OSA 2 KULTTUURITIETOISET TYÖKÄYTÄNTEET MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ. Paula Kuikka-Kiljunen. Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä 30 op

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA 2 KULTTUURITIETOISET TYÖKÄYTÄNTEET MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ. Paula Kuikka-Kiljunen. Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä 30 op"

Transkriptio

1 1 OSA 2 KULTTUURITIETOISET TYÖKÄYTÄNTEET MAAHANMUUTTAJATYÖSSÄ Paula Kuikka-Kiljunen Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä 30 op Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama koulutus

2 2 OSA Sisällysluettelo 1. Lappeenrannan monikulttuurisuustyön asiantuntijat Varhaiskasvatusneuvoja Monikuryhmä (monikulttuurisuustyöryhmä) Monikuvastaavat Lakeja, asiakirjoja ja suunnitelmia, joihin Lappeenrannan maahanmuuttajatyö perustuu Laki kotoutumisen edistämisestä / Yhdenvertaisuus laki Yhdenvertaisuus suunnitelma Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV Lappeenrannan maahanmuuttajat Miksi suomeen muutetaan Mitä tulee huomioida, kun päivähoitoon tulee asiakkaaksi maahanmuuttajataustainen perhe 14 Pohdittavaksi Päivähoidon työntekijä haasteen edessä Kulttuurien välinen viestintä Maahanmuuttajaperhe Selkokieli Yhteistyö Päiväkoti maahanmuuttajaperheet Päiväkotiin tutustuminen Vinkkejä keskusteluihin Lapsen vanhemmille Etninen työntekijä Eri kulttuurien esittelyä... 28

3 3 8.1 Venäläinen kulttuuri Thai kulttuuri Arabialainen kulttuuripiiri Romanikulttuuri... 42

4 4 1. Lappeenrannan monikulttuurisuustyön asiantuntijat 1.1 Varhaiskasvatusneuvoja Varhaiskasvatusneuvojan työnkuva on kaksitahoinen: maahanmuuttajatyön kehittäminen ja jalkauttaminen sekä perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinointi. Tämän takia varhaiskasvatusneuvojan apua ja ohjeistusta voi päivähoidon yksiköissä joutua odottamaan jonkin aikaa. Ohessa varhaiskasvatusneuvojan monikulttuurisuustyön tehtävänkuva: Päiväkotien konsultaatiota maahanmuuttaja-asioissa toiminnan suunnittelu varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyössä vanhempain kanssa tehtävä yhteistyö suomi toisena kielenä opetus valmistava opetus esiopetuksessa neuvonta Kotoutumissuunnitelmat osallistuminen kotoutumislomakkeen täyttämiseen päivähoidon kasvattajien ja perheiden kanssa mahdollisuuksiensa mukaan päivittää kotoutumissuunnitelmalomaketta Tulkkikoordinointi koordinoida tulkin hankintoja, niin että useammat päiväkodit/ koulut saattavat käyttää yhtä tulkkia samana päivänä päivittää tulkkipalvelujen tarjoajien tietoja ja numeroita Ohjaava toiminta täyttää pakolais- ja maahanmuuttajaperheiden kanssa päivähoitohakemus ja kertoa varhaiskasvatuspalveluista ja neuvoa heidät oikealle palvelualueelle informoida palvelualueiden johtajia, kun heidän alueelleen on tulossa maahanmuuttajaperhe/pakolaisperhe päiväkotien toiminnasta ja kasvatuskäytänteistä kertominen huoltajille ohjata perheitä käyttämään avointen päiväkotien palveluja kotoutumisen edistämiseksi tarvittaessa mennä vanhempien tueksi tutustumaan avoimen päiväkodin palveluihin maahanmuuttaja vanhempien vertaisryhmien ohjaus Kehittäminen ja kouluttaminen Huolen puheeksiottokoulutukset monikuvastaavien koulutukset; suunnittelu ja toteutus varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustyön käytänteistä kertominen eri yhteistyökumppaneille

5 5 suomi toisena kielenä opetuksen kehittäminen monikulttuurisuustyön käsikirjan ja kehittämissuunnitelman päivittäminen uusimman tiedon hankkiminen ja sen jakaminen kentälle kouluttaa työyhteisöjä monikulttuurisuuden kohtaamiseen ja omien ennakkoluulojen perkaamiseen erilaisten tiedotteiden ja esitteiden laatiminen ja päivittäminen Yhteistyöverkostot varhaiskasvatuksen mamu-ryhmä perusopetuksen mamu-ryhmä valtakunnallisen mamu-koordinaattorien verkosto varhaiskasvatuksen johtoryhmä maahanmuuttajayksikön kanssa tiivis yhteistyö kehittämisasioissa neuvolayhteistyö esim. kotouttamisasioissa yhteistyö ehkäisevää perhetyötä tekevien tahojen kanssa Koto-verkoston jäsen (paikallinen maahanmuuttotoimijoiden verkosto) 1.2 Moniku-ryhmä (monikulttuurisuustyöryhmä) Monikuryhmä aloitti toimintansa Lappeenrannassa jo 2000-luvun alussa. Ryhmän kokoonpano ja tehtävät ovat vuosien saatossa muuttuneet. Alussa toiminta ei ollut kovin suunnitelmallista eikä ohjeistavaa. Tänä päivänä ryhmällä on kiinteä tehtävä päivittää maahanmuuttajatyön käsikirjaa, lomakkeita ja suunnitelmaa yhdessä varhaiskasvatusohjaajan kanssa. Ryhmän kokoonpanossa on huomioitu alueellisuus ja eri kasvattajaryhmien (lastentarhanopettaja /lastenhoitaja) sekä eri asiantuntijoiden edustus: Moniku-ryhmä 2011 Kalliosaari- Hartikainen Eija, erityislastentarhanopettaja Kauranen Riikka, puheterapeutti Kemppi Eeva-Liisa, Sammonlahden päiväkodin lastentarhanopettaja Kuikka-Kiljunen Paula, varhaiskasvatusneuvoja Nykter Tiina, Mäntylän päiväkodin lastentarhanopettaja ja moniku-ryhmän puheenjohtaja Repo Merja, Skinnarilan päiväkodin johtaja Tuunanen Meri, Kanavansuun päiväkodin lastentarhanopettaja Yldirim Minna, Leirin päiväkodin lastenhoitaja

6 6 1.3 Moniku-vastaavat Jokainen päivähoitoyksikkö valitsee keskuudestaan yhden henkilön, joka on oman yksikkönsä monikulttuurisuustyön asiantuntija. Hän osallistuu moniku-vastaavien yhteisiin koulutustilaisuuksiin, joita on 4-5 kertaa toimintakaudessa. Moniku-vastaavien tehtävänkuvasta on keskusteltu ja se on vahvistettu niin johtajienkokouksessa kuin varhaiskasvatuksen johtoryhmässä. Monikuvastaavat 2011 Tähän lisätään vuosittain päivitetty monikuvastaavien lista nimi Tia Uski Anne Pukki Laura Sarasto Päivi Jauho Tiina-Riitta Virrantaka Siru Rautio Johanna Partinen Räisänen Hanne Hämäläinen Kaisa Uitto Anne Siltala Anni Elina Hirvonen Piia Hovi Elina Vento Tarja Takkinen Erja Seppänen- Koskela Erika Ahtiainen Riikka Kiiskinen Ristimäki Anni Kati Penttinen Pirkko Okko Maarit Elsilä Pirjo Naakka Outi Valpas Jaana Nikkilä Minna Mansikka yksikkö Kanavansuun päiväkoti Snellmanin pk Ylämaan päiväkoti Honkalahden päiväkoti Pulpin päiväkoti Taimitarhan päiväkoti Lappeen päiväkoti Hovinpellon päiväkoti Hovinpellon päiväkoti Hovinpellon päiväkoti/ Nuijamaan ryhmä Korvenkylän päiväkoti Alakylän päiväkoti Peltolan päiväkoti Pallon päiväkoti Skinnarilan päiväkoti Karhuvuoren päiväkoti Kourulan päiväkoti Sammonlahden päiväkoti Voisalmen päiväkoti Uus-Lavolan päiväkoti Tirikkan päiväkoti Omenapuun päiväkoti Luukkaan päiväkoti Kartanon päiväkoti Örebron päiväkoti Steiner- päiväkoti

7 7 MONIKU-VASTAAVAN TEHTÄVÄNKUVA 1. Moniku-vastaava on oman yksikkönsä moniku-asioiden asiantuntija, jolta muu henkilöstö voi kysyä neuvoja ja apua monikulttuurisuusasioissa. 2. Kun yksikköön tulee uusi työntekijä, niin moniku-vastaava perehdyttää hänet monikulttuurisuustyöhön; mitä tehdään, milloin tehdään ja kenelle tehdään sekä mistä tarvittavat työvälineet löytyvät. 3. Monikuvastaava päivittää ja ylläpitää yksikkönsä yhteistä moniku-kansiota ja auttaa yksikkönsä eri toimipisteitä päivittämään heidän omia kansioitaan. 4. Moniku-vastaava huolehtii siitä, että omassa yksikössä on tarvittavat kuvat lasten suomen kielen oppimisen tueksi. Hän tekee keskitetysti uusien kuvien tilaukset Reppuryhmältä. 5. Moniku-vastaava ja ryhmien opettajat huolehtivat siitä, että yksikön kielipajatoiminta vastaa yksikön lasten tarpeita. 6. Monikuvastaava osallistuu moniku-vastaavien tapaamisiin tai huolehtii yksikön johtajan kanssa siitä, että joku pääsääntöisesti osallistuu tapaamisiin. 7. Moniku-vastaava jakaa saamansa uuden tiedon omassa yksikössään yksikön viikko- tai kuukausipalavereissa. 8. Moniku-vastaavalla on oikeus päästä z- asemalla olevaan moniku-vastaavien kansioon. Hänellä on luku- ja tulostusoikeus siellä oleviin tiedostoihin ja hän voi tallettaa sinne oman yksikkönsä hyviä työkäytänteitä muiden yksiköiden hyödynnettäväksi. 9. Kun yksikön moniku-vastaava vaihtuu, niin lähtevä vastaava perehdyttää uuden vastaavan työhönsä.

8 8 2. Lakeja, asiakirjoja ja suunnitelmia, joihin Lappeenrannan maahanmuuttajatyö perustuu Monikulttuurisuustyön käsikirjassa on tarkemmin esitelty kansainväliset ja valtakunnalliset lait, jotka säätelevät monikulttuuristen perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Niiden lisäksi Lappeenrannassa on paikallisia asiakirjoja, jotka ohjeistavat kuinka kohdata monikulttuurisia perheitä ja työntekijöitä. (Monikulttuurisuuden käsikirja on monikuvastaavien kansion ensimmäinen osio) 2.1 Laki kotoutumisen edistämisestä / Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Suomen tai ruotsin kielen opiskelun lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia maahanmuuttajan oman äidinkielen opetuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä opetuksesta, luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävästä opetuksesta, kotoutumiskoulutuksesta ja muista kotoutumista yksilöllisesti edistävistä toimenpiteistä. 29 Kotoutumisen edistämisen yleiset tavoitteet paikallistasolla Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea paikallisesti tai seudullisesti kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Tavoitteena on lisäksi edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen on otettava huomioon kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa.

9 9 15 Alaikäisen kotoutumissuunnitelma Kunta laatii alaikäisen maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jos siihen on alaikäisen yksilöllisistä olosuhteista johtuva tarve. Suunnitelman tarvetta arvioitaessa ja sitä laadittaessa on selvitettävä alaikäisen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon siten kuin 4 :ssä säädetään. Suunnitelma sovitetaan yhteen perheen kotoutumissuunnitelman ja alaikäiselle laadittavien muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa. Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa tai edustajansa kanssa. Huoltaja tai edustaja käyttää alaikäisen puhevaltaa siten kuin hallintolaissa tarkemmin säädetään. 2.3 Yhdenvertaisuus laki Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. 2.3 Yhdenvertaisuus suunnitelma Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lappeenrannan kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä sekä välitöntä että välillistä syrjintää viranomaisten toiminnassa ja ehkäistä ja toimintaympäristöissä. Suunnitelman avulla halutaan myös auttaa toimialoja rakentamaan tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti tasavertaisuuteen ja monimuotoisuuteen perustuvaa toimintapolitiikkaa ja työkäytänteitä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen näkyy selvemmin ihmisten arjessa ja erilaisissa kohtaamistilanteissa. Tästä syystä kaupungin järjestämissä palveluissa tulee osata ottaa huomioon asiakaskunnan moninaisuudesta johtuvat erilaiset tarpeet. Lappeenrannan kaupungin toiminnoissa edellytetään suvaitsevaisuutta erilaisia vakaumuksia ja mielipiteitä kohtaan.

10 10 Kaikkinainen syrjivä käyttäytyminen ja kohtelu on Lappeenrannan toiminnoissa ankarasti kielletty. Mitkään ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet eivät saa vaikuttaa siihen, miten työntekijää kohdellaan työyhteisössä taikka siihen miten asiakas huomioidaan ja miten tätä palvellaan Lappeenrannan kaupungin toimintayksiköissä. Lappeenrannan kaupungissa edellytetään, että työyhteisön edustajat reagoivat välittömästi tehokkaalla tavalla estääkseen syrjintää silloin, jos toiminnassa on havaittavissa henkilöihin kohdistuvaa perusteetonta eriarvoista kohtelua. Edellä mainittu koskee myös tilanteita, joissa joku muu taho kuin kaupunki antaa julkisia palveluja osto- tai muun sopimuksen perusteella kaupungin puolesta. Kaikessa kaupungin toiminnassa kunnioitetaan yksilöllisyyttä ja kulttuurien erityispiirteitä, edellytetään rehellistä, vastuullista ja eettisesti kestävää toimintaa, edistetään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä työntekijöiden hyvinvointia. 2.4 Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma Monikulttuuristuva ja moninaistuva yhteiskunta asettaa haasteita palvelurakenteille. Palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä tulee ottaa huomioon erilaisuutta huomioonottava palveluosaaminen sekä toimintamallien kehittäminen vastaamaan moninaistuvaa asiakaskuntaa. Myös työyhteisöjen valmentautuminen kohtaamaan eri kulttuureista tulevia työntekijöitä ja asiakkaita on tärkeää. Päivähoidossa lapsilla on mahdollisuus kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan oman kielensä ja kulttuurinsa säilyttäen. Sen lisäksi, että päivähoidossa tuetaan monikulttuurisen lapsen vahvan identiteetin kehittymistä ja suomen kielen oppimista, on tärkeää kannustaa perheitä vaalimaan kodeissaan omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lapsi oppii suomen kieltä päiväkodin arjessa. Toiminta tulee suunnitella siten, että eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi tulee otetuksi huomioon mahdollisimman hyvin ja hän saa tarvitsemansa avun. 2.5 Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma Monikulttuurisuus on käsitteenä ongelmallinen. Muiden kulttuurien näkeminen kaukaisina ja etnisinä saattaa johtaa suvaitsemattomiin ajatuksiin ja käytäntöihin. Suvaitsemattomuus tulee siitä, että toista kulttuuria edustavaa ryhmää käsitellään liikaa objektina. On hyvä tiedostaa, että monikulttuurisuus-käsite saattaa ohjata meitä näkemään vähemmistön edustajan vain

11 11 ryhmänsä prototyyppinä, eikä omana yksilönään. Siksi käytämme mieluummin nimitystä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset tai eri kotikielen ja kulttuurin omaava lapsi. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka ovat muuttaneet vanhempiensa mukana Suomeen, sekä lapsia, jotka ovat syntyneet Suomessa mutta heidän vanhemmistaan joko molemmat tai toinen on vieraskielinen. Lisäksi suomalaiset kulttuurivähemmistöt kuuluvat tähän ryhmään. Maahanmuuttajalapset ovat kiinteä osa päivähoidon arkea. Tämä tuo uusia velvoitteita ja haasteita. Joudumme miettimään miten voimme auttaa näitä perheitä kotoutumaan Lappeenrantaan mahdollisimman hyvin. Tarvitaan mm. avustajia, jotka osaavat lapsen/perheen kielen. Päivähoidon henkilöstöä koulutetaan perehtymään eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja heidän perheidensä kohtaamiseen. 2.6 Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko lv Lappeenrannassa on tehty lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko lv, jossa määritellään tavoitteet ja ne keskeiset toimenpiteet, joita kaupungin organisaatiossa toimivat sekä muut lasten ja nuorten parissa työskentelevät toteuttavat. Selonteon keskeisiä tavoitteita on hyvinvointioppiminen osana yksilöiden ja yhteisöjen kehitystä. Hyvinvointioppimisen perusta rakentuu varhaisvuosina ja sen tärkeimpiä alueita ovat: vuorokausirytmit, kuten uni ja ruokailu vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot liikunta mielen ja elimistön viestin tunnistaminen ja tulkinta itsehoito Matti Rimpelä on todennut: Hyvinvointia voidaan myös opettaa samalla tavalla kuin lukemista tai laskemista. Selonteon mukaan väkivallan ehkäiseminen ja suvaitsevaisuuden lisääminen on: toisen huomioimista ja erilaisuuden arvostamista, joka nostaa hyvät tavat kunniaan myönteisen mallien tuomista esille mielekästä tekemistä ikäkauden mukaan tietoisuutta ja välineitä tunteiden käsittelyyn tunnistamista ja väliintuloa.

12 12 varhaista puuttumista väkivaltaan/ilkivaltan/päihteiden käyttöön väkivallan kieltämistä kaikissa muodoissa(0-toleranssi) 2.7 Lappeenrannan maahanmuuttajat

13 13 3. Miksi Suomeen muutetaan? Maahanmuuttaja-termin määrittelyn pitää olla tarkka, sillä se sisältää monia eri asioita. Maahanmuuttaja Mirja-Tytti Talibin mukaan maahanmuuttaja on henkilö, joka on syntyperältään ulkomaan kansalainen ja muuttaa toiseen maahan asumaan. Ulkomaalainen voi olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansallisuutta vaille oleva. Suomeen muutetaan monista syistä. Maahanmuuttoperusteet voidaan jaotella esimerkiksi Annika Forsanderin (Maahanmuuton merkitys väestökehityksen kannalta 2004) mukaan seuraavasti: Työperusteinen maahanmuutto asiantuntijamuutto, muun ammattitaitoisen työvoiman muutto, keikkatyöläiset, yrittäjät, kansainvälinen harjoittelu, au-pairit, sesonkityövoima Perheperustainen maahanmuutto kansainvälinen perheenmuodostus, kansainvälinen perheen yhdistäminen Etnisperustainen muutto inkerinsuomalaisten ja perheenjäsenten muutto, nykyisten tai entisten Suomen kansalaisten paluumuutto Opiskeluun perustuva muutto tutkinto-opiskelijat, opiskelijavaihto Eläkeläisten muuttoliike eläkkeellejääneiden nykyisten tai entisten Suomen kansalaisten paluumuutto, Suomen kansalaisten rotaatiomuutto etelän ja Suomen välillä, maahanmuuttajataustaisten rotaatiomuutto lähtömaan ja Suomen välillä Pakolaiset turvapaikkaprosessissa olevat, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset Laiton tai dokumentoimaton muutto oleskeluluvan tai viisumin ylittäjät, ihmiskaupan uhrit, maahanjääneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, dokumentoimattomasti maassa oleva ja työskentelevä työvoima

14 14 4. Mitä tulee huomioida, kun päivähoitoon tulee asiakkaaksi maahanmuuttajataustainen perhe? Erilaisuuteen tutustuminen auttaa ymmärtämään ja kunnioittamaan toisia kulttuureita. Tutustuminen kannattaa aloittaa omasta kulttuurista ja kulttuureja erottavista päälinjoista. On hyvä pohtia erilaisuuden meissä herättämiä tiedostamattomia tunteita ja tulkintoja: erilaiset valta- ja yhteisöllisyyskäsitteet, moninaiset aikakäsitykset, uskonnot ja perinteet. Saman kulttuurin vaikutuspiirissä kasvaneilla ihmisillä on samanlaisia käyttäytymispiirteitä. Näitä käyttäytymispiirteitä yhdessä voidaan kutsua kansanluonteeksi. Käyttäytymispiirteinä ymmärretty kansanluonne ei periydy, siihen kasvetaan. Muista, että maahanmuuttaja joutuu luopumaan ainakin osittain perheestään, ystävistään, naapureistaan, seurakunnastaan, kodistaan, työstään, ruuastaan, tavoistaan, rooleistaan, statuksestaan, kielestään, kotimaastaan, kulttuuristaan ja koulutuksestaan. Näiden saavuttaminen uudelleen ei ole helppoa ja se saattaa näkyä perheen uuden kulttuurin kohtaamisessa. Tohtori Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkinut suomalaista kansanluonnetta ja hänen mielestään suomalaisille tyypillisiin piirteisiin kuuluu mm. ulkoinen vaatimattomuus. Vaatimattomuus on hyve ja itsensä vähättely ja kursailu kuuluvat siihen: Tämä nyt on vaan tällainen ja Mikä lienee rimpula. Suomalaiseen vaatimattomuuteen liittyy usein negatiivisten asioiden esittely ja kurjuudella kilpaileminen. Pohdittavaksi mikä on suhteesi omaan kulttuuriisi? mitä haluaisit säilyttää siitä, jos joutuisit itse pakolaiseksi tai muuttamaan pois omasta kotimaasta? mitä asenteita sinulla on erilaisuutta kohtaan? mitä asenteita sinulla on maahanmuuttajia kohtaan? onko sinulla riittävästi tietoa maahanmuuttajuudesta? mitkä asiat ovat mielestäsi tärkeitä maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä? miten suunnittelet suomen kielen oppimista tukevaa toimintaa maahanmuuttajataustaiselle lapselle? miten suhtaudut maahanmuuttajataustaisen lapsen kielen ja kulttuurin tukemiseen? 4.1 Päivähoidon työntekijä haasteen edessä On hyvä muistaa, että jokaisella meistä on ennakkoluuloja. Ne on vain uskallettava kohdata. Ennakkoluulot liittyvät luokittelun tarpeeseen: jokaisella, jolla on ajatustoimintaa, on myös

15 15 stereotypioita ja ennakkoluuloja. Ne juontavat juurensa ryhmään kuulumisesta ja ryhmien välisistä suhteista. Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin tuntemus, vaan oman kulttuurin tuntemus ja sen vaikutuksen tiedostaminen omassa ajattelussa ja käyttäytymisessä. Ennakkoluulot eivät poistu kieltämällä, vaan tunnistamalla. Luokittelulle ja tyypittelylle emme voine mitään, tiedostamalla voimme vaikuttaa. Prosessi on hidas ja siinä on kohdattava oma raadollisuutensa. On mukava tietää, kuinka kiinalainen kättelee tai italialainen ilmehtii, mutta kulttuurien kohtaamisen kannalta paljon tärkeämpää on ymmärtää kulttuurien olemusta yleisemmällä tasolla ja tunnistaa oman kulttuurin piirteitä. Ymmärrä oma minuus, oma kulttuuri, vieras kulttuuri. Mieti mitä alla olevat asiat merkitsevät sinulle, sinun kulttuurissasi ja toisessa kulttuurissa: täsmällisyys siisteys seksuaalisuus kuuliaisuus itsenäisyys kohteliaisuus rehellisyys vieraanvaraisuus luottamuksellisuus kärsivällisyys halu tutustua joustavuus tavoitteisiin pyrkiminen tasa-arvo uskonnollisuus poliittisuus Kasvattajan rooli monimuotoisuuden edistäjänä ja tulevaisuuden rakentajana on keskeisessä asemassa kaikissa yhteiskunnissa. (Talib - Paavola 2010,82) SUVAITSEVAISUUS edellyttää aina stereotypioiden poisoppimista. Stereotypiat ovat: ensimmäinen arvaus, kun tietoa ei vielä ole. stereotypiat muuttuvat hankaliksi, kun niitä ei olla valmiita muuttamaan saadun tiedon perusteella. SUVAITSEMATTOMUUS, torjunta, piilorasismi, vihamielisyys ilmenevät: elekieli stereotyypittely ei-ihmiskeskeinen tiedonvälitys ei-ihmiskeskeinen kouluopetus kiusaaminen syyttely syrjintä häpäisy tyrannisointi sorto

16 Kulttuurien välinen viestintä Kun ymmärrämme mikä tavassamme viestiä kuuluu nimenomaan suomalaisuuteen, voimme varautua viestinnän eroihin toisessa kulttuurissa kasvaneen kanssa. Ja kun osaamme varautua eroihin, ne eivät aiheuta väärintulkintoja niin helposti. Suomalaiselle viestinnälle on niukkuuden ylistys. Puhumme niukasti, kuuntelemme niukasti ja non-verbaalinen viestintämme on niukkaa. Suomalainen kielellinen viestintä: lainalaista, tarkkaa totuudessa pysymistä -> Tarkoitetaan mitä sanotaan sanojen välttäminen -> sanotaan vain se, mitä tarkoitetaan puhetaito ei arvostettua suoruus voi mennä kohteliaisuuden yli kohteliaisuutta on rauhaan jättäminen (kaupassa, ravintolassa) suhde hiljaisuuteen: hiljaisuus on luontevaa ja arvostettua yksityisyyden alue laaja-> Puheenaiheet kaukana itsestä Suomalainen elekieli: eleet ja ilmeet vähäisiä äänen voimakkuus ja sävyvaihtelut niukkoja jos ääni ja kehonkieli ovat ristiriidassa, uskomme lähes poikkeuksetta kehonkieltä äänekkyys ja oman tilan ottaminen ei ole sopivaa tilan käyttö: yksityisyyden arvostus huomiota herättävän tärkeää -> aiheuttaa herkästi vääriä tulkintoja henkilökohtainen alue huomattavan suuri koskettamista vältetään värit, ulkoinen olemus hillitty Alla olevat esimerkit on kerätty Päivi Vartiainen-Oran käsikirjoittamasta Ymmärräks sää? - kirjasta. Kirja oli samannimisen projektin tulos. Projekti toimi Hämeenlinnassa Yksiaikaisuus eli monokronisuus Yksiaikaiselle viestinnälle on ominaista se, että vuorovaikutustapahtumia on menossa yksi kerrallaan. Tyypillistä on, että kun yksi puhuu, muut kuuntelevat. Kuuntelijat eivät keskeytä, kysele tai puhu muutenkaan yhtä aikaa, vaan vain ja ainoastaan kuuntelevat. Ja vasta, kun kuuntelijan vuoro tulee olla puhuja, hän puhuu. Hän puhuu omalla vuorollaan ja järjestyksessä. Monokroniseen viestintään ei sovi etuilu tai hoputtaminen. Yksiaikaisen viestinnän kulttuureissa päälle puhuminen koetaan häirintänä, ja sitä pidetään sivistymättömänä. Yksiaikaiseen vuorovaikutukseen liittyy lineaarinen aikakäsitys. Lineaarisen aikakäsityksen mukaan ajalle ominaista on sen mitattavuus ajalla on alku ja loppu ja sen kulkua on tärkeää

17 17 mitata ja hallita. Tällainen aikakäsitys on tyypillinen teollisissa länsimaissa, joissa se on kehittynytkin äärimmilleen teollisen tuotannon kehittymisen myötä. Lineaarinen aikakäsitys tuo yksiaikaiseen vuorovaikutukseen mukaan lyhyyden ja asiassa pysymisen vaatimuksen: aika on rahaa. Monokroninen vuorovaikutus on tyypillisintä samoilla alueilla kuin lineaarinen aikakäsitys: Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Moniaikaisuus eli polykronisuus Moniaikaiselle viestinnälle on ominaista se, että vuorovaikutustapahtumia voi olla menossa useampi kerrallaan. Tyypillistä on, että vuorovaikutustilanteessa moni voi puhua yhtä aikaa joko samasta asiasta tai eri asioista. Kuuntelijan ja puhujan roolit eivät ole täsmällisiä ja pysyviä, vaan vaihtuvat nopeasti. Kuuntelija voi keskeyttää, kysyä tai aloittaa oman puheenvuoronsa yhtä aikaa toisen kanssa. Puhuja ja kuuntelija voivat olla sama ihminen samalla kertaa. Yhdessä ja yhteen ääneen puhuminen on sallittua. Moniaikaiseen viestintään kuuluvat jonot ja vuorot. Tärkeintä molemmissa on tehtävän loppuun saattaminen vuoroilla ja ajalla ei ole niinkään väliä. Moniaikainen viestintä liittyy sykliseen aikakäsitykseen. Moniaikainen viestintä on vallitsevaa suurimmassa osassa Afrikkaa, useissa Aasian maissa, Eteläisessä Euroopassa ja Latinalaisen Amerikan maissa. Samoissa kulttuuripiireissä vallitsee useimmiten myös syklinen aikakäsitys. Erilainen aikakäsitys Käsitykset ajasta poikkeavat hyvinkin paljon eri puolella maailmaa. Maahanmuuttajien erilainen käsitys ajasta ja sen käytöstä aiheuttaa varmasti eniten kulttuuritörmäyksiä varhaiskasvatuksen työyksiköissä. Lineaarinen aikakäsitys tuo yksiaikaiseen vuorovaikutukseen mukaan lyhyyden ja ajassa pysymisen vaatimuksen. Lineaarisen aikakäsityksen mukaan ajalle on ominaista sen mitattavuus ajalla on alku ja loppu ja sen kulkua on tärkeää mitata ja hallita. Teollistuneessa lännessä ja pohjoisessa aika on rahaa. Ajan mittaaminen on oleellista ja tarkkaa. Aika on hyödyke, jolla on päivä päivältä kovempi hinta. Aikaa ostetaan ja myydään; Kiitos ajastasi! Aika käsitetään hyödykkeeksi, joka voi olla sinun tai minun omaa. Jos intialaista kiittäisi ajasta, niin hän pitäisi kiittäjää hulluna. > lineaarinen aikakäsitys: aika on kuin jana, jolla on alku ja loppu Syklisen aikakäsityksen mukaan aika on aluton ja loputon virta. Aika ei lopu. Aika ei ole kenenkään: me elämme ajan virrassa. Sykliseen aikakäsitykseen liittyy myös tämän käsillä olevan hetken tärkeys: suunnitelmat voivat muuttua, jos tämän hetki niin vaatii. Aikataulut eivät ole tärkeitä. Ajan käsittäminen kiertokulkuna, sykleinä, liittyy luonnon kiertokulkuun. Syklisesti on eletty ja eletään yleisemmin maaseutumaisissa yhteiskunnissa ja yhteisöissä. Jos jotain ei tule tehdyksi nyt, se tulee tehdyksi huomenna. >Syklistä aikaa kuvataan usein aluttomalla ja loputtomalla kehällä.

18 18 Suhteen luominen Valtaosassa maailman kulttuureista ihmisten välinen suhde luodaan puhumalla. Kun kaksi ranskalaista tapaa, he jutustelevat niitä näitä saadakseen selville, kenen kanssa tässä oikein ollaan tekemisissä. He voivat keskustella vähän politiikasta, vaihtaa mielipiteitä ruuasta, kysyä jotain toisen osapuolen harrastuksista tai matkoista, ja pikkuhiljaa he pääsevät siihen asiaan, josta heidän on määrä neuvotella. Samoin luodaan suhdetta muissa Välimeren maissa, Lähiidässä ja monessa muussa paikassa. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa suhteen luomiseen voidaan käyttää työelämässä päiviäkin, jos on kysymys yritykselle tärkeästä suhteesta. Kun suomalainen tulee vastaavaan tilanteeseen, hän haluaa yleensä mennä suoraan asiaan tai olla aluksi hiljaa ja tarkkailla, millainen toinen on. Suoraan asiaan menevistä pohjoiseurooppalaisista suomalainen on yleensä suorin ja toisaalta parhaiten hiljaisuutta sietävä. Ei-kielellinen viestintä Kehonkieli on ensimmäinen äidinkielemme. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia viestinnästämme muodostuu muusta kuin puhutusta kielestä. Tähän muuhun ei-kielelliseen eli sanattomaan eli non-verbaaliin viestintään kuuluu mm: kasvojen ilmeet eleet asennot ja tilan käyttö äänen sävy ja voimakkuus puheen nopeus ja rytmi värit, vaatetus, korut, tuoksut yms. Jos puhutussa kielessä äänen sävy ja voimakkuus ovat ristiriidassa sanojen sisällön kanssa, uskomme sävyn ja voimakkuuden. Jos ääni ja kehonkieli ovat ristiriidassa, ja kuulemme molemmat, uskomme lähes poikkeuksetta kehonkieltä. Keho voittaa äänen, sävy sanan. Olemme synnynnäisesti yksilöinä erilaisia tavaltamme käyttää sanattomia viestejä, mutta ennen kaikkea olemme oppineet kasvuympäristöstämme, mikä on sopivaa ilmehdintää, elehdintää ja muuta kehonkielen käyttämistä. Viestintätyylit voivat erota eri yksilöiden ja sukupuolten välillä, mutta keskimäärin eniten ne eroavat eri kulttuurien välillä. Jos puhuja ja kuuntelija ovat kasvaneet samassa kulttuurissa, eleiden ja ilmeiden tulkinta on suhteellisen mutkatonta, koska osanottajat ovat oppineet samanlaisen tavan käyttäytyä vuorovaikutustilanteissa. He tietävät, milloin ja miten sopii aloittaa keskustelu, milloin ja miten saa keskeyttää, millaisilla ilmeillä ja eleillä kuuntelija ilmaiseen kuuntelemistaan jne. He osaavat myös ennakoida toisen osapuolen reaktiot melko hyvin.

19 19 Vuorovaikutus tulee haasteellisemmaksi, kun sen osapuolet tulevat eri kulttuureista. Omassa kulttuurissa opitut viestinnän lait eivät päde. Hollantilainen kulttuuritutkija Geert Hofsteden mukaan kulttuureita voidaan verrata toisiinsa neljän perusjatkumon kautta. Yksi niistä on yhteisöllisyys yksilöllisyys jatkumo. Eri kulttuureita voidaan sijoittaa tälle jatkumolle. Kuitenkin pitää muistaa, että yhden kulttuurin sisällä on tässäkin suhteessa eroja. Yksilöllisyys-yhteisöllisyys jatkumo auttaa kasvattajia ymmärtämään, miksi eri kulttuureissa suhtaudutaan esim. perheen määräysvaltaan yksilön elämässä kovin eri tavoin. Jatkumo auttaa myös kasvattajaa ymmärtämään lapsen erilaista asemaa perheessä ja erilaisia kasvatusihanteita. Yhteisöllisyyteen liittyviä piirteitä: Yhteisö (=perhe, suku, klaani tms.) on pienin yksikkö, joka voi selviytyä elämäntaistelussa. Yksilö asettaa ryhmän edun ja päämäärät oman etunsa ja päämääriensä edelle. Kollektiiviset arvot ja normit sisäistyvät niin, ettei henkilökohtaisten ja yhteisöllisten päämäärien kesken tehdä eroa. Yksilö samastuu ryhmäänsä niin, että elämä ilman sitä voi olla mahdotonta. Yksilön käyttäytymistä ohjaavat hänen sosiaalinen roolinsa ja siihen liittyvät odotukset ja velvollisuudet. Tavoitteena on sopusointu. Yksilöllisyys ja yksilön mielipide eivät ole tärkeitä, vaan lapsesta asti kasvetaan hakemaan yhteistä ryhmän mielipidettä ja mukautumaan siihen. Sopusoinnun rinnalla toinen tärkeä käsite on häpeä. Jos yksilö tekee väärin, hän tuntee häpeää koko perheensä tai sukunsa puolesta. Jokainen ryhmän jäsen kantaa yhteistä vastuuta suvun tai perheen kunniasta. Kasvojen säilyttäminen on tärkeää. Kun yhteisöllisyyteen kasvetaan kotona, se näkyy koko elämässä, mm. kasvatuksessa, koulussa ja työssä. Suurin osa maailman kulttuureista on yhteisöllisiä eli kollektiivisia. Vahvimmin kollektiivisia ovat Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kulttuurit. Yksilöllisyyteen liittyviä piirteitä: Yksilö on pienin yksikkö elämässä. Yksilön päämäärät ja etu menevät yhteisön edun ja päämäärien edelle. Ristiriitatilanteessa on moraalisesti oikein ja luonnollista asettaa oma etu esim. vanhempien, perheen tai työyhteisön edun edelle. Yksilön käyttäytymistä ohjaavat hänen omat tarpeensa, tahtonsa ja voimansa.

20 20 Totuus, ja oma mielipide ovat tärkeitä: totuuden sanomista arvostetaan ja vastaansanominen on aktiivisen ihmisen merkki. Jos vapaa ihminen tekee vapaasta tahdostaan väärin, hänen tunteensa ei ole niinkään häpeä toisten edessä, kuin syyllisyys itsensä edessä. Itsekunnioitus on tärkeämpää kuin kasvojen säilyttäminen. Vahvasti individualistisia kulttuureja on lähinnä vain teollistuneissa länsimaissa USA:ssa, Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. 5. Maahanmuuttajaperhe Monikulttuurisuuden Käsikirjassa on laajemmin käsitelty maahanmuuttajaperheiden kohtaamia haasteita uudessa kulttuurissa: kulttuurishokki, perheenjäsenten roolien säilyttäminen/muuttuminen uudessa kulttuurissa, kulttuuriin sopeutuminen jne. Käy lukemassa niistä Monikulttuurisuuden Käsikirjasta. Maahanmuuttajaperheet eivät ole homogeenisiä maansa ja uskontonsa stereotypisiä edustajia, vaan perheen ja perheenjäsenten identiteettiin vaikuttaa mm.: koulutus, ikä, taloudellinen asema, maailmankatsomus, sosiaalinen luokka jne. Huomioi: suomalainen päivähoitosysteemi on monille maahanmuuttajille aluksi vierasta ja outoa asioita täytyy kerrata monta kertaa, sillä uuden tiedon tulva on suuri termit voivat olla vieraita, esim. vanhempainilta käytä selkokieltä konkreettisuus on valttia maahanmuuttajaperheen kanssa - näytä, mitä et puhuen saa viestitetyksi lapset ja myös vanhemmat voivat kokeilla rajoja Ensikohtaaminen vanhempien kanssa voi olla ensiarvoisen ratkaiseva yhteistyön kannalta Vanhempia saattaa pelottaa uusi paikka ja tilanne miten pärjäävät, kun eivät osaa suomen kieltä, eikä tiedä suomalaista tapaa toimia erilaisissa tilanteissa. Suora, henkilökohtainen kontakti on tärkeää kohtaa vanhemmat päivittäin vaikka hymyllä tai hyvän päivän toivotuksella. Toimi maahanmuuttajataustaisten perheiden- ja lasten kanssa samoin kuin toimisit suomalaisten perheiden kanssa. Muista käyttää selkokieltä! Selkokieli Selkokieli on kieli niitä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä tai molemmissa. Se on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan mukautettu yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön ULRIK -projektin päätösseminaari Tampereella 14.10.2011 Sari Hammar-Suutari Itä-Suomen yliopisto/aducate sari.hammar@uef.fi MONIKKO Monikulttuurisen kasvatustyön,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija

Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija , monikulttuurisuuden asiantuntija Milton Bennettin interkulttuurisen sensitiivisyyden kuusi vaihetta Etnosentrisyys: 1. Kiistämisvaihe (denail) oma kulttuuri nähdään ainoana oikeana ja muita kulttuureja

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen Monikulttuurisuus työyhteisössä Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen 31.5.2011 Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin tuntemus, vaan oman kulttuurin tuntemus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Työpaja II

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Työpaja II Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Työpaja II Henkilöstön osaaminen ammattilaiset tarvitsevat tukea ja välineitä kyetäkseen tukemaan yksilöllisiä koulutus- ja työuria Tutkimuksen ja aluekehityksen verkostopäivä.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky Monikulttuurinen Osaamiskeskus Orientoituminen palveluihin on haasteellista Kulttuurin vaihtuminen - mm. lastenkasvatuksen normit erilaiset

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Lintuvaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot