ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 7/12/1 Dnro PSAVI/171/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 7/12/1 Dnro PSAVI/171/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Himangan kompostointilaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kalajoki Kekkilä Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Kompostointilaitos... 6 Kompostoitavan jätteen vastaanotto... 6 Tunnelikompostointi... 6 Poistokaasujen pesu ja biosuodatus... 7 Kompostin käsittely ja varastointi... 7 Varastointi... 7 Mullan valmistus... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka... 8 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta... 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 9 Päästöt pintavesiin... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Suoto- ja valumavedet Melu ja tärinä Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu VAHINKOARVIO LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Tarkastus A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Laitokselle vastaanotettavat jätteet Kompostointi Turkiseläinlannan varastointia ja käsittelyä koskevat määräykset Jätehuoltoa koskevat yleiset määräykset Jätevedet Päästöt ilmaan Melu Polttoaineiden varastointi Laitoksen käyttö ja hoito Tarkkailua koskevat määräykset Kirjanpito ja raportointi Poikkeukselliset tilanteet Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnan muuttaminen, laajentaminen tai lopettaminen Vakuus... 26

3 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kekkilä Oy ( saakka Vapo Oy Biotech) on hakenut Länsi-Suomen ympäristökeskukseen toimitetulla hakemuksella Himangan kompostointilaitoksen ympäristöluvan Dnro LSU-2002-Y-883 (111) lupamääräysten tarkistamista. Valtion aluehallinnon muuttuessa hakemuksen käsittely on siirretty Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Himangan kunta ja Kalajoen kaupunki ovat yhdistyneet Kalajoen kaupungiksi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kompostointilaitos sijaitsee Kalajoen kaupungin Himangan kylässä tilalla Kompostikangas RN:o noin 4,5 kilometriä Himangan keskustasta pohjoiseen. Laitoksen osoite on Marjajärvi-Moskuantie 30. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen Dnro LSU-2002-Y-883 mukaan lupa on voimassa toistaiseksi ja toiminnanharjoittajan tuli vuoden 2008 loppuun mennessä toimittaa hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi-Suomen ympäristökeskukseen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g mukaan, koska kyseessä on jätteiden käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä Dnro LSU-2002-Y-883 myöntänyt kompostointilaitoksen toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä numero 04/0236/4 (diaarinumero 01836/03/3605) muuttanut ympäristökeskuksen antaman ympäristöluvan lupamääräystä 15. Laitoksella on Eviran antama päätös Dnro 3800/741/2006 lannoitevalmistelain (539/2006) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 1774/2002 mukaisesta kompostointilaitoksen hyväksynnästä. Hyväksyntä on voimassa toistaiseksi. Valmistettavan tuotteen tyyppinimi on maanparannuskomposti. Alueella ei ole asemakaavaa. Laitoksella on ympäristövahinkovakuutus.

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Himangan, Kalajoen, Kälviän, Lohtajan ja Ylivieskan kunnat sekä Vapo Oy perustivat Keski-Pohjanmaan Komposti Oy nimisen yrityksen vuonna 1999, joka rakennutti Himangalle kompostointilaitoksen. Himangan kunta on lahjoittanut tontin Keski-Pohjanmaan Komposti Oy:lle kompostointilaitoksen rakennusalueeksi. Keski-Pohjanmaan Komposti Oy on vuokrannut laitoksen Vapo Oy:lle, joka toimii toiminnanharjoittajana ja vastaa laitoksen toiminnasta sekä annettujen velvoitteiden noudattamista. Laitos aloitti toimintansa vuoden 2001 alussa. Laitoksella käsitellään puhdistamolietteitä, biojätteitä, turkiseläin- ja karjanlantaa sekä teollisuuden biohajoavia prosessilietteitä. Kompostointi tapahtuu tunnelikompostointilaitoksessa, jonka muodostavat kolme tunnelia ja yksi jätteiden vastaanottovarasto. Kompostointiaika laitoksessa on keskimäärin 10 vuorokautta. Kompostointi toimii suljettuna panosprosessina. Prosessissa syntyvät poistokaasut käsitellään happopesurissa ja sen jälkeen biosuodattimessa ennen johtamista ulkoilmaan. Ulkokentälle sijoittuvat tukiaineen varastot sekä jälkikypsytyskenttä. Käytössä oleva alue on asfaltoitu ja alueelta muodostuvat hulevedet kerätään tasausaltaaseen ennen maasuodattimen ja fosforinpoiston kautta alueelta pois johtamista. Prosessi- ja saniteettijätevedet kerätään umpikaivoon, josta ne kuljetetaan imuautolla Kalajoen jätevedenpuhdistamolle. Prosessissa syntyvä valmis kompostituote varastoidaan aumoissa ja kuljetetaan kuorma-autoilla käyttökohteisiin. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Laitoksella käsitellään puhdistamolietteitä, biojätteitä, turkiseläinten- ja karjanlantaa sekä teollisuuden biohajoavia prosessilietteitä yhteensä korkeintaan tonnia vuodessa. Vuonna 2010 laitokselle otettiin vastaan 360 tonnia lantaa ja tonnia lietteitä. Lietteiden keskimääräinen kuivaainepitoisuus on noin 15 % ja turkiseläinten lannan noin 45 %. Lietelantaa ei oteta vastaan sellaisenaan, vaan sekoitettuna turpeeseen. Taulukko 1. Laitoksella vuosittain käsitelty jätemäärä Vuosi Käsitelty jätemäärä (t/v)

6 6 Kompostointilaitos Kompostoitavan jätteen vastaanotto Yhdyskuntalietteet ja biojätteet vastaanotetaan sisälle vastaanottotilaan. Kompostoitavien jätteiden kuiva-ainepitoisuus vaihtelee välillä %. Jätteiden laatua tarkkaillaan säännöllisesti toimittajien toimesta. Toiminnanharjoittaja asettaa vastaanotettavalle jätteelle laatuvaatimukset, joista sovitaan tuottajan kanssa tehtävissä sopimuksissa. Tulevan lietteen laadulle asetetaan laatuvaatimukset, jotka vastaavat esim. raskasmetallien suhteen lannoitevalmistuslain vaatimuksia. Turkiseläinlannan vastaanotosta sovitaan toimittajan kanssa siten, että koko vastaanotettava erä tulee laitokselle kerralla. Turkiseläinlanta otetaan vastaan laitoksen piha-alueelle ja siitä tehdään heti tukiaineiden kanssa oma panoksensa tunneliin. Lietteeseen ja biojätteeseen sekoitetaan tukiaineita, jotka voivat olla esimerkiksi turvetta ja puuhaketta. Myös kuiviketta sisältävää turkiseläinjätettä voidaan käyttää tukiaineena. Tukiaineen määrä riippuu kompostoitavasta jätteestä ja sen kuiva-ainepitoisuudesta. Keskimääräinen jätteen ja tukiaineen sekoitussuhde on 1:2. Sekoittaminen tehdään pyöräkuormaajan kauhalla. Tukiaineet varastoidaan ulkona laitosrakennuksen vieressä tukiaineen varastokentällä. Tunnelikompostointi Laitoksessa on kolme tunnelia, jotka ovat kooltaan 6,1 m x 20,0 m x 5,4 m. Tunnelin pinta-ala on 120 m² ja tilavuus 650 m³. Kompostointi tapahtuu tunneleissa panosperiaatteella. Tunnelin pohjalle levitetään mm kerros tukiainetta ja sen päälle pyöräkuormaajan kauhalla esikäsiteltyä kompostiseosta noin 2,5 3 metriä korkeaksi patjaksi. Tunneli suljetaan ja prosessinohjaus kytketään päälle. Prosessitietokone ohjaa prosessin etenemistä, säätää lämpötilaa ja ilman puhallusta sekä mittaa panoksen happipitoisuutta ja lämpötilaa. Kompostin ilmastus tapahtuu erityisen ilmastuslattian avulla ja kompostia voidaan tarvittaessa kostuttaa tunnelin katossa olevilla kastelusuuttimilla. Ilmastuksessa käytetään kiertoilmaa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kompostiin otetaan raitista tuloilmaa vain tarvittaessa (esim. kun happipitoisuus alittaa asetetun arvon) ja pääosa puhallettavasta ilmasta on kiertoilmaa. Tehokkaalla puhalluksella yhdessä kiertoilman kanssa tasataan kompostin kosteus, lämpötila ja happipitoisuus eri osissa kompostia. Tarvittava raitisilma lämmitetään prosessista vapautuvalla ja happopesurista lämmönvaihtimella talteen otettavalla lämmöllä. Tunnelin täytön jälkeen alkaa kompostin lämpenemisvaihe, joka kestää kompostoitavan jätteen laadusta riippuen 1 3 vuorokautta. Kun komposti on lämmennyt yli 55 C lämpötilaan, siirrytään hygienisointivaiheeseen, jolloin kompostin lämpötila pidetään yli 55 C:ssa kaksi vuorokautta. Tämän jälkeen alkaa ns. ylläpitovaihe, jossa kompostoituminen jatkuu hallitusti lämpötilaan ja happipitoisuuteen perustuvan ohjauksen mukaisesti. Kompostointilaitos on mitoitettu keskimäärin 10 vuorokauden kompostointiajalle. Tänä aikana tunneli tyhjennetään kertaalleen, ulos otettu kompostimassa sekoitetaan ja täytetään takaisin samaan tunneliin.

7 7 Poistokaasujen pesu ja biosuodatus Poistoilma johdetaan pesuriin, jossa siitä poistetaan hapon avulla ammoniakkia biosuodattimen vaatimalle tasolle. Pesurin jälkeen poistoilma johdetaan BioClean-biosuodattimeen, joka poistaa siitä hajuja ja ammoniakkia. Biosuodattimen toiminta perustuu hajukaasujen biologiseen hajottamiseen biomassassa olevien mikrobien avulla. Poistoilman ammoniakkipitoisuus on enintään 5 ppm (3,5 mg/m³) ja hajupitoisuus enintään oue/m³. Biosuodattimessa käytetään tasauspätkästä ja kypsästä kompostista sekoitettua massaa, jonka vaihtoväli on 1 3 vuotta. Käytetty biosuodatinmassa hävitetään laitoksessa kompostoimalla. Tunnelin täyttövaiheessa hajuhaittojen leviäminen estetään tunneliin muodostettavalla alipaineella. Alipaine saadaan aikaan siten, että ilmapuhallus kytketään pois päältä samaan aikaan kun poistoimu on päällä. Hajukaasujen muodostumista voidaan lisäksi estää pitämällä prosessiolosuhteet happipitoisuuden, kosteuden ja lämpötilan osalta optimaalisina. Kompostin käsittely ja varastointi Tunnelikompostoinnin jälkeen komposti siirretään pyöräkuormaajalla ulos asfalttikentälle jälkikypsytysaumoihin. Jälkikypsytys kestää 2 6 kuukautta kompostin loppukäyttökohteesta riippuen. Jälkikypsytyksen aikana kompostia käännetään säännöllisesti. Komposti seulotaan sopivassa vaiheessa kypsytystä siirrettävällä seulalaitteistolla. Seulonnassa talteen saatava tukiaine käytetään uudelleen kompostoinnissa. Valmista kompostituotetta varastoidaan tarvittaessa jälkikypsytyskentällä. Lopputuotteesta analysoidaan mm. raskasmetallit. Lopputuote menee jätteitä toimittavien kuntien ja teollisuuden hyötykäyttöön sekä maanparannusaineeksi ja lannoitteeksi viljelijöille ja yksityisille pihoille. Varastointi Kompostoinnin raaka-aineina käytetään jätteen lisäksi tukiaineina puuhaketta ja turvetta. Hake ja turve varastoidaan päällystetyllä kentällä laitoksen vieressä. Vuonna 2009 käytettiin laitoksella haketta m³ ja turvetta m³. Happopesurin kiertoveden ph:n säätöön käytetään teknistä rikkihappoa (pitoisuus 93 %), joka varastoidaan laitoksen konehuoneessa sijaitsevassa happosäiliössä. Säiliön alla on muovipinnoitettu varoallas, johon mahtuu vuototilanteessa koko säiliön tilavuus (5 m³). Laitoksella säilytettävän rikkihapon enimmäismäärä on niin pieni, ettei kemikaali-ilmoitusta paloviranomaiselle tarvita (kemikaalisuhdeluku on 0,85). Vuonna 2009 laitoksella käytettiin rikkihappoa 19 tonnia, eli 11 m³. Laitoksella käytettävät työkoneet käyttävät polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä, joka säilytetään päällystetyllä kentällä laitoksen ulkopuolella asianmukaisessa litran polttoainesäiliössä. Vuonna 2009 käytettiin kevyttä polttoöljyä litraa. Laitoksella käytetään vesijohtovettä sosiaalitiloissa sekä koneiden ja laitteiden pesuissa. Vuonna 2009 laitoksella käytettiin vesijohtovettä 200 m³. Mullan valmistus Kekkilä Oy aikoo laajentaa Himangan kompostointilaitoksen alueella tapahtuvaa toimintaa perustamalla multa-aseman kompostointilaitoksen yhteyteen. Multa-aseman toiminnan tavoitteena on jatkojalostaa laitoksella syntyvää kompostituotetta ja toimia yhtenä Kekkilän valtakunnallisen multamyynnin toimituspisteenä.

8 Multa-aseman toiminta kattaa raaka-aineiden vastaanottamisen ja varastoinnin, esisekoitteiden valmistamisen, mullan seulonnan, valmiin multatuotteen varastoinnin ja myynnin. Raaka-aineita tuodaan ulkopuolelta lähinnä turvetta ja hiekkaa. Arvioitu turpeen vuosittainen käyttömäärä on m 3 ja hiekan määrä tonnia. Vertailun vuoksi kompostointia varten turvetta tuodaan nyt laitokselle noin m 3 vuodessa. Esisekoite valmistetaan sekoittamalla raaka-aineet asfalttikentällä pyöräkuormaajalla. Sekoitettu esisekoite seulotaan laitoksella käytössä olevalla seulalla ja valmis seulottu multa kasataan varastokasaan, josta se myydään asiakkaille. Asiakasmyynti tapahtuu paikan päällä pienasiakkaille tai kuorma-autokuormina toimitusmyyntinä. Arvioitu vuosittainen myytävä multamäärä on tonnia. Multamyynti tulee painottumaan huhtikuusta lokakuulle kestävälle jaksolle. Mullanvalmistus yleisesti ei ole ympäristölupaa edellyttävää toimintaa. Himangalla mullanvalmistukseen käytetään jo paikalla ja käytössä olevaa konekantaa, joiden ympäristövaikutuksia on arvioitu kompostointilaitoksen lupamenettelyssä. Liikenne Marjajärvi-Moskuantiellä tulee lisääntymään jonkin verran 8-tieltä kompostointilaitokselle johtavalla 300 m pituisella osuudella tai mahdollisesti hiekan kuljettamisen osalta kompostointilaitoksen ja Pöntiöntien välisellä 3,3 km pituisella osuudella. Melun osalta mullanvalmistus ei tule aiheuttamaan muutosta nykytilanteeseen, koska koneet ovat samoja kuin nyt ja niiden käyttöajassa ei tule tapahtumaan merkittäviä muutoksia. Pölyämisriski ei ole suuri, koska mullanvalmistuksessa käytetään tyypillisesti kosteampia turveraaka-aineita kuin kompostoinnissa. 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakemuksen mukaan Himangan tunnelikompostointilaitos toimii suljetulla panosperiaatteella. Jätteiden käsittelyn aktiivivaihe tapahtuu suljetussa kompostointitunnelissa, jossa olosuhteet voidaan pitää kompostoitumisen kannalta optimaalisina ja syntyvät haisevat yhdisteet käsitellään kemiallisesti ja biologisesti ennen prosessi-ilman ulosjohtamista. Kompostointiprosessia pyritään jatkuvasti kehittämään tehokkaammaksi. Tunnelikompostointiprosessi on automatisoitu, joten laitos toimii ympärivuorokautisesti. Valmis kompostituote on riittävän stabiilia ja hygieenistä hyötykäytettäväksi maanparannusaineena, eikä kompostointitoiminnasta synny juurikaan jätteitä. Kompostoinnissa käytetyt tukiaineet voidaan kierrättää panoksesta toiseen. Laitoksesta syntyvät väkevät jätevedet käsitellään kunnallisella jätevedenpuhdistamolla ja laimeat jätevedet puhdistetaan maasuodattimella ja rakeista fosforinpoistoainetta sisältävällä säiliöllä ennen vesistöön johtamista. Laitoksen toiminnassa käytetään vain vähäisiä määriä vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja. Laitoksen prosessipuhaltimet ovat taajuusmuuttajakäyttöisiä, mikä tekee niistä energiatehokkaita ja mahdollistaa niiden portaattoman säädön. Hakemuksen mukaan tunnelikompostointiprosessissa saadaan jäte muutettua hyötykäytettäväksi maanparannusaineeksi vähäisin ympäristövaikutuksin. Hakijan mukaan tunnelikompostointi edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa biologisessa jätteenkäsittelyssä.

9 9 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Laitoksen prosessipuhaltimet ovat taajuusmuuttajakäyttöisiä. Tämä mahdollistaa niiden portaattoman säädön ja ajamisen energiatehokkaasti. Vuonna 2009 laitos käytti sähköenergiaa 450 MWh. Laitoksen sisätilojen ja vastaanottoluiskan lämmitykseen käytetään tunnelien hukkalämpöä, joka otetaan talteen happopesurin kiertovedestä. Lämmitykseen ei tarvita ulkopuolista energiaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Kompostointilaitosta ei ole liitetty viemäriverkostoon. Laitoksella syntyy vuodessa noin m³ saniteetti- ja prosessijätevesiä, jotka kerätään umpikaivoon. Umpikaivosta ne ajetaan imuautolla Kalajoen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jälkikypsytyskentän hulevedet kerätään tasausaltaaseen, josta ne pumpataan maasuodattimen kautta rakeista kalkkikivipohjaista fosforinpoistoainetta sisältävään säiliöön ja siitä ne kulkeutuvat puhdistettuina Piekkonojaan. Hulevesiä kertyy vuodessa noin m³. Taulukko 2. Maasuodattimelta lähtevän jäteveden vedenlaatutietoja Pvm Kiintoaine (mg/l) Kok N (mg/l) Kok P (mg/l) COD(Cr) (mg/l) BOD7(atu) (mg/l) , , , , , , , , , , , , , , ,

10 , , , ,7 58 1, , Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kompostointilaitoksen ja jälkikypsytysalueen kentät on tehty routimattomiksi. Lisäksi kentät on salaojitettu, asfaltoitu ja varustettu reunakorokkeilla pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kompostointilaitoksen ulkopuolisten valumavesien pääsy laitoksen alueelle on estetty reunapenkereen ja ympäristöojituksen avulla. Alueen ympäristön pintavedet johdetaan kompostointialuetta ympäröiviä ojia pitkin alapuoliseen vesistöön. Taulukko 3. Tasausaltaan salaojakaivosta ja pohjaveden vertailupisteestä otettujen pohjavesinäytteiden tuloksia Pvm Kiintoaine (mg/l) Kok N (mg/l) Kok P (mg/l) COD(Cr) (mg/l) BOD7(atu) (mg/l) ,75 1,5 0,25 70 <30 <2 < ,6 33 0,63 1,7 0,17 1,3 < ,8 < ,3 0,7 0,56 0,21 67 <30 <2 2, ,4 0,22 0,41 0, < ,54 1,6 0, <30 >15 < < ,5 0,74 0,59 0, <3 1) Tasausaltaan salaojakaivo 2) Pohjaveden vertailupiste Päästöt ilmaan Laitoksen toiminnasta aiheutuu kuormitusta ulkoilmaan johdettavista poistokaasuista. Laitoksesta poistuva ilma käsitellään happopesurilla ja biosuodattimella. Happopesurissa poistoilmaan sadetetaan vettä, jonka ph pidetään happamana syöttämällä siihen rikkihappoa. Poistoilman sisältämä ammoniakki reagoi happaman veden kanssa ja muuttuu ammoniumsulfaatiksi, joka kertyy pesurin poistoveden mukana umpikaivoon. Happopesurin jälkeen poistoilma johdetaan ulos biosuodattimen kautta. Biosuodattimessa elävä bakteerikanta hapettaa poistoilmassa olevat hajuyhdisteet.

11 Häiriötilanteessa epäedullisissa sääolosuhteissa ammoniakki saattaa aiheuttaa lievää hajua. Ammoniakin suurin päästö normaalitilanteessa on 5 ppm (3,5 mg/m³). Tarkkailutulosten perusteella hajunpoistolaitteisto ei ole toiminut lupaehtojen mukaisesti hajupitoisuuden ja -reduktion osalta vuodesta 2006 lähtien. Taulukko 4. Kompostointilaitoksen haju- ja ammoniakkimittausten tuloksia vuosilta Ilmamäärällä painotetut keskiarvot Pvm Ennen pesuria Biosuodattimen jälkeen Reduktio Haju (oue/m 3 ) NH 3 (ppm) Haju (oue/m 3 ) NH 3 (ppm) Haju (%) NH 3 (%) raja-arvo raja-arvo < 0,5 93 >99, <1 93,8 >99, <1 93,3 >99, <1 82,3 >99, <1 60,2 >99, <1 82 > <1 82,5 >99, >99 Suoto- ja valumavedet Kompostointilaitoksen ja jälkikypsytyskentän rakenteet on tehty niihin kohdistuvaa kuormitusta vastaaviksi. Kentät on tehty routimattomiksi. Lisäksi kentät on salaojitettu, asfaltoitu ja varustettu reunakorokkeilla, jotta estettäisiin pohjaveden pilaantumista. Kompostointilaitoksen ulkopuolisten valumavesien pääsy estetään reunapenkereen ja ympäristöojituksen avulla. Alueen ympäristön pintavedet johdetaan kompostointialuetta ympäröiviä ojia pitkin alapuoliseen vesistöön. Kompostointilaitoksessa muodostuvat prosessi- ja saniteettijätevedet kerätään umpikaivoon, josta jätevedet kuljetetaan säännöllisesti imuautolla Kalajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Jälkikypsytyskentällä muodostuvat hulevedet johdetaan tasausaltaaseen. Tasausaltaasta vesi pumpataan maasuodattimen ja rakeista fosforinpoistokemikaalia sisältävän säiliön läpi Piekkonojaan. Kompostointilaitoksessa muodostui vuonna 2009 Kalajoen jätevedenpuhdistamolle ajettavia vesiä

12 1 000 m 3 ja jälkikypsytyskentältä pumpattiin Piekkonojaan puhdistettua jätevettä m 3. Laitoksen toiminnan aikana on suoritettu vesien tarkkailua erillisen ohjelman mukaan. Näytteenotto tapahtuu neljä kertaa vuodessa pistonäytteenä. Koska näytteenottopäivinä ei ole aina ollut jälkikypsytyskentän kuivuudesta johtuen normaalia virtaamaa maasuodattimen läpi, on näytteen saamiseksi jouduttu pakkosyöttämään tasausaltaan vettä maasuodattimen läpi noin vuorokausi ennen näytteen ottamista. Näin ollen maasuodattimesta lähtevän veden tulokset eivät aina ole antaneet oikeaa kuvaa maasuodattimen toiminnasta. 12 Melu ja tärinä Melua aiheuttavia toimintoja alueella ovat kuljetusajoneuvoliikenne, aumojen perustaminen ja kompostin seulonta. Kuorma-autoliikenne keskittyy tavallisesti tunnelien täyttöpäiville, jolloin alueella käy 3 8 autoa vuorokaudessa. Kompostoinnilla ei ole oleellista vaikutusta alueen melutasoon. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Laitoksen toiminnasta syntyy vähäinen määrä kuivajätettä, joka toimitetaan lähimmälle kaatopaikalle. Työkoneista tulevat jäteöljyt, käytetyt öljynsuodattimet yms. kerätään umpinaisiin astioihin ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Biosuodattimesta poistettava biosuodatinmassa (enimmäkseen puuhaketta) käsitellään laitoksen tunneleissa kompostipanosten seassa ja käytetään kierrätystukiaineena. Käytetty fosforinpoistoaine kompostoidaan tunneleissa jätteen seassa. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Laitosta ympäröivä maasto on lähes pelkästään metsämaata ja lähin asuinrakennus sijaitsee noin kilometrin päässä laitoksesta. Valtatielle 8 on Marjajärvi-Moskuantietä pitkin matkaa noin 350 metriä. Laitokselta noin 300 metrin etäisyydellä on Marjajärvenkankaan 27 ha laajuinen turkistarha-alue. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella tai vesioikeuden määräämällä vedenottamon suoja-alueella eikä laitoksen läheisyydessä ole kaivoja talousveden tai käyttöveden ottamista varten. Tontin pohjoispuolella virtaava Piekkonoja laskee Pöntiönjokeen ja sieltä edelleen mereen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti online-mittauksilla. Mittausten tiedot tallentuvat automaattisesti prosessinohjausjärjestelmään ja mahdollisista häiriötilanteista lähtee automaattisesti tekstiviestihälytys laitoksen toiminnasta vastaavalle henkilölle.

13 Tunnelikompostointilaitoksen valmiin kompostituotteen laatua seurataan tällä hetkellä laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 13 Päästötarkkailu Laitoksen vesistökuormitusta tarkkaillaan toiminnanharjoittajan toimittaman Himangan kompostointilaitoksen maasuodattimen toiminnan tarkkailua koskevan tarkkailusuunnitelman ja ympäristökeskuksen kyseisestä tarkkailusuunnitelmasta antaman päätöksen (Dnro 0800Y ) mukaisesti ottaen huomioon hallinto-oikeuden antama päätöksen. Laitoksen ilmapäästöjä tarkkaillaan jatkuvasti aistinvaraisesti ja kerran vuodessa tehtävällä hajumittauksella. Vaikutustarkkailu Laitoksen vaikutusta Piekkonojaan tarkkaillaan toiminnanharjoittajan toimittaman tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailua suorittaa vuodesta 2010 alkaen Etelä-Pohjanmaan vesitutkijat Oy. Himangan kompostointilaitoksella on Eviralle laadittu omavalvontasuunnitelma. Siihen on kirjattu kriittiset valvontapisteet, vaatimukset ja toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt. VAHINKOARVIO Mikäli Himanka Kalajoki -siirtoviemäri toteutuu, voidaan kompostointilaitos liittää kunnalliseen viemäriverkostoon. Tällöin hulevesien johtaminen Piekkonojaan loppuisi. Hakemuksen mukaan vesistöt, joihin kenttävedet käsiteltyinä päästetään, ovat jo ennen laitosta voimakkaasti maa- ja metsätalouden kuormittamia. Laitoksen toiminnalla ei ole havaittua vaikutusta vesistöihin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty Täydennyksenä on toimitettu mm. toiminnan kuvaus, alueen kartta, asemapiirros, tiedot vastaanotettavista jätteistä, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa, tarkkailutulokset vuodelta 2009, tiedot naapurikiinteistöistä ja Eviran päätös laitoshyväksynnästä. Hakemusta on täydennetty vesistötarkkailutuloksilla ja hajutarkkailutuloksilla. Hakemusta on täydennetty vakuutustodistuksella ja kuvauksella mullanvalmistuksesta

14 14 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kalajoen kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kalajoen kaupungilta, Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Kompostointilaitoksen ympäristölupa-asiasta on keskusteltu puhelimessa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran edustajan (ylitarkastaja, lannoitevalmistejaosto) kanssa. Eviran edustajan mukaan asiassa ei ole tarpeen pyytää Eviran lausuntoa. Lausunnot 1. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Tunnelikompostointilaitos sijaitsee Himangalla Marjajärvi-Moskuantien varrella. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin kilometrin päässä. Asutuksen osalta on valitettu kompostointilaitokselta tulevista hajuista. Ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausuntonaan, että toiminnot kuten lannan kuljetus, varastointi ja käsittely on järjestettävä ja hoidettava siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. Kompostointi tulee suorittaa aerobisissa olosuhteissa. Kompostin kypsyys tulee viedä tunnelissa riittävän pitkälle, jotta alueella esiintyneet hajuhaitat voidaan eliminoida. Kompostia ei tule ottaa liian raakana ulos tunnelista. Anaerobisten olosuhteiden estämiseksi turpeen käyttöä kompostin tukiaineena tulee lisätä 30 %. Reaktorissa olevan kompostipatjan paksuus ei saa olla suurempi kuin 1,8 m, jotta irtotiheys aerobisten olosuhteiden varmistamiseksi jää riittävän alhaiseksi. Jätteet tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen Kalajoen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään tulee pyrkiä välttämään tarkastamalla säännöllisesti rakenteiden kunto, huolehtimalla polttoaineiden ja kemikaalien asiallisesta säilytyksestä sekä jätteiden riittävästä hyötykäytöstä ja lajittelusta. Alueelta poistettavista prosessi- ja saniteettivesistä tulee ottaa edustava näyte pari kertaa vuodessa. Näiden tulokset sekä ajokertojen määrä, aika sekä purkupaikka tulee ilmoittaa neljännesvuosittain Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muilta osin hakemuksesta ei ole huomautettavaa. 2. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Länsi-Suomen ympäristökeskus myönsi (LSU-2002-Y ) Vapo Oy Biotechille ympäristöluvan Himangan kunnassa sijaitsevalle tunnelikompostointilaitokselle. Nykyisen lupapäätöksen mukaisesti lupamääräysten tarkistamishakemus piti toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Lupahakemuksen täydennystarpeiden ja osit-

15 tain lupaviranomaisen muutoksen vuoksi ympäristöluvan määräysten tarkistaminen on meneillään vasta nyt. Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin v alusta, jolloin laitoksen valvontaviranomaiseksi vaihtui Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (POPELY). Vapo Oy ilmoitti ELY-keskukseen toiminnanharjoittajan vaihtumisesta omistussuhteiden muuttumisen johdosta alkaen. Kompostointitoiminta ja nykyinen ympäristölupa siirtyivät liiketoimintakaupassa Kekkilä Oy:n vastuulle. ELY-keskus toteaa, että asia tulee ottaa huomioon myös lupakäsittelyssä. Himangan kompostointilaitoksessa kompostoidaan pääasiassa jätevesilietteitä ja turkiseläinten lantaa. Ympäristöluvan mukaisesti laitoksessa saadaan em. ohella kompostoida myös karjan lantaa sekä biojätteitä ja elintarvike- ja rehuteollisuuden jätteitä. Laitoksen vuosikapasiteetti on t/v. Hakemuksessa ei esitetä muutoksia nykyiseen toimintaan, vastaanotettaviin jätejakeisiin tai niiden määriin eikä kokonaiskapasiteettiin. Lähin asutus sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä laitoksesta. Noin 300 m etäisyydellä laitokselta, saman tien varressa, sijaitsee usean turkistarhan keskittymä. Nykyisessä luvassa on määrätty valmiin kompostointituotteen tarkkailusta ja viitattu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätökseen asiasta (määräys 20.). Kompostointilaitos on saanut Eviran lannoitevalmistelain sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisen laitoshyväksynnän Ko. päätöksessä on annettu määräyksiä mm. valmiin kompostointituotteen tarkkailusta. Hakija on ilmoittanut POPELYlle noudattaneensa kompostointituotteen tarkkailussa Eviran päätöstä v alkaen. Hakija on myös kertonut POPELYlle sopineensa asiasta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Evira valvoo itse antamansa päätöksen noudattamista. ELY-keskus toteaa, että lupakäsittelyssä olisi siten voinut olla tarpeen kuulla myös Eviraa. Koska hakemuksen mukaan toiminnassa ei tapahdu muutoksia, ELYkeskus keskittyy lausunnossaan pääasiassa valvonnassa havaittuihin epäkohtiin ja muihin erityisesti esille nousseihin seikkoihin. Hajupäästöt ja tarkkailu Kompostointilaitoksen poistokaasut johdetaan ulkoilmaan happopesurin ja biosuodattimen kautta. Nykyisen luvan määräyksessä 17. on edellytetty, että biosuodattimella kaasujen hajunpoistossa saavutettavan hajupitoisuuden on oltava alle 2000 HY/m 3. Hajupitoisuuden reduktion tavoitetasoksi on asetettu vähintään 95 %. Biosuodattimen jälkeisen poistoilman NH 3 - pitoisuus saa olla korkeintaan 20 mg/m 3. Hajukaasujen tarkkailusta on annettu määräys 22., jossa on hyväksytty Vapon päivätty esitys tarkkailusta. Esityksen mukaisesti hajukaasujen päästömittaukset tehdään kerran vuodessa. Hakemuksen suurena puutteena on, ettei siinä ole esitetty yhteenvetoa laitoksen hajutarkkailun tuloksista lupakaudelta eikä tehty esitystä uudeksi ilmapäästöjen tarkkailuohjelmaksi. Hakemuksen liitteenä ovat ainoastaan tehdyn mittauksen tulokset. Ko. mittauskertana laitoksen hajunpoistolaitteisto ei toiminut lupaehtojen mukaisesti hajupitoisuuden ja -reduktion osalta. Samaan johtopäätökseen on päädytty myös , v ja 2008 tehdyissä mittauksissa. Vuosina mahdollisesti tehtyjä tarkkailuja ja niiden tuloksia ei ole POPELYn tiedossa. Maininnan 15

16 arvoista on, että v hajumittaukset olivat jääneet tekemättä ja tehdyt mittaukset korvaavat v mittauksia. Tammikuussa 2011 tehdyt mittaukset taas puolestaan korvaavat v mittauksia. Em. tehtyjen tarkkailujen perusteella laitos ei ole pysynyt nykyisen luvan edellyttämässä hajunpoistotasossa. ELY-keskukseen tuli vuoden 2010 aikana 4 kompostointilaitosta koskevaa yleisöilmoitusta jätevesilietteen aiheuttamasta hajuhaitasta Parkaan kylältä, jossa laitosta lähin asuinkiinteistö sijaitsee. Hajuilmoituksia on POPELYn saamien tietojen mukaan tullut useita myös aikaisempina vuosina, kun laitos on ollut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen valvonnassa. POPELY vaati hakijalta selvitystä (POPELY/35/07.00/2010) lupamääräysten noudattamisesta haju- ja vesipäästöissä. Hakija vastasi selvityspyyntöön ( , sama dnro) ja totesi ryhtyneensä toimenpiteisiin luvan mukaisessa hajunpoistotasossa pysymiseksi. ELY-keskus toteaa, että vähintäänkin nykyinen tarkkailutaso tulee säilyttää ja asettaa luvassa edelleen myös määräykset hajunpoistolaitteistolla saavutettavalle hajupitoisuustasolle (HY/m³) sekä ammoniakille (NH 3 ). Luvassa tulee antaa myös tarpeelliset määräykset toimiksi, mikäli edellytettyä hajunpoistotasoa ei saavuteta. Vesien käsittely ja vesipäästöt Laitoksessa syntyvät prosessi- ja saniteettijätevedet johdetaan umpikaivoon, josta ne tyhjennetään ja toimitetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Asfaltoidulta piha-alueelta, jolla sijaitsevat tukiaineiden varastot ja kompostin jälkikypsytyskenttä, hulevedet johdetaan tasausaltaan kautta maasuodattimelle ja fosforinpoistoyksikön kautta Piekkonojaan. Nykyisen luvan mukaisesti laitoksen vesienkäsittelyä pitää tehostaa, mikäli ympäristöluvan lupamääräyksessä 15. biologiselle hapenkulutukselle (BHK7atu) ja kokonaisfosforille (kok.p) asetettuja tavoitearvoja laitoksen ulkopuolelle johdettavissa jätevesissä ei saavuteta. Vuosikeskiarvotavoite biologiselle hapenkulutukselle on enintään 20 mg O 2 /l ja kokonaisfosforille enintään 1,0 mg/l. Myös puhdistustehoille on annettu tavoiteprosentit (BHK7atu 90 % ja kok.p 85 %). Länsi-Suomen ympäristökeskus oli edellyttänyt , että laitoksen tulee esittää suunnitelma fosforin vähentämiseksi jätevedestä, sillä laitos ei ollut täyttänyt luvan edellyttämiä fosforipitoisuuden tavoitearvoja. Puhdistusjärjestelmä tuli rakentaa ja ottaa käyttöön kesän 2006 aikana. Vapo esitti tuolloin suunnitelman jälkikypsytyskentän jätevesien käsittelyn ja fosforin poiston tehostamiseksi ja BOD-reduktion parantamiseksi. Esityksen mukaan purkukaivon perään asennetaan reaktiivista massaa sisältävä suodatin fosfori-reduktion parantamiseksi. POPELYn tietojen mukaan fosforinpoistoyksikkö otettiin käyttöön v Laitoksen siirryttyä POPELYn valvottavaksi ilmeni, että fosforinpoistoyksikkö ei ollut toiminnassa koko vuotta 2009, eikä se ollut toiminnassa tarkastuksella Asiasta huomautettiin toiminnanharjoittajaa, jonka seurauksena fosforinpoistosuodattimeen oli vaihdettu uusi massa keväällä 2010 ja yksikkö oli otettu uudestaan käyttöön. Hakemuksessa ei ole esitetty kattavaa yhteenvetoa vesipäästöjen kuormitustarkkailutuloksista lupakaudelta. Tällainen yhteenveto olisi ilman muuta täytynyt esittää, jotta lupakäsittelyssä voitaisiin tarkastella laitoksen toteu- 16

17 tunutta vesienpuhdistustasoa verrattuna lupamääräyksiin. ELY-keskus viittaa edelleen tekemäänsä selvityspyyntöön ( , POPE- LY/35/07.00/2010) ja hakijan siitä tekemään selvitykseen. Selvityspyynnössä vaadittiin hakijalta selvitystä vesipäästöistä ja niiden tarkkailuista, koska POPELYn käytössä olevien tarkkailutulosten perusteella laitos ei ole pystynyt fosforinpoistoyksikön käyttöönotosta huolimatta saavuttamaan luvassa asetettuja vesipäästöjen tavoitetasoja. Selvityksessään hakija ilmoittaa tilanneensa selvityksen jätevesijärjestelmän kehitysmahdollisuuksista ja on budjetoinut toimenpiteisiin myös rahaa. Selvityksen on ilmoitettu valmistuvan v aikana. Vesienhoitosuunnitelma Pöntiönjoki kuuluu Kokemäenjoen- Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueeseen (Läntinen vesienhoitoalue), jota koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (EPOELY). EPOELY on siten vesienhoidossa toimivaltainen viranomainen, jota olisi myös ollut tarpeen kuulla lupakäsittelyssä. Vesienhoidon suunnittelussa Pöntiönjoki on tyypitelty luontaisten ominaisuuksiensa perusteella keskisuureksi turvemaiden joeksi. Piekkonojaa ei ole rajattu omaksi vesimuodostumakseen. Pöntiönjoella vesienhoidon keskeiset kysymykset ovat maaperän happamuus, hajakuormitus, veden vähyys ja tulvat. Pöntiönjoen ekologinen tila on arvioitu välttäväksi asiantuntija-arvion perusteella. Veden laatu on ajoittain huono johtuen happamien sulfaattimaiden happo- ja metallikuormituksesta. Tilaa heikentää myös veden vähyys; Pöntiönjoen keskivirtaama on 1,5 m 3 /s (ylivirtaama 32 m 3 /s ja alivirtaama 0 m 3 /s). Pöntiönjokeen kohdistuu kohtalaisesti hajakuormitusta (fosforia kg/km 2 /a ja typpeä kg/km 2 /a). Pöntiönjokea on perattu 1960-luvulla, jokivarsi on edelleen tulva-altis mm. jääpatotulvien takia. Edellä mainituista tekijöistä huolimatta joen tila on kuitenkin parempi kuin rannikon muiden lähijokien tila. Nahkiainen lisääntyy joessa edelleen ja niitä pyydetään jossakin määrin syysnousun aikaan. Merestä nousee kudulle myös paikallisvaeltajia mm. haukea, madetta ja särkikaloja, joita pyydetään joesta. Pöntiönjoen kemiallinen tila on vesienhoidon suunnittelun yhteydessä arvioitu hyväksi siitäkin huolimatta että sulfaattimaa-alueella ainakin kadmiumin raja-arvot ylittyvät todennäköisesti ajoittain. Valvovalle viranomaiselle toimitetuissa elokuun 2010 vesistötarkkailussa raskasmetallien pitoisuudet olivat alhaisia Piekkonojassa ja Pöntiönjoessa. Lupahakemuksessa ei ole kuitenkaan esitetty yhteenvetoa koko lupakauden raskasmetallipitoisuuksista ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta Pöntiönjoen kemialliseen tilaan. Myöskään suunnitelmaa haitallisten aineiden jatkoseurannalle tai varsinaista vesistötarkkailuohjelmaa ei hakemuksessa ole esitetty. Vuoden 2009 velvoitetarkkailuraportissa on esitetty vuosien vesistötarkkailutulokset Pöntiönjoesta. Kattava yhteenveto koko lupakauden vesistötarkkailutuloksista kuitenkin puuttuu lupahakemuksesta. Hakemukseen ei myöskään ole liitetty tarkkailutulosten perusteella tehtyä vaikutusarviota Pöntiönjoen ekologiseen ja kemialliseen tilaan. Vuosien vesistötarkkailutulokset tukevat ympäristöhallinnon vuosien aineistojen perusteella tekemää ekologisen tilan luokitusta; kokonaisfosforin pitoisuudet ilmentävät välttävää ja kokonaistypen tyydyttävää tilaa. Kokonaisfosforin tuloksia painotetaan, koska fosforin yhteys sisävesien rehevöitymiseen on selvempi kuin typen. Tammikuussa ja heinäkuussa 2009 ph-tilanne oli hyvä; ph oli alhaisimmillaan 6,0. Koko- 17

18 naisravinteiden ja epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat korkeita Piekkonojassa ja korkeahkoja alapuolisessa Pöntiönjoessa, esim. ammoniumtyppipitoisuudet µg/l. Pöntiönjoessa hyvä ekologinen tavoitetila saavutetaan lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Toimenpideohjelmassa tilatavoitteen saavuttamiseksi asetetut yksilöidyt tavoitteet ovat: kalojen elinkierron parantaminen, veden pidätyskyvyn parantaminen, keskimääräisen fosforipitoisuuden laskeminen tasolta 60 µg/l tasolle 40 µg/l ja ph-minimi yli 5, mielellään yli 5,5 (nyt 4,5). Vesienhoidon suunnittelussa on todettu, että Pöntiönjoen ongelmana on rehevyys ja happamuus. Hyvää tilaa ei saavuteta 2015 A) koska valumaalueella on erittäin runsaasti happamia sulfaattimaita, joiden kuivattamisesta aiheutuvien haittojen hallintaa ei ole tiedossa riittävän tehokkaita menetelmiä. Nykyisin tiedossa olevilla menetelmillä haittoja voidaan vähentää, mutta toimenpiteet eivät tällä alueella vielä riitä hyvän tilan saavuttamiseen, B) koska valuma-alueella on erittäin runsaasti kotieläin- ja/tai turkiseläintaloutta ja uudet tekniset menetelmät lantaongelman ratkaisemiseksi ovat vasta kehitteillä. Vesistötarkkailu Pöntionjoen vesistötarkkailutuloksia ei ole viety ympäristöhallinnon pintavesien tila -rekisteriin. Lupapäätöksessä tulee edellyttää tulosten toimittamista POPELYlle neljännesvuosittain suoraan vedenlaaturekisteriin (Hertta) siirrettävässä muodossa. Nykyisen tarkkailuohjelman mukaan pintavesissä tarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa maalis-huhtikuussa ja kesä-heinäkuussa (alivalumakausi). Vesistötarkkailuun ei sisälly biologisten tekijöiden tarkkailua. Valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) mukaan pintaveden ekologisen tilan selvittämiseksi fysikaalis-kemiallisia tekijöitä on seurattava neljä kertaa vuodessa vähintään joka kolmas vuosi ja biologisia tekijöitä kolmen vuoden välein. Vesistötarkkailua on tarkennettava uusien ohjeiden mukaiseksi Himanganjoen kompostointilaitoksen alapuolella Pöntiönjoessa. Jatkossa olisi luontevaa tehdä vesistötarkkailu samaan aikaan kuin kuormitustarkkailu. Kuormitus- ja pohjavesitarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty uutta kuormitustarkkailuohjelmaa, mutta on kerrottu miten tarkkailua tällä hetkellä toteutetaan: Vapon esittämän tarkkailusuunnitelman ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen siitä tekemän hyväksymiskirjeen mukaisesti. Hakemuksesta puuttuu kattava yhteenveto koko lupakauden aikaisista kuormitustarkkailutuloksista, joten ei voida ottaa kantaa siihen, onko nykyisessä tarkkailuohjelmassa ja sitä täydentävässä hyväksymiskirjeessä edellytetty analyysivalikoima riittävä vai onko siinä jotain liian vähän tai liikaa. Kuormitustarkkailun taajuudesta voidaan kuitenkin todeta, että näytteenottokertojen määrä (4 krt/v) on nykyisellään harva. ELY-keskuksen käsityksen mukaan näytteenottoa voisi lisätä huhti-lokakuun välisenä aikana, esimerkiksi 1 krt/kk. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pohjavesitarkkailua voidaan jatkaa samalla tavalla kuin tähänkin saakka siten, että vuosittainen näytteenotto tapahtuu aina sulan maan aikaan ja suurin piirtein samana ajankohtana. 18

19 19 Yhteenveto Lupa toiminnalle voidaan edelleen myöntää. Luvassa on asetettava tarpeelliset määräykset ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja hallitsemiseksi. Vesipäästöille on edelleen tarpeen asettaa tavoitetasot kokonaisfosforille ja biologiselle hapenkulutukselle sekä määräykset vesienkäsittelyn tehostamistoimiksi, jos näihin tavoitetasoihin ei päästä määräajassa. Myös ilmapäästöille tarvitaan edelleen luvassa määritellyt tavoitetasot sekä määräykset toimiksi, jos näitä ei saavuteta määräajassa. Luvassa tulee asettaa myös tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset. Kuormitus- vesistö- ja pohjavesitarkkailujen sekä hajumittausten tulokset tulee toimittaa ELY-keskukselle kuukauden kuluessa näytteenotosta. Vuosittainen yhteenvetoraportointi tulee hoitaa ELY-keskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Ympäristöluvassa tulee myös varata ELY-keskukselle mahdollisuus antaa tarvittaessa tarkkailuja koskevia tarkentavia ohjeita ja määräyksiä. Lupaviranomaisen tulee harkita määräyksen 29. ajankohtaisuus ja mahdollisen vakuuden asettamisen tarpeellisuus. POPELYllä ei ole tietoa määräyksen 29. toimeenpanosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on päivätyllä kirjeellä varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Vastineessaan Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausuntoihin hakija toteaa, että aerobisten olosuhteiden varmistaminen on kompostoinnissa pääasia, sillä kompostointiprosessi on jo määritelmällisesti aerobinen tapahtuma. Kompostipanoksen lämpeneminen on merkki olosuhteiden aerobisuudesta. Kompostointitunnelissa mitataan kompostipanoksen läpi puhalletun ilman happipitoisuutta ja tunnelireaktoriin puhallettavan raittiin ilman osuutta säädetään automaattisesti tämän mukaan. Nyrkkisääntönä pidetään yleensä, että kun happipitoisuus pysyy yli 13 %, ei happipitoisuuden liian alhaisen tason pitäisi aiheuttaa riskiä hajuhaitasta. Käytännössä happipitoisuus pidetään yli 16 % tasolla ja lämpenevä kompostimassa ottaa raitista ilmaa yleensä niin, että happipitoisuus on luokkaa 20 %. Massan sisäinen aerobisuus varmistetaan riittävällä ja riittävän hyvän tukiaineen käyttämisellä. Himangan kompostointilaitoksella tukiaineena käytetään lankun tasauspätkää, joka muodostaa massan sisään ilmaa helposti läpäisevän tukirakenteen. Turvetta käytetään säätämään kompostimassan vesipitoisuus oikealle tasolle, varsinaisten aerobisten olosuhteiden luomisen kannalta sen merkitys on toissijainen. Lisäksi siinä, missä tasauspätkä saadaan seulottua pois kompostista ja käytettyä uudelleen, turve on kertakäyttöistä ja sen käyttömäärä ennemminkin pyritään pitämään alhaisena. Patjan korkeudella ei kunnollisen tukiaineen ollessa käytössä ole merkitystä alle kolmen metrin patjakorkeuksilla, sillä toimiva tukiaine estää massan liiallisen tiivistymisen.

20 20 Tarkastus Kompostointilaitokselle on tehty lupahakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus Läsnä olivat aluehallintoviraston edustajien lisäksi hakijan ja ELY-keskuksen edustajat. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella sovittiin, että hakija toimittaa aluehallintovirastoon lupakauden vesistö- ja hajutarkkailutulokset. Tarkastuksella keskusteltiin vesienkäsittelyn parantamisesta Piekonojaan johdettavien vesien osalta. Hakijan mukaan tehostettu vesienkäsittely voisi olla käytössä kesään 2012 mennessä. Lisäksi sovittiin, että hakija toimittaa aluehallintovirastoon selvityksen vakuudesta sekä toiminnan kuvauksen alueella tapahtuvaksi suunnitellun mullanvalmistuksen osalta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto on tarkistanut Kekkilä Oy:lle ( saakka Vapo Oy Biotech) myönnetyn ja muutetun toistaiseksi voimassa olevaksi myönnetyn kompostointilaitoksen ympäristöluvan lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Laitokselle vastaanotettavat jätteet 1. Laitoksella saa vastaanottaa ja käsitellä seuraavia jätteitä: Jätelaji Jätenimike Enimmäiskäsittelymäärä (t/v) Asumisjätevesien käsittelyssä syntyvä liete Turkiseläinten ja karjan lanta Erilliskerätty biojäte yhdyskuntien Elintarvike- ja rehuteollisuuden liete

21 Laitoksella vuosittain käsiteltävien jätteiden kokonaismäärä ei saa ylittää tonnia. Muun jätteen kuin turkiseläinlannan vastaanoton on tapahduttava suoraan sisätiloissa sijaitsevaan varastotilaan. Varastoitavan jätteen määrä ei saa ylittää käsittelyssä olevan jätteen määrää. Ulkona varastoitavan jälkikypsytettävän ja valmiin kompostin yhteismäärä saa olla korkeintaan tonnia ja sitä saa varastoida alueella korkeintaan kolmen vuoden ajan ennen sen hyödyntämistä. 2. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja jätteen soveltuvuudesta prosessiin. Mikäli laitokselle vastaanotetaan toistuvasti saman toimittajan samanlaatuista jätettä, riittää, että jätteen laatu selvitetään ennen ensimmäisen jäte-erän vastaanottoa. Mikäli laitokselle tuodaan jätemateriaaleja, joiden vastaanotto alueella on kielletty, on jäte viipymättä toimitettava käsittelylaitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on kyseisen jätteen vastaanotto sallittu. 3. Vastaanottajan tulee tarkkailla vastaanotettavia jätteitä kuormaa vastaanotettaessa ja sitä tyhjennettäessä. Mikäli laitokselle tuodaan tavanomaisesta poikkeavia jäte-eriä, tulee toiminnanharjoittajan ennen tällaisen erän vastaanottoa ja käsittelyä selvittää laitoksen soveltuvuus erän käsittelyyn ja käsittelyn vaikutukset prosessiin ja valmiiseen tuotteeseen. Selvitys tulee ennen prosessiin ohjaamista esittää ELY-keskukselle, joka voi tarvittaessa antaa asiaa koskevia ohjeita tai määräyksiä. 21 Kompostointi 4. Kompostoitavat jätteet, samoin kuin käytetyt tukiaineet eivät saa sisältää metalleja tai muita kompostoitumisen kannalta haitallisia aineita sellaisina määrinä, että ne voisivat haitata kompostointiprosessia tai vaikeuttaa valmiin kompostituotteen hyötykäyttöä. Laitos ei saa vastaanottaa jätettä, johon liittyy vakavan tartuntataudin leviämisriski, mikäli ei voida varmistua, että taudinaiheuttajat tuhoutuvat käsittelyprosessin aikana. 5. Raaka-aineiden ja tuotteiden varastointi, kuljetukset ja jälkikypsytys tulee järjestää alueella siten, ettei toiminnasta aiheudu haju- tai meluhaittaa eikä maaperän saastumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa haittaa. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten alueelle kerääntymisen estämiseksi tulee alueelle kertyneet raaka-ainejäämät puhdistaa viipymättä. Jälkikypsytys- ja varastointikentän päällysteen ja reunojen kunto on tarkastettava vuosittain ja havaitut vauriot korjattava viipymättä, jotta alueelta kertyvät vedet saadaan kerättyä yhteen ja vesien joutuminen pohjavesiin ja alueen ulkopuolelle estettyä. Kompostin käsittelyssä on huolehdittava, etteivät kompostoitavaksi tulevat, tunneli- ja jälkikompostoinnissa olevat materiaalit pääse sekoittumaan eri käsittelyvaiheiden aikana. 6. Valmiin kompostin on täytettävä kompostituotteille lainsäädännössä asetetut laatuvaatimukset. Valmiin tuotteen laatua tulee seurata säännöllisesti. Mikäli kompostituotteen laatu ei täytä kompostituotteelta vaadittuja laatuvaatimuksia, tulee toiminnanharjoittajan esittää ELY-keskukselle suunnitelma kompostin muusta käytöstä tai loppusijoittamisesta.

22 Eviralle toimitettavat kompostituotteen laadunseuranohjelman mukaiset tiedot kompostin laadusta tulee toimittaa tiedoksi Pohjanmaan ELYkeskukselle vuosiyhteenvedon liitteenä. 22 Turkiseläinlannan varastointia ja käsittelyä koskevat määräykset 7. Toiminnanharjoittajan tulee haju- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja lopputuotteen laadun varmistamiseksi huolehtia siitä, että turkiseläinlannan varastointi suoritetaan huolellisella patteroinnilla turvekatetta käyttäen. Kaukalon pohjan muoto tulee rakentaa siten, että vedet eivät pääse valumaan kentälle vaan ne voidaan imeyttää turpeeseen. Vastaanotettu lanta on varastoitava erillään jälkikypsytyksessä olevasta kompostista ja valmiista kompostituotteesta. 8. Mikäli turkiseläinlannan varastoinnista syntyy toistuvasti viihtyisyys-, terveys- tai ympäristöhaittoja, voi valvontaviranomainen velvoittaa toiminnanharjoittajaa keskeyttämään tai lopettamaan lannan varastoinnin pihaalueella. Jätehuoltoa koskevat yleiset määräykset 9. Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset paperi-, pahvi-, puu-, metalli- ja muovijätteet tulee lajitella ja varastoida kiinteistöllä erikseen siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteet tulee ensisijaisesti toimittaa hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä. Biosuodattimen vaihdon yhteydessä muodostuva kompostointiin soveltuva suodatinmateriaali tulee ensisijaisesti kompostoida. Toiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet sekä hyödyntämiskelvottomat jätteet tulee toimittaa käsittelyyn Kalajoen kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. 10. Toiminnassa syntyvien ongelmajätteiden käsittely, pakkaus ja varastointi tulee järjestää siten, että astiat ovat asianmukaisesti merkittyjä ja erilaisten ongelmajätteiden sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin on estetty. Ongelmajätteet tulee varastoida siten, että ne eivät missään vaiheessa pääse kosketuksiin sade-, pinta- tai pohjavesien kanssa, eikä niistä aiheudu maaperän saastumisvaaraa. Ongelmajätteet tulee vähintään kerran vuodessa toimittaa ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Jätevedet 11. Tunnelikompostointiprosessissa syntyvät jätevedet on kerättävä tiiviiseen säiliöön ja toimitettava puhdistettavaksi tällaisten jätevesien käsittelyyn soveltuvaan puhdistamoon. Toiminta tulee jälkikypsytys- ja varastointikentällä järjestää siten, että syntyvien valumavesien määrä on mahdollisimman vähäinen ja laatu mahdollisimman hyvä. Vedet on johdettava puhdistettuina purkuojaan. 12. Jätevesien käsittelyn tavoitearvot mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioonottaen vuosikeskiarvoina ovat: Laitosalueen ulkopuolelle johdettavan jäteveden BHK7 ATU -arvo saa olla enintään 20 mg O 2 /l ja puhdistusteho BHK7 ATU -arvon suhteen on oltava vähintään 90 prosenttia