Alkoholi: Terveysneuvonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholi: Terveysneuvonta"

Transkriptio

1 Alkoholi: Terveysneuvonta Kaikista maailman alueista Euroopan unionissa on eniten alkoholia käyttäviä henkilöitä ja korkein väestömäärään suhteutettu alkoholin kulutus (WHO, 2004). 55 miljoonaa aikuista eurooppalaista käyttää vaarallisen paljon alkoholia. Alkoholi on tupakan ja korkean verenpaineen jälkeen kolmanneksi suurin terveyshaittojen ja ennenaikaisen kuoleman osasyy. Vaarallinen ja haitallinen alkoholinkäyttö (katso määritelmät seuraavalta sivulta) on Euroopan tärkeimpiä kuolin- ja vammautumissyitä. Se aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä yhteiskunnalle että Euroopan taloudelle ja on haitaksi niin aikuisille kuin lapsillekin. WHO:n Collaborative Project on Identification and Management of Alcohol-related Problems in Primary Health Care -yhteishanke (Babor ym. 1992, Babor & Grant, 1994, Anderson ym. 2003, Anderson ym. 2004a, Funk ym. 2005, Heather, 2006) on ollut olennainen osa alkoholiongelmien hoitoon tarkoitettujen mini-interventioiden kehittämistä 25 viime vuoden ( ) aikana. Hankkeeseen osallistui yksitoista Euroopan maata ja Australia, ja se on osaltaan edistänyt AUDIT-testin kehittämistä (Saunders ym. 1993, Babor ym. 2001). AUDIT on luotettava ja pätevä haitallisen ja vaarallisen alkoholinkäytön ja alkoholiriippuvuuden seulontaväline, jota käytetään perusterveydenhuollossa. Lisäksi hanke on osaltaan näyttänyt, miten tehokkaita seulonnan ja mini-intervention välineet ovat, miten perusterveydenhuollon ammattilaisia voidaan parhaiten kannustaa käyttämään seulontaa ja mini-interventiota ja miten tällaiset ohjelmat pannaan maakohtaisesti täytäntöön. EU on sittemmin vuosina rahoittanut Primary Health Care European Project on Alcohol -hanketta (PHEPA, jossa myös pyritään toteuttamaan varhaista tunnistamista ja mini-interventioita rutiininomaisesti perusterveydenhuollossa ja lisäksi kehittämään ja ottamaan käyttöön neljä tähän liittyvää tuotetta: i) kliiniset suuntaviivat (Anderson ym. 2005), ii) koulutusopas (Gual ym. 2005), iii) nettisivusto, jossa on Alcohol Management Database -tietokanta perusterveydenhuoltoalan ammattilaisille ja muille perusterveydenhuollon toimijoille, joita varhaisen tunnistamisen ja mini-interventioiden edistäminen kiinnostaa, ja iv) maakohtaiset strategiat haitallista tai vaarallista alkoholinkäyttöä koskevan varhaisvaiheen neuvonnan juurruttamiseksi hankemaiden perusterveydenhuollon järjestelmiin. WHO:n eräässä toisessa yhteishankkeessa pyritään juurruttamaan mini-interventiot kehittyvien maiden perusterveydenhuollon järjestelmiin. Tässä on päästy alkuun Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa. Lopuksi perustettiin kansainvälinen International Network on Mini-interventions for Alcohol Problems -verkosto (INEBRIA, jonka tarkoituksena on lisätä ajatustenvaihtoa ja kommunikaatiota varhaisesta tunnistamisesta ja alkoholinkäyttöön liittyvästä miniinterventiosta kiinnostuneiden tutkijoiden ja toimijoiden välillä.

2 Saavutustensa lisäksi kaikki nämä hankkeet ovat mahdollistaneet vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön varhaisen tunnistamisen ja mini-intervention laajamittaisen, rutiininomaisen ja kestävän täytäntöönpanon, joka on edistänyt kansainvälistä liikettä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Tämä liike saa jatkuvasti yhä lisää vauhtia. Lääkäreiden tai sairaanhoitajien perusterveydenhoidon puitteissa riskiryhmiin kuuluville antama opastus on hyväksi toimintatavaksi kuvailtu toiminta-alue, jolla voidaan tehokkaasti ehkäistä alkoholiin liittyviä haittoja aikuisten keskuudessa EU:n strategia jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä, Terveydenhuollon ammattilaisten tulee toteuttaa seulontoja ja varhaisvaiheen riskikulutuksen mini-interventioita aktiivisesti ja terveysviranomaisten tuella tärkeimmät kansalliset toiminta-alueet ja välineet luetellaan Euroopan alkoholipolitiikan suuntaviivat kartoittavassa Framework for alcohol policy in the WHO European Region -asiakirjassa (2006). Alkoholin liikakäytön (ne alkoholia käyttävät potilaat mukaan luettuina, joilla on samanaikaisia sairauksia) varhaista tunnistamista ja tehokasta hoitoa ehdotetaan terveydenhuoltosektorin reagoinnin yhdeksi kohdealueeksi alkoholinkäyttöön liittyvää sairastavuutta vähennettäessä ja potilaiden ja heidän perheidensä hyvinvointia lisättäessä. Tavoitteena haitallisen alkoholinkäytön vähentämistä koskeva maailmanlaajuinen strategia, päätöslauselma WHA61.4 Haitallisen alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävät strategiat, Alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen kuvaaminen Alkoholin kulutusta voidaan kuvata grammoina tai annosten määränä. Euroopassa yksi annos sisältää tavallisesti 10 ja Suomessa 12 grammaa alkoholia.

3 National Health and Medical Research Councilin tutkimuksen mukaan alkoholin aiheuttamista vammoista johtuva kuolemantapausriski ylittää yhden prosentin, jos kerralla juodaan useampia kuin kaksi alkoholiannosta. Välittömien ja pitkäaikaisten alkoholihaittojen vähäisen riskin rajaarvo on sekä miehillä että naisilla enintään kaksi annosta (20 g alkoholia) vuorokaudessa. Tällaisella alkoholin käyttötasolla terveiden aikuisten riski kuolla alkoholihaittoihin vähenee alle yhteen prosenttiin. Riskikäyttö: yli 40 g/vrk ( ) yli 20 g/vrk ( ) Humalajuominen: yli 60 g/kerta Alkoholin riskikäyttö on käyttötaso tai -tapa, josta todennäköisesti aiheutuu haittaa, ellei juomatapoja muuteta. Yksimielisyyttä siitä, millaista alkoholin käyttötasoa tulisi pitää riskikäyttönä, ei kuitenkaan ole, ja millainen tahansa alkoholin kulutus on monissa olosuhteissa riskitekijä. Alkoholin haitallinen käyttö määritellään ICD-10-tautiluokituksessa (Classification of mental and behavioural disorders) juomatottumukseksi, joka aiheuttaa haittoja joko fyysiselle terveydelle (esimerkiksi maksakirroosi) tai mielenterveydelle (esimerkiksi alkoholinkäytöstä johtuva masennus). Alkoholiriippuvuus on fysiologisiin, käyttäytymis- ja kognitiivisiin toimintoihin liittyvä ilmiörypäs, jossa alkoholinkäyttö muodostuu henkilön elämässä tärkeämmäksi kuin ne käyttäytymisen muodot, jotka aiemmin olivat tärkeitä. Alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistaminen AUDIT-testi mahdollistaa aikuisten alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tehokkaan tunnistamisen perusterveydenhuollossa. Alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistamisen optimaalinen seulontakynnys on miehillä 7 8 ja naisilla 6 8 AUDIT-pistettä. AUDIT-testin lyhyemmät versiot tunnistavat tehokkaasti aikuisten alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön perusterveydenhuollossa. Testin kolmea ensimmäistä kysymystä (ns. AUDIT- C) käytettäessä kolme pistettä oli optimaalinen seulontakynnys sekä miesten että naisten alkoholin riskikäytön tunnistamiseksi.

4 AUDIT-C Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? (alkoholinkäytön tiheys) (0) ei koskaan (1) noin kerran kuussa tai harvemmin (2) 2 4 kertaa kuussa (3) 2 3 kertaa viikossa (4) 4 kertaa viikossa tai useammin. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia? (keskimääräinen alkoholimäärä päivänä, jona alkoholia on käytetty) (0) 1 2 annosta (1) 3 4 annosta (2) 5 6 annosta (3) 7 9 annosta (4) 10 tai enemmän Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? (humalajuomisen taajuus) (0) ei koskaan (1) harvemmin kuin kerran kuussa (2) kerran kuussa (3) kerran viikossa (4) päivittäin tai lähes päivittäin. Miten se tehdään? Esitä alkoholin riskikäytön ja alkoholiriippuvuuden tunnistamiseen tarkoitetun AUDIT-testin (Alcohol Use Disorders Identification Test, Bush ym. 1998) ensimmäiset kolme kysymystä (ns. AUDIT-C) osana kliinistä rutiinitoimintaa. Ne voi esim. esittää järjestelmällisesti kaikille uusille potilaille rekisteröitymisen tai terveystarkastuksen yhteydessä. Biokemiallisesta testauksesta ei alkoholinkäyttöön liittyvien sairauksien seulonnassa ole hyötyä, sillä korkeiden tulosten huonon herkkyyden takia niillä pystytään tunnistamaan vain pieni osa niistä potilaista, joiden alkoholinkäyttö on vaarallista tai haitallista. Kenelle se tehdään? Seulo kaikki aikuiset potilaat alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön (mm. ajoittaisen humalajuomisen) varalta. Ellei tämä ole mahdollista, rajaa seulonta riskikäyttäjäryhmiin (nuoriin ja keski-ikäisiin vuotiaisiin miehiin) tai tiettyihin tilanteisiin (raskaus, sairaus- tai esim. verenpainepotilaat jne.). Miten usein se tehdään? Tutkimusnäytön avulla ei voi määritellä, miten usein alkoholin riskikäyttöä ja haitallista käyttöä pitäisi mitata, mutta ellei kliinisiä syitä ole, mittauksia ei todennäköisesti kannata tehdä useammin kuin joka neljäs vuosi. Alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön järjestelmällistä tunnistamista ei kuitenkaan ole havaittu haitalliseksi, eikä sen ole havaittu aiheuttavan potilaissa esim. huolestumista tai tyytymättömyyttä. Milloin neuvotaan? Mini-interventiot määritellään perusterveydenhuollon tarjoamaksi neuvonnaksi, johon kuuluu muutama valistustilaisuus sekä psykososiaalista neuvontaa.

5 Mini-intervention viitekehys arvioi alkoholinkäyttöä lyhyen seulonnan ja mahdollisesti sitä seuraavan kliinisen arvioinnin perusteella, neuvo potilaita vähentämään alkoholin kulutusta kohtuulliseksi, sovi yksilökohtaisista tavoitteista alkoholinkäytön vähentämiseksi tai (jos aiheellista) lopettamiseksi, auta potilaita motivoitumaan ja hankkimaan käyttäytymismuutokseen tarvittavia taitoja tai tukea ja järjestä seurantatukea ja lisäneuvontaa (esim. ohjaa alkoholiriippuvaiset erityishoitoon). Perusterveydenhuollon toimijoiden tulisi antaa mini-interventio: ( ) Miespotilaille: joiden AUDIT-C-pistemäärä on vähintään 5 joiden AUDIT-kokonaispistemäärä on 8 15 (potilaat, jotka saavat vähintään 16 pistettä, saattavat tarvita intensiivisempää apua) tai jotka käyttävät vähintään 280 g alkoholia viikossa ( ) Naispotilaille: joiden AUDIT-C-pistemäärä on vähintään 4 joiden AUDIT-kokonaispistemäärä on 8 15 (potilaat, jotka saavat vähintään 16 pistettä, saattavat tarvita intensiivisempää apua) tai jotka käyttävät vähintään 210 g alkoholia viikossa Mini-interventioiden tehokkuus Lyhytneuvonta on johtava tieteelliseen näyttöön perustuva ja kontrolloitujen tutkimusten tukema hoitomenetelmä. Seuraaviksi sijoittuvat käyttäytymiskoulutus ja lääkehoito (Mesa Grande -tutkimusprojekti, Miller, W. & Wilbourne, P., 2002). Alkoholinkäytöstä ja lyhytneuvonnasta on erittäin runsaasti tutkimusnäyttöä, ja kaikki johtopäätökset puhuvat lyhytneuvonnan tehokkuuden puolesta kulutuksen kohtuullistamisessa niiden henkilöiden kohdalla, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä. Perusterveydenhuollon alkoholia koskeva neuvonta vähentää miesten alkoholinkäyttöä erityisen merkittävästi (keskimäärin noin 6 annosta viikossa) neuvontaa vaille jääviin verrokkiryhmiin verrattuna. Naisten alkoholinkäyttöä se ei vähennä merkittävästi (joskin tämä saattaa osittain johtua tulosten vähäisestä tilastollisesta merkittävyydestä) (Kaner ym. 2007).

6 Jopa erittäin lyhyetkin mini-interventiot saattavat tehota, intervention lisäämisen myönteisistä lisävaikutuksista on varsin vähän näyttöä. Lyhytneuvonnan pitkäaikaisvaikutuksista on saatu monensuuntaista tutkimusnäyttöä. Niiden teho säilyy varmasti yhden ja ehkä neljänkin vuoden ajan. Niistä on interventioryhmille jotakin jatkuvaa hyötyä alkoholinkäytön, humalajuomisen ja liiallisen juomisen tiheyden suhteen neljä vuotta interventiosta alkaen (Fleming ym. 2002), mutta enintään kymmenen vuoden ajan (Wutzke ym. 2002). Vaikutuksen jatkuminen tämän ajanjakson aikana edellyttäisi intervention tehostamista. On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että lyhytneuvonta vähentää sairaalapäiviä, sairaalaan joutumisia, kuolleisuutta ja poissaoloja merkittävästi. Kristenson ym. (2002) totesivat tutkimuksessaan, että kaikista syistä aiheutuva kuolleisuus väheni jopa 50 prosenttia kuudessa vuodessa ja pysyi tällä tasolla seurantavuosina. Mini-interventio tuntuu tehoavan yhtä hyvin sekä nuoriin että vanhoihin ja vaikuttavan tehokkaammin lievempiin ongelmiin. Tähänastinen tutkimusnäyttö antaa aihetta olettaa, että raskaudenaikaiset interventiot eivät ole yhtä tehokkaita. Mini-interventioiden kustannukset ja kustannustehokkuus Perusterveydenhuollon mini-interventiot ovat kustannustehokkaita. Tunnistus- ja miniinterventio-ohjelman perustaminen ja ylläpito kaikkialla Euroopan unionissa aiheuttaisi arvioilta euron vuosikustannuksen kutakin tuhatta yleislääkärin potilasta kohti. On myös arvioitu, että jos sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähentämiseksi sijoitettaisiin euroa vuodessa, kaikista alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön vähentämiseen tarkoitetuista keinoista mini-interventio on yksi edullisimmista lääketieteellisistä, terveyden ylläpitämiseen tähtäävistä toimista. Toisin sanoen, jos perusterveydenhuollossa aiotaan ottaa käyttöön uusi menetelmä, mini-intervention käyttöönottolla saadaan paras hyöty alkoholin riskikäyttäjille tai alkoholia haitallisesti käyttäville potilaille, kun sitä verrataan miltei mihin tahansa muuhun noin kymmenen minuuttia kestävään toimintaan. Kustannustehokkuus WHO:n CHOICE-mallissa havaittiin, että 30 prosentille riskiryhmistä annettu lyhytneuvonta tehosi kaikkialla maailmassa ja että kustannukset olivat Läntisen Tyynenmeren maissa (kuten Kiinassa) 2 016, Itä-Euroopan maissa (kuten Venäjällä) ja Etelä-Amerikan maissa (kuten Brasiliassa) I$ kutakin menetettävää tervettä elinvuotta kohti. Euroopan unionissa tämä merkitsisi noin :n sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien vuoksi menetettävän elinvuoden säästämistä arviolta 740 miljoonan euron vuosikustannuksin (Chisholm ym. 2004, Anderson ym. ).

7 Tunnistus- ja mini-interventio-ohjelmien täytäntöönpano WHO:n yhteishankkeen III vaiheessa tarkasteltiin alkoholiongelmien havaitsemisen ja hallinnoinnin täytäntöönpanoa perusterveydenhuollossa (Funk ym. 2005) ja todettiin, että alkoholiongelmia käsittelevien yleislääkäreiden kokemuksen ja tehokkuuden lisäämiseksi tarvitaan sekä koulutusta että harjoitusta että tukea antava ympäristö, joka parantaa heidän itseluottamustaan ja sitoutumistaan. Koulutuksen ja käytäntöön perustuvan tuen tarjoaminen tehoaa (vaikka tuki rajoittuisikin yhteen harjoituskäyntiin ja jatkuvaan puhelinneuvontaan): se lisää perusterveydenhuollon toimijoiden tunnistamien tapausten ja annetun neuvonnan lukumäärää lähes puolella, kun taas pelkkä ohjeistaminen jää todennäköisesti melko tehottomaksi. Kumpikin toimintamuoto vaikuttaa yhtä tehokkaalta, mutta yhdessä tarjottuina ne ovat tehokkaampia kuin kumpikaan yksinään (Anderson ym. 2004b). Intensiivisempi tuki ei välttämättä tunnu paremmalta ratkaisulta, mutta ellei tukea mukauteta yleislääkäreiden tarpeisiin ja asennoitumiseen, se ei tehoa ja saattaa pitkällä aikavälillä olla jopa haitaksi. Tukea tarjoavassa työympäristössä joka tarjosi sekä tunnistus- ja neuvontamateriaalia että koulutusta että tukea vaikeiden tapausten varalta työskentelevillä yleislääkäreillä on myönteisempiä tuntemuksia: he tuntevat itsensä varmemmiksi ja sitoutuvat päättäväisemmin alkoholiongelmien hoitamiseen, ja lisäksi heillä on enemmän potilaita (Anderson ym. 2003). Development of Countrywide Strategies for Implementing Early Identification and Miniintervention in Primary Health Care -yhteishankkeen (Heather ym. 2006) IV vaiheen esittelyhankkeet osoittivat, että hallitusten on tarpeen todeta alkoholihaitat niiden koko laajuudessa ja taivutella viranomaiset sisällyttämään varhainen tunnistaminen ja mini-interventio terveyskampanjoihin ja -strategioihin sekä perusterveydenhuollon toiminnan sääntelyyn ja rahoitukseen. PHEPA-projekti, joka oli jatkoa aiemmalle projektille, on osaltaan edistänyt alkoholin riskikäyttöä ja haitallista kulutusta koskevien terveyskampanjoiden juurruttamista perusterveydenhuollon toimijoiden päivittäiseen kliiniseen työskentelyyn lisäämällä tietoisuutta alkoholiin ja etenkin sen riskikäyttöön liittyvistä kysymyksistä, tehostamalla perusterveydenhuollon osaamista alkoholiasioiden hoidossa sekä tarjoamalla poliittisille päättäjille ja terveysviranomaisille välineet (ohjeistukset, koulutusmateriaalit, tietokannan, arviointivälineet, maakohtaiset strategiat jne.) seulonta- ja mini-interventiotekniikoiden juurruttamiseen osaksi perusterveydenhuoltoa.

8 Kysymyksiä poliittisten päättäjien harkittaviksi Mitä ongelmia alkoholinkäyttö tuo perusterveydenhuollossa esiin? Yli 60 prosenttia aikuisista käy vähintään kerran vuodessa yleislääkärinsä vastaanotolla. Nämä lääkärikäynnit mahdollistavat niiden henkilöiden tunnistamisen, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, sekä lyhytneuvonnan. Terveydenhuollon toimijat kuitenkin sisällyttävät mini-interventioita vain harvoin rutiininomaiseen kliiniseen hoitotyöhönsä. Vain pieni osa niistä henkilöistä, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä (yksi kahdeksastakymmenestä), ja alkoholiriippuvaisista (yksi kahdestakymmenestä) tunnistetaan tätä nykyä perusterveydenhuollossa, ja harvaan potilaskertomukseen (kahdeksaan prosenttiin) sisältyy merkintöjä alkoholinkäytöstä. Vaikka alkoholiriippuvaiset toisinaan kieltävätkin ongelmansa ja saattavat panna vastaan, he henkilöt, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, ovat yleensä yhteistyöhaluisia. Monissa tutkimuksissa ja kliinisissä ohjelmissa onkin osoittautunut, että lähes kaikki potilaat ovat yhteistyöhaluisia ja että useimmat heistä arvostavat sitä, että terveydenhuollon työntekijät kiinnittävät huomiota alkoholin ja terveyden väliseen yhteyteen. Yleensä potilaat mieltävät alkoholiseulonnan ja lyhytneuvonnan osaksi terveydenhuollon työntekijän toimenkuvaa ja protestoivat vain harvoin, jos seuranta ja neuvonta toteutetaan suositeltua menettelytapaa noudattaen. Mitä seulonta maksaa terveydenhuoltopalveluille? Jos sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähentämiseksi sijoitettaisiin euroa vuodessa, kaikista alkoholin riskikäytön tai haitallisen käytön vähentämiseen tarkoitetuista keinoista miniinterventio on yksi edullisimmista lääketieteellisistä, terveyden ylläpitämiseen tähtäävistä toimista. Toisin sanoen mini-intervention käyttöönotosta perusterveydenhuollossa saataisiin paras hyöty potilaille, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, kun sitä verrataan miltei mihin tahansa muuhun noin kymmenen minuuttia kestävään toimintaan. Alkoholineuvonta Nikotiinikorvaushoito Lääkärinlausuntoja keskimäärin

9 Paljonko toteutus maksaa? Tunnistus- ja mini-interventio-ohjelman perustaminen ja ylläpito kaikkialla Euroopan unionissa aiheuttaisi arvioilta euron vuosikustannuksen kutakin tuhatta yleislääkärin potilasta kohti ja maksaisi koko unionin tasolla noin 800 miljoonaa euroa. Maailman terveysjärjestö (WHO) on arvioinut, että lääkärin antama lyhytneuvonta, jolla tavoitettaisiin 25 prosenttia potilaista euron interventiokustannuksilla sataatuhatta henkeä kohti, auttaisi välttämään 95:n terveen elinvuoden edestä sairaus- ja ennenaikaisia kuolemantapauksia sataatuhatta henkeä kohti ja vähentäisi alkoholin aiheuttamia tällaisia tapauksia yhdeksällä prosentilla. Tämä tosin säästäisi vähemmän ihmishenkiä ja sairausvuosia kuin nykyisen alkoholiveron korottaminen 40 prosentilla mutta enemmän kuin satunnaisten puhalluskokeiden aloittaminen, alkoholimyynnin rajoittaminen ja alkoholin mainontakielto. Terveiden elinvuosien säästyminen sataatuhatta henkeä kohti: Alkoholiveron korotus (nykyinen verokanta + 40 %) 137 Satunnaiset puhalluskokeet 25 Myyntirajoitukset 25 Mainontakielto 46 Lyhytneuvonta lääkärissä (25 % kohderyhmästä) 95 Mitä hyötyä mini-interventioiden täytäntöönpanosta on? Seulonta- ja mini-interventio-ohjelmat vähentävät alkoholin riskikäyttöä ja haitallista käyttöä, alkoholihaittoja ja alkoholin aiheuttamia kuolemantapauksia. Erään erittäin varovaisen arvioinnin mukaan seulonnasta on hyötyä joka 385. seulotulle aikuispotilaalle eli se on huomattavasti tehokkaampaa kuin verenpaineseulonta (yksi aikuisesta) tai paksusuolen syövän seulonta (yksi aikuisesta). Neuvonnasta on hyötyä joka kahdeksannelle sitä saaneelle henkilölle, jolla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä (Beich ym. 2003), joten se on kaksi kertaa tehokkaampaa kuin lyhytneuvonta tupakoinnin lopettamiseksi (Silagy & Stead 2003). Lisäksi mini-interventiot pelastavat ihmishenkiä: neuvontaa pitää antamaan 282 potilaalle, jotta vältetään yksi kuolemantapaus vuodessa (Cuijpers ym. 2004). Miten kustannustehokkaita interventiot ovat? Eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa interventioiden tuottamat hyödyt arvioitiin keskimäärin Yhdysvaltain dollariksi henkeä kohti. Tästä summasta oli poliklinikoiden ja sairaaloiden käyttökustannusten säästöä 531 dollaria, ja loput 620 dollaria olivat rikos- ja ajoneuvo-onnettomuustapauksissa syntynyttä säästöä (Fleming ym. 2000). Interventioiden keskikustannukset olivat 205 dollaria henkeä kohti, joten hyötysuhde oli 1:5,6. Nelivuotisen seurantajakson kustannus-hyötyanalyysi antoi aihetta olettaa, että jokainen varhaisiin interventioihin investoitu dollaria tuotti ajan myötä dollarin säästöt (Fleming ym. 2002). Hyötysuhde parani, kun yhteiskunnalle auto-onnettomuuksien ja rikosten vähenemisestä koituva hyöty otettiin huomioon. Eräässä toisessa amerikkalaistutkimuksessa (Kraemer ym. 2004) verrattiin alkoholiseulonta- ja interventiostrategian kustannustehokkuutta seulomatta jättämisen kustannustehokkuuteen. Seulontojen ja interventioiden havaittiin

10 säästävän 300 dollaria ja vähentävän sairastuvuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta 0,05 vuotta kutakin seulottua miestä ja naista kohti. Miten seulontakoulutusta pitäisi antaa? Ellei koulutusta ja tukea mukauteta yleislääkäreiden tarpeisiin ja asenteisiin, se ei toimi ja voi ajan myötä olla jopa vahingoksi. WHO:n yhteishankkeen III vaiheen tutkimuksessa havaittiin, että lääkäreiden alkuperäinen asennoituminen vaikutti tunnistamis- ja miniinterventiokoulutuksen ja -tuen ja myöhempien asennemuutosten suhteisiin. Koulutus ja tuki lisäsivät tapausten tunnistamista ja mini-interventioiden lukumääriä ainoastaan niiden lääkärien kohdalla, joilla oli jo ennestään selkeä ammatti-identiteetti ja jotka jo olivat sitoutuneita valittuun työtapaan. Molemmat näistä tekijöistä heikkenivät tutkimuksen aikana. Lääkäreille tarjottu tuki ei selkiyttänyt heidän ammatti-identiteettiään eikä heidän sitoutumistaan valittuun työtapaan vaan itse asiassa heikensi niitä sellaisten lääkärien kohdalla, jotka eivät olleet varmoja ammattiidentiteetistään tai sitoutuneita valittuun työtapaan. Tunnistamisesta ja mini-interventioista saatu kokemus ei selkiyttänyt lääkäreiden ammatti-identiteettiä eikä lisännyt heidän sitoutumistaan valittuun työtapaan. Itse asiassa mini-interventioista saatu kokemus heikensi ammattiidentiteettiä niillä lääkäreillä, joilla se oli jo ennestään selkiytymätön. Näin ollen ammatti- ja organisaatioperustaisten ohjelmien vaikutus vähenee huomattavasti, ellei lääkäreillä ole selkeää ammatti-identiteettiä ja elleivät he sitoudu valittuun työtapaan. On painotettu, että kokemuksen saaminen alkoholiongelmien hoitamisesta tukea tarjoavassa ympäristössä on tärkeä osatekijä, joka varmistaa hoitohenkilökunnan ammatillisen sitoutumisen alkoholiongelmien havaitsemiseen ja hoitamiseen, mutta tuen vaikutus jää vajaaksi, ellei yleislääkäreiden emotionaalista reagointia huomioida. Ovatko ohjeistukset ja muu tukimateriaali tärkeitä? Kyllä ovat, etenkin koulutuksen yhteydessä ja tukevassa työympäristössä. Kouluttaminen ja käytäntöpohjaisen tukimateriaalin tarjoaminen lisäävät perusterveydenhuollon toimijoiden tunnistamia tapauksia ja annettavaa neuvontaa lähes puolella, kun taas pelkkä ohjeistaminen jää todennäköisesti melko tehottomaksi. Käytäntöpohjaisten järjestelmien (mm. tunnistusvälineiden, -protokollien ja apukeinojen sekä tietokonetuen) käyttöönotto tässä asiayhteydessä lisää tunnistettavien tapausten ja annettavan neuvonnan määriä. Lyhytneuvontaa varten tulisi kehittää alkoholin riskikäytön varalta integroituja, tutkimusnäyttöön perustuvia mini-interventio-ohjeita, joita tulisi toteuttaa toimijalähtöisesti alhaalta ylöspäin hoidon laadun ja saatavuuden yhdenmukaistamiseksi. Intensiivisempi tuki ei välttämättä ole vähemmän intensiivistä tukea parempi vaihtoehto. Lupaavia ovat ne ohjelmat, joissa erikseen painotetaan alkoholia. Onko rahoitus tärkeää, ja jos on, miten tärkeää se on? Perusterveydenhuollon ja päihdehoidon resurssien kohdentamista tulisi kiireesti muuttaa alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistus- ja mini-interventio-ohjelmien hyväksi.

11 Painavien taloudellisten ja terveydellisten syiden vuoksi terveydenhuoltopalvelujen rahoittajien tulisi tarjota varoja perusterveydenhuoltoon alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistusja mini-interventio-ohjelmia varten. Miten rahoitusta pitäisi valvoa? PHEPA-projektissa kehitettiin alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön mini-interventioohjelmien asianmukaisuuden valvontaa ja arviointia varten väline, johon kuuluu viisi Ottawan asiakirjassa terveyden edistämiseksi (Maailman terveysjärjestö 1986) määriteltyä ja jäsenneltyä toimintaperiaatetta: terveyttä edistävä toimintapolitiikka, terveyttä tukevat ympäristöt, henkilökohtainen osaaminen, terveyttä edistävän yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen, henkilökohtaisten tietojen ja taitojen vahvistaminen sekä palvelujen kehittäminen terveyttä edistäviksi. Välineellä on mahdollista mitata alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön hallintaan tarkoitettuja palveluja ja tunnistaa parannuksen tai vahvistamisen tarpeessa olevia alueita. Lisäksi se tarjoaa valmiudet palvelutarjonnan pitemmän aikavälin valvontaan, tiedon ja käytännön esimerkkien jakamiseen maiden ja alueiden välillä. Se tarjoaa valmiuden luoda kumppanuuksia, joiden kesken voi keskustella ja luoda yhteisiä näkemyksiä alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön hoitamiseen tarkoitetuista palveluista. Vaihtoehdot Tilanteen pitäminen ennallaan Perinteisen oirepohjaisen lähestymistavan jatkaminen perusterveydenhuollossa johtaa siihen, että tilaisuuksia kertoa potilaille alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä jää käyttämättä. Tällöin vain pieni osa niistä henkilöistä, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, tai alkoholiriippuvaisista tunnistetaan ja lyhytneuvontaa sisällytetään vain harvoin rutiininomaisiin kliinisiin käytäntöihin, eivätkä alkoholiongelmista kärsivät potilaat saa asianmukaista erityishoitoa. Varhaisen tunnistuksen ja mini-interventio-ohjelmien ottaminen kliiniseen käyttöön (vrt. verenpaineseulonta) Tilanteen ennallaan pitämisen ja ihannetilan välillä on useita parannuskelpoisia osa-alueita. Perusterveydenhuollon toimijat pitävät usein helpompana toteuttaa varhaiseen tunnistamiseen ja mini-interventioihin liittyviä ohjelmia silloin, kun niiden kohderyhminä on alkoholin aiheuttamista kliinisistä tiloista, kuten maksasairauksista tai korkeasta verenpaineesta, kärsiviä potilaita. Tämän lähestymistavan tuloksena saattaa käydä niin, että suhteellisen pieni osa tapauksista tunnistetaan, mutta ainakin jokin tunnistettu potilasryhmä saa tarvitsemaansa tietoa ja tukea terveysongelmiensa käsittelyä varten. Varhaisen tunnistamisen ja mini-interventioiden toteuttaminen kaikkia uusia potilaita rekisteröitäessä ja kaikissa terveystarkastuksissa Alkoholinkäyttö aiheuttaa suuria terveys- ja sosiaalikustannuksia, ja mini-interventiot ovat tehokkaita ja kustannustehokkaita. Nämä tekijät huomioon ottaen alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön varhaista tunnistamista ja mini-interventioita sekä niitä tukevaa nykyistä

12 intensiivisempää alkoholiriippuvaisten tukea tulisi tarjota laajamittaisesti kaikki uudet perusterveydenhuollon potilaat rekisteröitäessä ja kaikissa terveystarkastuksissa. Ottaen huomioon, ettei pelkkä ohjeistaminen todennäköisesti lisää mini-interventioiden lukumäärää kovin paljon, terveydenhuoltopalvelujen rahoittajien tulisi investoida varhaisen tunnistamisen ja mini-interventio-ohjelmien kattavuuden parantamiseen. Näihin investointeihin voisi sisältyä laadunparannusmaksujen tarjoaminen alan toimijoille eli lisäpalkka laatutarkkailtujen seulontojen ja mini-intervention toteuttamisesta, ja sellaisen edellä mainittua toimintaa tukevan työympäristön luominen, joka tarjoaisi tunnistus- ja neuvontamateriaaleja, lääkäreiden asennoitumiseen ja tarpeisiin mukautettua koulutusta ja tukea vaikeiden tapausten käsittelyyn. On arvioitu, että lääkäreiden antaman lyhytneuvonnan avulla voitaisiin Euroopan unionissa välttää 91:n terveen elinvuoden edestä sairaus- ja ennenaikaisia kuolemantapauksia sataatuhatta henkeä kohti ja vähentää alkoholin aiheuttamia sairaus- ja ennenaikaisia kuolemantapauksia yhdeksällä prosentilla.

13 Keskeisiä tietoja Alkoholi on Euroopan unionin merkittävimpiä sairaus- ja kuolinsyitä Alkoholi on Euroopan unionin kolmanneksi tärkein terveysongelmien ja kuolemantapausten riskitekijä Alkoholi aiheuttaa 25 % kaikista vuotiaiden miesten ja 11 % kaikista vuotiaiden naisten kuolemista Alkoholi aiheuttaa 7,4 % EU:n kaikista terveysongelmista ja ennenaikaisista kuolemantapauksista 80 miljoonan 15-vuotiasta tai sitä vanhempaa eurooppalaista ilmoitti juovan itsensä humalaan vähintään kerran viikossa vuonna miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon Euroopassa on vuosittain noin 23 miljoonaa alkoholiriippuvaista Terveysriskit Alkoholi, syöpä ja verisuonisairaudet Alkoholi on karsinogeeni, joka aiheuttaa suuontelon ja nielun, ruokatorven, vatsa-, paksusuolen, peräsuolen ja rintasyöpää, eikä sen käytölle ole turvallista rajaa Jatkuva käyttö aiheuttaa maksavaurioita ja voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään Alkoholi lisää halvausriskiä ja suurina annoksina sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä Alkoholi, riskinotto, väkivalta, onnettomuudet ja vammat Alkoholipäihtymys lisää suojaamattoman seksin riskiä ja näin ollen myös sukupuoliyhdynnässä tarttuvia tulehduksia ja epätoivottuja raskauksia 40 prosenttia kaikista EU:n murhista (yli 2000 murhaa vuodessa) johtuu alkoholista Alkoholi aiheuttaa joka vuosi itsemurhaa (joka kuudennen kaikista itsemurhista) Alkoholi ja raskaus Alkoholi on teratogeeni, joka vaikuttaa sikiön kehitykseen Juominen raskauden aikana voi aiheuttaa sikiövaurioita ja lisää keskenmenoriskiä Euroopan unionissa syntyy joka vuosi noin vauvaa, joiden syntymäpaino alittaa keskiarvon äidin alkoholinkäytön takia Alkoholi ja lapset/nuoret Alkoholinkäyttö haittaa lasten ja nuorten aivojen kehitystä Alkoholin arvioidaan aiheuttavan 16 prosenttia lasten hyväksikäyttötapauksista Useampi kuin joka kahdeksas vuotias on ollut humalassa yli 20 kertaa elämänsä aikana

14 Viitteet -Anderson, P., Kaner, E. Wutzke, S, Wensing, M., Grol, R., Heather, N. & Saunders, J. (2003) Attitudes and management of alcohol problems in general practice: descriptive analysis based on findings of a WHO international Collaborative Survey. Alcohol and Alcoholism, 38, Anderson, P., Kaner, E., Wutzke, S., Funk, M., Heather, N., Wensing, M., Grol, R., Gual, A. & Pas, L. (2004a) Attitudes and managing alcohol problems in general practice: an interaction analysis based on Findings from a WHO Collaborative Study. Alcohol and Alcoholism, 39, Anderson, P., Laurant, M., Kaner, E., Grol, R. & Wensing, M. (2004b) Engaging general practitioners in the management of alcohol problems: Results of a meta-analysis. Journal of Studies on Alcohol, 65, Anderson, P., Gual, A., Colom, J. (2005). Alcohol and Primary Health Care: Clinical Guidelines on Identification and Mini-interventions. Department of Health of the Government of Catalonia: Barcelona. -Anderson, P., Chisholm, D., Fuhr, D.C. (). Effectiveness and cost-effectiveness of policies and programmes to reduce the harm caused by alcohol. The Lancet 373 S (09) Babor, T. F. & Grant, M. (Eds.) (1992) Project on Identification and Management of Alcoholrelated Problems. Report on Phase II: A Randomized Clinical Trial of Mini-interventions in Primary Health Care, World Health Organisation. -Babor, T.F. & Grant, M. (1994) A randomized clinical trial of mini-interventions in primary health care: summary of a WHO project. Addiction, 89, Babor, T.F., Higgins-Biddle, J.C., Saunders, J.B. & Monteiro, M.G. (2001) The Alcohol Use Disorders Identification Test Guidelines for Use in Primary Care. Geneva: World Health Organization. -Beich A, Thorkil T, Rollnick S. (2003) Screening in mini-intervention trials targeting excessive drinkers in general practice: systematic review and meta-analysis. British Medical Journal, 327, Bush, K., Kivlahan, D. R., McDonell, M. S., Fihn, S. D. and Bradley, K. A. (1998) The AUDIT Alcohol Consumption Questions (AUDIT-C): an effective brief screening test for problem drinking. Archives of Internal Medicine 158, Chisholm, D., Rehm, J., Van Ommeren, M., and Monteiro, M. (2004) Reducing the Global Burden of Hazardous Alcohol Use: a Comparative Cost-Effectiveness Analysis. Journal of Studies on Alcohol, 65(6), Cuijpers, P., Riper, H. & Lemmens, L. (2004) The effects on mortality of mini-interventions for problem drinking: a meta-analysis. Addiction, 99, Fleming, M.F., Mundt, M.P., French, M.T., Manwell, L.B., Stauffacher, E.A. & Barry, K.L. (2000) Benefit-cost analysis of brief physician advice with problem drinkers in primary care settings. Medical care, 38, Fleming, M.F., Mundt, M.P., French, M.T., Manwell, L.B., Stauffacher, E.A. & Barry, K.L. (2002) Brief Physician Advice for Problem Drinkers: Long-Term Efficacy and Benefit-Cost Analysis. Alcoholism, clinical and experimental research, 26,

15 -Funk, M., Wutzke, S., Kaner, E., Anderson, P., Pas, L., McCormick, R., Gual, A., Barfod, S., Saunders, J. (2005) A multi country controlled trial of strategies to promote dissemination and implementation of brief alcohol intervention in primary health care: Findings of a WHO Collaborative Study. Journal of Studies on Alcohol, 66, Gual A, Anderson P, Colom J, Segura L (2005). Alcohol and Primary Health Care: Training Manual on Identification and Mini-interventions. Department of Health of the Government of Catalonia: Barcelona. -Heather, H (Eds) (2006) WHO Collaborative Project on Identification and Management of Alcohol-Related Problems in Primary Health Care. Report on Phase IV. Development of Country-Wide Strategies for Implementing Early Identification and Mini-interventions in Primary Health Care. Geneva: WHO; p ISBN Kaner EF, Dickinson HO, Beyer FR, Campbell F, Schlesinger C, Heather N, Saunders JB, Burnand B, Pienaar ED. Effectiveness of brief alcohol interventions in primary care populations. Cochrane Database of Systematic Reviews 2007, Issue 2. Art. No.: CD DOI: / CD pub3. -Kraemer, K.L., Roberts, M.S., Freedner, N., Palfai, T. & Saitz, R. (2004) Alcohol screening and intervention in primary care extends quality-adjusted life and saves money. Paper presented to the Lindholm, L. (1998) Alcohol advice in primary health care - is it a wise use of resources? Health Policy, 45, Kristenson H, Osterling A, Nilsson JA, Lindgärde F. Prevention of alcohol-related deaths in middle-aged heavy drinkers. Alcohol Clin Exp Res Apr;26(4): Miller, W. & Wilbourne, P. (2002) Mesa Grande: a methodological analysis of clinical trials of treatments for alcohol use disorders. Addiction, 97, Saunders JB, Aasland OG, Babor TF, de la Fuente JR, Grant M. (1993) Development of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): WHO collaborative project on early detection of persons with harmful alcohol consumption. II. Addiction, 88, Silagy, C. & Stead, L.F. (2003) Physician advice for smoking cessation (Cochrane Review), in: The Cochrane Library, Issue 4 (Chichester, Wiley). -Whitlock, E. P., Polen, M. R., Green, C. A., Orleans, T. & Klein, J. (2004) Behavioral counseling interventions in primary care to reduce risky/harmful alcohol use by adults: a summary of the evidence for the US Preventive Services Task Force. Annals of Internal Medicine, 140, World Health Organization (1986). Ottawa Charter for Health promotion. Geneva, World Health Organization. -World Health Organization (2004). Global Status Report on Alcohol Geneva, World Health Organization. -Wutzke, S., Conigrave, K., Saunders, J. & Hall, W. (2002) The long-term effectiveness of miniinterventions for unsafe alcohol consumption: a 10-year follow-up, Addiction, 97,

16 Lähteet Maailman terveysjärjestön (WHO) verkkosivuston (www.who.int) alkoholiosiossa on kaksi asiaan liittyvää opaskirjaa englanniksi ja espanjaksi: AUDIT - The Alcohol Use Disorders Identification Test: Guidelines for Use in Primary Care (second edition), Mini-intervention for Hazardous and Harmful Drinking: A Manual for Use in Primary Care, Primary Health Care European Project on Alcohol -projektin (PHEPA) nettisivustossa (www.phepa.net) on: Euroopan-laajuisia suosituksia ja kliinisiä ohjeita terveydenhuoltopalvelujen hankkijoille ja tarjoajille Euroopan-laajuinen koulutusohjelma perusterveydenhuollon ammattilaisille laaja hyviä toimintatapoja koskeva tietopankki, jossa on tehokkuutta, taloutta, terveyttä ja päätöksentekoa koskevaa tutkimusnäyttöä sarja maakohtaisia selontekoja saaduista kokemuksista ja käytetyistä strategioista. International Network on Mini-interventions on Alcohol Problems- verkoston (INEBRIA) verkkosivustossa (www.inebria.net) on yksityiskohtaista tietoa verkoston jäsenten järjestämistä kansainvälisistä konferensseista.

17 Lidia Segura ja Peter Anderson ovat laatineet tämän tiedotteen Deutsche Hauptstelle für Suchtfragenin (DHS) puolesta osana Slovenian tasavallan julkisen terveyden instituutin hallinnoimaa ja Euroopan komission osarahoittamaa Building Capacity -projektia. Tässä julkaisussa esitettävät tiedot eivät välttämättä vastaa Euroopan komission mielipidettä tai asennoitumista. Euroopan komissio ja sen puolesta toimivat henkilöt eivät ole vastuussa tämän julkaisun tietojen mahdollisesta käytöstä. Tukijat: Osarahoitus: Euroopan komissio Englanninkielisestä alkuperäistekstistä kääntänyt: Käännös-Aazet Oy

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Englanninkielinen alkuteos

Englanninkielinen alkuteos Alkoholi ja perusterveydenhuolto Riskikulutuksen varhainen tunnistaminen ja mini-interventio hoitosuosituksen yhteenveto Englanninkielinen alkuteos Anderson, P., Gual, A., Colom, J. (2005). Alcohol and

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin?

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Erityisasiantuntija Marjatta Montonen & kehittämispäällikkö Jaana Markkula Motivoi asiakas muutokseen Puheeksi ottamisen ja varhaisen puuttumisen menetelmäperhe

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

ALKOholin käytön. työvälineenä audit

ALKOholin käytön. työvälineenä audit ALKOholin käytön Riskien arviointi, neuvonta ja hoitoonohjaus työvälineenä audit OPAS SOSIAALIALAN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 1 TYÖVÄLINEENÄ AUDIT Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Leena Alho

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Mini interventio Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Euroopan 5 tärkeintä terveys ja ennenaikaisen kuoleman riskiä 8000 DALY (000) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Tupakka Hypertonia

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Sosiaalivirasto. AUDIT-testi. Helsingin kaupunki TOIMITTANUT MARJA HEINÄNEN OPPAITA JA TYÖKIRJOJA 20 07: 4

Sosiaalivirasto. AUDIT-testi. Helsingin kaupunki TOIMITTANUT MARJA HEINÄNEN OPPAITA JA TYÖKIRJOJA 20 07: 4 AUDIT-testi A L K O H O L I N K Ä Y T Ö N P U H E E K S I O T T O S O S I A A L I A L A L L A Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto TOIMITTANUT MARJA HEINÄNEN OPPAITA JA TYÖKIRJOJA 20 07: 4 A U D I T 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

26.9.2011 IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSI OTTAMINEN JA OHJAUS KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTULOKSIA TAUSTAA TARKOITUS

26.9.2011 IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSI OTTAMINEN JA OHJAUS KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTULOKSIA TAUSTAA TARKOITUS IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSI OTTAMINEN JA OHJAUS KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTULOKSIA Mari Luonsinen muistiohjaaja, sairaanhoitaja, TtM Varsinais-Suomen Muistiyhdistys 20.9.2011 Mari Luonsinen 1 TARKOITUS

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 23.1.2014 B7-0000/2014 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2014 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS. Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK

PROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS. Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK PROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK SISÄLLYS 1. TAUSTA... 2 2. TARKOITUS JA TAVOITE... 5 2.1 Tarkoitus... 5 2.2 Tavoite... 5 2.3 Kustannusvaikuttavuus ja

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Sosiaalivirasto. Vahvista raittiutta ja kohtuukäyttöä. Helsingin kaupunki LY H Y T N E U V O N T A O P A S SOSIAALIALALLE

Sosiaalivirasto. Vahvista raittiutta ja kohtuukäyttöä. Helsingin kaupunki LY H Y T N E U V O N T A O P A S SOSIAALIALALLE Vahvista raittiutta ja kohtuukäyttöä LY H Y T N E U V O N T A O P A S SOSIAALIALALLE Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto LYHYTNEUVONTAOPAS SOSIAALIALALLE 1 Sisältö Tiivistelmä 5 1. Johdanto 7 2. Keskeisiä

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti. Liikkumisresepti HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi Väestön liikkuminen Husu ym. 2014 Husu ym. 2014

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Alkoholi: Varoitusmerkinnät

Alkoholi: Varoitusmerkinnät Alkoholi: Varoitusmerkinnät Taustaa Alkoholi on kulutushyödyke, jota on laajasti saatavilla. Lähes kaikki yli 18-vuotiaat EU:n kansalaiset saavat hankkia ja kuluttaa alkoholijuomia, joita on saatavilla

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat erityisasiantuntija Jarmo Vorne http://www.tttdigi.fi/index.php?mid=15&pid=57&aid=2774 Miksi henkilöt työskentelevät ei turvallisesti? Henkilö ei usko joutuvansa

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa

Lisätiedot

Alkoholi ja sen yhteys syöpään

Alkoholi ja sen yhteys syöpään Alkoholi ja sen yhteys syöpään Taustaa Vaikka alkoholin kulutuksen merkityksestä syövän syynä oli riittävästi näyttöä jo yli kaksi vuosikymmentä sitten (IARC, 1988), yleisön tietoisuus alkoholista syöpäriskitekijänä

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

55 miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon

55 miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon Alkoholi: Valistus Taustaa Alkoholi on yleinen kulutushyödyke, jota käytetään useimmissa maailman maista. Alkoholinkäyttöä pidetään monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa osana kulttuuria, ja vaikka

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta TYÖELÄMÄN PÄIHDETYÖ YHTEINEN TEHTÄVÄ Työseminaari 11.12.2008 Hanna Jurvansuu, tutkija, Marketta Kivistö, tutkija, Leena Hirvonen,

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Salme Ahlström & Pia Mäkelä Ikääntyvien alkoholin käyttö on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa. Omaiset ovat olleet huolissaan ja kaivanneet ohjeita, miten iäkkäiden

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot