kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 24. vuosikerta Nro 4/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 24. vuosikerta Nro 4/2014"

Transkriptio

1 kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry 24. vuosikerta Nro 4/2014

2 HUOM! Sisäkansille tulee irrotettava kalenteri, tiedosto erikseen! (Taimi_ry_vuosikalenteri_2015.tiff)

3 Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: Puhelinnumerot Toimisto Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja Tiina Vartiainen, kohtaamispaikkavastaava Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo Muuten olohuone avoinna ma-pe klo 15-18, la-su klo Kohtaamispaikka avoinna ma-pe klo Toimisto ja Kohtaamispaikka kiinni. Ryhmätoiminta on tauolla. Olohuonetoimintaa tämän ajan joka päivä klo Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtaja Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti Kohtaamispaikka Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikottain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Lähes kaikki Taimin toiminta on kaikille avointa. Ruusantaloon on helppo tulla. Taimi on Facebookissa! Löydät Taimin nyt myös Facebookista. Tule tykkäämään! Saat uutisvirtaasi ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta! Löydät meidät kansalaisjärjestönä Mielenterveysyhdistys Taimi ry -nimellä

4 kipunoita 4 / 2014 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, Tampere, Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Päätoimittaja Marika Vartiainen puh Toimitussihteeri Ritva Merinen puh Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1800 kappaletta. Seuraava Kipunoita 1 / 2015 ilmestyy viikolla 9-10 Juttutarjoukset viimeistään mennessä osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, Tampere tai sähköpostitse: sisällys 2 Taimin kalenteri 3 Taimin yhteystiedot 4 Sisällys 5 Pääkirjoitus: Sosiaalisista suhteista 6 Puheenjohtajalta: Taimi ry on kaikkien yhdistys 7 Taimissa tapahtuu: Keilailuryhmä/ Geokätkeily / Futsal 8 Vuoden taimilainen Jouni 11 Taimin tapahtumia: Propelli / Päivi Kiviniemi Taimissa 12 Aloittaisinko opiskelun / Elämänmittaista opiskelua 14 Kun on pakko 16 Kohtaamispaikan Tiina taitaa ja touhuaa 18 Kohtaamispaikassa tehdään 19 Lauluntekijä Laura Moisio 20 Keskiaukealla 22 Taimin vertaisohjaajat heittäytyivät improvisoimaan 23 Gallup: Mitä ryhmiä ohjaat Taimissa? 24 Viisaasti - ja kriittisesti 25 Avain 26 Akuuttipsykiatrian osasto 7:n kokemusarviointi 27 Patikkaretki Seitsemiseen 28 Kumppanuustalo Artteli aloitti toimintansa 30 Meillä on oma mielenterveyskahvila 31 Mortti Moniongelmainen 32 Taimissa tapahtuu: Taimi etsii vapaaehtoisia! / Taimin toiminnan tukeminen 33 Erään pumpulitytön tarina 34 Kipunoita-juttuja vuosien takaa: Taimi on suurin 36 Taimissa tapahtuu: Syyskokouskutsu / Joulun ohjelmistoa 37 Taimissa tapahtuu: Ajankohtaista Ruusantalolla 38 Toimintakalenteri Taimin hallitus Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja

5 Pääkirjoitus Marika Vartiainen KUVA! Sosiaalisista suhteista Sosiaaliset suhteet ovat meille kaikille tärkeitä. Suhteita voi olla vain yksi tai sitten niitä voi olla useita. Luonteeltaan suhteet voivat olla pinnallisia tai avoimen syvällisiä. Joillekin sopii se, että saa kertoa toiselle kaikki sydämellään olevat asiat. Jollekin riittää, että on joku jota tavata säännöllisesti. Joku yhdistävä tekijä sosiaalisissa suhteissa kuitenkin yleensä täytyy olla. Tärkeintä suhteessa on molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus. Se jo riittää yhdistäväksi tekijäksi. Sosiaalisilla suhteilla voi olla myös muita merkityksiä. Suhde oikeaan henkilöön voi viedä sinut lähemmäs jotakin muuta asiaa. Sosiaalisista suhteista voi olla hyötyä työpaikan saannissa tai asunnon löytämisessä. Viime päivinä on mediassa keskusteltu valtakunnantason tehtävien jaosta. Välillä paheksuen tuttavien suosimista, välillä asialla jopa ylpeillen. Toisaalta on ymmärrettävää, että tehtäviin halutaan luotettavana pidettyjä henkilöitä. Toisaalta on paheksuttavaa, että asiantuntemus ei mene henkilökohtaisten tekijöiden edelle. Mikäli oman lähiyhteisön, syntymäperheen ja kaveripiirin kautta voisi ainoastaan edetä elämässä eteenpäin, olisivat ns. väärään sosiaaliluokkaan syntyneet edelleen tuomittuja toistamaan aiempien sukupolvien elämää. Siinä tapauksessa myöskään kouluttautumisella, omilla valinnoilla ja tekemisillä ei voisi liiemmälti vaikuttaa oman elämän rakentumiseen. Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ei ole helppoa. Henkilökohtaiset elämäntilanteet ja yksilön muuttuminen elämän varrella asettavat haasteita pitkäaikaisten suhteiden kestävyydelle. Meidän on joskus vaikea hyväksyä toistemme muuttumista, mutta myös muuttumattomuutta. Joustavuus ja lojaalius kulkevat käsi kädessä ihmissuhteiden kiemuroissa. Kaiken kaikkiaan ihmissuhteilla on kuitenkin suuri kantava voima. Vain toisten kautta voimme tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, vaikka itsemme hyvin tuntisimmekin ja itsemme kanssa toimeen tulisimme. Ihmisen mieli on monimutkainen. Siihen vaikuttavat tunteet, elämänhistoriamme, tulkintakehyksemme ja asenteemme. Välillä sen raiteillaan pitämiseksi kuitenkin riittää, kun on yksi henkilö, joka muistuttaa, että ei ole mitään hätää tai kyllä asiat järjestyvät. Toivon, että mahdollisimman monella ihmisellä olisi vastoinkäymisten hetkellä sellainen henkilö rinnallaan, joka ymmärtää. Jokaisella ihmisellä tulisi olla mahdollisuus saada tukea silloin kun itse ei jaksa. Joku joka kuuntelee tai vain on läsnä. Pitäkäämme huolta aidoista ihmissuhteista - Ne eivät välttämättä tuota statusarvoa tai taloudellista lisäarvoa, mutta ne ovat kultaakin arvokkaampia! 5

6 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Taimi ry on kaikkien yhdistys Hyvät Kipunoita -lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Syksy on edennyt kohti talvea tutuin askarein. Kuten viime lehdessä kerroinkin, Taimi ry:n hallitus on pitänyt kuukausikokousten lisäksi strategiakokouksia, joissa keskitymme erityisesti Taimin tulevaisuuden suunnitteluun ja visiointiin. Strategiasuunnittelu ulottuu vuoteen 2020 asti. Olen tuonut keskusteluun mukaan omaisten ja läheisten aseman yhdistyksessämme. Mielestäni olisi hyvä, jos Taimissa olisi enemmän toimintaa ja vertaistukiryhmiä myös omaisille. Tampereella on erinomaisia omaisten tukiyhdistyksiä, mutta olisi luontevaa, että jäsentemme omaisille ja läheisille löytyisi meillä myös oma paikkansa. Aiomme kartoittaa, miten tulevaisuudessa Taimi ry huomioi kaikki jäsenensä, myös omaiset. Tämä aihe on sydäntä lähellä, koska olin Mielenterveyden keskusliiton omaisten ja läheisten työryhmän puheenjohtaja. Marraskuussa, viikolla 47, vietetään taas valtakunnallista Mielenterveysviikkoa. Sunnuntaina klo 19 pidetään Tampereella Vanhan kirkon edessä Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistoksi. Pidän tilaisuuden aluksi pienen puheen, sytytämme muistokynttilät ja vietämme hiljaisen hetken menehtyneiden muistoa kunnioittaen. Sen jälkeen on Surunauha ry:n vertaisohjaajien puheenvuoro. Lopuksi siirrymme Vanhaan kirkkoon, jossa voimme hiljentyä ja keskustella musiikin ja lämpimän juotavan kera. Tapahtuman järjestävät Taimin lisäksi Tampereen seurakunnat ja Surunauha ry:n Tampereen vertaistukiryhmä. Tilaisuus aloittaa valtakunnallisen Mielenterveysviikon. Itsemurhan tehneiden muistopäivänä järjestetään vuosittain kynttilätapahtumia eri puolilla Suomea. Tapahtumalla kunnioitetaan itsemurhan tehneiden muistoa ja yritetään tuoda lohtua läheisensä menettäneille. Itsemurha on edelleen asia, josta ei aina haluta, uskalleta tai osata puhua. Samalla halutaan nostaa esille itsemurhien ehkäisyn tärkeys. Itsemurha-aikeet on hätähuuto, johon pitää suhtautua vakavasti. Oman käden kautta kuolee vuosittain noin tuhat henkilöä. Keskimäärin itsemurhia tehdään kaksi päivässä. Joulukuussa teemme taimilaisten yhteisen retken Turkuun! Lauantaina lähdemme aamulla kohti Turun joulutoria sekä tietysti käymme yhdessä syömässä buffet- pöydässä. Tarkempi ohjelma selviää on tässä lehdessä. Toimin retken matkanjohtajana. Tervetuloa joukolla mukaan! Mukava nähdä taas teitä kaikkia. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille hyvää loppuvuotta ja Joulun odotusta! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen Aila Dündar-Järvinen 6

7 Taimissa tapahtuu Taimissa pääset liikkumaan Taimissa on useita liikuntaryhmiä. Tule mukaan, ryhmät sopivat myös aloittelijoille! Keilailu-ryhmä alkaa Kaupin keilahalli, Keilakuja 1, maanantai klo Keilailuun osallistujat arvotaan. Mukaan mahtuu ohjaajan lisäksi 11 henkilöä. Ryhmäläinen maksaa 2 :n keilakenkävuokran itse. Ilmoittautumiset arvontaan viimeistään torstaina Tomi Suomalaiselle, puh Ilmoittautuneista arvotaan osallistujat tammikuusta -toukokuuhun. Etusijalla ovat he, jotka jäivät ulkopuolelle syksyn ryhmän arvonnassa. Ryhmän ohjaajana toimii Mika Viksten. Futsalia! Futsalia pääsee treenaamaan Spiral-hallilla. Halli sijaitsee Kaukajärvellä. Ryhmä kokoontuu torstaisin klo kentällä 3. Ota mukaan omat sisäpelitossut. Hallilla on hyvät peseytymismahdollisuudet. Futsal-ryhmä on yhteistyö ryhmä muiden yhdistysten kanssa Mukana Taimi, Yad, KRIS, A-kilta, Siltavalmennus, Pirkanmaan sininauha ja Villa hockey. Geokätköilyä! Tervetuloa tutustumaan geokätköilyyn torstaina klo Pidämme ensin Kohtaamispaikassa pienen infon aiheesta, jonka jälkeen n. 1,5 h retki lähiympäristössä kätköjä etsien. Lisätietoja Ruusantalon ilmoitustaululta, Taimin nettisivuilta ja Facebookista! Vetäjänä Sari.

8 Vuoden Taimilainen Jouni: Kun vaan saa olla onnellinen TEKSTI JA KUVAT: RITVA MERINEN 8

9 Taimin nimipäivänä Taimi ry:n hallitus julkaisi yhdistyksen ensimmäisen Vuoden Taimilainen -valinnan. Perusteluissa todettiin, että Jounilla on pyyteetön ja aito halu auttaa kanssaihmisiä, positiivinen suhtautuminen vapaaehtoistyöhön sekä kyky suhtautua avoimesti kaikenlaisiin ihmisiin. Jouni on ystävällinen ja aina valmis auttamaan. Positiivinen, auttavainen ja mukava ihminen. Sellainen on Vuoden Taimilainen Jouni. Hänen elämässään on tapahtunut paljon, myös ikäviä asioita. Niistä hän on kuitenkin selvinnyt ja hän toteaakin: Minulla on kaikki tänään hyvin. Pidän elämästäni. Jouni oli 9-vuotias, kun hän jäi orvoksi. 20-vuotias sisko otti Jounin huostaansa. - Siinä ei käynyt kovin hyvin. Siskoni eli hyvin väkivaltaisessa suhteessa. Sain väkivallasta, kovasta sellaisesta, oman osani, ja jouduin toimimaan erotuomarina sekä väliin menijänä yö yön jälkeen. - Kävin kuitenkin kouluni ja heti armeijan jälkeen muutin lapsuudenystäväni kanssa kimppakämppään. Sain työpaikan Tampereen kaupungilta liikuntatilojen hoitajana ja aloitin kaksoiselämäni, Jouni kertoo. - Viikot ja päivät kävin töissä, vapaapäivät vedin kannabista. Elin kuusi vuotta sellaisessa humussa ja sumussa, ettei se voinut päättyä hyvin. Äänien uhan alla Jouni sanoo hoitaneensa omaa henkistä pahoinvointiaan kannabiksella. Mutta olo ei parantunut, vaan kävi päinvastoin. Vuonna 2002 hän alkoi kuulla ääniä päässään. Äänet olivat ilkeitä, syyttäviä ja uhkaavia - todella pelottavia. Eikä niistä uskaltanut kertoa kenellekään. - Varmaan en olisi selvinnyt yksin, mutta muut sen päätöksen tekivät. Minä en pystynyt kuin nyökyttelemään, ei minulla ollut minkäänlaista omaa tahtoa. Minullahan oli ihan väärä diagnoosi. En uskaltanut niistä äänistä kertoa, joten sain masennusdiagnoosin. Söin sitten tosi voimakkaita masennuslääkkeitä, enkä ole ikinä edes ollut masentunut. Oli kyllä aika hyperolo enkä mihinkään oikein pystynyt. - Mutta ne äänet uhkailivat. Jotain kamalaa tulee tapahtumaan, jos äänistä kerron: minulle ja läheisilleni. Ne olivat todella uskottavia. Lopulta lääkäri kuitenkin näki, mistä todella on kyse, ja Jouni uskaltautui kertomaan äänistä. Hän sai oikean diagnoosin ja oikean lääkityksen - Seitsemään vuoteen en ole jatkuvia ääniä kuullut. Aina voi kehittyä jossakin Sairaalajakson jälkeen Jouni muutti Sopimusvuoren Siniseen taloon. Siellä hän asui viisi vuotta. Puolitoista vuotta siitä hän oli tukiasuntojonossa. Se oli pitkä aika, mutta lopulta hän sai tukiasunnon ja tänä päivänä hän on jälleen omillaan. - Kun muutin Siniseen taloon, aloin käydä myös Sopimusvuoren toiminnassa Näsilinnankadun Klubitalolla. Siellä käyn vieläkin. Silloin löysin myös Taimin toiminnan. Välillä Jouni on ollut klubitalon järjestämässä siirtymätyössä ja niistä saaduista hyvistä kokemuksista rohkaistuina hän on suuntaamassa takaisin työelämään. Hän on tänä päivänä työnhakijana. - Haluaisin jatkaa elämääni siitä, mihin se silloin 2002 jäi. Jouni sanoo tiedostavansa, että jotkut haaveet on kuitenkin jätettävä. - Haaveilin nuorena omasta perheestä. Olen aina halunnut isäksi. Tiedostan kuitenkin, ettei välttämättä niin käy. Joistakin haaveista pitää osata päästää irtikin. - Tavoitteenani on olla onnellinen. Haluan säilyttää positiivisen asenteen muihin ihmisiin ja elämään. En halua katkeroitua mistään. - Haluan kehittyä. Niin kauan kuin on johonkin kehittymisen Äänet valvottivat häntä lopulta neljä päivää putkeen. Vaikka pää oli sekaisin ja valvominen verotti, hän pystyi hakeutumaan hoitoon. Seuraavat kuukaudet hän vietti Pitkäniemessä. Kannabiksen käyttö jäi tällä sairaalajaksolla. Jouni ei ole käyttänyt päihteitä yli kahteentoista vuoteen. Sairaalajakson aikana Jouni kertoo elämänsä menneen ihan nollille. Häneltä meni työpaikka ja hänen asuntonsa annettiin pois. Liikkumisesta, ja erityisesti joukkuepeleistä, Jouni saa aina hyvän olon. 9

10 mahdollisuus, olen motivoitunut. En esimerkiksi ole koskaan leiponut, ennen kuin klubitalolla aloin leipoa. Olen nyt aika hyvä korvapuustin tekijä, siitä on tullut hyvää palautetta. Ei sen kehittymisen sen kummempaa tarvitse olla. Parasta ovat toiset ihmiset Jouni uskoo positiivisen palautteen antamiseen. Hänen mielestään aina kannattaa yrittää ja kiitosta voi antaa pelkästä yrittämisestäkin. - Mitä siitä, jos salibandypallo tai jalkapallo menee metrin ohi maalista. Sinne maaliinhan sitä yritettiin ja oli aika hyvä yritys, kun niin lähelle meni. Kyllä siitä voi kaverille sanoa, että hyvä yritys, ensi kerralla onnistuu. mukaan juuri urheilemaan. - Liikunta on minulle enemmän kuin fyysisen k u n n o n nostattaminen. Siitä tulee minulle tosi puhdistautunut olo. Jatkan niin kauan kuin se hyvä olo tulee. Nykyään hänet löytää myös Taimin kohtaamispaikasta ja olohuonetoiminnasta muun muassa kahvia keittelemässä. Ystävät ovat Jounillekin tärkeitä. Hän on saanut Taimin ja Sopimusvuoren toiminnoissa paljon hyviä ystäviä. On ollut kaikkein tärkeintä, ettei hän ole koskaan jäänyt yksin. - Parasta elämässäni ovat ihmiset, ne hyvät ystävät ja sukulaistenkin kanssa tulen nykyään toimeen. Pahinta sairastumisessa ja päihteitten käytössä oli ihmisten menettäminen. Niitä ihmisiä en läheskään kaikkia ole löytänyt takaisin. Haaveita Jounilla on tulevaankin elämäänsä. Hän haaveilee siitä, että pystyy katsomaan itseään aina peilistä ja sanomaan, että on rehellinen itselleen. Ja oman elämänsä kehittäjänä Jouni huomaa yhteistäkin kehitettävää: - Kyllä meillä täällä Taimissa on mahdollista kehittää yhdessä toimintaa. Nytkin huomaan, että Kohtaamispaikkatoiminta on lisännyt kävijämäärää ja aktiivisuutta. Sitä olen ilolla seurannut. Omasta kokemuksesta tiedän, että Taimi ja taimilaiset voivat olla iso osa elämää. Ilman niitä kaikki ei olisi ollenkaan näin hyvin, kuin minulla on. Urheilu on Jounin elämän se juttu. Hän urheilee ja seuraa urheilua tunteella. - Urheilu on myös minun terapiaani. Siellä puran kaiken, mikä mieltäni kalvaa. Juoksemalla ja pelaamalla raivoan kiukut pois. En tarvitse siihen muuta keinoa. Jouni ei todellakaan suutu helposti ja toimii usein rauhan rakentajana treenien erimielisyyksissä. Hän toivoo, että voitaisiin urheilla, vaikka tosissaan, kuitenkin toisia moittimatta ja satuttamatta. - Joskus tulee urheillessa minullakin sanottua pahasti. Vaikka en suutu helpolla, niin jos joku oikein kalvaa kerrasta toiseen, potkaisee sääreen uudestaan ja uudestaan, saatan kyllä sitten ärähtääkin. Mutta jos sanon pahasti, haluan kyllä jutella asian selväksi jälkeenpäin ja pyytää anteeksi. Lepyn nopeasti. Taimin toimintaan Jouni tuli Vuoden Taimilaiseksi valinnan Jouni otti suurena kunniana. Mukana kunniamainintaa luovuttamassa oli toiminnanjohtaja Marika Vartiainen. 10

11 Taimin tapahtumia PROPELLI vieraili Taimissa Mielenterveyden keskusliiton tietopalvelu Propellin edustajat kävivät vierailulla Taimissa. Heiltä sai tukea moniin askarruttaviin kysymyksiin mielenterveyteen, kuntoutumiseen sekä erityisesti sosiaaliturvaan liittyviin asioihin ja palvelujen sekä etuuksien hakemiseen. Tilaisuudessa avustettiin Kelan hoitotukikaavakkeiden täyttämisessä ja kerrottiin haitan kuvaamisesta etuuksia haettaessa. Myös kuntoutuskursseista ja tuetuista lomista saatiin tietoa. Tampereen kaupungin PSYKIATRISET PALVELUT Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ylilääkäri Päivi Kiviniemi kertoo Tampereen psykiatristen palveluiden tilanteesta Torstaina klo Ruusantalon Kohtaamispaikassa, Koulukatu 11 Tule keskustelemaan! Myös etukäteen voi laittaa kysymyksiä, ne toimitetaan Päivi Kiviniemelle ennen tilaisuutta. Järjestäjänä: Mielenterveysyhdistys Taimi ry

12 Aloittaisinko OPISKELUN? MARKO HEIKKILÄ Moni meistä pitää opiskelua kiinnostavana ajankuluna. Opiskelu kehittää ajattelutaitoja ja lisää tietoa ja ymmärrystä ihmisistä ja yhteiskunnan toiminnasta. Opiskella voikin jo melkein mitä vain, mikä kiinnostaa. Tietotekniikka ja Internet ovat helpottaneet opiskelemisen aloittamista. Nykyään on mahdollista opiskella lukio- ja yliopisto-opintoja kokonaan kotona, jopa niin, että ei tarvitse mennä kouluun edes tentteihin. Lukiota voikin käydä monella eri tavalla: on mahdollista opiskella joko aineopiskelijana tai virallisena lukiolaisena. Aineopiskelijat opiskelevat lukioaineita ja tenttivät kuten varsinaiset lukiolaisetkin. Aineopiskelijana ei kuitenkaan ole mahdollista kirjoittaa ylioppilaaksi, vaan tähän tarvitaan opinto-oikeus lukiossa. Jos ylioppilaaksi kirjoittaminen tuntuu turhalta eikä sitä koe mielekkääksi, voi opiskella lukion oppimäärän ja saada tästä vaivannäöstä itselleen lukion päättötodistuksen. Lukion päättötodistus ja ylioppilaskirjoitukset ovat siis eri asia. Oma opiskeluhistoriani on hyvin tavanomainen opiskelun harrastajan näkökulmasta. Peruskoulun jälkeen päätin mennä ammattikouluun, koska tuossa iässä minua ei opiskelu kiinnostanut lainkaan. Ammattikoulun jälkeen olen edelleen opiskellut ja kehittänyt itseäni työelämää varten. Ammattikurssit ovat olleet tarpeen ammattitaidon kehittäjänä, mutta harrastuksena sellaista opiskelua ei voi pitää Ḣalusin harrastaa opiskelua, ja eräänä syksyisenä päivänä vuonna 2007 päätin tehdä tuosta jatkuvasta kutkutuksesta totta. Menin Tampereen aikuislukion kansliaan ilmoittautumaan opiskelijaksi. Kävin lähes kaksi vuotta iltaisin lukiossa. Opiskelut etenivät hitaasti, koska työ ja koti vaativat oman huomionsa. Opiskelu tuntui kuitenkin hyvältä; sain siitä haastetta itselleni ja pystyin toteamaan, että enhän niin tyhmä olekaan kuin mitä muut ovat saaneet minut ajattelemaan itsestäni. Noin vuoden opiskelutauon jälkeen siirryin opiskelemaan Nettilukioon. Tämä netissä toimiva lukio on varsin oiva paikka. Pystyin kotona opiskelemaan niitä lukiokursseja, joita en vielä ollut ehtinyt suorittaa. Opiskelu nettilukiossa on täysin ilmaista ja se antaa samat valmiudet ylioppilaskirjoituksiin kuin päivälukiokin. Nettilukiossa minulla oli opiskelukavereina mitä erilaisimmista lähtökohdista tulevia nuoria, aikuisia ja vanhempia ihmisiä. Monet opiskelivat netin kautta lukiokursseja harrastuksenaan, ja nuoret puolestaan kävivät nettilukiota vakavammin, ajatuksenaan työelämä tai jatko-opiskelu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Monella opiskelijalla oli myös omia syitään opiskella netin kautta. Tällaisia syitä olivat muun muassa sosiaaliset pelot, paniikkihäiriöt tai jokin muu mielenterveyden ongelma, joka saattoi vaikeuttaa luokkaopetukseen osallistumista. Nettilukiossa koulunkäynti onkin mitä mainioin keino omaehtoisen kuntoutuksen kannalta. Siellä pystyy opiskelemaan turvallisesti kotona ja samalla olemaan netissä yhteydessä opettajiin, toisiin opiskelijoihin ja muuhun opetushenkilökuntaan. Opiskeluun tarvitaan ainoastaan tietokone ja nettiyhteys. Myös pienituloiselle Nettilukiossa opiskeleminen on mahdollista. Monen kurssin opintomateriaalit ovat saatavissa netistä ilmaiseksi, joten koulukirjoja ei välttämättä tarvitse hankkia. Nettilukion Muikku-nimisessä opetusympäristössä opettajat ovat tehneet jokaiselle kurssille oman materiaalipankkinsa. Nettilukiossa opiskelu sopi minulle hyvin. Sain tehdä koulutehtäviä juuri silloin kun minulle itselleni parhaiten sopi. En ottanut paineita opiskelusta, vaan suoritin kursseja harrastuspohjalta, ja vähitellen osaaminen lisääntyi. Opiskelu oli hyvin antoisaa. Kursseja käydessäni huomasin, että eihän lukio niin vaikea koulu ollutkaan kuin ensin ajattelin. Opiskelun ansiosta opin myös tuntemaan itseäni paremmin. Oli kiinnostavaa huomata, että ne kurssit, jotka peruskoulussa olivat vahvoja, eivät enää lukiossa onnistuneetkaan yhtä vaivattomasti. Toisaalta ne kurssit, jotka peruskoulussa olivat lähes ylivoimaisia, olivat lukiossa kaikkein kiinnostavimpia, ja niissä pärjäsinkin kaikkein parhaiten. Koska opiskelin vain harrastuksen vuoksi, ei minulla ollut haluja kirjoittaa ylioppilaaksi. Tiesin oman tasoni lukiossa, ja se riitti minulle. Reilu vuosi sitten tuli kyllästymispiste lukio-opintoihini. Tuntui, että en enää saa riittävästi haastetta lukiosta, ja aloin menettää opiskelun intoa ja iloa. Jotakin uutta voisin tehdä. Päätin ottaa selvää avoimen yliopiston 12

13 kursseista ja onnekseni huomasin, että myös yliopistossa on mahdollisuus opiskella täysin kotoa käsin. Useissa avoimen yliopiston opintosuuntauksissa on etäopiskelumahdollisuus. Se tarkoittaa sitä, että välttämättä ei tarvitse mennä yliopistolle luennoille, vaan voi lukea kotona tenttikirjat ja tenttiä kirjoittamalla kotona esseitä opiskeltavasta kurssista. Melko yleinen laajuus esseelle on noin kolme A4-sivua tekstiä yhtä opintopistettä kohden. Kurssit ovat usein viiden opintopisteen laajuisia. Tämä tarkoittaa, että kurssin suorittamiseksi tarvitsee kirjoittaa noin 15-sivuinen essee opettajalle arvioitavaksi. Se voi tuntua isolta määrältä ja kieltämättä onkin. Usein kurssien tenttiminen on jaettu esimerkiksi siten, että kurssista kirjoitetaan noin 10-sivuinen essee ja yksi lyhyempi kirjoitelma.tämän lisäksi saattaa vielä joutua tekemään esimerkiksi käsitekartan mindmap-tekniikalla tai vastaavalla tavalla. Avoimessa yliopistossa opiskelu ei ole ilmaista. Käytäntönä on, että yliopistot veloittavat kymmenen euroa jokaista opintopistettä kohden. Kurssit ovat noin viiden opintopisteen laajuisia, joten yhden kurssin hinnaksi tulee 50 euroa. Toisaalta, jos aikoo kurssin suorittaa hyvin, ei vuoden aikana ehdi montakaan kurssia avoimessa tällä tavoin suorittaa. Harrastukset maksavat, ja jos vuodessa suorittaa yhden kurssin, niin 50 euroa mielenkiintoisesta harrastuksesta ei mielestäni ole paljon. Pelkästään työväenopiston yhden kurssin maksu lukuvuodelta on usein suurempi. Kaikki riippuu opiskelijasta itsestään: minkä kokee itselleen sopivaksi ja mieleiseksi tavaksi. Itse huomaan kaipaavani niitä öitä, jolloin luin Suomen historiasta tai pähkäilin Britannian poliittista järjestelmää. Taidankin ilmoittautua takaisin Tampereen aikuislukioon aineopiskelijaksi. Sitten saisin takaisin ne hämyiset aamuyön tunnit oppikirjojen parissa. Elämänmittaista opiskelua Ennen elämä ei ollut helpompaa, mutta jollakin tavalla suoraviivaisempaa. Peruskoulun jälkeen opiskeltiin, mentiin töihin, perustettiin perhe ja jatkettiin samassa työpaikassa. Elinikäinen virka, toimi tai työpaikka oli ihan mahdollinen. Näistä ajoista yhteiskunta ja työelämä ovat muuttuneet sellaiseksi, jossa erilaiset epätyypilliset työsuhteet, uudelleen kouluttautuminen ja alan vaihto ovat arkipäivää jo usealle kansalaiselle. Uudelleen kouluttautuminen kuulostaa kovin lopulliselta. Ikään kuin olisi epäonnistunut jossakin, joka täytyy jättää taakseen ja etsiä uusi reitti muualta. Vähän niin kuin reputettu tentti täytyy käydä uusimassa. Itse näen elämän kuitenkin jatkumona, jossa välillä onnistuu paremmin, välillä huonommin. Vaikka joku ala ei tuntuisikaan omalta, eivät kasaan raavitut opintosuoritukset ole kuitenkaan menneet hukkaan. Kaikesta opiskelusta on hyötyä ja ammatinvaihtajakin voi ammentaa edellisestä ammatistaan ja koulutuksestaan. Ja toisaalta, mikäpä estää palaamasta takaisin vanhaan, vaikka olisikin päätynyt uudelleen kouluttautumaan. Oma polku löytyy ennemmin tai myöhemmin Joku löytää oman alansa jo yläasteiässä, jollakin se voi viedä vaikka keski-ikään asti. Nykyään korostetaan taitoa myydä ja markkinoida itseään. LinkedInin kaltaiset yhteisöpalvelut vahvistavat mielikuvaa määrätietoisesta menestyjästä, joka tietää tarkalleen, missä opiskelee, kuinka kauan, milloin valmistuu, mihin menee töihin ja milloin saa ensimmäisen ylennyksensä. Tällaisella ihmisellä ei ole aukkoja ansioluettelossa, vaan hän on käyttänyt aikansa suunnitelmallisesti. Tämä luo odotuksia, joista paikkansa etsivä saa vielä lisäpaineita kannettavakseen. Tiukassa taloustilanteessa ja kestävyysvajeen varjossa päättäjät toki toivovat, että paikkansa etsijöitä, välivuoden pitäjiä tai uupumuksen takia opiskeluista taukoa pitäviä ei olisi sotkemassa tilastoja. Koulutustarjontaa on valtavasti Positiivista nykytilanteessa kuitenkin on se, että koulutusjärjestelmä on melko hyvin saatu vastaamaan lisä- ja uudelleen kouluttautumisen tarpeisiin. Mahdollisuuksia, joustoa ja räätälöintiä on loputtomiin. Työn ohessa opiskelu on mahdollista joustavien monimuoto-opiskelujen ansiosta. Myös työelämässä hankittu osaaminen on helposti hyödynnettävissä osaksi tutkintoa. Kesken jääneet opinnot voi suorittaa loppuun aikuisenakin. Alkuun pääsee Opintopolku-palvelusta KAISA VUORINEN Olitpa nuori tai aikuinen Opetushallituksen Opintopolku.fi-verkkopalvelusta löytyy kattavasti tietoa opiskelumahdollisuuksista. Itse olen saanut myös paljon parjatusta TE-toimistosta erinomaista palvelua työttömänä opiskelusta, joten kannattaa rohkeasti varata aika ja mennä juttelemaan omista mahdollisuuksistaan opintojen suhteen. 13

14 Kun on P A K K O! Pakko-oireinen häiriö (myös OCD, lyhenteenä sanoista obsessive-compulsive disorder) on psykiatrinen häiriö, joka luokitellaan ICD-10 -tautiluokituksessa ahdistuneisuushäiriöihin. Pakko-oireita voi liittyä myös muihin psyykkisiin häiriöihin kuten masennukseen. RITVA MERINEN Pakko-oireinen häiriö ilmenee monissa muodoissa. Yleensä se esiintyy henkilöllä pakonomaisina ajatusmalleina, joihin usein liittyy tapa tehdä joitakin rituaalinomaisia tehtäviä eli pakkotoimintoja. Pakkoajatukset ovat toistuvia, mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia, jotka eivät ole luonteeltaan vain liiallista arkielämän asioista huolehtimista. Pakkotoimintojen tarkoituksena on suojella ihmistä oletetulta uhkalta tai katastrofilta. Toiminnalla yritetään varmistaa, ettei itse aiheuta muille tai itselle peruuttamatonta vahinkoa. Pakko-oireiseksi henkilö määritellään, kun pakonomaisiin ajatuksiin tai toimintoihin menee aikaa yli kaksi tuntia päivässä tai oireista on muuten merkittävää haittaa ihmisen toimintakyvylle. Pakkoajatuksia torjutaan pakkotoiminnoilla Tavallisimmat pakkoajatukset ovat pelot tautien tarttumisesta kätellessä tai esineitä kosketellessa, pakonomainen epäily tai pelko mahdollisista vahingossa tehdyistä teoista (esimerkiksi pelko, että on loukannut ihmistä ajaessaan autoa tai että on jättänyt oven lukitsematta tai uunin sammuttamatta). Niitä ovat myös somaattiset pakkoajatukset eli itsepäiset pelot sairauksista. Esimerkiksi pakonomainen symmetrian tarve eli tarve pitää esineet tarkassa järjestyksessä sekä seksuaaliset ja aggressiiviset pakkoajatukset, joille on ominaista vastustamattomalta tuntuva halu lyödä toista ihmistä tai huutaa ääneen, tai ajatuksiin itsepäisesti tunkeutuvat seksuaalisesti rivot mielikuvat. Pakko-ajatuksista kärsivä yrittää eri tavoin torjua näitä ajatuksia: olla välittämättä niistä tai neutraloida niitä toisilla ajatuksilla tai pakonomaisilla teoilla. Jos pakkoajatuksena on pelko oven lukitsematta jättämisestä, henkilö saattaa tarkistaa uudelleen ja uudelleen, että ovi ei jäänyt lukitsematta. Pakkotoiminnoilla pyritään irti ahdistuksesta ja peloista Pakkotoiminnat ovat luonteeltaan toistuvaa käytöstä (esim. käsien pesu, esineiden järjestely, lukitsemisen tarkastaminen) tai mielessä tapahtuvaa toimintaa (esim. rukoilu, laskeminen, sanojen hiljainen toistelu). Pakkotoimintojen päämääränä ei ole mielihyvän tuottaminen, vaan pakkoajatusten tuottaman ahdistuksen lievittäminen tai jonkun pelottavan tapahtuman estäminen. Äärimmillään pakkoajatuksista kärsivä voi pestä kätensä lähes verille pelätessään tartuntoja, palata tarkastamaan oven lukot uudelleen ja uudelleen muutaman minuutin välein, lievittää rivojen ajatusten tuottamaa syyllisyyttään laskemalla ritualistisesti sata kertaa tietty laskutoimitus jne. Noin 2 3 prosenttia aikuisista kärsii pakko-oireisesta häiriöstä. Häiriö alkaa yleensä murrosiässä tai nuorella aikuisiällä, mutta voi joskus alkaa jo lapsuudessa. Vertaistuki auttaa omaisia Läheisen sairastuminen vaikuttaa usein myös omaisen elämään merkittävästi. Huoli läheisestä on osa omaisen elämää. 14

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti NETTILUKIO Nettilukio täydentää olemassa olevaa koulutustarjontaa ja sopii

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski MISTÄ VOIMIA ARKEEN Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014 Kokemus äidiltä saadusta rakkaudesta antoi voimia arjen sujumiseen. Silti arjen pyörittämiseen tarvittavat

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa Otetta opintoihin -ryhmämalli Jaana O. Liimatainen 28.9., 5.10 ja 12.10.2010 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot