Ravitsemus. Mitä suomalaiset syövät?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravitsemus. Mitä suomalaiset syövät?"

Transkriptio

1 Ravitsemus 2k a t s a u s 2 / Pekka Puskan haastattelu s. 4 Finravinto 2012-tutkimus s. 10 Ateriarytmi vaikuttaa painoon s. 25 Kulutuslukuja s. 30 Mitä suomalaiset syövät?

2 Ajankohtaista Ravitsemus vuosikerta Ravitsemuskatsaus on lehti ravitsemuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille. Sen voi tilata maksutta työpaikalle. Ravitsemuskatsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Julkaisija Toimituskunta Päätoimittaja Toimitussihteeri Tilaukset ja osoitteenmuutokset Toimituksen osoite Maito ja Terveys ry Emeritusprofessori Antti Aro MMM, FT Paula Hakala Professori Hannu Korhonen MMM Leena Packalén Professori Päivi Palojoki Dosentti Aila Rissanen ETM, FT Tuula Tuure ETM Tiina Soisalo ETM Katariina Lallukka Maito ja Terveys ry PL 77, Helsinki puh , fax Paino Forssa Print, 2013 Kun lehden sisältöä lainataan, lähde on mainittava. Emme julkaise kirjoitusten yhteydessä täydellisiä lähdeluetteloita. Ne saa tarvittaessa toimituksesta. ISSN-L ISSN R a v i t s e m u s k a t s a u s

3 Lukijalle Tämä on ollut ruoan, ravitsemuksen ja ruokatutkimustulosten syksy. Uusimmat tulokset Ravintotaseesta, Finravinto 2012 ja Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen tutkimuksista on julkaistu. Uusista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista on keskusteltu laajasti. Syksy on ollut myös ruoka- ja ravitsemusvaikuttajien juhlan aikaa. Kotitalousopettajien liitto täytti 95 vuotta, Eduskunnan kotitalouden tukirengas 20 vuotta, ETL 70 vuotta ja kliinisen ravitsemustieteen koulutusohjelma 30 vuotta. Toivotamme onnea ja menestystä arvokkaalle työlle, jota teette suomalaisen nuorten ruokakasvatuksen, ruoan ja kansanravitsemuksen eteen. Haluamme esittää onnen ja menestyksen toivotuksen myös ylijohtaja, professori Juhani Eskolalle hänen siirtyessään johtamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta Pekka Puskan jälkeen. Pääjohtaja Pekka Puska on tehnyt Suomen kansanterveyden eteen merkittävää työtä, josta esitämme kiitoksemme. Pekka Puskan terveiset voit lukea heti lehden alusta ja henkilöhaastattelun verkkolehdestä -> Ravitsemuskatsaus. Uusi vuosi lähestyy. Antakaamme itsellemme lupa silloin hellittää hetkeksi arjesta. Nauttikaamme läheisten ja ystävien seurasta, hyvästä ruoasta ja suunnatkaamme katseemme illalla kohti taivasta -tähtiä ja tähtisadetta. Tiesitkö muuten, että galaksi-sana tulee kreikankielisestä sanasta galaktos, joka tarkoittaa maitoa. Valoisaa vuotta 2014! Tiina Soisalo R a v i t s e m u s k a t s a u s

4 Ravitsemussuositukset Tutkittuun terveystietoon luotetaan Kansallinen yhtenäiskulttuurimme on kovaa vauhtia pilkkoutumassa kirjaviksi alakulttuureiksi ja kiivastahtinen mediakulttuuri levittää viestejä nopeasti ja laajalle. Vertaisviestintä haastaa asiantuntijoiden auktoriteetin myös ravitsemuksen ja kansanterveyden piirissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska ei kuitenkaan ole huolissaan ravitsemus- ja terveysviestinnän tulevaisuudesta. Kansalaisten koulutustaso paranee jatkuvasti ja sen myötä luottamus tutkittuun tietoon vahvistuu. Asiantuntijoiden on vain entistä aktiivisemmin osallistuttava keskusteluun ja perusteltava kantaansa sinnikkäästi. Lyhyellä tähtäimellä helppoheikit näyttävät voittavan, mutta aikaa myöten ihmiset kyllä tajuavat totuuden. Pekka Puska tunnetaan ehkä parhaiten laajasta 25 vuotta kestäneestä sydäntautien ehkäisyohjelmasta, Pohjois-Karjala- projektista, jota toteutettiin 1970-luvulta lähtien vuoteen 1997 asti. Pohjoiskarjalaisia houkuteltiin pienentämään sydäntautiriskiä ruokailutottumuksia muuttamalla. Sanotaan, että Pohjois-Karjalassa onnistuttiin, koska silloisessa auktoriteetteja kunnioittavassa yhtenäiskulttuurissa valistus oli helppoa saada perille. Mutta ei kansan ruokailutottumusten muuttaminen terveellisempään suuntaan helppoa ollut silloinkaan. Vastustusta ja epäuskoa lietsottiin monelta taholta. Elintapoja ei pelkän valistuksen voimin pystytä muuttamaan. Tarvitaan muutosta tukevia rakenteita ja kannustavaa ilmapiiriä. Usein vasta omakohtainen kokemus saa muutoksen liikkeelle. Ei tupakoinnin väheneminekään pelkästään valituksella onnistunut. Muutoksen mukana asenne tupakointiin vain muuttui kielteisemmäksi. Kymmenen tervettä vuotta lisää Kansanterveydessä on tapahtunut valtava myönteinen kehitys viimeisten 40 vuoden aikana. Suomalaiset ovat saaneet 10 tervettä elinvuotta lisää. Ruokatottumusten muutoksen myötä kansalaisten kolesteroliarvot ovat parantuneet ja verenpaineet laskeneet. Myös tupakoinnin väheneminen on osa sydäntautiriskien myönteistä kehitystä. Pekka Puska uskoo, että ravitsemuksen hyvä suuntaus jatkuu edelleen. Juuri julkaistujen Pohjoismaisten ravitsemussuositusten uudistamisen yhteydessä käytiin huolellisesti läpi valtava määrä tutkimuksia, ja samat vanhat totuudet rasvasta, hiilihydraateista, suolasta ja kuidusta pitävät edelleen paikkansa. Elintarvikevalikoima muuttuu jatkuvasti, eivät suositukset. Ravitsemussuositukset tuntuvat tutuilta ja tylsiltä. Mediakulttuuri kaipaa sensaatioita ja uutisia. Ravinto ja ruoka ovat kaikille läheinen ja tärkeä aihe. Siksi ruokamuoteja ja ravintoprofeettoja tulee ja menee. Eivätkä ruokamuodit pelkästään pahasta ole. Niiden mukana saattaa tulla jotain ravitsemuksellisesti hyvääkin. Ja aina ne lisäävät kiinnostusta ruokailutottumuksia kohtaan. Lihomisen kimppuun Nyt kansanterveyden tutkimuksella on suurennuslasin alla lihomisen ongelmakenttä. Miten ehkäistään lihomista ympäristössä, jossa kaikenlaista ruokaa on aina ja kaikkialla läsnä samaan aikaan kun elämä on fyysisesti entistä kevyempää? Pekka Puskaa huolestuttaa etenkin nuorten lihominen ja kulttuuri, joka suosii turhaa syömistä: makeisia, sipsejä, limsoja, energiajuomia, pikaruokaa 4 R a v i t s e m u s k a t s a u s

5 Nuorten lihomisessa näkyy myös terveyserojen kasvu. Lihominen tahtoo keskittyä niihin nuoriin, joilla on muutenkin ongelmia terveyskäyttäytymisessä, liikunnassa, tupakoinnissa ja päihteiden käytössä. Maksuton kouluateria tukee kansanterveyttä Hän muistuttaa, että kouluruokailulla on ollut valtava kansanterveydellinen merkitys. Aluksi kouluruokailua tarvittiin, jotta vähävaraisten perheiden lapset ylipäätään saisivat ruokaa. Velleillä, puuroilla ja keitoilla täytettiin vatsat. Sittemmin kouluruokailun laatua on kehitetty etenkin 1980-luvulle tultaessa. Lapset oppivat syömään raasteita ja salaatteja, juomaan vähärasvaista tai rasvatonta maitoa ja sivelemään leivälle pehmeitä kasvirasvalevitteitä. Samankaltainen vaikutus on ollut myös työpaikkaruokailulla aikuisväestön keskuudessa. Elintason noustessa ilmaisen kouluruoan merkitystä on helppo vähätellä, mutta se on edelleen arvokas osa lasten ja nuorten ravitsemusta ja antaa heille kunnollisen aterian mallin, mitä joka kodissa ei välttämättä enää osata. Pekka Puska antaa kiitosta myös suomalaiselle elintarviketeollisuudelle kansanterveyden talkoisiin osallistumisesta: Ainahan näistä terveellisyystavoitteista on jouduttu vääntämään, mutta kiitettävästi Suomessa teollisuus on tullut mukaan terveystalkoisiin. Suolaa käytetään tonnikaupalla vähemmän kuin viime vuosituhannella. Kevennettyjä tuotteita ja pehmeitä rasvoja on valtava valikoima markkinoilla. Hyvä esimerkki viime aikojen kehitystyöstä on rypsiliha, jossa porsaiden ruokinnalla on saatu lihan rasvakoostumus sydänystävällisemmäksi. Terveyspyrkimyksiä pitää kannustaa Pekka Puska seuraa suurella huolestuneisuudella meneillään olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava, jotta ihmiset pääsevät lääkäriin nimenomaan hoidattamaan terveyttään. Useimmat nykyiset kansanterveystaudit ovat ehkäistävissä ravinnon, liikunnan ja tupakoimattomuuden kautta. Perusterveydenhuolto on ehdottoman tärkeä toimija tässä ehkäisytyössä. Perusterveydenhuollossa tarvitaan rakenteellinen uudistus: riittävän suuri sote-alue ja julkiset rahat yhteen, jotta saadaan resurssit käyttöön hallitusti. Sen jälkeen voidaan vasta miettiä, keneltä mikäkin palvelu tilataan. Pekka Puskan mukaan ihmiset tietävät oman vastuunsa terveydestään. Mutta ei asia puhumalla parane. On mietittävä, millä tavalla heitä voidaan auttaa terveellisen elämän pyrkimyksessä. Miten helpotetaan elintarvikkeiden valinnassa, miten ympäristö kannustaa liikkumaan, miten koulu- ja toimipaikkaruokailu tukevat hyvää ravitsemusta, miten autetaan tupakasta ja päihteistä vierotuksessa jne. Ja hauskaakin saa olla. Ei elämä ole pelkkää puurtamista eikä terveyskäyttäytyminen suorittamista. Kirjoittaja: Leena Packalen Pekka Puskan henkilökuva verkkolehdessä tai kohdasta Ravitsemuskatsaus R a v i t s e m u s k a t s a u s

6 r a v i t s e m u s s u o s i t u k s e t Pohjoismaiset ravitsemussuositukset: Huomio ruokavalion kokonaisuuteen Pohjoismaiset ravitsemussuositukset on uudistettu. Suositusten tarkoituksena on edistää terveyttä ja vähentää tauteja, joihin ravitsemuksella voidaan vaikuttaa. Suositukset ovat pohjana kaikkien Pohjoismaiden kansallisille ravitsemussuosituksille ja ne toimivat ravitsemustieteen opetuksen perustana. Suositukset on laadittu väestötasolle terveille ja kohtalaisesti liikkuville, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm muistuttaa. Ne sopivat vain varauksella yksilöiden ravitsemusneuvontaan. Suositukset perustuvat tieteelliseen, tarkkaan arvioituun tutkimusnäyttöön. Niiden päivitykseen on osallistunut yli sata asiantuntijaa. Suomalaiset suositukset julkistetaan tammikuussa Valtaosa vaihteluvälin sisällä Energiansaannin viitearvot on arvioitu keskimääräisestä energiantarpeesta normaalipainoisille ihmisille. Energia- ja suojaravintoaineiden suositusten tavoitteena on, että mahdollisimman pieni osa väestöstä olisi suositellun vaihteluvälin ulkopuolella. Energiaravintoaineiden suosituksissa on vaihteluvälit. Kuitenkin suunnittelussa käytetään yhtä lukemaa, kuten proteiinille aikuisilla 15 % energiasta ja ikääntyneillä 18 %. Rasvan suositus väljeni Rasvan saannin vaihteluväliä on väljennetty aiemmasta prosentista prosenttiin päivittäisestä energiansaannista. Suunnittelua varten käytetään lukuja E%. Hiilihydraatteja suositellaan % ja proteiinia % energiasta. Ravintokuidun suositus on ennallaan, vähintään grammaa päivässä. Rasvan osuudesta ei ole löydetty yhteyttä oikeastaan mihinkään sairauteen eikä painonnousuun, Fogelholm selittää lukemia. On kiinnostavaa, että jopa 40 E% rasvaa sisältävä ruokavalio on terveyttä edistävä, kunhan rasvasta riittävästi on tyydyttymätöntä. Nyt kertatyydyttymättömiä rasvoja suositellaan E% (ennen E%). Sen sijaan tyydyttyneeseen rasvaan on otettu entistä tiukempi kanta. Suositus on nyt alle 10 prosenttia energiasta (ennen 10 %). Myös hiilihydraattien määrää tärkeämpää on niiden laatu, Fogelholm sanoo. Vähäkuituiset, nopeasti imeytyvät hiilihydraatit ovat yhtä haitallisia terveydelle kuin tyydyttynyt rasva. D-vitamiinia lisää maltillisesti Vitamiineista ja kivennäisaineista muutoksia aiempaan tehtiin vain D-vitamiinin ja seleenin kohdalla. Seleenin saantisuositus on aiempaa korkeampi miehille, naisille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille. D-vitamiinia suositellaan 10 mikrogrammaa yli 2-vuotiaille ja 20 mikrogrammaa yli 75-vuotiaille. Tämä koskee saantia ruuasta. Vitamiinivalmisteille on omat suosituksensa. Ohjeita ruokaainetasolla Ravitsemussuositukset neuvovat suosimaan kuitupitoisia ruokaaineita: kasviksia, palkokasveja, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä ja täysjyväviljaa sekä vähärasvaisia maitovalmisteita, kalaa ja mereneläviä, kasviöljyjä ja niistä tehtyjä levitteitä. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syömään runsaasti ja täysjyväviljasta valitsemaan kuitupitoiset vaihtoehdot. 6 R a v i t s e m u s k a t s a u s

7 Pähkinöitä ja siemeniä kannattaa syödä pari ruokalusikallista päivässä niiden sisältämien tyydyttymättömän rasvan, proteiinin ja monipuolisen suojaravintoainesisällön vuoksi, sanoo apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Kasvikunnan tuotteissa on paitsi vitamiineja ja kivennäisaineita, myös fytokemikaaleja, joilla on todennäköisesti osansa kasvikunnan tuotteiden terveysvaikutuksissa, Schwab kiteyttää. Monet näistä ovat antioksidantteja ja vaikuttavat mm. solusykliin ja -signalointiin sekä tulehdukseen. Maitovalmisteista suositellaan vähärasvaisia ja rasvattomia vaihtoehtoja. Maitovalmisteiden käytöllä on yhteys terveyteen, Mikael Fogelholm sanoo. Tämä yhteys on vahvempi rasvattomilla kuin rasvaisemmilla tuotteilla, mikä antaa perusteet suositella rasvattomia maitovalmisteita. Ravintorasvoista kehotetaan suosimaan pehmeiden rasvojen lähteitä. Kananmunan käyttösuositus on ennallaan. Kalaa suositellaan syömään vaihdellen eri kalalajeja ja kala kalana. Kalaöljyvalmisteet eivät ole sama asia, Ursula Schwab kertoo. Niiden käyttö voi jopa olla haitallista veren rasva-arvojen kannalta tai vaikuttaa epäedullisesti sokeriaineenvaihduntaan. Rajoittamaan kehotetaan alkoholin, suolan, sokeroitujen ruokien ja punaisen lihan kulutusta. Hyvin runsas punaisen lihan kulutus on yhteydessä huonompaan terveyteen, Mikael Fogelholm sanoo. Tämä ei ole suurelle osalle suomalaisista ongelma, mutta jos syö lihaa joka aterialla, on hyvä vaihtaa osa liharuuista kala- ja kasvisruokiin. Liikunta on oleellista terveydelle Ravitsemussuosituksissa otetaan kantaa liikkumattomuuteen, professori Fogelholm sanoo. Ravitsemustilaa voidaan tukea myös ei-syömisellä. Suosituksissa terveyttä edistävän liikunnan määräksi neuvotaan, että aikuisten tulisi liikkua kohtuullisen kuormittavuuden teholla vähintään 2,5 tuntia viikossa tai rasittavalla teholla 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lasten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään tunti päivässä. KL Suositusten pääkohdat Kokonaisrasva E% Kertatyydyttymättömät rasvahapot E% Tyydyttyneet rasvahapot alle 10 E% Monityydyttymättömät rasvahapot 5 10 E%, jossa ainakin 1 E% omega-3-rasvahappoja Hiilihydraatit E% Lisätty sokeri alle 10 E% Ravintokuitu vähintään g/pv Proteiini E% D-vitamiini yli 2-vuotiaille ja aikuisille 10 µg/pv, yli 75-vuotialle 20 µg/pv Seleeni naisille 50 µg ja miehille 60 µg/pv, raskaana oleville ja imettäville naisille 55 µg/pv Lähteet: Mikael Fogelholmin ja Ursula Schwabin esitykset Ravitsemus Suomessa seminaarissa ja thl/ /3/ Mikael Fogelholmin esitys Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä Englanninkielinen suositus www. norden.org/nnr R a v i t s e m u s k a t s a u s

8 r a v i t s e m u s s u o s i t u k s e t Ikääntyneiden proteiinin saantisuositus suurempi kuin nuoremmilla Ravitsemussuositukset on tarkoitettu terveiden ihmisten ruokavalion suunnitteluun ja ravinnonsaannin arviointiin. Sairaille suosituksia tulee soveltaa tilanteen mukaan. Ikääntyneillä rajanveto terveyden ja sairauden välille voi olla vaikeaa. Monet pitkäaikaissairaudet eivät vähennä fyysistä aktiivisuutta tai heikennä elämänlaatua, kun sairauden hoitotasapaino on hyvä. Yli 80-vuotias voi olla terve eikä käytä lääkkeitä, toisaalta 60-vuotiaalla saattaa olla useita sairauksia ja monenlaisen tuen tai avun tarvetta. Välimaastoon jää kasvava ryhmä ikääntyneitä, joiden ravitsemuksen arviointiin ja ravitsemusohjauksen tai -hoidon tarpeeseen pitää olla asiantuntemusta ja osaamista. Ravitsemussuositukset ikääntyneille -oppaassa vuodelta 2010 ikääntyneiden terveyden, sairauksien ja avuntarpeen eroja on havainnollistettu kolmiolla, josta ikä on tarkoituksella jätetty pois jaottelun perusteena. Proteiinia lihaskadon ehkäisyyn Erityisen kiinnostuksen kohteena on ikääntyneiden proteiinin tarve. Lihaskato eli sarkopenia on ikääntyneillä hitaasti etenevä tila, joka johtaa toimintakyvyn heikentymiseen. Tutkimukset proteiinin tarpeesta ja hyväksikäytöstä elimistössä ovat tavallisesti olleet lyhytkestoisia interventioita, joissa sarkopenian etenemistä ei ole voitu arvioida. Aikuisille suunnattua suositusta (0,8 g proteiinia/ paino kg / vrk) suuremman proteiinin saannin hyödyistä ikääntyneiden terveyden ja lihasvoiman ylläpitämisessä ei ole kovin vahvaa näyttöä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tätä suurempi proteiininsaanti on suotuisaa ikääntyneiden (> 65-vuotiaat) terveydelle. Tämä johtuu osittain kehon heikentyneestä kyvystä käyttää proteiinia hyväkseen ja proteiinin tarpeen lisääntymisestä sairauksien aikana. Kun vielä energiankulutus, syödyn ruuan määrä ja ruokahalu heikkenevät, proteiinin saanti voi olla todella vähäistä. Suurempi saanti hyödyksi Kesällä 2013 julkaistiin arvostetussa amerikkalaisessa tiedelehdessä suositukset ikääntyneiden proteiinin saannista. Niissä todetaan, että ikääntyneet tarvitsevat vähintään 1,0 1,2 grammaa proteiinia painokiloa kohti päivässä. Se turvaa kehon perustoimintojen proteiinin tarpeen. Suurempi saanti (>1,4 g) on välttämätöntä sairauksien ja lihaskuntoharjoittelun yhteydessä. On tärkeä ottaa huomioon proteiinin laatu ja lähteet, aterialla nautitun proteiinin määrä (vähintään 30 g), ajoitus ja täydennysravintovalmisteiden tarve. Proteiinia 1 1,2 g painokiloa kohden on 60 kg painavalla henkilöllä g. Kun tavoitteena on lihasvoiman lisääminen, proteiinia tarvitaan vähintään 1,4 g/kg. Silloin proteiinin päiväsaannin tulee olla vähintään 84 grammaa. Suomalaisten tutkimusten mukaan proteiinin saanti ikääntyneillä on usein tätä vähäisempää. 8 R a v i t s e m u s k a t s a u s

9 Huomio liikkujan proteiinin saantiin Liikuntainterventioissa on tärkeää arvioida ikääntyneen ravitsemustila ja ravinnonsaanti sekä huolehtia riittävästä energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saannista. Jos energian ja proteiinin saanti on kulutusta ja tarvetta vähäisempää, keho käyttää omia proteiinivarastojaan eli lihaksia lisääntyneen energiantarpeen tyydyttämiseen. Silloin liikunnalla ja lihaskuntoharjoittelulla voi olla haitallisia vaikutuksia. Lihasmassa ja paino vähenevät, vaikka tavoite on päinvastainen. Vähintäänkin harjoittelun hyödyt jäävät saamatta, jos proteiinin saanti ei ole riittävää. Ruotsalaisessa tutkimuksessa liikuntaintervention seurauksena hauraiden vanhainkotiasukkaiden paino ja lihasmassa vähenivät. Tutkittaville annettiin lihaskuntoharjoittelun jälkeen juoma, joka sisälsi 15 grammaa proteiinia ja 200 kcal energiaa. Asukkaiden energian ja proteiinin saantia ruuasta ei tässä tutkimuksessa arvioitu. Toisessa tutkimuksessa, missä 30 grammaa proteiinia sisältävä juoma nautittiin kahdessa erässä päivän aikana, tutkittavien toimintakyky parani ilman harjoittelua. Proteiinin saanti lisääntyi grammasta 1,4 grammaan painokiloa kohden ruokavaliosta ja proteiinijuomasta yhteensä. Kun lihaskuntoharjoittelu ja proteiinilisä yhdistettiin, lihasmassan määrä lisääntyi ja fyysinen toimintakyky parani. Myös nämä tutkittavat olivat iäkkäitä ja hauraita, mutta he asuivat omissa kodeissaan. Suurimmalla osalla vanhainkotiasukkaista ravitsemustila on heikentynyt. Varsinkin iäkkäimillä asukkailla proteiinin saanti jää usein alle 60 grammaan vuorokaudessa. Näissä tilanteissa ravitsemuksen tukeminen ja lisäproteiinin tarjoaminen on välttämätöntä. Ikääntyneen ravitsemusohjauksen tulisi aina perustua arviointiin ja yksilölliseen suunnitelmaan. Vaikka viime vuosina ikääntyneiden ravitsemukseen on kiinnitetty huomioita, edelleen tarvitaan tutkimuksia ravitsemushoidon hyödyistä ja tavoista toteuttaa sitä erityisesti kotona asuvien ikääntyneiden keskuudessa. Lihaskunnon ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisy ja elämänlaadun parantaminen ovat keskeisiä ravitsemukseen liittyviä tutkimusaiheita. Kirjoittaja: ETT, dosentti Merja Suominen Lähteet: Bauer J et al. Evidence-based recommendations for optimal dietary protein intake in older people: A position paper from the PROT-AGE Study Group. J Am Med Dir Assoc 2013;14: elsevierhealth.com/pdfs/ journals/ / PIIS pdf Tieland M et al. Protein supplementation improves physical performance in frail elderly people: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Am Med Dir Assoc 2012;13: Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat, avuntarve useissa päivittäisissä toiminnoissa Kotihoidon asiakkaat, avuntarvetta välineellisissä päivittäisissä toiminnoissa, voi olla avuntarvetta myös liikkumisessa ja peseytymisessä Kotona asuvat, useita sairauksia ja haurastumista, ei ulkopuolisen avun tarvetta Hyväkuntoiset ikääntyneet R a v i t s e m u s k a t s a u s

10 Mitä suomalaiset syövät Finravinto 2012 tutkimus: Suomalaisten ruokavaliossa monenlaisia muutoksia Suomalainen työikäinen aikuinen söi keskimäärin kuusi kertaa päivässä Finravinto-tutkimuksen mukaan. Kaksi kolmasosaa päivittäisestä energiasta tuli pääaterioista ja noin kolmannes välipaloista. Lähes jokainen tutkittavista söi päivittäin viljavalmisteita, ravintorasvoja, liharuokia, maitovalmisteita ja kasviksia. Suomalaisnaisten ruokavalioon sisältyi keskimäärin vähän yli 400 g kasviksia, juureksia, palkokasviksia, hedelmiä, marjoja tai mehuja päivässä. Miesten ruokavaliossa näitä oli hieman vähemmän. Työikäisten suomalaisten ruokavalio sisälsi enemmän rasvaa sekä tyydyttynyttä että tyydyttymätöntä kuin vuonna 2007 (kuvio 1). Rasvan osuus energiasta oli runsas kolmannes ja tyydyttyneiden rasvahappojen 15 %. Tyydyttyneen rasvan päälähteet olivat voi ja maitorasvalevitteet, ruoanvalmistusrasva, juusto, maitojuomat ja muut maitovalmisteet. Tyydyttyneen rasvan saanti lisääntyikin työikäisillä kaikista maitorasvaa sisältävistä elintarvikeryhmistä, tämän lisäksi miehillä muista ravintorasvoista ja naisilla myös lihasta ja lihavalmisteista. Hiilihydraattien osuus energiasta oli laskenut. Se oli hiukan yli 40 %. Sokerin saanti oli lähes ennallaan. Kuidun saanti oli sen sijaan vähentynyt verrattuna saantiin viisi vuotta sitten. Suolan saanti oli lievästi lisääntynyt ja on melko kaukana suositeltavasta. Sekä miesten että naisten ruokavalio sisälsi keskimäärin riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Raudan ja folaatin saanti kaikilla ikäryhmillä ja lisäksi iäkkäillä naisilla D-vitamiinin saanti jäivät alle suositusten. Täysjyvää, kasviksia, kasviöljyjä ja kalaa Finravinto tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten aikuisten ruokatottumusten E% Vuosi pitkäaikainen myönteinen kehitys rasvan laadun paranemisessa ja suolan saannin vähenemisessä näyttää pysähtyneen. Rasvan osuus energiasta on kasvanut. Kasvu näkyy paitsi tyydyttyneen myös tyydyttymättömän rasvan osuuksien kasvamisena. Myös hiilihydraattien laadussa olisi parantamisen varaa, sillä kuidun saannin tulisi olla nykyistä runsaampaa ja sokerin saannin niukempaa. Myönteistä oli kasvisten ja kasviöljyn käytön lisääntyminen ja D-vitamiinin saannin kasvu suositeltavalle tasolle lähes kaikilla tutkittavilla. Suomalaisten aikuisten ruokavalion puutteet korjaantuisivat lisäämällä täysjyväviljan, kalan, kasviöljyjen ja edelleen kasvis- Kokonaisrasva (~ E%) (<10 E%) rasvahapot (10-15 E%) rasvahapot (5-10 E%) Kuvio. Rasvan ja rasvahappojen osuus (%) työikäisten naisten ravinnon kokonaisenergiasta (suositukset suluissa) 10 R a v i t s e m u s k a t s a u s

11 ten käyttöä. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, suolaa tai sokeria sisältävien elintarvikkeiden kulutusta olisi hyvä vähentää. Finravinto seuraa ruoankäyttöä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto-tutkimuksissa on vuodesta 1982 lähtien seurattu suomalaisen aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Ravintotutkimus toteutetaan osana FINRISKI tutkimusta, joka selvittää kroonisten tautien riskitekijöitä ja niiden muutoksia viiden vuoden välein. FINRISKI 2012-tutkimus toteutettiin vuonna 2012 viidellä alueella eri puolilla Suomea: Helsingissä ja Vantaalla, Turun ja Loimaan alueella, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. FINRISKIn otoksesta kolmannes kutsuttiin Finravinto-tutkimukseen. Kutsutuista noin puolet osallistui kahden edellisen päivän ravintohaastatteluun. Haastattelu tehtiin tietokoneavusteisesti käyttäen Fineli-tietokannan elintarvikevalikoimaa ja kuvauksia. Tutkimuksen lopulliseen aineistoon osallistui 1708 tutkittavaa. He olivat vuotiaita. Finravinto tutkimuksen raportti ilmestyy joulukuussa Kirjoittaja: Erikoistutkija Susanna Raulio, THL Lähteet: Raulio S, Ovaskainen M-L, Tapanainen H, Paturi M, Virtanen S, Helldán A. Ruokavalio entistä rasvaisempi, kovan rasvan osuus kasvanut Finravinto tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 4, lokakuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Eväitä vai henkilöstöravintolaruokaa? Kolme kymmenestä työssä olevasta suomalaisesta syö työpaikkaruokalassa työpäivän aikana, neljä kymmenestä syö omia eväitä, 13 % ravintolassa tai baarissa ja 13 % kotona. Tiedot selviävät Työ ja terveys katsauksesta. Mahdollisuus työpaikkaruokailuun oli 53 %:lla vastaajista. Heistä noin puolet käytti sitä. Kolme prosenttia ei syönyt työpäivän aikana lainkaan. Tämä oli yleisempää aamu-, ilta- tai yötyötä tekevillä kuin päivätyötä tekevillä. Epäterveelliset tavat kasautuvat Miehistä 14 %:lla ja naisista 28 %:lla ei ollut yhtään tutkimuksessa tarkasteltua epäterveellistä tapaa: tupakointia, alkoholin riskikäyttöä, syömättömyyttä Raulio S. Kansallisen Finravinto tutkimuksen tuloksia. Esitys Ravitsemus Suomessa -seminaarissa susanna-raulioravitsemussuomessa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2012 on julkaistu työaikana, liikkumattomuutta, unihäiriötä tai ylipainoa. Erityisesti vuotiaat naiset sekä ylemmät toimihenkilömiehet ja -naiset noudattivat terveellisiä elintapoja. Kolme tai useampi epäterveellinen elintapa oli kolmasosalla miehistä ja 12 %:lla naisista. Epäterveelliset elintavat kasautuivat erityisesti yrittäjä- ja työntekijäasemassa oleville miehille. Työ ja terveys Suomessa 2012 on Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden laatima katsaus työolojen ja työhyvinvoinnin tilanteesta Suomessa. Katsauksia on tehty kolmen vuoden välein vuodesta 1997 lähtien. KL Lähde: Kauppinen T, ym. Työ ja terveys Suomessa Työterveyslaitos R a v i t s e m u s k a t s a u s

12 m i t ä s u o m a l a i s e t s y ö v ä t Lisää pehmeää rasvaa, vähemmän sokeria Tutkimusprofessori Suvi Virtanen THL:sta on huolestunut lasten runsaasta sokerin käytöstä. Jo 2-vuotiaiden lasten ruokavaliossa sokeria on liikaa. Lapsilla sokeroidut juomat, kuten mehut ja virvoitusjuomat, ovat ylivoimaisesti suurin sokerin lähde. Jopa viidennes lapsista käyttää sokeroituja juomia päivittäin. Arjen ruokavalinnat ovat lähempänä suositeltavaa. Viikonloppuisin makeisten ja limsojen kulutus kaksinkertaistuu, Virtanen kertoo. Asiantuntijan toisena huolena on se, että aikuisten ruokatottumusten muutokset ovat nähtävissä myös lasten ruokavaliossa. Jopa 40 prosenttia lapsista käyttää nykyään voita ja voipohjaisia levitteitä. Kovan rasvan saanti on kääntynyt nousuun lapsillakin. Enemmän kasviksia ja janoon vettä Suomalaisten lasten ruokavalioon tarvittaisiin lisää pehmeitä kasvi- ja kalarasvoja sekä kuitua, jota saadaan parhaiten täysjyväviljasta, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Myös E-vitamiinin, folaatin ja raudan saanti voi olla osalla lapsista liian niukkaa. Viisi päivittäistä annosta kasviksia, marjoja ja hedelmiä, enemmän pehmeää rasvaa, vähemmän sokeria ja janojuomaksi vettä, Virtanen listaa helppoja tapoja kohentaa lasten ruokatottumuksia. Virtanen kertoo, että tutkimusten mukaan päiväkoti- ja kouluruoka ovat ravitsemukselliselta laadultaan parempia kuin kotiruoka. Päivähoidossa olevat lapset syövät monipuolisemmin, käyttävät enemmän suositusten mukaisia elintarvikkeita ja ovat vähemmän nirsoja ruuan suhteen. Kouluikäisillä lapsilla koulussa nautittu lounas on päivän aterioista ravitsemuksellisesti paras. Välipaloille hedelmiä Noin puolet koululaisista syö koulupäivän aikana välipaloja, kuten makeisia, suklaata, välipalapatukoita ja virvoitusjuomia, mutta myös hedelmiä. Välipalat kattavat päivän energiasta jopa yli 40 prosenttia. Kymmenessä Euroopan maassa toteutettu Pro Greens -hanke osoitti, että suomalaiset koululaiset syövät vähiten hedelmiä muihin mukana olleisiin maihin verrattuna. Hankkeen mukaan 11-vuotias koululainen syö Suomessa keskimäärin noin 200 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivittäin. Koululaisten kasvisten ja hedelmien käyttöä on yritetty lisätä useissa interventiotutkimuksissa. Lupaavaksi on osoittautunut esimerkiksi Sapere-menetelmä, jossa lapsia innostetaan tutustumaan ruokiin kaikkia aisteja hyödyntäen. Viisi askelta terveempään tulevaisuuteen 1. 5 annosta kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä 2. Pehmeiden rasvojen suosiminen 3. Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden käytön vähentäminen 4. Janojuomaksi vesi 5. Perheen yhteiset ateriat Lähde: THL Kirjoittaja: Krista Korpela-Kosonen, Viestintä Nutrimedia Lähteet: THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtasen esitys Ravitsemus Suomessa -seminaarissa Helsingissä thl/ /6/ Folkhälsanin senioritutkija Eva Roosin esitys Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä Helsingissä 12 R a v i t s e m u s k a t s a u s

13 Ruokakulttuuri muotoutuu perheissä ruokakulttuuri on pirstaloitunutta, -Lasten kertoi ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta Ruokailo-seminaarissa marraskuussa. Toiset lapsista ovat taitavia juniorikokkeja, toisaalta joukossa on paljon osaamattomia lapsia. Ruokakulttuuri näyttäytyy erilaisena eri lähtökohdista. Lapsiperheissä ruoka ja ruokaan liittyvät toiminnot muodostavat suuren osan arkea. Mäkelän mukaan lapsen syntymällä on suuri vaikutus perheen ruokatottumuksiin ja sisäiseen työnjakoon. Perheellä on tärkeä tehtävä ruokakulttuurin välittäjänä, Mäkelä korosti. Perheiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua vanhempien tiedoissa ja taidoissa, kaikkea uusavuttomuudesta supersitoutuneisuuteen. Yhä ajatellaan, että yhdessä syövä perhe pysyy yhdessä. Mäkelä haluaa kuitenkin kyseenalaistaa, edustaako se erityisesti hyvää perheyttä. On hyvä muistaa, että ruoka on kulttuuria, mutta toisaalta se on myös polttoainetta. Terveellistä kotiruokaa Keväällä 2012 tehdyn selvityksen mukaan lapsiperheissä arvostetaan kotiruokaa, ruoan terveellisyyttä ja kotimaisuutta. Myös valmis- ja noutoruoka hyväksytään yleisesti lapsiperheissä. Mäkelän mielestä oli mielenkiintoista, ettei ruoan ekologisuus noussut arvostuksissa kymmenen kärkeen. Nuorten keskuudessa tehdyn selvityksen mukaan kodilla on keskeinen osa ruokakasvatuksessa. Nuoret arvostavat kotiruokaa ja perheen yhteisiä ruokahetkiä. Myös kavereilla on suuri vaikutus nuorten ruokatottumuksiin. Mäkelä nosti esiin kouluruoan arvostuksen. Vaikka usein puhutaan, etteivät nuoret syö koulussa, vanhemmat oppilaat arvostavat kouluruokaa hyvin yleisesti. Nuoret saattavat korostaa omaa päätäntävaltaansa jossain vaiheessa jättämällä ruoan syömättä, mutta moni palaa takaisin kouluruoan pariin myöhemmin. Lapset kauhan varteen? Lasten osallisuus perheen ruokatalouteen jää usein vähäiseksi. Pöydän kattaminen saattaa olla ainoa muoto, jolla lapsi pääsee osalliseksi ruoanvalmistukseen, huomautti Mäkelä. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia luomaan omaa ruokakulttuuriaan. Sosiaalinen media on tehnyt omien kuvien ja videoiden jakamisesta helppoa. Sitä kautta ruokaan liittyvät ilmiöt leviävät nopeasti nuorten kesken. Minkä lapsena oppii Seminaarissa puhunut Maitolähettiläs, laillistettu ravitsemusterapeutti Kati Laine muistutti, että ruoka- ja liikuntatottumukset muotoutuvat jo varhain. Esimerkiksi lapsena opittu maidon käyttö jatkuu usein aikuisenakin. Myös liikunnallinen elämäntapa on helpointa omaksua lapsuudessa. Kirjoittaja: ETM Saila Paavola Lähde: Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän ja Maitolähettiläs, TtM Kati Laineen esitykset Ruokakouluhankkeen Ruokailo-seminaarissa marraskuussa H-yhdistysten järjestämissä Ruokakouluissa lapset oppivat terveellisen ruokavalion ja liikunnan merkitystä hauskalla ja helpolla tavalla. Ruokakoulut ovat uudenlainen keino lasten ruokakasvatukseen. Lisätietoja ja R a v i t s e m u s k a t s a u s

14 D-vitamiini ja luusto Luustoterveyden laiminlyönti huolestuttaa Luustoterveyden kulmakivet ovat hyvin väestön tiedossa. Kaksi kolmesta tietää kalsiumin, D-vitamiinin ja liikunnan merkityksen luuston kunnolle. Sen sijaan omia elämäntapoja ei välttämättä muokata tietojen mukaisesti. Miksi oman luuston terveys ei huolestuta suomalaisia? Luustonsa kunnosta huolestuneita on vajaa 40 prosenttia suomalaisista aikuisista ja osteoporoosiriskistä huolestuneita hieman useampi. Kuitenkin neljä viidestä tietää, että luusto alkaa haurastua noin 40-vuotiaana ja että luuston tiheyttä voi parantaa missä iässä tahansa. Ilmeisesti oletetaan, että murtumat tapahtuvat vasta vanhana. Suomalaisten tietoja luustoterveydestä selvitettiin reilun 1500 aikuisen otoksella. Kvantitatiiviseen paneelitutkimukseen osallistuneista puolet oli naisia ja puolet miehiä vuotiaiden vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta. Kalsiumin saantia on vaikea arvioida Suomalaisten kalsiumin saannista suuri osa tulee maitovalmisteista. Vastaajista 40 pro- senttia arvioi saavansa riittävästi kalsiumia maitovalmisteista. 37 prosenttia on huolestunut ruokatottumustensa vaikutuksesta luustonsa kuntoon. Kalsiumin saannin riittävyyteen suhtaudutaan optimistisesti. Kolme neljästä uskoo saavansa kalsiumia suositusten mukaisesti, mutta vain puolet vastaa tietävänsä, kuinka paljon kalsiumia suositellaan. Päivittäisen kalsiumin saannin määrän arvioimista pitää vaikeana kolme neljästä. Kalsiumvalmisteisiin turvaudutaan harvoin. Vastaajista 12 prosenttia käyttää säännöllisesti kalsiumvalmisteita ja satunnaisesti 16 prosenttia. D-vitamiinivalmisteita käyttää säännöllisesti 38 prosenttia ja satunnaisesti kolmannes. Kolmannes ei käytä valmisteita lainkaan. Enemmän luustoliikuntaa Luustoa kuormittavaa liikuntaa ei harrasteta tarpeeksi. Vastaajista reilu puolet oli huolestunut luuliikuntansa riittämättömyydestä. Lähes 40 prosenttia ei liiku lainkaan luustoa kuormittavasti eli ei harrasta hyppyjä, tärähdyksiä ja nopeita käännöksiä sisältävää liikuntaa. Kaikki liikunta on hyväksi luustolle, ja liikuntaa tulisikin harrastaa monipuolisesti myös luuston terveyden takia. Hyvä määrä on vähintään kolme kertaa viikossa monipuolista liikuntaa. Vanhemmalla iällä esimerkiksi reipas kävely neljänä tuntina viikossa puolittaa murtumariskin. Luustolle huonot elämäntavat kasaantuvat samoille ihmisil- Osteoporoosin riskitekijöitä Vähäinen kalsiumin saanti Vähäinen liikunta Vähäinen D-vitamiinin saanti Korkea ikä Tupakointi Ylipaino Alkoholin käyttö Laihduttaminen Laktoosi-intoleranssi Hentorakenteisuus Keliakia Vanhemmalla pienenerginen murtuma Alhainen estrogeenitaso 1 tyypin diabetes 14 R a v i t s e m u s k a t s a u s

15 le ja aikuisten tavat periytyvät lapsille. Vastaajista neljä viidestä huolehtii, että oma lapsi tai nuori saa suositeltavan määrän kalsiumia. Viidennes ei huolehdi tästä. Valinnoilla on vaikutusta Luuston mineraalitiheys alkaa heikentyä huippumassan saavuttamisen jälkeen noin 25-vuotiaana. Siitä alkaa alamäki, jolloin on pitkä aika vaikuttaa omilla valinnoillaan. Esimerkiksi, jos 30-vuotias henkilö ei huolehdi kalsiumin ja D-vitamiinin saannista ja liikkuu vain vähän, 45-vuotiaana hänen luumassansa on jo vähentynyt ikätovereihin verrattuna ja murtumariski on kaksinkertainen. Jos hän liukastuu 52-vuotiaana ja ranne murtuu, murtuman paraneminen vie 1-2 kuukautta ja ranteeseen jää hieman liikerajoitusta ja kiputaipumusta. Elämänlaatu heikkenee. Nyt viimeistään pitää tehdä jotakin luustoterveyden hyväksi. Jos ei tee mitään, 70-vuotiaana on jo useita, ilman tapaturmaa syntyneitä nikamamurtumia. Näistä seuraa kovat selkäkivut jopa yhdeksäksi kuukaudeksi, ryhti jää kumaraksi ja liikkuminen on vaikeaa. 75-vuotiaana tulee kaatuminen, koska lihasvoimat ja tasapaino ovat heikot. Kaatumisesta seurannut lonkkamurtuma vie leikkaushoitoon, sairaalaan ja loppuelämäksi hoitokotiin. Luustoterveydestään huolehtivalla elämänlaatu on paljon parempi. Kun 30-vuotiaana liikkuu riittävästi, käyttää maitovalmisteita, pitää huolta D-vitamiinin saannista eikä tupakoi, 45-vuotiaana luumassa ja lihaskunto ovat hyvät, mieliala ja työkyky kohdallaan. Jos tä- Kalsiumia saa maitovalmisteista paljon ja hyvin imeytyvässä muodossa. Kolme lasillista maitoa tai piimää ja muutama viipale juustoa kattaa jo riittävän päivittäisen kalsiumannoksen. Jos maito ei maistu juo- mä esimerkkihenkilö liukastuu 52-vuotiaana, ranne kipeytyy muutamaksi viikoksi ja palaa ennalleen. Edelleen 70-vuotiaana toimintakyky on hyvä, voi harrastaa mm. matkailua ja vapaaehtoistyötä. 75-vuotiaana esimerkkihenkilömme käy tapaamassa ikätoveriaan hoitokodissa. KL Lähde: 206 syytä välittää kampanjan tiedotustilaisuus lokakuussa Helsingissä. Tutkimusjohtaja Harri Sieväsen ja lääkäri Ari Rosenvallin esitykset. Maitovalmisteet ovat hyviä kalsiumin lähteitä mana, sitä voi kaataa kahviin, mysliin ja puuroon tai käyttää ruuanvalmistuksessa. Perinteisiä maitoisia ruokia ovat mm. makaronilaatikko ja kalakeitto. Hapanmaitovalmisteet kuten jogurtti, viili ja rahka ovat oivallisia väli- ja iltapaloja. R a v i t s e m u s k a t s a u s

16 D - v i t a m i i n i j a l u u s t o Lasten D-vitamiinin saanti on lisääntynyt Suomalaisten aikuisten D- vitamiinin saanti on viime vuosina lisääntynyt, ja näin on muutamien tutkimusten perusteella tapahtunut myös lasten D-vitamiinin saannille. Saantia ovat lisänneet maitovalmisteisiin ja ravintorasvoihin lisätyn D-vitamiinin määrän kaksinkertaistaminen vuonna 2010 sekä D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksen laajentaminen vuonna Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) muistuttaa, että luomumaitoon ja -maitovalmisteisiin D-vitamiinia ei lisätä. Tämä kannattaa huomioida perheissä, joissa suositaan luomuruokaa. Luomutuotteita käytetään entistä enemmän myös päiväkodeissa. Helsingin yliopistossa äskettäin valmistuneen tutkimuksen mukaan luomumaitoa juovat lapset saavat ravinnostaan miltei puolet vähemmän D-vitamiinia kuin tavanomaista maitoa juovat lapset. Tutkimuksessa vertailtiin luomumaitoa ja tavanomaista maitoa tarjoavan päiväkodin lasten D-vitamiinin saantia päiväkoti- ja kotiruuasta sekä vitamiinivalmisteista. Lisäksi lasten veren D-vitamiinipitoisuudet mitattiin. D-vitamiinivalmiste varmistaa saantia Vaikka D-vitamiinin saannissa ravinnosta oli suuri ero lapsiryhmien välillä, vitamiinin kokonaissaanti oli suositusten mukaista. Kaikki tutkimuksen osallistuneet lapset söivät suositusten mukaisesti D-vitamiinivalmisteita. Luomumaitoa juovilla lapsilla valmisteiden osuus kokonaissaannista oli lähes 80 prosenttia. Ilman vitamiinilisän käyttöä luomumaitoa juovien lasten D-vitamiinin saanti olisi jäänyt selvästi alle suositusten. Lasten verestä mitatut D-vitamiinipitoisuudet olivat molemmissa ryhmissä viitearvojen mukaiset. Maitovalmisteiden D-vitaminointi ei ole Suomessa pakollista, vaan se toteutetaan yhteisymmärryksessä elintarviketeollisuuden kanssa. Luomutuotteiden vitaminointi on tällä hetkellä luomusäädöksen mukaan sallittua vain, jos se on lakisääteistä. D- vitamiinin vapaaehtoinen lisäys luomumaitoon edellyttäisi EU:n luomuasetuksen muuttamista. Suuret D-vitamiiniannokset haitallisia Lokakuussa julkistettujen uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan D-vitamiinin suositeltava saanti lapsille ja nuorille on 10 mikrogrammaa päivässä. Määrä on jonkin verran suurempi kuin suomalaisissa ravitsemussuosituksissa tällä hetkellä suositellaan. Uudet suomalaiset suositukset julkaistaan alkuvuodesta Suomessa kaikille alle 18-vuotiaille suositellaan ympärivuotisesti D-vitamiinivalmisteen käyttöä. Suositeltava päivittäinen annos on alle 2-vuotiaille 10 mikrogrammaa ja 2-18 vuotiaille 7,5 mikrogrammaa. Suvi Virtanen peräänkuuluttaa malttia D-vitamiinivalmisteiden käyttöön. Suosituksiin verrattuna moninkertaisia annoksia ei pitäisi lapsille omin päin antaa. Hyvin suuret D-vitamiiniannokset voivat olla haitallisia. Ne on tutkimuksissa yhdistetty mm. kohonneeseen kuolleisuusriskiin, asiantuntija painottaa. Kirjoittaja: Krista Korpela-Kosonen, Viestintä Nutrimedia Lähteet: THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtasen esitys Ravitsemus Suomessa -seminaarissa Helsingissä Ruokatiedon Uutiset R a v i t s e m u s k a t s a u s

17 Maahanmuuttajilla puutetta D-vitamiinista Vaikuttaako ikääntyminen? Maahanmuuttajista somalitaustaisten naisten D-vitamiinitila on erittäin huono tutkimuksen mukaan. Myös kurditaustaisten maahanmuuttajien D-vitamiinitilanne on huono. Vuonna 2008 jopa lähes 90 prosentilla somalinaisista oli D-vitamiinin puutetta ja kahdeksalla prosentilla puute oli vakava. Bangladeshilaisilla maahanmuuttajanaisilla D-vitamiinin puutetta oli 70 prosentilla. Etnisillä suomalaisilla naisilla puute oli 47 prosentilla ja vakava puute kolmella prosentilla. Somalinaisten luustoa kuvaavat muuttujat olivat merkitsevästi huonommat kuin bangladeshilaisilla ja suomalaisilla. Myös heidän osteoporoosiriskinsä on lisääntynyt. Kuitenkaan somalinaisten D-vitamiininsaanti ei ollut vähäisempää kuin suomalaisten. Molempien ryhmien saanti oli noin 5 mikrogrammaa vuonna Tämän jälkeen elintarvikkeiden D-vitaminointi on lisääntynyt, joten tilanne on muuttunut. D- vitamiinin tarpeissa voi olla eroja etnisten ryhmien välillä. Helsingin yliopiston kalsiumryhmä selvitti maahanmuuttajanaisten ja etnisten suomalaisnaisten D-vitamiinitilannetta pääkaupunkiseudulla vuonna Somalinaisia oli mukana 48, bangladeshilaisia 34 ja etnisiä suomalaisia naisia 61. Laajassa Maamu-tutkimuksessa vuosina 2010 ja 2011 selvitettiin niin ikään maahanmuuttajien D-vitamiinitilaa. Puute oli yleistä kaikissa tutkituissa ryhmissä. Matalia D- vitamiinipitoisuuksia havaittiin lähes 90 prosentilla kurditaustaisilla, vajaalla 80 prosentilla somalitaustaisilla ja reilulla 30 prosentilla venäläistaustaisilla maahanmuuttajilla. Maamu-tutkimukseen osallistui 3000 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajilla on todettu D-vitamiininpuutosta viime vuosina myös Tanskassa ja Norjassa. Isossa-Britanniassa asiaa on tutkittu jo luvuilla. KL Lähde: Professori Christel Lamberg- Allardtin esitys D-vitamiinitutkimuksia maahanmuuttajanaisilla Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä Helsingissä lokakuussa. Ikääntyminen ei vaikuta D- vitamiinin imeytymiseen ruuasta tai valmisteista. Sen tuotanto iholla pienenee jossain määrin noin 75. ikävuodesta lähtien. Ikääntyessä oleskelu auringonvalossa voi olla vähäisempää, mikä vaikuttaa D- vitamiinin tuotantoon iholla. Myös sairaudet voivat vaikuttaa D-vitamiinin tuotantoon. D-vitamiiniannoksen vaikutus veren pitoisuuteen on yksilöllistä. Vaihtelu johtuu mm. lähtötasosta, sillä vaste on suurempi matalammilla lähtötasoilla ja vähenee suhteessa D-vitamiiniannoksen kasvaessa rasvakudoksen määrästä, vaste on pienempi lihavilla perintötekijöistä, jotka liittyvät D-vitamiiniaineenvaihduntaan. Lähteet: Dosentti Jyrki Virtasen esitys Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä Helsingissä lokakuussa. Professori Christel Lamberg- Allardtin esitys Luustotiedon ajankohtaispäivillä Helsingissä R a v i t s e m u s k a t s a u s

18 Ajassa Andien ravintokasvit laajentavat suomalaista ruokavaliota Perun Andien alueelta ovat peräisin monet viljelykasvit, kuten peruna, tomaatti ja erilaiset pavut, jotka kuuluvat myös suomalaiseen kansanravitsemukseen. Andeilla viljellään myös monia muualla vähän tunnettuja ravintokasveja, kuten kinoaa (Chenopodium quinoa), kañiwaa (Chenopodium pallidicaule) ja kiwichaa (Amaranthus caudatus). Niitä on viljelty ja käytetty ravinnoksi jo tuhansia vuosia koko Andien alueella. Nämä siemenkasvit (valeviljakasvit) olivat hyvin tärkeitä Etelä-Amerikan alkuperäiskulttuureille, kuten inkoille. He söivät pääasiassa perunaan, maissiin ja kinoaan perustuvaa kasviravintoa, mutta niiden viljely väheni nopeasti espanjalaisten valloittajien saavuttua maahan 1500-luvulla. Viime vuosina nämä perinteiset kasvit on löydetty uudelleen. Niiden viljely ja käyttö ovat elpyneet Etelä-Amerikan maissa ja laajentuneet myös Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Mielenkiinto Andien alkuperäiskasveja kohtaan liittyy niiden hyvään ravintoarvoon, minkä johdosta ne sopivat erityisruokavalioihin ja myös terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aineosiksi. Kinoa on mainituista kasveista tunnetuin. Sen viljely on lisääntynyt nopeasti Andien alueen maissa ja Argentiinassa kysynnän kasvun myötä. FAO nimesi vuoden 2013 kinoavuodeksi lisäämään kinoan tunnettuutta ja käyttöä ravintona. Hyvä koostumus ja ravintoarvo Kinoan, kañiwan ja kiwichan erilaisten paikallisten ja jalostettujen lajikkeiden ominaisuudet vaihtelevat huomattavasti. Siementen lisäksi näistä kasveista käytetään ravinnoksi myös lehtiä. Näiden kasvien proteiinipitoisuus on korkea (14 18 %) ja aminohappokoostumus erinomainen. Niissä on runsaasti välttämättömiä aminohappoja lysiiniä ja metioniinia. Ne ovat myös hyviä ravintokuidun lähteitä (14 25 %). Kinoa ei sisällä gluteenia. Taulukossa 1 on edellä mainittujen kasvien ja kauran koostumus. Kinoan, kañiwan ja kiwichan öljypitoisuus on suhteellisen korkea. Erityisesti kinoa ja kañiwa ovat hyviä linoli- ja öljyhapon lähteitä. Molemmissa on myös runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja (yli 50 % rasvahapoista) ja ne ovat hyviä tokoferolien (E-vitamiini) lähteitä. Myös kiwichan pääasialliset rasvahapot ovat linoli- ja öljyhappo, mutta erikoista kiwichan öljyssä on sen suhteellisen korkea skvaleenipitoisuus. Skvaleeni on triterpeeni, jolla saattaa olla myönteisiä terveysvaikutuksia. Sitä on runsaasti myös hai- ja oliiviöljyssä. Nämä kasvit ovat hyviä raudan, sinkin ja kalsiumin lähteitä ja niissä on vitamiineja enemmän kuin tavallisissa viljoissa. Kinoa sisältää runsaasti foolihappoa. Kiwicha taas on hyvä kalsiumin ja raudan lähde. Kinoa ja kañiwa sisältävät runsaasti flavonoideja ja niiden pitoisuus on verrattavissa mar- Taulukko 1. Andien siemenkasvien ja kauran koostumus g/100 g Komponentti Kinoa Kaniwa Kiwicha Kaurahiutale Kauralese Proteiini 14,4 18,8 14,5 14,5 18 Rasva 6,0 7,6 6,4 7,3 7,7 Hiilihydraatit 72,6 63,4 71,5 57,0 45,6 Ravintokuitu 13,0 25,2 14,0 10,0 17,5 Lähteet: Repo-Carrasco et al (luvut keskiarvoja). Kauran tiedot: Fineli 18 R a v i t s e m u s k a t s a u s

19 jojen, kuten mustikan antosyaanien, pitoisuuteen. Andien kasvien fenolisten yhdisteiden mahdollisia terveysvaikutuksia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Andien kasveista terveystuotteita Andien kasveja käytetään Etelä- Amerikan maissa perinteisesti keitettyinä tai paahdettuina. Niistä tehdään myös jauhoja, joita voi käyttää leivonnassa. Niitä voidaan lisätä erilaisiin leivonnaisiin, maitotuotteisiin, eineksiin ja lasten ruokiin. Ne sopivat aamiaisviljojen raaka-aineiksi, energiapatukoihin ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aineosiksi. Gluteeniton kinoa soveltuu erityisesti keliaakikoille, mutta runsaan ravintosisällön vuoksi myös monien ruokien lisukkeeksi. Kinoassa on saponiinia, joka antaa sille karvaan maun, mutta jalostuksen avulla on kehitetty lajikkeita, joissa saponiinipitoisuus on alhainen. Taulukossa 2 on Andien ravintokasvien mahdollisia käyttösovelluksia terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aineosina. Näiden kasvien markkinoinnissa EU-maissa ei ole tähän mennessä esitetty terveysväitteitä Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn arvioitaviksi. Andien kasveista kinoaa on viljelty eräissä Euroopan maissa jo vuosikymmeniä ja se ei siten ilmeisesti tarvitse arviointia uuselintarvikkeeksi. Sen sijaan kiwicha ja kañiwa ovat uusia tulokkaita. Jos ne halutaan saada EU-markkinoille, ne tulee todennäköisesti arvioida ensin uuselintarvikkeina. Kirjoittajat: Tri Ritva Repo-Carrasco-Valencia, Perun kansallinen maatalousyliopisto La Molina ja prof. Hannu J. Korhonen, MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Lähteet on mainittu verkkolehdessä. Taulukko 2. Andien viljojen mahdollisia sovelluksia funktionaalisiin elintarvikkeisiin Komponentti Vaikutus Kasvi Ravintokuitu Kolesteroli, glykemiinen indeksi, Kinoa, kañiwa, kiwicha suolen toiminta, erilaisten sairauksien ennalta ehkäisy (syövät, sydän- ja verisuonitaudit, sokeritauti, metabolinen oireyhtymä) Fenoliset yhdisteet: Antioksidanttivaikutus > sairauksien ennalta ehkäisy, Kinoa, kañiwa, kiwicha fenolihapot, flavonoidit tulehduksia torjuva vaikutus, verisuonia laajentava vaikutus, viruksia tuhoava, kapillaariverenkiertoa parantava, verihiutaleiden sakkautumisen esto Saponiini Kolesteroli, vastustuskykyä lisäävä, syöpää ehkäisevä Kinoa Skvaleeni Kolesteroli ym. Kiwicha Tokoferolit, tokotrienolit Antioksidanttivaikutus, kolesteroli Kinoa, kañiwa, kiwicha 7S ja 11S globuliinit Kolesteroli Kiwicha Gluteenittomuus Keliaakikot Kinoa, kañiwa, kiwicha β-sitosteroli Kolesteroli Kiwicha (kinoa, kañiwa?) R a v i t s e m u s k a t s a u s

20 Ajankohtaista a j a s s a Terveyttä pohjoismaisesta ruokavaliosta Kasvikset, marjat, kala, ruis ja maito ovat pohjoismaisen ruokavalion terveellisiä kulmakiviä. Suurin ero Pohjoismaisessa ja Välimeren ruokavalioissa on öljyn käyttö. Välimeren ruokavaliossa ruoka käytännössä ui oliiviöljyssä, meillä taas öljyn käyttö on vähäisempää ja useimmiten peräisin rypsistä. Välimeren ruokavalio auttaa ehkäisemään sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen, joidenkin syöpien, metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen, muistihäiriöiden, alzheimerin taudin ja parkinsonin taudin kehittymistä. Välimeren ruokavaliolla on vahva tutkimusnäyttö, professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta miettii. Onko pohjoismaisesta tai Itämeren ruokavaliosta samaan? Samanlaisia terveysvaikutuksia Pohjoismaisen, suosituksia vastaavan ruokavalion vaikutuksia terveyteen on tutkittu vain vähän, mm. Nordiet, Sysdimet ja Sysdiet - tutkimuksissa. Ruotsalaisessa Nordiet-tutkimuksessa terveellinen pohjoismainen ruokavalio vähensi kokonaiskuolleisuutta. Lisäksi tutkittavien kolesterolitasot las- kivat, LDL kokonaiskolesterolia enemmän. Myös verenpaine ja insuliinitaso laskivat. Kaksi viimeistä selittyvät painon samanaikaisella laskulla, professori Uusitupa tulkitsee tuloksia. Sysdimet-tutkimuksessa tutkittaville syötettiin täysjyväruista, rasvaista kalaa ja mustikkaa. Näitä sisältävä, terveellinen pohjoismainen ruokavalio vaikutti metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin. Se paransi sokeriaineenvaihduntaa, valtimoiden sisäpinnan toimintaa, matalaasteista tulehdusta ja suurensi HDL-partikkelien kokoa. Sysdiet-tutkimuksessa painoa ei haluttu alentaa. Tutkimusryhmällä tyydyttyneen rasvan saanti väheni, kun taas monityydyttymättömän rasvan ja kuidun saanti lisääntyivät. Tutkittavien LDL-kolesteroli aleni ja samalla HDL-kolesteroli kääntyi nousuun. Pohjoismaisen ja Välimeren ruokavalion ravintosisällöissä ei ole merkityksellisiä eroja. Välimeren ruokavaliossa on monipuolisempaa kasvisten ja hedelmien käyttöä ympäri vuoden. Pohjoismaisen ruokavalion valttina on täysjyvävilja, jonka kulutusta meillä on vielä varaa lisätä. Meillä myös kala on monipuolisempaa ja rasvaista. Lihan kulutus on hyvin samankaltaista molemmissa. Tutut, puhtaat elintarvikkeet Pohjoismaista ruokavaliota puoltavat sen hyväksyttävyys, tutut elintarvikkeet, puhtaus, ruokakulttuuri ja makumieltymykset, Uusitupa summaa. Tällöin ruokavalion noudattaminen on helpompaa ja terveyttä edistävät valinnat mahdollisia. Pohjoismainen ruokavalio tukee lähiruoka-ajattelua ja kotimaisten elintarvikkeiden kulutusta. Se tarjoaa elintarviketeollisuudelle ja joukkoruokailulle mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja ateriakokonaisuuksia, jotka ovat linjassa tutkimustiedon ja suositusten kanssa. Me voimme kehittää Pohjoismaista Itämeren ruokavaliota eteenpäin, Uusitupa iloitsee. Eri puolilla maailmaa terveellinen arkisyöminen voidaan toteuttaa eri ratkaisuin. KL Lähde: Professori Uusituvan esitys Terveyttä pohjoismaisesta ruokavaliosta Ravitsemus Suomessa seminaarissa Helsingissä. thl/ /8/ 20 R a v i t s e m u s k a t s a u s

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM Muistisairaus ja ravitsemus 18.4.2012 Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM www.soinmuistaakseni.fi Projektit Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämisja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Nuoren urheilijan ruokavalio Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ruokavalion merkitys urheilijalle Kunto ei nouse syömällä, vaan harjoittelemalla Ravinnolla on mahdollista vaikuttaa

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Suomalaiset ravitsemussuositukset - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Esityksen sisältö Ravitsemussuositusten tausta ja tavoitteet Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Terveyttä ruuasta Liikunta Kestävät

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Päätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten.

Päätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten. Valtuusto 55 15.06.2016 Kunnanhallitus 294 11.07.2016 Tekninen lautakunta 111 08.09.2016 Kunnanhallitus 370 03.10.2016 Valtuusto 89 09.11.2016 Valtuutettujen aloitteet / Jaakko Jukkolan valtuustoaloite

Lisätiedot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN

Lisätiedot

TerveysInfo. Elintarvikkeiden lisäaineet Julkaisu kertoo lisäaineiden käytöstä elintarvikkeissa.

TerveysInfo. Elintarvikkeiden lisäaineet Julkaisu kertoo lisäaineiden käytöstä elintarvikkeissa. TerveysInfo elintarvikkeet Använd inte för mycket salt: Lättläst suolamerkintöihin ja keinoihin vähentää suolansaantia., Selkokeskus maksuton, A4 : 1 s. : vär. : kuv. http:///uploads/webshopfiles/1244010025356.pdf

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ. Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh.

RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ. Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh. RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh. 050 5475 194 Pätevyys ja sidonnaisuudet Luento- ja asiantuntijapalkkioita

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Järkieväät - ruokaa aivoille!

Järkieväät - ruokaa aivoille! Järkieväät - ruokaa aivoille! Henna Lehikoinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kuva: tiede.fi Monet yleisesti terveyteen vaikuttavat asiat vaikuttavat myös aivojen hyvinvointiin Painonhallinta Liikunta

Lisätiedot