Ravitsemus. Mitä suomalaiset syövät?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravitsemus. Mitä suomalaiset syövät?"

Transkriptio

1 Ravitsemus 2k a t s a u s 2 / Pekka Puskan haastattelu s. 4 Finravinto 2012-tutkimus s. 10 Ateriarytmi vaikuttaa painoon s. 25 Kulutuslukuja s. 30 Mitä suomalaiset syövät?

2 Ajankohtaista Ravitsemus vuosikerta Ravitsemuskatsaus on lehti ravitsemuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille. Sen voi tilata maksutta työpaikalle. Ravitsemuskatsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Julkaisija Toimituskunta Päätoimittaja Toimitussihteeri Tilaukset ja osoitteenmuutokset Toimituksen osoite Maito ja Terveys ry Emeritusprofessori Antti Aro MMM, FT Paula Hakala Professori Hannu Korhonen MMM Leena Packalén Professori Päivi Palojoki Dosentti Aila Rissanen ETM, FT Tuula Tuure ETM Tiina Soisalo ETM Katariina Lallukka Maito ja Terveys ry PL 77, Helsinki puh , fax Paino Forssa Print, 2013 Kun lehden sisältöä lainataan, lähde on mainittava. Emme julkaise kirjoitusten yhteydessä täydellisiä lähdeluetteloita. Ne saa tarvittaessa toimituksesta. ISSN-L ISSN R a v i t s e m u s k a t s a u s

3 Lukijalle Tämä on ollut ruoan, ravitsemuksen ja ruokatutkimustulosten syksy. Uusimmat tulokset Ravintotaseesta, Finravinto 2012 ja Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen tutkimuksista on julkaistu. Uusista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista on keskusteltu laajasti. Syksy on ollut myös ruoka- ja ravitsemusvaikuttajien juhlan aikaa. Kotitalousopettajien liitto täytti 95 vuotta, Eduskunnan kotitalouden tukirengas 20 vuotta, ETL 70 vuotta ja kliinisen ravitsemustieteen koulutusohjelma 30 vuotta. Toivotamme onnea ja menestystä arvokkaalle työlle, jota teette suomalaisen nuorten ruokakasvatuksen, ruoan ja kansanravitsemuksen eteen. Haluamme esittää onnen ja menestyksen toivotuksen myös ylijohtaja, professori Juhani Eskolalle hänen siirtyessään johtamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta Pekka Puskan jälkeen. Pääjohtaja Pekka Puska on tehnyt Suomen kansanterveyden eteen merkittävää työtä, josta esitämme kiitoksemme. Pekka Puskan terveiset voit lukea heti lehden alusta ja henkilöhaastattelun verkkolehdestä -> Ravitsemuskatsaus. Uusi vuosi lähestyy. Antakaamme itsellemme lupa silloin hellittää hetkeksi arjesta. Nauttikaamme läheisten ja ystävien seurasta, hyvästä ruoasta ja suunnatkaamme katseemme illalla kohti taivasta -tähtiä ja tähtisadetta. Tiesitkö muuten, että galaksi-sana tulee kreikankielisestä sanasta galaktos, joka tarkoittaa maitoa. Valoisaa vuotta 2014! Tiina Soisalo R a v i t s e m u s k a t s a u s

4 Ravitsemussuositukset Tutkittuun terveystietoon luotetaan Kansallinen yhtenäiskulttuurimme on kovaa vauhtia pilkkoutumassa kirjaviksi alakulttuureiksi ja kiivastahtinen mediakulttuuri levittää viestejä nopeasti ja laajalle. Vertaisviestintä haastaa asiantuntijoiden auktoriteetin myös ravitsemuksen ja kansanterveyden piirissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska ei kuitenkaan ole huolissaan ravitsemus- ja terveysviestinnän tulevaisuudesta. Kansalaisten koulutustaso paranee jatkuvasti ja sen myötä luottamus tutkittuun tietoon vahvistuu. Asiantuntijoiden on vain entistä aktiivisemmin osallistuttava keskusteluun ja perusteltava kantaansa sinnikkäästi. Lyhyellä tähtäimellä helppoheikit näyttävät voittavan, mutta aikaa myöten ihmiset kyllä tajuavat totuuden. Pekka Puska tunnetaan ehkä parhaiten laajasta 25 vuotta kestäneestä sydäntautien ehkäisyohjelmasta, Pohjois-Karjala- projektista, jota toteutettiin 1970-luvulta lähtien vuoteen 1997 asti. Pohjoiskarjalaisia houkuteltiin pienentämään sydäntautiriskiä ruokailutottumuksia muuttamalla. Sanotaan, että Pohjois-Karjalassa onnistuttiin, koska silloisessa auktoriteetteja kunnioittavassa yhtenäiskulttuurissa valistus oli helppoa saada perille. Mutta ei kansan ruokailutottumusten muuttaminen terveellisempään suuntaan helppoa ollut silloinkaan. Vastustusta ja epäuskoa lietsottiin monelta taholta. Elintapoja ei pelkän valistuksen voimin pystytä muuttamaan. Tarvitaan muutosta tukevia rakenteita ja kannustavaa ilmapiiriä. Usein vasta omakohtainen kokemus saa muutoksen liikkeelle. Ei tupakoinnin väheneminekään pelkästään valituksella onnistunut. Muutoksen mukana asenne tupakointiin vain muuttui kielteisemmäksi. Kymmenen tervettä vuotta lisää Kansanterveydessä on tapahtunut valtava myönteinen kehitys viimeisten 40 vuoden aikana. Suomalaiset ovat saaneet 10 tervettä elinvuotta lisää. Ruokatottumusten muutoksen myötä kansalaisten kolesteroliarvot ovat parantuneet ja verenpaineet laskeneet. Myös tupakoinnin väheneminen on osa sydäntautiriskien myönteistä kehitystä. Pekka Puska uskoo, että ravitsemuksen hyvä suuntaus jatkuu edelleen. Juuri julkaistujen Pohjoismaisten ravitsemussuositusten uudistamisen yhteydessä käytiin huolellisesti läpi valtava määrä tutkimuksia, ja samat vanhat totuudet rasvasta, hiilihydraateista, suolasta ja kuidusta pitävät edelleen paikkansa. Elintarvikevalikoima muuttuu jatkuvasti, eivät suositukset. Ravitsemussuositukset tuntuvat tutuilta ja tylsiltä. Mediakulttuuri kaipaa sensaatioita ja uutisia. Ravinto ja ruoka ovat kaikille läheinen ja tärkeä aihe. Siksi ruokamuoteja ja ravintoprofeettoja tulee ja menee. Eivätkä ruokamuodit pelkästään pahasta ole. Niiden mukana saattaa tulla jotain ravitsemuksellisesti hyvääkin. Ja aina ne lisäävät kiinnostusta ruokailutottumuksia kohtaan. Lihomisen kimppuun Nyt kansanterveyden tutkimuksella on suurennuslasin alla lihomisen ongelmakenttä. Miten ehkäistään lihomista ympäristössä, jossa kaikenlaista ruokaa on aina ja kaikkialla läsnä samaan aikaan kun elämä on fyysisesti entistä kevyempää? Pekka Puskaa huolestuttaa etenkin nuorten lihominen ja kulttuuri, joka suosii turhaa syömistä: makeisia, sipsejä, limsoja, energiajuomia, pikaruokaa 4 R a v i t s e m u s k a t s a u s

5 Nuorten lihomisessa näkyy myös terveyserojen kasvu. Lihominen tahtoo keskittyä niihin nuoriin, joilla on muutenkin ongelmia terveyskäyttäytymisessä, liikunnassa, tupakoinnissa ja päihteiden käytössä. Maksuton kouluateria tukee kansanterveyttä Hän muistuttaa, että kouluruokailulla on ollut valtava kansanterveydellinen merkitys. Aluksi kouluruokailua tarvittiin, jotta vähävaraisten perheiden lapset ylipäätään saisivat ruokaa. Velleillä, puuroilla ja keitoilla täytettiin vatsat. Sittemmin kouluruokailun laatua on kehitetty etenkin 1980-luvulle tultaessa. Lapset oppivat syömään raasteita ja salaatteja, juomaan vähärasvaista tai rasvatonta maitoa ja sivelemään leivälle pehmeitä kasvirasvalevitteitä. Samankaltainen vaikutus on ollut myös työpaikkaruokailulla aikuisväestön keskuudessa. Elintason noustessa ilmaisen kouluruoan merkitystä on helppo vähätellä, mutta se on edelleen arvokas osa lasten ja nuorten ravitsemusta ja antaa heille kunnollisen aterian mallin, mitä joka kodissa ei välttämättä enää osata. Pekka Puska antaa kiitosta myös suomalaiselle elintarviketeollisuudelle kansanterveyden talkoisiin osallistumisesta: Ainahan näistä terveellisyystavoitteista on jouduttu vääntämään, mutta kiitettävästi Suomessa teollisuus on tullut mukaan terveystalkoisiin. Suolaa käytetään tonnikaupalla vähemmän kuin viime vuosituhannella. Kevennettyjä tuotteita ja pehmeitä rasvoja on valtava valikoima markkinoilla. Hyvä esimerkki viime aikojen kehitystyöstä on rypsiliha, jossa porsaiden ruokinnalla on saatu lihan rasvakoostumus sydänystävällisemmäksi. Terveyspyrkimyksiä pitää kannustaa Pekka Puska seuraa suurella huolestuneisuudella meneillään olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava, jotta ihmiset pääsevät lääkäriin nimenomaan hoidattamaan terveyttään. Useimmat nykyiset kansanterveystaudit ovat ehkäistävissä ravinnon, liikunnan ja tupakoimattomuuden kautta. Perusterveydenhuolto on ehdottoman tärkeä toimija tässä ehkäisytyössä. Perusterveydenhuollossa tarvitaan rakenteellinen uudistus: riittävän suuri sote-alue ja julkiset rahat yhteen, jotta saadaan resurssit käyttöön hallitusti. Sen jälkeen voidaan vasta miettiä, keneltä mikäkin palvelu tilataan. Pekka Puskan mukaan ihmiset tietävät oman vastuunsa terveydestään. Mutta ei asia puhumalla parane. On mietittävä, millä tavalla heitä voidaan auttaa terveellisen elämän pyrkimyksessä. Miten helpotetaan elintarvikkeiden valinnassa, miten ympäristö kannustaa liikkumaan, miten koulu- ja toimipaikkaruokailu tukevat hyvää ravitsemusta, miten autetaan tupakasta ja päihteistä vierotuksessa jne. Ja hauskaakin saa olla. Ei elämä ole pelkkää puurtamista eikä terveyskäyttäytyminen suorittamista. Kirjoittaja: Leena Packalen Pekka Puskan henkilökuva verkkolehdessä tai kohdasta Ravitsemuskatsaus R a v i t s e m u s k a t s a u s

6 r a v i t s e m u s s u o s i t u k s e t Pohjoismaiset ravitsemussuositukset: Huomio ruokavalion kokonaisuuteen Pohjoismaiset ravitsemussuositukset on uudistettu. Suositusten tarkoituksena on edistää terveyttä ja vähentää tauteja, joihin ravitsemuksella voidaan vaikuttaa. Suositukset ovat pohjana kaikkien Pohjoismaiden kansallisille ravitsemussuosituksille ja ne toimivat ravitsemustieteen opetuksen perustana. Suositukset on laadittu väestötasolle terveille ja kohtalaisesti liikkuville, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm muistuttaa. Ne sopivat vain varauksella yksilöiden ravitsemusneuvontaan. Suositukset perustuvat tieteelliseen, tarkkaan arvioituun tutkimusnäyttöön. Niiden päivitykseen on osallistunut yli sata asiantuntijaa. Suomalaiset suositukset julkistetaan tammikuussa Valtaosa vaihteluvälin sisällä Energiansaannin viitearvot on arvioitu keskimääräisestä energiantarpeesta normaalipainoisille ihmisille. Energia- ja suojaravintoaineiden suositusten tavoitteena on, että mahdollisimman pieni osa väestöstä olisi suositellun vaihteluvälin ulkopuolella. Energiaravintoaineiden suosituksissa on vaihteluvälit. Kuitenkin suunnittelussa käytetään yhtä lukemaa, kuten proteiinille aikuisilla 15 % energiasta ja ikääntyneillä 18 %. Rasvan suositus väljeni Rasvan saannin vaihteluväliä on väljennetty aiemmasta prosentista prosenttiin päivittäisestä energiansaannista. Suunnittelua varten käytetään lukuja E%. Hiilihydraatteja suositellaan % ja proteiinia % energiasta. Ravintokuidun suositus on ennallaan, vähintään grammaa päivässä. Rasvan osuudesta ei ole löydetty yhteyttä oikeastaan mihinkään sairauteen eikä painonnousuun, Fogelholm selittää lukemia. On kiinnostavaa, että jopa 40 E% rasvaa sisältävä ruokavalio on terveyttä edistävä, kunhan rasvasta riittävästi on tyydyttymätöntä. Nyt kertatyydyttymättömiä rasvoja suositellaan E% (ennen E%). Sen sijaan tyydyttyneeseen rasvaan on otettu entistä tiukempi kanta. Suositus on nyt alle 10 prosenttia energiasta (ennen 10 %). Myös hiilihydraattien määrää tärkeämpää on niiden laatu, Fogelholm sanoo. Vähäkuituiset, nopeasti imeytyvät hiilihydraatit ovat yhtä haitallisia terveydelle kuin tyydyttynyt rasva. D-vitamiinia lisää maltillisesti Vitamiineista ja kivennäisaineista muutoksia aiempaan tehtiin vain D-vitamiinin ja seleenin kohdalla. Seleenin saantisuositus on aiempaa korkeampi miehille, naisille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille. D-vitamiinia suositellaan 10 mikrogrammaa yli 2-vuotiaille ja 20 mikrogrammaa yli 75-vuotiaille. Tämä koskee saantia ruuasta. Vitamiinivalmisteille on omat suosituksensa. Ohjeita ruokaainetasolla Ravitsemussuositukset neuvovat suosimaan kuitupitoisia ruokaaineita: kasviksia, palkokasveja, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä ja täysjyväviljaa sekä vähärasvaisia maitovalmisteita, kalaa ja mereneläviä, kasviöljyjä ja niistä tehtyjä levitteitä. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syömään runsaasti ja täysjyväviljasta valitsemaan kuitupitoiset vaihtoehdot. 6 R a v i t s e m u s k a t s a u s

7 Pähkinöitä ja siemeniä kannattaa syödä pari ruokalusikallista päivässä niiden sisältämien tyydyttymättömän rasvan, proteiinin ja monipuolisen suojaravintoainesisällön vuoksi, sanoo apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Kasvikunnan tuotteissa on paitsi vitamiineja ja kivennäisaineita, myös fytokemikaaleja, joilla on todennäköisesti osansa kasvikunnan tuotteiden terveysvaikutuksissa, Schwab kiteyttää. Monet näistä ovat antioksidantteja ja vaikuttavat mm. solusykliin ja -signalointiin sekä tulehdukseen. Maitovalmisteista suositellaan vähärasvaisia ja rasvattomia vaihtoehtoja. Maitovalmisteiden käytöllä on yhteys terveyteen, Mikael Fogelholm sanoo. Tämä yhteys on vahvempi rasvattomilla kuin rasvaisemmilla tuotteilla, mikä antaa perusteet suositella rasvattomia maitovalmisteita. Ravintorasvoista kehotetaan suosimaan pehmeiden rasvojen lähteitä. Kananmunan käyttösuositus on ennallaan. Kalaa suositellaan syömään vaihdellen eri kalalajeja ja kala kalana. Kalaöljyvalmisteet eivät ole sama asia, Ursula Schwab kertoo. Niiden käyttö voi jopa olla haitallista veren rasva-arvojen kannalta tai vaikuttaa epäedullisesti sokeriaineenvaihduntaan. Rajoittamaan kehotetaan alkoholin, suolan, sokeroitujen ruokien ja punaisen lihan kulutusta. Hyvin runsas punaisen lihan kulutus on yhteydessä huonompaan terveyteen, Mikael Fogelholm sanoo. Tämä ei ole suurelle osalle suomalaisista ongelma, mutta jos syö lihaa joka aterialla, on hyvä vaihtaa osa liharuuista kala- ja kasvisruokiin. Liikunta on oleellista terveydelle Ravitsemussuosituksissa otetaan kantaa liikkumattomuuteen, professori Fogelholm sanoo. Ravitsemustilaa voidaan tukea myös ei-syömisellä. Suosituksissa terveyttä edistävän liikunnan määräksi neuvotaan, että aikuisten tulisi liikkua kohtuullisen kuormittavuuden teholla vähintään 2,5 tuntia viikossa tai rasittavalla teholla 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lasten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään tunti päivässä. KL Suositusten pääkohdat Kokonaisrasva E% Kertatyydyttymättömät rasvahapot E% Tyydyttyneet rasvahapot alle 10 E% Monityydyttymättömät rasvahapot 5 10 E%, jossa ainakin 1 E% omega-3-rasvahappoja Hiilihydraatit E% Lisätty sokeri alle 10 E% Ravintokuitu vähintään g/pv Proteiini E% D-vitamiini yli 2-vuotiaille ja aikuisille 10 µg/pv, yli 75-vuotialle 20 µg/pv Seleeni naisille 50 µg ja miehille 60 µg/pv, raskaana oleville ja imettäville naisille 55 µg/pv Lähteet: Mikael Fogelholmin ja Ursula Schwabin esitykset Ravitsemus Suomessa seminaarissa ja thl/ /3/ Mikael Fogelholmin esitys Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä Englanninkielinen suositus www. norden.org/nnr R a v i t s e m u s k a t s a u s

8 r a v i t s e m u s s u o s i t u k s e t Ikääntyneiden proteiinin saantisuositus suurempi kuin nuoremmilla Ravitsemussuositukset on tarkoitettu terveiden ihmisten ruokavalion suunnitteluun ja ravinnonsaannin arviointiin. Sairaille suosituksia tulee soveltaa tilanteen mukaan. Ikääntyneillä rajanveto terveyden ja sairauden välille voi olla vaikeaa. Monet pitkäaikaissairaudet eivät vähennä fyysistä aktiivisuutta tai heikennä elämänlaatua, kun sairauden hoitotasapaino on hyvä. Yli 80-vuotias voi olla terve eikä käytä lääkkeitä, toisaalta 60-vuotiaalla saattaa olla useita sairauksia ja monenlaisen tuen tai avun tarvetta. Välimaastoon jää kasvava ryhmä ikääntyneitä, joiden ravitsemuksen arviointiin ja ravitsemusohjauksen tai -hoidon tarpeeseen pitää olla asiantuntemusta ja osaamista. Ravitsemussuositukset ikääntyneille -oppaassa vuodelta 2010 ikääntyneiden terveyden, sairauksien ja avuntarpeen eroja on havainnollistettu kolmiolla, josta ikä on tarkoituksella jätetty pois jaottelun perusteena. Proteiinia lihaskadon ehkäisyyn Erityisen kiinnostuksen kohteena on ikääntyneiden proteiinin tarve. Lihaskato eli sarkopenia on ikääntyneillä hitaasti etenevä tila, joka johtaa toimintakyvyn heikentymiseen. Tutkimukset proteiinin tarpeesta ja hyväksikäytöstä elimistössä ovat tavallisesti olleet lyhytkestoisia interventioita, joissa sarkopenian etenemistä ei ole voitu arvioida. Aikuisille suunnattua suositusta (0,8 g proteiinia/ paino kg / vrk) suuremman proteiinin saannin hyödyistä ikääntyneiden terveyden ja lihasvoiman ylläpitämisessä ei ole kovin vahvaa näyttöä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tätä suurempi proteiininsaanti on suotuisaa ikääntyneiden (> 65-vuotiaat) terveydelle. Tämä johtuu osittain kehon heikentyneestä kyvystä käyttää proteiinia hyväkseen ja proteiinin tarpeen lisääntymisestä sairauksien aikana. Kun vielä energiankulutus, syödyn ruuan määrä ja ruokahalu heikkenevät, proteiinin saanti voi olla todella vähäistä. Suurempi saanti hyödyksi Kesällä 2013 julkaistiin arvostetussa amerikkalaisessa tiedelehdessä suositukset ikääntyneiden proteiinin saannista. Niissä todetaan, että ikääntyneet tarvitsevat vähintään 1,0 1,2 grammaa proteiinia painokiloa kohti päivässä. Se turvaa kehon perustoimintojen proteiinin tarpeen. Suurempi saanti (>1,4 g) on välttämätöntä sairauksien ja lihaskuntoharjoittelun yhteydessä. On tärkeä ottaa huomioon proteiinin laatu ja lähteet, aterialla nautitun proteiinin määrä (vähintään 30 g), ajoitus ja täydennysravintovalmisteiden tarve. Proteiinia 1 1,2 g painokiloa kohden on 60 kg painavalla henkilöllä g. Kun tavoitteena on lihasvoiman lisääminen, proteiinia tarvitaan vähintään 1,4 g/kg. Silloin proteiinin päiväsaannin tulee olla vähintään 84 grammaa. Suomalaisten tutkimusten mukaan proteiinin saanti ikääntyneillä on usein tätä vähäisempää. 8 R a v i t s e m u s k a t s a u s

9 Huomio liikkujan proteiinin saantiin Liikuntainterventioissa on tärkeää arvioida ikääntyneen ravitsemustila ja ravinnonsaanti sekä huolehtia riittävästä energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saannista. Jos energian ja proteiinin saanti on kulutusta ja tarvetta vähäisempää, keho käyttää omia proteiinivarastojaan eli lihaksia lisääntyneen energiantarpeen tyydyttämiseen. Silloin liikunnalla ja lihaskuntoharjoittelulla voi olla haitallisia vaikutuksia. Lihasmassa ja paino vähenevät, vaikka tavoite on päinvastainen. Vähintäänkin harjoittelun hyödyt jäävät saamatta, jos proteiinin saanti ei ole riittävää. Ruotsalaisessa tutkimuksessa liikuntaintervention seurauksena hauraiden vanhainkotiasukkaiden paino ja lihasmassa vähenivät. Tutkittaville annettiin lihaskuntoharjoittelun jälkeen juoma, joka sisälsi 15 grammaa proteiinia ja 200 kcal energiaa. Asukkaiden energian ja proteiinin saantia ruuasta ei tässä tutkimuksessa arvioitu. Toisessa tutkimuksessa, missä 30 grammaa proteiinia sisältävä juoma nautittiin kahdessa erässä päivän aikana, tutkittavien toimintakyky parani ilman harjoittelua. Proteiinin saanti lisääntyi grammasta 1,4 grammaan painokiloa kohden ruokavaliosta ja proteiinijuomasta yhteensä. Kun lihaskuntoharjoittelu ja proteiinilisä yhdistettiin, lihasmassan määrä lisääntyi ja fyysinen toimintakyky parani. Myös nämä tutkittavat olivat iäkkäitä ja hauraita, mutta he asuivat omissa kodeissaan. Suurimmalla osalla vanhainkotiasukkaista ravitsemustila on heikentynyt. Varsinkin iäkkäimillä asukkailla proteiinin saanti jää usein alle 60 grammaan vuorokaudessa. Näissä tilanteissa ravitsemuksen tukeminen ja lisäproteiinin tarjoaminen on välttämätöntä. Ikääntyneen ravitsemusohjauksen tulisi aina perustua arviointiin ja yksilölliseen suunnitelmaan. Vaikka viime vuosina ikääntyneiden ravitsemukseen on kiinnitetty huomioita, edelleen tarvitaan tutkimuksia ravitsemushoidon hyödyistä ja tavoista toteuttaa sitä erityisesti kotona asuvien ikääntyneiden keskuudessa. Lihaskunnon ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisy ja elämänlaadun parantaminen ovat keskeisiä ravitsemukseen liittyviä tutkimusaiheita. Kirjoittaja: ETT, dosentti Merja Suominen Lähteet: Bauer J et al. Evidence-based recommendations for optimal dietary protein intake in older people: A position paper from the PROT-AGE Study Group. J Am Med Dir Assoc 2013;14: elsevierhealth.com/pdfs/ journals/ / PIIS pdf Tieland M et al. Protein supplementation improves physical performance in frail elderly people: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Am Med Dir Assoc 2012;13: Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat, avuntarve useissa päivittäisissä toiminnoissa Kotihoidon asiakkaat, avuntarvetta välineellisissä päivittäisissä toiminnoissa, voi olla avuntarvetta myös liikkumisessa ja peseytymisessä Kotona asuvat, useita sairauksia ja haurastumista, ei ulkopuolisen avun tarvetta Hyväkuntoiset ikääntyneet R a v i t s e m u s k a t s a u s

10 Mitä suomalaiset syövät Finravinto 2012 tutkimus: Suomalaisten ruokavaliossa monenlaisia muutoksia Suomalainen työikäinen aikuinen söi keskimäärin kuusi kertaa päivässä Finravinto-tutkimuksen mukaan. Kaksi kolmasosaa päivittäisestä energiasta tuli pääaterioista ja noin kolmannes välipaloista. Lähes jokainen tutkittavista söi päivittäin viljavalmisteita, ravintorasvoja, liharuokia, maitovalmisteita ja kasviksia. Suomalaisnaisten ruokavalioon sisältyi keskimäärin vähän yli 400 g kasviksia, juureksia, palkokasviksia, hedelmiä, marjoja tai mehuja päivässä. Miesten ruokavaliossa näitä oli hieman vähemmän. Työikäisten suomalaisten ruokavalio sisälsi enemmän rasvaa sekä tyydyttynyttä että tyydyttymätöntä kuin vuonna 2007 (kuvio 1). Rasvan osuus energiasta oli runsas kolmannes ja tyydyttyneiden rasvahappojen 15 %. Tyydyttyneen rasvan päälähteet olivat voi ja maitorasvalevitteet, ruoanvalmistusrasva, juusto, maitojuomat ja muut maitovalmisteet. Tyydyttyneen rasvan saanti lisääntyikin työikäisillä kaikista maitorasvaa sisältävistä elintarvikeryhmistä, tämän lisäksi miehillä muista ravintorasvoista ja naisilla myös lihasta ja lihavalmisteista. Hiilihydraattien osuus energiasta oli laskenut. Se oli hiukan yli 40 %. Sokerin saanti oli lähes ennallaan. Kuidun saanti oli sen sijaan vähentynyt verrattuna saantiin viisi vuotta sitten. Suolan saanti oli lievästi lisääntynyt ja on melko kaukana suositeltavasta. Sekä miesten että naisten ruokavalio sisälsi keskimäärin riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Raudan ja folaatin saanti kaikilla ikäryhmillä ja lisäksi iäkkäillä naisilla D-vitamiinin saanti jäivät alle suositusten. Täysjyvää, kasviksia, kasviöljyjä ja kalaa Finravinto tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten aikuisten ruokatottumusten E% Vuosi pitkäaikainen myönteinen kehitys rasvan laadun paranemisessa ja suolan saannin vähenemisessä näyttää pysähtyneen. Rasvan osuus energiasta on kasvanut. Kasvu näkyy paitsi tyydyttyneen myös tyydyttymättömän rasvan osuuksien kasvamisena. Myös hiilihydraattien laadussa olisi parantamisen varaa, sillä kuidun saannin tulisi olla nykyistä runsaampaa ja sokerin saannin niukempaa. Myönteistä oli kasvisten ja kasviöljyn käytön lisääntyminen ja D-vitamiinin saannin kasvu suositeltavalle tasolle lähes kaikilla tutkittavilla. Suomalaisten aikuisten ruokavalion puutteet korjaantuisivat lisäämällä täysjyväviljan, kalan, kasviöljyjen ja edelleen kasvis- Kokonaisrasva (~ E%) (<10 E%) rasvahapot (10-15 E%) rasvahapot (5-10 E%) Kuvio. Rasvan ja rasvahappojen osuus (%) työikäisten naisten ravinnon kokonaisenergiasta (suositukset suluissa) 10 R a v i t s e m u s k a t s a u s

11 ten käyttöä. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, suolaa tai sokeria sisältävien elintarvikkeiden kulutusta olisi hyvä vähentää. Finravinto seuraa ruoankäyttöä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto-tutkimuksissa on vuodesta 1982 lähtien seurattu suomalaisen aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Ravintotutkimus toteutetaan osana FINRISKI tutkimusta, joka selvittää kroonisten tautien riskitekijöitä ja niiden muutoksia viiden vuoden välein. FINRISKI 2012-tutkimus toteutettiin vuonna 2012 viidellä alueella eri puolilla Suomea: Helsingissä ja Vantaalla, Turun ja Loimaan alueella, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. FINRISKIn otoksesta kolmannes kutsuttiin Finravinto-tutkimukseen. Kutsutuista noin puolet osallistui kahden edellisen päivän ravintohaastatteluun. Haastattelu tehtiin tietokoneavusteisesti käyttäen Fineli-tietokannan elintarvikevalikoimaa ja kuvauksia. Tutkimuksen lopulliseen aineistoon osallistui 1708 tutkittavaa. He olivat vuotiaita. Finravinto tutkimuksen raportti ilmestyy joulukuussa Kirjoittaja: Erikoistutkija Susanna Raulio, THL Lähteet: Raulio S, Ovaskainen M-L, Tapanainen H, Paturi M, Virtanen S, Helldán A. Ruokavalio entistä rasvaisempi, kovan rasvan osuus kasvanut Finravinto tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 4, lokakuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Eväitä vai henkilöstöravintolaruokaa? Kolme kymmenestä työssä olevasta suomalaisesta syö työpaikkaruokalassa työpäivän aikana, neljä kymmenestä syö omia eväitä, 13 % ravintolassa tai baarissa ja 13 % kotona. Tiedot selviävät Työ ja terveys katsauksesta. Mahdollisuus työpaikkaruokailuun oli 53 %:lla vastaajista. Heistä noin puolet käytti sitä. Kolme prosenttia ei syönyt työpäivän aikana lainkaan. Tämä oli yleisempää aamu-, ilta- tai yötyötä tekevillä kuin päivätyötä tekevillä. Epäterveelliset tavat kasautuvat Miehistä 14 %:lla ja naisista 28 %:lla ei ollut yhtään tutkimuksessa tarkasteltua epäterveellistä tapaa: tupakointia, alkoholin riskikäyttöä, syömättömyyttä Raulio S. Kansallisen Finravinto tutkimuksen tuloksia. Esitys Ravitsemus Suomessa -seminaarissa susanna-raulioravitsemussuomessa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2012 on julkaistu työaikana, liikkumattomuutta, unihäiriötä tai ylipainoa. Erityisesti vuotiaat naiset sekä ylemmät toimihenkilömiehet ja -naiset noudattivat terveellisiä elintapoja. Kolme tai useampi epäterveellinen elintapa oli kolmasosalla miehistä ja 12 %:lla naisista. Epäterveelliset elintavat kasautuivat erityisesti yrittäjä- ja työntekijäasemassa oleville miehille. Työ ja terveys Suomessa 2012 on Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden laatima katsaus työolojen ja työhyvinvoinnin tilanteesta Suomessa. Katsauksia on tehty kolmen vuoden välein vuodesta 1997 lähtien. KL Lähde: Kauppinen T, ym. Työ ja terveys Suomessa Työterveyslaitos R a v i t s e m u s k a t s a u s

12 m i t ä s u o m a l a i s e t s y ö v ä t Lisää pehmeää rasvaa, vähemmän sokeria Tutkimusprofessori Suvi Virtanen THL:sta on huolestunut lasten runsaasta sokerin käytöstä. Jo 2-vuotiaiden lasten ruokavaliossa sokeria on liikaa. Lapsilla sokeroidut juomat, kuten mehut ja virvoitusjuomat, ovat ylivoimaisesti suurin sokerin lähde. Jopa viidennes lapsista käyttää sokeroituja juomia päivittäin. Arjen ruokavalinnat ovat lähempänä suositeltavaa. Viikonloppuisin makeisten ja limsojen kulutus kaksinkertaistuu, Virtanen kertoo. Asiantuntijan toisena huolena on se, että aikuisten ruokatottumusten muutokset ovat nähtävissä myös lasten ruokavaliossa. Jopa 40 prosenttia lapsista käyttää nykyään voita ja voipohjaisia levitteitä. Kovan rasvan saanti on kääntynyt nousuun lapsillakin. Enemmän kasviksia ja janoon vettä Suomalaisten lasten ruokavalioon tarvittaisiin lisää pehmeitä kasvi- ja kalarasvoja sekä kuitua, jota saadaan parhaiten täysjyväviljasta, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Myös E-vitamiinin, folaatin ja raudan saanti voi olla osalla lapsista liian niukkaa. Viisi päivittäistä annosta kasviksia, marjoja ja hedelmiä, enemmän pehmeää rasvaa, vähemmän sokeria ja janojuomaksi vettä, Virtanen listaa helppoja tapoja kohentaa lasten ruokatottumuksia. Virtanen kertoo, että tutkimusten mukaan päiväkoti- ja kouluruoka ovat ravitsemukselliselta laadultaan parempia kuin kotiruoka. Päivähoidossa olevat lapset syövät monipuolisemmin, käyttävät enemmän suositusten mukaisia elintarvikkeita ja ovat vähemmän nirsoja ruuan suhteen. Kouluikäisillä lapsilla koulussa nautittu lounas on päivän aterioista ravitsemuksellisesti paras. Välipaloille hedelmiä Noin puolet koululaisista syö koulupäivän aikana välipaloja, kuten makeisia, suklaata, välipalapatukoita ja virvoitusjuomia, mutta myös hedelmiä. Välipalat kattavat päivän energiasta jopa yli 40 prosenttia. Kymmenessä Euroopan maassa toteutettu Pro Greens -hanke osoitti, että suomalaiset koululaiset syövät vähiten hedelmiä muihin mukana olleisiin maihin verrattuna. Hankkeen mukaan 11-vuotias koululainen syö Suomessa keskimäärin noin 200 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivittäin. Koululaisten kasvisten ja hedelmien käyttöä on yritetty lisätä useissa interventiotutkimuksissa. Lupaavaksi on osoittautunut esimerkiksi Sapere-menetelmä, jossa lapsia innostetaan tutustumaan ruokiin kaikkia aisteja hyödyntäen. Viisi askelta terveempään tulevaisuuteen 1. 5 annosta kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä 2. Pehmeiden rasvojen suosiminen 3. Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden käytön vähentäminen 4. Janojuomaksi vesi 5. Perheen yhteiset ateriat Lähde: THL Kirjoittaja: Krista Korpela-Kosonen, Viestintä Nutrimedia Lähteet: THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtasen esitys Ravitsemus Suomessa -seminaarissa Helsingissä thl/ /6/ Folkhälsanin senioritutkija Eva Roosin esitys Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä Helsingissä 12 R a v i t s e m u s k a t s a u s

13 Ruokakulttuuri muotoutuu perheissä ruokakulttuuri on pirstaloitunutta, -Lasten kertoi ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta Ruokailo-seminaarissa marraskuussa. Toiset lapsista ovat taitavia juniorikokkeja, toisaalta joukossa on paljon osaamattomia lapsia. Ruokakulttuuri näyttäytyy erilaisena eri lähtökohdista. Lapsiperheissä ruoka ja ruokaan liittyvät toiminnot muodostavat suuren osan arkea. Mäkelän mukaan lapsen syntymällä on suuri vaikutus perheen ruokatottumuksiin ja sisäiseen työnjakoon. Perheellä on tärkeä tehtävä ruokakulttuurin välittäjänä, Mäkelä korosti. Perheiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua vanhempien tiedoissa ja taidoissa, kaikkea uusavuttomuudesta supersitoutuneisuuteen. Yhä ajatellaan, että yhdessä syövä perhe pysyy yhdessä. Mäkelä haluaa kuitenkin kyseenalaistaa, edustaako se erityisesti hyvää perheyttä. On hyvä muistaa, että ruoka on kulttuuria, mutta toisaalta se on myös polttoainetta. Terveellistä kotiruokaa Keväällä 2012 tehdyn selvityksen mukaan lapsiperheissä arvostetaan kotiruokaa, ruoan terveellisyyttä ja kotimaisuutta. Myös valmis- ja noutoruoka hyväksytään yleisesti lapsiperheissä. Mäkelän mielestä oli mielenkiintoista, ettei ruoan ekologisuus noussut arvostuksissa kymmenen kärkeen. Nuorten keskuudessa tehdyn selvityksen mukaan kodilla on keskeinen osa ruokakasvatuksessa. Nuoret arvostavat kotiruokaa ja perheen yhteisiä ruokahetkiä. Myös kavereilla on suuri vaikutus nuorten ruokatottumuksiin. Mäkelä nosti esiin kouluruoan arvostuksen. Vaikka usein puhutaan, etteivät nuoret syö koulussa, vanhemmat oppilaat arvostavat kouluruokaa hyvin yleisesti. Nuoret saattavat korostaa omaa päätäntävaltaansa jossain vaiheessa jättämällä ruoan syömättä, mutta moni palaa takaisin kouluruoan pariin myöhemmin. Lapset kauhan varteen? Lasten osallisuus perheen ruokatalouteen jää usein vähäiseksi. Pöydän kattaminen saattaa olla ainoa muoto, jolla lapsi pääsee osalliseksi ruoanvalmistukseen, huomautti Mäkelä. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia luomaan omaa ruokakulttuuriaan. Sosiaalinen media on tehnyt omien kuvien ja videoiden jakamisesta helppoa. Sitä kautta ruokaan liittyvät ilmiöt leviävät nopeasti nuorten kesken. Minkä lapsena oppii Seminaarissa puhunut Maitolähettiläs, laillistettu ravitsemusterapeutti Kati Laine muistutti, että ruoka- ja liikuntatottumukset muotoutuvat jo varhain. Esimerkiksi lapsena opittu maidon käyttö jatkuu usein aikuisenakin. Myös liikunnallinen elämäntapa on helpointa omaksua lapsuudessa. Kirjoittaja: ETM Saila Paavola Lähde: Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän ja Maitolähettiläs, TtM Kati Laineen esitykset Ruokakouluhankkeen Ruokailo-seminaarissa marraskuussa H-yhdistysten järjestämissä Ruokakouluissa lapset oppivat terveellisen ruokavalion ja liikunnan merkitystä hauskalla ja helpolla tavalla. Ruokakoulut ovat uudenlainen keino lasten ruokakasvatukseen. Lisätietoja ja R a v i t s e m u s k a t s a u s

14 D-vitamiini ja luusto Luustoterveyden laiminlyönti huolestuttaa Luustoterveyden kulmakivet ovat hyvin väestön tiedossa. Kaksi kolmesta tietää kalsiumin, D-vitamiinin ja liikunnan merkityksen luuston kunnolle. Sen sijaan omia elämäntapoja ei välttämättä muokata tietojen mukaisesti. Miksi oman luuston terveys ei huolestuta suomalaisia? Luustonsa kunnosta huolestuneita on vajaa 40 prosenttia suomalaisista aikuisista ja osteoporoosiriskistä huolestuneita hieman useampi. Kuitenkin neljä viidestä tietää, että luusto alkaa haurastua noin 40-vuotiaana ja että luuston tiheyttä voi parantaa missä iässä tahansa. Ilmeisesti oletetaan, että murtumat tapahtuvat vasta vanhana. Suomalaisten tietoja luustoterveydestä selvitettiin reilun 1500 aikuisen otoksella. Kvantitatiiviseen paneelitutkimukseen osallistuneista puolet oli naisia ja puolet miehiä vuotiaiden vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta. Kalsiumin saantia on vaikea arvioida Suomalaisten kalsiumin saannista suuri osa tulee maitovalmisteista. Vastaajista 40 pro- senttia arvioi saavansa riittävästi kalsiumia maitovalmisteista. 37 prosenttia on huolestunut ruokatottumustensa vaikutuksesta luustonsa kuntoon. Kalsiumin saannin riittävyyteen suhtaudutaan optimistisesti. Kolme neljästä uskoo saavansa kalsiumia suositusten mukaisesti, mutta vain puolet vastaa tietävänsä, kuinka paljon kalsiumia suositellaan. Päivittäisen kalsiumin saannin määrän arvioimista pitää vaikeana kolme neljästä. Kalsiumvalmisteisiin turvaudutaan harvoin. Vastaajista 12 prosenttia käyttää säännöllisesti kalsiumvalmisteita ja satunnaisesti 16 prosenttia. D-vitamiinivalmisteita käyttää säännöllisesti 38 prosenttia ja satunnaisesti kolmannes. Kolmannes ei käytä valmisteita lainkaan. Enemmän luustoliikuntaa Luustoa kuormittavaa liikuntaa ei harrasteta tarpeeksi. Vastaajista reilu puolet oli huolestunut luuliikuntansa riittämättömyydestä. Lähes 40 prosenttia ei liiku lainkaan luustoa kuormittavasti eli ei harrasta hyppyjä, tärähdyksiä ja nopeita käännöksiä sisältävää liikuntaa. Kaikki liikunta on hyväksi luustolle, ja liikuntaa tulisikin harrastaa monipuolisesti myös luuston terveyden takia. Hyvä määrä on vähintään kolme kertaa viikossa monipuolista liikuntaa. Vanhemmalla iällä esimerkiksi reipas kävely neljänä tuntina viikossa puolittaa murtumariskin. Luustolle huonot elämäntavat kasaantuvat samoille ihmisil- Osteoporoosin riskitekijöitä Vähäinen kalsiumin saanti Vähäinen liikunta Vähäinen D-vitamiinin saanti Korkea ikä Tupakointi Ylipaino Alkoholin käyttö Laihduttaminen Laktoosi-intoleranssi Hentorakenteisuus Keliakia Vanhemmalla pienenerginen murtuma Alhainen estrogeenitaso 1 tyypin diabetes 14 R a v i t s e m u s k a t s a u s

15 le ja aikuisten tavat periytyvät lapsille. Vastaajista neljä viidestä huolehtii, että oma lapsi tai nuori saa suositeltavan määrän kalsiumia. Viidennes ei huolehdi tästä. Valinnoilla on vaikutusta Luuston mineraalitiheys alkaa heikentyä huippumassan saavuttamisen jälkeen noin 25-vuotiaana. Siitä alkaa alamäki, jolloin on pitkä aika vaikuttaa omilla valinnoillaan. Esimerkiksi, jos 30-vuotias henkilö ei huolehdi kalsiumin ja D-vitamiinin saannista ja liikkuu vain vähän, 45-vuotiaana hänen luumassansa on jo vähentynyt ikätovereihin verrattuna ja murtumariski on kaksinkertainen. Jos hän liukastuu 52-vuotiaana ja ranne murtuu, murtuman paraneminen vie 1-2 kuukautta ja ranteeseen jää hieman liikerajoitusta ja kiputaipumusta. Elämänlaatu heikkenee. Nyt viimeistään pitää tehdä jotakin luustoterveyden hyväksi. Jos ei tee mitään, 70-vuotiaana on jo useita, ilman tapaturmaa syntyneitä nikamamurtumia. Näistä seuraa kovat selkäkivut jopa yhdeksäksi kuukaudeksi, ryhti jää kumaraksi ja liikkuminen on vaikeaa. 75-vuotiaana tulee kaatuminen, koska lihasvoimat ja tasapaino ovat heikot. Kaatumisesta seurannut lonkkamurtuma vie leikkaushoitoon, sairaalaan ja loppuelämäksi hoitokotiin. Luustoterveydestään huolehtivalla elämänlaatu on paljon parempi. Kun 30-vuotiaana liikkuu riittävästi, käyttää maitovalmisteita, pitää huolta D-vitamiinin saannista eikä tupakoi, 45-vuotiaana luumassa ja lihaskunto ovat hyvät, mieliala ja työkyky kohdallaan. Jos tä- Kalsiumia saa maitovalmisteista paljon ja hyvin imeytyvässä muodossa. Kolme lasillista maitoa tai piimää ja muutama viipale juustoa kattaa jo riittävän päivittäisen kalsiumannoksen. Jos maito ei maistu juo- mä esimerkkihenkilö liukastuu 52-vuotiaana, ranne kipeytyy muutamaksi viikoksi ja palaa ennalleen. Edelleen 70-vuotiaana toimintakyky on hyvä, voi harrastaa mm. matkailua ja vapaaehtoistyötä. 75-vuotiaana esimerkkihenkilömme käy tapaamassa ikätoveriaan hoitokodissa. KL Lähde: 206 syytä välittää kampanjan tiedotustilaisuus lokakuussa Helsingissä. Tutkimusjohtaja Harri Sieväsen ja lääkäri Ari Rosenvallin esitykset. Maitovalmisteet ovat hyviä kalsiumin lähteitä mana, sitä voi kaataa kahviin, mysliin ja puuroon tai käyttää ruuanvalmistuksessa. Perinteisiä maitoisia ruokia ovat mm. makaronilaatikko ja kalakeitto. Hapanmaitovalmisteet kuten jogurtti, viili ja rahka ovat oivallisia väli- ja iltapaloja. R a v i t s e m u s k a t s a u s

16 D - v i t a m i i n i j a l u u s t o Lasten D-vitamiinin saanti on lisääntynyt Suomalaisten aikuisten D- vitamiinin saanti on viime vuosina lisääntynyt, ja näin on muutamien tutkimusten perusteella tapahtunut myös lasten D-vitamiinin saannille. Saantia ovat lisänneet maitovalmisteisiin ja ravintorasvoihin lisätyn D-vitamiinin määrän kaksinkertaistaminen vuonna 2010 sekä D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksen laajentaminen vuonna Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) muistuttaa, että luomumaitoon ja -maitovalmisteisiin D-vitamiinia ei lisätä. Tämä kannattaa huomioida perheissä, joissa suositaan luomuruokaa. Luomutuotteita käytetään entistä enemmän myös päiväkodeissa. Helsingin yliopistossa äskettäin valmistuneen tutkimuksen mukaan luomumaitoa juovat lapset saavat ravinnostaan miltei puolet vähemmän D-vitamiinia kuin tavanomaista maitoa juovat lapset. Tutkimuksessa vertailtiin luomumaitoa ja tavanomaista maitoa tarjoavan päiväkodin lasten D-vitamiinin saantia päiväkoti- ja kotiruuasta sekä vitamiinivalmisteista. Lisäksi lasten veren D-vitamiinipitoisuudet mitattiin. D-vitamiinivalmiste varmistaa saantia Vaikka D-vitamiinin saannissa ravinnosta oli suuri ero lapsiryhmien välillä, vitamiinin kokonaissaanti oli suositusten mukaista. Kaikki tutkimuksen osallistuneet lapset söivät suositusten mukaisesti D-vitamiinivalmisteita. Luomumaitoa juovilla lapsilla valmisteiden osuus kokonaissaannista oli lähes 80 prosenttia. Ilman vitamiinilisän käyttöä luomumaitoa juovien lasten D-vitamiinin saanti olisi jäänyt selvästi alle suositusten. Lasten verestä mitatut D-vitamiinipitoisuudet olivat molemmissa ryhmissä viitearvojen mukaiset. Maitovalmisteiden D-vitaminointi ei ole Suomessa pakollista, vaan se toteutetaan yhteisymmärryksessä elintarviketeollisuuden kanssa. Luomutuotteiden vitaminointi on tällä hetkellä luomusäädöksen mukaan sallittua vain, jos se on lakisääteistä. D- vitamiinin vapaaehtoinen lisäys luomumaitoon edellyttäisi EU:n luomuasetuksen muuttamista. Suuret D-vitamiiniannokset haitallisia Lokakuussa julkistettujen uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan D-vitamiinin suositeltava saanti lapsille ja nuorille on 10 mikrogrammaa päivässä. Määrä on jonkin verran suurempi kuin suomalaisissa ravitsemussuosituksissa tällä hetkellä suositellaan. Uudet suomalaiset suositukset julkaistaan alkuvuodesta Suomessa kaikille alle 18-vuotiaille suositellaan ympärivuotisesti D-vitamiinivalmisteen käyttöä. Suositeltava päivittäinen annos on alle 2-vuotiaille 10 mikrogrammaa ja 2-18 vuotiaille 7,5 mikrogrammaa. Suvi Virtanen peräänkuuluttaa malttia D-vitamiinivalmisteiden käyttöön. Suosituksiin verrattuna moninkertaisia annoksia ei pitäisi lapsille omin päin antaa. Hyvin suuret D-vitamiiniannokset voivat olla haitallisia. Ne on tutkimuksissa yhdistetty mm. kohonneeseen kuolleisuusriskiin, asiantuntija painottaa. Kirjoittaja: Krista Korpela-Kosonen, Viestintä Nutrimedia Lähteet: THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtasen esitys Ravitsemus Suomessa -seminaarissa Helsingissä Ruokatiedon Uutiset R a v i t s e m u s k a t s a u s

17 Maahanmuuttajilla puutetta D-vitamiinista Vaikuttaako ikääntyminen? Maahanmuuttajista somalitaustaisten naisten D-vitamiinitila on erittäin huono tutkimuksen mukaan. Myös kurditaustaisten maahanmuuttajien D-vitamiinitilanne on huono. Vuonna 2008 jopa lähes 90 prosentilla somalinaisista oli D-vitamiinin puutetta ja kahdeksalla prosentilla puute oli vakava. Bangladeshilaisilla maahanmuuttajanaisilla D-vitamiinin puutetta oli 70 prosentilla. Etnisillä suomalaisilla naisilla puute oli 47 prosentilla ja vakava puute kolmella prosentilla. Somalinaisten luustoa kuvaavat muuttujat olivat merkitsevästi huonommat kuin bangladeshilaisilla ja suomalaisilla. Myös heidän osteoporoosiriskinsä on lisääntynyt. Kuitenkaan somalinaisten D-vitamiininsaanti ei ollut vähäisempää kuin suomalaisten. Molempien ryhmien saanti oli noin 5 mikrogrammaa vuonna Tämän jälkeen elintarvikkeiden D-vitaminointi on lisääntynyt, joten tilanne on muuttunut. D- vitamiinin tarpeissa voi olla eroja etnisten ryhmien välillä. Helsingin yliopiston kalsiumryhmä selvitti maahanmuuttajanaisten ja etnisten suomalaisnaisten D-vitamiinitilannetta pääkaupunkiseudulla vuonna Somalinaisia oli mukana 48, bangladeshilaisia 34 ja etnisiä suomalaisia naisia 61. Laajassa Maamu-tutkimuksessa vuosina 2010 ja 2011 selvitettiin niin ikään maahanmuuttajien D-vitamiinitilaa. Puute oli yleistä kaikissa tutkituissa ryhmissä. Matalia D- vitamiinipitoisuuksia havaittiin lähes 90 prosentilla kurditaustaisilla, vajaalla 80 prosentilla somalitaustaisilla ja reilulla 30 prosentilla venäläistaustaisilla maahanmuuttajilla. Maamu-tutkimukseen osallistui 3000 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajilla on todettu D-vitamiininpuutosta viime vuosina myös Tanskassa ja Norjassa. Isossa-Britanniassa asiaa on tutkittu jo luvuilla. KL Lähde: Professori Christel Lamberg- Allardtin esitys D-vitamiinitutkimuksia maahanmuuttajanaisilla Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä Helsingissä lokakuussa. Ikääntyminen ei vaikuta D- vitamiinin imeytymiseen ruuasta tai valmisteista. Sen tuotanto iholla pienenee jossain määrin noin 75. ikävuodesta lähtien. Ikääntyessä oleskelu auringonvalossa voi olla vähäisempää, mikä vaikuttaa D- vitamiinin tuotantoon iholla. Myös sairaudet voivat vaikuttaa D-vitamiinin tuotantoon. D-vitamiiniannoksen vaikutus veren pitoisuuteen on yksilöllistä. Vaihtelu johtuu mm. lähtötasosta, sillä vaste on suurempi matalammilla lähtötasoilla ja vähenee suhteessa D-vitamiiniannoksen kasvaessa rasvakudoksen määrästä, vaste on pienempi lihavilla perintötekijöistä, jotka liittyvät D-vitamiiniaineenvaihduntaan. Lähteet: Dosentti Jyrki Virtasen esitys Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä Helsingissä lokakuussa. Professori Christel Lamberg- Allardtin esitys Luustotiedon ajankohtaispäivillä Helsingissä R a v i t s e m u s k a t s a u s

18 Ajassa Andien ravintokasvit laajentavat suomalaista ruokavaliota Perun Andien alueelta ovat peräisin monet viljelykasvit, kuten peruna, tomaatti ja erilaiset pavut, jotka kuuluvat myös suomalaiseen kansanravitsemukseen. Andeilla viljellään myös monia muualla vähän tunnettuja ravintokasveja, kuten kinoaa (Chenopodium quinoa), kañiwaa (Chenopodium pallidicaule) ja kiwichaa (Amaranthus caudatus). Niitä on viljelty ja käytetty ravinnoksi jo tuhansia vuosia koko Andien alueella. Nämä siemenkasvit (valeviljakasvit) olivat hyvin tärkeitä Etelä-Amerikan alkuperäiskulttuureille, kuten inkoille. He söivät pääasiassa perunaan, maissiin ja kinoaan perustuvaa kasviravintoa, mutta niiden viljely väheni nopeasti espanjalaisten valloittajien saavuttua maahan 1500-luvulla. Viime vuosina nämä perinteiset kasvit on löydetty uudelleen. Niiden viljely ja käyttö ovat elpyneet Etelä-Amerikan maissa ja laajentuneet myös Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Mielenkiinto Andien alkuperäiskasveja kohtaan liittyy niiden hyvään ravintoarvoon, minkä johdosta ne sopivat erityisruokavalioihin ja myös terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aineosiksi. Kinoa on mainituista kasveista tunnetuin. Sen viljely on lisääntynyt nopeasti Andien alueen maissa ja Argentiinassa kysynnän kasvun myötä. FAO nimesi vuoden 2013 kinoavuodeksi lisäämään kinoan tunnettuutta ja käyttöä ravintona. Hyvä koostumus ja ravintoarvo Kinoan, kañiwan ja kiwichan erilaisten paikallisten ja jalostettujen lajikkeiden ominaisuudet vaihtelevat huomattavasti. Siementen lisäksi näistä kasveista käytetään ravinnoksi myös lehtiä. Näiden kasvien proteiinipitoisuus on korkea (14 18 %) ja aminohappokoostumus erinomainen. Niissä on runsaasti välttämättömiä aminohappoja lysiiniä ja metioniinia. Ne ovat myös hyviä ravintokuidun lähteitä (14 25 %). Kinoa ei sisällä gluteenia. Taulukossa 1 on edellä mainittujen kasvien ja kauran koostumus. Kinoan, kañiwan ja kiwichan öljypitoisuus on suhteellisen korkea. Erityisesti kinoa ja kañiwa ovat hyviä linoli- ja öljyhapon lähteitä. Molemmissa on myös runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja (yli 50 % rasvahapoista) ja ne ovat hyviä tokoferolien (E-vitamiini) lähteitä. Myös kiwichan pääasialliset rasvahapot ovat linoli- ja öljyhappo, mutta erikoista kiwichan öljyssä on sen suhteellisen korkea skvaleenipitoisuus. Skvaleeni on triterpeeni, jolla saattaa olla myönteisiä terveysvaikutuksia. Sitä on runsaasti myös hai- ja oliiviöljyssä. Nämä kasvit ovat hyviä raudan, sinkin ja kalsiumin lähteitä ja niissä on vitamiineja enemmän kuin tavallisissa viljoissa. Kinoa sisältää runsaasti foolihappoa. Kiwicha taas on hyvä kalsiumin ja raudan lähde. Kinoa ja kañiwa sisältävät runsaasti flavonoideja ja niiden pitoisuus on verrattavissa mar- Taulukko 1. Andien siemenkasvien ja kauran koostumus g/100 g Komponentti Kinoa Kaniwa Kiwicha Kaurahiutale Kauralese Proteiini 14,4 18,8 14,5 14,5 18 Rasva 6,0 7,6 6,4 7,3 7,7 Hiilihydraatit 72,6 63,4 71,5 57,0 45,6 Ravintokuitu 13,0 25,2 14,0 10,0 17,5 Lähteet: Repo-Carrasco et al (luvut keskiarvoja). Kauran tiedot: Fineli 18 R a v i t s e m u s k a t s a u s

19 jojen, kuten mustikan antosyaanien, pitoisuuteen. Andien kasvien fenolisten yhdisteiden mahdollisia terveysvaikutuksia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Andien kasveista terveystuotteita Andien kasveja käytetään Etelä- Amerikan maissa perinteisesti keitettyinä tai paahdettuina. Niistä tehdään myös jauhoja, joita voi käyttää leivonnassa. Niitä voidaan lisätä erilaisiin leivonnaisiin, maitotuotteisiin, eineksiin ja lasten ruokiin. Ne sopivat aamiaisviljojen raaka-aineiksi, energiapatukoihin ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aineosiksi. Gluteeniton kinoa soveltuu erityisesti keliaakikoille, mutta runsaan ravintosisällön vuoksi myös monien ruokien lisukkeeksi. Kinoassa on saponiinia, joka antaa sille karvaan maun, mutta jalostuksen avulla on kehitetty lajikkeita, joissa saponiinipitoisuus on alhainen. Taulukossa 2 on Andien ravintokasvien mahdollisia käyttösovelluksia terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aineosina. Näiden kasvien markkinoinnissa EU-maissa ei ole tähän mennessä esitetty terveysväitteitä Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn arvioitaviksi. Andien kasveista kinoaa on viljelty eräissä Euroopan maissa jo vuosikymmeniä ja se ei siten ilmeisesti tarvitse arviointia uuselintarvikkeeksi. Sen sijaan kiwicha ja kañiwa ovat uusia tulokkaita. Jos ne halutaan saada EU-markkinoille, ne tulee todennäköisesti arvioida ensin uuselintarvikkeina. Kirjoittajat: Tri Ritva Repo-Carrasco-Valencia, Perun kansallinen maatalousyliopisto La Molina ja prof. Hannu J. Korhonen, MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Lähteet on mainittu verkkolehdessä. Taulukko 2. Andien viljojen mahdollisia sovelluksia funktionaalisiin elintarvikkeisiin Komponentti Vaikutus Kasvi Ravintokuitu Kolesteroli, glykemiinen indeksi, Kinoa, kañiwa, kiwicha suolen toiminta, erilaisten sairauksien ennalta ehkäisy (syövät, sydän- ja verisuonitaudit, sokeritauti, metabolinen oireyhtymä) Fenoliset yhdisteet: Antioksidanttivaikutus > sairauksien ennalta ehkäisy, Kinoa, kañiwa, kiwicha fenolihapot, flavonoidit tulehduksia torjuva vaikutus, verisuonia laajentava vaikutus, viruksia tuhoava, kapillaariverenkiertoa parantava, verihiutaleiden sakkautumisen esto Saponiini Kolesteroli, vastustuskykyä lisäävä, syöpää ehkäisevä Kinoa Skvaleeni Kolesteroli ym. Kiwicha Tokoferolit, tokotrienolit Antioksidanttivaikutus, kolesteroli Kinoa, kañiwa, kiwicha 7S ja 11S globuliinit Kolesteroli Kiwicha Gluteenittomuus Keliaakikot Kinoa, kañiwa, kiwicha β-sitosteroli Kolesteroli Kiwicha (kinoa, kañiwa?) R a v i t s e m u s k a t s a u s

20 Ajankohtaista a j a s s a Terveyttä pohjoismaisesta ruokavaliosta Kasvikset, marjat, kala, ruis ja maito ovat pohjoismaisen ruokavalion terveellisiä kulmakiviä. Suurin ero Pohjoismaisessa ja Välimeren ruokavalioissa on öljyn käyttö. Välimeren ruokavaliossa ruoka käytännössä ui oliiviöljyssä, meillä taas öljyn käyttö on vähäisempää ja useimmiten peräisin rypsistä. Välimeren ruokavalio auttaa ehkäisemään sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen, joidenkin syöpien, metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen, muistihäiriöiden, alzheimerin taudin ja parkinsonin taudin kehittymistä. Välimeren ruokavaliolla on vahva tutkimusnäyttö, professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta miettii. Onko pohjoismaisesta tai Itämeren ruokavaliosta samaan? Samanlaisia terveysvaikutuksia Pohjoismaisen, suosituksia vastaavan ruokavalion vaikutuksia terveyteen on tutkittu vain vähän, mm. Nordiet, Sysdimet ja Sysdiet - tutkimuksissa. Ruotsalaisessa Nordiet-tutkimuksessa terveellinen pohjoismainen ruokavalio vähensi kokonaiskuolleisuutta. Lisäksi tutkittavien kolesterolitasot las- kivat, LDL kokonaiskolesterolia enemmän. Myös verenpaine ja insuliinitaso laskivat. Kaksi viimeistä selittyvät painon samanaikaisella laskulla, professori Uusitupa tulkitsee tuloksia. Sysdimet-tutkimuksessa tutkittaville syötettiin täysjyväruista, rasvaista kalaa ja mustikkaa. Näitä sisältävä, terveellinen pohjoismainen ruokavalio vaikutti metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin. Se paransi sokeriaineenvaihduntaa, valtimoiden sisäpinnan toimintaa, matalaasteista tulehdusta ja suurensi HDL-partikkelien kokoa. Sysdiet-tutkimuksessa painoa ei haluttu alentaa. Tutkimusryhmällä tyydyttyneen rasvan saanti väheni, kun taas monityydyttymättömän rasvan ja kuidun saanti lisääntyivät. Tutkittavien LDL-kolesteroli aleni ja samalla HDL-kolesteroli kääntyi nousuun. Pohjoismaisen ja Välimeren ruokavalion ravintosisällöissä ei ole merkityksellisiä eroja. Välimeren ruokavaliossa on monipuolisempaa kasvisten ja hedelmien käyttöä ympäri vuoden. Pohjoismaisen ruokavalion valttina on täysjyvävilja, jonka kulutusta meillä on vielä varaa lisätä. Meillä myös kala on monipuolisempaa ja rasvaista. Lihan kulutus on hyvin samankaltaista molemmissa. Tutut, puhtaat elintarvikkeet Pohjoismaista ruokavaliota puoltavat sen hyväksyttävyys, tutut elintarvikkeet, puhtaus, ruokakulttuuri ja makumieltymykset, Uusitupa summaa. Tällöin ruokavalion noudattaminen on helpompaa ja terveyttä edistävät valinnat mahdollisia. Pohjoismainen ruokavalio tukee lähiruoka-ajattelua ja kotimaisten elintarvikkeiden kulutusta. Se tarjoaa elintarviketeollisuudelle ja joukkoruokailulle mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja ateriakokonaisuuksia, jotka ovat linjassa tutkimustiedon ja suositusten kanssa. Me voimme kehittää Pohjoismaista Itämeren ruokavaliota eteenpäin, Uusitupa iloitsee. Eri puolilla maailmaa terveellinen arkisyöminen voidaan toteuttaa eri ratkaisuin. KL Lähde: Professori Uusituvan esitys Terveyttä pohjoismaisesta ruokavaliosta Ravitsemus Suomessa seminaarissa Helsingissä. thl/ /8/ 20 R a v i t s e m u s k a t s a u s

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Mitä, miksi ja miten? Ruokapohjaiset suositukset Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot