, joka oli täynnä suuria kivipaaseja, ja antoivat sille nimeksi Helluland (=paasimaa). Kahden päivämatkan jälkeen he saapuivat metsänpeittämään maahan, jolle he antoivat nimeksi Markland (=metsämaa). Eteläänpäin matkatessaan he nimesivät eri paikkoja, kunnes saapuivat Vinlandiin. Väinö Tanner vertaa nyt vanhojen tarinoiden kuvauksia itse havainnoimaansa maastoon. Kuva tarkentuu, mutta hän ei ole tyytyväinen. Uusi purjehdusmatka Kaksi vuotta myöhemmin, kesällä 1939, Väinö Tanner lähtee uudelle matkalle Kanadan itärannikkoa pitkin, tällä kertaa seuranaan Alexander Forbes, fysiologian professori Harvard Medical Schoolissa, ja Carl-Gösta Wenner, sittemmin geologian professori Tukholmassa. Tällä matkalla s/s Strathconalla Tanner kirjoittaa havaintojaan ja mietteitään järjestelmällisemmin muistiin. Kun purjehtii samoja vesiä kuin viikingit aikanaan, oppii ymmärtämään realiteetit eikä Väinö Tanner malta olla pilailematta kirjanoppineista, jotka kirjoituspöytänsä ylle kumartuneina ovat antaneet aivan liian vapaat suitset mielikuvitukselleen. Vaikka fyysiset todisteet vielä puuttuvat, Väinö Tanner pitää täysin varmana, että viikingit todella ovat käyneet Amerikan mantereella ja uskoo pystyvänsä paikantamaan Hellulandin, Marklandin ja Vinlandin. Viimeksi mainitun hän sijoittaa Newfoundlandin pohjoisosaan. Saagoissa mainitut viiniköynnökset ja villit vehnäpellot Tanner torjuu. Ne ovat liian uskomattomia ja varmaan jälkikäteen lisätty kertomukseen. Tanner pitää Vinland-nimen todennäköisenä lähteenä muinaispohjoismaista vin-sanaa (lyhyt i-äänne), joka tarkoittaa houkuttelevaa ruohoniittyä. svenolof karlsson alaviite. Maantieteilijä Väinö Tannerta ( ) ei pidä sekoittaa poliitikko Väinö Tanneriin ( ). USA KANADA Maine Cape Cod Chegoggin Saint Lawrence New Brunswick Vinland Cape Sable Labrador Saint Lawrencen lahti Helluland Strait of Belle Isle Cape Breton Chedabucto Bay Hamilton Inlet Länsiasutus GRÖNL ANTI L Anse aux Meadows Fogo Island Cape Freels Markland Itäasutus Grönlannin uudisasutuksesta oli suotuisilla tuulilla noin viikon purjehdusmatka Vinlandiin. Viikingit kutsuivat Labradorin rannikkoa Hellulandiksi, Newfoundlandia Marklandiksi ja Nova Scotia Vinlandin hyväksi maaksi. Väinö Tannerin matkakumppaneita v. 1937, Petitsikapau-järven luoteispuolella Labradorissa. Väinö Tanner Eerik Punaisesta se alkaa Kaiken takana on Eerik Punainen, Eiríkr rauði Þorvaldsson, joka syntyi Norjassa v. 940 mutta kasvoi Västfjordarnan alueella Luoteis- Islannissa. Vuonna 982 hänet tuomittiin tapon vuoksi lainsuojattomaksi ja hän vietti kolme vuotta tutkien tuuliajolle joutuneiden merenkulkijoiden kertomaa läntistä maata. Kotiin palattuaan hän julisti tutkineensa Grönlanniksi kutsumaansa maata. Hän halusi uudisasukkaita mukaansa sinne. Yhteensä 25 aluksen kerrotaan lähteneen v. 985 kohti Grönlantia.11 haaksirikkoutui, mutta 14 perille päässyttä olivat alkuna kahdelle elinvoimaiselle yhteisölle, Itäasutukselle (Etelä-Grönlannissa) ja Länsiasutukselle (nykyisen Nuukin kohdalla). Seuraavina vuosisatoina Itäasutuksella oli enimmillään n ja Länsiasutuksella n asukasta. Eerik Punainen asettui Brattahlidiin (nykyiseen Qassiarsukiin) Keski-Itäasutukselle. Eerik Punaisen saagan mukaan hänen poikansa Leif Eerikinpoika (Leifr Eiríksson, synt. 970) palveli talven Norjassa kuningas Olavi Trygvinpojan hirdmiehenä. Matkalla kotiin Grönlantiin Leifin alus ajautui myrskyssä pitkälle länteen ja rantautui, jolloin hän löysi maan, jossa on villejä vehnäpeltoja ja kasvoi viinipuita. Siellä oli niitä puita, joita kutsutaan vaahteroiksi [ ] joitakin puita niin suuria, että talon rakennukseen käytettiin. Leif palasi näytteitä mukanaan v syksyllä Grönlantiin, jossa heräsi vilkasta keskustelua uuden maan tarkemmasta tutkimisesta. Seuraavana vuonna 20 miehen retkikunta lähti matkaan Leifin veljen Torstenin ja jo iäkkään Eerik Punaisen johdolla. Retkikunta palasi jatkuvan vastatuulen vuoksi tuloksetta, ja Torsten kuoli pian Grönlantiin paluun jälkeen. Keväällä 1003 uusi, kolmen aluksen ja 160 miehen ja muutaman naisen retkikunta lähti matkaan Torfinn Karlsefnin (Þorfinnur Karlsefni Þórðarson) johdolla. Torfinn oli islantilainen, ja hän oli saapunut Grönlantiin edellisenä vuonna (1002) ja avioitunut Torstenin lesken Gudridin kanssa. Retkikunta palasi matkaltaan v ja jälkimaailmalle säilyneet tarinat Vinlandista ovat luultavasti peräisin pääasiassa tältä retkikunnalta. 34 katternö katternö 35

19 Onko Chegoggin viikinkien Vinland? Vuonna 1990 eli 53 vuotta Väinö Tannerin jälkeen ruotsalainen insinööri ja arkeologi Mats G. Larsson matkaa ensimmäistä kertaa Kanadan koillis rannikkoa pitkin. Tannerin tapaan hänkin haluaa nähdä, miltä maanmuodot todellisuudessa näyttävät, jos yrittää noudattaa viikinkien vanhoja reittiohjeita. Mats G. Larsson on historiasta kiinnostuneille tuttu kirjoistaan, jotka kertovat idäntietä matkanneista viikingeistä, mm. Ingvar Kaukomatkaajasta, joka kuoli Särklannissa monien taistelujen ja suurten urotekojen jälkeen. Nyt hän on kiinnostunut viikinkien länteen suuntautuneista matkoista ja unelmana on paikantaa viikinkien muinainen Vinlandin asutus. Lähtökohta on huomattavasti parempi kuin Tannerin aikaan. Viikinkien käynneistä Amerikan mantereella ja vieläpä moneen kertaan on kiistämättömät todisteet. Itse asiassa jo v tehtiin merkittävä löydös.viikinkihaudan vierestä Grönlannista löydettiin kvartsiittinen nuolenkärki, joka saattoi olla peräisin vain Amerikan puolelta. Intiaanien asuinpaikan kaivauksissa Mainessa löydettiin v hopeakolikko, joka oli lyöty Norjan kuningas Olav Kyrren hallitusaikana ( ). Miten kolikko sinne joutuikaan, se on todiste intiaanien yhteyksistä viikinkeihin. Se saattaisi olla peräisin piispa Erik Gnupssonilta, joka v lähti Vinlandia kohti. Todisteet viikinkiasutuksesta löytyivät sittemmin L Anse aux Meadowsista, Newfoundlandin pohjoiskärjestä, josta norjalaiset Helge Ingstad ja hänen vaimonsa, arkeologi Anne Stine Ingstad löysivät sinnikkään etsimisen jälkeen v sulatuskuoppia, kuonamöykkyjä ja rautaniittien jäännöksiä sekä myöhemmin kuparinpalan ja viikinkityyppisen luuneulan. Muutamaa vuotta myöhemmin löydettiin vuolukivinen, skandinaavismallinen värttinänkehrä. Sitten viikinkiaikainen renkaalla varustettu pronssineula, lasihelmi, pieni neulakovasin, osa kullattua messinkirengasta L Anse aux Meadows on nykyään historiallinen nähtävyys ja hyväksytty Unescon maailmanperintölistalle. Ilmakartta vuodelta 1925 paljastaa mielenkiintoisia muodostumia fosfaattikertymän paikalta. Ne voisivat olla paalusuojauksen tai aitauksen jälkiä, Mats G. Larsson sanoo. Levähdyspaikka matkalla Viikingit siis oleilivat L Anse aux Meadowsissa tuhat vuotta sitten, mutta kukaan ei osaa sanoa, miten usein ja miten kauan. Useiden talojen perustuksista on löytynyt jäänteitä. Luultavasti tämä oli levähdyspaikka. Ehkä Leif Eerikinpoika rantautui juuri tänne myrskyn jälkeen v Mutta tämä ei varmasti ole Vinland, Mats G. Larsson sanoo. Ilmasto on siihen liian kova ja maaperä liian karu. L Anse aux Meadowsin uudemmat kaivaustulokset ovat antaneet todisteita yhteyksistä eteläänpäin. Alueelta on löytynyt amerikanjalopähkinän (butternut) jäänteitä. Se ei kasva Newfoundlandissa vaan kauempana etelässä itse asiassa samalla leveysasteella kuin amerikkalaiset villit viinirypäleet, Mats G. Larsson sanoo. Luonnonvaraisia viinirypäleitä löytyy siis kohtuullisen läheltä. Lajin nimi on törmäviini, Vitis riparia, ja sen hedelmäliha on erikoisen aromaattista, mutta kuori maistuu happamalta. Ensimmäisten pakkasten jälkeen rypäleet makeutuvat ja käyvät hyvin viininvalmistukseen. En tuntenut tätä rypälettä ensin, mutta siitä tuli tärkeä johtolanka. Niitä kasvaa esim. suojaisilla purorinteillä Nova Scotiassa, Newfoundlandin eteläpuolisella niemimaalla, joka muodostaa Kanadan kaakkoiskulman. Taatusti ne olivat yleisempiä tuhat vuotta sit- ten ilmaston ollessa lämpimämpi, Mats G. Larsson sanoo. Viinirypäleiden esiintymistä on itse asiassa kuvattu alueelta niinkin varhain kuin 1535, jolloin ranskalainen Jacques Cartier löysi Île d'orléans -saarelta (nykyinen nimi) Saint Lawrencen lahden pohjukasta niin valtavasti rypäleitä, että hän antoi saarelle nimeksi Île de Bacchus (Bacchuksen saari). Saagojen mainitsema villivehnä voi viitata villirukiiseen, Elymus virginicukseen, joka eri muunnelmina muistuttaa vehnää, ruista ja ohraa. Matkalla Hopiin Staffan Claesson Mats G. Larsson sijoittaa Hellulandin Labradorin kaakkoisrannikolle ja Marklandin itäiselle Newfoundlandille. Mutta missä Vinland on? Eerik Punaisen saaga kertoo, että viikingit jatkaessaan matkaa Marklandista etelään saapuivat pitkälle hietikkorannalle, jolle he antoivat nimeksi Ihmerannat. He löysivät sieltä laivan kölin ja kutsuivat paikan Köliniemeksi. Ehkäpä köli oli peräisin niistä haaksirikkoutuneista aluksista, jotka olivat v. 985 matkalla Grönlantiin. Sen jälkeen viikingit saapuivat vuonolle, jossa oli epätavallisen voimakkaat virtaukset; nimeksi tuli Virtavuono. Eräällä saarella, Virtasaarella, on niin paljon lintuja, että tuskin pystyi munilta kulkemaan. Retkikunta jäi sinne talveksi, josta tuli ankara. Linnut ja kalat katosivat, ja viikingit kärsivät ruokapulasta. Keväällä 1004 retkikunta hajosi. Torhall, joka ohjasi yhtä laivoista, halusi purjehtia pohjoiseen tarkoituksenaan kääntyä Ihmerantojen kohdalla länteen. Hän sai mukaansa 9 miestä. Kohtalo järjesti kuitenkin myrskyn, joka kuljetti heidät itään aina Irlantiin saakka. Siellä heidät otettiin orjiksi sen mukaan, mitä kauppamiehet myöhemmin kertoivat. Torfinn Karlsefni jatkoi muiden kanssa etelään, ja he saapuivat määränpäähänsä. Eerik Punaisen saaga kuvailee sitä selkeästi: He tulivat eräälle joelle, joka laski sisämaasta ja järven kautta mereen. Siellä oli pitkät riutat eikä joelle päässyt muuta kuin nousuveden aikaan. Karlsefni miehineen purjehti suistoon ja he antoivat sille nimeksi Hop. Minä ajattelin, että tämä paikka täytyy olla löydettävissä. Ja kaiken järjen mukaan sen täytyy olla Nova Scotiassa, joka eri maantieteellisiin vaihtoehtoihin verrattuna sopii ylivoimaisesti parhaiten saagojen kuvauksiin, Mats G. Larsson sanoo. Kartta ei pitänyt kutiaan Mats G. Larsson tutki useina 1990-luvun kesinä Amerikan itärannikkoa keskittyen vähitellen yhä enemmän Nova Scotiaan. Vain siellä vuorovesi ja virtaukset ovat niin voimakkaita kuin saagoissa kuvataan. Mutta vaikka kävin kaikkien laskujokien suistoissa Nova Scotian rannikolla, en löytänyt edes välttävästi Hopiksi sopivaa paikkaa. Eräs paikka kuitenkin hämmensi häntä, nimittäin Chegoggin River -joensuu heti Yarmouthin satamakaupungista pohjoiseen Nova Scotian eteläkärjessä: Seisoin nousuveden aikana joen ylittävällä sillalla ja mietin, miksi sillan sisämaan puoleisen pikkujärven vedenpinta oli alempana kuin meren? Järvi oli kuitenkin liian pieni, ja topografinen kartta osoitti, ettei täällä ollut mainittavaa laskuveden aikaan paljastuvaa rantaa. Hylkäsin vaihtoehdon, mutta ajatukseni palasivat paikkaan, joten tulin takaisin laskuveden aikaan. Vastassani oli upea luoteen paljastama ranta. Tajusin, että nykyaikainen kartta oli johtanut minua harhaan ja että olin viimein löytänyt hakemani mukaisen paikan. Jokeen oli rakennettu pato siten, että patoluukku sulkeutui meriveden painautuessa sitä vasten nousuveden aikaan ja avautui laskuveden aikaan joen veden työntäessä sitä sisältäpäin. Järven on täytynyt ennen patoamista olla monta kertaa suurempi. Vanhat kartat Yarmouthin kaupungininsinöörin toimistossa vahvistivat asian. Ennen patoamista vuorovesiallas oli ulottunut n. 4 km sisämaahan. Silloin täällä oli laaja merenlahti, josta haarautui poukamia ja selkiä. Todisteet? Tämä tapahtui kesällä 1993, ja havainto nosti sykettä oikein reilusti, Mats G. Larsson sanoo. Chegoggin on sopiva paikka viikinkien jälkien etsimiseen Amerikasta sitä ei voi kiistää. Mutta, hän kysyy, miten pitkälle aihetodisteet riittävät? Voisiko alueelta löytää oikeita todisteita? Talon perustukset tai jokin esine, jonka ikä voitaisiin määrittää? Valitettavasti suurin osa vanhan vuorovesijärven ranta-alueesta on nykyisin raivattu ja kynnetty. Missä kerran on ollut lehtimetsiä ja kivikkoisia mäkiä, on nyt peltoja ja alavia niittyjä. Mats G. Larsson on paitsi arkeologian dosentti (Lundin yliopistossa) myös insinööri. Hän suoritti koneinsinöörin tutkinnon Tukholman teknillisessä korkeakoulussa ja työskenteli 13 vuotta teollisuudessa, mm. ASEA:lla, ennen kuin 38-vuotiaana kyllästyi ja vaihtoi ammattia. Insinööritaidoille on ollut hyvää käyttöä Chegogginissa. Varhaisten ihmisasumusten jälkien etsimiseen on erilaisia menetelmiä fosfaattikartoitus, maatutka, metallinilmaisin, magneettiset mittaukset mutta yleensä ne vaativat teknistä osaamista. 36 katternö katternö 37

20 En anna periksi ennen kuin arvoitus on ratkaistu! Kohtaaminen skraelingien kanssa Fosfaattikartoitus tarkoittaa maan fosfaattipitoisuuden mittaamista kemiallisin menetelmin. Ruoantähteistä ja muista ihmisasutuksen jätteistä liukenee nimittäin fosfaatteja, jotka voivat säilyä maassa vuosituhansia. Ilmakuvat ovat usein suureksi avuksi. Niistä voi näkyä viljan eri värisävyjä tai talon perustusten jättämiä painaumia. Onneksi koko Nova Scotia on kuvattu ilmasta käsin. Chegogginista on ilmakuva peräti vuodelta 1925, Mats G. Larsson sanoo. Ja hän on todella löytänyt selkeän fosfaattikeskittymän harjanteelta, joka sijaitsee aivan muinaisen järven syvimmän osan kupeessa. Kaivoimme paikalta suurin odotuksin ja löysimme lopulta vähän puuhiiltä. Mutta valitettavasti C14-tutkimukset osoittivat hiilen yli 6000-vuotiaaksi. Ehkä se on peräisin jostain ikivanhasta intiaaniasutuksesta. Ei anna periksi Toinen löytö tehtiin kesällä Se oli pieni palanen paakkuuntunutta hiekkaista savea, jossa oli puuhiilisirpaleita ja joka muistutti ns. teknistä keramiikkaa eli esim. valussa ja raudanvalmistuksessa käytettyä keramiikkaa. Löydöksen puuhiili analysoitiin C14- menetelmällä samana syksynä, tuloksena uusi pettymys savenpala oli vuosilta 1951/52. Mutta alue on suuri ja meidän resurssimme ovat riittäneet vain pienen osan tutkimiseen. Meidän on myös otettava huomioon maanomistajat, maanviljelijät, ja hankittava luvat viranomaisilta. Molemmat ryhmät ovat suhtautuneet tutkimuksiin myötämielisesti, mutta ei kaivauksia voi toki tehdä miten tahansa. Mats G. Larsson ei silti anna periksi. Maatutka ja magneettiset mittaukset ovat paljastaneet mielenkiintoisia tuloksia juuri fosfaattikertymän paikkaan, mm. paalusuojausta tai aitausta muistuttavia jälkiä. Lisäksi vanhimmassa ilmakuvassa, siis vuodelta 1925, maassa voi nähdä samalla paikkaa selkeitä poikkeamia. Niinpä jatkamme kaivauksia. En anna periksi ennen kuin olemme selvittäneet, millaista toimintaa täällä on aikoinaan ollut, Mats G. Larsson sanoo. svenolof karlsson Mats G. Larsson insinööripöydän äärellä kotonaan Ruotsin Uplannissa. Törmärypälettä kasvaa edelleen luonnonvaraisena Nova Scotiassa. Viikinkiaikainen suuntimalevy, jolla navigoidaan auringon korkeuden avulla. Löydetty Grönlannista. (Kirjasta Vinland det goda) Chegogginin peltoja tännekö viikingit asettuivat? Laskuveden rantaa Chegogginin joen kohdatessa meren. Staffan Claesson Mats G. Larsson Mats G. Larsson Vinlandista kertovien tarinoiden päälähteinä ovat Eerik Punaisen saaga ja Grönlantilaisten saaga. Monet tapahtumat esiintyvät molemmissa saagoissa, mutta joskus eri asiayhteyksissä. Oleellisena erona Eerik Punaisen saaga kertoo kahdesta Vinlandin vierailusta, Grönlantilaisten saaga neljästä. Islannin pitkän saagaperinteen ansiosta useiden tapahtumien aika voidaan määrittää melko tarkasti. Jos lähtökohtana on Eerik Punaisen saaga, Leif Eerikinpoika löysi Vinlandin v kesällä ja suuri asutusretkikunta toteutui Torfinn Karlsefnin johdolla vuosina Alla muutamia otteita kertomuksista: Viinirypäleiden löytäminen Grönlantilaisten saaga kertoo, että Leif Eerikinpoika oli suurikokoinen ja voimakas mies, komein katsella, viisas ja maltillinen kaikin tavoin. Viinirypäleiden löytämistä kuvataan näin: Eräänä iltana tapahtui, että seurueesta puuttui mies; se oli etelänmies Tyrkir [todennäköisesti kotoisin saksankieliseltä alueelta, luultavasti vapautettu orja]. Leif pahoitti mielensä kovasti, sillä Tyrkir oli ollut kauan hänen ja hänen isänsä palveluksessa ja rakastanut syvästi Leifiä tämän lapsuudessa. Leif motti seuralaisiaan kovin sanoin ja lähti matkaan etsimään Tyrkiriä kahdentoista miehen kanssa. Mutta he eivät ehtineet pitkälle taloista, kun Tyrkir tuli näkyviin ja hänet otettiin hyvin vastaan. Leif havaitsi pian kasvattiisänsä olevan hyvällä tuulella. Kasvot olivat sileät, silmät eloisat ja ulkonäkö vaatimaton, hän oli pienikokoinen ja surkea, mutta taitava kaikissa käden toimissaan. Leif sanoi hänelle: Miksi jäit niin jälkeen, kasvatti-isä, ja erkanit muista? Tyrkir puhui silloin ensin pitkään saksaksi, mulkoili kaikkiin suuntiin ja irvisteli, mutta he eivät ymmärtäneet hänen puhettaan. Hetken kuluttua hän alkoi puhua heidän kielellään: En ole kulkenut kovin pitkään, mutta voin nyt kertoa uutisen: Olen löytänyt viiniköynnöksiä ja viinirypäleitä. Voiko se olla totta, kasvatti-isä? Leif kysyi. Kyllä se on totta, hän vastasi, sillä siellä, missä synnyin, ei puuttunut viiniköynnöksiä tai viinirypäleitä. Saapuminen Vinlandiin Eerik Punaisen saaga kuvaa Torfinn Karlsefnin saapumista Vinlandiin näin: He matkasivat kauan ja aina siihen saakka, kun tulivat eräälle joelle, joka laski sisämaasta ja järven kautta mereen. Siellä oli pitkät riutat eikä joelle päässyt muuta kuin nousuveden aikaan. Karlsefni miehineen purjehti suistoon ja he antoivat sille nimeksi Hop. Maista he löysivät villivehnäpeltoja sieltä, missä oli alavaa, mutta viinipuita sieltä missä metsä ja pelto kohtasivat. Joka puro oli kaloja täynnä. He tekivät kuoppia sinne, missä maa ja meri tapasivat korkeimman nousuveden aikaan, ja kun laskuvesi tuli, oli kuopissa kampeloita. Siellä oli metsissä paljon ja kaikenlaisia eläimiä. He olivat siellä puoli kuukautta ja pitivät hauskaa eivätkä mitään merkillisempää huomanneet. Karjansa heillä oli mukanaan. Ja eräänä aamuna varhain, kun he katsoivat ympärilleen, he näkivät suuren joukon nahkakajakkeja, ja niissä heilutettiin puita, ja se kuulosti lähinnä siltä kuin olkien kahina, ja puita pyöritettiin myötäpäivään. Silloin Karlsefni virkkoi: Mitähän tämä tarkoittaa? Snorri vastasi hänelle: Voi olla, että se on rauhanmerkki. Otetaan valkoinen kilpi ja kannetaan vastaan. Kohtaaminen skraelingien kanssa sujui hyvin [skraeling oli viikinkien nimitys intiaaneille ja inuiteille; kaiken todennäköisyyden mukaan kyse on mi kmaq-intiaaneista, joita edelleen asuu Nova Scotiassa]. Molemmat ryhmät kummastelivat toisiaan. Sitten intiaanit soutivat pois etelään päin. Tarinassa mainittu Snorri on Snorri Torbrandinpoika, joka ohjasi toista Hopille saapuneista kahdesta laivasta. Kaupankäyntiä skraelingien kanssa Viikingit jäivät paikkaan talveksi. Sinne ei satanut lainkaan lunta, ja kaikki karja saattoi laiduntaa ulkona. Kun kevät oli tulossa, he näkivät eräänä aamuna varhain, että suuri joukko kajakkeja souti niemen eteläpuolelta ja niitä oli niin paljon, kuin hiiliä olisi kylvetty suistoon; myös nyt heilutettiin joka veneessä puita. Karlsefnin miehet nostivat silloin kilvet ylös, ja kun he tapasivat, he ryhtyivät kauppoihin keskenään. Innokkaimmin nämä ihmiset ostivat punaista kangasta. Vastaan heillä oli antaa turkistavaraa ja täysharmaita nahkoja. He halusivat ostaa myös miekkoja ja keihäitä, mutta sen kielsivät Karlsefni ja Snorri. Nämä skraelingit ottivat vaaksan verran [pituusmitta joka vastaa peukalon kärjen ja keskisormen kärjen etäisyyttä kättä jännitettäessä] punaista kangasta yhdestä nuoresta nahasta ja he sitoivat sen päänsä ympäri. Näin käytiin kauppaa jonkin aikaa. Silloin alkoi kangas loppua Karlsefnin väeltä, ja he leikkasivat sen niin pieniin palasiin, etteivät kaistaleet olleet sormenleveyttä suurempia, ja skraelit antoivat kuitenkin siitä yhtä paljon kuin ennen ellei enemmän. Sattui niin, että härkä, joka kuului Karlsefnin väelle, juoksi metsästä ja mylvi kovaa. Tästä skraelingit pelästyivät ja ryntäsivät kajakeilleen ja soutivat maasta etelään. Suuri taistelu Sen jälkeen heitä ei näkynyt kolmeen viikkoon. Mutta kun tämä aika oli kulunut, he näkivät suuren joukon skraelingien veneitä tulevan etelästä, niin kuin virtana valuen. Nyt heilutettiin kaikkia puita vastapäivään ja kaikki ulvoivat kovasti. Silloin Karlsefnin väki otti punaisen kilven ja kantoi vastaan. Skraelingit ryntäsivät veneistään, ja sitten he ryhmittäytyivät yhteen ja taistelivat. Siitä tuli valtava kiviryöppy, sillä skraelingeilla oli lingot. Karlsefni ja Snorri näkivät, että skraelingit nostivat seipään nenään suuren pallon, sitä saattoi lähinnä verrata lampaanvatsaan, ja se oli väriltään sininen. Skraelingit sinkosivat seipään yli Karlsefnin joukon, ja maahan pudotessaan se päästi pahan äänen. Tällöin meni Karlsefniin ja hänen koko joukkoonsa pelko niin etteivät he voineet muuta kuin paeta ja pysytellä joenvarressa, sillä heistä tuntui kuin skraelingeja olisi tullut kaikista suunnista. He eivät paostaan tauonneet ennen kuin tulivat jyrkän kallion luo, ja siellä he tekivät kiivasta vastarintaa. 38 katternö katternö 39

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat Design thinkingin pääaskeleet: Määritä Tutki Ideoi Tee Prototyyppi Kehitä Lanseeraa Opi

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot