Informaatiojärjestelmien integroiminen terveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Informaatiojärjestelmien integroiminen terveydenhuollossa"

Transkriptio

1 Informaatiojärjestelmien integroiminen terveydenhuollossa...eli miten sovittaa yhteen XML, HL7 ja EDIFACT? Kari Mattsson Tietojenkäsittelyoppi Turun yliopisto Pro Gradu

2 Turun yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Tietojenkäsittelyoppi Kari Mattsson:...eli miten sovittaa yhteen XML, HL7 ja EDIFACT? Pro Gradu, 62 s. Tietojärjestelmätiede Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia tekniikoita, joilla informaatiojärjestelmät saadaan integroitua toisiinsa erityisesti terveydenhuollossa. Perinteisen jäykähkön EDIFACT:in tai terveydenhuollossa melko yleisesti käytössä olevan HL7:n sijaan pyritään näitä kahta sekä internetin XML-standardia hyväksi käyttäen mallintamaan uudenlainen avoin vahvasti internet-tekniikoihin pohjautuva arkkitehtuuri. Tällaiseen uuteen informaatiojärjestelmien integrointiin pohjautuvaan arkkitehtuuriin on luonut paineita Suomessa ja ulkomailla se, että suurten ikäluokat tullessa sairastavuusikään ei julkiselle terveydenhuollolle ole osoittaa lisää määrärahoja. Tästä seuraa, että itsehoito tulee väistämättä yleistymään. Itsehoidon yleistyminen tuo hyvinkin erilaiset käyttäjät kiinteästi osaksi kymmeniä erilaisia terveydenhuollon informaatiojärjestelmiä. Tämä tausta on yksi niistä haasteista, joihin tällä tutkimuksella etsitään vastauksia. Tutkimuksessa käytetään konstruktiivista tutkimusmetodia. Tutkimusmetodin paino on siinä, millä keinoin päästään haluttuun lopputilaan. Tavoiteltu lopputila on edellä mainittu uusi EDI-arkkitehtuuri informaatiojärjestelmien integroimiseksi. Tutkimuksen aluksi esitellään kohdeorganisaatio, johon arkkitehtuuri voidaan toteuttaa. Samalla pohditaan niitä ongelmia, joita terveydenhuollolla nykyisten tietojärjestelmien osalta yleisemminkin on. Tämän jälkeen kuvataan mahdollisia tulevia informaatioteknologiaratkaisuja (IT), joilla asiakkaiden palvelu sujuisi jatkossa nykyistä paremmin ja kustannustehokkaammin. Näitä ovat eritoten internet-tekniikoiden varaan rakennetut ratkaisut, joista monet ovat luontevasti langattomia. Internet-tekniikat ja langattomuus ovat sellaisia paradigman muutoksia, joihin tässä tutkimuksessa keskitytään. Onhan niiden avulla saavutettavissa ajasta, maasta, kulttuurista ja käyttäjästä riippumattomia ratkaisuja. Nykyiset vain PC:tä hyödyntävät EDI- ja asiakas-palvelin-ratkaisut ovat näiltä osin rajoittuneempia. Mallinnettava arkkitehtuuri pohjautuu siis seuraaville standardoiduille tekniikoille: EDIFACT, HL7 ja XML. Näiden lisäksi tullaan hyödyntämään agenttiteknologioita (agents), mallipohjia (templates) ja varastoja (repositories). Tutkimuksen lopputulos on tärkeä. Uudenlaisesta arkkitehtuurista saadaan sen runko pääosin mallinnettua. Mallinnusta haittaavat yksityiskohdat ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että hyödynnettävien standardien lopulta valmistuessa ja viimeistään implementoitaessa ongelmalliset yksityiskohdat on ratkaistavissa. Mallinnuksen yhteydessä havaitaan, että informaatiojärjestelmiä integroitaessa tulee kaikilla osapuolilla olla sama ymmärrys välitettävästä datasta ja kaikista muista sovituista asioista. Havaitaan myös, että organisaatioiden tulee hankkia uutta ja uudenlaista sovellusintegraatio-osaamista tämän arkkitehtuurin implementointiin. Nämä kaksi viimemainittua asiaa ovat käytännön elämän kannalta arkkitehtuurin rungon ohella tutkimuksen tärkeintä antia. Tutkimuksen voidaankin todeta saavuttaneen tavoitteensa. Avainsanat: EDIFACT, HL7, XML, konstruktiivinen tutkimus, terveydenhuolto, arkkitehtuuri, informaatiojärjestelmä, integrointi, sovellusintegraatio

3 SISÄLLYS Johdanto... 1 Tutkimusalueen taustaa Yhteiskunnallinen tausta Toimialan ja kohdeorganisaation kuvaus Informaatiojärjestelmäintegraation haasteita terveydenhuollossa Ongelma ja sen tutkiminen Tutkittavasta ongelmasta ja tavoitteista Käytettävä tutkimusmetodi Taustaa Viitekehys... 3 Uuden arkkitehtuurin perusrakenteet EDIFACT (Electronic Data Interchange for Administration, Commerce and Transportation) Yleistä EDI:stä ja EDIFACT:sta EDIFACT:n rooli kehitettävässä arkkitehtuurissa HL7 (Health Level 7) Yleistä HL7:stä HL7 versio 3:n rakenne HL7:n rooli kehitettävässä arkkitehtuurissa XML (extensible Markup Language) XML:n paikka internetissä i

4 3.3.2 XML:n rakenteesta XML:n rooli kehitettävässä arkkitehtuurissa Kolme tukipilaria Mallipohjat (Templates) Agentit (Agents) Varasto (Repository) Yhteenveto käytettävistä perusrakenteista... 4 Arkkitehtuurin mallinnusta Kokonaisarkkitehtuurin rakenne Integraatiotason mallintaminen Mallinnuksessa havaittuja haasteita... 5 Yhteenveto... Lähteet Tämä dokumentti sijaitsee internetissä (ainakin jossain) seuraavissa URL-osoitteissa: Tämä dokumentti on taitettu seuraavilla merkkilajeilla: leipätekstinä ITC-NewBaskerville (11 pistettä), muualla Ersa Light, Ersa Medium, Ersa Ultra, Courier, Caesar Inline, EuropeanPi 3, EuropeanPi 4, Helvetica, OldStyle 7 ja OldStyle 7 Small Caps. ii

5 Informaatiojärjestelmien integroiminen terveydenhuollossa...eli miten sovittaa yhteen XML, HL7 ja EDIFACT? Johdanto Tämän tutkimuksen tarkoituksena on informaatiotekniikan (IT) näkökulmasta perehtyä eri tekniikoihin ja mallintaa arkkitehtuuri, jonka avulla organisaatiot voivat kustannustehokkaasti tarjota aiempaa parempia palveluja asiakkailleen. Arkkitehtuuri tulee pohjautumaan informaatiojärjestelmien integroimiselle 1 sanomapohjaisesti suhteellisen korkealla tasolla. Kohdeorganisaationa käytetään eteläsuomalaista kaupunkia ja sen julkista terveydenhuoltoa. Tutkimuksen konkreettisissa tavoitteissa on tarkoituksellisesti samoja piirteitä kun käynnissä olevassa valtakunnallisessa, Satakunnan alueella toteutettavassa terveydenhuollon Makropilottihankkeessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2000). Tämän tutkimuksen välittömänä kohteena ei kuitenkaan ole Makropilottihankkeeseen osallistuvat tahot, vaan edellä mainittu kohdeorganisaatio. Tavoitteena on konstruktiivisen tutkimuksen kautta koota olemassa olevaa ja tuoda uuttakin informaatiota tukemaan tulevia integrointiratkaisuja. Ratkaisujen lopullisena tuotoksena on nykyisestä osin hyvinkin poikkeava uusi IT-infrastruktuurimalli. Lisäksi kohdeorganisaation hankkeisiin osallistuville yrityksille tuloksena saattaa olla uusia tuotteita jopa vientiin. Konkreettisen ulottuvuuden vuoksi on teorian lisäksi tarkoituksenmukaista tarkastella tekniikoita ja standardeja, joihin kehiteltävä uusi IT-infrastruktuuri pohjautuu. Tutkimuksen alaotsikosta nämä tekniikat ja standardit on helposti pääteltävissä. Tutkimusmetodina käytetään keinoja painottavaa konstruktiivista tutkimusta. 1 Kirjallisuudessa on käytössä myös termi sovellusintegraatio. Revisio (4532) 1

6 Informaatio käsitellyistä tekniikoista ja aihepiiristä on hankittu kirjallisuudesta, internetistä, aihetta sivuavista seminaareista sekä lukuisista asiantuntijakonsultoinneista. Kohdeorganisaatioon ja sen tarpeisiin tutustuminen on ollut pitkällinen prosessi vuodesta 1992 koostuen mm. lukuisista projekteista organisaation eri osissa sekä lukemattomista keskus - teluista eri avainhenkilöiden kanssa. Tämän tutkimuksen jotkin yksityiskohdat ovat sellaisista luottamuksellisista lähteistä, että lähdeviitettä ei valitettavasti voida antaa. Kokonaisuuteen tällä seikalla ei kuitenkaan ole merkitystä. Tässä tutkimuksessa halutaan esittää, että informaatiojärjestelmien ja jopa organisaatioiden välinen kommunikointi voidaan turvallisesti toteuttaa avoimilla internetpohjaisilla yhteyskäytännöillä. Käyttämällä avoimia tekniikkoja voidaan ISO:n (International Standardisation Organisation) OSI-mallin (Open Systems Interconnect) (ISO 2000) tasolle seitsemän tarvittaessa rakentaa toimittajavapaa rajapinta, lingua franca eri palveluihin ja sovelluksiin. Tutkimus sisältää pääantinaan varsin uudenlaisen arkkitehtuurin mallinnusta, sekä muutamia siihen liittyviä hyvin tärkeitä havaintoja. Kehitettävälle arkkitehtuurille voidaan antaa ainakin seuraavat vaatimukset, jotka tulevat myöhemmin tutkimuksen edetessä tarkentumaan: sen tulee olla riittävän avoin, joustavasti laajennettavissa oleva, riittävän tarkkaan standardoitu, joustavasti toteutettavissa hyvin erilaisiin ympäristöihin, kaikkien osapuolten hyväksyttävissä oleva, implementoitavissa oleva. Tämän tutkimuksen puitteissa ei tulla kovin paljon ottamaan kantaa reaalimaailmassa niinkin tärkeään seikkaan kuin implementointi. Tähän puutteeseen on kaksi syytä: tutkimus rajoittuu vain arkkitehtuurin mallintamiseen ja toistaalta implementaatiot sekä niiden analysoiminen on kokonaan toisen tyyppinen projekti. Mielenkiintoinen huomio on, että implementointia sivuaa pari tutkimuksen keskeistä havaintoa. Tutkimus jakaantuu siten, että ensimmäisessä luvussa kuvataan vähenevien resurssien ja kasvavan kysynnän ongelmaa julkisessa terveydenhuollossa sekä näiden ongelmien taustoja. Lisäksi esitellään case-organisaatio. Toisessa luvussa määritellään yksityiskohtaisemmin tutkittava ongelma, eritellään tutkimustulosten mahdollisia käyttökohteita sekä käytettävä Revisio (4532) 2

7 tutkimusmetodi. Kolmas luku käsittelee informaatiojärjestelmien välillä liikuteltavaa materiaalia ja se koostuu valtaosin arkkitehtuurin mallintamisessa käytettävien tekniikoiden esittelystä. Neljännessä luvussa mallinnetaan ja pohditaan siihen liittyviä realiteetteja. Viimeisessä luvussa kootaan tutkimuksen tulokset yhteen. Revisio (4532) 3

8 1 Tutkimusalueen taustaa Tässä luvussa määritellään tutkimusalue yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Samalla käydään läpi niitä laajempia yhteyksiä, joihin tämä tutkimus nivoutuu. Ensimmäisessä kappaleessa selvitetään ongelman yhteiskunnallista taustaa. Toinen kappale käsittelee toimialaa yleisesti ja esittelee case-organisaation. Kolmannessa kappaleessa pohditaan informaatio - järjestelmien integrointia yleisesti ja terveydenhuollossa erityisesti. Selkeyden vuoksi määritellään nyt kolme tässä tutkimuksessa käytettävää termiä, joiden käyttö puhekielessä ja jopa erilaisissa virallisissa selvityksissä usein vaihtelee: M M M data: raakamateriaalia, jota esimerkiksi internet ja media on täynnä ja jota vastaanotamme päivittäin jopa liikaa eri lähteistä; vrt. sanomalehden artikkeli yleisesti informaatio: jalostunutta dataa, jolla on objektille (kokijalle) merkitystä; vrt. mielenkiintoinen artikkeli sanomalehdessä tieto: jalostunutta informaatiota, jonka objekti ymmärtää; vrt. mielenkiintoinen, luettu ja ymmärretty artikkeli sanomalehdessä Edellä olevien määritysten valossa on selvää, että termiä tieto voidaan käyttää suhteellisen harvoin 2 ja tilanteesta riippuen oikeampi termi on joko data tai informaatio. 1.1 Yhteiskunnallinen tausta Sosiaali- ja terveydenhuolto ja erityisesti sen julkinen sektori joutui 1990-luvun alun lamas - sa monien kustannuspaineiden kohteeksi. Kunnallishallinnon budjetteja on vuosittain joko supistettu tai saman kokoisella budjetilla on pyritty tuottamaan entistä enemmän ja parempia palveluja. Rahoittajat ovat siis vaatineet suurempaa kustannustehokkuutta. Vaikka tätä tutkimusta tehtäessä em. lama on jo ohitettu, eivät sen aikana tulleet vaatimukset ole vähentyneet, vaan pikemminkin päinvastoin. Laman aikana toiminnot optimoitiin varsin pitkälle työntekijöiden osalta. Lisäksi on tiedostettu, että suuret ikäluokat tulevat 2 Historiallisista syistä johtuen käytetään tässä tutkimuksessa kuitenkin perinteisiä termejä tietokanta, tietorakenne ja tietotyyppi. Revisio (4532) 4

9 pian sairastamisikään, mikä tulee jatkossa nostamaan terveydenhuollon palveluiden kysyntää. Muun muassa näiden syiden vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollossa onkin lähdetty kehittämään informaatiotekniikkaa muun organisaation kehittämisen lisäksi. Kehitystyöstä toivotaan apua kasvavien kustannusten ongelmaan ja mahdollistamaan uudenlaisia aiempaa parempia ja tehokkaampia palveluja. Nämä odotukset informaatiotekniikan osalta ovat yleisiä ja kovin tyypillisiä. Monissa kunnissa on lisäsäästöjen saavuttamiseksi esitetty vaatimuksia sosiaalialan ja terveydenhuollon toimintojen osittaisesta yhdistämisestä. Näin on laita myös kohdeorganisaatiossa. Jos ajatellaan puhtaasti tekniseltä kannalta, näille yhdistämisille on luontevat perusteensa. Tämän tutkimuksen kannalta mahdollisilla yhdistämisillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Mahdollisten organisaatiomuutosten jälkeen on odotettavissa, että informaatiojärjestelmien integrointien tarve tulee pikemminkin lisääntymään kuin vähenemään. 1.2 Toimialan ja kohdeorganisaation kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuolto on informaatioteknisestä näkökulmasta varmasti yksi haasteellisimpia toimialoja. Toimintaa säädellään lakien puitteissa, informaatiovirtoja on erittäin runsaasti oman organisaation sisällä ja ulkoisten organisaatioiden kanssa, tietoturva on korostetusti esillä, ja vaatimukset sekä tarpeet muuttuvat usein. Teknologisesti kohdeorganisaatiossa on jopa kymmeniä erilaisia eri toimittajien informaatiojärjestelmiä, ATK-lait - teisto on vuosien myötä monipuolistunut, käyttöjärjestelmien kirjo on runsas ja lähiverkon topologioitakin on useampia. Tätä tutkimusta tehtäessä on kohdeorganisaatiossa käynnistymässä ja käynnissä useita projekteja, joiden tavoitteena on selkeyttää, yksinkertaistaa ja tuoda parannusta olemassa olevaan tilanteeseen. Edellisten seikkojen lisäksi toimialan empiirinen luonne, jossa datan valtaosin analysoivat ihmiset sekä monien informaatiovirtojen puhtaasti sosiaalinen luonne, tuo omat haasteensa. Tällaisen heterogeenisen ympäristön yleisenä perusongelmana on saada informaatio liikkumaan haluttua reittiä pitkin turvallisesti, luotettavasti, muuttumattomana ja riittävän nopeasti kahden hyvinkin eri tyyppisen järjestelmän välillä. Mitä paremmin tämä perusongelma on ratkaistu, sitä paremmin organisaatio ja sen kaikki osat voivat toimia. Järjestelmien tyypillä, sijainnilla ja informaation siirron ajankohdalla tai luonteella ei tulisi olla mitään merkitystä, vaan kaiken tulisi olla läpinäkyvää. Edellä kuvatun ongelman Revisio (4532) 5

10 ratkaiseminen vaatii järjestelmien loogista yhdistämistä, joka on tämän tutkimuksen keskeinen tutkimusongelma. Näitä tapoja pohditaan myöhemmin. Kohdeorganisaationa on käytetty eteläsuomalaisen kaupungin julkista terveydenhuoltoa, mutta kuvattavat yhdistämistavat soveltuvat avoimuutensa ansiosta myös muualle, jopa muille toimialoille. Kuvauksissa on tekninen ote eikä toimialakohtaisiin sisällön yksityiskohtiin puututa niiden moniulotteisuuden vuoksi. Käytetystä kohdeorganisaatiosta ja käynnissä olevasta valtakunnallisesta Makropilotista seuraa painotus avoimiin internetstandardeihin, korostettuun tietoturvaan ja avoimeen kommunikaatiorajapintaan. Perusteluna edellä mainittuun on mm. mahdollisuus toimittajariippumattomuuteen, helpompaan resurssien saatavuuteen, dynaamisempaan kokonaisuuteen ja potentiaalisiin kustannussäästöihin. Nämä Makropilotin painotukset (Sosiaali- ja terveysministeriö 2000) otetaan hyvin pitkälle annettuina, eikä niitä kyseenalaisteta. On huomattava, että avoimuus arkkitehtuuritasolla antaa myös tarvittaessa mahdollisuuden laajentaa sovellusaluetta ja integraatiota muille toimialoille ja jopa muihin maihin. 1.3 Informaatiojärjestelmäintegraation haasteita terveydenhuollossa Edellisessä kappaleessa määriteltiin jo varsin tarkkaan tutkimusongelma. Kontekstina pidetään kohdeorganisaatiota ja sen konkreettisia haasteita. Jotta nyt ratkottavaan tutkimusongelmaan saataisiin myös laajempaa ulottuvuutta, on tarpeellista hieman tarkastella niitä yleisiä haasteita mihin informaatiojärjestelmien integroinnissa törmätään. Tarkastelun pohjana käytetään Wilhelm Hasselbringin esittelemää kaaviota informaatiojärjestelmäintegraation haasteista (W. Hasselbring 2000). Kaaviossa esitetyt kolme ulottuvuutta sisältävät kukin omat haasteensa integroinnin kannalta. Yleinen tavoite on siirtyä kohtuudella kohti kaavion origoa. Revisio (4532) 6

11 välityspalvelut Levinneisyys yhteiset mallit, rakenteet ja standardit organisaatiomuutokset Autonomisuus Heterogeenisyys Kaavio 1. Informaatiojärjestelmäintegraation haasteiden kolme ulottuvuutta. Levinneisyys (distribution) ymmärretään tässä fyysinen sijaintiin liittyvänä ulottuvuutena. Oheisen kaavion origossa informaatiojärjestelmät sijaitsevat kaikki yhdessä laitteistossa. Reaalimaailmassa kuitenkin eri informaatiojärjestelmät sijaitsevat yleensä eri laitteistoissa, jotka voivat olla toisistaan hyvinkin kaukana. Tämä voi tuoda esimerkiksi yhteisiä tietokantoja käytettäessä tarpeen kutsua proseduureja ja funktioita, jotka sijaitsevat toisessa tietokoneessa (remote procedure call, RPC). Tässä tutkimuksessa ei tulla ottamaan kantaa niihin ohjelmistoteknisiin tekniikoihin, joilla nämä etäkutsut on toteutettavissa. Levinneisyysaspekti ei ole erityisen keskeinen tämän tutkimuksen kannalta. Autonomisuus liittyy vahvasti organisaation ja organisaatioyksiköiden rakenteisiin. Organisaatiot voivat olla täysin itsenäisiä (complete independence), jolloin niillä ei ole mitään yhteistä muiden kanssa. Toisena äärimmäisyytenä on täydellinen yhdistäminen (complete unification) yhdeksi hallinnolliseksi ja toiminnalliseksi yksiköksi. Terveydenhuollossa ei kumpikaan näistä kahdesta ole relevantti tilanne, vaan ratkaisu löytyy puolivälistä. Rakenteeltaan terveydenhuolto koostuu usean melko itsenäisen yksikön liittoumasta (federated organisation), joilla kaikilla on kuitenkin yhteinen päämäärä saada potilas terveeksi. Myös informaatiojärjestelmät voivat luontevasti hyödyntää tätä samaa liittouma-ajattelua. Kullakin informaatiojärjestelmällä on omat erityispiirteensä ja niissä on kaikissa riittävästi yhteistä informaatiota jotta kokonaisuutta voidaan hyödyntää yhdessä. Hyödyntäminen onnistuu, jos informaatiojärjestelmät ymmärtävät toisiaan. Näin on kuitenkin varsin harvoin. Revisio (4532) 7

12 Mahdollisilla autonomisilla informaatiojärjestelmillä on ominaisuuksia, jotka tulee huomioida integroinnin yhteydessä. Niissä dataan pääsy (data access) ja sen esitystapa vaihtelevat johtuen mm. erilaisista käyttöjärjestelmistä, päätelaitteista, mieltymyksistä ja käyttöliittymäkäytännöistä. Lisäksi tietokantojen ja muiden tietovarastojen sisältö on lähtökohtaisesti heterogeenista. Niissä on helposti osittaista päällekkäisyyttä (henkilötunnus, sukunimi, osoite jne.). Lisäksi sisältö voi semattisesti vaihdella jopa saman sovelluksen eri osien välillä. Tässä tutkimuksessa informaatiojärjestelmien liittoumat otetaan reaalimaailman faktana, johon ei sellaisenaan tavoitella muutosta. Sen sijaan pyritään löytämään keino datan aiempaa helpompaan liikuteltavuuteen informaatiojärjestelmien välillä. Heterogeenisyys on seurausta erillisistä järjestelmistä. Sitä esiintyy usealla eri tasolla ja useista eri syistä. Teknisellä tasolla syitä ovat poikkeavat tietokonelaitteistot, käyttöjärjestelmät, tietokannat ja ohjelmointikielet. Käsitetasolla syitä ovat erilaiset ohjelmointi- ja datamallit, sekä vaihteleva reaalimaailman käsitteiden ymmärtäminen. Esimerkiksi sana nimi voi tarkoittaa potilaan nimeä, lääkärin nimeä, organisaation nimeä tai taudin nimeä (homonyymit). Toisaalta samalla asialla voi olla useampia nimiä, kuten WHO:n määrittelemä ICD10-diagnoosikoodi M20.2 sekä sen latinan- ja suomenkieliset kuvaukset 3 (synonyymit). Informaatiojärjestelmien integroinnissa on heterogeenisyyden tuomien haasteiden voittaminen yksi kaikkein vaikeimmista asioista. Heterogeenisyyteen liittyviä asioita on myös vaikeaa, ellei lähes mahdotonta automatisoida. On vaikeaa ajatella, että kaavion kaikkien kolmen ulottuvuuden osalta päästäisiin täysin 0-tasolle origoon. Realiteetit ovat tätä tavoitetta vastaan. Varsinaisen informaatiojärjestelmien integroinnin ja muun kehityksen yhteydessä on kuitenkin prosessien uudistamisella, teknisellä verkottumisella ja sen infrastruktuurilla, sekä informaatiojärjestelmien yhden - mukaisilla rakenteilla saavutettavissa hyvää kehitystä. Luonnollisesti myös projektien hallinnalta ja läpivienniltä vaaditaan näissä muutoksissa erittäin paljon. 3 ICD10-diagnoosikoodi M20.2 merkitsee jäykkää isovarvasta. Revisio (4532) 8

13 Hyvällä integroijalla täytyy olla vahva toimialaosaaminen. Tavoitteisiin on sen jälkeen helpompi päästä käyttämällä yhteisiä arkkitehtuureja, datamalleja sekä mahdollisimman paljon muita yhteisiä rakenteita. Juuri näitä asioita tullaan ratkomaan ja kehittämään tässä tutkimuksessa. Revisio (4532) 9

14 2 Ongelma ja sen tutkiminen Tässä luvussa rajataan tutkimusalue ja kuvataan viitekehys jonka mukaan asioita peilataan. Ensimmäinen kappale esittelee ongelman tarkemmin ja organisaation informaatiotekniset tavoitteet kuvataan suhteellisen korkealla tasolla. Samalla rajataan tarkastelun näkökulma puhtaasti tekniseksi. Toisessa kappaleessa esitellään tutkimusmetodi. Valittu tutkimusme - todi toimii tieteellisenä viitekehyksenä, jonka puitteissa asioita jatkossa tarkastellaan. 2.1 Tutkittavasta ongelmasta ja tavoitteista Liiketoiminnallisesta näkökulmasta tämä tutkimus perehtyy tekniikoihin, joiden avulla terveydenhuollon organisaatio voi kustannustehokkaasti tarjota aiempaa parempia ja kokonaisvaltaisempia palveluja asiakkailleen. Teknisesti ratkaisuksi esitetään informaatiojärjestelmien integrointia. Tutkimuksen mahdollisia lähestymistapoja ovat muun muassa sosio-ekonominen, sosiologinen, työpsykologinen ja informaatiotekninen. Viimeksi mainittu voidaan vielä luokitella sen mukaan huomioidaanko tutkimuksessa sosiaalisia informaatiojärjestelmiä, teknisiä informaatiojärjestelmiä vai molempia. Tässä tutkimuksessa rajaudutaan resurssisyistä teknisiin informaatiojärjestelmiin. Myöhemmissä, suurem - missa tutkimushankkeissa on mahdollista lähestyä tutkimuskohdetta laajemmin. Tavoitteena olevan asiakkaiden (potilaiden) paremman palvelun tulee siis olla kustannustehokasta. Koska kohdeorganisaationa olevan julkisen terveydenhuollon ylivoimaisesti suurin kustannuserä on palkat 4, tarkoittaa kustannustehokkuus käytännössä palvelujen tuottamista suhteellisen pienellä henkilömäärällä käyttäen sopivia teknisiä apuvälineitä. Jos oletetaan, että henkilöstön määrä pysyy suunnilleen vakiona, on olemassa olevalla henkilöstöllä pystyttävä palvelemaan suurempaa asiakaskuntaa aiempaa paremmin. Tutkimusongelmana on jopa kymmenien informaatiojärjestelmien, hyvin eri tyyppisten päätelaitteiden ja eritasoisten käyttäjien saattaminen asemaan, jossa kaikki saavat saman tasoisen palvelun. Ajalla tai paikalla ei saa olla merkitystä akuuttien terveyspalveluiden saannille. Kullakin käyttäjällä tulisi olemaan hänelle soveliaimmat käyttöliittymät näihin 4 Julkisen terveydenhuollon kustannuksista palkkojen osuus on hieman laskutavasta ja annettavasta hoidosta sekä lääkkeiden kalleudesta riippuen jopa 70 prosenttia. Revisio (4532) 10

15 palveluihin (teknisesti: informaatiojärjestelmiin). Soveliain käyttöliittymä on todennäköisesti melko usein luonteeltaan mobiili. Tällainen kaikkialla läsnäoleva IT (ubiquitous computing, nykyään useammin pervasive computing) (Mark Weiser 1991, Mark Weiser 1993) on yksi tämänhetkisistä paradigman muutoksista, jota on mukavasti myös joukko suomalaisia yrityksiä edistämässä (WAP Forum 2000). Tutkimusongelma kattaa siis informaatiojärjestelmien integroimisen perinteisen sovellus-sovellus-rajapinnan lisäksi sovellus-käyttäjä- ja jopa käyttäjä-käyttäjä-rajapinnat. Tämä on seikka, joka asettaa nykyisille arkkitehtuureille hyvin suuria haasteita. Tarpeelliseksi tuleekin mallintaa infrastruktuuri, arkkitehtuuri, joka sallii informaatiojärjestelmien integroimisen vaaditulla tasolla. Arkkitehtuurille voidaan antaa ainakin seuraavat vaatimukset: sen tulee olla riittävän avoin, joustavasti laajennettavissa oleva, kansalliset erityispiirteet, kuten å, ä ja ö huomioiva, riittävän tarkkaan standardoitu, joustavasti toteutettavissa hyvin erilaisiin ympäristöihin, kaikkien osapuolten hyväksyttävissä oleva, implementoitavissa oleva. Ilman näitä vaatimuksia arkkitehtuurilla tuskin on mahdollisuuksia tulla muuta kuin tieteelliseksi kuriositeetiksi. Tässä tutkimuksessa kehiteltävän, osin varsin uudenlaisen arkkitehtuurin mallintaminen on tämän tutkimuksen konkreettisena tavoitteena. Laajoilla ja moniulotteisilla toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa ei koskaan tulla täysin toimeen yhden IT-toimittajan järjestelmillä. Erilaisia järjestelmiä saattaa olla useita kymmeniä, kuten tämän tutkimuksen kohdeorganisaatiossa. Tietokantojen relaatioiden määrä on helposti useita satoja. Jotta kokonaisuus kuitenkin saataisiin palvelemaan mahdollisimman hyvin tavoitteita, on eri järjestelmien yhdistämiselle usein varsin suuri tarve. Uudenlaisia haasteita ovat lisäksi tuomassa uudet sulautetut informaatiotekniikkaa käyttävät laitteet, kuten verenpainemittarit, verensokerimittarit ja monet muut vastaavat päätelaitteet. Näitä itsehoitoa korostavia ja usein langatonta tiedonsiirtoa käyttäviä laitteita ollaan liittämässä osaksi muita järjestelmiä. On varsin todennäköistä, että käyttöön on Revisio (4532) 11

16 tulossa päätelaitteita, joita ei vielä ole olemassakaan. Langattomuus ja sen tukeminen ei ole tämän tutkimuksen tavoite, vaan seuraus. Päätelaitteet tullevat ainakin aluksi olemaan pääasiassa henkilökohtaisia pöytätietokoneita, selainpäätteitä ja kannettavia tietokoneita. Ne eivät kuitenkaan ole luonteeltaan kovin mobiileja, joten päätelaitteiksi tarvitaan myös tavallisia puhelimia tai Nokia Communicator- ja Palm-tyyppisiä pienehköjä henkilökohtaisia digitaalisia apulaisia ( personal digital assistant, PDA). Erityiskäyttöön saattavat soveltua myös puhesyntetisaattorit ja televisiota näyttönään käyttävät päätelaitteet. Erilaiset puettavat ja paperimaiset päätelaitteet ovat vielä kauempana tulevaisuudessa. Tärkeä ajatus on kuitenkin se, että arkkitehtuuria suunniteltaessa ei rajoituta päätelaitteina vain henkilökohtaisiin tietokoneisiin ja muihin nykyisiin ratkaisuihin. Oman pienen ulottuvuutensa arkkitehtuuriin tuo vähittäinen siirtyminen henkilön sähköiseen tunnistamiseen (HST) (Valtiovarainministeriö 2000) ja Kela-kortin muuttuminen älykortiksi, jolla tunnistaminen voidaan tehdä. Makropilotissa ollaan ensimmäisenä ottamassa käyttöön HST (Sosiaali- ja terveysministeriö 2000) uudenlaisen Kela-kortin muodossa. Tässä tutkimuksessa ei tulla mitenkään painottamaan näitä muutoksia. Ne ovat kuitenkin tekijöitä, jotka tulee huomioida uusia informaatiojärjestelmiä kehitettäessä. Samalla kun terveydenhuollon ulkoiset tekijät muuttuvat, haluavat sen organisaatiot monin tavoin integroida asiakkaat aiempaa paremmin osaksi palveluketjuja. Tällä monitasoisella integroinnilla on mahdollisuus parantaa nykyisten palveluiden tasoa ja luoda täysin uusia palveluja. Vaikka lukijan mielikuvitus saattaakin lähteä tässä kohdin harhailemaan muille rahakkaammille tai muuten mielenkiintoisemmille toimialoille, pitäydy - tään tässä tutkimuksessa terveydenhuollossa. Nyt kehitettävän arkkitehtuurin laajentaminen muille toimialoille on hyvinkin mahdollista, mutta sen aika on vasta kun arkkitehtuuri on ensimmäisen kerran määritelty ja mielellään implementoitukin riittävällä tarkkuudella. Informaatiotekniikka ja informaatiojärjestelmien integroiminen on luonteeltaan kerroksellista, kuten esim. International Standardisation Organisationin (ISO) Open Systems Interconnect (OSI) -mallin (International Standardisation Organisation 2000) seitsemän tasoa osoittavat. OSI-mallissa pohjalla on 1. tasossa fyysinen kaapelointi (physical) ja 2. tasossa datayhteys (datalink). 3. taso on verkkoyhteys (network), joka internetissä on Internet Protocol (IP). 4. taso kuvaa siirtotavan (transport), joka internetissä on usein Transmission Revisio (4532) 12

17 Control Protocol (TCP). 5. taso määrittää istunnon (session), 6. taso kuvaa esitystavan (presentation) ja 7. tasolla on organisaation kannalta tärkein, eli käyttäjän käyttämä sovellus (application). Internetissä käytössä oleva TCP/IP-malli ei täysin vastaa OSI-mallia, sillä TCP/IP-mallissa sovellustaso kattaa OSI-mallin kaikki kolme ylintä tasoa 5-7. Tämä tutkimus pitäytyy integrointitarkasteluissa valtaosin TCP/IP-mallin ylimmällä tasolla. Alemmat tasot voidaan toteuttaa melko vapaasti eri tekniikoilla, mutta mielellään internetin standardeja mukaillen jotta avoimuus säilyy. Toteutusvaiheessa on yhteensopivuus seikka joka täytyy huomioida koko ajan. Tässä kohtaa on tiedostettava, että mm. erilaiset siirtotiet ja salaukset aiheuttavat käytännön yhteensopivuudelle suuria haasteita. Lisäksi mm. lainsäädäntö ja organisaation kyky omaksua uutta tulee luonnollisesti huomioida toteutuksen yhteydessä (T. Andersson 1998). Pelkkä informaatioteknologian hyväksikäyttäminen ei auta saavuttamaan asetettavia tavoitteita, vaan organisaation on uudistuttava samalla hyvinkin radikaalisti. Tämä uudistumisen tarve on tiedostettu ainakin tutkimuksen kohteena käytettävän organisaation johdossa. Tutkimus rajautuu organisaation IT-arkkitehtuuriin liittyviin asioihin, joten organisaation sisäiset muutokset ja niihin liittyvät ilmiöt täytyy valitettavasti tässä yhteydessä resurssisyistä ohittaa. 2.2 Käytettävä tutkimusmetodi Nyt tehtävä tutkimus on luonteeltaan vahvasti soveltavaa ja kerrostuksellisesti vanhan päälle rakentuvaa, mutta samalla myös uutta luovaa. Tutkimuksen tavoitetila on etukäteen tiedossa ja siksi onkin luontevaa valita tutkimusmetodiksi keinoja painottava konstruktiivinen tutkimus. Se, mitä tämä valinta tarkoittaa käytännössä, kuvataan seuraavissa kappaleissa. Konkreettinen soveltaminen tapahtuu kahdessa seuraavassa luvussa Taustaa IT:n tutkimus keskittyy havainnoimaan ihmisten suunnittelemaa ja rakentamaa keinotekoista todellisuutta, joka on olemassa vain ihmisiä varten. Se, että tämä todellisuus on sekä ihmisten suunnittelemaa, että rakentamaa, on sikäli merkityksellistä, että se antaa mahdollisuuden toisiaan täydentävästi tutkia ja parantaa rakenteiden molempia osia (March ja Smith 1995). Tämä mahdollisuus puolestaan laajentaa IT-tutkimuksen kattamaan kaksi Revisio (4532) 13

18 erillistä osa-aluetta: luonnontieteellisen tutkimuksen ja suunnittelutieteellisen ( design science) tutkimuksen. Näistä edellinen kuvaa miten ja miksi asiat ovat ja jälkimmäinen keskittyy sellaisten artefaktien suunnitteluun, jotka toteuttavat jonkin päämäärän. Luonnontieteellinen tutkimus keskittyy todellisuuden ymmärtämiseen, joka tapahtuu etsimisen, löytämisen ja perustelun kautta. Suunnittelutiede puolestaan pyrkii luomaan asioita ja tuotteita, jotka palvelevat ihmisen tarpeita. Mitä paremmin tuotteet palvelevat ihmisten tarpeita, sitä parempi suunnittelun tulos on. Hyötynäkökulma (Laboris 2000) on siis koko ajan vahvasti esillä. Siinä missä luonnontieteelle lait ja teoriat ovat tärkeitä tieteen teon välineitä ja tuloksia, suunnittelutiede pyrkii soveltamaan näitä tuloksia, tutkimuksessa kertynyttä osaamista ja erilaisten toimintojen ymmärrystä siten, että tuloksena on mahdollisimman hyvin toimiva konstruktio. Luonnontiede kehittyy uusien teorioiden kehittämisen myötä. Suunnittelutiede kehittyy, kun keksitään uusi aiempaa tehokkaampi teknologinen ratkaisu johonkin ongelmaan. Tämä ratkaisu voi olla algoritmi, uudistettu prosessi tai se voi paradigman muuttuessa olla kokonaan uusi arkkitehtuuri. Suunnittelutiede tuottaa neljän tyyppisiä tuotoksia: konstruktioita, malleja, metodeja ja implementointeja (March ja Smith 1995). Nämä tuotokset ovat kerrostuksellisia. Erilaisia ilmiöitä kuvailevia konstruktioita yhdistelemällä saadaan rakennettua malleja. Mallit karakterisoivat toimintoja, prosesseja, tilanteita tai artefakteja. Malli saattaa olla sidottu johonkin tiettyyn ympäristöön tai se voi olla rakenteeltaan yleisempi. Metodit puolestaan ovat tapoja ja menetelmiä, joilla haluttu lopputila tai tulos saavutetaan. Metodien avulla voidaan lopulta implementoida malleja konkreettisiksi tuotteiksi. Suunnittelutieteessä on kaksi perustoimintoa: rakentaminen ja arviointi. Rakentaminen, kuten nimikin sanoo, koostuu artefaktien rakentamisesta haluttuun käyttötarkoitukseen. Prosessina rakentamista voidaan verrata luonnontieteen etsimiseen ja löytämiseen, joka myös on luovaa toimintaa. Mitä kaikkea näiden prosessien aikana tapahtuu, ei ole täysin selvää. Kukapa arkkitehti osaa vastata kysymykseen, miten suunnittelit tuon talon, tai ohjelmoija kysymykseen miten teit tuon ohjelman? Arviointi on suhteellisen monimutkainen tapahtuma, koska se voi koskea useampaa asiaa yhtä aikaa. Arvioitavana voi olla esimerkiksi artefaktin tehokkuus, soveltuvuus ja joustavuus joko yksin tai erilaisina yhdistelminä. Edelleen arviointia hankaloittaa toimintaympäristö, joka ei välttämättä ole samanlainen, johon artefakti on suunniteltu ja rakennettu. Revisio (4532) 14

19 Tällöin arviointikriteerit täytyykin sovittaa kuhunkin ympäristöön erikseen. (Laboris 2000). Tässä kappaleessa esitetyn perusteella voidaankin väittää, että yhdistämällä sekä luonnontieteellinen, että suunnittelutieteellinen lähestymistapa, on reaalimaailmaan rakennettavissa hyvin toimivia ratkaisuja. Noudattamalla sopivaa viitekehystä saadaan rakennettua loogisesti etenevä päättelyketju, joka samalla toimii lopputuloksen perusteluna Viitekehys March ja Mitch (1995) ehdottivat konstruktiiviseen tutkimukseen viitekehystä, jossa tehdään ero tutkimuksen tulosten ja sen toiminnan välillä. Erottelun perusteella voidaan rakentaa 4x4-matriisi (Taulukko 1), jossa esim. pystyakselilla ovat tutkimuksen tulokset (konstruktiot, mallit, metodit ja implementaatiot) ja vaaka-akselilla tutkimuksen toiminta (rakentaminen, arviointi, teoretisointi ja perustelu). Kaksi ensimmäistä ovat suunnittelutieteen toimintoja ja kaksi muuta ovat luonnontieteellisiä toimintoja. Matriisia on syytä tarkastella hieman tarkemmin, jotta viitekehyksen sisältö selkiintyy. Kuvattava viitekehys toimii tutkimuksen teoreettisena pohjana. Tutkimuksessa tullaan kattamaan viitekehyksen matriisin solut A, B, C, D, E, F, I, J ja M. KONSTRUKTIO MALLI METODI IMPLEMENTAATIO RAKENTAMINEN Saadaanko perusrakenteet koottua? Voidaanko arkkitehtuuri mallintaa? Voidaanko vaiheistaa? Voidaanko arkkitehtuuri toteuttaa? A E I M ARVIOINTI Miten hyvin perusrakenteet toimivat? Kuinka hyvin konstruktiot saadaan yhdisteltyä? Onko metodi kattava? B Miten arkkitehtuurin toimintaa voidaan arvioida? F J N TEORETISOINTI Miksi perusrakenteet toimivat? Kuinka hyvin malli toimii? Millä tavoin metodi toimii? Kuinka hyvin arkkitehtuuri toimii? C G K O PERUSTELU Ovatko perusrakenteet hyviä? Kuinka hyvä malli on ympäristössään? Onko metodi käyttökelpoinen? Onko arkkitehtuuri toimiva? D H L P Taulukko 1. Konstruktiivista tutkimusta kuvaava matriisi ja muutamia tutkimusongelmaan peilattuja kysymyksiä esimerkkinä solujen mahdollisesta sisällöstä. Konstruktiot ovat niitä atomaarisia perusrakenteita, joista muut rakenteet koostuvat. Niillä kuvataan yhtälailla ongelmat kuin niiden ratkaisutkin. Konstruktion analogia Revisio (4532) 15

20 sanastoon on osuva, mutta esim. aakkostoon ei, koska konstruktiot ovat aina sidottuina johonkin laajempaan rakenteeseen. Konstruktioita voidaan käsitteellistää, jolloin niistä saadaan muodostettua termistö. Näitä käsitteellistyksiä käytetään luonnontieteessä ja suunnittelutieteessä kuvaamaan erilaisia tehtäviä ja toimintoja. Malli koostuu joukosta rakenteita ja niiden välisistä relaatioista. Hyvä esimerkki tällaisesta mallista on ER-malli (P. Chen 1976), joka rakentuu konstruktioista. Konstruktioista muodostuu formalismi datan mallinnukseen. Kun tämä formalismi toteutetaan, muodostuu ER-malli haluttuun informaatiojärjestelmään. Mallin arvon määrää sen hyödyllisyys ja tehokkuus päätetyssä käyttötarkoituksessa ja määritellyssä ympäristössä. On tärkeää huomata, että mallin ei tarvitse olla absoluuttisen tarkka ja täydellinen. Malli kuvaa todellisuutta, mutta se ei täysin vastaa sitä. Metodi on resepti, tietty määrä vaiheita, joilla määritelty tehtävä saadaan tehtyä. Vaiheet voivat olla algoritmin osia tai niistä voi koostua kokonainen ohjeistus. Metodit rakentuvat konstruktioista ja mallista, joka kuvaa ratkaisun ongelmaan. Metodin osana on aina kokonaiskuvaus ratkaistavasta ongelmasta, suoritettavista toiminnoista, prosessien syötteistä ja tulosteista. Myös kokonaiset mallit voivat olla syötteinä ja tulosteina metodeille. Tällöin metodien tehtävänä saattaa olla esimerkiksi perinteisen EDI-sanoman muuntaminen uudenlaiseksi XML/EDI-sanomaksi (extended markup language/electronic data interchange). Mielenkiintoinen huomio on, että metodit ja metodologiset työkalut ovat suunnittelutieteen luomuksia, joita luonnontiede käyttää hyväkseen. Tämä seikka on osaltaan liittämässä näitä kahta paradigmaa yhteen. Implementaatio on artefakti, joka on toteutettu tiettyyn ympäristöön. Artefakti voi olla kokonainen informaatiojärjestelmä tai se voi olla pieni työkalu, jolla täydennetään haluttua kokonaisuutta. Konstruktioiden, mallien ja metodien implementointi operationalisoi ne konkreettisiksi tuotteiksi, artefakteiksi. Kaikki ei kuitenkaan ole aina näin ortodoksista, vaan implementointi saattaa edeltää jopa kaikkia teoreettisempia vaiheita. Näin voisi hyvinkin olla kyseessä vaikka projektissa, jossa toteutetaan Javalla WWW-selaimen tai WAP-puhelimen (WAP Forum 2000) yhteyteen henkilökohtaisen terveyskertomuksen katselu- ja ajanvarauskäyttöliittymä. Onko hanke toteutettavissa riittävän turvallisesti eri ympäristöissä? Miten eri lähteistä (tietokannoista) saadaan kaikki haluttu informaatio kerättyä riittävän tehokkaasti yhteen paikkaan, jotta halutut toiminnot voidaan toteuttaa? Onko hanke yleensäkään toteutettavissa ja jos on, niin millä tavoin? Nämä ovat Revisio (4532) 16

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009 4.9. ja 11.9.2009 1 Asiakkaiden nykyiset sanomaliikenneyhteydet Tulliin Nykytilassa sanomaliikenneyhteydet Tullin asiakkaiden tietojärjestelmistä Tullin sovelluksiin välillä hoidetaan operaattoreiden kautta,

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 2.3.2015 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

TeliaSonera Identity and Access Management

TeliaSonera Identity and Access Management TeliaSonera Identity and Access Management 22.10.2009 EMC Forum Juha Arjoranta 1 TeliaSonera Identity and Access Management Alustus käyttövaltuushallintaan IAM kokonaisratkaisun elementit Nykytilaa ja

Lisätiedot

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen

Lisätiedot

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kuntien näkymät avoimeen dataan

Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien avoin data miten liikkeelle? seminaari 11.11.2014, Kuntatalo Twitter: #kuntienavoindata Facebook: https://www.facebook.com/groups/kuntienavointieto/ Elisa Kettunen,

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille

Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille Käytännön kokemuksia 15.1.2010 Janne Saarela Profium Oy Esityksen sisältö Semanttisen Webin arvolupaus Arvolupauksen lunastaminen Kuvapankeissa Järjestelmäintegraatiossa

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Sivu 1/6 Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Tässä ohjeessa kerrotaan, miten teet kannettavan tietokoneesi ja WLANkännykkäsi määrittelyt. Ohjeet on tarkoitettu sellaiselle yritykselle, jolla on

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila,

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Helsinki Tiistai 19.3.2013 Eräs ubiikkiteknologisen

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Menetelmäohje Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Riku Hurmalainen, 24.3.2002 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Termit...4 3. Toteutus...5 3.1. Yleiskuvaus...5 3.2. Tekninen ratkaisu...5 3.3. Tietoturva...6

Lisätiedot

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005 SUDOKU - ratkaisuohjeet Jarno Tuimala 18.9.2005 Japanilainen sudoku Seuraavassa on esitetty ohjeet japanilaistyyppisten sudoku-ristikoiden ratkontaan. Japanilaisia ristikoita luonnehtivat seuraavat piirteet:

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä Tausta ja tavoitteet Tausta Kurssilla on opiskeltu suunnittelemaan ja toteuttamaan tietokanta, joka on pieni perustuu selkeisiin vaatimuksiin on (yleensä) yhden samanaikaisen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT T-121.200 KÄYTTÖLIITTYMÄPSYKOLOGIA SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT Kirsi Männistö kmannist@cc.hut.fi T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 1 (7) Kirsi Männistö Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Hyödyt irti XDW:stä. Kim Johnsson Projektipäällikkö/Cerion Solutions Oy 1.11.2011

Hyödyt irti XDW:stä. Kim Johnsson Projektipäällikkö/Cerion Solutions Oy 1.11.2011 Hyödyt irti XDW:stä Kim Johnsson Projektipäällikkö/Cerion Solutions Oy 1.11.2011 Sisältö XDW Yleistä tietovarastoinnista Cerionin XDW-pohjainen tietovarastoratkaisu XDW-malli lyhyesti Projektin tavoite:

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Tullihallitus Päivitys 17.9.2012 Tullihallitus Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot 1/8 Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Järjestelmäkohtaiset

Lisätiedot

Taltioni teknisen alustan arviointi

Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Tietojärjestelmien haasteet SOTE-uudistuksessa. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, Jyväskylän kaupunki 21.5.2014

Tietojärjestelmien haasteet SOTE-uudistuksessa. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, Jyväskylän kaupunki 21.5.2014 Tietojärjestelmien haasteet SOTE-uudistuksessa apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, Jyväskylän kaupunki 21.5.2014 19.5.2014 Tavoitteet Ammattilaiset uuden sukupolven atk järjestelmälle - voisko tämän

Lisätiedot

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN 3 Sisällysluettelo ESIPUHE 7 OSA I PROJEKTIN HALLINTA PROJEKTITASOLLA 1 JOHDANTO 11 1.1 Projektiohjelmien

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot