Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 2, elokuu 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 2, elokuu 2015"

Transkriptio

1 TUKIVIESTI :n jäsenlehti nro 2, elokuu 2015 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Elämän iloa ja ystävän tukea

2 PUHEENJOHTAJA Pirjo Immonen-Räihä Vanhusten etu = meidän etumme Vanhusten laiminlyönti > niin meidätkin tullaan laiminlyömään, kun itse olemme vanhoja Tästä on jo vuosia, kun ystäväni kertoi silmät pyöreänä, miten helsinkiläisessä hoitolaitoksessa vessaan pyytävälle vanhukselle tokaistaan, että sulla on vaipat, tee siihen, en ehdi nyt auttamaan. Ystäväni oli omaa omaistaan katsomassa, ja auttoi sitten itse omaisensa naapurin vessaan. Ajattelin, että tällaista ei ainakaan voi tapahtua täällä Varsinais-Suomessa eikä Turussa. Valitettavasti tällaisesta on tullut maan tapa. Onko tämä ihmisarvoista kohtelua? Onko ihmisarvoista kohtelua, että vanhuksen tullessa kivuissaan hakemaan apua, henkilökunta juttelee omia asioitaan, vanhuksen voihkiessa vieressä? Toisaalta on upeita paikkoja, joissa saadaan hyvää hoitoa, esim. Liedon terveyskeskuksen saattohoito on saanut potilaiden ja omaisten kiittelyä hyvästä ja osaavasta hoidosta. Ajankulu on erittäin tärkeää. Sitä on sanottu jo parikymmentä vuotta, että aika on sydänlihasta, ja että aika on aivojen toimintakykyä. Tällä on tarkoitettu sitä, että uhkaava sydäninfarkti tai uhkaava aivoinfarkti pitää saada mahdollisimman nopeasti hoitoon, kyse on minuuteista. Tyksissä on hiottu esim. aivoinfarktin hoito maailmanmestaruuskuntoon, sillä siitä kun potilas tulee sairaalan ovesta sisään (tipat laitettu ja aivojen tietokonekuvat otettu, diagnoosi tehty) menee aivoinfarktin hoidon aloitukseen 5 minuuttia! Tästä tullaan kolmanteen asiaan, mikä painaa mieltäni eli että vanhuksia makuutetaan sairaaloissa. Vanhuksia ei saa makuuttaa päiväsaikaan yhtään. Jos entuudestaan ihminen on hauras, on katastrofi, että makuutetaan päiväsaikaan. Nimittäin yksi vuorokausi vuoteessa merkitsee viiden prosentin lihasmassan ja myös luumassan menetystä. Kun useamman vuorokauden on ollut vuoteessa, ei enää siitä pysty omin avuin nousemaankaan. Suomen Lääkärilehdessä olikin tästä aiheesta erinomainen artikkeli, missä kerrottiin, että sairaus paranee, mutta potilas ei parane, eli esimerkiksi keuhkokuume paranee, mutta potilaan voimat eivät palautuneet. Sairaaloihin pitää saada mukavat nojatuolit lepohetkiä varten, mukavat oloasut päiväkäyttöön, ja vanhuksille tarkoitettu kuntosalit joka sairaalaosastolle, missä fysioterapeutti yhdessä henkilöstön kanssa kuntouttaa potilaita potilaan ehdoilla kuusi tuntia päivässä. Tämä on realiteetti jo tällä hetkellä esimerkiksi Lappeenrannassa. Omin silmin olen nähnyt. Tämä kuuden tunnin päivittäinen sairaiden ihmisten kuntoutus olkoon päämääränä muissakin Suomen sairaaloissa! Muutoin olen sitä mieltä, että rollaattorilla liikkuvan pitää päästä bussissa maksutta. Aktiivista kesää ja alkavaa syksyä! Pirjo Immonen-Räihä 2

3 KUTSU YHDISTYKSEN SYYSKOKOUKSEEN Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina kello 18 alkaen :n toimistossa, Läntinen Pitkäkatu 33, 3. kerros, Turku. Alakerran ovi on kiinni joten soita summeria. Mikäli haluat tuoda esille jonkin asian kokouksessa, pyydämme sen kirjallisena mennessä osoitteella tai postitse toimitettuna yhdistyksen osoitteeseen. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla jäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. HUOMIO! Syyskokouksessa äänioikeutettuja ovat ne henkilöt joiden vuoden 2015 jäsenmaksu on suoritettu viimeistään Muista ottaa jäsenkorttisi mukaan! Tervetuloa! :n hallitus :n syyskokous 2015 Aika Paikka Asiat maanantai kello alkaen :n toimisto, Läntinen Pitkäkatu 33, 3.kerros, Turku 1. Kokouksen avaus 2. Kokousvirkailijoiden valitseminen Puheenjohtaja Sihteeri 2 pöytäkirjantarkastaja ja ääntenlaskijaa 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Asialistan hyväksyminen 5. Yhdistyksen jäsenmaksu vuodelle Yhdistyksen puheenjohtajan valitseminen vuodelle Yhdistyksen hallituksen jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle 8. Yhdistyksen toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle Yhdistyksen talousarvion hyväksyminen vuodelle Yhdistyksen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valitseminen vuodelle Muut esille tulevat asiat 12. Huomionosoitukset 13. Kokouksen päättäminen Kokouksen jälkeen kahvitarjoilu ja jäsenilta. Tervetuloa mukaan! 3

4 EDUNVALVONTARYHMÄ Yhdistyksemme edunvalvontaryhmä kokoontuu kuukausittain. Vuoden aikana ryhmältä lähtenyt useita kirjoituksia lehtiin sekä esityksiä ja kannanottoja. Osan kirjoituksista julkaisemme myös Tukiviestissä. Kotisivuillamme on myös suora linkki lehdissä julkaistuihin kirjoituksiin. IHMISEN KOHTAAMISTA JA VÄLITTÄMISTÄ EI KORVATA ROBOTILLA Turun Sanomat Automaatio, tietotekniikka ja robotit korvaavat ihmistyötä ja kohta koko maailma pyörii tekoälyn, mikrosirujen ja sähköisten tietoverkkojen varassa. Ihminen jää helposti unohduksiin. Ihmisten maailma on yhä eriarvoisempi. Kahtiajako myös kehittyneissä maissa kasvaa. Myös syrjäytyneiden ja yksineläjien määrä on kasvanut. Yksinäisyys käy monille raskaaksi. Jokainen meistä tarvitsee ihmisen läheisyyttä, seuraa ja välittämistä. Vietämme lauantaina ystävänpäivää. Muistamme ystävänpäivänä ihmisiä, jotka ovat meille läheisiä ja tuttuja ja joihin haluamme pitää yhteyttä. Ihminen on ihmiselle tärkeä. Joukossamme on yhä enemmän niitä ihmisiä, jotka jäävät yksin ja vaille tarvittavaa inhimillistä tukea ja välittämistä. Lastensuojelun ja vanhustenhoidon ikävät tragediat ovat vain jäävuoren huippu. Pinnan alle jää paljon inhimillistä hätää, syrjäytymistä, työttömyyttä ja köyhyyttä, joka usein johtaa elämän hallinnan ja terveyden menettämiseen. Unohtuuko lähimmäinen ja ihmisten auttaminen? Iäkäs tai sairas vanhus jää usein yksin. Kotona asuminen ja omatoiminen selviytyminen on aina ensisijainen tavoite. Vanhusten laitospaikkojen vähentäminen on hyvä asia, jos löytyy tekijöitä ja resursseja kotihoitoon ja kodinomaisiin asumispalveluihin sekä kuntoutukseen. Karu todellisuus kuitenkin kertoo, että monet vanhukset jäävät aivan yksin ja avuttomiksi. Jokaisella on oma vastuunsa perheestään ja läheisistään. Mikään julkinen palvelujärjestelmä ei kykene korvaamaan ihmisen vastuuta omasta elämästään tai meidän kaikkien vastuuta lähimmäisistämme. Vanhus, vammainen tai heidän omaishoitajansa on usein yksin voimaton. Meillä kaikilla on yhteisvastuu heidän auttamisestaan. Yksinäisyys ja syrjään jääminen on vanhusten kasvava ongelma. Se johtaa usein masennukseen, sairastumiseen ja omatoimisuuden menettämiseen. Kiireinen kodinhoitajan käynti ei yksinäisyyteen auta. Vielä vaikeampi on tilanne, jos vanhuksen heikko kunto tai liikuntakyky estää lähdön kotiasunnon ulkopuolelle. Avuksi tarvitaan yhä enemmän lähimmäisapua ja tukea. Vapaaehtoisjärjestöt ja yhdistykset ovat nousemassa tärkeään rooliin, kun julkisen talouden vaikea tilanne karsii resursseja ja palvelutarjontaa. :n tukiystävätoiminta on Turun seudulla tästä hyvä esimerkki. Vapaaehtoiset tukiystävät käyvät kotona asuvien yksinäisten vanhusten luona kaksi kertaa kuukaudessa. Heidän määränsä on jo yli 50 ja toimintaa on RAY:n tuella mahdollisuus laajentaa. Ystäväpalvelua tarjoavat myös muut tahot: Suomen Punainen Risti (SPR), Diakoniakeskus, Avustajakeskus ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry sekä viime vuodesta alkaen myös Turun Sotaveteraanien Tuki- ja perinneyhdistys ry. Luodaan yhdessä mahdollisuus turvalliseen vanhuuteen, jonka jokainen vanhuksemme ansaitsee. Kohdelkaamme heitä niin kuin toivomme itseämme kohdeltavan, kun olemme heidän iässään ja toisten ihmisten avun tarpeessa. Toisen ihmisen läheisyyttä ja kohtaamista ei mikään muu korvaa. 4

5 Sotiemme veteraaneilla on hyvä tunnuslause: Kaveria ei jätetä. Ketään meistä ei saisi jättää yksin. Tämä ajattelu ja asenne toimii nykypäivänäkin. Ystävätoimintaan kaivataan lisää vapaaehtoisia tukiystäviä. Tulkaa rohkeasti mukaan. Yhdistyksemme tarjoaa koulutusta, tukea ja ohjausta. Auttamisen ilo on kaksinkertainen ilo. Se tuo hyvän mielen myös vanhuksen ystävälle. Risto Kapari, sosiaalineuvos (eläkkeellä), :n edunvalvontaryhmä, vastaava VANHUSPALVELUT OVAT TÄRKEÄ OSA SOTE-UUDISTUSTA Vanhuksemme ansaitsevat arvostuksen, huolenpidon ja hyvän kohtelun. Elämään kuuluu myös vanhuuden aika. Kun iäkäs ihminen tarvitsee apua, hoitoa ja palveluja, tulee hänen läheistensä ja yhteiskunnan niistä huolehtia. Se vaatii riittävästi henkilökuntaa ja palveluja sekä asuinja hoitopaikkoja. Vanhustyön tilanne on tullut vaikeammaksi, kun iäkkäitä ja hoitoa tarvitsevia vanhuksia on yhä enemmän ja samaan aikaan kuntien heikentynyt talous ja sosiaali- ja terveysmenojen nopea kasvu on johtanut alibudjetointiin, henkilökuntalisäysten karsimiseen ja jatkuvaan resurssipulaan. Samaan aikaan kun esitetään tehtävien ja menojen karsintaa, pidetään kuitenkin välttämättömänä parantaa terveyskeskusten palvelukykyä ja ihmisten lääkäriin ja hoitoon pääsyä, tarpeellisena lisätä sosiaalityön ja lastensuojelun voimavaroja, panostaa enemmän ehkäisevään sosiaali- ja terveystyöhön ja kuntoutukseen ja saada sosiaali- ja terveystoimen hoitoketjut ja yhteistyö toimiviksi. Näiden tehtävien karsiminen ja kustannusten vähentäminen ei sillä kuuluisalla juustohöylällä pitkään onnistu. Sosiaali- ja 5 terveyspalvelujen säästöt kostautuvatkin helposti kasvavina kustannuksina. Sote-uudistuksen tärkein tavoite on sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallinen uudistaminen. Tämä työ vaatii tekijänsä toiminnan tasolta. Sieltä löytyvät oikeat ratkaisut asiakaslähtöisiin ja toimiviin palveluihin. Vanhojen rakenteiden ja toimintatapojen muuttaminen ei koskaan ole helppoa, mutta se on ainoa kestävä tie parantaa palveluja ja saada aikaan todellisia säästöjä. Tosiasia, joka ei muuksi muutu, on myös se, että ihmisten hoitamiseen ja palveluihin tarvitaan riittävästi ammattinsa osaavia työntekijöitä. Erityisesti vanhusten hoito- ja hoivapalvelut tulevat vaatimaan lisää henkilökuntaa. Suuri osa kansantalouden ja kuntatalouden säästöistä ei tule sosiaali- ja terveysmenojen pienenemisestä, vaan työssä olevien vähäisemmästä sairastavuudesta tai pidemmistä työurista. Työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kustannukset näkyvät aina myös kasvavina sosiaali- ja terveystoimen menoina. Sama pätee iäkkäiden ihmisten vanhustenhoidon kasvaviin kustannuksiin. Mitä pitempään ikääntynyt väestömme pysyy terveenä ja pärjää omatoimisesti tai autettuna kotonaan, sitä vähemmän tarvitaan kallista pitkäaikaissairaanhoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa. Mitä paremmin toimivat ehkäisevä sosiaali- ja terveystyö ja oikeaaikainen kuntoutus, sitä suuremmat mahdollisuudet on vähentää sairaanhoidon ja laitoshoidon kustannuksia. Uuteen vanhuspalvelulakiin kohdistuu paljon odotuksia. Lakiin on kirjattu paljon hyviä asioita. Voidaan sanoa, että vanhuspalvelulaki säätää iäkkäiden ihmisten arvostuksen, itsenäisen suoriutumisen, huolenpidon ja hyvän elämän edellytykset. Miten ne saadaan toteutettua parempina palveluina ja miten niillä edistetään vanhusten terveyttä ja toimintakykyä ja omatoimista selviytymistä on seuraavan vuosikymmenen suuria haasteita. Näin on myös kotikaupungissamme Turussa. Pitäisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tarvitsemme riittävästi kunnollisia asuin- ja hoitopaikkoja erikuntoisille vanhuksille. Vanhainkoti voi toimia hyvänä hoitopaikkana aivan samalla

6 tavoin kuin tehostetun palveluasumisen palvelukotikin. Ja kotona asuminen voi vaatia onnistuakseen kotihoitoa ja kotikuntoutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Jos tämäkään ei vaikkapa muistisairaan vanhuksen tilanteessa enää onnistu, on hänen päästävä turvalliseen palvelukotiin tai hoitopaikkaan. Koko yhteiskuntamme on mukauduttava laajasti entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Tarvitaan asennemuutosta ja iäkkäiden ihmisten aitoa kuulemista ja mukanaoloa heitä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Vanhukset kuuluvat erottamattomasti joukkoomme. Vanhusten asuntojen ja palvelujen oikea paikka on asutuskeskuksissa, joissa sosiaaliset kontaktit säilyvät ja tarvittavat tukipalvelut voidaan paremmin järjestää. On kysymys myös yhteisöllisyydestä ja välittämisestä ja jokapäiväisistä arkisista teoista, joita me kaikki voimme tehdä apua tarvitsevien vanhusten hyväksi. Vapaaehtoistyöllä on kasvava ja tärkeä merkityksensä. Oman yhdistyksemme, Turun Seudun Vanhustuen aktiivinen ja monipuolinen toiminta tukiystävineen on siitä hyvänä esimerkkinä. Kaikkein tärkein asia on se, että kuntien palvelurakenteet uudistetaan asukkaiden tarpeista lähtien. Kuntia ja niiden asukkaita on aidosti kuultava. Avainasia sosiaali- ja terveyspalveluissa samoin kuin vanhuspalveluissa ja vanhustyössä on riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta. Hyvin toimiva kotihoito ja kuntoutus auttaa iäkkäitä ihmisiä pärjäämään kotonaan pitempään. Asumisen tukipalvelut ja palvelukodit auttavat vanhusten omatoimista selviytymistä. Myös elämän laatu paranee. Sosiaali- ja terveystoimessa työyhteisöjen toimivuus ja henkilökunnan työssä jaksaminen on ensiarvoisen tärkeää. Henkilökunta on suurin, tärkein ja kallein voimavara. Vanhuspalvelujen hyvä toteuttaminen on koko yhteiskuntamme yhteinen asia. Siinä tarvitaan meitä kaikkia. Hyvää vanhustyötä tekevät ihmiset eivät hallinnon organisaatiot tai hienot prosessit. VALON JA VARJON TURKU Runo- laulu- ja proosatekstejä Ensiesitys on sunnuntaina klo Brinkkalan Kassaholvissa, Vanha Suurtori 5, Turku Esittävät: Riitta Vasenkari ja Eira Tähtinen Ohjaus ja dramaturgia: Marja-Leena Kuronen Esitys kuvaa kaupunkia sekä valoisammalta että varjoisemmalta puoleltaan. Siinä pohditaan ihmisenä olemista, turkulaisuutta ja yhteyttä maailmaan. Kaupungin elämä eri aikakausina nostaa näkyviin erilaisia ihmiskohtaloita. Mukana on mm. Jarkko Laineen, Tommi Parkon, Totti Karpelan ja Tuula Sandströmin tekstejä sekä lastenlaulut, viihde- ja klassinen musiikki. Teos muodostaa kokonaisuuden, jossa puhe ja laulu nivoutuvat erottamattomaksi kudelmaksi. Varsinais-Suomen runoviikolla lisää esityksiä. Risto Kapari, sosiaalineuvos (eläkkeellä) Edunvalvontaryhmän vastaava 6

7 KOLUMNI VIIMEISTEN LAUSEIDEN VAIKEUS Ystäväpiiriini kulkeutuivat suruviestin alkusoinnut: iäkäs muori oli päättänyt olla syömättä ja juomatta. Tuon tiedon myötä omaiset osasivat tavallaan varautua päivä päivältä lähenevään, lopulliseen eron hetkeen. Miten monia sanoja, lauseita, muistoja, kysymyksiä heidän ajatuksiinsa kumpusikaan noina päivinä, jolloin jokainen puhelimen pärinä heitä vavahdutti: joko nyt muori on poissa, ulottumattomissa? Vastaavia hetkiä on maailmankaikkeus tulvillaan. Miten vaikeaa meille jokaiselle on saada sanotuksi läheisellemme ääneen ne yksinkertaiset, yksittäisetkin sanat: anteeksi ja kiitos, olet ollut minulle tärkeä. Milloin meistä aikuisista lapsista tulee vanhempiemme hoivaajia? Milloin osat vaihtuvat, milloin ympyrän kulku kääntyy vastakkaiseen suuntaan? Milloin lähtöjärjestys ratkotaan? Me etuoikeutetut, jotka olemme saaneet nauttia usein ansaitsemattakin rakastavien, hyvien, puolestamme uhrautuvien vanhempiemme loppumattomasta kärsivällisyydestä ja rakkaudesta, me taidamme joutua vanhempiemme voimien ehtyessä todelliseen tulikokeeseen. Miten vaikeaa meidän on lausua kädestä pitäen anteeksipyynnöt ja lämpimät kiitokset vuosikymmenten pyyteettömästä ymmärryksestä ja rakkaudesta omille vanhemmillemme. Pelkäämmekö me eloon jäävät omaa itkuamme ja särkymistämme? Itkemme omaa ikäväämme? Aikaa on niin kovin vähän. Heikko voima rakkaamme kädenpuristuksessa haipuu ja hiipuu päivissä. Me kamppailemme omien tunteidemme vallassa avointa itkua viimeiseen saakka vältellen miksi? Miksi emme seuraavalla kerralla tavatessamme ottaisi vielä elossa viipyilevän rakkaimpamme kättä omaamme ja syvälle silmiin katsoen pyytäsi anteeksi aiheuttamiamme mielipahoja? Miksi emme kerro, miten paljon olemme häntä kaikesta huolimatta arvostaneet, kunnioittaneet ja rakastaneet? On aivan merkityksetöntä, miten äänemme värisee ja kyyneleet kastavat poskemme. Vain me eloon jäävät voimme hyvästellä rakkaat kuolevat. Liian myöhään on aivan kaikki liian myöhäistä. Tuuleen voi puhua, mutta siitä ei tunnu ikävöitsijä saavan kuulijaa. Meitä ennen syntyneet ovat kokeneet elämää meitä enemmän. Vanhempamme eritoten. Vaikeita, raskaita aikoja. Olemme heille paljosta velkaa, kokonaisen elämämme verran. Kiitollisuus on valtaisa. Milloinkaan kukaan ei tule lausuneeksi ääneen kaikkea kiitosta, mutta se pienen pieni hetki käsi kädessä aidosti läsnä ollen takaa rauhan ja mielihyvän tunteen sille, joka rakasti ja sille, joka tuon rakkauden osakseen sai. Rauha ja levollisuus, rakkaus sekä kiitollisuus yhdessä koetusta elämän matkasta - vain pienessä hetkessä sen voi jakaa, käsi vielä kädessä lämpimässä. Anna-Liisa Raunio Kirjoittaja on :n Tiedotusryhmän jäsen ja Ystäväpiiriohjaaja. Kuva: Risto Raunio 7

8 OLONEUVOKSEN OLOHUONE Yhdistyksen toimistolla on aloittanut uusi toiminta; Oloneuvoksen olohuone. Se on matalan kynnyksen kohtaamispaikka.olohuoneelle kutsutaan asiantuntijoita kertomaan kiinnostavista aiheista joka toinen maanantai klo Tutustu syksyn ohjelmiin tapahtumakalenterissa. Olohuoneella on aina kahvitarjoilu. Tervetuloa yhdistyksen toimistolle! AIHEENA MUISTI Kesäkuisena maanantaina oli Oloneuvoksen olohuone -tilaisuudessa mukana Turun kaupungin muistikoordinaattori Tarja Kopu kertomassa muistisairauksista ja niiden hoitokeinoista. Turun kaupungilla on kaikkiaan viisi muistihoitajaa kotihoidon eri alueilla. Tarja kertoi sairauden toteamisen vaikeudesta, miten elää sairastuttuaan ja millä elintavoilla sitä voi ennalta ehkäistä. Osallistujia tuli enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Muistisairaudet ovat kaikille ikääntyville tärkeä aihe. Oireista: Ikääntyessä meille on yleistä, että nimet unohtuvat; 83%:lla ikä-ihmisistä on tätä. Tavarat katoavat, puhelinnumeroita ei muista = 60%:lla. Samoja asioita ja kertomisia toistaa useasti. 1/3-osa unohtaa mennä sovittuihin tapaamisiin. Tällöin ei vielä ole aihetta huolestua. Mutta jos lähimuisti ei toimi ja joutuu toistuvasti toteamaan teinkö jo sen tai sanoinko vaiko sammutinko hellan jne, on syytä havahtua. Jos arjen tavanomaiset tutut askareet kuten kahvinkeitto vaikeutuu, unohtaa vedenlaiton tai kahvin pois suodattimesta, niin silloin on aiheellista miettiä teettääkö muistitesti tai ottaa asia puheeksi terveskeskuskäynneillä. Sairaudet: Alzheimer-muistisairaus on yleisin. Alkuoireita ovat lähimuistin heikkeneminen, itsellä ei ole sairauden tunnetta, läheiset huomaavat muutoksen ensin. Ihmisen ulkoinen olemus/luonne saattaa muuttua. Iloisesta tulee vakava tai eläväinen henkilö passivoituu eikä halua kotoa minnekään. Tai henkilö ei pysty tuottamaan puhetta tai ei ymmärrä, mitä hänelle puhutaan. Henkilö saattaa masentua, jolloin ei ehkä olekaan kysymys muistin heikkenemisestä vaan passiivisuuden ja kyvyttömyyden selviytyä askareista aiheuttaa masennus, jota pitää hoitaa. Kyseessä voi myös olla kilpirauhasen vajaatoiminta tai ehkä B-12 vitamiinin puute. Nämä voidaan todeta laboratoriokokeilla. Ikääntyessä myös aivojen verenkierto heikkenee tai tapahtuu pieniä verisuonitukoksia, jolloin muistitoiminnot hidastuvat (vaskulaarinen dementia). On myös olemassa perinnöllinen Lewy-tautimuistisairaus, jossa tulee jähmeyttä, liikunta vaikeutuu ja saattaa olla näköharhoja. Miten voi ehkäistä sairastumista? On hyvä harrastaa kaikenlaista aivotoimintaa aktivoivaa: Liikuntaa luonnossa, ristisana- ja sudoku-tehtäviä, teatterissa käyntiä, lukemista ja laulamista. Myös ystävien tapaaminen pitää virkeyttä yllä. Tärkeää on säännöllinen monipuolinen ruokailu, jossa on hyviä rasvoja, kalaa ja vitamiineja. Jo sairastuneelle on kuntoilu ja päivittäinen liikkuminen tärkeää. Elämää helpottaa säännöllinen viikkorutiini sekä sosiaalinen kanssakäyminen ja myös sairastuneitten vertaisryhmät. Turussa Pääskynpesässä kokoontuu muistisairaiden päiväkerho, jossa on muistia ylläpitävää aktiivitoimintaa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa musiikilla on todettu olevan parantava vaikutus aivoihin, kannattaa kuunnella. Esityksen jälkeen aiheesta syntyi paljon kysymyksiä ja keskustelua. Miten pääsee ja milloin on aihetta mennä muistitestiin jne. Kaupungin muistikoordinaattoreille on 3 kk:n jonot. Tiedot löytyvät kaupungin nettisivulta ennaltaehkäisevät vanhus-palvelut/ 8

9 AIHEENA KIPU Suomen Kipu ry:n yhdistyksestä Maarit Rintala tuli kesäkuun toiseen oloneuvostilaisuuteen kertomaan kiputuntemuksista, niiden lääkehoidoista ja miten voi elää kroonisen kivun kanssa. Järjestö on toiminut yli 20 vuotta ja se kuuluu jäsenenä eurooppalaiseen kroonisen kivun yhteistyöverkostoon Pain Alliance Europeaan. Kipu on vammojen tai sairauksien laukaisema, ei varoitustehtävää, ongelma on kipua aistivissa järjestelmissä, myös perinnöllinen taipumus altistaa. Hoitona käytetään opiaattilääkkeitä mietoina tai voimakkaita (Panacod, Tramal) tai lääkelaastareita. Toisena ryhmänä käytetään kipukynnystä nostavia mieliala/ masennuslääkkeitä tai epilepsian hoidon lääkkeitä (Triptyl, Doxal, Tegretol. Neurontin). Vaikutus hidas, vaatii pitkää säännöllistä käyttöä. Kipuaistimus on epämiellyttävä kokemus, kudosvaurio tai haava ulkopuolisesti näkyvä tai subjektiivinen henkilökohtainen sisäinen tuntemus. Kivuntarkoitus on suojata elimistöä vaaralta tai opettaa ihmistä lepuuttamaan elimistöä parantamisprosessissa. Kudosvauriokipu: haava, ruhje, palovamma tulehdus, kemiallinen ärsytys rasitusvammat kudosten venytys hapenpuute Kudosvaurio erittää kemikaaleja, jotka ärsyttävät vapaita hermopäätteitä.niistä impulssi siirtyy selkäytimen kautta aivojen kipukeskuksiin. Näissä hoitona käytetään tulehduskipulääkkeitä alentamaan tulehdusta, kivuntunnetta tai kuumetta. Pitkäaikaisessa käytössä lääkkeiden haittoina on suolistoärsytystä, verisuonitautiriskejä tai yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Hermovauriokipu monihermosairaus (diabetes) vyöruusun jälkitila hermopinne aavesärky kroonistunut selkäkipu MS-tauti Aivoinfarkti Idiopaattinen kipu kivulle ei löydy selittävää syytä esimerkiksi fibromyalgia CRPSmonimuotoinen paikallinen oireyhtymä Sairaus on invadilisoiva, sen laukaisevat psyykkiset tai hermostollisesti raskaat tapahtumat. Kipukynnysta alentavista lääkkeistä saadaan osittain apua. Ihmisten kokemukset kivusta ovat hyvin yksilöllisiä samoin kuin lääkkeistä saatava hyöty tai haitat ovat erilaisia. Kivun aistimukseen aivoissa vaikuttavat vireystila, mielentila, sosiaalinen tilanne ja kulttuuri (sopiiko valittaa) Myös aivolisäkkeen erittämällä endorfiinin määrällä on vaikutusta kiputuntemukseen. Kipua parannetaan fysioterapeuttisilla keinoilla; kuten hieronnalla, kylmä- tai lämpöhoidoilla, akupunktiolla, TNS-sähköstimulaatihoito ja rentoutuksella sekä lihas-kuntohoidoilla. Liikunta ja lihaskunnon ylläpito on välttämätöntä. Käytössä on myös itse säädeltävien selkäydinstimulaattorien asettaminen leikkauksella vartaloalueen ihon alle kipukohdan vaatimaan paikkaan. Krooninen pitkittynyt kiputila on vain opittava hyväksymään. Joskus lumelääkekin auttaa, kun vain uskoo. Kun on mielialaa kohottavaa tekemistä tai voi jakaa kokemustaan toisten kanssa vaikka vertaistukiryhmissä, kiputuntemus helpottuu. Toivoa paremmasta on hyvä pitää yllä, lääketiede kehittyy kaiken aikaa ja uusia hoitoja kokeillaan. Tekstit Terttu Raitanen 9

10 10

11 VANHUKSEN KOTONA ASUMISEN TUKEMINEN ILMAISVAIPPOJEN AVULLA Turun kaupunki tukee vanhuksen kotona asumista ilmaisvaippojen avulla. Vaipat luetaan hoitotarvikkeiksi pitkäaikaisen sairauden hoitoon ja perusteet niiden myöntämiselle pohjautuvat terveydenhuoltolakiin. Hoitotarvikkeet ovat osa hoitopäätöstä ja niiden tarve selvitetään hoitavan lääkärin tekemässä hoitosuunnitelmassa, joka tarkistetaan vuosittain. Edellytyksenä ilmaisvaippojen myöntämiselle on keskivaikea tai vaikea inkontinenssi. Päätöksen perusteena on diagnosoitu ja pitkäaikainen, yli kolme kuukautta jatkunut inkontinenssi. Päätökset ilmaisvaipoista tekee kotihoidossa nimetyt palveluesimiehet ja terveysaseman asiakkaiden osalta oman terveysaseman osastonhoitaja. Omaishoidon tuen asiakkaiden vaipat, jolla on kotihoidon palveluja, myöntää kotihoito. Tieto päätöksestä lähetetään kotiin postitse. Ilmaisvaippojen myöntämisen kriteerit ja tarpeen määrittely Jos asiakkaan tarve vaippoihin päättyy pysyvästi, ilmoitetaan asiasta kotihoitoon. Vaippojen toimittaja ei vastaanota asiakkaalle jo kotiin toimitettuja vaippoja, mutta esimerkiksi omaiset voivat halutessaan lahjoittaa ylimääräiset vaipat kotihoidolle ottamalla yhteyttä lähimpään kotihoidon lähipalvelualueeseen. Lähteet: Turun kaupungin hyvinvointitoimialan internetsivut, Hoitotarvikejakelu Turun kaupungin hyvinvointitoimialan vanhuspalvelut, Kotihoito KEINUTUOLI KUNNIAAN! Ilmaisvaippojen myöntämiseksi asiakkaan on oltava kotihoidon tai terveysaseman lääkärin hoidossa ja lääkäri on tehnyt arvion asiakkaan inkontinenssin hoidosta sekä kirjannut diagnoosin asiakkaan hoitokertomukseen. Inkontinenssivaivaa on oltava seurattu ja eri hoitomahdollisuuksia kartoitettu ja kokeiltu. Myös eri vaippamalleja on kokeiltu asiakkaalle sopivan vaipan valitsemiseksi. Ilmaisvaippojen jakelu ja vaippatarpeen päättyminen Hoitotarvikejakelusta ei jaeta vaippoja, vaan ne toimitetaan ilmaisella kotiinkuljetuksella niille, joille vaippoja myönnetään. Asiakkaalle tuodaan kerralla kolmen kuukauden vaipat sen mukaisesti, montako vaippaa päivää kohti hänelle on myönnetty (3-5 vaippaa/vuorokausi). Keinutuolin tärkeä ominaisuus on sen korkeus. Tuolissa on tärkeää lepuuttaa väsynyttä ja kipeytynyttä selkää ja siitä on voitava nousta myös istumaan helposti. Terveysvaikutukset Keinutuoliharjoittelua on kokeiltu varteenotettavana vanhusten kuntouttamisen apuna. Joissain tutkimuksissa on todettu keinumisen vahvistavan syviä vatsa ja selkälihaksi. Keinumiseen tarvitaan juuri alaselän ja lantiopohjan lihaksia, joka vahvistaa niitä isometrisien vatsalihasliikkeiden tapaan. Hyviä keinutuolimatkoja! 11

12 LIHASKUNNON MERKITYS Sanotaan, että lapset on luotu liikkumaan ja että lapsen mieltymys liikunnallisuutta kohtaan muodostuu jo varhaisten elinvuosien aikana. Tämä ei tarkoita sitä, että liikuntaa ei voisi alkaa harjoittamaan kypsemmässä iässä. Kaikki liikunta on terveydelle pelkkää plussaa kaikkina elämämme vuosina. Meille on annettu lihakset, joiden hyvinvointia, toiminnallisuutta ja kuntoa on erittäin tärkeää vaalia koko elämämme ajan. Liikunnallisuus ylläpitää liikuntakykyämme vaikuttaen siten kokonaisvaltaisesti yleiseen hyvinvointiimme ja elämänlaatuumme. Liikunnan hyvää tekevä vaikutus parantaa myös unen laatua. Iäkkäiden tulee liikkua päivittäin ja harrastaa 2-4 kertaa viikossa raskaampaa liikuntaa, kuten esimerkiksi sauvakävelyä tai porraskävelyä. Nämä lajit eivät vaadi panostusta välineisiin, näitä lajeja voi harjoittaa yksin ja milteipä missä tahansa. Lihaksia voi tehokkaasti harjoittaa kotona istuutumalla tuolille ja nousemalla ylös siten, ettei auta liikettä käsillä. Siitä tietää tekevänsä tämän helpon liikkeen oikein, kun reisissä alkaa tuntua kiristävää kuumotuksen tunnetta: reisilihakset ovat joutuneet töihin! Käsien lihaksia voi harjoituttaa esimerkiksi nostelemalla kahta vesipulloa on pikkupulloja, puolen litran, litran ja puolentoista litran vetoisia vesipulloja. Ne korvaavat edullisesti urheiluliikkeiden käsipainot. Vesi itsessään on melkoinen voimavaran lähde: sitä tulee juoda riittävästi elimistön tarpeisiin ja vedessä harjoitettu liikunta on varsinkin nivelille ystävällistä. Tasapaino on myös tärkeä taito, jota tulee iän myötä keskittyneesti treenata. Turvallisuuden vuoksi on syytä tehdä tasapainoharjoitukset niin, että harjoitellessaan saa vaivatta tukea esimerkiksi seinästä. Helppo liike on siirtää tasapinopistettä jalalta toiselle, seisomalla yhdellä jalalla tai jalat peräkkäin. Tanssi on hieno liikuntatapa, joka hoitaa monia aisteja. Hyvä tasapaino on eräänlainen tapaturmavakuutus: kaatumisriski pienenee hyvän lihaskunnon ja hallitun tasapainoaistin myötä merkittävästi. Liikunnallisuutta ei ole ylimääräisten kilojen kantaminen ylipainona. Liikunnan myötä turhat kilotkin karisevat iloisesti ja eliniän odote pitenee. Hyvä lihaskunto edesauttaa hyvää luustoa, joka kestää mahdolliset kaatumiset ilman, että luita ryskeessä murtuu. Liikkumista ei tule pelätä kaatumisvaaran vuoksi. Asia on itse asiassa päinvastoin; liikunnallisuus luo luotettavuutta omaan koneistoon. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten tässäkin asiayhteydessä tulee mainita sekä korostaa monipuolisen ja terveellisen = rasva- ja sokeriköyhän ravinnon tärkeyttä. Tarkkaile, että ravinnossasi on lihaksille tärkeää rakennusainetta eli proteiinia. Muista myös nauttia D-vitamiinia suositusten mukaisena annostuksena ympäri vuoden. Parhaat ohjeet ja neuvot turvalliseen sekä terveyttä edistävään liikuntaharrastukseen saa terveydenhoitajilta ja fysioterapeuteilta. Tämän ajan Personal Trainerit ovat myös saaneet monipuolisen koulutuksen liikuntaan ja ravitsemukseen liittyen. Ammattilaiset ottavat huomioon asiakkaan fyysisen kokonaisuuden tämän henkilökohtaisine rajoitteineen ja osaavat siten opastaa tehokkaaseen, sekä hyötyä tuottavaan liikuntaan. Oikein valittu liikuntamuoto oikein suoritettuna ei tuota kipua. Ikäihmisten ei tarvitse tähdätä kehonrakennuskilpailuihin. Tarkoituksenmukaista on pysyä liikkeellä omien lihastensa voimalla elämästä nauttien. Ota ensimmäinen askel jo tänään ja unohda hissit! UH! Teksti: Anna-Liisa Raunio 12

13 LIIKUNTAVINKIT Tee harjoituksia päivittäin ja huomaat harjoittelun hyödyn. Tee toistoja oman kuntosi mukaan. 1. Reisilihakset vahvaksi Nouse istumasta seisomaan molemmilla jaloilla ponnistaen, ojentaudu, istuudu hallitusti. Auta käsilläsi mahdollisimman vähän. 2.Voimaa käsivarsiin Ota vesipullo molempiin käsiin. Tuo kädet olkapäille, ojenna käsi suoraksi ylös, palauta käsi olkapäälle ja nosta toinen käsi ylös. Painoa voit säädellä veden määrällä pullossa. 3.Tasapaino tukevaksi Ota tarvittaessa kevyt tuki kädellä. Nosta jalka irti lattiasta, pysy seisomassa yhdellä jalalla! Ravistele jalkoja ja tee harjoitus toisella jalalla. Laske aikaa kuinka kauan pysyt yhdellä jalalla, saat seurattua edistymistäsi helposti. 4.Liikunnan iloa Rappukävely harjoittaa niin reisilihasten voimaa kuin tasapainoa. Käytäthän tilaisuudet hyväksesi! Kuvat: Anna Mäkinen Teksti: Nina Karuneva 13

14 TUOKSUISTA ON MONEKSI Kaikkihan me sen olemme kokeneet miten jokin tuoksu tuo yllättäen mieleemme muistoja, jotka olemme jo luulleet unohtaneemme. Tuoksumuistilla on poikkeuksellisen vahva vaikutus tunteisiimme, koska minkään muun aistin signaali ei kulje ensin tunnekeskukseen ja vasta sitten tietoiseen käsittelyyn aivojen muihin osiin. Tuoksumuisti on itseasiassa tarkempi kuin näkö- tai kuulomuistimme ja se laukaisee helposti muistojen ja tunteiden tulvan. Lapsuuden koti palaa mieleemme kun aistimme muistojaherättävän hajun, olipa se sitten vastaleivottun pullan tai puuliiterin kostea tuoksu. Usein emme tule ajatelleeksi kuinka tärkeä hajuaistimme meille ihmisille on, vaikka nelijalkaiset ystävämme päihittävätkin meidät siinä ylivoimaisesti. Hajuaisti varoittaa meitä nauttimasta pilaantuneita elintarvikkeita ja auttaa havaitsemaan ympäristössämme poikkeavat hajut esimerkiksi tulipalosta syntyvän savun. Väitetäänpä hajuaistin olevan tärkeän tekijän jopa puolisoa valittaessa. Kaiken kaikkiaan erilaisilla tuoksuilla on todettu olevan elämänlaatua parantava vaikutus. Hyvä on kuitenkin huomioida, että on myös henkilöitä, jotka sairastuvat liiallisista, voimakkaista tuoksuista. Useassa julkisessa tilassa onkin nykyisin kyltti, joka kehottaa tulemaan tuoksutta. Ikääntyessä myös hajuaistimme heikkenee kaikilla, mutta eräiden sairauksien kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tautien ensioireina on todettu poikkeuksellisen suurta hajuaistin huononemista. Helpoilla hajutesteillä voidaankin nopeuttaa prosessia oikean taudinkuvan löytymisessä ja samalla sopivan lääkityksen aloittamisessa. Myös muistisairaiden kuntoutuksessa tuoksut 14 voivat auttaa henkilön palaamaan menneisyyteen ja saamaan yhteyden itseensä, vaikka muistista olisivat jo kadonneet tutut paikat ja ihmiset. Erilaiset tuoksuharjoitukset aktivoivat ikäihmisiä muistamaan ja muistelemaan menneitä. Varsin hyviä tuloksia on saatu vanhusten ryhmätoiminnassa, jossa muistellaan yhteisesti erilaisia tuoksuja ja niiden herättämiä muistoja. Muistelu koetaan oman merkityksellisyyden kokemuksena ja jokaisella on oma tarinansa kerrottavana. Tarinoiden jakaminen muiden kanssa lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Jokaisella sukupolvella on myös yhteisiä tiettyyn aikaan sidottuja muistoja, joista puhuttaessa herää uusia näkökulmia ja joiden avulla voidaan rakentaa yhteistä tarinaa uudeksi. Hajuaistiamme voimme kehittää kaiken ikää, tuoksujen tunnistamisherkkyyden kasvaessa aktivoidumme aistimaan uusia tuoksuja. Mikä olisikaan paras vuoden aika kuin varhainen kesä terästää hajuaistiamme luonnossa kulkiessamme. Kostean mullan, kukkivan tuomen tai vastaniitetyn ruohon tuoksu aktivoivat mielessämme lukemattomat ennenelätyt kesätuoksumuistot. Teksti Maarit Rintala Olisiko mukava jutella päivän kuulumiset ystävän kanssa? Välitämme vapaaehtoisia puhelinystäviä juttuseuraksi vanhuksille. Tuttu vapaaehtoinen soittaa 2-4 kertaa kuukaudessa sovittuun aikaan n. 30 minuutin ystäväpuhelun. Puhelinystävän soitto on maksuton. Lisätietoja: Turun Seudun Vanhustuen Tukiystävätoiminta, puh

15 TERVETULOA MUISTIJUMPPA - kurssille Varsinais-Suomen Muistiyhdistys järjestää yhteistyössä Turun kaupungin ja Turun Seudun Vanhustuen kanssa muistijumppa-kurssin. Kurssi on tarkoitettu turkulaisille ikääntyville henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita muistinsa kehittämisestä ja joilla ei ole todettu muistisairautta. Kurssilla pyritään tiedostamaan oman muistin vahvuuksia ja heikkouksia. Tavoitteena on kannustaa vahvuuksien hyödyntämiseen sekä uusien muistikeinojen opetteluun. Jokainen kerta sisältää teoriaosuuden muistiin liittyvistä asioista sekä käytännön muistiharjoituksia. Kurssilaisille jaetaan kirjallista materiaalia aiheesta. Kurssi toteutetaan seitsemän kerran sarjana torstaisin, klo Mitä muisti on ja miten se toimii! Miten liikunta vaikuttaa muistiin? Unen merkitys aivoterveyteen! Ravinnosta aivoterveyttä! Miten harjoitat muistiasi? Muistelun merkitys! Milloin muistitutkimuksiin? Paikka:, Osoite: Läntinen Pitkäkatu 33, 3. kerros Kurssin ohjaajana toimii muistiohjaaja Anita Elfving ( ) tai Jos innostuit asiasta, ilmoittaudu mennessä kurssin ohjaajalle! 15

16 APUA KUULEMISEEN Nyt Airilla on kuulokoje molemmissa korvissa. Sujuvasti hän asettaa ne paikoilleen ja on niihin erittäin tyytyväinen. Television kuunteluun hänellä on lisäksi induktiosilmukkalaite. Kuulokeskuksen kautta Airi on hankkinut myös hälytysjärjestelmän, joka mahdollistaa ovikellon soiton kuulemisen. Ahkerana sienestäjänä ja marjastajana Airilla on tapana kuunnella metsässä YLE:n puhekanavaa. Tuolloin hän käyttää pienikokoista kannettavaa taskuradiota, jossa on korvanappikuulokkeet. Metsässä taustahäly on olematon, joten kuuleminen on vaivatonta. Kuulolaitetta käyttävälle pahinta äänisaastetta tuottavat hälytysajoneuvot ja suihkukoneet, jolloin laitteet on otettava pois korvista. En luopuisi näistä kuulemisen apuvälineistä. Alku on suurta kärsivällisyyttä vaativaa totuttautumista kohinoihin ja haittaääniin korvissa, mutta elimistö tottuu pian uuteen tilaansa, toteaa monipuolista ja aktiivista eläke-elämää viettävä kädentaitojen tuhattaituri Airi. HARJOITTELUA JA KÄRSIVÄLLISYYTTÄ Kotoa lähtiessä on hyvä muistaa ottaa mukaan myös kuulokojeiden säilytysrasiat, jotta kojeet voi tarvittaessa taltioida niihin, muistuttaa Airi Kousa. Aina hyväntuuliset Kaarina ja Toivo Santala kannustavat kuulolaitteen saajia myös käyttämään niitä Raisiolainen Airi Kousa hämmentyi työpalaverissa syksyllä 1982 siihen, ettei saanut selvää, mitä pöydän päässä oleva henkilö puhui. Se harmitti ja Airi tarkistutti kuulonsa. Kuulon alenema todettiin tuolloin kuitenkin niin pieneksi, ettei se vielä ollut autettavissa kuulokojein. Aika kului ja Airin kuulo heikkeni edelleen. Ensimmäiseen kuulokojeeseen totuttautuminen oli odotetusti hankalaa. Laite vinkui epämiellyttävästi korvassa ja sitä oli säädettävä itse, automatiikkaa ei tuolloin vielä ollut. Sinnikkäästi Airi totuttautui vinkumiseen, sillä hän koki kuulevansa laitteen avulla paremmin. Neljän vuoden jälkeen kuulo aleni yhä edelleen ja Airi sai uuden kuulolaitteen käyttöönsä TYKS:in Kuulokeskuksesta. 16 Uskomattoman virkeä ja reipas sotainvalidi, 93- vuotias Toivo Santala on käyttänyt kuulolaitetta jo yli 40 vuoden ajan. Laitekehitys näiden vuosien aikana on ollut aivan huikea. Toivon kuulo vaurioitui sodassa, Tampereen sotasairaalassa hänelle kerrottiin korvakalvojen vaurioituneen pysyvästi. Toivo käy kahdesti vuodessa Turun Terveystalossa kuulontutkija Eija Reunan vastaanotolla tarkistuttamassa kuulonsa tilanteen. Pitkä ja hyvä hoitosuhde on plussaa, sillä tarkastuskäynneille menee mielellään. Kuulo on pysytellyt kiitettävän tasaisena, sillä laitteita on uusittu vain noin viiden vuoden välein. Toivolla on kuulokoje molemmissa korvissa. Hänellä on käytössään myös ladattava UNI-DEX-laite, joka helpottaa matkapuhelimen käyttöä. UNI-DEX on laite, joka on suunniteltu auttamaan kuulokojeen käyttäjää matkapuhelinkeskusteluissa. Sitä pidetään kaulalla ja se kytketään matkapuhelimeen jakkipistokkeella. Puhelut siirtyvät langattomasti kumpaankin kuulokojeeseen ja sisäinen mikrofoni poimii käyttäjän äänen. Laitteessa on parempi äänenlaatu, joten sen avulla pu-

17 heen kuulee selkeämmin. Lisäksi sen avulla puhelinta voi käyttää hands-free-laitteen tapaan. Kuulolaitteen paikalleen asettamista on harjoiteltava, harjoiteltava ja vieläkin harjoiteltava. Se ei ole vaikeaa, mutta siihen on keskityttävä. Käsien asennon on oltava juuri oikea, jotta ote pienikokoisesta kuulolaitteesta on pitävä ja laite asettuu korvaan oikeaan asentoonsa. -Taustamusiikki on kuulolaitetta käyttävälle kuulemista pahasti haittaavaa. Mistään hinnasta en luopuisi näistä kuulokojeista, painottaa Toivo. Ne kuuluvat jokaiseen päivään: ensimmäiseksi herättyäni laitan ne korviini ja vasta illalla nukkumaan mennessäni otan ne pois, Toivo kertoo. Toivon puoliso, 94-vuotias Kaarina käyttää myös kuulolaitetta. Hän tunnustaa siitä olevan suurta apua hankalan alkuopettelun jälkeen. - Olen tavattoman tyytyväinen siihen, että kuulen, mitä ympärillä puhutaan, lausuu Kaarina. Teksti ja kuva: Anna-Liisa Raunio TIESITKÖ NÄMÄ 10 TAPAA KÄYTTÄÄ RUOKASOODAA? Tee- ja kahvitahrojen poistoon sekä keitinten puhdistukseen Pinttyneet tahrat tee- ja kahvikupeista saat lähtemään, kun hankaat varovasti kuppien likaisia pintoja ruokasoodalla ja pienellä määrällä vettä. Kahvin- teen- ja vedenkeittimet saat puhdistettua keittämällä niissä soodavettä. Laita puolipannullista vettä erilliseen astiaan ja sekoita siihen 1-2 lusikallista ruokasoodaa. Keitä seos keittimessä. Tämän jälkeen keitä vielä 2-3 pannullista vettä keittimessä, jottei siihen jää ruokasoodan jäämiä. Hopeiden puhdistukseen Asettele hopeat alumiinifolioon vuoratun kulhon pohjalle. Lisää mukaan 2 rkl ruokasoodaa, 2 tl suolaa ja runsaasti kiehuvaa vettä. Kaada seos kulhoon niin, että hopeat ovat vedessä muutaman sekunnin ajan. Näin tummentumat irtoavat hopeista. Keittiön siivoukseen Lämmitä mikrossa mukillinen vettä, jossa on ruokasoodaa. Sen jälkeen lika irtoaa mikrostasi helposti ja voit pyyhkiä uunin seinämät puhtaiksi. Lisää veden joukkoon hieman ruokasoodaa, jolloin saat soodavettä, jolla voit pestä esimerkiksi liesituulettimen rasvasta. Toimii myös muihin rasvatahroihin. Hiusten pesuun Lisää hieman ruokasoodaa hiusshampoosi joukkoon ja käytä normaalisti. Ruokasooda poistaa hiustuotteiden kerääntymiä hiuksistasi ja hiuksesi tuntuvat taas raikkaammilta ja pehmeämmiltä. Deodorantin tapaan Sekoita ruokasoodaa pieneen määrään vettä, jotta se muuttuu kosteaksi tahnaksi. Levitä tätä kainaloihin. Se poistaa ja ehkäisee hikitahroja ja hajuja. Hajunpoistoon Jääkaapista ja pakastimesta saat pidettyä hajut poissa säilyttämällä niissä avointa ruokasoodapurkkia. Ravistele pakkausta silloin tällöin ja vaihda joka toinen kuukausi. Kengistä saat hajut pois ripottelemalla kuiviin kenkiin hieman ruokasoodaa säilytyksen ajaksi. Imuroi tai karistele ruokasooda pois ennen kuin laitat kengät taas jalkaan. Pyykin valkaisuun ja pesukoneen raikastamiseen Laita koneen pesuainelokeroon pyykinpesuaineen lisäksi 1-3 ruokalusikallista ruokasoodaa. Mattojen raikastamiseen Ripottele matoille runsaasti ruokasoodaa. Anna vaikuttaa muutama minuutti ja imuroi. Näin mattoon jää miellyttävän raikas tuoksu. Maljakkoon Lisää teelusikallinen ruokasoodaa maljakkoon veden sekaan ja leikkokukkasi pysyvät parempina pidempään. Ihon hoitoon Ihon kuorintavoiteen saat sekoittamalla ¼ vettä ja ¾ ruokasoodaa. Hiero voidetta iholle hellävaraisesti ja huuhtele lämpimällä vedellä. Jos ihosi palaa auringossa, sekoita 1 rkl ruokasoodaa ja 1 dl vettä ja levitä sitä palaneelle alueelle. Anna sen kuivua ihollasi noin 5 min ja huuhtele. Teksti: Jonna Hyvärinen Kuva: Kirsi Rouvali 17

18 KIITOS! Kiitos kaikille minua muistaneille syntymäpäivänäni! Ihmiset ei aina tarvitse neuvoja, joskus ihmiset tarvitsevat, että on käsi josta pitää kiinni, korva joka kuuntelee ja sydän joka ymmärtää. Ritva Osa yhdistyksemme perustajajäsenistä ja pitkäaikaisista vapaaehtoistyöntekijöistä kokoontuvat kuukausittain kaffekupin äärelle. Tällä kertaa he tulivat tutustumaan yhdistyksen uusiin tiloihin. Kiitos vierailusta ihanaiset naiset! Vasemmalta Tuula Mäkiö, Jenny Oldenburg-Tiitto, Seija Loponen, Aili Sjöroos, Pirkko Kankare, Ritva Ilmanen, Anneli Virta ja Anita Sorsimo. Jenny kiittää kauniista ruusuista, runosta ja kortista! KIITOS ARPAJAISVOITTOJEN LAHJOITTAJILLE! Yhdistys haluaa kiittää jäseniään ja yrityksiä arpajaisvoitoista, joita olemme saaneet mukavasti vuoden mittaan. Teidän tuellanne olemme saaneet tarpeellista rahoitusta toimintaamme. Arpajaiset ovat aina odotettuja ja arvat menevät mukavasti kaupaksi. Lämpimät kiitokset. Otamme arpajaisvoittoja edelleen mielellämme vastaan. Soita numeroon ! 18

19 IKÄ JA NE VUODET Ikäkriisi voi alkaa vaikka siitä, kun kaupan kassa teitittelee, koti tyhjenee lapsista, työt loppuvat tai peilissä näkyy uusia ryppyjä. Asiantuntijoiden mukaan ikään liittyviä paineita voi helpottaa hurtilla huumorilla, jakamalla asioita ja ylläpitämällä sosiaalisia kontakteja. Iästä ei tarvitse tehdä niin hirveän isoa numeroa. Ikähän on ainut asia, jossa todella olemme tasa-arvoisia. Jokainen meistä ikääntyy joka tapauksessa päivän kerrallaan. Vuodet tuovat myös oman lisäarvonsa elämäämme Ikä tuo viisautta Et ehkä tiedä niin paljoa uusimmista teknologisista sovelluksista tai läpäisisi nykynuorten ylioppilaskoetta, mutta elämänkoulussa sinulle on karttunut enemmän viisautta kuin mistään kirjasta. Lisäksi uutta voi oppia vielä vanhemmitenkin. Tiedon lisäksi elämänkokemus kerryttää osaamista ja ymmärrystä. Osaat todennäköisesti tehdä esimerkiksi parempia elämänvalintoja kuin nuorempana. Vasta varttuneempana osaamme laittaa asiat perspektiiviin ja nähdä niiden mittasuhteet paremmin. Olet itsevarmempi Nuoret ovat usein epävarmoja ja armottomia itselleen. Ajan kanssa olet todennäköisesti oppinut tuntemaan itsesi paremmin ja et enää välitä niin paljoa muiden mielipiteistä. Uskallat olla oma itsesi. Osaat selvitä elämässä Kokemuksen myötä tiedät, että vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja että niistä selviää. Vanha kulunut sanonta pitää paikkansa: mikä ei tapa se vahvistaa. Pikkuasiat eivät hetkauta samalla tavalla kuin ennen ja olet todennäköisesti oppinut ymmärtämään, mikä on sinulle elämässä oikeasti tärkeää. Tiedät mitä haluat Itsetuntemuksen ja elämänkokemuksen myötä kypsempänä aikuisena tiedät entistä paremmin, mitä haluat elämältäsi. Tiedät, mikä sopii sinulle ja mikä ei, millaisten ihmisten ja asioiden parissa viihdyt ja mihin et halua enää tuhlata arvokasta aikaasi. Sinulla on enemmän omaa aikaa Lapset lentävät pesästä, työura jää taakse. Kun ruuhkavuodet ovat takanapäin ja kiireet helpottuvat, sinulla on todennäköisesti entistä enemmän omaa aikaa käsissäsi. Osaat myös arvostaa sitä enemmän kuin aiemmin ja tiedät, miten haluat sen käyttää. Olet todennäköisesti onnellisempi Nuorempana ihmisillä on lukuisia stressinaiheita: miten pärjään urallani, saanko perustettua perheen, millaisen parisuhteen haluan Elämä kuitenkin kantaa ja ikäännyttyäsi osaat ottaa jo rennommin. Itse asiassa vanhemmiten ihmiset ovat useammin onnellisimpia ja tyytyväisimpiä elämäänsä. Pirjo Varvikko 19 OODI UPEILLE NAISILLE Emme me vuosista välitä, emmekä ikäämme selitä. Menemme eteenpäin vauhdilla ja joskus lepäämme lauteilla. Jos mielemme tekee onkia, voimme matoja maasta tonkia. Voimme myös lukea lehtiä tai katsella illalla tähtiä. Välillä muistamme menneitä, jo ennen aikoja olleita. Pienet itkut joskus väännämme, taas kasvot aurinkoon käännämme. Raili Koski

20 LIIKUNTAPALVELUKESKUS TIEDOTTAA Senioriranneke ja kortti ovat avaimia arjen elämyksiin 65 vuotta täyttäneet turkulaiset voivat ostaa Seniorirannekkeen ja -kortin, joilla pääsee edullisesti nauttimaan Turun kaupungin monipuolisista liikkumismahdollisuuksista ja kulttuuriannista. Omatoimiliikuntaan kannustava Senioriranneke ja -kortti mahdollistavat palveluiden käytön oman aikataulun ja kiinnostuksen mukaan. Nouda oma rannekkeesi ja varmista vauhdin jatkuminen! Hinta: 30 (6 kk) + 8 rannekemaksu ensimmäisellä ostokerralla Myyntipaikat: Liikuntapalvelukeskus, Blomberginaukio 4 (Veritas Stadionin pääty, 1. krs) p Petreliuksen uimahalli, Ruiskatu 2 p Samppalinnan maauimala, Volter Kilven katu 2 p Impivaaran uimahalli, Uimahallinpolku 4 p Yhteispalvelu Monitori, Skanssinkatu 10 p Wäinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38 p Lisätietoja: p Syksy 2015 esite saatavana syyskuussa myyntipaikoista! Saattajakortilla nauttimaan liikunnasta ja kulttuurista Vammaisille ja pitkäaikaissairaille tarkoitettu Saattajakortti helpottaa liikunnasta ja kulttuurista nauttimista. Saattajakortti oikeuttaa saattajan maksuttomaan sisäänpääsyyn mm. Turun kaupungin ylläpitämiin uimahalleihin ja maauimaloihin, Turun taidemuseoon, Tehdasteatteri Manilaan, Turun nuoren teatterin, Aurinkobaletin ja Tanssiteatteri Erin esityksiin sekä FC Interin ja FC TPS:n kotipeleihin. Myös sairaaloiden osastot, laitoshoidon yksiköt ja palveluasumisen toimipisteet voivat anoa toimipaikkakohtaista korttia. Saattajakortti on käytössä Turku lisäksi, Kaarinassa, Liedossa, Maskussa, Mynämäellä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa, Raisiossa, Ruskolla ja Sauvossa. Tarjolla olevat palvelut löytyvät kuntien verkkosivuilta ja kootusti Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hankkeen sivuilta saattajakortti. Hakulomakkeen voi tulostaa osoitteesta tai noutaa (ma pe klo ) Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksesta, Blomberginaukio 4, Turku. Lisätietoja: liikuntapalveluvastaava p Maksuton testipäivä ikääntyneille pe klo Kupittaan urheiluhallissa, Tahkonkuja 5. Yli 70-vuotiaille suunnatussa testipäivässä saat tietoa mm. kestävyyskunnosta, lihasvoimasta ja tasapainosta. Lisäksi tarjolla vinkkejä siitä, miten voit harrastaa liikuntaa ja harjoitella kotona. Testaajina toimii Turun kaupungin liikunnan, fysioterapian ja toimintaterapian ammattilaisia. Liikuntaan sopivat vaatteet ja juomapullo mukaan. Testit soveltuvat myös apuvälineen käyttäjille, paikalla yleisavustajia. Lisätietoja: Liikuntapalveluvastaava p Kuntosalilta lihasvoimaa Kuntosaliharjoittelun soveltava ABC-kurssit Henkilöille, joilla on heikompi toimintakyky, järjestetään soveltavia kuntosaliharjoittelun ABCkursseja Kupittaan urheiluhallissa ja Impivaaran uimahallissa. Kurssille tulee ilmoittautua. Hinta: 15 / kurssi + sisäänpääsymaksu (Seniori-, Kimmoke-, liikuntaranneke tai kertamaksu). Seuraavat soveltavat kurssit: klo Impivaaran uimahalli, Uimahallinpolku klo Kupittaan urheiluhallilla, Tahkonkuja 5. Lisätietoja ja ilmoittautumiset erityisliikunnanohjaaja: p UUTTA! Seniorijumppa to klo Kuuvuoren nuorisotalolla (Nummenpuistokatu 2) alkaen. 30 /kurssi, 20 /kurssi alennusryhmät, 5 /kerta, 2 /kerta alennusryhmät. Lisätietoja: liikuntapalveluvastaava p Lisätietoja syksyn 2015 tapahtumista ja toiminnoista: 20

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Lähitori Kuusela tapahtumat marraskuussa 2015

Lähitori Kuusela tapahtumat marraskuussa 2015 Lähitori Kuusela tapahtumat marraskuussa 2015 Viikko 45 (2.11.-8.11.) Ma 2.11. - Klo 9-14 Kädentaitopaja (0. krs). Mahdollisuus tehdä erilaisia tekstiilitöitä ja kädentaitoja oman mielen mukaan. Materiaalimaksu.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016

Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016 Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016 Viikko 5 (1.2. 7.2.) Ma 1.2. - Klo 9.00-14.00 Kädentaitopaja (0. krs). Mahdollisuus tehdä erilaisia tekstiilitöitä ja kädentaitoja oman mielen mukaan. Materiaalimaksu.

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

Tervetuloa Kurjenmäkikotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen

Tervetuloa Kurjenmäkikotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa Kurjenmäkikotiin Muuttajalle ja hänen läheisilleen TERVETULOA Kurjenmäkikotiin! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Kurjenmäkikoti sijaitsee Kupittaan kaupunginosassa, osoitteessa

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Höveliin Mäntyrinteeseen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa HÖVELIIN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Höveli sijaitsee

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Tervetuloa Kerttuliin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen

Tervetuloa Kerttuliin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa Kerttuliin Muuttajalle ja hänen läheisilleen TERVETULOA KerttuliIN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Kerttuli sijaitsee Aurajoen rannan tuntumassa, osoitteessa Hovioikeudenkatu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Kurjenpesään! Mäntyrinteeseen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa KURJENPESÄÄN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot