Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2011"

Transkriptio

1 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2011

2 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus Toiminnanjohtajan katsaus 03 Verkställande direktörens översikt 04 Chief Executive Officer s Review 05 Edunvalvonta 07 Yksityissektori 08 Järjestötoiminta ja jäsenpalvelut 11 Terveyspolitiikka 13 Terveydenhuollon hallinto 14 Eettiset kysymykset 15 Koulutusasiat 18 Tutkimus 20 Kansainvälinen toiminta 21 Viestintä 23 Suomen Lääkärilehti 24 Talous 27 Jäsenistö ja organisaatio 33 Edustukset 35 Lausunnot 36 Tilastoja lääkäreistä Suomessa asuvat lääkärit iän ja sukupuolen mukaan - Suomessa asuvat erikoislääkärit iän ja sukupuolen mukaan - Työikäiset lääkärit sairaanhoitopiireittäin - Lääkärimäärän kehitys vuosina Erikoislääkärinoikeudet Suomessa olevilla lääkäreillä - Erityispätevyydet Suomessa asuvilla työikäisillä lääkäreillä - Lääkärien säännöllisen työajan ansiot maaliskuussa 2011 Taitto: Tiina Laino

3 2 Toiminnanjohtajan katsaus Heikki Pälve Lääkäriliiton uuden organisaation ulospäin näkyvin uudistus liittyi jäsentoimintojen merkittävään aktivointiin ja uudelleenjärjestelyyn. Tarmo kohdistettiin uusien piiriylilääkärien ja alueellisten valiokuntien jäsenten rekrytointiin. Nopean organisoitumisen ansiosta liiton kannanmuodostukseen osallistuvien jäsenten määrä lähes kolminkertaistui. Historiansa ensimmäistä kertaa Lääkäriliitolla on henkilökuntaa kaikilla lääketieteellistä opetusta antavilla yliopistopaikkakunnilla. Jäsenulottuvuuden kasvu oli merkittävä niin resurssina kuin vaikuttavuudeltaan. Ammattijärjestöjen mielikuvaseuranta -tutkimuksessa Lääkäriliitto arvioitiin Suomen vaikutusvaltaisimmaksi ammattiliitoksi. Osana strategista uudistumista yhteiskunnallista vaikuttamista on edelleen parannettu perustamalla liittoon yhteiskuntasuhdetoimiala ja yhteiskuntasuhdepäällikön toimi. Jäsenten edunvalvonta on laajentunut puhtaasta virkaehtosopimustoiminnasta huomattavasti laajemmaksi. Vaikka liitto on tutkitusti hyvin onnistunut tässä toiminnassa, onnistuminen on jatkossa yhä tärkeämpää ja vaikeampaa. Siksi se edellyttää nykyistä vahvempaa panostamista. Uuden strategisen toiminnan mukainen toimiston miehitys oli suunniteltu saatettavan valmiiksi syksyn kuluessa. Organisaatiota kuitenkin vielä täsmennettiin ja viimeiset rekrytoinnit saatiin valmiiksi vasta toimintavuoden jälkeen. Siitä huolimatta liitto vastasi kiitettävästi niin yhteiskuntavaikuttamisen, terveyspolitiikan kuin virkaehtosopimusneuvottelujen haasteisiin. Tästä on annettava erityinen kiitos koko henkilöstölle. Liitolla on kolme vaikuttamissuuntaa: jäsen, yhteiskunnallinen päätöksenteko ja potilas. Näiden kolmen luottamus liiton toimintaan takaa sen onnistumisen missionsa mukaisesti potilaan parhaaseen lääkärin keinoin. Potilasjärjestöjen kanssa järjestettiin yhteinen tilaisuus tarkoituksena löytää tehokkaan yhteistyön eväät jatkossa. Eettinen seminaari paperittomien terveydenhuollosta Suomessa toi liiton toiminnalle paljon näkyvyyttä. Lääkäriliiton näkyvyys mediassa räjähti ns. valelääkärikohun yhteydessä. Profession luotettavuus kansalaisten mielissä sai kolauksen. Liitto suhtautui asiaan vakavasti ja toimi aktiivisesti. Tapaus edellytti kriisiviestinnän kaikkien keinojen käyttöä niin jäsenistöön kuin yhteiskuntaankin päin. Profession, lääkärin autonomian ja kollegiaalisuuden merkityksestä lääkärin työssä on tapauksen pohjalta saatu paljon oppia. Eduskuntavaalien alla liiton johto tapasi eri puolueiden edustajia. Keskusteluja käytiin haasteista, joita tulevaisuus terveyspolitiikan ja potilaiden hyvän hoidon osalta sisältää. Liitto pyrki vaikuttamaan myös kehysratkaisuun. Sen pohjalta käytiin jäsenistöä koskevat julkisen sektorin neuvottelut. EU:ssa hyväksyttiin potilaiden rajat ylittävä terveydenhuollon direktiivi. Suomessa tulee tehdä hoitoon liittyviä merkittäviä uudistuksia vuoden 2013 loppuun mennessä. Lääkäriliitto on hyvin aktiivisesti mukana direktiivin soveltamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kulunut vuosi oli Suomelle taloudellisesti erittäin raskas. Myös liiton omaisuusarvot ovat heikentyneet. Hyvän taloudenpidon eteen on tehty paljon töitä ja uudistuksia. Lääkäriliiton omistaman Fennomed Oy:n toimintaa on kehitetty aktiivisesti ja sinne on perustettu oma, liiton myyntiä tehostava Lääkäri Media Oy. Myös merkittävimmän omaisuusmassan, Lääkäritalo Oy:n, hallinnointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Fennomed Oy:n sisällä sekä koulutustoiminta että IT-toiminta ovat kehittyneet hyvin. Ne tarjoavat yhä parempaa palvelua omistajilleen. Lääkärilehti on merkittävin jäsenetu. Lehti selvisi taloudellisesti kiitettävästi. Sen sisältö ja ulkoasu sekä ajankohtaisuus ovat kehittyneet tavalla, joka on saanut kovasti kiitosta koko jäsenistöltä. Lehden asema lääkärien tärkeimpänä jäsenlehtenä on vain vahvistunut.

4 3 Verkställande direktör Heikki Pälve. Foto: Jukka Mykkänen Verkställande direktörens översikt Den synligaste reformen inom organisationen en betydande aktivering och omorganisering av medlemsfunktionerna. Under början av året fokuserades ansträngningarna på rekrytering av nya distriktsöverläkare och medlemmar till regionala utskott. Tack vare snabb organisering trefaldigades nästan det antal medlemmar som deltog i arbetet med förbundets ståndpunkter. För första gången i historien har Läkarförbundet personal i alla de universitetsstäder där medicinsk undervisning ges. Den växande medlemsdimension blev betydelsefull såväl som resurs betraktad som med avseende på effekten. Läkarförbundet utsågs till Finlands mest inflytelserika fackförbund i en intervjuundersökning om fackförbundsverksamhet.som en del av den strategiska förnyelsen har man ytterligare förbättrat förbundets samhällspåverkan genom att grunda ett nytt verksamhetsområde för samhällsrelationer och en chefstjänst för detta. Medlemmarnas intressebevakning har byggts ut från ren tjänstekollektivavtalsverksamhet och blivit betydligt mer omfattande. Fastän förbundet enligt gjorda undersökningar har lyckats väl är det allt viktigare och allt svårare att lyckas på detta område i framtiden. Därför krävs större ansträngningar. Enligt planerna skulle bemanningen av kansliet enlighet med den nya verksamhetsstrategin slutföras under hösten. Det gjordes dock vissa justeringar i organisationen vilket ledde till att de sista rekryteringarna blev klara först efter verksamhetsårets slut. Trots det klarade förbundet utmaningarna utmärkt såväl i fråga om samhällspåverkan och hälsopolitik som då det gällde förhandlingarna om tjänstekollektivavtal. För detta skall hela personalen ha ett särskilt tack. Förbundet verkar på tre plan: för medlemmar, med sikte på beslutsfattandet i samhället och för patienter. Att det på alla dessa plan finns förtroende för verksamheten garanterar att förbundet lyckas i sin mission att med läkarmetoder verka för patientens bästa. Tillsammans med patientorganisationer arrangerades ett gemensamt evenemang där avsikten var att hitta fröet till ett effektivt framtida samarbete. Det etiska seminariet om papperslösa personers vård i Finland gav även förbundets verksamhet stor synlighet. Läkarförbundets synlighet i medierna exploderade i samband med det så kallade fuskläkarrabaldret. I medborgarnas ögon hade professionen fått en törn. Förbundet såg allvarligt på saken och agerade aktivt. Händelsen förutsatte att kriskommunikationens alla medel togs i bruk både när det gällde medlemskåren och samhället i övrigt. Händelsen har gett mycket lärdom som rör professionens, läkarautonomins och kollegialitetens betydelse i läkarens arbete. Inför riksdagsvalet träffade förbundsledningen representanter för olika partier. Då diskuterade man de utmaningar som framtidens hälsopolitik och god patientvård innefattar. Förbundet försökte också påverka rambeslutet. Utgående från det fördes förhandlingar som rörde medlemskåren i den offentliga sektorn. I EU godkändes direktivet om patienters gränsöverskridande vård. Finland måste göra betydande reformer inom vården före utgången av år Läkarförbundet har deltagit mycket aktivt i arbetet att anpassa direktivet till det finländska samhället. Det gångna året har i ekonomiskt avseende varit oerhört tungt för Finland. Också värdet på förbundets egendom har försvagats. Mycket arbete har lagts ned på skötseln av ekonomin och här har skett förnyelse. Verksamheten i Fennomed Oy, som ägs av förbundet, har aktivt utvecklats och där har man även grundat Lääkäri Media Oy, som effektiverar förbundets försäljning. Också vid administrationen av Lääkäritalo Oy, som utgör den mest betydande förmögenhetsmassan, har man fäst särskild uppmärksamhet. Inom Fennomed Oy har både utbildningen och IT-versksamheten utvecklats väl och kan nu allt bättre erbjuda sina ägare förbättrad betjäning. Läkartidningen är mest betydande medlemsförmån. Ekonomiskt klarade sig tidningen utmärkt. Både till innehåll och layout och när det gäller aktualitet har den utvecklats så att den fått mycket beröm av hela medlemskåren. Tidningens position som läkarnas viktigaste medlemstidning har bara förstärkts.

5 4 Lääkäriliiton hallitus Vas. Helena Nukari, Marjut Laurikka-Routti, Teppo Heikkilä, varapuheenjohtaja Mikko Valkonen, Tuula Rajaniemi, Raija Niemelä, Tinja Lääveri, puheenjohtaja Timo Kauko - nen, Marjo Parkkila-Harju, varapuheen - johtaja Olli Lappalainen. Photo: Mikko Käkelä Chief Executive Officer s Review Externally, the most visible change concerned the significant promotion and reorganisation of members activities. The Finnish Medical Association focused on recruiting new Senior District Physicians and obtaining members for regional committees. Thanks to the prompt measures taken, the number of members participating in the Association s positiontaking almost trebled. For the first time in its history, the Association now has staff members in all university towns where medical teaching is provided. The increase in membership outreach was significant both as a resource and with regard to its impact. The Finnish Medical Association was the most influential trade union in Finland regarding the trade organisations interview survey. Within the framework of its strategic reform, the Association s societal advocacy has been further enhanced by establishing a Community Relations department and employing a Community Relations Chief. Membership advocacy activities have expanded and now cover much more than just collective bargaining agreements. Even though the Association has, according to studies, been very successful in this work, such success will be even more important and more challenging in the future. It therefore also requires a stronger emphasis. Staffing of the Association s office in accordance with the new strategic activities had initially been planned for completion during the autumn. However, late adjustments to the organisation meant that the last recruitments could not be made until early in The Association nevertheless responded admirably to the challenges of societal advocacy, healthcare policy development and collective bargaining negotiations. The Association s staff deserve our sincere thanks for their efforts. try and find a consensus to ensure effective cooperation in future. An ethics seminar on sans papiers healthcare in Finland brought major publicity for the Association s activities. We are continuing our work with respect to both of these issues. The Association s visibility in the media took a dramatic upturn as a result of the so-called fake doctor scandal that greatly damaged the public s trust in the medical profession. The Association took the matter extremely seriously. The case required the use of the full range of crisis information management tools both towards the members and towards society. It taught us much about the implications of the profession, the physician s autonomy and collegiality in medical work. Before the parliamentary elections, the Association met representatives from the different parties to discuss future challenges facing healthcare policy and provision of the best possible care for patients. The Association also sought to influence the framework agreement that served as a basis for public sector negotiation. The European Union approved a Directive on the application of patients rights in cross-border healthcare. Finland will have to make significant healthcare reforms by the end of The Finnish Medical Association has been very actively involved in applying the Directive in Finnish society from the very outset. Financially, 2011 was an extremely difficult year for Finland. This has, influenced the value of the Association s assets. Much work and many improvements have been made to ensure good finances and accounting. The operations of Fennomed Oy, which is owned by the Association, were actively developed, and the new company Lääkäri Media Oy was established to increase the Association s sales. Particular attention was given to the administration of the Association s most important single asset, Lääkäritalo Oy. The educational and IT activities of Fennomed Oy have made good progress and are thus able to offer even better services for the company s owners. The Association has three main areas of advocacy: members, societal decision-making and patients. If these three parties trust the Association in its activities, the Association will certainly succeed in its mission of promoting the best interests of the patient with physicians skills and tools. The Association organised a joint event together with patient organisations to The Finnish Medical Journal is the most important membership benefit. Financially, the Journal has managed very well. Its contents, appearance and ability to reflect up-to-date matters have developed in a manner much appreciated by the Association s members. The Journal has gained an even stronger position as the most important membership journal for Finnish physicians.

6 5 Edunvalvonta Keskitetyt työ- ja virkaehtosopimukset Vuoden aikana käytiin kaksi neuvottelukierrosta kaikilla lääkärien kannalta merkittävillä sopimusaloilla. Alkuvuonna sovittiin kaksivuotisen sopimuskauden jälkimmäisen vuoden palkankorotusten määrästä. Syksyllä neuvoteltiin ja sovittiin raamisopimuksen mukaisista ratkaisuista vuosille 2012 ja Maan hallituksen myötävaikutuksella syntyi erittäin kattavasti työ- ja virkaehtosopimuksia keskusjärjestöjen sopimalla kustannusvaikutuksella. Raamiratkaisun yhteydessä toteutettiin veroratkaisuja vuodelle 2012 sekä eräitä työelämän lainsäädäntöhankkeita. Kunnallinen lääkärisopimus Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus oli voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Vuoden 2011 palkantarkistuksista neuvoteltiin alkuvuodesta. Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi neuvottelutuloksen Sopimus sisälsi 1,38 %:n yleiskorotuksen, joka toteutettiin Se sisälsi myös lääkärisopimuksen palkkahinnoitteluja. Omalääkärin väestöosaa ja euromääräisiä palkkioita korotettiin vastaavasti. Koska neuvotteluissa sovittiin 0,18 %:n siirtämisestä paikallisesta järjestelyerästä yleiskorotukseen, jäi paikallisen järjestelyerän suuruudeksi 0,62 %. Ratkaisuun sisältyi myös 250 euron kertaerä, joka maksettiin lääkäreille toukokuussa. Tavoitevalmistelu seuraavaa sopimusta varten aloitettiin keväällä 2011 liiton luottamushenkilöorganisaation ja toimiston yhteistyönä. Neuvottelut uudesta lääkärisopimuksesta käynnistyivät lokakuussa Neuvottelutulos lääkärisopimuksesta syntyi raamisopimuksen mukaisena marraskuun lopulla. Sopimus on voimassa Se sisältää vuoden 2012 osalta 1.7 %:n yleiskorotuksen Terveyskeskusliitteessä toteutetaan 0,5 %:n paikallinen järjestelyerä Ratkaisuun sisältyi myös 150 euron tammikuussa maksettava kertaerä. Uudessa lääkärisopimuksessa toteutetaan palkkahinnoittelun rakenneuudistus ns. kaksoislaillistuksen poistumisen vuoksi. Palkkahinnoittelun rakennemuutos toteutetaan sekä terveyskeskuksessa että sairaalassa. Lisäksi työkokemuslisäuudistus toteutetaan kahdessa eri vaiheessa sopimuskauden aikana. Euromääräisiä palkkioita ei koroteta vuonna Liiton hallitus asetti Lääkäripäivystystyöryhmän toukokuussa, vuoden 2012 loppuun päättyvällä määräajalla. Ryhmä kokoontui useita kertoja keräten tietoa valtakunnallisesta Lääkärisopimuksesta poikkeavista toiminta- ja palkkausmalleista. Yliopisto ja valtio 2011 Yliopistoja koskeva työehtosopimus oli voimassa vuoden loppuun. Työehtosopimuksessa oli sovittu neuvoteltavaksi ainoastaan vuoden 2011 palkankorotusten ajankohdat ja suuruudet. Yliopistosektorin neuvotteluissa päästiin neuvottelutulokseen Sopimuskauden aikana toteutettiin alkaen 1,2 %:n yleiskorotus ja alkaen 0,9 %:n järjestelyerä. Järjestelyerä käytettiin työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän vaativuusosion kehittämiseen, jonka kohdentamisesta palkkausjärjestelmätyöryhmä neuvotteli erikseen. Myös valtion virka- ja työehtosopimus oli voimassa vuoden 2011 loppuun. Palkankorotuksista vuodelle 2011 neuvoteltiin alkuvuoden aikana. Neuvottelujen lopputuloksena sovittiin 1,3 % yleiskorotuksesta alkaen, ja virastokohtainen 0,5 % lukien. Lisäksi sovittiin 0,2 % suuruinen tasa-arvoerä lukien.

7 6 Puheenjohtaja Timo Kaukonen siirsi puheenjohtajuuden seuraajalleen Raija Niemelälle. Kuva: Johanna Kannasmaa Marraskuun lopulla 2011 saatiin neuvottelutulokset sekä valtio- että yliopistosektoreilla uusista kaksivuotisista virka- ja työehtoehtosopimuksista. Sopimukset ja niiden sisältämät korotukset astuvat voimaan maaliskuussa Myös nämä ratkaisut ovat raamisopimuksen tasoisia. Valtiota ja yliopistoja koskevat työehtosopimusneuvottelut käytiin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn kautta. Lääkäriliitolla on Lääkärikartellin kautta edustus Yliopiston neuvottelukunnassa. Paikalliset kokeiluvirkaehtosopimukset Lääkäriliitto hyväksyi Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan perusterveydenhuollon palkkausjärjestelmien uudistamista koskevat kokeiluvirkaehtosopimukset vuonna 2010 ja osallistui muutosten seurantaan. Kokeilut jatkuvat edelleen.

8 7 Yksityissektori Yksityisen terveydenhuollon laki uudistetaan Yksityisen terveydenhuollon toimintakertomusten toimittaminen Yksityisestä terveydenhuollosta ja yksityisestä sosiaalihuollosta annetut lait tullaan yhdistämään. Säännöksiä uudistetaan vastaamaan paremmin nykytilannetta ottaen huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarjoavat yritykset ja niiden toimintamuodot. Uudistuksella yhtenäistetään lupahallinnon ja valvonnan periaatteita ja käytäntöjä. Tavoitteena on luoda mahdollisimman yksinkertaiset hallintomenettelyt, turvata toiminnan korkea laatu ja asiakkaan eli potilaan asema. Asiaa valmistellaan STM:ssä. Lääkäriliitto on kartoittanut lain uudistamisen tarpeita. Lääkäriliiton ja LPY:n välinen ammatinharjoittajan mallisopimus ja yleiset ehdot Yhteinen mallisopimus ja yleiset ehdot on päivitetty viimeksi vuonna Lääkäriliitto pyrki käynnistämään LPY:n kanssa sopimusten sisällön tarkistamisen. Uudistustyön perusteina ovat yksityisen terveydenhuoltolain muutosvalmistelu ja käytännön soveltamisongelmat. Lain edellyttämät toimintakertomukset toimitetaan sähköisen palvelusivun kautta sosiaali- ja terveydenhuollon lupahallinnon ja valvonnan yhteiskäyttöiseen tietojärjestelmään eli Valveri-rekisteriin. Käytäntöön on liittynyt epäselvyyksiä, joita on selvitetty ja selvitetään Valviran ja aluehallintovirastojen kanssa. Yksityisvastaanotto julkisissa tiloissa Sairausvakuutuslain muutos mahdollisti tyhjillään tai vajaakäytössä olevien sairaaloiden ja terveyskeskustilojen vuokraamisen yksityisille terveydenhuollon palveluntarjoajille. Muutos mahdollistaa potilaalle samanarvoisen oikeuden sairausvakuutuskorvauksiin riippumatta siitä, missä tiloissa yksityinen terveydenhuollon palvelu on annettu. Liitto käsitteli asiaa mm. HUS:n perustaessa yhtiön Hyksin Oy:n.

9 8 Järjestötoiminta ja jäsenpalvelut Aluepäälliköiden vastuualueet tarkistettiin Aluepäälliköiden vastuualueet tarkistettiin pääosin ervaalueiden mukaisiksi ottaen samalla huomioon alueelliset lääkärimäärät ja etäisyydet erva-alueen sisällä esimerkiksi alueen paikallisosastoihin. Vastuualueita on kahdeksan aiem man yhdeksän sijaan. Turun ja Oulun alueet olivat valmiiksi yhtenevät ervaalueiden osalta. Kuopion aluetta laajennettiin liittämällä siihen Savonlinnan ja Mikkelin paikallisosastojen alueet. TAYS-piirin aiemmat kolme aluetta (Vaasa, Tampere läntinen ja Tampere itäinen) yhdistettiin kahdeksi aluepäällikköalueeksi: Vaasa-Pietarsaari-Seinäjoki (läntinen) ja Tampere-Hämeenlinna-Lahti (itäinen). Kaakkois-Suomen aluetta laajennettiin käsittämään myös Porvoon alue perusterveydenhuollon osalta. HYKS-alueen erikoissairaanhoito Porvoosta länteen muodosti yhden aluepäällikön toiminta-alueen ja vastaavasti Porvoota lukuun ottamatta perusterveydenhuolto yhden aluepäällikön toimialueen. HUS-erva-alueella toimi kolme aluepäällikköä: erikoissairaanhoidossa Risto Avela sekä perusterveydenhuollossa Jaana Puhakka Uudellamaalla ja Johanna Salmio HUS Porvoon sairaanhoitoalueella, Kymenlaaksossa ja Etelä- Karjalassa. TYKS-erva -alueen aluepäällikkönä toimi Tuija Tallila, KYS-erva -alueella Anne-Mari Kantanen, OYS-erva -alueella Jaana Pikkupeura ja TAYS-ervan itäisellä alueella Terhi Mäntymaa. TAYS-ervan läntisen alueen aluepäällikköä ei toimintavuoden aikana saatu rekrytoitua. Järjestövaliokunnan lakattua toimimasta aluepäälliköt jatkoivat yhteistyötään kokoontumalla kahdesti vuodessa aluepäällikköseminaariin suunnittelemaan mm. paikallisosasto- ja luottamusmiestoimintaa sekä -koulutusta, jäsensegmentointia sekä yhteistyötä piiriylilääkärien kanssa. Luottamusmiehiltä kootut alueraportit laadittiin pääosin seminaareihin ja alueellisten luottamusmiespäivien jälkeen tavoitteena neljä raporttia vuodessa kultakin alueelta. Järjestökoulutuksessa käsiteltiin strategian mukaista aluetoimintaa JUKOn luottamusmiesvaaleissa valittiin luottamusmiehet kaudelle Lääkäriluottamusmiesten määrä väheni pääosin terveydenhuollon yhdistymisten ja uusien luottamusmiessopimusten vuoksi. Miehittämättömiä luottamusmiespaikkoja jäi lähinnä alueille, joissa aiemminkin on ollut vaikeuksia valita lääkäri- tai hammaslääkäriluottamusmiestä. Luottamusmiesten valtakunnalliset koulutuspäivät toteutettiin yhteistyössä Lääkärikartellin kanssa. Niissä käsiteltiin Lääkärisopimuksen ja KVTESin lisäksi mm. Lääkäriliiton strategiaa ja uutta aluetoimintaa, terveydenhuoltolakia, terveydenhuollon rahoitusta, palkkaharmonisaatiota, kulttuurien välistä viestintää ja valelääkärikohua. Uusille luottamusmiehille pidettiin syksyllä kaksi identtistä peruskurssia. Lisäksi tarjottiin hallinnon koulutusta ja neuvottelutaidon kursseja. Yliopistosairaaloiden pääluottamismiehille järjestettiin oma koulutuspäivä. Lääkäriliitto toteutti alueelliset luottamusmiespäivät keväällä ja syksyllä. Piiriylilääkärit kertoivat uudesta aluetoiminnasta ja erva-alueestaan. Kaikilla alueilla käsiteltiin erva-yhteistyötä, ajankohtaisia neuvottelukierroksen asioita, ampuma-aselain ilmoitusvelvollisuutta, paikallista sopimista, määrä- ja osa-aikaisia virkasuhteita, virkaja työvapaita sekä perhevapaita. TJS-opintokeskuksen tuottama Reilu peli -hanke ristiriitojen käsittelystä työyhteisössä vietiin päätökseen. Luottamusmiesten koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 21, joista puolet oli alueellisia ja puolet valtakunnallisia tapahtumia. Alueellisia koulutuspäiviä oli yhteensä 19 ja niillä oli osallistujia 218. Valtakunnallisia koulutuspäiviä oli yhteensä 14 ja osallistujia 378.

10 9 Piiriylilääkärit vas. Kimmo Tarvainen Kuopiosta, Juha Kivistö Tampereelta, Jari Forsström Turusta, Jan Lindgren Helsingistä ja Annu Tertsunen Oulusta. Kuva: Mikko Käkelä Paikallisosastojen lukumäärä supistui Paikallisosastojen yhdistämiskehitys jatkui ja niiden lukumäärä supistui. Uudistettujen sääntöjen mukaisesti monet niistä pitivät vain yhden varsinaisen kokouksen eli syyskokouksen. Aktiivisuus vaihteli huomattavasti. Kokouksissa esiteltiin liiton uutta strategiaa ja organisaatiouudistusta. Liiton uudet piiriylilääkärit kävivät esittäytymässä useissa paikallisosastoissa. Alaosastojen toiminta vakiintunutta Alaosastojen toiminta jatkui vakiintunein muodoin. Yksi uusi alaosasto perustettiin, yksi alaosasto lakkautettiin ja yhden perustaminen oli vuoden päättyessä kesken. Luottamuslääkärien verkostossa 31 lääkäriä Liiton ylläpitämään vapaaehtoisten luottamuslääkärien verkostoon kuului 31 eri osaamisalueen lääkäriä maan eri puolilta. Verkostosta luopui yksi ja siihen otettiin kolme uutta kollegaa. He palvelivat terveys- tai jaksamisongelmiin joutuneiden kollegojensa luottamuksellisina ensivaiheen neuvojina ja palveluohjaajina enintään 3 tapaamisen ajan. Heidän palkkionsa maksettiin liiton avustusrahastosta. Luottamuslääkäreille järjestettiin vuoden aikana kaksi koulutustilaisuutta. Luottamuslääkäritoimikunta organisoi verkoston koulutusta ja toimintaa, ja toimi myös liiton avustusrahaston hoitokuntana. Kolmesta haetusta avustuksesta myönnettiin yksi ehdollinen. Toiminnan erityisalueina olivat perehtyä lääketieteen opiskelijoiden selviytymisvaikeuksiin sekä neuvonpidot liiton hallituksen asettaman lääkärien työhyvinvointityöryhmän kanssa. Työryhmä nostaa esille tärkeitä lääkärien työhyvinvointiin liittyviä teemoja Lääkärien työolot ja terveys tutkimuksen pohjalta. Lisäksi se selvittää lääkärien omien työterveyspalvelujen käyttöä. Työryhmä antaa loppuraportin ja toimenpide-ehdotukset vuonna Toimikunta oli kahden edustajansa voimin mukana toukokuun pohjoismaisessa luottamuslääkäritapaamisessa Kööpenhaminassa, ja yhdellä edustajalla eurooppalaisen EAPH:n (European Association for Physicians Health) seminaarissa ja kokouksessa Salzburgissa syyskuussa. Suomen isännyysvuoro pohjoismaiselle luottamuslääkäritapaamiselle on toukokuussa 2012, ja tilaisuuden valmistelu alettiin loppuvuodesta. Jäsentilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti Vuonna 2011 ensimmäistä kertaa asetetut alueelliset valiokunnat järjestivät toimialueillaan Kuopiota lukuun ottamatta avoimen jäsentilaisuuden. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 650 jäsentä. Kuopion tilaisuus siirtyi vuodelle Liiton toimiston edustajat tapasivat 4. ja 6. vuosikurssin lääketieteen kandidaatit viidellä yliopistopaikkakunnalla. Neljännelle vuosikurssille tarjottiin tilaisuuden yhteydessä mahdollisuus hakea liiton jäseneksi. Lähes kaikki käyttivät mahdollisuutta hyväkseen ja suurin osa jäsenrekrytoinnista tapahtuukin näin. Liiton esittelytilaisuus järjestettiin myös ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Tartossa tavattiin suomalaisia lääketieteen kandidaatteja. Seniorijäsenille järjestettiin esitelmä- ja keskustelutilaisuus, jonka ohjelmaan kuuluivat lääketieteellinen osuus ja liiton ajankohtaiskatsaus. Tilaisuudessa oli runsaasti aktiivista kuulijakuntaa. Jäsenkortista mobiilisovellus Jäsenkortin mobiilisovellus otettiin käyttöön. Kaikille jäsenille, joiden matkapuhelinnumero oli liiton rekisterissä,

11 10 Arkkiatri Risto Pelkosen Tuohelan kylän väki -näyttely vieraili Lääkäriliitossa. Kuva: Veli Granö lähetettiin maaliskuussa viesti, jonka kautta oli mahdollista ladata jäsenkortti puhelimeen. Vaikka uudesta jäsenkortista tiedotettiin ja sitä markkinoitiin Lääkärilehden ja muiden liiton viestintävälineiden kautta etukäteen useita kertoja, aiheutti se jonkin verran kyselyjä toimistoon. Edelleen osa jäsenistä pitää vanhaa muovikorttia parempana. Jatkossa muovikortin saa niin pitkään, kun tilaus on voimassa. Korttitilauksen voi hoitaa liiton verkkosivujen kautta. Vuorotteluvapaata pidettiin edellistä vuotta enemmän. Työttömyyskassa maksoi vuorottelukorvausta 62 liiton jäsenelle yhteensä ,16 euroa (vuonna 2010 maksettiin 52 jäsenelle ,44 euroa). Vuorottelukorvausta maksettiin korvauspäivältä keskimäärin 78,61 euroa päivässä. Lääkärikalenteri 2011 vain tilanneille Vuoden 2011 kalenteri toimitettiin vain sen tilanneille. Tiedottamisesta huolimatta toimitustavan muutos aiheutti sekaannusta jäsenistössä ja suuren tilausten vyöryn toimistoon. Kalentereita toimitettiin lopulta runsaat seitsemäntuhatta kappaletta. Kalenteri toimitetaan toistaiseksi kaikille niille, jotka ovat ilmaisseet haluavansa sen. Tilauksen voimassaolon voi tarkistaa liiton verkkosivuilta. Lääkärien työttömyyskassa Työttömyyskassalla oli vuoden lopussa jäsentä, joista oli Lääkäriliiton jäseniä. Jäsenmaksu oli 17 euroa. Lääkäriliitto maksoi työttömyyskassaan kuuluvien jäsentensä työttömyyskassan jäsenmaksun. Lääkärien työttömyysaste pysyi matalana. Kassa maksoi toimintavuoden aikana ansiopäivärahaa 48 liiton jäsenelle yhteensä ,12 euroa (vuonna 2010 maksettiin 48 jäsenelle ,33 euroa). Päivärahaa maksettiin korvauspäivältä keskimäärin 91,40 euroa päivässä.

12 11 Terveyspolitiikka Kevään 2011 eduskuntavaaleja seuranneet hallitusneuvottelut olivat pitkät ja työläät. Ne johtivat kokoomusjohtoisen kuuden puolueen hallituskoalition syntymiseen. Hallitusohjelmaa leimasivat suuren kuntauudistuksen tavoitteleminen ja kuntauudistuksesta riippuvainen terveydenhuollon järjestämisuudistus sekä mm. vaatimus lääkekorvauksien ja terveydenhuollon kehittämisrahojen kustannusleikkaukset talousvajeen korjaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön painopiste hallituskaudella on sosiaalilainsäädännön uudistamisessa, kansallisen terveyspolitiikan jäädessä sen varjoon. Lääkäriliitto valmisti hallitusohjelmaneuvotteluihin oman ohjelmatavoitteensa. Hallitusohjelman kitka kansallisessa terveyspolitiikassa osui liiton kannalta suotuisaan aikaan: strategiauudistuksen mukaisten terveyspoliittisten aluevaliokuntien ja hallituksen vastaavan jaoksen käynnistelylle jäi aikaa. Valiokuntien ansiosta asioiden valmistelusta vastaavien luottamushenkilöiden määrä kasvoi merkittävästi. Toimistoon perustettu politiikkatoimiala toimii piiriylilääkärien kotipesänä. Liiton päivystystyöryhmän väliraportin ehdotukset erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisen periaatteista vietiin STM:lle terveydenhuoltolain päivystysasetuksen ja palvelurakenneuudistuksen valmistelujen pohjaksi. Ehdotukset otettiin myönteisesti vastaan. Päivystysasetus jäi odottamaan kuntarakenneuudistuksen linjauksia. EU:n potilasdirektiivin implementoimiseksi kansalliseen lainsäädäntöön asetettiin STM:n työryhmiä. Liitto osallistui ryhmään palvelukorin määrittämiseksi ja säädösryhmään. Se lisäsi erikoislääkäriyhdistysten ja STM:n dialogia. Direktiivi merkitsee potilaan valintaoikeuden lisääntymistä. Liiton terveyspoliittisen asiantuntijan osallistuminen lakkautettiin STM:n Toimiva terveyskeskus -hankkeessa, jonka toteutus siirtyi kentälle Kaste-rahoitettuna. Sitä vastoin liiton asiantuntija on mukana maan hallituksen ohjelmaneuvotteluissa hyvinvointipolitiikan osalta. Tämä paransi olennaisesti tiedon kulkua. Liitto on antanut lausunnot vappuna voimaan tulleen terveydenhuoltolain asetuksista, kuten potilasturvallisuus ja laadunhallinta, erikoissairaanhoidon järjestämissuunnitelmat ja -sopimukset. Ns. järjestämislaki lykkääntyi. Osia kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolaeista on voimassa yli siirtymäajan. Ajokorttilakiin ja ampuma-aselakiin sisällytettiin lääkärikunnan vierastamia ilmoitusvelvoitteita poliisihallinnon lupaviranomaisille potilaiden terveysesteistä. Aselain asetuksen selkeyttämiseen osallistuttiin aktiivisesti. Ajokyvyn terveysvaatimusten lieventyminen on tuonut liitolle omia lausunto-, lomake- ja koulutustarpeita. Loppuvuodesta selvitettiin hoitoon pääsyä terveyskeskuksiin. Vaihtelu korreloi terveyskeskusten lääkärintehtävien täyttöasteeseen. Lääkepolitiikkaan osallistuttiin aktiivisesti STM:n Lääkepolitiikka strategia-asiakirja valmistui alkuvuodesta. Liitto osallistui aktiivisesti sen valmistelutyöhön, ja piti esillä mm. korvauskattojen siedettävyyttä potilaalle ja lääkehoidon pitämistä osana terveyspalvelua eikä erillisenä vakuutusmenona. Liitto osallistui myös hallitusohjelman 113 M lääkekorvausleikkauksia valmistelevaan työryhmään. Lääkepolitiikka asiakirjan linjauksia oli tässäkin työssä esillä. Ryhmä jätti ehdotuksensa alkuvuonna 2012.

13 12 Lääketurvallisuutta parantavia lääkedirektiivin määräyksiä valmisteltiin. Liitto antoi lausuntoja ja osallistui kuulemisiin sekä kansallisissa elimissä että unionin lääkärijärjestöissä. Lääkejakeluketjun turvallisuutta parantavista pakkaus- ym. tunnisteista ja lääkeväärennösten torjunnasta näyttää Euroopan tasolla vallitsevan yhteisymmärrys. Reseptivalmisteista informoimiseen loppukäyttäjille suhtaudutaan liitossa skeptisesti. Kansallisen lääkepolitiikan 2020 mukaiseen lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnin ohjeiden laadintaan liitto osallistui Fimean työryhmässä. Ohjeistusta kokeillaan Fimean uudistamia lääkkeiden toimittamista ja valmistamista koskevia ohjeita kommentoitiin. Lääkäriliitto vaati ja sai sairaanhoitajien rajatun lääkemääräämisoikeuden edellyttämään koulutukseen samantasoisen kliinisen farmakologian opetuksen kuin lääkärien peruskoulutuksessa. Kolmen lääkintälaitedirektiivin implementoinnista suomalaiseen lääkintälaitelakiin seurannutta Valviran kansallista ohjeistusta kommentoitiin. Kliinisten tutkimusten direktiivin uudistustöiden luonnoksia kommentoitiin komissiolle.

14 13 Terveydenhuollon hallinto Lääkäriliitto seurasi toimielimissään kiinteästi HYKSIN OY-nimisen julkisektorin yksityissairaalan perustamista. Liitto oli antanut aiemmin myönteiset lausunnot sairausvakuutuslain muutoksesta, joka mahdollisti kyseisen yksityissairaalan. valmisteltu erillinen hallituksen esitys mielenterveyslain mukaisen virkalääkärin toimivallan delegoimismahdollisuudesta ei ehtinyt lopettavaan eduskuntaan. Terveydenhuollon tiedonhallinta Palvelusetelin käyttöönottoa seurattiin yhdessä SITRAn kanssa. Setelin ensimmäisen vuoden käyttöönotto oli laimeata, mutta esim. silmätautien operatiivisia toimenpiteitä oli hankittu HUS:ssa. Joitakin pilottikuntia seurataan eduskunnan edellyttämää palvelusetelin palautekierrosta varten. Tampereen erikoissairaanhoitoon suunnitelluista johtosuhteista liitto ilmaisi näkemyksensä, joiden suuntaan hallinnolliset vastuut sittemmin toteutettiin. Ylilääkärien asema selkeytyi voimaan tulleen terveydenhuoltolain hengessä. Sastamalan kuntayhtymän samankaltaisissa ongelmissa käytiin neuvotteluja, joissa saavutettiin liittoa ja paikallisia lääkäreitä tyydyttävä tulos. Paikallisten hallintouudistusten seuranta on nykyisessä toimintamallissa ensisijaisesti alueiden politiikkavaliokuntien työtä. Vakuutusoikeuslain uudistuspyrkimyksistä liitto korosti, että ehdotettu laki vähentää liikaa vakuutusoikeuksien osaavien lääkärituomarien määrää. Lääkäriasiantuntijalausunnot jäävät tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden ulkopuolelle erityistuomioistuimen käsittelemissä, usein terveysperusteisissa korvauskiistoissa. Oikeusministeriön työryhmä selvitteli tarvetta ottaa kuluttajasuojamekanismeja käyttöön julkisissa hyvinvointipalveluissa, kuten terveyspalveluissa. Liitto painotti potilasvakuutuksen ensisijaisuutta kuluttajansuojaan nähden, ja korosti kehittämisen tarvetta hoitoon pääsyn säännöksissä sekä potilaan suojaamisessa uskomushoitojen ääri-ilmiöiltä. Yhteydenpito aloitettiin potilasvakuutuksen ja kuluttajansuojan viranomaisiin. STM:n valmistelutyötä potilaan tai hoidettavan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevista lakiesityksistä seurattiin ja kommentoitiin aktiivisesti. Työn määräaikaa jatkettiin asti. Osana tätä ongelmakenttää Liiton ehealth-työryhmä valmisteli liiton linjauksia ja toimintaa mm. terveydenhuoltolain uudistaman sairauskertomusten rekisterinpidon osalta. Valtakunnallisen tietojärjestelmän (ns. KanTa-hanke) palveluista annettua STM:n asetusta kommentoitiin. Valtakunnallisen sähköisen reseptin leviämistä uusiin sairauskertomusohjelmistoihin seurattiin myös kiinteästi. Työryhmä organisoi tutustumiskäynnin Tanskaan, 4. sukupolven sairauskertomus- ja toiminnanohjausjärjestelmää hyödyntävään sairaalaan. Myös kotimaisissa tutustumiskohteissa vierailtiin, ja mm. STM -konsernin toimijoiden kanssa järjestettiin yhteiskeskusteluja. Terveydenhuollon soveltavan IT-lahjoitusprofessuurin saamista jonkun lääketieteellisen tiedekunnan 5-vuotiseksi oppituoliksi neuvoteltiin dekaanien, Teknologiateollisuuden FIHTA- yhteisön (Finnish Health Technology Association) jäsenyritysten, yliopistosairaaloiden (kliininen sivuvirka) sekä tiedekuntien lähikaupunkien kanssa. Yhteishankkeen rahoitus eteni myönteisesti: oppituoli saataneen toimintaan aikaisintaan vuonna Liiton erityispätevyysjärjestelmään ja alaosastoihin valmisteltiin informaatioteknologian erityispätevyyttä ja -alaosastoa. Liitto osallistui myös THL:n hoitotyön ja moniammatillisen kirjaamisen asiantuntijatyöryhmään. Sen tehtävänä on tuottaa kansalliset linjaukset hoitokertomuksen rakenteesta. Loppuvuodesta varauduttiin EU:n tietosuoja-asetuksen tuloon. Luonnoksista päätellen sen käyttöalue on suunniteltu ensisijaisesti sisämarkkinoiden tarpeisiin, ja potilaan tietojen käytettävyyttä ja hoitotiedon luottamuksellisuuden erityispiirteitä joudutaan jatkossa nostamaan esiin.

15 14 Eettiset kysymykset Maailman lääkäriliiton WMA:n vuosipäivää juhlistettiin lääketieteen etiikan päivän (Medical Ethics Day) seminaarilla, jonka aiheena oli paperittomien terveydenhuolto. Aihe herätti paljon kiinnostusta eri toimijoissa sekä tiedotusvälineissä. Lääkäriliitto lupautui jatkamaan keskusteluja halukkaiden tahojen kanssa sen selvittämiseksi, miten paperittomien terveydenhuolto parhaiten turvattaisiin. Liitto päivitti myös kannanottonsa pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paperittomien maahanmuuttajien terveydenhuollosta. Lääkäriliiton uuden organisaation ansiosta perustettiin Lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta, johon kutsuttiin jäsenet Suomalaisesta Lääkäriseura Duodecimistä, Finska Läkaresällskapetista sekä Suomen Hammaslääkäriliitosta. Neuvottelukunta aloitti työnsä kesäkuussa. Loppuvuoden työ keskittyi lähes yksinomaan Lääkärin etiikka -kirjan päivittämiseen. Kirjan nykyversion artikkelit arvioitiin, pyydettiin asiantuntijakirjoitukset ja keskusteltiin saaduista artikkeliluonnoksista. Kirjan uusi painos julkaistaan Lääkäriliiton vuosipäivänä Kollegiaalisuus ja markkinoinnin valvonta Kollegiaalisuusasiat hoidettiin toimiston toimesta. Luottamusneuvoston kokoontumiselle ei ollut tarvetta. Markkinoinnin valvontalautakunta kokoontui kerran, jolloin käytiin läpi katsaus markkinoinnin valvonnasta sekä historiallisesta perspektiivistä että toteutuneen käytännön ja kokemusten perusteella. Valvontalautakunta käsitteli vireillä olevia ajankohtaisia asioita, kuten erikoistuva lääkäri -nimikkeen käyttöä ja hintojen ilmoittelua. Valvontalautakunta päätti käynnistää seminaarin valmistelun ajankohtaisista asioista. Neuvottelukunta valmisteli ehdotuksen Lääkäripäivien 2012 eettiseksi ohjelmaksi aiheesta Onko lääkärin autonomia vaarassa?. Aihetta käsiteltiin monipuolisesti nykylainsäädännön ja erilaisten lääkärille säädettyjen ilmoitusvelvollisuuksien sekä hoitoa koskevan ohjeistuksen näkökulmista. Liiton edustajat osallistuivat syksyllä joka toinen vuosi pidettävään pohjoismaisten lääkäriliittojen eettisten toimielinten yhteiseen kokoukseen. Kokouksessa pohdittiin mm. lääkäri-potilassuhteen luottamuksellisuutta ja lääkärin autonomiaa, terveydenhuoltohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa sekä terveysturismia.

16 15 Koulutusasiat Peruskoulutus Lääketieteellisiin tiedekuntiin hyväksyttiin kesällä yhteensä 609 uutta opiskelijaa: Helsinki 121, Turku 121, Tampere 105, Itä-Suomi (Kuopio) 135 ja Oulu 125. Hyväksyttyjen osuus kokeissa olleista oli yhteensä 17 %. Miehiä hyväksytyistä oli 45 %. Neljäntenä vuotena peräkkäin miesten osuus oli suurempi kuin aiemmin, jolloin se pitkään oli noin kolmasosa hyväksytyistä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltiin uutta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille Suunnitelman lähtöluvuissa oli epäselvyyksiä. Vuoden 2009 aloittaneiden määräksi oli todettu 429, mikä oli reilusti vähemmän kuin todellinen sisäänotto (619). Suunnitelmassa todettiin, että tilastoteknisistä syistä lääketieteiden aloittajamäärät ovat todellisia aloittajamääriä pienempiä ja aloittajamääräksi arvioitiin 742, mikä on taas reilusti yläkanttiin. Lääkäriliitto korosti, että arvio lääkärikoulutuksen tarpeesta tulee perustua laajapohjaiseen selvitykseen lääkärityövoiman kysynnästä ja tarjonnasta, mitä OKM:n suunnitelma ei ole. Lisäksi tiedekunnille tulisi ehdottomasti kompensoida täysimittaisesti mahdolliset koulutusmäärien lisäykset, sillä jo nykyisillä koulutusmäärillä lääkärikoulutuksen laatu ja siten potilasturvallisuus ovat uhattuina. Joulukuussa valtioneuvosto hyväksyi OKM:n suunnitelman, jossa lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen tavoitteeksi esitettiin 770 vuodelle Tämän jälkeen OKM on käynyt jatkoneuvotteluja lääketieteellisten koulutusyksikköjen kanssa. Liitto on kannanotoissaan korostanut sitä, että nykyisillä lääkärikoulutusmäärillä työikäisten lääkärien määrä kasvaa jatkuvasti. Terveyskeskusten lääkäritilanne on parin viime vuoden aikana selvästi parantunut. Liiton mielestä ennen kaikkea tulisi selvittää lääkärityövoiman mahdollisimman tarkoituksenmukainen käyttö. Merkittävä osa lääkärien työpanoksesta kuluu mm. tarpeettomien lääkärintodistusten kirjoittamiseen ja toimimattomiin tietojärjestelmiin. Loppuvuodesta OKM lähetti lausunnolle ehdotuksen korkeakoulujen valintamenettelyn uudistamisesta siten, että aiemmin opiskelupaikan vastaanottaneet ja uudet ylioppilaat voitaisiin asettaa eri kiintiöihin. Samoin esitettiin valtakunnallista yhteisvalintaa lääketieteeseen. Liiton näkemyksen mukaan periaate opiskelujen nopeuttamisesta on kannatettava, mutta ehdotus edellyttää vielä opiskelijoiden tasa-arvon ja alueellisten näkökulmien tarkempaa huomioimista. Marraskuussa järjestettiin toistamiseen Suomen Medisiinariliiton kanssa hallopeditapaaminen, jossa olivat lääketieteellisten tiedekuntien hallinnossa mukana olevat opiskelijaedustajat. Tapaamisessa käsiteltiin lääketieteen opiskelijoiden johtamiskoulutusta, opintojen korvaavuuskäytäntöjä sekä amanuenssiohjeita. Kaksoislaillistuksen purku toteutui! Liiton pitkäaikaisena tavoitteena ja ponnistelujen kohteena on ollut lääkärien ns. kaksoislaillistuksen poistaminen. Suomessa on muista Euroopan maista poiketen tulkittu EU:n tutkintojen tunnustamisdirektiiviä siten, että kaikilta lääkäreiltä on vaadittu perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittaminen ennen täyden laillistuksen saamista. Vuonna 2010 asetettu sosiaali- ja terveysministeriön erikoislääkärikoulutustyöryhmä jatkoi työskentelyään. Työryhmän ehdotusten pohjalta lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja eräitä muita lainsäädännön kohtia muutettiin. Kaksoislaillistus poistui Tämän jälkeen lääketieteen lisensiaatit laillistetaan suoraan tutkinnon perusteella. Aiemman perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen nimi muuttui yleislääketieteen erityiskoulutukseksi ja sen suorittamista edellytetään muihin EU/ETA-maihin yleislääkärin tehtäviin aikoville. Kaikkiin

17 16 Tampereen piiriylilääkäri Juho Kivistö lääkärien juhlallisessa valatilaisuudessa. Kuva: Laura Vesa erikoislääkärikoulutusohjelmiin sisältyy jatkossa edelleen vähintään yhdeksän kuukauden terveyskeskusjakso. Sellaiset lääkärit, joilla aiempi perusterveydenhuollon lisäkoulutus oli kesken 1.5., saivat tuossa vaiheessa myös täyden laillistuksen. Erikoislääkärikoulutuksen arviointi Spesialisoitumiseen liittyen on erikoisaloilla ryhdytty tekemään ilahduttavassa määrin koulutusyksiköiden arvioin teja. Toiminnan tukemiseksi liiton aiempi koulutusvaliokunta ja sittemmin professiojaos valmisteli suosituksen erikoislääkärikoulutuksen arvioinnista, joka hyväksyttiin hallituksessa huhtikuussa. Suosituksilla luodaan pelisääntöjä erikoistumista koskeviin arviointeihin, jotta ne olisivat yhdenmukaisia. Lääkäriliitto tulee myös keräämään yhteen eri puolilla maata tehtyjä koulutuspaikka-arviointeja. Erikoislääkärikoulutusta uudistetaan STM:n erikoislääkärikoulutustyöryhmä, jossa liittokin oli edustettuna, jätti mietintönsä peruspalveluministeri Paula Risikolle huhtikuussa. Työryhmä esitti liiton keskeisenä pitämää tavoitetta eli vahvempaa valtakunnallista koordinaatiota erikoislääkärikoulutukseen. Samaan aikaan hallintovastuuta erikoistumisesta ollaan lisäämässä STM:n suuntaan, vaikka koulutus jatkuisikin yliopistojen vastuulla. Työryhmä ehdotti uutta akuuttilääketieteen erikoisalaa perustettavaksi ja kaikille erikoisaloille päivystys- ja yleisosaamisen vahvistamista erityisesti sisätautien ja kirurgian aloilla. keräsi joulukuussa omaa kannanmuodostustaan varten alaosastojen ja erikoislääkäriyhdistysten näkemyksiä asetusluonnoksesta. Ammattipätevyysdirektiivin uudistaminen EU:n komissio valmisteli ehdotusta tutkintojen tunnustamisdirektiivin eli ns. ammattipätevyysdirektiivin uudistamiseksi. Lääkärien osalta uudistamiseen liittyy mm. kysymys eurooppalaisesta ammattikortista, lääketieteen erikoisalojen luettelosta ja koulutuspituuksista, ammattipätevyyden rajoituksiin liittyvistä hälytysmekanismeista sekä nykyistä paremmat mahdollisuudet testata myös EU:n sisältä tulevien lääkärien kielitaitoa. Loppuvuodesta EU:n komissio lähetti lausunnoille ehdotuksen direktiivin uudistamisesta. Ehdotukseen sisältyi velvoite siitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tulee jatkossa viiden vuoden välein toimittaa komissiolle ja muille jäsenvaltioille julkisesti saatavilla oleva kertomus mm. lääkärien täydennyskoulutuksesta viiden vuoden välein. Johtamiskoulutuksen suosio suurta Liitto on pyrkinyt mm. STM:n erikoislääkärikoulutustyöryhmän kautta sekä yhteyksillä yliopistoihin vaikuttamaan siihen, että kaikkiin erikoistumiskoulutusohjelmiin nykyisin kuuluva johtamiskoulutus laajennettaisiin valtakunnallisesti Helsingissä käytössä olevaan 30 opintopisteen malliin, joka takaa kaikille valmistuville erikoislääkäreille lähijohtajapätevyyden. Työryhmän ehdotukset saivat varsin ristiriitaisen vastaanoton erityisesti sisätautialojen koulutukseen sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian yhdistämiseen. OKM lähetti vuoden lopussa lausuntokierrokselle ehdotuksen erikoislääkäritutkintoasetuksen muuttamisesta. Asetusluonnos pohjautui pitkälti työryhmän muistioon. Liitto Lääkäriliiton ja Fennomedin Erikoislääkärien johtamiskoulutuksessa käynnistettiin kaksi 30 opiskelijan ryhmää. Suosio on ollut suurta: kullekin kurssille on ollut hakijoita yli kaksinkertainen määrä kurssin kokoon nähden. Vuoden mittainen koulutusohjelma vastaa keskijohdon johtamispätevyyttä (30 op). Koulutuksen johtajana on

18 17 jatkanut emeritusprofessori Martti Kekomäki. Kouluttajina on toiminut monipuolinen joukko asiantuntijoita. Koulutuksen osallistujapalaute on ollut kiitettävää. Pro Medico jatkaa monipuolista toimintaa Lääkäriliiton, Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin perustama Lääkärin ammatillisen kehittämisen tuki ry eli Pro Medico on jatkanut monipuolista toimintaansa. Yhdistyksen rahoitus perustuu pääosin kolmen perustajajärjestön tukeen. Yhdistyksen toimisto on Lääkäriliiton tiloissa. Liiton edustajat ovat osallistuneet aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen yhdistyksen hallituksessa, sen alaisessa arviointineuvostossa ja lääkärien täydennyskoulutusneuvottelukunnassa. Pro Medico on laatinut osaamisen hallinnan verkkoalustaa lääkäreille. Taitopuu-hankkeen (Taitoni) pilottiryhmänä ovat Helsingin kaupungin terveyskeskuslääkärit. Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä Erityispätevyysohjelmia oli vuoden lopussa 31 ja pätevyyksiä myönnettiin liiton jäsenille vuoden aikana 153. Kehitysvammalääketieteen sekä lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyysohjelmat päivitettiin. Lääkäripäivät Lääkäripäivät järjestettiin yhteistyössä Duodecim-seuran ja Finska Läkaresällskapetin kanssa. Kävijämäärä osallistujat ja avajaisvieraat mukaan lukien oli Kursseille osallistui henkilöä ja osallistumispäivien keskiarvo oli 1,4 päivää. Luennoitsijoita oli 489. Ohjelmassa oli 76 kurssia, joista pienryhmäkursseja kymmenen. Ohjelmassa oli kaikille tapahtuman kävijöille avoimia Pääluentoja, joita oli kolmena päivänä lounastauon jälkeen. Yhteistyössä Medisiinariliiton kanssa järjestetylle Eväitä päivystykseen - kandikurssille osallistui 834 opiskelijaa. Näyttelyn pinta-ala oli m 2 ja näytteilleasettajia 137. Näyttelyssä oli lääkärijärjestöjen Lääkäritori, jossa liitto esitteli toimintaansa ja jäsenpalvelujaan. Posterinäyttelyssä oli esillä 17 posteria kahdessa eri sarjassa: lääketieteen sarjassa 7 ja terveydenhuollon 10. Kummastakin sarjasta valittiin edelleen kolme posteria Tietoklinikalla järjestettyyn loppukilpailuun. Molemmista sarjoista palkittiin kaksi posteria. Päivien yhteydessä Duodecim-seuran Matti Äyräpää -palkinto luovutettiin professori Juha Kerelle. Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden lääketieteen palkinto myönnettiin emeritusprofessori Vappu Taipaleelle. Maud Kuistilan palkinnon sai professori Vuokko Kinnula. Lääkäriliiton laatupalkinto Liiton laatupalkinto myönnettiin Lääkäriliiton laatuneuvoston esityksestä kahdelle tulokselliselle kehittämishankkeelle. Ensimmäisen palkinnon sai Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien, Kainuun maakunnan sekä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon ja peruspalvelukuntayhtymän yhteistyönä laatima toimintamalli: Kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen aikuispotilaan hoidon järjestäminen Pohjois-Suomessa. Toisen palkinnon sai HYKSin, TYKSin ja Turun sosiaali- ja terveystoimen lastenneurologisten kuntoutustyöryhmien ja Kelan yhteinen CPlasten kuntoutuksen kansallinen kehittämishanke. Apurahoja myönnettiin euroa Stipendi- ja täydennyskoulutusrahastosta myönnettiin 28 liiton jäsenelle yhteensä euroa. Apurahakohteina olivat potilasturvallisuuden edistäminen, kansainvälisiin ja erityisesti kehitysmaissa lääkärinä toimimiseen tähtäävä koulutus sekä lääkärien työoloihin, koulutukseen ja jaksamiseen liittyvä koulutus tai tutkimus.

19 18 Tutkimus Keskeisin hanke oli Lääkärit Suomessa -tilastojulkaisu. Aiemmin hajallaan oleva tieto suomalaisesta terveydenhuollosta koottiin tiiviiksi tietopaketiksi, josta hyötyvät sekä liiton jäsenet että keskeiset sidosryhmät. Tilastojulkaisu sisältää Lääkäriliiton tietojen lisäksi mm. Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kelan laatimia tilastoja. Julkaisu sisältää tietoja lääkärien määrästä, koulutuksesta, työhön sijoittumisesta, terveydenhuollosta sekä palkkauksesta. Sen kaksikielisyydellä palvellaan aiempaa paremmin kansainvälistyvää lääkärikuntaa ja ulkomaisia yhteistyökumppaneita. Julkaisun tietoja päivitetään vuosittain. Lääkäriliitto seurasi lääkärien lukumäärissä ja rakenteessa tapahtuneita muutoksia ylläpitämänsä lääkärirekisterin avulla. Lääkärimäärä jatkoi kasvuaan ja toimintavuoden lopussa Suomessa laillistettujen lääkärien määrä oli Heistä työikäisiä ja maassa asuvia lääkäreitä oli Vanha ALLI -rekisterijärjestelmä tuli tiensä päähän. Loppuvuodesta valmistauduttiin uuden rekisterijärjestelmän, Ankkurin, käyttöönottoon. Ankkuri helpottaa tietojen ylläpitoa ja parantaa tietojen tarkkuutta sekä ajantasaisuutta. Maaliskuussa toteutettiin Työmarkkinatutkimus, jossa tiedusteltiin palkkojen lisäksi täydennyskoulutukseen osallistumista sekä yksityislääkärien vastaanottotoiminnasta. Työmarkkinatutkimukseen ja liiton rekisteriin perustuvia tietoja hyödynnettiin monipuolisesti jäsenneuvonnassa ja erilaisissa koulutustilaisuuksissa. Tutkituilla tiedoilla päivitettiin liiton verkkosivuilla olevat sähköiset jäsenpalvelut (Practicus, Lääkärilaskuri ja Palkkatohtori). Lääkäriliitto osallistui Taloustutkimuksen toteuttamaan Ammattiliittojen mielikuvaseuranta tutkimukseen, jossa tiedusteltiin väestön mielipiteitä eri ammattiliitoista, niiden yleisestä arvostuksesta sekä vahvuuksista ja heikkouksista. Tutkimuksen mukaan Lääkäriliitto oli selvä ykkönen yleisessä arvostuksessa, kuten se on ollut vuodesta 2007 lähtien. Myös mielikuvatekijöissä koko- naisuutena Lääkäriliitto on 23 tutkitun liiton kärjessä. Muihin tutkittuihin liittoihin nähden Lääkäriliiton koettiin olevan vahvin palkkaetujen valvonnassa ja alan työpaikkojen turvaamisessa. Myös tulevaisuudennäkymät ja kansainvälinen valmius koettiin parhaimmiksi. Lääkäriliiton kehittämisalueiksi nähtiin tasapuolisuus kaikkien jäsenten asioiden ajamisessa ja yhteiskunnallisessa vastuunottokyvyssä. Valelääkärien paljastumiseen reagoitiin kyselytutkimuksella, joka kohdennettiin marraskuussa koko jäsenkuntaan. Siinä kartoitettiin mielipiteitä niistä keinoista, joilla valelääkäritapauksista voitaisiin jatkossa välttyä sekä niistä uhista, joita lääkärit kokivat aiheutuvan mm. lääkäriprofessiolle tai lääkärin autonomialle. Tutkimuksen mukaan 93 prosenttia lääkäreistä oli sitä mieltä, että Valviran on aina varmistettava lääkärien tutkintotodistukset koulutuksen antaneesta yliopistosta, jotta valelääkäritapauksilta voitaisiin jatkossa välttyä. Yli puolet vastaajista piti myös Valviran resurssien pysyvää lisäystä tehokkaana tapana ehkäistä valelääkäritapauksia. Vain noin kymmenesosa lääkäreistä oli sitä mieltä, etteivät valelääkäritapaukset vaikuttaisi ollenkaan potilaiden luottamukseen lääkäreihin. Joka neljäs lääkäri näki, etteivät valelääkäritapaukset ole uhka lääkärin professiolle ja koko suomalaiselle terveydenhuoltojärjestelmälle. Kyselyyn vastasi noin 6000 liiton jäsentä. Syksyllä toteutettiin myös vuosittain toistettavat tutkimukset terveyskeskusten lääkäritilanteesta ja opiskelijoiden kesätöistä. Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimus tehtiin yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, THL:n ja STM:n kanssa. Tiedot kerättiin kaikista maamme terveyskeskuksista. Opiskelijoiden kesätyökokemuksia kartoitettiin kyselytutkimuksella yhdessä Suomen Medisiinariliiton ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen kanssa. Tutkimuksen aihealueina olivat mm. työhön sijoittuminen kesällä 2011, palkkaus, päivystykseen osallistuminen, takapäivystyksen järjestelyt ja perehdytys työhön. Sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi noin

20 19 Lääkärit Suomessa -tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta julkaisu on tiivis tietopaketti suomalaisesta terveydenhuollosta. 600 opiskelijaa 5. ja 6. vuosikursseilta. Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty opiskelijoiden jäsenneuvonnassa ja yliopistopaikkakunnilla järjestetyissä info-tilaisuuksissa. Aiemmin aloitettuja tutkimushankkeita jatkettiin. Lääkäri tutkimusryhmä julkaisi tuloksia mm. lääkärien resertifikaatiosta ja erikoisalan valintaan vaikuttavista tekijöistä. Lääkärin työolot ja terveys tutkimusaineiston perusteella tutkittiin mm. lääkärien eläkkeellä työskentelyä ja ulkomaisten lääkärien työhön sijoittumista. Tutkimuksilla taustoitettiin liiton hallituksen perustamien työhyvinvointi- ja päivystystyöryhmien työtä. Tilastokeskuksesta saatuja palkka-aineistoja käytettiin virkaehtosopimusneuvotteluja taustoittavien laskelmien ja selvitysten laadinnassa.

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi

Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi Lääkäriliiton lausunto erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen siirtotyöryhmän raportista sekä luonnoksista

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Suomen Lääkäriliiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä 227/2014vp eduskunnalle

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä nykyinen lainsäädäntö Erikoislääkärikoulutuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2012. Toimihenkilöt 2012 2. Ammattiosaston kevätkokous 20.04.2012, klo 16.00. Toimintakertomus vuodelta 2011 5 8

JÄSENTIEDOTE 1/2012. Toimihenkilöt 2012 2. Ammattiosaston kevätkokous 20.04.2012, klo 16.00. Toimintakertomus vuodelta 2011 5 8 Aalto-yliopiston ammattiosasto JHL ry JÄSENTIEDOTE 1/2012 Sisältö Sivu Toimihenkilöt 2012 2 Ammattiosaston kevätkokous 20.04.2012, klo 16.00 Kevätkokouksen esityslista 3 4 Toimintakertomus vuodelta 2011

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Suositus täydennyskoulutuksesta

Suositus täydennyskoulutuksesta Suositus täydennyskoulutuksesta Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto 11.4.2007 Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston vuonna 2003 julkaiseman suosituksen päivitys Sisältö:

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2014 Helsinki-Uusimaa 3 Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Suomen Traumatologiyhdistys ry - Vuosikertomus 2006

Suomen Traumatologiyhdistys ry - Vuosikertomus 2006 Suomen Traumatologiyhdistys ry - Vuosikertomus 2006 1.10.2005-30.9.2006 Suomen Traumatologiyhdistyksen perustava kokous pidettiin 29.8.1997 Helsingin Pörssiklubilla. Perustajajäseninä paikalla olivat Eero

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Lääkeinformaation koordinaatioryhmä: Fimean esitys koordinaatioryhmän kokoonpanoksi

Lääkeinformaation koordinaatioryhmä: Fimean esitys koordinaatioryhmän kokoonpanoksi Lääkeinformaation koordinaatioryhmä: Fimean esitys koordinaatioryhmän kokoonpanoksi Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Katri Hämeen-Anttila Kehittämispäällikkö Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 16:00 18:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Unioninkatu 40, Istuntosali Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot