Arviointikertomus. Kouvolan kaupungin tarkastuslautakunta

Transkriptio

1 Arviointikertomus 2011 Kouvolan kaupungin tarkastuslautakunta

2 Kuva 1 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta ja Ulkoinen tarkastusyksikkö Kuva: Sara Vainikka Eturivi vasemmalta: jäsen Reino Konka, tarkastuspäällikkö Antero Peräkasari, puheenjohtaja Jyrki Hyttinen ja varapuheenjohtaja Ensio Töttö Takarivi vasemmalta: jäsenet Antti Mäkelä, Petri Luumi, Tuula Puolakka, Sirpa Puujalka, Päivi Keppo, tarkastussihteeri Katriina Lankinen ja jäsen Teija Honni Kansi: Eeva Forsman Kouvolan kaupungin julkaisu 2012

3 Sisällysluettelo 1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 1 2. KESKEISET ARVIOINTIHAVAINNOT 2 3. ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINNIN TOTEUTUS Ulkoisen valvonnan järjestäminen Tarkastuslautakunnan tehtävät Arvioinnin toteutus Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tilintarkastus Sisäinen tarkastus Tarkastuslautakunnan laatimat selvitykset 5 4. TOIMENPITEET VUODEN 2010 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JOHDOSTA 5 5. HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUS JA SEN TOTEUTUMINEN Palvelujen ja hallinnon järjestämissopimuksen strategisten tavoitteiden toteutuminen vuoden 2011 osalta 6 6. KAUPUNGIN TALOUS Strategian ja talousarvion toteutuminen ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Talouden seuranta, raportointi ja ennusteet KOUVOLAN KUNTAKUVAAN VAIKUTTAVAT SELVITYKSET Kouvola Kuntakymppirankingissa Asukasorientaatio Tehokkuus ja moninaisuus Taloudelliset riskit ja mahdollisuudet Markkinaintegraatio Fokus yritystoiminnassa Kuntien yritysilmastoselvitys 17

4 8. HENKILÖSTÖKERTOMUS YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strategian toteutuminen Tilaajan tavoitteiden toteutuminen Konsernihallinto Elinkeino Sivistys Perusturva Tekninen ja ympäristö Tuottajan toteutumisvertailut Konsernihallinto Sivistys Perusturva LIIKELAITOKSET Liikelaitosten tiedottaminen Kouvolan Vesi Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos KAUPUNKIKONSERNI Yhtiöiden tavoitteiden saavuttaminen ALLEKIRJOITUKSET 54

5 Kuvaluettelo KUVA 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA KUVA 2 ELINKEINOJOHTAJA AIMO AHTI JA WOODINNO ESITTELY 29 KUVA 3 TOIMINTAA NUORISOKESKUS ANJALASSA KUVA 4 YMPÄRISTÖKOULU REGINA 44 Taulukkoluettelo TAULUKKO 1 VÄESTÖMUUTOKSEN OSATEKIJÖIDEN KEHITYS 6 TAULUKKO 2 TYÖTTÖMYYSASTE 7 TAULUKKO 3 TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ 8 TAULUKKO 4 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ 8 TAULUKKO 5 YRITYSTOIMIPAIKAT 8 TAULUKKO 6 TULOSLASKELMA, SISÄISET ELIMINOITU 10 TAULUKKO 7 RAHOITUSLASKELMA 11 TAULUKKO 8 TASE 11 TAULUKKO 9 KONSERNITILINPÄÄTÖS 12 TAULUKKO 10 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 18 TAULUKKO 11 HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN KEHITYS 20 TAULUKKO 12 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2011: TUTKIMUSTULOKSET JA VERTAILU VUODEN 2010 TULOKSIIN 49

6 1. Puheenjohtajan katsaus Tarkastuslautakunnan työ on kolmantena toimintavuotena noudatellut vakiintuneita toimintatapoja ja edennyt valtuustokaudeksi laaditusta arviointisuunnitelmasta johdetun työohjelman mukaisesti. Työohjelmaa on vuosittain tarkistettu ja sovitettu yhteistyössä sekä tilintarkastajan että sisäisen tarkastuksen kanssa. Joitakin yksittäisiä asioita selvitetään vuosittain erikseen joko lautakunnan omasta aloitteesta tai ulkopuolisesta toimeksiannosta. Vuotuiseen arviointikertomukseen on pyritty löytämään sekä uudenlaista sisältöä että laajempaa ulkopuolista näkemystä. Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi on lautakunnan ensisijainen ja kuntalaissa määrätty tehtävä, mutta sen lisäksi on haluttu laajentaa arvioinnin näkökulmaa muihin kaupunkeihin tehdyillä talousvertailuilla. Lautakunta otti heti valtuustokauden alussa tavoitteekseen seurata kuntien yhdistymisessä hyväksytyssä Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa yhdistymiselle asetettuja tavoitteita. Kaupunginhallitus on kevättalvella käynnistänyt asiasta oman selvityksensä, jonka tuloksia voidaan verrata tässä kertomuksessa asiasta esitettyihin ensimmäisiin arvioihin. Tätä työtä lautakunta jatkaa koko toimintakautensa. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden osalta voidaan todeta, että taloudellisiin tavoitteisiin pääseminen on Kouvolalle jatkuvasti haasteellisempaa. Toiminnalliset tavoitteet on hyvin johdettu hyväksytyistä strategioista ja ohjelmista ja niiden saavuttamisessa on pääosin onnistuttu. Talouden kehitykselle leimaa antava piirre on kasvun puute. Verotulot eivät juuri kasva ilman veronkorotuksia, mutta kustannukset kasvavat jatkuvasti palvelujen kysynnän myötä. Tämä rakenteellinen epäsuhde ei ole kestävä. Kaupungin velkaantumisaste on kuitenkin kohtuullinen ja pääomien käyttö erittäin tehokasta, mutta tämäkin johtuu ainakin osittain siitä, että uusinvestointien tarve on viime vuosina ollut vähäinen, koska väestömäärä ei kasva. Alhainen velkaantumisaste mahdollistaa investoinnit kohtuullisella riskillä, mutta niiden tulisi suuntautua sellaiseen kehittämiseen, jonka avulla on mahdollista saada aikaan luontevaa kasvua. Sellainen ajattelu, että matalasta velkaantumisesta johtuen kaupungin talous jotenkin sietää sen, että kustannusten kasvu on jatkuvasti ja rakenteellisesti tulojen kasvua nopeampaa, on sen sijaan varsin lyhytnäköistä. Yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kaupungin eri toimijoiden kanssa tarkastuslautakunta pyrkii omalta osaltaan tukemaan kaupungin kehittymistä ja taloudellista vakautta jatkuvasti tiukkenevassa toimintaympäristössä. Yhteistyö on sujunut erinomaisesti ja haluan siitä lausua kaikille parhaat kiitokset. Haluan myös kiittää lautakunnan jäseniä aktiivisesta lautakuntatyöstä, lautakunnan roolin omaksumisesta ja erittäin asiallisesta asioiden käsittelystä. Jyrki Hyttinen 1

7 2. Keskeiset arviointihavainnot Arviointikertomukseen sisältyvistä havainnoista on koottu muutamaan painopisteeseen keskittyvä teksti, jonka tarkoituksena on nostaa esiin keskeisiä kehittämisalueita. Tavoiteasettelu Tarkastuslautakunta toteaa toimintakertomukseen kirjattuun arvioon yhtyen, että tavoiteasettelun kehittämistä tarvitaan edelleen, jotta tavoitteiden liian suuresta määrästä ja erimitallisuudesta voitaisiin edetä todellisiin kuntalaisten hyvinvoinnin muutoksia ja palvelujen toteutumista mittaaviin tavoitteisiin. Lautakunnan aiemminkin korostama vaikuttavuus ja asiakasnäkökulma tulisivat vielä enemmän olla vaikuttavina kriteereinä. Parannusta on havaittavissa tavoitteiden kytkennässä strategiaan. Yhdessä tekemisen kautta syntyvä tavoi teasettelu edistää yhteisen käsityksen syntymistä. Elinvoima Uuden Kouvolan elinvoiman kehitys syntyy useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena. Toimintaympäristön muutokseen on liittynyt huomattavia takaiskuja, joiden aluetaloudellinen vaikutus on etumerkiltään negatiivinen. Väestökehitystä ei ole kuntaliitosopimuksen kirjauksista huolimatta saatu käännettyä, vaikka maahanmuutto onkin ollut positiivinen. Monet alueen kehittämiseksi välttämättömät esim. infrastruktuuriin liittyvät rakenteet ovat kuitenkin tyydyttävässä kunnossa ja kaupunkikonsernin toiminta tässäkin kertomuksessa selvitetyn mukaisesti muihin kuntakympin kaupunkeihin verrattuna varsin tehokasta. Tarvitaan laaja alaista elinkeinorakenteen monipuolistamiseen suuntautuvaa työtä, jossa huomioidaan yrittäjyyden edistäminen, joustava toiminta elinkeinoasioissa, koulutuksen ketterää suuntaamista tarpeen mukaisesti sekä koko organisaation toimintaa Kouvolan kilpailukyvyn parantamiseksi. Kaupungin ja kuntakonsernin taloudellinen asema Peruskaupungin (sis. liikelaitokset) taloudellinen asema on huolestuttava, sillä monet talouden epätasapainon korjaamiseen liittyvät tehokkaat keinot ovat jo käytössä. Veroprosentin korotus, kiinteistöveroprosenttien korotukset ja toimintatuottojen hyvä kasvu eivät tuottaneet tulostasapainoa. Kun lähinnä väestö ja työpaikkakehitykseen liittyy verotulopohjan hidas kehitys, valtionosuuksia leikataan, kuntaliitoksen avustukset ja tuet on käytetty ja väestörakenteen kehitys aiheuttaa kasvavia palvelutarpeita hoivasektorilla, vaatii yhtälön ratkaisu tasapainotusohjelman läpivientiä. Tämä on tärkeää kaupunkikonsernin investointikyvyn säilyttämiseksi ja velkaantumisen pitämiseksi taloudellisen kantokyvyn edellyttämissä puitteissa. Palvelutavoitteiden toteutuminen, yleisarvio Palvelutavoitteiden toteutumista on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin arviointikertomuksen toimialoittaisessa osassa. Yleisarviona tarkastuslautakunta toteaa, että palvelutavoitteet ovat osittain toteutuneet. Palvelutakuuta koskevat tavoitteet ovat jääneet toteutumatta mm. toimeentulotuen ja lastensuojelun alueella. Toimintakertomuksessa oli eräiltä osin raportoinnissa puutteellisuuksia, jotka vaikeuttivat lautakunnan arviointityötä. Lautakunta kehottaa kiinnittämään tähän asiaan jatkossa huomiota. Konserniohjaus Konserniohjauksessa tarkastuslautakunta näkee kehittämistarpeita ensisijaisesti emon tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden täsmentämisessä, mutta myös toimijoiden roolien selkiyttämisessä. arviovuoden aikana on rakennettava sellainen neuvottelumekanismi, jolla riittävän oikea aikaisesti ja molempien osapuolien samalla tavalla ymmärtämällä tavalla voidaan määritellä esim. omistajatuloutusten taso ja muut korvaukset. 2

8 3. Ulkoinen tarkastus ja arvioinnin toteutus 3.1 Ulkoisen valvonnan järjestäminen Ulkoinen valvonta Kuntaorganisaation itsenäinen valvonta jakautuu ulkoiseen ja sisäiseen valvontaan. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta ja muusta organisaatiosta riippumatonta, kun taas sisäinen valvonta on kiinteä osa organisaation johtamisjärjestelmää. Itsenäinen valvonta jakautuu kolmeen osaan 1. tarkastuslautakunta 2. tilintarkastus 3. sisäinen tarkastus. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Tarkastuslautakunnan alaisena toimii ulkoisen tarkastuksen yksikkö, jonka päällikkönä on tarkastuspäällikkö. Tarkastusyksikkö valmistelee tarkastuslautakunnan käsiteltäviksi tulevat asiat ja toteuttaa hallinnon ja talouden tarkastusta sekä avustaa tilintarkastajia. Lautakunnan tulee seurata tarkastustoimintaa ja tarvittaessa tehdä sitä koskevia kehittämisehdotuksia. Lisäksi tarkastuslautakunnan tehtävänä on tehdä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen tarkastuksen tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 3.2 Tarkastuslautakunnan tehtävät Valtuusto on kaupungin ylin toimielin, joka päättää kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tarkastuslautakunnan tehtävät kuntalain 71 ja 75 mukaan ovat 1. hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestäminen 2. kuntakonsernin (kunta ja tyttäret) hallinnon ja talouden tarkastuksen yhteensovittaminen 3. tiettyjen tarkastusasioiden valmistelu 4. talouden tasapainotuksen toteutumisen arviointi ja taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi, jos taseessa on kattamatonta alijäämää 5. pyytää asianosaisten selvitykset ja kaupunginhallituksen lausunto tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutumisesta tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunnan toimintaa ohjaa kuntalain lisäksi valtuuston hyväksymät hallinto ja tarkastussääntö. Tarkastuslautakunta arvioi myös toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta. Tilintarkastuskertomuksessa vuodelta 2011 ei esitetä muistutusta, joten tarkastuslautakunnalta ei edellytetä toimenpiteitä tältä osin. 3.3 Arvioinnin toteutus Tarkastuslautakunnan arviointityö pohjautuu tarkastuslautakunnassa, , hyväksyttyyn arviointisuunnitelmaan sekä vuosittain päivitettyyn syksyn ja kevään työohjelmaan sekä arviointilomakkeeseen. Työohjelmat ja niihin tehdyt päivitykset on hyväksytty kokouksissa , ja

9 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunta on valittu valtuuston toimikaudeksi vuosille : Jäsen Jyrki Hyttinen, pj Ensio Töttö, vpj. Teija Honni Päivi Keppo Reino Konka Jari Lindström asti Petri Luumi alk Kv 58 Antti Mäkelä Tuula Puolakka Sirpa Puujalka Varajäsen Sakari Vainio Sari Melkko Katri Leena Koivula Pertti Leppänen Seppo Pietarila Matti Perälä Ossi Mikkonen Tuuli Valve Erja Sirparanta Esittelijänä lautakunnan kokouksissa toimii tarkastuspäällikkö Antero Peräkasari. Esteellisyydet Hallintolain kohdissa 27, 28 ja 29 määritellään keskeiset perusteet esteellisyyden arvioinnissa. Lähtökohtaisesti henkilöt itse arvioivat omaa esteellisyyttään. Seuraavat henkilöt ovat olleet esteellisiä Kouvolan kaupunkikonsernin eri toimialojen ja toimintaan liittyvien asioiden arvioinnissa: Jyrki Hyttinen, pj Jari Lindström, jäsen asti Sirpa Puujalka, jäsen Kouvolan Innovation Oy, hallituksen jäsen rakennus ja ympäristölautakunta, puheenjohtaja opetus ja kasvatuslautakunta, jäsen maaseutulautakunta, varajäsen. Lautakunta kokoontui vuoden 2011 arviointityötä varten yhteensä 11 kertaa. Vuoden 2011 syksyn aikana kokouksia oli 6 ja keväällä 2012 lautakunta kokoontui 5 kertaa. Työohjelman mukaisesti tilikaudella 2011 eri toimialojen johtavia viranhaltijoita on kuultu seuraavasti: kaupunginjohtajaa talous ja strategiayksikön edustajia tilaliikelaitoksen edustajaa konsernipalvelujen hankinnan, tietohallinnon, riskienhallinnan ja henkilöstöyksikön sekä henkilöstön edustajia perusturvan vanhus ja perhepalvelujen edustajia sisäistä tarkastusta kaupunkikehityksen elinkeino ja maaseutupalvelujen johtajia tutustumiskäynnin lautakunta teki Nuorisokeskus Anjalaan ja Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) luonnonvarayksikköön (Biosampo) hyvinvointipalvelujen edustajia tytäryhtiöitä Teknisen tuotannon liikelaitoksen edustajaa. 4

10 3.5 Tilintarkastus Vuonna 2009 tilintarkastuspalvelut kilpailutettiin ja kaupungin tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Ab, jonka vastuullisena tilintarkastajana on JHTT Erkka Ollila. Tilintarkastuspäiviä ostettiin vuosina ja päivää vuodessa. Tilintarkastaja esitti lautakunnalle vuosittaisen tarkastussuunnitelman ( ) ja raportoi lautakunnalle havainnoistaan kolme kertaa ( , ja ). 3.6 Sisäinen tarkastus Sisäinen valvonta ja sisäisen valvonnan ohjeet sekä riskienhallinta ovat keskeinen osa kuntakonsernin hyvää hallinto ja johtamisjärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Sisäinen tarkastus on johdon tukitoiminto ja erillinen yksikkö. Yksikön tarkastuspäällikkö ja sisäinen tarkastaja toimivat kiinteässä yhteistyössä ulkoisen tarkastuksen kanssa. Sisäinen tarkastuspäällikkö raportoi vuoden 2011 havainnoistaan tarkastuslautakunnalle kolme kertaa ( , ja ). 3.7 Tarkastuslautakunnan laatimat selvitykset Arviointityön yhteydessä tarkastuslautakunta on laatinut/hankkinut seuraavat selvitykset: selvitys kaupunginvaltuutettu Mauri Harjulan kirjeen johdosta, perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen saadun valtionavun käyttö selvitys Kouvolan vesiosuuskunnat ry:n laatimien kirjelmien johdosta Toimenpiteet vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta Tarkastuslautakunta hyväksyi ja allekirjoitti vuoden 2010 arviointikertomuksen Tarkastuslautakunta saattoi vuoden 2010 arviointikertomuksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi Tarkastuslautakunta esitti, että kaupunginvaltuusto pyytää kaupunginhallitusta hankkimaan toimialoilta ja palvelusektoreilta lausunnot arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja kehittämisehdotuksista mennessä. Tarkastuslautakunta käsitteli vastineet ja kaupunginvaltuusto merkitsi ne tiedoksi Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja sen toteutuminen Hyväksytyssä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa yhdistymisen strategiset tavoitteet olivat: 1. Alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen elinvoiman turvaamiseksi 2. Väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen 3. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen 4. Kuntatalouden tasapainottaminen 5. Hallinnon rakenteiden kehittäminen. Tämän lisäksi korostettiin, että uuden kunnan perustamisella vahvistetaan demokraattista päätöksentekoa palauttamalla kunnallista päätösvaltaa eri yhteistyöorganisaatioista kuntalaisille tilivelvolliselle valtuustolle. Yhdistymisen strategisia tavoitteita perusteltiin yhdistymissopimuksessa seuraavasti: Elinvoiman turvaamisessa ydinkysymys on väestökehityksen saaminen positiiviseksi. Väestön elinehtojen ja palvelujen turvaamisessa palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti lähipalvelut säilyttäen onnistuu yhden vahvan peruskunnan toimesta paremmin kuin hajanaisen kuntarakenteen oloissa. 5

11 Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi tarvittavan kunnallisen elinkeinopolitiikan tuloksellinen toiminta on paremmin mahdollista yhden peruskunnan kuin hajanaisen kuntarakenteen puitteissa. Vakaan kuntatalouden turvaaminen on edellytys sekä elinvoiman, että palvelujen tuottamiselle. Yhden kunnan puitteissa, purkamalla päällekkäisyyksiä ja hallinnon rakenteita, tämän tavoitteen saavuttaminen on nykyistä paremmin mahdollista. Yhden peruskunnan puitteissa kunnallinen päätösvalta voidaan säilyttää vaaleilla valittujen valtuutettujen käsissä. Sopimuksen pohjalta laadittiin siirtymävaiheen strategia, joka hyväksyttiin uuden Kouvolan valtuustossa Myös vuoden 2010 talousarvio perustui siirtymävaiheen strategiaan. Uusi kaupunkistrategia hyväksyttiin elokuussa 2010 ja se ohjasi vuoden 2011 talousarvioon sisältyvää tavoiteasettelua. 5.1 Palvelujen ja hallinnon järjestämissopimuksen strategisten tavoitteiden toteutuminen vuoden 2011 osalta Kaupunginhallitus päätti teettää väliarvioinnin kuntien yhdistymisen vaikutuksista. Selvitystyön tekijäksi valittiin Oy Audiapro Ab. Tarkastuslautakunta tekee tämän vuoksi vain entiseen tapaan kuntaliitoksen järjestämissopimuksessa lueteltujen tavoitteiden toteutumisen arviointia. Elinvoiman turvaaminen Sopimuksessa tavoitteen toteutumista on esitetty mittavaksi väestökehityksellä. Kolmen vuoden tarkastelukausi antaa suuntaa, mutta on liian lyhyt aikajänne laajempien johtopäätösten vetämiselle. Seurantatietojen mukaan uuden Kouvolan väestö on 2000 luvulla supistunut n hengellä, muutoksen vuosivaihtelu min. 102, maks Vuonna 2009 väestö väheni edelleen 262 hengellä, vuonna hengellä ja v hengellä. Väkiluku Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan oli Väestömuutosten osatekijät kehittyivät vuosina seuraavasti: Taulukko 1 Väestömuutoksen osatekijöiden kehitys Vuonna 2009 Vuonna 2010 Vuonna 2011 Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Nettomaassamuutto Nettomaahanmuutto Väkiluvun korjaus 14 4 Kokonaismuutos Väestö Virallinen väkiluku on Taulukossa väestömuutokset vuonna 2011 ovat ennakkotietojen mukaiset, koska viralliset muutosluvut eivät ole arviointikertomuksen laadinnan aikana vahvistuneet. Väestön vähenemisessä, vuosina 2009 ja 2010, tapahtunut loiventuminen pysähtyi vuonna 2011 ja väestökato oli 2000 luvun suurimpia. Tarkastustoimessa on seurattu myös 35 suurimman kaupungin/kunnan väestökehitystä. Tietojen mukaan Kouvolan ohella vain Kotkan, Kajaanin ja Kangasalan väestökehitys oli vuonna 2011 negatiivinen. 6

12 Tarkastuslautakunta toteaa, että seurannan perusteella yhdistymissopimuksen väestötavoitteet eivät ole ainakaan vielä toteutuneet, vaan väestö on supistunut lähes 900:lla. Nettomaahanmuutto on ollut uuden Kouvolan toimintavuosina plusmerkkinen, mikä on tasoittanut kehitystä. Väestön elinehtojen ja palvelujen turvaaminen Hyväksytyssä strategiassa ja sen pohjalta laaditussa talousarviossa päämäärän Palveleva Kouvola sisälsi neljä menestystekijää: asiakkuuksien hallinta, jossa kuusi (6) toiminnallista tavoitetta palvelujen organisointi prosesseina, jossa kolme (3) toiminnallista tavoitetta osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, jossa seitsemän (7) toiminnallista tavoitetta tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen, jossa 21 toiminnallista tavoitetta. Tavoitteen toteutumista arvioidaan osittain toimialojen tavoitteiden pohjalta ja osittain arviointi on syytä tehdä vasta valtuustokauden lopussa. Toimintaympäristössä tapahtuva voimakas muutoskehitys vaikuttaa palvelujen järjestämiseen, jolloin saatavuutta on hyvä arvioida monipuolisesti uudet järjestämistavat huomioiden. Kouvolan asukkaiden palvelutyytyväisyyttä selvittävät tutkimukset antavat arvioinnille pohjaa. Niistä raportoidaan arviointikertomuksessa erikseen. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Kaupunkistrategiassa päämääräksi asetettiin Elinvoimainen ja tekevä Kouvola, joka sisältää kolme menestystekijää: palvelumarkkinoiden uudet toimintatavat, jossa neljä (4) toiminnallista tavoitetta osaamis ja talousperusta, jossa yhdeksän (9) toiminnallista tavoitetta yritysten toimintaedellytykset, joissa viisi (5) toiminnallista tavoitetta. Tavoitteiden toteutuminen arvioidaan toimialojen kohdalla. Tässä tarkastellaan muutamaa elinkeinoelämän kehitykseen ja edellytyksiin liittyvää tekijää. Tekijät, joita tarkasteltiin: työttömyysaste työttömien määrä työvoiman määrä yritystoimipaikat. Taulukko 2 Työttömyysaste Alue Vuosi 2009/12 Vuosi 2010/12 Vuosi 2011/12 Muutos % Kouvola 13,3 12,5 12,2 1,1 Koko maa 11,6 10,3 9,7 1,9 Lähteet: Työ ja elinkeinoministeriö; Kaakkois Suomen ELY keskus; Työllisyyskatsaus. Työttömyysaste on Kouvolassa koko maan keskitasoa korkeampi ja työttömyysasteen aleneminen vuosina on ollut valtakunnallista vauhtia hitaampaa. Työttömyyttä koskevaa tietoa on saatavissa niin Työ ja elinkeinoministeriön kuin Tilastokeskuksenkin tilastojen pohjalta. Ne poikkeavat toisistaan tiedon hankintatavan pohjalta, joten niiden käytössä on syytä olla huolellinen. Tilastokeskuksen tilastoja ei valitettavasti otoskoon pienuuden vuoksi ole mahdollista saada talousalueittain, esim. Kouvolan talousalue. 7

13 Taulukko 3 Työttömien määrä Alue Vuosi 2009/12 Vuosi 2010/12 Vuosi 2011/12 Muutos % Kouvola ,8 Koko maa ,0 Lähteet: Työ ja elinkeinoministeriö, Kaakkois Suomen ELY keskus, Työllisyyskatsaus Myös työttömien määrä Kouvolassa on vuosina supistunut valtakunnallista vauhtia vähemmän. Taulukko 4 Työvoiman määrä Alue Vuosi 2009/12 Vuosi 2010/12 Vuosi 2011/12 Muutos % Kouvola Koko maa Lähteet: Työ ja elinkeinoministeriö, Kaakkois Suomen ELY keskus Päinvastoin kuin koko maassa, jossa työvoiman määrä on kasvanut, on Kouvolassa työvoiman määrä lievästi alentunut. Taulukko 5 Yritystoimipaikat Alue Kouvolan toimipaikkoja Kouvolan yritystoimipaikkojen henkilöstö Koko maan toimipaikat Koko maan yritystoimipaikkojen henkilöstö Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Muutos Tilastokeskuksen tietokantaan kootut yritystoimipaikkatiedot kertovat vuosien kehityksestä. Yritystoimipaikkojen niin määrällinen kuin henkilöstölläkin mitattu kehitys on ollut Kouvolassa valtakunnallista tasoa negatiivisempaa. Henkilöstövähennyksistä Kouvolassa kaksi kolmasosaa (yli 800) on kohdistunut teollisuustoimipaikkoihin. Tarkastuslautakunta toteaa, että uuden Kouvolan elinkeinorakenteen monipuolistaminen toimintaympäristön muutoksessa on yksi kuntakokonaisuuden elinvoiman ydinasia. Alueen elinkeinoelämän vilkastuminen ja aluetalouden saaminen kasvu uralle ilmenee erityisesti työpaikkakehityksessä, josta ei valitettavasti ole saatavissa täysin ajantasaisia tietoja. Seurantatiedot viittaavat aluetalouden jonkinasteiseen elpymiseen, mutta työttömyyden supistuminen on ollut valtakunnallista tasoa hitaampaa. Myllykosken paperitehtaan sulkeminen aiheuttaa aluetalouteen ison vähennyksen. Tarkastuslautakunta esittää, että elinkeinopolitiikan menestyksellisyyden mittaamiseksi kehitetään menetelmiä ja ohjaamisessa tarvittavaa tietoperustaa vahvistetaan. Kuntatalouden tasapainottaminen Kaupunkistrategiasta johdettu talouden menestystekijä on Osaamis ja talousperusta. Mittareina ovat: käyttötalouden kehitys Lainat/asukas arvion toteutuminen (toiminnalliset tavoitteet, talous % / ). 8

14 Tilinpäätös 2011 asiakirjan mukaan Kouvolan toimintakulujen nousu oli 6,1 % ja toimintakatteen nousu 5,5 %. Lainakanta oli kaupungissa /asukas. Vastaava luku konsernissa oli /asukas. Tarkastuslautakunta toteaa, että vuoden 2011 talouden toteutumatietojen pohjalta toimintakulujen nousu oli yli 31 milj. euroa. Kun vastaavasti verotulojen nousu vero ja kiinteistöveroprosenttien nostamisesta huolimatta jäi n. 19,5 milj. euroon, on käyttötaloudessa edelleen epätasapainoinen tilanne. Lainakanta on kasvanut, mutta on edelleen alle kuntien keskitason. Hallinnon rakenteiden kehittäminen Tavoite on toteutunut uuden organisaation muodostamisella. Demokraattisen päätöksenteon vahvistaminen Kuntaliitoksen toteutuminen ja sen seurauksena rakennettu uusi hallintojärjestelmä täyttää tavoitteen. 6. Kaupungin talous 6.1 Strategian ja talousarvion toteutuminen Tavoiteasettelu ja sen perustuminen hyväksyttyyn strategiaan Tarkastuslautakunnan arviointityön kannalta hyvin keskeistä on, että taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet kiinteästi liittyvät valtuuston hyväksymään strategiaan ja ovat läpinäkyvästi ja loogisesti siitä johdettavissa. Tavoiteasettelu pohjautuu kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan. Tavoiteasettelu perustui kaupunkistrategian kuuteen strategiseen päämäärään: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola, Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola, Palveleva Kouvola, Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola, Moniilmeisen elinympäristön Kouvola ja Ympäristöystävällinen Kouvola. Kaupungin toiminta ajatus, visio ja strategiset päämäärät havainnollistettiin strategian käsittelyä ja jalkauttamista varten arvokirjaksi. Tarkastuslautakunnan arviointikokouksissa on pyritty hankkimaan täydentävää aineistoa raporteista ilmenevän tiedon lisäksi. Kaikkiaan 142 tavoitetta käsittävä joukko eritasoisia tavoitteita on ollut monimutkainen ja paljolti subjektiivista arviointia vaativa työ. Tarkastuslautakunta on kuitenkin käynyt tavoitteet lävitse kokonaisuudessaan. Tilinpäätösasiakirjassa on esitetty myös arvioita tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitteiden toteutumista on tarkasteltu päämäärittäin ja toimialoittain. Arviointiperusteena on ollut työn tila arvoilla: aloittamatta, työn alla ja valmis. Toimintakertomukseen on kirjattu arvio tavoiteähkystä, joka kaupunkiorganisaatiota vaivaa. Kaupunkikonsernin tavoitteet ovat koko kaupunkiorganisaation toiminnan kehittämistä syöden toimialojen resurssia. Toimialat rakentavat näennäisesti toisistaan riippumattomia tavoitteita, joiden toteuttaminen kuitenkin edellyttää muiden toimialojen toimenpiteitä. Tarkastuslautakunta voi suurelta osin yhtyä tähän arvioon. Tavoitteiden tarkastelu on osoittanut, että lukumääräisesti suuressa tavoitejoukossa on runsaasti eritasoisia toimenpiteitä ja toteutuskeinoja, joissa on paljon konkreettista tekemistä eikä aitoja tavoitteita. Toimintakertomuksessa esitettyjen kriittisistä huomioista huolimatta toimintavuoden aikana on tapahtunut myönteistä kehitystä, kun uuteen strategiaan pohjautuva jalkautustyö saatiin osaksi talousarvion valmistelua. Strategian toteuttamisen arviointia varten on kehitelty työvälineitä (esim. Ratsu tietokannan käyttö), joiden avulla läpinäkyvyyttä voidaan lisätä. Järjestelmän toimivuudessa on vielä paljon kehitettävää. Tarkastuslautakunta toteaa, että vuoden 2011 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet pohjautuivat hyväksyttyyn strategiaan ja liitäntä siihen oli aiempaa kiinteämpi, mutta tavoiteasettelua vaivaa edelleen konkreettisten lähinnä asiakasnäkökulmasta nousevien todellisten, kuntalaisten hyvinvointia ja siinä tapahtuvia muutoksia mittaavien tavoitteiden vähäisyys. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut ja yhdessä 9

15 tekemisen kautta syntyvä tavoiteasettelu auttaa yhteisen käsityksen syntymistä. Suuressa tavoitejoukossa myös ydintavoitteiden nostaminen esille auttaa kokonaisuuden hahmottamista. 6.2 ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2011 talousarvion Taulukko 6 Tuloslaskelma, sisäiset eliminoitu Tekijä 1000 Muutettu TA 2011 Tot Tot Tot Muutos % 10/11 Toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,1 % Toimintakate ,5 % Verotulot ,8 % Valtionosuudet ,4 % Vuosikate ,5 % Poistot Tulos Ylijäämä (alijäämä) Keskeiset johtopäätökset Toimintatuottojen nousu jatkui vahvana kuten edellisvuonnakin. Toimintatuotot kattoivat 18,1 % toimintatuotoista. (v ,4 %) Toimintakulujen kasvu yli 6 %:lla ylitti vuoden 2011 inflaation lähes 3 % yksiköllä. Verotulojen kasvu perustui valtaosaltaan veroprosentin korottamiseen ja kiinteistöveroprosenttien korottamiseen. Kunnallisvero kasvoi vain 0,6 %, jos veroprosentin korotus eliminoidaan. Muutos oli suurien kaupunkien pienin. Verotulot alittivat talousarvion n. 3 milj.. Valtionosuudet toteutuivat talousarvion mukaisena. Vuosikate aleni edellisvuodesta 1,2 milj. eikä kattanut suunnitelman mukaisia poistoja. Tilikauden tulos muodostui n. 5 milj. tarkistettua talousarviota paremmaksi lähinnä kasvaneiden toimintatuottojen ansiosta. Liikelaitosten (Kouvolan Vesi, Tilaliikelaitos ja Teknisen tuotannon liikelaitos) yhteenlaskettu ulkoisiin menoihin ja tuloihin perustuva tulos on alijäämäinen 64,6 milj.. Mikäli tarkastellaan liikelaitosta kaikki (myös sisäiset) menot ja tulot käsittävinä, ovat Kouvolan Vesi (1,9 milj. ) ja Tilaliikelaitos (11 milj. ) ylijäämäisiä, Teknisen tuotannon liikelaitos alijäämäinen (1,9 milj. ). Alijäämäksi muodostui 1,6 milj.. Se voidaan kattaa aiempien vuosien ylijäämästä. Vuoden 2012 puolella on laadittu ja käsitelty talouden vakauttamisohjelma. 10

16 Taulukko 7 Rahoituslaskelma Tekijä 1000 Muutettu TA Tot Tot Tot Tulorahoitus (vuosikate) Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Rahavarojen muutos Keskeiset johtopäätökset Tulorahoitus riitti investointien kattamiseen vain n. 50 %. Bruttoinvestoinnit jäivät tarkistettua talousarviota pienemmiksi noin 2,8 milj.. Investointien omahankintameno jäi tarkistettua talousarviota noin 1,7 milj. pienemmäksi. Investointien tulorahoitusprosentti (50,8) oli Kouvolassa suurten kaupunkien pienimpiä. Vain kolme kaupunkia ylitti 80 %:n rajan. Pysyvien vastaavien luovutustulot (omaisuuden myyntitulot) ylittivät tarkistetun talousarvion 3,6 milj.. arviolainoja nostettiin 30 milj. ja maksettiin takaisin vajaat 22 milj.. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi n. 15 milj. negatiiviseksi. Vajaus rahoitettiin ottamalla nettovelkaa 8 milj., pienentämällä kassaa 5 milj. ja saaduilla antolainojen vähennyksillä 2 milj.. Taulukko 8 Tase Tekijä TA 2011 Muutettu Tot Tot Tot TA 2011 Taseen loppusumma Aineelliset hyödykkeet Oma pääoma Rahastopääomat Lainakanta Lainat /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt ylijäämä (+) alijäämä ( ) milj. 9,8 3,8 1,2 +2,9 +/ 0 Keskeiset johtopäätökset Lainakanta ei noussut aivan talousarviossa arvioidulle tasolle. Lainat asukasta kohden ovat Kouvolassa edelleen kuntasektorin keskiarvoa selvästi pienemmät ja suurimpien kaupunkien joukossa neljänneksi pienimmät. Velkaantuneisuus on kuitenkin kasvussa. Siitä kertoo suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku. Kouvola tarvitsee 41 % vuotuisista käyttötuloistaan velkojen takaisinmaksuun. Taseen vastaavaa puolen aineellisten hyödykkeiden arvo taseessa kasvoi n. 15 milj. euroa. Rakennusten arvo laski rakennuskannan pienentymisen vaikuttamana n. 5 milj. (tasearvo oli 142,6 milj. ). Taseen kertynyt ylijäämä pieneni lähes 0 tasolle eikä sillä ole mahdollista kattaa merkittäviä alijäämiä. 11

17 Taulukko 9 Konsernitilinpäätös Tekijä Tot Tot Tot Konsernin toimintakate Toimintakatteen muutos +4,6 % +1,2 % Konsernin vuosikate Vuosikatteen muutos +6,6 % +39,9 % Tilikauden ylijäämä Konsernin investoinnit Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Konsernin lainakanta Konsernin lainat/asukas Kertynyt alijäämä ( ) Keskeiset johtopäätökset Konsernin toimintakatteen muutos oli pienempi kuin peruskaupungissa. Vuosikate kattoi poistot ja tulos muodostui 1,4 milj. ylijäämäiseksi. Konsernin investoinnit supistuivat n. 20 milj.. Konsernin investointien tulorahoitusprosentti oli n. 79. Konsernilainakanta kasvoi lievästi ollen /as. Se on suurien kaupunkien alustavien tilinpäätösten mukaan pienin. Konsernitaseen kertynyt alijäämä on lähes 38 milj.. Tarkastuslautakunnan tiivistykset kaupungin taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ja kaupungin talousasemasta 1. Kaupungin (sis. liikelaitokset) taloudellinen tulos on huolestuttava, kun huomioidaan veroprosentin korotus 20:een, kiinteistöveroprosenttien korotus, korotettu yhteisöverojen kuntaosuus ja varsin hyvä toimintatuottojen kasvu. Kaupungin taloudessa on edelleen rakenteellista epätasapainoa, joka vaatii tasapainotusta. Laaditun tasapainotusohjelman mukaisesti onkin tarpeen vielä tarkennettujen laskelmien pohjalta taloussuunnitteluun viedä sellaiset kehykset, joiden pitämisellä taataan tasapainoinen tulos myös entisestään vaikeutuvissa kuntatalouden oloissa. 2. Käyttötalouden tasapainottamisen suuria haasteita ovat palvelutarpeiden kasvu erityisesti hoivasektorilla, verotulopohjan hidas kehitys, valtionosuuksien leikkaus, kuntaliitoksen erityistukien päättyminen ja poistosuunnitelman kautta aiheutuva suurempi paine tuloslaskelmaan. Tärkeää on kuitenkin säilyttää mahdollisuudet investoida elinkeinorakenteen monipuolistamista ja uusia työpaikkoja luoviin kohteisiin. 3. Vaikka kaupungin ja kaupunkikonsernin velkaantuminen onkin kuntasektorin keskitasoon verrattuna vielä maltillisella tasolla, on tämä tilanne välttämätöntä pyrkiä säilyttämään mahdollisia kuntatalouden kriisitilanteita varten. Päätöksentekoon investointien suuntaamisesta on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota. 6.3 Talouden seuranta, raportointi ja ennusteet Tarkastuslautakunta pyrki toimintavuoden aikana seuraamaan talouden toteutumista asiantuntijakuulemisten, osavuosikatsausten, kuukausiraporttien ja muun talousaineiston avulla. Seuranta parani vuoden aikana raportointiin tehtyjen muutosten kautta. raportoinnin kehittämisessä numeroaineistosta tehtyjen johtopäätösten ja analyysien merkitys kasvaa. Meneillään olevassa organisaatiouudistuksessa on prosessin osina läpikäyty seurantaa, raportointia ja arviointia. Uudessa organisaatiossa kehittämisvastuut on tarkoitus selkeästi määrittää. 12

18 Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupungin tieto ja raportointijärjestelmiä tulee kehittää siten, että kaupungin toimintaa ohjaaville päätöksentekijöille ja toimivalle johdolle pystytään tarjoamaan ajantasaiset, keskeisiin talousmuuttujiin liittyvät relevantit ja objektiiviset tiedot. 7. Kouvolan kuntakuvaan vaikuttavat selvitykset 7.1 Kouvola Kuntakymppirankingissa Tutkimus ja käytetyt arviointialueet Kauppalehti julkisti päivätyn Board & Management Services Oy:n tekemän kymmenen suurimman kunnan kuntatalouden laaja alaisen analyysin, joka avaa uusia näkökulmia kuntien tilanteen tarkasteluun. Kaupungit on analysoitu vuoden 2009 konsernitilipäätöstiedoilla, koska vuoden 2010 tiedot valmistuivat vasta joulukuussa Kauppalehti on vuodesta 2005 lähtien julkaissut kuuden suurimman kaupungin tilinpäätösanalyysit. Kauppakamarin, Kauppalehden ja Kunnallisalan kehittämissäätiön Kuntakymppiranking tähtää kuntataloudesta käytävän keskustelun laajentamiseen ja siirtämiseen uusille osa alueille. Arviointialueita (klustereita) oli tutkimuksessa viisi: Asukasorientaatio mittaa, missä määrin kaupungin taloudenpidon lähtökohtana ovat asukkaan intressit sekä palveluiden käyttäjinä että rahoittajina Tehokkuus ja moninaisuus ottaa huomioon peruspalvelujen yksikkökustannukset/asukas palvelutason suhteessa, sekä myös henkilöstön ja pääoman käytön tehokkuuden Taloudelliset riskit ja mahdollisuudet mittaa yhtäältä kaupungin ulkoista riippuvuutta valtionosuuksista, kaupungin henkilöstökulujen ja sen asukkaiden ikärakenteen aiheuttamaa riskiä sekä toisaalta tase erien jalostumispotentiaalia Markkinaintegraatio mittaa sitä, missä määrin kaupunki hyödyntää markkinoita järjestämiensä palveluiden tuotannossa ja rahoittamisessa, ja kuinka paljon se on onnistunut houkuttelemaan alueelleen yritystoimintaa. Se kertoo myös siitä, miten kaupunki on onnistunut elinkeinopolitiikassaan Fokus yritystoiminnassa mittaa sitä, missä määrin kaupunki keskittyy itse ydintehtäväänsä eikä omalla toiminnallaan häiritse vapaata ja reilua kilpailua markkinoilla. Mittaa myös, missä määrin se on rakentanut ja rakentaa taloudenpitoaan markkinatoiminnan varaan. Jokaisen arviointialueen alla oli kuusi (6) mittaria eli yhteensä 30 mittaria. Kunkin mittarin osalta kaupungit asetettiin paremmuusjärjestykseen. Tutkimuksen arviointiraatina toimi yhdeksänjäseninen ryhmä. Se muodostui kolmesta tutkimuksen toteuttajatahosta, kuntasektorista, Tampereen Yliopistosta ja neljästä yrityssektorista. Hyvän kaupungin tunnusmerkkeinä vertailussa pohjaudutaan näkemykseen, jonka mukaan hyvä kaupunki ei 1. verota liikaa 2. käyttää palvelujen järjestämisessä myös markkinatoimijoita 3. keskittyy ydinpalveluihin 4. käyttää varallisuuttaan tehokkaasti 13

19 5. ei harjoita liian laajaa liiketoimintaa 6. markkinoita hyödynnetään ja kehitetään tehokkuuden lisäämiseksi 7. palveluita on saatavilla ja ne toimivat. Kaupunki toimii suomalaisen palvelusektorin pääkehittäjänä. Taseissa ei makaa laiskaa pääomaa ja ne ovat tehokkaassa käytössä. Ranking perustuu kaupunkien konsernilukuihin, jolloin kaupunkikokonaisuus tulee laajemmin tarkasteltua. Tiedot on koottu Tilastokeskuksen virallisista tiedoista. Tutkimuksen tulokset klustereittain Asukasorientaatio Kokonaispisteissä parhaan sijoituksen saa tässä osiossa Helsinki, viimeinen on Vantaa. Kouvolan sijoitus on seitsemäs (7). Osatekijöissä kunnallisveroprosentin (vuosina ) mukaan Helsinki on paras, Lahti viimeinen ja Kouvola toiseksi viimeinen. Yli/aliveroprosentin mukaan paras on Jyväskylä, viimeinen Espoo. Kouvola on sijalla kahdeksan. Kunnallisverokertymää on tässä verrattu konsernin nettotulokseen. Mitä lähempänä nollaa erotus on, sitä parempi ranking on. Kolmannen osatekijän, pysyvien vastaavien luovutustulojen, mukaan paras on Jyväskylä, huonoin Espoo ja Kouvolan sijoitus on kahdeksas (8). Osatekijä mittaa omaisuusmassan jalostamista. Neljäs osatekijä mittaa liikelaitosten ja tyttärien voittovarojen tuloutusta emoon. Paras on Helsinki, huonoin Vantaa. Kouvolan sijoitus on kuudes (6), joka sijoittuu keskivälille. Viides osatekijä mittaa palvelutuotannon järjestämistä ja palvelukapasiteetin tarjontaa. Tämän osatekijän paras on Kouvola, viimeinen Vantaa. Mittareina on käytetty päiväkotien määrän, koulujen määrän ja terveysasemien määrän suhdetta palvelujen kohdeväestöön. Palvelujen laatuun ei ole otettu kantaa. Viimeinen, kuudes, osatekijä mittaa käyttömenojen ulkoistamisastetta peruspalveluissa eli suhdetta poistot sisältävään peruspalvelujen kokonaiskustannukseen. Tutkimuksen lähestymistavan mukaan tässä korkea ulkoistamisaste tuo asukkaille vaihtoehtoja ja lisää kaupungin osto osaamista ja tuo korkean rankingin. Paras tässä on Espoo ja huonoin Kuopio. Kouvolan sijoitus on kahdeksas (8). Tehokkuus ja moninaisuus Kokonaispisteissä Kouvola on koko joukon paras ja vieläpä varsin ylivoimaisesti, huonoin on Helsinki. Ensimmäinen osatekijä, päiväkotitoiminnan moninaisuusaste, (yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, ulkoistamisaste ja kustannustehokkuus) paras on Jyväskylä, huonoin Helsinki ja Kouvolan sijoitus on kolmas (3). Toinen osatekijä mittaa opetustoiminnan moninaisuutta samoilla osamittareilla. Paras on Turku, viimeisenä Espoo. Kouvolan sijoitus on viides (5). Kolmas osatekijä mittaa perusterveydenhuollon moninaisuusastetta samoilla osamittareilla. Paras on Turku, viimeisenä Helsinki. Kouvolan sijoitus on toinen (2). Neljäs osatekijä on kokonaiskustannusmassa/asukas konsernin tasolla. Mitä pienempi kustannus, sitä parempi on sijoitus. Paras on Espoo, viimeisenä Turku. Kouvolan sijoitus on kolmas (3). 14

20 Viides osatekijä mittaa kaupunkikonsernitoimintaan sidottua pääomaa asukasta kohden. Kouvola on paras, viimeisenä Helsinki. Kuudes osatekijä mittaa konsernin pääoman kiertonopeutta eli pääoman tehokasta käyttöä. Kouvola on paras, viimeisenä Helsinki. Taloudelliset riskit ja mahdollisuudet Tällä arviointialueella paras on Espoo, viimeisenä Turku. Kouvolan sijoitus on kahdeksas (8). Osatekijöistä ensimmäinen mittaa valtionosuuksien tasausta eli tasaussumman (alhaisen verotulon kuntiin maksettava tasaus) osuutta kaupungin veroprosentista. Pienimmällä osuudella selviää Kuopio, Espoo on viimeinen. Kouvolan sijoitus on neljäs. Toinen osatekijä mittaa ikärakennetta eli yli 64 vuotiaiden osuutta. Korkea osuus tuo korkean riippuvuuden valtionosuuksista. Tässä osiossa paras on Espoo, Kouvolan sijoitus on viimeinen (10). Kolmas osatekijä on konsernitason henkilöstökulujen suhde verokertymään. Korkea osuus kertoo suuresta henkilöstöriippuvuudesta. Paras on Espoo, viimeinen Kuopio. Kouvolan sijoitus on kuudes (6). Neljäs osatekijä mittaa kaupunkiasukkaan todellista veronmaksukykyä eli verotulotasauksella korjattua kunnallisveroa/asukas. Osiossa paras on Espoo, viimeinen Oulu. Kouvolan sijoitus on neljäs (4). Viides osatekijä on kaupunkikonsernin nettovelkaantuneisuus mitattuna korollisilla nettoveloilla/asukas. Osion paras on Helsinki, viimeinen Vantaa. Kouvolan sijoitus on neljäs (4). Viimeinen osatekijä tarkastelee kaupunkikonsernin omia pääomia/asukas. Taseessa oleva varallisuus vähennettynä korollisilla veloilla kertoo osakekurssin, jonka tulee olla lähellä kuntakymmenikön keskiarvoa. Paras on Espoo ja viimeinen Kuopio. Kouvolan sijoitus on kahdeksas (8). Markkinaintegraatio Tämän arviointialueen voittaa Espoo, viimeisenä Jyväskylä. Kouvolan sijoitus on kolmas. Ensimmäinen osa alue on ulkoistamisaste, jota mitataan palvelujen oston osuudella konsernin kokonaiskustannusmassasta. Parhaan sijoituksen saa Vantaa, viimeisenä Oulu. Kouvolan sijoitus on viides (5). Toinen osa alue mittaa yhteisöveron osuutta verotuloista. Suuren osuuden tulkitaan kuvaavan kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Paras on Oulu, viimeisenä Kuopio. Kouvolan sijoitus on kuudes (6) Kolmas osa alue on yhtiöittämisaste, jota mitataan kaupungin tytäryhteisöihin tekemien sijoitusten osuudella suoraan toimintaan sidottuun pääomaan. Korkein osuus on Lahdella, viimeisenä Helsinki. Kouvolan sijoitus on kuudes (6). Neljäs osa alue on konsernin investointien suhde 1 % verokertymää kohden eli mittari kuvaa, kuinka monta veroprosenttia tarvitaan konsernin investointien kattamiseen. Osion voittaa Kouvola, viimeisenä Jyväskylä. Viides osa alue kuvaa konsernin sisäisen kaupan osuutta. Osion voittaa Espoo, viimeisenä Oulu. Kouvolan sijoitus on neljäs (4). Kuudes osa alue mittaa konsernin sisäisiä korollisia velkoja/asukas. Osion paras on Espoo, viimeisenä Lahti. Kouvolan sijoitus on kolmas (3). 15

21 Fokus ydintoiminnassa Osa alueen voittaa Kouvola, viimeisenä oli Turku. Ensimmäinen osa alue on käyttötalouden hankintojen osuus kaupunkikonsernin hankinnoista. Iso osuus kertoo kaupungin keskittyvän tärkeimpiin ydinpalveluihin. Osion voittaa Jyväskylä, viimeisenä Turku. Kouvolan sijoitus on kolmas (3). Toinen osa alue, Käyttötalouden investointien osuus, kuvaa investointien keskittymistä kaupungin ydintoimintaan. Korkea osuus tuo parhaan sijoituksen ja Kouvola voittaa tämän osion, viimeisenä Turku. Kolmas osa alue on liikelaitosten oman pääoman tuottovaatimus. Korkea tuottovaatimus tuo korkean sijoituksen. Osion voittaa Kuopio, viimeisenä Lahti. Kouvolan sijoitus on seitsemäs (7). Neljäs osa alue mittaa kaupungin omistamien kuntayhtymien oman osuuden liikevaihtoa/asukas. Hyvän sijoituksen saa pienellä osuudella. Osion voittaa Turku, viimeisenä Kuopio. Kouvolan sijoitus on neljäs (4). Viides osa alue on liikelaitossalkun markkinaehtoisuuden ja toimialajakautuman tarkastelu. Vähäinen toimialamäärä kuvaa harkittua käyttöä ja pitäytymistä kilpailemasta yksityisen toiminnan aloilla. Osion voittaa Kouvola, viimeisenä Oulu. Viimeinen osa alue on sijoitustoiminnan fokus ja potentiaali mitattuna sijoitusomaisuudella asukasta kohden. Osion voittaa Espoo, viimeisenä Jyväskylä, Kouvolan sijoitus on yhdeksäs (9). Kokonaisranking Kaikkien kuuden osa alueen yhteenlaskettu tulos antoi voittajaksi Espoon, toisena Kouvola, kolmantena Tampere. Arviointiraati painotti vielä osa alueet ja raadin näkemyksiin yhdistettiin 313 Kauppalehden lukijan antaa vastausta, jolloin suurimman painoarvon (27,7 %) sai asukasorientaatio, toisena fokus ydintoiminnassa (23,2 %). Lopulliset tulokset muodostuivat seuraaviksi: 1. Espoo 2. Kouvola 3. Jyväskylä 4. Tampere 5. Oulu 6. Helsinki 7. Turku 8. Kuopio 9. Vantaa 10. Lahti. Kouvola oli painotusten jälkeenkin paras tehokkuudessa ja moninaisuudessa sekä fokuksen suuntaamisessa ydintoimintaan. Tutkimuksen arviointia Tutkimuksen mittaristojen uudentyyppisyys ja laajuus tuo normaaleja tilinpäätösanalyysejä mielenkiintoisemman tarkastelunäkökulman kaupunkien taloudelliseen terveystarkastukseen. Lähtökohtaisesti monenkin mittarin tuoma paremmuus perustuu näkemyksiin, joista voidaan varmaan olla erityisesti erilaisten yhteiskunnallisten näkemysten pohjalta eri mieltä. Tutkimuksessa korostettu pyrkimys laajentaa keskustelua kuntapalveluista ja kuntataloudesta on kuitenkin hyvin kannatettava lähtökohta ja sen vuoksi tutkimukselle yhtenä tarkastelutapana on annettava lähtökohtaisesti myönteinen arvio. 16

22 7.2 Kuntien yritysilmastoselvitys Elinkeinoelämän Keskusliitto toteutti selvityksen kuntien yritysilmastosta marraskuussa Selvitys poikkeaa vuonna 2010 toteutetusta selvityksestä siinä suhteessa, että siinä on tarkasteltu myös seutukuntia. Selvityksellä ei ole ollut tarkoitus leimata mitään kuntaa yritysilmaston perusteella, vaan herättää keskustelua siitä, miten yrittäjyysaktiivisuutta voitaisiin lisätä erityyppisillä alueilla. Selvitys toteutettiin hankkimalla mukana olevilta kunnilta ja seuduilta tilastomuuttujiin perustuvaa tuoreinta saatavilla olevaa tietoa ja täydentämällä tilastotarkastelua yritysjohtajille suunnatulla kyselyllä. Näiden tekijöiden perusteella muodostettiin kokonaisindeksi, jossa tilastojen painoarvo oli 2/3 kokonaispisteistä. Yritysilmastomittarin tiedot kokosi Tilastokeskus ja kyselyyn vastasi yhteensä yritysjohtajaa. Mittari muodostettiin seuraavien tekijöiden pohjalta: Tilastomuuttujat Kysely tulovero % Yritysilmastoväittämät, neljä osiota* ) yleinen yritysilmasto päätöksenteon yrityslähtöisyys yritystoiminnan kannusteet palvelut ja palvelurakenne toimintamenot/asukas työllisyysaste yrittäjyysaste yrityksiä/asukas aloittaneet yritykset/yrityskanta Sijaintipaikan sopivuus Elinkeinopolitiikan kokonaisarvosana * ) Kukin osio sisälsi 4 5 väittämää. Kun tuloksia tulkittiin, niin selvityksessä korostettiin, että tulokset ovat suuntaa antavia. Muuttujat eivät voi täydellisesti kuvata yritysolosuhteita, vaikka ne antavatkin suhteellisen hyvän kokonaiskuvan etenkin, kun indeksi on koottu yhdistämällä tilastotietoa ja mielipidetietoa. Selvityksen tulokset Mukana olleista kunnista (50 kpl) ykköseksi sijoittuivat Lieto, Kaarina ja Raisio. Kouvolan sijoitus oli 46. Hamina, Äänekoski, Kotka ja Kemi sijoittuivat viimeisiksi. Suurimmat nousijat vuoden 2010 tutkimuksesta olivat Salo ja Lahti, laskijat Hyvinkää, Lohja, Kokkola, Vantaa, Pori, Kirkkonummi ja Äänekoski. Seutukunnista ykköseksi sijoittui Salo ja toiseksi Tampere. Kouvolan seutu oli sijalla 22 ja viimeisenä oli Kotkan seutu. Tutkimuksessa mukana oli 25 seutua. Tarkempi tulosten analysointi osoittaa, että Kouvola sijoittuu tilastomittareilla sijalle 30, eli on joukon keskivaiheilla. Yritysjohtajien mielipidearvioissa Kouvola on joukon viimeinen eli 50. Seutukunnallisesti mitattuna Kouvola on sijalla 10 ja mielipidearvioissa sijalla 25, eli joukon viimeinen. Selvityksen laatija toteaa, että yritysten merkitys kunnissa tunnistetaan, mutta käytännön toiminnassa on paljon kehitettävää mm. yritysten tasapuolisen kohtelun kannalta. Suuret ja aloittavat yritykset saavat palvelua, mutta suuri joukko toimivia yrityksiä unohdetaan. Puutteita koetaan myös tulevaisuuden sekä tulevaisuuden menestystekijöiden ennakoinnissa. Kyselyssä pidetään kuntien palvelurakenteita vanhentuneina ja kilpailua estävinä. Tarkastuslautakunta toteaa, että selvitys on yksi tärkeä näkökulma siinä kokonaisuudessa, josta rakentuu kaupungin imago. Tulosten perusteella on aihetta analysoida kaupungin elinkeinopolitiikan onnistuneisuutta ja erityisesti miettiä yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta kaupungin ja yritysten kesken. Tarkastuslautakunta esittää, että selvityksen perusteella suunnitellaan ja käynnistetään toimenpiteitä, joilla edistetään yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä. 17