VÄKIVALTA JA PÄIHTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄKIVALTA JA PÄIHTEET"

Transkriptio

1 Raskauden ehkäisy liian herkkä aihe terveysneuvontapisteisiin? Hyvä vanhempi huolehtii ja elää ihmisiksi Korvaushoito kaipaa selkeämpiä tavoitteita ja käsitteitä Nettiryhmä tukee mutta myös kyseenalaistaa päihdealan erikoislehti 2/2007 VÄKIVALTA JA PÄIHTEET

2 sisältö 2/ Pääministeri ja päihdeperheiden lapset Teuvo Peltoniemi Alkoholiveron alennus vuonna 2004 ja väkivaltarikollisuus Esa Österberg Päihteidenkäyttö lisää keskeisesti naisten väkivaltaisuutta Ghitta Weizmann-henelius Terveysneuvontapisteiden merkitys raskauden ehkäisyssä Niina Kettunen Hyvä vanhempi huolehtii ja elää ihmisiksi Leena Valkonen Korvaushoitojen kehittämiseksi tarvitaan tavoitteiden ja käsitteiden selkeyttämistä Mia-veera Koivisto Nettiryhmä tukee ja kuuntelee mutta myös kyseenalaistaa Tuomo Seppänen Onks toista tietoo? Jukka Heinonen Huumehaittojen vähentämisen pioneeri: Kunnioitus on tärkein työkalu Auli Saukkonen Luettavaa Uutta materiaalia Uutisia Päihdealan erikoislehti Ilmestyy kuutena numerona Perustettu 1965 JULKAISIJA A-klinikkasäätiö TOIMITUS päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimitussihteeri Auli Saukkonen ulkoasu Kaija Savola TILAUKSET A-klinikkasäätiö Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki puhelin (09) , telefax (09) Vuosikerta 25 euroa TOIMITUSNEUVOSTO emeritusprofessori Pertti Hemánus tutkimusprofessori Marja Holmila toimittaja Ulla Järvi sosiaalineuvos Marja-Leena Nousiainen johtaja Katriina Pajupuro päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimittaja Timo Pihlajaniemi johtajapsykiatri Kari Pylkkänen (pj.) johtaja Matti Rohunen neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti erikoistutkija Tuukka Tammi kouluttaja Mailis Taskinen kehittämispäällikkö Leena Warsell A-KLINIKKASÄÄTIÖ toimitusjohtaja Lasse Murto johtava ylilääkäri Pekka Heinälä viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi talousjohtaja Kari Pätynen henkilöstön kehittämispäällikkö Tuula Annala ma. tiedotuspäällikkö Heikki Bothas kehittämispäällikkö Ari Saarto Hallitus tutkimusprofessori Salme Ahlström sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvall ylijohtaja Matti Heikkilä YTM Aulikki Kananoja (pj.) varatuomari Jyrki Kivistö kehittämispäällikkö Ritva Kuikka sosiaalitoimenjohtaja Maija Kyttä sosiaalijohtaja Sakari Laari päihdetyön päällikkö Helena Levonen sosiaaliterapeutti Lasse Lehmusoksa (työntekijöiden edustaja) Tiimissä julkaistut kirjoitukset edustavat kirjoittajiensa, eivät välttämättä A-klinikkasäätiön kantaa. Tiimin kirjoitukset julkaistaan myös lehden internet-versiossa (www.a-klinikka.fi/tiimi) PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa ISSN (painettu lehti) ISSN (verkkolehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KANNEN KUVA: Matti Niemi/GORILLA 2

3 Teuvo Peltoniemi P Ä Ä K I R J O I T U S Pääministeri ja päihdeperheiden lapset Arvoisa pääministeri. Tiedän, että uudella hallituksella on edessään tärkeitä asioita. Yksi niistä on alkoholihaittojen vähentäminen ja varsinkin ongelma, joka koskee kymmenesosaa kansasta suoraan ja meitä muitakin epäsuorasti: päihdeperheet. Tammikuussa luovutimme lapsiasiavaltuutetun ja alan järjestöjen kanssa peruspalveluministeri Hyssälälle ehdotuksen päihdeperheiden lasten aseman parantamisesta*. Ministeri, valtiosihteeri ja virkamiehet kuuntelivat sympaattisesti ja lupasivat viedä asiaa eteenpäin myös hallitusneuvotteluja silmälläpitäen. Otimme lupaukset vakavasti, sillä onhan jo aikakin tehdä jotakin tälle yhteiskuntamme häpeäpilkulle. Hallitusohjelmaneuvotteluissahan asia oli jo varmaan teillä esilläkin. Unicefin kansainvälisen vertailun mukaan suomalaislapsilla on turvallinen ja terveellinen elinympäristö, mutta tutkimuksen ulkopuolelle oli jätetty mm. lapsiin kohdistuva väkivalta. Aika tyypillistä silmien ummistamista, kun samalla tiedetään, että perheiden päihdeongelma on Suomessakin yleisin ja aliarvioiduin perheväkivallan ja lasten laiminlyönnin muoto. Vanhempien päihteiden liikakäyttö on monessa kaupungissa yleisin syy lasten huostaanottoihin. Kymmenesosa kansasta on elänyt perheessä, jossa vanhempien alkoholinkäyttö on varjostanut lapsuutta. Puoli miljoonaa suomalaista kärsii suoraan tästä sosiaalisesta ja kansanterveysongelmasta. Tärkeää on ymmärtää, että vaikka alkoholista on muutenkin tullut nykyajan kansantautimme, ei ongelmia aiheuta vain näkyvä suurkulutus, vaan vielä laajemmassa mitassa vanhempien harkitsematon alkoholin käyttö. Haittoja voi aiheutua kohtuujuomisestakin, jos emme ota lapsia huomioon juomistilanteissa. Herra pääministeri, eikö niin, että jos liikkeellä olisi sairausepidemia, joka aiheuttaisi haittoja yhtä suurelle osalle lapsista, kansankunta olisi mobilisoitu jo kauan sitten. Hyvä puolihan tässä asiassa on, että se on kuitenkin eräällä tavalla helppo, koska periaatteessa olemme kaikki lasten puolella. Usein kysymys on silmien aukaisemisesta, sen ymmärtämisestä, että lapsille alkoholi on eri asia kuin meille aikuisille. Haitat eivät FAS-tapauksia lukuun ottamatta yleensä ole peruuttamattomia. Lapsilla on myös luontaisia voimavaroja. Monet alkoholiperheiden lapset selviytyvät, kunhan heillä on tukenaan ymmärtävä aikuinen tai yhteys kohtalotovereihin. Ja että rankoissa tapauksissa on saatavissa nopeasti terapiaa ja muuta erityisapua. Päihdeperheiden auttamiseksi on olemassa tehokkaita, mutta silti halpoja keinoja. Tarvitaan niin kaikkien aikuisten ihmisten tukea kuin ammattilaisten mobilisointia. Sekä omaisia että viranomaisia. Mutta asia on liian suuri vain järjestöjen hoidettavaksi. Siksi esitimme perusturvaministerille, että valtiovalta ottaisi alkoholiperheiden lasten tukemisen strategiansa ja käytännön toimintansa painopisteeksi. Ehdotimme sekä yleisen alkoholipolitiikan muutoksia että erityisesti päihdeperheisiin kohdistuvia tukitoimia monella tasolla. Herra pääministeri, tässähän on tarjolla hallitukselle oivallinen tilaisuus auttaa kaikkia suomalaislapsia voimaan oikeasti hyvin rakentamalla turvallinen kasvuympäristö myös päihdeperheiden lapsille. Monista yhtä laajoista ja vakavista asioista yhteiskunta on säätänyt kansalaisille subjektiivisen oikeuden saada apua. Eikö samanlainen oikeus pitäisi antaa nyt päihdeperheiden lapsille? *

4 Alkoholiveron alennus vuonna 2004 ja väkivaltarikollisuus

5 Baltian maissa henkirikollisuus on 3 5 kertaa korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Venäjällä riski tulla surmatuksi on noin 10-kertainen Suomeen verrattuna. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa tehtyjen henkirikosten määrä on yli kaksinkertainen. Ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä aiheutuu lähes kokonaan alkoholisidonnaisista rikoksista. ESA ÖSTERBERG x Suomessa poliisin tietoon tulleisiin pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyneistä pääosa on ollut tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Esimerkiksi vuonna 2005 kolme neljästä selvitettyihin murhiin ja tappoihin sekä niiden yrityksiin syyllistyneistä sekä kaksi kolmesta pahoinpitelyrikoksiin syyllistyneistä oli ollut rikoksen tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Lisäksi väkivaltarikokset on usein tehty alkoholin nauttimistilanteessa. Usein myös rikoksen uhri on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Epäiltyjen päihtymystilaa koskevat tiedot perustuvat pääasiassa poliisin kentällä tekemiin havaintoihin. Tutkimusten perusteella tiedetään, että törkeämmistä väkivallanteoista poliisin tietoon tulee suurempi osa kuin lievistä pahoinpitelyistä. Tiedetään myös, että päihtyneenä tehdyistä väkivallanteoista tulee poliisin tietoon suurempi osa kuin selvinä tehdyistä. Uhritutkimusten mukaan vain joka kuudes vähintään lyönnin tasoinen väkivaltatapaus ilmoitetaan poliisille. Sen sijaan lähes kaikki väkivaltaiset kuolemat tulevat poliisin tietoon ja niitä tutkitaan myös tarkemmin kuin lieviä väkivallantekoja. Television poliisi- ja rikossarjoja seuraavat toki tietävät, että rikoksentekijät yrittävät näissäkin tapauksissa usein salata tekonsa tai lavastaa ne onnettomuuksiksi tai itsemurhiksi, joten tilastointisysteemi ei ole täysin aukoton edes murhien ja tappojen kohdalla. Henkirikollisuus jakautuu Suomessa karkeasti kolmeen päätyyppiin: syrjäytyneiden miesten keskinäiseen väkivaltaan, perhe- ja parisuhdeväkivaltaan ja nuorisoväkivaltaan. Martti Lehti ja Janne Kivivuori kirjoittavat, kuinka syrjäytyneiden miesten keskinäiset tapot ovat viime vuosina muodostaneet kokonaishenkirikollisuudesta runsaat puolet, perhe- ja parisuhdeväkivalta noin 35 prosenttia ja nuorten henkirikokset vajaat 10 prosenttia. Ainakin suurkuluttajien alkoholinkäyttö lisääntynyt Alkoholinkulutus kohosi vuonna 1990 lähes 9 litraan asukasta kohti. Tämän jälkeen se aleni lähinnä talouslamasta johtuen 8 litraan vuoteen 1994 mennessä. Vuoteen 2003 mennessä alkoholinkulutus oli kohonnut 9,4 litraan. (Taulukko 1) Muista EU-maista Suomeen saapuvien matkustajien verovapaata alkoholintuontia rajoittaneet kiintiöt poistettiin Suomi alensi alkoholijuomien valmisteveroja keskimäärin 33 prosentilla veronalennuksen painottuessa väkeviin alkoholijuomiin. Virosta tuli EU:n jäsen , jolloin myös alkoholin tuontia rajoittanut 20 tunnin sääntö poistui. Toukokuusta 2004 alkaen suomalaiset matkailijat ovat voineet tuoda laillisesti suuria määriä Virosta hankittuja suomalaisittain halpoja alkoholijuomia. Vuonna 2004 alkoholin saatavuudessa tapahtuneiden muutosten odottaisi vaikuttaneen erityisesti väkeviä alkoholijuomia suosiviin kuluttajiin ja niihin, joilla alkoholin hankintaa ovat rajoittaneet taloudelliset seikat. Vuonna 2004 alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi Suomessa 10 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu jatkui vielä vuoden 2005 alkupuoliskolla. Kulutuksen kasvu koski sekä tilastoitua että tilastoimatonta alkoholia. Väkevien alkoholijuomien kulutus lisääntyi suhteellisesti enemmän kuin mietojen alkoholijuomien kulutus. Kerätyt kyselyaineistot ja rekisteritiedot viittaavat siihen, että ainakin suurkuluttajien alkoholinkäyttö on lisääntynyt vuoden 2003 jälkeen. Muutoin olisikin vaikea selittää alkoholiehtoisten mak- TAULUKKO 1. Alkoholin kulutus Suomessa vuosina 1990, 1995 ja Kulutuserä Vuosi Alkoholin tilastoitu kulutus 7,7 6,7 7,0 7,3 7,6 7,7 8,2 8,2 Alkoholin tilastoimaton kulutus 1,2 2,1 1,8 1,7 1,7 1,7 2,1 2,3 Alkoholin kokonaiskulutus 8,9 8,8 8,8 9,0 9,3 9,4 10,3 10,5

6 TAULUKKO 2. Väkivaltarikollisuus vuosina 1990, 1995 ja Rikosnimike Vuosi Murha Tappo Murha ja tappo yhteensä Henkirikoksen yritys* Törkeä pahoinpitely Pahoinpitely Lievä pahoinpitely Pahoinpitelyt yhteensä * Henkirikoksen yritys sisältää murhan, tapon ja surman yritykset. Rikosnimike surma tuli rikoslakiin Vuosittain surmia on tehty korkeintaan 2. sakirroosikuolemien 50 prosentin lisäystä vuodesta 2003 vuoteen Alkoholimyrkytysten lisäys oli vuodesta 2003 vuoteen 2004 noin 15 prosenttia. Vuonna 2005 alkoholimyrkytykset olivat 9 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna Pahoinpitelyt olleet kasvussa lähes koko ajan Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä on lisääntynyt lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 vuoteen Henkirikosten määrä on vaihdellut vuosittain huomattavasti, ja 2000-luvun alkupuolella niitä tehtiin vähemmän kuin 1990-luvun alkupuolella. Henkirikosten yritykset ovat sen sijaan lisääntyneet. (Taulukko 2) Pahoinpitelyrikollisuus lisääntyi vuonna 2004 mutta ei samassa suhteessa kuin alkoholin kulutus. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrässä ei myöskään ole havaittavissa samanlaista hyppyä maaliskuun alussa 2004 kuin on sekä alkoholin kulutuksessa että poliisin kiinni ottamien päihtyneiden määrässä. Sen sijaan henkirikosten määrä nousi vuonna 2004 selvästi edellisvuotta korkeammalle tasolle. Toisin kuin pahoinpitelyrikosten määrä, henkirikosten määrä aleni selvästi vuonna (Taulukko 2) Väkivaltarikokset on usein tehty alkoholin nauttimistilanteessa. Alkoholinkäytön ja väkivaltarikollisuuden yhteys? Oliko henkirikosten määrän lisääntyminen vuonna 2004 alkoholipoliittisia uudistuksia ja alkoholinkulutuksen kasvua seurannut lyhytkestoinen piikki? Tämän puolesta puhuvat Lehti ja Kivivuori kirjoittaessaan, että rikollisuuden lisääntymisestä vastasivat työttömät alkoholin ongelmakäyttäjät, joihin myös kulutuksen kasvu suurelta osin keskittyi. Toisaalta on mahdollista, että kyse on satunnaisvaihtelusta. Ainakaan kyselytutkimuksissa ei ole merkkejä siitä, että henkirikollisuuden vähentyminen vuodesta 2004 vuoteen 2005 olisi yhdistynyt ongelmakäyttäjien alkoholinkulutuksen selvään vähenemiseen, ellei sitten alkoholimyrkytykseen kuolleiden määrän vähenemistä tulkita merkiksi tästä. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet nopeammin kuin alkoholinkulutus. Osaselitystä tälle voidaan hakea mm. ilmoitus- ja ilmitulokynnyksen madaltumisesta ja piilorikollisuuden vähenemisestä. Vuonna 2004 poliisin tietoon tulleen pahoinpitelyrikollisuuden kasvu jäi pienemmäksi kuin alkoholinkulutuksen kasvu, joten ainakaan lyhyellä aikajänteellä alkoholinkulutuksen lisääntyminen ei heijastunut koko voimallaan pahoinpitelyrikosten määrään, vaikka näin tapahtuikin päihtyneenä säilöön otettujen määrälle. Vuonna 2006 alkoholin kokonaiskulutus väheni vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 2006 alkupuolella pahoinpitelyjen määrä oli hieman pienempi kuin vuoden 2005 alkupuolella. Erityisesti lievät pahoinpitelyt vähenivät. Alkoholinkäytön ja väkivaltarikollisuuden välinen yhteys voi perustua alkoholinkäytön välittömiin tilannesidonnaisiin vaikutuksiin. Juomistilanteessa alkoholi voi synnyttää ja vahvistaa aggressiivisia reaktioita, heikentää harkintakykyä ja alentaa väkivaltaisen käyttäytymisen kynnystä. Jatkuva runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa ihmisten elämisen tapaan ja laatuun. Näin ollen alkoholin ja

7 Oliko henkirikosten määrän kasvu 2004 alkoholinkulutuksen kasvua seurannut lyhytkestoinen piikki? väkivallan yhteys voi perustua myös pidemmän ajan kuluessa ilmeneviin vaikutuksiin, kuten esimerkiksi alkoholinkäytön aiheuttamaan syrjäytymiseen. On liian aikaista arvioida vuonna 2004 tapahtuneen alkoholinkulutuksen kasvun pitkän aikavälin vaikutuksia väkivaltarikollisuuteen. Aiemman tutkimustiedon perusteella voidaan kuitenkin arvella, että alkoholinkulutuksen kasvu on osaltaan lisäämässä väkivaltaa myös tulevaisuudessa. Jos kulutuksen kasvu johtaa väkivallan vaikeimman ongelmaryhmän työelämästä syrjäytyneiden alkoholin ongelmakäyttäjien määrän olennaiseen suurenemiseen, myös henkirikollisuus lisääntynee pitkällä aikavälillä. LÄHTEET: Martti Lehti & Reino Sirén: Väkivaltarikokset ja alkoholi. Teoksessa: Rikollisuustilanne Julkaisuja 220, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Martti Lehti & Janne Kivivuori: Kuolemaan johtanut väkivalta. Teoksessa: Rikollisuustilanne Julkaisuja 220, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Reino Sirén & Martti Lehti: Musta maaliskuu? Julkaisuja 222, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Esa Österberg: Alkoholin kulutuksen kasvu Suomessa vuonna Yhteiskuntapolitiikka 3/2005. Myös internetissä: yp.stakes.fi > Arkisto. Esa Österberg työskentelee erikoistutkijana Stakesin alkoholi- ja huumetutkimusryhmässä. 7

8 Naisten väkivaltaisuus on pitkään ollut tabu ja naisten on ajateltu käyttäytyvän aggressiivisesti ainoastaan tilanteissa, joissa he ovat pyrkineet puolustautumaan. Kuva väkivaltaisesta naisesta on kuitenkin muuttunut. Päihteidenkäyttö on keskeinen naisten väkivaltaista käyttäytymistä lisäävä tekijä. Päihteidenkäyttö lisää keskeisesti naisten väkivaltaisuutta

9 GHITTA WEIZMANN-HENELIUS x Päihteidenkäytön on todettu lisäävän väkivaltaista käyttäytymistä sekä miehillä että naisilla. Väkivaltatilanteissa valtaosa tekijöistä ja uhreista on ollut päihteiden vaikutuksen alaisena. Vaikka naiset syyllistyvät samantyyppisiin aggressiivisiin tekoihin kuin miehet ja naisten päihteidenkäyttö ja väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt, aihe ei ole herättänyt paljon kiinnostusta. Tämä johtunee osaksi siitä, että naisten aggressiivisuus ja väkivaltaisuus on pitkälti kielletty ja torjuttu asia. Naisen roolia äitinä on idealisoitu, eikä aggressiivinen käyttäytyminen sovi siihen kuvaan. Toisaalta naisiin kohdistuva väkivalta on mittava ongelma monessa yhteiskunnassa, minkä takia naisten väkivaltainen käyttäytyminen jää varjoon. Naisten väkivaltaa ja siihen liittyvää päihteidenkäyttöä ei tule kuitenkaan vähätellä, varsinkaan sen lapsiin kohdistuvien vaikutusten takia. Väkivaltaisuus on huomattavasti tavallisempaa miesten kuin naisten keskuudessa. Naisten osuus väkivaltarikollisuudesta Suomessa on eri tutkimusten mukaan ollut viime vuosina prosenttia. Miesten ja naisten välisten määrällisten eroavuuksien lisäksi sukupuolien välinen ero väkivaltaisessa käyttäytymisessä näkyy myös laadullisena. Naisten uhrit ovat miesten uhreja useammin perheenjäseniä tai henkilöitä, joihin naisilla on läheinen suhde. Naisten väkivaltainen käyttäytyminen liittyy usein ihmissuhdeongelmiin, ja se on nähty itsepuolustukseksi tai reaktioksi väkivallan kohteeksi joutumiselle. Päihteet lisäävät väkivaltaisuutta Päihteitä käyttävillä naisilla on todettu suuri riski solmia sellaisia suhteita, joissa esiintyy väkivaltaisuutta. Tämä lisää heidän vaaraansa tulla pahoinpidellyiksi, mutta se lisää myös riskiä, että he itse käyttäytyvät väkivaltaisesti. Päihteet lisäävät väkivaltariskiä moninkertaisesti osaksi siksi, että ne heikentävät ihmisen kykyä ymmärtää ja käsitellä ihmissuhteissa esiintyviä ristiriitoja, mutta myös siksi, että päihteiden väärinkäyttäjän elämäntapa sinänsä lisää vaaraa joutua tekemisiin väkivaltaisuuden kanssa. Markku Eronen totesi tutkimuksessaan, että päihteet lisäsivät suomalaisten naisten riskiä syyllistyä henkirikoksiin jopa 49-kertaisesti yleisväestöön verrattuna. Päihteidenkäyttö yhdistettynä heikkoon kognitiiviseen suoritustasoon, psyykkiseen sairauteen ja persoonallisuushäiriöön lisää väkivaltariskiä. Erosen tutkimuksessa ilmeni, että skitsofreniaa sairastavilla naisilla päihteet lisäsivät riskiä syyllistyä henkirikokseen 77-kertaisesti. Riski nousi 84-kertaiseksi yleisväestöön verrattuna naisilla, joilla oli epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö. Väkivaltaisen naisen profiili muuttumassa Väkivaltaisten naisten profiili on kuitenkin muuttumassa. Janne Kivivuoren tutkimus osoitti, että naisten tekemät väkivaltarikokset eivät pääsääntöisesti enää tapahdu kotioloissa. Aikaisemmin oli tavallista, että nainen riidan seurauksena käyttäytyi aggressiivisesti partneriaan kohtaan heidän ollessaan päihtyneinä kodissaan. Tänä päivänä on tavallisempaa, että naiset juovat miesten seurassa ja että uhrit ovat tekijälle useammin tuntemattomia tai henkilöitä, joihin heillä ei ole läheistä suhdetta. Muutamat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että alkoholisoituneet naiset voivat käyttäytyä parisuhteissa aggressiivisesti yhtä usein kuin miehet. Naisten väkivallan seuraukset ovat vain lievemmät kuin miesten. Tutkimukseni väkivaltaisista naisista loi kuvan, että suomalainen väkivaltaisesti käyttäytyvä nainen on useimmiten naimaton tai eronnut. Hän on useimmiten työtön ja hänellä on usein epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, psykiatrisia oireita ja päihteidenkäyttöä. Suurimmalla osalla väkivaltaisista naisista on rikollinen tausta ja he ovat syyllistyneet sekä väkivaltarikoksiin että muihin rikoksiin. Heidän lapsensa ovat useimmiten joutuneet huostaanotetuiksi jo ennen tapahtunutta väkivaltarikosta. Monet naisista ovat itse kokeneet väkivaltaisuutta joko lapsuudessaan tai aikuisiässä. Useimmilla heistä on myös traumaattisia kokemuksia väkivaltaisuudesta ja päihteidenkäytöstä lapsuudenperheessään. Heillä oli elämässään erilaisia vaikeuksia, joiden selvittämiseen heidän keinonsa ja voimavaransa eivät riittäneet. Väkivaltaisista naisista oli tutkimuksessani yli 70 prosenttia alkoholista riippuvaisia, noin 40 prosenttia käytti

10 x huumeita ja 43 prosenttia lääkkeitä. Yli puolet heistä oli sekakäyttäjiä. Tutkimus osoitti myös, että suomalainen nainen on pääsääntöisesti päihtynyt väkivaltaiseen rikokseen syyllistyessään ja että hänen väkivaltaisuutensa kohdistuu useammin muihin kuin läheisiin perheenjäseniin. Henkirikosten uhrit ovat kuitenkin useimmin tekijälle läheisiä ihmisiä. Tavallisimmaksi syyksi väkivaltaiseen tekoonsa naiset itse ovat nähneet riidan ryyppyporukassa. Heistä jopa 80 prosenttia oli päihteiden vaikutuksen alaisena tekohetkellä. Yli 70 prosenttia oli käyttänyt alkoholia, kolmasosa lääkkeitä ja viidesosa huumeita. Kolmasosa heistä oli käyttänyt useampia aineita. Päihteiden merkitys naisen väkivaltaisessa käyttäytymisessä Tuoreessa julkaisemattomassa tutkimuksessa verrattiin väkivaltaiseen rikokseen syyllistyneitä päihderiippuvaisia naisia (n=45) naisiin, jotka eivät olleet päihteistä riippuvaisia (n=16). Päihderiippuvaisten väkivaltaiset teot kohdistuivat useimmin henkilöihin, jotka eivät olleet tekijälle läheisiä. Naiset, jotka eivät olleet päihteistä riippuvaisia, kohdistivat tekonsa useimmin läheisiin henkilöihin, avio- tai avopuolisoonsa tai lapsiinsa. Kahden ryhmän välinen ero näkyi myös heidän raportoiduissa motiiveissaan. Päihderiippuvaiset näkivät syynä tekoon useammin riidan ryyppytilanteessa, kun taas ei-riippuvaiset pitivät syynä tekoonsa ristiriitoja ihmissuhteissa ja mielenterveysongelmia. Päihteiden merkitys näkyi selvästi naisten taustassa. Päihderiippuvaisista 56 prosenttia ja ei-riippuvaisista 6 prosenttia oli aiemmin syyllistynyt väkivaltarikokseen. Viiden vuoden seurannan jälkeen uuteen väkivaltarikokseen oli syyllistynyt 29 prosenttia päihderiippuvaisista mutta vain 6 prosenttia ei-riippuvaisista. Persoonallisuushäiriö todettiin 93 prosentilla päihderiippuvaisista ja 44 prosentilla eiriippuvaisista. Ero oli suurin epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön kohdalla: 73 prosentilla päihteitä käyttävistä oli epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, kun ei-riippuvaisista se oli vain 6 prosentilla. Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö löytyi 50 prosentilta päihderiippuvaisista mutta ei yhdeltäkään ei-riippuvaisten ryhmässä. Väkivaltaista käyttäytymistä ja päihteiden yhteyttä väkivaltaiseen käyttäytymiseen ei ole tutkittu naisilla samassa määrin kuin miehillä, mutta Naisten osuus väkivaltarikollisuudesta Suomessa on ollut viime vuosina prosenttia. saadut tutkimustulokset osoittavat päihteidenkäytön olevan myös naisilla hyvin keskeinen väkivaltariskiä lisäävä tekijä. Päihteitä käyttävät naiset syyllistyvät väkivaltaisiin tekoihin huomattavasti useammin kuin ei-päihteitä käyttävät naiset ja heidän uhrinsa ovat useasti tuttuja tai tuntemattomia juomakavereita. Heidän väkivaltariskiään lisää entisestään epäsosiaalinen ja tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö. Monet naisten väkivallanteoista jäävät ilmoittamatta Voidaan olettaa, että naisten väkivaltaisista teoista tulevat poliisin tietoon vakavimmat. Naisten väkivaltainen käyttäytyminen parisuhteissa jää useimmiten ilmoittamatta, kuten myös lapsiin kohdistuvat lievät väkivallanteot. Kuitenkin on muistettava, että väkivaltaisuus siirtyy sukupolvesta toiseen. Naisväkivallantekijöistä suurin osa on itse joutunut väkivallan ja päihteiden kielteisten vaikutusten kohteeksi. Väkivaltaiset naiset tarvitsevat räätälöityä hoitoa, jossa päihteidenkäytön lopettaminen on keskeistä, jotta väkivaltainen noidankehä saadaan katkaistua. Perheenäidin päihderiippuvuus vaikuttaa koko perheen selviytymiseen. Sen lisäksi, että tällaisessa perheessä väkivallan riski on suuri, äidin päihderiippuvuus saattaa koko perheen lasten kehitystä haittaavaan kaaokseen. Tästä syystä koko perhe tarvitsee tukitoimia. LÄHTEET: Markku Eronen: Mental disorders and homicidal behavior in female subjects. The American Journal of Psychiatry 8/1995. Janne Kivivuori: Suomalainen henkirikos. Teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja Julkaisuja 159, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Hanna Putkonen: Homicidal Women in Finland Academic Dissertation. Publications of the National Public Health Institute A5/2003. Ghitta Weizmann-Henelius: Violent Female Perpetrators in Finland. Personality and Life Events. Academic Dissertation. Department of Psychology, Åbo Akademi University and Vanha Vaasa Hospital Ghitta Weizmann-Henelius työskentelee Vanhan Vaasan sairaalassa psykologina ja on väitellyt väkivaltaisten naisten persoonallisuudesta. 10

11 Opinnäytteen yhteydessä syntyneen julisteen on toteuttanut graafikko Kati Kangasniemi. Tietoa tarvitaan, mutta onko aihe liian herkkä? Terveysneuvontapisteiden merkitys raskauden ehkäisyssä Miten terveysneuvontapisteissä voitaisiin parantaa huumeita käyttävien tietoja raskauden ehkäisystä? Mitä asiakkaat ajattelevat huumeidenkäytöstä raskauden aikana, abortista ja huostaanotosta? Millaiseksi asiakkaat kokevat terveysneuvontapisteiden palvelut ja henkilökunnan? NIINA KETTUNEN x Nuorten tyttöjen osuus terveysneuvontapisteiden asiakasmäärästä on kasvanut ja huumeraskaudet ovat lisääntymässä. Naistenklinikan HAL-poliklinikan mukaan Helsingissä 6 prosenttia fertiili-ikäisistä naisista tulee raskaaksi ja synnyttää huumeidenkäytön aikana. He käyttävät pääasiassa Subutexia. Huumeille altistuneita vastasyntyneitä on Helsingin HAL-poliklinikalla vuosittain noin 130. Tutkimusten mukaan neuvoloissa on vaikea tunnistaa päihteiden- ja varsinkin huumeidenkäyttäjiä. Syynä siihen, miksi huumeita käyttävät eivät halua 11

12 puhua käytöstä tai tuoda sitä ilmi, on yleensä pelko huostaanotosta tai muista seurauksista, kuten hoitoonohjauksesta. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, voiko terveysneuvontapisteissä auttaa ja tukea huumeita käyttävien raskauden ehkäisyä. Aineistona 31 haastattelua Kohderyhmänä olivat Hämeenlinnan terveysneuvontapiste Living roomin ja Lahden terveysneuvontapiste Jelpin asiakkaat ikään tai sukupuoleen katsomatta. Erityisesti toivoimme saavamme tietoa naispuolisista huumeidenkäyttäjistä. Halusimme sisällyttää selvitykseen molemmat sukupuolet, koska molempien mielipiteet ovat tärkeitä parisuhteessa ja siihen liittyvissä asioissa. Päädyimme aineiston keruussa haastatteluun, koska halusimme saada moninaisempia vastauksia kuin esim. kyselylomake mahdollistaisi. Haastattelulomake oli strukturoitu. Haastattelimme mahdollisimman monta asiakasta aikataulumme puitteissa. Lahdesta kerättiin yhteensä 19 haastattelua kolmen päivän aikana. Hämeenlinnasta tuli yhteensä 12 haastattelua kolmessa päivässä, joten kokonaismääräksi tuli 31 haastattelua. Naisia haastateltiin yhteensä 13 ja miehiä 18. Ikäjakauma oli laaja: nuorin haastateltu oli 19-vuotias ja vanhin 60-vuotias. Kaikkien haastateltujen keski-iäksi tuli 29,5 vuotta. Suurin osa haastatelluista oli kuitenkin fertiili-ikäisiä, sillä keski-ikää nostivat muutamat yli 40-vuotiaat vastaajat. Puolet miehistä ei käyttänyt mitään ehkäisyä Suurin osa vastaajista kertoi kiinnittävänsä huomiota terveysneuvontapisteissä olevaan materiaaliin. Huumeidenkäyttäjät kokivat raskaaksi tulemisen yleisesti positiiviseksi asiaksi elämässä. Kuitenkin vastaajat ajattelivat, että lasten hankinta kuuluu päihteettömään perheeseen. Haluan tulla raskaaksi vasta kun asiat ovat kunnossa. Yleisimmät ehkäisymenetelmät kondomi, e- pillerit, kierukka tiedettiin hyvin. 18 haastatellusta miehestä 8 käytti ehkäisynä kondomia, yhden naisystävällä oli käytössä ehkäisypillerit ja 9 ei käyttänyt mitään ehkäisyä. 13 haastatellusta naisesta 4 käytti kondomia ja 5 hormonaalista ehkäisyä. Yhdelle naisista oli tehty sterilisaatio. Naisista 3 kertoi, ettei käytä mitään ehkäisyä. Hyvä asia että saa, kun ovat kalliita ostaa. Abortti hyväksyttiin tilanteissa, joihin liittyi väkivalta. Tosi hyvä, seksitautien ehkäisy hoituu samalla. Itse en ota, muuten hyvä juttu. Hyvä, monella jää ostamatta. Onko niin tabu, ettei kehtaa ostaa? Enemmistö naisista ja miehistä vastasi, ettei ehkäisyneuvontaa tarvitsisi olla enempää. Ne, jotka kokivat tarvitsevansa lisää neuvontaa, halusivat selkeitä ohjeita ja neuvoja ehkäisyasioista ja paikoista, mistä ehkäisyä saa. Kun ei ole merkitystä itselle, en asioi täällä paljoa. Uskon itse osaavani hoitaa hommat. Valistusta! Miten asiat pitäisi olla, jotta voisi kantaa vastuuta. Voisi selvittää, missä vaiheessa edes kannattaa harkita lapsia. Palvelujen merkitys asiakkaille Asiakkaiden vastauksista ilmeni tyytyväisyys siihen, että heidän terveydentilastaan huolehditaan. Rokotteiden ja puhtaiden neulojen ja ruiskujen saaminen oli tärkeää. Myös henkisen tuen huomioon ottaminen koettiin hyväksi. Hyvä että saa kahvia ja ruokaa sekä on netti ja lääkäri. Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden mielestä henkilökunta oli enimmäkseen ystävällistä ja ihmisläheistä. Ennakkoluulottomuus, asiallinen ja avoin kohtelu ja henkilökunnan vaitiolovelvollisuus koettiin positiivisiksi asioiksi. Ihmisiksi, jotka ovat meidän maailman ulkopuolella, ovat silti ennakkoluulottomia. Ajatuksia abortista ja huostaanotosta Abortti hyväksyttiin tilanteissa, joihin liittyi väkivalta, kuten raiskaus. Myös tilanteet, joihin liittyi runsas huumeidenkäyttö, tieto sikiön kehityshäiriöstä tai huono taloudellinen ja sosiaalinen asema saivat hyväksymään abortin tekemisen. Yhteistä myönteisille vastauksille oli se, että abortti tehtiin olosuhteiden pakottamana. Korostettiin kykyä suunnitella asiat ja toimia siten, ettei edes joudu abortti-kysymyksen eteen. Aborttia ei pidetty ehkäisykeinona. Abortti on murha. Kuitenkin se on parempi vaihtoehto kuin narkkarille lapsi! Huostaanotto koettiin yleisesti hyväksi asiaksi, vaikka vastauksista heijastuivat pelko ja huoli. Huostaanotolle haluttiin selkeät perustelut: sen piti perustua kokonaiskuvaan tilanteesta. Pelättiin, että huostaanottoja tehdään liian kevyin perustein. Ehkä liian helposti otetaan huostaan. Ei aina 12

13 nähdä koko tilannetta. Miksei ohjata hoitoon, vaan suoraan huostaan otetaan, epäreilua. Huumeet ja vanhemmuus Kaikki haastateltavat tuomitsivat huumeidenkäytön raskauden aikana. Sitä pidettiin itsekkäänä, vastuuntunnottomana, vahingoittavana ja hirveänä käytöksenä. Pienet lapset eivät kuulu hoitolaitoksiin, vaan äidit! Kaikilla haastateltavilla oli käsitys siitä, että huumeet vaikuttavat vahingollisesti sikiöön, mutta tarkempi tieto vaikutuksista puuttui lähes kokonaan. Kevyitä huumeita (lääkkeet ja kannabis) pidettiin eri asiana kuin kovia huumeita eikä niiden käyttöä niin tuomittu raskauden aikana. Kuitenkin myös bentsodiatsepiineilla ja kevyillä huumeilla on haitallisia vaikutuksia sikiön kehitykseen. Varsinkaan miespuoliset haastatellut eivät nähneet huumeidenkäyttöä esteeksi hyvälle vanhemmuudelle. Miehistä 14 vastasi, että se ei ole este ja vain 4 piti sitä esteenä. Naisista 6 piti huumeidenkäyttöä esteenä hyvälle vanhemmuudelle ja 7 ei nähnyt sitä esteeksi. Vastaukset olivat ristiriidassa sen kanssa mitä saatiin vastaukseksi kysyttäessä mielipidettä huumeidenkäytöstä raskauden aikana. Huumeidenkäyttö raskauden aikana tuomittiin, mutta silti yllättävän moni vastaajista totesi, ettei huumeidenkäyttö ole este hyvälle vanhemmuudelle. Jos käyttää Subutexia, niin varmasti kykenee olemaan vanhempi, mutta jos käyttää amfetamiinia, niin silloin asioiden hoitaminen on vaikeaa. Mutta huumeet ja vanhemmuus eivät kuulu yhteen. Kevyet huumeet eivät vaikuta lapsen kasvatukseen. Ei ole hyvä että narkkaa, mutta uskon että voisin olla hyvä isä, koska en kohdistaisi lapseen negatiivisia asioita. Kondomien saamista ilmaiseksi pidettiin tärkeänä mutta muuta ehkäisyneuvontaa turhana. Onko ehkäisy liian henkilökohtainen aihe? Sekä Hämeenlinnan että Lahden terveysneuvontapisteissä selvityksemme aihe koettiin tärkeäksi. Ajateltiin, että ehkäisyyn voisi panostaa enemmän. Kummassakin terveysneuvontapisteessä ehkäisyneuvonta on ollut pääasiassa julisteiden ja kondomien jaon varassa. Ehkäisystä ei ole ollut esim. kampanjaviikkoja, kuten C-hepatiitista ja hiv:stä tai hampaiden hoidosta. Mietimme, saavuttaako terveysneuvontapisteiden esitteiden ja julisteiden informaatio todella asiakkaan. Olisimme voineet haastattelussa kysyä, millainen informaatio on helpointa sisäistää. Suurin osa haastatelluista piti tärkeänä kondomien saamista ilmaiseksi, mutta muuta ehkäisyneuvontaa pidettiin turhana. Vastaajat ajattelivat aikuisten ihmisten osaavan huolehtia ehkäisystä. Ristiriitaista kuitenkin on, että hyvin harva vastaajista ilmoitti käyttävänsä ylipäänsä mitään ehkäisyä. Ovatko ehkäisyasiat kuitenkin liian henkilökohtaisia terveysneuvontapisteisiin? Tämä nousi esiin, kun suurin osa vastaajista ilmoitti haluttomuutensa enempään ehkäisyneuvontaan terveysneuvontapisteessä. Toisaalta vastaajista suurin osa oli miehiä ja suurin osa ehkäisyvälineistä on suunnattu naisille. Vastausten perusteella huumeidenkäyttö ja vanhemmuus olivat ristiriidassa. Huumeidenkäyttö raskauden aikana herätti vastaajissa runsaasti negatiivisia tunteita. Kysymys herätti voimakkaita vastauksia, joissa huumeidenkäyttö raskauden aikana tuomittiin täysin. Kuitenkaan huumeidenkäyttöä eikä myöskään entistä, taakse jäänyttä elämää ei pidetty esteenä hyvälle vanhemmuudelle. Lapsen kasvatuksen koettiin olevan kiinni enemmän persoonallisuudesta ja luonteenlujuudesta kuin huumeidenkäytöstä. Huumeidenkäytön haittojen ehkäiseminen ja minimoiminen on koko terveysneuvontatyön perusideologia. Tätä ajatusta hyödyntäen terveysneuvontapisteiden toimintaa voisi laajentaa, koska asiakkaan ajatusmaailmaan tarvitaan muutos, ennen kuin voidaan olettaa asiakkaan parantavan tapojaan. Vastaukset antoivat tarpeellista tietoa mukana olleille kahdelle terveysneuvontapisteelle, koska huumeidenkäyttäjien tietous ehkäisyyn ja raskauteen liittyvissä asioissa on selvästi vähäistä. Jos tietoutta saadaan lisättyä, huumeraskauksien ja huumeille altistuneiden vauvojen määrä ehkä vähenisi. Terveysneuvontapisteissä voitaisiin miettiä, miten lähteä avaamaan ajatusta raskauden ehkäisystä huumeidenkäyttäjien keskuudessa ja miten monimuotoisesta asiasta on kyse. Niina Kettunen työskentelee sairaanhoitajana Hämeenlinnan A-klinikkatoimen Living roomissa. Artikkeli perustuu hänen ja Tanja Hannilan sairaanhoitajatutkinnon opinnäytteeseen Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa

14 Hyvä vanhempi huolehtii ja elää ihmisiksi Mikä vanhemmuudessa on lapsen kannalta tärkeintä? Koska lapset ovat vanhemmuuden toinen välttämätön osapuoli, myös heidän näkemyksiään tarvitaan vanhemmuuden ymmärtämiseksi. Väitöskirjatutkimukseni perustuu lasten kirjoitelmiin siitä, millainen on hyvä äiti tai isä. LEENA VALKONEN x Hyvästä äidistä tai isästä kirjoittaneet lapset olivat iältään vuotiaita. Sain kirjoitelmia 207, ja niiden sisältämistä käsityksestä muodostui viisi hyvän vanhemmuuden osatekijää: hyvä vanhempi pitää lasta tärkeänä, pitää lapsesta huolen, on kiva, rajoittaa ja kasvattaa sekä elää ihmisiksi. Kolmea hyvän vanhemmuuden sisältöä lapset kuvasivat ulottuvuuksina, joissa hyvän vanhemman on sijoituttava oikein. Tämä merkitsi myös sitä, että hyväksi määritelty vanhemmuuden piirre voi liiallisena kääntyä itseään vastaan. Esimerkiksi huolenpidon ääripäät ovat välinpitämättömyys tai sietämätön hössötys. Kiva-ulottuvuudella tasapaino haetaan liiallisen lellimisen ja tiukkapipoisuuden välillä. Kasvatusulottuvuudella ääripäät ovat liika ankaruus ja liika sallivuus. Kaksi hyvän vanhemmuuden osa-aluetta ei sen sijaan taipunut ulottuvuusajatteluun. Lapsen tärkeänä pitäminen välittäminen, rakastaminen ja ajan antaminen lapselle on jotakin, jossa ei haeta sopivaa kohtaa janalta. Myöskään vanhemman ihmisiksi eläminen eli vastuullinen aikuisen käytös ei lasten käsityksissä voi mennä liian pitkälle. Hyvässä vanhemmuudessa kaikki ei siis ole suhteellista, vaan se muodostuu kahdenlaisista sisällöistä: niistä, joissa liikutaan ulottuvuuksilla, ja niistä, joissa joko ollaan tai ei olla hyviä vanhempia. Tämän perusteella olenkin rohjennut kysyä, ovatko vanhemman vastuullinen aikuisuus ja se, että lapsi kokee itsensä vanhemmalleen tärkeäksi, perusehtoja, joiden ympärille sitten voidaan rakentaa hyvinkin erilaista hyvää vanhemmuutta. Huolenpito on vanhemman perustehtävä Lasten kirjoitelmissa huolenpito oli yleisin hyvää vanhemmuutta kuvaava käsite. Huolenpitoon liittyvät 360 ilmaisua antoivat mahdollisuuden huolenpidon monipuoliseen määrittelyyn. Huolenpito oli lasten mukaan ensinnäkin huolehtimista lapsen hyvinvoinnista, esim. lapsen terveydestä, turvallisuudesta, koulunkäynnistä ja syömisestä. Huolehtimiseen sisällytettiin myös rajojen asettaminen, jolloin huolenpito määriteltiin valvontana ja lapsen menoista ajan tasalla pysymisenä. Huolehtiva vanhempi on huolissaan lapsesta silloin, kun hän arvelee, että lapselle on voinut sattua jotakin. Lisäksi huolenpitoon liitettiin auttaminen esimerkiksi kouluasioissa. Myös kotitöiden tekeminen ja siten kodista huolehtiminen määriteltiin osaksi vanhempien huolenpitotehtävää. Huolenpitoon kuuluu myös lapsen elättäminen, esim. kodin tarjoaminen sekä ruoan ja vaatteiden osto. Kun tutkimukseni lasten ikäryhmää ollaan nykyisin kovaa vauhtia itsenäistämässä, on mielenkiintoista, että lapset nostivat vanhemman tärkeimmäksi tehtäväksi huolenpidon. Huolenpito tulisikin ottaa vakavasti sekä vanhemmuustutkimuksen kohteena että vanhemmuutta määrittelevänä käsitteenä. Huolenpidon käsite merkitsee lapsen riippuvuuden hyväksymistä sen sijaan, että korostettaisiin itsenäisyyttä ja pärjäämistä. Aikuisen näkökulmasta kyse on vastuusta hoivaan ja huolenpitoon. Huolenpidon näkökulma nostaa esille isoja kysymyksiä: mitä on vanhemman huolenpito paitsi toimintana, toiminnan taustalla olevana asenteena? Millainen on huolenpidon yhteiskunta, mitä on huolenpidon politiikka? Vastuullinen aikuisuus osa hyvä vanhemmuutta Ihmisiksi eläminen, vastuullinen aikuisuus, oli lasten käsityksissä tärkeä osa hyvää vanhemmuutta. Erityisesti lapset korostivat vanhemman päihteettömyyttä ja sitä, että vanhempi tulee toimeen parisuhteessaan: ei riitele eikä eroa, tai jos eroaa, on yhteistyökykyinen entisen puolisonsa kanssa. Vanhemmuudessa ei siis ole kyse vain lapsen ja vanhemman välisistä asioista. 14

15 Lapset nostivat vanhemman tärkeimmäksi tehtäväksi huolenpidon. Lasten näkemys kytkee vanhemmuuden aikuisena elämisen kokonaisuuteen: vanhemmuutta rakennetaan muuallakin kuin lapsen silmien alla, ja se edellyttää eettisiä ja moraalisia valintoja. Näyttäisi siltä, että tutkimukseni lasten määrittelemä vanhemmuus ei ole kapea erityisosaamisen laji vaan enemmänkin elämäntapa. Ehkä psykologisen vanhemmuustutkimuksen käyttämä parenting-käsite (vanhempana toimiminen) antaa vanhemmuudesta liian kapean kuvan. Vanhempana toimimiseen voidaan antaa asiantuntijaohjeita, vanhempana elämiseen ei. Tässä mielessä tutkimukseni viides- ja kuudesluokkalaiset heittivät aika pahan haasteen: heidän näkökulmastaan elämme aikuisen elämäämme ja teemme ratkaisujamme aina myös vanhemman roolissa, tahdoimmepa tai emme. Suhtautuminen alkoholinkäyttöön melko ehdoton Olin jonkin verran yllättynyt siitä, että vanhempien alkoholinkäyttö nousi niinkin useissa kirjoitelmis- 15

16 sa hyvän vanhemmuuden kriteeriksi. Juomiseen, polttamiseen tai huumeidenkäyttöön liittyviä käsityksiä oli tutkimusaineistossa 79. Alkoholinkäytön otti esille viidennes kirjoittajista. Alkoholinkäytön suhteen oltiin yleensä hyvin ehdottomia: äiti tai isä ei saa juoda tai vanhempien on oltava raittiita. Näkemys esitettiin joko yleisellä tasolla tai oman kokemuksen pohjalta: Toivoisin isän lopettavan juomisen. Useimmissa kirjoitelmissa kanta oli hyvin ehdoton: hyvä vanhempi ei juo yhtään, ei edes kaljaa. Muutamissa teksteissä alkoholinkäyttöä koskeva vaatimus oli lievempi: vanhempien ryyppäämistä, juopottelua tai kännissä oloa ei hyväksytty. Saatettiin myös todeta, että vanhemmat eivät saa juoda hirveästi tai alkoholia ei saa käyttää liikaa. Ainakaan koko päivää tai keskellä päivää alkoholia ei saisi juoda. Runsaan alkoholinkäytön sopimattomuutta perusteltiin sillä, että alkoholia käyttävä äiti tai isä ei pysty huolehtimaan lapsistaan ja että ryyppäämiseen menee paljon rahaa. Osa lapsista hyväksyi juomisen silloin tällöin, esimerkiksi juhlissa. Tutkimukseni kysymyksenasettelu ei mahdollista kannan ottamista siihen, kuinka paljon lasten käsitykset raittiudesta hyvän vanhemmuuden sisältönä liittyivät heidän omiin kokemuksiinsa alkoholiongelmaisista vanhemmista. Kysyin lasten käsityksiä, en kokemuksia. Lasten kirjoitelmista voi vain päätellä sen, että he ovat melko ehdottomia suhtautumisessaan vanhempien alkoholinkäyttöön. Alkoholi on vanhemmuuden riskitekijä Tutkimuksen lapsilähtöisyys on paitsi lapsen kuulemista, myös lapsen puolesta puhumista. Tuloksiani esitellessäni olen kertonut myös sen, että tutkimuksen viides- ja kuudesluokkalaiset lapset eivät pidä vanhempien alkoholinkäytöstä. Kerron sen tutkijana, en moralistina, mutta jostain syystä tämä tutkimustulos herättää aikuisyleisössä tunteita. Kyseessä ovat varmasti lapset, joiden vanhemmilla on pahoja alkoholiongelmia. Tai: Tuonikäiset nyt ovat niin ehdottomia. Tutkimukseni tavoitteena oli lasten käsitysten kuvaaminen, ei niiden selittäminen. En siis voi ottaa kantaa siihen, miksi lapset ottivat esille päihteettömyyden yhtenä hyvän vanhemmuuden sisältönä ellei selitys sitten löydy tutkimuksen sisältä. Ehkä lasten määrittämä viisiosainen vanhemmuuskuva itsessään selittää sen, miksi alkoholinkäyttö Alkoholinkäyttö ei lasten mielestä mahdu hyvään vanhemmuuteen. ei heidän mielestään mahdu hyvään vanhemmuuteen. Liikaa juova vanhempi ei ehkä pysty pitämään lapsesta huolta eikä viesti lapselle, että tämä on hänelle tärkeä. Hän ei välttämättä elä vastuullista aikuisen elämää. Voi olla, ettei hän myöskään ole aina kovin kiva eikä jaksa asettaa rajoja. Tutkimukseni lasten vanhemmuusmäärittelyn perusteella alkoholinkäyttö voi siis olla iso vanhemmuuden riskitekijä. Näyttää siltä, että lapset eivät pidä vanhempien alkoholinkäytöstä silloinkaan, kun kyse ei ole ongelmakäytöstä. He kertoivat sen tutkijalle. Ehkä lasten asiantuntijaryhmää kannattaisi kuulla enemmän myös perheissä. Olisiko minulla aikuisena ja vanhempana varaa ja aihetta keskustella perheen alkoholipolitiikasta lasteni kanssa? Eikö keskinkertainen vanhemmuus riitä? Minulta on kysytty, syyllistänkö suotta vanhempia, kun rakennan tutkimuksessani hyvän vanhemmuuden viisiosaisen, vaativan palapelin. En ole missään vaiheessa ajatellut, että tutkimukseni tarkoitus olisi laittaa ketään pohtimaan oman vanhemmuutensa hyvyyttä tai huonoutta. Sen sijaan kiinnostukseni on ollut kysyä, mikä vanhemmuudessa on lapsen kannalta tärkeintä. Viides-kuudesluokkalaisten lasten käsitysten perusteella tärkeintä on se, että lapsi voi kokea itsensä vanhemmalleen tärkeäksi ja että vanhempi elää vastuullista aikuisen elämää, joka ei tuota lapselle turhaa pahaa mieltä. Se ei ole ihan vähän. Mutta jos keskittyisimme vanhemmuuskeskustelussa näihin vanhemmuuden ydinkysymyksiin, meidän ei sentään tarvitsisi ahdistua lukuisten saamiemme äitiys- ja isyysohjeiden noudattamatta jättämisestä. Noiden kahden kriteerin ympärille mahtuu nimittäin vielä aika monenlaista hyvää vanhemmuutta. Sitä paitsi: Faijani on hyvä isä minun mielestäni, koska täydellistä isää ei ole olemassa. KT Leena Valkonen työskentelee projektipäällikkönä Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Hänen väitöskirjansa Millainen on hyvä äiti tai isä? Viides- ja kuudesluokkalaisten lasten vanhemmuuskäsitykset on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 286. Tutkimus myös internetissä: studedoc/ pdf. 16

17 Korvaushoitojen kehittämiseksi tarvitaan tavoitteiden ja käsitteiden selkeyttämistä Opiaattiriippuvaisten korvaushoitoja on Suomessa toteutettu kymmenen vuotta. Ensimmäinen metadonikorvaushoidon pilottiryhmä aloitti Helsingissä Hesperian sairaalassa vuonna Hoito laajeni sosiaali- ja terveysministeriön antaman määräyksen myötä vuonna Tällöin korvauslääkkeeksi hyväksyttiin myös buprenorfiini, joka tunnetaan paremmin kauppanimellä Subutex. Sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus määrittelee hoidon tavoitteita ja toteutusta. Asetusta on muutettu viimeksi vuonna 2002, jolloin hoitojen laajeneminen mahdollistui entisestään. Tällä hetkellä Suomessa on lääkkeellisessä hoidossa noin tuhat opiaattiriippuvaista potilasta. Korvaushoitojen syntyminen ja nopea laajeneminen on tapahtunut ristiriitaisessa ja jännitteisessä ilmapiirissä. Suomalainen huumepolitiikka on perinteisesti pyrkinyt huumeettomaan yhteiskuntaan ja opiaattiriippuvaisten korvaushoito on koettu useilla tahoilla askeleeksi kohti huumeiden hyväksymistä. Sekä kontrollia että haittojen vähentämistä Huumeidenkäyttö ja julkinen huoli huumeidenkäytöstä lisääntyivät 1990-luvun lopulla. Korvaushoidot tulivat mahdolliseksi huumepolitiikassa tapahtuneiden muutosten myötä. Keskenään ristiriitaisia viranomais- ja asiantuntijanäkemyksiä soviteltiin yhteen. Perinteisen rajoittavan politiikan rinnalle nostettiin huumeista aiheutuvien haittojen vähentäminen. Suomessa päädyttiin muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeukselliseen huumepolitiikkaan, jossa samanaikaisesti pyritään sekä kontrollin lisäämiseen että haittojen vähentämiseen. Julkisessa keskustelussa ja poliittisissa kannanotoissa näkökulmat korvaushoitoihin vaihtelevat kansanterveysajattelun, hoitamaan pyrkivän normalisointipolitiikan ja rankaisevan kontrollipolitiikan välillä. Korvaushoitopotilas voidaan näkökulmasta riippuen ymmärtää palveluja käyttäväksi Erilaiset huumepolitiikat ja lainsäädännön tulkinnanvaraisuus heijastuvat käytännön työhön korvaushoitopotilaiden parissa. Epäselvyydet hoitojen tavoitteista ja niihin liittyvistä käsitteistä vaikeuttavat yhteistyötä sekä eri toimijoiden kesken että työyhteisöjen sisällä. Ristiriitaiset tulkinnat heijastuvat myös henkilökunnan ja potilaiden väliseen vuorovaikutussuhteeseen. MIA-VEERA KOIVISTO x 17

18 asiakkaaksi, sairaaksi potilaaksi tai moraalittomaksi rikolliseksi. Korvaushoitoja säätelevässä asetuksessa edellytetään psykososiaalisen kuntoutuksen sisältyvän lääkkeelliseen hoitoon. Järvenpään sosiaalisairaalan Ohjatprojektin ( ) tavoitteena on ollut tutkia ja kehittää opiaattiriippuvaisten korvaushoidon psykososiaalista kuntoutusta. Tässä artikkelissa käsitellään projektin kehittämistoiminnassa kerätyn tiedon pohjalta tehtyjä päätelmiä hoidon kehittämisen tarpeista. Tietoa kerättiin pääasiassa pääkaupunkiseudun korvaushoitoa toteuttavilta avohoitoyksiköiltä tutustumiskäynneillä, kirjallisilla kyselyillä ja järjestämällä yhteistyökokouksia ja kehittämispäiviä. Käsitteet ja tavoitteet epäselviä Korvaushoitopotilailla on yleensä ongelmia useilla elämän alueilla, jolloin kuntoutus vaatii yhteistyötä eri tahojen kanssa. Sekä työyksiköille tehtyjen kyselyjen vastauksissa että keskustelutilaisuuksissa tuli esiin hoitoja määrittelevän asetuksen tulkinnanvaraisuus. Asetuksen hoidoille asettamat tavoitteet ja keskeiset käsitteet on muotoiltu epätäsmällisesti. Esimerkiksi asetuksessa esiintyvät vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoito, psykososiaalinen hoito, elämän laatu, päihteettömyys ja hoitomyöntyvyys ovat käsitteitä, jotka joudutaan määrittelemään uudelleen erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Käsitteiden sisällöstä ei tunnu olevan yhtenäistä näkemystä. Myöskään asetuksen taustalla oleva opiaattiriippuvaisten lääkkeellisiä hoitoja kehittäneen työryhmän muistio (2001) ei avaa käsitteitä riittävästi. Käsitteet ovat tärkeitä, koska niiden pohjalta psykososiaalista kuntoutusta suunnitellaan ja toteutetaan. Käsitteiden ja tavoitteiden epäselvyys vaikuttaa myös työyhteisöjen sisäiseen työskentelyyn: hoitotyön perustehtävän määrittely vaikeutuu. Vastuu tavoitteiden ja toiminnan määrittelystä saattaa siirtyä yksittäiselle työntekijälle tai yksittäisiin hoitotilanteisiin, koska selkeät linjaukset puuttuvat. Hoitojen toteutus ja asetuksen tulkinta vaihtelevat. Keskenään ristiriitaisia hoitokäytäntöjä perustellaan samoilla säädösten kohdilla. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi erilaiset kontrolloivat hoitotoimenpiteet, joilla tarkoitan virtsasta otettavia huumeseuloja, pistosjälkien tarkastusta tai asetuksessa mainittua lääkkeen jakamista valvotusti. Työntekijät saattavat joutua valintatilanteeseen kontrolloivien Keskenään ristiriitaisia hoitokäytäntöjä perustellaan samoilla säädösten kohdilla. hoitokäytäntöjen ja luottamukseen pohjautuvan vuorovaikutussuhteen luomisen välillä. Hoidoissa valitut keinot vaihtelevat sen mukaan, mistä näkökulmasta tilannetta kulloinkin tarkastellaan. Työntekijät löytävät itsensä toistuvasti tilanteista, joissa pohditaan, onko tavoitteena ensisijaisesti estää rikollista toimintaa vai pitäisikö pyrkiä helpottamaan potilaan elämäntilannetta. Työyhteisöt ratkaisevat myös hoitotilanteita, joissa päätetään kohdellaanko potilasta yksilöllisesti jolloin saatetaan joutua poikkeamaan hoitopaikan yhteisistä säännöistä. Poikkeaminen taas saattaa aiheuttaa hämmennystä sekä potilaiden että henkilökunnan keskuudessa. Kontrollia korostettaessa pyritään estämään lääkkeen ajautumista katukauppaan jakamalla lääkitys valvotusti päivittäin. Tarkasteltaessa potilaan kokonaistilannetta esimerkiksi opiskelun tai elämänlaadun kannalta vähennetään valvontaa antamalla korvaushoitolääkkeiden kotiannoksia. Mutta kuinka määritellään asetuksessa mainittu hyvä hoitomyöntyvyys, jonka perusteella kotiannoksia voidaan antaa kahdeksaksi päiväksi kerrallaan? Voidaanko samoilla säännöillä ja käytännöillä hoitaa potilaita, joilla on erilaisia tavoitteita kuntoutumiselleen? Yhdestä pulmasta selviydyttyä edessä saattaa olla jo toinen. Hoidon tavoite ei ole välttämättä potilaan tavoite Ohjat-projektin kehittämistyössä selvitettiin myös potilaiden kokemuksia kuntoutumisesta. Kyselyssä tiedusteltiin potilaiden hoidolleen asettamia tavoitteita, kokemuksia kuntoutumisesta ja hyviksi koetuista hoitokäytännöistä. Kyselyyn vastasi 70 potilasta. Kyselyyn vastatessaan potilaat olivat olleet hoidossa keskimäärin 2,5 vuotta. Tärkeimmiksi tavoitteikseen potilaat ilmoittivat psyykkisen ja fyysisen kunnon kohentumisen. Korvaushoitolääkkeestä vieroittautumisen ilmoitti tavoitteekseen 41 vastaajaa (59 %). Lääkkeestä vieroittautumissuunnitelma hoitopaikoissa oli tehty 12 vastaajalle, joista neljällä ei ollut vieroittautumistavoitetta. Työryhmissä tehdystä jaottelusta huolimatta potilailla ei yleensä ollut tietoa siitä, kuuluivatko he ylläpito-, korvausvai vieroitushoitoryhmään. Vastausten mukaan hoitopaikan asettamat ja potilaiden omat tavoitteet eivät aina vastaa toisiaan. Potilaat kokivat edelleen ongelmia useilla osa- 18

19 Vastuu tavoitteiden ja toiminnan määrittelystä saattaa siirtyä yksittäiselle työntekijälle tai yksittäisiin hoitotilanteisiin. alueilla. Pistämistä esiintyi 26 prosentilla ja muiden huumeiden käyttöä 53 prosentilla vastaajista. Potilaat kokivat kuitenkin edistyneensä paljon kuntoutuksessa myös niillä osa-alueilla, joissa edelleen vallitsi ongelmia. Lääkkeen lisäksi tärkeimmäksi tekijäksi omassa kuntoutumisessa mainittiin hyvä vuorovaikutussuhde hoitopaikan henkilökunnan kanssa. Lisää motivointia, vähemmän kontrollia Hoidon käsitteet ja tavoitteet pitäisi määritellä täsmällisemmin politiikan ja hallinnon tasolla, jotta työyhteisöt voisivat määritellä tavoitteensa ja perustehtävänsä selkeämmin. Työyksiköiden välillä ja työyhteisöjen sisällä on tärkeää käydä avointa dialogia opiaattiriippuvaisten lääkkeellisten hoitojen tavoitteista. Hoidossa olevien potilaiden omia tavoitteita on hyvä kuunnella. Selkeät tavoite- ja toimeenpanosuunnitelmat tulee luoda yhteistyössä potilaan kanssa. Koska vuorovaikutus hoitosuhteessa on merkittävä tekijä kuntoutumisprosessissa, on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota myönteisen vuorovaikutuksen luomiseen. Hoidoissa tulisi keskittyä entistä enemmän motivoinnin lisäämiseen ja pyrkiä vähentämään kontrolloivia hoitomuotoja. Porrastettu hoitojärjestelmä voisi toimia yhtenä keinona tavoitteiden ja toimintamallien selkeyttämiseksi. Hoitoyksiköillä olisi mahdollisuus eriyttää toimintaansa hoitotavoitteiden mukaan. Lääkehoitoja aloitettaisiin tällöin matalalla kynnyksellä. Lääkehoitoihin tulisi liittää huolellisesti suunniteltu hoito- ja palveluohjaus motivoimaan ja ohjaamaan potilaita kohti kuntouttavampaa lääkkeellistä tai lääkkeetöntä psykososiaalista hoitoa. Palveluohjaus toimisi myös toiseen suuntaan tilanteissa, joissa potilas ei ole valmis sitoutumaan kuntouttavaan hoitoon. Porrastetussa mallissa potilas ohjattaisiin takaisin matalalla kynnyksellä toteutettavaan lääkehoitoon ilman, että hoito lopetettaisiin. Hoitojärjestelmän porrastus tavoitteiden mukaan edistäisi potilaiden ohjautumista omia tavoitteitaan vastaaviin hoitoyksiköihin. Hoitojen kohdentaminen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti ehkä vähentäisi ristiriitatilanteita ja edistäisi myönteistä vuorovaikutussuhdetta sekä auttaisi resurssien kohdentamisessa. Työntekijät ovat motivoituneita ja ammattitaitoisia, mutta ongelmien laaja-alaisuudesta johtuen korvaushoitopotilaiden parissa työskentely on vaativaa. Työssä jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Selkeät linjaukset hoitojen tavoitteista ja toteuttamisesta olisivat mahdollisia porrastetussa hoitomallissa. Tällöin myös työntekijöiden kuormitus vähenisi. KIRJALLISUUS: Asetus opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidoista eräillä lääkkeillä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 289/2002. Pekka Hakkarainen & Christoffer Tigerstedt: Korvaushoidon läpimurto Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 2/2005. Toivo Hurme: Rikollinen, potilas vai anonyymi asiakas? Huumausaineiden ongelmakäyttäjien ristiriitainen identifiointi. Sosiologia 4/2002. Mia-Veera Koivisto: Mihin opiaattiriippuvuuden korvaushoidoilla pyritään? Tavoitteiden tarkastelua suomalaisen huumepolitiikan, työyhteisöjen ja potilaiden näkökulmasta. Julkaistaan Järvenpään sosiaalisairaalan julkaisusarjassa keväällä Opiaattiriippuvaisten lääkkeellisiä hoitoja kehittäneen työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriö Tuukka Tammi: Huumekuri vai haittamaltti? Haittojen vähentämisen käsite ja huumepolitiikan vastakkainasettelut vuoden 1997 huumausainepoliittisessa toimikunnassa. Yhteiskuntapolitiikka 5/2003. Antti Weckroth: Valta ja merkitysten tuottaminen korvaushoidossa. Stakes Psykiatrian sairaanhoitaja Mia-Veera Koivisto työskentelee projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön keskustoimistossa. Hän työskenteli projektisuunnittelijana Järvenpään sosiaalisairaalan Ohjat-projektissa. 19

20 Nettiryhmä tukee ja kuuntelee mutta myös kyseenalaistaa Päihdelinkissä on vuoden verran toiminut nettiryhmä, jonka tavoitteena on tukea huumeidenkäytön lopettamista. Ryhmästä on hyvät kokemukset: yksin ongelmia pohtivalle nettiryhmä saattaa olla tärkeä vertaistuellinen ryhmä. Tukemisen lisäksi ryhmässä myös kyseenalaistetaan, mikä sekin on olennaista kuntoutumisen kannalta. TUOMO SEPPÄNEN x A-klinikkasäätiön Päihdelinkin (www.paihdelinkki.fi) keskustelufoorumilla käynnistettiin helmikuussa 2006 uusi keskusteluryhmä, Kuivaushuone. Ryhmä on ollut puoliavoin: kenellä tahansa netin käyttäjällä on ollut oikeus lukea viestejä, kun taas kirjoittamaan ovat päässeet vain ne henkilöt, joilla on kirjoitusoikeus. Kirjoitusoikeuden myöntää Päihdelinkin toimitus. Kirjoitusoikeus on ollut 50 henkilöllä. Aktiivisia kirjoittajia on ollut noin kymmenen. He ovat kirjoittaneet foorumille lähes päivittäin. Osa ryhmäläisistä on ollut taka-alalla ja seurannut muiden kirjoittelua. Kirjoittajia suojaa anonymiteetti ja jokaisella kirjoittajalla on nimimerkki. Ohjaajana esiinnyn omalla nimelläni. Ryhmään voi päästä mukaan milloin tahansa. Rajauksena kirjoitusoikeuden saamiselle on ollut, että henkilöllä on ollut halu lopettaa huumeidenkäyttönsä. Kirjoittajilta on toivottu, ettei foorumilla hehkuteta huumeiden eikä muidenkaan päihteiden käyttöä. Tähän mennessä ryhmä on toiminut osan aikaa ohjattuna ja osan aikaa vertaistuen voimin. Ryhmätoimintaa on tarkoitus jatkaa edelleen. Taloustutkimuksen Web Traffic Monitor -seurannan mukaan Kuivaushuonetta lukee kuukausittain noin 800 eri kävijää. Ensimmäisen toimintavuoden aikana palstalle kirjoitettiin lähes viestiä 88 eri aiheesta. Päivän kysymys aktivoi keskustelua Kuivaushuoneen etu on, että se on saavuttanut henkilöitä, joilla ei ole laitoskuntoutusta tai avohoitoa taustalla tai meneillään. Vertaisryhmät ovat olleet ryhmäläisille vähemmän tuttuja, vaikkakin muutamat ovat käyneet NA-ryhmässä. Eräs ryhmäläinen kävi säännöllisesti avohoidossa A-klinikalla ja sai lisätukea Kuivaushuoneesta, kun omatyöntekijä oli lomalla tai A-klinikka suljettuna. Tässä mielessä Kuivaushuone on täydentänyt avohoitoa. Syksyn ryhmän kohdalla käynnistin uutena ko- 20

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin 1 TAUSTATIEDOTE Julkaisuvapaa 10.10.2006, klo 11.00 10.10.2006 Ei hullumpi-barometri 2006: Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin Kuntoutujien mielestä mielenterveyspalvelut vähintään

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot