Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/98

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/98"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/98

2 Kuvaillessaan tunteitaan, eräs kohtalotoveri vertaili elämää migreenin kanssa tilanteeseen, jossa lähtisit pitkälle automatkalle tietäen jo etukäteen auton reistailevan monta kertaa matkan varrella. Mutta milloin ja missä tämä tapahtuu, et voi tietää. Oletko silloin kaukana kotoa? Jos tarvitset apua, löytyykö sitä matkan varrelta juuri silloin, kun sitä tarvitset? Tapahtuuko reistaileminen keskellä yötä, kun tunnet itsesi yksinäiseksi ja avuttomaksi. Tai kenties aurinkoisena pyhäpäivänä, jolloin haluaisit kaiken toimivan moitteettomasti? Luulen, että jokainen tuntisi epävarmuutta, ehkä jopa pelkoa lähtiessään tällaiselle matkalle. Esteet ja ongelmat on ratkaistava yksi kerrallaan, toinen toisensa jälkeen. On sanottu, että migreenipotilaat pyrkivät elämään elämänsä muita intensiivisemmin oireettomina päivinä, ikään kuin haluaisivat kompensoida kaiken migreenikohtausten aikana menetetyn. Kun moottori taas käy moitteettomasti, unohdat menneet huonot päivät ja jatkat matkaa. Migreeniyhdistyksellä on ollut aktiivista jäsentoimintaa etupäässä pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa asuvia jäseniämme olemme pystyneet palvelemaan ainoastaan postitse ja puhelimitse. Nyt tämä asia on korjaantumassa. Tampereella järjestettiin marraskuussa ensimmäinen jäsenilta ja samalla sinne perustettiin oma alaosasto, jonka toiminta varmaan tulee jatkumaan päätellen innostuneesta alusta. Tarkoituksena on lähitulevaisuudessa perustaa lisää Migreeniyhdistyksen alaosastoja ympäri maatamme, jotta kaikki jäsenemme saisivat sitä tietoa, tukea ja vuorovaikutusta, jota he kaipaavat lähempänä omaa asuinpaikkaansa. Jos olet kiinnostunut ryhtymään alaosaston vetäjäksi omalla paikkakunnallasi, ota meihin yhteyttä. Olemme mukana auttamassa toiminnan käynnistämisessä ja organisaatiomme on tukenasi jatkossakin. Tehtävä on puhtaasti vapaaehtoispohjainen ja kokemuksesta voin sanoa, että saat enemmän kuin annat. Mahdollisimman migreenitöntä talven jatkoa, Monica Gylfe puheenjohtaja

3 Sisältö Migreenin periytyvyys ja migreenigeenit... 4 Suomen Migreeniyhdistys Norjassa... 8 Ruoka ja migreeni Märta Tikkanen vieraanamme jäsenillassa Jäsenilta Helsingissä Asiantuntija vastaa Sarjoittainen päänsärky Glaxo Wellcome myös tiedon jakajana Yhdistyksemme mukana ajassa Minun tarinani Lukijat kirjoittavat Hormonit ja migreeni Toimintasuunnitelma vuodelle Uutisia meiltä ja muualta Entisaikain tietoa ihmisruumiista ja sen hoidosta Migreenistä puhutaan ja kirjoitetaan yhä enemmän! Aloitimme Tampereella paikallistoiminnan Kaikenlaisia tutkimuksia riittää Lounais-Suomen Migreeni- ja Päänsärky-yhdistys (09) Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys Migränföreningen i Finland ry Kannen valokuva: Glaxo Wellcome Lehden taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme? YHTEYSTIETOMME: Suomen Migreeniyhdistys Mannerheimintie 13 A Helsinki Faksi (09)

4 Migreenin periytyvyys ja migreenigeenit LL Mikko Kallela Helsingin Päänsärkykeskus Oy HYKS Migreenistä voidaan katsoa kärsivän joka viidennen naisen ja joka kymmenennen miehen elämänsä jossain vaiheessa. Yleisyydestään huolimatta migreenissä on edelleen paljon tuntematonta: oireiston perusmekanismit ovat selvittämättä, migreenin varmistavaa verikoetta ei ole keksitty, kohtausten rajuus on yllätys monelle ja lääkkeiden käytössäkin on epäselvyyksiä. Tämä aiheuttaa ylimääräistä ahdistusta monelle migreenistä kärsivälle. Nykyinen molekyyligenetiikan nopea kehitys on antanut mahdollisuuden lähestyä migreenin tuntematonta puolta aivan uudesta näkökulmasta. Harvinaisen hemiplegisen migreenin (jossa päänsärkyä edeltää ohimenevä toispuolihalvaus) geeni on löytynyt. Jos myös tavallisen migreenin geeni löytyisi, se selkeyttäisi tilannetta ja antaisi varmasti ideoita lääkekehitykselle ja muutaman vuoden viiveellä käytännön hoitokin paranisi. Migreenigeenin perinnöllisyyden ja geenitaustan selvittäminen on siis kannattavaa myös muulta kuin puhtaasti tieteelliseltä kannalta. 4 Suomi on erityisen otollinen paikka geneettiselle tutkimukselle. MIKÄ MIGREENI ON Nykymääritelmän mukaan (ks. taulukko 1) migreenissä päänsärky on toistuvaa (määritelmä vaatii ainakin 5 kohtausta) ja pitkäkestoista (4-72 tuntia), sekä tyypillisesti toispuoleista, sykkivää, kohtalaista tai kovaa ja se pahenee fyysisessä rasituksessa. Mukana on pahoinvointia (usein myös oksentelua) sekä tavallisesti myös valo- ja ääniarkuutta. Osalla migreenipotilaista päänsärkyä edeltää näkö-, tunto-, puhe- ja heikkousoireita, joita sanotaan ennakko-oireiksi eli migreeniauroiksi. Tyypillisiä auroja ovat silmien sahalaitakuviot, näkökenttäpuutokset, valoilmiöt näkökentissä, kasvojen tai käsien pistely, puutumisoireet sekä puhehäiriöt. Jos oireistossa on mukana selviä kohtausta ennakoivia oireita (esim. makean himoa tai voimakasta haukottelua) tai kohtauksia toistuvasti laukaisevia tekijöitä (esim. tietyt ruoat, punaviini, fyysinen rasitus, kirkkaat valot, sään muutokset jne.) migreenidiagnoosi varmistuu entisestään. MISTÄ MIGREENI JOHTUU Nykykäsityksen mukaan sekä ympäristötekijät että perintötekijät vaikuttavat migreenin syntyyn. Migreenipotilaiden aivojen verisuonet ja aivosolut reagoivat moniin erilaisiin ärsykkeisiin normaalia herkemmin. Kirkas vilkkuvalo häiritsee meitä kaikkia, mutta migreenipotilaan tavallista herkempi näköaivokuori reagoi poikkeuksellisen voimakkaasti ja seurauksena on migreenille tyypillinen ennakko-oire, sahalaitakuvio näkökentässä. Saunominen tai punaviinin nauttiminen laajentaa kaikilla verisuonia, mutta migreenipotilaalla tämäkin reaktio on poikkeavan vahva. Seurauksena on sykkivä kipu, joka tulee verisuonia

5 ympäröivistä tuntohermoista, jotka venyttyvät verisuonien laajetessa. Yhdistävä tekijä verisuonien ja aivosolujen välillä on aivorungossa (ks. kuva 1), jossa nykyisin ajatellaankin olevan migreenigeneraattorin, varsinaisen migreeniä ylläpitävän keskuksen. PERIYTYYKÖ MIGREENI Migreenialttius on ainakin osittain perinnöllistä. Noin 40-50% tästä migreeniherkkyydestä voidaan katsoa johtuvan perimästä eli geeneistä. Tietyissä migreenin alaryhmissä periytyvyys on varmasti tätä vahvempaakin. Harvinaisessa toispuoleisia halvausoireita aiheuttavassa (hemiplegisessä) migreenissä geenitausta on selvitetty tarkasti. Tämä sairaus johtuu hermosolun solukalvon rakenneviasta. Solukalvon kanavat, jotka säätelevät koko solun ärtyvyyttä ja herkkyyttä, ovat poikkeavia ja tämän poikkeavuuden selitys löytyy kromosomissa 19 olevasta geenivirheestä. Suomalaisten tutkimusten mukaan tämä geenivirhe ei selitä normaalia migreeniä Suomessa. Tavallisen migreenin alttiusgeenit ovat siis edelleen metsästyksen kohteena. MIKSI MIGREENIÄ KANNATTAA TUTKIA JUURI SUOMESSA Suomi on erityisen otollinen paikka geneettiselle tutkimukselle. Aikanaan Suomea asutti rajallinen määrä perheitä ja historiansa varrella Suomi on pysynyt suhteellisen eristettynä. Voidaankin olettaa, että yleisten sairauksien takana olevat tekijät ovat samanlaisempia Suomessa verrattuna esim. Keski- RAPHE-TUMAKE LOCUS OCERULEUS-TUMAKE Kuva 1: Migreenin aivorunkokeskukset Eurooppaan tai USA:han, joissa muuttoliike on ollut täysin eri luokkaa. On siis mahdollista, että Suomessa migreenialttiudenkin takana on vähemmän erilaisia geenejä ja mekanismeja kuin muualla ja tämän takia niiden löytäminenkin on helpompaa. Hyvänä osoituksena on useiden suomalaiseen tautiperimään kuuluvien harvinaisten sairauksien geneettisen taustan selvittäminen viime vuosien aikana. Suomessa kirkonkirjojen avulla pääsee tarvittaessa taaksepäin aina 1600-luvulle asti, mikä on tietysti tärkeää sukututkimuksia tehtäessä. Suomessa on lisäksi erinomainen kaksosrekisteri ja suomalaiset kaksoset ovat jo monen sairauden kohdalla auttaneet tautimekanismien selvittämistä. Näitäkin tekijöitä tärkeämpää lienee kuitenkin se, että suomalaiset migreenipotilaat suhtautuvat poikkeuksellisen kiinnostuneesti ja ymmärtäväisesti lääketieteellisiin tutkimuksiin. Ilman tätä asennetta tutkimukset epäonnistuisivat varmasti. Migreeniyhdistys on hyvä osoitus siitä toiminnasta, jolla tieto migreenistä lisääntyy ja migreenihoidot paranevat. MIGREENIGEENIN METSÄSTYS SUOMESSA Yritys löytää migreenille altistavia geenejä Suomessa on jatkunut vuodesta Tutkimus jakautuu kaksos- ja sukututkimuksiin. 5

6 Taulukosta 2 ilmenee, kuinka moni kaksonen ja migreenisukuun kuuluva henkilö on jo ottanut osaa tutkimukseen. Kaksostutkimuksessa kerättiin suomalaisista kaksosista ne parit, joissa molemmilla on migreenityyppisiä oireita. Suku tutkimuksessa kerätään sukuja, joissa on runsaasti migreeniä. Suvun edustajan, yleensä migreenipotilaan, avulla pyritään löytämään kaikki suvun migreeniä sairastavat henkilöt. Myös migreenipotilaiden veljet ja sisaret pyydetään mukaan, jolloin heitä voidaan verrata migreenistä kärsiviin esim. verenpaineen ja muiden sairauksien suhteen. Perimmäisenä tarkoituksena on löytää sukuja, joissa migreenioireet ovat hyvin samanlaisia ja todennäköisesti myös migreenigeeni tai migreenigeenit löytyvät helpommin. Kaikki osallistujat käyvät verikokeessa ja täyttävät kyselylomakkeen. Tavallisessa verikokeessa pystytään nykymenetelmin eristämään kaikki eri geenit jatkoanalyysiä varten. MITEN MIGREENIGEENIN ETSIMINEN JATKUU KYSELYLOMAKKEIDEN JA VERIKOKEIDEN AVULLA Kyselylomakkeen avulla selvitetään, onko vastaajalla migreeni vai ei. Kysymysten avulla erotetaan myös, onko potilaan migreeni näköaurallinen, auraton (esioireita ei ole ollenkaan), halvausoireita aiheuttava tai mahdollisesti kiertohuimauskohtauksiin liittyvä. Verikokeiden ja sukupuun avulla voidaan selvittää, miten eri geenit ovat periytyneet eri sukupolvien aikana. Esimerkiksi, jos migreenipotilaalla on geeni 1, voidaan katsoa, saiko hän sen isältään vai äidiltään. Jos isällä ei ole migreeniä ja äidillä on, äidiltä saadut geenit ovat mahdollisia migreenigeenejä. Jokaisella ihmisellä on n eri geeniä, joten kyseisessä tapauksessa geeni 1 on vain yksi lukemattomista muista äidiltä saaduista mahdollisista MIGREENIGEENIN METSÄSTYKSEEN OSALLISTUNEET HENKILÖT HENKILÖITÄ MIGREENIPOTILAITA KAKSOSET MIGREENISUVUT Taulukko 2 Pitemmällä tähtäyksellä tutkimuksen hyöty voi olla huomattava. migreenigeeneistä. Oikean löytäminen on kovan työn takana, mutta kun potilaita ja terveitä sukulaisia sekä heidän verikokeitaan saadaan lisää, mahdolliset kandidaattigeenit vähenevät. Tästä huolimatta mahdollisuuksia on lukemattomia, ja aineiston lopullinen analyysi tapahtuu tietokoneen avulla. Tietokone ilmoittaa lopulta todennäköisyyden sille, että tietty geeni, esimerkin tapauksessa geeni 1, aiheuttaa kyseisessä suvussa todetut migreenitapaukset. MITÄ TUTKIMUKSISSA ON TOISTAISEKSI SELVINNYT Edellä kuvatun kaltaisella menetelmällä halvausoireita aiheuttavan migreenin geeni löytyi Ranskasta. Se sijaitsee siis kromosomissa 19 ja vaikuttaa hermosolun solukalvon kanavaan, jonka läpi kalsium virtaa soluun sitä ärsyttämään. Ajatellaan, että kyseinen kanava toimii liian hyvin ja tämän takia hermosolu on tavallista ärtyvämpi, mistä johtuu migreeniherkkyys. Suomalaisilla kaksosilla ja suvuilla tehdyillä tutkimuksilla on todettu, että kromosomi 19:n geeni 6

7 ei selitä valtaosaa suomalaisesta migreenistä, vaan uusia geenejä tullaan tulevaisuudessa löytämään. Toistaiseksi kaksosparien avulla on perimästä löydetty 5 kiinnostavaa kohtaa, joiden analyysit migreenisukujen avulla ovat vielä kesken. MITEN GENEETTINEN TUTKIMUS AUTTAA MIGREENIPOTILASTA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyellä tähtäyksellä tieteelliset tutkimukset eivät auta migreenipotilasta mitenkään. Kohtauksia on luvassa entiseen tapaan tutkimuksista huolimatta. Pitemmällä tähtäyksellä hyöty voi olla huomattava. Kun migreeni opitaan tuntemaan paremmin, hoitokin tehostuu. Lisäksi kun migreenin tausta selviää, siitä tulee oikea sairaus ja asenteet sen tutkimiseen ja hoitamiseen muuttuvat. Monet ovat sitä mieltä, että edelleenkään lääkärit (= ne lääkärit, joilla ei ole migreeniä) eivät täysin ymmärrä migreenin koko kuvaa. Migreenin uudet täsmälääkkeet, triptaanit, ovat hyvä esimerkki siitä, miten tutkimuksen alalla tapahtuneet keksinnöt ovat johtaneet asennemuutoksiin hoidossa. Kyseessä ei enää olekaan pelkkä hermoherkkien stressihäiriö, kun stressiin vaikuttamattomat lääkkeet auttavat erittäin hyvin! VOIKO TUTKIMUKSIIN OTTAA VIELÄ OSAA? Migreenin alttiusgeenien etsimi- MIGREENIPÄÄNSÄRYN PIIRTEET 1. Ainakin 5 kohtausta, joissa 2. Päänsärky kestää 4-72 h ja 3. Päänsärky on luonteeltaan: (ainakin 2 seuraavista) ja Taulukko 1 Toispuolista Sykkivää Kohtalaista tai kovaa Tavallinen fyysinen aktiviteetti pahentaa päänsärkyä (esim. portaiden nousu) 4. Päänsäryn lisäksi (ainakin 1 seuraavista) Pahoinvointia ja/tai oksentelua Valonarkuutta ja ääniarkuutta nen on suuri yritys, joka voi helposti epäonnistuakin. Migreeni on niin yleinen ja sen ydin todennäköisesti niin lähellä ihmisen normaalia perusfysiologiaa, että vaikeuksia on odotettavissa. Jos kuitenkin riittävästi migreenipotilaita ja heidän sukulaisiaan saadaan mukaan, uutta tietoa kertyy koko ajan. Kaikki, jotka kärsivät migreenistä ja joiden suvussakin on runsaasti migreeniä, ovat tervetulleita mukaan, etenkin, jos kohtauksiin liittyy näköhäiriöitä, kiertävää huimausta ( maailma pyörii kuin karusellissa ), korvien soimista tai halvausoireita. Tutkimuksesta voi tiedustella ja tarvittaessa jättää soittopyynnön numeroon (Mikko Kallela). 7

8 Suomen Migreeniyhdistys vieraana Pohjoismaiden migreenikokouksessa Norjassa Yhdessä muiden Pohjoismaiden migreeniyhdistysten edustajien kanssa varapuheenjohtaja Leena Reijosella ja minulla oli mahdollisuus osallistua Norjan Migreeniyhdistyksen joka kolmas vuosi järjestettävään koko maan vuosikokoukseen (landsmöte) Oslossa Tiesimme viikonlopun ohjelman olevan erittäin intensiivisen. Kokoukset kestivätkin aamuyhdeksästä iltakuuteen ja sunnuntai-iltana totesimme hieman väsyneinä, että vaikka liikunta ja raitis ilma oli jäänyt hyvin vähäiseksi, triptaaneja oli meillä kulunut suhteellisen vähän verrattuna muiden maiden osanottajiin. Norjan Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja Rønnaug Østre ja prof. Ottar Sjaastad. Kiteytän lyhyesti, mitä Norjassa ja muissa Pohjoismaissa tehdään migreenipotilaiden hyväksi. Norjassa on koko maan kattava pitkälle järjestäytynyt alaosastoverkosto, jonka tehtävänä on järjestää paikallisia jäseniltoja ja antaa tukea ja tietoa oman alueen migreenija päänsärkypotilaille. Samankaltaista rakennetta olemme nyt siis toteuttamassa myös Suomessa. Norjalaisten keskuudessa todettiin myös, että on tärkeätä saada potilaille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikea diagnoosi ja sen seurauksena oikeaan osuva ja tehokas lääkitys. Tätä varten on Norjassa suunnitteilla perustaa jonkun Norjan kaupungin keskussairaalan yhteyteen ns. asiantuntijakeskus (kompetanssenter) prof. Ottar Sjaastadin johtamana. Tällä erikoisosastolla päänsärkyyn ja migreeniin erikoistuneet neurologit diagnosoisivat potilaan päänsäryn ja antaisivat asiantuntija-apua eri päänsärkytyypeistä kärsiville potilaille. Prof. Sjaastad totesi myös hyvin osuvasti, että jos valtaosa migreenipotilaista olisi miehiä, tämä erikoisosasto olisi perustettu jo vuosia sitten. Surullista, mutta varmasti totta. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Norjassa lääkäreillä on mahdollisuus päättää tapauskohtaisesti, kirjoittavatko he potilaalle lääkitystä varten tavallisen reseptin vai ns. sinisen reseptin (blå recept). Sinisellä reseptillä migreenipotilaan lääkkeet korvataan 100-prosenttisesti. Tämän täysimääräisen korvauksen potilas saa varsin usein, jos hänen on pakko käyttää lääkitykseensä kalliita triptaaneja. Yleisesti kaikkien Pohjoismaiden järjestöjen piirissä oltiin sitä mieltä, että yhteydenpito omiin jäseniin olisi saatava kiinteämmäksi, jotta jokainen tuntisi saavansa vastinetta jäsenmaksulle. Lyhyetkin kirjalliset tiedotteet jäsenkunnal- 8

9 Kuvassa vasemmalta Anne Franck Paasche, Norja, Desiree P. Engström, Ruotsi, Monica Gylfe, Rønnaug Østre, Norja, Leena Reijonen, Inga S. Gudbjartsdottir, Islanti. le ajankohtaisista asioista olisivat varmaan tervetulleita ja näin yhdistys muistuttaisi jäseniään jatkuvasti olemassaolostaan ja rohkaisisi myös heitä aktiiviseen yhteydenpitoon. Myös ns. tukihenkilöryhmien perustamista alaosastoihin tulisi lisätä ja samoin tehostettava päänsärky- ja migreenipotilaiden kuntoutuksen eri muotoja. Islannin ja Ruotsin edustajat kertoivat yhdistystensä toiminnasta. Ruotsissa toiminta on melko pitkälle järjestäytynyt. Toimintaa pyöritetään 3-4 toimihenkilön voimin omissa avarissa toimitiloissa. Yhdistyksen lehden toimittamisen hoitaa oma erillinen toimitusryhmä. Ruotsissa toimii myös niin kutsuttu migreenikoulu (migränskola), jossa migreenipotilaat voivat parin viikon aikana saada erilaista kuntoutusta ja rentouttavia hoitoja. Myös Ruotsissa on useilla eri paikkakunnilla toimivia jäsenyhdistyksiä, jotka hoitavat oman alueensa toimintaa. Verrattuna muiden Poh joismaiden järjestäyty neeseen ja lääketehtaiden sekä valtiovallan taholta hyvin tuettuun toimintaan, Suomen Migreeniyhdistyksen nykyinen toiminta on ollut pääasiassa pienen, vapaaehtoista työtä tekevän ryhmän käsissä. Voimme kuitenkin olla ylpeitä siitä, että tästä huolimatta toimintamme muodot ovat kehittyneet lyhyessä ajassa yhä tehokkaammiksi ja jäsenmäärämme on jo tänään suurempi kuin Norjassa ja Ruotsissa. Ensimmäisenä Pohjoismaissa järjestimme myös viime keväänä Päänsäryttömän Viikon yhteistyössä Suomen Migreeniseuran (neurologit) ja Suomen Apteekkariliiton kanssa. Meillä on myös toistaiseksi ainoana yhdistyksenä omat kotisivut Internetissä. Tämän lisäksi olemme tiiviissä yhteistyössä sekä alan tunnettujen suomalaisten neurologien (Migreeniseura) että myös migreenistä hyvin perillä olevien yleislääkäreiden kanssa. Nämä asiat herättivät kokouksen muiden Pohjoismaiden osanottajissa runsaasti mielenkiintoa sekä paljon kysymyksiä. Lopputuloksena totesimme, että pohjoismainen yhteistyö ja tämänkaltaiset yhteiset tilaisuudet, niissä käydyt keskustelut ja informaation vaihto muiden maiden yhdistysten, lääkäreiden ja lääketehtaiden edustajien kanssa, ovat hyödyllisiä tapahtumia ja antavat runsaasti lisämotivaatiota eri maiden yhdistysten parissa työskenteleville migreeniköille. Monica Gylfe 9

10 Ruoka ja migreeni Syöminen on elämistä ei vain erilaisia elintarvikkeita ja ruokalajeja, joilla täytetään vatsaa. Syöminen tuo mielihyvää, se on sosiaalista kanssakäymistä ja ruoan nauttiminen yhdessä merkitsee läheisyyttä ja ystävyyttä. Joskus se voi aiheuttaa päänsärkyäkin. Laill. ravitsemusterapeutti Päivi Sertti, MMM Jokainen valitsee ruokansa omien tottumustensa mukaisesti. Pelkästään mielihalujen ja -tekojen varassa koottu ruokavalio on usein tasapainoton. Ruoasta on saatava oikea määrä energiaa oikeaan aikaan ja elintärkeät ravintoaineet. Siksi se mitä syödään, vaikuttaa hyvinvointiin. Hyvä ja terveyttä edistävä ruokavalio, jota ruokaympyrä havainnollistaa, on vaihteleva ja sisältää: viljavalmisteita (leipää, puuroa, mysliä, riisiä, pastaa) hedelmiä, marjoja ja kasviksia (tuoreena, pakasteena, keitettynä) juureksia ja perunaa lihaa, kalaa tai kananmunia maitovalmisteita kasvirasvoja Ravinto-oppia migreenipotilaalle Migreenistä kärsivän henkilön kannattaa hieman perehtyä ruoan hiilihydraatteihin, koska ne vaikuttavat verensokeriin, jonka käyttäytymisestä löytyy selitys moneen päänsärkyyn. Migreenipotilaalle on edullista, että verensokeri pysyy tasaisena pitkin päivää. Onneksi verensokerin vaihteluihin tai tasaisuuteen voi jokainen itse vaikuttaa ruokavalinnoillaan ja toisaalta ajoittamalla välipalansa ja ateriansa sopivasti päivän mittaan. Hiilihydraateista saa nopeasti energiaa, kun hiilihydraattiketjut hajoavat veressä energiaa antaviksi sokereiksi. Ruoan imeytyviä hiilihydraatteja ovat sokerit ja tärkkelys, jotka nostavat verensokeria. Kuidut ovat myös hiilihydraatteja, mutta ne eivät imeydy suolistosta verenkiertoon, eikä niistä siis saada sokeria vereen. Sen sijaan ne hidastavat muiden hiilihydraattien imeytymistä ja 10

11 näin tasoittavat verensokeria, mikä puolestaan on hyvä asia migreenipotilaalle. Leivän, puuron ja muiden täysjyväviljavalmisteiden sekä palkokasvien hiilihydraatti on pääasiassa tärkkelystä. Ne sisältävät myös kuitua. Marjat ja hedelmät sisältävät erilaisia sokereita ja kuitua. Maidossa on maitosokeria. Kasvikset sisältävät pääasiassa kuitua. Nämä kaikki ovat hyviä ja suositeltavia ruoka-aineita. Hiilihydraattien vaikutus verensokeriin riippuu ateria- tai välipalakokonaisuudesta. Sokeripitoinen ja kuiduton välipala nostaa nopeasti verensokeria, joka myös laskee nopeasti. Tavallinen sokeri on puhdasta nopeasti imeytyvää hiilihydraattia. Hyvä aamuateria on esimerkiksi puuroa, maitoa, voileipää ja vähän vihannestakin. Tällainen aamupala ei kohota veren sokeria yhtäkkisesti, mutta pitää sen pitkään hyvällä tasolla. Huono aamuateria on tietysti syömätön aamuateria. Pelkästään makean syöminen on melkein yhtä huono. Esimerkiksi tee/kahvi ja paahtoleipä marmeladin kera korottavat kyllä verensokerin nopeasti, mutta lasku on yhtä nopea ja hetken päästä on olo taas väsynyt ja nälkäinen. Verensokeri Hyvä sokeritaso Aika Lautasmalli Hyvä lounas tai päivällinen kootaan lautasmallin mukaan. Siinä puolet lautasesta täytetään kasviksilla, esimerkiksi raasteilla ja salaatilla tai osa voi olla kypsiä kasviksia. Neljännes varataan tärkkelyspitoiselle (hiilihydraatteja) ruoalle, perunalle, riisille tai pastalle. Toinen neljännes jää liha- tai kalaruoalle. Hyviä pääruokia ovat myös keitto-, pata-, laatikko-, vilja- sekä kasvisruoat. Ruokajuomaksi valitaan rasvatonta tai vähärasvaista maitoa tai piimää tai vettä. Hyvään ateriaan kuuluu yksi tai kaksi palaa tummaa, kuitupitoista leipää, jonka päällä on hieman kasvimargariinia. Marjat tai hedelmä vielä jälkiruokana täydentävät aterian. Maitovalmiste tai jälkiruoka voidaan syödä myös välipalaksi. Lautasmallin mukaan kootun aterian jälkeen verensokeri nousee sopivalla nopeudella hyvälle tasolle ja hiilihydraattivarastoja aletaan täyttää. Näiden varastojen avulla, joita on mm. maksassa, pidetään yllä sopivaa verensokeritasoa seuraavina tunteina. Verensokeri Hyvä sokeritaso Aika Säännölliset ateria-ajat Säännöllisellä ruokailurytmillä on monia etuja. Se takaa elimistölle tasaisen ravinnonsaannin ja pitää veren sokeripitoisuuden tasaisena. Tämä on omiaan ennaltaehkäisemään migreenikohtausta. Nälän ja ruokahalun säätelymekanismit toimivat paremmin, kun ruokaillaan säännöllisesti, kuin jos ruoka-ajat ovat epäsäännölliset. Näin vältetään liikasyömistä ja ehkäistään myös lihavuutta. Hampaiden kannalta 11

12 KUNNON ATERIA klo 7 KUNNON ATERIA klo 11 VÄLI- PALA klo 14 KUNNON ATERIA VÄLI- PALA klo 17-18klo 20 verensokerin ja kylläisyydentunteen. Siis konstailematonta suomalaista perusruokaa puuroineen ja ruisleipineen. Turvallisin paikka makealle on kuitupitoisen aterian lopussa jälkiruokana. on edullista syödä suhteellisen harvoin esimerkiksi viidestä kuuteen kertaa päivän aikana, sillä erityisesti sokeripitoisten tuotteiden jatkuva napostelu lisää kariesalttiutta. Yön jälkeen elimistön polttoaine on vähissä, veren sokeri on alhaalla. Edellisen päivän ruoka on yöllä kulunut elintoimintojen ylläpitämiseen, ellei olla käyty yömyöhään tyhjentämässä jääkaappia. Jotta elimistö voi käynnistyä, tarvitaan energiaa hitaasti imeytyvistä hiilihydraateista. Hyvä aamuateria käynnistää elimistön vauhtiin. Tässä saattaisi olla yksi keino myös stressinhallintaan varaamalla aikaa itselle ja latautumalla henkisesti tulevaan päivään! Toisaalta jos ollaan liian pitkään syömättä, verensokeri laskee paastotasolle, mikä puolestaan voi aiheuttaa migreenin. Makean nälkä Makea herkku piristää ja tekee mukavan olon, tietää moni. Monen kokemus on myös, että suklaa laukaisee päänsäryn. Makean syöminen liittyy eräisiin tunnetiloihin kuten kaamosmasennukseen. Sokeripitoisten herkkujen kuten jäätelön, suklaan ja toffeen syöminen auttaa, mutta voi myös lihottaa, onhan niissä runsaasti rasvaa. Pohjimmiltaan kyse voi olla hiilihydraattinälästä. Silloin, kun verensokeri on liian alhaalla, on luonnollista lähteä korjaamaan sitä nopeasti imeytyvällä sokerilla. Mutta samalla pääsee tapahtumaan liian rajuja muutoksia verensokeripitoisuuksissa. Tarkemmin pohtien kyseessä voi olla suklaan syömistä edeltävä liian pitkä syömätön aika, joka myötävaikuttaa kohtauksen syntymiseen. Parasta hiilihydraattinälkään on säännöllinen syöminen ja tavallinen perusruoka, jota edellä on kuvattu ja joka takaa tasaisen Kysymys, aiheuttaako jokin ruoka-aine migreeniä, ei ole vieläkään ratkennut. Juustoa, punaviiniä ja suklaata ei kannata leimata yleisesti myrkyiksi. Itse kukin huomaa, mikä sopii ja mikä ei, ja tietenkin välttää sopimattomia. Maassamme on paljon ihmisiä, jotka syystä tai toisesta välttävät joitain ruokaaineita. Mutta jäljelle jää vielä runsaasti ja yllin kyllin herkullisia ja maukkaita ruokia. Esimerkki päivän aterioista. Ruokamääriä siinä ei ole, koska kukin valitsee ne oman energiantarpeensa mukaan. Aamulla Puuro ja/tai täysjyväleipä Kasvimargariini Vähärasvainen leikkele Rasvaton/vähärasvainen maito tai jogurtti tai viili Marjat/hedelmä/vihannes Kahvi/tee Lounas Lautasmallin mukaan Päiväkahvi Kahvi/tee Kahvileipä Päivällinen Lautasmallin mukaan Illalla Samantyyppinen kuin aamupala (määrällisesti pienempi) 12

13 Märta Tikkanen vieraanamme jäsenillassa Kampin palvelutalossa Helsingissä oli vieraanamme kirjailija Märta Tikkanen, joka aiheesta Haimastako kaikki johtuu kertoi oman migreenihistoriansa ja miten hän ruokavalion avulla on päässyt siitä lähes eroon. Luennosta tarkemmin kevään lehdessämme. Märta Tikkasen artikkeli Migreeni parani ruokavaliolla on julkaistu toukokuun-98 Eeva-lehdessä sekä ruotsinkielisessä Månadsjournalen-lehdessä. Jäsenilta Helsingissä Seuraava jäsenilta järjestetään Kampin Palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, keskiviikkona klo Miten suhtautua migreeniin? Yleislääkäri Leif Lindberg 13

14 Asiantuntija vastaa 1. Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin prof. Paavo Riekkisen artikkelin aivotutkimuksen nykyvaiheista. Artikkelissa mainitaan, että on meneillään tutkimuksia siitä, vähentääkö jatkuva lääkehoito hermosolukatoa ja aivojen rappeutumista mm. aivoverenkiertohäriöiden (esim. migreeni) hoidossa. Eli voimmeko me jatkuvasti migreenilääkkeitä syövät lohduttautua vaikkapa sillä, että lääkehoito vähentää aivojemme hermosolujen rappeutumista ja aivomme pysyvätkin näin paremmassa kunnossa ikääntyessä? Yleisesti ottaen migreeniköstä varmasti tuntuu, että aivot muutenkin ovat epäkunnossa ja että jatkuva lääkitys vain pahentaa asiaa. Migreeniä ei pidetä sellaisena aivoverenkiertohäiriönä, jossa tapahtuisi hermosolujen rappeutumista. Migreenipotilailla en tiedä tutkitun aivojen rappeutumisen ja lääkkeiden käytön välistä yhteyttä. Monet migreenin hoitoon käytetyt lääkkeet sisältävät asetosalisyylihappoa, jonka tiedetään ehkäisevän aivoverisuonten tukoksia, ja näin särkylääkkeitten käyttäjä saattaa suojata aivojaan. 2. Huomaan itse ja myös läheiseni, että migreenikohtausta ennen, sen aikana sekä sen jälkeen hengitys haisee epämiellyttävälle. Hampaissa ei ole vikaa. Johtuuko tämä yksinkertaisesti ruoansulatuksen vaikeutumisesta vai onko ikävään oireeseen jokin muu selitys? En tiedä oireeseen varmaa selitystä. Kyseessä voi olla suoliston toiminnan lamaantumisesta johtuva haju, mutta myös migreenikohtaukseen liittyvät aineenvaihdunnalliset muutokset voivat olla ilmiön takana. 3. Minulla on alhainen verensokeri, sekä alhainen verenpaine (105/75). Migreeni alkaa aina aamuyöstä. Olen kuullut että verenpaine laskee yön aikana, samoin verensokeri. Mikä neuvoksi? Nämä verenpaineen ja verensokerin muutokset ovat osa normaalia ihmisen fysiologista toimintaa, samoin autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto on herkimmillään aamuyöllä ja migreenikohtausten laukeaminen liittyy tähän. Verenpaineen ja verensokerin nostaminen keinotekoisesti aamuyöllä tuskin auttaa migreenin estossa. 4. Millaisilla tutkimuksilla voidaan varmistaa, että kyse todellakin on migreenistä? Kyseessä on 10-vuotias lapsi. Migreenidiagnoosi perustuu oireisiin sekä lääkärin suorittamaan lapsen neurologiseen tutkimukseen, ja sitä ei voi varmistaa millään konetutkimuksilla. Sen sijaan muut päänsärkyä ja pahoinvointia ym. migreenityyppisiä oireita aiheuttavat sairaudet voidaan poissulkea tarvittaessa esim. pään magneettikuvauksella ja laboratoriokokeilla, jolloin migreenidiagnoosi tulee varmemmaksi. 5. Tulisiko migreeniä sairastavan naisen kokonaan luopua estrogeenihoidoista? Ei, vaan estrogeenihoidossa kannattaa ensin kokeilla eri valmisteita ja eri annoksia gynekologin ohjeiden mukaan. 6. Lapsenlapsellani on epilepsia. Hänen vanhemmillaan ei ole migreeniä, mutta meillä isoäideillä on. Voiko lapsenlapseni epilepsia johtua meidän migreenistämme? Ei johdu. Vaikka migreeni on epilepsian kaltainen kohtaustila aivoissa, ne eivät kulje käsi kädessä, eli migreeniin ei liity epilepsiaa. 7. Miksi tavalliset lääkärit (yleislääkärit) tunnistavat niin huonosti migreenin? Miten koulutus on järjestetty, siis miten kauan käsitellään migreeniä ja muita päänsärkyjä? Voiko kuulemani 15 min. pitää paikkansa? Useimmat lääkärit kyllä tunnista- 14

15 vat migreenin, ja ongelmia tulee pikemminkin niin, että muutakin päänsärkyä kuin migreeniä pidetään migreeninä. Samoin joskus on vaikea erottaa yhtäaikaa esiintyvää auratonta migreeniä tensiotyyppisestä päänsärystä. Lääkärikoulutuksessa on Helsingin Yliopistossa ollut neurologian kurssilla kahden tunnin luento päänsäryistä ja niiden hoidosta sekä pienryhmäopetus päänsärkypotilaan tutkimisesta, samoin 2 tuntia. Päänsärkyoire tulee lisäksi esille kaikessa lääkärikoulutuksessa, koska se on hyvin monien sairauksien yksi oire. 8. Miten akupunktio auttaa migreeniin? Mikä on sen vaikutusmekanismi? Miksi se vaikuttaa joillekin niin, että se on paras hoitomuoto ja toisille mitä viheliäisin lisäkivun aiheuttaja? Akupunktion varmaa vaikutusmekanismia ei tunneta. Mahdollisesti se vapauttaa endorfiineja, elimistön omia kivun estoaineita. Samoin ihmiset ovat akupunktioherkkyyden suhteen erilaisia, ja akupunktio-hoitokaan ei sovi kaikille. 9. Miksi migreeni puhkeaa vasta yli 40-vuotiaana urheilusuorituksen yhteydessä, kun urheilua, kilpapyöräilyä ja triathlonia, on harrastanut aina? Migreeni hyvin harvoin puhkeaa yli 40-vuotiaana, ja muut rasitus- ja ponnistuspäänsäryn syyt tuleekin poissulkea ennen migreenidiagnoosin tekemistä. Joskus migreeni voi alkaa vasta yli 40-vuotiaana, ja kaikenikäisillä fyysinen rasitus voi laukaista kohtaukset. Sitä, miksei migreeni ole puhjennut aiemmin, ei tiedetä. 10. Minulla on lähes jokatoinen päivä migreeni. En tiedä onko syy vai seuraus, mutta niska- ja hartialihakset ovat jatkuvasti kipeät. Kipu häviää löylyssä, mutta vain hetkeksi. Yritän jatkuvasti rentouttaa ja jumpata hartioita, mutta alan heti jännittää uudelleen. Onko olemassa jotakin terapiaa, hypnoosia tai vastaavaa, joka auttaisi rentoutumaan? Voiko ryhtivika olla syynä ja sen korjaus auttaisi. Akupunktio, hieronta yms. ei auta. Rentoutusterapioita on kehitetty, kuten jooga ja esim. Turun Päänsärkykeskuksessa on käytössä biopalaute-teoriaan perustuva jännittämisen estohoito. Samoin hypnoosia on käytetty rentoutushoitona, mutta sen tehosta ei voi luvata mitään etukäteen ja se ei kaikille sovi. Lisäksi kannattaa keskustella fysioterapeutin kanssa hartiajumpasta, joskus väärä jumppaaminen voi pahentaa niska- ja hartiakipuja. Perussyynä niska- ja hartiavaivoihin voi olla ryhtivika, ja sen selvittämisen voi aloittaa fysioterapeutin luona ja tarvittaessa fysiatrierikoislääkärin vastaanotolla. Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS 11. Mitä rajoituksia astma aiheuttaa migreenin lääkityksessä? Useimmat särkylääkkeet sisältävät asetosalisyylihappoa tai tulehduskipulääkkeitä, joilla voi olla haitallinen vaikutus astmaan, eli niitä on syytä välttää. Näitä ovat mm. indometasiini, ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni, diklofenaakki. Tavallisista särkylääkkeistä parasetamoli yleensä sopii. Uudet migreenin täsmälääkkeet, sumatriptaani, tsolmitriptaani ja naratriptaani, sopivat myös astmaatikolle, ellei sitten satu olemaan niistä jollekin allerginen. Myöskään migreenin estolääkkeenä käytetyt beetasalpaajat eivät sovi astmaatikolle, ja estolääkkeenä voi käyttää esim. amitriptyliiniä tai natriumvalproaattia. 15

16 Sarjoittainen päänsärky Tapani Jolma Neurologian ylilääkäri Satakunnan Keskussairaala Pori Sarjoittainen päänsärky on harvinainen ja suurelle osalle meistä tuntematon päänsäryn muoto. Särky tunnetaan myös Hortonin päänsäryn ja cluster headache -nimellä. KOVA JA PÄIVITTÄINEN Sarjoittaiselle päänsärylle on tyypillistä päivittäiset, jopa 8 kertaa vuorokaudessa toistuvat, päänsärkykohtaukset. Särkykohtaus on aina toispuoleinen, aina samalla puolella päätä. Särky paikallistuu silmän, ohimon ja otsan seutuun. Silmän sidekalvo punoittaa ja kyynelvuoto on lisääntynyt. Silmäterä saattaa säryn aikana pienentyä ja yläluomi jonkin verran laskea. Säryn puoleinen sierain muuttuu usein tukkoiseksi nuhaiseksi. Särky on erittäin kovaa. Ne sarjoittaiset päänsärkypotilaat, jotka sairastavat myös migreeniä, pitävät migreenisärkyä monin verroin lievempänä. Migreenisäryn aikana potilas makaa hiljaa paikallaan, sarjoittaisen särkykohtauksen aikana potilas kävelee tuskissaan, painaa tai hieroo särkevää silmänseutua tai istuu etukumarassa asennossa. Adjektiivit eivät tahdo riittää säryn laadun kuvauksessa, useimmiten potilaat kuvaavat kipua teräväksi kuin tulikuumaa naulaa työnnettäisiin silmästä sisään. VAIVAA VIIKOISTA KUUKAUSIIN Edelläkuvatut särkypäivät seuraavat valitettavasi toisiaan viikkojen jopa kuukausien ajan. Potilaan elämä on tunnittaista säryn alkamisen odotusta, särkykohtauksen kesto vaihtelee 15 minuutista jopa 3 tuntiin useasti vuorokaudessa. Öitäkään ei saa nukkua rauhassa, särky tyypillisesti herättää parin tunnin kuluttua nukahtamisesta. Toisaalta särkyjaksojen välillä voi olla kuukausien jopa vuosien oireetonta aikaa, jolloin voi viettää aivan normaalia elämää. Valitettavasi särky voi joskus harvoin kroonistua, muuttua jatkuvaksi, ilman oireettomia aikoja esiintyväksi. Särkyjakson aikana sauna, alkoholi ja muutamat verisuonia laajentavat lääkkeet aiheuttavat särkykohtauksen. MIESTEN VAIVA Sarjoittainen päänsärky on miesten vaiva, päinvastoin kuin migreeni. Miespotilaiden määrä on 6-7 -kertainen naisiin verrattuna. Suurin osa potilaista tupakoi. Särky alkaa usein ikävuoden välillä, eli noin 10 vuotta myöhemmin kuin migreeni. Särky on onneksi harvinainen, vain noin 20 ihmistä :sta kärsii vaivasta asia, joka ei säryn uhria lohduta tippaakaan. HOIDOKSI MYÖS HAPPEA Särkykohtauksen tehokas hoito on sumatriptaani (Imigran, Migmax) joko itseinjektiona tai nenäsumutteena annosteltuna. Injektio auttaa suurimmalle osalle 15 minuutissa. 100-prosenttinen happi sisäänhengitettynä auttaa lähes yhtä hyvin; hoidon toteuttamisessa on luonnollisesti ongelmia. Ergotamiini (Cafergot, Anervan) yöksi annosteltuna saattaa estää yölliset särkykohtaukset. Särkyjakson alussa kannattaa yleensä aloittaa ns. estolääkitys, jolla pyritään katkaisemaan särkyjakso alkuunsa. Tällaisia estolääkkeitä ovat esim. kortisonilääkitys 2-3 viikon suuriannoksisena hoitona, verapamiili (Verpamil), valproaatti (Deprakine, Absenor) tai litium (Litoduron). Potilaan itsehoito on myös tärkeää, hyvä psyykkinen ja fyysinen kunto estää särkyjaksojen tuloa. Jaksojen aikana on tärkeää välttää 16

17 särkyä laukaisevia tekijöitä. SYY TUNTEMATON Sarjoittaisen päänsäryn perimmäinen syy on tuntematon, tarkoissakaan aivojen kuvantamistutkimuksissa ei ole todettu mitään poikkeavaa. Yhtäläisyyksiä migreeniin löytyy, mutta niin runsaasti myös eroavuuksia, että esimerkiksi päänsäryn kansainvälisessä tautiluokituksessa Miespotilaiden määrä on 6-7 -kertainen naisiin verrattuna. sarjoittaista päänsärkyä ei luokitella migreenin alatyypiksi. Harvinaisuutensa vuoksi sarjoittaisen päänsäryn taudinmääritys ja sen myötä tehokas hoito viivästyy usein vuosilla, huolimatta taudin selvistä piirteistä. 17

18 Glaxo Wellcome myös tiedon jakajana Viime vuosina erityisesti migreenin kohtaushoito on kehittynyt voimakkaasti. Uudet kohtauslääkkeet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti myös migreenikohtauksen liitännäisoireisiin esim. pahoinvointiin. Samalla, kun lääkehoidoissa on edetty täsmähoitoihin, ovat vaatimukset diagnostiikalle ja erilaisten päänsärkyjen tunnistamiselle kasvaneet. Uudet migreenilääkkeet tehoavat vain migreenikohtauksiin. Tämän vuoden alusta on ollut toiminnassa Migreeni HotLine ( ), johon voi soittaa paikallispuhelun hinnalla koko maassa. Palvelu on tehty ensisijaisesti helpottamaan erilaisten päänsärkyjen erottamista toisistaan, jolloin voidaan aina valita oikea hoito kulloisellekin kohtaukselle. Palvelu on toteutettu nauhoitteina, jotka ovat neurologian erikoislääkärien laatimia ja joiden sisältö on lisäksi viranomaisen tarkastama. Migreeni HotLinessa on neljä (4) eri valikkoa ja lisäksi soittaja voi tilata potilasmateriaalia migreeniin liittyen. Kaksi valikoista on kiinteitä, jotka käsittelevät päänsärkyjen erotusdiagnostiikkaa sekä migreenin hoitoa. Kahden muun osalta sisältöä pyritään vaihtamaan säännöllisin väliajoin. Tällä hetkellä sisältönä ovat hormonit ja migreeni sekä migreenin lääkehoito. Hormonit ja migreeni tulee lähiaikoina korvautumaan päivittäisen päänsäryn nauhoitteella. Vaihtamalla osaa valikoista saadaan siitä jatkuvasti kehittyvä ja koko ajan ajankohtainen palvelu. Lisäksi erilaisilla sisällöillä tavoitetaan erityyppisistä päänsäryistä kiinnostuneet potilaat. Soittoja Migreeni HotLineen on kuluneen vuoden aikana tullut n ja niitä on tasaisesti koko ajan. lnternetissä on myös toukokuusta lähtien ollut oma migreeni-sivu. (www. migreeni.com) Siinä pyritään kertomaan päänsäryistä ja erityisen nopeasti jatkossa päivittämään uutta tietoa. Sivuilla on yksinkertainen testi, jonka avulla voi päätellä, onko päänsärkykohtaus migreeniä vai lihasjännityspäänsärkyä muistuttavaa. Uusi media antaa mahdollisuu- den myös toteuttaa jatkossa erilaista materiaalia esim. videoita. Palautekanavana internet toimii myös erinomaisesti. Tällä hetkellä migreeni-sivut ovat vielä alkuvaiheessaan, mutta uutta materiaalia on piakkoin tulossa. Molemmilla palvelumuodoilla pyrimme jakamaan potilaille tietoa päänsärkyjen erotusdiagnostiikasta ja erilaisten päänsärkyjen hoidosta. Paras hoitovaste saavutetaan hoitamalla oikeaa vaivaa oikealla tavalla. Ja tämä on mahdollista vain tietoa lisäämällä. Joten soitellaan ja surffaillaan. Erkki Huhta tuotepäällikkö Glaxo Wellcome Oy 18

19 YHDISTYKSEMME MUKANA AJASSA Virpi Vallasvuo vauhdissa Turussa. Osaava Nainen -98 -messut Turussa Erityisesti naisille suunnatut messut olivat varsinainen yleisömenestys. Oli tärkeää, että yhdistyksemme oli mukana, sillä tiedontarve migreenistä oli suuri. Eniten kysyttiin täsmälääkkeistä, päänsäryttömästä migreenistä sekä lasten migreenistä, josta yritämme saada laajemman kokonaisuuden kevään lehteen. Saimme paljon uusia jäseniä, mutta olipa joukossa eräskin nainen, joka totesi ykskantaan: Kyllä mulla on migreeni, mutta kyllä mä vielä jonkun aikaa jaksan yksin. Miksi? Terveys 98 -messut Helsingissä Yhdistyksemme oli mukana myös Terveys-messuilla viime vuotiseen tapaan. Kävijöitä osastolla oli runsaasti, myös miehiä ja lapsia. Olimme ilahtuneita siitä, miten avoimesti päänsärystä kärsivät kertovat kokemuksistaan, pyytävät neuvoja ja haluavat viedä tietoa myös muille. Tärkeimpänä asiana voidaan pitää sitä, että yhdistyksemme tuli tunnetuksi yhä useammille monet kun eivät tienneet olemassaolostamme mitään. 19

20 Minun tarinani Tervehdys! Tämän lyhykäisen runon muodossa olen kertonut oman migreenitarinani, joka sai onnellisen lopun tämän vuoden huhtikuussa. Näinkin voi käydä. Minun kärsimykseni alkoivat kesällä 1993, jolloin minulla diagnosoitiin migreeni. Ajattelin kyllä vuosien mittaan, että kylläpä on erikoinen migreeni. Valmistumiseni aikoihin tilanne kuitenkin paheni: sahalaitakuvioita yhä useammin päivässä, omituista painetta päässä, huimausta. Terveyskeskuksessa ei taaskaan otettu vakavasti, niinpä vasta yksityisen lääkärin kautta asiat alkoivat mennä hurjalla vauhdilla eteenpäin. Päästäni löytyi menengiooma ja kysta toisiinsa kiinnittyneinä, näköhermoa painamassa. Voitte kuvitella helpotukseni (järkytyksen laskeuduttua), kun löytyi selkeä syy miksi en jaksanut niinkuin toiset Minun tapauksessani migreeni olikin lopulta vain oire. Kasvaimen sijainti ei ollut mikään paras mahdollinen, mutta kaikki sujui erinomaisesti ja heräsin teholla ihmeen paljon hiuksia jäljellä. En tarvinnutkaan peruukkia! Nyt katselen terveenä taaksepäin ja ihmettelen, miksi ihmeessä piti kärsiä kaikki opiskeluvuodet, mutta päädyn positiivisena aina siihen johtopäätökseen, että kaikella oli tarkoitus varmaan syvempi kuin mitä osaan ajatella. Viisi vuotta sitten en ollut se myötätuntoinen ihminen, jollaiseksi monet sanovat minun muuttuneen. Tiedän, miltä toisista päänsärkypotilaista tuntuu. Ja kaikkihan voi tulla voimavaraksi, jos niin päättää. Terveyskeskuksen huolimaton lääkärikin on minun tapauksestani oppinut ja ottanut kaikki omituista oireilua valittavat päänsärkypotilaat paljon vakavammin ja lähtenyt liikkeelle poissulkevasta diagnoosista. Kasvain sanoi kasvain ja kasvoi vain mun aivoissain ja kuitenkaan en siitä mitään tiennyt. Otin Buranaa vuosi vuodelta vahvempaa ja jatkoin taas elämää enkä tiennyt että kasvain se vain kasvoi takaraivossain ja aijai kun se painoi nukkuissain kuin synti. Minulla on nyt uusi pää ja uudet kujeet ja piilosänki, joka kasvaa hurjalla vauhdilla takaraivossa. En vain vieläkään ymmärrä, että voin syöksyä suinpäin kaikkeen ilman tutuiksi tulleita ylimääräisiä lepohetkiä ja kipuja kriisihän siitäkin voi tulla, mutta kesä on tuonut tullessaan uuden elämänlaadun. Toipilasaikanani kirjoitin tämän humoristisen runon. Tsemppiä ja rohkeutta kaikille pääkivuista kärsiville. Ystävällisin ja rohkaisevin terveisin Suvi Punkkinen Mutta sitten se lähti ja lähtiessään se sanoi vain et muista mua, muista mua ain ja tiedä ettei mikään voi sua koskaan maahan painaa kun minäkin jo kyllästyin sua kiusaamaan. Nyt katson taaksepäin ilman kipua ja kasvainta vain onnen tunne rinnassain kasvaa ja kasvaa vain. Mutta yhä ihmettelen mikä vika oli mun aivoissain kun ne eivät itse koskaan mulle kertoneet että kaiken takana oli vain kasvain. 20

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Kirjan käyttäjälle... 5

Kirjan käyttäjälle... 5 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

PRO PERUNA RY -perunavoimaa

PRO PERUNA RY -perunavoimaa PRO PERUNA RY -perunavoimaa Pro Peruna Ry Perustettu vuonna 2008 Toimii perunan menekinedistäjä Projektiluonteista toimintaa kuluttajalähtöisesti v. 2012 Kasvata omat perunasi kampanja Kuluttajatutkimus

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTAA

SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTAA SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTAA www.tasapainoa.fi MISTÄ SYÖMISHÄIRIÖ JOHTUU? Syömishäiriö on mielenterveyden häiriö eikä siihen ole vain yhtä syytä. On paljon erilaisia asioita, joiden YHDISTYESSÄ sairaus voi kehittyä.

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot