Alkoholi: Terveysneuvonta
|
|
- Helinä Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkoholi: Terveysneuvonta Kaikista maailman alueista Euroopan unionissa on eniten alkoholia käyttäviä henkilöitä ja korkein väestömäärään suhteutettu alkoholin kulutus (WHO, 2004). 55 miljoonaa aikuista eurooppalaista käyttää vaarallisen paljon alkoholia. Alkoholi on tupakan ja korkean verenpaineen jälkeen kolmanneksi suurin terveyshaittojen ja ennenaikaisen kuoleman osasyy. Vaarallinen ja haitallinen alkoholinkäyttö (katso määritelmät seuraavalta sivulta) on Euroopan tärkeimpiä kuolin- ja vammautumissyitä. Se aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä yhteiskunnalle että Euroopan taloudelle ja on haitaksi niin aikuisille kuin lapsillekin. WHO:n Collaborative Project on Identification and Management of Alcohol-related Problems in Primary Health Care -yhteishanke (Babor ym. 1992, Babor & Grant, 1994, Anderson ym. 2003, Anderson ym. 2004a, Funk ym. 2005, Heather, 2006) on ollut olennainen osa alkoholiongelmien hoitoon tarkoitettujen mini-interventioiden kehittämistä 25 viime vuoden ( ) aikana. Hankkeeseen osallistui yksitoista Euroopan maata ja Australia, ja se on osaltaan edistänyt AUDIT-testin kehittämistä (Saunders ym. 1993, Babor ym. 2001). AUDIT on luotettava ja pätevä haitallisen ja vaarallisen alkoholinkäytön ja alkoholiriippuvuuden seulontaväline, jota käytetään perusterveydenhuollossa. Lisäksi hanke on osaltaan näyttänyt, miten tehokkaita seulonnan ja mini-intervention välineet ovat, miten perusterveydenhuollon ammattilaisia voidaan parhaiten kannustaa käyttämään seulontaa ja mini-interventiota ja miten tällaiset ohjelmat pannaan maakohtaisesti täytäntöön. EU on sittemmin vuosina rahoittanut Primary Health Care European Project on Alcohol -hanketta (PHEPA, jossa myös pyritään toteuttamaan varhaista tunnistamista ja mini-interventioita rutiininomaisesti perusterveydenhuollossa ja lisäksi kehittämään ja ottamaan käyttöön neljä tähän liittyvää tuotetta: i) kliiniset suuntaviivat (Anderson ym. 2005), ii) koulutusopas (Gual ym. 2005), iii) nettisivusto, jossa on Alcohol Management Database -tietokanta perusterveydenhuoltoalan ammattilaisille ja muille perusterveydenhuollon toimijoille, joita varhaisen tunnistamisen ja mini-interventioiden edistäminen kiinnostaa, ja iv) maakohtaiset strategiat haitallista tai vaarallista alkoholinkäyttöä koskevan varhaisvaiheen neuvonnan juurruttamiseksi hankemaiden perusterveydenhuollon järjestelmiin. WHO:n eräässä toisessa yhteishankkeessa pyritään juurruttamaan mini-interventiot kehittyvien maiden perusterveydenhuollon järjestelmiin. Tässä on päästy alkuun Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa. Lopuksi perustettiin kansainvälinen International Network on Mini-interventions for Alcohol Problems -verkosto (INEBRIA, jonka tarkoituksena on lisätä ajatustenvaihtoa ja kommunikaatiota varhaisesta tunnistamisesta ja alkoholinkäyttöön liittyvästä miniinterventiosta kiinnostuneiden tutkijoiden ja toimijoiden välillä.
2 Saavutustensa lisäksi kaikki nämä hankkeet ovat mahdollistaneet vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön varhaisen tunnistamisen ja mini-intervention laajamittaisen, rutiininomaisen ja kestävän täytäntöönpanon, joka on edistänyt kansainvälistä liikettä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Tämä liike saa jatkuvasti yhä lisää vauhtia. Lääkäreiden tai sairaanhoitajien perusterveydenhoidon puitteissa riskiryhmiin kuuluville antama opastus on hyväksi toimintatavaksi kuvailtu toiminta-alue, jolla voidaan tehokkaasti ehkäistä alkoholiin liittyviä haittoja aikuisten keskuudessa EU:n strategia jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä, Terveydenhuollon ammattilaisten tulee toteuttaa seulontoja ja varhaisvaiheen riskikulutuksen mini-interventioita aktiivisesti ja terveysviranomaisten tuella tärkeimmät kansalliset toiminta-alueet ja välineet luetellaan Euroopan alkoholipolitiikan suuntaviivat kartoittavassa Framework for alcohol policy in the WHO European Region -asiakirjassa (2006). Alkoholin liikakäytön (ne alkoholia käyttävät potilaat mukaan luettuina, joilla on samanaikaisia sairauksia) varhaista tunnistamista ja tehokasta hoitoa ehdotetaan terveydenhuoltosektorin reagoinnin yhdeksi kohdealueeksi alkoholinkäyttöön liittyvää sairastavuutta vähennettäessä ja potilaiden ja heidän perheidensä hyvinvointia lisättäessä. Tavoitteena haitallisen alkoholinkäytön vähentämistä koskeva maailmanlaajuinen strategia, päätöslauselma WHA61.4 Haitallisen alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävät strategiat, Alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen kuvaaminen Alkoholin kulutusta voidaan kuvata grammoina tai annosten määränä. Euroopassa yksi annos sisältää tavallisesti 10 ja Suomessa 12 grammaa alkoholia.
3 National Health and Medical Research Councilin tutkimuksen mukaan alkoholin aiheuttamista vammoista johtuva kuolemantapausriski ylittää yhden prosentin, jos kerralla juodaan useampia kuin kaksi alkoholiannosta. Välittömien ja pitkäaikaisten alkoholihaittojen vähäisen riskin rajaarvo on sekä miehillä että naisilla enintään kaksi annosta (20 g alkoholia) vuorokaudessa. Tällaisella alkoholin käyttötasolla terveiden aikuisten riski kuolla alkoholihaittoihin vähenee alle yhteen prosenttiin. Riskikäyttö: yli 40 g/vrk ( ) yli 20 g/vrk ( ) Humalajuominen: yli 60 g/kerta Alkoholin riskikäyttö on käyttötaso tai -tapa, josta todennäköisesti aiheutuu haittaa, ellei juomatapoja muuteta. Yksimielisyyttä siitä, millaista alkoholin käyttötasoa tulisi pitää riskikäyttönä, ei kuitenkaan ole, ja millainen tahansa alkoholin kulutus on monissa olosuhteissa riskitekijä. Alkoholin haitallinen käyttö määritellään ICD-10-tautiluokituksessa (Classification of mental and behavioural disorders) juomatottumukseksi, joka aiheuttaa haittoja joko fyysiselle terveydelle (esimerkiksi maksakirroosi) tai mielenterveydelle (esimerkiksi alkoholinkäytöstä johtuva masennus). Alkoholiriippuvuus on fysiologisiin, käyttäytymis- ja kognitiivisiin toimintoihin liittyvä ilmiörypäs, jossa alkoholinkäyttö muodostuu henkilön elämässä tärkeämmäksi kuin ne käyttäytymisen muodot, jotka aiemmin olivat tärkeitä. Alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistaminen AUDIT-testi mahdollistaa aikuisten alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tehokkaan tunnistamisen perusterveydenhuollossa. Alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistamisen optimaalinen seulontakynnys on miehillä 7 8 ja naisilla 6 8 AUDIT-pistettä. AUDIT-testin lyhyemmät versiot tunnistavat tehokkaasti aikuisten alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön perusterveydenhuollossa. Testin kolmea ensimmäistä kysymystä (ns. AUDIT- C) käytettäessä kolme pistettä oli optimaalinen seulontakynnys sekä miesten että naisten alkoholin riskikäytön tunnistamiseksi.
4 AUDIT-C Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? (alkoholinkäytön tiheys) (0) ei koskaan (1) noin kerran kuussa tai harvemmin (2) 2 4 kertaa kuussa (3) 2 3 kertaa viikossa (4) 4 kertaa viikossa tai useammin. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia? (keskimääräinen alkoholimäärä päivänä, jona alkoholia on käytetty) (0) 1 2 annosta (1) 3 4 annosta (2) 5 6 annosta (3) 7 9 annosta (4) 10 tai enemmän Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? (humalajuomisen taajuus) (0) ei koskaan (1) harvemmin kuin kerran kuussa (2) kerran kuussa (3) kerran viikossa (4) päivittäin tai lähes päivittäin. Miten se tehdään? Esitä alkoholin riskikäytön ja alkoholiriippuvuuden tunnistamiseen tarkoitetun AUDIT-testin (Alcohol Use Disorders Identification Test, Bush ym. 1998) ensimmäiset kolme kysymystä (ns. AUDIT-C) osana kliinistä rutiinitoimintaa. Ne voi esim. esittää järjestelmällisesti kaikille uusille potilaille rekisteröitymisen tai terveystarkastuksen yhteydessä. Biokemiallisesta testauksesta ei alkoholinkäyttöön liittyvien sairauksien seulonnassa ole hyötyä, sillä korkeiden tulosten huonon herkkyyden takia niillä pystytään tunnistamaan vain pieni osa niistä potilaista, joiden alkoholinkäyttö on vaarallista tai haitallista. Kenelle se tehdään? Seulo kaikki aikuiset potilaat alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön (mm. ajoittaisen humalajuomisen) varalta. Ellei tämä ole mahdollista, rajaa seulonta riskikäyttäjäryhmiin (nuoriin ja keski-ikäisiin vuotiaisiin miehiin) tai tiettyihin tilanteisiin (raskaus, sairaus- tai esim. verenpainepotilaat jne.). Miten usein se tehdään? Tutkimusnäytön avulla ei voi määritellä, miten usein alkoholin riskikäyttöä ja haitallista käyttöä pitäisi mitata, mutta ellei kliinisiä syitä ole, mittauksia ei todennäköisesti kannata tehdä useammin kuin joka neljäs vuosi. Alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön järjestelmällistä tunnistamista ei kuitenkaan ole havaittu haitalliseksi, eikä sen ole havaittu aiheuttavan potilaissa esim. huolestumista tai tyytymättömyyttä. Milloin neuvotaan? Mini-interventiot määritellään perusterveydenhuollon tarjoamaksi neuvonnaksi, johon kuuluu muutama valistustilaisuus sekä psykososiaalista neuvontaa.
5 Mini-intervention viitekehys arvioi alkoholinkäyttöä lyhyen seulonnan ja mahdollisesti sitä seuraavan kliinisen arvioinnin perusteella, neuvo potilaita vähentämään alkoholin kulutusta kohtuulliseksi, sovi yksilökohtaisista tavoitteista alkoholinkäytön vähentämiseksi tai (jos aiheellista) lopettamiseksi, auta potilaita motivoitumaan ja hankkimaan käyttäytymismuutokseen tarvittavia taitoja tai tukea ja järjestä seurantatukea ja lisäneuvontaa (esim. ohjaa alkoholiriippuvaiset erityishoitoon). Perusterveydenhuollon toimijoiden tulisi antaa mini-interventio: ( ) Miespotilaille: joiden AUDIT-C-pistemäärä on vähintään 5 joiden AUDIT-kokonaispistemäärä on 8 15 (potilaat, jotka saavat vähintään 16 pistettä, saattavat tarvita intensiivisempää apua) tai jotka käyttävät vähintään 280 g alkoholia viikossa ( ) Naispotilaille: joiden AUDIT-C-pistemäärä on vähintään 4 joiden AUDIT-kokonaispistemäärä on 8 15 (potilaat, jotka saavat vähintään 16 pistettä, saattavat tarvita intensiivisempää apua) tai jotka käyttävät vähintään 210 g alkoholia viikossa Mini-interventioiden tehokkuus Lyhytneuvonta on johtava tieteelliseen näyttöön perustuva ja kontrolloitujen tutkimusten tukema hoitomenetelmä. Seuraaviksi sijoittuvat käyttäytymiskoulutus ja lääkehoito (Mesa Grande -tutkimusprojekti, Miller, W. & Wilbourne, P., 2002). Alkoholinkäytöstä ja lyhytneuvonnasta on erittäin runsaasti tutkimusnäyttöä, ja kaikki johtopäätökset puhuvat lyhytneuvonnan tehokkuuden puolesta kulutuksen kohtuullistamisessa niiden henkilöiden kohdalla, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä. Perusterveydenhuollon alkoholia koskeva neuvonta vähentää miesten alkoholinkäyttöä erityisen merkittävästi (keskimäärin noin 6 annosta viikossa) neuvontaa vaille jääviin verrokkiryhmiin verrattuna. Naisten alkoholinkäyttöä se ei vähennä merkittävästi (joskin tämä saattaa osittain johtua tulosten vähäisestä tilastollisesta merkittävyydestä) (Kaner ym. 2007).
6 Jopa erittäin lyhyetkin mini-interventiot saattavat tehota, intervention lisäämisen myönteisistä lisävaikutuksista on varsin vähän näyttöä. Lyhytneuvonnan pitkäaikaisvaikutuksista on saatu monensuuntaista tutkimusnäyttöä. Niiden teho säilyy varmasti yhden ja ehkä neljänkin vuoden ajan. Niistä on interventioryhmille jotakin jatkuvaa hyötyä alkoholinkäytön, humalajuomisen ja liiallisen juomisen tiheyden suhteen neljä vuotta interventiosta alkaen (Fleming ym. 2002), mutta enintään kymmenen vuoden ajan (Wutzke ym. 2002). Vaikutuksen jatkuminen tämän ajanjakson aikana edellyttäisi intervention tehostamista. On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että lyhytneuvonta vähentää sairaalapäiviä, sairaalaan joutumisia, kuolleisuutta ja poissaoloja merkittävästi. Kristenson ym. (2002) totesivat tutkimuksessaan, että kaikista syistä aiheutuva kuolleisuus väheni jopa 50 prosenttia kuudessa vuodessa ja pysyi tällä tasolla seurantavuosina. Mini-interventio tuntuu tehoavan yhtä hyvin sekä nuoriin että vanhoihin ja vaikuttavan tehokkaammin lievempiin ongelmiin. Tähänastinen tutkimusnäyttö antaa aihetta olettaa, että raskaudenaikaiset interventiot eivät ole yhtä tehokkaita. Mini-interventioiden kustannukset ja kustannustehokkuus Perusterveydenhuollon mini-interventiot ovat kustannustehokkaita. Tunnistus- ja miniinterventio-ohjelman perustaminen ja ylläpito kaikkialla Euroopan unionissa aiheuttaisi arvioilta euron vuosikustannuksen kutakin tuhatta yleislääkärin potilasta kohti. On myös arvioitu, että jos sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähentämiseksi sijoitettaisiin euroa vuodessa, kaikista alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön vähentämiseen tarkoitetuista keinoista mini-interventio on yksi edullisimmista lääketieteellisistä, terveyden ylläpitämiseen tähtäävistä toimista. Toisin sanoen, jos perusterveydenhuollossa aiotaan ottaa käyttöön uusi menetelmä, mini-intervention käyttöönottolla saadaan paras hyöty alkoholin riskikäyttäjille tai alkoholia haitallisesti käyttäville potilaille, kun sitä verrataan miltei mihin tahansa muuhun noin kymmenen minuuttia kestävään toimintaan. Kustannustehokkuus WHO:n CHOICE-mallissa havaittiin, että 30 prosentille riskiryhmistä annettu lyhytneuvonta tehosi kaikkialla maailmassa ja että kustannukset olivat Läntisen Tyynenmeren maissa (kuten Kiinassa) 2 016, Itä-Euroopan maissa (kuten Venäjällä) ja Etelä-Amerikan maissa (kuten Brasiliassa) I$ kutakin menetettävää tervettä elinvuotta kohti. Euroopan unionissa tämä merkitsisi noin :n sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien vuoksi menetettävän elinvuoden säästämistä arviolta 740 miljoonan euron vuosikustannuksin (Chisholm ym. 2004, Anderson ym. ).
7 Tunnistus- ja mini-interventio-ohjelmien täytäntöönpano WHO:n yhteishankkeen III vaiheessa tarkasteltiin alkoholiongelmien havaitsemisen ja hallinnoinnin täytäntöönpanoa perusterveydenhuollossa (Funk ym. 2005) ja todettiin, että alkoholiongelmia käsittelevien yleislääkäreiden kokemuksen ja tehokkuuden lisäämiseksi tarvitaan sekä koulutusta että harjoitusta että tukea antava ympäristö, joka parantaa heidän itseluottamustaan ja sitoutumistaan. Koulutuksen ja käytäntöön perustuvan tuen tarjoaminen tehoaa (vaikka tuki rajoittuisikin yhteen harjoituskäyntiin ja jatkuvaan puhelinneuvontaan): se lisää perusterveydenhuollon toimijoiden tunnistamien tapausten ja annetun neuvonnan lukumäärää lähes puolella, kun taas pelkkä ohjeistaminen jää todennäköisesti melko tehottomaksi. Kumpikin toimintamuoto vaikuttaa yhtä tehokkaalta, mutta yhdessä tarjottuina ne ovat tehokkaampia kuin kumpikaan yksinään (Anderson ym. 2004b). Intensiivisempi tuki ei välttämättä tunnu paremmalta ratkaisulta, mutta ellei tukea mukauteta yleislääkäreiden tarpeisiin ja asennoitumiseen, se ei tehoa ja saattaa pitkällä aikavälillä olla jopa haitaksi. Tukea tarjoavassa työympäristössä joka tarjosi sekä tunnistus- ja neuvontamateriaalia että koulutusta että tukea vaikeiden tapausten varalta työskentelevillä yleislääkäreillä on myönteisempiä tuntemuksia: he tuntevat itsensä varmemmiksi ja sitoutuvat päättäväisemmin alkoholiongelmien hoitamiseen, ja lisäksi heillä on enemmän potilaita (Anderson ym. 2003). Development of Countrywide Strategies for Implementing Early Identification and Miniintervention in Primary Health Care -yhteishankkeen (Heather ym. 2006) IV vaiheen esittelyhankkeet osoittivat, että hallitusten on tarpeen todeta alkoholihaitat niiden koko laajuudessa ja taivutella viranomaiset sisällyttämään varhainen tunnistaminen ja mini-interventio terveyskampanjoihin ja -strategioihin sekä perusterveydenhuollon toiminnan sääntelyyn ja rahoitukseen. PHEPA-projekti, joka oli jatkoa aiemmalle projektille, on osaltaan edistänyt alkoholin riskikäyttöä ja haitallista kulutusta koskevien terveyskampanjoiden juurruttamista perusterveydenhuollon toimijoiden päivittäiseen kliiniseen työskentelyyn lisäämällä tietoisuutta alkoholiin ja etenkin sen riskikäyttöön liittyvistä kysymyksistä, tehostamalla perusterveydenhuollon osaamista alkoholiasioiden hoidossa sekä tarjoamalla poliittisille päättäjille ja terveysviranomaisille välineet (ohjeistukset, koulutusmateriaalit, tietokannan, arviointivälineet, maakohtaiset strategiat jne.) seulonta- ja mini-interventiotekniikoiden juurruttamiseen osaksi perusterveydenhuoltoa.
8 Kysymyksiä poliittisten päättäjien harkittaviksi Mitä ongelmia alkoholinkäyttö tuo perusterveydenhuollossa esiin? Yli 60 prosenttia aikuisista käy vähintään kerran vuodessa yleislääkärinsä vastaanotolla. Nämä lääkärikäynnit mahdollistavat niiden henkilöiden tunnistamisen, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, sekä lyhytneuvonnan. Terveydenhuollon toimijat kuitenkin sisällyttävät mini-interventioita vain harvoin rutiininomaiseen kliiniseen hoitotyöhönsä. Vain pieni osa niistä henkilöistä, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä (yksi kahdeksastakymmenestä), ja alkoholiriippuvaisista (yksi kahdestakymmenestä) tunnistetaan tätä nykyä perusterveydenhuollossa, ja harvaan potilaskertomukseen (kahdeksaan prosenttiin) sisältyy merkintöjä alkoholinkäytöstä. Vaikka alkoholiriippuvaiset toisinaan kieltävätkin ongelmansa ja saattavat panna vastaan, he henkilöt, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, ovat yleensä yhteistyöhaluisia. Monissa tutkimuksissa ja kliinisissä ohjelmissa onkin osoittautunut, että lähes kaikki potilaat ovat yhteistyöhaluisia ja että useimmat heistä arvostavat sitä, että terveydenhuollon työntekijät kiinnittävät huomiota alkoholin ja terveyden väliseen yhteyteen. Yleensä potilaat mieltävät alkoholiseulonnan ja lyhytneuvonnan osaksi terveydenhuollon työntekijän toimenkuvaa ja protestoivat vain harvoin, jos seuranta ja neuvonta toteutetaan suositeltua menettelytapaa noudattaen. Mitä seulonta maksaa terveydenhuoltopalveluille? Jos sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähentämiseksi sijoitettaisiin euroa vuodessa, kaikista alkoholin riskikäytön tai haitallisen käytön vähentämiseen tarkoitetuista keinoista miniinterventio on yksi edullisimmista lääketieteellisistä, terveyden ylläpitämiseen tähtäävistä toimista. Toisin sanoen mini-intervention käyttöönotosta perusterveydenhuollossa saataisiin paras hyöty potilaille, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, kun sitä verrataan miltei mihin tahansa muuhun noin kymmenen minuuttia kestävään toimintaan. Alkoholineuvonta Nikotiinikorvaushoito Lääkärinlausuntoja keskimäärin
9 Paljonko toteutus maksaa? Tunnistus- ja mini-interventio-ohjelman perustaminen ja ylläpito kaikkialla Euroopan unionissa aiheuttaisi arvioilta euron vuosikustannuksen kutakin tuhatta yleislääkärin potilasta kohti ja maksaisi koko unionin tasolla noin 800 miljoonaa euroa. Maailman terveysjärjestö (WHO) on arvioinut, että lääkärin antama lyhytneuvonta, jolla tavoitettaisiin 25 prosenttia potilaista euron interventiokustannuksilla sataatuhatta henkeä kohti, auttaisi välttämään 95:n terveen elinvuoden edestä sairaus- ja ennenaikaisia kuolemantapauksia sataatuhatta henkeä kohti ja vähentäisi alkoholin aiheuttamia tällaisia tapauksia yhdeksällä prosentilla. Tämä tosin säästäisi vähemmän ihmishenkiä ja sairausvuosia kuin nykyisen alkoholiveron korottaminen 40 prosentilla mutta enemmän kuin satunnaisten puhalluskokeiden aloittaminen, alkoholimyynnin rajoittaminen ja alkoholin mainontakielto. Terveiden elinvuosien säästyminen sataatuhatta henkeä kohti: Alkoholiveron korotus (nykyinen verokanta + 40 %) 137 Satunnaiset puhalluskokeet 25 Myyntirajoitukset 25 Mainontakielto 46 Lyhytneuvonta lääkärissä (25 % kohderyhmästä) 95 Mitä hyötyä mini-interventioiden täytäntöönpanosta on? Seulonta- ja mini-interventio-ohjelmat vähentävät alkoholin riskikäyttöä ja haitallista käyttöä, alkoholihaittoja ja alkoholin aiheuttamia kuolemantapauksia. Erään erittäin varovaisen arvioinnin mukaan seulonnasta on hyötyä joka 385. seulotulle aikuispotilaalle eli se on huomattavasti tehokkaampaa kuin verenpaineseulonta (yksi aikuisesta) tai paksusuolen syövän seulonta (yksi aikuisesta). Neuvonnasta on hyötyä joka kahdeksannelle sitä saaneelle henkilölle, jolla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä (Beich ym. 2003), joten se on kaksi kertaa tehokkaampaa kuin lyhytneuvonta tupakoinnin lopettamiseksi (Silagy & Stead 2003). Lisäksi mini-interventiot pelastavat ihmishenkiä: neuvontaa pitää antamaan 282 potilaalle, jotta vältetään yksi kuolemantapaus vuodessa (Cuijpers ym. 2004). Miten kustannustehokkaita interventiot ovat? Eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa interventioiden tuottamat hyödyt arvioitiin keskimäärin Yhdysvaltain dollariksi henkeä kohti. Tästä summasta oli poliklinikoiden ja sairaaloiden käyttökustannusten säästöä 531 dollaria, ja loput 620 dollaria olivat rikos- ja ajoneuvo-onnettomuustapauksissa syntynyttä säästöä (Fleming ym. 2000). Interventioiden keskikustannukset olivat 205 dollaria henkeä kohti, joten hyötysuhde oli 1:5,6. Nelivuotisen seurantajakson kustannus-hyötyanalyysi antoi aihetta olettaa, että jokainen varhaisiin interventioihin investoitu dollaria tuotti ajan myötä dollarin säästöt (Fleming ym. 2002). Hyötysuhde parani, kun yhteiskunnalle auto-onnettomuuksien ja rikosten vähenemisestä koituva hyöty otettiin huomioon. Eräässä toisessa amerikkalaistutkimuksessa (Kraemer ym. 2004) verrattiin alkoholiseulonta- ja interventiostrategian kustannustehokkuutta seulomatta jättämisen kustannustehokkuuteen. Seulontojen ja interventioiden havaittiin
10 säästävän 300 dollaria ja vähentävän sairastuvuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta 0,05 vuotta kutakin seulottua miestä ja naista kohti. Miten seulontakoulutusta pitäisi antaa? Ellei koulutusta ja tukea mukauteta yleislääkäreiden tarpeisiin ja asenteisiin, se ei toimi ja voi ajan myötä olla jopa vahingoksi. WHO:n yhteishankkeen III vaiheen tutkimuksessa havaittiin, että lääkäreiden alkuperäinen asennoituminen vaikutti tunnistamis- ja miniinterventiokoulutuksen ja -tuen ja myöhempien asennemuutosten suhteisiin. Koulutus ja tuki lisäsivät tapausten tunnistamista ja mini-interventioiden lukumääriä ainoastaan niiden lääkärien kohdalla, joilla oli jo ennestään selkeä ammatti-identiteetti ja jotka jo olivat sitoutuneita valittuun työtapaan. Molemmat näistä tekijöistä heikkenivät tutkimuksen aikana. Lääkäreille tarjottu tuki ei selkiyttänyt heidän ammatti-identiteettiään eikä heidän sitoutumistaan valittuun työtapaan vaan itse asiassa heikensi niitä sellaisten lääkärien kohdalla, jotka eivät olleet varmoja ammattiidentiteetistään tai sitoutuneita valittuun työtapaan. Tunnistamisesta ja mini-interventioista saatu kokemus ei selkiyttänyt lääkäreiden ammatti-identiteettiä eikä lisännyt heidän sitoutumistaan valittuun työtapaan. Itse asiassa mini-interventioista saatu kokemus heikensi ammattiidentiteettiä niillä lääkäreillä, joilla se oli jo ennestään selkiytymätön. Näin ollen ammatti- ja organisaatioperustaisten ohjelmien vaikutus vähenee huomattavasti, ellei lääkäreillä ole selkeää ammatti-identiteettiä ja elleivät he sitoudu valittuun työtapaan. On painotettu, että kokemuksen saaminen alkoholiongelmien hoitamisesta tukea tarjoavassa ympäristössä on tärkeä osatekijä, joka varmistaa hoitohenkilökunnan ammatillisen sitoutumisen alkoholiongelmien havaitsemiseen ja hoitamiseen, mutta tuen vaikutus jää vajaaksi, ellei yleislääkäreiden emotionaalista reagointia huomioida. Ovatko ohjeistukset ja muu tukimateriaali tärkeitä? Kyllä ovat, etenkin koulutuksen yhteydessä ja tukevassa työympäristössä. Kouluttaminen ja käytäntöpohjaisen tukimateriaalin tarjoaminen lisäävät perusterveydenhuollon toimijoiden tunnistamia tapauksia ja annettavaa neuvontaa lähes puolella, kun taas pelkkä ohjeistaminen jää todennäköisesti melko tehottomaksi. Käytäntöpohjaisten järjestelmien (mm. tunnistusvälineiden, -protokollien ja apukeinojen sekä tietokonetuen) käyttöönotto tässä asiayhteydessä lisää tunnistettavien tapausten ja annettavan neuvonnan määriä. Lyhytneuvontaa varten tulisi kehittää alkoholin riskikäytön varalta integroituja, tutkimusnäyttöön perustuvia mini-interventio-ohjeita, joita tulisi toteuttaa toimijalähtöisesti alhaalta ylöspäin hoidon laadun ja saatavuuden yhdenmukaistamiseksi. Intensiivisempi tuki ei välttämättä ole vähemmän intensiivistä tukea parempi vaihtoehto. Lupaavia ovat ne ohjelmat, joissa erikseen painotetaan alkoholia. Onko rahoitus tärkeää, ja jos on, miten tärkeää se on? Perusterveydenhuollon ja päihdehoidon resurssien kohdentamista tulisi kiireesti muuttaa alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistus- ja mini-interventio-ohjelmien hyväksi.
11 Painavien taloudellisten ja terveydellisten syiden vuoksi terveydenhuoltopalvelujen rahoittajien tulisi tarjota varoja perusterveydenhuoltoon alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistusja mini-interventio-ohjelmia varten. Miten rahoitusta pitäisi valvoa? PHEPA-projektissa kehitettiin alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön mini-interventioohjelmien asianmukaisuuden valvontaa ja arviointia varten väline, johon kuuluu viisi Ottawan asiakirjassa terveyden edistämiseksi (Maailman terveysjärjestö 1986) määriteltyä ja jäsenneltyä toimintaperiaatetta: terveyttä edistävä toimintapolitiikka, terveyttä tukevat ympäristöt, henkilökohtainen osaaminen, terveyttä edistävän yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen, henkilökohtaisten tietojen ja taitojen vahvistaminen sekä palvelujen kehittäminen terveyttä edistäviksi. Välineellä on mahdollista mitata alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön hallintaan tarkoitettuja palveluja ja tunnistaa parannuksen tai vahvistamisen tarpeessa olevia alueita. Lisäksi se tarjoaa valmiudet palvelutarjonnan pitemmän aikavälin valvontaan, tiedon ja käytännön esimerkkien jakamiseen maiden ja alueiden välillä. Se tarjoaa valmiuden luoda kumppanuuksia, joiden kesken voi keskustella ja luoda yhteisiä näkemyksiä alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön hoitamiseen tarkoitetuista palveluista. Vaihtoehdot Tilanteen pitäminen ennallaan Perinteisen oirepohjaisen lähestymistavan jatkaminen perusterveydenhuollossa johtaa siihen, että tilaisuuksia kertoa potilaille alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä jää käyttämättä. Tällöin vain pieni osa niistä henkilöistä, joilla on alkoholin riskikäyttöä tai haitallista käyttöä, tai alkoholiriippuvaisista tunnistetaan ja lyhytneuvontaa sisällytetään vain harvoin rutiininomaisiin kliinisiin käytäntöihin, eivätkä alkoholiongelmista kärsivät potilaat saa asianmukaista erityishoitoa. Varhaisen tunnistuksen ja mini-interventio-ohjelmien ottaminen kliiniseen käyttöön (vrt. verenpaineseulonta) Tilanteen ennallaan pitämisen ja ihannetilan välillä on useita parannuskelpoisia osa-alueita. Perusterveydenhuollon toimijat pitävät usein helpompana toteuttaa varhaiseen tunnistamiseen ja mini-interventioihin liittyviä ohjelmia silloin, kun niiden kohderyhminä on alkoholin aiheuttamista kliinisistä tiloista, kuten maksasairauksista tai korkeasta verenpaineesta, kärsiviä potilaita. Tämän lähestymistavan tuloksena saattaa käydä niin, että suhteellisen pieni osa tapauksista tunnistetaan, mutta ainakin jokin tunnistettu potilasryhmä saa tarvitsemaansa tietoa ja tukea terveysongelmiensa käsittelyä varten. Varhaisen tunnistamisen ja mini-interventioiden toteuttaminen kaikkia uusia potilaita rekisteröitäessä ja kaikissa terveystarkastuksissa Alkoholinkäyttö aiheuttaa suuria terveys- ja sosiaalikustannuksia, ja mini-interventiot ovat tehokkaita ja kustannustehokkaita. Nämä tekijät huomioon ottaen alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön varhaista tunnistamista ja mini-interventioita sekä niitä tukevaa nykyistä
12 intensiivisempää alkoholiriippuvaisten tukea tulisi tarjota laajamittaisesti kaikki uudet perusterveydenhuollon potilaat rekisteröitäessä ja kaikissa terveystarkastuksissa. Ottaen huomioon, ettei pelkkä ohjeistaminen todennäköisesti lisää mini-interventioiden lukumäärää kovin paljon, terveydenhuoltopalvelujen rahoittajien tulisi investoida varhaisen tunnistamisen ja mini-interventio-ohjelmien kattavuuden parantamiseen. Näihin investointeihin voisi sisältyä laadunparannusmaksujen tarjoaminen alan toimijoille eli lisäpalkka laatutarkkailtujen seulontojen ja mini-intervention toteuttamisesta, ja sellaisen edellä mainittua toimintaa tukevan työympäristön luominen, joka tarjoaisi tunnistus- ja neuvontamateriaaleja, lääkäreiden asennoitumiseen ja tarpeisiin mukautettua koulutusta ja tukea vaikeiden tapausten käsittelyyn. On arvioitu, että lääkäreiden antaman lyhytneuvonnan avulla voitaisiin Euroopan unionissa välttää 91:n terveen elinvuoden edestä sairaus- ja ennenaikaisia kuolemantapauksia sataatuhatta henkeä kohti ja vähentää alkoholin aiheuttamia sairaus- ja ennenaikaisia kuolemantapauksia yhdeksällä prosentilla.
13 Keskeisiä tietoja Alkoholi on Euroopan unionin merkittävimpiä sairaus- ja kuolinsyitä Alkoholi on Euroopan unionin kolmanneksi tärkein terveysongelmien ja kuolemantapausten riskitekijä Alkoholi aiheuttaa 25 % kaikista vuotiaiden miesten ja 11 % kaikista vuotiaiden naisten kuolemista Alkoholi aiheuttaa 7,4 % EU:n kaikista terveysongelmista ja ennenaikaisista kuolemantapauksista 80 miljoonan 15-vuotiasta tai sitä vanhempaa eurooppalaista ilmoitti juovan itsensä humalaan vähintään kerran viikossa vuonna miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon Euroopassa on vuosittain noin 23 miljoonaa alkoholiriippuvaista Terveysriskit Alkoholi, syöpä ja verisuonisairaudet Alkoholi on karsinogeeni, joka aiheuttaa suuontelon ja nielun, ruokatorven, vatsa-, paksusuolen, peräsuolen ja rintasyöpää, eikä sen käytölle ole turvallista rajaa Jatkuva käyttö aiheuttaa maksavaurioita ja voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään Alkoholi lisää halvausriskiä ja suurina annoksina sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä Alkoholi, riskinotto, väkivalta, onnettomuudet ja vammat Alkoholipäihtymys lisää suojaamattoman seksin riskiä ja näin ollen myös sukupuoliyhdynnässä tarttuvia tulehduksia ja epätoivottuja raskauksia 40 prosenttia kaikista EU:n murhista (yli 2000 murhaa vuodessa) johtuu alkoholista Alkoholi aiheuttaa joka vuosi itsemurhaa (joka kuudennen kaikista itsemurhista) Alkoholi ja raskaus Alkoholi on teratogeeni, joka vaikuttaa sikiön kehitykseen Juominen raskauden aikana voi aiheuttaa sikiövaurioita ja lisää keskenmenoriskiä Euroopan unionissa syntyy joka vuosi noin vauvaa, joiden syntymäpaino alittaa keskiarvon äidin alkoholinkäytön takia Alkoholi ja lapset/nuoret Alkoholinkäyttö haittaa lasten ja nuorten aivojen kehitystä Alkoholin arvioidaan aiheuttavan 16 prosenttia lasten hyväksikäyttötapauksista Useampi kuin joka kahdeksas vuotias on ollut humalassa yli 20 kertaa elämänsä aikana
14 Viitteet -Anderson, P., Kaner, E. Wutzke, S, Wensing, M., Grol, R., Heather, N. & Saunders, J. (2003) Attitudes and management of alcohol problems in general practice: descriptive analysis based on findings of a WHO international Collaborative Survey. Alcohol and Alcoholism, 38, Anderson, P., Kaner, E., Wutzke, S., Funk, M., Heather, N., Wensing, M., Grol, R., Gual, A. & Pas, L. (2004a) Attitudes and managing alcohol problems in general practice: an interaction analysis based on Findings from a WHO Collaborative Study. Alcohol and Alcoholism, 39, Anderson, P., Laurant, M., Kaner, E., Grol, R. & Wensing, M. (2004b) Engaging general practitioners in the management of alcohol problems: Results of a meta-analysis. Journal of Studies on Alcohol, 65, Anderson, P., Gual, A., Colom, J. (2005). Alcohol and Primary Health Care: Clinical Guidelines on Identification and Mini-interventions. Department of Health of the Government of Catalonia: Barcelona. -Anderson, P., Chisholm, D., Fuhr, D.C. (). Effectiveness and cost-effectiveness of policies and programmes to reduce the harm caused by alcohol. The Lancet 373 S (09) Babor, T. F. & Grant, M. (Eds.) (1992) Project on Identification and Management of Alcoholrelated Problems. Report on Phase II: A Randomized Clinical Trial of Mini-interventions in Primary Health Care, World Health Organisation. -Babor, T.F. & Grant, M. (1994) A randomized clinical trial of mini-interventions in primary health care: summary of a WHO project. Addiction, 89, Babor, T.F., Higgins-Biddle, J.C., Saunders, J.B. & Monteiro, M.G. (2001) The Alcohol Use Disorders Identification Test Guidelines for Use in Primary Care. Geneva: World Health Organization. -Beich A, Thorkil T, Rollnick S. (2003) Screening in mini-intervention trials targeting excessive drinkers in general practice: systematic review and meta-analysis. British Medical Journal, 327, Bush, K., Kivlahan, D. R., McDonell, M. S., Fihn, S. D. and Bradley, K. A. (1998) The AUDIT Alcohol Consumption Questions (AUDIT-C): an effective brief screening test for problem drinking. Archives of Internal Medicine 158, Chisholm, D., Rehm, J., Van Ommeren, M., and Monteiro, M. (2004) Reducing the Global Burden of Hazardous Alcohol Use: a Comparative Cost-Effectiveness Analysis. Journal of Studies on Alcohol, 65(6), Cuijpers, P., Riper, H. & Lemmens, L. (2004) The effects on mortality of mini-interventions for problem drinking: a meta-analysis. Addiction, 99, Fleming, M.F., Mundt, M.P., French, M.T., Manwell, L.B., Stauffacher, E.A. & Barry, K.L. (2000) Benefit-cost analysis of brief physician advice with problem drinkers in primary care settings. Medical care, 38, Fleming, M.F., Mundt, M.P., French, M.T., Manwell, L.B., Stauffacher, E.A. & Barry, K.L. (2002) Brief Physician Advice for Problem Drinkers: Long-Term Efficacy and Benefit-Cost Analysis. Alcoholism, clinical and experimental research, 26,
15 -Funk, M., Wutzke, S., Kaner, E., Anderson, P., Pas, L., McCormick, R., Gual, A., Barfod, S., Saunders, J. (2005) A multi country controlled trial of strategies to promote dissemination and implementation of brief alcohol intervention in primary health care: Findings of a WHO Collaborative Study. Journal of Studies on Alcohol, 66, Gual A, Anderson P, Colom J, Segura L (2005). Alcohol and Primary Health Care: Training Manual on Identification and Mini-interventions. Department of Health of the Government of Catalonia: Barcelona. -Heather, H (Eds) (2006) WHO Collaborative Project on Identification and Management of Alcohol-Related Problems in Primary Health Care. Report on Phase IV. Development of Country-Wide Strategies for Implementing Early Identification and Mini-interventions in Primary Health Care. Geneva: WHO; p ISBN Kaner EF, Dickinson HO, Beyer FR, Campbell F, Schlesinger C, Heather N, Saunders JB, Burnand B, Pienaar ED. Effectiveness of brief alcohol interventions in primary care populations. Cochrane Database of Systematic Reviews 2007, Issue 2. Art. No.: CD DOI: / CD pub3. -Kraemer, K.L., Roberts, M.S., Freedner, N., Palfai, T. & Saitz, R. (2004) Alcohol screening and intervention in primary care extends quality-adjusted life and saves money. Paper presented to the Lindholm, L. (1998) Alcohol advice in primary health care - is it a wise use of resources? Health Policy, 45, Kristenson H, Osterling A, Nilsson JA, Lindgärde F. Prevention of alcohol-related deaths in middle-aged heavy drinkers. Alcohol Clin Exp Res Apr;26(4): Miller, W. & Wilbourne, P. (2002) Mesa Grande: a methodological analysis of clinical trials of treatments for alcohol use disorders. Addiction, 97, Saunders JB, Aasland OG, Babor TF, de la Fuente JR, Grant M. (1993) Development of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): WHO collaborative project on early detection of persons with harmful alcohol consumption. II. Addiction, 88, Silagy, C. & Stead, L.F. (2003) Physician advice for smoking cessation (Cochrane Review), in: The Cochrane Library, Issue 4 (Chichester, Wiley). -Whitlock, E. P., Polen, M. R., Green, C. A., Orleans, T. & Klein, J. (2004) Behavioral counseling interventions in primary care to reduce risky/harmful alcohol use by adults: a summary of the evidence for the US Preventive Services Task Force. Annals of Internal Medicine, 140, World Health Organization (1986). Ottawa Charter for Health promotion. Geneva, World Health Organization. -World Health Organization (2004). Global Status Report on Alcohol Geneva, World Health Organization. -Wutzke, S., Conigrave, K., Saunders, J. & Hall, W. (2002) The long-term effectiveness of miniinterventions for unsafe alcohol consumption: a 10-year follow-up, Addiction, 97,
16 Lähteet Maailman terveysjärjestön (WHO) verkkosivuston ( alkoholiosiossa on kaksi asiaan liittyvää opaskirjaa englanniksi ja espanjaksi: AUDIT - The Alcohol Use Disorders Identification Test: Guidelines for Use in Primary Care (second edition), Mini-intervention for Hazardous and Harmful Drinking: A Manual for Use in Primary Care, Primary Health Care European Project on Alcohol -projektin (PHEPA) nettisivustossa ( on: Euroopan-laajuisia suosituksia ja kliinisiä ohjeita terveydenhuoltopalvelujen hankkijoille ja tarjoajille Euroopan-laajuinen koulutusohjelma perusterveydenhuollon ammattilaisille laaja hyviä toimintatapoja koskeva tietopankki, jossa on tehokkuutta, taloutta, terveyttä ja päätöksentekoa koskevaa tutkimusnäyttöä sarja maakohtaisia selontekoja saaduista kokemuksista ja käytetyistä strategioista. International Network on Mini-interventions on Alcohol Problems- verkoston (INEBRIA) verkkosivustossa ( on yksityiskohtaista tietoa verkoston jäsenten järjestämistä kansainvälisistä konferensseista.
17 Lidia Segura ja Peter Anderson ovat laatineet tämän tiedotteen Deutsche Hauptstelle für Suchtfragenin (DHS) puolesta osana Slovenian tasavallan julkisen terveyden instituutin hallinnoimaa ja Euroopan komission osarahoittamaa Building Capacity -projektia. Tässä julkaisussa esitettävät tiedot eivät välttämättä vastaa Euroopan komission mielipidettä tai asennoitumista. Euroopan komissio ja sen puolesta toimivat henkilöt eivät ole vastuussa tämän julkaisun tietojen mahdollisesta käytöstä. Tukijat: Osarahoitus: Euroopan komissio Englanninkielisestä alkuperäistekstistä kääntänyt: Käännös-Aazet Oy
Valmiita koulutuspaketteja
Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotPuhutaanko alkoholin käytöstäsi?
Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän
LisätiedotAudit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)
Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotAlkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin
Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö
LisätiedotTerveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä
Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen
LisätiedotSoveltuvatko mini-interventiosuositukset
ALKUPERÄISTUTKIMUS Martti Kuokkanen ja Kaija Seppä Soveltuvatko mini-interventiosuositukset käytäntöön? Johdanto: Alkoholin riskikäyttäjiin kohdistuvan mini-intervention käyttöönotto on ollut hidasta.
LisätiedotEnglanninkielinen alkuteos
Alkoholi ja perusterveydenhuolto Riskikulutuksen varhainen tunnistaminen ja mini-interventio hoitosuosituksen yhteenveto Englanninkielinen alkuteos Anderson, P., Gual, A., Colom, J. (2005). Alcohol and
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotAlkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.
Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotPuheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin?
Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Erityisasiantuntija Marjatta Montonen & kehittämispäällikkö Jaana Markkula Motivoi asiakas muutokseen Puheeksi ottamisen ja varhaisen puuttumisen menetelmäperhe
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotAlkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen
Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit Tuomas Tenkanen Miksi ottaisin puheeksi? Ottamalla puheeksi hankalatkin asiat, itse asiassa parannat suhdetta asiakkaaseesi. Salaisuus
Lisätiedot1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?
LAPSESI OLLESSA 4-VUOTIAS Hyvät vanhemmat, lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotAlkoholiohjelma ja mini-interventio
Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten
LisätiedotTupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016
Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
Lisätiedot15050/15 team/mba/ts 1 DGB 3B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. joulukuuta 2015 (OR. en) 15050/15 SAN 427 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 7. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotLataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa
Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:
Lisätiedot1. Kansanterveystyöryhmä keskusteli ja pääsi yhteisymmärrykseen ehdotuksesta neuvoston päätelmiksi.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2015 (OR. en) 14391/1/15 REV 1 SAN 389 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Neuvoston istunto 7. joulukuuta 2015 (työllisyys,
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotMITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?
MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0357/9. Tarkistus. Glenis Willmott S&D-ryhmän puolesta
27.4.2015 B8-0357/9 9 25 kohta 25. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimia nuorten suojelemiseksi alkoholin aiheuttamilta haitoilta, erityisesti nostamalla nykyisiä alkoholin käytön ikärajoja vähintään
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotTyöterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana
Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää
LisätiedotAlkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja
LisätiedotAlkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito
Mauri Aalto ALKOHOLIHAITAT Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito Päihdehoidon haasteena on hahmottaa alkoholin suurkulutuksen kirjo ja ottaa hoidon piiriin myös alkoholin haitoista
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotMini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto
Mini interventio Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Euroopan 5 tärkeintä terveys ja ennenaikaisen kuoleman riskiä 8000 DALY (000) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Tupakka Hypertonia
LisätiedotKYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA
KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotALKOholin käytön. työvälineenä audit
ALKOholin käytön Riskien arviointi, neuvonta ja hoitoonohjaus työvälineenä audit OPAS SOSIAALIALAN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 1 TYÖVÄLINEENÄ AUDIT Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Leena Alho
LisätiedotVerkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella
Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä
LisätiedotAlkoholiohjelma 2004 2007
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotMitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin
Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin 9.11.2017 Tomi Lintonen 1 Suomalaisten nuorten alkoholin käyttö 1977-2017
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
LisätiedotPuhutaanko alkoholin käytöstäsi?
Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän
LisätiedotKuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu
Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,
LisätiedotMini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala
Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja
LisätiedotVähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu
LisätiedotSeuranta- ja loppukysely
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Seuranta- ja loppukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotAlkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto
Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotMITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008
MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotSEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio 20130108 Tämän lomakkeen tarkoitus on kartoittaa ryhmään osallistuvien terveystottumuksia ja auttaa ryhmän tapaamisten sisältöjen suunnittelussa.
LisätiedotSyövän hoidon parantaminen
Syövän hoidon parantaminen Cancer Control Joint Action Sakari Karjalainen Helsinki 8.2.2016 Mikä on Cancon? Cancon on syövän hoitoon ja varhaisdiagnostiikkaan keskittyvä EUhanke, jossa Suomen Syöpäyhdistys
LisätiedotKOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA
KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA Terveempiä ja onnellisempia kuntia kaikille Muutokseen tähtäävä toimintamalli turvallisten, osallistavien, kestävien ja selviytymiskykyisten
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotTapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa
Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin
Lisätiedot26.9.2011 IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSI OTTAMINEN JA OHJAUS KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTULOKSIA TAUSTAA TARKOITUS
IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSI OTTAMINEN JA OHJAUS KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTULOKSIA Mari Luonsinen muistiohjaaja, sairaanhoitaja, TtM Varsinais-Suomen Muistiyhdistys 20.9.2011 Mari Luonsinen 1 TARKOITUS
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotEhkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä
Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotVarhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotOrientaatio harjoitteluun miksi?
Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn
Lisätiedot-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla
A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS. Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK
PROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK SISÄLLYS 1. TAUSTA... 2 2. TARKOITUS JA TAVOITE... 5 2.1 Tarkoitus... 5 2.2 Tavoite... 5 2.3 Kustannusvaikuttavuus ja
LisätiedotOYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri
OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotSosiaalivirasto. AUDIT-testi. Helsingin kaupunki TOIMITTANUT MARJA HEINÄNEN OPPAITA JA TYÖKIRJOJA 20 07: 4
AUDIT-testi A L K O H O L I N K Ä Y T Ö N P U H E E K S I O T T O S O S I A A L I A L A L L A Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto TOIMITTANUT MARJA HEINÄNEN OPPAITA JA TYÖKIRJOJA 20 07: 4 A U D I T 1 Sisällysluettelo
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotYmpäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla
YMPÄRISTÖ VALVONTA Mitä etua siitä on sinulle? Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla Tästä syystä EU:n jäsenvaltiot ovat päättäneet ottaa käyttöön toimia, joilla suojellaan kansalaisten terveyttä
LisätiedotPäihdehaitat Suomessa
Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen
LisätiedotEhkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotSuurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.
Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
Lisätiedotristön terveysriskien ehkäisy
Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää
LisätiedotTerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.
TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE
ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 10.9.2018 Timo Partonen 1 Hanke Hanke on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotWHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä
Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa
LisätiedotAUDIT-TESTIN KÄYTTÖ ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖN SEULONNASSA VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA VUOSINA
AUDIT-TESTIN KÄYTTÖ ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖN SEULONNASSA VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA VUOSINA VANTAAN KAUPUNKI. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. JULKAISUJA 1:2017. ISBN 978-952-443-564-2
Lisätiedot