1. Yrityksen kuvaus: Rees Shipping Company

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Yrityksen kuvaus: Rees Shipping Company"

Transkriptio

1 CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI MERENKULKUALALLA 1. Yrityksen kuvaus: Rees Shipping Company Rees Shipping on perustettu vuonna 1925 ja sen perustaja on James Rees, eläkkeelle jäänyt laivan kapteeni, joka on aikoinaan palvellut useilla Luoteis-Englannin rahtialuksilla. Jäätyään eläkkeelle meriltä hän päätti investoida merenkulkuun ja perusti. Rees Shipping Companyn. Yritys on yksi pienimmistä kautta aikojen alalle perustetuista yrityksistä, mutta sen toimii edelleen valitsemallaan toimialalla. Yrityksen alkuaikoina se toimi pienessä toimistossa Southamptonissa ja sen laivasto muodostui kolmesta rahtialuksesta ja se työllisti merenkulkualan työntekijöitä lähialueilta. Yrityksen kasvaessa se laajentui ja sen toiminta moninaistui. Laajeneminen tapahtui uusille maantieteellisille alueilla ja moninaistuminen öljy- ja malmitankkereihin, bulkkikuljetuksiin ja yleisiin rahtialuksiin. Laivasto oli laajentunut kolmesta aluksesta neljääntoista alukseen ja useita aluetoimistoja oli avattu uusiin maihin isojen toimistojen sijaitessa Lontoossa, Filippiineillä ja Venäjällä. Kasvu on johtanut myös uuden henkilöstön palkkaamiseen ja merimiesten rekrytointi on muuttunut maailmanlaajuiseksi rekrytointitoimistojen kautta päällystön henkilöstön tullessa lähinnä Euroopasta (Englanti, Ukraina ja Puola) ja miehistövahvuuden Filippiineiltä. Kun James Rees jäi eläkkeelle 60-luvun alussa, yritys oli vielä perheyritys ja sen johtajana toimi William Rees, Jamesin pojanpoika. Pääkonttori oli edelleen Southamptonissa, tosin jo muuttaneena suurempiin toimitiloihin.

2 2. Stressitekijät ja stressin vaikutus Viime vuosien aikana yritys on kasvanut nopeasti hankkimalla uusia aluksia. Vaikka päällystö on edelleen Eurooppalaista, on se korvannut pitkäaikaisilla sopimuksilla toimivan puolalaisen miehistön filippiiniläisillä, koska he ovat halvempaa työvoimaa. Yritys on myös ryhtynyt ottamaan yhä enemmän matkustajia ja tämä lisää laivoilla työskentelevien työmäärää. Tämä on vaikuttanut aluksilla työskenteleviin aiheuttaen vaikeuksia ja huoli alusten turvallisuudesta ja miehistön hyvinvoinnista on lisääntynyt. Kuvataksemme laivoilla koettuja vaikeuksia esimerkiksi käy MV Tallania :n tapaus. Vaikka tämä on kuvaus vain yheltä alukselta, ongelmat ovat yhteistiä koko laivastolle. MV Tallania on pieni tuotteita kuljettava tankkeri, jonka kokonaiskantavuus on noin 300 tonnia ja se liikennöi pääsääntöisesti rannikkovesillä Englannin ja Irlannin välillä tehden välillä pitempiä matkoja esimerkiksi Rotterdamiin. Alus on melko vanha, se on rakennettu 1990, mutta siitä huolimatta sen teknologia on hyvin kunnossa pidettyä. Aluksen miehistön määrä on pieni, vain 7 henkilöä (katso miehistökaavio alapuolella) Kapteeni Päällystö Ylikonemies Yliperämies Miehistö Konemies Miehistöä 2 Keittäjä/miehistö Kapteeni David Fisher on aika nuori, hieman yli 40-vuotias ja hän on englantilainen. Hän on työskennellyt merillä vuosia ja nauttii työstään. Hän on hyvin ylpeä aluksestaan ja miehistöstään ja mieltää heidät kuin omaksi perheeksi. Viimeaikaiset muutokset ovat johtaneet siihen, että miehistö on vähemmän tuttavallinen kapteenille. Kapteeni Fisher työskentelee 3 kuukautta ja on sitten 3 kuukautta vapaalla. Hän tavallisesti tekee pitkiä työpäiviä laivalla, jotka säännöllisesti ylittävät hänen sopimuksessaan määritellyt työtunnit. Tämä johtuu aluksen luonteesta, jatkuvasta satamaan saapumisia ja lähtemisiä. Kapteenin

3 täytyy jatkuvasti työskennellä rahdin tarkastajien ja satamahenkilöstön kanssa näiden satamakäyntien aikana. Viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ovat johtaneet paperityön lisääntymiseen. Kapteeni tuntee usein, että hän työskentelee paineen alaisena johtuen matkojen aikataululuista ja tama on viime aikoina alkanut vaikuttaa hänen terveydentilaansa. Aluksen yliperämies on 40-vuotias Fitz Kengrad venäjältä. Fitz on vasta äskettäin aloittanut yhtiössä ja vaikka hän on työskennellyt merillä useita vuosia, hän huomaa työkuorman olevan melko korkea nykyisellä aluksella. Suuri osa hänen työajastaan kuluu paperitöissä ja saadakseen nämä tehtävät tehtyä, hän joutuu työskentelemään lepoaikoinaan. Johtuen siitä, että Fitz on uusi päällystötiimissä, hän tuntee usein roolinsa epäselväksi tehtäviin nähden. Fitzillä menee hyvin laivalla. Ylikonemies on 55-vuostias Jim McFaden Skotlannista. Hän on työskennellyt yhtiössä vuosia ja on kokenut konemies. Hän on kapteenin hyvä ystävä. Hänellä on kuitenkin ongelmia kotona ja hänen on vaikea keskittyä työhönsä. Kuten kapteeni, hänkin työskentelee kolme kuukautta ja on kolme kuukautta vapaalla tehden pitkiä työpäiviä työjakson aikana. Hänellä oli hyvät suhteet aikaisempaan miehistöön ja konemieheen, mutta nykyisen filippiiniläisen miehistön kanssa hän ei tunne oloaan hyväksi ja vuorovaikutus heidän kanssaan on vähäistä. Tämä on johtanut siihen, että hän usein huomaa tekevänsä töitä, jotka kuuluvat konemiehelle. Hän viettää lepoaikansa hytissä, eikä seurustele muun henkilöstön kanssa. Konemies Serge Dureza on 26-vuotias ja hän on kotoisin Filippiineiltä. Hän on työskennellyt merillä 7 vuotta, mutta on uusi tässä yhtiössä. Hänen englanninkielen taitonsa on hyvä ja hän on hyvin innostunut oppimaan toivoen saavansa neljännen konemiehen todistuksen. Hän on turhautunut huomattuaan, että ylikonemiestä on vaikea ymmärtää ja tama kohtelee häntä hyvin kylmästi. Hän ei kuitenkaan sano tästä mitään kapteenille ja ajattelee, ettei hänen pitäisikään sanoa. Serge on tyytyväinen työhönsä Rees Shipping-yhtiössä, vaikka viime aikoina huoli hänen määräaikaisen sopimuksensa uusimisesta on vaivannut mieltä. Hänellä on vaimo ja 1-vuotias tytär kotona, joita hän ikävöi.

4 Laivalla on kolme filippiiniläistä miehistön jäsentä: Romulo Santos, Bayani Gonzales ja Roberto Del Rosario. He työskentelevät ensimmäistä kertaa Eurooppalaisessa yhtiössä ja he ovat iältään vähän alle kolmekymmentävuotiaita. Miehistön tehtävien ohella Roberto Del Rosario on laivan kokki. Kaikilla miehistön jäsenillä on englannin kielestä perusosaaminen, silti kommunikointi on ajoittain vaikeaa. Väärinymmärryksiä tapahtuu ja Sergre toimii säännöllisesti tulkkina. Kielivaikeudet ja arvon mukainen ryhmittyminen on johtanut siihen, että nämä miehistön jäsenet oleilevat omassa pienessä ryhmässään. Heidän työssäoloaikansa on 6 kuukautta, mutta usein se venyy yhdeksään kuukauteen. Heillä on vain vähän mahdollisuuksia pitää yhteyttä kotiin, sillä laivalla ei ole sähköpostiyhteyttä ja matkapuhelinratkaisut ovat kalliita. Ainoa keino pitää yhteyttä ovat kirjeet ja puhelut satamista. Aluksen luonteesta ja nopeista satamassa käynneistä johtuen ei useinkaan ole mahdollisuutta mennä maihin ja he tuntevat itsensä yksinäisiksi ja eristäytyneiksi. He ovat myös huolissaan sopimuksensa uudistamisesta. Miehistön keskuudessa vähäiset sairaudet ovat yleisiä, kuten myös pienet tapaturmat. Tosin näistä ei raportoida päällystölle työpaikan menettämisen pelossa. Viime vuoden aikana ongelmat ovat tulleen johdon tietoon. Useat päällystön edustajat ovat irtisanoutuneet liiallisen työkuorman vuoksi ja aluksilla on ollut useita läheltä piti-tilanteita ja työtapaturmaluvut ovat lisääntyneet. Äskettäin yhtiön tarkastajat lähetettiin aluksille tutkimaan työkäytäntöjä, mutta hyvin pian ilmeni, että ongelmat olivat moninaisempia ja käsittivät koko laivaston. Tästä syystä William Rees, yrityksen johtaja päätti ottaa yhteyttä ulkopuoliseen asiantuntijaan avun saamiseksi ja otti yhteyttä James McTanneniin ja Dr John Rayhin Merenkulualan konsultointikeskukseen (SCC), joka tunnetusti oli asiantuntijaorganisaatio työstressin hallinnassa merenkulkualalla.

5 Kysymyksiä: 1. Mitkä olivat keskeisimmät ongelmat yhtiön aluksilla? 2. Ovatko nämä ongelmat erityisesti merenkulkualan ongelmia? Kuinka ne eroavat muista toimialoista? 3. Millaisia haasteita yhtiössä on ja kuinka ne aiheuttavat työstressiä aluksilla? 4. Millä tavoin työn epävarmuus vaikuttaa yksilöihin?

6 3. Riskien arvioinnin menetelmät ja toimeenpano James McTannen ja John Ray tapasivat William Reesin yhtiön pääkonttorissa ja keskustelivat ongelmista yhtiön aluksilla. Vaikka useista eri vaihtoehdoista keskusteltiin, päätettiin kuitenkin riskien arviointi on soveltuvin menetelmä ongelma-alueiden tunnistamiseksi, stressitekijöiden esiin nostamiseksi sekä sopivien stressin ehkäisemisen menetelmien tunnistamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Riskien hallinnan mallissa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe on riskein arviointi ja se on suunniteltu eri työntekijäryhmien stressin lähteiden tunnistamiseksi ja henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavien olosuhteiden arvioimiseksi. Toinen vaihe on riskien vähentäminen, minkä tavoitteena on poistaa ja/tai vähentää sressiä aiheuttavia tekijöitä. Riskien arviointi Rees Shipping yhtiössä toteutettiin seuraavalla tavalla: James McTannen ja John Ray (yheistyössä SCC:n asiantuntijoiden kanssa) aloittivat kyselemällä tietoa yhtiön työntekijöistä ja aluksista. Tämä vaihe sisältä tiedonhankintaa laivojen tyypistä, koosta, miehistön määrästä aluksilla, kansalaisuuksista, arvoista ja henkilöstön ikärakenteesta. Tämä mahdollisti heille kokonaiskuvan luomisen yhtiöstä kohderyhmänä. He pyysivät lisäksi informaatiota organisaatiorakenteesta ja menettelytavoista aluksillathey also asked for information about hierarchical organisation and procedures onboard ja William antoi heidän käyttöönsä kopion Laivayhtiön johtaminen -käsikirjan ja lisäksi vielä Laivayhtiön menettelyt ja tarkastuslistat -käsikirjan (lainsäädäntöön perustuvan vaatimuksen mukaan kaikilla laivayhtiöillä on oltava dokumentoidut versiot näistä perustuen ISM-koodiin (International Safety Management Code)). SCC pyysi vielä olemassa olevaa tietoa tapaturmista ja läheltä piti-tilanteista. Vaikka yhtiössä pidettiin tietokantaa molemmista ja ne olivat lain vaatimia, William epäili molempien paikkansapitävyyttä johtuen asioiden raportoimattomuuden kulttuurista, etenkin filippiiniläisen miehistön keskuudessa. Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli ohjata, neuvoa ja antaa palautetta SCC:n asintuntijoille riskien arvioinnin prosessin eri vaiheissa. Se koostui miehistön edustajista eri aluksilta, jotka oli nimetty alustensa turvallisuusupseereiksi (joka aina oli

7 yliperämies Rees Shippingissä), kolmesta päällystön edustajasta, mukaan lukien William Rees toimistusjohtajana, Geoff Kane henkilöstösuunnittelijana, jonka vastuulle kuuluu turvallisuusasiat laivoilla ja työnjohtaja Phillip Channing, joka valvoi alusten teknistä johtamista. Vaikka ohjausryhmään kuului 18 henkilöä, yleensä 5 6 henkilöä oli kokouksissa läsnä, sillä laivojen turvallisuusupseerit pääsivät osallistumaan vain silloin, kun laiva oli sopivassa satamassa. Vaikka kaikkien ohjausryhmän jäsenten olisi ollut suotavaa olla läsnä, SCC:n mukaan oli ensiarvoisen tärkeää, että jokaiselta alukselta on edustaja ohjausryhmässä. Turvallisuusupseerit pidettiin ajan tasalla ohjausryhmän toiminnasta sähköpostilla. Ensikäden havaintojen ja stressitekijöiden tunnistamiseksi yksi SCC:n tiimin jäsen (tai tutkija SCC:stä) vieraili jokaisella aluksella viettäen aikaa kullakin aluksella sen ollessa merellä 2 3 päivää ja usein kokonaisen viikon. Ajanjakso ja yhtiön ulkopuolisen henkilön käyttäminen nähtiin tarpeelliseksi merimiesten luottmuksen saavuttamiseksi, sillä useissa tapauksissa haastattelija miellettiin yhtiön vakoilijaksi. Tämä henkilöstön huoli poistettiin sillä, että SCC:n edustajan selitti miehistölle projektin tavoitteen, sen hyödyn jokaiselle henkilökohtaisesti ja toiminnan eettiset periaatteet, joita noudatetaan (esimerkiksi luottamuksellisuus, vastausten käsitteleminen nimettöminä). Sillä aikaa kuin SCC:n edustaja oli aluksella, he toteuttivat niin monta työn analyysi haastattelua miehistön jäsenille kuin oli mahdollista. Aina ei ollut mahdollista haastatella koko miehistöä, koska he usein olivat hyvin kiireisiä. Kuitenkin aina varmistettiin, että sekä päällystön että miehistön jäseniä haastateltiin. Nämä haastattelut nostivat esiin merimiesten työn positiivisia ja negatiivisia piirteitä, sillä haastateltavia pyydettiin nimeämään kolme parasta ja kolme huonointa piirrettä työssään. Heitä pyydettiin kuvailemaan, mitkä aiheuttivat heille eniten ylimääräistä työkuormaa ja kuinka ne vaikuttivat hyvinvointiin ja terveyteen. Lisäksi heille esitettiin kysymyksiä hierarkiasta aluksilla, vuorovaikutuksesta miehistön keskuudessa, vapaa-ajasta, sosiaalisesta kanssakäymisestä ja työsopimuksista. Tehtyjen haastatteluiden ja dokumenttien perusteella SCC:n asiantuntijat pystyivät tunnistamaan ja kirjaamaan keskeiset tekijät, jotka vaikuttivat aluksilla työskenteleviin.

8 Tätä tietoa käytettiin riskien arviointikyselyn lomakkeen suunnittelussa. Kyselyyn lisättiin vielä standardoituja kysymyksiä mittaamaan itsearvioitua stressiä, työtyytyväisyyttä, ja sitoutumista, sekä sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Kyselyn luonnos esiteltiin ohjausryhmälle ja heitä pyydettiin antamaan kommentteja sen sopivuudesta, selkeydestä, pituudesta sekä muita mahdollisia kommentteja. Vähäisten muutosten jälkeen se lähetettiin kaikille henkilöstön jäsenille, sekä laivoilla työskenteleville että maissa eri toimistoissa työskenteleville, jotta pystyttäisiin tunnistamaan ja tutkimaan merkittävimmät stressitekijät kullakin henkilöstöryhmällä. Tutkimuksesta oli kaksi versiota: yksi englanninkielinen ja yksi filippiinin kielellä (vaikka laivoilla oli myös muita kanallistuuksia olevia työntekijöitä, kysely oli käännetty vain Tagalogin kielelle, koska tama oli suurin eienglantilainen henkilöstöryhmä). Keskeisimmät tutkimuksessa tunnistetut stressitekijät olivat: Vähäinen sosiaalinen kanssakäyminen ja ihmissuhteet laivoilla työskentelevien keskuudessa (liittyy sekä henkilöstöryhmiin että kommunikaatioon liittyviin vaikeuksiin). Suuri työmäärä (mm. pitkät ja ennakoimattomat työajat, tehtävien suuri määrä, paperityön suuri määrä). Huonosti määritellyt miehistön jäsenten roolit (johtaa usein siihen, että ihmiset tekevät toistensa töitä). Aikaan liittyvät paineet (esimerkiski satamiin saapuminen, kääntymisaika). Huoli sopimuksista ja työpaikoista (erityisesti Filippiiniläisellä). Huonot mahdollisuudet yhteydenpitoon perheisiin ja muihin maissa oleviin Vähäiset sairastumiset, jotka voivat olla seurausta stressitekijöistä. SCC yhdisti tutkimuksen havainnot ja analyysin yhtiön menettelytavoista ja rakenteesta riskien arviointiraporttiin, joka esiteltiin ja josta keskusteltiin ohjausryhmässä. Tässä kokouksessa keskusteltiin useista mahdollisista interventioista, joita voitaisiin tehdä sekä rakenteellisista ja käytännöllisistä muutoksista, joita voitaisiin tehdä.

9 Kysymyksiä: 1. Mitkä ovat riskien arvioinnin vaiheet? 2. Miksi haastattelut suoritti SCC:n asintuntijat, eivätkä henkilöt Rees Shippingin johdosta? 3. Kuinka merillä oleva tutkimuksen kohdejoukko saavutettiin riskien arviointiprosessissa? 4. Mikä oli riskien arviointitutkimuksen tavoite? 5. Mitkä olivat keskeisimmät ongelmat tässä yrityksessä?

10 4. Stressin ehkäiseminen ja interventiotekniikat Kun sopivimmat intervention-menetelmät oli tunnistettu, SCC kutsui koolle kolme ohjausryhmän kokouseta kolmen kuukauden aikana niin, että jokaisella ohjausryhmän jäsenellä oli mahdollisuus osallistua ja olla paikalla vähintään yhdessä kokouksessa. Näissä kokouksissa esiteltiin tutkimuksen tulokset ja SCC:n analyysi nykytilanteesta. SCC esitteli myös useita toimenpidemalleja sekä rakenteellisia että käytännöllisiä, joita voitaisiin toteuttaa laivoilla stressin ehkäisemiseksi, sillä käytännön toimenpiteiden lisäksi laivoilla tarvittiin myös asenteellisia muutoksia. Näistä menetelmistä keskusteltiin ryhmässä ja huomiota kiinnitettiin käytännöllisiin ja/tai taloudellisiin seikkoihin samoin kuin millä pienimmällä määrällä toimenpiteitä saataisiin aikaan suurimmat vaikutukset. Jokaisesta ohjausryhmän kokouksesta kirjoitettiin yhteenvetona raportti ja se lähetettiin kaikille ohjausryhmän jäsenille sähköpostilla hyväksyttäväksi. Kokouksissa sovittiin myös, että päällystö toimii aluksilla sisäisinä kouluttajina ja kun mahdollista, he kokoontuvat maissa saadakseen soveltuvaa koulutusta SCC:n asiantuntijoilta voidakseen palattuaan aluksille toimeenpanna tarvittavia toimenpiteitä. Ohjausryhmässä päätettiin, että sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ihmissuhteiden parantamiseksi aluksilla osa turvallisuudesta vastaavien päällystön edustajien koulutuksesta sisältäisi vuorovaikutusta edistävien tekniikoiden opettelua miehistön välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi. SCC teki myös joitakin ehdotuksia päivittäisten menettelyiden muuttamisesta aluksilla. Esimerkiksi ruokailuaikoja voitaisiin muuttaa siten, että päällystö ja miehistö söisivät yhtä aikaa ilman arvoihin liittyvää eriyttämistä. Turvallisuusvastaavia rohkaistiin järjestämään erilaisia tapahtumia laivalla tiimityön edistämiseksi, kuten esimerkiksi peli-iltoja, joihin kaikkia miehistön jäseniä rohkaistaan osallistumaan. SCC:n mukaan pitää huolehtia siitä, että miehistö ei jakautuisi tiimeishin, päällystö vastaan muut, sillä tama voisi lisätä eri ryhmien välistä eriarvioistumista. Päätettiin myös, turvallisuusvastaavat voisivat harkita sosiaalisten ja ajanvietteellisten tilojen luomista aluksille ja rohkaista miehistöä viettämään niissä aikaansa omien hyttiensä sijasta.

11 Kielitaidon parantamiseksi ja kommunikoinnin parantamiseksi pienelle ryhmälle, pääosin filippiiniläisille järjestettiin yhtiön kustantama englannin kielen koulutus heidän vapaajaksojensa aikana. He eivät kuitenkaan tunnistaneet, että koulutus tulee viemään merimiesten vapaa-aikaa, sillä muuta aikaa koulutuksen järjestämiseen ei ollut käytettävissä. Koulutus voitiin kuitenkin järjestää tietokoneperusteisen koulutuksena laivalla. Yleisesti ottaen yrityksessä ei voitu tehdä kovinkaan paljon suurelle työmäärälle ja aikapaineille, koska yritykessä jouduttiin pitämään yllä useita reittejä yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi. Sovittiin, että voitaisiin tutkia käytäntöjen ja menettelytapojen uudistamsita miehistön työkuorman pienentämiseksi. Aina kun mahdollista ja kun voitiin sisällyttää sopimuksenn, yritys pyrkii järjesteämään lisätyövoimaa aluksille helpottamaan miehistön työmäärää kannella purkujen ja lastausten yhteydessä. Oli toivottavaa, että tämä antaisi kapteetille ja yliperämiehelle lisää aikaa selviytyä vaadituista tehtävistä satamassa, kuten lasting tarkastuksista, ja miehistölle aikaa käydä maissa. Suuren paperityön määrän vuoksi kaikki menettelytavat käytiin läpi ja tutkittiin, mitä paperitöitä voitiin siirtää turvallisuuspäällikölle ja mitä voitiin järkiperäistää paperityön määrän vähentämiseksi. Nämä raportin lähetetään yhtiön turvallisuuspäällikölle, joka katselmoi ne ja varmistaa, että ne täyttävät ISM lainsäädännön. Toimenpiteet ja muutokset menettelytavoissa ja paperitöissä, jotka nähdään sopiviksi dokumentoidaan lopuksi ennen aluksille lähettämistä ja toimeenpanoa. Toivottavaa on, että vähentynyt paperityö mahdollistaa myös laivoilla tapahtuvan koulutuksen järjestämisen. ISM koodi vaatii, että miehistön jokaisen jäsenen rooli ja vastuut on määritelty laivan käsikirjassa. Muutamat olivat tietoisia tästä, erityisesti miehistön edustajat. Siksi toimikunta päätti tätä selventääkseen, että yliperämies kopio tarvittavan osat ja antaa jokaiselle miehistön jäsenelle itseään koskevan osan, jossa vastuut olivat selkeästi määriteltyjä. YIiperämies korosti, että lain mukaan heitä ei voi pakottaa muihin rooleihin omansa ulkopuolelsta ja että heidän täytyy ottaa yhteyttä maissa olevaan suunniteluhenkilöön, mikäli heitä pyydetään tekemään heille kuulumattomia tehtäviä.

12 Jotta voitiin parantaa merellä olevien mahdollisuuksia pitää yhteyttä perheisiinsä ja kotiin, päätettiin, että koko miehistön käytössä oleva tietokone asennetaan messiin jokaisella aluksella, eikä vain komentosillalle niin, että jokainen miehistön jäsenellä on pääsy koneelle. Tämän lisäksi miehistölle annettiin yhtiön puolesta kuukausittain puhelinkortti, joita miehistö voi käyttää puhelinkustannusten alentamiseen soittaessaan kotiin satamista. Sopimusten uudistamiseen liittyen yhtiössä todettiin, että nykyiseen joustavuutta vaativaan tilanteeseen, jossa miehistöä hankitaan maailmanlaajuisesti, ei voida tarjota pysyviä sopimuskia. William Rees päätti kuitenkin lähettää kirjeen kaikille miehistön jäsenille, jossa hän kertoi että yhtiö pyrkii uudistamaan sopimuksia ja antaa vahvistuksen uudistamisesta hyvissä ajoin ennen meneillään olevan jakson loppumista. Nämä sopimukset takaavat myös riittävästi aikaa siihen, että merenkulkija voi viettää aikaa perheensä kanssa. Lopuksi työryhmä päätti, että kaikista toimenpiteistä stressing vähentämiseksi ja muutoksista informoidaan miehistöä säännöllisesti kaikilla aluksilla säännöllisesti ilmentyvän laivan henkilöstölehden avulla. Tiedottaminen ei ole pelkästään muutoksista tiedottamista, vaan myös palautetta niiden vaikuttavuudesta. Seuraavassa kokouksessa SCC yhdessä työryhmän jäsenten kanssa kokosivat yhteenvedon toimenpiteistä ja niiden toteuttamisaikatauluista. Päätettiin, että tehtävään nimetty henkilö maissa ja yliperämies ovat vastuussa yhtiön tasolla toimenpiteiden suorittamisen valvonnasta ja turvallisuusvastuuhenkilö toimenpiteiden suorittamisesta alustasolla. SCC tulee seuraamaan toimeenpanoa ja antaa neuvoja tarvittaessa.

13 Kysymyksiä: 1. Mitkä ovat SCC:n tiimin roolit, niiden jotka ovat toimistossa ja niiden, jotka ovat laivoilla toimeenpanemassa stressiä ehkäiseviä toimenpiteitä? 2. Millaisia haasteita kohderyhmä asettaa sen ollessa merillä stressiä ehkäisevin toimenpiteiden aikana? 3. Mikä on järkevä aika ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiselle ja kuinka kauan toimenpiteistä on kuluttava aikaa, että niiden vaikuttavuutta voisi arvioida?

14 5. Riskien hallinnan prosessin ja toimenpiteiden arviointi Ajanjakso toimenpiteiden ja muutosten vaikuttavuuden arvioimiseksi aluksilla riippuu useista tekijöistä, kuten työmäärästä aluksella, ajasta jonka kuluessa koko miehistö saadaan toimenpiteiden kohteeksi, resurssien saatavuudesta ja kuinka kauan resurssit ovat aluksella käytössä. Ajankäyttöön vaikuttaa myös henkilöstön sitoutuminen organisaatioon ja suoritettavien toimenpiteiden määrä ja luonne. Vaikka useilla muilla toimialoilla suositellaan riskien hallinnan prosessin toistamista vuosittain, on merenkulkualalla tarve toisenlaisen aikataulun käyttöön, sillä miehistön kierto laivoilla vaihtelee (aina 18 kuukauteen saakka) ja resurrsien saaminen laivoille voi olla vaikeaa. Kun muutoksia ja menetelmiä on toimeenpantu, on suositeltavaa että riskien hallinnan prosessi toistetaan vuosittain. Riskien hallinnan osallistava malli on käyttökelpoinen merenkulkualalla ja kun henkilöstöllä on mahdollisuus ensimmäisen toteutetun prosessin aikana oppia toteutustapa, niin jatkossa he voivat selviytyä tehtävästä itsenäisesti ilman vain vähäisellä ulkopuolisella avulla. Toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden arvioimiseksi SCC:n asiantutnijat haastattelivat useita avainhenkilöitä toimistoissa ja työntekijöitä aluksilla. Henkilöt aluksilta valittiin satunnaisesti vaikkakin valinta riippui henkilöiden saatavuudesta ja laivojen aikatauluista. Valinnassa kuitenkin huolehdittiin siitä, että tutkimusryhmään valittiin sekä miehistön että päällystön edustajia. Kaikilla oli yleisesti ottaen positiivisia näkemyksiä suhteiden parantumisesta aluksilla, työkäytännöistä, koulutuksesta ja mahdollisuuksista pitää yhteyttä perheisiin. Raportoitujen kieliongelmien koettiin myös vähentyneen. Lisäksi kahden vuoden tarkastelujaksolla koettiin merenkulkuhenkilöstön pysyvyyden lisääntyneen, etenkin päällystön henkilöstön. SCC tutki myös läheltä piti ja tapaturmatilastot ja analyysi osoitti selvää laskua raporoitujen läheltä piti tilanteiden määrässä. Sama vähenemistä ei ollut havaittavissa pienten onnettomuuksien määrässä ja tämän arvioitiin johtuva siitä, että henkilöstö oli halukkaampaa raportoimaan tapaturmia ja sairaustapauksia. Riskien hallinnan tutkimus toistettiin, ja se osoitti stressin tason pienentyneen ja lyhyiden sairauslomien raportoinnin vähentuneet. Vastaavasti työtyytyväisyys ja sitoutuminen olivat lisääntyneet.

15 Riskien arviointiprosessin hyötyjen vuoksi yritys päätti kehittää stressipolitiikan, jonka mukaan sisäiset auditoinnit tulee suorittaa vuosittain. Tämä osoittautui parhaiten sopivaksi toimenpiteiden toimeenpanomenetelmäksi, koska se ei vaadi henkilöstöltä ylimääräistä työtä laivoilla ja sitä ei koettu myöskään toiseksi pakottavaksi auditoinniksi. Kysymyksiä:

16 1. Miksi toimenpiteiden suoirttaminen kestää niin paljon pitempään merenkulkualalla kuin muilla toimialoilla? 2. Kuinka toimenpiteitä voidaan arvioida? 3. Mitkä ovat toistetun arviointiprosessin hyödyt? 4. Mitä hyötyä tai haittaa on siitä, että ulkopuolinen asiantuntija suorittaa arvioinnin?

17 Kysymyksiä ja keskustelun aiheita 1. Mitkä tekijät aiheuttavat yleensä stressiä merenkulkualalla? Mitkä ovat erityisesti omassa organisaatiossasi olevia stressitekijöitä? 2. Miktä ryhmät ovat todennäköisemmin vaarassa kärsiä stressistä? Miksi? 3. Miten stressi vaikuttaa eri henkilöstöryhmiin? Miten yksittäisen henkilön kokema stressi vaikuttaa yritykseen yleisellä tasolla? 4. Miten suorittaisit riskien arviointiprosessin omassa yrityksessäsi? Mitkä ovat riskien hallinnan prosessin päävaiheet? 5. Mitkä voisivat olla esteitä ja ongelmia riskien arvioinnin toteuttamisessa esimerkkinä olevassa yrityksessä? Kuinka ne eroavat ei merenkulkualalla toimivien yritysten riskeistä? 6. Millaisia ovat asiantuntijoiden, johtajien, päällystön, toimistohenkilökunnan ja laivoilla työskentelevien roolit prosessin eri vaiheissa? 7. Millaiset menetelmät mielestäsi sopisivat parhaiten stressing ehkäisemiseen omassa organisaatiossasi? Voisiko niiden toimeenpanossa ilmetä joitakin ongelmia? 8. Mitkä omassa organisaatiossasi voisivat olla riskien arvioinnin hyödyt? 9. Millaisia toimijoita on riskien arvioinnissa saatavilla ja mistä niitä voisi löytää toteuttamaan riskien arviointia omassa organisaatiossasi?

Stress Management Activities Leonardo da Vinci Project. Rooli-peli merenkulkualalle SIRC

Stress Management Activities Leonardo da Vinci Project. Rooli-peli merenkulkualalle SIRC Rooli-peli merenkulkualalle SIRC 1 Johdanto Säännöt 1.Tavoite Tämän roolipelin tavoite on: - Helpottaa uuden tiedon omaksumista - Innostaa yhteistyöhön oppituntien aikana 2. Lyhyt kuvaus Pullman Shipping

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI PK-YRITYKSESSÄ. 1. Yrityksen kuvaus: COMPUSMART

CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI PK-YRITYKSESSÄ. 1. Yrityksen kuvaus: COMPUSMART CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI PK-YRITYKSESSÄ 1. Yrityksen kuvaus: COMPUSMART COMPUSMART on vuonna 1988 IT-alan asiantuntijan John Davisin ja hänen yhhteistyökumppaninsa

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen merenkulkualalla

Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen merenkulkualalla Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen merenkulkualalla 1. Johdanto 1.1. Johdanto työperäiseen stressiin Työn luonne on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyisin työ asettaa yhä enemmän vaatimuksia

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.

Lisätiedot

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM Lectio praecursoria Aalto Yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 8.10.2010 World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work Niina Nurmi, KM HAJAUTETTU TIIMI = Työryhmä,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

SAATE 17.1.2011. Ystävällisin terveisin. Clas-Håkan Nygård. Terveystieteiden yksikkö 33014 Tampereen yliopisto

SAATE 17.1.2011. Ystävällisin terveisin. Clas-Håkan Nygård. Terveystieteiden yksikkö 33014 Tampereen yliopisto SAATE 17.1.2011 Ystävällisesti pyydän saada lausunnon Tampereen alueen ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta tutkimukseemme Työkyvyttömyysriskien ennakoinnin arviointitutkimus metsäteollisuudessa. Tutkimuksen

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

1. Yrityksen kuvaus : SKY Bulk Carriers Management Ltd

1. Yrityksen kuvaus : SKY Bulk Carriers Management Ltd CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI MERENKULKUALALLA 1. Yrityksen kuvaus : SKY Bulk Carriers Management Ltd SKY Bulk Carriers Management Ltd on perustettu Cayman saarilla. Se

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Ajankohtaista tutkimusetiikasta Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kaksi toimintalinjaa: Puunhankinnan logistiikka ja verkostoituminen Työvoiman saatavuus

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla At Your Service! www.eslshipping.com Picture courtesy of Rosatomflot Älykäs meriteollisuus 21.4.2015 Mikki Koskinen Managing Director ESL Shipping Ltd Osa

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Mikäli kaipaatte täsmennystä tai mahdolliseen leiriin liittyvät lisäkysymykset askarruttavat mieltänne, vastaamme niihin mielellämme joko puhelimitse 097568 3333 tai osoitteessa leirit@kvtfinland.org.

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY VASTUULLINEN KESÄDUUNI 20 -KYSELY TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.5.20 kesäduuni 20 - kysely / T-Media Oy 2 TAUSTAMUUTTUJAT Mukana vastuullinen kesäduuni 20 -kampanjassa Työnantajan tyyppi Työnantajan koko

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot