1. Yrityksen kuvaus: Rees Shipping Company

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Yrityksen kuvaus: Rees Shipping Company"

Transkriptio

1 CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI MERENKULKUALALLA 1. Yrityksen kuvaus: Rees Shipping Company Rees Shipping on perustettu vuonna 1925 ja sen perustaja on James Rees, eläkkeelle jäänyt laivan kapteeni, joka on aikoinaan palvellut useilla Luoteis-Englannin rahtialuksilla. Jäätyään eläkkeelle meriltä hän päätti investoida merenkulkuun ja perusti. Rees Shipping Companyn. Yritys on yksi pienimmistä kautta aikojen alalle perustetuista yrityksistä, mutta sen toimii edelleen valitsemallaan toimialalla. Yrityksen alkuaikoina se toimi pienessä toimistossa Southamptonissa ja sen laivasto muodostui kolmesta rahtialuksesta ja se työllisti merenkulkualan työntekijöitä lähialueilta. Yrityksen kasvaessa se laajentui ja sen toiminta moninaistui. Laajeneminen tapahtui uusille maantieteellisille alueilla ja moninaistuminen öljy- ja malmitankkereihin, bulkkikuljetuksiin ja yleisiin rahtialuksiin. Laivasto oli laajentunut kolmesta aluksesta neljääntoista alukseen ja useita aluetoimistoja oli avattu uusiin maihin isojen toimistojen sijaitessa Lontoossa, Filippiineillä ja Venäjällä. Kasvu on johtanut myös uuden henkilöstön palkkaamiseen ja merimiesten rekrytointi on muuttunut maailmanlaajuiseksi rekrytointitoimistojen kautta päällystön henkilöstön tullessa lähinnä Euroopasta (Englanti, Ukraina ja Puola) ja miehistövahvuuden Filippiineiltä. Kun James Rees jäi eläkkeelle 60-luvun alussa, yritys oli vielä perheyritys ja sen johtajana toimi William Rees, Jamesin pojanpoika. Pääkonttori oli edelleen Southamptonissa, tosin jo muuttaneena suurempiin toimitiloihin.

2 2. Stressitekijät ja stressin vaikutus Viime vuosien aikana yritys on kasvanut nopeasti hankkimalla uusia aluksia. Vaikka päällystö on edelleen Eurooppalaista, on se korvannut pitkäaikaisilla sopimuksilla toimivan puolalaisen miehistön filippiiniläisillä, koska he ovat halvempaa työvoimaa. Yritys on myös ryhtynyt ottamaan yhä enemmän matkustajia ja tämä lisää laivoilla työskentelevien työmäärää. Tämä on vaikuttanut aluksilla työskenteleviin aiheuttaen vaikeuksia ja huoli alusten turvallisuudesta ja miehistön hyvinvoinnista on lisääntynyt. Kuvataksemme laivoilla koettuja vaikeuksia esimerkiksi käy MV Tallania :n tapaus. Vaikka tämä on kuvaus vain yheltä alukselta, ongelmat ovat yhteistiä koko laivastolle. MV Tallania on pieni tuotteita kuljettava tankkeri, jonka kokonaiskantavuus on noin 300 tonnia ja se liikennöi pääsääntöisesti rannikkovesillä Englannin ja Irlannin välillä tehden välillä pitempiä matkoja esimerkiksi Rotterdamiin. Alus on melko vanha, se on rakennettu 1990, mutta siitä huolimatta sen teknologia on hyvin kunnossa pidettyä. Aluksen miehistön määrä on pieni, vain 7 henkilöä (katso miehistökaavio alapuolella) Kapteeni Päällystö Ylikonemies Yliperämies Miehistö Konemies Miehistöä 2 Keittäjä/miehistö Kapteeni David Fisher on aika nuori, hieman yli 40-vuotias ja hän on englantilainen. Hän on työskennellyt merillä vuosia ja nauttii työstään. Hän on hyvin ylpeä aluksestaan ja miehistöstään ja mieltää heidät kuin omaksi perheeksi. Viimeaikaiset muutokset ovat johtaneet siihen, että miehistö on vähemmän tuttavallinen kapteenille. Kapteeni Fisher työskentelee 3 kuukautta ja on sitten 3 kuukautta vapaalla. Hän tavallisesti tekee pitkiä työpäiviä laivalla, jotka säännöllisesti ylittävät hänen sopimuksessaan määritellyt työtunnit. Tämä johtuu aluksen luonteesta, jatkuvasta satamaan saapumisia ja lähtemisiä. Kapteenin

3 täytyy jatkuvasti työskennellä rahdin tarkastajien ja satamahenkilöstön kanssa näiden satamakäyntien aikana. Viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ovat johtaneet paperityön lisääntymiseen. Kapteeni tuntee usein, että hän työskentelee paineen alaisena johtuen matkojen aikataululuista ja tama on viime aikoina alkanut vaikuttaa hänen terveydentilaansa. Aluksen yliperämies on 40-vuotias Fitz Kengrad venäjältä. Fitz on vasta äskettäin aloittanut yhtiössä ja vaikka hän on työskennellyt merillä useita vuosia, hän huomaa työkuorman olevan melko korkea nykyisellä aluksella. Suuri osa hänen työajastaan kuluu paperitöissä ja saadakseen nämä tehtävät tehtyä, hän joutuu työskentelemään lepoaikoinaan. Johtuen siitä, että Fitz on uusi päällystötiimissä, hän tuntee usein roolinsa epäselväksi tehtäviin nähden. Fitzillä menee hyvin laivalla. Ylikonemies on 55-vuostias Jim McFaden Skotlannista. Hän on työskennellyt yhtiössä vuosia ja on kokenut konemies. Hän on kapteenin hyvä ystävä. Hänellä on kuitenkin ongelmia kotona ja hänen on vaikea keskittyä työhönsä. Kuten kapteeni, hänkin työskentelee kolme kuukautta ja on kolme kuukautta vapaalla tehden pitkiä työpäiviä työjakson aikana. Hänellä oli hyvät suhteet aikaisempaan miehistöön ja konemieheen, mutta nykyisen filippiiniläisen miehistön kanssa hän ei tunne oloaan hyväksi ja vuorovaikutus heidän kanssaan on vähäistä. Tämä on johtanut siihen, että hän usein huomaa tekevänsä töitä, jotka kuuluvat konemiehelle. Hän viettää lepoaikansa hytissä, eikä seurustele muun henkilöstön kanssa. Konemies Serge Dureza on 26-vuotias ja hän on kotoisin Filippiineiltä. Hän on työskennellyt merillä 7 vuotta, mutta on uusi tässä yhtiössä. Hänen englanninkielen taitonsa on hyvä ja hän on hyvin innostunut oppimaan toivoen saavansa neljännen konemiehen todistuksen. Hän on turhautunut huomattuaan, että ylikonemiestä on vaikea ymmärtää ja tama kohtelee häntä hyvin kylmästi. Hän ei kuitenkaan sano tästä mitään kapteenille ja ajattelee, ettei hänen pitäisikään sanoa. Serge on tyytyväinen työhönsä Rees Shipping-yhtiössä, vaikka viime aikoina huoli hänen määräaikaisen sopimuksensa uusimisesta on vaivannut mieltä. Hänellä on vaimo ja 1-vuotias tytär kotona, joita hän ikävöi.

4 Laivalla on kolme filippiiniläistä miehistön jäsentä: Romulo Santos, Bayani Gonzales ja Roberto Del Rosario. He työskentelevät ensimmäistä kertaa Eurooppalaisessa yhtiössä ja he ovat iältään vähän alle kolmekymmentävuotiaita. Miehistön tehtävien ohella Roberto Del Rosario on laivan kokki. Kaikilla miehistön jäsenillä on englannin kielestä perusosaaminen, silti kommunikointi on ajoittain vaikeaa. Väärinymmärryksiä tapahtuu ja Sergre toimii säännöllisesti tulkkina. Kielivaikeudet ja arvon mukainen ryhmittyminen on johtanut siihen, että nämä miehistön jäsenet oleilevat omassa pienessä ryhmässään. Heidän työssäoloaikansa on 6 kuukautta, mutta usein se venyy yhdeksään kuukauteen. Heillä on vain vähän mahdollisuuksia pitää yhteyttä kotiin, sillä laivalla ei ole sähköpostiyhteyttä ja matkapuhelinratkaisut ovat kalliita. Ainoa keino pitää yhteyttä ovat kirjeet ja puhelut satamista. Aluksen luonteesta ja nopeista satamassa käynneistä johtuen ei useinkaan ole mahdollisuutta mennä maihin ja he tuntevat itsensä yksinäisiksi ja eristäytyneiksi. He ovat myös huolissaan sopimuksensa uudistamisesta. Miehistön keskuudessa vähäiset sairaudet ovat yleisiä, kuten myös pienet tapaturmat. Tosin näistä ei raportoida päällystölle työpaikan menettämisen pelossa. Viime vuoden aikana ongelmat ovat tulleen johdon tietoon. Useat päällystön edustajat ovat irtisanoutuneet liiallisen työkuorman vuoksi ja aluksilla on ollut useita läheltä piti-tilanteita ja työtapaturmaluvut ovat lisääntyneet. Äskettäin yhtiön tarkastajat lähetettiin aluksille tutkimaan työkäytäntöjä, mutta hyvin pian ilmeni, että ongelmat olivat moninaisempia ja käsittivät koko laivaston. Tästä syystä William Rees, yrityksen johtaja päätti ottaa yhteyttä ulkopuoliseen asiantuntijaan avun saamiseksi ja otti yhteyttä James McTanneniin ja Dr John Rayhin Merenkulualan konsultointikeskukseen (SCC), joka tunnetusti oli asiantuntijaorganisaatio työstressin hallinnassa merenkulkualalla.

5 Kysymyksiä: 1. Mitkä olivat keskeisimmät ongelmat yhtiön aluksilla? 2. Ovatko nämä ongelmat erityisesti merenkulkualan ongelmia? Kuinka ne eroavat muista toimialoista? 3. Millaisia haasteita yhtiössä on ja kuinka ne aiheuttavat työstressiä aluksilla? 4. Millä tavoin työn epävarmuus vaikuttaa yksilöihin?

6 3. Riskien arvioinnin menetelmät ja toimeenpano James McTannen ja John Ray tapasivat William Reesin yhtiön pääkonttorissa ja keskustelivat ongelmista yhtiön aluksilla. Vaikka useista eri vaihtoehdoista keskusteltiin, päätettiin kuitenkin riskien arviointi on soveltuvin menetelmä ongelma-alueiden tunnistamiseksi, stressitekijöiden esiin nostamiseksi sekä sopivien stressin ehkäisemisen menetelmien tunnistamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Riskien hallinnan mallissa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe on riskein arviointi ja se on suunniteltu eri työntekijäryhmien stressin lähteiden tunnistamiseksi ja henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavien olosuhteiden arvioimiseksi. Toinen vaihe on riskien vähentäminen, minkä tavoitteena on poistaa ja/tai vähentää sressiä aiheuttavia tekijöitä. Riskien arviointi Rees Shipping yhtiössä toteutettiin seuraavalla tavalla: James McTannen ja John Ray (yheistyössä SCC:n asiantuntijoiden kanssa) aloittivat kyselemällä tietoa yhtiön työntekijöistä ja aluksista. Tämä vaihe sisältä tiedonhankintaa laivojen tyypistä, koosta, miehistön määrästä aluksilla, kansalaisuuksista, arvoista ja henkilöstön ikärakenteesta. Tämä mahdollisti heille kokonaiskuvan luomisen yhtiöstä kohderyhmänä. He pyysivät lisäksi informaatiota organisaatiorakenteesta ja menettelytavoista aluksillathey also asked for information about hierarchical organisation and procedures onboard ja William antoi heidän käyttöönsä kopion Laivayhtiön johtaminen -käsikirjan ja lisäksi vielä Laivayhtiön menettelyt ja tarkastuslistat -käsikirjan (lainsäädäntöön perustuvan vaatimuksen mukaan kaikilla laivayhtiöillä on oltava dokumentoidut versiot näistä perustuen ISM-koodiin (International Safety Management Code)). SCC pyysi vielä olemassa olevaa tietoa tapaturmista ja läheltä piti-tilanteista. Vaikka yhtiössä pidettiin tietokantaa molemmista ja ne olivat lain vaatimia, William epäili molempien paikkansapitävyyttä johtuen asioiden raportoimattomuuden kulttuurista, etenkin filippiiniläisen miehistön keskuudessa. Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli ohjata, neuvoa ja antaa palautetta SCC:n asintuntijoille riskien arvioinnin prosessin eri vaiheissa. Se koostui miehistön edustajista eri aluksilta, jotka oli nimetty alustensa turvallisuusupseereiksi (joka aina oli

7 yliperämies Rees Shippingissä), kolmesta päällystön edustajasta, mukaan lukien William Rees toimistusjohtajana, Geoff Kane henkilöstösuunnittelijana, jonka vastuulle kuuluu turvallisuusasiat laivoilla ja työnjohtaja Phillip Channing, joka valvoi alusten teknistä johtamista. Vaikka ohjausryhmään kuului 18 henkilöä, yleensä 5 6 henkilöä oli kokouksissa läsnä, sillä laivojen turvallisuusupseerit pääsivät osallistumaan vain silloin, kun laiva oli sopivassa satamassa. Vaikka kaikkien ohjausryhmän jäsenten olisi ollut suotavaa olla läsnä, SCC:n mukaan oli ensiarvoisen tärkeää, että jokaiselta alukselta on edustaja ohjausryhmässä. Turvallisuusupseerit pidettiin ajan tasalla ohjausryhmän toiminnasta sähköpostilla. Ensikäden havaintojen ja stressitekijöiden tunnistamiseksi yksi SCC:n tiimin jäsen (tai tutkija SCC:stä) vieraili jokaisella aluksella viettäen aikaa kullakin aluksella sen ollessa merellä 2 3 päivää ja usein kokonaisen viikon. Ajanjakso ja yhtiön ulkopuolisen henkilön käyttäminen nähtiin tarpeelliseksi merimiesten luottmuksen saavuttamiseksi, sillä useissa tapauksissa haastattelija miellettiin yhtiön vakoilijaksi. Tämä henkilöstön huoli poistettiin sillä, että SCC:n edustajan selitti miehistölle projektin tavoitteen, sen hyödyn jokaiselle henkilökohtaisesti ja toiminnan eettiset periaatteet, joita noudatetaan (esimerkiksi luottamuksellisuus, vastausten käsitteleminen nimettöminä). Sillä aikaa kuin SCC:n edustaja oli aluksella, he toteuttivat niin monta työn analyysi haastattelua miehistön jäsenille kuin oli mahdollista. Aina ei ollut mahdollista haastatella koko miehistöä, koska he usein olivat hyvin kiireisiä. Kuitenkin aina varmistettiin, että sekä päällystön että miehistön jäseniä haastateltiin. Nämä haastattelut nostivat esiin merimiesten työn positiivisia ja negatiivisia piirteitä, sillä haastateltavia pyydettiin nimeämään kolme parasta ja kolme huonointa piirrettä työssään. Heitä pyydettiin kuvailemaan, mitkä aiheuttivat heille eniten ylimääräistä työkuormaa ja kuinka ne vaikuttivat hyvinvointiin ja terveyteen. Lisäksi heille esitettiin kysymyksiä hierarkiasta aluksilla, vuorovaikutuksesta miehistön keskuudessa, vapaa-ajasta, sosiaalisesta kanssakäymisestä ja työsopimuksista. Tehtyjen haastatteluiden ja dokumenttien perusteella SCC:n asiantuntijat pystyivät tunnistamaan ja kirjaamaan keskeiset tekijät, jotka vaikuttivat aluksilla työskenteleviin.

8 Tätä tietoa käytettiin riskien arviointikyselyn lomakkeen suunnittelussa. Kyselyyn lisättiin vielä standardoituja kysymyksiä mittaamaan itsearvioitua stressiä, työtyytyväisyyttä, ja sitoutumista, sekä sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Kyselyn luonnos esiteltiin ohjausryhmälle ja heitä pyydettiin antamaan kommentteja sen sopivuudesta, selkeydestä, pituudesta sekä muita mahdollisia kommentteja. Vähäisten muutosten jälkeen se lähetettiin kaikille henkilöstön jäsenille, sekä laivoilla työskenteleville että maissa eri toimistoissa työskenteleville, jotta pystyttäisiin tunnistamaan ja tutkimaan merkittävimmät stressitekijät kullakin henkilöstöryhmällä. Tutkimuksesta oli kaksi versiota: yksi englanninkielinen ja yksi filippiinin kielellä (vaikka laivoilla oli myös muita kanallistuuksia olevia työntekijöitä, kysely oli käännetty vain Tagalogin kielelle, koska tama oli suurin eienglantilainen henkilöstöryhmä). Keskeisimmät tutkimuksessa tunnistetut stressitekijät olivat: Vähäinen sosiaalinen kanssakäyminen ja ihmissuhteet laivoilla työskentelevien keskuudessa (liittyy sekä henkilöstöryhmiin että kommunikaatioon liittyviin vaikeuksiin). Suuri työmäärä (mm. pitkät ja ennakoimattomat työajat, tehtävien suuri määrä, paperityön suuri määrä). Huonosti määritellyt miehistön jäsenten roolit (johtaa usein siihen, että ihmiset tekevät toistensa töitä). Aikaan liittyvät paineet (esimerkiski satamiin saapuminen, kääntymisaika). Huoli sopimuksista ja työpaikoista (erityisesti Filippiiniläisellä). Huonot mahdollisuudet yhteydenpitoon perheisiin ja muihin maissa oleviin Vähäiset sairastumiset, jotka voivat olla seurausta stressitekijöistä. SCC yhdisti tutkimuksen havainnot ja analyysin yhtiön menettelytavoista ja rakenteesta riskien arviointiraporttiin, joka esiteltiin ja josta keskusteltiin ohjausryhmässä. Tässä kokouksessa keskusteltiin useista mahdollisista interventioista, joita voitaisiin tehdä sekä rakenteellisista ja käytännöllisistä muutoksista, joita voitaisiin tehdä.

9 Kysymyksiä: 1. Mitkä ovat riskien arvioinnin vaiheet? 2. Miksi haastattelut suoritti SCC:n asintuntijat, eivätkä henkilöt Rees Shippingin johdosta? 3. Kuinka merillä oleva tutkimuksen kohdejoukko saavutettiin riskien arviointiprosessissa? 4. Mikä oli riskien arviointitutkimuksen tavoite? 5. Mitkä olivat keskeisimmät ongelmat tässä yrityksessä?

10 4. Stressin ehkäiseminen ja interventiotekniikat Kun sopivimmat intervention-menetelmät oli tunnistettu, SCC kutsui koolle kolme ohjausryhmän kokouseta kolmen kuukauden aikana niin, että jokaisella ohjausryhmän jäsenellä oli mahdollisuus osallistua ja olla paikalla vähintään yhdessä kokouksessa. Näissä kokouksissa esiteltiin tutkimuksen tulokset ja SCC:n analyysi nykytilanteesta. SCC esitteli myös useita toimenpidemalleja sekä rakenteellisia että käytännöllisiä, joita voitaisiin toteuttaa laivoilla stressin ehkäisemiseksi, sillä käytännön toimenpiteiden lisäksi laivoilla tarvittiin myös asenteellisia muutoksia. Näistä menetelmistä keskusteltiin ryhmässä ja huomiota kiinnitettiin käytännöllisiin ja/tai taloudellisiin seikkoihin samoin kuin millä pienimmällä määrällä toimenpiteitä saataisiin aikaan suurimmat vaikutukset. Jokaisesta ohjausryhmän kokouksesta kirjoitettiin yhteenvetona raportti ja se lähetettiin kaikille ohjausryhmän jäsenille sähköpostilla hyväksyttäväksi. Kokouksissa sovittiin myös, että päällystö toimii aluksilla sisäisinä kouluttajina ja kun mahdollista, he kokoontuvat maissa saadakseen soveltuvaa koulutusta SCC:n asiantuntijoilta voidakseen palattuaan aluksille toimeenpanna tarvittavia toimenpiteitä. Ohjausryhmässä päätettiin, että sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ihmissuhteiden parantamiseksi aluksilla osa turvallisuudesta vastaavien päällystön edustajien koulutuksesta sisältäisi vuorovaikutusta edistävien tekniikoiden opettelua miehistön välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi. SCC teki myös joitakin ehdotuksia päivittäisten menettelyiden muuttamisesta aluksilla. Esimerkiksi ruokailuaikoja voitaisiin muuttaa siten, että päällystö ja miehistö söisivät yhtä aikaa ilman arvoihin liittyvää eriyttämistä. Turvallisuusvastaavia rohkaistiin järjestämään erilaisia tapahtumia laivalla tiimityön edistämiseksi, kuten esimerkiksi peli-iltoja, joihin kaikkia miehistön jäseniä rohkaistaan osallistumaan. SCC:n mukaan pitää huolehtia siitä, että miehistö ei jakautuisi tiimeishin, päällystö vastaan muut, sillä tama voisi lisätä eri ryhmien välistä eriarvioistumista. Päätettiin myös, turvallisuusvastaavat voisivat harkita sosiaalisten ja ajanvietteellisten tilojen luomista aluksille ja rohkaista miehistöä viettämään niissä aikaansa omien hyttiensä sijasta.

11 Kielitaidon parantamiseksi ja kommunikoinnin parantamiseksi pienelle ryhmälle, pääosin filippiiniläisille järjestettiin yhtiön kustantama englannin kielen koulutus heidän vapaajaksojensa aikana. He eivät kuitenkaan tunnistaneet, että koulutus tulee viemään merimiesten vapaa-aikaa, sillä muuta aikaa koulutuksen järjestämiseen ei ollut käytettävissä. Koulutus voitiin kuitenkin järjestää tietokoneperusteisen koulutuksena laivalla. Yleisesti ottaen yrityksessä ei voitu tehdä kovinkaan paljon suurelle työmäärälle ja aikapaineille, koska yritykessä jouduttiin pitämään yllä useita reittejä yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi. Sovittiin, että voitaisiin tutkia käytäntöjen ja menettelytapojen uudistamsita miehistön työkuorman pienentämiseksi. Aina kun mahdollista ja kun voitiin sisällyttää sopimuksenn, yritys pyrkii järjesteämään lisätyövoimaa aluksille helpottamaan miehistön työmäärää kannella purkujen ja lastausten yhteydessä. Oli toivottavaa, että tämä antaisi kapteetille ja yliperämiehelle lisää aikaa selviytyä vaadituista tehtävistä satamassa, kuten lasting tarkastuksista, ja miehistölle aikaa käydä maissa. Suuren paperityön määrän vuoksi kaikki menettelytavat käytiin läpi ja tutkittiin, mitä paperitöitä voitiin siirtää turvallisuuspäällikölle ja mitä voitiin järkiperäistää paperityön määrän vähentämiseksi. Nämä raportin lähetetään yhtiön turvallisuuspäällikölle, joka katselmoi ne ja varmistaa, että ne täyttävät ISM lainsäädännön. Toimenpiteet ja muutokset menettelytavoissa ja paperitöissä, jotka nähdään sopiviksi dokumentoidaan lopuksi ennen aluksille lähettämistä ja toimeenpanoa. Toivottavaa on, että vähentynyt paperityö mahdollistaa myös laivoilla tapahtuvan koulutuksen järjestämisen. ISM koodi vaatii, että miehistön jokaisen jäsenen rooli ja vastuut on määritelty laivan käsikirjassa. Muutamat olivat tietoisia tästä, erityisesti miehistön edustajat. Siksi toimikunta päätti tätä selventääkseen, että yliperämies kopio tarvittavan osat ja antaa jokaiselle miehistön jäsenelle itseään koskevan osan, jossa vastuut olivat selkeästi määriteltyjä. YIiperämies korosti, että lain mukaan heitä ei voi pakottaa muihin rooleihin omansa ulkopuolelsta ja että heidän täytyy ottaa yhteyttä maissa olevaan suunniteluhenkilöön, mikäli heitä pyydetään tekemään heille kuulumattomia tehtäviä.

12 Jotta voitiin parantaa merellä olevien mahdollisuuksia pitää yhteyttä perheisiinsä ja kotiin, päätettiin, että koko miehistön käytössä oleva tietokone asennetaan messiin jokaisella aluksella, eikä vain komentosillalle niin, että jokainen miehistön jäsenellä on pääsy koneelle. Tämän lisäksi miehistölle annettiin yhtiön puolesta kuukausittain puhelinkortti, joita miehistö voi käyttää puhelinkustannusten alentamiseen soittaessaan kotiin satamista. Sopimusten uudistamiseen liittyen yhtiössä todettiin, että nykyiseen joustavuutta vaativaan tilanteeseen, jossa miehistöä hankitaan maailmanlaajuisesti, ei voida tarjota pysyviä sopimuskia. William Rees päätti kuitenkin lähettää kirjeen kaikille miehistön jäsenille, jossa hän kertoi että yhtiö pyrkii uudistamaan sopimuksia ja antaa vahvistuksen uudistamisesta hyvissä ajoin ennen meneillään olevan jakson loppumista. Nämä sopimukset takaavat myös riittävästi aikaa siihen, että merenkulkija voi viettää aikaa perheensä kanssa. Lopuksi työryhmä päätti, että kaikista toimenpiteistä stressing vähentämiseksi ja muutoksista informoidaan miehistöä säännöllisesti kaikilla aluksilla säännöllisesti ilmentyvän laivan henkilöstölehden avulla. Tiedottaminen ei ole pelkästään muutoksista tiedottamista, vaan myös palautetta niiden vaikuttavuudesta. Seuraavassa kokouksessa SCC yhdessä työryhmän jäsenten kanssa kokosivat yhteenvedon toimenpiteistä ja niiden toteuttamisaikatauluista. Päätettiin, että tehtävään nimetty henkilö maissa ja yliperämies ovat vastuussa yhtiön tasolla toimenpiteiden suorittamisen valvonnasta ja turvallisuusvastuuhenkilö toimenpiteiden suorittamisesta alustasolla. SCC tulee seuraamaan toimeenpanoa ja antaa neuvoja tarvittaessa.

13 Kysymyksiä: 1. Mitkä ovat SCC:n tiimin roolit, niiden jotka ovat toimistossa ja niiden, jotka ovat laivoilla toimeenpanemassa stressiä ehkäiseviä toimenpiteitä? 2. Millaisia haasteita kohderyhmä asettaa sen ollessa merillä stressiä ehkäisevin toimenpiteiden aikana? 3. Mikä on järkevä aika ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiselle ja kuinka kauan toimenpiteistä on kuluttava aikaa, että niiden vaikuttavuutta voisi arvioida?

14 5. Riskien hallinnan prosessin ja toimenpiteiden arviointi Ajanjakso toimenpiteiden ja muutosten vaikuttavuuden arvioimiseksi aluksilla riippuu useista tekijöistä, kuten työmäärästä aluksella, ajasta jonka kuluessa koko miehistö saadaan toimenpiteiden kohteeksi, resurssien saatavuudesta ja kuinka kauan resurssit ovat aluksella käytössä. Ajankäyttöön vaikuttaa myös henkilöstön sitoutuminen organisaatioon ja suoritettavien toimenpiteiden määrä ja luonne. Vaikka useilla muilla toimialoilla suositellaan riskien hallinnan prosessin toistamista vuosittain, on merenkulkualalla tarve toisenlaisen aikataulun käyttöön, sillä miehistön kierto laivoilla vaihtelee (aina 18 kuukauteen saakka) ja resurrsien saaminen laivoille voi olla vaikeaa. Kun muutoksia ja menetelmiä on toimeenpantu, on suositeltavaa että riskien hallinnan prosessi toistetaan vuosittain. Riskien hallinnan osallistava malli on käyttökelpoinen merenkulkualalla ja kun henkilöstöllä on mahdollisuus ensimmäisen toteutetun prosessin aikana oppia toteutustapa, niin jatkossa he voivat selviytyä tehtävästä itsenäisesti ilman vain vähäisellä ulkopuolisella avulla. Toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden arvioimiseksi SCC:n asiantutnijat haastattelivat useita avainhenkilöitä toimistoissa ja työntekijöitä aluksilla. Henkilöt aluksilta valittiin satunnaisesti vaikkakin valinta riippui henkilöiden saatavuudesta ja laivojen aikatauluista. Valinnassa kuitenkin huolehdittiin siitä, että tutkimusryhmään valittiin sekä miehistön että päällystön edustajia. Kaikilla oli yleisesti ottaen positiivisia näkemyksiä suhteiden parantumisesta aluksilla, työkäytännöistä, koulutuksesta ja mahdollisuuksista pitää yhteyttä perheisiin. Raportoitujen kieliongelmien koettiin myös vähentyneen. Lisäksi kahden vuoden tarkastelujaksolla koettiin merenkulkuhenkilöstön pysyvyyden lisääntyneen, etenkin päällystön henkilöstön. SCC tutki myös läheltä piti ja tapaturmatilastot ja analyysi osoitti selvää laskua raporoitujen läheltä piti tilanteiden määrässä. Sama vähenemistä ei ollut havaittavissa pienten onnettomuuksien määrässä ja tämän arvioitiin johtuva siitä, että henkilöstö oli halukkaampaa raportoimaan tapaturmia ja sairaustapauksia. Riskien hallinnan tutkimus toistettiin, ja se osoitti stressin tason pienentyneen ja lyhyiden sairauslomien raportoinnin vähentuneet. Vastaavasti työtyytyväisyys ja sitoutuminen olivat lisääntyneet.

15 Riskien arviointiprosessin hyötyjen vuoksi yritys päätti kehittää stressipolitiikan, jonka mukaan sisäiset auditoinnit tulee suorittaa vuosittain. Tämä osoittautui parhaiten sopivaksi toimenpiteiden toimeenpanomenetelmäksi, koska se ei vaadi henkilöstöltä ylimääräistä työtä laivoilla ja sitä ei koettu myöskään toiseksi pakottavaksi auditoinniksi. Kysymyksiä:

16 1. Miksi toimenpiteiden suoirttaminen kestää niin paljon pitempään merenkulkualalla kuin muilla toimialoilla? 2. Kuinka toimenpiteitä voidaan arvioida? 3. Mitkä ovat toistetun arviointiprosessin hyödyt? 4. Mitä hyötyä tai haittaa on siitä, että ulkopuolinen asiantuntija suorittaa arvioinnin?

17 Kysymyksiä ja keskustelun aiheita 1. Mitkä tekijät aiheuttavat yleensä stressiä merenkulkualalla? Mitkä ovat erityisesti omassa organisaatiossasi olevia stressitekijöitä? 2. Miktä ryhmät ovat todennäköisemmin vaarassa kärsiä stressistä? Miksi? 3. Miten stressi vaikuttaa eri henkilöstöryhmiin? Miten yksittäisen henkilön kokema stressi vaikuttaa yritykseen yleisellä tasolla? 4. Miten suorittaisit riskien arviointiprosessin omassa yrityksessäsi? Mitkä ovat riskien hallinnan prosessin päävaiheet? 5. Mitkä voisivat olla esteitä ja ongelmia riskien arvioinnin toteuttamisessa esimerkkinä olevassa yrityksessä? Kuinka ne eroavat ei merenkulkualalla toimivien yritysten riskeistä? 6. Millaisia ovat asiantuntijoiden, johtajien, päällystön, toimistohenkilökunnan ja laivoilla työskentelevien roolit prosessin eri vaiheissa? 7. Millaiset menetelmät mielestäsi sopisivat parhaiten stressing ehkäisemiseen omassa organisaatiossasi? Voisiko niiden toimeenpanossa ilmetä joitakin ongelmia? 8. Mitkä omassa organisaatiossasi voisivat olla riskien arvioinnin hyödyt? 9. Millaisia toimijoita on riskien arvioinnissa saatavilla ja mistä niitä voisi löytää toteuttamaan riskien arviointia omassa organisaatiossasi?

Stress Management Activities Leonardo da Vinci Project. Rooli-peli merenkulkualalle SIRC

Stress Management Activities Leonardo da Vinci Project. Rooli-peli merenkulkualalle SIRC Rooli-peli merenkulkualalle SIRC 1 Johdanto Säännöt 1.Tavoite Tämän roolipelin tavoite on: - Helpottaa uuden tiedon omaksumista - Innostaa yhteistyöhön oppituntien aikana 2. Lyhyt kuvaus Pullman Shipping

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI PK-YRITYKSESSÄ. 1. Yrityksen kuvaus: COMPUSMART

CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI PK-YRITYKSESSÄ. 1. Yrityksen kuvaus: COMPUSMART CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI PK-YRITYKSESSÄ 1. Yrityksen kuvaus: COMPUSMART COMPUSMART on vuonna 1988 IT-alan asiantuntijan John Davisin ja hänen yhhteistyökumppaninsa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen merenkulkualalla

Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen merenkulkualalla Opetussuunnitelma: Stressin ehkäiseminen merenkulkualalla 1. Johdanto 1.1. Johdanto työperäiseen stressiin Työn luonne on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyisin työ asettaa yhä enemmän vaatimuksia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus

Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus Jouni Lappalainen Erityisasiantuntija, FT Merenkulun tutkimusseminaari 12.4.2017 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Turvallisuuskulttuurin tutkimus Väitöskirjatutkimus

Lisätiedot

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM Lectio praecursoria Aalto Yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 8.10.2010 World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work Niina Nurmi, KM HAJAUTETTU TIIMI = Työryhmä,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

SAATE 17.1.2011. Ystävällisin terveisin. Clas-Håkan Nygård. Terveystieteiden yksikkö 33014 Tampereen yliopisto

SAATE 17.1.2011. Ystävällisin terveisin. Clas-Håkan Nygård. Terveystieteiden yksikkö 33014 Tampereen yliopisto SAATE 17.1.2011 Ystävällisesti pyydän saada lausunnon Tampereen alueen ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta tutkimukseemme Työkyvyttömyysriskien ennakoinnin arviointitutkimus metsäteollisuudessa. Tutkimuksen

Lisätiedot

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

1. Yrityksen kuvaus : SKY Bulk Carriers Management Ltd

1. Yrityksen kuvaus : SKY Bulk Carriers Management Ltd CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI MERENKULKUALALLA 1. Yrityksen kuvaus : SKY Bulk Carriers Management Ltd SKY Bulk Carriers Management Ltd on perustettu Cayman saarilla. Se

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Ajankohtaista tutkimusetiikasta Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TAAJAMALIIKENTEEN JA SUOJATEIDEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN -TUTKIMUS CASE TURENKI / HANNA REIHE

TAAJAMALIIKENTEEN JA SUOJATEIDEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN -TUTKIMUS CASE TURENKI / HANNA REIHE TAAJAMALIIKENTEEN JA SUOJATEIDEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN -TUTKIMUS CASE TURENKI 10.6.2015 / HANNA REIHE TUTKIMUS TOTEUTETTIIN, KOSKA Työn tarkoituksena on ollut taajamaliikenteen rauhoittaminen ja

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Mikäli kaipaatte täsmennystä tai mahdolliseen leiriin liittyvät lisäkysymykset askarruttavat mieltänne, vastaamme niihin mielellämme joko puhelimitse 097568 3333 tai osoitteessa leirit@kvtfinland.org.

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017 Päiväys 5.4.2017 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017 Pietarsaaren ympäristöterveydenhuolto on toteuttanut kyselytutkimuksen joulu-tammikuussa 2016 2017. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää,

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla

Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla Kyselytutkimus keväällä 2017 Vastaajia 320 1.1.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Osasto/Laatija, www.teamliitto.fi 1 Kysely sairausloman omailmoituksen

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, läheisen tekemä arvio Tällä kyselylomakkeella selvitetään sinun näkemystäsi sinulle läheisen henkilön kokemista terveydentilasta johtuvista vaikeuksista. Voit vastata läheisen henkilön

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS

SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS Hyvä vastaaja, tällä kyselyllä selvitetään näkemyksiänne Soklin kaivoshankkeen vaihtoehto 3:n (malmi rikastetaan Venäjällä)

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla At Your Service! www.eslshipping.com Picture courtesy of Rosatomflot Älykäs meriteollisuus 21.4.2015 Mikki Koskinen Managing Director ESL Shipping Ltd Osa

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Juujärvi esitti itseään puheenjohtajaksi ja Korhosta sihteeriksi. Ehdotus hyväksyttiin ja puheenjohtaja Juujärvi aloitti palaverin.

Juujärvi esitti itseään puheenjohtajaksi ja Korhosta sihteeriksi. Ehdotus hyväksyttiin ja puheenjohtaja Juujärvi aloitti palaverin. , Aika: Perjantai 26.2.2016 klo 10:00 12:00 Paikka: Agora, tietotekniikan projektien kokoushuone C226.1 Läsnä Jarmo Juujärvi (puheenjohtaja) Juha Moisio Ilari Paananen Kai Korhonen (sihteeri) Tilaajat

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely

Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely 1 Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus Testaustulosten esittely 14.1.2009 Paula Hupponen ja Tino Rossi / Steerco Oy 2 Esityksen sisältö Käyttäjätestauksen toteutus

Lisätiedot