6.1 Ympäristön huomioon ottaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6.1 Ympäristön huomioon ottaminen"

Transkriptio

1 52 6 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS 6.1 Ympäristön huomioon ottaminen Nykypäivänä kotieläintuotannossa, kuten monella muullakin alueella, painotetaan yhä enemmän ympäristön merkitystä ja suojelua sekä kestävää kehitystä. Ympäristönäkökulmat tulee ottaa huomioon myös investoinnissa. Kannattaa harkita tarkkaan, miten jätevedet käsitellään, miten ja minne lanta ja virtsa viedään, millaisia ympäristövaikutuksia investoinnilla on. Pohdi seuraavia asioita oman projektisi näkökulmasta. Tutustu oman kuntasi jätehuoltojärjestelmään. Millaisia rakennusjätteitä prosessin aikana syntyy? Miten rakennusjätteet käsitellään ja minne ne kuljetetaan? Millaisia vesistöjä lähistöllä mahdollisesti on? Miten vesistöt tulee ottaa huomioon investointiprosessissa? Voinko perustaa suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille?

2 53 Miten tulen huolehtimaan jätevesistä? (maitohuoneen jätevedet, wc:n jätevedet, muut pesuvedet ja jätevedet, tarhojen pintavedet, puristenesteet yms.) Miten voisin hoitaa tilojen ja vesien lämmityksen energiatehokkaasti ja edullisesti? (omat lämmityspuut, energiansäästölamput, laitteet, jotka ovat energiaystävällisiä, bioenergian hyödyntäminen, esim. biokaasulaitos) Pohdi, millaisia vaatimuksia ympäristön suojelun suhteen yhteiskunnassamme voisi olla 10 vuoden kuluttua. (Kuuluisiko sinun tilasi myös silloin ympäristöystävällisten tilojen joukkoon, miten voisit vaikuttaa siihen investointivaiheessa.) Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään veden ja sähkön kulutusta tilallasi. Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään jätevesien määrää.

3 54 Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään erilaisten jätteiden määrää. Millaisia jätteitä uudesta tuotannosta aiheutuu? (aumamuovit, paalimuovit, lannoitesäkit, ongelmajätteet yms.) Miten huolehdit lannan varastoinnista ja sen jatkokäsittelystä? (menetelmät: lietesäiliö, kuivalantala, kuivalannan tarkkuuslevitin, letkulevitin jne.) Laske, kuinka paljon tarvitset lantalatilaa. Korkeatuottoisilla lypsylehmillä lantalatilaa kannattaa varata vielä enemmän. Pihaton kuivikepohjaa voidaan hyödyntää varastona, paitsi käytettäessä runsaasti kuivikkeita lantalatilaa tarvitaan enemmän. Eläinlaji Kuivikelanta Virtsa m 3 m 3 Lietelanta m 3 Kuivikelanta + virtsa (virtsa kuivikkeeseen imeytetty), m 3 Lypsylehmä Hieho, emolehmä, liha, nauta, siitossonni Nuorkarja 6-8 kk 4,8 2,4 8 8 Nuorkarja < 6 kk 2,4 1,2 4 4 Suunniteltu tuotanto, m 3 / eläin Suunniteltu tuotanto, m 3 / yhteensä Lähteet: Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Rakentamissäädökset Lista säädöksistä Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO), liite 12: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto. Lantalan mitoitusta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka löydät osoitteesta: Työkalut Laskuripankki Lantalan varastointitarpeen laskentalomake.

4 55 Miten aiot huolehtia jätevesien keruusta? (lietesäiliö, panospuhdistamo, sakokaivo jne.) Miten kuolleiden eläinten käsittelystä huolehditaan/ tullaan huolehtimaan (raadonkeräily)? Pohdi, mitä ympäristötuen lisätoimenpiteitä voisit ottaa käyttöösi (kerralla voi valita 1-2 toimenpidettä). Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Lannanlevitys kasvukaudella Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus On olemassa myös erityistukisopimuksia, jotka liittyvät ympäristön hoitoon tai suojeluun. Voisitko ajatella ottavasi jotain niistä käytäntöön omalla tilallasi? Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus) Monivaikutteisen kosteikon hoito (5 tai 10 v.) Pohjavesialueiden peltoviljely (5 v.) Säätösalaojitus ( 5 v.) Säätökastelu (5 v.) Kuivatusvesien kierrätys (5 v.) Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (5 v.)

5 56 Lietelannan sijoittaminen peltoon (5 v.) Turvepeltojen pitkäaikainen viljely (10 v.) Perinnebiotoopin hoito (5 v.) Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen (5 tai 10 v.) Luonnonmuokainen tuotanto, pelto ja eläin (5 v.) (Alkuperäiskasvien viljely, 5 v.) Tutustu ympäristötuen lisätoimenpiteisiin ja erityistukiin tarkemmin EU-tukien hakuoppaassa ja täyttöohjeissa tai Maaseutuviraston sivustoilla: Viljelijän tuet Maatalous aiheuttaa noin puolet vesistöjen typpipäästöistä ja jopa reilut puolet fosforipäästöistä. Typpi ja fosfori aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä, joten ei ole mitenkään aiheetonta pohtia, miten päästöjä voitaisiin vähentää. Ravinteiden optimointi on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää typpi- ja fosforipäästöjä. Eli eläimiä ruokitaan vain sillä N- ja P-määrillä, joita eläimet tarvitsevat, ei enempää. Varsinkin fosforia annetaan usein yli tarpeen. Myös peltoviljelyn puolella ravinteiden optimointi kannattaa. Karjanlanta tulee laittaa hyvään kiertoon ja ostetaan väkilannoitteita vain tarvittava määrä. Lannoitus kannattaa tehdä satotason mukaan eikä suuremmille satomäärille. Pohdi, miten omalla tilallasi voit optimoida ravinteiden käytön ja näin ollen vähentää päästöjä. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

6 57 Pohdi myös, millä muilla keinoilla voit vähentää päästöjä. (maanmuokkausajankohdat, kasvipeitteisyys, oikeanlaiset viljelytavat ja -tekniikka) Ympäristön suojelusta ja sen huomioon ottamisesta voit laatia vaikka ohjelman itsellesi. Ota käyttöön myös selkeitä, helposti luettavia mittareita, joiden avulla voit arvioida suunnitelmasi toteutumista. Alla on kuvattu kaaviomuodossa ympäristöjohtamisen työkalut eli tuttu prosessikaavio, jota kannattaa noudattaa myös ympäristöhallinnan kehittämisessä. Yrityksen ympäristötavoitteet Ympäristötoimenpiteiden toteuttaminen Jatkuva toiminnan ympäristötehokkuuden seuranta Tavoitteiden seuranta Lähde: Maatilayrityksen ympäristöopas. Tieto Tuottamaan WS Bookwell Oy: Porvoo. Kirjasta löytyy paljon hyödyllistä tietoa ja vinkkejä ympäristöasioiden hallintaan.

7 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on nykyään paljon puhuttu asia. Myös sinä voit olla vaikuttamassa ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutokseen liittyy olennaisesti kasvihuoneilmiö, joka johtuu siitä, että maapallon ilmakehän kaasut rajoittavat auringon säteilyenergian siirtymistä takaisin avaruuteen lasikaton ja seinien tavoin. Kasvihuoneilmiö on tarpeellinen, sillä ilman sitä maapallolla olisi niin kylmää, että täällä ei pystyisi elämään. Ongelma on siinä, että kasvihuoneilmiö on voimistunut ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen tähden. Jokaisella tulisi olla halu olla vähentämässä kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2001 maatalouden osuus kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä oli 9 prosenttia ja maatalouden energiankäytön osalta 2 prosenttia. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) ja hiilidioksidi(co 2 ). Lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos diasarja Hyvällä viljelytavalla voi vähentää kasvihuonepäästöjä. Seuraavana on lueteltuina kasvihuonekaasujen vähentämiskeinoja maataloudessa. Maataloudessa on monia keinoja vähentää ylimääräisten kaasujen pääsemistä ilmakehään. Pohdi, mitä seuraavista kohdista arvelet toteutuvan sinun toiminnassasi. Viljelymaan kasvukunnosta ja orgaanisen aineksen määrästä huolehtiminen Peltojen kasvukunnosta huolehtiminen Maan tiivistymisen välttäminen Lannoituksen optimointi (ei ylimääräisiä lannoitteita peltoon) Avokesannoinnin välttäminen Alus- ja kerääjäkasvien kylväminen Nurmikasvien viljely turvemaalla

8 59 Kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön soveltaminen Monivuotisten kasvien viljeleminen Kotieläinten ruokinnan optimointi (ei ylimääräistä valkuaista, (typpeä) ja fosforia) Eläinaineksen parantaminen Lannan ja virtsan talteenotto Lantavarastojen talteenotto Turha lietelannan sekoittamisen välttäminen Katteen käyttö lietelantasäiliöissä Lannan multaaminen mahdollisimman pian levityksen jälkeen Lannan ravinteiden hyödyntäminen (hyvä ravinnekierto) Nurmen perustaminen kyntämättä (?) Jätteiden asianmukainen käsittely Energian säästäminen (lämmitys ja valaistus tarpeen mukaan) Polttoaineen säästäminen (logistiikan suunnittelu, koneiden joutokäytön välttäminen) Uusiutuvien energiamuotojen käyttö (puu, biopolttoaineet, biokaasu, maalämpö, aurinko-, tuuli- ja vesivoima) Jätteiden määrän vähentäminen Jätteen kierrättäminen Pohdi, mitä sinä voit tehdä ilmastonmuutoksen hyväksi eli miten voit omalta osaltasi vähentää kasvihuonekaasujen määrää. Lisätietoja ja lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos. Mitä minä voin tehdä omalla tilallani? MTT. Turku: Painoprisma Oy. Löytyy myös pdf-muodossa osoitteesta:

9 Ympäristölupa Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristölupavirastot käsittelevät ympäristönsuojelulain mukaisia lupahakemuksia. Lisäksi ne päättävät ympäristönsuojelulain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä eli voivat kieltää säännöksen tai määräyksen vastaisen menettelyn tai velvoittaa poistamaan aiheutetun haitan. Päätökset ovat julkisia. (Lähde: Ympäristöluvan anominen on yksi tärkeä vaihe investointia ja se tulee tehdä useita kuukausia ennen rakentamisprojektin aloittamista. Ennen kaavakkeiden lähettämistä, kannattaa olla yhteyksissä kunnan ympäristöviranomaiseen (ympäristösihteeri tms.) ja neuvotella tulevasta investoinnista sekä rakennuspaikasta. Tässä vaiheessa on hyvä, että kaikki ympärillä olevat vesistöt, naapurit ja ilmansuunnat on kartoitettu. Rakentamisesta pitäisi keskustella naapurien kanssa, sillä on helpompaa selvittää asiat etukäteen eikä jälkikäteen. Navetan rakentaminen on suuri investointi, mikä vaikuttaa osaltaan myös lähinaapureihin. Lupahakemus tulee täyttää mahdollisimman tarkasti ja selkeästi, sillä se nopeuttaa asiakirjojen käsittelyä. Luvan saaminen on monivaiheinen prosessi, joka saattaa toisinaan viedä aikaa. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu ympäristölupaprosessin eri vaiheet. Ympäristölupa on julkinen tieto, joten kaikki asiakirjat ovat kenen tahansa luettavissa. Jos haluat, niin voit netistä hakea omaa investointiasi vastaavia valmiita ympäristölupa-asiakirjoja ja tutustua niihin. Ympäristölupa tarvitaan, kun eläinsuojassa on vähintään 30 lypsylehmää tai 80 lihanautaa. Tämä tarkoittaa sitä, että navetassa on kyseinen määrä eläinpaikkoja, eli lupa tulee olla täydelle määrälle, vaikka navetassa olisi vähemmän karjaa. Kun lypsylehmiä on 30:sta alle 75:een tai lihanautoja 80:sta alle 200:aan ympäristölupa anotaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Mikäli lypsylehmiä on 75 tai enemmän tai lihanautoja 200 tai enemmän tulee lupa-asia käsitellä alueellisessa ympäristökeskuksessa. (YSA 2: 5 ja 6) Vasemmalla olevassa kaaviossa nähdään, miten lupahakemus etenee. Ensin viranomainen laittaa hakemuksen esille, jotta hanke tulee myös naapureiden tietoon. Määräaikaan mennessä naapurit voivat esittää oman mielipiteensä hankkeen toteuttamisesta ja hanke voidaan jopa evätä. Seuraavassa vaiheessa kuullaan lupahakemukseen toimeenpanijaa, jonka jälkeen lupa lähtee viranomaisten harkittavaksi. Sen jälkeen viranomaiset tekevät päätöksen, tiedottavat siitä julkisesti ja vielä sen jälkeen on mahdollista tulla muutoksia. Kun ympäristöluvasta tehdään lainvoimainen päätös, asia on loppuun käsitelty ja päätöksen noudattamista valvotaan. (Liitteenä ympäristölupahakemus eläinsuojalle.) Ympäristöluvan tarvetta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka löydät osoitteesta: Työkalut Laskuripankki Ympäristöluvan tarpeen laskentalomake.

10 61 Pohdi, riittääkö tapauksessasi ympäristöluvan anominen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, vai koskettaako sitä YVA-menettely, jolloin lupaa anotaan ympäristökeskukselta. Mitä erityispiirteitä ympäristöluvan kannalta investoinnissasi on? Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Lähde ja lisätietoja: Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu: Yrityksen ja yhteisöt Maatalous Maatalouden ympäristönsuojelun lomakkeet

11 62 7 TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN 7.1 Ruokinnan suunnittelu Ruokinnan suunnittelu on ravinteiden käytön optimointia ruokinnassa. Eläimelle pyritään antamaan ravintoa sen tuotosta vastaava määrä. Näin eläin voi hyvin ja se saadaan myös tuottamaan hyvin. Aliravittuna eläin voi huonosti, tuottaa heikosti ja saattaa sairastua. Liikaa ruokittuna eläin puolestaan lihoo liikaa ja voi sitä kautta sairastua. Väkirehuja syöttämällä eläin voidaan saada tuottamaan enemmän, mutta liian korkea väkirehupitoisuus ruokinnassa altistaa eläimen pötsivaivoihin ja sitä kautta sairastumaan. Samalla myös tuotos heikkenee. Tietyssä vaiheessa ruokintaa/ väkirehutasoa nostamalla eläin ei enää tuota maitoa niin paljoa enemmän, että rehunlisäys olisi taloudellisesti kannattavaa. Ruokinnan onnistuminen vaikuttaa suoraan yritystoiminnan kannattavuuteen ja ympäristönäkökulmasta ajatellen myös ravinnepäästöjen määrään. Ensin pitäisi päättää, millainen ruokintastrategia tilalla toteutetaan eli miten ruokinta aiotaan järjestää. Strategian valintaan vaikuttavat tilalla jo käytössä olevat koneet, rakennukset, tilat ja yrittäjän oma kokemus sekä ammattitaito. Mikäli tilalle täytyy hankkia jotain uusia koneita tai laitteita, valintaan vaikuttaa myös niiden hinta ja käyttökustannukset. Minkä rehunjakotavan haluat valita tuotantoosi (seosrehuruokinta, erillisruokinta, tasaväkirehuruokinta)? Perustele valintasi. Mitä rehuja aiot itse tuottaa tilallasi? Mitä rehuja aiot ostaa (esim. täysrehut, puolitiivisteet, kivennäiset)? Aiotko käyttää kokoviljasäilörehua ruokinnassa? Miten aiot säilöä viljan (murskesäilötty, pystysiilo, laakasiilo jne.)?

12 63 Millaisella korjuuketjulla aiot korjata säilörehun? Miten aiot varastoida säilörehun (pystysiilo, laakasiilot, paalit jne.)? Mitä jo olemassa olevia rakennuksia/ tiloja sinulla on, joita voisit myös tulevaisuudessa käyttää säilörehun varastointiin? Säilörehun varastointitilojen tilavuutta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Exceltaulukolla, jonka löydät osoitteesta: Työkalut Laskuripankki Säilörehun varastointitarpeen laskentalomake. Minkälaisen rehujenjakojärjestelmät haluaisit käyttöösi (mahdollisimman pitkälle koneellistettu, automaattiruokkija väkirehuille, väkirehukioskit, mattoruokkija, rehunjakovaunu, apevaunu jne.)? Onko tilallasi toteutettu ruokinnansuunnittelua? Mikäli ei, niin nyt kannattaisi aloittaa, sillä ruokinnan optimoinnilla voidaan saada parannettua kannattavuutta, vähennettyä ravinnepäästöjä (typpi ja fosfori), tehostettua ruokintaa, lisättyä maito- ja lihakiloja, nostettua jopa eläinten hyvinvoinnin tasoa. Ruokinnan suunnittelun voit tehdä ruokinnansuunnitteluohjelmalla (esim. Märe), omatekoisella Excel-taulukolla tai jättää ruokinnansuunnittelu neuvojan tehtäväksi. Seuraavalla sivulla on malli omatekoisesta Excel-taulukosta, jossa on laskettu kiloisten noin 1200 gramman päiväkasvun omaavien lihasonnien ruokintaa rehuyksiköiden ja valkuaisen saannin perusteella. OIV tarkoittaa ohutsuolessa imeytyvää valkuaista ja PVT pötsin valkuaistasetta, joka vaikuttaa OIV:n hyödyntämiseen. Lisäksi taulukkoon voisi lisätä kivennäisten ja vitamiinien määrät. Lisätietoja ruokinnan suunnittelusta ja tarvittavista ravintoainemääristä saat MTT:n julkaisemasta palvelusta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset: Siellä pääset tekemään hakuja erilaisista ruokintataulukoista, mutta voit myös ladata koneellesi Rehutaulukot ja ruokintasuositukset julkaisun pdf-tiedostona. Ruokinnan suunnittelua voidaan tehdä ohjeellisilla taulukko -arvoilla, mutta järkevintä on analysoida kotoiset rehut eli säilörehu (perusrehu) ja vilja. Rehuista ote-

13 64 taan näytteet ja ne lähetetään laboratorioon tutkittaviksi. Tämän jälkeen nähdään, minkä laatuisia rehuja (D-arvo, säilönnän onnistuminen jne.) meillä on käytössä ja mitä ravintoaineita ne sisältävät? Lisää tietoa näytteiden ottamisesta ja analyysin tulkitsemisesta löytyy esimerkiksi Artturin sivustolta. Sieltä löytyy myös monenlaista muuta hyödyllistä tietoa, muun muassa D-arvo-kartta: Pohdi, miten voisit toteuttaa ruokinnan suunnittelun omalla tilallasi. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

14 Eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi Jotta karja tuottaisi hyvin, eläinaineksen tulee olla hyvää. Pitkäjänteisellä jalostustyöllä saadaan nostettua tuotostasoja eli eläimet tuottavat enemmän maito- ja lihakiloja. Myös eläinten kestävyyteen tulee panostaa eli eläimen tulisi tuottaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pitkään pysyen terveenä. Onko tilallasi tehty jalostussuunnitelma? Minkälaista karjasi on jalostusarvoltaan ja tuotostasoiltaan (alla olevaan taulukkoon voit kirjoittaa koko lypsykarjasi tuotostietojen keskiarvot, jotka löydät helposti tuotosseurannan raporteista)? Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa Vuotta koskevia tuotostietoja maitoa kiloa/ vuosi/lehmä maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä 305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja) maitoa kiloa/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ lehmä Muita lehmäkohtaisia tietoja soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poikimaväli päiviä hiehojen poikimaikä kuukausia siemennyksiä/ poikiminen krt lepokauden pituus päiviä siemennyskauden pituus päiviä ummessaolokauden pituus päiviä uusimattomuus-% 60 pv %

15 66 Pohdi, minkälaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa ja miten voisit päästä tavoitteisiisi. (Kirjoita taulukkoon jälleen keskiarvoluvut.) Tunnusluku Tavoite Selite Miten tavoitteeseen voidaan päästä? Vuotta koskevia tuotostietoja maitoa kiloa/ vuosi/lehmä maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä 305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja) maitoa kiloa/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ lehmä Muita tietoja soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poikimaväli päiviä hiehojen poikimaikä kuukausia siemennyksiä/ poikiminen krt lepokauden pituus päiviä siemennyskauden pituus päiviä ummessaolokauden pituus päiviä uusimattomuus-% 60 pv %

16 67 Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, satatonnarit, Ay, Fr jne.) Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi. Seuraavaan taulukkoon voit kirjata lihakarjasi jalostukselliset tunnusluvut. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo Millaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa. Pohdi jalostuksellista näkökulmaa eli mihin suuntaan haluat karjaasi kehitettävän. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo

17 68 Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, hyvät emo-ominaisuudet jne.) Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi. Eläinmäärän lisääminen Eläimiä voidaan lisätä karjaan monella tapaa. Se, miten lisäys kannattaa tehdä, on tila- ja tapauskohtaista. Eläimiä voidaan lisätä keinosiementämällä olemassa olevaa karjaa, siirtämällä alkioita lehmiin ja hiehoihin, käyttämällä sukupuolilajiteltua siementä tai ostamalla eläinainesta tilan ulkopuolelta. Keinosiemennys tavallisella (sukupuolilajittelemattomalla) siemenellä johtaa hitaaseen eläinmäärän kasvattamiseen, sillä noin puolet vasikoista on sonneja, joita ei voida lypsykarjassa hyödyntää. Seksatun eli sukupuolilajitellun siemenen käyttö nopeuttaa noin puolella lehmävasikoiden saantia. Alkionsiirron avulla voidaan jalostusarvoltaan huonommatkin lehmät käyttää lypsylehmien emiksi. Eläinaineksen ostaminen voi olla järkevää tietyssä määrässä, mutta kerralla suuren jalostusarvoltaan hyvän eläinaineksen löytäminen on yleensä vaikeaa ja kallista. Ostoeläinten kautta voi tilalle myös tulla tauteja. Eläinaineksen lisäämisen tulee siis olla alusta alkaen hyvin suunniteltua ja siihen tulee varautua hyvissä ajoin ennen investoinnin aloittamista. Kuinka paljon eläinten lukumäärä kasvaa investoinnissasi? Miten olet ajatellut suorittaa eläinten lukumäärän lisäämisen investointiprosessin yhteydessä?

18 69 Faba INTO Investoinnit tuottamaan suunnitelmallisen eläinhankinnan kautta Faba tarjoaa nykyään asiantuntija-apua eläinaineksen lisäämiseen laajentamisen yhteydessä. Heidän avullaan koko lisäysprosessi voidaan ulkoistaa eli Faban neuvojat voivat halutessasi hoitaa koko prosessin. Heiltä saa myös tukea, mikäli yrittäjä haluaa itse hoitaa eläinaineksen hankinnan/ lisäämisen. Lisää tietoja löytyy Fabapalvelun sivustolta: Palvelut Jalostusneuvonta Faba INTO. Haluatko käyttää Faban tarjoamia palveluja eläinten hankinnassa? Jos haluat, niin tee pieni suunnitelma siitä, mitä palveluja aiot hankkia Faban kautta. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Tavoitteena terve, kestävä ja hyvinvoiva karja, joka tuottaa paljon maitoa/ lihaa.

19 Pelastussuunnitelma Pelastuslain määräämä pelastussuunnitelma kuuluu jokaisen tukirahoitusta hakevan uutta rakennusta rakentavan, mittavaa laajennusta tai laajaa peruskorjausta tekevän tilan työstettäväksi. Pelastussuunnitelma tulee olla myös, kun toiminta on ympäristöluvanvaraista eli kun eläinsuoja on rakennettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle tai kun rakennus on kooltaan yli 1000 m 3. Pelastussuunnitelman pohjana ovat turvallisuusohjeet, jotka kuuluvat vakuutusehtoihin. Pelastussuunnitelma on hyvä tehdä, sillä mahdollisen kriisitilanteen sattuessa tiedetään, mitä pitää tehdä, osataan toimia nopeasti ja voidaan pienentää vahinkoja. Pelastussuunnitelman avulla voidaan myös ennaltaehkäistä vahinkoja. Voit miettiä pelastussuunnitelman kohtia nyt alustavasti ja myöhemmin tehdä sen yksityiskohtaisesti tai teettää koko suunnitelma jollakin asiantuntijalla. Voit myös käyttää alla olevaa pelastussuunnitelmaa muistilistanasi investoinnin toteutusvaiheessa. Tutustu turvallisuusohjeisiin, joista selviää yksityiskohtaisemmin maatilalle vaadittavat säädökset: FK/ Finanssialan keskusliitto: Suojeluohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta. MAATILAN PELASTUSSUUNNITELMA 1. Palon varhainen havaitseminen a. Mitä menettelytapoja ja välineitä tilalla on nyt käytössä tulipalon varhaiseksi havaitsemiseksi tuotantorakennuksissa? b. Millä toimenpiteillä palon varhaista havaitsemista voidaan parantaa? 2. Alkusammutus a. Tee / liitä pohjapiirros tuotantorakennuksesta, josta ilmenee alkusammutuskaluston ja vesipisteiden sijainti sekä poistumistiet (erilliselle liitteelle) b. Miten toteutetaan alkusammuttimien testaus, tarkastusten dokumentointi ja sijaintipaikan merkintä

20 71 c. Miten tehdään alkusammuttimien käytön harjoittelu? 3. Eläinten pelastaminen a. Mitä eläinten irrottamiseen käytettäviä välineitä on ja missä niitä säilytetään? b. Miten eläinten vapauttaminen ja ulosajo toteutetaan mahdollisimman nopeasti? c. Miten eläimiä käsitellään ulosajon jälkeen? 4. Muut ennakoitavat tilanteet. Onko jokainen tilalla asuva tai työskentelevä tietoinen seuraavista asioista? a. Onko tilalla ensiaputarvikkeita ja onko niiden sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei, niin miten tilanne korjataan? b. Onko päävirtakytkimen, sulaketaulun ja veden katkaisun sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei, niin miten tilanne korjataan? c. Mitä tehdään, jos tulipalo syttyy?

21 72 d. Mitä tehdään, jos sähköntulo loppuu? e. Mitä tehdään, jos vedentulo loppuu? f. Mitä tehdään, jos lämmitysjärjestelmässä on häiriöitä? g. Mitä tehdään, jos ruokinta- tai ilmastointiautomatiikassa on häiriöitä? h. Mitä tehdään, jos ilmenee jokin muu häiriö? Esimerkiksi maatilalla havaitaan öljyvuoto. Lähde: Maatilojen palontorjuntaturvaohje 2007: Suojeluohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta. Muuta hyödyllistä materiaalia: Tapiolalta Maatilan riskienhallinnan työkirja ja Maatilojen vahingontorjuntaopas Myös Lähivakuutuksen tai muiden vakuutusyhtiöiden sivuilta voit löytää hyödyllistä materiaalia. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

22 Työturvallisuus ja ergonomia Maatalous kuuluu riskialttiimpiin ammatteihin. Tapaturmista sattuu noin puolet karjanhoitotyössä. Yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia ovat työympäristö, eläimet, raskaat nostot ja huono työasento. Liukastumiset, kompastumiset, kaatumiset, eläimen puskemat, potkut ja polkemat ovat yleisimpiä vahinkoja, jotka tapahtuvat karjanhoitotöissä. Tapaturmien lisäksi karjanhoitotöissä voi altistua ammattitauteihin, kuten erilaisiin hengitystiesairauksiin ja ihottumiin. Alla on lueteltuna erilaisia vahingon- tai sairauksien aiheuttajia. Pohdi samalla, mitkä asiat liittyvät tulevaan tuotantoosi, miten voit ehkäistä tapaturmia ja sairauksien puhkeamista ja miten voit huomioida seikat investointisi suunnitteluvaiheessa. 1. Biologiset tekijät (homeet, virukset, bakteerit, varastopunkit, tarttuvat taudit) 2. Kemialliset tekijät (Pölyt, eläinten epiteeli, kaasumaiset epäpuhtaudet, rehujen säilöntäaineet, kasvinsuojeluaineet, öljyt, metallit, pesu- ja desinfektioaineet) 3. Fysikaaliset tekijät (melu, tärinä, sopimaton valaistus, epämukavat lämpöolot, veto, ultraviolettisäteily) 4. Fyysiset kuormitustekijät (raskaiden taakkojen nosto, siirto tai kannattelu, toistuvat yksipuoliset työasennot tai -liikkeet, puutteet työympäristön ja työvälineiden ergonomiassa)

23 74 5. Henkiset kuormitustekijät (stressin kokeminen, psyykkiset oireet, terveys ja työkyky, terveyskäyttäytyminen, työ ja -elämäntilanne, asennetekijät, perhetilanne, suhtautuminen EU:iin) 6. Tapaturmavaarat (kotieläintuotannon töissä suurin osa, rakennustyöt, metsätyöt, koneiden huolto ja korjaus) Muista henkilönsuojaus (pölysuojaimet, käsineet, silmäsuojaimet jne.)! Lypsy toistuu päivästä toiseen kahtena kertana saman vuorokauden aikana ja lypsytilanteessa altistuu helposti erilaisille vammoille ja vahingoille. Millaiseksi suunnittelet mahdollisimman ergonomisen lypsyympäristösi (esim. lypsyasema, jossa voi lypsää kahdelta eri puolelta lehmää: ergonominen työasento ja sama liike toistuu molemmille puolille vartaloa) Lattia aiheuttaa liukastumisia ja sitä kautta tapaturmia. Miten voisit ehkäistä liukastumisia? (lattioiden materiaali ) Miten saat järjestettyä lannanpoiston ja muun (päivittäisen) puhdistustyön mahdollisimman ergonomiseksi?

24 75 Miten saat navettailman pysymään sellaisena, että se ei sisällä haitallisia kaasuja? Miten huolehdit navetan ja lypsytilojen riittävästä valaistuksesta? (Pimeässä työskenteleminen nimittäin lisää riskiä.) Miten järjestät ruokinnan ja rehujen käsittelyn mahdollisimman turvalliseksi ja ergonomiseksi? Yrittäjänä sinä olet yrityksesi tärkein voimavara. Miten tulet huolehtimaan omasta jaksamisestasi? (harrastukset, lomat, työterveyshuolto, oma työhyvinvointiohjelma jne.) Myös maatalousyrittäjä voi hakeutua työterveyshuollon piiriin. Sieltä kautta saa erilaisia palveluja. Työterveyshuolto järjestää työoloselvitykset (tilakäynnit, joissa arvioidaan työn kuormittavuutta, tapaturmia ja altisteita), antaa ohjeita ja neuvoo, tekee yrittäjälle terveystarkastuksen, mahdollistaa yleislääkäritasoisiin sairaanhoitopalveluihin, jonka kautta voi tarvittaessa päästä myös kuntoremonttiin. Lisätietoja löydät Melan sivustoilta. Kuulutko jo työterveyshuollon piiriin? Aiotko liittyvä työterveyshuoltoon? Nyt kannattaa ainakin harkita! Opi tunnistamaan stressi ja masennus ja pyydä apua tarpeen vaatiessa. Voit tehdä stressitestin Melan sivustoilla: Työstressikysely. Lähteet ja lisätietoja: Mela vakuuttavaa hyvinvointia: Työturvallisuus Terveenä työssä

25 Laatu Hyvinvoiva nauta on onnistuneen maidon- ja naudanlihantuotannon perusta. Siihen liittyy olennaisesti laadukkaat rehut, asianmukaiset olosuhteet, hygienia ja asiantunteva hoito. Kun kaikki hyvät asiat ovat kohdallaan, syntyy tuotteena turvallinen ja hygieeninen elintarvike, joka säilyy hyvin ja on hyvää sekä terveellistä ravintoa ihmisille. Näin ollen kulutus nousee, mikä on tietysti tuottajille tärkeä asia. Hyvälaatuisesta lihasta maksetaan tuottajalle enemmän kuin huonolaatuisesta lihasta. Teurashylkäykset ovat kallis asia tuottajalle, samoin myös eläinten sairastaminen. Myös eettisesti ajatellen hyvinvoiva nauta on tärkeä asia tuotantoympyrässä. Miten aiot saada ylläpidettyä hyvän laadun jokaisessa tuotantoprosessin vaiheessa? Miten voit perustella kuluttajille, että tilallasi tuotetaan laadukasta, turvallista maitoa/ lihaa? Mitkä eettiset seikat ovat Sinulle tärkeitä tuottaessa maitoa/ naudanlihaa? (luomustatus, eläinten hyvinvointi jne.)

26 77 Elintarvikelain mukaan elintarvikkeet tulee voida jäljittää koko elintarvikeketjussa. Miten huolehdin omalla tilalla tuotteiden jäljitettävyydestä eli siitä, että tiedän kaikkien tuotteideni alkuperän? (muistiinpanot, kuitit jne.) Millaista maitoa/ lihaa aiot tuottaa tilallasi (laatu)? Miten tulet huolehtimaan hygieniasta? (lanta- ja rehureitit erillään, linnut ja jyrsijät pois tuotantotiloista, puhtaus, pesu jne.) Miten tulet huolehtimaan rehujen turvallisuudesta/ hygieniasta pellosta ruokintapöydälle? (oikeat korjuumenetelmät, ei multaa tai haittaesineitä rehuihin jne.) Mikä on pellosta pöytään -prosessisi motto?

27 78 8 YRITYKSEN JOHTAMINEN JA TALOUDEN HALLINTA 8.1 Maaseutuyrityksen johtaminen Yhteiskuntamme on muuttunut todella paljon. Ennen vanhaan melkein jokaisessa talossa oli karjaa (jokunen lammas, sika, lehmä ja kanoja), joista saatiin maitoa, lihaa, villaa ja munia. Pelloilta hankittiin eläimille ja ihmisille ravintoa. Lähes kaikessa oltiin omavaraisia. Nykyään maatilat ovat yrityksiä, joissa tuotetaan elintarvikkeita muillekin kuin vain omiksi tarpeiksi. Yritys pyrkii tuottamaan voittoa ja tarkoituksena on tienata rahaa, jolla voidaan ostaa ruokaa, pitää yllä elintasoa ja ostaa erilaisia hyödykkeitä perheen tarpeiksi. Monella tilalla on myös palkattua työvoimaa. Nykypäivän kilpailuyhteiskunnassa maatilayrityksessä tarvitaan yhä enemmän johtamistaitoja. Mitä suurempi investointi on, sitä enemmän tarvitaan osaamista eli taitoa osata päivittäistä, kasvukauden, tulevan vuoden, tulevaisuuden kehityksen ja koko tilan elinkaaren suunnittelua. Johtaminen on siis kokonaisuuksien hallintaa, lähtien päivittäisistä rutiineista aina pitkän aikajänteen suunnitteluun asti. Menestyminen lähtee yrittäjästä itsestään. Aloita pohtimalla, mitkä ovat yritystoimintasi motiivit (tavoitteellisuus, omaehtoisuus, arvot, miten koet yrittäjyyden, talousnäkökulma, elämäntapa, työ ja harrastus samassa jne.). Yrittäjä on itsensä johtaja, mutta palkallista työvoimaa ollessa hän on myös henkilöstön johtaja. Pohdi, millaiset johtajataidot Sinulla on. Investointi aiheuttaa usein stressiä ja näin ollen edellyttää paineensieto- ja hallintakykyä. Mieti, pystytkö työskentelemään paineen alaisena (rahoitus, paljon työtä jne.)?

28 79 Menestyminen vaatii osaamista. Minkälainen ammattitaito Sinulla on? Tarvitsetko mahdollisesti investoinnin myötä lisäkoulutusta? Miten olet tähän mennessä hankkinut osaamisesi? (ammattilehdet ja -kirjallisuus, tutkinto, kurssit jne.) Onko Sinulla johtamistaitoja ja hallitsetko taloushallinnon? Tee itsellesi ammattitaidon/ osaamisen kehittämissuunnitelma. Mieti, mitä koulutusta, kursseja, tietoa, taitoja tulet tarvitsemaan, missä vaiheessa ja miten (esim. jalostus, tutkinto, luomukurssi, taloushallinnon kurssi jne). Kehittäminen/ kehittymisen tulee olla jatkuvaa. Aina oppii jotain uutta. Kehittämisen prosessikaavio, joka etenee vaiheittain.

29 80 Missio Visionäärinen Strateginen Operatiivinen Yllä oleva pyramidi kuvaa johtamista eri aikajänteillä. Pyramidin huipussa meillä on missio, joka kuvaa päivittäistä tehtäväämme, esimerkiksi maidon tuotantoa. Missiota tekemällä saavutamme luomamme vision eli tulevaisuuden kuvan. Johtamista on kolmen tasoista eli operatiivista, strategista ja visionääristä. Operatiivinen johtaminen on pyramidin jalusta, joka sisältää jokapäiväisen liiketoiminnan, kuten tuotantoprosessien ohjauksen, myynnin ja markkinoinnin, henkilöstön johtamisen, rahoituksen, taloushallinnon ja operatiivisen laskennan sekä suhteiden hoidon sidosryhmiin. Pohdi, miten tulet hoitamaan operatiivisen johtamisen yrityksessäsi. Strateginen johtaminen on keskipitkän aikajänteen eli 3 5 vuoden suunnittelua, johon sisältyy toiminnan arviointi ja uudelleensuuntaaminen, strateginen toimeenpano, strategian muotoilu, tavoitteiden asettaminen sekä liikeidean muotoilu. Pohdi, miten tulet hoitamaan strategisen johtamisen yrityksessäsi.

30 81 Visionäärinen johtaminen on pitkällä aikajänteen suunnittelua, joka pitää sisällään vision, tulevaisuuden kuvat ja skenaariot. Visionäärinen suunnittelu tähtää noin 10 vuoden päähän tai se on oikeastaan yrityksen koko elinkaaren suunnittelua. Pohdi, miten tulet hoitamaan visionäärisen johtamisen yrityksessäsi. Johtamis- ja suunnittelutyöllä on siis yhä suurempi merkitys. Täytyy tietää, missä mennään eli tilannetta on seurattava kaiken aikaa. Pohdi, miten itse aiot organisoida seurannan ja arvioinnin ja miten aiot pysyä menestyvänä yrityksenä/ ensin saavuttaa menestyvän yrityksen. Tuotantopanosten (lannoitteiden, rehujen ym. ostojen) hintojen kilpailuttamisella on yhteys yrityksen kannattavuuteen ja menestymiseen. Pohdi, miten ja kuinka usein aiot hoitaa kilpailuttamisen. Laatua ei saa kuitenkaan unohtaa.

31 82 Miten muuten aiot säästää tuotantopanosten hankinnassa? Ainakin lannoitteiden ja kalkin hinnoittelua on porrastettu, joten ostohetken ajoituksella voi tehdä suuria säästöjä. Myös yhteisostot kannattavat. Pohdi seuraavaksi, ketkä ovat Sinun tärkeimmät sidosryhmäsi eli mitkä ovat sellaisia organisaatioita tai muita vastaavia, joita välttämättä tarvitset yrityksesi toiminnassa (pankki, urakoitsija, rahoittaja jne.). Maatilayritykseni Kilpailijoiden ja heidän vahvuutensa tunteminen on tärkeää. Pohdi, mitkä ovat tärkeimmät kilpailijasi ja mitkä ovat heidän vahvuutensa? On myös tärkeää tietää, missä Sinä olet parempi kuin kilpailijasi, joten pohdi asiaa tästä näkökulmasta. Lähde: Maatilayrityksen menestystekijät. Tieto tuottamaan 123. ProAgria Keskusten Liitto. WS Bookwell: 2008.

32 83 Vuosikello Maatilan töiden ajoitusta voit suunnitella myös vuosikellon avulla. Lisää kunkin kuukauden kohdalle tarvittavat tehtävät. Näin voit tasata työhuippuja ja kaikki työt tulee ajallaan tehtyä. Esimerkiksi taloushallinnon töille voi varata enemmän aikaa talvikautena, jolloin peltotöitä ei ole. Keväällä ovat toukotyöt, ennen niitä huolletaan traktorit, syksyllä puidaan viljaa jne. Voit lisätä vuosikelloon myös tärkeät verotukseen, palkanmaksuun, tilinpäätökseen ynnä muut vastaavat taloushallintoon liittyvät tehtävät. Joulu Tammi Marras Helmi Loka Maalis Syys Huhti Elo Touko Heinä Kesä

33 Yhtiömuoto investoinnin jälkeen Perinteisesti maataloudenharjoittaja on verrattavissa yksityiseen elinkeinonharjoittajaan, joten erillistä yhtiömuotoa ei tarvita. Tällöin toimiminen on joustavaa, nopeaa ja helppoa. Laajennusvaiheessa kannattaa harkita, pitäisikö yritys yhtiöittää. Tämä voi tulla tarpeelliseksi esimerkiksi riskien hallinnan, verotuksen ja omistajien määrän takia. Yhtiöittäminen on suunniteltava tarkasti. Siihen tarvitaan myös laskelmia, joissa nähdään, miten paljon tuloja saadaan. Jossain tapauksissa perinteisen maatilayrityksen ohelle voidaan yhtiöittää sivuelinkeino, mikäli katsotaan, että toiminta on niin laajamittaista, että se halutaan ja kannattaa pitää erillään muusta toiminnasta verotuksellisista tai muista syistä johtuen. Seuraavana yritysmuodon valintaan vaikuttavia seikkoja: 1. Perustajien määrä (onko yksi vai useita) 2. Pääoman tarve ja saatavuus yritystä perustettaessa 3. Vastuun jakautuminen yrityksessä 4. Toiminnan joustavuus 5. Yrityksen jatkuvuus 6. Voitonjako ja tappion kattaminen 7. Verotus Seuraavana erilaisia yhtiömuotoja vertailussa: 1. Yksityinen elinkeinonharjoittaja a. Pääosin yksihenkilö, sopii perheyritykselle b. Vastuu: Yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa koko omaisuudellaan yrityksensä sitoumuksista c. Voitonjako ja varojen nosto: yrityksestä voi nostaa itselleen varoja pääoman mukaisesti d. Perustaminen: Y3 perustamisilmoituslomake 2. Avoin yhtiö a. Kaksi tai useampi henkilö b. Vastuu: jokainen yhtiömies vastaa kaikella omaisuudellaan myös jokaisen yhtiömiehen yhtiöön tekemistä sitoumuksista c. Voitonjako: palkkana, voitto-osuutena tai lainana d. Perustaminen: Kirjallinen yhtiösopimus(yhtiö syntyy periaatteessa yhtiösopimuksen allekirjoitushetkellä), Y2 perustamisilmoituslomake 3. Kommandiittiyhtiö a. Kaksi tai useampi henkilö b. Vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yksi äänetön yhtiömies c. Vastuu: vastuunalainen yhtiömies vastaa koko omaisuudellaan myös muiden yhtiömiesten yhtiöön liittyvistä sitoumuksista ja äänetön yhtiösopimuksen vastaamalla omaisuuspanoksen määrällä d. Voitonjako ja varojen nosto: palkka, voitto-osuutena ja lainana e. Perustaminen: Kirjallinen yhtiösopimus (yhtiö syntyy periaatteessa yhtiösopimuksen allekirjoitushetkellä), Y2 perustamisilmoituslomake

34 85 4. Osakeyhtiö a. Yksi tai useampi henkilö b. Osakepääoma vähintään 2500 euroa (yksityinen osakeyhtiö) c. Voitonjako ja varojen nosto: osinkotuloja, palkkatuloja, lainaa yhtiön vapaan pääoman puitteissa d. Vastuu: osakkeenomistaja vastaa vain yhtiöön sijoittamallaan pääomapanoksella e. Yleisin Suomessa käytetyistä yritysmuodoista (maatalousyritykset yleensä maataloudenharjoittajia tai yhtymiä, mutta osakeyhtiöiden määrä on kasvussa) f. Perustaminen: perustamissopimus, yhtiöjärjestys, Y1 perustamisilmoituslomake ja kaupparekisterin liitelomake 1 5. Osuuskunta a. Vähintään kolme perustajajäsentä (luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä) b. Tavoitteena jäsentensä talouden tukeminen, ei voitto c. Voitonjako ja varojen nosto: liiketoiminnan kehittämiseen, yhteiskäyttöön tarkoitettujen palvelujen rahoittamiseen, varat jaetaan jäsenille siinä suhteessa, miten jäsenet ovat käyttäneet osuuskunnan palveluja d. Hyvä yritysmuoto silloin, kun toiminnan taloudelliset ja muut riskit ovat suuret, kun omistajien määrä on suuri ja yleensä, kun toiminta on todella kannattavaa ja tuloa syntyy paljon e. Perustaminen: Y1 perustamisilmoituslomake, kaupparekisterin liitelomake 2 alkuperäiskappaleina, perustamiskirja alkuperäisenä, erillinen jäljennös säännöistä ja hallituksen kokouksen pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valinnasta Pohdi, tarvitseeko jokin sivuelinkeino yhtiöittää omaksi yrityksekseen ja mikä yritysmuotona voisi olla. Pohdi, minkä tyyppinen yhtiömuoto Sinun maaseutuyritykselle sopisi, vai kannattaako jatkaa edelleen yksityisenä elinkeinonharjoittajana (tai perinteisenä maataloudenharjoittajana) ja myöhemmin muuttaa yhtiömuotoa, kun näkee, mihin suuntaan toiminta kehittyy. Asia tulee harkita tarkkaan asiantuntijoiden kanssa. Lähteet ja lisätietoja: MAATILAYRITYKSEN YHTIÖITTÄMINEN. Tieto tuottamaan 120. ProAgria Keskusten Liitto. Otavan kirjapaino: 2007.

35 Riskien kartoitus ja hallinta Riskejä on tullut mietittyä alustavasti jo kolmannen kappaleen lopussa, mutta riskien hallinta on niin tärkeä asia, että tarkastellaan sitä aluetta vielä yksityiskohtaisemmin. Riskien hallinta liittyy tilan johtamiseen. Alla muistin virkistykseksi riskien hallinnan eteneminen. Aluksi on tärkeää tunnistaa riskit. Sen jälkeen arvioidaan, millaisia riskit ovat, eli mikä on riskien todennäköisyys ja merkittävyys. Seuraavaksi pohditaan, miten riskejä pystytään minimoimaan. Riskejä ei voi koskaan poistaa kokonaan, sillä yritystoiminta sisältää aina myös riskejä. Riskejä voidaan kuitenkin pyrkiä välttämään, pienentämään tai siirtämään. Kun riskit on arvioitu ja toimenpiteet päätetty, lähdettään toteuttamaan toimenpiteitä eli esimerkiksi vakuutetaan eläimet. Riskien tunnistaminen Haittojen merkittävyyden ja todennäköisyyden arviointi Toimenpiteiden arviointi ja valinta - Riskin välttäminen, pienentäminen, säilyttäminen tai siirtäminen vakuuttamalla Toimenpiteiden toteuttaminen Riskejä on monenlaisia. Pohdi, mitä kuhunkin ryhmään kuuluvia riskejä voi tulevassa tuotannossasi ilmetä. Pohdi myös, miten suuri riskin todennäköisyys, miten merkittävä se on ja pohdi minkä toimenpiteen valitset (esim. vakuuttaminen). Osa kohdista on samoja, joita on aikaisemminkin käsitelty, mutta otetaan ne mukaan riskien tarkastelun valossa. a. Työturvallisuusriskit a. Tapaturmat b. Ammattitaudit c. Vaaralliset aineet

36 87 d. Stressin hallinta ja jaksaminen b. Toimintariskit a. Työn keskeytyminen b. Konevahinko c. Toimitusten myöhästyminen d. Epäselvät vastuut, sopimusongelmat e. Lainvastainen toiminta

37 88 c. Henkilöriskit a. Perheen ja tilan ulkopuolisten turvallisuus b. Ilkivalta c. Heikko osaaminen d. Yrittäjän/ työntekijän sairastuminen, pysyvä vammautuminen ja avioero d. Omaisuusriskit a. Paloturvallisuus b. Kiinteistötekniikka

38 89 c. Lukitus ja avaimet, murtosuojaus d. Huono valaistus e. Sähköturvallisuus e. Ympäristöriskit a. Jätteet ja jätehuolto b. Vaaralliset aineet c. Päästöt maahan, ilmaan ja veteen

39 90 d. Ympäristön monimuotoisuuden heikentyminen (biodiversiteetti) f. Tuoteriskit a. Tuotettujen elintarvikkeiden laatuvirheet ja tuotevastuu b. Valmistusvirheet c. Käsittelyvirheet d. Informaatiovirheet e. Raaka-aineen jäljitettävyysongelmat

40 91 Riskejä voi tarkastella myös prosessikohtaisesti. Sen jälkeen pohdi, miten voin vähentää riskejä. Voit käsitellä kaikki työvaiheet erikseen ja kirjata ylös riskit seuraavista seikoista: Toiminta Työturvallisuus Henkilö Ympäristö Omaisuus Tuote Pohdi myös, mitä riskejä investointiprosessiin liittyy ja miten riskejä voit vähentää. Toiminta Työturvallisuus Henkilö Ympäristö Omaisuus Tuote Lähde: Maatilan riskienhallinta. Tieto Tuottamaan 110. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Keuruu: 2005.

41 Kannattavuus- ja kustannuslaskelmat Tähän väliin liitetään kannattavuus- ja kustannuslaskelmat. Kirjaa aluksi ylös investoinnin kustannukset. Alla oleva kustannus on Maa- ja metsätalousministeriön lomakkeesta: Kustannusarvio ja rakennusselostus, joka tulee laatia liitteeksi investointitukien ja - avustusten hakemusten mukaan. KUSTANNUSLASKELMA KUSTANNUKSET PÄÄLAJEITTAIN: Kustannus 80 0 Rakennuttajan kustannukset 81 1A Tontin maa- ja pohjarakenteet 2B Rakennuksen maa- ja pohjarakenteet 82 2 Perustukset ja alapohjarakenteet 83 3 Runko ja vesikattorakenteet sekä vesikate 84 4 Runkoa täydentävät rakenteet 85 5 Sisäpuoliset rakenteet 86 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 87 7 Lämpö, vesi, ilmastointi ja sähkö 88 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset Rakennuskustannukset yhteensä 90 Toimintainvestoinnit 91 Kustannukset yhteensä 92 OHJEKUSTANNUS 93 Rakennuskustannusindeksi (pientalo/tuot.rak) Hinnat eivät sisällä ALV:a. (Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivut: --> Maaseudun kehittäminen --> Maaseudun rakentaminen --> Lomakkeet --> Kustannusarvio ja rakennusselostus) Osta halvalla ja myy kalliilla. Tämä motto on vanha, mutta pätee vielä tänäkin päivänä, sillä kustannukset pitäisi saada mahdollisimman pieniksi ja tulot suuriksi. Mitä suuremmat tulot kuluihin nähden ovat, sitä enemmän yrittäjälle jää katetta toiminnastaan. Jotta investointi voi saada rakennetukilain mukaista tukea tai avustusta, jotta yritys voisi olla olemassa ja jotta se tuottaisi omistajalleen/ omistajilleen tuloa, investoinnin tulee olla kannattavaa. Kannattavuus saadaan selvitettyä ja osoitettua erilaisilla laskelmilla. Laskelmia voi tehdä perinteisesti paperilla ja laskimella, Excel-taulukon avulla funktio-toimintoja hyödyntäen sekä erilaisilla valmiilla ohjelmilla. Onko tilastasi tehty kannattavuuslaskelmia?

42 93 Oletko itse tehnyt laskelmia? Jos olet, niin mitä? Kannattavuutta voi laskea monella eri tavalla. Alla on lueteltuna erilaisia tapoja Kustannuslaskenta o Katetuottolaskelmat o Mitkä ovat todelliset tuotantokustannukset? Kattavatko tuotot myös rakennus- ja konekustannukset? Minkä tuotteen tuottaminen tilalla on kannattavinta? o Kuinka paljon maksaa maidon ja lihan tuottaminen? o Tehdäänkö työvaihe itse vai ostetaanko palvelu? Tuotteen hinnoittelu o Kuinka paljon tuotteesta täytyy saada, että tuottaminen on kannattavaa Budjetointi o Suunnitellaan tulevaa toimintaa (useimmiten vanhojen laskelmien pohjalta) Tunnuslukujen laskenta o Tarkastellaan, miten hyvin on onnistuttu, millainen yrityksen taloustilanne on o Voidaan myös laskea suunnitellun tuotannon tunnuslukuja. Investointilaskelmat o Riskilaskelmat o Investoinnin nykyarvo o Investoinnin takaisinmaksuaika o Investoinnin sisäinen korkokanta Tutki, millaiset tunnuslukusi ovat tänään ja anna suunnitellulle tuotannolle tavoite-arvot. Kannattavuuden tunnuslukuja Kannattavuuskerroin Oman pääomantuotto-% Kokonaispääomantuotto-% Työtuntiansio Nykyään Tavoite Kannattavuuslaskentaa on hyvä opetella itse tekemään, sillä sitä kautta pääsee näkemään, millainen tuotanto tilalla kannattaa ja mikä ei. Samalla pääsee käsiksi myös ongelmakohtiin. Johonkin työvaiheeseen voi mennä kohtuuttomasti rahaa, mutta laskelmat auttavat näkemään asiat realistisesti. Katetuottolaskelmia pääsee tekemään esim. netistä löydettävän Tuottopehtorin avulla: Katetuottolaskelmien laatimiseen löytyy myös muita ohjelmia ja sellaisen voit tehdä kätevästi vaikka Excelin taulukkolaskentaohjelmalla. Seuraavalla sivulla on esimerkkinä kasvatettavien sonnien katetuottolaskelma. Katetuottolaskelmat ovat täysin tilakohtaisia ja ne on tarkoitettu oman tilan kannattavuuden laskentaan ja eri tuotantosuuntien vertailuun. Niitä ei voi käyttää eri tilojen väliseen vertailuun. Kannattavuutta laskiessa

43 94 on hyvä laskea katetuotot sekä kotieläintuotannon että kasvituotannon kustannuksille. Laskelmassa on laskettu, mikä kate jää korolle ja poistolle, eli sen verran jää rahaa investoinnin maksamiseen yhdestä sonnista vuodessa, kun kaikki muut kulut on vähennetty. Tämän jälkeen kokonaiskatetuotto (kaikkien tuotannossa olevien kasvien ja eläinten) netotetaan ja katsotaan, pystytäänkö rahoilla kattamaan investoinnista aiheutuvia kuluja. KATETUOTTOLASKELMA / sonni Sonnit kasvatetaan 6 kuukauden iästä eli loppukasvatusaika on 12 kuukautta Kasvatus pv 420 TUOTOT Yksikkö Määrä á Yhteensä Lihaa kg 330 2,85 940,50 Sonnipalkkio kpl 1 157,00 157,00 Tilatuen lisäosa kpl 1 80,00 80,00 Urospuolisten nautojen tuotantopalkkio 1 34,00 34,00 Pohjoinen ey-tuki ey 0,6 422,00 253,20 Eläinten hyvinvoinnin tuki ey 0,6 50,91 30,55 Yhteensä 1495,25 MUUTTUVAT KULUT säilörehu kg ,04 180,00 ohra kg 750 0,17 127,50 kaura kg 750 0,14 105,00 kivennäinen kg 40 0,60 24,00 Rehut yhteensä 436,5 Lääkintä, tarvikkeet kpl Kuivikeolki kg 900 0,05 45 Uudistus kpl 1, ,8 Eläinpääoman korko 585,8 5 % 29,29 Liikepääoman korko (60 %) 300,9 5 % 15,05 Muuttuvat kustannukset yhteensä 1131,64 Katetuotto I 363,61 Työkustannus h ,00 Katetuotto II 285,61 Koneiden kunnossa pito 1 7,68 7,68 Koneiden vakuutus 1 1,92 1,92 Rakennuksen kunnossa pito 1 50,70 50,70 Rakennuksen vakuutus 1 12,68 12,68 Yleiskustannus 1 30,00 30,00 Kone- rakennus- ja yleiskustannukset yhteensä 102,99 Kate rakennuksen korolle ja poistolle 182,62 Kun on saatu laskettua, mikä kate on rakennuksen korolle ja poistolle, voidaan laskea nettotuottojen nykyarvo. Eli yhden sonnin tuottama kate rakennuksen korolle ja poistolle kerrotaan vuosittain teuraaksi lähtevien sonnien määrällä, jolloin saadaan vuotuiskate T-K, joka on siis se rahasumma, joka on vuosittain käytettävissä investoinnin poiston ja koron maksamiseen. 20 vuoden aikana syntyvien vuosikatteiden nykyarvo saadaan kertomalla vuosikate nykyarvotekijällä. Sen voi laskea matemaattisella kaavalla, Excel Taulukkolaskennan NNA-funktion tai taulukkokertoimen avulla. Taulukkokertoimet löytyvät esimerkiksi ProAgria Keskusten Liiton julkaisemasta kirjasta Maatilayrityksen menestystekijät. Investoinnin kannattavuus nykyarvomenetelmällä: Laskentakorko 5 % Kestoaika 20 Jäännösarvo 0 Vuotuinen nettotuotto T - K ,00 Nettotuottojen nykyarvo ,23 Investointikustannus ,00 Nettotuottojen nykyarvo - investointikustannus ,23 Koska nettotuottojen nykyarvo on suurempi kuin investointikustannus, investointi on kannattava. Miltä investointilaskelmasi näyttää? Onko toiminta kannattavaa?

44 95 Investoinnin kannattavuutta on hyvä arvioida riskianalyysillä. Laske, onko toiminta kannattavaa, vaikka maidon hinta alenisi x-%:a lihan hinta alenisi x-%:a EU-tuet alenisivat x-%:a kate alenisi x-%:a tukien määrä alenisi x-%:a muuttuvat kustannukset nousevat x-%:a voit myös laskea useammalla tekijällä yhtä aikaa Pohdi edellisten kohtien perusteella millaisia riskejä suunnitellussa tuotannossasi voi olla. Miten pystyt pienentämään/ ennakoimaan riskejä. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Lähteet: Maatilayrityksen menestystekijät. Tieto tuottamaan 123. ProAgria Keskusten Liitto. WS Bookwell: ja Kannattava maaseutuyritys. Tieto tuottamaan 124. ProAgria Keskusten Liitto. Otava: 2008.

45 Yritystoiminnan kehittäminen Muistathan, että yrityksen kehittäminen on jatkuva prosessi (alla oleva kuvio). Aluksi suunnitellaan ja seuraavana toteutetaan, jonka jälkeen mitataan, miten on onnistuttu. Nyt on tärkeää, että suunnitteluvaiheessa on määritelty mittarit, jotta on millä mitata. Seuraavana parannetaan, jonka jälkeen prosessi lähtee jälleen alusta eli suunnittelusta. Näin työ jatkuu koko yrityksen elinkaaren ajan. PARANNA SUUNNITTELE MITTAA TOTEUTA Aseta itsellesi mittareita, joilla itse tulet arvioimaan menestystäsi ja tavoitteiden toteutumista (esim. kannattavuuden tunnusluvut, tietty palkka, tietty lomamäärä, jopa elämänlaatu, elämäntavan ylläpito jne). Yhteiskuntamme muuttuu kaiken aikaa. Pohdi, millaisia yritystoimintasi kannalta negatiivisia muutoksia ympäristössä voi tapahtua ja miten voit selviytyä niistä. (maataloustuet loppuvat tai vähenevät, kilpailu kovenee, teknologia vanhenee jne.)

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä 22.11.2017, Kitee Tulosta maidosta hanke: Pohjois-Karjalan maakunnallisen maidontuotantotavoitteen

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

NAVETTARASTIT Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta. Esa Heikkinen ProAgria Kainuu

NAVETTARASTIT Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta. Esa Heikkinen ProAgria Kainuu NAVETTARASTIT 13.4.2018 Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta Esa Heikkinen ProAgria Kainuu TUOTANTORAKENNUSINVESTOINNIN LÄHTÖKOHTA Tilan ja tuotanto-olosuhteiden kehittäminen siten,

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa? Tapiolan tehtävänä on tuottaa asiakkailleen etuja sekä Tapiolan näkemys yritystoiminnan riskialueista kestäviä hyvinvoinnin ja menestyksen ratkaisuja. Yksilö Työyhteisö Kansainvälisyys Liiketoiminnan muutokset

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Ympäristöpalvelut ProAgriassa Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin

Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin Anne-Mari Näsi Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta koulutushanke11.3.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 MAATILANI TÄNÄÄN... 5 2.1 Perustietoja

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista Sikatalouden tulosseminaarin avaus 12.11.2013 Tampere Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus Puhelin 0400 432 582 ari.nopanen@proagria.fi Esitysten materiaalit haettavissa osoitteesta

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Wikli. Osaamisella maaseutu eläväksi

Wikli. Osaamisella maaseutu eläväksi Wikli Wikli ja WikliPlus Lompsatesti Wikli Investoivien tai investointia suunnittelevien tilojen ja niiden sidosryhmien kohtaamispaikka Maatilat kirjautuvat Wikliin ilmaiseksi Tilat tallettavat Wikliin

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Lapin maatalouden rakennetta

Lapin maatalouden rakennetta Lapin maatalouden rakennetta 30.11.2017 Levi Rauno Kuha Luonnonvarakeskus Lapin maatalouden tunnuslukuja Kaikki tilat 1514 kpl Keskipinta-ala peltoa 29,95 ha Keski-ikä 52,05 vuotta Lypsykarja 335 kpl Keskipinta-ala

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila 30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Tuorla 28.11.2016 Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Käsitteitä yrittäjyydestä

Käsitteitä yrittäjyydestä 1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma Sisältää esim. yritysmuodon valinnan, talouden ja markkinoinnin suunnittelun,

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA HAKA-hanke KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA Suomessa pohjoissavolaiset karjanomistajat ovat kehittäneet eläinainestaan määrätietoisesti. Työ jatku alueellisessa

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Vaihtoehtoja pellon käyttöön Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Maatalouden Investointituki Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Sivu 1 23.02.2016 Maatalouden rakennetukijärjestelmä Kansallinen säädösperusta; - Laki maatalouden rakennetuista (1476/2007,

Lisätiedot

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Yrittämisen riskit. Sähköurakoitsijapäivät 18.-20.4.2012, Hyvinkää Kari Björklöv, Fennia

Yrittämisen riskit. Sähköurakoitsijapäivät 18.-20.4.2012, Hyvinkää Kari Björklöv, Fennia Yrittämisen riskit Sähköurakoitsijapäivät 18.-20.4.2012, Hyvinkää Kari Björklöv, Fennia Vältetty riski parempi kuin korvattu riski! - raha ei korvaa kaikkea esim. ihmishenkeä Maine on yrityksen arvokkain

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

ProAgria Maitovalmennus

ProAgria Maitovalmennus ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet

Lisätiedot