KYSELY KELAN ALLE 40-VUOTIAILLE TOIMIHENKILÖILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSELY KELAN ALLE 40-VUOTIAILLE TOIMIHENKILÖILLE"

Transkriptio

1 KYSELY KELAN ALLE 40-VUOTIAILLE TOIMIHENKILÖILLE Kyselyraportti Kelan toimihenkilöyhdistyksen nuorisotoimikunta 4/2012 1

2 SISÄLLYS 1 KYSELYN TAUSTA JA TOTEUTUS Taustaa Kyselyn toteuttaminen Tulosten analyysi Taustamuuttujat 4 2 URA JA PALKKAUS Palkkaluokka ja henkilökohtaiset pisteet Palkkakehitys Työnhaku Kelan ulkopuolelta 8 3 TYÖSSÄ VIIHTYMINEN Työkaverit ja työilmapiiri Työn haastavuus ja vaihtelevuus Työaika Muut edut Palkka Esimies Asiakkaat 13 4 TYÖSSÄ KOETTU STRESSI 14 5 ESIMIESTYÖ 16 6 LOMAJÄRJESTELYT 18 7 NUORISOTOIMIKUNNAN TOIMINTA JA TIEDOTUS 20 8 YHTEENVETO 21 LIITE: Kyselylomake 2

3 1 KYSELYN TAUSTA JA TOTEUTUS 1.1 Taustaa Tämä on raportti Kelan toimihenkilöyhdistyksen nuorisotoimikunnan tekemästä kuudennesta kyselystä. Kysely on tehty joka toinen vuosi, vuodesta 2002 alkaen. Vuoden 2012 kyselyä on päivitetty kysymysten osalta siten, että siitä on poistettu organisaatiomuutosten myötä vanhentuneita aiheita sekä kysymyksiä, joihin on saatu vakiintunut mielipide aiemmissa kyselyissä. Toisaalta on pyritty säilyttämään aikaisempien kyselyiden teemoja ja kysymyksiä, jotta voidaan tarkastella mahdollisia muutoksia pidemmällä aikavälillä. Kyselyn tavoitteena on selvittää nuorten näkemyksiä työelämän toimivuudesta usealla eri osa-alueella kuten palkkaus, esimiestyö ja stressin kokeminen työssä. Lisäksi kerätään seurantatietoa suhteessa aikaisempien vuosien kyselyihin. Vuoden 2012 kyselyssä haluttiin uutena asiana selvittää lomajärjestelyjen toimivuutta. Nuorisotoiminnan tarkoituksena ja tavoitteena on tukea ja auttaa toimihenkilöyhdistyksen nuorten jäsenten asemaa Kelassa ja edistää jäsenten keskinäistä yhteenkuuluvuutta. Nuorisotoimikunta pyrkii toiminnallaan tuomaan esille toimihenkilöyhdistyksessä ja sen päätöksenteossa nuorten jäsenten näkökulman asioihin. Tätä viestiä pyritään viemään myös työnantajalle. Kyselyiden toteuttaminen ja niiden tulosten raportointi sekä yhdistykselle että työnantajalle on yksi nuorisotoimikunnan työväline näiden tavoitteiden edistämisessä. Kelan toimihenkilöyhdistyksen nuorisotoiminnan ikärajaa nostettiin Pardiaan liittymisen myötä, edellisen kyselyn toteuttamisen jälkeen, 35 vuodesta 40 vuoteen. Kelan henkilöstöosastolta saadun tiedon mukaan Kelan palveluksessa on 2044 alle 40-vuotiasta henkilöä, joista määräaikaisia on 396 henkilöä. Kaikkiaan kelalaisia on 6138, joista määräaikaisia on 462 henkilöä (tiedot ). Kelan toimihenkilöyhdistyksen jäseniä on 4262, josta nuoria on

4 1.2 Kyselyn toteuttaminen Kyselylomake muokattiin vuoden 2012 kyselyä varten edellisten versioiden pohjalta nuorisotoimikunnan vuoden 2011 kokouksissa. Teknisessä toteutuksessa tehtiin yhteistyötä palkansaajajärjestö Pardian kanssa. Kyselystä tiedotettiin kaikkia Kelan toimihenkilöyhdistyksen alle 40-vuotiaita toimihenkilöitä sähköpostiviestillä sekä yhdistyksen Internet-sivuilla. Vastaamisesta muistutettiin vielä kyselyn aikana kertaalleen niin ikään sähköpostitse. Kysely toteutettiin sähköisellä lomakkeella internetissä ajalla Vastauksia saatiin 327 kappaletta (v vastauksia 123 kappaletta). Nuorisotoimikunta koosti kyselyraportin vastausten yhteenvedon perusteella tammi-huhtikuun aikana Tulosten analyysi Tässä raportissa kyselylomakkeen kysymykset käydään järjestyksessä läpi. Kyselylomake on raportin liitteenä. Vastauksia verrataan soveltuvin osin aikaisempien kyselyiden tuloksiin. Tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta antavat suuntaa asioiden kehittymisestä. Vastaajien lukumäärä vaihtelee hieman kysymyksittäin, sillä kaikki vastaajat eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin ja osaan kysymyksistä on taas vastattu useampi vaihtoehto. Kaikkien kyselyyn osallistuneiden vastaukset on huomioitu. Raportissa tuodaan esiin myös suoria lainauksia vastauksista. Raportin lopussa esitetään yhteenveto, jonka yhteydessä pohditaan vastausten pohjalta toteutettavia jatkotoimenpiteitä. 1.4 Taustamuuttujat Kyselyn vastaajista 86 % oli naisia ja 14 % miehiä. Suurin osa vastaajista, 55 %, oli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut 10 % vastaajista ja 28 %:lla vastaajista oli toisen asteen tutkinto. Paikallishallinnossa työskenteli 77 % vastaajista ja loput suhteellisen tasaisesti 4

5 alue- ja keskushallinnossa sekä IT-osastolla ja yhteyskeskuksessa. Vastaajien koulutustaso sekä työskentely-yksiköiden jakauma olivat hyvin samankaltaiset kuin vuoden 2010 kyselyssä. Vastaajien valtakunnallinen jakauma oli melko tasainen, eniten vastaajia oli kuitenkin Länsi-Suomen alueelta. Vastaajien työsuhteen pituus vaihteli alle vuodesta yli kymmeneen vuoteen. Vastanneista 2 % oli työskennellyt Kelassa alle vuoden, 22 % 1-3 vuotta, 25 %:lla vastaajista työskentely oli kestänyt 3-5 vuotta, 35 %:lla 6-10 vuotta ja 16 % oli ollut Kelassa yli kymmenen vuotta. Työsuhteen kesto alle vuosi 1 3 vuotta 3 5 vuotta 6 10 vuotta yli 10 vuotta Kaavio 1. Vastaajien työsuhteen kesto Vastanneista 93 % oli vakinaisessa työsuhteessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevia oli 7 %. Vakinaisessa työsuhteessa olevien määrä on kasvanut aiemmin tehtyihin kyselyihin verrattuna. Edellisessä kyselyssä määräaikaisia oli reilu kymmenes vastanneista ja sitä ennen peräti neljännes oli määräaikaisia. Tässä kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa määräaikaisten työsopimusten peräkkäisyyttä. Kyselyn perusteella määräaikaisessa työsuhteessa olevien toimihenkilöiden työsuhdetta oli jatkettu useita kertoja. Kysymykseen vastanneista 63 %:lla työsuhdetta oli jatkettu vähintään viisi kertaa. 5

6 8 tai enemmän Alle hlöä Kaavio 2. Kuinka monta kertaa määräaikaista työsuhdetta on jatkettu. Määräaikaisen työsuhteen perusteena oli vastaajien mukaan ollut pääasiassa sijaisuus tai muut syyt kuten määräaikainen hanke ja työtilanteen vakiintumattomuus. Vastaajista 17 % ei tiennyt määräaikaisen työsuhteen perustetta lainkaan. Tämä vastaa edellisen kyselyn tilannetta. 2 URA JA PALKKAUS Kyselyssä tiedusteltiin nuorten toimihenkilöiden palkkaluokkaa ja henkilökohtaisia pisteitä sekä mielipidettä oman palkkakehityksen oikeudenmukaisuudesta. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he hakeneet töitä aktiivisesti Kelan ulkopuolelta. 2.1 Palkkaluokka ja henkilökohtaiset pisteet Suurin osa (61 %) vastanneiden palkkaluokista sijoittui välille B3 - C1. Alin palkkaluokka oli A1 ja korkein D4. Henkilökohtaisten pisteiden keskiarvo oli 30. 6

7 Pienin pistemäärä oli 12 ja suurin 44 pistettä. Palkkaluokan ilmoittivat lähes kaikki vastaajat, mutta henkilökohtaiset pisteet jätti ilmoittamatta lähes 70 vastaajaa. Palkkaluokka B3 43 hlöä 37 hlöä 92 hlöä C1 15 hlöä 37 hlöä 108 hlöä Henkilökohtaiset pisteet alimmat korkeimmat pisteiden keskiarvo Taulukko 1. Yleisimmät palkkaluokat ja henkilökohtaiset pisteet 2.2. Palkkakehitys Omaa palkkakehitystään piti oikeudenmukaisena hieman alle puolet vastaajista (48 %). Tämä on hieman suurempi osa vastaajista kuin edellisessä kyselyssä, jossa tyytyväisten osuus oli 43 %. Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan kantansa sekä myönteisen että kielteisen vastauksen yhteydessä. Palkkauskehitykseensä tyytymättömien vastauksissa nousi esiin useita palkkauksen epäkohtia. Osa näistä koski palkkausjärjestelmää ja osa sen käytännön soveltamista. Myös omaan palkkakehitykseensä tyytyväisten vastauksissa oli lukuisia kehittämisehdotuksia. Palkkaus ei aina vastaa työn vaativuutta tai pisteet omaa työsuoritusta. Toimihenkilölle oli aiemmin määriteltyjen työtehtävien lisäksi annettu myös muita töitä tai työtehtävät olivat muuttuneet vaativimmiksi, mutta sitä ei oltu kuitenkaan huomioitu palkkauksessa heti. Osa vastaajista koki epäoikeudenmukaisena myös sen, ettei kouluttamista tai toisen henkilön työhön opastamista huomioida palkkauksessa. Epäoikeudenmukaiselta tuntui vastaajista myös se, ettei vaativamman työtehtävän tilapäistä hoitamista huomioida vakituisen työn palkkauksessa. 7

8 Myöskään henkilökohtaiset pisteet eivät vastaajien mukaan ole aina työsuorituksen mukaiset. Palkkaluokkaa nostettaessa pisteitä taas lasketaan yleensä automaattisesti. Vastauksista nousee esiin esimiesten suuri päätösvalta palkkaukseen liittyen. Samaa työtehtäviä hoitavien henkilöiden palkkausta ei koeta tasavertaisena vaan henkilökohtaiset suhteet vaikuttavat. Pisteiden epäoikeudenmukaisuuteen esitettiin syyksi myös sitä, että jaettavana on vain tietty potti, joten pisteitä joudutaan karsimaan. Pisteitä saatettiin myös siirtää paikasta toiseen eli kun toisen osa-alueen pisteitä nostetaan, joudutaan toisen pisteitä laskemaan vastaavasti. Osa vastaajista koki epäoikeudenmukaisena sen, että pisteiden määrä voi olla kokeneella työntekijällä sama kuin alle vuoden Kelassa työskennelleellä henkilöllä. Uusien kelalaisten pistekehitystä pidettiin osittain parempana kuin pidempään talossa olleiden ja osa vastaajista toivoikin ikälisien maksamista osana tasapuolisempaa palkkausta. Vastauksissa mainittiin lisäksi, ettei kokemusta ja ammattitaitoa arvosteta. Palkkauskierroksilta poisjääminen esimerkiksi äitiysloman, nimikemuutoksen tai työsuhteen vakinaistamisen yhteydessä saattaa vaikuttaa niin, etteivät palkankorotukset kohdennu oikeudenmukaisesti. Työstä maksettavaa palkkaa työtehtävien vaativuuteen nähden pidettiin monessa vastauksessa myös yleisesti liian pienenä. Kesätyöntekijöiden palkkaus nostettiin erityisesti esiin ja osa kuvailikin sitä ala-arvoiseksi. Palkkakehitystä on kuitenkin joidenkin mielestä tapahtunut työssä kehittymisen myötä. Mikäli palkka nousee palkkakeskustelun myötä säännöllisesti, koetaan se toki palkitsevana. Myös palkan riitauttamisen myötä oli saatu muutoksia omaan palkkaan. 2.3 Työnhaku Kelan ulkopuolelta Aktiivisesti Kelan ulkopuolelta töitä oli hakenut 19 % vastanneista. Vastaava luku oli 20 % vuonna Yleisin syy työn hakemiseen muualta oli parempi palkkaus. 8

9 Osa vastaajista haki vaihtelua vallitsevaan tilanteeseen tai pyrki koulutustaan ja tietotaitoaan paremmin vastaavaan tehtävään. Myös pitkä työmatka oli syy hakea työtä talon ulkopuolelta. Töitä haettiin muualta myös, jos Kelan sisällä oleviin avoimiin työtehtäviin ei oltu valittu, vaikka niitä oli hakenut. Moni haki vakituista työtä, mikäli oli tällä hetkellä määräaikaisessa työsuhteessa. Yksittäisinä syinä mainittiin myös työympäristö, johtaminen ja työn vaativuus, jotka eivät ole omien odotusten mukaista. 3 TYÖSSÄ VIIHTYMINEN Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista kolme tärkeintä asiaa, jotka heidän mielestään vaikuttavat viihtyvyyteen työssä. Myös muun syyn sai ilmoittaa avoimena vastauksena. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan sanallisesti, miten valitut vaihtoehdot vaikuttavat työssä viihtymiseen Kaavio 3. Työssä viihtyminen. Työkaverit ja työilmapiiri vaikuttivat eniten siihen, että nuori toimihenkilö viihtyy työssään. Toiseksi tärkeimpänä asiana pidettiin työn haastavuutta ja 9

10 vaihtelevuutta. Myös työajalla oli suuri vaikutus työssä viihtymiseen. Vastausten perusteella muilla työsuhde-eduilla, palkalla, esimiehellä tai asiakkailla ei ollut yhtä suurta vaikutusta työviihtyvyyteen. Työssä viihtyvyyteen vaikuttivat osalla vastaajista lisäksi työpaikan sijainti sekä työpaikan pysyvyys. Yleisin kolmen vaihtoehdon kombinaatio vastauksissa oli työkaverit ja työilmapiiri, työn haastavuus sekä palkka. Vastaajat toivat esiin eri osa-alueista sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Työilmapiirin vuoksi on kiva mennä töihin, työn sisällön vuoksi on kiva olla töissä ja palkan vuoksi on kiva mennä kotiin. Jos työkaverit on ikäviä, ei halua mennä töihin. Jos työt on surkeita ja ei saa tehdä, mitä haluaa, niin miksi mennä aamulla töihin. Jos ei saa tarpeeksi palkkaa, hakee muualta töitä. 3.1 Työkaverit ja työilmapiiri Työkaverit vaikuttivat työssä viihtymiseen pääsääntöisesti positiivisesti. Moni piti työkavereita ystävinä myös työajan ulkopuolella. Hyvä ja paikka paikoin rentokin työilmapiiri mahdollistaa viihtymisen työnkuvaltaan ankeammassakin työssä. Vastauksista nousi esiin myös toisissa toimipisteissä oleva huono työilmapiiri, johon kuitenkin tuovat helpotusta hyvät työkaverit. Työkaverit auttavat paitsi itse työn tekemisessä, myös tekemällä työpäivistä mukavia. Työkaverit on tosi tärkeitä, jotta saa tukea samassa asemassa olevilta. Nuorena on vaikea mennä vanhempien mammojen kanssa kaveeraamaan (kuppikunnat ja nuorten halventaminen). Siksi on mukavaa, että on about saman ikäisiä työkavereita. Varsinkin vaativassa työssä mahtavat työkaverit ja heidän tuki sekä hyvä, vapaa 10

11 työilmapiiri on erittäin tärkeä jaksamisen kannalta. Huono työilmapiiri ja työkaverit rasittavat henkistä jaksamista. Jos ei tukea saa eikä pysty käymään asioita läpi omalla persoonallaan, on työssäolo raskasta. 3.2 Työn haastavuus ja vaihtelevuus Monella vastaajista on haastava ja vaihteleva työ, jonka vuoksi he viihtyvät hyvin Kelassa. Usea vastaaja mainitsi hyvänä asiana myös sen, että on saanut ajan myötä vaativampia töitä. Osa pitää raskaana vain ratkaisutyön tai asiakaspalvelutyön tekemistä ja he haluaisivatkin tehdä molempia sopivassa suhteessa. Vain harva vastaajista piti työtään yksitoikkoisena tai ankeana. En jaksaisi tehdä liukuhihnatyötä vaan nautin haasteista ja vaativistakin työtehtävistä. Vaihtelevuus on myös tärkeää mielenkiinnon säilymisen kannalta. Työn tulee olla mielekästä ja haasteellista, liiallinen putkinäköisyys johtuen työnkuvien kaventamisesta ovat tehneet ilmapiiriä itsekkääksi, haluaisin työskennellä vapautuneemmassa ilmapiirissä. Olen saanut työssäni kehittyä ja saanut vaativampia tehtäviä, joita huomaan tarvitsevani. Tämä pitää minua edelleen tässä työssä. Koen, että osaamisellani on vaikutusta. Työn sisältö voisi olla vaihtelevampaa. 3.2 Työaika Suurin osa vastaajista piti työaikaa ja varsinkin liukumia yhtenä tärkeimmistä syistä, miksi he viihtyvät työssään. Varsinkin perheelliset vastaajat arvostavat liukumia paljon. Myös niin sanottu virastotyöaika (maanantaista perjantaihin klo 8-16) sai paljon kehuja. Kuitenkin toivottiin lisää erilaisia vaihtoehtoja työaikoihin 11

12 tai mahdollisuutta jopa osa-aikaiseen työhön muutenkin kuin terveydellisistä syistä. Pidän liukuvasta työajasta, voi paremmin suunnitella vapaa-ajan menoja. Työaika on helpottanut arjen pyörittämistä kotona, kun on aina sama työaika ja illat sekä viikonloput + viikolle osuvat pyhäpäivät kotona. Liukuva työaika tärkein ja tekee mahdolliseksi asioiden hoitamisen (muutoin virka-aikaa tekevänä vaikea ehtiä esim. virastoasioille). "Pitäisi olla mahdollisuus työaikajoustoihin muillekin kuin lapsia hankkiville ihmisille. Kun vuorotteluvapaalakikin muuttui siten, että vaaditaan 10 vuoden työhistoria, ei nuorella lapsettomalla ihmisellä ole mitään mahdollisuutta saada edes palkatonta virkavapaata, jos niin haluaisi." 3.3 Muut edut Hyvä ja kattava työterveyshuolto on monelle tärkeä varsinkin siksi, että palkka ei ole niin hyvä kuin yksityisellä sektorilla. Positiivisia mainintoja saivat myös lounasetu sekä liikuntasetelit. Lounasetu on tärkeä, josta toivottavasti ei tulla luopumaan. Hyvä työterveyshuolto, vaikkakin liian kaukana, ergonomiaan kiinnitetään hyvin huomiota, työolosuhteita pyritään saamaan mahdollisimman hyviksi. On hienoa, että työnantaja tukee liikunnassa avustamalla liikuntasetelien hankinnassa. Hammashoito, fysioterapia ja gyn. palvelut sekä kattava työterveyshuolto erittäin tärkeitä ja lisäävät osaltaan työssä jaksamista. 12

13 3.5 Palkka Palkka vaikutti vastaajien mukaan negatiivisesti työssä viihtyvyyteen siinä mielessä, että sen koettiin olevan liian pieni työn haastavuuteen verrattuna. Vastaajat tiedostivat toki, että on tärkeää, että palkka tulee säännöllisesti. Palkka on suurin motivaattorini työn tekemiselle. Palkka on kyllä mielestäni liian pieni verrattuna muilla aloilla koulutustani vastaavissa tehtävissä oleviin, joten se saa toisinaan miettimään työpaikan vaihtoa. 3.6 Esimies Useassa vastauksessa kävi ilmi esimiehen suuri vaikutus työssä viihtyvyyteen, erityisesti mikäli hänen kanssaan ei tule toimeen. Monella vastaajalla oli kuitenkin hyvä esimies, mikä vähensi osaltaan työn stressaavuutta. Haluaisin työskennellä vuorovaikutuksessa esimieheni kanssa, minulla siis virtuaaliesimies ja koen, että minulla on tällä hetkellä 3 ns. esimiestä eli oma/lähi ja seinien esimies ja työskentelyparini. Esimies vaikuttaa todella paljon työssäviihtyvyyteen. Hyvä esimies osaa kannustaa työntekijöitä ja hänelle uskaltaa ja voi kertoa kaiken, mikä mieltä painaa. Oma esimieheni on juuri tällainen. 3.7 Asiakkaat Asiakkailta saatu hyvä palaute vaikutti työssä viihtymiseen asiakaspalvelutehtävissä työskentelevillä. Osa vastaajista muistutti, että asiakkaat ovat kuitenkin se syy, miksi työtä Kelassa tehdään. 13

14 Työn vaihtelevuus ja vaativuus ja haastavat asiakkaat saavat tunteman itsensä tärkeäksi ja asiantuntevaksi. Vuosien myötä osaaminen kasvaa, siitä saa kiitosta asiakkailta. Asiakkaat ovat ihania ja todellakin on rikkaus saada auttaa niin monenlaisia ihmisiä niin monenlaisissa elämäntilanteissa. 4 TYÖSSÄ KOETTU STRESSI Kyselyyn vastanneista 49 % (45 % v. 2010) koki työssään stressiä kuukausittain, 23 % viikoittain (29 %), 6 % (8 %) päivittäin ja 22 % (18 %) ei ollenkaan. Tulokset ovat pitkälti samansuuntaisia kuin edellisessä kyselyssä. Stressin kokemisella ei ole eroa sukupuolten välillä tai sen suhteen, onko vastaaja vakituisessa vai määräaikaisessa työsuhteessa. Eniten stressiä koettiin pääkaupunkiseudulla ja keskushallinnossa. Yhteyskeskuksessa oli paljon vastaajia, jotka kokivat stressiä päivittäin, mutta toisaalta myös paljon heitä, jotka eivät kokeneet sitä lainkaan. 23 % 6 % 22 % 49 % En ollenkaan Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Kaavio 4. Stressin kokeminen. 14

15 Suurin osa stressiä kokeneista vastaajista piti syynä stressiin erityisesti kiireistä työtahtia, monia muutoksia, epärealistisia tavoitteita sekä resurssien vähyyttä. Vastauksissa tuli esille, että myös esimiehellä on iso rooli siinä, miten toimihenkilö jaksaa työssään. Lisäksi stressiä aiheuttivat määräaikaiset työsuhteet, töiden jakaminen epätasaisesti sekä osaamisen puute. Enimmäkseen työmäärästä. Viimeisen puolen vuoden ajan töitä on ollut niin paljon, että se uuvuttaa. Toisaalta myös jatkuvat, yleensä 3 kk pituiset työsuhteet stressaavat, koska jatkosta ei ole koskaan tietoa. Elän siis jatkuvassa epävarmuudessa. Myös esimiestason viesti siitä, että meitä on liikaa, on uuvuttavaa. Koko ajan on pelko töiden loppumisesta, vaikka töitä on todella paljon. Kelan nykyiset työtavat ja menetelmät, järjetön työtahti. Osin myös työn määrä. Ei saa sellaista oppia kuin tarvitsisi. Tuen saaminen mielipiteillesi vaikeutuu koko ajan. Entistä vaikeammat/laajemmat asiat ja väkivallan uhka. Epävarmuus tulevasta. Alaisten eriarvoinen kohtelu. Stressin oireina eniten oli koettu väsymystä, ärtymystä, turhautuneisuutta, univaikeuksia ja keskittymiskyvyn puutetta. Vähemmän oli koettu jännittyneisyyttä, fyysisiä oireita (esim. rytmihäiriöt, vatsavaivat, päänsärky), huolestuneisuutta, muistiongelmia ja pelokkuutta. Vakituiset työntekijät kokivat stressin eniten väsymyksenä. Keskittymiskyvyn puute vaivasi erityisesti yli kymmenen vuotta talossa olleita. Miehet olivat enemmän huolestuneita, kun taas naisilla oli enemmän fyysisiä oireita. Stressiä aiheutti myös työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Niin sanottua hyvää stressiä ei vastausten mukaan ole juurikaan koettu. 15

16 5 ESIMIESTYÖ Kyselyssä selvitettiin aikaisempien vuosien tapaan nuorten kelalaisten tyytyväisyyttä lähiesimiehensä johtamistapaan. Edellisestä kyselystä poiketen vastaajia pyydettiin kuitenkin valitsemaan ensin kyllä tai en vastausvaihtoehdoista sopivin. Lisäksi pyydettiin avoimella kysymyksellä perustelemaan vastausta. Lähiesimiehen johtamistapaan tyytyväisiä oli enemmistö eli 74 % vastanneista. Vastaavasti tyytymättömien osuus oli 26 % vastanneista. Edellisessä kyselyssä tämä kysymys oli avoin, mutta niiden perusteella reilu puolet vastaajista oli tyytyväisiä ja joka kolmas tyytymätön lähiesimieheensä. Avovastausten perusteella moni oli periaatteessa tyytyväinen, mutta toisaalta myös sitä mieltä että esimiestyössä olisi paljon parannettavaakin. Pääosin avointen vastausten sisältö noudatti edellisen kyselyn linjaa. Oli myös positiivista todeta, ettei avovastauksissa juurikaan ollut ääriesimerkkejä tyytymättömyyttä aiheuttavasta johtamistavasta kuten Lähiesimieheni ei johda, hän vain on. Keskeisiksi hyvän esimiehen ominaisuuksiksi mainittiin oikeudenmukaisuus ja luotettavuus. Useassa vastauksessa käsiteltiin esimiehen tapaa organisoida, osallistua ja kantaa vastuuta työyhteisön toiminnasta. Hyvä esimies kohtelee alaisiaan tasapuolisesti. Esimiestyössä onnistuminen edellyttää myös hyviä vuorovaikutustaitoja sekä hyvää tiedonkulkua ja tiedottamista. Tyytyväisiä oltiin esimieheen, jonka koettiin olevan alaistensa puolella. Lähiesimieheni on oikeudenmukainen ja tarttuu asioihin reippaasti. Hän arvostaa alaistensa mielipiteitä ja pyrkii korjaamaan epäkohdat mahdollisimman pian. Hän pitää meidän tiimin puolta! Hyvää esimiestä on helppo lähestyä ja hän on läsnä kun häntä tarvitaan. Vakuutuspiirien lukumäärän vähentäminen on johtanut suuriin yksiköihin, joka monen kohdalla tarkoittaa työskentelyä virtuaalitiimissä. Tämä muodostaa 16

17 uudenlaisia haasteita esimiestyölle. Tyytymättömyyttä koettiinkin siitä, että esimies ei ollut tavoitettavissa riittävästi, eikä häneltä saatu tarvittavaa tukea. Lähiesimies 60 kilometrin päässä, ei tapaa kuin 1-2 kertaa kuussa. Vaikka hyvältä esimieheltä odotettiin joustavuutta, uskallusta tehdä nopeita päätöksiä ja rohkeutta seisoa päätösten takana, toisaalta oltiin tyytymättömiä lähiesimiehen todellisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen. Tyytymättömyyttä koettiin erityisesti siitä, ettei lähiesimiehellä ole todellista valtaa puuttua epäkohtiin. Kelassa toiminnan kehittämisen ja muutoksen tahti on ollut viime vuosina nopeaa. Loppuvuodesta otimme käyttöön Oiwan, jonka myötä jokainen on joutunut päivittämään osaamistaan. Muutoksessa esimiehen rooli korostuu. Kyselyn stressiä käsittelevässä osiossa esimiestyön merkitys nousikin esiin. Esimiehen odotetaan vastaavan toiminnan sujumisesta kuten myös huolehtivan omalta osaltaan työyhteisön työhyvinvoinnista. Tyytyväisiä oltiin esimieheen, joka tarttuu ongelmiin heti, on jämäkkä auktoriteetti, mutta myös inhimillinen ja omaa hyvät sosiaaliset taidot. Lähiesimieheni on helposti lähestyttävä, luo hyvää henkeä tiimiin, on kiinnostunut työntekijöiden hyvinvoinnista. Useissa vastauksissa toistui myös arvostus esimiehen etuusosaamiseen sekä alaistensa työn sisällön tuntemukseen. Työssä viihtyvyyden kannalta esimiestyötä ei koettu yhtä tärkeäksi kuin esim. työkavereita, työaikaa tai palkkaa. 17

18 6 LOMAJÄRJESTELYT Tässä kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa työpaikan lomajärjestelyjen toimivuutta sekä sitä, pystyvätkö vastaajat pitämään lomansa itselleen sopivana ajankohtana. Suurin osa vastaajista, 77 %, oli sitä mieltä, että lomajärjestelyt ovat sellaiset, että ne auttavat jaksamaan paremmin ja että työstä pystyy irtautumaan. Samoin suurin osa vastaajista, 70 % oli sitä mieltä, että loman pystyy pitämään itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Lomajärjestelyjen koettiin auttavan jaksamaan paremmin ja auttavan irtautumaan työstä esimerkiksi siksi, että lomatoiveet otetaan huomioon ja loman saa silloin kuin haluaa ja lyhyelläkin varoitusajalla. Lisäksi lomajärjestelyt ovat toimivia ja joustavia. Vastaajien mielestä lomaa on riittävästi ja sen voi pitää tarpeeksi pitkänä yhtenäisenä jaksona. Vastauksista nousi kuitenkin selkeästi esiin se, että lomajärjestelyjen koettiin tiukentuneen. Eri yksiköissä oli vastaajien mukaan paljon erilaisia lomakieltoja ja - rajoituksia. Loman ajankohta saatetaan määrätä tai lomaa ei saa silloin, kun haluaa. Monessa paikassa myös tiettyinä aikoina on lomakieltoja tai loma pitää päättää liian aikaisin. Lisäksi koettiin epätasa-arvoista kohtelua lomien suhteen esimerkiksi perheellisten ja perheettömien tai pidempään talossa olleiden ja uusien työntekijöiden välillä. Kysymykseen pystytkö pitämään lomasi sinulle parhaiten sopivana ajankohtana pyydettiin myös perusteluja. Vastaukset olivat pitkälti edellisen kysymyksen vastauksien kaltaisia. Suurin osa kokee, että lomista pystyy sopimaan tai ne saa pitää itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Vastaajilta kysyttiin, miten työnantaja voisi tukea eri elämäntilanteissa olevia työntekijöitä työjärjestelyiden avulla. Osa vastaajista koki nykyiset järjestelyt riittäviksi. Monet toivoivat parannusta liukumien käyttöön esimerkiksi 18

19 asiakaspalvelussa tai yhteyskeskuksessa työskentelevien osalta. Nykyään on olemassa paljon erilaisia järjestelyjä joita voidaan käyttää (osaaikatyö, vuorotteluvapaa, työvuorojärjestelyt, osittainen hoitovapaa). Mielestäni enempää eri vaihtoehtoja ei tarvita. Asiakaspalvelutyössä olevilla on huomattavasti hankalampi sovittaa työaikaliukumat elämäntilanteeseen. Jokainen poikkeus on etukäteen tiedettävä ja erikseen anottava, tällaista ristiä ei ratkaisupuolella ole. Liukuva työaikakin olisi mukava saada toimimaan niin, että plussasaldoa kertyisi. Jos vaikka saisi leimata itsensä sisään heti kun tulee työpisteelle Monet vastaajat toivoivat etätyömahdollisuutta joko kotona tai toisessa toimistossa. Etätyö, kotityö yms joustavan tekemisen mahdollistavat mallit ajattelusta pitäisi päästä eroon. Läsnäolo työpisteellä ei ole sama kuin tuottavuus. Olemme yksikössä saaneet mahdollisuuden tehdä etätöitä 1-2 pv viikossa kotoa käsin. tämä on hieno asia. Vastaajat toivoivat työnantajan tarjoavan erilaisia työajan joustoja, kuten mahdollisuutta osa-aikatyöhön tai lyhennettyyn työaikaan sekä työaikapankkia ja tiivistettyä työaikaa. Mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan voisi olla muillakin kuin pienten lasten vanhemmilla. Joustava työaika tukee ja lisäksi voisi olla muitakin työaikajärjestelyjä. Esimerkiksi lyhennetty työaika eri muodoissaan. 19

20 Työntekijän elämäntilanteen sekä toiveiden, kuten lomatoiveiden, huomioimista pidettiin tärkeänä, samoin joustoa työjärjestelyissä ja vaihtelevuutta työtehtävissä. Lapsiperheille toivottiin enemmän erilaisia joustoja, toisaalta koettiin että lapsiperheet ja ikääntyvät otetaan hyvin huomioon ja heidät huomioidaan työjärjestelyissä. Tarjoamalla joustavammin vaihtelevuutta työtehtäviin. Huomioisi työntekijän elämäntilanteen. Esim. pienten lasten vanhempi saisi pitää loman koulun loma-aikana, perhe saisi olla yhdessä. Ei rajoittaisi loma-ajoissa. Katsoisi kaikkien olevan samalla lähtöviivalla; lapsettomat, perheelliset, iäkkäämmät, vähemmän työskennelleet kaikki. 7 NUORISOTOIMIKUNNAN TOIMINTA JA TIEDOTUS Kyselyssä selvitettiin asioita, joihin nuorisotoimikunnan tulisi panostaa sekä sitä millaisia tapahtumia tai koulutuksia nuorisotoimikunnan toivotaan järjestävän. Kyselystä ilmeni, että panostusta toivottiin erityisesti palkkaukseen liittyviin asioihin sekä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Panostusta toivottiin myös määräaikaisten toimihenkilöiden asemaan, nuorten urakehitykseen sekä tasaarvoisuuteen. Vastausten painopisteet ovat pysyneet hyvin samankaltaisina edellisiin kyselyihin verrattuna. Nuorisotoimikunnan toivottiin myös vievän kehittämisehdotuksia eteenpäin sekä tiedottavan nuoria asioista. Lisäksi toivottiin aloite- tai viestikanavaa, joka ei vaatisi fyysistä osallistumista esimerkiksi tapahtumiin. Koulutuksiin kaivattiin tietoa ja hauskuutta sopivassa tasapainossa. Koulutuksiin ja tapahtumiin aiheiksi toivottiin työehtosopimukseen, työssä jaksamiseen sekä työhyvinvointiin liittyviä 20

21 asioita. Muutamille vastaajille yhdistyksen tai nuorisotoimikunnan toiminta oli vierasta. Vastaajista vajaa kolmannes, 27 %, on osallistunut nuorten koulutuksiin tai tapahtumiin, 73 % ei ole osallistunut. Syiksi siihen, miksi tapahtumiin tai koulutuksiin ei ole osallistuttu, mainittiin kiinnostuksen tai ajan puute, perhesyyt, se että tilaisuudet ovat kaukana tai aiheet eivät ole kiinnostaneet, tiedonpuute tai se että tilaisuuksiin ei vaan ole tullut yksin lähdettyä. Lähes kaikki tapahtumiin osallistuneet vastaajat (98 %) olivat niihin tyytyväisiä. Suurin osa vastaajista, 80 %, piti sähköpostia parhaana ja nopeimpana kanavana saada tietoa nuorisotoimikunnan toiminnasta, koulutuksista ja tapahtumista. Muut tiedotuskanavat, yhdistyksen Internet-sivut, sosiaalinen media sekä henkilökohtainen posti kotiin, saivat tasaisesti kannatusta. Kyselyssä pyydettiin myös esittämään kehittämisehdotuksia nuorisotoimikunnalle tulevaa toimintaa ajatellen. Vastausten mukaan nuorisotoimikunnan sekä yhdistyksen toimintaa tulisi tuoda enemmän ja rohkeammin esille eri foorumeilla. Vastaajista osa viestitti, että toiminta saisi lisäksi olla entistä enemmän nimenomaan nuorten näköistä. Toivottiin myös pienempiä, paikallisia tapahtumia kuten elokuvailtoja eri paikkakunnille sekä kokoontumisia muiden tapahtumien, kuten festivaalien yhteyteen. Ehdotettiin myös tiedotuksen kehittämistä, kuten infopakettia uusille kelalaisille. Myös julkisia kannanottoja Kelan muutoksiin kaivattiin osassa vastauksia. 8 YHTEENVETO Kyselyn tulokset luovat aikaisempien vuosien tapaan kuvaa Kelan nuorista toimihenkilöistä omaa työtään ja työnantajaa arvostavana sekä työssä viihtyvänä joukkona. Erot yksittäisten toimihenkilöiden välillä ovat kuitenkin huomattavia ja 21

22 epäkohtia ilmenee kuten varmasti jokaisella työpaikalla. Tämän ja aikaisempien kyselyiden pohjalta nuorisotoimikunta on huolissaan siitä, ovatko vallitseva taloudellinen tilanne tai organisaation sisäiset syyt johtaneet määräaikaisten työsuhteiden perusteettomaan ketjuttamiseen. Suuri osa määräaikaisista työsuhteista näyttää vastausten perusteella asiallisesti perustelluilta. Useiden määräaikaisten työsuhteiden kasaantuminen samalle toimihenkilölle herättää kuitenkin kysymyksen siitä, kuinka pitkäaikaista esimerkiksi ruuhkan purku tai vakiintumaton tilanne voi olla. Haastetta on myös toimihenkilöiden oman tietoisuuden lisäämisessä, jotta jokainen määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä tietäisi perustelun järjestelylle. Palkkausjärjestelmään ei pääsääntöisesti olla tyytyväisiä. Vastauksissa kävi ilmi se, että palkkaus ei pysy työtehtävien muutoksen mukana. Tämä johtunee osittain siitäkin, että palkkausjärjestelmää ei tunneta tarpeeksi hyvin, eikä hallinnollisia korotuksia työtehtävien vaihtuessa osata vaatia. Lisäksi nuoret työntekijät kokevat vahvasti, että työssä kehittyminen ei näy palkassa. Tämä kyselyn vastaukset toivat esille sen, että nykyisin Kelaan tulevat saavat paremmat pisteet kuin pari, kolme vuotta sitten tulleet. Tämä aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden tunteen, kun juuri Kelaan tulleella on sama palkka kuin useamman vuoden Kelassa jo olleella. Kesätyöntekijöiden palkkaus on jo muuttunut parempaan suuntaan, jota nuorisotoimikunta on toivonut useamman vuoden ajan mm. TES-esityksissään. Tähän kyselyyn vastanneiden henkilökohtaisten pisteiden keskiarvo on 30, kun koko Kelan työntekijöiden pisteiden keskiarvo on 36,2. Pardian v tekemän kyselyn mukaan yli 40-vuotiaista 59 %:lla palkka on e/kk, kun alle 40- vuotiailla samalla määrällä palkka on e/kk. On luonnollista, että pidempään työelämässä olleilla on isommat henkilökohtaiset pisteet ja suurempi palkka kyselyyn vastanneista kuitenkin enemmän kuin puolet on ollut Kelassa yli 6 vuotta ja heistä peräti kolmasosa yli 10 vuotta. 22

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kyselyraportti Kelan toimihenkilöyhdistys Nuorisotoimikunta 4/2016

Kyselyraportti Kelan toimihenkilöyhdistys Nuorisotoimikunta 4/2016 Nuorten kysely Nuo Kyselyraportti Kelan toimihenkilöyhdistys Nuorisotoimikunta 4/2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1 KYSELYN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Kyselyn toteuttaminen...

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa 1 ISBN 978-951-714-301-1 Painokarelia Oy 2016 Kannen kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0)

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) ZEF Report - generated on 13.11.2010 Nimi Määrä Vastaamassa (%) Lopettanut (%) Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) Osasto D 5 5 (100.0) 4 (80.0) Osasto

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi Helsingin yliopistossa ilmapiirikyselyjen valossa Yliopistojen työsuojelupäivät

Työhyvinvointi Helsingin yliopistossa ilmapiirikyselyjen valossa Yliopistojen työsuojelupäivät Työhyvinvointi Helsingin yliopistossa ilmapiirikyselyjen valossa Yliopistojen työsuojelupäivät 9. 10. 9. 2010 Henkilöstö- ja lakiasiat Eeva-Liisa Putkinen, hallinnollinen ylilääkäri Terhi Somerkallio,

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot