VÄKIVALTA JA PÄIHTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄKIVALTA JA PÄIHTEET"

Transkriptio

1 Raskauden ehkäisy liian herkkä aihe terveysneuvontapisteisiin? Hyvä vanhempi huolehtii ja elää ihmisiksi Korvaushoito kaipaa selkeämpiä tavoitteita ja käsitteitä Nettiryhmä tukee mutta myös kyseenalaistaa päihdealan erikoislehti 2/2007 VÄKIVALTA JA PÄIHTEET

2 sisältö 2/ Pääministeri ja päihdeperheiden lapset Teuvo Peltoniemi Alkoholiveron alennus vuonna 2004 ja väkivaltarikollisuus Esa Österberg Päihteidenkäyttö lisää keskeisesti naisten väkivaltaisuutta Ghitta Weizmann-henelius Terveysneuvontapisteiden merkitys raskauden ehkäisyssä Niina Kettunen Hyvä vanhempi huolehtii ja elää ihmisiksi Leena Valkonen Korvaushoitojen kehittämiseksi tarvitaan tavoitteiden ja käsitteiden selkeyttämistä Mia-veera Koivisto Nettiryhmä tukee ja kuuntelee mutta myös kyseenalaistaa Tuomo Seppänen Onks toista tietoo? Jukka Heinonen Huumehaittojen vähentämisen pioneeri: Kunnioitus on tärkein työkalu Auli Saukkonen Luettavaa Uutta materiaalia Uutisia Päihdealan erikoislehti Ilmestyy kuutena numerona Perustettu 1965 JULKAISIJA A-klinikkasäätiö TOIMITUS päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimitussihteeri Auli Saukkonen ulkoasu Kaija Savola TILAUKSET A-klinikkasäätiö Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki puhelin (09) , telefax (09) Vuosikerta 25 euroa TOIMITUSNEUVOSTO emeritusprofessori Pertti Hemánus tutkimusprofessori Marja Holmila toimittaja Ulla Järvi sosiaalineuvos Marja-Leena Nousiainen johtaja Katriina Pajupuro päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimittaja Timo Pihlajaniemi johtajapsykiatri Kari Pylkkänen (pj.) johtaja Matti Rohunen neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti erikoistutkija Tuukka Tammi kouluttaja Mailis Taskinen kehittämispäällikkö Leena Warsell A-KLINIKKASÄÄTIÖ toimitusjohtaja Lasse Murto johtava ylilääkäri Pekka Heinälä viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi talousjohtaja Kari Pätynen henkilöstön kehittämispäällikkö Tuula Annala ma. tiedotuspäällikkö Heikki Bothas kehittämispäällikkö Ari Saarto Hallitus tutkimusprofessori Salme Ahlström sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvall ylijohtaja Matti Heikkilä YTM Aulikki Kananoja (pj.) varatuomari Jyrki Kivistö kehittämispäällikkö Ritva Kuikka sosiaalitoimenjohtaja Maija Kyttä sosiaalijohtaja Sakari Laari päihdetyön päällikkö Helena Levonen sosiaaliterapeutti Lasse Lehmusoksa (työntekijöiden edustaja) Tiimissä julkaistut kirjoitukset edustavat kirjoittajiensa, eivät välttämättä A-klinikkasäätiön kantaa. Tiimin kirjoitukset julkaistaan myös lehden internet-versiossa (www.a-klinikka.fi/tiimi) PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa ISSN (painettu lehti) ISSN (verkkolehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KANNEN KUVA: Matti Niemi/GORILLA 2

3 Teuvo Peltoniemi P Ä Ä K I R J O I T U S Pääministeri ja päihdeperheiden lapset Arvoisa pääministeri. Tiedän, että uudella hallituksella on edessään tärkeitä asioita. Yksi niistä on alkoholihaittojen vähentäminen ja varsinkin ongelma, joka koskee kymmenesosaa kansasta suoraan ja meitä muitakin epäsuorasti: päihdeperheet. Tammikuussa luovutimme lapsiasiavaltuutetun ja alan järjestöjen kanssa peruspalveluministeri Hyssälälle ehdotuksen päihdeperheiden lasten aseman parantamisesta*. Ministeri, valtiosihteeri ja virkamiehet kuuntelivat sympaattisesti ja lupasivat viedä asiaa eteenpäin myös hallitusneuvotteluja silmälläpitäen. Otimme lupaukset vakavasti, sillä onhan jo aikakin tehdä jotakin tälle yhteiskuntamme häpeäpilkulle. Hallitusohjelmaneuvotteluissahan asia oli jo varmaan teillä esilläkin. Unicefin kansainvälisen vertailun mukaan suomalaislapsilla on turvallinen ja terveellinen elinympäristö, mutta tutkimuksen ulkopuolelle oli jätetty mm. lapsiin kohdistuva väkivalta. Aika tyypillistä silmien ummistamista, kun samalla tiedetään, että perheiden päihdeongelma on Suomessakin yleisin ja aliarvioiduin perheväkivallan ja lasten laiminlyönnin muoto. Vanhempien päihteiden liikakäyttö on monessa kaupungissa yleisin syy lasten huostaanottoihin. Kymmenesosa kansasta on elänyt perheessä, jossa vanhempien alkoholinkäyttö on varjostanut lapsuutta. Puoli miljoonaa suomalaista kärsii suoraan tästä sosiaalisesta ja kansanterveysongelmasta. Tärkeää on ymmärtää, että vaikka alkoholista on muutenkin tullut nykyajan kansantautimme, ei ongelmia aiheuta vain näkyvä suurkulutus, vaan vielä laajemmassa mitassa vanhempien harkitsematon alkoholin käyttö. Haittoja voi aiheutua kohtuujuomisestakin, jos emme ota lapsia huomioon juomistilanteissa. Herra pääministeri, eikö niin, että jos liikkeellä olisi sairausepidemia, joka aiheuttaisi haittoja yhtä suurelle osalle lapsista, kansankunta olisi mobilisoitu jo kauan sitten. Hyvä puolihan tässä asiassa on, että se on kuitenkin eräällä tavalla helppo, koska periaatteessa olemme kaikki lasten puolella. Usein kysymys on silmien aukaisemisesta, sen ymmärtämisestä, että lapsille alkoholi on eri asia kuin meille aikuisille. Haitat eivät FAS-tapauksia lukuun ottamatta yleensä ole peruuttamattomia. Lapsilla on myös luontaisia voimavaroja. Monet alkoholiperheiden lapset selviytyvät, kunhan heillä on tukenaan ymmärtävä aikuinen tai yhteys kohtalotovereihin. Ja että rankoissa tapauksissa on saatavissa nopeasti terapiaa ja muuta erityisapua. Päihdeperheiden auttamiseksi on olemassa tehokkaita, mutta silti halpoja keinoja. Tarvitaan niin kaikkien aikuisten ihmisten tukea kuin ammattilaisten mobilisointia. Sekä omaisia että viranomaisia. Mutta asia on liian suuri vain järjestöjen hoidettavaksi. Siksi esitimme perusturvaministerille, että valtiovalta ottaisi alkoholiperheiden lasten tukemisen strategiansa ja käytännön toimintansa painopisteeksi. Ehdotimme sekä yleisen alkoholipolitiikan muutoksia että erityisesti päihdeperheisiin kohdistuvia tukitoimia monella tasolla. Herra pääministeri, tässähän on tarjolla hallitukselle oivallinen tilaisuus auttaa kaikkia suomalaislapsia voimaan oikeasti hyvin rakentamalla turvallinen kasvuympäristö myös päihdeperheiden lapsille. Monista yhtä laajoista ja vakavista asioista yhteiskunta on säätänyt kansalaisille subjektiivisen oikeuden saada apua. Eikö samanlainen oikeus pitäisi antaa nyt päihdeperheiden lapsille? *

4 Alkoholiveron alennus vuonna 2004 ja väkivaltarikollisuus

5 Baltian maissa henkirikollisuus on 3 5 kertaa korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Venäjällä riski tulla surmatuksi on noin 10-kertainen Suomeen verrattuna. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa tehtyjen henkirikosten määrä on yli kaksinkertainen. Ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä aiheutuu lähes kokonaan alkoholisidonnaisista rikoksista. ESA ÖSTERBERG x Suomessa poliisin tietoon tulleisiin pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyneistä pääosa on ollut tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Esimerkiksi vuonna 2005 kolme neljästä selvitettyihin murhiin ja tappoihin sekä niiden yrityksiin syyllistyneistä sekä kaksi kolmesta pahoinpitelyrikoksiin syyllistyneistä oli ollut rikoksen tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Lisäksi väkivaltarikokset on usein tehty alkoholin nauttimistilanteessa. Usein myös rikoksen uhri on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Epäiltyjen päihtymystilaa koskevat tiedot perustuvat pääasiassa poliisin kentällä tekemiin havaintoihin. Tutkimusten perusteella tiedetään, että törkeämmistä väkivallanteoista poliisin tietoon tulee suurempi osa kuin lievistä pahoinpitelyistä. Tiedetään myös, että päihtyneenä tehdyistä väkivallanteoista tulee poliisin tietoon suurempi osa kuin selvinä tehdyistä. Uhritutkimusten mukaan vain joka kuudes vähintään lyönnin tasoinen väkivaltatapaus ilmoitetaan poliisille. Sen sijaan lähes kaikki väkivaltaiset kuolemat tulevat poliisin tietoon ja niitä tutkitaan myös tarkemmin kuin lieviä väkivallantekoja. Television poliisi- ja rikossarjoja seuraavat toki tietävät, että rikoksentekijät yrittävät näissäkin tapauksissa usein salata tekonsa tai lavastaa ne onnettomuuksiksi tai itsemurhiksi, joten tilastointisysteemi ei ole täysin aukoton edes murhien ja tappojen kohdalla. Henkirikollisuus jakautuu Suomessa karkeasti kolmeen päätyyppiin: syrjäytyneiden miesten keskinäiseen väkivaltaan, perhe- ja parisuhdeväkivaltaan ja nuorisoväkivaltaan. Martti Lehti ja Janne Kivivuori kirjoittavat, kuinka syrjäytyneiden miesten keskinäiset tapot ovat viime vuosina muodostaneet kokonaishenkirikollisuudesta runsaat puolet, perhe- ja parisuhdeväkivalta noin 35 prosenttia ja nuorten henkirikokset vajaat 10 prosenttia. Ainakin suurkuluttajien alkoholinkäyttö lisääntynyt Alkoholinkulutus kohosi vuonna 1990 lähes 9 litraan asukasta kohti. Tämän jälkeen se aleni lähinnä talouslamasta johtuen 8 litraan vuoteen 1994 mennessä. Vuoteen 2003 mennessä alkoholinkulutus oli kohonnut 9,4 litraan. (Taulukko 1) Muista EU-maista Suomeen saapuvien matkustajien verovapaata alkoholintuontia rajoittaneet kiintiöt poistettiin Suomi alensi alkoholijuomien valmisteveroja keskimäärin 33 prosentilla veronalennuksen painottuessa väkeviin alkoholijuomiin. Virosta tuli EU:n jäsen , jolloin myös alkoholin tuontia rajoittanut 20 tunnin sääntö poistui. Toukokuusta 2004 alkaen suomalaiset matkailijat ovat voineet tuoda laillisesti suuria määriä Virosta hankittuja suomalaisittain halpoja alkoholijuomia. Vuonna 2004 alkoholin saatavuudessa tapahtuneiden muutosten odottaisi vaikuttaneen erityisesti väkeviä alkoholijuomia suosiviin kuluttajiin ja niihin, joilla alkoholin hankintaa ovat rajoittaneet taloudelliset seikat. Vuonna 2004 alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi Suomessa 10 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu jatkui vielä vuoden 2005 alkupuoliskolla. Kulutuksen kasvu koski sekä tilastoitua että tilastoimatonta alkoholia. Väkevien alkoholijuomien kulutus lisääntyi suhteellisesti enemmän kuin mietojen alkoholijuomien kulutus. Kerätyt kyselyaineistot ja rekisteritiedot viittaavat siihen, että ainakin suurkuluttajien alkoholinkäyttö on lisääntynyt vuoden 2003 jälkeen. Muutoin olisikin vaikea selittää alkoholiehtoisten mak- TAULUKKO 1. Alkoholin kulutus Suomessa vuosina 1990, 1995 ja Kulutuserä Vuosi Alkoholin tilastoitu kulutus 7,7 6,7 7,0 7,3 7,6 7,7 8,2 8,2 Alkoholin tilastoimaton kulutus 1,2 2,1 1,8 1,7 1,7 1,7 2,1 2,3 Alkoholin kokonaiskulutus 8,9 8,8 8,8 9,0 9,3 9,4 10,3 10,5

6 TAULUKKO 2. Väkivaltarikollisuus vuosina 1990, 1995 ja Rikosnimike Vuosi Murha Tappo Murha ja tappo yhteensä Henkirikoksen yritys* Törkeä pahoinpitely Pahoinpitely Lievä pahoinpitely Pahoinpitelyt yhteensä * Henkirikoksen yritys sisältää murhan, tapon ja surman yritykset. Rikosnimike surma tuli rikoslakiin Vuosittain surmia on tehty korkeintaan 2. sakirroosikuolemien 50 prosentin lisäystä vuodesta 2003 vuoteen Alkoholimyrkytysten lisäys oli vuodesta 2003 vuoteen 2004 noin 15 prosenttia. Vuonna 2005 alkoholimyrkytykset olivat 9 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna Pahoinpitelyt olleet kasvussa lähes koko ajan Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä on lisääntynyt lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 vuoteen Henkirikosten määrä on vaihdellut vuosittain huomattavasti, ja 2000-luvun alkupuolella niitä tehtiin vähemmän kuin 1990-luvun alkupuolella. Henkirikosten yritykset ovat sen sijaan lisääntyneet. (Taulukko 2) Pahoinpitelyrikollisuus lisääntyi vuonna 2004 mutta ei samassa suhteessa kuin alkoholin kulutus. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrässä ei myöskään ole havaittavissa samanlaista hyppyä maaliskuun alussa 2004 kuin on sekä alkoholin kulutuksessa että poliisin kiinni ottamien päihtyneiden määrässä. Sen sijaan henkirikosten määrä nousi vuonna 2004 selvästi edellisvuotta korkeammalle tasolle. Toisin kuin pahoinpitelyrikosten määrä, henkirikosten määrä aleni selvästi vuonna (Taulukko 2) Väkivaltarikokset on usein tehty alkoholin nauttimistilanteessa. Alkoholinkäytön ja väkivaltarikollisuuden yhteys? Oliko henkirikosten määrän lisääntyminen vuonna 2004 alkoholipoliittisia uudistuksia ja alkoholinkulutuksen kasvua seurannut lyhytkestoinen piikki? Tämän puolesta puhuvat Lehti ja Kivivuori kirjoittaessaan, että rikollisuuden lisääntymisestä vastasivat työttömät alkoholin ongelmakäyttäjät, joihin myös kulutuksen kasvu suurelta osin keskittyi. Toisaalta on mahdollista, että kyse on satunnaisvaihtelusta. Ainakaan kyselytutkimuksissa ei ole merkkejä siitä, että henkirikollisuuden vähentyminen vuodesta 2004 vuoteen 2005 olisi yhdistynyt ongelmakäyttäjien alkoholinkulutuksen selvään vähenemiseen, ellei sitten alkoholimyrkytykseen kuolleiden määrän vähenemistä tulkita merkiksi tästä. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet nopeammin kuin alkoholinkulutus. Osaselitystä tälle voidaan hakea mm. ilmoitus- ja ilmitulokynnyksen madaltumisesta ja piilorikollisuuden vähenemisestä. Vuonna 2004 poliisin tietoon tulleen pahoinpitelyrikollisuuden kasvu jäi pienemmäksi kuin alkoholinkulutuksen kasvu, joten ainakaan lyhyellä aikajänteellä alkoholinkulutuksen lisääntyminen ei heijastunut koko voimallaan pahoinpitelyrikosten määrään, vaikka näin tapahtuikin päihtyneenä säilöön otettujen määrälle. Vuonna 2006 alkoholin kokonaiskulutus väheni vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 2006 alkupuolella pahoinpitelyjen määrä oli hieman pienempi kuin vuoden 2005 alkupuolella. Erityisesti lievät pahoinpitelyt vähenivät. Alkoholinkäytön ja väkivaltarikollisuuden välinen yhteys voi perustua alkoholinkäytön välittömiin tilannesidonnaisiin vaikutuksiin. Juomistilanteessa alkoholi voi synnyttää ja vahvistaa aggressiivisia reaktioita, heikentää harkintakykyä ja alentaa väkivaltaisen käyttäytymisen kynnystä. Jatkuva runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa ihmisten elämisen tapaan ja laatuun. Näin ollen alkoholin ja

7 Oliko henkirikosten määrän kasvu 2004 alkoholinkulutuksen kasvua seurannut lyhytkestoinen piikki? väkivallan yhteys voi perustua myös pidemmän ajan kuluessa ilmeneviin vaikutuksiin, kuten esimerkiksi alkoholinkäytön aiheuttamaan syrjäytymiseen. On liian aikaista arvioida vuonna 2004 tapahtuneen alkoholinkulutuksen kasvun pitkän aikavälin vaikutuksia väkivaltarikollisuuteen. Aiemman tutkimustiedon perusteella voidaan kuitenkin arvella, että alkoholinkulutuksen kasvu on osaltaan lisäämässä väkivaltaa myös tulevaisuudessa. Jos kulutuksen kasvu johtaa väkivallan vaikeimman ongelmaryhmän työelämästä syrjäytyneiden alkoholin ongelmakäyttäjien määrän olennaiseen suurenemiseen, myös henkirikollisuus lisääntynee pitkällä aikavälillä. LÄHTEET: Martti Lehti & Reino Sirén: Väkivaltarikokset ja alkoholi. Teoksessa: Rikollisuustilanne Julkaisuja 220, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Martti Lehti & Janne Kivivuori: Kuolemaan johtanut väkivalta. Teoksessa: Rikollisuustilanne Julkaisuja 220, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Reino Sirén & Martti Lehti: Musta maaliskuu? Julkaisuja 222, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Esa Österberg: Alkoholin kulutuksen kasvu Suomessa vuonna Yhteiskuntapolitiikka 3/2005. Myös internetissä: yp.stakes.fi > Arkisto. Esa Österberg työskentelee erikoistutkijana Stakesin alkoholi- ja huumetutkimusryhmässä. 7

8 Naisten väkivaltaisuus on pitkään ollut tabu ja naisten on ajateltu käyttäytyvän aggressiivisesti ainoastaan tilanteissa, joissa he ovat pyrkineet puolustautumaan. Kuva väkivaltaisesta naisesta on kuitenkin muuttunut. Päihteidenkäyttö on keskeinen naisten väkivaltaista käyttäytymistä lisäävä tekijä. Päihteidenkäyttö lisää keskeisesti naisten väkivaltaisuutta

9 GHITTA WEIZMANN-HENELIUS x Päihteidenkäytön on todettu lisäävän väkivaltaista käyttäytymistä sekä miehillä että naisilla. Väkivaltatilanteissa valtaosa tekijöistä ja uhreista on ollut päihteiden vaikutuksen alaisena. Vaikka naiset syyllistyvät samantyyppisiin aggressiivisiin tekoihin kuin miehet ja naisten päihteidenkäyttö ja väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt, aihe ei ole herättänyt paljon kiinnostusta. Tämä johtunee osaksi siitä, että naisten aggressiivisuus ja väkivaltaisuus on pitkälti kielletty ja torjuttu asia. Naisen roolia äitinä on idealisoitu, eikä aggressiivinen käyttäytyminen sovi siihen kuvaan. Toisaalta naisiin kohdistuva väkivalta on mittava ongelma monessa yhteiskunnassa, minkä takia naisten väkivaltainen käyttäytyminen jää varjoon. Naisten väkivaltaa ja siihen liittyvää päihteidenkäyttöä ei tule kuitenkaan vähätellä, varsinkaan sen lapsiin kohdistuvien vaikutusten takia. Väkivaltaisuus on huomattavasti tavallisempaa miesten kuin naisten keskuudessa. Naisten osuus väkivaltarikollisuudesta Suomessa on eri tutkimusten mukaan ollut viime vuosina prosenttia. Miesten ja naisten välisten määrällisten eroavuuksien lisäksi sukupuolien välinen ero väkivaltaisessa käyttäytymisessä näkyy myös laadullisena. Naisten uhrit ovat miesten uhreja useammin perheenjäseniä tai henkilöitä, joihin naisilla on läheinen suhde. Naisten väkivaltainen käyttäytyminen liittyy usein ihmissuhdeongelmiin, ja se on nähty itsepuolustukseksi tai reaktioksi väkivallan kohteeksi joutumiselle. Päihteet lisäävät väkivaltaisuutta Päihteitä käyttävillä naisilla on todettu suuri riski solmia sellaisia suhteita, joissa esiintyy väkivaltaisuutta. Tämä lisää heidän vaaraansa tulla pahoinpidellyiksi, mutta se lisää myös riskiä, että he itse käyttäytyvät väkivaltaisesti. Päihteet lisäävät väkivaltariskiä moninkertaisesti osaksi siksi, että ne heikentävät ihmisen kykyä ymmärtää ja käsitellä ihmissuhteissa esiintyviä ristiriitoja, mutta myös siksi, että päihteiden väärinkäyttäjän elämäntapa sinänsä lisää vaaraa joutua tekemisiin väkivaltaisuuden kanssa. Markku Eronen totesi tutkimuksessaan, että päihteet lisäsivät suomalaisten naisten riskiä syyllistyä henkirikoksiin jopa 49-kertaisesti yleisväestöön verrattuna. Päihteidenkäyttö yhdistettynä heikkoon kognitiiviseen suoritustasoon, psyykkiseen sairauteen ja persoonallisuushäiriöön lisää väkivaltariskiä. Erosen tutkimuksessa ilmeni, että skitsofreniaa sairastavilla naisilla päihteet lisäsivät riskiä syyllistyä henkirikokseen 77-kertaisesti. Riski nousi 84-kertaiseksi yleisväestöön verrattuna naisilla, joilla oli epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö. Väkivaltaisen naisen profiili muuttumassa Väkivaltaisten naisten profiili on kuitenkin muuttumassa. Janne Kivivuoren tutkimus osoitti, että naisten tekemät väkivaltarikokset eivät pääsääntöisesti enää tapahdu kotioloissa. Aikaisemmin oli tavallista, että nainen riidan seurauksena käyttäytyi aggressiivisesti partneriaan kohtaan heidän ollessaan päihtyneinä kodissaan. Tänä päivänä on tavallisempaa, että naiset juovat miesten seurassa ja että uhrit ovat tekijälle useammin tuntemattomia tai henkilöitä, joihin heillä ei ole läheistä suhdetta. Muutamat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että alkoholisoituneet naiset voivat käyttäytyä parisuhteissa aggressiivisesti yhtä usein kuin miehet. Naisten väkivallan seuraukset ovat vain lievemmät kuin miesten. Tutkimukseni väkivaltaisista naisista loi kuvan, että suomalainen väkivaltaisesti käyttäytyvä nainen on useimmiten naimaton tai eronnut. Hän on useimmiten työtön ja hänellä on usein epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, psykiatrisia oireita ja päihteidenkäyttöä. Suurimmalla osalla väkivaltaisista naisista on rikollinen tausta ja he ovat syyllistyneet sekä väkivaltarikoksiin että muihin rikoksiin. Heidän lapsensa ovat useimmiten joutuneet huostaanotetuiksi jo ennen tapahtunutta väkivaltarikosta. Monet naisista ovat itse kokeneet väkivaltaisuutta joko lapsuudessaan tai aikuisiässä. Useimmilla heistä on myös traumaattisia kokemuksia väkivaltaisuudesta ja päihteidenkäytöstä lapsuudenperheessään. Heillä oli elämässään erilaisia vaikeuksia, joiden selvittämiseen heidän keinonsa ja voimavaransa eivät riittäneet. Väkivaltaisista naisista oli tutkimuksessani yli 70 prosenttia alkoholista riippuvaisia, noin 40 prosenttia käytti

10 x huumeita ja 43 prosenttia lääkkeitä. Yli puolet heistä oli sekakäyttäjiä. Tutkimus osoitti myös, että suomalainen nainen on pääsääntöisesti päihtynyt väkivaltaiseen rikokseen syyllistyessään ja että hänen väkivaltaisuutensa kohdistuu useammin muihin kuin läheisiin perheenjäseniin. Henkirikosten uhrit ovat kuitenkin useimmin tekijälle läheisiä ihmisiä. Tavallisimmaksi syyksi väkivaltaiseen tekoonsa naiset itse ovat nähneet riidan ryyppyporukassa. Heistä jopa 80 prosenttia oli päihteiden vaikutuksen alaisena tekohetkellä. Yli 70 prosenttia oli käyttänyt alkoholia, kolmasosa lääkkeitä ja viidesosa huumeita. Kolmasosa heistä oli käyttänyt useampia aineita. Päihteiden merkitys naisen väkivaltaisessa käyttäytymisessä Tuoreessa julkaisemattomassa tutkimuksessa verrattiin väkivaltaiseen rikokseen syyllistyneitä päihderiippuvaisia naisia (n=45) naisiin, jotka eivät olleet päihteistä riippuvaisia (n=16). Päihderiippuvaisten väkivaltaiset teot kohdistuivat useimmin henkilöihin, jotka eivät olleet tekijälle läheisiä. Naiset, jotka eivät olleet päihteistä riippuvaisia, kohdistivat tekonsa useimmin läheisiin henkilöihin, avio- tai avopuolisoonsa tai lapsiinsa. Kahden ryhmän välinen ero näkyi myös heidän raportoiduissa motiiveissaan. Päihderiippuvaiset näkivät syynä tekoon useammin riidan ryyppytilanteessa, kun taas ei-riippuvaiset pitivät syynä tekoonsa ristiriitoja ihmissuhteissa ja mielenterveysongelmia. Päihteiden merkitys näkyi selvästi naisten taustassa. Päihderiippuvaisista 56 prosenttia ja ei-riippuvaisista 6 prosenttia oli aiemmin syyllistynyt väkivaltarikokseen. Viiden vuoden seurannan jälkeen uuteen väkivaltarikokseen oli syyllistynyt 29 prosenttia päihderiippuvaisista mutta vain 6 prosenttia ei-riippuvaisista. Persoonallisuushäiriö todettiin 93 prosentilla päihderiippuvaisista ja 44 prosentilla eiriippuvaisista. Ero oli suurin epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön kohdalla: 73 prosentilla päihteitä käyttävistä oli epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, kun ei-riippuvaisista se oli vain 6 prosentilla. Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö löytyi 50 prosentilta päihderiippuvaisista mutta ei yhdeltäkään ei-riippuvaisten ryhmässä. Väkivaltaista käyttäytymistä ja päihteiden yhteyttä väkivaltaiseen käyttäytymiseen ei ole tutkittu naisilla samassa määrin kuin miehillä, mutta Naisten osuus väkivaltarikollisuudesta Suomessa on ollut viime vuosina prosenttia. saadut tutkimustulokset osoittavat päihteidenkäytön olevan myös naisilla hyvin keskeinen väkivaltariskiä lisäävä tekijä. Päihteitä käyttävät naiset syyllistyvät väkivaltaisiin tekoihin huomattavasti useammin kuin ei-päihteitä käyttävät naiset ja heidän uhrinsa ovat useasti tuttuja tai tuntemattomia juomakavereita. Heidän väkivaltariskiään lisää entisestään epäsosiaalinen ja tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö. Monet naisten väkivallanteoista jäävät ilmoittamatta Voidaan olettaa, että naisten väkivaltaisista teoista tulevat poliisin tietoon vakavimmat. Naisten väkivaltainen käyttäytyminen parisuhteissa jää useimmiten ilmoittamatta, kuten myös lapsiin kohdistuvat lievät väkivallanteot. Kuitenkin on muistettava, että väkivaltaisuus siirtyy sukupolvesta toiseen. Naisväkivallantekijöistä suurin osa on itse joutunut väkivallan ja päihteiden kielteisten vaikutusten kohteeksi. Väkivaltaiset naiset tarvitsevat räätälöityä hoitoa, jossa päihteidenkäytön lopettaminen on keskeistä, jotta väkivaltainen noidankehä saadaan katkaistua. Perheenäidin päihderiippuvuus vaikuttaa koko perheen selviytymiseen. Sen lisäksi, että tällaisessa perheessä väkivallan riski on suuri, äidin päihderiippuvuus saattaa koko perheen lasten kehitystä haittaavaan kaaokseen. Tästä syystä koko perhe tarvitsee tukitoimia. LÄHTEET: Markku Eronen: Mental disorders and homicidal behavior in female subjects. The American Journal of Psychiatry 8/1995. Janne Kivivuori: Suomalainen henkirikos. Teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja Julkaisuja 159, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Hanna Putkonen: Homicidal Women in Finland Academic Dissertation. Publications of the National Public Health Institute A5/2003. Ghitta Weizmann-Henelius: Violent Female Perpetrators in Finland. Personality and Life Events. Academic Dissertation. Department of Psychology, Åbo Akademi University and Vanha Vaasa Hospital Ghitta Weizmann-Henelius työskentelee Vanhan Vaasan sairaalassa psykologina ja on väitellyt väkivaltaisten naisten persoonallisuudesta. 10

11 Opinnäytteen yhteydessä syntyneen julisteen on toteuttanut graafikko Kati Kangasniemi. Tietoa tarvitaan, mutta onko aihe liian herkkä? Terveysneuvontapisteiden merkitys raskauden ehkäisyssä Miten terveysneuvontapisteissä voitaisiin parantaa huumeita käyttävien tietoja raskauden ehkäisystä? Mitä asiakkaat ajattelevat huumeidenkäytöstä raskauden aikana, abortista ja huostaanotosta? Millaiseksi asiakkaat kokevat terveysneuvontapisteiden palvelut ja henkilökunnan? NIINA KETTUNEN x Nuorten tyttöjen osuus terveysneuvontapisteiden asiakasmäärästä on kasvanut ja huumeraskaudet ovat lisääntymässä. Naistenklinikan HAL-poliklinikan mukaan Helsingissä 6 prosenttia fertiili-ikäisistä naisista tulee raskaaksi ja synnyttää huumeidenkäytön aikana. He käyttävät pääasiassa Subutexia. Huumeille altistuneita vastasyntyneitä on Helsingin HAL-poliklinikalla vuosittain noin 130. Tutkimusten mukaan neuvoloissa on vaikea tunnistaa päihteiden- ja varsinkin huumeidenkäyttäjiä. Syynä siihen, miksi huumeita käyttävät eivät halua 11

12 puhua käytöstä tai tuoda sitä ilmi, on yleensä pelko huostaanotosta tai muista seurauksista, kuten hoitoonohjauksesta. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, voiko terveysneuvontapisteissä auttaa ja tukea huumeita käyttävien raskauden ehkäisyä. Aineistona 31 haastattelua Kohderyhmänä olivat Hämeenlinnan terveysneuvontapiste Living roomin ja Lahden terveysneuvontapiste Jelpin asiakkaat ikään tai sukupuoleen katsomatta. Erityisesti toivoimme saavamme tietoa naispuolisista huumeidenkäyttäjistä. Halusimme sisällyttää selvitykseen molemmat sukupuolet, koska molempien mielipiteet ovat tärkeitä parisuhteessa ja siihen liittyvissä asioissa. Päädyimme aineiston keruussa haastatteluun, koska halusimme saada moninaisempia vastauksia kuin esim. kyselylomake mahdollistaisi. Haastattelulomake oli strukturoitu. Haastattelimme mahdollisimman monta asiakasta aikataulumme puitteissa. Lahdesta kerättiin yhteensä 19 haastattelua kolmen päivän aikana. Hämeenlinnasta tuli yhteensä 12 haastattelua kolmessa päivässä, joten kokonaismääräksi tuli 31 haastattelua. Naisia haastateltiin yhteensä 13 ja miehiä 18. Ikäjakauma oli laaja: nuorin haastateltu oli 19-vuotias ja vanhin 60-vuotias. Kaikkien haastateltujen keski-iäksi tuli 29,5 vuotta. Suurin osa haastatelluista oli kuitenkin fertiili-ikäisiä, sillä keski-ikää nostivat muutamat yli 40-vuotiaat vastaajat. Puolet miehistä ei käyttänyt mitään ehkäisyä Suurin osa vastaajista kertoi kiinnittävänsä huomiota terveysneuvontapisteissä olevaan materiaaliin. Huumeidenkäyttäjät kokivat raskaaksi tulemisen yleisesti positiiviseksi asiaksi elämässä. Kuitenkin vastaajat ajattelivat, että lasten hankinta kuuluu päihteettömään perheeseen. Haluan tulla raskaaksi vasta kun asiat ovat kunnossa. Yleisimmät ehkäisymenetelmät kondomi, e- pillerit, kierukka tiedettiin hyvin. 18 haastatellusta miehestä 8 käytti ehkäisynä kondomia, yhden naisystävällä oli käytössä ehkäisypillerit ja 9 ei käyttänyt mitään ehkäisyä. 13 haastatellusta naisesta 4 käytti kondomia ja 5 hormonaalista ehkäisyä. Yhdelle naisista oli tehty sterilisaatio. Naisista 3 kertoi, ettei käytä mitään ehkäisyä. Hyvä asia että saa, kun ovat kalliita ostaa. Abortti hyväksyttiin tilanteissa, joihin liittyi väkivalta. Tosi hyvä, seksitautien ehkäisy hoituu samalla. Itse en ota, muuten hyvä juttu. Hyvä, monella jää ostamatta. Onko niin tabu, ettei kehtaa ostaa? Enemmistö naisista ja miehistä vastasi, ettei ehkäisyneuvontaa tarvitsisi olla enempää. Ne, jotka kokivat tarvitsevansa lisää neuvontaa, halusivat selkeitä ohjeita ja neuvoja ehkäisyasioista ja paikoista, mistä ehkäisyä saa. Kun ei ole merkitystä itselle, en asioi täällä paljoa. Uskon itse osaavani hoitaa hommat. Valistusta! Miten asiat pitäisi olla, jotta voisi kantaa vastuuta. Voisi selvittää, missä vaiheessa edes kannattaa harkita lapsia. Palvelujen merkitys asiakkaille Asiakkaiden vastauksista ilmeni tyytyväisyys siihen, että heidän terveydentilastaan huolehditaan. Rokotteiden ja puhtaiden neulojen ja ruiskujen saaminen oli tärkeää. Myös henkisen tuen huomioon ottaminen koettiin hyväksi. Hyvä että saa kahvia ja ruokaa sekä on netti ja lääkäri. Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden mielestä henkilökunta oli enimmäkseen ystävällistä ja ihmisläheistä. Ennakkoluulottomuus, asiallinen ja avoin kohtelu ja henkilökunnan vaitiolovelvollisuus koettiin positiivisiksi asioiksi. Ihmisiksi, jotka ovat meidän maailman ulkopuolella, ovat silti ennakkoluulottomia. Ajatuksia abortista ja huostaanotosta Abortti hyväksyttiin tilanteissa, joihin liittyi väkivalta, kuten raiskaus. Myös tilanteet, joihin liittyi runsas huumeidenkäyttö, tieto sikiön kehityshäiriöstä tai huono taloudellinen ja sosiaalinen asema saivat hyväksymään abortin tekemisen. Yhteistä myönteisille vastauksille oli se, että abortti tehtiin olosuhteiden pakottamana. Korostettiin kykyä suunnitella asiat ja toimia siten, ettei edes joudu abortti-kysymyksen eteen. Aborttia ei pidetty ehkäisykeinona. Abortti on murha. Kuitenkin se on parempi vaihtoehto kuin narkkarille lapsi! Huostaanotto koettiin yleisesti hyväksi asiaksi, vaikka vastauksista heijastuivat pelko ja huoli. Huostaanotolle haluttiin selkeät perustelut: sen piti perustua kokonaiskuvaan tilanteesta. Pelättiin, että huostaanottoja tehdään liian kevyin perustein. Ehkä liian helposti otetaan huostaan. Ei aina 12

13 nähdä koko tilannetta. Miksei ohjata hoitoon, vaan suoraan huostaan otetaan, epäreilua. Huumeet ja vanhemmuus Kaikki haastateltavat tuomitsivat huumeidenkäytön raskauden aikana. Sitä pidettiin itsekkäänä, vastuuntunnottomana, vahingoittavana ja hirveänä käytöksenä. Pienet lapset eivät kuulu hoitolaitoksiin, vaan äidit! Kaikilla haastateltavilla oli käsitys siitä, että huumeet vaikuttavat vahingollisesti sikiöön, mutta tarkempi tieto vaikutuksista puuttui lähes kokonaan. Kevyitä huumeita (lääkkeet ja kannabis) pidettiin eri asiana kuin kovia huumeita eikä niiden käyttöä niin tuomittu raskauden aikana. Kuitenkin myös bentsodiatsepiineilla ja kevyillä huumeilla on haitallisia vaikutuksia sikiön kehitykseen. Varsinkaan miespuoliset haastatellut eivät nähneet huumeidenkäyttöä esteeksi hyvälle vanhemmuudelle. Miehistä 14 vastasi, että se ei ole este ja vain 4 piti sitä esteenä. Naisista 6 piti huumeidenkäyttöä esteenä hyvälle vanhemmuudelle ja 7 ei nähnyt sitä esteeksi. Vastaukset olivat ristiriidassa sen kanssa mitä saatiin vastaukseksi kysyttäessä mielipidettä huumeidenkäytöstä raskauden aikana. Huumeidenkäyttö raskauden aikana tuomittiin, mutta silti yllättävän moni vastaajista totesi, ettei huumeidenkäyttö ole este hyvälle vanhemmuudelle. Jos käyttää Subutexia, niin varmasti kykenee olemaan vanhempi, mutta jos käyttää amfetamiinia, niin silloin asioiden hoitaminen on vaikeaa. Mutta huumeet ja vanhemmuus eivät kuulu yhteen. Kevyet huumeet eivät vaikuta lapsen kasvatukseen. Ei ole hyvä että narkkaa, mutta uskon että voisin olla hyvä isä, koska en kohdistaisi lapseen negatiivisia asioita. Kondomien saamista ilmaiseksi pidettiin tärkeänä mutta muuta ehkäisyneuvontaa turhana. Onko ehkäisy liian henkilökohtainen aihe? Sekä Hämeenlinnan että Lahden terveysneuvontapisteissä selvityksemme aihe koettiin tärkeäksi. Ajateltiin, että ehkäisyyn voisi panostaa enemmän. Kummassakin terveysneuvontapisteessä ehkäisyneuvonta on ollut pääasiassa julisteiden ja kondomien jaon varassa. Ehkäisystä ei ole ollut esim. kampanjaviikkoja, kuten C-hepatiitista ja hiv:stä tai hampaiden hoidosta. Mietimme, saavuttaako terveysneuvontapisteiden esitteiden ja julisteiden informaatio todella asiakkaan. Olisimme voineet haastattelussa kysyä, millainen informaatio on helpointa sisäistää. Suurin osa haastatelluista piti tärkeänä kondomien saamista ilmaiseksi, mutta muuta ehkäisyneuvontaa pidettiin turhana. Vastaajat ajattelivat aikuisten ihmisten osaavan huolehtia ehkäisystä. Ristiriitaista kuitenkin on, että hyvin harva vastaajista ilmoitti käyttävänsä ylipäänsä mitään ehkäisyä. Ovatko ehkäisyasiat kuitenkin liian henkilökohtaisia terveysneuvontapisteisiin? Tämä nousi esiin, kun suurin osa vastaajista ilmoitti haluttomuutensa enempään ehkäisyneuvontaan terveysneuvontapisteessä. Toisaalta vastaajista suurin osa oli miehiä ja suurin osa ehkäisyvälineistä on suunnattu naisille. Vastausten perusteella huumeidenkäyttö ja vanhemmuus olivat ristiriidassa. Huumeidenkäyttö raskauden aikana herätti vastaajissa runsaasti negatiivisia tunteita. Kysymys herätti voimakkaita vastauksia, joissa huumeidenkäyttö raskauden aikana tuomittiin täysin. Kuitenkaan huumeidenkäyttöä eikä myöskään entistä, taakse jäänyttä elämää ei pidetty esteenä hyvälle vanhemmuudelle. Lapsen kasvatuksen koettiin olevan kiinni enemmän persoonallisuudesta ja luonteenlujuudesta kuin huumeidenkäytöstä. Huumeidenkäytön haittojen ehkäiseminen ja minimoiminen on koko terveysneuvontatyön perusideologia. Tätä ajatusta hyödyntäen terveysneuvontapisteiden toimintaa voisi laajentaa, koska asiakkaan ajatusmaailmaan tarvitaan muutos, ennen kuin voidaan olettaa asiakkaan parantavan tapojaan. Vastaukset antoivat tarpeellista tietoa mukana olleille kahdelle terveysneuvontapisteelle, koska huumeidenkäyttäjien tietous ehkäisyyn ja raskauteen liittyvissä asioissa on selvästi vähäistä. Jos tietoutta saadaan lisättyä, huumeraskauksien ja huumeille altistuneiden vauvojen määrä ehkä vähenisi. Terveysneuvontapisteissä voitaisiin miettiä, miten lähteä avaamaan ajatusta raskauden ehkäisystä huumeidenkäyttäjien keskuudessa ja miten monimuotoisesta asiasta on kyse. Niina Kettunen työskentelee sairaanhoitajana Hämeenlinnan A-klinikkatoimen Living roomissa. Artikkeli perustuu hänen ja Tanja Hannilan sairaanhoitajatutkinnon opinnäytteeseen Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa

14 Hyvä vanhempi huolehtii ja elää ihmisiksi Mikä vanhemmuudessa on lapsen kannalta tärkeintä? Koska lapset ovat vanhemmuuden toinen välttämätön osapuoli, myös heidän näkemyksiään tarvitaan vanhemmuuden ymmärtämiseksi. Väitöskirjatutkimukseni perustuu lasten kirjoitelmiin siitä, millainen on hyvä äiti tai isä. LEENA VALKONEN x Hyvästä äidistä tai isästä kirjoittaneet lapset olivat iältään vuotiaita. Sain kirjoitelmia 207, ja niiden sisältämistä käsityksestä muodostui viisi hyvän vanhemmuuden osatekijää: hyvä vanhempi pitää lasta tärkeänä, pitää lapsesta huolen, on kiva, rajoittaa ja kasvattaa sekä elää ihmisiksi. Kolmea hyvän vanhemmuuden sisältöä lapset kuvasivat ulottuvuuksina, joissa hyvän vanhemman on sijoituttava oikein. Tämä merkitsi myös sitä, että hyväksi määritelty vanhemmuuden piirre voi liiallisena kääntyä itseään vastaan. Esimerkiksi huolenpidon ääripäät ovat välinpitämättömyys tai sietämätön hössötys. Kiva-ulottuvuudella tasapaino haetaan liiallisen lellimisen ja tiukkapipoisuuden välillä. Kasvatusulottuvuudella ääripäät ovat liika ankaruus ja liika sallivuus. Kaksi hyvän vanhemmuuden osa-aluetta ei sen sijaan taipunut ulottuvuusajatteluun. Lapsen tärkeänä pitäminen välittäminen, rakastaminen ja ajan antaminen lapselle on jotakin, jossa ei haeta sopivaa kohtaa janalta. Myöskään vanhemman ihmisiksi eläminen eli vastuullinen aikuisen käytös ei lasten käsityksissä voi mennä liian pitkälle. Hyvässä vanhemmuudessa kaikki ei siis ole suhteellista, vaan se muodostuu kahdenlaisista sisällöistä: niistä, joissa liikutaan ulottuvuuksilla, ja niistä, joissa joko ollaan tai ei olla hyviä vanhempia. Tämän perusteella olenkin rohjennut kysyä, ovatko vanhemman vastuullinen aikuisuus ja se, että lapsi kokee itsensä vanhemmalleen tärkeäksi, perusehtoja, joiden ympärille sitten voidaan rakentaa hyvinkin erilaista hyvää vanhemmuutta. Huolenpito on vanhemman perustehtävä Lasten kirjoitelmissa huolenpito oli yleisin hyvää vanhemmuutta kuvaava käsite. Huolenpitoon liittyvät 360 ilmaisua antoivat mahdollisuuden huolenpidon monipuoliseen määrittelyyn. Huolenpito oli lasten mukaan ensinnäkin huolehtimista lapsen hyvinvoinnista, esim. lapsen terveydestä, turvallisuudesta, koulunkäynnistä ja syömisestä. Huolehtimiseen sisällytettiin myös rajojen asettaminen, jolloin huolenpito määriteltiin valvontana ja lapsen menoista ajan tasalla pysymisenä. Huolehtiva vanhempi on huolissaan lapsesta silloin, kun hän arvelee, että lapselle on voinut sattua jotakin. Lisäksi huolenpitoon liitettiin auttaminen esimerkiksi kouluasioissa. Myös kotitöiden tekeminen ja siten kodista huolehtiminen määriteltiin osaksi vanhempien huolenpitotehtävää. Huolenpitoon kuuluu myös lapsen elättäminen, esim. kodin tarjoaminen sekä ruoan ja vaatteiden osto. Kun tutkimukseni lasten ikäryhmää ollaan nykyisin kovaa vauhtia itsenäistämässä, on mielenkiintoista, että lapset nostivat vanhemman tärkeimmäksi tehtäväksi huolenpidon. Huolenpito tulisikin ottaa vakavasti sekä vanhemmuustutkimuksen kohteena että vanhemmuutta määrittelevänä käsitteenä. Huolenpidon käsite merkitsee lapsen riippuvuuden hyväksymistä sen sijaan, että korostettaisiin itsenäisyyttä ja pärjäämistä. Aikuisen näkökulmasta kyse on vastuusta hoivaan ja huolenpitoon. Huolenpidon näkökulma nostaa esille isoja kysymyksiä: mitä on vanhemman huolenpito paitsi toimintana, toiminnan taustalla olevana asenteena? Millainen on huolenpidon yhteiskunta, mitä on huolenpidon politiikka? Vastuullinen aikuisuus osa hyvä vanhemmuutta Ihmisiksi eläminen, vastuullinen aikuisuus, oli lasten käsityksissä tärkeä osa hyvää vanhemmuutta. Erityisesti lapset korostivat vanhemman päihteettömyyttä ja sitä, että vanhempi tulee toimeen parisuhteessaan: ei riitele eikä eroa, tai jos eroaa, on yhteistyökykyinen entisen puolisonsa kanssa. Vanhemmuudessa ei siis ole kyse vain lapsen ja vanhemman välisistä asioista. 14

15 Lapset nostivat vanhemman tärkeimmäksi tehtäväksi huolenpidon. Lasten näkemys kytkee vanhemmuuden aikuisena elämisen kokonaisuuteen: vanhemmuutta rakennetaan muuallakin kuin lapsen silmien alla, ja se edellyttää eettisiä ja moraalisia valintoja. Näyttäisi siltä, että tutkimukseni lasten määrittelemä vanhemmuus ei ole kapea erityisosaamisen laji vaan enemmänkin elämäntapa. Ehkä psykologisen vanhemmuustutkimuksen käyttämä parenting-käsite (vanhempana toimiminen) antaa vanhemmuudesta liian kapean kuvan. Vanhempana toimimiseen voidaan antaa asiantuntijaohjeita, vanhempana elämiseen ei. Tässä mielessä tutkimukseni viides- ja kuudesluokkalaiset heittivät aika pahan haasteen: heidän näkökulmastaan elämme aikuisen elämäämme ja teemme ratkaisujamme aina myös vanhemman roolissa, tahdoimmepa tai emme. Suhtautuminen alkoholinkäyttöön melko ehdoton Olin jonkin verran yllättynyt siitä, että vanhempien alkoholinkäyttö nousi niinkin useissa kirjoitelmis- 15

16 sa hyvän vanhemmuuden kriteeriksi. Juomiseen, polttamiseen tai huumeidenkäyttöön liittyviä käsityksiä oli tutkimusaineistossa 79. Alkoholinkäytön otti esille viidennes kirjoittajista. Alkoholinkäytön suhteen oltiin yleensä hyvin ehdottomia: äiti tai isä ei saa juoda tai vanhempien on oltava raittiita. Näkemys esitettiin joko yleisellä tasolla tai oman kokemuksen pohjalta: Toivoisin isän lopettavan juomisen. Useimmissa kirjoitelmissa kanta oli hyvin ehdoton: hyvä vanhempi ei juo yhtään, ei edes kaljaa. Muutamissa teksteissä alkoholinkäyttöä koskeva vaatimus oli lievempi: vanhempien ryyppäämistä, juopottelua tai kännissä oloa ei hyväksytty. Saatettiin myös todeta, että vanhemmat eivät saa juoda hirveästi tai alkoholia ei saa käyttää liikaa. Ainakaan koko päivää tai keskellä päivää alkoholia ei saisi juoda. Runsaan alkoholinkäytön sopimattomuutta perusteltiin sillä, että alkoholia käyttävä äiti tai isä ei pysty huolehtimaan lapsistaan ja että ryyppäämiseen menee paljon rahaa. Osa lapsista hyväksyi juomisen silloin tällöin, esimerkiksi juhlissa. Tutkimukseni kysymyksenasettelu ei mahdollista kannan ottamista siihen, kuinka paljon lasten käsitykset raittiudesta hyvän vanhemmuuden sisältönä liittyivät heidän omiin kokemuksiinsa alkoholiongelmaisista vanhemmista. Kysyin lasten käsityksiä, en kokemuksia. Lasten kirjoitelmista voi vain päätellä sen, että he ovat melko ehdottomia suhtautumisessaan vanhempien alkoholinkäyttöön. Alkoholi on vanhemmuuden riskitekijä Tutkimuksen lapsilähtöisyys on paitsi lapsen kuulemista, myös lapsen puolesta puhumista. Tuloksiani esitellessäni olen kertonut myös sen, että tutkimuksen viides- ja kuudesluokkalaiset lapset eivät pidä vanhempien alkoholinkäytöstä. Kerron sen tutkijana, en moralistina, mutta jostain syystä tämä tutkimustulos herättää aikuisyleisössä tunteita. Kyseessä ovat varmasti lapset, joiden vanhemmilla on pahoja alkoholiongelmia. Tai: Tuonikäiset nyt ovat niin ehdottomia. Tutkimukseni tavoitteena oli lasten käsitysten kuvaaminen, ei niiden selittäminen. En siis voi ottaa kantaa siihen, miksi lapset ottivat esille päihteettömyyden yhtenä hyvän vanhemmuuden sisältönä ellei selitys sitten löydy tutkimuksen sisältä. Ehkä lasten määrittämä viisiosainen vanhemmuuskuva itsessään selittää sen, miksi alkoholinkäyttö Alkoholinkäyttö ei lasten mielestä mahdu hyvään vanhemmuuteen. ei heidän mielestään mahdu hyvään vanhemmuuteen. Liikaa juova vanhempi ei ehkä pysty pitämään lapsesta huolta eikä viesti lapselle, että tämä on hänelle tärkeä. Hän ei välttämättä elä vastuullista aikuisen elämää. Voi olla, ettei hän myöskään ole aina kovin kiva eikä jaksa asettaa rajoja. Tutkimukseni lasten vanhemmuusmäärittelyn perusteella alkoholinkäyttö voi siis olla iso vanhemmuuden riskitekijä. Näyttää siltä, että lapset eivät pidä vanhempien alkoholinkäytöstä silloinkaan, kun kyse ei ole ongelmakäytöstä. He kertoivat sen tutkijalle. Ehkä lasten asiantuntijaryhmää kannattaisi kuulla enemmän myös perheissä. Olisiko minulla aikuisena ja vanhempana varaa ja aihetta keskustella perheen alkoholipolitiikasta lasteni kanssa? Eikö keskinkertainen vanhemmuus riitä? Minulta on kysytty, syyllistänkö suotta vanhempia, kun rakennan tutkimuksessani hyvän vanhemmuuden viisiosaisen, vaativan palapelin. En ole missään vaiheessa ajatellut, että tutkimukseni tarkoitus olisi laittaa ketään pohtimaan oman vanhemmuutensa hyvyyttä tai huonoutta. Sen sijaan kiinnostukseni on ollut kysyä, mikä vanhemmuudessa on lapsen kannalta tärkeintä. Viides-kuudesluokkalaisten lasten käsitysten perusteella tärkeintä on se, että lapsi voi kokea itsensä vanhemmalleen tärkeäksi ja että vanhempi elää vastuullista aikuisen elämää, joka ei tuota lapselle turhaa pahaa mieltä. Se ei ole ihan vähän. Mutta jos keskittyisimme vanhemmuuskeskustelussa näihin vanhemmuuden ydinkysymyksiin, meidän ei sentään tarvitsisi ahdistua lukuisten saamiemme äitiys- ja isyysohjeiden noudattamatta jättämisestä. Noiden kahden kriteerin ympärille mahtuu nimittäin vielä aika monenlaista hyvää vanhemmuutta. Sitä paitsi: Faijani on hyvä isä minun mielestäni, koska täydellistä isää ei ole olemassa. KT Leena Valkonen työskentelee projektipäällikkönä Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Hänen väitöskirjansa Millainen on hyvä äiti tai isä? Viides- ja kuudesluokkalaisten lasten vanhemmuuskäsitykset on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 286. Tutkimus myös internetissä: studedoc/ pdf. 16

17 Korvaushoitojen kehittämiseksi tarvitaan tavoitteiden ja käsitteiden selkeyttämistä Opiaattiriippuvaisten korvaushoitoja on Suomessa toteutettu kymmenen vuotta. Ensimmäinen metadonikorvaushoidon pilottiryhmä aloitti Helsingissä Hesperian sairaalassa vuonna Hoito laajeni sosiaali- ja terveysministeriön antaman määräyksen myötä vuonna Tällöin korvauslääkkeeksi hyväksyttiin myös buprenorfiini, joka tunnetaan paremmin kauppanimellä Subutex. Sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus määrittelee hoidon tavoitteita ja toteutusta. Asetusta on muutettu viimeksi vuonna 2002, jolloin hoitojen laajeneminen mahdollistui entisestään. Tällä hetkellä Suomessa on lääkkeellisessä hoidossa noin tuhat opiaattiriippuvaista potilasta. Korvaushoitojen syntyminen ja nopea laajeneminen on tapahtunut ristiriitaisessa ja jännitteisessä ilmapiirissä. Suomalainen huumepolitiikka on perinteisesti pyrkinyt huumeettomaan yhteiskuntaan ja opiaattiriippuvaisten korvaushoito on koettu useilla tahoilla askeleeksi kohti huumeiden hyväksymistä. Sekä kontrollia että haittojen vähentämistä Huumeidenkäyttö ja julkinen huoli huumeidenkäytöstä lisääntyivät 1990-luvun lopulla. Korvaushoidot tulivat mahdolliseksi huumepolitiikassa tapahtuneiden muutosten myötä. Keskenään ristiriitaisia viranomais- ja asiantuntijanäkemyksiä soviteltiin yhteen. Perinteisen rajoittavan politiikan rinnalle nostettiin huumeista aiheutuvien haittojen vähentäminen. Suomessa päädyttiin muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeukselliseen huumepolitiikkaan, jossa samanaikaisesti pyritään sekä kontrollin lisäämiseen että haittojen vähentämiseen. Julkisessa keskustelussa ja poliittisissa kannanotoissa näkökulmat korvaushoitoihin vaihtelevat kansanterveysajattelun, hoitamaan pyrkivän normalisointipolitiikan ja rankaisevan kontrollipolitiikan välillä. Korvaushoitopotilas voidaan näkökulmasta riippuen ymmärtää palveluja käyttäväksi Erilaiset huumepolitiikat ja lainsäädännön tulkinnanvaraisuus heijastuvat käytännön työhön korvaushoitopotilaiden parissa. Epäselvyydet hoitojen tavoitteista ja niihin liittyvistä käsitteistä vaikeuttavat yhteistyötä sekä eri toimijoiden kesken että työyhteisöjen sisällä. Ristiriitaiset tulkinnat heijastuvat myös henkilökunnan ja potilaiden väliseen vuorovaikutussuhteeseen. MIA-VEERA KOIVISTO x 17

18 asiakkaaksi, sairaaksi potilaaksi tai moraalittomaksi rikolliseksi. Korvaushoitoja säätelevässä asetuksessa edellytetään psykososiaalisen kuntoutuksen sisältyvän lääkkeelliseen hoitoon. Järvenpään sosiaalisairaalan Ohjatprojektin ( ) tavoitteena on ollut tutkia ja kehittää opiaattiriippuvaisten korvaushoidon psykososiaalista kuntoutusta. Tässä artikkelissa käsitellään projektin kehittämistoiminnassa kerätyn tiedon pohjalta tehtyjä päätelmiä hoidon kehittämisen tarpeista. Tietoa kerättiin pääasiassa pääkaupunkiseudun korvaushoitoa toteuttavilta avohoitoyksiköiltä tutustumiskäynneillä, kirjallisilla kyselyillä ja järjestämällä yhteistyökokouksia ja kehittämispäiviä. Käsitteet ja tavoitteet epäselviä Korvaushoitopotilailla on yleensä ongelmia useilla elämän alueilla, jolloin kuntoutus vaatii yhteistyötä eri tahojen kanssa. Sekä työyksiköille tehtyjen kyselyjen vastauksissa että keskustelutilaisuuksissa tuli esiin hoitoja määrittelevän asetuksen tulkinnanvaraisuus. Asetuksen hoidoille asettamat tavoitteet ja keskeiset käsitteet on muotoiltu epätäsmällisesti. Esimerkiksi asetuksessa esiintyvät vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoito, psykososiaalinen hoito, elämän laatu, päihteettömyys ja hoitomyöntyvyys ovat käsitteitä, jotka joudutaan määrittelemään uudelleen erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Käsitteiden sisällöstä ei tunnu olevan yhtenäistä näkemystä. Myöskään asetuksen taustalla oleva opiaattiriippuvaisten lääkkeellisiä hoitoja kehittäneen työryhmän muistio (2001) ei avaa käsitteitä riittävästi. Käsitteet ovat tärkeitä, koska niiden pohjalta psykososiaalista kuntoutusta suunnitellaan ja toteutetaan. Käsitteiden ja tavoitteiden epäselvyys vaikuttaa myös työyhteisöjen sisäiseen työskentelyyn: hoitotyön perustehtävän määrittely vaikeutuu. Vastuu tavoitteiden ja toiminnan määrittelystä saattaa siirtyä yksittäiselle työntekijälle tai yksittäisiin hoitotilanteisiin, koska selkeät linjaukset puuttuvat. Hoitojen toteutus ja asetuksen tulkinta vaihtelevat. Keskenään ristiriitaisia hoitokäytäntöjä perustellaan samoilla säädösten kohdilla. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi erilaiset kontrolloivat hoitotoimenpiteet, joilla tarkoitan virtsasta otettavia huumeseuloja, pistosjälkien tarkastusta tai asetuksessa mainittua lääkkeen jakamista valvotusti. Työntekijät saattavat joutua valintatilanteeseen kontrolloivien Keskenään ristiriitaisia hoitokäytäntöjä perustellaan samoilla säädösten kohdilla. hoitokäytäntöjen ja luottamukseen pohjautuvan vuorovaikutussuhteen luomisen välillä. Hoidoissa valitut keinot vaihtelevat sen mukaan, mistä näkökulmasta tilannetta kulloinkin tarkastellaan. Työntekijät löytävät itsensä toistuvasti tilanteista, joissa pohditaan, onko tavoitteena ensisijaisesti estää rikollista toimintaa vai pitäisikö pyrkiä helpottamaan potilaan elämäntilannetta. Työyhteisöt ratkaisevat myös hoitotilanteita, joissa päätetään kohdellaanko potilasta yksilöllisesti jolloin saatetaan joutua poikkeamaan hoitopaikan yhteisistä säännöistä. Poikkeaminen taas saattaa aiheuttaa hämmennystä sekä potilaiden että henkilökunnan keskuudessa. Kontrollia korostettaessa pyritään estämään lääkkeen ajautumista katukauppaan jakamalla lääkitys valvotusti päivittäin. Tarkasteltaessa potilaan kokonaistilannetta esimerkiksi opiskelun tai elämänlaadun kannalta vähennetään valvontaa antamalla korvaushoitolääkkeiden kotiannoksia. Mutta kuinka määritellään asetuksessa mainittu hyvä hoitomyöntyvyys, jonka perusteella kotiannoksia voidaan antaa kahdeksaksi päiväksi kerrallaan? Voidaanko samoilla säännöillä ja käytännöillä hoitaa potilaita, joilla on erilaisia tavoitteita kuntoutumiselleen? Yhdestä pulmasta selviydyttyä edessä saattaa olla jo toinen. Hoidon tavoite ei ole välttämättä potilaan tavoite Ohjat-projektin kehittämistyössä selvitettiin myös potilaiden kokemuksia kuntoutumisesta. Kyselyssä tiedusteltiin potilaiden hoidolleen asettamia tavoitteita, kokemuksia kuntoutumisesta ja hyviksi koetuista hoitokäytännöistä. Kyselyyn vastasi 70 potilasta. Kyselyyn vastatessaan potilaat olivat olleet hoidossa keskimäärin 2,5 vuotta. Tärkeimmiksi tavoitteikseen potilaat ilmoittivat psyykkisen ja fyysisen kunnon kohentumisen. Korvaushoitolääkkeestä vieroittautumisen ilmoitti tavoitteekseen 41 vastaajaa (59 %). Lääkkeestä vieroittautumissuunnitelma hoitopaikoissa oli tehty 12 vastaajalle, joista neljällä ei ollut vieroittautumistavoitetta. Työryhmissä tehdystä jaottelusta huolimatta potilailla ei yleensä ollut tietoa siitä, kuuluivatko he ylläpito-, korvausvai vieroitushoitoryhmään. Vastausten mukaan hoitopaikan asettamat ja potilaiden omat tavoitteet eivät aina vastaa toisiaan. Potilaat kokivat edelleen ongelmia useilla osa- 18

19 Vastuu tavoitteiden ja toiminnan määrittelystä saattaa siirtyä yksittäiselle työntekijälle tai yksittäisiin hoitotilanteisiin. alueilla. Pistämistä esiintyi 26 prosentilla ja muiden huumeiden käyttöä 53 prosentilla vastaajista. Potilaat kokivat kuitenkin edistyneensä paljon kuntoutuksessa myös niillä osa-alueilla, joissa edelleen vallitsi ongelmia. Lääkkeen lisäksi tärkeimmäksi tekijäksi omassa kuntoutumisessa mainittiin hyvä vuorovaikutussuhde hoitopaikan henkilökunnan kanssa. Lisää motivointia, vähemmän kontrollia Hoidon käsitteet ja tavoitteet pitäisi määritellä täsmällisemmin politiikan ja hallinnon tasolla, jotta työyhteisöt voisivat määritellä tavoitteensa ja perustehtävänsä selkeämmin. Työyksiköiden välillä ja työyhteisöjen sisällä on tärkeää käydä avointa dialogia opiaattiriippuvaisten lääkkeellisten hoitojen tavoitteista. Hoidossa olevien potilaiden omia tavoitteita on hyvä kuunnella. Selkeät tavoite- ja toimeenpanosuunnitelmat tulee luoda yhteistyössä potilaan kanssa. Koska vuorovaikutus hoitosuhteessa on merkittävä tekijä kuntoutumisprosessissa, on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota myönteisen vuorovaikutuksen luomiseen. Hoidoissa tulisi keskittyä entistä enemmän motivoinnin lisäämiseen ja pyrkiä vähentämään kontrolloivia hoitomuotoja. Porrastettu hoitojärjestelmä voisi toimia yhtenä keinona tavoitteiden ja toimintamallien selkeyttämiseksi. Hoitoyksiköillä olisi mahdollisuus eriyttää toimintaansa hoitotavoitteiden mukaan. Lääkehoitoja aloitettaisiin tällöin matalalla kynnyksellä. Lääkehoitoihin tulisi liittää huolellisesti suunniteltu hoito- ja palveluohjaus motivoimaan ja ohjaamaan potilaita kohti kuntouttavampaa lääkkeellistä tai lääkkeetöntä psykososiaalista hoitoa. Palveluohjaus toimisi myös toiseen suuntaan tilanteissa, joissa potilas ei ole valmis sitoutumaan kuntouttavaan hoitoon. Porrastetussa mallissa potilas ohjattaisiin takaisin matalalla kynnyksellä toteutettavaan lääkehoitoon ilman, että hoito lopetettaisiin. Hoitojärjestelmän porrastus tavoitteiden mukaan edistäisi potilaiden ohjautumista omia tavoitteitaan vastaaviin hoitoyksiköihin. Hoitojen kohdentaminen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti ehkä vähentäisi ristiriitatilanteita ja edistäisi myönteistä vuorovaikutussuhdetta sekä auttaisi resurssien kohdentamisessa. Työntekijät ovat motivoituneita ja ammattitaitoisia, mutta ongelmien laaja-alaisuudesta johtuen korvaushoitopotilaiden parissa työskentely on vaativaa. Työssä jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Selkeät linjaukset hoitojen tavoitteista ja toteuttamisesta olisivat mahdollisia porrastetussa hoitomallissa. Tällöin myös työntekijöiden kuormitus vähenisi. KIRJALLISUUS: Asetus opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidoista eräillä lääkkeillä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 289/2002. Pekka Hakkarainen & Christoffer Tigerstedt: Korvaushoidon läpimurto Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 2/2005. Toivo Hurme: Rikollinen, potilas vai anonyymi asiakas? Huumausaineiden ongelmakäyttäjien ristiriitainen identifiointi. Sosiologia 4/2002. Mia-Veera Koivisto: Mihin opiaattiriippuvuuden korvaushoidoilla pyritään? Tavoitteiden tarkastelua suomalaisen huumepolitiikan, työyhteisöjen ja potilaiden näkökulmasta. Julkaistaan Järvenpään sosiaalisairaalan julkaisusarjassa keväällä Opiaattiriippuvaisten lääkkeellisiä hoitoja kehittäneen työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriö Tuukka Tammi: Huumekuri vai haittamaltti? Haittojen vähentämisen käsite ja huumepolitiikan vastakkainasettelut vuoden 1997 huumausainepoliittisessa toimikunnassa. Yhteiskuntapolitiikka 5/2003. Antti Weckroth: Valta ja merkitysten tuottaminen korvaushoidossa. Stakes Psykiatrian sairaanhoitaja Mia-Veera Koivisto työskentelee projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön keskustoimistossa. Hän työskenteli projektisuunnittelijana Järvenpään sosiaalisairaalan Ohjat-projektissa. 19

20 Nettiryhmä tukee ja kuuntelee mutta myös kyseenalaistaa Päihdelinkissä on vuoden verran toiminut nettiryhmä, jonka tavoitteena on tukea huumeidenkäytön lopettamista. Ryhmästä on hyvät kokemukset: yksin ongelmia pohtivalle nettiryhmä saattaa olla tärkeä vertaistuellinen ryhmä. Tukemisen lisäksi ryhmässä myös kyseenalaistetaan, mikä sekin on olennaista kuntoutumisen kannalta. TUOMO SEPPÄNEN x A-klinikkasäätiön Päihdelinkin (www.paihdelinkki.fi) keskustelufoorumilla käynnistettiin helmikuussa 2006 uusi keskusteluryhmä, Kuivaushuone. Ryhmä on ollut puoliavoin: kenellä tahansa netin käyttäjällä on ollut oikeus lukea viestejä, kun taas kirjoittamaan ovat päässeet vain ne henkilöt, joilla on kirjoitusoikeus. Kirjoitusoikeuden myöntää Päihdelinkin toimitus. Kirjoitusoikeus on ollut 50 henkilöllä. Aktiivisia kirjoittajia on ollut noin kymmenen. He ovat kirjoittaneet foorumille lähes päivittäin. Osa ryhmäläisistä on ollut taka-alalla ja seurannut muiden kirjoittelua. Kirjoittajia suojaa anonymiteetti ja jokaisella kirjoittajalla on nimimerkki. Ohjaajana esiinnyn omalla nimelläni. Ryhmään voi päästä mukaan milloin tahansa. Rajauksena kirjoitusoikeuden saamiselle on ollut, että henkilöllä on ollut halu lopettaa huumeidenkäyttönsä. Kirjoittajilta on toivottu, ettei foorumilla hehkuteta huumeiden eikä muidenkaan päihteiden käyttöä. Tähän mennessä ryhmä on toiminut osan aikaa ohjattuna ja osan aikaa vertaistuen voimin. Ryhmätoimintaa on tarkoitus jatkaa edelleen. Taloustutkimuksen Web Traffic Monitor -seurannan mukaan Kuivaushuonetta lukee kuukausittain noin 800 eri kävijää. Ensimmäisen toimintavuoden aikana palstalle kirjoitettiin lähes viestiä 88 eri aiheesta. Päivän kysymys aktivoi keskustelua Kuivaushuoneen etu on, että se on saavuttanut henkilöitä, joilla ei ole laitoskuntoutusta tai avohoitoa taustalla tai meneillään. Vertaisryhmät ovat olleet ryhmäläisille vähemmän tuttuja, vaikkakin muutamat ovat käyneet NA-ryhmässä. Eräs ryhmäläinen kävi säännöllisesti avohoidossa A-klinikalla ja sai lisätukea Kuivaushuoneesta, kun omatyöntekijä oli lomalla tai A-klinikka suljettuna. Tässä mielessä Kuivaushuone on täydentänyt avohoitoa. Syksyn ryhmän kohdalla käynnistin uutena ko- 20

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi II.B.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 295 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Päihteiden käyttö muu haitallinen käyttäytyminen terveys sosiaalinen tilanne voimavarat hoito

Päihteiden käyttö muu haitallinen käyttäytyminen terveys sosiaalinen tilanne voimavarat hoito TILANNEARVIO - Millainen tilanteesi on nyt? Päihteiden käyttö muu haitallinen käyttäytyminen terveys sosiaalinen tilanne voimavarat hoito Tilannearvio auttaa sinua oman tilanteesi tarkastelussa ja arvioinnissa

Lisätiedot

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 235 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin 1 TAUSTATIEDOTE Julkaisuvapaa 10.10.2006, klo 11.00 10.10.2006 Ei hullumpi-barometri 2006: Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin Kuntoutujien mielestä mielenterveyspalvelut vähintään

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! 1 LECTIO PRAECURSORIA 14.12.2012/JBerg Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! Englannin kielen sana aggression tarkoittaa aggressiivista käyttäytymistä. Se ilmenee tahallisina, häiritsevinä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin miten ottaa päihdeasiat puheeksi vanhempien kanssa

Päihteet lapsen silmin miten ottaa päihdeasiat puheeksi vanhempien kanssa Päihteet lapsen silmin miten ottaa päihdeasiat puheeksi vanhempien kanssa Tarja Boelius Suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotien liitto 1 Puheenvuoroni sisältö Pidä kiinni -hoitojärjestelmästä

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma. Maritta Iso-Aho, Alko Oy

Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma. Maritta Iso-Aho, Alko Oy Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma Maritta Iso-Aho, Alko Oy 20.10.2009 Viisas vanhemmuus Millaisen mallin annat lapselle? Ohjelman taustaa Vanhempien ja aikuisten

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

LASINEN LAPSUUS- elämää päihdeperheessä ja mitä voisimme tehdä Lapsi päihdeperheessä seminaari Helsinki 8.5.2006

LASINEN LAPSUUS- elämää päihdeperheessä ja mitä voisimme tehdä Lapsi päihdeperheessä seminaari Helsinki 8.5.2006 Valt. lis. Teuvo Peltoniemi Tiedotuspäällikkö, A-klinikkasäätiö President, Encare Network LASINEN LAPSUUS- elämää päihdeperheessä ja mitä voisimme tehdä Lapsi päihdeperheessä seminaari Helsinki 8.5.2006

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Taustaa tutkimukselle Yhteiskunnassa pojat käyttäytyvät väkivaltaisesti 3-4 kertaa enemmän

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Teuvo Arolainen 21. Päihdetiedotusseminaari Päihteet ja väkivalta Bad Ems, Saksa 9.9.2006 Alkoholi ongelmana Klaus Mäkelän (1976) mukaan alkoholin käyttö jäsentyy

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot