KYSELY KELAN ALLE 40-VUOTIAILLE TOIMIHENKILÖILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSELY KELAN ALLE 40-VUOTIAILLE TOIMIHENKILÖILLE"

Transkriptio

1 KYSELY KELAN ALLE 40-VUOTIAILLE TOIMIHENKILÖILLE Kyselyraportti Kelan toimihenkilöyhdistyksen nuorisotoimikunta 4/2012 1

2 SISÄLLYS 1 KYSELYN TAUSTA JA TOTEUTUS Taustaa Kyselyn toteuttaminen Tulosten analyysi Taustamuuttujat 4 2 URA JA PALKKAUS Palkkaluokka ja henkilökohtaiset pisteet Palkkakehitys Työnhaku Kelan ulkopuolelta 8 3 TYÖSSÄ VIIHTYMINEN Työkaverit ja työilmapiiri Työn haastavuus ja vaihtelevuus Työaika Muut edut Palkka Esimies Asiakkaat 13 4 TYÖSSÄ KOETTU STRESSI 14 5 ESIMIESTYÖ 16 6 LOMAJÄRJESTELYT 18 7 NUORISOTOIMIKUNNAN TOIMINTA JA TIEDOTUS 20 8 YHTEENVETO 21 LIITE: Kyselylomake 2

3 1 KYSELYN TAUSTA JA TOTEUTUS 1.1 Taustaa Tämä on raportti Kelan toimihenkilöyhdistyksen nuorisotoimikunnan tekemästä kuudennesta kyselystä. Kysely on tehty joka toinen vuosi, vuodesta 2002 alkaen. Vuoden 2012 kyselyä on päivitetty kysymysten osalta siten, että siitä on poistettu organisaatiomuutosten myötä vanhentuneita aiheita sekä kysymyksiä, joihin on saatu vakiintunut mielipide aiemmissa kyselyissä. Toisaalta on pyritty säilyttämään aikaisempien kyselyiden teemoja ja kysymyksiä, jotta voidaan tarkastella mahdollisia muutoksia pidemmällä aikavälillä. Kyselyn tavoitteena on selvittää nuorten näkemyksiä työelämän toimivuudesta usealla eri osa-alueella kuten palkkaus, esimiestyö ja stressin kokeminen työssä. Lisäksi kerätään seurantatietoa suhteessa aikaisempien vuosien kyselyihin. Vuoden 2012 kyselyssä haluttiin uutena asiana selvittää lomajärjestelyjen toimivuutta. Nuorisotoiminnan tarkoituksena ja tavoitteena on tukea ja auttaa toimihenkilöyhdistyksen nuorten jäsenten asemaa Kelassa ja edistää jäsenten keskinäistä yhteenkuuluvuutta. Nuorisotoimikunta pyrkii toiminnallaan tuomaan esille toimihenkilöyhdistyksessä ja sen päätöksenteossa nuorten jäsenten näkökulman asioihin. Tätä viestiä pyritään viemään myös työnantajalle. Kyselyiden toteuttaminen ja niiden tulosten raportointi sekä yhdistykselle että työnantajalle on yksi nuorisotoimikunnan työväline näiden tavoitteiden edistämisessä. Kelan toimihenkilöyhdistyksen nuorisotoiminnan ikärajaa nostettiin Pardiaan liittymisen myötä, edellisen kyselyn toteuttamisen jälkeen, 35 vuodesta 40 vuoteen. Kelan henkilöstöosastolta saadun tiedon mukaan Kelan palveluksessa on 2044 alle 40-vuotiasta henkilöä, joista määräaikaisia on 396 henkilöä. Kaikkiaan kelalaisia on 6138, joista määräaikaisia on 462 henkilöä (tiedot ). Kelan toimihenkilöyhdistyksen jäseniä on 4262, josta nuoria on

4 1.2 Kyselyn toteuttaminen Kyselylomake muokattiin vuoden 2012 kyselyä varten edellisten versioiden pohjalta nuorisotoimikunnan vuoden 2011 kokouksissa. Teknisessä toteutuksessa tehtiin yhteistyötä palkansaajajärjestö Pardian kanssa. Kyselystä tiedotettiin kaikkia Kelan toimihenkilöyhdistyksen alle 40-vuotiaita toimihenkilöitä sähköpostiviestillä sekä yhdistyksen Internet-sivuilla. Vastaamisesta muistutettiin vielä kyselyn aikana kertaalleen niin ikään sähköpostitse. Kysely toteutettiin sähköisellä lomakkeella internetissä ajalla Vastauksia saatiin 327 kappaletta (v vastauksia 123 kappaletta). Nuorisotoimikunta koosti kyselyraportin vastausten yhteenvedon perusteella tammi-huhtikuun aikana Tulosten analyysi Tässä raportissa kyselylomakkeen kysymykset käydään järjestyksessä läpi. Kyselylomake on raportin liitteenä. Vastauksia verrataan soveltuvin osin aikaisempien kyselyiden tuloksiin. Tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta antavat suuntaa asioiden kehittymisestä. Vastaajien lukumäärä vaihtelee hieman kysymyksittäin, sillä kaikki vastaajat eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin ja osaan kysymyksistä on taas vastattu useampi vaihtoehto. Kaikkien kyselyyn osallistuneiden vastaukset on huomioitu. Raportissa tuodaan esiin myös suoria lainauksia vastauksista. Raportin lopussa esitetään yhteenveto, jonka yhteydessä pohditaan vastausten pohjalta toteutettavia jatkotoimenpiteitä. 1.4 Taustamuuttujat Kyselyn vastaajista 86 % oli naisia ja 14 % miehiä. Suurin osa vastaajista, 55 %, oli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut 10 % vastaajista ja 28 %:lla vastaajista oli toisen asteen tutkinto. Paikallishallinnossa työskenteli 77 % vastaajista ja loput suhteellisen tasaisesti 4

5 alue- ja keskushallinnossa sekä IT-osastolla ja yhteyskeskuksessa. Vastaajien koulutustaso sekä työskentely-yksiköiden jakauma olivat hyvin samankaltaiset kuin vuoden 2010 kyselyssä. Vastaajien valtakunnallinen jakauma oli melko tasainen, eniten vastaajia oli kuitenkin Länsi-Suomen alueelta. Vastaajien työsuhteen pituus vaihteli alle vuodesta yli kymmeneen vuoteen. Vastanneista 2 % oli työskennellyt Kelassa alle vuoden, 22 % 1-3 vuotta, 25 %:lla vastaajista työskentely oli kestänyt 3-5 vuotta, 35 %:lla 6-10 vuotta ja 16 % oli ollut Kelassa yli kymmenen vuotta. Työsuhteen kesto alle vuosi 1 3 vuotta 3 5 vuotta 6 10 vuotta yli 10 vuotta Kaavio 1. Vastaajien työsuhteen kesto Vastanneista 93 % oli vakinaisessa työsuhteessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevia oli 7 %. Vakinaisessa työsuhteessa olevien määrä on kasvanut aiemmin tehtyihin kyselyihin verrattuna. Edellisessä kyselyssä määräaikaisia oli reilu kymmenes vastanneista ja sitä ennen peräti neljännes oli määräaikaisia. Tässä kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa määräaikaisten työsopimusten peräkkäisyyttä. Kyselyn perusteella määräaikaisessa työsuhteessa olevien toimihenkilöiden työsuhdetta oli jatkettu useita kertoja. Kysymykseen vastanneista 63 %:lla työsuhdetta oli jatkettu vähintään viisi kertaa. 5

6 8 tai enemmän Alle hlöä Kaavio 2. Kuinka monta kertaa määräaikaista työsuhdetta on jatkettu. Määräaikaisen työsuhteen perusteena oli vastaajien mukaan ollut pääasiassa sijaisuus tai muut syyt kuten määräaikainen hanke ja työtilanteen vakiintumattomuus. Vastaajista 17 % ei tiennyt määräaikaisen työsuhteen perustetta lainkaan. Tämä vastaa edellisen kyselyn tilannetta. 2 URA JA PALKKAUS Kyselyssä tiedusteltiin nuorten toimihenkilöiden palkkaluokkaa ja henkilökohtaisia pisteitä sekä mielipidettä oman palkkakehityksen oikeudenmukaisuudesta. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he hakeneet töitä aktiivisesti Kelan ulkopuolelta. 2.1 Palkkaluokka ja henkilökohtaiset pisteet Suurin osa (61 %) vastanneiden palkkaluokista sijoittui välille B3 - C1. Alin palkkaluokka oli A1 ja korkein D4. Henkilökohtaisten pisteiden keskiarvo oli 30. 6

7 Pienin pistemäärä oli 12 ja suurin 44 pistettä. Palkkaluokan ilmoittivat lähes kaikki vastaajat, mutta henkilökohtaiset pisteet jätti ilmoittamatta lähes 70 vastaajaa. Palkkaluokka B3 43 hlöä 37 hlöä 92 hlöä C1 15 hlöä 37 hlöä 108 hlöä Henkilökohtaiset pisteet alimmat korkeimmat pisteiden keskiarvo Taulukko 1. Yleisimmät palkkaluokat ja henkilökohtaiset pisteet 2.2. Palkkakehitys Omaa palkkakehitystään piti oikeudenmukaisena hieman alle puolet vastaajista (48 %). Tämä on hieman suurempi osa vastaajista kuin edellisessä kyselyssä, jossa tyytyväisten osuus oli 43 %. Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan kantansa sekä myönteisen että kielteisen vastauksen yhteydessä. Palkkauskehitykseensä tyytymättömien vastauksissa nousi esiin useita palkkauksen epäkohtia. Osa näistä koski palkkausjärjestelmää ja osa sen käytännön soveltamista. Myös omaan palkkakehitykseensä tyytyväisten vastauksissa oli lukuisia kehittämisehdotuksia. Palkkaus ei aina vastaa työn vaativuutta tai pisteet omaa työsuoritusta. Toimihenkilölle oli aiemmin määriteltyjen työtehtävien lisäksi annettu myös muita töitä tai työtehtävät olivat muuttuneet vaativimmiksi, mutta sitä ei oltu kuitenkaan huomioitu palkkauksessa heti. Osa vastaajista koki epäoikeudenmukaisena myös sen, ettei kouluttamista tai toisen henkilön työhön opastamista huomioida palkkauksessa. Epäoikeudenmukaiselta tuntui vastaajista myös se, ettei vaativamman työtehtävän tilapäistä hoitamista huomioida vakituisen työn palkkauksessa. 7

8 Myöskään henkilökohtaiset pisteet eivät vastaajien mukaan ole aina työsuorituksen mukaiset. Palkkaluokkaa nostettaessa pisteitä taas lasketaan yleensä automaattisesti. Vastauksista nousee esiin esimiesten suuri päätösvalta palkkaukseen liittyen. Samaa työtehtäviä hoitavien henkilöiden palkkausta ei koeta tasavertaisena vaan henkilökohtaiset suhteet vaikuttavat. Pisteiden epäoikeudenmukaisuuteen esitettiin syyksi myös sitä, että jaettavana on vain tietty potti, joten pisteitä joudutaan karsimaan. Pisteitä saatettiin myös siirtää paikasta toiseen eli kun toisen osa-alueen pisteitä nostetaan, joudutaan toisen pisteitä laskemaan vastaavasti. Osa vastaajista koki epäoikeudenmukaisena sen, että pisteiden määrä voi olla kokeneella työntekijällä sama kuin alle vuoden Kelassa työskennelleellä henkilöllä. Uusien kelalaisten pistekehitystä pidettiin osittain parempana kuin pidempään talossa olleiden ja osa vastaajista toivoikin ikälisien maksamista osana tasapuolisempaa palkkausta. Vastauksissa mainittiin lisäksi, ettei kokemusta ja ammattitaitoa arvosteta. Palkkauskierroksilta poisjääminen esimerkiksi äitiysloman, nimikemuutoksen tai työsuhteen vakinaistamisen yhteydessä saattaa vaikuttaa niin, etteivät palkankorotukset kohdennu oikeudenmukaisesti. Työstä maksettavaa palkkaa työtehtävien vaativuuteen nähden pidettiin monessa vastauksessa myös yleisesti liian pienenä. Kesätyöntekijöiden palkkaus nostettiin erityisesti esiin ja osa kuvailikin sitä ala-arvoiseksi. Palkkakehitystä on kuitenkin joidenkin mielestä tapahtunut työssä kehittymisen myötä. Mikäli palkka nousee palkkakeskustelun myötä säännöllisesti, koetaan se toki palkitsevana. Myös palkan riitauttamisen myötä oli saatu muutoksia omaan palkkaan. 2.3 Työnhaku Kelan ulkopuolelta Aktiivisesti Kelan ulkopuolelta töitä oli hakenut 19 % vastanneista. Vastaava luku oli 20 % vuonna Yleisin syy työn hakemiseen muualta oli parempi palkkaus. 8

9 Osa vastaajista haki vaihtelua vallitsevaan tilanteeseen tai pyrki koulutustaan ja tietotaitoaan paremmin vastaavaan tehtävään. Myös pitkä työmatka oli syy hakea työtä talon ulkopuolelta. Töitä haettiin muualta myös, jos Kelan sisällä oleviin avoimiin työtehtäviin ei oltu valittu, vaikka niitä oli hakenut. Moni haki vakituista työtä, mikäli oli tällä hetkellä määräaikaisessa työsuhteessa. Yksittäisinä syinä mainittiin myös työympäristö, johtaminen ja työn vaativuus, jotka eivät ole omien odotusten mukaista. 3 TYÖSSÄ VIIHTYMINEN Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista kolme tärkeintä asiaa, jotka heidän mielestään vaikuttavat viihtyvyyteen työssä. Myös muun syyn sai ilmoittaa avoimena vastauksena. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan sanallisesti, miten valitut vaihtoehdot vaikuttavat työssä viihtymiseen Kaavio 3. Työssä viihtyminen. Työkaverit ja työilmapiiri vaikuttivat eniten siihen, että nuori toimihenkilö viihtyy työssään. Toiseksi tärkeimpänä asiana pidettiin työn haastavuutta ja 9

10 vaihtelevuutta. Myös työajalla oli suuri vaikutus työssä viihtymiseen. Vastausten perusteella muilla työsuhde-eduilla, palkalla, esimiehellä tai asiakkailla ei ollut yhtä suurta vaikutusta työviihtyvyyteen. Työssä viihtyvyyteen vaikuttivat osalla vastaajista lisäksi työpaikan sijainti sekä työpaikan pysyvyys. Yleisin kolmen vaihtoehdon kombinaatio vastauksissa oli työkaverit ja työilmapiiri, työn haastavuus sekä palkka. Vastaajat toivat esiin eri osa-alueista sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Työilmapiirin vuoksi on kiva mennä töihin, työn sisällön vuoksi on kiva olla töissä ja palkan vuoksi on kiva mennä kotiin. Jos työkaverit on ikäviä, ei halua mennä töihin. Jos työt on surkeita ja ei saa tehdä, mitä haluaa, niin miksi mennä aamulla töihin. Jos ei saa tarpeeksi palkkaa, hakee muualta töitä. 3.1 Työkaverit ja työilmapiiri Työkaverit vaikuttivat työssä viihtymiseen pääsääntöisesti positiivisesti. Moni piti työkavereita ystävinä myös työajan ulkopuolella. Hyvä ja paikka paikoin rentokin työilmapiiri mahdollistaa viihtymisen työnkuvaltaan ankeammassakin työssä. Vastauksista nousi esiin myös toisissa toimipisteissä oleva huono työilmapiiri, johon kuitenkin tuovat helpotusta hyvät työkaverit. Työkaverit auttavat paitsi itse työn tekemisessä, myös tekemällä työpäivistä mukavia. Työkaverit on tosi tärkeitä, jotta saa tukea samassa asemassa olevilta. Nuorena on vaikea mennä vanhempien mammojen kanssa kaveeraamaan (kuppikunnat ja nuorten halventaminen). Siksi on mukavaa, että on about saman ikäisiä työkavereita. Varsinkin vaativassa työssä mahtavat työkaverit ja heidän tuki sekä hyvä, vapaa 10

11 työilmapiiri on erittäin tärkeä jaksamisen kannalta. Huono työilmapiiri ja työkaverit rasittavat henkistä jaksamista. Jos ei tukea saa eikä pysty käymään asioita läpi omalla persoonallaan, on työssäolo raskasta. 3.2 Työn haastavuus ja vaihtelevuus Monella vastaajista on haastava ja vaihteleva työ, jonka vuoksi he viihtyvät hyvin Kelassa. Usea vastaaja mainitsi hyvänä asiana myös sen, että on saanut ajan myötä vaativampia töitä. Osa pitää raskaana vain ratkaisutyön tai asiakaspalvelutyön tekemistä ja he haluaisivatkin tehdä molempia sopivassa suhteessa. Vain harva vastaajista piti työtään yksitoikkoisena tai ankeana. En jaksaisi tehdä liukuhihnatyötä vaan nautin haasteista ja vaativistakin työtehtävistä. Vaihtelevuus on myös tärkeää mielenkiinnon säilymisen kannalta. Työn tulee olla mielekästä ja haasteellista, liiallinen putkinäköisyys johtuen työnkuvien kaventamisesta ovat tehneet ilmapiiriä itsekkääksi, haluaisin työskennellä vapautuneemmassa ilmapiirissä. Olen saanut työssäni kehittyä ja saanut vaativampia tehtäviä, joita huomaan tarvitsevani. Tämä pitää minua edelleen tässä työssä. Koen, että osaamisellani on vaikutusta. Työn sisältö voisi olla vaihtelevampaa. 3.2 Työaika Suurin osa vastaajista piti työaikaa ja varsinkin liukumia yhtenä tärkeimmistä syistä, miksi he viihtyvät työssään. Varsinkin perheelliset vastaajat arvostavat liukumia paljon. Myös niin sanottu virastotyöaika (maanantaista perjantaihin klo 8-16) sai paljon kehuja. Kuitenkin toivottiin lisää erilaisia vaihtoehtoja työaikoihin 11

12 tai mahdollisuutta jopa osa-aikaiseen työhön muutenkin kuin terveydellisistä syistä. Pidän liukuvasta työajasta, voi paremmin suunnitella vapaa-ajan menoja. Työaika on helpottanut arjen pyörittämistä kotona, kun on aina sama työaika ja illat sekä viikonloput + viikolle osuvat pyhäpäivät kotona. Liukuva työaika tärkein ja tekee mahdolliseksi asioiden hoitamisen (muutoin virka-aikaa tekevänä vaikea ehtiä esim. virastoasioille). "Pitäisi olla mahdollisuus työaikajoustoihin muillekin kuin lapsia hankkiville ihmisille. Kun vuorotteluvapaalakikin muuttui siten, että vaaditaan 10 vuoden työhistoria, ei nuorella lapsettomalla ihmisellä ole mitään mahdollisuutta saada edes palkatonta virkavapaata, jos niin haluaisi." 3.3 Muut edut Hyvä ja kattava työterveyshuolto on monelle tärkeä varsinkin siksi, että palkka ei ole niin hyvä kuin yksityisellä sektorilla. Positiivisia mainintoja saivat myös lounasetu sekä liikuntasetelit. Lounasetu on tärkeä, josta toivottavasti ei tulla luopumaan. Hyvä työterveyshuolto, vaikkakin liian kaukana, ergonomiaan kiinnitetään hyvin huomiota, työolosuhteita pyritään saamaan mahdollisimman hyviksi. On hienoa, että työnantaja tukee liikunnassa avustamalla liikuntasetelien hankinnassa. Hammashoito, fysioterapia ja gyn. palvelut sekä kattava työterveyshuolto erittäin tärkeitä ja lisäävät osaltaan työssä jaksamista. 12

13 3.5 Palkka Palkka vaikutti vastaajien mukaan negatiivisesti työssä viihtyvyyteen siinä mielessä, että sen koettiin olevan liian pieni työn haastavuuteen verrattuna. Vastaajat tiedostivat toki, että on tärkeää, että palkka tulee säännöllisesti. Palkka on suurin motivaattorini työn tekemiselle. Palkka on kyllä mielestäni liian pieni verrattuna muilla aloilla koulutustani vastaavissa tehtävissä oleviin, joten se saa toisinaan miettimään työpaikan vaihtoa. 3.6 Esimies Useassa vastauksessa kävi ilmi esimiehen suuri vaikutus työssä viihtyvyyteen, erityisesti mikäli hänen kanssaan ei tule toimeen. Monella vastaajalla oli kuitenkin hyvä esimies, mikä vähensi osaltaan työn stressaavuutta. Haluaisin työskennellä vuorovaikutuksessa esimieheni kanssa, minulla siis virtuaaliesimies ja koen, että minulla on tällä hetkellä 3 ns. esimiestä eli oma/lähi ja seinien esimies ja työskentelyparini. Esimies vaikuttaa todella paljon työssäviihtyvyyteen. Hyvä esimies osaa kannustaa työntekijöitä ja hänelle uskaltaa ja voi kertoa kaiken, mikä mieltä painaa. Oma esimieheni on juuri tällainen. 3.7 Asiakkaat Asiakkailta saatu hyvä palaute vaikutti työssä viihtymiseen asiakaspalvelutehtävissä työskentelevillä. Osa vastaajista muistutti, että asiakkaat ovat kuitenkin se syy, miksi työtä Kelassa tehdään. 13

14 Työn vaihtelevuus ja vaativuus ja haastavat asiakkaat saavat tunteman itsensä tärkeäksi ja asiantuntevaksi. Vuosien myötä osaaminen kasvaa, siitä saa kiitosta asiakkailta. Asiakkaat ovat ihania ja todellakin on rikkaus saada auttaa niin monenlaisia ihmisiä niin monenlaisissa elämäntilanteissa. 4 TYÖSSÄ KOETTU STRESSI Kyselyyn vastanneista 49 % (45 % v. 2010) koki työssään stressiä kuukausittain, 23 % viikoittain (29 %), 6 % (8 %) päivittäin ja 22 % (18 %) ei ollenkaan. Tulokset ovat pitkälti samansuuntaisia kuin edellisessä kyselyssä. Stressin kokemisella ei ole eroa sukupuolten välillä tai sen suhteen, onko vastaaja vakituisessa vai määräaikaisessa työsuhteessa. Eniten stressiä koettiin pääkaupunkiseudulla ja keskushallinnossa. Yhteyskeskuksessa oli paljon vastaajia, jotka kokivat stressiä päivittäin, mutta toisaalta myös paljon heitä, jotka eivät kokeneet sitä lainkaan. 23 % 6 % 22 % 49 % En ollenkaan Kuukausittain Viikoittain Päivittäin Kaavio 4. Stressin kokeminen. 14

15 Suurin osa stressiä kokeneista vastaajista piti syynä stressiin erityisesti kiireistä työtahtia, monia muutoksia, epärealistisia tavoitteita sekä resurssien vähyyttä. Vastauksissa tuli esille, että myös esimiehellä on iso rooli siinä, miten toimihenkilö jaksaa työssään. Lisäksi stressiä aiheuttivat määräaikaiset työsuhteet, töiden jakaminen epätasaisesti sekä osaamisen puute. Enimmäkseen työmäärästä. Viimeisen puolen vuoden ajan töitä on ollut niin paljon, että se uuvuttaa. Toisaalta myös jatkuvat, yleensä 3 kk pituiset työsuhteet stressaavat, koska jatkosta ei ole koskaan tietoa. Elän siis jatkuvassa epävarmuudessa. Myös esimiestason viesti siitä, että meitä on liikaa, on uuvuttavaa. Koko ajan on pelko töiden loppumisesta, vaikka töitä on todella paljon. Kelan nykyiset työtavat ja menetelmät, järjetön työtahti. Osin myös työn määrä. Ei saa sellaista oppia kuin tarvitsisi. Tuen saaminen mielipiteillesi vaikeutuu koko ajan. Entistä vaikeammat/laajemmat asiat ja väkivallan uhka. Epävarmuus tulevasta. Alaisten eriarvoinen kohtelu. Stressin oireina eniten oli koettu väsymystä, ärtymystä, turhautuneisuutta, univaikeuksia ja keskittymiskyvyn puutetta. Vähemmän oli koettu jännittyneisyyttä, fyysisiä oireita (esim. rytmihäiriöt, vatsavaivat, päänsärky), huolestuneisuutta, muistiongelmia ja pelokkuutta. Vakituiset työntekijät kokivat stressin eniten väsymyksenä. Keskittymiskyvyn puute vaivasi erityisesti yli kymmenen vuotta talossa olleita. Miehet olivat enemmän huolestuneita, kun taas naisilla oli enemmän fyysisiä oireita. Stressiä aiheutti myös työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Niin sanottua hyvää stressiä ei vastausten mukaan ole juurikaan koettu. 15

16 5 ESIMIESTYÖ Kyselyssä selvitettiin aikaisempien vuosien tapaan nuorten kelalaisten tyytyväisyyttä lähiesimiehensä johtamistapaan. Edellisestä kyselystä poiketen vastaajia pyydettiin kuitenkin valitsemaan ensin kyllä tai en vastausvaihtoehdoista sopivin. Lisäksi pyydettiin avoimella kysymyksellä perustelemaan vastausta. Lähiesimiehen johtamistapaan tyytyväisiä oli enemmistö eli 74 % vastanneista. Vastaavasti tyytymättömien osuus oli 26 % vastanneista. Edellisessä kyselyssä tämä kysymys oli avoin, mutta niiden perusteella reilu puolet vastaajista oli tyytyväisiä ja joka kolmas tyytymätön lähiesimieheensä. Avovastausten perusteella moni oli periaatteessa tyytyväinen, mutta toisaalta myös sitä mieltä että esimiestyössä olisi paljon parannettavaakin. Pääosin avointen vastausten sisältö noudatti edellisen kyselyn linjaa. Oli myös positiivista todeta, ettei avovastauksissa juurikaan ollut ääriesimerkkejä tyytymättömyyttä aiheuttavasta johtamistavasta kuten Lähiesimieheni ei johda, hän vain on. Keskeisiksi hyvän esimiehen ominaisuuksiksi mainittiin oikeudenmukaisuus ja luotettavuus. Useassa vastauksessa käsiteltiin esimiehen tapaa organisoida, osallistua ja kantaa vastuuta työyhteisön toiminnasta. Hyvä esimies kohtelee alaisiaan tasapuolisesti. Esimiestyössä onnistuminen edellyttää myös hyviä vuorovaikutustaitoja sekä hyvää tiedonkulkua ja tiedottamista. Tyytyväisiä oltiin esimieheen, jonka koettiin olevan alaistensa puolella. Lähiesimieheni on oikeudenmukainen ja tarttuu asioihin reippaasti. Hän arvostaa alaistensa mielipiteitä ja pyrkii korjaamaan epäkohdat mahdollisimman pian. Hän pitää meidän tiimin puolta! Hyvää esimiestä on helppo lähestyä ja hän on läsnä kun häntä tarvitaan. Vakuutuspiirien lukumäärän vähentäminen on johtanut suuriin yksiköihin, joka monen kohdalla tarkoittaa työskentelyä virtuaalitiimissä. Tämä muodostaa 16

17 uudenlaisia haasteita esimiestyölle. Tyytymättömyyttä koettiinkin siitä, että esimies ei ollut tavoitettavissa riittävästi, eikä häneltä saatu tarvittavaa tukea. Lähiesimies 60 kilometrin päässä, ei tapaa kuin 1-2 kertaa kuussa. Vaikka hyvältä esimieheltä odotettiin joustavuutta, uskallusta tehdä nopeita päätöksiä ja rohkeutta seisoa päätösten takana, toisaalta oltiin tyytymättömiä lähiesimiehen todellisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen. Tyytymättömyyttä koettiin erityisesti siitä, ettei lähiesimiehellä ole todellista valtaa puuttua epäkohtiin. Kelassa toiminnan kehittämisen ja muutoksen tahti on ollut viime vuosina nopeaa. Loppuvuodesta otimme käyttöön Oiwan, jonka myötä jokainen on joutunut päivittämään osaamistaan. Muutoksessa esimiehen rooli korostuu. Kyselyn stressiä käsittelevässä osiossa esimiestyön merkitys nousikin esiin. Esimiehen odotetaan vastaavan toiminnan sujumisesta kuten myös huolehtivan omalta osaltaan työyhteisön työhyvinvoinnista. Tyytyväisiä oltiin esimieheen, joka tarttuu ongelmiin heti, on jämäkkä auktoriteetti, mutta myös inhimillinen ja omaa hyvät sosiaaliset taidot. Lähiesimieheni on helposti lähestyttävä, luo hyvää henkeä tiimiin, on kiinnostunut työntekijöiden hyvinvoinnista. Useissa vastauksissa toistui myös arvostus esimiehen etuusosaamiseen sekä alaistensa työn sisällön tuntemukseen. Työssä viihtyvyyden kannalta esimiestyötä ei koettu yhtä tärkeäksi kuin esim. työkavereita, työaikaa tai palkkaa. 17

18 6 LOMAJÄRJESTELYT Tässä kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa työpaikan lomajärjestelyjen toimivuutta sekä sitä, pystyvätkö vastaajat pitämään lomansa itselleen sopivana ajankohtana. Suurin osa vastaajista, 77 %, oli sitä mieltä, että lomajärjestelyt ovat sellaiset, että ne auttavat jaksamaan paremmin ja että työstä pystyy irtautumaan. Samoin suurin osa vastaajista, 70 % oli sitä mieltä, että loman pystyy pitämään itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Lomajärjestelyjen koettiin auttavan jaksamaan paremmin ja auttavan irtautumaan työstä esimerkiksi siksi, että lomatoiveet otetaan huomioon ja loman saa silloin kuin haluaa ja lyhyelläkin varoitusajalla. Lisäksi lomajärjestelyt ovat toimivia ja joustavia. Vastaajien mielestä lomaa on riittävästi ja sen voi pitää tarpeeksi pitkänä yhtenäisenä jaksona. Vastauksista nousi kuitenkin selkeästi esiin se, että lomajärjestelyjen koettiin tiukentuneen. Eri yksiköissä oli vastaajien mukaan paljon erilaisia lomakieltoja ja - rajoituksia. Loman ajankohta saatetaan määrätä tai lomaa ei saa silloin, kun haluaa. Monessa paikassa myös tiettyinä aikoina on lomakieltoja tai loma pitää päättää liian aikaisin. Lisäksi koettiin epätasa-arvoista kohtelua lomien suhteen esimerkiksi perheellisten ja perheettömien tai pidempään talossa olleiden ja uusien työntekijöiden välillä. Kysymykseen pystytkö pitämään lomasi sinulle parhaiten sopivana ajankohtana pyydettiin myös perusteluja. Vastaukset olivat pitkälti edellisen kysymyksen vastauksien kaltaisia. Suurin osa kokee, että lomista pystyy sopimaan tai ne saa pitää itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Vastaajilta kysyttiin, miten työnantaja voisi tukea eri elämäntilanteissa olevia työntekijöitä työjärjestelyiden avulla. Osa vastaajista koki nykyiset järjestelyt riittäviksi. Monet toivoivat parannusta liukumien käyttöön esimerkiksi 18

19 asiakaspalvelussa tai yhteyskeskuksessa työskentelevien osalta. Nykyään on olemassa paljon erilaisia järjestelyjä joita voidaan käyttää (osaaikatyö, vuorotteluvapaa, työvuorojärjestelyt, osittainen hoitovapaa). Mielestäni enempää eri vaihtoehtoja ei tarvita. Asiakaspalvelutyössä olevilla on huomattavasti hankalampi sovittaa työaikaliukumat elämäntilanteeseen. Jokainen poikkeus on etukäteen tiedettävä ja erikseen anottava, tällaista ristiä ei ratkaisupuolella ole. Liukuva työaikakin olisi mukava saada toimimaan niin, että plussasaldoa kertyisi. Jos vaikka saisi leimata itsensä sisään heti kun tulee työpisteelle Monet vastaajat toivoivat etätyömahdollisuutta joko kotona tai toisessa toimistossa. Etätyö, kotityö yms joustavan tekemisen mahdollistavat mallit ajattelusta pitäisi päästä eroon. Läsnäolo työpisteellä ei ole sama kuin tuottavuus. Olemme yksikössä saaneet mahdollisuuden tehdä etätöitä 1-2 pv viikossa kotoa käsin. tämä on hieno asia. Vastaajat toivoivat työnantajan tarjoavan erilaisia työajan joustoja, kuten mahdollisuutta osa-aikatyöhön tai lyhennettyyn työaikaan sekä työaikapankkia ja tiivistettyä työaikaa. Mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan voisi olla muillakin kuin pienten lasten vanhemmilla. Joustava työaika tukee ja lisäksi voisi olla muitakin työaikajärjestelyjä. Esimerkiksi lyhennetty työaika eri muodoissaan. 19

20 Työntekijän elämäntilanteen sekä toiveiden, kuten lomatoiveiden, huomioimista pidettiin tärkeänä, samoin joustoa työjärjestelyissä ja vaihtelevuutta työtehtävissä. Lapsiperheille toivottiin enemmän erilaisia joustoja, toisaalta koettiin että lapsiperheet ja ikääntyvät otetaan hyvin huomioon ja heidät huomioidaan työjärjestelyissä. Tarjoamalla joustavammin vaihtelevuutta työtehtäviin. Huomioisi työntekijän elämäntilanteen. Esim. pienten lasten vanhempi saisi pitää loman koulun loma-aikana, perhe saisi olla yhdessä. Ei rajoittaisi loma-ajoissa. Katsoisi kaikkien olevan samalla lähtöviivalla; lapsettomat, perheelliset, iäkkäämmät, vähemmän työskennelleet kaikki. 7 NUORISOTOIMIKUNNAN TOIMINTA JA TIEDOTUS Kyselyssä selvitettiin asioita, joihin nuorisotoimikunnan tulisi panostaa sekä sitä millaisia tapahtumia tai koulutuksia nuorisotoimikunnan toivotaan järjestävän. Kyselystä ilmeni, että panostusta toivottiin erityisesti palkkaukseen liittyviin asioihin sekä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Panostusta toivottiin myös määräaikaisten toimihenkilöiden asemaan, nuorten urakehitykseen sekä tasaarvoisuuteen. Vastausten painopisteet ovat pysyneet hyvin samankaltaisina edellisiin kyselyihin verrattuna. Nuorisotoimikunnan toivottiin myös vievän kehittämisehdotuksia eteenpäin sekä tiedottavan nuoria asioista. Lisäksi toivottiin aloite- tai viestikanavaa, joka ei vaatisi fyysistä osallistumista esimerkiksi tapahtumiin. Koulutuksiin kaivattiin tietoa ja hauskuutta sopivassa tasapainossa. Koulutuksiin ja tapahtumiin aiheiksi toivottiin työehtosopimukseen, työssä jaksamiseen sekä työhyvinvointiin liittyviä 20

21 asioita. Muutamille vastaajille yhdistyksen tai nuorisotoimikunnan toiminta oli vierasta. Vastaajista vajaa kolmannes, 27 %, on osallistunut nuorten koulutuksiin tai tapahtumiin, 73 % ei ole osallistunut. Syiksi siihen, miksi tapahtumiin tai koulutuksiin ei ole osallistuttu, mainittiin kiinnostuksen tai ajan puute, perhesyyt, se että tilaisuudet ovat kaukana tai aiheet eivät ole kiinnostaneet, tiedonpuute tai se että tilaisuuksiin ei vaan ole tullut yksin lähdettyä. Lähes kaikki tapahtumiin osallistuneet vastaajat (98 %) olivat niihin tyytyväisiä. Suurin osa vastaajista, 80 %, piti sähköpostia parhaana ja nopeimpana kanavana saada tietoa nuorisotoimikunnan toiminnasta, koulutuksista ja tapahtumista. Muut tiedotuskanavat, yhdistyksen Internet-sivut, sosiaalinen media sekä henkilökohtainen posti kotiin, saivat tasaisesti kannatusta. Kyselyssä pyydettiin myös esittämään kehittämisehdotuksia nuorisotoimikunnalle tulevaa toimintaa ajatellen. Vastausten mukaan nuorisotoimikunnan sekä yhdistyksen toimintaa tulisi tuoda enemmän ja rohkeammin esille eri foorumeilla. Vastaajista osa viestitti, että toiminta saisi lisäksi olla entistä enemmän nimenomaan nuorten näköistä. Toivottiin myös pienempiä, paikallisia tapahtumia kuten elokuvailtoja eri paikkakunnille sekä kokoontumisia muiden tapahtumien, kuten festivaalien yhteyteen. Ehdotettiin myös tiedotuksen kehittämistä, kuten infopakettia uusille kelalaisille. Myös julkisia kannanottoja Kelan muutoksiin kaivattiin osassa vastauksia. 8 YHTEENVETO Kyselyn tulokset luovat aikaisempien vuosien tapaan kuvaa Kelan nuorista toimihenkilöistä omaa työtään ja työnantajaa arvostavana sekä työssä viihtyvänä joukkona. Erot yksittäisten toimihenkilöiden välillä ovat kuitenkin huomattavia ja 21

22 epäkohtia ilmenee kuten varmasti jokaisella työpaikalla. Tämän ja aikaisempien kyselyiden pohjalta nuorisotoimikunta on huolissaan siitä, ovatko vallitseva taloudellinen tilanne tai organisaation sisäiset syyt johtaneet määräaikaisten työsuhteiden perusteettomaan ketjuttamiseen. Suuri osa määräaikaisista työsuhteista näyttää vastausten perusteella asiallisesti perustelluilta. Useiden määräaikaisten työsuhteiden kasaantuminen samalle toimihenkilölle herättää kuitenkin kysymyksen siitä, kuinka pitkäaikaista esimerkiksi ruuhkan purku tai vakiintumaton tilanne voi olla. Haastetta on myös toimihenkilöiden oman tietoisuuden lisäämisessä, jotta jokainen määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä tietäisi perustelun järjestelylle. Palkkausjärjestelmään ei pääsääntöisesti olla tyytyväisiä. Vastauksissa kävi ilmi se, että palkkaus ei pysy työtehtävien muutoksen mukana. Tämä johtunee osittain siitäkin, että palkkausjärjestelmää ei tunneta tarpeeksi hyvin, eikä hallinnollisia korotuksia työtehtävien vaihtuessa osata vaatia. Lisäksi nuoret työntekijät kokevat vahvasti, että työssä kehittyminen ei näy palkassa. Tämä kyselyn vastaukset toivat esille sen, että nykyisin Kelaan tulevat saavat paremmat pisteet kuin pari, kolme vuotta sitten tulleet. Tämä aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden tunteen, kun juuri Kelaan tulleella on sama palkka kuin useamman vuoden Kelassa jo olleella. Kesätyöntekijöiden palkkaus on jo muuttunut parempaan suuntaan, jota nuorisotoimikunta on toivonut useamman vuoden ajan mm. TES-esityksissään. Tähän kyselyyn vastanneiden henkilökohtaisten pisteiden keskiarvo on 30, kun koko Kelan työntekijöiden pisteiden keskiarvo on 36,2. Pardian v tekemän kyselyn mukaan yli 40-vuotiaista 59 %:lla palkka on e/kk, kun alle 40- vuotiailla samalla määrällä palkka on e/kk. On luonnollista, että pidempään työelämässä olleilla on isommat henkilökohtaiset pisteet ja suurempi palkka kyselyyn vastanneista kuitenkin enemmän kuin puolet on ollut Kelassa yli 6 vuotta ja heistä peräti kolmasosa yli 10 vuotta. 22

Nuorten kysely. Nuo 2014

Nuorten kysely. Nuo 2014 Nuorten kysely Nuo 2014 Kyselyraportti Kelan toimihenkilöyhdistys Nuorisotoimikunta 4/2014 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1 KYSELYN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Kyselyn toteuttaminen...

Lisätiedot

Kyselyraportti Kelan toimihenkilöyhdistys Nuorisotoimikunta 4/2016

Kyselyraportti Kelan toimihenkilöyhdistys Nuorisotoimikunta 4/2016 Nuorten kysely Nuo Kyselyraportti Kelan toimihenkilöyhdistys Nuorisotoimikunta 4/2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1 KYSELYN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Kyselyn toteuttaminen...

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012. VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry www.vvl.fi 2012 Kaikki oikeudet pidätetään

Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012. VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry www.vvl.fi 2012 Kaikki oikeudet pidätetään Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012 1 Taustaa Vastausaika 27.8.-20.9.2012 Kysely on jatkoa viime vuonna toteutetulle puhelinpalvelutyön työolokyselylle Kysely kohdistettiin kaikille vakuutusalan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010 RECONOS Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 21 Ky Puh: 9-6969 274 PL 8, Aleksanterinkatu 17 Fax: 9-6969 2741 HELSINKI E-mail: kari.ehari@reconos.fi Oy Henkilöstötutkimus 21 LOPPURAPORTTI 1.1.21 Oy ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä. Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen

Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä. Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen Tutkimuksen tavoitteena on kuvata oikeudenmukaisen johtamisen 1. sisältöjä 2. toteutumista lähityöyhteisössä

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Porin kirjaston asiakaskysely 2011

Porin kirjaston asiakaskysely 2011 2011 Porin kirjaston asiakaskysely 2011 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto on koko 2000-luvun ajan tehnyt vuosittain asiakaskyselyn

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014

Työhyvinvointikysely 2014 Työhyvinvointikysely 2014 1. Henkilöstö- ja tehtäväryhmäsi 2. Yksikkösi Vastaajien määrä: 3. Omaan työhön liittyvä informaatio Minulla on selkeä tehtäväkuva 1 18 0 64 89 172 4,3 4,4 Minulle on täysin

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 - Asiakaskysely toteutettiin Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken yhteispalvelupisteissä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot