1. Yrityksen kuvaus: Rees Shipping Company

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Yrityksen kuvaus: Rees Shipping Company"

Transkriptio

1 CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI MERENKULKUALALLA 1. Yrityksen kuvaus: Rees Shipping Company Rees Shipping on perustettu vuonna 1925 ja sen perustaja on James Rees, eläkkeelle jäänyt laivan kapteeni, joka on aikoinaan palvellut useilla Luoteis-Englannin rahtialuksilla. Jäätyään eläkkeelle meriltä hän päätti investoida merenkulkuun ja perusti. Rees Shipping Companyn. Yritys on yksi pienimmistä kautta aikojen alalle perustetuista yrityksistä, mutta sen toimii edelleen valitsemallaan toimialalla. Yrityksen alkuaikoina se toimi pienessä toimistossa Southamptonissa ja sen laivasto muodostui kolmesta rahtialuksesta ja se työllisti merenkulkualan työntekijöitä lähialueilta. Yrityksen kasvaessa se laajentui ja sen toiminta moninaistui. Laajeneminen tapahtui uusille maantieteellisille alueilla ja moninaistuminen öljy- ja malmitankkereihin, bulkkikuljetuksiin ja yleisiin rahtialuksiin. Laivasto oli laajentunut kolmesta aluksesta neljääntoista alukseen ja useita aluetoimistoja oli avattu uusiin maihin isojen toimistojen sijaitessa Lontoossa, Filippiineillä ja Venäjällä. Kasvu on johtanut myös uuden henkilöstön palkkaamiseen ja merimiesten rekrytointi on muuttunut maailmanlaajuiseksi rekrytointitoimistojen kautta päällystön henkilöstön tullessa lähinnä Euroopasta (Englanti, Ukraina ja Puola) ja miehistövahvuuden Filippiineiltä. Kun James Rees jäi eläkkeelle 60-luvun alussa, yritys oli vielä perheyritys ja sen johtajana toimi William Rees, Jamesin pojanpoika. Pääkonttori oli edelleen Southamptonissa, tosin jo muuttaneena suurempiin toimitiloihin.

2 2. Stressitekijät ja stressin vaikutus Viime vuosien aikana yritys on kasvanut nopeasti hankkimalla uusia aluksia. Vaikka päällystö on edelleen Eurooppalaista, on se korvannut pitkäaikaisilla sopimuksilla toimivan puolalaisen miehistön filippiiniläisillä, koska he ovat halvempaa työvoimaa. Yritys on myös ryhtynyt ottamaan yhä enemmän matkustajia ja tämä lisää laivoilla työskentelevien työmäärää. Tämä on vaikuttanut aluksilla työskenteleviin aiheuttaen vaikeuksia ja huoli alusten turvallisuudesta ja miehistön hyvinvoinnista on lisääntynyt. Kuvataksemme laivoilla koettuja vaikeuksia esimerkiksi käy MV Tallania :n tapaus. Vaikka tämä on kuvaus vain yheltä alukselta, ongelmat ovat yhteistiä koko laivastolle. MV Tallania on pieni tuotteita kuljettava tankkeri, jonka kokonaiskantavuus on noin 300 tonnia ja se liikennöi pääsääntöisesti rannikkovesillä Englannin ja Irlannin välillä tehden välillä pitempiä matkoja esimerkiksi Rotterdamiin. Alus on melko vanha, se on rakennettu 1990, mutta siitä huolimatta sen teknologia on hyvin kunnossa pidettyä. Aluksen miehistön määrä on pieni, vain 7 henkilöä (katso miehistökaavio alapuolella) Kapteeni Päällystö Ylikonemies Yliperämies Miehistö Konemies Miehistöä 2 Keittäjä/miehistö Kapteeni David Fisher on aika nuori, hieman yli 40-vuotias ja hän on englantilainen. Hän on työskennellyt merillä vuosia ja nauttii työstään. Hän on hyvin ylpeä aluksestaan ja miehistöstään ja mieltää heidät kuin omaksi perheeksi. Viimeaikaiset muutokset ovat johtaneet siihen, että miehistö on vähemmän tuttavallinen kapteenille. Kapteeni Fisher työskentelee 3 kuukautta ja on sitten 3 kuukautta vapaalla. Hän tavallisesti tekee pitkiä työpäiviä laivalla, jotka säännöllisesti ylittävät hänen sopimuksessaan määritellyt työtunnit. Tämä johtuu aluksen luonteesta, jatkuvasta satamaan saapumisia ja lähtemisiä. Kapteenin

3 täytyy jatkuvasti työskennellä rahdin tarkastajien ja satamahenkilöstön kanssa näiden satamakäyntien aikana. Viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ovat johtaneet paperityön lisääntymiseen. Kapteeni tuntee usein, että hän työskentelee paineen alaisena johtuen matkojen aikataululuista ja tama on viime aikoina alkanut vaikuttaa hänen terveydentilaansa. Aluksen yliperämies on 40-vuotias Fitz Kengrad venäjältä. Fitz on vasta äskettäin aloittanut yhtiössä ja vaikka hän on työskennellyt merillä useita vuosia, hän huomaa työkuorman olevan melko korkea nykyisellä aluksella. Suuri osa hänen työajastaan kuluu paperitöissä ja saadakseen nämä tehtävät tehtyä, hän joutuu työskentelemään lepoaikoinaan. Johtuen siitä, että Fitz on uusi päällystötiimissä, hän tuntee usein roolinsa epäselväksi tehtäviin nähden. Fitzillä menee hyvin laivalla. Ylikonemies on 55-vuostias Jim McFaden Skotlannista. Hän on työskennellyt yhtiössä vuosia ja on kokenut konemies. Hän on kapteenin hyvä ystävä. Hänellä on kuitenkin ongelmia kotona ja hänen on vaikea keskittyä työhönsä. Kuten kapteeni, hänkin työskentelee kolme kuukautta ja on kolme kuukautta vapaalla tehden pitkiä työpäiviä työjakson aikana. Hänellä oli hyvät suhteet aikaisempaan miehistöön ja konemieheen, mutta nykyisen filippiiniläisen miehistön kanssa hän ei tunne oloaan hyväksi ja vuorovaikutus heidän kanssaan on vähäistä. Tämä on johtanut siihen, että hän usein huomaa tekevänsä töitä, jotka kuuluvat konemiehelle. Hän viettää lepoaikansa hytissä, eikä seurustele muun henkilöstön kanssa. Konemies Serge Dureza on 26-vuotias ja hän on kotoisin Filippiineiltä. Hän on työskennellyt merillä 7 vuotta, mutta on uusi tässä yhtiössä. Hänen englanninkielen taitonsa on hyvä ja hän on hyvin innostunut oppimaan toivoen saavansa neljännen konemiehen todistuksen. Hän on turhautunut huomattuaan, että ylikonemiestä on vaikea ymmärtää ja tama kohtelee häntä hyvin kylmästi. Hän ei kuitenkaan sano tästä mitään kapteenille ja ajattelee, ettei hänen pitäisikään sanoa. Serge on tyytyväinen työhönsä Rees Shipping-yhtiössä, vaikka viime aikoina huoli hänen määräaikaisen sopimuksensa uusimisesta on vaivannut mieltä. Hänellä on vaimo ja 1-vuotias tytär kotona, joita hän ikävöi.

4 Laivalla on kolme filippiiniläistä miehistön jäsentä: Romulo Santos, Bayani Gonzales ja Roberto Del Rosario. He työskentelevät ensimmäistä kertaa Eurooppalaisessa yhtiössä ja he ovat iältään vähän alle kolmekymmentävuotiaita. Miehistön tehtävien ohella Roberto Del Rosario on laivan kokki. Kaikilla miehistön jäsenillä on englannin kielestä perusosaaminen, silti kommunikointi on ajoittain vaikeaa. Väärinymmärryksiä tapahtuu ja Sergre toimii säännöllisesti tulkkina. Kielivaikeudet ja arvon mukainen ryhmittyminen on johtanut siihen, että nämä miehistön jäsenet oleilevat omassa pienessä ryhmässään. Heidän työssäoloaikansa on 6 kuukautta, mutta usein se venyy yhdeksään kuukauteen. Heillä on vain vähän mahdollisuuksia pitää yhteyttä kotiin, sillä laivalla ei ole sähköpostiyhteyttä ja matkapuhelinratkaisut ovat kalliita. Ainoa keino pitää yhteyttä ovat kirjeet ja puhelut satamista. Aluksen luonteesta ja nopeista satamassa käynneistä johtuen ei useinkaan ole mahdollisuutta mennä maihin ja he tuntevat itsensä yksinäisiksi ja eristäytyneiksi. He ovat myös huolissaan sopimuksensa uudistamisesta. Miehistön keskuudessa vähäiset sairaudet ovat yleisiä, kuten myös pienet tapaturmat. Tosin näistä ei raportoida päällystölle työpaikan menettämisen pelossa. Viime vuoden aikana ongelmat ovat tulleen johdon tietoon. Useat päällystön edustajat ovat irtisanoutuneet liiallisen työkuorman vuoksi ja aluksilla on ollut useita läheltä piti-tilanteita ja työtapaturmaluvut ovat lisääntyneet. Äskettäin yhtiön tarkastajat lähetettiin aluksille tutkimaan työkäytäntöjä, mutta hyvin pian ilmeni, että ongelmat olivat moninaisempia ja käsittivät koko laivaston. Tästä syystä William Rees, yrityksen johtaja päätti ottaa yhteyttä ulkopuoliseen asiantuntijaan avun saamiseksi ja otti yhteyttä James McTanneniin ja Dr John Rayhin Merenkulualan konsultointikeskukseen (SCC), joka tunnetusti oli asiantuntijaorganisaatio työstressin hallinnassa merenkulkualalla.

5 Kysymyksiä: 1. Mitkä olivat keskeisimmät ongelmat yhtiön aluksilla? 2. Ovatko nämä ongelmat erityisesti merenkulkualan ongelmia? Kuinka ne eroavat muista toimialoista? 3. Millaisia haasteita yhtiössä on ja kuinka ne aiheuttavat työstressiä aluksilla? 4. Millä tavoin työn epävarmuus vaikuttaa yksilöihin?

6 3. Riskien arvioinnin menetelmät ja toimeenpano James McTannen ja John Ray tapasivat William Reesin yhtiön pääkonttorissa ja keskustelivat ongelmista yhtiön aluksilla. Vaikka useista eri vaihtoehdoista keskusteltiin, päätettiin kuitenkin riskien arviointi on soveltuvin menetelmä ongelma-alueiden tunnistamiseksi, stressitekijöiden esiin nostamiseksi sekä sopivien stressin ehkäisemisen menetelmien tunnistamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Riskien hallinnan mallissa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe on riskein arviointi ja se on suunniteltu eri työntekijäryhmien stressin lähteiden tunnistamiseksi ja henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavien olosuhteiden arvioimiseksi. Toinen vaihe on riskien vähentäminen, minkä tavoitteena on poistaa ja/tai vähentää sressiä aiheuttavia tekijöitä. Riskien arviointi Rees Shipping yhtiössä toteutettiin seuraavalla tavalla: James McTannen ja John Ray (yheistyössä SCC:n asiantuntijoiden kanssa) aloittivat kyselemällä tietoa yhtiön työntekijöistä ja aluksista. Tämä vaihe sisältä tiedonhankintaa laivojen tyypistä, koosta, miehistön määrästä aluksilla, kansalaisuuksista, arvoista ja henkilöstön ikärakenteesta. Tämä mahdollisti heille kokonaiskuvan luomisen yhtiöstä kohderyhmänä. He pyysivät lisäksi informaatiota organisaatiorakenteesta ja menettelytavoista aluksillathey also asked for information about hierarchical organisation and procedures onboard ja William antoi heidän käyttöönsä kopion Laivayhtiön johtaminen -käsikirjan ja lisäksi vielä Laivayhtiön menettelyt ja tarkastuslistat -käsikirjan (lainsäädäntöön perustuvan vaatimuksen mukaan kaikilla laivayhtiöillä on oltava dokumentoidut versiot näistä perustuen ISM-koodiin (International Safety Management Code)). SCC pyysi vielä olemassa olevaa tietoa tapaturmista ja läheltä piti-tilanteista. Vaikka yhtiössä pidettiin tietokantaa molemmista ja ne olivat lain vaatimia, William epäili molempien paikkansapitävyyttä johtuen asioiden raportoimattomuuden kulttuurista, etenkin filippiiniläisen miehistön keskuudessa. Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli ohjata, neuvoa ja antaa palautetta SCC:n asintuntijoille riskien arvioinnin prosessin eri vaiheissa. Se koostui miehistön edustajista eri aluksilta, jotka oli nimetty alustensa turvallisuusupseereiksi (joka aina oli

7 yliperämies Rees Shippingissä), kolmesta päällystön edustajasta, mukaan lukien William Rees toimistusjohtajana, Geoff Kane henkilöstösuunnittelijana, jonka vastuulle kuuluu turvallisuusasiat laivoilla ja työnjohtaja Phillip Channing, joka valvoi alusten teknistä johtamista. Vaikka ohjausryhmään kuului 18 henkilöä, yleensä 5 6 henkilöä oli kokouksissa läsnä, sillä laivojen turvallisuusupseerit pääsivät osallistumaan vain silloin, kun laiva oli sopivassa satamassa. Vaikka kaikkien ohjausryhmän jäsenten olisi ollut suotavaa olla läsnä, SCC:n mukaan oli ensiarvoisen tärkeää, että jokaiselta alukselta on edustaja ohjausryhmässä. Turvallisuusupseerit pidettiin ajan tasalla ohjausryhmän toiminnasta sähköpostilla. Ensikäden havaintojen ja stressitekijöiden tunnistamiseksi yksi SCC:n tiimin jäsen (tai tutkija SCC:stä) vieraili jokaisella aluksella viettäen aikaa kullakin aluksella sen ollessa merellä 2 3 päivää ja usein kokonaisen viikon. Ajanjakso ja yhtiön ulkopuolisen henkilön käyttäminen nähtiin tarpeelliseksi merimiesten luottmuksen saavuttamiseksi, sillä useissa tapauksissa haastattelija miellettiin yhtiön vakoilijaksi. Tämä henkilöstön huoli poistettiin sillä, että SCC:n edustajan selitti miehistölle projektin tavoitteen, sen hyödyn jokaiselle henkilökohtaisesti ja toiminnan eettiset periaatteet, joita noudatetaan (esimerkiksi luottamuksellisuus, vastausten käsitteleminen nimettöminä). Sillä aikaa kuin SCC:n edustaja oli aluksella, he toteuttivat niin monta työn analyysi haastattelua miehistön jäsenille kuin oli mahdollista. Aina ei ollut mahdollista haastatella koko miehistöä, koska he usein olivat hyvin kiireisiä. Kuitenkin aina varmistettiin, että sekä päällystön että miehistön jäseniä haastateltiin. Nämä haastattelut nostivat esiin merimiesten työn positiivisia ja negatiivisia piirteitä, sillä haastateltavia pyydettiin nimeämään kolme parasta ja kolme huonointa piirrettä työssään. Heitä pyydettiin kuvailemaan, mitkä aiheuttivat heille eniten ylimääräistä työkuormaa ja kuinka ne vaikuttivat hyvinvointiin ja terveyteen. Lisäksi heille esitettiin kysymyksiä hierarkiasta aluksilla, vuorovaikutuksesta miehistön keskuudessa, vapaa-ajasta, sosiaalisesta kanssakäymisestä ja työsopimuksista. Tehtyjen haastatteluiden ja dokumenttien perusteella SCC:n asiantuntijat pystyivät tunnistamaan ja kirjaamaan keskeiset tekijät, jotka vaikuttivat aluksilla työskenteleviin.

8 Tätä tietoa käytettiin riskien arviointikyselyn lomakkeen suunnittelussa. Kyselyyn lisättiin vielä standardoituja kysymyksiä mittaamaan itsearvioitua stressiä, työtyytyväisyyttä, ja sitoutumista, sekä sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Kyselyn luonnos esiteltiin ohjausryhmälle ja heitä pyydettiin antamaan kommentteja sen sopivuudesta, selkeydestä, pituudesta sekä muita mahdollisia kommentteja. Vähäisten muutosten jälkeen se lähetettiin kaikille henkilöstön jäsenille, sekä laivoilla työskenteleville että maissa eri toimistoissa työskenteleville, jotta pystyttäisiin tunnistamaan ja tutkimaan merkittävimmät stressitekijät kullakin henkilöstöryhmällä. Tutkimuksesta oli kaksi versiota: yksi englanninkielinen ja yksi filippiinin kielellä (vaikka laivoilla oli myös muita kanallistuuksia olevia työntekijöitä, kysely oli käännetty vain Tagalogin kielelle, koska tama oli suurin eienglantilainen henkilöstöryhmä). Keskeisimmät tutkimuksessa tunnistetut stressitekijät olivat: Vähäinen sosiaalinen kanssakäyminen ja ihmissuhteet laivoilla työskentelevien keskuudessa (liittyy sekä henkilöstöryhmiin että kommunikaatioon liittyviin vaikeuksiin). Suuri työmäärä (mm. pitkät ja ennakoimattomat työajat, tehtävien suuri määrä, paperityön suuri määrä). Huonosti määritellyt miehistön jäsenten roolit (johtaa usein siihen, että ihmiset tekevät toistensa töitä). Aikaan liittyvät paineet (esimerkiski satamiin saapuminen, kääntymisaika). Huoli sopimuksista ja työpaikoista (erityisesti Filippiiniläisellä). Huonot mahdollisuudet yhteydenpitoon perheisiin ja muihin maissa oleviin Vähäiset sairastumiset, jotka voivat olla seurausta stressitekijöistä. SCC yhdisti tutkimuksen havainnot ja analyysin yhtiön menettelytavoista ja rakenteesta riskien arviointiraporttiin, joka esiteltiin ja josta keskusteltiin ohjausryhmässä. Tässä kokouksessa keskusteltiin useista mahdollisista interventioista, joita voitaisiin tehdä sekä rakenteellisista ja käytännöllisistä muutoksista, joita voitaisiin tehdä.

9 Kysymyksiä: 1. Mitkä ovat riskien arvioinnin vaiheet? 2. Miksi haastattelut suoritti SCC:n asintuntijat, eivätkä henkilöt Rees Shippingin johdosta? 3. Kuinka merillä oleva tutkimuksen kohdejoukko saavutettiin riskien arviointiprosessissa? 4. Mikä oli riskien arviointitutkimuksen tavoite? 5. Mitkä olivat keskeisimmät ongelmat tässä yrityksessä?

10 4. Stressin ehkäiseminen ja interventiotekniikat Kun sopivimmat intervention-menetelmät oli tunnistettu, SCC kutsui koolle kolme ohjausryhmän kokouseta kolmen kuukauden aikana niin, että jokaisella ohjausryhmän jäsenellä oli mahdollisuus osallistua ja olla paikalla vähintään yhdessä kokouksessa. Näissä kokouksissa esiteltiin tutkimuksen tulokset ja SCC:n analyysi nykytilanteesta. SCC esitteli myös useita toimenpidemalleja sekä rakenteellisia että käytännöllisiä, joita voitaisiin toteuttaa laivoilla stressin ehkäisemiseksi, sillä käytännön toimenpiteiden lisäksi laivoilla tarvittiin myös asenteellisia muutoksia. Näistä menetelmistä keskusteltiin ryhmässä ja huomiota kiinnitettiin käytännöllisiin ja/tai taloudellisiin seikkoihin samoin kuin millä pienimmällä määrällä toimenpiteitä saataisiin aikaan suurimmat vaikutukset. Jokaisesta ohjausryhmän kokouksesta kirjoitettiin yhteenvetona raportti ja se lähetettiin kaikille ohjausryhmän jäsenille sähköpostilla hyväksyttäväksi. Kokouksissa sovittiin myös, että päällystö toimii aluksilla sisäisinä kouluttajina ja kun mahdollista, he kokoontuvat maissa saadakseen soveltuvaa koulutusta SCC:n asiantuntijoilta voidakseen palattuaan aluksille toimeenpanna tarvittavia toimenpiteitä. Ohjausryhmässä päätettiin, että sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ihmissuhteiden parantamiseksi aluksilla osa turvallisuudesta vastaavien päällystön edustajien koulutuksesta sisältäisi vuorovaikutusta edistävien tekniikoiden opettelua miehistön välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi. SCC teki myös joitakin ehdotuksia päivittäisten menettelyiden muuttamisesta aluksilla. Esimerkiksi ruokailuaikoja voitaisiin muuttaa siten, että päällystö ja miehistö söisivät yhtä aikaa ilman arvoihin liittyvää eriyttämistä. Turvallisuusvastaavia rohkaistiin järjestämään erilaisia tapahtumia laivalla tiimityön edistämiseksi, kuten esimerkiksi peli-iltoja, joihin kaikkia miehistön jäseniä rohkaistaan osallistumaan. SCC:n mukaan pitää huolehtia siitä, että miehistö ei jakautuisi tiimeishin, päällystö vastaan muut, sillä tama voisi lisätä eri ryhmien välistä eriarvioistumista. Päätettiin myös, turvallisuusvastaavat voisivat harkita sosiaalisten ja ajanvietteellisten tilojen luomista aluksille ja rohkaista miehistöä viettämään niissä aikaansa omien hyttiensä sijasta.

11 Kielitaidon parantamiseksi ja kommunikoinnin parantamiseksi pienelle ryhmälle, pääosin filippiiniläisille järjestettiin yhtiön kustantama englannin kielen koulutus heidän vapaajaksojensa aikana. He eivät kuitenkaan tunnistaneet, että koulutus tulee viemään merimiesten vapaa-aikaa, sillä muuta aikaa koulutuksen järjestämiseen ei ollut käytettävissä. Koulutus voitiin kuitenkin järjestää tietokoneperusteisen koulutuksena laivalla. Yleisesti ottaen yrityksessä ei voitu tehdä kovinkaan paljon suurelle työmäärälle ja aikapaineille, koska yritykessä jouduttiin pitämään yllä useita reittejä yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi. Sovittiin, että voitaisiin tutkia käytäntöjen ja menettelytapojen uudistamsita miehistön työkuorman pienentämiseksi. Aina kun mahdollista ja kun voitiin sisällyttää sopimuksenn, yritys pyrkii järjesteämään lisätyövoimaa aluksille helpottamaan miehistön työmäärää kannella purkujen ja lastausten yhteydessä. Oli toivottavaa, että tämä antaisi kapteetille ja yliperämiehelle lisää aikaa selviytyä vaadituista tehtävistä satamassa, kuten lasting tarkastuksista, ja miehistölle aikaa käydä maissa. Suuren paperityön määrän vuoksi kaikki menettelytavat käytiin läpi ja tutkittiin, mitä paperitöitä voitiin siirtää turvallisuuspäällikölle ja mitä voitiin järkiperäistää paperityön määrän vähentämiseksi. Nämä raportin lähetetään yhtiön turvallisuuspäällikölle, joka katselmoi ne ja varmistaa, että ne täyttävät ISM lainsäädännön. Toimenpiteet ja muutokset menettelytavoissa ja paperitöissä, jotka nähdään sopiviksi dokumentoidaan lopuksi ennen aluksille lähettämistä ja toimeenpanoa. Toivottavaa on, että vähentynyt paperityö mahdollistaa myös laivoilla tapahtuvan koulutuksen järjestämisen. ISM koodi vaatii, että miehistön jokaisen jäsenen rooli ja vastuut on määritelty laivan käsikirjassa. Muutamat olivat tietoisia tästä, erityisesti miehistön edustajat. Siksi toimikunta päätti tätä selventääkseen, että yliperämies kopio tarvittavan osat ja antaa jokaiselle miehistön jäsenelle itseään koskevan osan, jossa vastuut olivat selkeästi määriteltyjä. YIiperämies korosti, että lain mukaan heitä ei voi pakottaa muihin rooleihin omansa ulkopuolelsta ja että heidän täytyy ottaa yhteyttä maissa olevaan suunniteluhenkilöön, mikäli heitä pyydetään tekemään heille kuulumattomia tehtäviä.

12 Jotta voitiin parantaa merellä olevien mahdollisuuksia pitää yhteyttä perheisiinsä ja kotiin, päätettiin, että koko miehistön käytössä oleva tietokone asennetaan messiin jokaisella aluksella, eikä vain komentosillalle niin, että jokainen miehistön jäsenellä on pääsy koneelle. Tämän lisäksi miehistölle annettiin yhtiön puolesta kuukausittain puhelinkortti, joita miehistö voi käyttää puhelinkustannusten alentamiseen soittaessaan kotiin satamista. Sopimusten uudistamiseen liittyen yhtiössä todettiin, että nykyiseen joustavuutta vaativaan tilanteeseen, jossa miehistöä hankitaan maailmanlaajuisesti, ei voida tarjota pysyviä sopimuskia. William Rees päätti kuitenkin lähettää kirjeen kaikille miehistön jäsenille, jossa hän kertoi että yhtiö pyrkii uudistamaan sopimuksia ja antaa vahvistuksen uudistamisesta hyvissä ajoin ennen meneillään olevan jakson loppumista. Nämä sopimukset takaavat myös riittävästi aikaa siihen, että merenkulkija voi viettää aikaa perheensä kanssa. Lopuksi työryhmä päätti, että kaikista toimenpiteistä stressing vähentämiseksi ja muutoksista informoidaan miehistöä säännöllisesti kaikilla aluksilla säännöllisesti ilmentyvän laivan henkilöstölehden avulla. Tiedottaminen ei ole pelkästään muutoksista tiedottamista, vaan myös palautetta niiden vaikuttavuudesta. Seuraavassa kokouksessa SCC yhdessä työryhmän jäsenten kanssa kokosivat yhteenvedon toimenpiteistä ja niiden toteuttamisaikatauluista. Päätettiin, että tehtävään nimetty henkilö maissa ja yliperämies ovat vastuussa yhtiön tasolla toimenpiteiden suorittamisen valvonnasta ja turvallisuusvastuuhenkilö toimenpiteiden suorittamisesta alustasolla. SCC tulee seuraamaan toimeenpanoa ja antaa neuvoja tarvittaessa.

13 Kysymyksiä: 1. Mitkä ovat SCC:n tiimin roolit, niiden jotka ovat toimistossa ja niiden, jotka ovat laivoilla toimeenpanemassa stressiä ehkäiseviä toimenpiteitä? 2. Millaisia haasteita kohderyhmä asettaa sen ollessa merillä stressiä ehkäisevin toimenpiteiden aikana? 3. Mikä on järkevä aika ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiselle ja kuinka kauan toimenpiteistä on kuluttava aikaa, että niiden vaikuttavuutta voisi arvioida?

14 5. Riskien hallinnan prosessin ja toimenpiteiden arviointi Ajanjakso toimenpiteiden ja muutosten vaikuttavuuden arvioimiseksi aluksilla riippuu useista tekijöistä, kuten työmäärästä aluksella, ajasta jonka kuluessa koko miehistö saadaan toimenpiteiden kohteeksi, resurssien saatavuudesta ja kuinka kauan resurssit ovat aluksella käytössä. Ajankäyttöön vaikuttaa myös henkilöstön sitoutuminen organisaatioon ja suoritettavien toimenpiteiden määrä ja luonne. Vaikka useilla muilla toimialoilla suositellaan riskien hallinnan prosessin toistamista vuosittain, on merenkulkualalla tarve toisenlaisen aikataulun käyttöön, sillä miehistön kierto laivoilla vaihtelee (aina 18 kuukauteen saakka) ja resurrsien saaminen laivoille voi olla vaikeaa. Kun muutoksia ja menetelmiä on toimeenpantu, on suositeltavaa että riskien hallinnan prosessi toistetaan vuosittain. Riskien hallinnan osallistava malli on käyttökelpoinen merenkulkualalla ja kun henkilöstöllä on mahdollisuus ensimmäisen toteutetun prosessin aikana oppia toteutustapa, niin jatkossa he voivat selviytyä tehtävästä itsenäisesti ilman vain vähäisellä ulkopuolisella avulla. Toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden arvioimiseksi SCC:n asiantutnijat haastattelivat useita avainhenkilöitä toimistoissa ja työntekijöitä aluksilla. Henkilöt aluksilta valittiin satunnaisesti vaikkakin valinta riippui henkilöiden saatavuudesta ja laivojen aikatauluista. Valinnassa kuitenkin huolehdittiin siitä, että tutkimusryhmään valittiin sekä miehistön että päällystön edustajia. Kaikilla oli yleisesti ottaen positiivisia näkemyksiä suhteiden parantumisesta aluksilla, työkäytännöistä, koulutuksesta ja mahdollisuuksista pitää yhteyttä perheisiin. Raportoitujen kieliongelmien koettiin myös vähentyneen. Lisäksi kahden vuoden tarkastelujaksolla koettiin merenkulkuhenkilöstön pysyvyyden lisääntyneen, etenkin päällystön henkilöstön. SCC tutki myös läheltä piti ja tapaturmatilastot ja analyysi osoitti selvää laskua raporoitujen läheltä piti tilanteiden määrässä. Sama vähenemistä ei ollut havaittavissa pienten onnettomuuksien määrässä ja tämän arvioitiin johtuva siitä, että henkilöstö oli halukkaampaa raportoimaan tapaturmia ja sairaustapauksia. Riskien hallinnan tutkimus toistettiin, ja se osoitti stressin tason pienentyneen ja lyhyiden sairauslomien raportoinnin vähentuneet. Vastaavasti työtyytyväisyys ja sitoutuminen olivat lisääntyneet.

15 Riskien arviointiprosessin hyötyjen vuoksi yritys päätti kehittää stressipolitiikan, jonka mukaan sisäiset auditoinnit tulee suorittaa vuosittain. Tämä osoittautui parhaiten sopivaksi toimenpiteiden toimeenpanomenetelmäksi, koska se ei vaadi henkilöstöltä ylimääräistä työtä laivoilla ja sitä ei koettu myöskään toiseksi pakottavaksi auditoinniksi. Kysymyksiä:

16 1. Miksi toimenpiteiden suoirttaminen kestää niin paljon pitempään merenkulkualalla kuin muilla toimialoilla? 2. Kuinka toimenpiteitä voidaan arvioida? 3. Mitkä ovat toistetun arviointiprosessin hyödyt? 4. Mitä hyötyä tai haittaa on siitä, että ulkopuolinen asiantuntija suorittaa arvioinnin?

17 Kysymyksiä ja keskustelun aiheita 1. Mitkä tekijät aiheuttavat yleensä stressiä merenkulkualalla? Mitkä ovat erityisesti omassa organisaatiossasi olevia stressitekijöitä? 2. Miktä ryhmät ovat todennäköisemmin vaarassa kärsiä stressistä? Miksi? 3. Miten stressi vaikuttaa eri henkilöstöryhmiin? Miten yksittäisen henkilön kokema stressi vaikuttaa yritykseen yleisellä tasolla? 4. Miten suorittaisit riskien arviointiprosessin omassa yrityksessäsi? Mitkä ovat riskien hallinnan prosessin päävaiheet? 5. Mitkä voisivat olla esteitä ja ongelmia riskien arvioinnin toteuttamisessa esimerkkinä olevassa yrityksessä? Kuinka ne eroavat ei merenkulkualalla toimivien yritysten riskeistä? 6. Millaisia ovat asiantuntijoiden, johtajien, päällystön, toimistohenkilökunnan ja laivoilla työskentelevien roolit prosessin eri vaiheissa? 7. Millaiset menetelmät mielestäsi sopisivat parhaiten stressing ehkäisemiseen omassa organisaatiossasi? Voisiko niiden toimeenpanossa ilmetä joitakin ongelmia? 8. Mitkä omassa organisaatiossasi voisivat olla riskien arvioinnin hyödyt? 9. Millaisia toimijoita on riskien arvioinnissa saatavilla ja mistä niitä voisi löytää toteuttamaan riskien arviointia omassa organisaatiossasi?

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla

Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla Prosessipäivät 20.4.2016 Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla Mikko Kuusela Senior Solution Architect p. 040 574 7414 mikko.kuusela@qlik.com 04, 2016 Pohditaan palveluiden ja prosessien

Lisätiedot

Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012)

Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Vetoomusvaliokunta 18.12.2012 ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012) Asia: Vetoomus nro 0430/2012, Heikki Auvinen, Suomen kansalainen, hänen irtisanomisestaan Euroopan komission

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016. Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00.

Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016. Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00. Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016 Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00.01/2016 Kaupunginhallitus 21.03.2016 58 Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HKScan on merkittävä työnantaja kaikissa toimintamaissaan, ja sosiaalinen vastuu on yksi konsernin vastuullisuustyön painopistealuista. HKScanille sosiaalisesti vastuullinen toimintatapa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Lions Clubs International MD 107 Finland. Derby Forum. Klubitoiminnan kehittäminen. Kausi

Lions Clubs International MD 107 Finland. Derby Forum. Klubitoiminnan kehittäminen. Kausi Lions Clubs International MD 107 Finland Derby Forum Klubitoiminnan kehittäminen Kausi 2012-2013 Klubitoiminnan kehittäminen Kummin rooli ja kummiklubien rooli Jäsentoimikunnan rooli Kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 8.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Peili-joh o t h aj a uu u s u a s r a v r io

Peili-joh o t h aj a uu u s u a s r a v r io Peili-johtajuusarvio Tausta Peili TM -johtajuusarvion pohjana ovat IPMA:n (International Project Management Association) määrittelemät projektijohtamisen käytöspätevyydet (IPMA Competence Baseline ICB

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

ALTEn toimintaohjeisto

ALTEn toimintaohjeisto ALTEn toimintaohjeisto Johdanto Vuonna 1994 ALTEn jäsenet tekivät päätöksen tarpeesta luoda virallinen toimintaohjeisto, jossa sekä määriteltäisiin ne standardit, joihin nykyiset ja tulevat jäsenet yksimielisesti

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10 CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon Seppo Sallankivi FH 10 23.05.2016 Crm Otettiin käyttöön NASA:n työpajassa 1979 NASA 1981: Inhimilliseen virheeseen myoẗa vaikuttivat

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki Irmeli Vuoriluoto, työympäristöasiantuntija, Tehy ry Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille 8.4.2013 Glo Hotel Art, Hki Ryhmän jäsenenä toimiminen ja

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot