Sisällys. Esipuhe 4 1 MEIDÄN PIETARSAARI LASTEN JA NUORTEN AJATUKSIA KAUPUNGISTA 8 2 TAUSTATIETOA PIETARSAARESTA 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Esipuhe 4 1 MEIDÄN PIETARSAARI LASTEN JA NUORTEN AJATUKSIA KAUPUNGISTA 8 2 TAUSTATIETOA PIETARSAARESTA 17"

Transkriptio

1 Sisällys Esipuhe 4 1 MEIDÄN PIETARSAARI LASTEN JA NUORTEN AJATUKSIA KAUPUNGISTA 8 2 TAUSTATIETOA PIETARSAARESTA SIJAINTI, PINTA-ALAT JA ASUKASTIHEYDET VÄKILUVUN KEHITYS JA KIELISUHTEET MUUTTOLIIKE SYNTYVYYS 22 A. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3 VÄESTÖ JA ELINOLOT LASTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ LASTEN PERHEET Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä Kahden ja yhden huoltajan perheet Perheen koko LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN ELINTASO JA ELINOLOT Väestön koulutustaso Työllisyystilanne Toimeentulo Asumisen taso 33 4 TÄRKEÄT AIKUISET JA VANHEMMUUS TÄRKEIDEN AIKUISTEN TAVOITETTAVUUS VANHEMPIEN TIETOISUUS LASTEN VAPAA-AJAN KÄYTÖSTÄ VANHEMPIEN TUPAKOINTI 35 5 ELINYMPÄRISTÖ KOTI JA ASUINALUE 36 6 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET LAPSET JA OSALLISUUS 37 1

2 B. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN ILMENEMINEN 7 TERVEYS KOETTU TERVEYS MASENTUNEISUUS OIREILU Päänsärky Niska- ja hartiakivut Vähintään kaksi oiretta päivittäin 41 8 ELÄMÄNHALLINTA KOULUKIUSAAMINEN KOULUPOISSAOLOT KOULUNKÄYNNIN SUJUMINEN JA OPISKELUVAIKEUDET Koulutyön määrä Opiskeluvaikeudet Avun saanti Koulunkäynnin sujuminen KOULUN TYÖOLOT Työilmapiiri Kuulluksi tuleminen Fyysiset työolot YSTÄVÄT RIKOLLISUUS 46 9 ELÄMÄNTAVAT HARRASTUKSET PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Tupakointi Alkoholin käyttö Huumeiden käyttö RUOKAILU LEPO 49 2

3 C. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ HUOLEHTIMINEN 10 PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS RESURSOINTI, SAATAVUUS JA KÄYTTÖ Lastenneuvolapalvelut Lasten päivähoito Esiopetus Perusopetus Oppilashuolto Toisen asteen koulutus, muu jatkokoulutus Kouluterveydenhuolto Lastensuojelu Lasten huoltajuus ja tapaamisoikeus Tuki lapsiperheen arjessa (Fantti-projekti) Erityisnuorisotyö, Connecting Sulubaa Lasten- ja nuorisopsykiatrian asiakkaat VAPAA-AIKA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄKERHOT KOULUJEN MUUT KERHOT NUORISOTOIMI LIIKUNTAPALVELUT KIRJASTO, MUSEO JA KULTTUURIPALVELUT Kirjastopalvelut Kulttuuritoimisto Museo MUSIIKKIOPISTO TYÖVÄENOPISTO JA ARBETARINSTITUTET JÄRJESTÖT JA SEURAKUNNAT 68 Lähteet 69 3

4 Esipuhe Suomen Kuntaliitto julkaisi vuoden 2000 alussa oman lapsipoliittisen ohjelmansa ja suositti kuntia laatimaan omat selontekonsa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, sekä laatimaan selonteon pohjalta valtuuston hyväksyttäväksi paikallisen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tai lapsipoliittisen ohjelman. Tähän mennessä noin satakuusikymmentä suomalaista kuntaa on joko jo laatinut lapsipoliittisen ohjelman tai on tekemässä sellaista. Valtuustoaloite lapsipoliittisen ohjelman laatimiseksi Pietarsaareen tehtiin elokuussa 2000 ja käsiteltiin kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2004 talousarviossa, että sosiaalilautakunta laatii lapsi- ja nuorisopoliittisen tavoiteohjelman vuonna Ohjelman laatiminen aloitettiin loppuvuodesta Stakes on kehittänyt hyvinvoinnin indikaattoreita, joilla voitaisiin tulevina vuosina seurata lasten ja nuorten hyvinvoinnin tasoa kunnissa. Nämä indikaattorit ovat pääosin myös tämän selvityksen pohjana. YK:n lapsen oikeuksien julistus vuodelta 1989 on keskeinen yleissopimus lapsen oikeuksista. Kyse on lasten ihmisoikeuksien perusasiakirjasta. Lähes kaikki valtiot ovat sen ratifioineet. Sopimus tuli Suomessa voimaan YK:n määritelmän mukaan lapsi on jokainen alle 18-vuotias, myös Pietarsaaren Kaupungin lapsipoliittisessa ohjelmassa noudatetaan tätä määritelmää. YK:n lapsen oikeuksien julistus velvoittaa huomioimaan, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus: Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (Provision) Lapsuus on tulevaisuutta ja lapsuus on investointi, josta hyötyvät kaikki. Lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen. Suojeluun ja turvallisuuteen (Protection) Lapsi saa perusturvan ja elämisen eväät kodistaan. Vanhemmat ja perhe tarvitsevat sen lisäksi turva- ja tukiverkon ympärilleen. Lastensuojelu on yhteinen asia. Osallisuuteen (Participation) Lasta tulee kohdella yksilönä ja hänen mielipidettään tulee kuulla. Sosiaaliset valmiudet syntyvät vain osallistumisen ja kuulluksi tulemisen kautta. Viranomaisilla on velvollisuus kuulla lasta häntä koskevissa päätöksissä. 4

5 Lapsuuden, nuoruuden ja aikuistumisen raja ymmärretään yhteiskunnassa eri yhteyksissä eri tavoin. Kehityspsykologia katsoo lapsuuden ja varhaisnuoruuden rajaksi 14 vuoden iän ja myöhäisnuoruuden päättyvän 20 vuoden iässä. Lastensuojelu puolestaan määrittelee lapseksi alle 18-vuotiaan ja nuoreksi alle 21-vuotiaan. Lasten varhaistunut fyysinen kehittyminen voi johtaa olettamukseen, että lapsi olisi myös henkisesti itsenäinen. Lapsen oikeutta lapsuuteen on varjeltava, eikä häntä tulisi kohdella aikuisena ennen kuin hän on siihen psyykkisesti valmis. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sopimusvaltiot ovat myös sitoutuneet antamaan apua vanhemmille heidän hoitaessaan kasvatustehtäväänsä ja huolehtimaan lasten palvelujen kehittämisestä. Suuri osa tästä vastuusta on Suomessa kuntasektorin harteilla. Perheet tarvitsevat taloudellista tukea, asiantuntija-apua ja palveluita kuten neuvolaa, päivähoitoa ja koulua. Lapsipoliittisen ohjelman yhtenä tarkoituksena on käynnistää kuntatason arvokeskustelu lapsen oikeuksista ja lapsinäkökulman sisällöstä. Lapsipoliittinen ohjelma toimii parhaimmillaan kestävän kuntakehityksen työkaluna. Tämä tosin edellyttää sitoutumista ja aktiivisuutta kaikilta toimijoilta. Historia on osoittanut, että lapsikuva on yhteydessä laajempiin yhteiskunnallisiin arvoihin. Koska lapsikuva muuttuu jatkuvasti, tulisi arvokeskustelua käydä aina uudelleen. Lisäksi lapsipoliittinen ohjelma antaa yleistä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista kunnassa, kunnan palveluista ja palveluiden toteutumisesta. Lapsen asema yhteiskunnan jäsenenä ja lapsen toimijuus omissa yhteisöissään on luvun puolivälin jälkeen noussut esiin yhteiskuntatieteellisessä lapsuustutkimuksessa. Keskeistä on mitä lapset ajattelevat ja miten he osallistuvat. Vanhat ja perinteiset näkemykset ovat muuttuneet, kun tieto lapsista ja heidän sosiaalisista suhteistaan on lisääntynyt. Lapsuus nähdään jo itsenäisenä elämänvaiheena, joka on sinällään arvokas eikä vain kasvamista aikuisuuteen. Lapset ovat myös aktiivisia toimijoita, jotka osaavat tuoda esille omia ajatuksiaan ja toiveitaan vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa. Lapsen edun ymmärtäminen edellyttää lapsen kuulemista. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta aikuiset erottaisivat omat tarpeensa lasten tarpeista tämä mitenkään lasten kanssa toimivien aikuisten tarpeita väheksymättä. Lapsen kuuleminen ja hänen oikeuksiensa huomioonottaminen on perinteisesti ollut helpompaa siellä, missä lapset ovat joka päivä läsnä, kuten neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa ja lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnoissa. Itsestään selvä asia se ei kuitenkaan ole missään, vaan lasta koskevia suunnitelmia ja päätöksiä tehdään edelleen usein aikuisnäkökulmasta, kuvittelemalla lapsen paras. Lapsipoliittista ohjelmaa tehtäessä kysyttiin 5. ja 9. luokkien oppilailta ajatuksia unelmien Pietarsaaresta ajatuksia oli paljon, osittain ne olivat hyvinkin kantaaottavia ja eri näkökulmaa korostavia kuin asiantuntija-aikuisten lausunnot. Tässä prosessissa molemmat näkökulmat ovat olleet yhtä tärkeitä. 5

6 Nykyaikaisen lapsipolitiikan lähtökohtana on ajatus lapsista yhtenä pysyvänä väestöryhmänä, joka tulee ottaa huomioon yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lapsipolitiikka on mitä suurimmassa määrin poikkihallinnollista, ja hallintokuntien ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö nousee keskeiselle sijalle hyvän lapsipolitiikan toteuttamisessa. (Lehtinen, Anja-Riitta) Myös valtioneuvoston selonteossa Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa vuonna 1995 lapsipolitiikan lähtökohdaksi otettiin käsitys lapsesta itsenäisenä subjektina, jolla on samat oikeudet kuin aikuisillakin. Selonteossa korostettiin lapsuutta erityisenä elämänvaiheena. (Näkökulmia lapsipolitiikkaan, Stakes, 2001) Kulttuuriministeri Tanja Karpela kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla uudesta nuorisolaista. Suomi on ollut aktiivisesti mukana Euroopan Unionin nuorisopoliittisen yhteistyön kehittämisessä. Tällä hetkellä keskustelussa on eurooppalainen nuorisosopimus, joka pyrkii tehostamaan jo olemassa olevien rakenteiden käyttöä. Tähän samaan pyrkii kuntatasolla lapsipoliittinen ohjelma. Väestörakenteen kehitys on huolena koko Euroopassa. Vaikka väestö vanheneekin, myös nuoret tarvitsevat huomiota. Heidän kannaltaan keskeisiä kysymyksiä ovat työllisyyden edistäminen, koulupudokkaiden määrän vähentäminen, tukitoimet siirryttäessä koulusta työelämään, liikkuvuus, työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen. Nämä lienevät asialistalla myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Uusi nuorisolakiesitys käsitellään pian eduskunnassa. Lain tavoitteina on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa kasvu ja elinoloja. Päämääränä on edistää nuorten toimintaa heidän omissa yhteisöissään ja kunnallisessa päätöksenteossa. Tämä lapsipoliittinen ohjelma voidaan siis nähdä myös tulevan lain paikallisena työrukkasena. Lakia valmistelemassa ovat olleet myös nuorisotoimijat. Uuden lain arvolähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, monikulttuurisuus, kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Uutta olisi se, että valtioneuvosto hyväksyisi joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Näin esitettäisiin valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja vahvistettaisiin nuorisopoliittista ohjelmatyötä lääneissä ja kunnissa. Uudessa laissa on myös kuvattu kuntien nuorisotyön tavoitteelliset palvelut, kuitenkin niin että jokainen kunta päättää itse palvelujen toteuttamisesta. Esimerkkeinä hyvin hoidetun kunnallisen nuorisotyön palveluista voidaan mainita mm. toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, nuorisoyhdistyksien tukeminen, nuorten ympäristökasvatus, monikulttuurinen nuorisotyö sekä tieto ja neuvontapalvelut. Laki velvoittaa kuntia selkeästi huomioimaan nuorten mielipiteet paikallisten asioiden käsittelyssä sekä kuulemaan nuoria heitä koskettavissa asioissa. 6

7 Pietarsaaren kaupungin visiossa todetaan kaupungin olevan lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki. Visiossa sanotaan myös kaupungin tarjoavan tulevaisuudessa maan parhaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi. Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. Lapsipoliittinen ohjelma on yksi työkalu näiden tavoitteen saavuttamiseksi. Toivottavasti se kuluu käytössä. PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. 7

8 1 MEIDÄN PIETARSAARI LASTEN JA NUORTEN AJATUKSIA KAUPUNGISTA Hyvä kaupunginjohtaja, olisi hienoa saada tänne kaupunkiin: lisää puistoja iso uimahalli jossa paljon uima-altaita hyvä vaate- ja ruokakauppa hienoja nähtävyyksiä hienot talot enemmän jalkapallokenttiä pidettäisiin juhlia tulisi hyvä jääkiekkohalli paljon kukkia koulupuistoon Kimi 5lk Pietarsaaren kaupungin lapsipoliittista ohjelmaa laadittaessa pyydettiin koululaisia kirjoittamaan kirjeitä unelmien Pietarsaaresta uudelle kaupunginjohtajalle. Vastauksia saatiin sekä ruotsin- että suomenkielisiltä 5. ja 9. vuosikurssin oppilailta yhteensä 107 kirjettä. Lisäksi käytössä oli Orvokki Sainion ja hänen työryhmänsä vuonna 1998 esiopetussuunnitelmaa laadittaessa kokoama materiaali päiväkoti-ikäisten lasten oppimiskokemuksista ja pietarsaarelaisuudesta. Kirjeet antavat melko monipuolisen kuvan lasten ja nuorten näkökulmasta Pietarsaaren kaupunkiin. Kirjeissä tulevat voimakkaasti esiin hyvin konkreettiset lapsia ja nuoria koskettavat jokapäiväiset asiat. Yleisesti ottaen Pietarsaarta pidetään mukavana paikkana asua, tosin joidenkin mielestä kaupunki on myös liian pieni ja tylsä. Päiväkoti-ikäisistä lapsista osa oli hahmottanut Pietarsaarta maailmalle karttakuvapiirrosten avulla. Kuitenkin heidän piirroksissaan korostuivat oma koti ja sen lähiympäristö. Piirroksista oli myös helppo tunnistaa kaupungin merkkirakennuksia ja paikkoja. Suurin osa on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kotikaupunkiinsa ja viihtyy täällä. Parantamista kuitenkin aina löytyy, myös nuorten mielestä. Toisaalta joukossa kyllä oli niitäkin, jotka haluaisivat muuttaa pois kaupungista. Tämä on Pietarsaaren kaupunki. Siinä on metsää ja taloja, tuo liila on kauppa. Siinä on hiekkaranta ja joku on veneilemässä. 7v. 8

9 Minä pidän Koulupuistosta, sillä se on täynnä kauniita kasveja. Myös kävelykatu on ihana paikka. Minun lempirakennukseni täällä ovat kaupunginkirjasto, kaupunginkirkko sekä tietenkin oma kotini. 5lk Minun mielestäni Pietarsaari on ihana Paikka asua. Pietarsaari on rauhallinen ja aika pieni paikka, kaupat ovat lähellä ja myös sairaala. 5lk Tämä kaupunki on aika pieni, ja täällä on myös turvallista. Sairaalassakin saa hyvää hoitoa ja kaupoissa palvelua. Kouluissa on myös hyvä opetus. 5lk Pieni kaupunki, hyvät jalkapallokentät, parempia leikkipuistoja pitäisi saada. 5lk Pietarsaari on upea kaupunki. Ei liikaa ruuhkaa. Koulut ovat hyviä. Puistoissa on kiva liikkua. Eikä ole huumeita paljon myytävänä, toisin kuin Helsingissä. Ei taloja liikaa joka paikassa. Rauhallista ja mukavaa. Eikö totta? Tervetuloa Pietarsaareen! 5lk Olette saapuneet juuri Pietarsaareen. Tämä on sivistynyt kaupunki. Haluaisimme siistin kaupungin ja ison jalkapallokentän 5lk Täällä Pietarsaaressa on ihan mukava asua ja kivoja ystäviä. Mutta olisi kivaa, jos täällä olisi vähän uuttakin. Vaikka erilaisia uusia kauppoja, puistoja, kioskeja tai laskettelukeskuksia. Täällä on minun mielestä tosi kiva asua, enkä haluaisi muuttaa ollenkaan minnekkään muualle, kun asua vain täällä Pietarsaaressa. Kaikki sairaalat ja tommoiset muut ovat ihan ok. Pietarsaari on aika rauhallinen ja pieni kaupunki. 5lk Tervetuloa tänne Pietarsaareen. Katsomaan meidän nähtävyyksiä, vaikka ei ole melkein mitään katsottavaa. Täällä on aika tylsää, mutta toivottavasti viihdytte. Ei ole ollut ikinä kivaa täällä kotona Pietarsaaressa, mutta sellainen se on ollut aina. Haluaisin kyllä tosi paljon uusia kohteita ja liikkeitä. Tänne on kyllä lisätty KappAhl ja posti on siirretty. Haluaisin THE BODY SHOP ja vielä paljon muuta. Täällä on kyllä muita hyviä paikkoja, mutta mainitsen yhden hyvän paikan. PIEHI. Tykkään tosi paljon hiihtää niin se on tosi hyvä paikka. Suosittelen PIEHIÄ jos hiihdätte paljon, mutta jos olette shoppareita niin suosittelen LINDEXIÄ tai Kappahlia, koska KappAhl on uusi. Menen nytten pääasiaan kuitenkin haluaisin tosi paljon liikkeitä. mutta ei ole väliä. Teille varmaan tämä on jännittävä paikka, koska ette ole käyneet täällä. 5lk Mielestäni jeppis on toimiva kaupunki, mutta tänne voi tulla jotain muita ajanviettopaikkoja 9lk 9

10 Pietarsaari on kaupungiksi pieni, mutta juuri sen vuoksi mukava. Liikkeet ovat lähellä toisiaan, ja ihmiset pystyvät käymään ostoksilla useassa eri paikassa. Pietarsaari on unelmakaupunki sellaiselle, joka pitää vanhanaikaisista rakennuksista ja kaduista. 9lk Pietarsaaren kaupunki on mahtava paikka asua! Tietysti Pietarsaarellakin on omat huonot puolensa On erittäin suuri rikkaus olla kaksikielinen kaupunki. Mutta monet varmasti kokevat haittana ja uhkana sen, että täällä on ruotsinkielinen enemmistö. Itse en välitä oli täällä sitten suomenkielinen tai ruotsinkielinen enemmistö. On erittäin vaikea keksiä mitään moitittavaa Pietarsaaresta Itse koen Pietarsaaren erittäin turvalliseksi paikaksi asua. 9lk Pietarsaari on hyvin pieni, mutta oikein mukava kaupunki kaikesta huolimatta Olen melko tyytyväinen Pietarsaareen sellaisenaan, näin pieneksi kaupungiksi täällä on kuitenkin hyvä tarjonta palveluja. 9lk Joten totuus on, muutan erittäin mielelläni tästä kaupungista pois heti kun valmistun, enkä todellakaan usko että haluan tänne enää takasin muuttaa!! 9lk Yksittäisistä asioista eniten mainintoja saivat koulut ja koulunkäynti, vapaa-ajan vietto, liike-elämä ja ympäristö. Myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen yleensä kirvoitti jonkin verran mielipiteitä. Ei liene yllättävää, että nuoret ottavat kantaa kouluihin ja koulutukseen yleensä, niin suuren osan päivistään he viettävät koulussa. Yleisesti ottaen opetusta pidettiin sekä ruotsin- että suomenkielisissä vastauksissa hyvänä. Kouluille toivottiin kuitenkin lisää resursseja ja erityisesti kouluruokailuun toivottiin parannuksia. Toivoisin, että koulussa saisi jos haluaisi mehua maidon tai veden sijasta. Ja sitten haluaisin kouluun jonkun kioskin. 5lk Toivoisin kouluun naulakkokaapit toivoisin että koulua laajennettaisi. 5lk Koulussa voisi olla pidemmät välitunnit 5lk Kouluun pitäisi saada: kioski, joka vuosi uudet kirjat, koulun pitäisi alkaa vasta klo 10. Kouluun pitäisi saada namukioski. Pitäisi saada nukkua pitempään eli myöhemmin kouluun. 5lk Nuoret joutuu päivät pitkät lukea matikkaa, äidinkieltä, filosofiaa, biologiaa Minusta kouluaineita pitäisi ehdottomasti lisätä. Nuoret ovat osaamisiltaan lahjakkaita ja he ansaitsevat tilaisuuden näyttää, mitä osaavat. Minusta ei ole esim. matemaatikoksi, filosofiksi tai muuksi. Jos taideaineita lisättäisiin, nuoret saisivat ehkä unelmiensa työn. Moni varmasti haaveilee rock-tähteydestä, tanssijasta, jalkapalloilijasta, kirjailijasta, näyttelijästä yms 10

11 kaikkiin kouluihin tulee kioski ja koulusta pitää saada palkkaa ainakin 1 per päivä. Kokeita ei saisi olla ollenkaa. Koulussa pitäisi saada jälkiruokaa. 5lk Haluan maukkaampaa kouluruokaa, eli enemmän rahaa kouluruokaan. Ja mun mielestä on huono juttu että Voi on otettu pois koulusta. Ja enemmän pehmeetä leipää kouluun. 5lk Kaikissa kouluissa on hyvä koulutus 5lk Kannettavat tietokoneet kaikkiin kouluihin, ilmasta jäätelöä, limsaa ja kaikkea kouluun. Opiskelijoille lisää vapaatunteja ja suomalainen amiskin olis kiva. 9lk Haluaisin että palauttaisitte 45 minuutin oppitunnit. Niissä ei ole mitään järkeä. 9lk Purkkarille uudet maalit seinään, uudet verhot, enemmän välipala-automaatteja että saa pitkänä päivänä syödä leipää, hedelmiä tai mehua. 9lk Yksi asia, joka on jäänyt hieman mietityttämään on se, että mikä on koulujen tulevaisuus? Lakkautetaanko Pursisalmi? Eikö Ristikarista tulekaan pelkästään kielikylpyluokkien koulu? Ensin hypätään ruotsinkielisten perässä 70min oppitunteihin ja nyt taas yhtäkkiä halutaankin 45min oppitunnit takaisin!? Itse en enää vaihtaisi mistään hinnasta 45min oppitunteihin! Aluksi kaikki tunsivat suurta vihaa ja epäluuloa 70-oppituntia kohtaan, mutta se onkin osoittautunut positiiviseksi yllättäjäksi! 9lk Monia nuoria varmasti helpottaisi, jos kaupungissa olisi SUOMENKIELINEN ammattiopisto, mutta toisaalta sen järjestäminen tänne olisi varmasti vaikeaa ja oppilasmäärät puolta alhaisempia kuin Kokkolassa. 9lk Remontoikaa kauppis 9lk Remontoikaa ruotsinkielinen lukio! 9lk Vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ovat tärkeitä nuorille. Monet vastauksista käsittelivätkin pitkälti tätä asiaa. Aivan nuorimpien piirustuksista kulttuuriin ja harrastuksiin liittyvinä asioina olivat uimaranta, Joutsenen leirintäalue ja uimahalli. Muuta ei ollut. Toisaalta meri, huvila ja saari, eli mökkielämä, olivat iloisine väreineen edustettuna piirroksissa. Nuoriso oli erityisen huolissaan vapaa-ajanviettotiloista ja musiikkiharrastustilojen vähenemisestä. Nämä tulivat esiin monissa kirjoituksissa. Ystävien kanssa vietetty aika on tärkeää, mutta kaikki eivät ole löytäneet itselleen sopivia harrastus/vapaa-ajanviettopaikkoja. Nuoret toivoivat myös, että heille järjestettäisiin diskoja kaupungissa, ettei aina tarvitsisi lähteä naapurikuntiin. 11

12 Liikuntaharrastusmahdollisuudet nousivat myös selkeästi esiin. Kauppoja, erityisesti H&M ja muita vaateliikkeitä, toivottiin lisää. Monia vapaa-ajan palveluita pidetään hyvinä ja käyttökelpoisina, mutta erityisesti toivotaan lisää toimintaa ja ohjelmaa nuorille. Nuoret myös ottaisivat ilolla vastaan enemmän ohjelmaa ja elämää kaupungin keskustaan. Kirjastossa voisi olla enemmän tietokoneita. Puistoja voisi olla enemmän. Haluaisin ehdottomasti, että koirankakkalaatikoita vois lisätä kun kaikki kadut ja polut ovat ihan likaisia. Ratsastus- ja harrastetallit voisivat olla useampia. 5lk Kesällä joissain uimapaikoissa olisi kiva jos olisi pukukopit, ettei tarvitsisi mennä uimapuku päällä kotiin. 5lk Isompi vesiliukumäki uimahalliin! 5lk Enemmän ramppeja Tupikselle. Tehkää slalomrinne vanhalle Ekoroskille ja hissi kans. 5lk Rahaa Tenniscenterille että voi pelata tennistä. Rahaa Jarolle ja keskuskentän penkkeihin. Mielestäni Pietarsaaressa on hyvät ravintolat, sairaanhoito, hienot alueet, hyvä koulutus, hyvät vapaa-ajanviettopaikat kuten tenniscenter, tellushalli, uimahalli. Mielestäni tämä on hyvä kaupunki ja viihdyn täällä. 5lk Voisi tehdä eläinpuiston ja useampia pulkkamäkiä. 5lk Hyvä että meillä on uusi uimahalli! 5lk Nuorille enemmän tekemistä. Kuten erilaisia tapaamispaikkoja eri ikäluokille. Koska monilla on vaikeus saada ystäviä, joten nuoret voisivat näin löytää toisensa. Ja olisihan se huvipuisto aika jännä 5lk Enemmän päihteettömiä ravintoloita yli 15-vuotiaille nuorille. Nuorille enemmän sellaisia klubeja, joissa osoitetaan että alkoholi ja huumeet on vaarallisia!! Enemmän leluja uimahalliin ja että vesi puhdistetaan päivittäin ettei vedessä olis niin paljon hiuksia!! 5lk Nuorisotoimintaa on aika paljon Pietarsaaressa, mutta tiloja on vähän ja vapaaajan viettomahdollisuudet ovat kaupungissa vähäiset uusien ulkonaliikkumisrajoitteiden takia. Opiskelijoille enemmän vapaata. Pieniä toiveita. 9lk Pietarsaareen vois perustaa Han Moo Don kurssi, se on itsepuolustuslaji, jota harrastetaan Suomessa. Lähin on Kokkolassa, voisihan tännekin tulla. Lähinnä tonne Karvikinhallille voisi avata se ampumahalli joka on kai nyt kiinni ja ehkä joku uus itsepuolustuslaji. Pietarsaareen harrastehalli, jossa on vaikka mitä ihmeellisiä extreme ja sun muita harrastusmahdollisuuksia. 9lk Ehkä me nuoriso tarvitaan biletys paikkaa, jossa on halpa sisäänpääsy! 9lk 12

13 Kaupunkiin pitäisi saada internetkahvila. 9lk Mielestäni kaupunkiamme voisi kehittää monellakin tapaa, nuorille etenkin mahdollisuuksia ajatellen. Aloitan kertomalla itsellenikin ongelmia tuottaneesta asiasta, harrastuksista. Olen kiinnostunut jääkiekon peluusta harrastuksena, toiveet jäivät kuitenkin siihen kun kaupungissamme ei ole tyttöjoukkuetta. Kokkolaan kun olisi turhan pitkä matka matkustaa treeneihin. Myöskin muita harrastelijaseuroja on vaikea löytää täältä, kuten koripalloa tai sulkapalloa. 9lk Toivon että elokuvateatterin ikärajoja alennettaisiin koska ne tulee kummiskin noin 5 viikon kuluttua teeveestä. 9lk Vaikka en itse innostu skeittailusta, niin voisi rakentaa jonnekkin ison hallin että jotkut saisivat skeitata talvellakin. McDonaldsin paikkoja isommix, koska ei sinne mahdu ison porukan kaa syömään. Spreijaajille joku autio tyhjä paikka missä on joku muuri tai seinä johon sais tehdä graffiteja ihan rauhassa niin vähentyis sotkemiset kauppojen seinissä. 9lk Aluksi suuret onnittelut kilpailun voittamiseksi. Nyt muutama toivomus Pietarsaareen: Toivoisin enemmän kauppoja (joissa ei kalliit hinnat). Nuorisolle enemmän vapaa-ajan- / kavereiden tapaamispaikkoja (sisätiloja, esimerkkinä Tupakkamakasiini, jossa olis pelejä, nuorisolehtiä, tietokoneita ja kyseinen paikka järjestäis usein pieniä matkoja eri paikkakunnille (esim. ostos-kylpylä-disko matkoja). No, eiköhän tuossa ollut toteuttamista :O) Onnea vielä! 9lk Pitäisi olla enemmän sellaisia nuorten paikkoja, jonne ei tarvii maksaa sisäänpääsyä. Kirjastoon pitäisi saada nopeammin uusia kirjoja ja lisää tietokoneita. Sitten discoja pitäisi järjestää täällä kaupungissa, ettei aina tarvitsisi lähteä niin kauas. Pitäisi olla enemmän kesätyöpaikkoja! Voisi olla useammin jotain ohjelmaa kaupungilla. 9lk Kirjastoon nettikoneita nuorille lisää. Kahvilan tapainen halpa paikka nuorille, minne aikuset ei haluu. Sellanen oleilupaikka talveksi, ettei tarvi istuu kylmässä ulkona. Halpa discopaikka nuorille (alle 18-vuotiaille), esim. The Plaze oli hyvä, muta aivan liian kallis! Enemmän suomenkielistä palvelua kahviloihin ja kauppoihin! Lisää ohjelmaa kaupungille!!! 9lk Olen huolestunut Pietarsaaren kulttuuritilojen vähenemisestä. Erityisesti bändien harjoittelutilat ovat vähissä kaupungissa, ja olisi hienoa jos täältä löytyisi hyväkuntoiset tilat bändeille, jotka aloittelevat uraansa Pietarsaaressa. 9lk 13

14 Olen iloinen siitä miten hyvät urheilupaikat meillä on, vaikka täällä on vain noin asukasta. Tellushallista olen erityisen iloinen, koska pelaan itse jalkapalloa. Halli on erittäin hyvä satsaus täällä Pietarsaaressa, koska täällä on niin paljon sellaisia jotka hyötyvät siitä. Mutta loput jalkapallokentät kaupungissa ovat huonoja. Sorakentät, erityisesti Messukenttä, tulisi tehdä uudestaan. se on hyvin epätasainen ja liian isoa soraa. Se menee pilalle kun te otatte tänne sirkuksen ja jotain traktori-pullingia. Mutta joku paikka nuorten olla TARVITAAN. Minä ja ystäväni emme halua mennä Tupakkamakasiinille, siellä käy enimmäkseen nuorempia, sinne emme mene. pitäisi avata kahvila, kuten Cafe Ludwig, joka valitettavasti suljettiin. Se oli suuri menetys. 9lk Vestersundinkylän jääkiekkokenttä on kaupungin eniten käytetty kenttä. Kunnostakaa se! 9lk Pitäisi olla enemmän sellaisia nuorten paikkoja, jonne ei tarvii maksaa sisäänpääsyä. Kirjastoon pitäisi saada nopeammin uusia kirjoja ja lisää tietokoneita. Sitten discoja pitäisi järjestää täällä kaupungissa, ettei aina tarvitsisi lähteä niin kauas. Pitäisi olla enemmän kesätyöpaikkoja! Voisi olla useammin jotain ohjelmaa kaupungilla. 9lk Kirjastoon nettikoneita nuorille lisää. Kahvilan tapainen halpa paikka nuorille, minne aikuset ei haluu. Sellanen oleilupaikka talveksi, ettei tarvi istuu kylmässä ulkona. Halpa discopaikka nuorille (alle 18-vuotiaille), esim. The Plaze oli hyvä, muta aivan liian kallis! Enemmän suomenkielistä palvelua kahviloihin ja kauppoihin! Lisää ohjelmaa kaupungille!!! 9lk Kiinnostavaa on myös se, että useissa kirjeissä kaupungin hallinto tulee ilmi jonain kaukaisena kummituksena. Hallinto on usein te, tulkintana tästä voisi ajatella, että nuoret eivät koe voivansa vaikuttaa asioihin kovinkaan paljoa. Toisaalta unelmien kaupungissa määriteltiin olevan hyvä kaupunginjohtaja. Nuoret ovat myös huolissaan liikenteestä ja liikkumisesta sekä ympäristöstä. Erityisen paljon kommentteja tuli pyöräteistä ja muista kevyenliikenteenväylistä, liikennevaloista, mopoilusta ja mopokorteista, teiden kunnosta ja asvaltoinnista sekä puistoista. terveydenhuolto saa paljon plussia, mutta myös joitain miinuksia. Osa vastanneista ottaa myös radikaalisti kantaa pubeja vastaan ja osa tietysti niiden puolesta. Lisäksi tuli jonkin verran kommentteja yleisistä yhteiskunnallisista asioista, kuten verotuksesta tai palvelumaksuista. Myös eläkeläisten palvelut mainittiin kehityskohteena. Nuoret haluavat siis pitää huolta myös muista. Puistoja voisi olla enemmän. Haluaisin ehdottomasti, että koirankakkalaatikoita vois lisätä kun kaikki kadut ja polut ovat ihan likaisia. 5lk 14

15 Toivoisin, että Pietarsaareen tulisi lisää kauppoja, hiekkateihin laitettaisiin asfaltti, kouluihin kioski, kaupunkiin lisää parkkipaikkoja, taloja lisää, muotiliikkeitä lisää, kirjastoon lisää tietokoneita, kaupunkiin lisää jäätelökioskeja, kouluun naulakkokaapit, nuorille lisää tapaamispaikkoja, nuorille lisää kesätekemistä, lisää huvipaikkoja, hiekotettaisiin enemmän, koulua laajennettaisi. 5lk Ihmisten ei tarvitsisi heittää maahan roskia, tai sitten ihmisten pitäisi kerätä tiputtamansa roskat. Lääkärissä voisi olla mukavammat odotushuoneet. 5lk Unelmien Pietarsaari: Että kaupunki on siisti, iso jalkapallokenttä, kaikkiin kouluihin kioski, koulussa saa syödä karkkia, hienommat autot, että kaikkia eläimiä saa pitää vapaana, uskovaisten pitää vaan opetella uskontoa, kaupunkia pitää suurentaa, isompi karkkikauppa, oma sipsikauppa, oma jäätelökauppa, huvipuisto, isompi uimahalli, kaikilla olisi yhtä iso talo, tupakkaa eikä huumeita ei myytäis, ja että olis hyvä kaupunginjohtaja. 5lk Olisi kiva jos kaikkialla olisi puhdasta ja siistiä. Olisi myös kiva ettei paikkoja rikottaisiin. Puistoja voisi olla enemmän. Tämä on mukava kaupunki. Mutta yksi puute tällä kyllä on. Minun tietääkseni Pietarsaaressa ei ole yhtäkään koirapuistoa. Koirat, varsinkin pennut tarvitsevat paikan, jossa ne voivat tutustua toisiinsa, juosta ja leikkiä. Pietarsaari on kaunis kaupunki. Minä pidän Koulupuistosta, sillä se on täynnä kauniita kasveja. Myös kävelykatu on ihana paikka. 5lk Pietarsaari on kaunis vihreä kaupunki, mutta olisi parempaa, jos koulupuisto olisi vielä vehreämpi ja vihreämpi. 5lk Muuten kaupunkimme näyttää hyvältä, paitsi että koulupuistoon pitäisi hankkia uusia kaloja. 9lk Pietarsaari on ihan mukava kaupunki asua, ei ole mitään suuria puutteita. Ympäristö on aika hyvässä kunnossa, ei ole kauheata kaaosta missään. Tietysti on hyvä juttu, että putkistoja tai mitä nyt korjataankaan, mutta onko tiet yleensäkin pakko sulkea niin pitkäksi aikaa? Ei ne rakennus- / asennus- / korjaustyöt häiritse, mutta kun tiet ovat poikki, niin joutuu yleensä kiertämään niin kaukaa että pääsee perille. Ja sitten kun tiet ovat taas ajokunnossa, niin kestää kauan ennen kuin ne asvaltoidaan. Ja mopolla / kevytmoottoripyörällä on hankalampaa ajaa soratiellä kuin jos tienpätkät olisi asvaltoidut. 9lk Pubit pois! Ei niitä juoppoja jaksa kattoo ja muutenki oksennusta on viikonlopun jälkeen kaikkialla niin tosi kiva kävellä koiran kaa ku koko tie on ihan sotkussa. 9lk 15

16 Yleiskuva kirjoituksia lukemalla on, että nuoret ovat hyvin selvillä siitä mitä kaupungissa tapahtuu, ja haluaisivat mielellään kehittää kaupungin palveluja ja yleisilmettä. Erityisesti nuoria koskevat asiat olivat lähellä heidän sydäntään, ja nuorten kokemuksia olisikin hyvä kuunnella enemmänkin. He kuitenkin käyttävät näitä palveluja, ja ovat kykeneviä arvioimaan niitä nuorten, eli käyttäjien, kannalta. Näitä nuorten lausuntoja on hyvä peilata tässä dokumentissa esitettyyn tilastotietoon ja palvelutarjontaan. 16

17 2 TAUSTATIETOA PIETARSAARESTA 2.1 SIJAINTI, PINTA-ALAT JA ASUKASTIHEYDET Pietarsaaren kaupunki sijaitsee Suomen länsirannikolla Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, n. 100km Vaasasta pohjoiseen ja n. 40km Kokkolasta etelään. Kaupungin pinta-ala on 92,34 km², josta 3,91 km² on vesistöjä. ( , Asukastiheys Pietarsaaren seutukunnassa on 20 henkilöä neliökilometrillä (koko maassa 17) ja taajamassa asuvien osuus väestöstä eli taajama-aste on 75 % (koko maassa 81 %). Pietarsaaren kaupunki sijaitsee pienellä maa-alueella ja on erittäin kaupunkimainen; siellä asukastiheys on 222 asukasta neliökilometrillä ja taajama-aste 98 % (Fennica.net). 2.2 VÄKILUVUN KEHITYS JA KIELISUHTEET Pietarsaaren seutukunnan (Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy ja Kruunupyy) asukasluku oli vuoden 2000 lopussa noin henkeä, mikä on vajaa prosentti koko maan asukasluvusta. Pietarsaaren kaupungissa asui vuoden 2000 lopussa henkeä, joten 41 % seutukunnan väestöstä oli keskittynyt yhteen kuntaan. (Sotka). Pietarsaari on Suomen kaupungeista suurin, joissa on ruotsinkielinen enemmistö. 55,6 % väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia, 42,4 % suomea ja 2,0 % jotain muuta kieltä. Pietarsaaren seudulla ruotsinkielisen väestön määrä on n. 75 %, mikä johtuu siitä, että muiden kuntien väestö on enimmäkseen ruotsinkielisiä. (Sotka; Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) väestö yhteensä naisia miehiä ruotsinkielisiä suomenkielisiä muu äidinkieli Kuvio 1. Pietarsaaren väestö 2000-luvulla (Tilastokeskus/Pietarsaaren Kaupunki) 17

18 Vuoden 1970 jälkeen Pietarsaaren väkiluku on laskenut keskimäärin 4,19 %, mikä tarkoittaa että kaupungissa on tänään vajaa 900 asukasta vähemmän kuin vuonna Myös koko 2000-luvun on Pietarsaaren väkiluku ollut pienessä laskussa. Pietarsaaren väestöennuste vuodelle 2010 on asukasta. (Sotkanet, ) Ikä Trendi Kuvio 2. Väestöennuste ikäryhmittäin ilman muuttoliikettä, Pietarsaaren kaupunki (Tilastokeskus) 0-19-vuotiaiden osuus kaikista kaupunkilaisista on laskusuunnassa. Tämä ilmenee laskettaessa prosenttiosuuksia tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella. Muuttoliikkeen vaikutus koskee myös lapsia ja nuoria. Tulevaa väestönkehitystä on vaikea ennustaa. Väestönkehitykseen vaikuttavat ennen kaikkea Pietarsaaren elinkeinoelämän ja samalla työpaikkojen määrän kehitys muuhun Suomeen verrattuna, koulutusmahdollisuuksien tarjonta kaupungissa sekä kaupungin maa-, tontti- ja muu politiikka. Tilastokeskuksen trendilaskelmat, jotka perustuvat samoihin oletuksiin syntyvyydestä ja kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä kuin viime vuosina, osoittavat Pietarsaaren osalta hienoista kasvua vuoteen 2030 mennessä, jos muuttoliikettä ei lasketa mukaan. (Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) 18

19 Ikä Trendi Kuvio 3. Väestöennuste ikäryhmittäin muuttoliike mukaan lukien, Pietarsaaren kaupunki (Tilastokeskus) Muuttoliike mukaan laskettuna ja sen säilyessä yhtä negatiivisena kuin viime vuosina tulee kaupungin asukasmäärä alittamaan asukkaan määrän vuonna Elinkeinoelämän tulevaisuus Pietarsaaressa näyttää valoisalta. Työpaikkojen määrä kasvaa, minkä vuoksi Pietarsaaressa työssäkäyvien (pendelöijät) määrä kasvaa. Jos mielikuva kaupungista on positiivinen ja harjoitettava maa- ja tonttipolitiikka on aktiivista ja onnistunutta, ei liene täysin mahdotonta, että kaupungin väestönkehitys voisi olla tulevaisuudessa positiivinenkin. (Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) Pietarsaarelaisista ruotsinkieliset ovat suhteellisesti tarkasteltuna iäkkäimpiä, suomenkieliset enemmän keski-ikäisiä (35 64vuotiaat), kun taas muun kielinen väestö on nuorinta. Tämä johtuu siitä, että ruotsinkieliset ovat asuneet täällä pisimpään, kun taas suomenkieliset ovat muuttaneet kaupunkiin Järviseudulta ja muualta Suomesta pääasiassa 1960 ja 1970-luvuilla ja ulkomaalaisten muuttoliike on ollut voimakkainta 1980 ja 1990-luvuilla. (Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) 19

20 2.3 MUUTTOLIIKE Kunnan palvelujen järjestämisen kannalta on tärkeää huomioida kuinka paljon kunnasta muutetaan pois ja toisaalta paljonko on tulijoita. Pelkän nettomuuton kuvaamisen avulla ei voida ennakoida palvelujen tarpeen muuttumista. Lasten kannalta muuttamisella on merkitystä muutenkin, sillä yksilötasolla lapsen sosiaalisen kiinnittymisen kannalta pidetään riskitekijänä sitä että lapsella on enemmän kuin kaksi muuttoa kolmen vuoden aikana. Pietarsaaren seutukunta kokonaisuutena on melko hyvin pystynyt muodostamaan vastapainon suurille asutuskeskuksille ja pitämään väestönsä. Vuodesta 1990 vuoteen 2000 Pietarsaaren seutukunnan (Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy ja Kruunupyy) väkiluku on kasvanut 141 henkilöllä eli 0.3 %. Kehitys on kuitenkin ollut eri kunnissa hyvin erisuuntaista. SOTKAnetin väestöennusteet viittaisivat siihen että samanlainen kehitys jatkuu. (SOTKAnet, ) Kunta muutos muutos % Pietarsaari 247 1,2 % Uusikaarlepyy 235 3,0 % Kruunupyy 208 2,9 % Luoto ,2 % Pedersöre 384 3,9 % Kuvio 4. Väkiluvun absoluuttinen ja suhteellinen muutos Pietarsaaren seudulla Seutukunnan väkiluku saavutti huippunsa (48 754) vuonna 1993, minkä jälkeen väkimäärä on pienentynyt 0.8 %. Seutukunta kokonaisuutena on siis asukaslukutilastoissa tällä hetkellä erittäin hitaasti pienenevä alue. Pietarsaaren kaupungin väkiluku on vuoden 1970 jälkeen pienentynyt noin 900 asukkaalla, mikä tarkoittaa noin 4,2 % keskimääräistä asukasluvun vähenemistä. (Fennica.net, Tilastokeskus) 20

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti Lähivoimalahanke Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-hanke järjesti syksyllä 2013 asukaskyselyn Kaukajärven asuinalueella (Kaukajärvi-Annala). Sähköinen

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SUPERNAINEN? Nainen yrittäjänä ja johtajana? j Kokkolassa 8.3.2010 Riitta Viitala Vaasan yliopisto Mistä on pienet tytöt tehty? Stakes 2006 Nuorten elinolot -tutkimus: Tytöt kouluttautuvat pidemmälle ja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 2013=. 2013=. KEURUU Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot