Alkoholi: Terveysneuvonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholi: Terveysneuvonta"

Transkriptio

1 Alkoholi: Terveysneuvonta Kaikista maailman alueista Euroopan unionissa on eniten alkoholia käyttäviä henkilöitä ja korkein väestömäärään suhteutettu alkoholin kulutus (WHO, 2004). 55 miljoonaa aikuista eurooppalaista käyttää vaarallisen paljon alkoholia. Alkoholi on tupakan ja korkean verenpaineen jälkeen kolmanneksi suurin terveyshaittojen ja ennenaikaisen kuoleman osasyy. Vaarallinen ja haitallinen alkoholinkäyttö (katso määritelmät seuraavalta sivulta) on Euroopan tärkeimpiä kuolin- ja vammautumissyitä. Se aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä yhteiskunnalle että Euroopan taloudelle ja on haitaksi niin aikuisille kuin lapsillekin. WHO:n Collaborative Project on Identification and Management of Alcohol-related Problems in Primary Health Care -yhteishanke (Babor ym. 1992, Babor & Grant, 1994, Anderson ym. 2003, Anderson ym. 2004a, Funk ym. 2005, Heather, 2006) on ollut olennainen osa alkoholiongelmien hoitoon tarkoitettujen mini-interventioiden kehittämistä 25 viime vuoden ( ) aikana. Hankkeeseen osallistui yksitoista Euroopan maata ja Australia, ja se on osaltaan edistänyt AUDIT-testin kehittämistä (Saunders ym. 1993, Babor ym. 2001). AUDIT on luotettava ja pätevä haitallisen ja vaarallisen alkoholinkäytön ja alkoholiriippuvuuden seulontaväline, jota käytetään perusterveydenhuollossa. Lisäksi hanke on osaltaan näyttänyt, miten tehokkaita seulonnan ja mini-intervention välineet ovat, miten perusterveydenhuollon ammattilaisia voidaan parhaiten kannustaa käyttämään seulontaa ja mini-interventiota ja miten tällaiset ohjelmat pannaan maakohtaisesti täytäntöön. EU on sittemmin vuosina rahoittanut Primary Health Care European Project on Alcohol -hanketta (PHEPA, jossa myös pyritään toteuttamaan varhaista tunnistamista ja mini-interventioita rutiininomaisesti perusterveydenhuollossa ja lisäksi kehittämään ja ottamaan käyttöön neljä tähän liittyvää tuotetta: i) kliiniset suuntaviivat (Anderson ym. 2005), ii) koulutusopas (Gual ym. 2005), iii) nettisivusto, jossa on Alcohol Management Database -tietokanta perusterveydenhuoltoalan ammattilaisille ja muille perusterveydenhuollon toimijoille, joita varhaisen tunnistamisen ja mini-interventioiden edistäminen kiinnostaa, ja iv) maakohtaiset strategiat haitallista tai vaarallista alkoholinkäyttöä koskevan varhaisvaiheen neuvonnan juurruttamiseksi hankemaiden perusterveydenhuollon järjestelmiin. WHO:n eräässä toisessa yhteishankkeessa pyritään juurruttamaan mini-interventiot kehittyvien maiden perusterveydenhuollon järjestelmiin. Tässä on päästy alkuun Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa. Lopuksi perustettiin kansainvälinen International Network on Mini-interventions for Alcohol Problems -verkosto (INEBRIA, jonka tarkoituksena on lisätä ajatustenvaihtoa ja kommunikaatiota varhaisesta tunnistamisesta ja alkoholinkäyttöön liittyvästä miniinterventiosta kiinnostuneiden tutkijoiden ja toimijoiden välillä.

2 Saavutustensa lisäksi kaikki nämä hankkeet ovat mahdollistaneet vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön varhaisen tunnistamisen ja mini-intervention laajamittaisen, rutiininomaisen ja kestävän täytäntöönpanon, joka on edistänyt kansainvälistä liikettä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Tämä liike saa jatkuvasti yhä lisää vauhtia. Lääkäreiden tai sairaanhoitajien perusterveydenhoidon puitteissa riskiryhmiin kuuluville antama opastus on hyväksi toimintatavaksi kuvailtu toiminta-alue, jolla voidaan tehokkaasti ehkäistä alkoholiin liittyviä haittoja aikuisten keskuudessa EU:n strategia jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä, Terveydenhuollon ammattilaisten tulee toteuttaa seulontoja ja varhaisvaiheen riskikulutuksen mini-interventioita aktiivisesti ja terveysviranomaisten tuella tärkeimmät kansalliset toiminta-alueet ja välineet luetellaan Euroopan alkoholipolitiikan suuntaviivat kartoittavassa Framework for alcohol policy in the WHO European Region -asiakirjassa (2006). Alkoholin liikakäytön (ne alkoholia käyttävät potilaat mukaan luettuina, joilla on samanaikaisia sairauksia) varhaista tunnistamista ja tehokasta hoitoa ehdotetaan terveydenhuoltosektorin reagoinnin yhdeksi kohdealueeksi alkoholinkäyttöön liittyvää sairastavuutta vähennettäessä ja potilaiden ja heidän perheidensä hyvinvointia lisättäessä. Tavoitteena haitallisen alkoholinkäytön vähentämistä koskeva maailmanlaajuinen strategia, päätöslauselma WHA61.4 Haitallisen alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävät strategiat, Alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen kuvaaminen Alkoholin kulutusta voidaan kuvata grammoina tai annosten määränä. Euroopassa yksi annos sisältää tavallisesti 10 ja Suomessa 12 grammaa alkoholia.

3 National Health and Medical Research Councilin tutkimuksen mukaan alkoholin aiheuttamista vammoista johtuva kuolemantapausriski ylittää yhden prosentin, jos kerralla juodaan useampia kuin kaksi alkoholiannosta. Välittömien ja pitkäaikaisten alkoholihaittojen vähäisen riskin rajaarvo on sekä miehillä että naisilla enintään kaksi annosta (20 g alkoholia) vuorokaudessa. Tällaisella alkoholin käyttötasolla terveiden aikuisten riski kuolla alkoholihaittoihin vähenee alle yhteen prosenttiin. Riskikäyttö: yli 40 g/vrk ( ) yli 20 g/vrk ( ) Humalajuominen: yli 60 g/kerta Alkoholin riskikäyttö on käyttötaso tai -tapa, josta todennäköisesti aiheutuu haittaa, ellei juomatapoja muuteta. Yksimielisyyttä siitä, millaista alkoholin käyttötasoa tulisi pitää riskikäyttönä, ei kuitenkaan ole, ja millainen tahansa alkoholin kulutus on monissa olosuhteissa riskitekijä. Alkoholin haitallinen käyttö määritellään ICD-10-tautiluokituksessa (Classification of mental and behavioural disorders) juomatottumukseksi, joka aiheuttaa haittoja joko fyysiselle terveydelle (esimerkiksi maksakirroosi) tai mielenterveydelle (esimerkiksi alkoholinkäytöstä johtuva masennus). Alkoholiriippuvuus on fysiologisiin, käyttäytymis- ja kognitiivisiin toimintoihin liittyvä ilmiörypäs, jossa alkoholinkäyttö muodostuu henkilön elämässä tärkeämmäksi kuin ne käyttäytymisen muodot, jotka aiemmin olivat tärkeitä. Alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistaminen AUDIT-testi mahdollistaa aikuisten alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tehokkaan tunnistamisen perusterveydenhuollossa. Alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistamisen optimaalinen seulontakynnys on miehillä 7 8 ja naisilla 6 8 AUDIT-pistettä. AUDIT-testin lyhyemmät versiot tunnistavat tehokkaasti aikuisten alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön perusterveydenhuollossa. Testin kolmea ensimmäistä kysymystä (ns. AUDIT- C) käytettäessä kolme pistettä oli optimaalinen seulontakynnys sekä miesten että naisten alkoholin riskikäytön tunnistamiseksi.

4 AUDIT-C Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? (alkoholinkäytön tiheys) (0) ei koskaan (1) noin kerran kuussa tai harvemmin (2) 2 4 kertaa kuussa (3) 2 3 kertaa viikossa (4) 4 kertaa viikossa tai useammin. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia? (keskimääräinen alkoholimäärä päivänä, jona alkoholia on käytetty) (0) 1 2 annosta (1) 3 4 annosta (2) 5 6 annosta (3) 7 9 annosta (4) 10 tai enemmän Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? (humalajuomisen taajuus) (0) ei koskaan (1) harvemmin kuin kerran kuussa (2) kerran kuussa (3) kerran viikossa (4) päivittäin tai lähes päivittäin. Miten se tehdään? Esitä alkoholin riskikäytön ja alkoholiriippuvuuden tunnistamiseen tarkoitetun AUDIT-testin (Alcohol Use Disorders Identification Test, Bush ym. 1998) ensimmäiset kolme kysymystä (ns. AUDIT-C) osana kliinistä rutiinitoimintaa. Ne voi esim. esittää järjestelmällisesti kaikille uusille potilaille rekisteröitymisen tai terveystarkastuksen yhteydessä. Biokemiallisesta testauksesta ei alkoholinkäyttöön liittyvien sairauksien seulonnassa ole hyötyä, sillä korkeiden tulosten huonon herkkyyden takia niillä pystytään tunnistamaan vain pieni osa niistä potilaista, joiden alkoholinkäyttö on vaarallista tai haitallista. Kenelle se tehdään? Seulo kaikki aikuiset potilaat alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön (mm. ajoittaisen humalajuomisen) varalta. Ellei tämä ole mahdollista, rajaa seulonta riskikäyttäjäryhmiin (nuoriin ja keski-ikäisiin vuotiaisiin miehiin) tai tiettyihin tilanteisiin (raskaus, sairaus- tai esim. verenpainepotilaat jne.). Miten usein se tehdään? Tutkimusnäytön avulla ei voi määritellä, miten usein alkoholin riskikäyttöä ja haitallista käyttöä pitäisi mitata, mutta ellei kliinisiä syitä ole, mittauksia ei todennäköisesti kannata tehdä useammin kuin joka neljäs vuosi. Alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön järjestelmällistä tunnistamista ei kuitenkaan ole havaittu haitalliseksi, eikä sen ole havaittu aiheuttavan potilaissa esim. huolestumista tai tyytymättömyyttä. Milloin neuvotaan? Mini-interventiot määritellään perusterveydenhuollon tarjoamaksi neuvonnaksi, johon kuuluu muutama valistustilaisuus sekä psykososiaalista neuvontaa.

5 Mini-intervention viitekehys arvioi alkoholinkäyttöä lyhyen seulonnan ja mahdollisesti sitä seuraavan kliinisen arvioinnin perusteella, neuvo potilaita vähentämään alkoholin kulutusta kohtuulliseksi, sovi yksilökohtaisista tavoitteista alkoholinkäytön vähentämiseksi tai (jos aiheellista) lopettamiseksi, auta potilaita motivoitumaan ja hankkimaan käyttäytymismuutokseen tarvittavia taitoja tai tukea ja järjestä seurantatukea ja lisäneuvontaa (esim. ohjaa alkoholiriippuvaiset erityishoitoon). Perusterveydenhuollon toimijoiden tulisi antaa mini-interventio: ( ) Miespotilaille: joiden AUDIT-C-pistemäärä on vähintään 5 joiden AUDIT-kokonaispistemäärä on 8 15 (potilaat, jotka saavat vähintään 16 pistettä, saattavat tarvita intensiivisempää apua) tai jotka käyttävät vähintään 280 g alkoholia viikossa ( ) Naispotilaille: joiden AUDIT-C-pistemäärä on vähintään 4 joiden AUDIT-kokonaispistemäärä on 8 15 (potilaat, jotka saavat vähintään 16 pistettä, saattavat tarvita intensiivisempää apua) tai jotka käyttävät vähintään 210 g alkoholia viikossa Mini-interventioiden tehokkuus Lyhytneuvonta on johtava tieteelliseen näyttöön perustuva ja kontrolloitujen tutkimusten tukema hoitomenetelmä. Seuraaviksi sijoittuvat käyttäytymiskoulutus ja lääkehoito (Mesa Grande -tutkimusprojekti, Miller, W. & Wilbourne, P., 2002). Alkoholinkäytöstä ja lyhytneuvonnasta on erittäin runsaasti tutkimusnäyttöä, ja kaikki johtopäätökset puhuvat lyhytneuvonnan tehokkuuden puolesta kulutuksen kohtuullistamisessa niiden henkilöiden kohdalla, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä. Perusterveydenhuollon alkoholia koskeva neuvonta vähentää miesten alkoholinkäyttöä erityisen merkittävästi (keskimäärin noin 6 annosta viikossa) neuvontaa vaille jääviin verrokkiryhmiin verrattuna. Naisten alkoholinkäyttöä se ei vähennä merkittävästi (joskin tämä saattaa osittain johtua tulosten vähäisestä tilastollisesta merkittävyydestä) (Kaner ym. 2007).

6 Jopa erittäin lyhyetkin mini-interventiot saattavat tehota, intervention lisäämisen myönteisistä lisävaikutuksista on varsin vähän näyttöä. Lyhytneuvonnan pitkäaikaisvaikutuksista on saatu monensuuntaista tutkimusnäyttöä. Niiden teho säilyy varmasti yhden ja ehkä neljänkin vuoden ajan. Niistä on interventioryhmille jotakin jatkuvaa hyötyä alkoholinkäytön, humalajuomisen ja liiallisen juomisen tiheyden suhteen neljä vuotta interventiosta alkaen (Fleming ym. 2002), mutta enintään kymmenen vuoden ajan (Wutzke ym. 2002). Vaikutuksen jatkuminen tämän ajanjakson aikana edellyttäisi intervention tehostamista. On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että lyhytneuvonta vähentää sairaalapäiviä, sairaalaan joutumisia, kuolleisuutta ja poissaoloja merkittävästi. Kristenson ym. (2002) totesivat tutkimuksessaan, että kaikista syistä aiheutuva kuolleisuus väheni jopa 50 prosenttia kuudessa vuodessa ja pysyi tällä tasolla seurantavuosina. Mini-interventio tuntuu tehoavan yhtä hyvin sekä nuoriin että vanhoihin ja vaikuttavan tehokkaammin lievempiin ongelmiin. Tähänastinen tutkimusnäyttö antaa aihetta olettaa, että raskaudenaikaiset interventiot eivät ole yhtä tehokkaita. Mini-interventioiden kustannukset ja kustannustehokkuus Perusterveydenhuollon mini-interventiot ovat kustannustehokkaita. Tunnistus- ja miniinterventio-ohjelman perustaminen ja ylläpito kaikkialla Euroopan unionissa aiheuttaisi arvioilta euron vuosikustannuksen kutakin tuhatta yleislääkärin potilasta kohti. On myös arvioitu, että jos sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähentämiseksi sijoitettaisiin euroa vuodessa, kaikista alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön vähentämiseen tarkoitetuista keinoista mini-interventio on yksi edullisimmista lääketieteellisistä, terveyden ylläpitämiseen tähtäävistä toimista. Toisin sanoen, jos perusterveydenhuollossa aiotaan ottaa käyttöön uusi menetelmä, mini-intervention käyttöönottolla saadaan paras hyöty alkoholin riskikäyttäjille tai alkoholia haitallisesti käyttäville potilaille, kun sitä verrataan miltei mihin tahansa muuhun noin kymmenen minuuttia kestävään toimintaan. Kustannustehokkuus WHO:n CHOICE-mallissa havaittiin, että 30 prosentille riskiryhmistä annettu lyhytneuvonta tehosi kaikkialla maailmassa ja että kustannukset olivat Läntisen Tyynenmeren maissa (kuten Kiinassa) 2 016, Itä-Euroopan maissa (kuten Venäjällä) ja Etelä-Amerikan maissa (kuten Brasiliassa) I$ kutakin menetettävää tervettä elinvuotta kohti. Euroopan unionissa tämä merkitsisi noin :n sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien vuoksi menetettävän elinvuoden säästämistä arviolta 740 miljoonan euron vuosikustannuksin (Chisholm ym. 2004, Anderson ym. ).

7 Tunnistus- ja mini-interventio-ohjelmien täytäntöönpano WHO:n yhteishankkeen III vaiheessa tarkasteltiin alkoholiongelmien havaitsemisen ja hallinnoinnin täytäntöönpanoa perusterveydenhuollossa (Funk ym. 2005) ja todettiin, että alkoholiongelmia käsittelevien yleislääkäreiden kokemuksen ja tehokkuuden lisäämiseksi tarvitaan sekä koulutusta että harjoitusta että tukea antava ympäristö, joka parantaa heidän itseluottamustaan ja sitoutumistaan. Koulutuksen ja käytäntöön perustuvan tuen tarjoaminen tehoaa (vaikka tuki rajoittuisikin yhteen harjoituskäyntiin ja jatkuvaan puhelinneuvontaan): se lisää perusterveydenhuollon toimijoiden tunnistamien tapausten ja annetun neuvonnan lukumäärää lähes puolella, kun taas pelkkä ohjeistaminen jää todennäköisesti melko tehottomaksi. Kumpikin toimintamuoto vaikuttaa yhtä tehokkaalta, mutta yhdessä tarjottuina ne ovat tehokkaampia kuin kumpikaan yksinään (Anderson ym. 2004b). Intensiivisempi tuki ei välttämättä tunnu paremmalta ratkaisulta, mutta ellei tukea mukauteta yleislääkäreiden tarpeisiin ja asennoitumiseen, se ei tehoa ja saattaa pitkällä aikavälillä olla jopa haitaksi. Tukea tarjoavassa työympäristössä joka tarjosi sekä tunnistus- ja neuvontamateriaalia että koulutusta että tukea vaikeiden tapausten varalta työskentelevillä yleislääkäreillä on myönteisempiä tuntemuksia: he tuntevat itsensä varmemmiksi ja sitoutuvat päättäväisemmin alkoholiongelmien hoitamiseen, ja lisäksi heillä on enemmän potilaita (Anderson ym. 2003). Development of Countrywide Strategies for Implementing Early Identification and Miniintervention in Primary Health Care -yhteishankkeen (Heather ym. 2006) IV vaiheen esittelyhankkeet osoittivat, että hallitusten on tarpeen todeta alkoholihaitat niiden koko laajuudessa ja taivutella viranomaiset sisällyttämään varhainen tunnistaminen ja mini-interventio terveyskampanjoihin ja -strategioihin sekä perusterveydenhuollon toiminnan sääntelyyn ja rahoitukseen. PHEPA-projekti, joka oli jatkoa aiemmalle projektille, on osaltaan edistänyt alkoholin riskikäyttöä ja haitallista kulutusta koskevien terveyskampanjoiden juurruttamista perusterveydenhuollon toimijoiden päivittäiseen kliiniseen työskentelyyn lisäämällä tietoisuutta alkoholiin ja etenkin sen riskikäyttöön liittyvistä kysymyksistä, tehostamalla perusterveydenhuollon osaamista alkoholiasioiden hoidossa sekä tarjoamalla poliittisille päättäjille ja terveysviranomaisille välineet (ohjeistukset, koulutusmateriaalit, tietokannan, arviointivälineet, maakohtaiset strategiat jne.) seulonta- ja mini-interventiotekniikoiden juurruttamiseen osaksi perusterveydenhuoltoa.

8 Kysymyksiä poliittisten päättäjien harkittaviksi Mitä ongelmia alkoholinkäyttö tuo perusterveydenhuollossa esiin? Yli 60 prosenttia aikuisista käy vähintään kerran vuodessa yleislääkärinsä vastaanotolla. Nämä lääkärikäynnit mahdollistavat niiden henkilöiden tunnistamisen, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, sekä lyhytneuvonnan. Terveydenhuollon toimijat kuitenkin sisällyttävät mini-interventioita vain harvoin rutiininomaiseen kliiniseen hoitotyöhönsä. Vain pieni osa niistä henkilöistä, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä (yksi kahdeksastakymmenestä), ja alkoholiriippuvaisista (yksi kahdestakymmenestä) tunnistetaan tätä nykyä perusterveydenhuollossa, ja harvaan potilaskertomukseen (kahdeksaan prosenttiin) sisältyy merkintöjä alkoholinkäytöstä. Vaikka alkoholiriippuvaiset toisinaan kieltävätkin ongelmansa ja saattavat panna vastaan, he henkilöt, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, ovat yleensä yhteistyöhaluisia. Monissa tutkimuksissa ja kliinisissä ohjelmissa onkin osoittautunut, että lähes kaikki potilaat ovat yhteistyöhaluisia ja että useimmat heistä arvostavat sitä, että terveydenhuollon työntekijät kiinnittävät huomiota alkoholin ja terveyden väliseen yhteyteen. Yleensä potilaat mieltävät alkoholiseulonnan ja lyhytneuvonnan osaksi terveydenhuollon työntekijän toimenkuvaa ja protestoivat vain harvoin, jos seuranta ja neuvonta toteutetaan suositeltua menettelytapaa noudattaen. Mitä seulonta maksaa terveydenhuoltopalveluille? Jos sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähentämiseksi sijoitettaisiin euroa vuodessa, kaikista alkoholin riskikäytön tai haitallisen käytön vähentämiseen tarkoitetuista keinoista miniinterventio on yksi edullisimmista lääketieteellisistä, terveyden ylläpitämiseen tähtäävistä toimista. Toisin sanoen mini-intervention käyttöönotosta perusterveydenhuollossa saataisiin paras hyöty potilaille, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, kun sitä verrataan miltei mihin tahansa muuhun noin kymmenen minuuttia kestävään toimintaan. Alkoholineuvonta Nikotiinikorvaushoito Lääkärinlausuntoja keskimäärin

9 Paljonko toteutus maksaa? Tunnistus- ja mini-interventio-ohjelman perustaminen ja ylläpito kaikkialla Euroopan unionissa aiheuttaisi arvioilta euron vuosikustannuksen kutakin tuhatta yleislääkärin potilasta kohti ja maksaisi koko unionin tasolla noin 800 miljoonaa euroa. Maailman terveysjärjestö (WHO) on arvioinut, että lääkärin antama lyhytneuvonta, jolla tavoitettaisiin 25 prosenttia potilaista euron interventiokustannuksilla sataatuhatta henkeä kohti, auttaisi välttämään 95:n terveen elinvuoden edestä sairaus- ja ennenaikaisia kuolemantapauksia sataatuhatta henkeä kohti ja vähentäisi alkoholin aiheuttamia tällaisia tapauksia yhdeksällä prosentilla. Tämä tosin säästäisi vähemmän ihmishenkiä ja sairausvuosia kuin nykyisen alkoholiveron korottaminen 40 prosentilla mutta enemmän kuin satunnaisten puhalluskokeiden aloittaminen, alkoholimyynnin rajoittaminen ja alkoholin mainontakielto. Terveiden elinvuosien säästyminen sataatuhatta henkeä kohti: Alkoholiveron korotus (nykyinen verokanta + 40 %) 137 Satunnaiset puhalluskokeet 25 Myyntirajoitukset 25 Mainontakielto 46 Lyhytneuvonta lääkärissä (25 % kohderyhmästä) 95 Mitä hyötyä mini-interventioiden täytäntöönpanosta on? Seulonta- ja mini-interventio-ohjelmat vähentävät alkoholin riskikäyttöä ja haitallista käyttöä, alkoholihaittoja ja alkoholin aiheuttamia kuolemantapauksia. Erään erittäin varovaisen arvioinnin mukaan seulonnasta on hyötyä joka 385. seulotulle aikuispotilaalle eli se on huomattavasti tehokkaampaa kuin verenpaineseulonta (yksi aikuisesta) tai paksusuolen syövän seulonta (yksi aikuisesta). Neuvonnasta on hyötyä joka kahdeksannelle sitä saaneelle henkilölle, jolla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä (Beich ym. 2003), joten se on kaksi kertaa tehokkaampaa kuin lyhytneuvonta tupakoinnin lopettamiseksi (Silagy & Stead 2003). Lisäksi mini-interventiot pelastavat ihmishenkiä: neuvontaa pitää antamaan 282 potilaalle, jotta vältetään yksi kuolemantapaus vuodessa (Cuijpers ym. 2004). Miten kustannustehokkaita interventiot ovat? Eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa interventioiden tuottamat hyödyt arvioitiin keskimäärin Yhdysvaltain dollariksi henkeä kohti. Tästä summasta oli poliklinikoiden ja sairaaloiden käyttökustannusten säästöä 531 dollaria, ja loput 620 dollaria olivat rikos- ja ajoneuvo-onnettomuustapauksissa syntynyttä säästöä (Fleming ym. 2000). Interventioiden keskikustannukset olivat 205 dollaria henkeä kohti, joten hyötysuhde oli 1:5,6. Nelivuotisen seurantajakson kustannus-hyötyanalyysi antoi aihetta olettaa, että jokainen varhaisiin interventioihin investoitu dollaria tuotti ajan myötä dollarin säästöt (Fleming ym. 2002). Hyötysuhde parani, kun yhteiskunnalle auto-onnettomuuksien ja rikosten vähenemisestä koituva hyöty otettiin huomioon. Eräässä toisessa amerikkalaistutkimuksessa (Kraemer ym. 2004) verrattiin alkoholiseulonta- ja interventiostrategian kustannustehokkuutta seulomatta jättämisen kustannustehokkuuteen. Seulontojen ja interventioiden havaittiin

10 säästävän 300 dollaria ja vähentävän sairastuvuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta 0,05 vuotta kutakin seulottua miestä ja naista kohti. Miten seulontakoulutusta pitäisi antaa? Ellei koulutusta ja tukea mukauteta yleislääkäreiden tarpeisiin ja asenteisiin, se ei toimi ja voi ajan myötä olla jopa vahingoksi. WHO:n yhteishankkeen III vaiheen tutkimuksessa havaittiin, että lääkäreiden alkuperäinen asennoituminen vaikutti tunnistamis- ja miniinterventiokoulutuksen ja -tuen ja myöhempien asennemuutosten suhteisiin. Koulutus ja tuki lisäsivät tapausten tunnistamista ja mini-interventioiden lukumääriä ainoastaan niiden lääkärien kohdalla, joilla oli jo ennestään selkeä ammatti-identiteetti ja jotka jo olivat sitoutuneita valittuun työtapaan. Molemmat näistä tekijöistä heikkenivät tutkimuksen aikana. Lääkäreille tarjottu tuki ei selkiyttänyt heidän ammatti-identiteettiään eikä heidän sitoutumistaan valittuun työtapaan vaan itse asiassa heikensi niitä sellaisten lääkärien kohdalla, jotka eivät olleet varmoja ammattiidentiteetistään tai sitoutuneita valittuun työtapaan. Tunnistamisesta ja mini-interventioista saatu kokemus ei selkiyttänyt lääkäreiden ammatti-identiteettiä eikä lisännyt heidän sitoutumistaan valittuun työtapaan. Itse asiassa mini-interventioista saatu kokemus heikensi ammattiidentiteettiä niillä lääkäreillä, joilla se oli jo ennestään selkiytymätön. Näin ollen ammatti- ja organisaatioperustaisten ohjelmien vaikutus vähenee huomattavasti, ellei lääkäreillä ole selkeää ammatti-identiteettiä ja elleivät he sitoudu valittuun työtapaan. On painotettu, että kokemuksen saaminen alkoholiongelmien hoitamisesta tukea tarjoavassa ympäristössä on tärkeä osatekijä, joka varmistaa hoitohenkilökunnan ammatillisen sitoutumisen alkoholiongelmien havaitsemiseen ja hoitamiseen, mutta tuen vaikutus jää vajaaksi, ellei yleislääkäreiden emotionaalista reagointia huomioida. Ovatko ohjeistukset ja muu tukimateriaali tärkeitä? Kyllä ovat, etenkin koulutuksen yhteydessä ja tukevassa työympäristössä. Kouluttaminen ja käytäntöpohjaisen tukimateriaalin tarjoaminen lisäävät perusterveydenhuollon toimijoiden tunnistamia tapauksia ja annettavaa neuvontaa lähes puolella, kun taas pelkkä ohjeistaminen jää todennäköisesti melko tehottomaksi. Käytäntöpohjaisten järjestelmien (mm. tunnistusvälineiden, -protokollien ja apukeinojen sekä tietokonetuen) käyttöönotto tässä asiayhteydessä lisää tunnistettavien tapausten ja annettavan neuvonnan määriä. Lyhytneuvontaa varten tulisi kehittää alkoholin riskikäytön varalta integroituja, tutkimusnäyttöön perustuvia mini-interventio-ohjeita, joita tulisi toteuttaa toimijalähtöisesti alhaalta ylöspäin hoidon laadun ja saatavuuden yhdenmukaistamiseksi. Intensiivisempi tuki ei välttämättä ole vähemmän intensiivistä tukea parempi vaihtoehto. Lupaavia ovat ne ohjelmat, joissa erikseen painotetaan alkoholia. Onko rahoitus tärkeää, ja jos on, miten tärkeää se on? Perusterveydenhuollon ja päihdehoidon resurssien kohdentamista tulisi kiireesti muuttaa alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistus- ja mini-interventio-ohjelmien hyväksi.

11 Painavien taloudellisten ja terveydellisten syiden vuoksi terveydenhuoltopalvelujen rahoittajien tulisi tarjota varoja perusterveydenhuoltoon alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistusja mini-interventio-ohjelmia varten. Miten rahoitusta pitäisi valvoa? PHEPA-projektissa kehitettiin alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön mini-interventioohjelmien asianmukaisuuden valvontaa ja arviointia varten väline, johon kuuluu viisi Ottawan asiakirjassa terveyden edistämiseksi (Maailman terveysjärjestö 1986) määriteltyä ja jäsenneltyä toimintaperiaatetta: terveyttä edistävä toimintapolitiikka, terveyttä tukevat ympäristöt, henkilökohtainen osaaminen, terveyttä edistävän yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen, henkilökohtaisten tietojen ja taitojen vahvistaminen sekä palvelujen kehittäminen terveyttä edistäviksi. Välineellä on mahdollista mitata alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön hallintaan tarkoitettuja palveluja ja tunnistaa parannuksen tai vahvistamisen tarpeessa olevia alueita. Lisäksi se tarjoaa valmiudet palvelutarjonnan pitemmän aikavälin valvontaan, tiedon ja käytännön esimerkkien jakamiseen maiden ja alueiden välillä. Se tarjoaa valmiuden luoda kumppanuuksia, joiden kesken voi keskustella ja luoda yhteisiä näkemyksiä alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön hoitamiseen tarkoitetuista palveluista. Vaihtoehdot Tilanteen pitäminen ennallaan Perinteisen oirepohjaisen lähestymistavan jatkaminen perusterveydenhuollossa johtaa siihen, että tilaisuuksia kertoa potilaille alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä jää käyttämättä. Tällöin vain pieni osa niistä henkilöistä, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, tai alkoholiriippuvaisista tunnistetaan ja lyhytneuvontaa sisällytetään vain harvoin rutiininomaisiin kliinisiin käytäntöihin, eivätkä alkoholiongelmista kärsivät potilaat saa asianmukaista erityishoitoa. Varhaisen tunnistuksen ja mini-interventio-ohjelmien ottaminen kliiniseen käyttöön (vrt. verenpaineseulonta) Tilanteen ennallaan pitämisen ja ihannetilan välillä on useita parannuskelpoisia osa-alueita. Perusterveydenhuollon toimijat pitävät usein helpompana toteuttaa varhaiseen tunnistamiseen ja mini-interventioihin liittyviä ohjelmia silloin, kun niiden kohderyhminä on alkoholin aiheuttamista kliinisistä tiloista, kuten maksasairauksista tai korkeasta verenpaineesta, kärsiviä potilaita. Tämän lähestymistavan tuloksena saattaa käydä niin, että suhteellisen pieni osa tapauksista tunnistetaan, mutta ainakin jokin tunnistettu potilasryhmä saa tarvitsemaansa tietoa ja tukea terveysongelmiensa käsittelyä varten. Varhaisen tunnistamisen ja mini-interventioiden toteuttaminen kaikkia uusia potilaita rekisteröitäessä ja kaikissa terveystarkastuksissa Alkoholinkäyttö aiheuttaa suuria terveys- ja sosiaalikustannuksia, ja mini-interventiot ovat tehokkaita ja kustannustehokkaita. Nämä tekijät huomioon ottaen alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön varhaista tunnistamista ja mini-interventioita sekä niitä tukevaa nykyistä

12 intensiivisempää alkoholiriippuvaisten tukea tulisi tarjota laajamittaisesti kaikki uudet perusterveydenhuollon potilaat rekisteröitäessä ja kaikissa terveystarkastuksissa. Ottaen huomioon, ettei pelkkä ohjeistaminen todennäköisesti lisää mini-interventioiden lukumäärää kovin paljon, terveydenhuoltopalvelujen rahoittajien tulisi investoida varhaisen tunnistamisen ja mini-interventio-ohjelmien kattavuuden parantamiseen. Näihin investointeihin voisi sisältyä laadunparannusmaksujen tarjoaminen alan toimijoille eli lisäpalkka laatutarkkailtujen seulontojen ja mini-intervention toteuttamisesta, ja sellaisen edellä mainittua toimintaa tukevan työympäristön luominen, joka tarjoaisi tunnistus- ja neuvontamateriaaleja, lääkäreiden asennoitumiseen ja tarpeisiin mukautettua koulutusta ja tukea vaikeiden tapausten käsittelyyn. On arvioitu, että lääkäreiden antaman lyhytneuvonnan avulla voitaisiin Euroopan unionissa välttää 91:n terveen elinvuoden edestä sairaus- ja ennenaikaisia kuolemantapauksia sataatuhatta henkeä kohti ja vähentää alkoholin aiheuttamia sairaus- ja ennenaikaisia kuolemantapauksia yhdeksällä prosentilla.

13 Keskeisiä tietoja Alkoholi on Euroopan unionin merkittävimpiä sairaus- ja kuolinsyitä Alkoholi on Euroopan unionin kolmanneksi tärkein terveysongelmien ja kuolemantapausten riskitekijä Alkoholi aiheuttaa 25 % kaikista vuotiaiden miesten ja 11 % kaikista vuotiaiden naisten kuolemista Alkoholi aiheuttaa 7,4 % EU:n kaikista terveysongelmista ja ennenaikaisista kuolemantapauksista 80 miljoonan 15-vuotiasta tai sitä vanhempaa eurooppalaista ilmoitti juovan itsensä humalaan vähintään kerran viikossa vuonna miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon Euroopassa on vuosittain noin 23 miljoonaa alkoholiriippuvaista Terveysriskit Alkoholi, syöpä ja verisuonisairaudet Alkoholi on karsinogeeni, joka aiheuttaa suuontelon ja nielun, ruokatorven, vatsa-, paksusuolen, peräsuolen ja rintasyöpää, eikä sen käytölle ole turvallista rajaa Jatkuva käyttö aiheuttaa maksavaurioita ja voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään Alkoholi lisää halvausriskiä ja suurina annoksina sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä Alkoholi, riskinotto, väkivalta, onnettomuudet ja vammat Alkoholipäihtymys lisää suojaamattoman seksin riskiä ja näin ollen myös sukupuoliyhdynnässä tarttuvia tulehduksia ja epätoivottuja raskauksia 40 prosenttia kaikista EU:n murhista (yli 2000 murhaa vuodessa) johtuu alkoholista Alkoholi aiheuttaa joka vuosi itsemurhaa (joka kuudennen kaikista itsemurhista) Alkoholi ja raskaus Alkoholi on teratogeeni, joka vaikuttaa sikiön kehitykseen Juominen raskauden aikana voi aiheuttaa sikiövaurioita ja lisää keskenmenoriskiä Euroopan unionissa syntyy joka vuosi noin vauvaa, joiden syntymäpaino alittaa keskiarvon äidin alkoholinkäytön takia Alkoholi ja lapset/nuoret Alkoholinkäyttö haittaa lasten ja nuorten aivojen kehitystä Alkoholin arvioidaan aiheuttavan 16 prosenttia lasten hyväksikäyttötapauksista Useampi kuin joka kahdeksas vuotias on ollut humalassa yli 20 kertaa elämänsä aikana

14 Viitteet -Anderson, P., Kaner, E. Wutzke, S, Wensing, M., Grol, R., Heather, N. & Saunders, J. (2003) Attitudes and management of alcohol problems in general practice: descriptive analysis based on findings of a WHO international Collaborative Survey. Alcohol and Alcoholism, 38, Anderson, P., Kaner, E., Wutzke, S., Funk, M., Heather, N., Wensing, M., Grol, R., Gual, A. & Pas, L. (2004a) Attitudes and managing alcohol problems in general practice: an interaction analysis based on Findings from a WHO Collaborative Study. Alcohol and Alcoholism, 39, Anderson, P., Laurant, M., Kaner, E., Grol, R. & Wensing, M. (2004b) Engaging general practitioners in the management of alcohol problems: Results of a meta-analysis. Journal of Studies on Alcohol, 65, Anderson, P., Gual, A., Colom, J. (2005). Alcohol and Primary Health Care: Clinical Guidelines on Identification and Mini-interventions. Department of Health of the Government of Catalonia: Barcelona. -Anderson, P., Chisholm, D., Fuhr, D.C. (). Effectiveness and cost-effectiveness of policies and programmes to reduce the harm caused by alcohol. The Lancet 373 S (09) Babor, T. F. & Grant, M. (Eds.) (1992) Project on Identification and Management of Alcoholrelated Problems. Report on Phase II: A Randomized Clinical Trial of Mini-interventions in Primary Health Care, World Health Organisation. -Babor, T.F. & Grant, M. (1994) A randomized clinical trial of mini-interventions in primary health care: summary of a WHO project. Addiction, 89, Babor, T.F., Higgins-Biddle, J.C., Saunders, J.B. & Monteiro, M.G. (2001) The Alcohol Use Disorders Identification Test Guidelines for Use in Primary Care. Geneva: World Health Organization. -Beich A, Thorkil T, Rollnick S. (2003) Screening in mini-intervention trials targeting excessive drinkers in general practice: systematic review and meta-analysis. British Medical Journal, 327, Bush, K., Kivlahan, D. R., McDonell, M. S., Fihn, S. D. and Bradley, K. A. (1998) The AUDIT Alcohol Consumption Questions (AUDIT-C): an effective brief screening test for problem drinking. Archives of Internal Medicine 158, Chisholm, D., Rehm, J., Van Ommeren, M., and Monteiro, M. (2004) Reducing the Global Burden of Hazardous Alcohol Use: a Comparative Cost-Effectiveness Analysis. Journal of Studies on Alcohol, 65(6), Cuijpers, P., Riper, H. & Lemmens, L. (2004) The effects on mortality of mini-interventions for problem drinking: a meta-analysis. Addiction, 99, Fleming, M.F., Mundt, M.P., French, M.T., Manwell, L.B., Stauffacher, E.A. & Barry, K.L. (2000) Benefit-cost analysis of brief physician advice with problem drinkers in primary care settings. Medical care, 38, Fleming, M.F., Mundt, M.P., French, M.T., Manwell, L.B., Stauffacher, E.A. & Barry, K.L. (2002) Brief Physician Advice for Problem Drinkers: Long-Term Efficacy and Benefit-Cost Analysis. Alcoholism, clinical and experimental research, 26,

15 -Funk, M., Wutzke, S., Kaner, E., Anderson, P., Pas, L., McCormick, R., Gual, A., Barfod, S., Saunders, J. (2005) A multi country controlled trial of strategies to promote dissemination and implementation of brief alcohol intervention in primary health care: Findings of a WHO Collaborative Study. Journal of Studies on Alcohol, 66, Gual A, Anderson P, Colom J, Segura L (2005). Alcohol and Primary Health Care: Training Manual on Identification and Mini-interventions. Department of Health of the Government of Catalonia: Barcelona. -Heather, H (Eds) (2006) WHO Collaborative Project on Identification and Management of Alcohol-Related Problems in Primary Health Care. Report on Phase IV. Development of Country-Wide Strategies for Implementing Early Identification and Mini-interventions in Primary Health Care. Geneva: WHO; p ISBN Kaner EF, Dickinson HO, Beyer FR, Campbell F, Schlesinger C, Heather N, Saunders JB, Burnand B, Pienaar ED. Effectiveness of brief alcohol interventions in primary care populations. Cochrane Database of Systematic Reviews 2007, Issue 2. Art. No.: CD DOI: / CD pub3. -Kraemer, K.L., Roberts, M.S., Freedner, N., Palfai, T. & Saitz, R. (2004) Alcohol screening and intervention in primary care extends quality-adjusted life and saves money. Paper presented to the Lindholm, L. (1998) Alcohol advice in primary health care - is it a wise use of resources? Health Policy, 45, Kristenson H, Osterling A, Nilsson JA, Lindgärde F. Prevention of alcohol-related deaths in middle-aged heavy drinkers. Alcohol Clin Exp Res Apr;26(4): Miller, W. & Wilbourne, P. (2002) Mesa Grande: a methodological analysis of clinical trials of treatments for alcohol use disorders. Addiction, 97, Saunders JB, Aasland OG, Babor TF, de la Fuente JR, Grant M. (1993) Development of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): WHO collaborative project on early detection of persons with harmful alcohol consumption. II. Addiction, 88, Silagy, C. & Stead, L.F. (2003) Physician advice for smoking cessation (Cochrane Review), in: The Cochrane Library, Issue 4 (Chichester, Wiley). -Whitlock, E. P., Polen, M. R., Green, C. A., Orleans, T. & Klein, J. (2004) Behavioral counseling interventions in primary care to reduce risky/harmful alcohol use by adults: a summary of the evidence for the US Preventive Services Task Force. Annals of Internal Medicine, 140, World Health Organization (1986). Ottawa Charter for Health promotion. Geneva, World Health Organization. -World Health Organization (2004). Global Status Report on Alcohol Geneva, World Health Organization. -Wutzke, S., Conigrave, K., Saunders, J. & Hall, W. (2002) The long-term effectiveness of miniinterventions for unsafe alcohol consumption: a 10-year follow-up, Addiction, 97,

16 Lähteet Maailman terveysjärjestön (WHO) verkkosivuston (www.who.int) alkoholiosiossa on kaksi asiaan liittyvää opaskirjaa englanniksi ja espanjaksi: AUDIT - The Alcohol Use Disorders Identification Test: Guidelines for Use in Primary Care (second edition), Mini-intervention for Hazardous and Harmful Drinking: A Manual for Use in Primary Care, Primary Health Care European Project on Alcohol -projektin (PHEPA) nettisivustossa (www.phepa.net) on: Euroopan-laajuisia suosituksia ja kliinisiä ohjeita terveydenhuoltopalvelujen hankkijoille ja tarjoajille Euroopan-laajuinen koulutusohjelma perusterveydenhuollon ammattilaisille laaja hyviä toimintatapoja koskeva tietopankki, jossa on tehokkuutta, taloutta, terveyttä ja päätöksentekoa koskevaa tutkimusnäyttöä sarja maakohtaisia selontekoja saaduista kokemuksista ja käytetyistä strategioista. International Network on Mini-interventions on Alcohol Problems- verkoston (INEBRIA) verkkosivustossa (www.inebria.net) on yksityiskohtaista tietoa verkoston jäsenten järjestämistä kansainvälisistä konferensseista.

17 Lidia Segura ja Peter Anderson ovat laatineet tämän tiedotteen Deutsche Hauptstelle für Suchtfragenin (DHS) puolesta osana Slovenian tasavallan julkisen terveyden instituutin hallinnoimaa ja Euroopan komission osarahoittamaa Building Capacity -projektia. Tässä julkaisussa esitettävät tiedot eivät välttämättä vastaa Euroopan komission mielipidettä tai asennoitumista. Euroopan komissio ja sen puolesta toimivat henkilöt eivät ole vastuussa tämän julkaisun tietojen mahdollisesta käytöstä. Tukijat: Osarahoitus: Euroopan komissio Englanninkielisestä alkuperäistekstistä kääntänyt: Käännös-Aazet Oy

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Syövän hoidon parantaminen

Syövän hoidon parantaminen Syövän hoidon parantaminen Cancer Control Joint Action Sakari Karjalainen Helsinki 8.2.2016 Mikä on Cancon? Cancon on syövän hoitoon ja varhaisdiagnostiikkaan keskittyvä EUhanke, jossa Suomen Syöpäyhdistys

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta Lontoo-Malaga julistus Astmatutkimukseen panostamisesta Johdanto Astma on sairaus, joka vaikuttaa 30 miljoonan eurooppalaisen ja yhteensä 300 miljoonan ihmisen päivittäiseen elämään maailmassa. Vuoteen

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1 Savuton kunta 2012 2015 1 PROJEKTIN TAUSTAA Tupakointi on alkoholin käytön ohella merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairastuvuuden aiheuttaja Suomessa. Vajaa viidennes suomalaisesta

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta TYÖELÄMÄN PÄIHDETYÖ YHTEINEN TEHTÄVÄ Työseminaari 11.12.2008 Hanna Jurvansuu, tutkija, Marketta Kivistö, tutkija, Leena Hirvonen,

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14617/15 ATO 75 SAN 403 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti. Liikkumisresepti HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi Väestön liikkuminen Husu ym. 2014 Husu ym. 2014

Lisätiedot

SAFETY konferenssi Pelastusalan osakokonaisuuden suunnittelu ja toteutus

SAFETY konferenssi Pelastusalan osakokonaisuuden suunnittelu ja toteutus SAFETY 2016 -konferenssi Pelastusalan osakokonaisuuden suunnittelu ja toteutus Tutkija, Laura Kolehmainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26.4.2016, Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen Kokemus esiin 50+ -projekti Taina Paananen 24.4.2015 Perustiedot hankkeesta ESR rahoitus 2/2013-6/2015 lisäksi rahoittajina Vantaan ja Espoon kaupungit ja Edupoli Toiminta-alue Vantaa vuosina 2013-2014,

Lisätiedot