Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/98

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/98"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/98

2 Kuvaillessaan tunteitaan, eräs kohtalotoveri vertaili elämää migreenin kanssa tilanteeseen, jossa lähtisit pitkälle automatkalle tietäen jo etukäteen auton reistailevan monta kertaa matkan varrella. Mutta milloin ja missä tämä tapahtuu, et voi tietää. Oletko silloin kaukana kotoa? Jos tarvitset apua, löytyykö sitä matkan varrelta juuri silloin, kun sitä tarvitset? Tapahtuuko reistaileminen keskellä yötä, kun tunnet itsesi yksinäiseksi ja avuttomaksi. Tai kenties aurinkoisena pyhäpäivänä, jolloin haluaisit kaiken toimivan moitteettomasti? Luulen, että jokainen tuntisi epävarmuutta, ehkä jopa pelkoa lähtiessään tällaiselle matkalle. Esteet ja ongelmat on ratkaistava yksi kerrallaan, toinen toisensa jälkeen. On sanottu, että migreenipotilaat pyrkivät elämään elämänsä muita intensiivisemmin oireettomina päivinä, ikään kuin haluaisivat kompensoida kaiken migreenikohtausten aikana menetetyn. Kun moottori taas käy moitteettomasti, unohdat menneet huonot päivät ja jatkat matkaa. Migreeniyhdistyksellä on ollut aktiivista jäsentoimintaa etupäässä pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa asuvia jäseniämme olemme pystyneet palvelemaan ainoastaan postitse ja puhelimitse. Nyt tämä asia on korjaantumassa. Tampereella järjestettiin marraskuussa ensimmäinen jäsenilta ja samalla sinne perustettiin oma alaosasto, jonka toiminta varmaan tulee jatkumaan päätellen innostuneesta alusta. Tarkoituksena on lähitulevaisuudessa perustaa lisää Migreeniyhdistyksen alaosastoja ympäri maatamme, jotta kaikki jäsenemme saisivat sitä tietoa, tukea ja vuorovaikutusta, jota he kaipaavat lähempänä omaa asuinpaikkaansa. Jos olet kiinnostunut ryhtymään alaosaston vetäjäksi omalla paikkakunnallasi, ota meihin yhteyttä. Olemme mukana auttamassa toiminnan käynnistämisessä ja organisaatiomme on tukenasi jatkossakin. Tehtävä on puhtaasti vapaaehtoispohjainen ja kokemuksesta voin sanoa, että saat enemmän kuin annat. Mahdollisimman migreenitöntä talven jatkoa, Monica Gylfe puheenjohtaja

3 Sisältö Migreenin periytyvyys ja migreenigeenit... 4 Suomen Migreeniyhdistys Norjassa... 8 Ruoka ja migreeni Märta Tikkanen vieraanamme jäsenillassa Jäsenilta Helsingissä Asiantuntija vastaa Sarjoittainen päänsärky Glaxo Wellcome myös tiedon jakajana Yhdistyksemme mukana ajassa Minun tarinani Lukijat kirjoittavat Hormonit ja migreeni Toimintasuunnitelma vuodelle Uutisia meiltä ja muualta Entisaikain tietoa ihmisruumiista ja sen hoidosta Migreenistä puhutaan ja kirjoitetaan yhä enemmän! Aloitimme Tampereella paikallistoiminnan Kaikenlaisia tutkimuksia riittää Lounais-Suomen Migreeni- ja Päänsärky-yhdistys (09) Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys Migränföreningen i Finland ry Kannen valokuva: Glaxo Wellcome Lehden taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme? YHTEYSTIETOMME: Suomen Migreeniyhdistys Mannerheimintie 13 A Helsinki Faksi (09)

4 Migreenin periytyvyys ja migreenigeenit LL Mikko Kallela Helsingin Päänsärkykeskus Oy HYKS Migreenistä voidaan katsoa kärsivän joka viidennen naisen ja joka kymmenennen miehen elämänsä jossain vaiheessa. Yleisyydestään huolimatta migreenissä on edelleen paljon tuntematonta: oireiston perusmekanismit ovat selvittämättä, migreenin varmistavaa verikoetta ei ole keksitty, kohtausten rajuus on yllätys monelle ja lääkkeiden käytössäkin on epäselvyyksiä. Tämä aiheuttaa ylimääräistä ahdistusta monelle migreenistä kärsivälle. Nykyinen molekyyligenetiikan nopea kehitys on antanut mahdollisuuden lähestyä migreenin tuntematonta puolta aivan uudesta näkökulmasta. Harvinaisen hemiplegisen migreenin (jossa päänsärkyä edeltää ohimenevä toispuolihalvaus) geeni on löytynyt. Jos myös tavallisen migreenin geeni löytyisi, se selkeyttäisi tilannetta ja antaisi varmasti ideoita lääkekehitykselle ja muutaman vuoden viiveellä käytännön hoitokin paranisi. Migreenigeenin perinnöllisyyden ja geenitaustan selvittäminen on siis kannattavaa myös muulta kuin puhtaasti tieteelliseltä kannalta. 4 Suomi on erityisen otollinen paikka geneettiselle tutkimukselle. MIKÄ MIGREENI ON Nykymääritelmän mukaan (ks. taulukko 1) migreenissä päänsärky on toistuvaa (määritelmä vaatii ainakin 5 kohtausta) ja pitkäkestoista (4-72 tuntia), sekä tyypillisesti toispuoleista, sykkivää, kohtalaista tai kovaa ja se pahenee fyysisessä rasituksessa. Mukana on pahoinvointia (usein myös oksentelua) sekä tavallisesti myös valo- ja ääniarkuutta. Osalla migreenipotilaista päänsärkyä edeltää näkö-, tunto-, puhe- ja heikkousoireita, joita sanotaan ennakko-oireiksi eli migreeniauroiksi. Tyypillisiä auroja ovat silmien sahalaitakuviot, näkökenttäpuutokset, valoilmiöt näkökentissä, kasvojen tai käsien pistely, puutumisoireet sekä puhehäiriöt. Jos oireistossa on mukana selviä kohtausta ennakoivia oireita (esim. makean himoa tai voimakasta haukottelua) tai kohtauksia toistuvasti laukaisevia tekijöitä (esim. tietyt ruoat, punaviini, fyysinen rasitus, kirkkaat valot, sään muutokset jne.) migreenidiagnoosi varmistuu entisestään. MISTÄ MIGREENI JOHTUU Nykykäsityksen mukaan sekä ympäristötekijät että perintötekijät vaikuttavat migreenin syntyyn. Migreenipotilaiden aivojen verisuonet ja aivosolut reagoivat moniin erilaisiin ärsykkeisiin normaalia herkemmin. Kirkas vilkkuvalo häiritsee meitä kaikkia, mutta migreenipotilaan tavallista herkempi näköaivokuori reagoi poikkeuksellisen voimakkaasti ja seurauksena on migreenille tyypillinen ennakko-oire, sahalaitakuvio näkökentässä. Saunominen tai punaviinin nauttiminen laajentaa kaikilla verisuonia, mutta migreenipotilaalla tämäkin reaktio on poikkeavan vahva. Seurauksena on sykkivä kipu, joka tulee verisuonia

5 ympäröivistä tuntohermoista, jotka venyttyvät verisuonien laajetessa. Yhdistävä tekijä verisuonien ja aivosolujen välillä on aivorungossa (ks. kuva 1), jossa nykyisin ajatellaankin olevan migreenigeneraattorin, varsinaisen migreeniä ylläpitävän keskuksen. PERIYTYYKÖ MIGREENI Migreenialttius on ainakin osittain perinnöllistä. Noin 40-50% tästä migreeniherkkyydestä voidaan katsoa johtuvan perimästä eli geeneistä. Tietyissä migreenin alaryhmissä periytyvyys on varmasti tätä vahvempaakin. Harvinaisessa toispuoleisia halvausoireita aiheuttavassa (hemiplegisessä) migreenissä geenitausta on selvitetty tarkasti. Tämä sairaus johtuu hermosolun solukalvon rakenneviasta. Solukalvon kanavat, jotka säätelevät koko solun ärtyvyyttä ja herkkyyttä, ovat poikkeavia ja tämän poikkeavuuden selitys löytyy kromosomissa 19 olevasta geenivirheestä. Suomalaisten tutkimusten mukaan tämä geenivirhe ei selitä normaalia migreeniä Suomessa. Tavallisen migreenin alttiusgeenit ovat siis edelleen metsästyksen kohteena. MIKSI MIGREENIÄ KANNATTAA TUTKIA JUURI SUOMESSA Suomi on erityisen otollinen paikka geneettiselle tutkimukselle. Aikanaan Suomea asutti rajallinen määrä perheitä ja historiansa varrella Suomi on pysynyt suhteellisen eristettynä. Voidaankin olettaa, että yleisten sairauksien takana olevat tekijät ovat samanlaisempia Suomessa verrattuna esim. Keski- RAPHE-TUMAKE LOCUS OCERULEUS-TUMAKE Kuva 1: Migreenin aivorunkokeskukset Eurooppaan tai USA:han, joissa muuttoliike on ollut täysin eri luokkaa. On siis mahdollista, että Suomessa migreenialttiudenkin takana on vähemmän erilaisia geenejä ja mekanismeja kuin muualla ja tämän takia niiden löytäminenkin on helpompaa. Hyvänä osoituksena on useiden suomalaiseen tautiperimään kuuluvien harvinaisten sairauksien geneettisen taustan selvittäminen viime vuosien aikana. Suomessa kirkonkirjojen avulla pääsee tarvittaessa taaksepäin aina 1600-luvulle asti, mikä on tietysti tärkeää sukututkimuksia tehtäessä. Suomessa on lisäksi erinomainen kaksosrekisteri ja suomalaiset kaksoset ovat jo monen sairauden kohdalla auttaneet tautimekanismien selvittämistä. Näitäkin tekijöitä tärkeämpää lienee kuitenkin se, että suomalaiset migreenipotilaat suhtautuvat poikkeuksellisen kiinnostuneesti ja ymmärtäväisesti lääketieteellisiin tutkimuksiin. Ilman tätä asennetta tutkimukset epäonnistuisivat varmasti. Migreeniyhdistys on hyvä osoitus siitä toiminnasta, jolla tieto migreenistä lisääntyy ja migreenihoidot paranevat. MIGREENIGEENIN METSÄSTYS SUOMESSA Yritys löytää migreenille altistavia geenejä Suomessa on jatkunut vuodesta Tutkimus jakautuu kaksos- ja sukututkimuksiin. 5

6 Taulukosta 2 ilmenee, kuinka moni kaksonen ja migreenisukuun kuuluva henkilö on jo ottanut osaa tutkimukseen. Kaksostutkimuksessa kerättiin suomalaisista kaksosista ne parit, joissa molemmilla on migreenityyppisiä oireita. Suku tutkimuksessa kerätään sukuja, joissa on runsaasti migreeniä. Suvun edustajan, yleensä migreenipotilaan, avulla pyritään löytämään kaikki suvun migreeniä sairastavat henkilöt. Myös migreenipotilaiden veljet ja sisaret pyydetään mukaan, jolloin heitä voidaan verrata migreenistä kärsiviin esim. verenpaineen ja muiden sairauksien suhteen. Perimmäisenä tarkoituksena on löytää sukuja, joissa migreenioireet ovat hyvin samanlaisia ja todennäköisesti myös migreenigeeni tai migreenigeenit löytyvät helpommin. Kaikki osallistujat käyvät verikokeessa ja täyttävät kyselylomakkeen. Tavallisessa verikokeessa pystytään nykymenetelmin eristämään kaikki eri geenit jatkoanalyysiä varten. MITEN MIGREENIGEENIN ETSIMINEN JATKUU KYSELYLOMAKKEIDEN JA VERIKOKEIDEN AVULLA Kyselylomakkeen avulla selvitetään, onko vastaajalla migreeni vai ei. Kysymysten avulla erotetaan myös, onko potilaan migreeni näköaurallinen, auraton (esioireita ei ole ollenkaan), halvausoireita aiheuttava tai mahdollisesti kiertohuimauskohtauksiin liittyvä. Verikokeiden ja sukupuun avulla voidaan selvittää, miten eri geenit ovat periytyneet eri sukupolvien aikana. Esimerkiksi, jos migreenipotilaalla on geeni 1, voidaan katsoa, saiko hän sen isältään vai äidiltään. Jos isällä ei ole migreeniä ja äidillä on, äidiltä saadut geenit ovat mahdollisia migreenigeenejä. Jokaisella ihmisellä on n eri geeniä, joten kyseisessä tapauksessa geeni 1 on vain yksi lukemattomista muista äidiltä saaduista mahdollisista MIGREENIGEENIN METSÄSTYKSEEN OSALLISTUNEET HENKILÖT HENKILÖITÄ MIGREENIPOTILAITA KAKSOSET MIGREENISUVUT Taulukko 2 Pitemmällä tähtäyksellä tutkimuksen hyöty voi olla huomattava. migreenigeeneistä. Oikean löytäminen on kovan työn takana, mutta kun potilaita ja terveitä sukulaisia sekä heidän verikokeitaan saadaan lisää, mahdolliset kandidaattigeenit vähenevät. Tästä huolimatta mahdollisuuksia on lukemattomia, ja aineiston lopullinen analyysi tapahtuu tietokoneen avulla. Tietokone ilmoittaa lopulta todennäköisyyden sille, että tietty geeni, esimerkin tapauksessa geeni 1, aiheuttaa kyseisessä suvussa todetut migreenitapaukset. MITÄ TUTKIMUKSISSA ON TOISTAISEKSI SELVINNYT Edellä kuvatun kaltaisella menetelmällä halvausoireita aiheuttavan migreenin geeni löytyi Ranskasta. Se sijaitsee siis kromosomissa 19 ja vaikuttaa hermosolun solukalvon kanavaan, jonka läpi kalsium virtaa soluun sitä ärsyttämään. Ajatellaan, että kyseinen kanava toimii liian hyvin ja tämän takia hermosolu on tavallista ärtyvämpi, mistä johtuu migreeniherkkyys. Suomalaisilla kaksosilla ja suvuilla tehdyillä tutkimuksilla on todettu, että kromosomi 19:n geeni 6

7 ei selitä valtaosaa suomalaisesta migreenistä, vaan uusia geenejä tullaan tulevaisuudessa löytämään. Toistaiseksi kaksosparien avulla on perimästä löydetty 5 kiinnostavaa kohtaa, joiden analyysit migreenisukujen avulla ovat vielä kesken. MITEN GENEETTINEN TUTKIMUS AUTTAA MIGREENIPOTILASTA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyellä tähtäyksellä tieteelliset tutkimukset eivät auta migreenipotilasta mitenkään. Kohtauksia on luvassa entiseen tapaan tutkimuksista huolimatta. Pitemmällä tähtäyksellä hyöty voi olla huomattava. Kun migreeni opitaan tuntemaan paremmin, hoitokin tehostuu. Lisäksi kun migreenin tausta selviää, siitä tulee oikea sairaus ja asenteet sen tutkimiseen ja hoitamiseen muuttuvat. Monet ovat sitä mieltä, että edelleenkään lääkärit (= ne lääkärit, joilla ei ole migreeniä) eivät täysin ymmärrä migreenin koko kuvaa. Migreenin uudet täsmälääkkeet, triptaanit, ovat hyvä esimerkki siitä, miten tutkimuksen alalla tapahtuneet keksinnöt ovat johtaneet asennemuutoksiin hoidossa. Kyseessä ei enää olekaan pelkkä hermoherkkien stressihäiriö, kun stressiin vaikuttamattomat lääkkeet auttavat erittäin hyvin! VOIKO TUTKIMUKSIIN OTTAA VIELÄ OSAA? Migreenin alttiusgeenien etsimi- MIGREENIPÄÄNSÄRYN PIIRTEET 1. Ainakin 5 kohtausta, joissa 2. Päänsärky kestää 4-72 h ja 3. Päänsärky on luonteeltaan: (ainakin 2 seuraavista) ja Taulukko 1 Toispuolista Sykkivää Kohtalaista tai kovaa Tavallinen fyysinen aktiviteetti pahentaa päänsärkyä (esim. portaiden nousu) 4. Päänsäryn lisäksi (ainakin 1 seuraavista) Pahoinvointia ja/tai oksentelua Valonarkuutta ja ääniarkuutta nen on suuri yritys, joka voi helposti epäonnistuakin. Migreeni on niin yleinen ja sen ydin todennäköisesti niin lähellä ihmisen normaalia perusfysiologiaa, että vaikeuksia on odotettavissa. Jos kuitenkin riittävästi migreenipotilaita ja heidän sukulaisiaan saadaan mukaan, uutta tietoa kertyy koko ajan. Kaikki, jotka kärsivät migreenistä ja joiden suvussakin on runsaasti migreeniä, ovat tervetulleita mukaan, etenkin, jos kohtauksiin liittyy näköhäiriöitä, kiertävää huimausta ( maailma pyörii kuin karusellissa ), korvien soimista tai halvausoireita. Tutkimuksesta voi tiedustella ja tarvittaessa jättää soittopyynnön numeroon (Mikko Kallela). 7

8 Suomen Migreeniyhdistys vieraana Pohjoismaiden migreenikokouksessa Norjassa Yhdessä muiden Pohjoismaiden migreeniyhdistysten edustajien kanssa varapuheenjohtaja Leena Reijosella ja minulla oli mahdollisuus osallistua Norjan Migreeniyhdistyksen joka kolmas vuosi järjestettävään koko maan vuosikokoukseen (landsmöte) Oslossa Tiesimme viikonlopun ohjelman olevan erittäin intensiivisen. Kokoukset kestivätkin aamuyhdeksästä iltakuuteen ja sunnuntai-iltana totesimme hieman väsyneinä, että vaikka liikunta ja raitis ilma oli jäänyt hyvin vähäiseksi, triptaaneja oli meillä kulunut suhteellisen vähän verrattuna muiden maiden osanottajiin. Norjan Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja Rønnaug Østre ja prof. Ottar Sjaastad. Kiteytän lyhyesti, mitä Norjassa ja muissa Pohjoismaissa tehdään migreenipotilaiden hyväksi. Norjassa on koko maan kattava pitkälle järjestäytynyt alaosastoverkosto, jonka tehtävänä on järjestää paikallisia jäseniltoja ja antaa tukea ja tietoa oman alueen migreenija päänsärkypotilaille. Samankaltaista rakennetta olemme nyt siis toteuttamassa myös Suomessa. Norjalaisten keskuudessa todettiin myös, että on tärkeätä saada potilaille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikea diagnoosi ja sen seurauksena oikeaan osuva ja tehokas lääkitys. Tätä varten on Norjassa suunnitteilla perustaa jonkun Norjan kaupungin keskussairaalan yhteyteen ns. asiantuntijakeskus (kompetanssenter) prof. Ottar Sjaastadin johtamana. Tällä erikoisosastolla päänsärkyyn ja migreeniin erikoistuneet neurologit diagnosoisivat potilaan päänsäryn ja antaisivat asiantuntija-apua eri päänsärkytyypeistä kärsiville potilaille. Prof. Sjaastad totesi myös hyvin osuvasti, että jos valtaosa migreenipotilaista olisi miehiä, tämä erikoisosasto olisi perustettu jo vuosia sitten. Surullista, mutta varmasti totta. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Norjassa lääkäreillä on mahdollisuus päättää tapauskohtaisesti, kirjoittavatko he potilaalle lääkitystä varten tavallisen reseptin vai ns. sinisen reseptin (blå recept). Sinisellä reseptillä migreenipotilaan lääkkeet korvataan 100-prosenttisesti. Tämän täysimääräisen korvauksen potilas saa varsin usein, jos hänen on pakko käyttää lääkitykseensä kalliita triptaaneja. Yleisesti kaikkien Pohjoismaiden järjestöjen piirissä oltiin sitä mieltä, että yhteydenpito omiin jäseniin olisi saatava kiinteämmäksi, jotta jokainen tuntisi saavansa vastinetta jäsenmaksulle. Lyhyetkin kirjalliset tiedotteet jäsenkunnal- 8

9 Kuvassa vasemmalta Anne Franck Paasche, Norja, Desiree P. Engström, Ruotsi, Monica Gylfe, Rønnaug Østre, Norja, Leena Reijonen, Inga S. Gudbjartsdottir, Islanti. le ajankohtaisista asioista olisivat varmaan tervetulleita ja näin yhdistys muistuttaisi jäseniään jatkuvasti olemassaolostaan ja rohkaisisi myös heitä aktiiviseen yhteydenpitoon. Myös ns. tukihenkilöryhmien perustamista alaosastoihin tulisi lisätä ja samoin tehostettava päänsärky- ja migreenipotilaiden kuntoutuksen eri muotoja. Islannin ja Ruotsin edustajat kertoivat yhdistystensä toiminnasta. Ruotsissa toiminta on melko pitkälle järjestäytynyt. Toimintaa pyöritetään 3-4 toimihenkilön voimin omissa avarissa toimitiloissa. Yhdistyksen lehden toimittamisen hoitaa oma erillinen toimitusryhmä. Ruotsissa toimii myös niin kutsuttu migreenikoulu (migränskola), jossa migreenipotilaat voivat parin viikon aikana saada erilaista kuntoutusta ja rentouttavia hoitoja. Myös Ruotsissa on useilla eri paikkakunnilla toimivia jäsenyhdistyksiä, jotka hoitavat oman alueensa toimintaa. Verrattuna muiden Poh joismaiden järjestäyty neeseen ja lääketehtaiden sekä valtiovallan taholta hyvin tuettuun toimintaan, Suomen Migreeniyhdistyksen nykyinen toiminta on ollut pääasiassa pienen, vapaaehtoista työtä tekevän ryhmän käsissä. Voimme kuitenkin olla ylpeitä siitä, että tästä huolimatta toimintamme muodot ovat kehittyneet lyhyessä ajassa yhä tehokkaammiksi ja jäsenmäärämme on jo tänään suurempi kuin Norjassa ja Ruotsissa. Ensimmäisenä Pohjoismaissa järjestimme myös viime keväänä Päänsäryttömän Viikon yhteistyössä Suomen Migreeniseuran (neurologit) ja Suomen Apteekkariliiton kanssa. Meillä on myös toistaiseksi ainoana yhdistyksenä omat kotisivut Internetissä. Tämän lisäksi olemme tiiviissä yhteistyössä sekä alan tunnettujen suomalaisten neurologien (Migreeniseura) että myös migreenistä hyvin perillä olevien yleislääkäreiden kanssa. Nämä asiat herättivät kokouksen muiden Pohjoismaiden osanottajissa runsaasti mielenkiintoa sekä paljon kysymyksiä. Lopputuloksena totesimme, että pohjoismainen yhteistyö ja tämänkaltaiset yhteiset tilaisuudet, niissä käydyt keskustelut ja informaation vaihto muiden maiden yhdistysten, lääkäreiden ja lääketehtaiden edustajien kanssa, ovat hyödyllisiä tapahtumia ja antavat runsaasti lisämotivaatiota eri maiden yhdistysten parissa työskenteleville migreeniköille. Monica Gylfe 9

10 Ruoka ja migreeni Syöminen on elämistä ei vain erilaisia elintarvikkeita ja ruokalajeja, joilla täytetään vatsaa. Syöminen tuo mielihyvää, se on sosiaalista kanssakäymistä ja ruoan nauttiminen yhdessä merkitsee läheisyyttä ja ystävyyttä. Joskus se voi aiheuttaa päänsärkyäkin. Laill. ravitsemusterapeutti Päivi Sertti, MMM Jokainen valitsee ruokansa omien tottumustensa mukaisesti. Pelkästään mielihalujen ja -tekojen varassa koottu ruokavalio on usein tasapainoton. Ruoasta on saatava oikea määrä energiaa oikeaan aikaan ja elintärkeät ravintoaineet. Siksi se mitä syödään, vaikuttaa hyvinvointiin. Hyvä ja terveyttä edistävä ruokavalio, jota ruokaympyrä havainnollistaa, on vaihteleva ja sisältää: viljavalmisteita (leipää, puuroa, mysliä, riisiä, pastaa) hedelmiä, marjoja ja kasviksia (tuoreena, pakasteena, keitettynä) juureksia ja perunaa lihaa, kalaa tai kananmunia maitovalmisteita kasvirasvoja Ravinto-oppia migreenipotilaalle Migreenistä kärsivän henkilön kannattaa hieman perehtyä ruoan hiilihydraatteihin, koska ne vaikuttavat verensokeriin, jonka käyttäytymisestä löytyy selitys moneen päänsärkyyn. Migreenipotilaalle on edullista, että verensokeri pysyy tasaisena pitkin päivää. Onneksi verensokerin vaihteluihin tai tasaisuuteen voi jokainen itse vaikuttaa ruokavalinnoillaan ja toisaalta ajoittamalla välipalansa ja ateriansa sopivasti päivän mittaan. Hiilihydraateista saa nopeasti energiaa, kun hiilihydraattiketjut hajoavat veressä energiaa antaviksi sokereiksi. Ruoan imeytyviä hiilihydraatteja ovat sokerit ja tärkkelys, jotka nostavat verensokeria. Kuidut ovat myös hiilihydraatteja, mutta ne eivät imeydy suolistosta verenkiertoon, eikä niistä siis saada sokeria vereen. Sen sijaan ne hidastavat muiden hiilihydraattien imeytymistä ja 10

11 näin tasoittavat verensokeria, mikä puolestaan on hyvä asia migreenipotilaalle. Leivän, puuron ja muiden täysjyväviljavalmisteiden sekä palkokasvien hiilihydraatti on pääasiassa tärkkelystä. Ne sisältävät myös kuitua. Marjat ja hedelmät sisältävät erilaisia sokereita ja kuitua. Maidossa on maitosokeria. Kasvikset sisältävät pääasiassa kuitua. Nämä kaikki ovat hyviä ja suositeltavia ruoka-aineita. Hiilihydraattien vaikutus verensokeriin riippuu ateria- tai välipalakokonaisuudesta. Sokeripitoinen ja kuiduton välipala nostaa nopeasti verensokeria, joka myös laskee nopeasti. Tavallinen sokeri on puhdasta nopeasti imeytyvää hiilihydraattia. Hyvä aamuateria on esimerkiksi puuroa, maitoa, voileipää ja vähän vihannestakin. Tällainen aamupala ei kohota veren sokeria yhtäkkisesti, mutta pitää sen pitkään hyvällä tasolla. Huono aamuateria on tietysti syömätön aamuateria. Pelkästään makean syöminen on melkein yhtä huono. Esimerkiksi tee/kahvi ja paahtoleipä marmeladin kera korottavat kyllä verensokerin nopeasti, mutta lasku on yhtä nopea ja hetken päästä on olo taas väsynyt ja nälkäinen. Verensokeri Hyvä sokeritaso Aika Lautasmalli Hyvä lounas tai päivällinen kootaan lautasmallin mukaan. Siinä puolet lautasesta täytetään kasviksilla, esimerkiksi raasteilla ja salaatilla tai osa voi olla kypsiä kasviksia. Neljännes varataan tärkkelyspitoiselle (hiilihydraatteja) ruoalle, perunalle, riisille tai pastalle. Toinen neljännes jää liha- tai kalaruoalle. Hyviä pääruokia ovat myös keitto-, pata-, laatikko-, vilja- sekä kasvisruoat. Ruokajuomaksi valitaan rasvatonta tai vähärasvaista maitoa tai piimää tai vettä. Hyvään ateriaan kuuluu yksi tai kaksi palaa tummaa, kuitupitoista leipää, jonka päällä on hieman kasvimargariinia. Marjat tai hedelmä vielä jälkiruokana täydentävät aterian. Maitovalmiste tai jälkiruoka voidaan syödä myös välipalaksi. Lautasmallin mukaan kootun aterian jälkeen verensokeri nousee sopivalla nopeudella hyvälle tasolle ja hiilihydraattivarastoja aletaan täyttää. Näiden varastojen avulla, joita on mm. maksassa, pidetään yllä sopivaa verensokeritasoa seuraavina tunteina. Verensokeri Hyvä sokeritaso Aika Säännölliset ateria-ajat Säännöllisellä ruokailurytmillä on monia etuja. Se takaa elimistölle tasaisen ravinnonsaannin ja pitää veren sokeripitoisuuden tasaisena. Tämä on omiaan ennaltaehkäisemään migreenikohtausta. Nälän ja ruokahalun säätelymekanismit toimivat paremmin, kun ruokaillaan säännöllisesti, kuin jos ruoka-ajat ovat epäsäännölliset. Näin vältetään liikasyömistä ja ehkäistään myös lihavuutta. Hampaiden kannalta 11

12 KUNNON ATERIA klo 7 KUNNON ATERIA klo 11 VÄLI- PALA klo 14 KUNNON ATERIA VÄLI- PALA klo 17-18klo 20 verensokerin ja kylläisyydentunteen. Siis konstailematonta suomalaista perusruokaa puuroineen ja ruisleipineen. Turvallisin paikka makealle on kuitupitoisen aterian lopussa jälkiruokana. on edullista syödä suhteellisen harvoin esimerkiksi viidestä kuuteen kertaa päivän aikana, sillä erityisesti sokeripitoisten tuotteiden jatkuva napostelu lisää kariesalttiutta. Yön jälkeen elimistön polttoaine on vähissä, veren sokeri on alhaalla. Edellisen päivän ruoka on yöllä kulunut elintoimintojen ylläpitämiseen, ellei olla käyty yömyöhään tyhjentämässä jääkaappia. Jotta elimistö voi käynnistyä, tarvitaan energiaa hitaasti imeytyvistä hiilihydraateista. Hyvä aamuateria käynnistää elimistön vauhtiin. Tässä saattaisi olla yksi keino myös stressinhallintaan varaamalla aikaa itselle ja latautumalla henkisesti tulevaan päivään! Toisaalta jos ollaan liian pitkään syömättä, verensokeri laskee paastotasolle, mikä puolestaan voi aiheuttaa migreenin. Makean nälkä Makea herkku piristää ja tekee mukavan olon, tietää moni. Monen kokemus on myös, että suklaa laukaisee päänsäryn. Makean syöminen liittyy eräisiin tunnetiloihin kuten kaamosmasennukseen. Sokeripitoisten herkkujen kuten jäätelön, suklaan ja toffeen syöminen auttaa, mutta voi myös lihottaa, onhan niissä runsaasti rasvaa. Pohjimmiltaan kyse voi olla hiilihydraattinälästä. Silloin, kun verensokeri on liian alhaalla, on luonnollista lähteä korjaamaan sitä nopeasti imeytyvällä sokerilla. Mutta samalla pääsee tapahtumaan liian rajuja muutoksia verensokeripitoisuuksissa. Tarkemmin pohtien kyseessä voi olla suklaan syömistä edeltävä liian pitkä syömätön aika, joka myötävaikuttaa kohtauksen syntymiseen. Parasta hiilihydraattinälkään on säännöllinen syöminen ja tavallinen perusruoka, jota edellä on kuvattu ja joka takaa tasaisen Kysymys, aiheuttaako jokin ruoka-aine migreeniä, ei ole vieläkään ratkennut. Juustoa, punaviiniä ja suklaata ei kannata leimata yleisesti myrkyiksi. Itse kukin huomaa, mikä sopii ja mikä ei, ja tietenkin välttää sopimattomia. Maassamme on paljon ihmisiä, jotka syystä tai toisesta välttävät joitain ruokaaineita. Mutta jäljelle jää vielä runsaasti ja yllin kyllin herkullisia ja maukkaita ruokia. Esimerkki päivän aterioista. Ruokamääriä siinä ei ole, koska kukin valitsee ne oman energiantarpeensa mukaan. Aamulla Puuro ja/tai täysjyväleipä Kasvimargariini Vähärasvainen leikkele Rasvaton/vähärasvainen maito tai jogurtti tai viili Marjat/hedelmä/vihannes Kahvi/tee Lounas Lautasmallin mukaan Päiväkahvi Kahvi/tee Kahvileipä Päivällinen Lautasmallin mukaan Illalla Samantyyppinen kuin aamupala (määrällisesti pienempi) 12

13 Märta Tikkanen vieraanamme jäsenillassa Kampin palvelutalossa Helsingissä oli vieraanamme kirjailija Märta Tikkanen, joka aiheesta Haimastako kaikki johtuu kertoi oman migreenihistoriansa ja miten hän ruokavalion avulla on päässyt siitä lähes eroon. Luennosta tarkemmin kevään lehdessämme. Märta Tikkasen artikkeli Migreeni parani ruokavaliolla on julkaistu toukokuun-98 Eeva-lehdessä sekä ruotsinkielisessä Månadsjournalen-lehdessä. Jäsenilta Helsingissä Seuraava jäsenilta järjestetään Kampin Palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, keskiviikkona klo Miten suhtautua migreeniin? Yleislääkäri Leif Lindberg 13

14 Asiantuntija vastaa 1. Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin prof. Paavo Riekkisen artikkelin aivotutkimuksen nykyvaiheista. Artikkelissa mainitaan, että on meneillään tutkimuksia siitä, vähentääkö jatkuva lääkehoito hermosolukatoa ja aivojen rappeutumista mm. aivoverenkiertohäriöiden (esim. migreeni) hoidossa. Eli voimmeko me jatkuvasti migreenilääkkeitä syövät lohduttautua vaikkapa sillä, että lääkehoito vähentää aivojemme hermosolujen rappeutumista ja aivomme pysyvätkin näin paremmassa kunnossa ikääntyessä? Yleisesti ottaen migreeniköstä varmasti tuntuu, että aivot muutenkin ovat epäkunnossa ja että jatkuva lääkitys vain pahentaa asiaa. Migreeniä ei pidetä sellaisena aivoverenkiertohäiriönä, jossa tapahtuisi hermosolujen rappeutumista. Migreenipotilailla en tiedä tutkitun aivojen rappeutumisen ja lääkkeiden käytön välistä yhteyttä. Monet migreenin hoitoon käytetyt lääkkeet sisältävät asetosalisyylihappoa, jonka tiedetään ehkäisevän aivoverisuonten tukoksia, ja näin särkylääkkeitten käyttäjä saattaa suojata aivojaan. 2. Huomaan itse ja myös läheiseni, että migreenikohtausta ennen, sen aikana sekä sen jälkeen hengitys haisee epämiellyttävälle. Hampaissa ei ole vikaa. Johtuuko tämä yksinkertaisesti ruoansulatuksen vaikeutumisesta vai onko ikävään oireeseen jokin muu selitys? En tiedä oireeseen varmaa selitystä. Kyseessä voi olla suoliston toiminnan lamaantumisesta johtuva haju, mutta myös migreenikohtaukseen liittyvät aineenvaihdunnalliset muutokset voivat olla ilmiön takana. 3. Minulla on alhainen verensokeri, sekä alhainen verenpaine (105/75). Migreeni alkaa aina aamuyöstä. Olen kuullut että verenpaine laskee yön aikana, samoin verensokeri. Mikä neuvoksi? Nämä verenpaineen ja verensokerin muutokset ovat osa normaalia ihmisen fysiologista toimintaa, samoin autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto on herkimmillään aamuyöllä ja migreenikohtausten laukeaminen liittyy tähän. Verenpaineen ja verensokerin nostaminen keinotekoisesti aamuyöllä tuskin auttaa migreenin estossa. 4. Millaisilla tutkimuksilla voidaan varmistaa, että kyse todellakin on migreenistä? Kyseessä on 10-vuotias lapsi. Migreenidiagnoosi perustuu oireisiin sekä lääkärin suorittamaan lapsen neurologiseen tutkimukseen, ja sitä ei voi varmistaa millään konetutkimuksilla. Sen sijaan muut päänsärkyä ja pahoinvointia ym. migreenityyppisiä oireita aiheuttavat sairaudet voidaan poissulkea tarvittaessa esim. pään magneettikuvauksella ja laboratoriokokeilla, jolloin migreenidiagnoosi tulee varmemmaksi. 5. Tulisiko migreeniä sairastavan naisen kokonaan luopua estrogeenihoidoista? Ei, vaan estrogeenihoidossa kannattaa ensin kokeilla eri valmisteita ja eri annoksia gynekologin ohjeiden mukaan. 6. Lapsenlapsellani on epilepsia. Hänen vanhemmillaan ei ole migreeniä, mutta meillä isoäideillä on. Voiko lapsenlapseni epilepsia johtua meidän migreenistämme? Ei johdu. Vaikka migreeni on epilepsian kaltainen kohtaustila aivoissa, ne eivät kulje käsi kädessä, eli migreeniin ei liity epilepsiaa. 7. Miksi tavalliset lääkärit (yleislääkärit) tunnistavat niin huonosti migreenin? Miten koulutus on järjestetty, siis miten kauan käsitellään migreeniä ja muita päänsärkyjä? Voiko kuulemani 15 min. pitää paikkansa? Useimmat lääkärit kyllä tunnista- 14

15 vat migreenin, ja ongelmia tulee pikemminkin niin, että muutakin päänsärkyä kuin migreeniä pidetään migreeninä. Samoin joskus on vaikea erottaa yhtäaikaa esiintyvää auratonta migreeniä tensiotyyppisestä päänsärystä. Lääkärikoulutuksessa on Helsingin Yliopistossa ollut neurologian kurssilla kahden tunnin luento päänsäryistä ja niiden hoidosta sekä pienryhmäopetus päänsärkypotilaan tutkimisesta, samoin 2 tuntia. Päänsärkyoire tulee lisäksi esille kaikessa lääkärikoulutuksessa, koska se on hyvin monien sairauksien yksi oire. 8. Miten akupunktio auttaa migreeniin? Mikä on sen vaikutusmekanismi? Miksi se vaikuttaa joillekin niin, että se on paras hoitomuoto ja toisille mitä viheliäisin lisäkivun aiheuttaja? Akupunktion varmaa vaikutusmekanismia ei tunneta. Mahdollisesti se vapauttaa endorfiineja, elimistön omia kivun estoaineita. Samoin ihmiset ovat akupunktioherkkyyden suhteen erilaisia, ja akupunktio-hoitokaan ei sovi kaikille. 9. Miksi migreeni puhkeaa vasta yli 40-vuotiaana urheilusuorituksen yhteydessä, kun urheilua, kilpapyöräilyä ja triathlonia, on harrastanut aina? Migreeni hyvin harvoin puhkeaa yli 40-vuotiaana, ja muut rasitus- ja ponnistuspäänsäryn syyt tuleekin poissulkea ennen migreenidiagnoosin tekemistä. Joskus migreeni voi alkaa vasta yli 40-vuotiaana, ja kaikenikäisillä fyysinen rasitus voi laukaista kohtaukset. Sitä, miksei migreeni ole puhjennut aiemmin, ei tiedetä. 10. Minulla on lähes jokatoinen päivä migreeni. En tiedä onko syy vai seuraus, mutta niska- ja hartialihakset ovat jatkuvasti kipeät. Kipu häviää löylyssä, mutta vain hetkeksi. Yritän jatkuvasti rentouttaa ja jumpata hartioita, mutta alan heti jännittää uudelleen. Onko olemassa jotakin terapiaa, hypnoosia tai vastaavaa, joka auttaisi rentoutumaan? Voiko ryhtivika olla syynä ja sen korjaus auttaisi. Akupunktio, hieronta yms. ei auta. Rentoutusterapioita on kehitetty, kuten jooga ja esim. Turun Päänsärkykeskuksessa on käytössä biopalaute-teoriaan perustuva jännittämisen estohoito. Samoin hypnoosia on käytetty rentoutushoitona, mutta sen tehosta ei voi luvata mitään etukäteen ja se ei kaikille sovi. Lisäksi kannattaa keskustella fysioterapeutin kanssa hartiajumpasta, joskus väärä jumppaaminen voi pahentaa niska- ja hartiakipuja. Perussyynä niska- ja hartiavaivoihin voi olla ryhtivika, ja sen selvittämisen voi aloittaa fysioterapeutin luona ja tarvittaessa fysiatrierikoislääkärin vastaanotolla. Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS 11. Mitä rajoituksia astma aiheuttaa migreenin lääkityksessä? Useimmat särkylääkkeet sisältävät asetosalisyylihappoa tai tulehduskipulääkkeitä, joilla voi olla haitallinen vaikutus astmaan, eli niitä on syytä välttää. Näitä ovat mm. indometasiini, ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni, diklofenaakki. Tavallisista särkylääkkeistä parasetamoli yleensä sopii. Uudet migreenin täsmälääkkeet, sumatriptaani, tsolmitriptaani ja naratriptaani, sopivat myös astmaatikolle, ellei sitten satu olemaan niistä jollekin allerginen. Myöskään migreenin estolääkkeenä käytetyt beetasalpaajat eivät sovi astmaatikolle, ja estolääkkeenä voi käyttää esim. amitriptyliiniä tai natriumvalproaattia. 15

16 Sarjoittainen päänsärky Tapani Jolma Neurologian ylilääkäri Satakunnan Keskussairaala Pori Sarjoittainen päänsärky on harvinainen ja suurelle osalle meistä tuntematon päänsäryn muoto. Särky tunnetaan myös Hortonin päänsäryn ja cluster headache -nimellä. KOVA JA PÄIVITTÄINEN Sarjoittaiselle päänsärylle on tyypillistä päivittäiset, jopa 8 kertaa vuorokaudessa toistuvat, päänsärkykohtaukset. Särkykohtaus on aina toispuoleinen, aina samalla puolella päätä. Särky paikallistuu silmän, ohimon ja otsan seutuun. Silmän sidekalvo punoittaa ja kyynelvuoto on lisääntynyt. Silmäterä saattaa säryn aikana pienentyä ja yläluomi jonkin verran laskea. Säryn puoleinen sierain muuttuu usein tukkoiseksi nuhaiseksi. Särky on erittäin kovaa. Ne sarjoittaiset päänsärkypotilaat, jotka sairastavat myös migreeniä, pitävät migreenisärkyä monin verroin lievempänä. Migreenisäryn aikana potilas makaa hiljaa paikallaan, sarjoittaisen särkykohtauksen aikana potilas kävelee tuskissaan, painaa tai hieroo särkevää silmänseutua tai istuu etukumarassa asennossa. Adjektiivit eivät tahdo riittää säryn laadun kuvauksessa, useimmiten potilaat kuvaavat kipua teräväksi kuin tulikuumaa naulaa työnnettäisiin silmästä sisään. VAIVAA VIIKOISTA KUUKAUSIIN Edelläkuvatut särkypäivät seuraavat valitettavasi toisiaan viikkojen jopa kuukausien ajan. Potilaan elämä on tunnittaista säryn alkamisen odotusta, särkykohtauksen kesto vaihtelee 15 minuutista jopa 3 tuntiin useasti vuorokaudessa. Öitäkään ei saa nukkua rauhassa, särky tyypillisesti herättää parin tunnin kuluttua nukahtamisesta. Toisaalta särkyjaksojen välillä voi olla kuukausien jopa vuosien oireetonta aikaa, jolloin voi viettää aivan normaalia elämää. Valitettavasi särky voi joskus harvoin kroonistua, muuttua jatkuvaksi, ilman oireettomia aikoja esiintyväksi. Särkyjakson aikana sauna, alkoholi ja muutamat verisuonia laajentavat lääkkeet aiheuttavat särkykohtauksen. MIESTEN VAIVA Sarjoittainen päänsärky on miesten vaiva, päinvastoin kuin migreeni. Miespotilaiden määrä on 6-7 -kertainen naisiin verrattuna. Suurin osa potilaista tupakoi. Särky alkaa usein ikävuoden välillä, eli noin 10 vuotta myöhemmin kuin migreeni. Särky on onneksi harvinainen, vain noin 20 ihmistä :sta kärsii vaivasta asia, joka ei säryn uhria lohduta tippaakaan. HOIDOKSI MYÖS HAPPEA Särkykohtauksen tehokas hoito on sumatriptaani (Imigran, Migmax) joko itseinjektiona tai nenäsumutteena annosteltuna. Injektio auttaa suurimmalle osalle 15 minuutissa. 100-prosenttinen happi sisäänhengitettynä auttaa lähes yhtä hyvin; hoidon toteuttamisessa on luonnollisesti ongelmia. Ergotamiini (Cafergot, Anervan) yöksi annosteltuna saattaa estää yölliset särkykohtaukset. Särkyjakson alussa kannattaa yleensä aloittaa ns. estolääkitys, jolla pyritään katkaisemaan särkyjakso alkuunsa. Tällaisia estolääkkeitä ovat esim. kortisonilääkitys 2-3 viikon suuriannoksisena hoitona, verapamiili (Verpamil), valproaatti (Deprakine, Absenor) tai litium (Litoduron). Potilaan itsehoito on myös tärkeää, hyvä psyykkinen ja fyysinen kunto estää särkyjaksojen tuloa. Jaksojen aikana on tärkeää välttää 16

17 särkyä laukaisevia tekijöitä. SYY TUNTEMATON Sarjoittaisen päänsäryn perimmäinen syy on tuntematon, tarkoissakaan aivojen kuvantamistutkimuksissa ei ole todettu mitään poikkeavaa. Yhtäläisyyksiä migreeniin löytyy, mutta niin runsaasti myös eroavuuksia, että esimerkiksi päänsäryn kansainvälisessä tautiluokituksessa Miespotilaiden määrä on 6-7 -kertainen naisiin verrattuna. sarjoittaista päänsärkyä ei luokitella migreenin alatyypiksi. Harvinaisuutensa vuoksi sarjoittaisen päänsäryn taudinmääritys ja sen myötä tehokas hoito viivästyy usein vuosilla, huolimatta taudin selvistä piirteistä. 17

18 Glaxo Wellcome myös tiedon jakajana Viime vuosina erityisesti migreenin kohtaushoito on kehittynyt voimakkaasti. Uudet kohtauslääkkeet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti myös migreenikohtauksen liitännäisoireisiin esim. pahoinvointiin. Samalla, kun lääkehoidoissa on edetty täsmähoitoihin, ovat vaatimukset diagnostiikalle ja erilaisten päänsärkyjen tunnistamiselle kasvaneet. Uudet migreenilääkkeet tehoavat vain migreenikohtauksiin. Tämän vuoden alusta on ollut toiminnassa Migreeni HotLine ( ), johon voi soittaa paikallispuhelun hinnalla koko maassa. Palvelu on tehty ensisijaisesti helpottamaan erilaisten päänsärkyjen erottamista toisistaan, jolloin voidaan aina valita oikea hoito kulloisellekin kohtaukselle. Palvelu on toteutettu nauhoitteina, jotka ovat neurologian erikoislääkärien laatimia ja joiden sisältö on lisäksi viranomaisen tarkastama. Migreeni HotLinessa on neljä (4) eri valikkoa ja lisäksi soittaja voi tilata potilasmateriaalia migreeniin liittyen. Kaksi valikoista on kiinteitä, jotka käsittelevät päänsärkyjen erotusdiagnostiikkaa sekä migreenin hoitoa. Kahden muun osalta sisältöä pyritään vaihtamaan säännöllisin väliajoin. Tällä hetkellä sisältönä ovat hormonit ja migreeni sekä migreenin lääkehoito. Hormonit ja migreeni tulee lähiaikoina korvautumaan päivittäisen päänsäryn nauhoitteella. Vaihtamalla osaa valikoista saadaan siitä jatkuvasti kehittyvä ja koko ajan ajankohtainen palvelu. Lisäksi erilaisilla sisällöillä tavoitetaan erityyppisistä päänsäryistä kiinnostuneet potilaat. Soittoja Migreeni HotLineen on kuluneen vuoden aikana tullut n ja niitä on tasaisesti koko ajan. lnternetissä on myös toukokuusta lähtien ollut oma migreeni-sivu. (www. migreeni.com) Siinä pyritään kertomaan päänsäryistä ja erityisen nopeasti jatkossa päivittämään uutta tietoa. Sivuilla on yksinkertainen testi, jonka avulla voi päätellä, onko päänsärkykohtaus migreeniä vai lihasjännityspäänsärkyä muistuttavaa. Uusi media antaa mahdollisuu- den myös toteuttaa jatkossa erilaista materiaalia esim. videoita. Palautekanavana internet toimii myös erinomaisesti. Tällä hetkellä migreeni-sivut ovat vielä alkuvaiheessaan, mutta uutta materiaalia on piakkoin tulossa. Molemmilla palvelumuodoilla pyrimme jakamaan potilaille tietoa päänsärkyjen erotusdiagnostiikasta ja erilaisten päänsärkyjen hoidosta. Paras hoitovaste saavutetaan hoitamalla oikeaa vaivaa oikealla tavalla. Ja tämä on mahdollista vain tietoa lisäämällä. Joten soitellaan ja surffaillaan. Erkki Huhta tuotepäällikkö Glaxo Wellcome Oy 18

19 YHDISTYKSEMME MUKANA AJASSA Virpi Vallasvuo vauhdissa Turussa. Osaava Nainen -98 -messut Turussa Erityisesti naisille suunnatut messut olivat varsinainen yleisömenestys. Oli tärkeää, että yhdistyksemme oli mukana, sillä tiedontarve migreenistä oli suuri. Eniten kysyttiin täsmälääkkeistä, päänsäryttömästä migreenistä sekä lasten migreenistä, josta yritämme saada laajemman kokonaisuuden kevään lehteen. Saimme paljon uusia jäseniä, mutta olipa joukossa eräskin nainen, joka totesi ykskantaan: Kyllä mulla on migreeni, mutta kyllä mä vielä jonkun aikaa jaksan yksin. Miksi? Terveys 98 -messut Helsingissä Yhdistyksemme oli mukana myös Terveys-messuilla viime vuotiseen tapaan. Kävijöitä osastolla oli runsaasti, myös miehiä ja lapsia. Olimme ilahtuneita siitä, miten avoimesti päänsärystä kärsivät kertovat kokemuksistaan, pyytävät neuvoja ja haluavat viedä tietoa myös muille. Tärkeimpänä asiana voidaan pitää sitä, että yhdistyksemme tuli tunnetuksi yhä useammille monet kun eivät tienneet olemassaolostamme mitään. 19

20 Minun tarinani Tervehdys! Tämän lyhykäisen runon muodossa olen kertonut oman migreenitarinani, joka sai onnellisen lopun tämän vuoden huhtikuussa. Näinkin voi käydä. Minun kärsimykseni alkoivat kesällä 1993, jolloin minulla diagnosoitiin migreeni. Ajattelin kyllä vuosien mittaan, että kylläpä on erikoinen migreeni. Valmistumiseni aikoihin tilanne kuitenkin paheni: sahalaitakuvioita yhä useammin päivässä, omituista painetta päässä, huimausta. Terveyskeskuksessa ei taaskaan otettu vakavasti, niinpä vasta yksityisen lääkärin kautta asiat alkoivat mennä hurjalla vauhdilla eteenpäin. Päästäni löytyi menengiooma ja kysta toisiinsa kiinnittyneinä, näköhermoa painamassa. Voitte kuvitella helpotukseni (järkytyksen laskeuduttua), kun löytyi selkeä syy miksi en jaksanut niinkuin toiset Minun tapauksessani migreeni olikin lopulta vain oire. Kasvaimen sijainti ei ollut mikään paras mahdollinen, mutta kaikki sujui erinomaisesti ja heräsin teholla ihmeen paljon hiuksia jäljellä. En tarvinnutkaan peruukkia! Nyt katselen terveenä taaksepäin ja ihmettelen, miksi ihmeessä piti kärsiä kaikki opiskeluvuodet, mutta päädyn positiivisena aina siihen johtopäätökseen, että kaikella oli tarkoitus varmaan syvempi kuin mitä osaan ajatella. Viisi vuotta sitten en ollut se myötätuntoinen ihminen, jollaiseksi monet sanovat minun muuttuneen. Tiedän, miltä toisista päänsärkypotilaista tuntuu. Ja kaikkihan voi tulla voimavaraksi, jos niin päättää. Terveyskeskuksen huolimaton lääkärikin on minun tapauksestani oppinut ja ottanut kaikki omituista oireilua valittavat päänsärkypotilaat paljon vakavammin ja lähtenyt liikkeelle poissulkevasta diagnoosista. Kasvain sanoi kasvain ja kasvoi vain mun aivoissain ja kuitenkaan en siitä mitään tiennyt. Otin Buranaa vuosi vuodelta vahvempaa ja jatkoin taas elämää enkä tiennyt että kasvain se vain kasvoi takaraivossain ja aijai kun se painoi nukkuissain kuin synti. Minulla on nyt uusi pää ja uudet kujeet ja piilosänki, joka kasvaa hurjalla vauhdilla takaraivossa. En vain vieläkään ymmärrä, että voin syöksyä suinpäin kaikkeen ilman tutuiksi tulleita ylimääräisiä lepohetkiä ja kipuja kriisihän siitäkin voi tulla, mutta kesä on tuonut tullessaan uuden elämänlaadun. Toipilasaikanani kirjoitin tämän humoristisen runon. Tsemppiä ja rohkeutta kaikille pääkivuista kärsiville. Ystävällisin ja rohkaisevin terveisin Suvi Punkkinen Mutta sitten se lähti ja lähtiessään se sanoi vain et muista mua, muista mua ain ja tiedä ettei mikään voi sua koskaan maahan painaa kun minäkin jo kyllästyin sua kiusaamaan. Nyt katson taaksepäin ilman kipua ja kasvainta vain onnen tunne rinnassain kasvaa ja kasvaa vain. Mutta yhä ihmettelen mikä vika oli mun aivoissain kun ne eivät itse koskaan mulle kertoneet että kaiken takana oli vain kasvain. 20

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Pieni esite varsin yleisestä ongelmasta ROG-5001 Jos sinulla on kysyttävää Pfizerin käsikauppalääkkeistä, ota yhteyttä: Puh. 08-550 520 00.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI sen k u t e m m u Ohjeita hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Mitä on ummetus? Ummetuksella tarkoitetaan harventunutta suolen toimintaa, johon liittyy ulostamisvaikeuksia. Se on hyvin yleinen

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot