VAPAUSSODAN RATKAISUISTA KERTOVA OOPPERAKONSERTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAUSSODAN RATKAISUISTA KERTOVA OOPPERAKONSERTTI"

Transkriptio

1 VAPAUSSODAN RATKAISUISTA KERTOVA OOPPERAKONSERTTI Libretto: Raimo Kallio-Mannila Musiikin johto: Janne Jääskelä Sävellykset: Paavo Joensalo Juonto: Lauri Sinkkonen Kantaesitys: * LIPERIN KIRKKO pe klo 19 Muut kiertueen esitykset: * KEURUUN KIRKKO su klo 14 ja klo 19 * VILPPULAN KIRKKO ma klo 19 * TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO ti klo 19 Solisteina Sibelius-Akatemian kasvatit: * REETTA HAAVISTO, sopraano * MALIN DÖRAGRIP, mezzosopraano * MARKO NUUTINEN, tenori * ANTTI PAKKANEN, baritoni * MATTI TURUNEN, basso Kamariorkesteri ja tuotanto: Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry Konsertin kesto n. 1 tunti 40 min Käsiohjelma-libretto 10 ovelta.

2 1918 VILPPULAN VAIHE -OOPPERAKONSERTTIEN SYNTY Keuruulaissyntyinen Raimo Kallio-Mannila on ideoinut ja laatinut oopperakäsikirjoituksen kuvaamaan niitä keskeisiä tapahtumia, joissa valkoiset joukot keväällä v pysäyttivät punaisten etenemisen Vilppulan tasalle ratkaisten Tampereen öisellä valtauksella sodan lopputuloksen. Käsikirjoituksesta kehitetyn konserttiversion musiikin säveltäjäksi löytyi entinen yhtiökumppani, karjalaisten runonlaulajien sukujuuret omaava Paavo Joensalo. Kolmekymmentäkuusi vuotta oli kulunut edellisestä tapaamisesta, kun Lauttasaaressa asuva Kallio-Mannila otti tammikuussa 2011 puhelimitse yhteyttä Viinijärvellä asuvaan Joensaloon. Hän oli saanut jostain kautta kuulla arkkitehtikollegansa ryhtyneen luomaan musiikkidraamoja ja tuottamaan niitä yhteistyössä lupaavien kulttuuriopiskelijoiden kanssa. Tuossa keskustelussa spontaanisti päätettiin, että tehdään yhdessä ooppera 1918 sodan käännekohdasta. Kuukauden kestävän sähköpostivaihdon jälkeen oli synopsis valmis. Sen jälkeen yhdessä tehty tunnustelumatka, johon sisältyivät tutustumiskäynnit tapahtumapaikoille, mm. Tampellan juhlatalolle Tampereelle, Haapamäen asemalle, Vilppulan kirkon seudulle ja Vilppulan sillalle sekä sen lähellä sijaitsevalle 1918 sodan muistomerkille antoivat lisää uskoa. Vuolaan Vilppulankosken rannalla päätös lyötiin lukkoon ja siitä alkoi vuoden kestänyt tiivis työskentely., jonka tulokset ovat nyt valmiit. Kallio-Mannilan naapureina asui luvulla kymmenittäin henkilöitä, jotka olivat osallistuneet 1918 sodan taisteluihin, ja niistä myös puhuttiin usein. Hänen isänsä oli osallistunut 15-vuotiaana vapaaehtoisena mm. Länkipohjan kovaan koitokseen. Kun Kallio- Mannila liittyi työkiireiden vähetessä laman vuoksi 1990-luvun alussa sotahistorialliseen seuraan, myös historian syy- ja seuraussuhteet tulivat tutuiksi. Näin teoksen juoni alkoi hahmottua ja keskustelut Joensalon kanssa auttoivat vielä asiaa. Runoilusta ei ollut aikaisempaa kokemusta, mutta Vänrikki Stoolin tarinoiden innoittamana runosuoni alkoi pulputa. Riimittelijä Jumalan armosta ja kävelevä sotahistoriallinen arkisto, kuvaa Joensalo kollegaansa leikkimielisesti ja musiikkiinsa hän kertoo sisällyttäneensä ripauksen moderniutta, sodan järeää tykitystä, harrasta uskonnollisuutta sekä dramaattista lyriikkaa. Raimo Kallio-Mannila, idean isä ja käsikirjoittaja Paavo Joensalo, säveltäjä ja tuottaja

3 Valokuva: MTV Oy KONSERTTIKIERTUEEN SUOJELIJOIDEN TERVEHDYKSET Valokuva: Yliopisto-lehti Vapaussota, kansalaissota, sisällissota, veljessota, kapina. Monet nimet kertovat eri näkökulmista ja lähestymistavoista, suomalaisten suhtautumistavoista, mutta aina hirmuista tarinaa. Kun asiaa lähestytään ns. ruohonjuuritasolta, vaikkapa nykysuomalaisten perheiden ja sukujen kokemusten perusteella, moninaisuus elää yhä vain. Vuonna 1903 syntynyt isäni osallistui vapaussotaan - se on meidän perheemme historiantulkintaa. Vuodesta 1918 talvisotaan on vain runsaat kaksi vuosikymmentä. Ikuinen ihme on, että tuona aikana Suomen kansa oli hitsautunut yhteen puolustamaan onnistuneesti maataan. Itsenäisyys säilyi. Vuodesta 1918 on kirjoitettu tutkimuksia, romaaneja ja runoja, laulettu lauluja, tehty elokuvia. Aihepiiri ei anna rauhaa. Eri sotien juoksuhaudoista ei ole noustu, vaikka muistot haalistuvatkin. Haluan tervehtiä kaikkia asiaan osallistuvia suurkiitoksin, ihaillen ja iloiten. Kuultavien oopperakonserttien libretto ja sävellykset on luovasti laadittu ja niistä kuullaan nuorten, pätevien taiteilijavoimien tulkinnat. Taiteella rakennetaan siltoja aikana, joka on otollinen osa Suomen historian pisintä rauhantilaa. Riitta Uosukainen valtioneuvos, Imatra Itsenäisen Suomen aamunkoitolle antoi tumman sävynsä murhenäytelmä, jonka traagisuutta kuvastavat sodan osapuolten erilaiset tulkinnat sen olennaisimmasta sisällöstä. Toiseen maailmansotaan saakka hallitsi historiantulkintaa voittajien käsitys sodasta vapaussotana. Sota oli kuitenkin myös suomalaisten miesten ja naisten välinen taistelu, mitä hävinneen osapuolen tulkinta sodasta kansalaissotana on kuvastanut. Sen juuret olivat niissä yhteiskunnallisissa ongelmissa, jotka jakoivat kansaa taisteleviin osapuoliin. Tutkijat puhuvatkin nykyisin sisällissodasta. Väinö Linnan työ vuoden 1918 tapahtumia koskevan ymmärryksen syventämiseksi on osoitus taiteen voimasta kansakunnan eheyttäjänä. Hänen jälkeensä niin taide kuin tiedekin ovat edelleen tarkentaneet kuvaamme tapahtumista. Mitä tasapainoisemmaksi käsityksemme on muodostunut, sitä kirkkaammin olemme oppineet, että väkivalloin eivät enempää voittajat kuin hävinneetkään saavuta pysyvästi myönteistä. Ainoa vaihtoehto on sitkeä ja kärsivällinen toiminta yhteiskuntamme kehittämiseksi niin, että kaikki voivat tuntea sen omakseen. Tämä oopperakonserttien kiertue jatkaa osaltaan tätä suuriarvoista, kansakuntaa eheyttävää työtä. Kalevi Kivistö ministeri, Espoo

4 VILPPULAN VAIHE - OOPPERAKONSERTTI Idea ja käsikirjoitus Raimo Kallio-Mannila Sävellys ja tuotanto.. Paavo Joensalo Kapellimestari Janne Jääskelä Orkesteri EIKU ry:n muusikot Juontaja. Lauri Sinkkonen Roolihenkilöt ja solistit: SIELUT Kaikki solistit, TÄHYSTÄJÄ.Marko Nuutinen, tenori LAURI AALTIO, keuruulainen, valkoisten puolella taisteleva talonpoika.antti Pakkanen, baritoni HELVI SUVINEN / HELLEROI SUVAROWSKI, pellavatehtaan tyttö, punaisten lipunkantaja / salaperäinen laulajatar Reetta Haavisto, sopraano KÖYHÄ SIIVOOJA, paikallinen työntekijä Tampereen asemalla Malin Döragrip, mezzosopraano TUOMAS HYRSKYMURTO, punaisen joukko-osaston johtaja Suinulassa.Marko Nuutinen, tenori CARL GUSTAV EMIL MANNERHEIM, hallituksen valkoisten joukkojen ylipäällikkö Antti Pakkanen, baritoni AKSELI GALLEN-KALLELA, edellisen adjutantiksi ylenevä taiteilija.marko Nuutinen, tenori GÖSTA SERLACHIUS, metsäteollisuuspatruuna Mäntästä.Matti Turunen, basso VIHTORI KOSOLA, lapualainen talonpoika, valkoisten konekivääriampuja..matti Turunen, basso ANARKISTIT, balttilaisista merisotilaista koottu ylimielinen taistelujoukko..kaikki miessolistit MATTI LAURILA, Lapuan suojeluskunnan päällikkö, sähköyhtiön isännöitsijä.. Matti Turunen, basso KERTTU KOTILA, suojeluskunnan sairaanhoitaja ja laulajatar Vilppulassa..Malin Döragrip, mezzosopraano ELJAS ERKKO, läpimurtojoukkoja Tampereella johtava luutnantti, lehtimies.marko Nuutinen, tenori Tapahtumat lähtevät Tampereen asemalta, etenevät Suinulan kautta Keuruun Kansallispirtille, Haapamäen asemalle, Pekkalan kartanolle ja käänteentekeviin taisteluihin Vilppulan sillan ja kirkon ympäristöön, palaten sitten Tampereelle yölliseen valtaukseen ja sitä seuraavien päiviin mm. Tampellan juhlatalolla.

5 KONSERTIN LAULUT JA KOHTAUSTEN TAPAHTUMAT: ÄÄNIÄ PILVEN RAOSTA, sielujen kuoro ja tähystäjän soolo, Kohtaus 1: Revolutsiooni-ilmoitus Tampereen asemalla PETTULEIPÄ, Köyhän siivoojan aaria Kohtaus 2: Punaisten harjoitukset Tampereen asemalla ME TEEMME SEN, Helvi Suvisen aaria Kohtaus 3 : Svetsnikovin toimintaohjeet Hyrskymurrolle RAUHAN PUOLESTA, Köyhän siivoojan aaria Kohtaus 4 : Yhteenotto Suinulassa SUINULAN MANIFESTI, Toveri Hyrskymurron aaria Kohtaus 5 : Suojeluskuntalaiset kokoontuvat Keuruulla KEURUUN KANSALLISPIRTILLÄ, Lauri Aaltion aaria Kohtaus 6 : Haapamäen aseman valtaus. HAAPAMÄKI ON MEIRÄN, Lauri Aaltion aaria Kohtaus 7 : Ensimmäiset taistelut Vilppulassa KIINAN JA VIENAN RETKET, Mannerheimin ja Gallen-Kallelan dialogi Kohtaus 8 : Mannerheim ja Serlachius Vilppulassa SELLUNTEON TEKNIIKKA, Gösta Serlachiuksen aaria Kohtaus 9 : Puolustusvalmistelua Vilppulan kirkonmäellä USKONNON JA KANSANVALLAN PUOLESTA, Vihtori Kosolan aaria Kohtaus 10 : Anarkistit astuvat peliin Pekkalan kartanolla ANARKIAN AATE, anarkistien trio Kohtaus 11 : Laurilan joukot aamutoimilla Pekkalassa LAPUAN SÄHKÖ, Matti Laurilan aaria Kohtaus 12 : Ratkaisevat taistelutapahtumat Vilppulassa VILPPULAN SURUMARSSI, Kerttu Kotilan vokaliisi Kohtaus 13 : Lettukestit Vilppulassa SUOMI! Kerttu Kotilan aaria Kohtaus 14 : Öiset valmistelut Tampereen Lapinniemessä LIIKKEELLE! Eljas Erkon aaria Kohtaus 15 : Ensimmäinen valtauspäivä Tampereella HÄRMÄLÄN HÄÄT MAAN KORVESSA, Helleroi Suwarovskin aaria Kohtaus 16 : Tampereen ratkaisutaisteluja ja jälkinäytöksiä SERENADI AMMUTULLE TANSSIPARTNERILLE, Lauri Aaltion aaria, loppukuoro Konsertin kesto noin 1 tunti 40 minuuttia.

6 1918 VILPPULAN VAIHE OOPPERAKONSERTIN LIBRETTO Omaiset etsivät omiaan Tampereen valtauksen jälkeen Kuva: Otava, Helsinki TAPAHTUMIEN TAUSTAA Joulukuussa v tapahtuneen Suomen itsenäistymisjulistuksen jälkeen punakaarti päätti Leninin esimerkkiä seuraten ja hänen tukemanaan ottaa hallitusvallan Suomessa. Punaisten hallintaan joutuikin pian koko Etelä-Suomi suurine kaupunkeineen. Kenraaliluutnantti Mannerheim oli valittu Vaasaan paenneen Svinhufvudin hallituksen joukkojen päälliköksi. Nämä pysäyttivät punaisten etenemisen Vilppulan tasalle ja sen jälkeen valkoiset Tampereen valtauksella käänsivät sotatapahtumat edukseen. LÄHESTYMISTAPA AIHEESEEN Oopperakonserteissa kuvataan molempia osapuolia kunnioittaen niiden - miesten osalta todellisten ja naisten osalta fiktiivisten - henkilöiden tuntemuksia, jotka vuonna 1918 olivat Tampere Vilppula Haapamäki akselilla osallisina molemmin puolin rintamaa niissä keskeisissä tapahtumissa, joissa juuri itsenäistyneen Suomen valtion tuleva suunta ratkesi sellaiseksi, kuin sen nykyään koettelemusten täyteisestä historiasta tunnemme.

7 ÄÄNIÄ PILVEN RAOSTA, alkusoitto, sielujen kuoro ja tähystäjä Kaikki: Luonut olen ihmiskallon, rotu täytti koko Pallon luonut peurat, mammutitkin, niillä nälän sammutitkin. Mezzos.: Vaan toinen heimo, aika tontut, otti haltuun pyyntimontut. Sopr: Minä keksin sodan hirveen, käteen annoin kivikirveen, vihollista päähän lyödään, makupalat heistä syödään. Oman heimon lippu liehuu, lihaa täynnään pata kiehuu. Muut taustalla: Aa-ee-ii-oo-uu-yy-ää-öö! Mezzos.: Joku vaatteen päähän kietoo, naisen naama: ei oo sietoo. Bassot: Joku palvoo lehmää, nautaa, roviolla ruumiit hautaa. Kaikki: Lopputulos ain on sama, toinen heimo tapettava! Bassot: Länsimaissa arvon saavat, fysiikka ja laskukaavat. Mezzos. ja basso: Niillä luulin, pulmat ratkee, sodan kulku tähän katkee! Sopr. ja tenori: Vaan toden totta, mitäs vielä, suuri sota riehuu siellä!! Kaikki: Riittää täällä viikaria, lainaan sulle kiikaria. onko kelpo vanha manner, kokonansa sotatanner? Tähystäjä, tenori: Mannermaalla muoti uusi, naamarilla peität suusi, kaasu täyttää sopet, kolot, tukehtuu jo ihmispolot, turhaa pyynnöt, turhaa nyyhkyt, kuolee koirat, kuolee kyyhkyt, tappamiseen juonet, trikit, vähiin käyneet aussit, britit, sotureista kuolee puolet, ruumiit löyhkää, näkyy suolet, tulee surku tsaariparkaa, Ukraina ja Suomi karkaa. Kaikki: :; Uusi aate! Työväenaate! :; Tenori: Yksi lahko punavaatteen, Pietarissa saanut aatteen. Rauha tehdään, mutta ehto, Pietari on liikkeen kehto, josta aate uusi unkee, kaikkiin maihin heti tunkee. Tehtaat haltuun proletäärin, köysiin rikkaat suurin määrin, Herran sanaa moni pilkkaa, propagandaa kaikki silkkaa. Leninillä yksi huoli: kuinkas hoitaa nuori Suomi? Kaikki: :; Entäs Suomi? :; Tenori: Suomi on nyt vapaa maana, rajoina on Hanko - Saana. Ruotsikin, sit ei voi kiistää, mielis pari saarta riistää. Vaalitulos? Senhän tietää: vähemmistö ei voi sietää! Torpparit ja töitten määrät, päättäneet on väärät jäärät! Heitettäköön syrjään hyssyt, tärkeintä on ryssäin pyssyt. Niillä voidaan, jos on niikseen, Ukko-Pekkaa vetää viikseen!

8 Kohtaus 1: REVOLUTSIOONI-ILMOITUS TAMPEREEN ASEMALLA Mitä on maassa mekkalata, kuta kummaa kuohuntata? tuota on nyt tutkittava, kurkittava, kuihuiltava: Tuolla Tampereen asema. Matkaajaa on monenmoista, kulkijata kirjavata: suomalaista, venäläistä, ruotsalaista, virolaista! siivooja lattiaa luuttuu! Mik on meininki meneillä, touhu päällä aseman penkin? Hämeen tyttö hienohelma, neito potra ja povekas, halaa miestä hanakasti, pussaa Pjotr Kozlovia venäläistä vormuniekkaa! Kulkee ohi kekkanokka, suuri herra Söderholmi nuhtelevi neitokaista, komentavi kassapäätä, ilmaisneuvoja jakavi, varoittelee vakavasti, Kozloviin lankeamasta, Ryssän morsioks menosta. Vaan nyt loppuu lemmenleikki, kesken jää kosintakoitos. Juoksee joukkoon koppalakki, kirjuri ovesta aseman, telegrammi kourassansa, sitä heille heiluttavi. Huutaa hurja huohottaen, tuota koito kailottavi alkamista sodan synkän, riidan inhan ja ikävän, rajun REVOLUTSIOONIN! Huhu kulkevi kulona, yli sillan sipsuttavi, joka taloon tapsuttavi, kantautuvi kaikkialle. Riemu työväen talolla! Pakokauhu porvareilla! Miehet kulkevat kaduilla, monilla kiväärit käsissä. Ryssän morsian mokoma, kuulun Kozlovin keralla siivoojaa käy sättimähän, naista poloa polkemahan. Lupaa laulaa voitonlaulun, kostolaulun kailotella, kun on saatu sorto suitsiin, valta valkoisten kumottu. Eipä anna periksi akka, topra eukkonen tokene, huiskii luuvalla lujasti, vaimo köyhä vantterasti, käskee kaikki katsomahan, kailotusta kuulemahan, ihmettelemään inehmot, mit on olla osatonna, puuttehessa pullikoida, pettueineellä eleä: Tampereen vanha asema. Valokuva: Suomen rautatiemuseo

9 Närpiön suojeluskuntalaisia lähdössä sisällissotaan. Valokuva: B. Nybond. KÖYHÄN SIIVOOJAN AARIA, köyhä siivooja ja kuoro Kuoro: :; Pettuleipä! :; Siivooja: Säälikäätten Suomen nuorta, kun sammaletta, pettuu, kuorta, :; oon ravinnoksein saanut vain :; Kuoro: :; Umpihankes! :; Siivooja: On paljaat varpaat, säkki päällä, kun umpihankess järven jäällä, :; mä taapertelin virsuissain :; Kuoro: :; Risurisurisumajan! :; Siivooja: Laaja maa ja kalliit tontit, risumajan, katin kontit, :; mä asunnoksi perheelleni sain :; Kuoro: :; Pesinpesinpesin pyykkii! :; Siivooja: Mä avannossa pesin pyykkii, lapset kuoli, mies vain ryyppii, :; nämä sain palkakseni vain :; Kuoro: :; Toivonsäteen! :; Siivooja: Viimein näen toivonsäteen, kaikki muuttuu, palkka käteen, köyhäin valta maata muuttaa kai. Kun nyt sossut vallan kaappaa, Nokian saan gummisaappaat, kuivin jaloin kulkea mä sain. Kuoro: :; En pese enää! :; Siivooja: Jos lattiaa en pese enää, ja selkäranka tekee tenää, Koukkuniemest hoitopaikan hain. Ja ehkä oikeen rautakouran, kanssa vielä maaliin soudan, kaksin kiikkutuolis istuksimme ain!.

10 Kohtaus 2: PUNAISTEN HARJOITUKSET TAMPEREEN ASEMALLA Kulunut on päivää kaksi, yötä kaksi kuumehista, mik on meno Pirkanmaalla, Tammerkoskessa kohina? Tuoll vanha Tampereen asema, höyryhepojen juottopaikka, vallass on punaisen kaartin, joukon sankan ja vihaisen. Laiturilla harjoitukset, manööverit monenlaiset. Kozlov siell on kouluttajana, kipakkana kiihottajana, komentelijana kovana, äkseeraajana äkkinäisten. Kiväärit on kiiltelevät, kasarmeilta kiikuteltu, panokset pojille jaettu, aikuisille annosteltu. Seisoo sivulla neito sorja, tyttö outo tylleröinen, silmist säihkyvät säkenet, ryhti ylväs ryntähillä. Tampellalta tulossa töistä, kangaspakka kainalossa. Koppaa Kozlov kouluttaja, joukon hurjan harjoittaja, punalipun pivohonsa, kumousvaatteen kourahansa, Lipun työntävi likalle, viirin kaunoisiin käsihin. Käskee kärjess kulkemahan, marssijoille muistuttamahan, näkyvästi näyttämähän, mik on Suomen uusi suunta. Tarttuu likka lipputankoon, kohottavi punaisen kankaan, käypi eteen esikuvaksi, menon malliks marssijoille, aatelaulun laulajaksi, taistoinnon takaajaksi, uskon lujan luomiseksi, korkeelle kohottajaksi! Vilppulan taistelujen muistomerkki, kuvanveistäjä Arvi Tynys 1938.

11 Lempäälän punakaartin esikunta Svala & Joutsi: Valokuvia Suomesta ME TEEMME SEN, lipunkantaja Helvi Suvisen aaria ja kuoro Käyn läpi kylän meluisen, ja nostan lipun punaisen, ja eikös heti rintamaan, te kaikki käytte marssimaan. Nyt aika vanha uudistaa, ja mätä, saasta puhdistaa! Kuoro: Me teemme sen, me teemme sen, me luomme uuden huomisen! Tää lippu kertoo totuuden, on ahne joukko herrojen. Se viepi suusta lapsosen, sen viimeisenkin murusen. Nyt loppuu aika puutoksen, siis hetki on jo muutoksen, Kuoro: Me teemme sen, me teemme sen, me luomme uuden huomisen! Saa ihmisarvon loinenkin, ja kaikki edut toinenkin, saat laajat pellot, niitytkin, kun meidän joukkoon liitytkin, vaikk maata ei voi omistaa, voit pihat, puistot somistaa, Kuoro: Me teemme sen, me teemme sen, me luomme uuden huomisen! Kun käymme sodan viimeisen, niin teemme rauhan ikuisen. Pian työssä on vain robotit, vapaina kaikki toverit, ja tieteet, taiteet kukoistaa, ne ihmislasta innostaa! Kuoro: Me teemme sen, me teemme sen, me luomme uuden ihmisen!

12 Tikkurilan punakaarti helmikuussa Valokuva: Tikkurilan Työväenyhdistys. Kohtaus 3 : SVETSNIKOVIN TOIMINTAOHJEET HYRSKYMURROLLE Nyt on raatajat riveissä, aulassa Tampereen aseman, paraatissansa punaiset, pojat torppien totiset, köyhät kantajat kiväärin, oikein lentävä osasto. Tulee paikalle porukka, esikunta erikoinen, ensin eversti Svetsnikovi, vierellänsä Vinogradovi, sitten hurja Hyrskymurto. Käskyt käyvät kuulijoille, kuvaukset kapinasta, sotatoimista tomerat, suunnitelmat suurelliset: Tavoite on täysi valta, kansan mahti Suomenmaassa. Helsinki on hallinnassa, Turku meille turvattuna, komentokeskus Tampereella, kaartikoneisto kasassa. Kosolti on kiväärejä, kuularuiskuja koossa, tukku tykkejä tulossa, johtoon juna panssaroitu. Niillä hoituu Porin hommat, suojeluskunta Kangasalla, vallanpito Vilppulassa, rynnäkkö Haapamäellä. Kohtapa Vaasa valloitettu, sorto valkoinen vähissä. Nytpä suuri Svetsnikovi, vahva upseeri Venäjän, käypi korvaan kuiskimahan, ohjeet oivat antamahan, muistutukseks Hyrskymurron, osaston lentävän opiksi: Lahtarit on listittävä, ilman armoo ammuttava! Kuni kaikkoo esikunta, poistuu päälliköt pätevät, nousee siivooja sijalle, köyhä akka kenturalle, lyöpi luutaa lattiahan, älähyttää ämpäriä, karauttavi kurkkuansa, kutsuu kansaa kuulijaksi, tarjoo väelle vaihtoehdon:

13 RAUHAN PUOLESTA köyhän siivoojan aaria Nyt sota jo vaanii, se syöpä on maan. Tähän asti on maani, ollut rauhassa vaan. Nyt myrskyisät tuulet, jo kääntyneet päin, sodan uhritkin suuret, kai syntyvät näin. Ei työläiset sorvaa, enää tehtahissaan. Eikä vakuutus korvaa, jos me poltamme maan. Joka kadulla liikkuu, pian henkeä vaill, moni ristillä riippuu, ihan Golgatan laill. On kiväärit turhaa, ne heittäkää pois! Miksi toisiaan murhaa, kun myös rakastaa vois! Voi rintamat murtuu, kun koneisto käy, ja pitkään on surtu, jos rauhaa ei näy. On ilmassa uhkaa, mä tunnen sen ain, kun rauniot, tuhkaa, jää jäljelle vain. Miksi tykitkin vaunuun, nyt jo raahattu lie? Miksi pelkoon ja kauhuun, johtaa lapsosten tie? Viipurin valtauksen sotasaalista Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö

14 Kohtaus 4 : YHTEENOTTO SUINULASSA Kukaan ei kuule siivoojata, rauhanlaulun laulajata! Nyt on sutinaa Suinulassa, juna punaisten puhkumassa, punalippu liehumassa, kärkijoukot kärkkymässä. Siell on veikot Vilanderin, roima sakki Sammaliston, leirissä lentävä osasto, väijymässä valkoisia, saartamassa suojeluskuntaa, jok on tullut Tampereelta, käynyt kautta Kangasalan, asettunut Aitolahelle, työväentaloa tutkimahan, tihutöitä tekemähän, Ruutanaa räjäyttämähän, sieltä suunnanneet Suinulahan, tulleet leiriin ja lepohon, Markkulan talohon murkinalle. Alkaa räiske ja rätinä! Kun on tunti taisteltuna, kaartilainen kaatuneena, kolme valkoista verissä, lippu valkea vilahtaa, ikkunasta talon inhan, merkiksi sulan sovinnon, tauoksi tulisen taiston. Nyt on rippehet rivissä, vangit valkoiset pihassa, taipuneet on tahtohonsa, antautuneet armoillensa. Lupaa lujasti Sammalisto, päättävästi päällikkönä, säästää henget heimolaisten, elämät samansukuisten. Tulee paikalle Turusta, kaksisataa kaartilaista, hurja joukko Hyrskymurron, Vilanderin kutsumana, soitolla hälyttämänä, eivät usko armahdukseen, käyvät pyssyihin käsiksi, kajoavat kuularuiskuun. VOI EEEEIIIII!!!! Nyt on puolet kaatuneena, valkeaksi valahtaneena, jotkut harvat haavakkoina, loput laumana paossa. Katsoo tuota kauhuissansa, armon luvanneet avuttomina. Kohta käyvät sättimähän, torumaan teloittajia. Eipä huoli Hyrskymurto, aateveljein varoituksista, tovereiden torunnasta, moitinnasta miesten moisten, julistavi julkeasti: Suinulan kylän Markkulan tilan talli, jonka edessä suojeluskuntalaiset ammuttiin. Lähde: skannattu kirjasta:toim. Ignatius Hannes, Suomen vapaussota vuonna Osa 2, Otava Helsinki, 1921

15 SUINULAN MANIFESTI, toveri Hyrskymurron aaria Hyrskymurto puhuen: Annas tyttö se lippu! Kuoro: Mitä nyt? Mitä nyt? Ihmiskunnan juuret viittaa, marakattiin, apinaan. Raamatusta emme piittaa, käymme sotaan, kapinaan. Ei oo meillä paikkaa häihin, enkeleitten kuorossa. :; Palkan sais vain määräpäivin, käteisrahan muodossa. :; Kuoro: Mitkä on sodan sääntöinä? Sääntönä on joka kerta, koskee myöskin Suinun kulmaa, nähdään paljon ihmisverta, luokkasota aina julmaa! Punaisilla on jo Oulu, Torniossa taistellaan. :; Lahtareille kova koulu, aikaa uutta maistellaan! :; Kuoro: Tokko pitää rintama? Kuopio ja kylä-varkaus, hallussamme pysynee. Lahtareille tuli karkaus, hyvän onnen kysynee. Aseettomain pakoreitit punakaarti katkaisee, :; Valkokaartin turhat leikit, kiväärimme ratkaisee! :; Kuoro: Miten menee köyhillä? Renkimies, kuin myöskin loinen, pakon alla kavahtaa! Nyt on tullut aika toinen, antaa pyssyin pamahtaa! Köyhälistö, aseet selkään! Kaarti tiellä astelee! :; Isännät ne sitä pelkää, moni housut kastelee! :; Tamperelaisia Punakaartilaispäälliköitä. Vapriikin kuva-arkisto. Kuoro: Mihin pitää uskoa? Porvarit ne vielä luottaa, uskontoonsa seniiliin. Minä turvaan, enkä suotta, oppi-isään Leniniin. Sieltä kyllä saadaan selko, pakko kansaa karsia! :; Paras ase ompi pelko, vanhaa turha harsia! :; Kuoro: Onko tämä laillista? Meillä on nyt täysi valta, porvarit ne suistakaa! Rahat viemme rikkaammalta, oikeutemme muistakaa! Porvareitten oikeustoimi, sortovaltaa kauheaa! :; Lakikirjan yhteisvoimin, voimme heti uudistaa!:; Kuoro: Juna lähtee Tampereelle!

16 Kohtaus 5 : SUOJELUSKUNTALAISET KOKOONTUVAT KEURUULLA Tähyilenpä tuonnemmaksi, katselenpa kauemmaksi, Keuruun seutuja kuvailen: Tuollapa koolla miestä monta, uroita vilisee valkoisia, Kansallispirtillä kasalla, hirsilinnass liehumassa, toinen puoli tanhuilla. Kiväärit tuotu Kauhavalta, heinäkuormissa kuljetettu, salassa kokohon saatu. Isännät miettivät menoa, pojat pohtivat huhuja, kansankynttilät käressä, pappeja porisemassa, rengit, loiset loitompana, torpparit touhussa mukana. Saapunut on Saksanmaalta, joukko jämerä jääkärien, korkeasti koulutettu, Preussissa perehytetty, Suomehen sota-avuksi, Venäjästä vapauttajaksi. Puhkee jääkäri puhumaan, Väinönheimo helskyttelee: Sota on tänne saapumassa, kapinarutto kasvamassa, murhaa perheet mullan alle, polttaa pirttimme poroksi! Miksi seuraamme sivusta, toimehen on tartuttava! Nyt soimaan totiset torvet, tuliluikut tuiskimahan! Punaiset nyt on pysäytettävä, eteneminen estettävä, Mänttä pannaan puskuriksi, Kolho kovaksi linnakkeeksi! Sitten painumme perässä, etelään, itään etenemme, Svinhuvudia tuemme, risteysasemat ratkaisevat! Kaikkialla kaapattava, kapinakaupungit takaisin, ryssät menkööt rajan taakse! Astuu Aaltio rivistä, vapaaehtoinen esille, talonpoika tanterelle, pyytää sitten puheenvuoron. Rauhallinen on olemus, mietteet syvät mielessänsä: Sotakorkeakoulun opettajia. Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry

17 KEURUUN KANSALLISPIRTILLÄ, Lauri Aaltion aaria ja kuoro Täällä seisoo nyt sata veikkoo, jotka auttaa maata heikkoo, ne hallitusta kannattaa, ja tahtoo estää kapinaa, :; tositoimiin jo palaa miel :; On taivas pilvenharmaana, ja sodan uhka karvaana, edessä on talvi jäinen, vihollinen monipäinen, :; kotiseutu on vaaran tiell :; On nuoren miehen haikea, kun kotoo kauas joutuu pois. On lähtöpäätös vaikea, kas henki vaarass olla vois. Jos vaikka uupuis voimani, niin yhtä silloin toivon vaan, ett toiset ottais paikkani ja jatkais kulkuaan! Isänmaamme aamunkoitto, meille tulee kerran voitto. Vihollinen toiseksi jää, täällä emme sitä nää, :; pilviin nousee joukon miel :; Helsinki ja vanha Turku, asukkaita tulee surku. Viipuri ja Hämeen lääni, sieltä kutsuu voihkeen ääni! :; Avuks heille käymme siell :; On maailma niin kavala, se sortaa hyväuskoista. Jos jäämme vieraan valtahan, se tuottaa meille kuoleman! Nyt esiin astu kansani, käy valtiaaksi Suomenmaan, ett vapaass maassa lapseni, sais laulaa laulujaan. Mutta kukas pannaan kenraaliksi? Hällä täytyy olla oiva niksi, kuinkas tehdään offensiivit, kuinkas puitten suojiss hiivit? :; Jääkärjoukko kai viel opintiell :; Pohjanmaalta uutispommi! Nytpä maistuis kuuma rommi! Ryssät nosti kättä lippaan, aseet saimme viime tippaan! :; Kenraaliksikin Mannerheim! :; Kaikki: Hurraa! C.G.E. Mannerheim 1918 Karisto 0y

18 Kuvia Haapamäen asemasta luvun alussa. Haapamäen kyläyhdistys. Kohtaus 6 : HAAPAMÄEN ASEMAN VALTAUS Minne miekkoset menevät, kunne urhot uskaltavat, valkoiset vaeltanevat, Keuruun pojat kulkenevat? Haapamäki mielessänsä, asema on aivoissansa, rautateiden risteyspaikka, hallussa kapinajoukon, punakaartin komennossa, ynnä yrmyin venäläisten. Saapuu valkoiset väellä, hevoisillaan Haapamäelle, asemalle astelevat, pyssyt tuikeat tanassa. Onpa kaiku kiirinynnä, tieto tullunna perille, väen valkoisen tulosta, jääkärien johtamana. Poissa on väki punainen, suksinut on Kolhon suuntaan, vetäytynyt Vilppulahan, lykkinyt on Lylyn maille. Joutuu juna Haapamäelle, Pohjasta nyt puksuttavi. ketä lienee kyydissänsä, mitä heillä mielessänsä? Annan puhua Aaltiomme, miehen komean kuvata:

19 HAAPAMÄKI ON MEIRÄN, Lauri Aaltion aaria ja kuoro Pohjantähden alla viimein kuuluu junan piippaus, asemalla heti alkaa pöytäliinain viikkaus, sillä Junall saapuu mettänpeurat, karskii väkee kaikki! Nyt pullat tarjoo maamiesseurat, kahvit kaataa Maikki. Kuoro: Siinä sitä kahveeta nyt ryystetään! Isot herrat tutkistelee, tilanteet nyt tarkkaan, Walleniuskin mutkiskelee, liittyy sanaharkkaan, pannaan yhteiskouluun esikunta, miehet hoitokotiin, siellä kuorsailevat sikiunta, aamull valmiit sotiin. Kuoro: Mitäs sitten, tehrään, kun lähtö ompi eessä? Syytä voimall ponnistaa, kun on se oikee hetki. Kaikki voipi onnistaa ja hyvin päättyy retki. Vie Haapamäeltä poikkirata meidät kohti voittoo, Savoon sekä Karjalahan ihan yhtä soittoo. Juna Vilppulassa matkalla rintamalle maaliskuussa Sotamuseo. Kuoro: Hyvältä tuo kuulostaa, vaan miten töiren jako? Korte suuntaa Jyväskylään, siellä pesii ryssää monta, mullivaunuiss sahajauhot, joissa vielä haisee sonta! Lähtee Knaapi, lähtee Vuolle, Laurilakin mukaan, Vilppula on kohde tuolle, voita hänt ei kukaan! Kuoro: Kuinkas sitten irän suuntaan eretään? Kauhajoelta joukko kurvaa Haapamäen ohi. Kuopiolle vievät turvaa, kaartit siellä sohii! Myöskin Varkaudessa voitetaan, kun aseen tuonti tyssää, Mäntyharjun rata katkaistaan, kun Korte murjoo ryssää! Kuoro: Juttu selvä on, vaan miten Karjalaan? Aarne hiihtää Keurusselkää, juna vislaa asemalla, vastuuta ei Sihvo pelkää, saanut ohjeet Kangasalla. Sieltä jatkaa poikkirataa, Kannakselle vastarintaan. Höyry päälle, vauhti sataa, vaikka mihin hintaan! Kuoro: Hommat hoiretaan! On Haapamäki meirän! Vapaussoturi Lauri Aaltio. Kirjasta Lauri Kulmala: Keurusseutu Vapaussodassa.

20 Vilppulan rautatieasema Suomen vapaussota kuvissa, Kustannus oy Isänmaan kirja Kohtaus 7: ENSIMMÄISET TAISTELUT VILPPULASSA Vilkaisenpa Vilppulahan, sillan seutua tähyän: Lynkyttää juna Lylystä, vihlovasti viheltävi, joen poikki porhaltavi, asemalle jo ajavi. Miehet hurjat Haapamäeltä, pojat potrat Pohjanmaalta käyneet Lylyssä kääntymässä, tiedusteluja tekemässä, laskeutuvat laiturille, vaate valkoinen hihassa, kertoilevat kuulumiset: Tulossa juna punaisten, kuularuiskut keulassansa! Nyt jo tulijan näkevät, punajunan puuskuttavan, asemiinsa asettuvat, sillan korvaan sihtailemaan. Onpa pauke patruunoiden, tulen tuiske puolin toisin, monta miehiä menevi, uupuu uroita useita, punaisia pitkin poikin, jokipenkkaan joutuessa. Peruuttaa juna punakaartin, tulosuuntaansa takaisin. Valkoiset vanikat syövät, hernerokat hotkaisevat. Kohtapa taasen tulevi, höyryhepo hölköttävi, tykkitultakin tukena, miehiä meren mutana, vaan eivät joudu joen ylitse, pääse ei muurin murtamiseen, puolustuksen puhkomiseen, rintamalinjain rikkomiseen, valkoisien varustusten. Nyt perääntyy punaiset, vielä lykkää lähtiäiset, tykinlaukauksen lasahuttaa, sirpaleita sinkahuttaa, osuu mieheen mellastavaan, jäähyväisiks jääkärihin. Vuolle arkkuun lasketahan, virrenvärssy veisatahan.

21 Kotvan aikoa kuluvi, pari päivää pääksytysten, valkoiset kaivavat koloja, poteroita pakkasessa. Mäntästä juna tulevi, Vilppulahan porhaltavi muassansa hieno herra, itse Gösta Serlachius, paperia vaunut täynnä, sellupaaleja paraita, Paalit pannaan partahalle, kosken rannalle rivihin, varustukseks vahtijoille, suojaksi sotapojille. Tulee katsomaan Kosola, mies ponteva pohjalalainen, kuularuiskull kurmoottaja, suorasukainen sotija, potkiskelee paalisuojaa, panee leikiksi paperit, Serlachiuksen selvitykset, usko ei torjunnan tehoa, kiväärillä kokeilematta, räiskimällä reistaamatta. Valkoisten ampumaketju Vilppulan sillalla Gösta Serlachiuksen toimittamien sellupaalien suojassa. mave.foorumi.eu Tuolta nyt tulee johtojoukko, pomot paikalle porhaltavat, kärjessä kenraali kannusniekka, haalimana hallituksen Ylipäälliköks panema: Gustav Emil Mannerheimi! Seurass aimo adjutantti, taiteilija Tarvaspäästä, Kalevalan kuvittaja: Akseli Gallen-Kallela! Laurila lippahan vetävi, ilmoittavi yksikkönsä. Kenraali häntä kiittelevi, kyselevi kuulumiset, tenttaa Toivo Virpiötä, nimeä, kotioloja. Virpiö esitteleiksen, pyynnön nöyrän esittävi, kuulla kenraalin taustat, ajatukset adjutantin.

22 Kenraali C. G. E. Mannerheimin takana kapt. Heikki Kekoni ja asiainhoitaja, Akseli Gallen-Kallela. Otavan arkisto. KIINAN JA VIENAN RETKET, Mannerheimin ja Gallen-Kallelan dialogi Mannerheim: Enpä minä runoo syydä, ellei joku kauniist pyydä, käskyissäni käytän proossa, joukot pysyy silloin koossa. Koti oli Louhisaari, asui siell jo vaarin vaari. Keisari ol meille armas, lähtö hänen kovin karvas. Kiinassakin monin toimin, liikkunut oon hevosvoimin. Rauhanaikaan ammuin riistaa, proletäärit etsi kiistaa. Sota syttyi, häipyi kuri, omat koirat meitä puri. Karpaateilla kuulin pohjat: Leninille kaikki ohjat! Vakanssit mun meni pieleen, koti-suomi tuli mieleen. Palvella saan omaa maata, enempää en toivoo saata! Mukaan vielä Viena, Aunus, rauhanteko junanvaunuss. Mitä sanoo adjutantti, liekö toinen näkökantti? Gallen-Kallela: Toki mieless heimoaate, Vienallekin lippuvaate, Minä tehnyt Vienaan retken, siitä kerron pienen hetken. Yhteistä on meillä kielet, siellä kauniit lasin pielet. Vuohet määkii kotihaassa, korppi huutaa erämaassa. Metsäss tööttää tuohitorvet, laidunmaana niityt, korvet. Sudet, karhut karjaa väijyy, paimen torjuu petoo häijyy. Runonlaulun kuulla voipi, kylän laidall kannel soipi. Heinää tekee kansa sitkee, itkuvirttä vaimo itkee, seuraa pitkää ruumissaattoo, kalmistohon viedään taattoo. Soitannolla juuret laajat, nuotteihinsa mallin saavat, Suomen heimon triiot, köörit, orkesterin konduktöörit. Toki myöskin metsän henki, tullut Vienan kylillenki, kirvesmiesten piilut kalkkaa, hirsist saavat ruokapalkkaa. Väki nostaa hirsikertaa, naapurinsa taloon vertaa. Katossa on paanuu, malkaa, kuormittavat kivijalkaa. Kovin uhkee lopputulos! Vinttikaivo tehdään ulos. Lehmät, sonnit sillan alla, väki päällä murkinalla! Mannerheim: Minä kiitän!

23 Kohtaus 8 : MANNERHEIM JA SERLACHIUS VILPPULASSA Kiittää Virpiö kihoja, Mannerheimi Virpiötä. Tarkastavat varustusta, sellupaaleja kehuvat, jotka kuulat kuukauttavat, torjuvat tomerat paukut. Karistellen kurkkuansa, mainitseepi Mannerheimi, Serlachiukselle sanovi: SELLUNTEON TEKNIIKKA, Gösta Serlachiuksen aaria, Mannerheimin ja Gallen-Kallelan resitatiivit. Mannerheim: Ehkä me saada kuulla kun patruuna kertoo meille, kuinka hän produseera tämä aine oma tehdas. Gösta: Suorana ol monen tumput, Suomenmaasta loppui lumput. M ja G-K: Lumput? Paperi jo liian kallis, kansakoulut huonoss malliss. M ja G-K: Oliko noin? Apteekkari Pirkanmaalla, kasvit tutkii, puita halaa, M ja G-K: Puhuu sedästään! hakkaa, höylää, viilaa, sahaa, ehkä lastut tuopi rahaa. M ja G-K: Kyllä! Ihastuikin Mäntänkoskeen, teki verstaan kosken poskeen. M ja G-K: Verkstad? Koski täyteen patoo, sumppuu, osaa tehdä puusta lumppuu. M ja G-K: Verkligen? Päätään raapii myllylahko, rantaan tuotu kunnon tahko, M ja G-K: Hva menar det? vesiratas tahkoo vääntää, myllymiesten päitä kääntää. M ja G-K: Hva fint! Järven rannat kasvaa haapaa, väki niitä uittaa, raahaa, M ja G-K: Jasså! nuoret naiset, kovat jätkät, kuorii, sahaa niistä pätkät. M ja G-K: Och sedan? Iso tahko, mieleen pankaa, pölkyistä jo lumppuu hankaa. M ja G-K: Intressant! Tuli puute haapapuusta, koneen kitaan pantiin kuusta. M ja G-K: Kussta?!! Heiluu kirveet, justeeritkin, propsit uivat vettä pitkin. M ja G-K: Uivat? Kuusta myyntiin täällä riittää, onneansa Jussit kiittää, M ja G-K: Jussit? Kysyntää on maailmalla, reellä viedään, soutamalla. M ja G-K: Exporteering? Junan raiteet kohti Mänttää, apteekkari meille pänttää. M ja G-K: Pänttä? Tahko vaatii voimat moiset, löytyneet on keinot toiset. M ja G-K: Hmmm. Tehtaalla on testereitä, puussa hartsii, estereitä. M ja G-K: Astrid? Pölkyn keitto kauan kestää, siispä silputaan ja pestään, M ja G-K: Kauan kes tää! vinssit, hihnat ylös mataa, vievät hakkeen isoon pataan. M ja G-K: Hojaa! Kattilassa kuumuus, paineet, happamat ja emäsaineet, M ja G-K: Dags att äta. kovilla on koko toosa, kun liemess kiehuu selluloosa. M ja G-K: Hopsan! Liuenneet on pihkat, liimat, sokerit ja nestehiivat, M ja G-K: Viinat? Selluloosa, Suomen pönkä, sen kuivattelee kuuma hönkä. Mannerheim: Minä kiitän!.. MINÄ KIITÄN, TÄMÄ RIITTÄ NYT!

24 Vilppulan kirkko, arkkitehti Georg Schreck. Tampereen Suomalainen klubi Kohtaus 9 : PUOLUSTUSVALMISTELUA VILPPULAN KIRKONMÄELLÄ Kenraali nyt kiittelevi, mairittelee Mannerheimi, saatu tiedoks selonteko, oiva tekniikan opastus. Toiveikkuutta toivottavi, menestystä myös manaapi, rikkautta runsahasti, sellukaupalle kovalle. Poistuvat nyt herrat hienot, maittavalle murkinalle Sitten töihinsä käsiksi, strategioita rakentamahan, suunnitelmaa suoltamahan, miten voittaa valtataisto, torjua tulo punaisten. Kaks on viikkoa kulunut, varusteluissa vierähtänyt, sillan vaiheilla Vilppulassa, tuimain taistoin tanterilla. Käypi körtit kirkon mäelle, rahvas rantahan tulevi, sotilaatkin seurassansa, hartaushetkeä haluaa. Svanberg paikalla puhuvi, kovin paasaa paatoksella, Kaikki veisaa vakavana, kuuntelevat korvin tarkoin, ehtoolliselle ennättävät. Jälkeen herkän hartauden, Laurila Kosolan kutsuu, kirkon tornihin kulettaa, tarkoin tutkii tilannetta, esittävi ehdotuksen, saisko tornihin tomerat vahtimiehet vartioimaan, kuularuiskun kerallensa? Kosola kovasti miettii, ihastuu ikihyväksi. Heti toimeen tartutahan, vehkeet ylös vyörätähän, torniin torrakot totiset. Miehet muonalla evästetähän, sapuskoilla saatetahan, turkitkin pojille päälle. Käypi tornihin Kosola, avaa luukut ammollensa, kalauttavi kirkonkelloon, sitten joukoille jorottaa, laulaa poika Pohjanmaalta:

25 USKONNON JA KANSANVALLAN PUOLESTA, Vihtori Kosolan aaria ja kuoro Kuoro: Uskonnon ja kansanvallan puolesta! Henrik-piispa kastoi päämme, K: Meidät kastoi! Kupittaalla lähteisiin. Tahtonut ei, että jäämme, K: Jättänyt ei! Euroopassa tähteisiin. Siitä asti Henrik-piispaa, K: Meidän piispaa. Pyhänä voi palvella. Lallin kanssa koki kiistaa, K: Pahan Lallin! järven jäällä talvella. K: Uskonnon ja kansanvallan puolesta! Piispan tappoi Lallin kirves, K: Kirves iski! takana siis pakana, Pakanoita hampaat irves, K: Irvihampaat! näkee myöskin Vilppula. Pyssyist pääsee luotisarja, K: Sarrja, sarrja! kiirastuless kristitty! Suinulassa niinkuin karja, K: Karjan lailla! kristittty on listitty. K: Uskonnon ja kansanvallan puolesta! Tuskin tämä Herran väki, K: Väki Herran! marksilaista tottelee, pakanoita kun se näki, K: Näki noita! heitä vastaan ottelee. Temppelit ja Herran huone! K: Huone Herran! Niitä myöskin tuhotaan! Ilmi käypi sodan luonne, K: Luonne käypi! meitä vastaan uhotaan. K: Uskonnon ja kansanvallan puolesta! Vaarassa on meillä myöskin, K: Myöskin meillä! pellot, metsät, omaisuus. Talonpojan kohtaa työsskin, K: Työssä kohtaa! Marxin ajan laki uus: Perinnöksi pojallensa K: Pojat perii! eipä siirtyis mammona, menkööt yksin ojallensa, K: yksin menkööt! se on meillä kammona! K: Uskonnon ja kansanvallan puolesta! Tuskin enää sahaa, pajaa, K: Eipä varmaan! saisi poika pystyttää. Koko Suomi olis vajaa, K: Ihan vajaa! tehtaat ei vois jyskyttää! Valtiolla vain ois luvat, K: Yksin luvat! sekä kolhooseilla kait? Autioiksi jäävät tuvat, K: Tyhjät tuvat! matkapassin vain jos sait. K: Uskonnon ja kansanvallan puolesta! Passin saanti tuskin varmaa. K: Mistä passit? Rajat kiinni loksahtaa. Maisemamme oisi harmaa K: Ihan harmaa! Siellä täällä poksahtaa. Leirivangit pakkotyöllään K: Vankileirit? vartijoitaan elättää. Pohtii vailla unta yöllään K: Unta vailla? Kuinka Marxin selättää. K: Uskonnon ja kansanvallan puolesta!

26 Kohtaus 10 : ANARKISTIT ASTUVAT PELIIN PEKKALAN KARTANOLLA Loppuu laulu nyt lavalla, toppaa tornin loilotukset, ryntää punaiset rynnäkköhön, alkavi tulinen taisto! Lehtimäki loitsut lukevi, läksyt lipunkantajalle, käskee eteen kulkemahan, sotahuudot huutamahan. Eipä pelkää Pirkan neito, säiky ei Suvisen Helvi, lähtee taistotantereelle, suuntaa kohti kirkkomaata. Kozlov nousee hongan nokkaan, kiipee kovin korkealle, tilannetta tarkastamaan, näkemään näyn avaran. Käskee toimehen toverit, rengit, ryssät rynnäkköhön, panee pyssyt paukkumahan, kuularuiskut roiskimahan, tykkitulta tyrkyttävi, suuntaileepi kirkon suuntaan. Tulee kuula kirkonseinään, tykin ammus ampaisevi, läpi mennä läiskähtävi, uusiin urkuihin osuvi. Äkin pillit älähtävät, urut pahasti parahtavat, soimaan jää suruinen soitto, ääni ylväs yksinäinen, pillin matala murina, ennusmerkki mystillinen. Taukoaa tulinen taisto, päivän verisen pimetessä, talvi-illaks taittuessa, hiljenevi hautausmaakin. Tuijotanpa tuonnemmaksi, tarkkailen Tammelan toria: Kutkas tuolta nyt tulevat, rymy-eetut rynnistävät? Merten miehet, mustaparrat, karpaasit nuo karvakasvot, anarkistit askareissaan, potkii pookat, katkoo karmit, sotkee seinätki pilalle, lipun mustan liehuessa, kallot keltaiset lipussa. Käyvät muita moittimahan, tovereita tökkimähän, äksyilevät, räksyilevät, panevat pataluhaksi: Pahoin on poikki pohjan rata, sotaa lykätty Lylyssä, rintamilla ristiriidat, voiton toivehet vähäiset, pomottaa vain bolsheviikit, tiuskivat toverit Turusta, viettävät viikon Tammelassa, toisen Pispalan plikoissa, kolmannen kotilomilla! Nytpä on toimeen tartuttava, anarkistit arvelevat, ryöstelevät reet ja vällyt, riistävät ruunatkin ripeät. Paukkuu piiskat, räiskyy ruoskat, vaahdossa valjahat valakan. Suunnatessaan Seinäjoelle, päätyvät nyt Pekkalahan, kartanolle katselevat. Pekkalass on miestä monta, valkoisia vartiossa. Pomonansa pomppa päällä, Laurila on Lapualta. Sarkatakit sihtailevat, piiloistansa pälyilevät. Lähtee sakki lättiläisten, anarkistit astelemaan, käyvät kohti kartanoa, kupeilla kiväärit kipakat, käsipommit kainaloissa. Lähtiessä laulelevat, sotasoiton soittelevat! pilkkavirren voitonvarman, rienalaulun rehvakkasti:

27 Anarkisteja tehdasneuvostossa. Anarchism and the Russian Revolution. ANARKIAN AATE, anarkistijoukon kuoro Kaikki: Anarhija svētā mācība, jo ceļi ir atklāts! Sveiki! ( Anarkia pyhä aate, sillä tiemme avataan! Hei! ) :; Melns un smalkāku mūsu drēbes, atrasti Seinäjoki! Sveiki! :; ( :; Musta ompi meidän vaate, Seinäjoella tavataan! Hei! :; ) Baritoni: Ar ledus ezeriem, prom no galvaskausa, stilba šķērsoja! Kaikki: Sveiki! ( Järvet jäässä, kallot päässä, sääriluutkin ristissä! Hei! ) Baritoni: Alga ir piedzēries galvenokārt, degvīnu un viskis! Kaikki: Sveiki!! ( :; Palkka juodaan etupäässä, vodkassa ja viskissä! Hei! :;. ) Kaikki: Smaigalys, kalinys Respublikos, susiauranti advokāti! Sveiki! ( Piikkiin, kiikkiin Repupliikki, kuristakaa juristit! Hei! ) :; šiukšlės būs vēsture, nudistas pludmales apmierināt! Sveiki! :; ( :; Roskiin pannaan historiikki, rannat täyttää nudistit! Hei! :; ) Basso: Trumpas, domkratas, cigaretės dūmai, bosas dalis alkoholiskos! Kaikki: Sveiki! ( Pätkät, jätkät, palaa sätkät, pomot viinaa jakelee! Hei! ) Basso: Blūzes mēs gauti medalis, kad lahtarikaarti aizbēg! Kaikki: Sveiki! ( :; Puseroomme saamme lätkät, kun lahtarikaarti pakenee! Hei! :; ) Kaikki: Prostitutės švęsti vakaras, dainuoti šalia pastabas! Sveiki! ( Hutsut pitää illoin kutsut, laulaa nuotin laidasta! Hei! ) :; Wodkas, blauzdas, senas ereliai, mygtukai timpa marškinėlius! Sveiki! :; ( :; Wodkat, potkat, vanhat kotkat, napit sinkoo paidasta! Hei! :; ) Tenori: Raudona vėliava yra baigta, vartoti juodas užuot! Kaikki: Sveiki! ( Punalippu kokoon kääri, ota musta tilalle! Hei! ) Tenori: Bolševikų, proletarai, savo tėvynės sunaikinti! Kaikki: Sveiki! ( :; Bolseviikki, proletääri, panee maanne pilalle! Hei! :; ) Kaikki: Jūs elektros, netekęs galvos, anarchistai dulkina! Sveiki! ( Teille sähköt, emäkahkot, anarkistit hoitelee! Hei! ) :; Mirgančias šviesas, besisukantys girna, kai guoliai sutepti. Sveiki! :; ( :; Vilkkuu valot, pyörii tahkot, laakerit kun voitelee. Hei! :; )

28 Kohtaus 11 : LAURILAN JOUKOT AAMUTOIMILLA PEKKALASSA Päättyi lyhyeen laulu, uhottelu anarkistein. Välttäneet ei väijytystä, tulta tuhoisaa valkoisien, Roosin pojan ryöpytystä, konepyssyn kolkutusta. Loppui retki lättiläisten, jorottelu joutavien, remu roisi roikaleiden, Pekkalassa peltomaahan. Tuopa Laurila Lapualta, kova kymppi sähköfirman, käskee joukkonsa koolle, soturit soppajonohon. Käypi laulun laulamahan, pohjalaasen posottamahan, kahvin kuuman kumottuansa, höttöleivän hotaistuansa: Kuvassa keskellä talonpoikaispäällikkö Matti Erkki Laurila, Lapuan Sähkö Oy:n isännöitsijä. Vasemmalla hänen vanhin poikansa, jääkärieversti Matti Laurila. Oikealla Ilmari Laurila, joka kaatui isä-matin kanssa samassa taistelussa 16. maaliskuuta 1918 Länkipohjassa. Kolmikko tunnettiin nimellä Lapuan lumiaura. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö LAPUAN SÄHKÖ, Matti Laurilan aaria Irästä se puhalteloo puuskaanen tuuli, ja pyörittää väkkäröötä, pystyssä vielä on riihi ja suuli, sekä männyn käkkäröötä. Meillä on värkätty patoja koskiin ja linjat on kylille reiras, pankaahan semmoonen kirje postiin, notta Lapua on monttöörin keiras. Matruusit karanneet ol laivasta, ihan iliman viisumiiaan, ettivät maanpäältä taivasta ja naisia riijaamiijaan. Raamatun rinnalla ei ole muita, käykääppä kinkereillä, ämmät siellä ompeloo kiinni suita, ihan uusilla Sinkereillä. Menkäätten poijjaat tupahan ja aittaan, laittakaa lukkonne öljyyn, aamulla taas lähretähän taivalta taittamahan, patruunat kaikille följyyn. Täältä kun pääsen rauhan töihin, taas laittelen muuntajia, annetahan valua pimmeisiin öihin ja myyrään tasasia suuntaajia.

29 Kohtaus 12 : RATKAISEVAT TAISTELUTAPAHTUMAT VILPPULASSA Taittumass on talven selkä, kohta kuukausi kulunut, käännän katseen kauemmaksi, pälyän päin Lylyn asemaa: Näen pesäkkeen punaisten, touhukkaiden tukikohdan. Kulttuuri on kukkimassa, torvisoitto törisemässä, laulukuoro lavertamassa, voittomieltä virittämässä, jonglööriä jonkinmoista, taikatemppujen tekijää. Eino Rahja esitelmöimässä, ehommasta Euroopasta, vallankumouksen valmistelusta, alkamisesta ajan uuden. Venäjä vetäjä vahva, Suomi somasti kakkosena. Lehtimäki, mies menevä, kumousaatteiden kutoja, päättää pohdinnat lyhyeen, puheet pistää pakettihin, tahtoo toimia tosia, aktiivisia askareita. Aavejuna juonitellaan, mietiskellään miinalasti, vaunut Vilppulan varalle, rintama-aukon avaajaksi. Panssarijuna pakataan, Kolhon sillan kolkuttajaksi, Haapamäen haastajaksi, puhkojaksi puolen Suomen. Kummatus Vilppulaan tulevi, aavejuna jumputtavi, panssarijuna perässä, peto punaisten puhkumassa, tykit tulta tuiskimassa, kuularuiskut ruiskimassa, lippu punainen liehumassa, kourissa Suvisen Helvin. Mihin kääntyy Suomen suunta? Aavejuna jumputtavi, tulee sillasta sihisten, pillit huutavat pihisten, vauhti hiipuu hiljallensa, suistuu viimein raitehilta, eikä laukee miinalasti! Höyryt on pannusta pihalla, taltutettu, tainnutettu, toimesta topakan miehen, asemapäällikön avulla. Ohi ei pääse panssarijuna, etene ei oiva orhi, takaisin kun tuksuttavi, poispäin peruuttelevi, tykit tuovat turmiota, kuulat käyvät kintereillä. Ei etene punaiset joukot, joudu joen rantamille, pyssyt valkoisten puhuvat, kuularuiskut kurmoottavat. Miestä monta heilt menevi, venäläistä vaikenevi, suomalaisia seassa, veriveljiä välissä, kaatuneita kauheasti! Pois kääntyy punainen lippu, katoaa myös kantajansa! Päivä maillensa menossa, kiistat kuumat tauonneena. Valkoisilla vainajilla, arkut kiinni kalkuteltu, nimilaput naulattuina, kotikonnuille osoitteet. Lootat vaunuun lastattuna, koottuna kotijunihin. Seuraa menoa Mannerheimi, pyytää Svanbergin puhumaan. Virsi vielä veisatahan, surulaulu lauletahan. Itkevi Kerttu Kotila, päästää ilmoille ikävän, tuskansa tuonilmaisihin, taivaisiin surusanomat: VILPPULAN SURUMARSSI, Kerttu Kotilan vokaliisi

30 Keuruulainen Impi Takanen, roolihahmo Kerttu Kotilan esikuva. Kallio-Mannilan talon kokoelmat. Valkoisten kenttäruokailu Hatanpäässä valtauksen jälkeen. Kuvaaja: S.Carlson. Kohtaus 13 : LETTUKESTIT VILPPULASSA Pian on hartaus pietty, junat matkaan jouvutettu, nyt on kutsu kosken rantaan, urhoisille upseereille, herrajoukolle hyvälle, sotilaillekin sanottu. Letkeät on lettukestit, Kerttu Kotilan kodassa, tuikea on tikkuviina, nassakassa Serlachiuksen. Maistetaan makeat hillot, ohukaiset oivalliset, nostetaan monetkin maljat, puheet pontevat pidetään. Gallen-Kallela kehuvi, tarjoilut tosihyviksi! Mannerheimi mainitsevi, miten muutetaan menoa, sopivaksi Suomenmaassa, paremmaksi Pohjolassa, ehommaksi Euroopassa, mainioksi maailmassa. Pappi Svanbergkin puhuvi, innostuupi isänmaasta, tahtoo kuulla Kotilalta, emännältä ehtoisalta, laatuisata laulantata, kuvailua kuuluisata, mik on maassamme parasta, suurenmoista Suomenmaassa, mikä maassamme pahinta, mitalimme musta puoli. Kerttu ensin estelevi, taipuu sitten tahtohonsa: SUOMI! sairaanhoitaja Kerttu Kotilan aaria ja kuoro No hyvä, Minä laulan! Kuoro: Bravo! Bravo! Kerro nyt millainen Suomi oikein on! Maamme, maamme niin kaunis! K: Kaunis Suomemme on! Järvet ja harjut silmiimme siintyy, suloiseen paikkaan mielemme kiintyy, semmoinen Suomi vain on K: Se on! Se on! semmoinen Suomi vain on. K: Kerro lisää!

31 Maamme, maamme niin nuori! K: Nuori Suomemme on! Nyt on aika toimehen tarttuu, tietoo ja taitoo mieleemme karttuu, eteenpäin menoa elämä on K: Se on! Se on! eteenpäin menoa elämä on. K: Entä mitalin toinen puoli? Maamme, maamme niin julma, K: Julma? Haluan että suuntamme muuttuu, yhteistä henkeä, veljeyttä puuttuu, vihaa ja murhaa vain on. K: Vihaa? Vihaa ja murhaa vain on. K: Vihaa! Entä muuta? Maamme, maamme niin lempee! K: Lempee Suomemme on! Kirkoissa veisataan nöyryyttä, armoa, kolehdin kerääjät uhkuvat tarmoa, kunnalta puutkin mä sain K: Sä sait? Sä sait? kunnalta puutkin mä sain. K: Puita sait! Onko sinulla vielä muuta? Maamme, maamme niin sairas, K: Sairas? Kättä ja jalkaa moni on vailla, vaivaisen, hullun ja työttömän lailla, moni jo kuollut nälkäänsä on K: Nälkään? moni jo kuollut nälkäänsä on. K: Lisää vielä? Maamme, maamme niin terve! K: Terve Suomemme on! Poluilla juoksee tuhannen Hannesta, näkevät kuvansa lehtien kannesta, hullunmyllyä urheilu on K: Se on! Se on! hullunmyllyä urheilu on. K: Niin se on! Joko sinulta loppui laulut? Maamme, maamme niin köyhä! K: Köyhä? Halla sen pelloista viljan on pannut, tyhjänä piimästä kiulut ja kannut, mierontie edessä toisilla on K: Mieroon? mierontie edessä toisilla on. K: Mieroon? Joko loppui? Maamme, maamme niin vauras! K: Vauras Suomemme on! Ruista ja kauraa saat pelloista niittää, metsää ja malmia Suomessa riittää, semmoiseen kotihin suuntamme on K: Nyt on! Nyt on! Semmoiseen kotihin suuntamme on! Kuoro: Suunta on! Savitaipaleen kirkonkylä 1950, timokinnunen.net

32 Kohtaus 14 : ÖISET VALMISTELUT TAMPEREEN LAPINNIEMESSÄ Kuluu taasen taisteluissa, viikko kaksi vierähtävi. Punaiset peräytymässä, Tampereelle taantumassa, suojeluskunnat seuraamassa, piirittäjinä perässä. Mitä on menossa Tampereella, Tampellan juhlatalossa? Kaartilaiset kortteerissa, pomona punaporukat, juhlimassa, julistamassa, riehumassa, riitelemässä. Kozlovi kovin kapinoi, kohtaloa karvahinta: Eipä tullunna tukea, Leniniltä laivastoa, miljoonia miekkosia, porukoita potrempia, lahtarien laittajaksi, valtion valkoisen menoksi. Lehtimäki lepyttelevi, uskoa tulevaan uurtaa: Eikka Rahja on tulossa, poika tulinen Pietarista, tuomassa tuhannet toverit, asekuormatkin avuksi. Niillä puolemme piämme, väki väistyy valtaajien. Tampellan juhlatalo, nyk. Komediateatteri. Vapriikin Kuvaarkisto Evästää Sutisen Helvin, lipunkantajan lipevän, vakoojaksi valmistelee, valkoisten tulon varalle. Käskee laulun laulamahan, serenaadin sepittämähän, häävalssin Härmäläisen, houkutukseksi, hämäykseksi, jääkärien järjen menoksi. Antaa tarpeita tueksi, juhlavaatteita avuksi, nutturankin naamioksi. Katson toiselle taholle, Lapinniemeen kurkistelen. Mitä on menossa aamuyössä, mikä pulina pimeässä? Onpa ulkona uroita, sotureita solkenansa, rykmentti ryhmittymässä, kolmetuhatta konkaria, lähössä Naistenlahelle, kaupunkihin koukkaamassa, komppaniat keuruulaiset, Vöyrin koulu Pohjanmaalta, Eljas Erkko etummaisna, luja luutnantti käressä. Poissa on hihoista hepenet, tunnusvärit valkoisien, tilalla merkit toisenlaiset: havunoksat on hatuissa. Erkko heille esitteleiksen, antaa kaikille komennot, suunnitelmat selvittelee: Tammela on tähtäimessä, Kyttälä koluttavana, kullakin on oma kohde, polut pahviin piirrettynä. Lopuks käskee kuuntelemaan, hiljentymään hetkiseksi, päättää puheen evästyksiin:

33 LIIKKEELLE! Eljas Erkon hyökkäyskäsky, aaria Punakaartin hirmuvalta, sensuroinut kaikkialta, sanomalehdet meidän puolen suljettu on, nälkään kuolen. Työmies -lehdessä uutispäivä, siitä puuttuu toden häivä. Väärä tieto, uutissulku, valehdellaan sodan kulku. Pakkovallan tahdon pestä, kuularuiskut sit ei estää. Pianpa taasen aatos laukkaa, papperia koneet haukkaa. Pieni ompi lehti mulla, suureksi voi vielä tulla. Aviisimme maassa tärkee, harhaluulot heti särkee. Tämän aamun juoksuretki, maallemme on suuri hetki. jos mä tuossa rinteess kuolen, tahdon että jotkut huolen pitää siitä, että voimaa, nuoren Suomen sponsoroimaa, riittää painamahan lehtiin, kuinka tätä maata tehtiin. Herralta nyt suojaa pyydä, ettei kuularuisku syydä, reikii meihin tuohon jäälle, kasaks toinen toistens päälle, että joukkomme suuntavaisto, säilyy kun on kuuma taisto, Karttain alla teillä pahvit, kohteissanne juotte kahvit! Liikkeelle! Tampellan alue, 'Pleikiniitty' 1910-luvulla. Vapriikin kuva-arkisto.

34 Kohtaus 15 : ENSIMMÄINEN VALTAUSPÄIVÄ TAMPEREELLA Nyt on pannussa porinaa, hullunmyllyssä hyrinää, taistelua Tampereella, valloitukset valtoimenaan, yllätykset yön selässä. Komppania keuruulainen, juhlatalolle tulevi, Tampellalle törmäilevi, kanssa poikain Vöyrin koulun, sotaopit oppineiden, löytävät pöhnäiset punaiset, joukon nurean nukkumasta, kaksisataa kaartilaista. Valtaavat talon tuokiossa, vangiks ottavat valiot, marssittavat makasiiniin, laittelevat lukkoin taakse. Sitten tutkivat taloa, tarkastuttavat tupia. Löytyy kopista komentaja, pomo painimaton alta, venäläinen ryyppyveikko, maatuskoita muassansa, viedään heti vankikoppiin, kuulusteluihin kovihin. Löytyy Kozlovi kopea, morsionsa kammarista, suojasta tytön suomalaisen, kaapista kalpean immen, tuomiolle toimitetaan, annettaneenko armahdusta? Punakaartilaisten ruumiita Tammelantorilla. Vapriikin kuva-arkisto. Kun on vallattu varustus, perattu pesäke punaisten, juhlatalo Tampellalta, aamu koittavi kolea. Kaatuneet pois kannettuna, miehet omat muisteltuna, käydään päivähän käsiksi, uuteen aamuun uskalletaan. Aika on miesten muonituksen, saavat tukea tytöiltä, Tampellan vakiväeltä, juhlatalon tarjoilijoilta. Tytöt kutsuvat pitoihin, uudet urhot illatsuihin, havulakit harvinaiset, pojat tilalle punaisten, lupaavat iltamat iloksi, tanssit miesten tarpehiksi, solistiksi sopraanonkin, suloisen Helleroi Suwarovskin. Kun on päivä partioitu, kuultu toisten kuulumiset, Kyttälän vahvat valtaukset, Tammelan tositarinat, tullaan illaksi talolle, tanssiloihin tallustellaan. Saapuu salihin Suvarowski, nainen mystinen mykistää, laululintu näyttämölle, hatussa ja hapsuloissa, aivan oudossa asussa, käypi käkönen kukkumahan, laulun kumman laulamahan, viisun häistä Härmälässä:

35 Punaisten ruumiita Kalevankankaan hautausmaalla. Vapriikin kuva-arkisto. HÄRMÄLÄN HÄÄT MAAN KORVESSA, Helleroi Suwarovskin aaria ja kuoro Kuoro: Maan korvessa kulkevi lapsosen, lapsosen, lapsosen tie On Tampereen keväässä Härmälän häät, nyt juhlihin rientävän vieraiden näät. Heillä kaikilla yllään on patruunavyöt, ja kiväärit kiiltää, on jätetty työt. On morsiamella kauniisti kruunattu pää, hän mustassa puvussaan mieleeni jää. Tämä neito kai Tampellan tyttöjä lie, kun pellavakangasta mukaansa vie. K:..hänt ihana enkeli kotihin, kotihin, kotihin vie Vaan sulho on uljas, kai juntteja maan, hältä rikkautta puuttuu, on velkoja vaan. Hän karhean tukkansa pessyt on juur, ja ystäväjoukkokin hällä on suur. Vaikka Pääsiäisjuhlaa ei vietetty lain, minä kokkoja sentään ihailla sain. Kas Tammela poroina sauhuaa nyt, ja on Kyttälä pahasti kärventynyt, K:..niin pitkä on matka, ei kotia, kotia, kotia näy... Me huomenna juhlissa tapaamme kait, ihan varmasti sinäkin kutsun sait. On vapaata tehtaista viikko tai kaks, on rivihin otettu vaimo sekä laps. Kas kirkon jo täytehen tilaisuus toi, kelpo kanttori valmiina; häämarssi soi, ja sulho kun pakistaan kakkua syö, niin morsian laskettaa patruunavyön. K:..vaan ihana enkeli vierellä, vierellä, vierellä käy... Mutta koski on välis, ei pappia näy, nyt sulhasen joukot ne sillasta käy. Näitä häitä on siirretty torille päin, häävieraita kuolee kumminkin päin. Niin kaunis on taivas ja kaunis on maa, hääjuhla kun päättyvi Pispalan taa. On morsiamella kauniisti kruunattu pää, hän mustassa puvussa mieleeni jää. K:...vaan ihana enkeli...( laukaus ) ( laukaus ) kotihin, kotihin, kotihin vie.

36 Punavankeja Tampereella Aamulehti. Kohtaus 16 : TAMPEREEN RATKAISUTAISTELUJA JA JÄLKINÄYTÖKSIÄ Kun on kehuttu laululintu, annettu aplodit tuliset, alkaa tanssit tauottomat, karkelot kovin koreat. Pojat ensin emmiskelevät, härmäläiset hämmästelevät sitten sirkkuja hakevat, piikasille pokkailevat, pyrähtävät pyörittelyyn. Nyt on likat lattialla, tytöt tanssihin haettu, yksi henttu yksinänsä, suureellinen Suwarovski, viimein häntäkin hakevi, hunsvotti humalatilassa. Nousee soturi sorea, poika Keuruhun komea, työntää tolleron sivulle, valssihin vie laululinnun, Suwarovskin parketille, Aaltioksi esittäytyy. Näyttää nuoret viihtyviltä, hyvin toimehen tulevat, tanssivat he taitavasti, haastelevat, naureskelevat, silmiin sievästi katselevat, eivät muista muuta maailmaa. Lopuksi iloisen illan, sankari saatolle pyrkii, Aaltio näin ehdottavi, soturi turvaksi tytölle. Eipä suostu nyt Suvinen, sopraanomme Suwarovski, päin naamaa naureskelee, leikkipuheita laskettelee, palttoon päällensä panevi, vinkkaa silmää sankarille, sitten siirtyy jo ovelle, yksin yöhön luikahtavi. Kuluu päivä ja parikin, taisteluissa Tampereella, toteutuvat ennustukset, härmäläisen häälaulun, näkykuvat Suwarovskin, Helvi Suvisen sanomat. Valkoiset valtahan nousee, kovin hinnalla kovalla, hurjasti on haavoittuneita, monet miehet menetetty. Joutuvat joron jälille, pomot punaiset pakosalle, Lehtimäki läheisinensä: Hämeenkyröön hevosilla, Viipurihin viilettelee, pääsee viimein Pietarihin. Kaikki ei pakohon pääse, osa vangiksi otetaan. Monet joutuu tuomiolle, selät pannaan seinää vasten, armottomasti ammutahan. Nyt on rytinät rauennehet, kovat taistot Tampereesta, valkoiset pyhää pitävät, tiilikirkkoon kokoontuvat, palveluksehen Jumalan, kiittämähän voitostansa. Istuu herrat eturivissä, sodan johto paikallansa, Mannerheimi marsalkkana, Gallen-Kallela muassa, takana taistelutoverit, henkiin jäänehet jämäkät, kirkko täynnä körttikansaa.

37 Kuollut poika Kyttälässä Tampereen valtauksen jälkeen. Vapriikin kuva-arkisto. Tulee myöhässä Kosola, Herran tupaan täpötäyteen, yks on paikka jälelle jäänyt, Mannerheimin vierustassa, sinnepä isäntä istuu, kova mies kovempaan seuraan, virsikirjansa virittää, kelpuuttavi kenraalille, siitä virret veisailevat, kuni taistelukaverit. Näkee Aaltio Suvisen, laulajatar Suwarovskin, sivummalla seisomassa, suvivirttä veisaamassa, kohtaavat nyt katsehensa! Kun on puheet nyt pidetty, muisteltu on menetykset, sankarit kovasti kehuttu, virret kaikki veisaeltu, käyty läpi kirkonmenot, haastaa Aaltio tytölle, kutsuu iltaa istumahan, Tampellan juhlatalolle. Siellä ilta istutahan, tulevia tuumaellaan, koittaa viimein valomerkki. Nytpä ei torju Suwarowski, estä saatolle tulosta, kavaljeeria kohteliasta, soturia salskeata. Käyvät käsikkäin kadulle, astelevat aatoksissaan, kohden katupartiota, valvojia valkoisia. Yksipä naisen tunnistaapi, Vilppulan villitsijäksi, punalipun kantajaksi, vakoojaksi viekkahaksi. laulajaksi laatuisaksi, Helleroi Suvarowskiksi, alias Helvi Suviseksi, kiväärinsä kohottavi. Tarkkailee myös taaempana, mies synkkä syrjempänä, seurannut on saatettavaa, petturia punaisen joukon, ojentavi pistoolinsa. Kaksi laukausta kajahtaa!!!

38 Punavankeja Tampereen keskustorilla. Lenin-museo. SERENADI AMMUTULLE TANSSIPARTNERILLE, Lauri Aaltion aaria, Helvi Suvisen sielu ja loppukuoro Nyt makaa hän niin kalvakkana, hetki sitten mä hänet tanssiin hain. Oli käsivarsillain hän niin notkeana, kauniin katseenkin häneltä sain. Miten voikaan kohtalo tuoda pikapäätöksen elämään, miten katkeran maljan saan juoda, on kuin syöksyisin pimeään. Suvisen sielu: Aa-aa-aa-aa-aa-aa-a-a-aaa! Hän tutulta näytti heti tanssisalihin astellessaan ja puoleensa mua hän veti yli olkansa vilkuillessaan. Hiukan ihastuakin taisin kun silmiinsä katsahdin. Hänet luoksein jos takaisin saisin, niin siitä kai kertoisin.

39 S: Aa-aa-aa-aa-aa-aa-a-a-aaa! Nyt tajuan, on totta joka sana: tämä suloinen Helvi Suvinen oli punaisten lipunkantajana, kärjess Vilppulaan hyökkääjien. Hän vakoilijana varmaan, tuli valkoisten tansseihin. Koki marttyyrikohtalon karvaan: kuoli kumpainkin luoteihin! S: Aa-aa-aa-aa-aa-aa-a-a-aaa! Kaikki solistit: Miksi vihlova viha kantaa sukupolvesta toiseen voi? Miks ei anteeksi voitais antaa? Miks ei sovinnon laulut soi? Ettei ihmiset sokeudessaan kävis toisiaan tappamaan, vaan he rauhassa, rakkaudessaan alkais maatamme rakentamaan. Aa-aa-aa-aa-aa-aa-a-a-aaa! Jälleenrakennustöitä. Lapin Kansa.

40 Lauri Sinkkonen aloitti näyttelemisen 60- luvulla harrastelulla, joka v muuttui vakavammaksi, kun Suuri Seikkailu TVsarjaan tarvittiin Kolin ukko. Kolilla esitetyissä Panu-produktiossa hän esitti Vanhan Jorman roolin. Nykyään hän mm. näyttelee Pieksämäen Päivällisteatterissa ja tunnetaan koskettavista monologeistaan. Kapellimestari Janne Jääskelä sai kipinän viulunsoiton harrastukseen Haapavedellä Jokilaaksojen musiikkiopistossa Timo Hannulan ja Tomas Ortzechin johdolla. Hän valmistui musiikkipedagogiksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta keväällä 2010 opiskeltuaan viulunsoittoa Tapani Yrjölän johdolla. Malmön musiikkikorkeakoulussa Jääskelä aloitti opintonsa syksyllä 2011 Matthew Truslerin oppilaana. Viulisti on toiminut mm. Haapaveden Kamariorkesterin solistina ja konserttimestarina sekä Joensuun kaupunginorkesterin avustajana. Kapellimestaridebyyttinsä hän teki johtaen menestyksekkäästi Paavo Joensalon käsikirjoittaman ja säveltämän, EIKU ry:n tuottaman GLI SPRECONI ( Tuhlaajat ) -musiikkidraaman konserttiversion Joensuun Gospel Festivaaleilla v Sopraano Reetta Haavisto on kotoisin Porista. Hän valmistui v laulupedagogiksi Metropoliasta opiskeltuaan laulua Juha Karvosen ja Pirkko Törnqvist-Paakkasen johdolla. Irja Auroora opastaa häntä Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksessa. Hän on täydentänyt opintojaan mm. Monica Groopin, Jorma Hynnisen, ja Tom Krausen johdolla. Hän on konsertoinut laajalla lied-ohjelmistolla sekä kotimaassa että ulkomailla. Reetta Haavisto voitti v pianisti Sanni Antikaisen kanssa Kokkola Lied Competition -kilpailun nuortensarjan ja v hän oli finalisti Timo Mustakallio laulukilpailussa Reetta Haavisto sai v kolmannen palkinnon Kangasniemen laulukilpailussa ja vuonna 2010 hän sai erikoispalkinnon Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun finaalissa. Hänen oopperarooleista mainittakoon mm. Pamina ja Papagena Mozartin oopperassa Taikahuilu, Bellante Händelin oopperassa Almira, Kertun rooli Humperdinckin oopperassa Hannu ja Kerttu sekä Claricen rooli Haydnin oopperassa Il mondo della luna. Suomen kansallisoopperassa hän debytoi tänä vuonna Madama Cortesen roolissa Rossinin oopperassa Matka Reimsiin. Hän on toiminut solistina myös Paavo Joensalo säveltämässä JOULUKSI KOTIIN -pienoisoopperassa. Mezzosopraano Malin Döragrip, jonka juuret ovat Pohjanmaalla, aloitti lauluopintonsa Musikinstitutet Kungsvägenissä vuonna Helsingin AMK Stadiassa hän suoritti laulupedagogin tutkinnon v Useiden oopperaroolien ohella merkittävin esiintyminen opintoaikana oli Focus- Webern-konsertti Musica Nova festivaaleilla v Taite-ryhmässä hänellä on ollut lukuisia tehtäviä vv Hän on osallistunut Kangasniemen ja Joutsenon laulukursseihin sekä opiskellut liediä Collin Hansenin, Janne Mertasen, Heikki Pellisen ja Ilmo Rannan johdolla. Vuosina Malin Döragrip osallistui teatterimusiikkistudioon Svenska Teaternissa. Syksystä 2010 lähtien hän on opiskellut Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksessa, jonka produktioissa rooleja ovat olleet Mozartin Taikahuilun Kolmas nainen, nimirooli Mascagnin Zanettossa, Anna Olli Kortekankaan oopperassa Yhden yön juttu sekä Marcellina Mozartin oopperassa Figaron häät.

41 Tenori Marko Nuutinen on kotoisin Suonenjoelta. Hän aloitti lauluopinnot Jyväskylässä Jukka Saarmanin johdolla ja jatkoi niitä Helsingissä Pirkko Törnqvist-Paakkasen oppilaana. Hän opiskelee Sibelius-Akatemiassa. Tällä hetkellä hänen opettajanaan toimii italialainen sopraano Wilma Vernocchi. Vuoden 2006 Timo Mustakallio-laulukilpailussa Marko Nuutinen palkittiin tunnustuspalkinnolla, sekä tämän myötä hän esiintyi finalistien konsertissa kesällä Savonlinnan Oopperajuhlakuoroon hän oli kiinnitettynä vuosina Marko Nuutisen lukuisista oopperarooleista mainittakoon. Rodolfo Puccinin oopperassa La Bohème, Messaggeron Verdin oopperassa Aida, Rinuccion osa Puccinin oopperassa Gianni Schicchi. Marko Nuutinen on toiminut solistina myös Paavo Joensalo säveltämässä JOULUKSI KOTIIN -pienoisoopperassa. Baritoni Antti Pakkanen aloitti laulunopinnot Joensuun Konservatoriossa Rauno Keltasen johdolla. Hän jatkoi opintojaan Helsingin konservatoriossa mm. Ritva Auvisen oppilaana ja Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla hänen opettajanaan on nykyään Marjut Hannula. Lied-tulkintaa Antti Pakkanen on opiskellut Heikki Pellisen ja Collin Hansenin johdolla. Hän on osallistunut Esko Jurvelinin ja Tom Krausen mestarikursseille ja toiminut solistina mm. Mozartin Requiem -oratorion esityksissä. Antti Pakkasen lukuisista oopperarooleista mainittakoon mm. Bottom Brittenin oopperassa Kesäyön uni, Buffo Mozartin oopperassa Schauspieldirektor, Almaviva Mozartin oopperassa Figaron häät, Marco Puccinin oopperassa Gianni Schicchi, Guglielmo Mozartin oopperassa Cosí fan tutte sekä Kirjastonhoitaja Kortekankaan oopperassa Yhden Yön juttu. Hän on myös laulanut soolo-osia Paavo Joensalon säveltämissä GLI SPRECONI -musiikkidraaman konserttiversiossa ja JOULUKSI KOTIIN -pienoisoopperassa. Basso Matti Turunen on opiskellut laulua, pianonsoittoa ja kirkkourkujen soittoa Joensuun konservatoriossa ja Helsingin konservatoriossa. Hän on laulanut Savonlinnan oopperajuhlakuorossa ja Suomen filharmonisessa kuorossa. Hänet tunnetaan myös mm. Nuoren uskon messun ja Rauhan messun säveltäjänä. Vuodesta 2007 hän on opiskellut kirkkomusiikin osastolla Sibelius-Akatemiassa. Hän on toiminut monipuolisesti kanttoritehtävissä ja johtaa Huopalahden seurakunnan Lähde -gospelkuoroa Hän on toiminut myös Tulenluojat orkesterin kosketinsoittajana. Matti Turunen valittiin kaudeksi Matti Salmisen säätiön ja Suomen Kansallisoopperan yhteistyössä toteuttamaan harjoitteluun Kansallisoopperassa. Hänen oopperarooleistaan mainittakoon mm. Erakko von Webernin Paholaisen palkka-ampujassa, Lewenhaupt Paciuksen Kung Karls jaktissa ) Yksikätinen R. Straussin Nainen vailla varjoa -oopperassa, Eno Sakeri ja Vanha pakana Rautavaaran Aleksis Kivessä, Oikeudenpalvelija Verdin Rigoletossa ja Rovasti Bisterin kamarioopperassa Rautatie. Mozartin Requiemissä hän laulanut bassosolistina. Matti Turunen on esiintynyt myös EIKU ry:n tuottamissa ja Paavo Joensalon säveltämissä EIKU - ja NOWAY -tenavaoopperoissa sekä GLI SPRECONI -musiikkidraaman konserttiversiossa.

42 1918 VILPPULAN VAIHE OOPPERAKONSERTTIKIERTUEEN ORKESTERIN JÄSENET: Pinja Kauhanen, piano, korrepetiittori, valmistui musiikin kandidaatiksi Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolta vuonna 2010 ja viimeistelee maisteriopintoja korrepetition koulutusohjelmassa. Hän on konsertoinut muun muassa Jaakko Kortekankaan ja Jorma Hynnisen kanssa, toiminut pianonsoitonopettajana ja opiskellut pop/jazz-pianoa. Anni Puittinen, 1. viulu, valmistui muusikoksi Joensuun konservatoriosta v. 2009, opiskelee musiikkipedagogiksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja kasvatustieteiden Maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa ja on täydentänyt opintojaan eri opettajilla ja orkestereissa. Hän on myös toiminut opetustehtävissä mm. Joensuun konservatoriossa. Liisa Karhu, 2. viulu, suoritti v viulunsoitonopettajan ja v viulunsoitonopettajan jatkotutkinnon Joensuun konservatoriossa, valmistui alttoviulun musiikkipedagogiksi Pohjois-Karjalan AMK:sta v sekä teki musiikin ylemmän korkeakoulututkinnon Metropolia AMK:ssa v (musiikkipedagogi YAMK). Hän toimii Pielisen Karjalan musiikkiopistossa viulunsoiton- ja musiikkileikkikoulun opettajana sekä vararehtorina. Piritta Gröhn, alttoviulu, on opiskellut Joensuun konservatoriossa viulun ja alttoviulun soittoa ja omaa runsaasti kokemusta soittamisesta erilaisissa yhtyeissä ja kokoonpanoissa. Leena Hirvonen, sello, on valmistunut muusikoksi Joensuun konservatoriosta v. 2005, musiikkipedagogiksi (AMK ) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta v ja valmistuu musiikin teorian ja säveltapailun opettajaksi samasta oppilaitoksesta keväällä Lassi Hiltunen, kontrabasso, valmistui musiikin maisteriksi Rotterdamin konservatoriosta v pääaineena kontrabasso. Hän toimii soitonopettajana Joensuun konservatoriossa, Lieksan ja Savonlinnan musiikkiopistoissa sekä muusikkona monissa eri orkestereissa. Jyri Ojala, trumpetti, opiskeli Länsi-Karjalan musiikkiopistossa ja Kuopion musiikkilukiossa, valmistui muusikoksi Joensuun konservatoriosta ja musiikkipedagogiksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta v Hän on toiminut trumpetinsoiton opettajana Keski- Karjalan musiikkiopistossa ja työskentelee musiikkikriitikkona sanomalehti Karjalaisessa. Juho Vornanen, tuuba, on opiskellut useiden eri vaskipuhaltimien soittoa Joensuun konservatoriossa v:sta 2000 lähtien ja soittaa tuubaa Joensuun puhallinorkesterissa. Jussi Immonen, syntetisaattori, on opiskelemassa pianistiksi Joensuun konservatoriossa. Antti Huuskonen, lyömäsoittimet, on valmistunut muusikoksi Kainuun konservatoriosta v ja musiikkipedagogiksi ( AMK ) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta v Hän toimii freelancemuusikkona ja -opettajana. Velimatti Raatikainen, lyömäsoittimet, opiskeli Sibelius-Akatemiassa vv Hän on toiminut opettajana Kainuun ja Lieksan musiikkiopistoissa, Kajaanin kansalaisopistossa ja Joensuun Konservatoriossa sekä soittanut mm. Lahden, Oulun, Kajaanin, Joensuun, Savonlinnan ja Kuopion kaupunginorkestereissa, Helsingin työväenorkesterissa ja Suomen kansallisoopperan orkesterissa. Nykyään hän soittaa mm. Joensuun Puhallinorkesterissa.

43

44 Grafiikka: Paavo Joensalo. Kannen kuvat: Kansan arkisto, Kirjastovirma. Suomen vapaussota kuvissa, Kustannus oy Isänmaan kirja. KIITÄMME YHTEISTYÖKUMPPANEITAMME: Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö Potoska Publishing Ltd Oy Liperin kunta Liperin seurakunta Keuruun kaupunki Keuruun seurakunta Mänttä-Vilppulan kaupunki Mänttä-Vilppulan seurakunta Tampereen kaupunki Tampereen seurakuntayhtymä Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Keuruspuu Oy Shelter Oy Vapaussodan Perinneliitto TUOTTAJA: Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry perustettiin Liperissä v Yhdistys auttaa lupaavia kulttuurikykyjä siivilleen tuottamalla eettisen arvopohjan omaavien musiikkidraamojen kantaesityksiä sekä suunnata tätä kulttuurituotantoa myös sellaisille katsojaryhmille, jotka eivät sitä muuten helposti tavoita. Ensimmäisenä toimintavuotenaan EIKU ry tuotti 22 esityksen maakuntakiertueena koko perheen Tenavaooppera EIKU:n ja vuonna 2008 siitä kehitetyn englanninkielisen NOWAY -version, jonka vierailu Dublinin Ballymuniin palkittiin Liperin kunnan vuoden 2008 kulttuuritekona. Kesällä 2009 esitettiin uusi 7-kielisen GLI SPRECONI -musiikkidraaman konserttiversio Loviisan Rauhanfoorumissa ja elokuussa v sen kehitetty versio Viinijärven kirkossa ja Joensuun Gospel Festivaaleilla Rantakylän kirkossa. Joulunaikaan v tuotettiin Juukaan, Joensuuhun, Kiteelle ja Uuden Valamon luostariin suuntautunut JOULUKSI KOTIIN -pienoisoopperakiertue. Keväällä 2011 yhdistys tuotti SOTAORVON TAIPALEELTA -konsertin Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry:n 10-vuotisjuhlaan ja vuoden lopussa PYHÄN YÖN SÄVELVUO -joulukonsertit Osuuspankeille. PunaMusta Oy, Joensuu 2012

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C C E F G C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan C G C G Kuinka kauniisti kaiken teki

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I"

J. L. T Ä M Ä U N I O N T A U T I J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I" (lauluja) Hajallani sata vuotta sitten maahan kaivettiin jotain mistä suvussamme aina vaiettiin aika painoi lasten piilotajuntaan epäselvän olosuhteen mädän hajun taa

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin.

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin. Käsky Kirja ajoittuu vuoteen 1918, jolloin käytiin Suomen sisällissota. Sodan osapuolia olivat punakaartilaiset sekä suojeluskaartit (punaiset ja valkoiset). Sisällissota päättyi valkoisten ylivoimaiseen

Lisätiedot

Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä

Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä Oraakkeli-romaanin runot järjestyksessä Runo 1. Riekki itse urkkijaanne kiitti / Riekki itse Urkki-jäänne, kiitti! Sakeistani ylpee. / Säkeistäni ylpee. Ellei kelpaa, / Ellei kel` riita. / pää riitä, Etsiväin

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014 Yhteislaulut Joulu on taas (Trad.) :,: Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. :,: :,:Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo. :,: :,:

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Lauluäänet ja piano (ellei toisin mainittu)

Lauluäänet ja piano (ellei toisin mainittu) Nuorten laulukirja II, op. 134A Lauluäänet ja piano (ellei toisin mainittu) Sävelletty 1927 tai aikaisemmin Käsikirjoitus Ei tunneta Ensijulkaisu Valistus, Helsinki 1927 Lisäjulkaisu Valistus, Helsinki

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro Taivahan ääriin lauluni soikoon (EM229) Klinge min sång till himlarnas höjd Piano Sovitettu 1929? Käsikirjoitus SibA Mel 17:245 Hakumuoto Taivahan ääriin lauluni soikoon, EM229 Lisätietoja Kansanlaulusovitus,

Lisätiedot

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Turun Kaupungin Terveystoimi Tartuthan käpälään! --hei, näin me lähdetään! --pihapoluille leikkimään! --pupun loikkia hyppimään! Nurkkajussia Yksi leikkijöistä on nurkkajussi,

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen: Jokainen hetki valmistautumista. Mattijuhani Koponen JOKAINEN HETKI VALMISTAUTUMISTA 1988

Mattijuhani Koponen: Jokainen hetki valmistautumista. Mattijuhani Koponen JOKAINEN HETKI VALMISTAUTUMISTA 1988 Mattijuhani Koponen JOKAINEN HETKI VALMISTAUTUMISTA 1988 Mattijuhani Koponen 1988, 2005 1 2 Tämä kevät tuli vielä. Tästä keväästä en luovu. Tästä menen kesään. Mattijuhani Koponen: Jokainen hetki valmistautumista

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lue lapselle runo päivässä

Lue lapselle runo päivässä Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen

Lisätiedot

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta,

1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, Syntiinlankeemus 1Moos. 2:16-17 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona

Lisätiedot