OSA 2 KULTTUURITIETOISET TYÖKÄYTÄNTEET MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ. Paula Kuikka-Kiljunen. Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä 30 op

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA 2 KULTTUURITIETOISET TYÖKÄYTÄNTEET MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ. Paula Kuikka-Kiljunen. Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä 30 op"

Transkriptio

1 1 OSA 2 KULTTUURITIETOISET TYÖKÄYTÄNTEET MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ Paula Kuikka-Kiljunen Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä 30 op Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama koulutus

2 2 OSA Sisällysluettelo 1. Lappeenrannan monikulttuurisuustyön asiantuntijat Varhaiskasvatusneuvoja Monikuryhmä (monikulttuurisuustyöryhmä) Monikuvastaavat Lakeja, asiakirjoja ja suunnitelmia, joihin Lappeenrannan maahanmuuttajatyö perustuu Laki kotoutumisen edistämisestä / Yhdenvertaisuus laki Yhdenvertaisuus suunnitelma Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV Lappeenrannan maahanmuuttajat Miksi suomeen muutetaan Mitä tulee huomioida, kun päivähoitoon tulee asiakkaaksi maahanmuuttajataustainen perhe 14 Pohdittavaksi Päivähoidon työntekijä haasteen edessä Kulttuurien välinen viestintä Maahanmuuttajaperhe Selkokieli Yhteistyö Päiväkoti maahanmuuttajaperheet Päiväkotiin tutustuminen Vinkkejä keskusteluihin Lapsen vanhemmille Etninen työntekijä Eri kulttuurien esittelyä... 28

3 3 8.1 Venäläinen kulttuuri Thai kulttuuri Arabialainen kulttuuripiiri Romanikulttuuri... 42

4 4 1. Lappeenrannan monikulttuurisuustyön asiantuntijat 1.1 Varhaiskasvatusneuvoja Varhaiskasvatusneuvojan työnkuva on kaksitahoinen: maahanmuuttajatyön kehittäminen ja jalkauttaminen sekä perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinointi. Tämän takia varhaiskasvatusneuvojan apua ja ohjeistusta voi päivähoidon yksiköissä joutua odottamaan jonkin aikaa. Ohessa varhaiskasvatusneuvojan monikulttuurisuustyön tehtävänkuva: Päiväkotien konsultaatiota maahanmuuttaja-asioissa toiminnan suunnittelu varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyössä vanhempain kanssa tehtävä yhteistyö suomi toisena kielenä opetus valmistava opetus esiopetuksessa neuvonta Kotoutumissuunnitelmat osallistuminen kotoutumislomakkeen täyttämiseen päivähoidon kasvattajien ja perheiden kanssa mahdollisuuksiensa mukaan päivittää kotoutumissuunnitelmalomaketta Tulkkikoordinointi koordinoida tulkin hankintoja, niin että useammat päiväkodit/ koulut saattavat käyttää yhtä tulkkia samana päivänä päivittää tulkkipalvelujen tarjoajien tietoja ja numeroita Ohjaava toiminta täyttää pakolais- ja maahanmuuttajaperheiden kanssa päivähoitohakemus ja kertoa varhaiskasvatuspalveluista ja neuvoa heidät oikealle palvelualueelle informoida palvelualueiden johtajia, kun heidän alueelleen on tulossa maahanmuuttajaperhe/pakolaisperhe päiväkotien toiminnasta ja kasvatuskäytänteistä kertominen huoltajille ohjata perheitä käyttämään avointen päiväkotien palveluja kotoutumisen edistämiseksi tarvittaessa mennä vanhempien tueksi tutustumaan avoimen päiväkodin palveluihin maahanmuuttaja vanhempien vertaisryhmien ohjaus Kehittäminen ja kouluttaminen Huolen puheeksiottokoulutukset monikuvastaavien koulutukset; suunnittelu ja toteutus varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustyön käytänteistä kertominen eri yhteistyökumppaneille

5 5 suomi toisena kielenä opetuksen kehittäminen monikulttuurisuustyön käsikirjan ja kehittämissuunnitelman päivittäminen uusimman tiedon hankkiminen ja sen jakaminen kentälle kouluttaa työyhteisöjä monikulttuurisuuden kohtaamiseen ja omien ennakkoluulojen perkaamiseen erilaisten tiedotteiden ja esitteiden laatiminen ja päivittäminen Yhteistyöverkostot varhaiskasvatuksen mamu-ryhmä perusopetuksen mamu-ryhmä valtakunnallisen mamu-koordinaattorien verkosto varhaiskasvatuksen johtoryhmä maahanmuuttajayksikön kanssa tiivis yhteistyö kehittämisasioissa neuvolayhteistyö esim. kotouttamisasioissa yhteistyö ehkäisevää perhetyötä tekevien tahojen kanssa Koto-verkoston jäsen (paikallinen maahanmuuttotoimijoiden verkosto) 1.2 Moniku-ryhmä (monikulttuurisuustyöryhmä) Monikuryhmä aloitti toimintansa Lappeenrannassa jo 2000-luvun alussa. Ryhmän kokoonpano ja tehtävät ovat vuosien saatossa muuttuneet. Alussa toiminta ei ollut kovin suunnitelmallista eikä ohjeistavaa. Tänä päivänä ryhmällä on kiinteä tehtävä päivittää maahanmuuttajatyön käsikirjaa, lomakkeita ja suunnitelmaa yhdessä varhaiskasvatusohjaajan kanssa. Ryhmän kokoonpanossa on huomioitu alueellisuus ja eri kasvattajaryhmien (lastentarhanopettaja /lastenhoitaja) sekä eri asiantuntijoiden edustus: Moniku-ryhmä 2011 Kalliosaari- Hartikainen Eija, erityislastentarhanopettaja Kauranen Riikka, puheterapeutti Kemppi Eeva-Liisa, Sammonlahden päiväkodin lastentarhanopettaja Kuikka-Kiljunen Paula, varhaiskasvatusneuvoja Nykter Tiina, Mäntylän päiväkodin lastentarhanopettaja ja moniku-ryhmän puheenjohtaja Repo Merja, Skinnarilan päiväkodin johtaja Tuunanen Meri, Kanavansuun päiväkodin lastentarhanopettaja Yldirim Minna, Leirin päiväkodin lastenhoitaja

6 6 1.3 Moniku-vastaavat Jokainen päivähoitoyksikkö valitsee keskuudestaan yhden henkilön, joka on oman yksikkönsä monikulttuurisuustyön asiantuntija. Hän osallistuu moniku-vastaavien yhteisiin koulutustilaisuuksiin, joita on 4-5 kertaa toimintakaudessa. Moniku-vastaavien tehtävänkuvasta on keskusteltu ja se on vahvistettu niin johtajienkokouksessa kuin varhaiskasvatuksen johtoryhmässä. Monikuvastaavat 2011 Tähän lisätään vuosittain päivitetty monikuvastaavien lista nimi Tia Uski Anne Pukki Laura Sarasto Päivi Jauho Tiina-Riitta Virrantaka Siru Rautio Johanna Partinen Räisänen Hanne Hämäläinen Kaisa Uitto Anne Siltala Anni Elina Hirvonen Piia Hovi Elina Vento Tarja Takkinen Erja Seppänen- Koskela Erika Ahtiainen Riikka Kiiskinen Ristimäki Anni Kati Penttinen Pirkko Okko Maarit Elsilä Pirjo Naakka Outi Valpas Jaana Nikkilä Minna Mansikka yksikkö Kanavansuun päiväkoti Snellmanin pk Ylämaan päiväkoti Honkalahden päiväkoti Pulpin päiväkoti Taimitarhan päiväkoti Lappeen päiväkoti Hovinpellon päiväkoti Hovinpellon päiväkoti Hovinpellon päiväkoti/ Nuijamaan ryhmä Korvenkylän päiväkoti Alakylän päiväkoti Peltolan päiväkoti Pallon päiväkoti Skinnarilan päiväkoti Karhuvuoren päiväkoti Kourulan päiväkoti Sammonlahden päiväkoti Voisalmen päiväkoti Uus-Lavolan päiväkoti Tirikkan päiväkoti Omenapuun päiväkoti Luukkaan päiväkoti Kartanon päiväkoti Örebron päiväkoti Steiner- päiväkoti

7 7 MONIKU-VASTAAVAN TEHTÄVÄNKUVA 1. Moniku-vastaava on oman yksikkönsä moniku-asioiden asiantuntija, jolta muu henkilöstö voi kysyä neuvoja ja apua monikulttuurisuusasioissa. 2. Kun yksikköön tulee uusi työntekijä, niin moniku-vastaava perehdyttää hänet monikulttuurisuustyöhön; mitä tehdään, milloin tehdään ja kenelle tehdään sekä mistä tarvittavat työvälineet löytyvät. 3. Monikuvastaava päivittää ja ylläpitää yksikkönsä yhteistä moniku-kansiota ja auttaa yksikkönsä eri toimipisteitä päivittämään heidän omia kansioitaan. 4. Moniku-vastaava huolehtii siitä, että omassa yksikössä on tarvittavat kuvat lasten suomen kielen oppimisen tueksi. Hän tekee keskitetysti uusien kuvien tilaukset Reppuryhmältä. 5. Moniku-vastaava ja ryhmien opettajat huolehtivat siitä, että yksikön kielipajatoiminta vastaa yksikön lasten tarpeita. 6. Monikuvastaava osallistuu moniku-vastaavien tapaamisiin tai huolehtii yksikön johtajan kanssa siitä, että joku pääsääntöisesti osallistuu tapaamisiin. 7. Moniku-vastaava jakaa saamansa uuden tiedon omassa yksikössään yksikön viikko- tai kuukausipalavereissa. 8. Moniku-vastaavalla on oikeus päästä z- asemalla olevaan moniku-vastaavien kansioon. Hänellä on luku- ja tulostusoikeus siellä oleviin tiedostoihin ja hän voi tallettaa sinne oman yksikkönsä hyviä työkäytänteitä muiden yksiköiden hyödynnettäväksi. 9. Kun yksikön moniku-vastaava vaihtuu, niin lähtevä vastaava perehdyttää uuden vastaavan työhönsä.

8 8 2. Lakeja, asiakirjoja ja suunnitelmia, joihin Lappeenrannan maahanmuuttajatyö perustuu Monikulttuurisuustyön käsikirjassa on tarkemmin esitelty kansainväliset ja valtakunnalliset lait, jotka säätelevät monikulttuuristen perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Niiden lisäksi Lappeenrannassa on paikallisia asiakirjoja, jotka ohjeistavat kuinka kohdata monikulttuurisia perheitä ja työntekijöitä. (Monikulttuurisuuden käsikirja on monikuvastaavien kansion ensimmäinen osio) 2.1 Laki kotoutumisen edistämisestä / Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Suomen tai ruotsin kielen opiskelun lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä opetuksesta, luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävästä opetuksesta, kotoutumiskoulutuksesta ja muista kotoutumista yksilöllisesti edistävistä toimenpiteistä. 29 Kotoutumisen edistämisen yleiset tavoitteet paikallistasolla Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea paikallisesti tai seudullisesti kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Tavoitteena on lisäksi edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen on otettava huomioon kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa.

9 9 15 Alaikäisen kotoutumissuunnitelma Kunta laatii alaikäisen maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jos siihen on alaikäisen yksilöllisistä olosuhteista johtuva tarve. Suunnitelman tarvetta arvioitaessa ja sitä laadittaessa on selvitettävä alaikäisen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon siten kuin 4 :ssä säädetään. Suunnitelma sovitetaan yhteen perheen kotoutumissuunnitelman ja alaikäiselle laadittavien muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa. Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa tai edustajansa kanssa. Huoltaja tai edustaja käyttää alaikäisen puhevaltaa siten kuin hallintolaissa tarkemmin säädetään. 2.3 Yhdenvertaisuus laki Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. 2.3 Yhdenvertaisuus suunnitelma Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lappeenrannan kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä sekä välitöntä että välillistä syrjintää viranomaisten toiminnassa ja ehkäistä ja toimintaympäristöissä. Suunnitelman avulla halutaan myös auttaa toimialoja rakentamaan tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti tasavertaisuuteen ja monimuotoisuuteen perustuvaa toimintapolitiikkaa ja työkäytänteitä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen näkyy selvemmin ihmisten arjessa ja erilaisissa kohtaamistilanteissa. Tästä syystä kaupungin järjestämissä palveluissa tulee osata ottaa huomioon asiakaskunnan moninaisuudesta johtuvat erilaiset tarpeet. Lappeenrannan kaupungin toiminnoissa edellytetään suvaitsevaisuutta erilaisia vakaumuksia ja mielipiteitä kohtaan.

10 10 Kaikkinainen syrjivä käyttäytyminen ja kohtelu on Lappeenrannan toiminnoissa ankarasti kielletty. Mitkään ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet eivät saa vaikuttaa siihen, miten työntekijää kohdellaan työyhteisössä taikka siihen miten asiakas huomioidaan ja miten tätä palvellaan Lappeenrannan kaupungin toimintayksiköissä. Lappeenrannan kaupungissa edellytetään, että työyhteisön edustajat reagoivat välittömästi tehokkaalla tavalla estääkseen syrjintää silloin, jos toiminnassa on havaittavissa henkilöihin kohdistuvaa perusteetonta eriarvoista kohtelua. Edellä mainittu koskee myös tilanteita, joissa joku muu taho kuin kaupunki antaa julkisia palveluja osto- tai muun sopimuksen perusteella kaupungin puolesta. Kaikessa kaupungin toiminnassa kunnioitetaan yksilöllisyyttä ja kulttuurien erityispiirteitä, edellytetään rehellistä, vastuullista ja eettisesti kestävää toimintaa, edistetään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä työntekijöiden hyvinvointia. 2.4 Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma Monikulttuuristuva ja moninaistuva yhteiskunta asettaa haasteita palvelurakenteille. Palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä tulee ottaa huomioon erilaisuutta huomioonottava palveluosaaminen sekä toimintamallien kehittäminen vastaamaan moninaistuvaa asiakaskuntaa. Myös työyhteisöjen valmentautuminen kohtaamaan eri kulttuureista tulevia työntekijöitä ja asiakkaita on tärkeää. Päivähoidossa lapsilla on mahdollisuus kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan oman kielensä ja kulttuurinsa säilyttäen. Sen lisäksi, että päivähoidossa tuetaan monikulttuurisen lapsen vahvan identiteetin kehittymistä ja suomen kielen oppimista, on tärkeää kannustaa perheitä vaalimaan kodeissaan omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lapsi oppii suomen kieltä päiväkodin arjessa. Toiminta tulee suunnitella siten, että eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi tulee otetuksi huomioon mahdollisimman hyvin ja hän saa tarvitsemansa avun. 2.5 Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma Monikulttuurisuus on käsitteenä ongelmallinen. Muiden kulttuurien näkeminen kaukaisina ja etnisinä saattaa johtaa suvaitsemattomiin ajatuksiin ja käytäntöihin. Suvaitsemattomuus tulee siitä, että toista kulttuuria edustavaa ryhmää käsitellään liikaa objektina. On hyvä tiedostaa, että monikulttuurisuus-käsite saattaa ohjata meitä näkemään vähemmistön edustajan vain

11 11 ryhmänsä prototyyppinä, eikä omana yksilönään. Siksi käytämme mieluummin nimitystä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset tai eri kotikielen ja kulttuurin omaava lapsi. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka ovat muuttaneet vanhempiensa mukana Suomeen, sekä lapsia, jotka ovat syntyneet Suomessa mutta heidän vanhemmistaan joko molemmat tai toinen on vieraskielinen. Lisäksi suomalaiset kulttuurivähemmistöt kuuluvat tähän ryhmään. Maahanmuuttajalapset ovat kiinteä osa päivähoidon arkea. Tämä tuo uusia velvoitteita ja haasteita. Joudumme miettimään miten voimme auttaa näitä perheitä kotoutumaan Lappeenrantaan mahdollisimman hyvin. Tarvitaan mm. avustajia, jotka osaavat lapsen/perheen kielen. Päivähoidon henkilöstöä koulutetaan perehtymään eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja heidän perheidensä kohtaamiseen. 2.6 Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko lv Lappeenrannassa on tehty lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko lv, jossa määritellään tavoitteet ja ne keskeiset toimenpiteet, joita kaupungin organisaatiossa toimivat sekä muut lasten ja nuorten parissa työskentelevät toteuttavat. Selonteon keskeisiä tavoitteita on hyvinvointioppiminen osana yksilöiden ja yhteisöjen kehitystä. Hyvinvointioppimisen perusta rakentuu varhaisvuosina ja sen tärkeimpiä alueita ovat: vuorokausirytmit, kuten uni ja ruokailu vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot liikunta mielen ja elimistön viestin tunnistaminen ja tulkinta itsehoito Matti Rimpelä on todennut: Hyvinvointia voidaan myös opettaa samalla tavalla kuin lukemista tai laskemista. Selonteon mukaan väkivallan ehkäiseminen ja suvaitsevaisuuden lisääminen on: toisen huomioimista ja erilaisuuden arvostamista, joka nostaa hyvät tavat kunniaan myönteisen mallien tuomista esille mielekästä tekemistä ikäkauden mukaan tietoisuutta ja välineitä tunteiden käsittelyyn tunnistamista ja väliintuloa.

12 12 varhaista puuttumista väkivaltaan/ilkivaltan/päihteiden käyttöön väkivallan kieltämistä kaikissa muodoissa(0-toleranssi) 2.7 Lappeenrannan maahanmuuttajat

13 13 3. Miksi Suomeen muutetaan? Maahanmuuttaja-termin määrittelyn pitää olla tarkka, sillä se sisältää monia eri asioita. Maahanmuuttaja Mirja-Tytti Talibin mukaan maahanmuuttaja on henkilö, joka on syntyperältään ulkomaan kansalainen ja muuttaa toiseen maahan asumaan. Ulkomaalainen voi olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansallisuutta vaille oleva. Suomeen muutetaan monista syistä. Maahanmuuttoperusteet voidaan jaotella esimerkiksi Annika Forsanderin (Maahanmuuton merkitys väestökehityksen kannalta 2004) mukaan seuraavasti: Työperusteinen maahanmuutto asiantuntijamuutto, muun ammattitaitoisen työvoiman muutto, keikkatyöläiset, yrittäjät, kansainvälinen harjoittelu, au-pairit, sesonkityövoima Perheperustainen maahanmuutto kansainvälinen perheenmuodostus, kansainvälinen perheen yhdistäminen Etnisperustainen muutto inkerinsuomalaisten ja perheenjäsenten muutto, nykyisten tai entisten Suomen kansalaisten paluumuutto Opiskeluun perustuva muutto tutkinto-opiskelijat, opiskelijavaihto Eläkeläisten muuttoliike eläkkeellejääneiden nykyisten tai entisten Suomen kansalaisten paluumuutto, Suomen kansalaisten rotaatiomuutto etelän ja Suomen välillä, maahanmuuttajataustaisten rotaatiomuutto lähtömaan ja Suomen välillä Pakolaiset turvapaikkaprosessissa olevat, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset Laiton tai dokumentoimaton muutto oleskeluluvan tai viisumin ylittäjät, ihmiskaupan uhrit, maahanjääneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, dokumentoimattomasti maassa oleva ja työskentelevä työvoima

14 14 4. Mitä tulee huomioida, kun päivähoitoon tulee asiakkaaksi maahanmuuttajataustainen perhe? Erilaisuuteen tutustuminen auttaa ymmärtämään ja kunnioittamaan toisia kulttuureita. Tutustuminen kannattaa aloittaa omasta kulttuurista ja kulttuureja erottavista päälinjoista. On hyvä pohtia erilaisuuden meissä herättämiä tiedostamattomia tunteita ja tulkintoja: erilaiset valta- ja yhteisöllisyyskäsitteet, moninaiset aikakäsitykset, uskonnot ja perinteet. Saman kulttuurin vaikutuspiirissä kasvaneilla ihmisillä on samanlaisia käyttäytymispiirteitä. Näitä käyttäytymispiirteitä yhdessä voidaan kutsua kansanluonteeksi. Käyttäytymispiirteinä ymmärretty kansanluonne ei periydy, siihen kasvetaan. Muista, että maahanmuuttaja joutuu luopumaan ainakin osittain perheestään, ystävistään, naapureistaan, seurakunnastaan, kodistaan, työstään, ruuastaan, tavoistaan, rooleistaan, statuksestaan, kielestään, kotimaastaan, kulttuuristaan ja koulutuksestaan. Näiden saavuttaminen uudelleen ei ole helppoa ja se saattaa näkyä perheen uuden kulttuurin kohtaamisessa. Tohtori Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkinut suomalaista kansanluonnetta ja hänen mielestään suomalaisille tyypillisiin piirteisiin kuuluu mm. ulkoinen vaatimattomuus. Vaatimattomuus on hyve ja itsensä vähättely ja kursailu kuuluvat siihen: Tämä nyt on vaan tällainen ja Mikä lienee rimpula. Suomalaiseen vaatimattomuuteen liittyy usein negatiivisten asioiden esittely ja kurjuudella kilpaileminen. Pohdittavaksi mikä on suhteesi omaan kulttuuriisi? mitä haluaisit säilyttää siitä, jos joutuisit itse pakolaiseksi tai muuttamaan pois omasta kotimaasta? mitä asenteita sinulla on erilaisuutta kohtaan? mitä asenteita sinulla on maahanmuuttajia kohtaan? onko sinulla riittävästi tietoa maahanmuuttajuudesta? mitkä asiat ovat mielestäsi tärkeitä maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä? miten suunnittelet suomen kielen oppimista tukevaa toimintaa maahanmuuttajataustaiselle lapselle? miten suhtaudut maahanmuuttajataustaisen lapsen kielen ja kulttuurin tukemiseen? 4.1 Päivähoidon työntekijä haasteen edessä On hyvä muistaa, että jokaisella meistä on ennakkoluuloja. Ne on vain uskallettava kohdata. Ennakkoluulot liittyvät luokittelun tarpeeseen: jokaisella, jolla on ajatustoimintaa, on myös

15 15 stereotypioita ja ennakkoluuloja. Ne juontavat juurensa ryhmään kuulumisesta ja ryhmien välisistä suhteista. Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin tuntemus, vaan oman kulttuurin tuntemus ja sen vaikutuksen tiedostaminen omassa ajattelussa ja käyttäytymisessä. Ennakkoluulot eivät poistu kieltämällä, vaan tunnistamalla. Luokittelulle ja tyypittelylle emme voine mitään, tiedostamalla voimme vaikuttaa. Prosessi on hidas ja siinä on kohdattava oma raadollisuutensa. On mukava tietää, kuinka kiinalainen kättelee tai italialainen ilmehtii, mutta kulttuurien kohtaamisen kannalta paljon tärkeämpää on ymmärtää kulttuurien olemusta yleisemmällä tasolla ja tunnistaa oman kulttuurin piirteitä. Ymmärrä oma minuus, oma kulttuuri, vieras kulttuuri. Mieti mitä alla olevat asiat merkitsevät sinulle, sinun kulttuurissasi ja toisessa kulttuurissa: täsmällisyys siisteys seksuaalisuus kuuliaisuus itsenäisyys kohteliaisuus rehellisyys vieraanvaraisuus luottamuksellisuus kärsivällisyys halu tutustua joustavuus tavoitteisiin pyrkiminen tasa-arvo uskonnollisuus poliittisuus Kasvattajan rooli monimuotoisuuden edistäjänä ja tulevaisuuden rakentajana on keskeisessä asemassa kaikissa yhteiskunnissa. (Talib - Paavola 2010,82) SUVAITSEVAISUUS edellyttää aina stereotypioiden poisoppimista. Stereotypiat ovat: ensimmäinen arvaus, kun tietoa ei vielä ole. stereotypiat muuttuvat hankaliksi, kun niitä ei olla valmiita muuttamaan saadun tiedon perusteella. SUVAITSEMATTOMUUS, torjunta, piilorasismi, vihamielisyys ilmenevät: elekieli stereotyypittely ei-ihmiskeskeinen tiedonvälitys ei-ihmiskeskeinen kouluopetus kiusaaminen syyttely syrjintä häpäisy tyrannisointi sorto

16 Kulttuurien välinen viestintä Kun ymmärrämme mikä tavassamme viestiä kuuluu nimenomaan suomalaisuuteen, voimme varautua viestinnän eroihin toisessa kulttuurissa kasvaneen kanssa. Ja kun osaamme varautua eroihin, ne eivät aiheuta väärintulkintoja niin helposti. Suomalaiselle viestinnälle on niukkuuden ylistys. Puhumme niukasti, kuuntelemme niukasti ja non-verbaalinen viestintämme on niukkaa. Suomalainen kielellinen viestintä: lainalaista, tarkkaa totuudessa pysymistä -> Tarkoitetaan mitä sanotaan sanojen välttäminen -> sanotaan vain se, mitä tarkoitetaan puhetaito ei arvostettua suoruus voi mennä kohteliaisuuden yli kohteliaisuutta on rauhaan jättäminen (kaupassa, ravintolassa) suhde hiljaisuuteen: hiljaisuus on luontevaa ja arvostettua yksityisyyden alue laaja-> Puheenaiheet kaukana itsestä Suomalainen elekieli: eleet ja ilmeet vähäisiä äänen voimakkuus ja sävyvaihtelut niukkoja jos ääni ja kehonkieli ovat ristiriidassa, uskomme lähes poikkeuksetta kehonkieltä äänekkyys ja oman tilan ottaminen ei ole sopivaa tilan käyttö: yksityisyyden arvostus huomiota herättävän tärkeää -> aiheuttaa herkästi vääriä tulkintoja henkilökohtainen alue huomattavan suuri koskettamista vältetään värit, ulkoinen olemus hillitty Alla olevat esimerkit on kerätty Päivi Vartiainen-Oran käsikirjoittamasta Ymmärräks sää? - kirjasta. Kirja oli samannimisen projektin tulos. Projekti toimi Hämeenlinnassa Yksiaikaisuus eli monokronisuus Yksiaikaiselle viestinnälle on ominaista se, että vuorovaikutustapahtumia on menossa yksi kerrallaan. Tyypillistä on, että kun yksi puhuu, muut kuuntelevat. Kuuntelijat eivät keskeytä, kysele tai puhu muutenkaan yhtä aikaa, vaan vain ja ainoastaan kuuntelevat. Ja vasta, kun kuuntelijan vuoro tulee olla puhuja, hän puhuu. Hän puhuu omalla vuorollaan ja järjestyksessä. Monokroniseen viestintään ei sovi etuilu tai hoputtaminen. Yksiaikaisen viestinnän kulttuureissa päälle puhuminen koetaan häirintänä, ja sitä pidetään sivistymättömänä. Yksiaikaiseen vuorovaikutukseen liittyy lineaarinen aikakäsitys. Lineaarisen aikakäsityksen mukaan ajalle ominaista on sen mitattavuus ajalla on alku ja loppu ja sen kulkua on tärkeää

17 17 mitata ja hallita. Tällainen aikakäsitys on tyypillinen teollisissa länsimaissa, joissa se on kehittynytkin äärimmilleen teollisen tuotannon kehittymisen myötä. Lineaarinen aikakäsitys tuo yksiaikaiseen vuorovaikutukseen mukaan lyhyyden ja asiassa pysymisen vaatimuksen: aika on rahaa. Monokroninen vuorovaikutus on tyypillisintä samoilla alueilla kuin lineaarinen aikakäsitys: Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Moniaikaisuus eli polykronisuus Moniaikaiselle viestinnälle on ominaista se, että vuorovaikutustapahtumia voi olla menossa useampi kerrallaan. Tyypillistä on, että vuorovaikutustilanteessa moni voi puhua yhtä aikaa joko samasta asiasta tai eri asioista. Kuuntelijan ja puhujan roolit eivät ole täsmällisiä ja pysyviä, vaan vaihtuvat nopeasti. Kuuntelija voi keskeyttää, kysyä tai aloittaa oman puheenvuoronsa yhtä aikaa toisen kanssa. Puhuja ja kuuntelija voivat olla sama ihminen samalla kertaa. Yhdessä ja yhteen ääneen puhuminen on sallittua. Moniaikaiseen viestintään kuuluvat jonot ja vuorot. Tärkeintä molemmissa on tehtävän loppuun saattaminen vuoroilla ja ajalla ei ole niinkään väliä. Moniaikainen viestintä liittyy sykliseen aikakäsitykseen. Moniaikainen viestintä on vallitsevaa suurimmassa osassa Afrikkaa, useissa Aasian maissa, Eteläisessä Euroopassa ja Latinalaisen Amerikan maissa. Samoissa kulttuuripiireissä vallitsee useimmiten myös syklinen aikakäsitys. Erilainen aikakäsitys Käsitykset ajasta poikkeavat hyvinkin paljon eri puolella maailmaa. Maahanmuuttajien erilainen käsitys ajasta ja sen käytöstä aiheuttaa varmasti eniten kulttuuritörmäyksiä varhaiskasvatuksen työyksiköissä. Lineaarinen aikakäsitys tuo yksiaikaiseen vuorovaikutukseen mukaan lyhyyden ja ajassa pysymisen vaatimuksen. Lineaarisen aikakäsityksen mukaan ajalle on ominaista sen mitattavuus ajalla on alku ja loppu ja sen kulkua on tärkeää mitata ja hallita. Teollistuneessa lännessä ja pohjoisessa aika on rahaa. Ajan mittaaminen on oleellista ja tarkkaa. Aika on hyödyke, jolla on päivä päivältä kovempi hinta. Aikaa ostetaan ja myydään; Kiitos ajastasi! Aika käsitetään hyödykkeeksi, joka voi olla sinun tai minun omaa. Jos intialaista kiittäisi ajasta, niin hän pitäisi kiittäjää hulluna. > lineaarinen aikakäsitys: aika on kuin jana, jolla on alku ja loppu Syklisen aikakäsityksen mukaan aika on aluton ja loputon virta. Aika ei lopu. Aika ei ole kenenkään: me elämme ajan virrassa. Sykliseen aikakäsitykseen liittyy myös tämän käsillä olevan hetken tärkeys: suunnitelmat voivat muuttua, jos tämän hetki niin vaatii. Aikataulut eivät ole tärkeitä. Ajan käsittäminen kiertokulkuna, sykleinä, liittyy luonnon kiertokulkuun. Syklisesti on eletty ja eletään yleisemmin maaseutumaisissa yhteiskunnissa ja yhteisöissä. Jos jotain ei tule tehdyksi nyt, se tulee tehdyksi huomenna. >Syklistä aikaa kuvataan usein aluttomalla ja loputtomalla kehällä.

18 18 Suhteen luominen Valtaosassa maailman kulttuureista ihmisten välinen suhde luodaan puhumalla. Kun kaksi ranskalaista tapaa, he jutustelevat niitä näitä saadakseen selville, kenen kanssa tässä oikein ollaan tekemisissä. He voivat keskustella vähän politiikasta, vaihtaa mielipiteitä ruuasta, kysyä jotain toisen osapuolen harrastuksista tai matkoista, ja pikkuhiljaa he pääsevät siihen asiaan, josta heidän on määrä neuvotella. Samoin luodaan suhdetta muissa Välimeren maissa, Lähiidässä ja monessa muussa paikassa. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa suhteen luomiseen voidaan käyttää työelämässä päiviäkin, jos on kysymys yritykselle tärkeästä suhteesta. Kun suomalainen tulee vastaavaan tilanteeseen, hän haluaa yleensä mennä suoraan asiaan tai olla aluksi hiljaa ja tarkkailla, millainen toinen on. Suoraan asiaan menevistä pohjoiseurooppalaisista suomalainen on yleensä suorin ja toisaalta parhaiten hiljaisuutta sietävä. Ei-kielellinen viestintä Kehonkieli on ensimmäinen äidinkielemme. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia viestinnästämme muodostuu muusta kuin puhutusta kielestä. Tähän muuhun ei-kielelliseen eli sanattomaan eli non-verbaaliin viestintään kuuluu mm: kasvojen ilmeet eleet asennot ja tilan käyttö äänen sävy ja voimakkuus puheen nopeus ja rytmi värit, vaatetus, korut, tuoksut yms. Jos puhutussa kielessä äänen sävy ja voimakkuus ovat ristiriidassa sanojen sisällön kanssa, uskomme sävyn ja voimakkuuden. Jos ääni ja kehonkieli ovat ristiriidassa, ja kuulemme molemmat, uskomme lähes poikkeuksetta kehonkieltä. Keho voittaa äänen, sävy sanan. Olemme synnynnäisesti yksilöinä erilaisia tavaltamme käyttää sanattomia viestejä, mutta ennen kaikkea olemme oppineet kasvuympäristöstämme, mikä on sopivaa ilmehdintää, elehdintää ja muuta kehonkielen käyttämistä. Viestintätyylit voivat erota eri yksilöiden ja sukupuolten välillä, mutta keskimäärin eniten ne eroavat eri kulttuurien välillä. Jos puhuja ja kuuntelija ovat kasvaneet samassa kulttuurissa, eleiden ja ilmeiden tulkinta on suhteellisen mutkatonta, koska osanottajat ovat oppineet samanlaisen tavan käyttäytyä vuorovaikutustilanteissa. He tietävät, milloin ja miten sopii aloittaa keskustelu, milloin ja miten saa keskeyttää, millaisilla ilmeillä ja eleillä kuuntelija ilmaiseen kuuntelemistaan jne. He osaavat myös ennakoida toisen osapuolen reaktiot melko hyvin.

19 19 Vuorovaikutus tulee haasteellisemmaksi, kun sen osapuolet tulevat eri kulttuureista. Omassa kulttuurissa opitut viestinnän lait eivät päde. Hollantilainen kulttuuritutkija Geert Hofsteden mukaan kulttuureita voidaan verrata toisiinsa neljän perusjatkumon kautta. Yksi niistä on yhteisöllisyys yksilöllisyys jatkumo. Eri kulttuureita voidaan sijoittaa tälle jatkumolle. Kuitenkin pitää muistaa, että yhden kulttuurin sisällä on tässäkin suhteessa eroja. Yksilöllisyys-yhteisöllisyys jatkumo auttaa kasvattajia ymmärtämään, miksi eri kulttuureissa suhtaudutaan esim. perheen määräysvaltaan yksilön elämässä kovin eri tavoin. Jatkumo auttaa myös kasvattajaa ymmärtämään lapsen erilaista asemaa perheessä ja erilaisia kasvatusihanteita. Yhteisöllisyyteen liittyviä piirteitä: Yhteisö (=perhe, suku, klaani tms.) on pienin yksikkö, joka voi selviytyä elämäntaistelussa. Yksilö asettaa ryhmän edun ja päämäärät oman etunsa ja päämääriensä edelle. Kollektiiviset arvot ja normit sisäistyvät niin, ettei henkilökohtaisten ja yhteisöllisten päämäärien kesken tehdä eroa. Yksilö samastuu ryhmäänsä niin, että elämä ilman sitä voi olla mahdotonta. Yksilön käyttäytymistä ohjaavat hänen sosiaalinen roolinsa ja siihen liittyvät odotukset ja velvollisuudet. Tavoitteena on sopusointu. Yksilöllisyys ja yksilön mielipide eivät ole tärkeitä, vaan lapsesta asti kasvetaan hakemaan yhteistä ryhmän mielipidettä ja mukautumaan siihen. Sopusoinnun rinnalla toinen tärkeä käsite on häpeä. Jos yksilö tekee väärin, hän tuntee häpeää koko perheensä tai sukunsa puolesta. Jokainen ryhmän jäsen kantaa yhteistä vastuuta suvun tai perheen kunniasta. Kasvojen säilyttäminen on tärkeää. Kun yhteisöllisyyteen kasvetaan kotona, se näkyy koko elämässä, mm. kasvatuksessa, koulussa ja työssä. Suurin osa maailman kulttuureista on yhteisöllisiä eli kollektiivisia. Vahvimmin kollektiivisia ovat Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kulttuurit. Yksilöllisyyteen liittyviä piirteitä: Yksilö on pienin yksikkö elämässä. Yksilön päämäärät ja etu menevät yhteisön edun ja päämäärien edelle. Ristiriitatilanteessa on moraalisesti oikein ja luonnollista asettaa oma etu esim. vanhempien, perheen tai työyhteisön edun edelle. Yksilön käyttäytymistä ohjaavat hänen omat tarpeensa, tahtonsa ja voimansa.

20 20 Totuus, ja oma mielipide ovat tärkeitä: totuuden sanomista arvostetaan ja vastaansanominen on aktiivisen ihmisen merkki. Jos vapaa ihminen tekee vapaasta tahdostaan väärin, hänen tunteensa ei ole niinkään häpeä toisten edessä, kuin syyllisyys itsensä edessä. Itsekunnioitus on tärkeämpää kuin kasvojen säilyttäminen. Vahvasti individualistisia kulttuureja on lähinnä vain teollistuneissa länsimaissa USA:ssa, Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. 5. Maahanmuuttajaperhe Monikulttuurisuuden Käsikirjassa on laajemmin käsitelty maahanmuuttajaperheiden kohtaamia haasteita uudessa kulttuurissa: kulttuurishokki, perheenjäsenten roolien säilyttäminen/muuttuminen uudessa kulttuurissa, kulttuuriin sopeutuminen jne. Käy lukemassa niistä Monikulttuurisuuden Käsikirjasta. Maahanmuuttajaperheet eivät ole homogeenisiä maansa ja uskontonsa stereotypisiä edustajia, vaan perheen ja perheenjäsenten identiteettiin vaikuttaa mm.: koulutus, ikä, taloudellinen asema, maailmankatsomus, sosiaalinen luokka jne. Huomioi: suomalainen päivähoitosysteemi on monille maahanmuuttajille aluksi vierasta ja outoa asioita täytyy kerrata monta kertaa, sillä uuden tiedon tulva on suuri termit voivat olla vieraita, esim. vanhempainilta käytä selkokieltä konkreettisuus on valttia maahanmuuttajaperheen kanssa - näytä, mitä et puhuen saa viestitetyksi lapset ja myös vanhemmat voivat kokeilla rajoja Ensikohtaaminen vanhempien kanssa voi olla ensiarvoisen ratkaiseva yhteistyön kannalta Vanhempia saattaa pelottaa uusi paikka ja tilanne miten pärjäävät, kun eivät osaa suomen kieltä, eikä tiedä suomalaista tapaa toimia erilaisissa tilanteissa. Suora, henkilökohtainen kontakti on tärkeää kohtaa vanhemmat päivittäin vaikka hymyllä tai hyvän päivän toivotuksella. Toimi maahanmuuttajataustaisten perheiden- ja lasten kanssa samoin kuin toimisit suomalaisten perheiden kanssa. Muista käyttää selkokieltä! Selkokieli Selkokieli on kieli niitä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä tai molemmissa. Se on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan mukautettu yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

OSA 2 KULTTUURITIETOISET TYÖKÄYTÄNTEET MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ. Paula Kuikka-Kiljunen. Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä 30 op

OSA 2 KULTTUURITIETOISET TYÖKÄYTÄNTEET MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ. Paula Kuikka-Kiljunen. Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä 30 op 1 OSA 2 KULTTUURITIETOISET TYÖKÄYTÄNTEET MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ Paula Kuikka-Kiljunen Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä 30 op Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama koulutus 2 OSA

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ

MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ MONIKULTTUURISUUDEN LÄHTEILLÄ Pori 15.11.2012 Ulla Kauri vuoden 1729 asetus tupakan istutuksesta: Jywäin Culturi eij ollengan sen [tupakanviljelyn] cautta wähendyä taida. Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Ohjaatko maahanmuuttaja opiskelijaa?

Ohjaatko maahanmuuttaja opiskelijaa? Ohjaatko maahanmuuttaja opiskelijaa? Hanna Uhrman Opettaja Stadin aikuisopisto 4/5/13 Kultuurierojen esiintulo työpaikalla Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin tuntemus,

Lisätiedot

VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA

VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA KIELELLISET TAIDOT: Kyky erottaa funktio (miksi hän puhuu?), puhuminen (äänenkäyttö, kielitaito, puhetapa, rytmi, tempo, intonaatio), kuunteleminen (sisällön rakenteen seuraaminen,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke

Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke Ohjaus Neuvonta vs. ohjaus Neuvonta: asiantuntijakeskeisyys, lyhytkestoisuus, pintapuolisuus, asiakas

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA Venäjän pinta-ala - 17075 400 km² Asukasluku (01.06.2008) - 141 889 000 Valtiomuoto - liittotasavalta Pääkaupunki - Moskova ( Väkiluku

TILASTOTIETOJA Venäjän pinta-ala - 17075 400 km² Asukasluku (01.06.2008) - 141 889 000 Valtiomuoto - liittotasavalta Pääkaupunki - Moskova ( Väkiluku TILASTOTIETOJA Venäjän pinta-ala - 17075 400 km² Asukasluku (01.06.2008) - 141 889 000 Valtiomuoto - liittotasavalta Pääkaupunki - Moskova ( Väkiluku 8 304 600) Rahayksikkö - Venäjän rupla Kielet - venäjä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot