OSA 2 KULTTUURITIETOISET TYÖKÄYTÄNTEET MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ. Paula Kuikka-Kiljunen. Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä 30 op

Transkriptio

1 1 OSA 2 KULTTUURITIETOISET TYÖKÄYTÄNTEET MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ Paula Kuikka-Kiljunen Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä 30 op Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama koulutus

2 2 OSA Sisällysluettelo 1. Lappeenrannan monikulttuurisuustyön asiantuntijat Varhaiskasvatusneuvoja Monikuryhmä (monikulttuurisuustyöryhmä) Monikuvastaavat Lakeja, asiakirjoja ja suunnitelmia, joihin Lappeenrannan maahanmuuttajatyö perustuu Laki kotoutumisen edistämisestä / Yhdenvertaisuus laki Yhdenvertaisuus suunnitelma Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV Lappeenrannan maahanmuuttajat Miksi suomeen muutetaan Mitä tulee huomioida, kun päivähoitoon tulee asiakkaaksi maahanmuuttajataustainen perhe 14 Pohdittavaksi Päivähoidon työntekijä haasteen edessä Kulttuurien välinen viestintä Maahanmuuttajaperhe Selkokieli Yhteistyö Päiväkoti maahanmuuttajaperheet Päiväkotiin tutustuminen Vinkkejä keskusteluihin Lapsen vanhemmille Etninen työntekijä Eri kulttuurien esittelyä... 28

3 3 8.1 Venäläinen kulttuuri Thai kulttuuri Arabialainen kulttuuripiiri Romanikulttuuri... 42

4 4 1. Lappeenrannan monikulttuurisuustyön asiantuntijat 1.1 Varhaiskasvatusneuvoja Varhaiskasvatusneuvojan työnkuva on kaksitahoinen: maahanmuuttajatyön kehittäminen ja jalkauttaminen sekä perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinointi. Tämän takia varhaiskasvatusneuvojan apua ja ohjeistusta voi päivähoidon yksiköissä joutua odottamaan jonkin aikaa. Ohessa varhaiskasvatusneuvojan monikulttuurisuustyön tehtävänkuva: Päiväkotien konsultaatiota maahanmuuttaja-asioissa toiminnan suunnittelu varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyössä vanhempain kanssa tehtävä yhteistyö suomi toisena kielenä opetus valmistava opetus esiopetuksessa neuvonta Kotoutumissuunnitelmat osallistuminen kotoutumislomakkeen täyttämiseen päivähoidon kasvattajien ja perheiden kanssa mahdollisuuksiensa mukaan päivittää kotoutumissuunnitelmalomaketta Tulkkikoordinointi koordinoida tulkin hankintoja, niin että useammat päiväkodit/ koulut saattavat käyttää yhtä tulkkia samana päivänä päivittää tulkkipalvelujen tarjoajien tietoja ja numeroita Ohjaava toiminta täyttää pakolais- ja maahanmuuttajaperheiden kanssa päivähoitohakemus ja kertoa varhaiskasvatuspalveluista ja neuvoa heidät oikealle palvelualueelle informoida palvelualueiden johtajia, kun heidän alueelleen on tulossa maahanmuuttajaperhe/pakolaisperhe päiväkotien toiminnasta ja kasvatuskäytänteistä kertominen huoltajille ohjata perheitä käyttämään avointen päiväkotien palveluja kotoutumisen edistämiseksi tarvittaessa mennä vanhempien tueksi tutustumaan avoimen päiväkodin palveluihin maahanmuuttaja vanhempien vertaisryhmien ohjaus Kehittäminen ja kouluttaminen Huolen puheeksiottokoulutukset monikuvastaavien koulutukset; suunnittelu ja toteutus varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustyön käytänteistä kertominen eri yhteistyökumppaneille

5 5 suomi toisena kielenä opetuksen kehittäminen monikulttuurisuustyön käsikirjan ja kehittämissuunnitelman päivittäminen uusimman tiedon hankkiminen ja sen jakaminen kentälle kouluttaa työyhteisöjä monikulttuurisuuden kohtaamiseen ja omien ennakkoluulojen perkaamiseen erilaisten tiedotteiden ja esitteiden laatiminen ja päivittäminen Yhteistyöverkostot varhaiskasvatuksen mamu-ryhmä perusopetuksen mamu-ryhmä valtakunnallisen mamu-koordinaattorien verkosto varhaiskasvatuksen johtoryhmä maahanmuuttajayksikön kanssa tiivis yhteistyö kehittämisasioissa neuvolayhteistyö esim. kotouttamisasioissa yhteistyö ehkäisevää perhetyötä tekevien tahojen kanssa Koto-verkoston jäsen (paikallinen maahanmuuttotoimijoiden verkosto) 1.2 Moniku-ryhmä (monikulttuurisuustyöryhmä) Monikuryhmä aloitti toimintansa Lappeenrannassa jo 2000-luvun alussa. Ryhmän kokoonpano ja tehtävät ovat vuosien saatossa muuttuneet. Alussa toiminta ei ollut kovin suunnitelmallista eikä ohjeistavaa. Tänä päivänä ryhmällä on kiinteä tehtävä päivittää maahanmuuttajatyön käsikirjaa, lomakkeita ja suunnitelmaa yhdessä varhaiskasvatusohjaajan kanssa. Ryhmän kokoonpanossa on huomioitu alueellisuus ja eri kasvattajaryhmien (lastentarhanopettaja /lastenhoitaja) sekä eri asiantuntijoiden edustus: Moniku-ryhmä 2011 Kalliosaari- Hartikainen Eija, erityislastentarhanopettaja Kauranen Riikka, puheterapeutti Kemppi Eeva-Liisa, Sammonlahden päiväkodin lastentarhanopettaja Kuikka-Kiljunen Paula, varhaiskasvatusneuvoja Nykter Tiina, Mäntylän päiväkodin lastentarhanopettaja ja moniku-ryhmän puheenjohtaja Repo Merja, Skinnarilan päiväkodin johtaja Tuunanen Meri, Kanavansuun päiväkodin lastentarhanopettaja Yldirim Minna, Leirin päiväkodin lastenhoitaja

6 6 1.3 Moniku-vastaavat Jokainen päivähoitoyksikkö valitsee keskuudestaan yhden henkilön, joka on oman yksikkönsä monikulttuurisuustyön asiantuntija. Hän osallistuu moniku-vastaavien yhteisiin koulutustilaisuuksiin, joita on 4-5 kertaa toimintakaudessa. Moniku-vastaavien tehtävänkuvasta on keskusteltu ja se on vahvistettu niin johtajienkokouksessa kuin varhaiskasvatuksen johtoryhmässä. Monikuvastaavat 2011 Tähän lisätään vuosittain päivitetty monikuvastaavien lista nimi Tia Uski Anne Pukki Laura Sarasto Päivi Jauho Tiina-Riitta Virrantaka Siru Rautio Johanna Partinen Räisänen Hanne Hämäläinen Kaisa Uitto Anne Siltala Anni Elina Hirvonen Piia Hovi Elina Vento Tarja Takkinen Erja Seppänen- Koskela Erika Ahtiainen Riikka Kiiskinen Ristimäki Anni Kati Penttinen Pirkko Okko Maarit Elsilä Pirjo Naakka Outi Valpas Jaana Nikkilä Minna Mansikka yksikkö Kanavansuun päiväkoti Snellmanin pk Ylämaan päiväkoti Honkalahden päiväkoti Pulpin päiväkoti Taimitarhan päiväkoti Lappeen päiväkoti Hovinpellon päiväkoti Hovinpellon päiväkoti Hovinpellon päiväkoti/ Nuijamaan ryhmä Korvenkylän päiväkoti Alakylän päiväkoti Peltolan päiväkoti Pallon päiväkoti Skinnarilan päiväkoti Karhuvuoren päiväkoti Kourulan päiväkoti Sammonlahden päiväkoti Voisalmen päiväkoti Uus-Lavolan päiväkoti Tirikkan päiväkoti Omenapuun päiväkoti Luukkaan päiväkoti Kartanon päiväkoti Örebron päiväkoti Steiner- päiväkoti

7 7 MONIKU-VASTAAVAN TEHTÄVÄNKUVA 1. Moniku-vastaava on oman yksikkönsä moniku-asioiden asiantuntija, jolta muu henkilöstö voi kysyä neuvoja ja apua monikulttuurisuusasioissa. 2. Kun yksikköön tulee uusi työntekijä, niin moniku-vastaava perehdyttää hänet monikulttuurisuustyöhön; mitä tehdään, milloin tehdään ja kenelle tehdään sekä mistä tarvittavat työvälineet löytyvät. 3. Monikuvastaava päivittää ja ylläpitää yksikkönsä yhteistä moniku-kansiota ja auttaa yksikkönsä eri toimipisteitä päivittämään heidän omia kansioitaan. 4. Moniku-vastaava huolehtii siitä, että omassa yksikössä on tarvittavat kuvat lasten suomen kielen oppimisen tueksi. Hän tekee keskitetysti uusien kuvien tilaukset Reppuryhmältä. 5. Moniku-vastaava ja ryhmien opettajat huolehtivat siitä, että yksikön kielipajatoiminta vastaa yksikön lasten tarpeita. 6. Monikuvastaava osallistuu moniku-vastaavien tapaamisiin tai huolehtii yksikön johtajan kanssa siitä, että joku pääsääntöisesti osallistuu tapaamisiin. 7. Moniku-vastaava jakaa saamansa uuden tiedon omassa yksikössään yksikön viikko- tai kuukausipalavereissa. 8. Moniku-vastaavalla on oikeus päästä z- asemalla olevaan moniku-vastaavien kansioon. Hänellä on luku- ja tulostusoikeus siellä oleviin tiedostoihin ja hän voi tallettaa sinne oman yksikkönsä hyviä työkäytänteitä muiden yksiköiden hyödynnettäväksi. 9. Kun yksikön moniku-vastaava vaihtuu, niin lähtevä vastaava perehdyttää uuden vastaavan työhönsä.

8 8 2. Lakeja, asiakirjoja ja suunnitelmia, joihin Lappeenrannan maahanmuuttajatyö perustuu Monikulttuurisuustyön käsikirjassa on tarkemmin esitelty kansainväliset ja valtakunnalliset lait, jotka säätelevät monikulttuuristen perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Niiden lisäksi Lappeenrannassa on paikallisia asiakirjoja, jotka ohjeistavat kuinka kohdata monikulttuurisia perheitä ja työntekijöitä. (Monikulttuurisuuden käsikirja on monikuvastaavien kansion ensimmäinen osio) 2.1 Laki kotoutumisen edistämisestä / Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Suomen tai ruotsin kielen opiskelun lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä opetuksesta, luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävästä opetuksesta, kotoutumiskoulutuksesta ja muista kotoutumista yksilöllisesti edistävistä toimenpiteistä. 29 Kotoutumisen edistämisen yleiset tavoitteet paikallistasolla Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea paikallisesti tai seudullisesti kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Tavoitteena on lisäksi edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen on otettava huomioon kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa.

9 9 15 Alaikäisen kotoutumissuunnitelma Kunta laatii alaikäisen maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jos siihen on alaikäisen yksilöllisistä olosuhteista johtuva tarve. Suunnitelman tarvetta arvioitaessa ja sitä laadittaessa on selvitettävä alaikäisen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon siten kuin 4 :ssä säädetään. Suunnitelma sovitetaan yhteen perheen kotoutumissuunnitelman ja alaikäiselle laadittavien muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa. Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa tai edustajansa kanssa. Huoltaja tai edustaja käyttää alaikäisen puhevaltaa siten kuin hallintolaissa tarkemmin säädetään. 2.3 Yhdenvertaisuus laki Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. 2.3 Yhdenvertaisuus suunnitelma Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lappeenrannan kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä sekä välitöntä että välillistä syrjintää viranomaisten toiminnassa ja ehkäistä ja toimintaympäristöissä. Suunnitelman avulla halutaan myös auttaa toimialoja rakentamaan tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti tasavertaisuuteen ja monimuotoisuuteen perustuvaa toimintapolitiikkaa ja työkäytänteitä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen näkyy selvemmin ihmisten arjessa ja erilaisissa kohtaamistilanteissa. Tästä syystä kaupungin järjestämissä palveluissa tulee osata ottaa huomioon asiakaskunnan moninaisuudesta johtuvat erilaiset tarpeet. Lappeenrannan kaupungin toiminnoissa edellytetään suvaitsevaisuutta erilaisia vakaumuksia ja mielipiteitä kohtaan.

10 10 Kaikkinainen syrjivä käyttäytyminen ja kohtelu on Lappeenrannan toiminnoissa ankarasti kielletty. Mitkään ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet eivät saa vaikuttaa siihen, miten työntekijää kohdellaan työyhteisössä taikka siihen miten asiakas huomioidaan ja miten tätä palvellaan Lappeenrannan kaupungin toimintayksiköissä. Lappeenrannan kaupungissa edellytetään, että työyhteisön edustajat reagoivat välittömästi tehokkaalla tavalla estääkseen syrjintää silloin, jos toiminnassa on havaittavissa henkilöihin kohdistuvaa perusteetonta eriarvoista kohtelua. Edellä mainittu koskee myös tilanteita, joissa joku muu taho kuin kaupunki antaa julkisia palveluja osto- tai muun sopimuksen perusteella kaupungin puolesta. Kaikessa kaupungin toiminnassa kunnioitetaan yksilöllisyyttä ja kulttuurien erityispiirteitä, edellytetään rehellistä, vastuullista ja eettisesti kestävää toimintaa, edistetään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä työntekijöiden hyvinvointia. 2.4 Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma Monikulttuuristuva ja moninaistuva yhteiskunta asettaa haasteita palvelurakenteille. Palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä tulee ottaa huomioon erilaisuutta huomioonottava palveluosaaminen sekä toimintamallien kehittäminen vastaamaan moninaistuvaa asiakaskuntaa. Myös työyhteisöjen valmentautuminen kohtaamaan eri kulttuureista tulevia työntekijöitä ja asiakkaita on tärkeää. Päivähoidossa lapsilla on mahdollisuus kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan oman kielensä ja kulttuurinsa säilyttäen. Sen lisäksi, että päivähoidossa tuetaan monikulttuurisen lapsen vahvan identiteetin kehittymistä ja suomen kielen oppimista, on tärkeää kannustaa perheitä vaalimaan kodeissaan omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lapsi oppii suomen kieltä päiväkodin arjessa. Toiminta tulee suunnitella siten, että eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi tulee otetuksi huomioon mahdollisimman hyvin ja hän saa tarvitsemansa avun. 2.5 Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma Monikulttuurisuus on käsitteenä ongelmallinen. Muiden kulttuurien näkeminen kaukaisina ja etnisinä saattaa johtaa suvaitsemattomiin ajatuksiin ja käytäntöihin. Suvaitsemattomuus tulee siitä, että toista kulttuuria edustavaa ryhmää käsitellään liikaa objektina. On hyvä tiedostaa, että monikulttuurisuus-käsite saattaa ohjata meitä näkemään vähemmistön edustajan vain

11 11 ryhmänsä prototyyppinä, eikä omana yksilönään. Siksi käytämme mieluummin nimitystä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset tai eri kotikielen ja kulttuurin omaava lapsi. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka ovat muuttaneet vanhempiensa mukana Suomeen, sekä lapsia, jotka ovat syntyneet Suomessa mutta heidän vanhemmistaan joko molemmat tai toinen on vieraskielinen. Lisäksi suomalaiset kulttuurivähemmistöt kuuluvat tähän ryhmään. Maahanmuuttajalapset ovat kiinteä osa päivähoidon arkea. Tämä tuo uusia velvoitteita ja haasteita. Joudumme miettimään miten voimme auttaa näitä perheitä kotoutumaan Lappeenrantaan mahdollisimman hyvin. Tarvitaan mm. avustajia, jotka osaavat lapsen/perheen kielen. Päivähoidon henkilöstöä koulutetaan perehtymään eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja heidän perheidensä kohtaamiseen. 2.6 Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko lv Lappeenrannassa on tehty lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko lv, jossa määritellään tavoitteet ja ne keskeiset toimenpiteet, joita kaupungin organisaatiossa toimivat sekä muut lasten ja nuorten parissa työskentelevät toteuttavat. Selonteon keskeisiä tavoitteita on hyvinvointioppiminen osana yksilöiden ja yhteisöjen kehitystä. Hyvinvointioppimisen perusta rakentuu varhaisvuosina ja sen tärkeimpiä alueita ovat: vuorokausirytmit, kuten uni ja ruokailu vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot liikunta mielen ja elimistön viestin tunnistaminen ja tulkinta itsehoito Matti Rimpelä on todennut: Hyvinvointia voidaan myös opettaa samalla tavalla kuin lukemista tai laskemista. Selonteon mukaan väkivallan ehkäiseminen ja suvaitsevaisuuden lisääminen on: toisen huomioimista ja erilaisuuden arvostamista, joka nostaa hyvät tavat kunniaan myönteisen mallien tuomista esille mielekästä tekemistä ikäkauden mukaan tietoisuutta ja välineitä tunteiden käsittelyyn tunnistamista ja väliintuloa.

12 12 varhaista puuttumista väkivaltaan/ilkivaltan/päihteiden käyttöön väkivallan kieltämistä kaikissa muodoissa(0-toleranssi) 2.7 Lappeenrannan maahanmuuttajat

13 13 3. Miksi Suomeen muutetaan? Maahanmuuttaja-termin määrittelyn pitää olla tarkka, sillä se sisältää monia eri asioita. Maahanmuuttaja Mirja-Tytti Talibin mukaan maahanmuuttaja on henkilö, joka on syntyperältään ulkomaan kansalainen ja muuttaa toiseen maahan asumaan. Ulkomaalainen voi olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansallisuutta vaille oleva. Suomeen muutetaan monista syistä. Maahanmuuttoperusteet voidaan jaotella esimerkiksi Annika Forsanderin (Maahanmuuton merkitys väestökehityksen kannalta 2004) mukaan seuraavasti: Työperusteinen maahanmuutto asiantuntijamuutto, muun ammattitaitoisen työvoiman muutto, keikkatyöläiset, yrittäjät, kansainvälinen harjoittelu, au-pairit, sesonkityövoima Perheperustainen maahanmuutto kansainvälinen perheenmuodostus, kansainvälinen perheen yhdistäminen Etnisperustainen muutto inkerinsuomalaisten ja perheenjäsenten muutto, nykyisten tai entisten Suomen kansalaisten paluumuutto Opiskeluun perustuva muutto tutkinto-opiskelijat, opiskelijavaihto Eläkeläisten muuttoliike eläkkeellejääneiden nykyisten tai entisten Suomen kansalaisten paluumuutto, Suomen kansalaisten rotaatiomuutto etelän ja Suomen välillä, maahanmuuttajataustaisten rotaatiomuutto lähtömaan ja Suomen välillä Pakolaiset turvapaikkaprosessissa olevat, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset Laiton tai dokumentoimaton muutto oleskeluluvan tai viisumin ylittäjät, ihmiskaupan uhrit, maahanjääneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, dokumentoimattomasti maassa oleva ja työskentelevä työvoima

14 14 4. Mitä tulee huomioida, kun päivähoitoon tulee asiakkaaksi maahanmuuttajataustainen perhe? Erilaisuuteen tutustuminen auttaa ymmärtämään ja kunnioittamaan toisia kulttuureita. Tutustuminen kannattaa aloittaa omasta kulttuurista ja kulttuureja erottavista päälinjoista. On hyvä pohtia erilaisuuden meissä herättämiä tiedostamattomia tunteita ja tulkintoja: erilaiset valta- ja yhteisöllisyyskäsitteet, moninaiset aikakäsitykset, uskonnot ja perinteet. Saman kulttuurin vaikutuspiirissä kasvaneilla ihmisillä on samanlaisia käyttäytymispiirteitä. Näitä käyttäytymispiirteitä yhdessä voidaan kutsua kansanluonteeksi. Käyttäytymispiirteinä ymmärretty kansanluonne ei periydy, siihen kasvetaan. Muista, että maahanmuuttaja joutuu luopumaan ainakin osittain perheestään, ystävistään, naapureistaan, seurakunnastaan, kodistaan, työstään, ruuastaan, tavoistaan, rooleistaan, statuksestaan, kielestään, kotimaastaan, kulttuuristaan ja koulutuksestaan. Näiden saavuttaminen uudelleen ei ole helppoa ja se saattaa näkyä perheen uuden kulttuurin kohtaamisessa. Tohtori Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkinut suomalaista kansanluonnetta ja hänen mielestään suomalaisille tyypillisiin piirteisiin kuuluu mm. ulkoinen vaatimattomuus. Vaatimattomuus on hyve ja itsensä vähättely ja kursailu kuuluvat siihen: Tämä nyt on vaan tällainen ja Mikä lienee rimpula. Suomalaiseen vaatimattomuuteen liittyy usein negatiivisten asioiden esittely ja kurjuudella kilpaileminen. Pohdittavaksi mikä on suhteesi omaan kulttuuriisi? mitä haluaisit säilyttää siitä, jos joutuisit itse pakolaiseksi tai muuttamaan pois omasta kotimaasta? mitä asenteita sinulla on erilaisuutta kohtaan? mitä asenteita sinulla on maahanmuuttajia kohtaan? onko sinulla riittävästi tietoa maahanmuuttajuudesta? mitkä asiat ovat mielestäsi tärkeitä maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä? miten suunnittelet suomen kielen oppimista tukevaa toimintaa maahanmuuttajataustaiselle lapselle? miten suhtaudut maahanmuuttajataustaisen lapsen kielen ja kulttuurin tukemiseen? 4.1 Päivähoidon työntekijä haasteen edessä On hyvä muistaa, että jokaisella meistä on ennakkoluuloja. Ne on vain uskallettava kohdata. Ennakkoluulot liittyvät luokittelun tarpeeseen: jokaisella, jolla on ajatustoimintaa, on myös

15 15 stereotypioita ja ennakkoluuloja. Ne juontavat juurensa ryhmään kuulumisesta ja ryhmien välisistä suhteista. Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin tuntemus, vaan oman kulttuurin tuntemus ja sen vaikutuksen tiedostaminen omassa ajattelussa ja käyttäytymisessä. Ennakkoluulot eivät poistu kieltämällä, vaan tunnistamalla. Luokittelulle ja tyypittelylle emme voine mitään, tiedostamalla voimme vaikuttaa. Prosessi on hidas ja siinä on kohdattava oma raadollisuutensa. On mukava tietää, kuinka kiinalainen kättelee tai italialainen ilmehtii, mutta kulttuurien kohtaamisen kannalta paljon tärkeämpää on ymmärtää kulttuurien olemusta yleisemmällä tasolla ja tunnistaa oman kulttuurin piirteitä. Ymmärrä oma minuus, oma kulttuuri, vieras kulttuuri. Mieti mitä alla olevat asiat merkitsevät sinulle, sinun kulttuurissasi ja toisessa kulttuurissa: täsmällisyys siisteys seksuaalisuus kuuliaisuus itsenäisyys kohteliaisuus rehellisyys vieraanvaraisuus luottamuksellisuus kärsivällisyys halu tutustua joustavuus tavoitteisiin pyrkiminen tasa-arvo uskonnollisuus poliittisuus Kasvattajan rooli monimuotoisuuden edistäjänä ja tulevaisuuden rakentajana on keskeisessä asemassa kaikissa yhteiskunnissa. (Talib - Paavola 2010,82) SUVAITSEVAISUUS edellyttää aina stereotypioiden poisoppimista. Stereotypiat ovat: ensimmäinen arvaus, kun tietoa ei vielä ole. stereotypiat muuttuvat hankaliksi, kun niitä ei olla valmiita muuttamaan saadun tiedon perusteella. SUVAITSEMATTOMUUS, torjunta, piilorasismi, vihamielisyys ilmenevät: elekieli stereotyypittely ei-ihmiskeskeinen tiedonvälitys ei-ihmiskeskeinen kouluopetus kiusaaminen syyttely syrjintä häpäisy tyrannisointi sorto

16 Kulttuurien välinen viestintä Kun ymmärrämme mikä tavassamme viestiä kuuluu nimenomaan suomalaisuuteen, voimme varautua viestinnän eroihin toisessa kulttuurissa kasvaneen kanssa. Ja kun osaamme varautua eroihin, ne eivät aiheuta väärintulkintoja niin helposti. Suomalaiselle viestinnälle on niukkuuden ylistys. Puhumme niukasti, kuuntelemme niukasti ja non-verbaalinen viestintämme on niukkaa. Suomalainen kielellinen viestintä: lainalaista, tarkkaa totuudessa pysymistä -> Tarkoitetaan mitä sanotaan sanojen välttäminen -> sanotaan vain se, mitä tarkoitetaan puhetaito ei arvostettua suoruus voi mennä kohteliaisuuden yli kohteliaisuutta on rauhaan jättäminen (kaupassa, ravintolassa) suhde hiljaisuuteen: hiljaisuus on luontevaa ja arvostettua yksityisyyden alue laaja-> Puheenaiheet kaukana itsestä Suomalainen elekieli: eleet ja ilmeet vähäisiä äänen voimakkuus ja sävyvaihtelut niukkoja jos ääni ja kehonkieli ovat ristiriidassa, uskomme lähes poikkeuksetta kehonkieltä äänekkyys ja oman tilan ottaminen ei ole sopivaa tilan käyttö: yksityisyyden arvostus huomiota herättävän tärkeää -> aiheuttaa herkästi vääriä tulkintoja henkilökohtainen alue huomattavan suuri koskettamista vältetään värit, ulkoinen olemus hillitty Alla olevat esimerkit on kerätty Päivi Vartiainen-Oran käsikirjoittamasta Ymmärräks sää? - kirjasta. Kirja oli samannimisen projektin tulos. Projekti toimi Hämeenlinnassa Yksiaikaisuus eli monokronisuus Yksiaikaiselle viestinnälle on ominaista se, että vuorovaikutustapahtumia on menossa yksi kerrallaan. Tyypillistä on, että kun yksi puhuu, muut kuuntelevat. Kuuntelijat eivät keskeytä, kysele tai puhu muutenkaan yhtä aikaa, vaan vain ja ainoastaan kuuntelevat. Ja vasta, kun kuuntelijan vuoro tulee olla puhuja, hän puhuu. Hän puhuu omalla vuorollaan ja järjestyksessä. Monokroniseen viestintään ei sovi etuilu tai hoputtaminen. Yksiaikaisen viestinnän kulttuureissa päälle puhuminen koetaan häirintänä, ja sitä pidetään sivistymättömänä. Yksiaikaiseen vuorovaikutukseen liittyy lineaarinen aikakäsitys. Lineaarisen aikakäsityksen mukaan ajalle ominaista on sen mitattavuus ajalla on alku ja loppu ja sen kulkua on tärkeää

17 17 mitata ja hallita. Tällainen aikakäsitys on tyypillinen teollisissa länsimaissa, joissa se on kehittynytkin äärimmilleen teollisen tuotannon kehittymisen myötä. Lineaarinen aikakäsitys tuo yksiaikaiseen vuorovaikutukseen mukaan lyhyyden ja asiassa pysymisen vaatimuksen: aika on rahaa. Monokroninen vuorovaikutus on tyypillisintä samoilla alueilla kuin lineaarinen aikakäsitys: Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Moniaikaisuus eli polykronisuus Moniaikaiselle viestinnälle on ominaista se, että vuorovaikutustapahtumia voi olla menossa useampi kerrallaan. Tyypillistä on, että vuorovaikutustilanteessa moni voi puhua yhtä aikaa joko samasta asiasta tai eri asioista. Kuuntelijan ja puhujan roolit eivät ole täsmällisiä ja pysyviä, vaan vaihtuvat nopeasti. Kuuntelija voi keskeyttää, kysyä tai aloittaa oman puheenvuoronsa yhtä aikaa toisen kanssa. Puhuja ja kuuntelija voivat olla sama ihminen samalla kertaa. Yhdessä ja yhteen ääneen puhuminen on sallittua. Moniaikaiseen viestintään kuuluvat jonot ja vuorot. Tärkeintä molemmissa on tehtävän loppuun saattaminen vuoroilla ja ajalla ei ole niinkään väliä. Moniaikainen viestintä liittyy sykliseen aikakäsitykseen. Moniaikainen viestintä on vallitsevaa suurimmassa osassa Afrikkaa, useissa Aasian maissa, Eteläisessä Euroopassa ja Latinalaisen Amerikan maissa. Samoissa kulttuuripiireissä vallitsee useimmiten myös syklinen aikakäsitys. Erilainen aikakäsitys Käsitykset ajasta poikkeavat hyvinkin paljon eri puolella maailmaa. Maahanmuuttajien erilainen käsitys ajasta ja sen käytöstä aiheuttaa varmasti eniten kulttuuritörmäyksiä varhaiskasvatuksen työyksiköissä. Lineaarinen aikakäsitys tuo yksiaikaiseen vuorovaikutukseen mukaan lyhyyden ja ajassa pysymisen vaatimuksen. Lineaarisen aikakäsityksen mukaan ajalle on ominaista sen mitattavuus ajalla on alku ja loppu ja sen kulkua on tärkeää mitata ja hallita. Teollistuneessa lännessä ja pohjoisessa aika on rahaa. Ajan mittaaminen on oleellista ja tarkkaa. Aika on hyödyke, jolla on päivä päivältä kovempi hinta. Aikaa ostetaan ja myydään; Kiitos ajastasi! Aika käsitetään hyödykkeeksi, joka voi olla sinun tai minun omaa. Jos intialaista kiittäisi ajasta, niin hän pitäisi kiittäjää hulluna. > lineaarinen aikakäsitys: aika on kuin jana, jolla on alku ja loppu Syklisen aikakäsityksen mukaan aika on aluton ja loputon virta. Aika ei lopu. Aika ei ole kenenkään: me elämme ajan virrassa. Sykliseen aikakäsitykseen liittyy myös tämän käsillä olevan hetken tärkeys: suunnitelmat voivat muuttua, jos tämän hetki niin vaatii. Aikataulut eivät ole tärkeitä. Ajan käsittäminen kiertokulkuna, sykleinä, liittyy luonnon kiertokulkuun. Syklisesti on eletty ja eletään yleisemmin maaseutumaisissa yhteiskunnissa ja yhteisöissä. Jos jotain ei tule tehdyksi nyt, se tulee tehdyksi huomenna. >Syklistä aikaa kuvataan usein aluttomalla ja loputtomalla kehällä.

18 18 Suhteen luominen Valtaosassa maailman kulttuureista ihmisten välinen suhde luodaan puhumalla. Kun kaksi ranskalaista tapaa, he jutustelevat niitä näitä saadakseen selville, kenen kanssa tässä oikein ollaan tekemisissä. He voivat keskustella vähän politiikasta, vaihtaa mielipiteitä ruuasta, kysyä jotain toisen osapuolen harrastuksista tai matkoista, ja pikkuhiljaa he pääsevät siihen asiaan, josta heidän on määrä neuvotella. Samoin luodaan suhdetta muissa Välimeren maissa, Lähiidässä ja monessa muussa paikassa. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa suhteen luomiseen voidaan käyttää työelämässä päiviäkin, jos on kysymys yritykselle tärkeästä suhteesta. Kun suomalainen tulee vastaavaan tilanteeseen, hän haluaa yleensä mennä suoraan asiaan tai olla aluksi hiljaa ja tarkkailla, millainen toinen on. Suoraan asiaan menevistä pohjoiseurooppalaisista suomalainen on yleensä suorin ja toisaalta parhaiten hiljaisuutta sietävä. Ei-kielellinen viestintä Kehonkieli on ensimmäinen äidinkielemme. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia viestinnästämme muodostuu muusta kuin puhutusta kielestä. Tähän muuhun ei-kielelliseen eli sanattomaan eli non-verbaaliin viestintään kuuluu mm: kasvojen ilmeet eleet asennot ja tilan käyttö äänen sävy ja voimakkuus puheen nopeus ja rytmi värit, vaatetus, korut, tuoksut yms. Jos puhutussa kielessä äänen sävy ja voimakkuus ovat ristiriidassa sanojen sisällön kanssa, uskomme sävyn ja voimakkuuden. Jos ääni ja kehonkieli ovat ristiriidassa, ja kuulemme molemmat, uskomme lähes poikkeuksetta kehonkieltä. Keho voittaa äänen, sävy sanan. Olemme synnynnäisesti yksilöinä erilaisia tavaltamme käyttää sanattomia viestejä, mutta ennen kaikkea olemme oppineet kasvuympäristöstämme, mikä on sopivaa ilmehdintää, elehdintää ja muuta kehonkielen käyttämistä. Viestintätyylit voivat erota eri yksilöiden ja sukupuolten välillä, mutta keskimäärin eniten ne eroavat eri kulttuurien välillä. Jos puhuja ja kuuntelija ovat kasvaneet samassa kulttuurissa, eleiden ja ilmeiden tulkinta on suhteellisen mutkatonta, koska osanottajat ovat oppineet samanlaisen tavan käyttäytyä vuorovaikutustilanteissa. He tietävät, milloin ja miten sopii aloittaa keskustelu, milloin ja miten saa keskeyttää, millaisilla ilmeillä ja eleillä kuuntelija ilmaiseen kuuntelemistaan jne. He osaavat myös ennakoida toisen osapuolen reaktiot melko hyvin.

19 19 Vuorovaikutus tulee haasteellisemmaksi, kun sen osapuolet tulevat eri kulttuureista. Omassa kulttuurissa opitut viestinnän lait eivät päde. Hollantilainen kulttuuritutkija Geert Hofsteden mukaan kulttuureita voidaan verrata toisiinsa neljän perusjatkumon kautta. Yksi niistä on yhteisöllisyys yksilöllisyys jatkumo. Eri kulttuureita voidaan sijoittaa tälle jatkumolle. Kuitenkin pitää muistaa, että yhden kulttuurin sisällä on tässäkin suhteessa eroja. Yksilöllisyys-yhteisöllisyys jatkumo auttaa kasvattajia ymmärtämään, miksi eri kulttuureissa suhtaudutaan esim. perheen määräysvaltaan yksilön elämässä kovin eri tavoin. Jatkumo auttaa myös kasvattajaa ymmärtämään lapsen erilaista asemaa perheessä ja erilaisia kasvatusihanteita. Yhteisöllisyyteen liittyviä piirteitä: Yhteisö (=perhe, suku, klaani tms.) on pienin yksikkö, joka voi selviytyä elämäntaistelussa. Yksilö asettaa ryhmän edun ja päämäärät oman etunsa ja päämääriensä edelle. Kollektiiviset arvot ja normit sisäistyvät niin, ettei henkilökohtaisten ja yhteisöllisten päämäärien kesken tehdä eroa. Yksilö samastuu ryhmäänsä niin, että elämä ilman sitä voi olla mahdotonta. Yksilön käyttäytymistä ohjaavat hänen sosiaalinen roolinsa ja siihen liittyvät odotukset ja velvollisuudet. Tavoitteena on sopusointu. Yksilöllisyys ja yksilön mielipide eivät ole tärkeitä, vaan lapsesta asti kasvetaan hakemaan yhteistä ryhmän mielipidettä ja mukautumaan siihen. Sopusoinnun rinnalla toinen tärkeä käsite on häpeä. Jos yksilö tekee väärin, hän tuntee häpeää koko perheensä tai sukunsa puolesta. Jokainen ryhmän jäsen kantaa yhteistä vastuuta suvun tai perheen kunniasta. Kasvojen säilyttäminen on tärkeää. Kun yhteisöllisyyteen kasvetaan kotona, se näkyy koko elämässä, mm. kasvatuksessa, koulussa ja työssä. Suurin osa maailman kulttuureista on yhteisöllisiä eli kollektiivisia. Vahvimmin kollektiivisia ovat Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kulttuurit. Yksilöllisyyteen liittyviä piirteitä: Yksilö on pienin yksikkö elämässä. Yksilön päämäärät ja etu menevät yhteisön edun ja päämäärien edelle. Ristiriitatilanteessa on moraalisesti oikein ja luonnollista asettaa oma etu esim. vanhempien, perheen tai työyhteisön edun edelle. Yksilön käyttäytymistä ohjaavat hänen omat tarpeensa, tahtonsa ja voimansa.

20 20 Totuus, ja oma mielipide ovat tärkeitä: totuuden sanomista arvostetaan ja vastaansanominen on aktiivisen ihmisen merkki. Jos vapaa ihminen tekee vapaasta tahdostaan väärin, hänen tunteensa ei ole niinkään häpeä toisten edessä, kuin syyllisyys itsensä edessä. Itsekunnioitus on tärkeämpää kuin kasvojen säilyttäminen. Vahvasti individualistisia kulttuureja on lähinnä vain teollistuneissa länsimaissa USA:ssa, Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. 5. Maahanmuuttajaperhe Monikulttuurisuuden Käsikirjassa on laajemmin käsitelty maahanmuuttajaperheiden kohtaamia haasteita uudessa kulttuurissa: kulttuurishokki, perheenjäsenten roolien säilyttäminen/muuttuminen uudessa kulttuurissa, kulttuuriin sopeutuminen jne. Käy lukemassa niistä Monikulttuurisuuden Käsikirjasta. Maahanmuuttajaperheet eivät ole homogeenisiä maansa ja uskontonsa stereotypisiä edustajia, vaan perheen ja perheenjäsenten identiteettiin vaikuttaa mm.: koulutus, ikä, taloudellinen asema, maailmankatsomus, sosiaalinen luokka jne. Huomioi: suomalainen päivähoitosysteemi on monille maahanmuuttajille aluksi vierasta ja outoa asioita täytyy kerrata monta kertaa, sillä uuden tiedon tulva on suuri termit voivat olla vieraita, esim. vanhempainilta käytä selkokieltä konkreettisuus on valttia maahanmuuttajaperheen kanssa - näytä, mitä et puhuen saa viestitetyksi lapset ja myös vanhemmat voivat kokeilla rajoja Ensikohtaaminen vanhempien kanssa voi olla ensiarvoisen ratkaiseva yhteistyön kannalta Vanhempia saattaa pelottaa uusi paikka ja tilanne miten pärjäävät, kun eivät osaa suomen kieltä, eikä tiedä suomalaista tapaa toimia erilaisissa tilanteissa. Suora, henkilökohtainen kontakti on tärkeää kohtaa vanhemmat päivittäin vaikka hymyllä tai hyvän päivän toivotuksella. Toimi maahanmuuttajataustaisten perheiden- ja lasten kanssa samoin kuin toimisit suomalaisten perheiden kanssa. Muista käyttää selkokieltä! Selkokieli Selkokieli on kieli niitä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä tai molemmissa. Se on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan mukautettu yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.