Sisällys. Esipuhe 4 1 MEIDÄN PIETARSAARI LASTEN JA NUORTEN AJATUKSIA KAUPUNGISTA 8 2 TAUSTATIETOA PIETARSAARESTA 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Esipuhe 4 1 MEIDÄN PIETARSAARI LASTEN JA NUORTEN AJATUKSIA KAUPUNGISTA 8 2 TAUSTATIETOA PIETARSAARESTA 17"

Transkriptio

1 Sisällys Esipuhe 4 1 MEIDÄN PIETARSAARI LASTEN JA NUORTEN AJATUKSIA KAUPUNGISTA 8 2 TAUSTATIETOA PIETARSAARESTA SIJAINTI, PINTA-ALAT JA ASUKASTIHEYDET VÄKILUVUN KEHITYS JA KIELISUHTEET MUUTTOLIIKE SYNTYVYYS 22 A. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3 VÄESTÖ JA ELINOLOT LASTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ LASTEN PERHEET Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä Kahden ja yhden huoltajan perheet Perheen koko LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN ELINTASO JA ELINOLOT Väestön koulutustaso Työllisyystilanne Toimeentulo Asumisen taso 33 4 TÄRKEÄT AIKUISET JA VANHEMMUUS TÄRKEIDEN AIKUISTEN TAVOITETTAVUUS VANHEMPIEN TIETOISUUS LASTEN VAPAA-AJAN KÄYTÖSTÄ VANHEMPIEN TUPAKOINTI 35 5 ELINYMPÄRISTÖ KOTI JA ASUINALUE 36 6 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET LAPSET JA OSALLISUUS 37 1

2 B. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN ILMENEMINEN 7 TERVEYS KOETTU TERVEYS MASENTUNEISUUS OIREILU Päänsärky Niska- ja hartiakivut Vähintään kaksi oiretta päivittäin 41 8 ELÄMÄNHALLINTA KOULUKIUSAAMINEN KOULUPOISSAOLOT KOULUNKÄYNNIN SUJUMINEN JA OPISKELUVAIKEUDET Koulutyön määrä Opiskeluvaikeudet Avun saanti Koulunkäynnin sujuminen KOULUN TYÖOLOT Työilmapiiri Kuulluksi tuleminen Fyysiset työolot YSTÄVÄT RIKOLLISUUS 46 9 ELÄMÄNTAVAT HARRASTUKSET PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Tupakointi Alkoholin käyttö Huumeiden käyttö RUOKAILU LEPO 49 2

3 C. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ HUOLEHTIMINEN 10 PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS RESURSOINTI, SAATAVUUS JA KÄYTTÖ Lastenneuvolapalvelut Lasten päivähoito Esiopetus Perusopetus Oppilashuolto Toisen asteen koulutus, muu jatkokoulutus Kouluterveydenhuolto Lastensuojelu Lasten huoltajuus ja tapaamisoikeus Tuki lapsiperheen arjessa (Fantti-projekti) Erityisnuorisotyö, Connecting Sulubaa Lasten- ja nuorisopsykiatrian asiakkaat VAPAA-AIKA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄKERHOT KOULUJEN MUUT KERHOT NUORISOTOIMI LIIKUNTAPALVELUT KIRJASTO, MUSEO JA KULTTUURIPALVELUT Kirjastopalvelut Kulttuuritoimisto Museo MUSIIKKIOPISTO TYÖVÄENOPISTO JA ARBETARINSTITUTET JÄRJESTÖT JA SEURAKUNNAT 68 Lähteet 69 3

4 Esipuhe Suomen Kuntaliitto julkaisi vuoden 2000 alussa oman lapsipoliittisen ohjelmansa ja suositti kuntia laatimaan omat selontekonsa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, sekä laatimaan selonteon pohjalta valtuuston hyväksyttäväksi paikallisen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tai lapsipoliittisen ohjelman. Tähän mennessä noin satakuusikymmentä suomalaista kuntaa on joko jo laatinut lapsipoliittisen ohjelman tai on tekemässä sellaista. Valtuustoaloite lapsipoliittisen ohjelman laatimiseksi Pietarsaareen tehtiin elokuussa 2000 ja käsiteltiin kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2004 talousarviossa, että sosiaalilautakunta laatii lapsi- ja nuorisopoliittisen tavoiteohjelman vuonna Ohjelman laatiminen aloitettiin loppuvuodesta Stakes on kehittänyt hyvinvoinnin indikaattoreita, joilla voitaisiin tulevina vuosina seurata lasten ja nuorten hyvinvoinnin tasoa kunnissa. Nämä indikaattorit ovat pääosin myös tämän selvityksen pohjana. YK:n lapsen oikeuksien julistus vuodelta 1989 on keskeinen yleissopimus lapsen oikeuksista. Kyse on lasten ihmisoikeuksien perusasiakirjasta. Lähes kaikki valtiot ovat sen ratifioineet. Sopimus tuli Suomessa voimaan YK:n määritelmän mukaan lapsi on jokainen alle 18-vuotias, myös Pietarsaaren Kaupungin lapsipoliittisessa ohjelmassa noudatetaan tätä määritelmää. YK:n lapsen oikeuksien julistus velvoittaa huomioimaan, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus: Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (Provision) Lapsuus on tulevaisuutta ja lapsuus on investointi, josta hyötyvät kaikki. Lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen. Suojeluun ja turvallisuuteen (Protection) Lapsi saa perusturvan ja elämisen eväät kodistaan. Vanhemmat ja perhe tarvitsevat sen lisäksi turva- ja tukiverkon ympärilleen. Lastensuojelu on yhteinen asia. Osallisuuteen (Participation) Lasta tulee kohdella yksilönä ja hänen mielipidettään tulee kuulla. Sosiaaliset valmiudet syntyvät vain osallistumisen ja kuulluksi tulemisen kautta. Viranomaisilla on velvollisuus kuulla lasta häntä koskevissa päätöksissä. 4

5 Lapsuuden, nuoruuden ja aikuistumisen raja ymmärretään yhteiskunnassa eri yhteyksissä eri tavoin. Kehityspsykologia katsoo lapsuuden ja varhaisnuoruuden rajaksi 14 vuoden iän ja myöhäisnuoruuden päättyvän 20 vuoden iässä. Lastensuojelu puolestaan määrittelee lapseksi alle 18-vuotiaan ja nuoreksi alle 21-vuotiaan. Lasten varhaistunut fyysinen kehittyminen voi johtaa olettamukseen, että lapsi olisi myös henkisesti itsenäinen. Lapsen oikeutta lapsuuteen on varjeltava, eikä häntä tulisi kohdella aikuisena ennen kuin hän on siihen psyykkisesti valmis. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sopimusvaltiot ovat myös sitoutuneet antamaan apua vanhemmille heidän hoitaessaan kasvatustehtäväänsä ja huolehtimaan lasten palvelujen kehittämisestä. Suuri osa tästä vastuusta on Suomessa kuntasektorin harteilla. Perheet tarvitsevat taloudellista tukea, asiantuntija-apua ja palveluita kuten neuvolaa, päivähoitoa ja koulua. Lapsipoliittisen ohjelman yhtenä tarkoituksena on käynnistää kuntatason arvokeskustelu lapsen oikeuksista ja lapsinäkökulman sisällöstä. Lapsipoliittinen ohjelma toimii parhaimmillaan kestävän kuntakehityksen työkaluna. Tämä tosin edellyttää sitoutumista ja aktiivisuutta kaikilta toimijoilta. Historia on osoittanut, että lapsikuva on yhteydessä laajempiin yhteiskunnallisiin arvoihin. Koska lapsikuva muuttuu jatkuvasti, tulisi arvokeskustelua käydä aina uudelleen. Lisäksi lapsipoliittinen ohjelma antaa yleistä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista kunnassa, kunnan palveluista ja palveluiden toteutumisesta. Lapsen asema yhteiskunnan jäsenenä ja lapsen toimijuus omissa yhteisöissään on luvun puolivälin jälkeen noussut esiin yhteiskuntatieteellisessä lapsuustutkimuksessa. Keskeistä on mitä lapset ajattelevat ja miten he osallistuvat. Vanhat ja perinteiset näkemykset ovat muuttuneet, kun tieto lapsista ja heidän sosiaalisista suhteistaan on lisääntynyt. Lapsuus nähdään jo itsenäisenä elämänvaiheena, joka on sinällään arvokas eikä vain kasvamista aikuisuuteen. Lapset ovat myös aktiivisia toimijoita, jotka osaavat tuoda esille omia ajatuksiaan ja toiveitaan vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa. Lapsen edun ymmärtäminen edellyttää lapsen kuulemista. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta aikuiset erottaisivat omat tarpeensa lasten tarpeista tämä mitenkään lasten kanssa toimivien aikuisten tarpeita väheksymättä. Lapsen kuuleminen ja hänen oikeuksiensa huomioonottaminen on perinteisesti ollut helpompaa siellä, missä lapset ovat joka päivä läsnä, kuten neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa ja lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnoissa. Itsestään selvä asia se ei kuitenkaan ole missään, vaan lasta koskevia suunnitelmia ja päätöksiä tehdään edelleen usein aikuisnäkökulmasta, kuvittelemalla lapsen paras. Lapsipoliittista ohjelmaa tehtäessä kysyttiin 5. ja 9. luokkien oppilailta ajatuksia unelmien Pietarsaaresta ajatuksia oli paljon, osittain ne olivat hyvinkin kantaaottavia ja eri näkökulmaa korostavia kuin asiantuntija-aikuisten lausunnot. Tässä prosessissa molemmat näkökulmat ovat olleet yhtä tärkeitä. 5

6 Nykyaikaisen lapsipolitiikan lähtökohtana on ajatus lapsista yhtenä pysyvänä väestöryhmänä, joka tulee ottaa huomioon yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lapsipolitiikka on mitä suurimmassa määrin poikkihallinnollista, ja hallintokuntien ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö nousee keskeiselle sijalle hyvän lapsipolitiikan toteuttamisessa. (Lehtinen, Anja-Riitta) Myös valtioneuvoston selonteossa Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa vuonna 1995 lapsipolitiikan lähtökohdaksi otettiin käsitys lapsesta itsenäisenä subjektina, jolla on samat oikeudet kuin aikuisillakin. Selonteossa korostettiin lapsuutta erityisenä elämänvaiheena. (Näkökulmia lapsipolitiikkaan, Stakes, 2001) Kulttuuriministeri Tanja Karpela kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla uudesta nuorisolaista. Suomi on ollut aktiivisesti mukana Euroopan Unionin nuorisopoliittisen yhteistyön kehittämisessä. Tällä hetkellä keskustelussa on eurooppalainen nuorisosopimus, joka pyrkii tehostamaan jo olemassa olevien rakenteiden käyttöä. Tähän samaan pyrkii kuntatasolla lapsipoliittinen ohjelma. Väestörakenteen kehitys on huolena koko Euroopassa. Vaikka väestö vanheneekin, myös nuoret tarvitsevat huomiota. Heidän kannaltaan keskeisiä kysymyksiä ovat työllisyyden edistäminen, koulupudokkaiden määrän vähentäminen, tukitoimet siirryttäessä koulusta työelämään, liikkuvuus, työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen. Nämä lienevät asialistalla myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Uusi nuorisolakiesitys käsitellään pian eduskunnassa. Lain tavoitteina on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa kasvu ja elinoloja. Päämääränä on edistää nuorten toimintaa heidän omissa yhteisöissään ja kunnallisessa päätöksenteossa. Tämä lapsipoliittinen ohjelma voidaan siis nähdä myös tulevan lain paikallisena työrukkasena. Lakia valmistelemassa ovat olleet myös nuorisotoimijat. Uuden lain arvolähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, monikulttuurisuus, kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Uutta olisi se, että valtioneuvosto hyväksyisi joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Näin esitettäisiin valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja vahvistettaisiin nuorisopoliittista ohjelmatyötä lääneissä ja kunnissa. Uudessa laissa on myös kuvattu kuntien nuorisotyön tavoitteelliset palvelut, kuitenkin niin että jokainen kunta päättää itse palvelujen toteuttamisesta. Esimerkkeinä hyvin hoidetun kunnallisen nuorisotyön palveluista voidaan mainita mm. toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, nuorisoyhdistyksien tukeminen, nuorten ympäristökasvatus, monikulttuurinen nuorisotyö sekä tieto ja neuvontapalvelut. Laki velvoittaa kuntia selkeästi huomioimaan nuorten mielipiteet paikallisten asioiden käsittelyssä sekä kuulemaan nuoria heitä koskettavissa asioissa. 6

7 Pietarsaaren kaupungin visiossa todetaan kaupungin olevan lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki. Visiossa sanotaan myös kaupungin tarjoavan tulevaisuudessa maan parhaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi. Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. Lapsipoliittinen ohjelma on yksi työkalu näiden tavoitteen saavuttamiseksi. Toivottavasti se kuluu käytössä. PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. 7

8 1 MEIDÄN PIETARSAARI LASTEN JA NUORTEN AJATUKSIA KAUPUNGISTA Hyvä kaupunginjohtaja, olisi hienoa saada tänne kaupunkiin: lisää puistoja iso uimahalli jossa paljon uima-altaita hyvä vaate- ja ruokakauppa hienoja nähtävyyksiä hienot talot enemmän jalkapallokenttiä pidettäisiin juhlia tulisi hyvä jääkiekkohalli paljon kukkia koulupuistoon Kimi 5lk Pietarsaaren kaupungin lapsipoliittista ohjelmaa laadittaessa pyydettiin koululaisia kirjoittamaan kirjeitä unelmien Pietarsaaresta uudelle kaupunginjohtajalle. Vastauksia saatiin sekä ruotsin- että suomenkielisiltä 5. ja 9. vuosikurssin oppilailta yhteensä 107 kirjettä. Lisäksi käytössä oli Orvokki Sainion ja hänen työryhmänsä vuonna 1998 esiopetussuunnitelmaa laadittaessa kokoama materiaali päiväkoti-ikäisten lasten oppimiskokemuksista ja pietarsaarelaisuudesta. Kirjeet antavat melko monipuolisen kuvan lasten ja nuorten näkökulmasta Pietarsaaren kaupunkiin. Kirjeissä tulevat voimakkaasti esiin hyvin konkreettiset lapsia ja nuoria koskettavat jokapäiväiset asiat. Yleisesti ottaen Pietarsaarta pidetään mukavana paikkana asua, tosin joidenkin mielestä kaupunki on myös liian pieni ja tylsä. Päiväkoti-ikäisistä lapsista osa oli hahmottanut Pietarsaarta maailmalle karttakuvapiirrosten avulla. Kuitenkin heidän piirroksissaan korostuivat oma koti ja sen lähiympäristö. Piirroksista oli myös helppo tunnistaa kaupungin merkkirakennuksia ja paikkoja. Suurin osa on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kotikaupunkiinsa ja viihtyy täällä. Parantamista kuitenkin aina löytyy, myös nuorten mielestä. Toisaalta joukossa kyllä oli niitäkin, jotka haluaisivat muuttaa pois kaupungista. Tämä on Pietarsaaren kaupunki. Siinä on metsää ja taloja, tuo liila on kauppa. Siinä on hiekkaranta ja joku on veneilemässä. 7v. 8

9 Minä pidän Koulupuistosta, sillä se on täynnä kauniita kasveja. Myös kävelykatu on ihana paikka. Minun lempirakennukseni täällä ovat kaupunginkirjasto, kaupunginkirkko sekä tietenkin oma kotini. 5lk Minun mielestäni Pietarsaari on ihana Paikka asua. Pietarsaari on rauhallinen ja aika pieni paikka, kaupat ovat lähellä ja myös sairaala. 5lk Tämä kaupunki on aika pieni, ja täällä on myös turvallista. Sairaalassakin saa hyvää hoitoa ja kaupoissa palvelua. Kouluissa on myös hyvä opetus. 5lk Pieni kaupunki, hyvät jalkapallokentät, parempia leikkipuistoja pitäisi saada. 5lk Pietarsaari on upea kaupunki. Ei liikaa ruuhkaa. Koulut ovat hyviä. Puistoissa on kiva liikkua. Eikä ole huumeita paljon myytävänä, toisin kuin Helsingissä. Ei taloja liikaa joka paikassa. Rauhallista ja mukavaa. Eikö totta? Tervetuloa Pietarsaareen! 5lk Olette saapuneet juuri Pietarsaareen. Tämä on sivistynyt kaupunki. Haluaisimme siistin kaupungin ja ison jalkapallokentän 5lk Täällä Pietarsaaressa on ihan mukava asua ja kivoja ystäviä. Mutta olisi kivaa, jos täällä olisi vähän uuttakin. Vaikka erilaisia uusia kauppoja, puistoja, kioskeja tai laskettelukeskuksia. Täällä on minun mielestä tosi kiva asua, enkä haluaisi muuttaa ollenkaan minnekkään muualle, kun asua vain täällä Pietarsaaressa. Kaikki sairaalat ja tommoiset muut ovat ihan ok. Pietarsaari on aika rauhallinen ja pieni kaupunki. 5lk Tervetuloa tänne Pietarsaareen. Katsomaan meidän nähtävyyksiä, vaikka ei ole melkein mitään katsottavaa. Täällä on aika tylsää, mutta toivottavasti viihdytte. Ei ole ollut ikinä kivaa täällä kotona Pietarsaaressa, mutta sellainen se on ollut aina. Haluaisin kyllä tosi paljon uusia kohteita ja liikkeitä. Tänne on kyllä lisätty KappAhl ja posti on siirretty. Haluaisin THE BODY SHOP ja vielä paljon muuta. Täällä on kyllä muita hyviä paikkoja, mutta mainitsen yhden hyvän paikan. PIEHI. Tykkään tosi paljon hiihtää niin se on tosi hyvä paikka. Suosittelen PIEHIÄ jos hiihdätte paljon, mutta jos olette shoppareita niin suosittelen LINDEXIÄ tai Kappahlia, koska KappAhl on uusi. Menen nytten pääasiaan kuitenkin haluaisin tosi paljon liikkeitä. mutta ei ole väliä. Teille varmaan tämä on jännittävä paikka, koska ette ole käyneet täällä. 5lk Mielestäni jeppis on toimiva kaupunki, mutta tänne voi tulla jotain muita ajanviettopaikkoja 9lk 9

10 Pietarsaari on kaupungiksi pieni, mutta juuri sen vuoksi mukava. Liikkeet ovat lähellä toisiaan, ja ihmiset pystyvät käymään ostoksilla useassa eri paikassa. Pietarsaari on unelmakaupunki sellaiselle, joka pitää vanhanaikaisista rakennuksista ja kaduista. 9lk Pietarsaaren kaupunki on mahtava paikka asua! Tietysti Pietarsaarellakin on omat huonot puolensa On erittäin suuri rikkaus olla kaksikielinen kaupunki. Mutta monet varmasti kokevat haittana ja uhkana sen, että täällä on ruotsinkielinen enemmistö. Itse en välitä oli täällä sitten suomenkielinen tai ruotsinkielinen enemmistö. On erittäin vaikea keksiä mitään moitittavaa Pietarsaaresta Itse koen Pietarsaaren erittäin turvalliseksi paikaksi asua. 9lk Pietarsaari on hyvin pieni, mutta oikein mukava kaupunki kaikesta huolimatta Olen melko tyytyväinen Pietarsaareen sellaisenaan, näin pieneksi kaupungiksi täällä on kuitenkin hyvä tarjonta palveluja. 9lk Joten totuus on, muutan erittäin mielelläni tästä kaupungista pois heti kun valmistun, enkä todellakaan usko että haluan tänne enää takasin muuttaa!! 9lk Yksittäisistä asioista eniten mainintoja saivat koulut ja koulunkäynti, vapaa-ajan vietto, liike-elämä ja ympäristö. Myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen yleensä kirvoitti jonkin verran mielipiteitä. Ei liene yllättävää, että nuoret ottavat kantaa kouluihin ja koulutukseen yleensä, niin suuren osan päivistään he viettävät koulussa. Yleisesti ottaen opetusta pidettiin sekä ruotsin- että suomenkielisissä vastauksissa hyvänä. Kouluille toivottiin kuitenkin lisää resursseja ja erityisesti kouluruokailuun toivottiin parannuksia. Toivoisin, että koulussa saisi jos haluaisi mehua maidon tai veden sijasta. Ja sitten haluaisin kouluun jonkun kioskin. 5lk Toivoisin kouluun naulakkokaapit toivoisin että koulua laajennettaisi. 5lk Koulussa voisi olla pidemmät välitunnit 5lk Kouluun pitäisi saada: kioski, joka vuosi uudet kirjat, koulun pitäisi alkaa vasta klo 10. Kouluun pitäisi saada namukioski. Pitäisi saada nukkua pitempään eli myöhemmin kouluun. 5lk Nuoret joutuu päivät pitkät lukea matikkaa, äidinkieltä, filosofiaa, biologiaa Minusta kouluaineita pitäisi ehdottomasti lisätä. Nuoret ovat osaamisiltaan lahjakkaita ja he ansaitsevat tilaisuuden näyttää, mitä osaavat. Minusta ei ole esim. matemaatikoksi, filosofiksi tai muuksi. Jos taideaineita lisättäisiin, nuoret saisivat ehkä unelmiensa työn. Moni varmasti haaveilee rock-tähteydestä, tanssijasta, jalkapalloilijasta, kirjailijasta, näyttelijästä yms 10

11 kaikkiin kouluihin tulee kioski ja koulusta pitää saada palkkaa ainakin 1 per päivä. Kokeita ei saisi olla ollenkaa. Koulussa pitäisi saada jälkiruokaa. 5lk Haluan maukkaampaa kouluruokaa, eli enemmän rahaa kouluruokaan. Ja mun mielestä on huono juttu että Voi on otettu pois koulusta. Ja enemmän pehmeetä leipää kouluun. 5lk Kaikissa kouluissa on hyvä koulutus 5lk Kannettavat tietokoneet kaikkiin kouluihin, ilmasta jäätelöä, limsaa ja kaikkea kouluun. Opiskelijoille lisää vapaatunteja ja suomalainen amiskin olis kiva. 9lk Haluaisin että palauttaisitte 45 minuutin oppitunnit. Niissä ei ole mitään järkeä. 9lk Purkkarille uudet maalit seinään, uudet verhot, enemmän välipala-automaatteja että saa pitkänä päivänä syödä leipää, hedelmiä tai mehua. 9lk Yksi asia, joka on jäänyt hieman mietityttämään on se, että mikä on koulujen tulevaisuus? Lakkautetaanko Pursisalmi? Eikö Ristikarista tulekaan pelkästään kielikylpyluokkien koulu? Ensin hypätään ruotsinkielisten perässä 70min oppitunteihin ja nyt taas yhtäkkiä halutaankin 45min oppitunnit takaisin!? Itse en enää vaihtaisi mistään hinnasta 45min oppitunteihin! Aluksi kaikki tunsivat suurta vihaa ja epäluuloa 70-oppituntia kohtaan, mutta se onkin osoittautunut positiiviseksi yllättäjäksi! 9lk Monia nuoria varmasti helpottaisi, jos kaupungissa olisi SUOMENKIELINEN ammattiopisto, mutta toisaalta sen järjestäminen tänne olisi varmasti vaikeaa ja oppilasmäärät puolta alhaisempia kuin Kokkolassa. 9lk Remontoikaa kauppis 9lk Remontoikaa ruotsinkielinen lukio! 9lk Vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ovat tärkeitä nuorille. Monet vastauksista käsittelivätkin pitkälti tätä asiaa. Aivan nuorimpien piirustuksista kulttuuriin ja harrastuksiin liittyvinä asioina olivat uimaranta, Joutsenen leirintäalue ja uimahalli. Muuta ei ollut. Toisaalta meri, huvila ja saari, eli mökkielämä, olivat iloisine väreineen edustettuna piirroksissa. Nuoriso oli erityisen huolissaan vapaa-ajanviettotiloista ja musiikkiharrastustilojen vähenemisestä. Nämä tulivat esiin monissa kirjoituksissa. Ystävien kanssa vietetty aika on tärkeää, mutta kaikki eivät ole löytäneet itselleen sopivia harrastus/vapaa-ajanviettopaikkoja. Nuoret toivoivat myös, että heille järjestettäisiin diskoja kaupungissa, ettei aina tarvitsisi lähteä naapurikuntiin. 11

12 Liikuntaharrastusmahdollisuudet nousivat myös selkeästi esiin. Kauppoja, erityisesti H&M ja muita vaateliikkeitä, toivottiin lisää. Monia vapaa-ajan palveluita pidetään hyvinä ja käyttökelpoisina, mutta erityisesti toivotaan lisää toimintaa ja ohjelmaa nuorille. Nuoret myös ottaisivat ilolla vastaan enemmän ohjelmaa ja elämää kaupungin keskustaan. Kirjastossa voisi olla enemmän tietokoneita. Puistoja voisi olla enemmän. Haluaisin ehdottomasti, että koirankakkalaatikoita vois lisätä kun kaikki kadut ja polut ovat ihan likaisia. Ratsastus- ja harrastetallit voisivat olla useampia. 5lk Kesällä joissain uimapaikoissa olisi kiva jos olisi pukukopit, ettei tarvitsisi mennä uimapuku päällä kotiin. 5lk Isompi vesiliukumäki uimahalliin! 5lk Enemmän ramppeja Tupikselle. Tehkää slalomrinne vanhalle Ekoroskille ja hissi kans. 5lk Rahaa Tenniscenterille että voi pelata tennistä. Rahaa Jarolle ja keskuskentän penkkeihin. Mielestäni Pietarsaaressa on hyvät ravintolat, sairaanhoito, hienot alueet, hyvä koulutus, hyvät vapaa-ajanviettopaikat kuten tenniscenter, tellushalli, uimahalli. Mielestäni tämä on hyvä kaupunki ja viihdyn täällä. 5lk Voisi tehdä eläinpuiston ja useampia pulkkamäkiä. 5lk Hyvä että meillä on uusi uimahalli! 5lk Nuorille enemmän tekemistä. Kuten erilaisia tapaamispaikkoja eri ikäluokille. Koska monilla on vaikeus saada ystäviä, joten nuoret voisivat näin löytää toisensa. Ja olisihan se huvipuisto aika jännä 5lk Enemmän päihteettömiä ravintoloita yli 15-vuotiaille nuorille. Nuorille enemmän sellaisia klubeja, joissa osoitetaan että alkoholi ja huumeet on vaarallisia!! Enemmän leluja uimahalliin ja että vesi puhdistetaan päivittäin ettei vedessä olis niin paljon hiuksia!! 5lk Nuorisotoimintaa on aika paljon Pietarsaaressa, mutta tiloja on vähän ja vapaaajan viettomahdollisuudet ovat kaupungissa vähäiset uusien ulkonaliikkumisrajoitteiden takia. Opiskelijoille enemmän vapaata. Pieniä toiveita. 9lk Pietarsaareen vois perustaa Han Moo Don kurssi, se on itsepuolustuslaji, jota harrastetaan Suomessa. Lähin on Kokkolassa, voisihan tännekin tulla. Lähinnä tonne Karvikinhallille voisi avata se ampumahalli joka on kai nyt kiinni ja ehkä joku uus itsepuolustuslaji. Pietarsaareen harrastehalli, jossa on vaikka mitä ihmeellisiä extreme ja sun muita harrastusmahdollisuuksia. 9lk Ehkä me nuoriso tarvitaan biletys paikkaa, jossa on halpa sisäänpääsy! 9lk 12

13 Kaupunkiin pitäisi saada internetkahvila. 9lk Mielestäni kaupunkiamme voisi kehittää monellakin tapaa, nuorille etenkin mahdollisuuksia ajatellen. Aloitan kertomalla itsellenikin ongelmia tuottaneesta asiasta, harrastuksista. Olen kiinnostunut jääkiekon peluusta harrastuksena, toiveet jäivät kuitenkin siihen kun kaupungissamme ei ole tyttöjoukkuetta. Kokkolaan kun olisi turhan pitkä matka matkustaa treeneihin. Myöskin muita harrastelijaseuroja on vaikea löytää täältä, kuten koripalloa tai sulkapalloa. 9lk Toivon että elokuvateatterin ikärajoja alennettaisiin koska ne tulee kummiskin noin 5 viikon kuluttua teeveestä. 9lk Vaikka en itse innostu skeittailusta, niin voisi rakentaa jonnekkin ison hallin että jotkut saisivat skeitata talvellakin. McDonaldsin paikkoja isommix, koska ei sinne mahdu ison porukan kaa syömään. Spreijaajille joku autio tyhjä paikka missä on joku muuri tai seinä johon sais tehdä graffiteja ihan rauhassa niin vähentyis sotkemiset kauppojen seinissä. 9lk Aluksi suuret onnittelut kilpailun voittamiseksi. Nyt muutama toivomus Pietarsaareen: Toivoisin enemmän kauppoja (joissa ei kalliit hinnat). Nuorisolle enemmän vapaa-ajan- / kavereiden tapaamispaikkoja (sisätiloja, esimerkkinä Tupakkamakasiini, jossa olis pelejä, nuorisolehtiä, tietokoneita ja kyseinen paikka järjestäis usein pieniä matkoja eri paikkakunnille (esim. ostos-kylpylä-disko matkoja). No, eiköhän tuossa ollut toteuttamista :O) Onnea vielä! 9lk Pitäisi olla enemmän sellaisia nuorten paikkoja, jonne ei tarvii maksaa sisäänpääsyä. Kirjastoon pitäisi saada nopeammin uusia kirjoja ja lisää tietokoneita. Sitten discoja pitäisi järjestää täällä kaupungissa, ettei aina tarvitsisi lähteä niin kauas. Pitäisi olla enemmän kesätyöpaikkoja! Voisi olla useammin jotain ohjelmaa kaupungilla. 9lk Kirjastoon nettikoneita nuorille lisää. Kahvilan tapainen halpa paikka nuorille, minne aikuset ei haluu. Sellanen oleilupaikka talveksi, ettei tarvi istuu kylmässä ulkona. Halpa discopaikka nuorille (alle 18-vuotiaille), esim. The Plaze oli hyvä, muta aivan liian kallis! Enemmän suomenkielistä palvelua kahviloihin ja kauppoihin! Lisää ohjelmaa kaupungille!!! 9lk Olen huolestunut Pietarsaaren kulttuuritilojen vähenemisestä. Erityisesti bändien harjoittelutilat ovat vähissä kaupungissa, ja olisi hienoa jos täältä löytyisi hyväkuntoiset tilat bändeille, jotka aloittelevat uraansa Pietarsaaressa. 9lk 13

14 Olen iloinen siitä miten hyvät urheilupaikat meillä on, vaikka täällä on vain noin asukasta. Tellushallista olen erityisen iloinen, koska pelaan itse jalkapalloa. Halli on erittäin hyvä satsaus täällä Pietarsaaressa, koska täällä on niin paljon sellaisia jotka hyötyvät siitä. Mutta loput jalkapallokentät kaupungissa ovat huonoja. Sorakentät, erityisesti Messukenttä, tulisi tehdä uudestaan. se on hyvin epätasainen ja liian isoa soraa. Se menee pilalle kun te otatte tänne sirkuksen ja jotain traktori-pullingia. Mutta joku paikka nuorten olla TARVITAAN. Minä ja ystäväni emme halua mennä Tupakkamakasiinille, siellä käy enimmäkseen nuorempia, sinne emme mene. pitäisi avata kahvila, kuten Cafe Ludwig, joka valitettavasti suljettiin. Se oli suuri menetys. 9lk Vestersundinkylän jääkiekkokenttä on kaupungin eniten käytetty kenttä. Kunnostakaa se! 9lk Pitäisi olla enemmän sellaisia nuorten paikkoja, jonne ei tarvii maksaa sisäänpääsyä. Kirjastoon pitäisi saada nopeammin uusia kirjoja ja lisää tietokoneita. Sitten discoja pitäisi järjestää täällä kaupungissa, ettei aina tarvitsisi lähteä niin kauas. Pitäisi olla enemmän kesätyöpaikkoja! Voisi olla useammin jotain ohjelmaa kaupungilla. 9lk Kirjastoon nettikoneita nuorille lisää. Kahvilan tapainen halpa paikka nuorille, minne aikuset ei haluu. Sellanen oleilupaikka talveksi, ettei tarvi istuu kylmässä ulkona. Halpa discopaikka nuorille (alle 18-vuotiaille), esim. The Plaze oli hyvä, muta aivan liian kallis! Enemmän suomenkielistä palvelua kahviloihin ja kauppoihin! Lisää ohjelmaa kaupungille!!! 9lk Kiinnostavaa on myös se, että useissa kirjeissä kaupungin hallinto tulee ilmi jonain kaukaisena kummituksena. Hallinto on usein te, tulkintana tästä voisi ajatella, että nuoret eivät koe voivansa vaikuttaa asioihin kovinkaan paljoa. Toisaalta unelmien kaupungissa määriteltiin olevan hyvä kaupunginjohtaja. Nuoret ovat myös huolissaan liikenteestä ja liikkumisesta sekä ympäristöstä. Erityisen paljon kommentteja tuli pyöräteistä ja muista kevyenliikenteenväylistä, liikennevaloista, mopoilusta ja mopokorteista, teiden kunnosta ja asvaltoinnista sekä puistoista. terveydenhuolto saa paljon plussia, mutta myös joitain miinuksia. Osa vastanneista ottaa myös radikaalisti kantaa pubeja vastaan ja osa tietysti niiden puolesta. Lisäksi tuli jonkin verran kommentteja yleisistä yhteiskunnallisista asioista, kuten verotuksesta tai palvelumaksuista. Myös eläkeläisten palvelut mainittiin kehityskohteena. Nuoret haluavat siis pitää huolta myös muista. Puistoja voisi olla enemmän. Haluaisin ehdottomasti, että koirankakkalaatikoita vois lisätä kun kaikki kadut ja polut ovat ihan likaisia. 5lk 14

15 Toivoisin, että Pietarsaareen tulisi lisää kauppoja, hiekkateihin laitettaisiin asfaltti, kouluihin kioski, kaupunkiin lisää parkkipaikkoja, taloja lisää, muotiliikkeitä lisää, kirjastoon lisää tietokoneita, kaupunkiin lisää jäätelökioskeja, kouluun naulakkokaapit, nuorille lisää tapaamispaikkoja, nuorille lisää kesätekemistä, lisää huvipaikkoja, hiekotettaisiin enemmän, koulua laajennettaisi. 5lk Ihmisten ei tarvitsisi heittää maahan roskia, tai sitten ihmisten pitäisi kerätä tiputtamansa roskat. Lääkärissä voisi olla mukavammat odotushuoneet. 5lk Unelmien Pietarsaari: Että kaupunki on siisti, iso jalkapallokenttä, kaikkiin kouluihin kioski, koulussa saa syödä karkkia, hienommat autot, että kaikkia eläimiä saa pitää vapaana, uskovaisten pitää vaan opetella uskontoa, kaupunkia pitää suurentaa, isompi karkkikauppa, oma sipsikauppa, oma jäätelökauppa, huvipuisto, isompi uimahalli, kaikilla olisi yhtä iso talo, tupakkaa eikä huumeita ei myytäis, ja että olis hyvä kaupunginjohtaja. 5lk Olisi kiva jos kaikkialla olisi puhdasta ja siistiä. Olisi myös kiva ettei paikkoja rikottaisiin. Puistoja voisi olla enemmän. Tämä on mukava kaupunki. Mutta yksi puute tällä kyllä on. Minun tietääkseni Pietarsaaressa ei ole yhtäkään koirapuistoa. Koirat, varsinkin pennut tarvitsevat paikan, jossa ne voivat tutustua toisiinsa, juosta ja leikkiä. Pietarsaari on kaunis kaupunki. Minä pidän Koulupuistosta, sillä se on täynnä kauniita kasveja. Myös kävelykatu on ihana paikka. 5lk Pietarsaari on kaunis vihreä kaupunki, mutta olisi parempaa, jos koulupuisto olisi vielä vehreämpi ja vihreämpi. 5lk Muuten kaupunkimme näyttää hyvältä, paitsi että koulupuistoon pitäisi hankkia uusia kaloja. 9lk Pietarsaari on ihan mukava kaupunki asua, ei ole mitään suuria puutteita. Ympäristö on aika hyvässä kunnossa, ei ole kauheata kaaosta missään. Tietysti on hyvä juttu, että putkistoja tai mitä nyt korjataankaan, mutta onko tiet yleensäkin pakko sulkea niin pitkäksi aikaa? Ei ne rakennus- / asennus- / korjaustyöt häiritse, mutta kun tiet ovat poikki, niin joutuu yleensä kiertämään niin kaukaa että pääsee perille. Ja sitten kun tiet ovat taas ajokunnossa, niin kestää kauan ennen kuin ne asvaltoidaan. Ja mopolla / kevytmoottoripyörällä on hankalampaa ajaa soratiellä kuin jos tienpätkät olisi asvaltoidut. 9lk Pubit pois! Ei niitä juoppoja jaksa kattoo ja muutenki oksennusta on viikonlopun jälkeen kaikkialla niin tosi kiva kävellä koiran kaa ku koko tie on ihan sotkussa. 9lk 15

16 Yleiskuva kirjoituksia lukemalla on, että nuoret ovat hyvin selvillä siitä mitä kaupungissa tapahtuu, ja haluaisivat mielellään kehittää kaupungin palveluja ja yleisilmettä. Erityisesti nuoria koskevat asiat olivat lähellä heidän sydäntään, ja nuorten kokemuksia olisikin hyvä kuunnella enemmänkin. He kuitenkin käyttävät näitä palveluja, ja ovat kykeneviä arvioimaan niitä nuorten, eli käyttäjien, kannalta. Näitä nuorten lausuntoja on hyvä peilata tässä dokumentissa esitettyyn tilastotietoon ja palvelutarjontaan. 16

17 2 TAUSTATIETOA PIETARSAARESTA 2.1 SIJAINTI, PINTA-ALAT JA ASUKASTIHEYDET Pietarsaaren kaupunki sijaitsee Suomen länsirannikolla Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, n. 100km Vaasasta pohjoiseen ja n. 40km Kokkolasta etelään. Kaupungin pinta-ala on 92,34 km², josta 3,91 km² on vesistöjä. ( , Asukastiheys Pietarsaaren seutukunnassa on 20 henkilöä neliökilometrillä (koko maassa 17) ja taajamassa asuvien osuus väestöstä eli taajama-aste on 75 % (koko maassa 81 %). Pietarsaaren kaupunki sijaitsee pienellä maa-alueella ja on erittäin kaupunkimainen; siellä asukastiheys on 222 asukasta neliökilometrillä ja taajama-aste 98 % (Fennica.net). 2.2 VÄKILUVUN KEHITYS JA KIELISUHTEET Pietarsaaren seutukunnan (Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy ja Kruunupyy) asukasluku oli vuoden 2000 lopussa noin henkeä, mikä on vajaa prosentti koko maan asukasluvusta. Pietarsaaren kaupungissa asui vuoden 2000 lopussa henkeä, joten 41 % seutukunnan väestöstä oli keskittynyt yhteen kuntaan. (Sotka). Pietarsaari on Suomen kaupungeista suurin, joissa on ruotsinkielinen enemmistö. 55,6 % väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia, 42,4 % suomea ja 2,0 % jotain muuta kieltä. Pietarsaaren seudulla ruotsinkielisen väestön määrä on n. 75 %, mikä johtuu siitä, että muiden kuntien väestö on enimmäkseen ruotsinkielisiä. (Sotka; Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) väestö yhteensä naisia miehiä ruotsinkielisiä suomenkielisiä muu äidinkieli Kuvio 1. Pietarsaaren väestö 2000-luvulla (Tilastokeskus/Pietarsaaren Kaupunki) 17

18 Vuoden 1970 jälkeen Pietarsaaren väkiluku on laskenut keskimäärin 4,19 %, mikä tarkoittaa että kaupungissa on tänään vajaa 900 asukasta vähemmän kuin vuonna Myös koko 2000-luvun on Pietarsaaren väkiluku ollut pienessä laskussa. Pietarsaaren väestöennuste vuodelle 2010 on asukasta. (Sotkanet, ) Ikä Trendi Kuvio 2. Väestöennuste ikäryhmittäin ilman muuttoliikettä, Pietarsaaren kaupunki (Tilastokeskus) 0-19-vuotiaiden osuus kaikista kaupunkilaisista on laskusuunnassa. Tämä ilmenee laskettaessa prosenttiosuuksia tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella. Muuttoliikkeen vaikutus koskee myös lapsia ja nuoria. Tulevaa väestönkehitystä on vaikea ennustaa. Väestönkehitykseen vaikuttavat ennen kaikkea Pietarsaaren elinkeinoelämän ja samalla työpaikkojen määrän kehitys muuhun Suomeen verrattuna, koulutusmahdollisuuksien tarjonta kaupungissa sekä kaupungin maa-, tontti- ja muu politiikka. Tilastokeskuksen trendilaskelmat, jotka perustuvat samoihin oletuksiin syntyvyydestä ja kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä kuin viime vuosina, osoittavat Pietarsaaren osalta hienoista kasvua vuoteen 2030 mennessä, jos muuttoliikettä ei lasketa mukaan. (Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) 18

19 Ikä Trendi Kuvio 3. Väestöennuste ikäryhmittäin muuttoliike mukaan lukien, Pietarsaaren kaupunki (Tilastokeskus) Muuttoliike mukaan laskettuna ja sen säilyessä yhtä negatiivisena kuin viime vuosina tulee kaupungin asukasmäärä alittamaan asukkaan määrän vuonna Elinkeinoelämän tulevaisuus Pietarsaaressa näyttää valoisalta. Työpaikkojen määrä kasvaa, minkä vuoksi Pietarsaaressa työssäkäyvien (pendelöijät) määrä kasvaa. Jos mielikuva kaupungista on positiivinen ja harjoitettava maa- ja tonttipolitiikka on aktiivista ja onnistunutta, ei liene täysin mahdotonta, että kaupungin väestönkehitys voisi olla tulevaisuudessa positiivinenkin. (Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) Pietarsaarelaisista ruotsinkieliset ovat suhteellisesti tarkasteltuna iäkkäimpiä, suomenkieliset enemmän keski-ikäisiä (35 64vuotiaat), kun taas muun kielinen väestö on nuorinta. Tämä johtuu siitä, että ruotsinkieliset ovat asuneet täällä pisimpään, kun taas suomenkieliset ovat muuttaneet kaupunkiin Järviseudulta ja muualta Suomesta pääasiassa 1960 ja 1970-luvuilla ja ulkomaalaisten muuttoliike on ollut voimakkainta 1980 ja 1990-luvuilla. (Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) 19

20 2.3 MUUTTOLIIKE Kunnan palvelujen järjestämisen kannalta on tärkeää huomioida kuinka paljon kunnasta muutetaan pois ja toisaalta paljonko on tulijoita. Pelkän nettomuuton kuvaamisen avulla ei voida ennakoida palvelujen tarpeen muuttumista. Lasten kannalta muuttamisella on merkitystä muutenkin, sillä yksilötasolla lapsen sosiaalisen kiinnittymisen kannalta pidetään riskitekijänä sitä että lapsella on enemmän kuin kaksi muuttoa kolmen vuoden aikana. Pietarsaaren seutukunta kokonaisuutena on melko hyvin pystynyt muodostamaan vastapainon suurille asutuskeskuksille ja pitämään väestönsä. Vuodesta 1990 vuoteen 2000 Pietarsaaren seutukunnan (Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy ja Kruunupyy) väkiluku on kasvanut 141 henkilöllä eli 0.3 %. Kehitys on kuitenkin ollut eri kunnissa hyvin erisuuntaista. SOTKAnetin väestöennusteet viittaisivat siihen että samanlainen kehitys jatkuu. (SOTKAnet, ) Kunta muutos muutos % Pietarsaari 247 1,2 % Uusikaarlepyy 235 3,0 % Kruunupyy 208 2,9 % Luoto ,2 % Pedersöre 384 3,9 % Kuvio 4. Väkiluvun absoluuttinen ja suhteellinen muutos Pietarsaaren seudulla Seutukunnan väkiluku saavutti huippunsa (48 754) vuonna 1993, minkä jälkeen väkimäärä on pienentynyt 0.8 %. Seutukunta kokonaisuutena on siis asukaslukutilastoissa tällä hetkellä erittäin hitaasti pienenevä alue. Pietarsaaren kaupungin väkiluku on vuoden 1970 jälkeen pienentynyt noin 900 asukkaalla, mikä tarkoittaa noin 4,2 % keskimääräistä asukasluvun vähenemistä. (Fennica.net, Tilastokeskus) 20

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 2010

Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 2010 Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 0 LASTENTARHA, JÄLKKÄRI, AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 00 00 PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ PUIJOLAN NUORET 0 00 Puijolan Nuoret on tarjonnut

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot