Kuopio Innovation Today

Transkriptio

1 Vuosijulkaisu 2015 Kuopio Innovation Today Game Jamit terveysteknologian ytimessä Startup Kuopiossa tehdään ideasta yritys

2 Kuopio Innovation Oy:n vuosijulkaisu 2015 Kuopio Innovation on liiketoiminnan kehittäjä, joka avaa väyliä innovatiivisten yritysten menestykselle ideoita, osaajia ja uusia ajattelutapoja yhdistämällä. PÄÄTOIMITTAJA Heikki Helve TOIMITUSSIHTEERI Reetta Airaksinen JULKAISIJA Kuopio Innovation Oy TAITTO Mainostoimisto Aihe Oy PAINOPAIKKA Painotalo Seiska Oy PALAUTE Yritykset keskiössä Menestyvä ja kasvava kaupunki on monen tekijän kokonaisuus. Kuopion kasvu on ollut viime vuodet koko Suomen kärkipäässä. Työpaikkakehitys on ollut 2000-luvulla koko maan neljänneksi parasta. Väestö on lisääntynyt viime vuosien aikana enemmän kuin koskaan Kuopion historiassa. Vetovoimakyselyissä Kuopio on yksi Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista. Kasvu ei ole tapahtunut ilman työtä. Selkeät strategiset valinnat ja vahva yhdessä tekemisen henki ovat tuoneet tulosta. Toiminnan ytimessä ovat yritykset ja niiden toimintaedellytykset. Tämä näkyy myös Kuopio Innovation Oy:n strategiassa, jossa keskiössä ovat kasvukykyiset yritykset ja yrittäjiksi aikovat. Toiminnan kehittämisessä on oltava ns. yritysten iholla. Uusia kasvuhakuisia yrityksiä Kuopiossa on runsaasti ja niille löytyy markkinamahdollisuuksia alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä näkyy yhtiömme toiminnassa. KasvuOpen, Startup Kuopio ja Game Jamit ovat esimerkkejä toiminnoista, joissa uusia kasvumahdollisuuksia autetaan eteenpäin. Yritysläheisyys tässä toiminnassa on ydin, mistä Runway-toimintatapa ja sen tulokset ovat hyvä osoitus. Nopeiden kokeiluiden, kysyntälähtöisyyden ja kyvyn liittyä globaaleihin arvoverkkoihin merkitys tulee vain korostumaan. Monipuolinen toiminta, aktiivisuus sekä asiantunteva, nopea ja ratkaisukeskeinen toimintatapa tuottavat menestyviä ja tyytyväisiä asiakkaita. Tähän yhtiömme pyrkii toiminnassaan, joka on osa Kuopion Kampuksen kehittämistä ihmisen työn, opiskelun ja asumisen kokonaisuudeksi, yhdeksi Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeiseksi kuumaksi kehityspisteeksi. Kuopio Innovation Oy PL 4000 (Viestikatu 7 B) Kuopio Heikki Helve toimitusjohtaja

3 Game jamit terveysteknologian ytimessä...04 Startup Kuopiossa tehdään ideasta yritys...06 Kasvu Open menestyksen vauhdittajana...08 Elisa auttaa Sambiaa digitalisoitumaan...10 Suomalainen kylmäosaaminen paalupaikalla...12 Kolme tarinaa kasvusta...14 Hyke kasvattaa hyvinvointia...17 Uusia ratkaisuja kotihoidon asiakkaille...18 Runway siivitti tuoteideoita markkinoille...20 Vauhtia liikeideoille kaukolämpöverkoston vuotovahti elpyi...22 Kasvua Kuopioon...23

4 4 Kuopio Innovation Today 2015 Game Jamit terveysteknologian ytimessä Games for Health Finlandin järjestämät Game Jamit ovat 48 tunnin pituisia tapahtumia, joissa kehitellään terveysvaikutteisia pelejä. Jameilla voi taustasta riippumatta heittäytyä vapaalle ja verkostoitua. Caffeine Overdose Oy on nuori peli- ja ohjelmistoalan yritys, joka kokee jopa saaneen alkunsa Game Jameissa. Yrityksen nimikin juontaa juurensa tapahtumissa juotuihin energiajuomiin. Moniin teknologia-alan yrityksiin, jotka vilahtelevat toimitusjohtaja JP Hakoluodon puheissa, on kytkös syntynyt juuri Games for Health Finland tapahtumien myötä. Pääjuttu peleissä ja laitteissa on hauskuus ja viihtyminen. Caffeine Overdose on tehnyt pelisovelluksia muun muassa Funtek Oy:n kuntoutuslaitteille. Yritykset ovat yhteistyössä luoneet työkalun, jolla laite voidaan kalibroida erilaisille ihmisille ja heidän liikkeisiinsä sopiviksi. Näin saadaan teknologia taipumaan ihmiselle eikä ihmistä teknologialle. Pääjuttu peleissä ja laitteissa kuitenkin on hauskuus ja viihtyminen. Teemme pelejä kaikenikäisille. Olemme käyneet muun muassa Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronilla kuuntelemassa senioreiden toiveita ja kehittäneet niiden pohjalta pelejä Funtekin kuntoutuslaitteille, toteaa Hakoluoto. Caffeine Overdose ei kuitenkaan halua profiloitua pelkästään terveysteknologiaa tuottavaksi yritykseksi, vaan takoo koodia myös muihin tarpeisiin. Tällä hetkellä kehitteillä on maailman markkinoille suunnattu mobiilipeli ja muutamia isoja asiakastöitä. Konsta Kammonen (vas.) ja JP Hakoluoto musisoivat Game Jam pelinkehittelyn välillä.

5 5 Kuopiossa on terveys ja tekniikka tasapainossa HYKE-projektissakin (s. 17) mukana olleen Funtekin terveyspelien asiantuntija Teemu Puolakanaho toivoo, että Kuopio huomaa terveysteknologia-alan potentiaalin. Päädyimme Kuopioon huomattuamme, että täällä on osattu yhdistää pelaaminen ja terveys oikealla tavalla. Monissa muissa kaupungeissa mennään joko teknologia tai terveys edellä, eikä ole osattu yhdistää näitä kahta, Puolakanaho toteaa. Oppilaitosten suuntaan hän heittää vinkin, että terveysteknologian alalle ei ole olemassa koulutusta Suomessa. Sille kuitenkin olisi tilausta. Kuopion yliopistollisen sairaalan fysiatrian dosentti, ylilääkäri Olavi Airaksinen on ollut mukana Games for Health -ohjausryhmässä. Hän näkee kouluttautumismahdollisuuden hyvänä ideana, mutta arvioi, että haasteita voi tulla byrokratian suhteen. Ala kehittyy nopeasti, joten koulutuksen käynnistyminen vaatisi spontaanin aloituksen. Siihen tuskin pystytään hallintotasolla, Airaksinen epäilee. Airaksisen mielestä etäkuntoutuksella on paljon mahdollisuuksia, koska Suomi on harvaan asuttu maa. Sovellusten välityksellä voidaan potilaan harjoittelua seurata ja ohjata ilman, että potilaan tarvitsee matkustaa minnekään. Etäkuntoutussovellusten lisäksi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan on suunnitteilla erityisen vaativaan kuntoutukseen soveltuva osasto, johon aiotaan hankkia pelinomaisia kuntoutusvälineitä. Pohjoismaiden urheilulääketieteen konferenssissa näkyi selvä kiinnostus terveyspelejä kohtaan. Esimerkiksi kuntosalilaitteiden valmistajien keskuudessa on huomattu, että pelit koukuttavat pelaamisen lisäksi harjoitteluun, Airaksinen kertoo. Elintoimintoja mittaamassa Mobiilisovelluksia, elintoimintojen mittausta hyödyntäviä sovelluksia sekä analyysipalveluja tuottava SenSoftia on ollut mukana Game Jameilla kaksi kertaa. Tapahtumissa on syntynyt sovelluksia, jotka hyödyntävät elintoimintojen mittaustekniikkaa. SenSoftia on luonut pelitapahtumien aikana muun muassa elvytyssimulaattorin ja lihasvoimalla toimivan pelin. Elvytyssimulaattorissa käytettyä Sensoftian kehittämää sensorialustaa on lähdetty jatkojalostamaan käytettäväksi muun muassa peliohjauksessa, kuntoilulaitteiden käyttöasteiden mittauksissa ja sisätilapaikannuksessa, jossa sensoreiden ja muutaman tukiaseman avulla on mahdollista tietää missä tietyt esineet tai henkilöt ovat rakennuksen sisällä. Kun sensoriin liitetään vielä elintoimintojen mittaaminen, saadaan sovellus, josta on hyötyä esimerkiksi päivystyspoliklinikalla. Sensorin avulla voidaan valvoa henkilön vointia ennen toimenpidehuoneeseen pääsyä. SenSoftian toimitusjohtaja Antti Väänänen valottaa yrityksen tulevaisuuden visioita sen verran, että suunnitteilla on myös virtuaalinäköön perustuva simulaattori, jolla lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijat voivat harjoitella potilaille tehtäviä toimenpiteitä. Huber Motion Lab -kuntoutuslaitetta ohjataan motorisoidulla alustalla. (Kuva: KYS) Hyötyä ja hupia Game Jameilla Kuopiolainen Physiobit osallistui Game Jameihin tammikuussa 2015 ensimmäistä kertaa. Tieto Game Jameista tuli Kuopio Innovationin kautta, jossa Physiobit on hautomoyrityksenä. Yritys lähti Jameille ennen kaikkea pitämään hauskaa. Oli mukava päästä oman koodin parista tekemään muutakin välillä, Physiobitin toimitusjohtaja Hanna Nevala toteaa. Yritys on kehittänyt mobiilisovelluksen, jota hyvinvointialan ammattilainen voi käyttää yhteydenpitoon asiakkaansa kanssa. Esimerkiksi fysioterapeutti voi lähettää sovelluksen kautta asiakkaalleen viestejä ja harjoitteluohjeita. Physiobit kehitti Game Jameilla pelin, jossa kerätään aktiivisuuspisteillä pelihahmolle elämiä. Sovellus on android-pohjainen, jossa kiihtyvyysanturit ovat hyödynnettävissä. Peliä lähdettiin kehittämään huumorimielessä, mutta lopputuloksen aktiivisuusmittausta Physiobit pystyy hyödyntämään suoraan omassa sovelluksessaan. Nevala on koulutukseltaan fysioterapeutti ja antaa siten ammattilaisen näkökulman hyvinvointisovellusten tuotekehitykseen, vaikka varsinaista tietoteknistä osaamista hänellä ei olekaan. Hyvinvointiteknologian kehittäminen vaatii moniammatillista yhteistyötä, Nevala toteaa. Esimerkiksi lääkäreillä ja ravintoterapeuteilla olisi paljon annettavaa Game Jamien kaltaisessa verkostoitumistapahtumassa. Heillä on hyviä näkökulmia siihen millaisia pelejä ja sovelluksia hyvinvointialalla tarvitaan. i

6 6 Kuopio Innovation Today 2015 Startup Kuopiossa tehdään ideasta yritys Kolmen toimijan, Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopio Innovationin tarjoamat Startup-palvelut on tarkoitettu mille hyvänsä toimialalle suuntaaville yrittäjille. Liikeideoita yhdistää kasvu- ja kansainvälistymisnäkökulma. Startup Kuopion asiantuntijat auttavat ja sparraavat, mikä johtaa parhaimmillaan menestystarinoihin ja kasvuyrityksiin. Palvelut ovat yrityksen perustajalle ilmaisia ja luottamuksellisia. Sovellamme aina tarjottavan avun asiakkaan tarpeisiin. Monesti yritystä suunnitteleva on liikeideansa kanssa aika yksin. Meiltä löytyy sparrauskumppani, joka auttaa kehittämään liikeidean kaupalliseksi konseptiksi. Autamme myös etsimään ja löytämään kontakteja asiakkaisiin ja kumppaneihin Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla, kertoo Startup asiantuntija Risto Koivisto Kuopio Innovationista. Startup Kuopion asiakkaat tulevat pääosin Pohjois-Savon alueelta. Joillain on aiempaa yrittäjyystaustaa, toisilla taas ei. Startup Kuopio keskittyy nimenomaan liikeidean kehittelyyn yrittäjän tai yrittäjien kanssa pitkäjänteisesti. Alussa painotus on liikeideassa, mutta samaan aikaan tarkastellaan tiimiä, tuotetta tai palvelua, rahoitusta ja myyntiä. Vuosittain muutama idea lähtee hienosti lentoon. Tällä seudulla on idearikasta porukkaa. Uudet ideat ja asiakkaat ovat meille aina tervetulleita, hymyilee Koivisto. Pelin avulla tehoa työhön Sawomo Oy on yksi Startup Kuopion kasvateista. Vuonna 2014 perustettu osakeyhtiö on työn pelillistämisen osaaja. Ilmiö on rantautunut Suomeenkin 2000-luvun alkupuoliskolla. Sawomon erityisyytenä on keskittyminen nimenomaan työtä tekevään yksilöön. Olemme huomanneet pelien tuovan työhön mielekkyyttä ja positiivista flow-energiaa. Asia ei sinänsä ole uusi: ihmiset ovat käyttäneet pelejä historian saatossa eri tavoin tuomaan mielekkyyttä elämäänsä. Nyt digitalisoituvassa maailmassa näyttöpäätteellä pyörivä peli toimii työn motivoijana ja tukitoimintona, kertoo Sawomon toimitusjohtaja ja osakas Teemu Pelkonen. Pelkonen on itse työskennellyt aiemmin muun muassa puhelimitse myyjänä ja asiakaspalvelijana. Hän on huomannut, että erityisesti myyntityö kaipaa uudenlaisia kannustimia ollakseen työntekijän henkilökohtaisesta näkökulmasta tarpeeksi innostavaa. Kun työ kiinnostaa tekijäänsä, vahvistuu myös työhyvinvointi ja työnantajalle syntyy positiivista tulosta. Olemme huomanneet pelien tuovan työhön mielekkyyttä ja positiivista flow-energiaa. Vaikka kuinka pitäisi työstään, on joskus vaikea suorittaa jokapäiväisiä tehtäviä. Kuitenkin juuri niillä on suuri merkitys tavoitteiden toteutumiseen. Me teemme pelien avulla arkityöstä mielekkäämpää. Mottomme on: It doesn t have to be boring. Sawomo on alusta lähtien kehittänyt pelejä yhdessä eri aloilla toimivien asiakkaidensa kanssa räätälöiden ratkaisuja erilaisten toimijoiden tarpeisiin. Yrityksellä on vahva kansainvälistymissuuntaus ja neuvotteluja käydäänkin kaiken aikaa Iso-Britannian ja Keski-Euroopan suuntaan. Neljällä osakkaalla on osaamista niin teknologian, pelinkehityksen kuin kansainvälisen markkinoinnin ja rahoituksenkin maailmasta. Työprosessien pelillistämistä tekevän Sawomo Oy:n toimitusjohtaja Teemu Pelkonen painottaa, ettei tuloksellisen työn tarvitse olla tylsää. Meille tärkeä juttu oli päästä alkuvaiheessa keskustelemaan ideasta Startup Kuopion asiantuntijoiden kanssa. Siinä keskustellessa liikeidea selkiytyi ja turhat rönsyt katosivat.

7 7 Alussa painotus on liikeideassa, mutta samaan aikaan tarkastellaan tiimiä, tuotetta tai palvelua, rahoitusta ja myyntiä. Liikuntaa suurenmoisille ihmisille Alfido on Suomen ensimmäinen ainoastaan ylipainoisille ihmisille tarkoitettu kuntokeskus. Perinteisten liikuntapalvelujen ohella keskus tarjoaa asiakkailleen asiantuntija-apua elämänhallintaan. Tiimissämme on parasta osaamista niin liikunnan, terveyden ja ravitsemuksen kuin psykologiankin osa-alueilta. Palvelut valitaan asiakaskohtaisesti. Vaikka Kuopiossa on paljon tarjontaa kuntokeskuspuolella, näkee Sallinen Alfidon vahvuutena erikoistumisen isokokoisten ihmisten liikuntakeskukseksi. Asiakasmäärä on ollut ensimmäisen toimintavuoden ajan kasvussa ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Yrittäjä Janne Sallinen aloitti Alfidon idean kehittämisen vuoden 2012 lopussa. Ajatus liiketoiminnasta vei aiemmin VTT:n tutkijana työskennelleen miehen Startup Kuopioon ja yrityshautomoon. Koen yrityshautomon sparrausprosessin erinomaisen hyödyllisenä. Siellä tarkennettiin yhdessä liikeidea myyvempään ja toimivampaan muotoon, Sallinen kertoo. Sallisella on aina ollut kiinnostus terveyttä ja liikuntaa kohtaan. Hän on tehnyt väitöskirjansa voimaharjoittelun vaikutuksista kuntoon ja terveyteen. Tutkijan työssään Sallinen törmäsi nykypäivän tilanteeseen: Ylipainoisuus on kasvussa kaiken aikaa ja ylipainoisilla henkilöillä liikkumattomuus on normaalipainoisia yleisempää. Tehtyäni yli 10 vuotta liikunta- ja terveystutkimusta, tiesin lihaskuntoharjoittelun erinomaiseksi liikuntamuodoksi kaikenkokoisille. Matalankynnyksen palvelujen puute kuitenkin jarrutti liikunnasta eniten hyötyvien isokokoisten ihmisten liikkumista. Voisiko asioita tehdä tämän kohderyhmän tarpeista käsin? Kyllä voisi! Alfidon ytimenä on omaa rauhaa ja vahvaa vertaistukea tarjoava ympäristö sekä suurenmoisille ihmisille räätälöidyt liikunta- ja asiantuntijapalvelut. Punaisena lankana kulkevat positiivisuus ja ratkaisukeskeisyys. Ulkonäköön ja painoon viittaavat tekijät, kuten peilit, on tietoisesti jätetty Alfidon seiniltä pois. Suurenmoisten ihmisten kuntokeskus Alfido Oy:n yrittäjä Janne Sallinen (oik.) uskoo henkilökohtaisen ja asiakaslähtöisen palvelun voimaan. i

8 8 Kuopio Innovation Today 2015 Mikrobioni Oy:n tutkimusjohtaja Teija Meklin suosittelee Kasvu Open Kasvupolkua kaikille kasvuasioiden kanssa painiville yrityksille. Kasvu Open menestyksen vauhdittajana Kasvu Open kannustaa yritykset testaamaan kasvuideaansa. Avoimen ja maksuttoman kilpailun aikana liike-elämän huippuasiantuntijat tukevat yrityksiä kasvun haasteissa. Tarjolla on myös verkostoitumismahdollisuuksia ja näkyvyyttä, kaikkia kasvun aineksia oikeassa suhteessa. Vuoden 2015 Kasvu Open Pohjois-Savon Kasvupolku käynnistyi helmikuussa Starttitilaisuudella. Pääpuhujana kuultiin Leijonan luola -ohjelmastakin tuttua pankkiiri Ari Lahtea, joka valotti näkemyksiään yritysten menestystekijöistä ja kasvusta. Voidakseen menestyä ja kasvaa yrityksessä pitää vallita sellainen ilmapiiri, että sitä hommaa oikeasti halutaan tehdä. Palava halu yrittää, kyky heittäytyä ja uskaltaa sekä ympärille kasattu loistava tiimi ovat mielestäni ne tekijät, joilla lähdetään tekemään isoja asioita. Onneakin toki tarvitaan matkan varrella, Lahti sanoo. Lahti painottaa, että verkostot, joita Kasvu Open Kasvupolkukin tarjoaa, ovat tärkeä tekijä yrityksen tiellä menestykseen. Ulkopuolinen näkökulma kirkastaa ajatuksia Viime vuonna Pohjois-Savon Kasvupolun finaalissa palkittiin voittajana Mikrobioni Oy ja kunniamaininnan sai Spindeco Oy. Spindeco toi myös Valtakunnallisen Kasvu Open -kilpailun voiton Kuopioon, kun se valittiin Start up -sarjan voittajaksi. Sekä Mikrobionin tutkimusjohtaja Teija Meklin että Spindecon yrittäjä Petteri Koljonen kannustavat yrityksiä lähtemään mukaan Kasvu Openiin. Kasvu Open toi uudenlaista näkemystä liiketoimintaamme. Ulkopuolisten liiketoimintaosaajien kanssa keskusteleminen ja asioiden pohtiminen toi hyvää vastapainoa perustyölle. Saimme hyödyntää todella monipuolista asiantuntijuutta, kertoo Mikrobionin Teija Meklin Kasvupolun hyödyistä. Saimme hyviä eväitä omaan kasvuumme. Mikrobioni Oy on keskittynyt selvittämään sisäilmaongelmia. Meklin uskoo, että aluevoitto tuli juuri ajankohtaisen aiheen ja osaavan tiimin ansiosta. Aihe on tiedostettu Suomessa jo pitkään, mutta se muodostaa edelleen keskeisen ympäristöterveysongelman. Tarjoamme laboratorioanalyysipalveluita sisäilmaongelmiin liittyen sekä sisäilmastokyselypalveluita, koulutusta ja konsultointia. Näille palveluille on paljon kysyntää. Mikrobionin väki pääsi Kasvu Open Kasvupolun aikana hyödyntämään monenlaisten asiantuntijoiden näkemyksiä. Kasvupolku oli helppo ja mukava kokemus. Saimme hyviä eväitä omaan kasvuumme. Suosittelen Kasvupolkua kaikille kasvuasioiden kanssa painiville yrityksille. Hommasta saa sitä enemmän irti, mitä enemmän itse miettii etukäteen omia kasvutavoitteitaan ja ihan spesifejä kysymyksiä, joihin haluaisi vastauksen.

9 9 Paras idea riittää Spindecon Petteri Koljonen kertoo, että he eivät itse olisi lähteneet mukaan Kasvu Openiin, mutta Kuopio Innovationin Risto Koivisto uskoi heidän ideaansa niin paljon, että sai yrityksen väen innostumaan ideasta. Ei meillä ollut edes liikevaihtoa tai tuotteita siinä vaiheessa, pelkkä idea vain. Mutta se oli todella hyvä idea, koska se loppujen lopuksi toi meille koko kilpailun voiton. Spindecon innovaatio mahdollistaa sähkövirran tehokkaamman käyttämisen. Tänä päivänä yrityksellä on jo käytännön sovelluksiakin. Meidän ideamme oli lisensoida tekniikkaa olemassa oleviin tuotteisiin, mutta tässä kasvupöhinässä olemme nyt innostuneet myös aivan omistakin tuotteista. Olemme tuotteistamassa soittimiin ja musiikkilaitteisiin liittyviä johtotyyppisiä lisälaitteita. Innovaatioita on paljon, joten siihen omaan asiaan ja tekemiseen pitää uskoa. Spindeco sai Kasvu Openin avulla hyödyllisiä kontakteja ja ennen kaikkea vielä enemmän uskoa omaan asiaansa. Aluksi Kasvu Openiin lähteminen hirvitti, sillä Koljonen näki, että asiat olivat vielä pahasti kesken yrityksessä ja niitä oli myös vaikea selittää ulkopuolisille. Ehkä paras oppi tulikin juuri siinä, miten kertoa asiastaan sellaisille, joilla ei lähtökohtaisesti ole mitään kiinnostusta tai ymmärrystä asiaa kohtaan. Kasvu Open Kasvupolku ja kilpailu opettivat kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa. Verkosto laajeni ja myös oma ulosanti terävöityi ja kiteytyi matkan varrella. Spindeco Oy:n Petteri Koljonen näyttää, miten heidän innovaationsa avulla vahvistimesta saadaan enemmän ääntä ilmoille. Loppuvaiheessa olin jo itsekin sitä mieltä, että tällä keksinnöllä ei muuten hävitä, eikä hävitty. Koljonen suosittelee Kasvu Openia sellaisille yrityksille, jotka haluavat lähteä rikkomaan rajojaan ja kasvamaan suuremmiksi. Innovaatioita on paljon, joten siihen omaan asiaan ja tekemiseen pitää uskoa. Sitten se pitää osata kertoa uskottavasti ja kiinnostavasti myös muille. Sparraus on voitto itsessään Timo Kettunen näkee, että Terveysmyrskyn pääsy mukaan sparrausohjelmaan tarjoaa huimia mahdollisuuksia. Tänä vuonna mukaan valittiin 15 yritystä, joista yksi on Timo Kettusen Terveysmyrsky. Kettunen lähti mukaan, koska janoaa kasvua yritykselleen. Odotukseni ovat rautaisen leppoisat. Toivon saavani sparraajilta paljon ajatuksia ja ideoita. Uskon tällaiseen toimintaan, sillä ulkopuolinen löytää omista ideoista yleensä aina jotain parannettavaa. Terveysmyrskyn tavoitteena on vahvistaa Kasvupolun myötä brändiään ja lisätä asiakaskuntaansa. Viimeistään ensi vuonna Kettunen aikoo viedä päätuotteensa, univalmennuksen, myös ulkomaille. Koska kyseessä on kilpailu, lähti Kettunen mukaan sillä ajatuksella, että tavoitteena on voitto. Henkilökohtaisesti en ole koskaan ollut kiinnostunut voittamisesta, enemmänkin kehittymisestä. Bisnesmielessä pyrin luonnollisesti olemaan sijalla yksi. Aion voittaa, mutta toisaalta sparraukseen pääseminen on jo voitto sinänsä. Mikä ikinä Kasvupolun yrityksistä voittaakaan, niin se on varmasti ansaittu voitto. Kasvu Open järjestetään jälleen ensi vuonna. Lisätietoja: i

10 10 Kuopio Innovation Today 2015 Elisa auttaa Sambiaa digitalisoitumaan Sambia haluaa digitalisoida julkisen sektorin palvelut mahdollisimman lähelle kehittyvän maan kansalaisia. Toteuttajaksi on valittu suomalainen Elisa Oyj. Johtaja Risto Ojanperä uskoo Sambian digitalisoinnin lisäävän pk-yritysten bisnestä niin Sambiassa kuin Suomessakin.

11 11 Risto Ojanperä sanoo Sambian presidentin kansliasta tulleen idean digitalisoida kehitysmaa sinne levittäytyvän postikonttoriverkoston kautta olevan nerokas. Käytännössä esimerkiksi ajokortin hankkiminen vaatii kaksi, kolme käyntiä maan pääkaupungissa Lusakassa. Elisa kehittää ja käyttöönottaa asteittain parin, kolmen vuoden aikajänteellä digikioskeissa jaettavat palvelut maan postikonttoreihin. Tällöin viranomaisasiat, kuten ajokortin voisi hoitaa kuntoon sähköisesti lähipostissa. On nerokas idea digitalisoida kehitysmaa sinne levittäytyvän postikonttoriverkoston avulla. Sambia on yksi vauraimmista ja vakaammista valtioista Afrikassa. Sen BKT kasvaa 6-9 prosentin vuosivauhtia. Maassa on valmiiksi kolme teleoperaattoria, joiden verkkojen kautta uudet digipalvelut on tarkoitus levittää aluksi maan 140 postikonttoriin. Ojanperä alleviivaa, ettei Elisa lähde rakentamaan verkkoja, vaan tarjoamaan suomalaista tietotaitoa niiden kautta jaettavissa peruspalveluissa. Urakka on haasteellinen, sillä se pitää sisällään monta, toistaiseksi tuntematonta asiaa Sambiassa. Maan johto haluaa Sambiassa siirryttävän kehittyneiden maiden tavoin digitaalipalveluihin. Tämä vaatii sopivan sähköisen tunnistautumisjärjestelmän. Ojanperä näkee, että Sambiassa on mahdollista rakentaa yksi toimiva ja kaikille sopiva järjestelmä, kun kehitystyö tehdään yhdessä Elisan ja maan postilaitoksen Zampostin kanssa. Operatiivisista syistä Elisan kumppanina on valtion omistama yhtiö Zampost, ei valtio itse. Maan kunnianhimoinen tarkoitus on nousta kehitysmaasta keskituloiseksi valtioksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei onnistu ilman toimivia digitaalisia palveluita. Yritystoimintaa ja palveluita Ojanperä kertoo Sambian digitalisoitumisen ensi vaiheen tarkoittavan julkisen sektorin asiointipalveluiden tuomista lähemmäksi kansalaisia. Maa tarvitsee kehittyäkseen yritystoimintaa, joka luo työpaikkoja. Yrityksen perustaminen tulee saada riittävän helpoksi. Jos asiakirjojen tekeminen siirtyy pääkaupungista lähipostiin, virallisten yrittäjien määrä nousee varmasti. Seuraavassa vaiheessa Sambian digitalisoitumisen on tarkoitus kattaa lisää kansalaispalveluita. Tällöin mukaan astuvat luontevasti esimerkiksi terveydenhuollon ja oppimisen palveluratkaisut. Telelääketieteen ratkaisut, kuten etälääkäripalvelut on mahdollisuus sijoittaa postin yhteyteen rakentuvaan palvelukeskukseen. Samassa keskuksessa voi toimia vaikka luokkahuone, jonka ruudulta levitetään kulloinkin tarvittavaa tietoa kansalaisille esimerkiksi Suomessa kehitetyllä etäopetusjärjestelmällä. Minulla on henkilökohtainen yhteys Afrikkaan, synnyin Tansaniassa, hymyilee Sambian digitalisoitumista vetävä Elisan Risto Ojanperä (vas.). Kuvassa hänen kanssaan World Visionin Tiina saukko sekä iclass Finlandin Jukka Sormunen. Sambia, mahdollisuuksien maa Sambia haluaa lisätä yksityisen sektorin osuutta maan kansallisessa uudistusohjelmassa. Ojanperä näkee tässä mittavat mahdollisuudet paitsi digitalisoituvan Sambian, myös suomalaisten yritysten keskuudessa. Digitalisoituminen lähtee postikonttoreista, joiden ympärille alkaa kehittyä erilaista palvelua. Kehittyvä maa tarvitsee kansalaisilleen käytännössä kaikkea ja koulutusta toimivaan palvelu- sekä yrityskulttuuriin. Elisan rooli on kehittää ja pilotoida ensimmäiset digitaaliset palvelut ja niiden ympäristöt. Ensi vaiheessa itsepalvelupäätteitä testataan kolmessa toimipisteessä. Ojanperä uskoo projektin kasvavan lumipalloefektinä, mikäli ulkoiset olosuhteet sen sallivat. Human Security Finland oli alusta alkaen mukana valmistelemassa Elisan Zambia Goes Digital yhteistyötä. Kauaskantoisen sopimuksen pohjatyössä on vahvana taustavaikuttajana toiminut Team Finland, jonka ytimen muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot ja ulkomaiset toimipisteet. Yrittäjiä kaivataan Human Security Finland linkittyy hankkeeseen tuomalla aluksi mukaan telelääketieteen Suomessa kehitettyjä ratkaisuja. Kehitysmaiden markkinoiden asiantuntija Jyri Wuorisalo rohkaisee yrityksiä esittelemään luottamuksella ideoitaan Kuopio Innovationille. Elisan yhteistyö Sambian kanssa avaa uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille päästä mukaan kansainväliseen kasvuprojektiin. i

12 12 Kuopio Innovation Today 2015 Barents 2015 pelastusharjoitus Suomalainen kylmäosaaminen paalupaikalla Syksyllä Kittilässä pidettävä Barents Rescue 2015 pelastusharjoitus kokoaa yhteen Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pelastustoimet siviilivahvistuksineen. Samalla se tarjoaa todellisen näytön paikan suomalaiselle kylmä- ja palo-osaamiselle. Harjoituksen järjestäminen on Kuopion Pelastusopiston yhteydessä sijaitsevan Suomen Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland, Crisis Management Centre Finland) vastuulla. Sisäministeriön alaisuudessa toimiva keskus kouluttaa asiantuntijoita kriisinhallintatehtäviin. Sen tärkein tehtävä on varmistaa, että Suomella on valmius lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoiminnan tarpeisiin. Arktiset olosuhteet vaativat parhaan mahdollisen osaamisen. Kylmää vastaan lämpimässä Kriisinhallintakeskuksen koulutussuunnittelija Ville-Veikko Pitkänen muistuttaa, että kylmäosaamisen tarve lähtee yllättävän lämpimästä. Suomalaisittain arktisella osaamisella käsitetään yleensä kovaa pakkasta, lunta ja jäätä. Ihmiskeho tarvitsee kuitenkin suojavaatetuksen jo plussan puolella, koska vain +10-asteen olosuhteet voidaan kokea Etelä-Euroopassa arktisiksi. Ympäri maailmaa Kriisinhallintakeskuksella Kuopiossa koulutettavat pelastusasiantuntijat opetetaan varustautumaan oikein kylmää vastaan myös suomalaisten vielä mukavina pitämissä plusasteissa. Esimerkiksi kotimaiset työvaatteet, kengät ja tilapäissuojat ovat jatkuvasti esillä niin koulutuksissa kuin kansainvälisellä kentälläkin. Matala lämpötila vaatii myös olosuhteissa toimivaa tekniikkaa. Suurtulva ja tulipalo Barents 2015 pelastusharjoitus lähtee skenaariosta, jossa Kittilän keskusta joutuu suurtulvan valtaan ja samanaikaisesti kultakaivoksessa, 50 km kunnan keskustasta pohjoiseen, syttyy maanalainen tulipalo. Skenaariolla on totuuspohjaa, sillä se perustuu Kittilän kunnan riskianalyysiin. Pitkäkestoiset sateet saavat Ounasjoen tulvimaan, jolloin nouseva vesi aiheuttaa merkittäviä tuhoja kunnan infrastruktuurille, vaurioittaa ja katkoo tieyhteyksiä. Toimiva pelastusleiri vaatii sähköä kaikissa olosuhteissa. Rauniopelastusryhmä harjoittelee Suomen talvessa. (Kuva: CMC Finland) Agnico Eagle Finlandin kaivoskuilussa syttyvän tulipaloon on varauduttu hyvin ja kaivosyhtiön oma henkilökunta aloittaa välittömästi sammutustoimet. Myöhemmin apuun saadaan myös Lapin pelastuslaitos. Päivä tulipalon jälkeen kaivoksessa sattuu kuitenkin räjähdys, jossa monet saavat vakavia palovammoja. Kaiken kukkuraksi tulipalo syttyy kaivoskuilussa uudelleen jossain päin kaivosta ja ihmisiä jää loukkuun.

13 13 Syksyllä järjestettävä Barents 2015 pelastusharjoitus on oppimisen, näytön ja näyttämisen paikka. Kuva: Juha Stick Barents toiminta Barentsin alue käsittää Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoiset alueet. Pelastustoiminta on haasteellista; Välimatkat ovat pitkiä, alue on harvaanasuttu ja pelastusviranomaisten resurssit ovat pienet verrattuna alueen kokoon. Suuronnettomuuksissa ja luonnonkatastrofeissa rajat ylittävä yhteistyö on enemmän kuin tarpeen. Arktiset olosuhteet vaativat parhaan mahdollisen osaamisen. Kahdeksatta kertaa ja joka toinen vuosi järjestettävän harjoituksen isäntä Suomi vastaa harjoituksen suunnittelusta Kriisinhallintakeskuksen kautta. Raja-aidat viranhaltijoiden ja yritysmaailman kanssa ovat madaltuneet kaiken aikaa, kertoo Pitkänen. Espanjan palomiehet esittelivät hänelle taannoin innostuneina omassa maassa tehtyjä maastoautoja. Kriisinhallintakeskuksen projektikoordinaattori Mervi Kuvaja korostaa, että Suomen ja suomalaisen kylmäosaamisen rooli on noussut EU:n kautta paalupaikalle. Suomi käsitetään 30 jäsenvaltion keskuudessa ja jopa globaalistikin pohjoisen ulottuvuuden ehdottomaksi asiantuntijaksi. Tämä vaatii myös jatkuvaa tuotekehitystä ja innovaatioita kylmään ilmanalaan tottuneilta ihmisiltä. Human Security Finland auraa tietä Pitkänen pitää hienona asiana, että Human Security Finland (HSF) on auraamassa tietä pk-yrityksille kriisinhallintasektorille. Hyville innovaatioille on maailmalla tilaa. Barents 2015 pelastusharjoituksen hän näkee eettisin arvoin toimiville yrityksille todellisena näytön paikkana. Se mahdollistaa erikoiskaluston testauksen ja samanaikaisen esittelyn alan ehdottomille ammattilaisille yli rajojen. Hän näkee harjoituksen myös testipaikkana, joka ulottuu huipputeknologiasta työvälinetasolle. Kokonaisuudessaan syksyllä järjestettävä Barents 2015 pelastusharjoitus on oppimisen, näytön ja näyttämisen paikka niin viranhaltijoille kuin alaan liittyville yrityksillekin. Kuopion Kriisinhallintakeskus paitsi kouluttaa, myös varustaa asiantuntijat kansainvälisille kentille. Maailman kriisialueilla työskentelee jatkuvasti Kuopiossa koulutettua asiantuntijaa, kertovat Ville-Veikko Pitkänen ja Mervi Kuvaja. Barents 2015 pelastusharjoituksesta kiinnostuneiden yritysten kannattaa ottaa yhteyttä Human Security Finlandin asiantuntija Jyri Wuorisaloon. HSF kokoaa yritysjoukkoa mukaan syksyn suurharjoitukseen Kittilään. i

14 14 Kuopio Innovation Today 2015 Kolme tarinaa kasvusta MedFactor IroFit Technologies Dikaios Cloud On hyvä pohtia asioita jonkun sellaisen kanssa, jolla on paljon tietoa ja vinkkejä. MedFactorin Jonna-Carita Kanninen näkee, että yrityksen alkuaikoina saa tehdä paljon jalkatyötä vakuuttaakseen muutkin ideansa toimivuudesta.

15 15 Menestystarina alkaa yleensä loistavasta ideasta. Innovaatiot voivat syntyä tarpeesta ratkaista arkipäivän ongelmia, helpottaa ihmisten elämää tai parantaa hyvinvointia. Pelkkä idea ei kuitenkaan riitä, vaan matkan varrella tarvitaan usein myös tukea. Kolme erilaisissa kasvun vaiheissa olevaa kuopiolaisyritystä ovat kaikki ponnistaneet alkuun Kuopio Innovationin tuella. MedFactor on vasta aloitteleva yritys, joka tarjoaa uudenlaista palvelua ihmisen hyvinvoinnin parantamiseksi. IroFit Technologies Oy syntyi tarpeesta helpottaa kehittyvien maiden ihmisten arkea. Jo pidempään toiminut Dikaios Cloud Oy perustettiin tuomaan järjestystä oppimateriaaliviidakkoon ja säästämään opettajien aikaa. Pehmeä lasku yritystoimintaan Kuopiolaisen Jonna-Carita Kannisen MedFactor -yritys tarjoaa palveluita, joita ei ole ehkä totuttu ostamaan, mutta joille on kuitenkin yhä kasvavassa määrin kysyntää. Kanninen työskentelee tällä hetkellä pääasiallisesti koulutussuunnittelijana ja toimii yrittäjänä sivutoimisesti. Aloittelin yritystoimintaani ollessani äitiyslomalla. Lähipiiri suhtautui asiaan kauhulla, mutta ei se mikään hetken mielijohde ollut. Oman alani ihmisiä, eli proviisoreja on melko vähän yrittäjinä, jos ei oteta lukuun apteekkareita, mutta itse näen, että proviisori voi toimia yrittäjänä muullakin tavalla. MedFactor tarjoaa lääkehoidon arviointipalveluja sekä yksityishenkilöille että yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioille. Aluksi ideaani suhtauduttiin esimerkiksi terveyskeskuksissa hieman epäillen. Kun kävin ensimmäistä kertaa, niin yritykseni toimintaa saatettiin ihmetellä ja esille nousi myös epäilyksiä siitä, että menisin toiminnallani tavallaan lääkäreiden tontille. Näin ei kuitenkaan ole, sillä toimintani tukee lääkärin työtä. Lääkäreillä on kova kiire ja ihmisillä saattaa olla useampia hoitosuhteita eri instanssien kanssa, joten on hyvä, että lääkehoitoa pystytään arvioimaan kokonaisuutena ajan kanssa ja moniammatillisesti. Seuraavalla käyntikerralla toiminnalleni yleensä ollaankin jo lämmetty, Kanninen valottaa. Kanninen on vielä alkutaipaleella MedFactorin kanssa, mutta hän kokee saaneensa Kuopio Innovationilta jo ensimmäisellä kerralla runsaasti neuvoja ja ohjeita. Sain tietoa ja apua yritysmuodon pohdintaan sekä ylipäätään yrityksen kehittämiseen. Minua askarruttivat myös markkinointi, patentti- ja sopimusasiat. Yksinyrittäjänä koen, että on hyvä pohtia näitä asioita jonkun sellaisen kanssa, jolla on paljon tietoa ja vinkkejä. Kanninen näkee saaneensa pehmeän laskun yrittäjyyteen osa-aikayrittämisellä. MedFactorin tarina on vasta alussa, mutta hän aikoo jatkaa yrityksen kasvattamista Kuopio Innovationin avustuksella. Omoniyi Olawalen yritysidea syntyi, kun hän oli vierailemassa synnyinmaassaan Nigeriassa kortilla maksaminen ei onnistu kovinkaan monessa paikassa. Arkielämän tarve synnytti menestystarinan Suomessa olemme tottuneet maksamaan kätevästi kortilla missä vain, eikä käteistä välttämättä tarvitse pitää mukana ollenkaan. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla maailmassa. Kuopiolainen IroFit Technologies Oy syntyi vastaamaan kasvavaan kysyntään kehittyvissä maissa. Yrittäjä Omoniyi Olawale on kotoisin Nigeriasta, missä hänen äitinsä asuu edelleen. Yritysidea syntyi, kun Olawale oli vierailemassa synnyinmaassaan. Äitini oli ollut sairaalassa ja menin maksamaan sairaalalaskua. Sairaalassa ei kuitenkaan käynyt kortti, eikä minulla ollut ollenkaan käteistä mukana. Itse asiassa Nigeriassa kortilla maksaminen ei onnistu kovinkaan monessa paikassa, vaan maksut täytyy hoitaa käteisellä. Tämä on ongelma, koska maassa ryöstetään paljon ihmisiä, joten käteisen rahan kanssa liikkuminen on myös vaarallista. Kortilla maksaminen ei onnistu useissa kehittyvissä maissa sen vuoksi, että kunnollista internet-yhteyttä ei ole saatavilla. Tuotteellemme on olemassa valtava kysyntä ja sen tarjoamat mahdollisuudet auttavat myös kehittyvien maiden talouksia kasvamaan. Tilannehan on nimittäin se, että ihmiset käyttävät enemmän rahaa, kun voivat maksaa kortilla. Olawale kertoo, että IroFit Technologies Oy kasvaa tällä hetkellä vauhdikkaasti. Hän näkee, että Kuopio Innovationilla on ollut merkittävä rooli menestystarinan luomisessa. Olemme saaneet todella paljon apua Kuopio Innovationilta. Siellä uskottiin ideaamme, vaikka se saattoi alkuun kuulostaa hullulta. Saimme apua moniin käytännön asioihin, kuten yrityksen perustamiseen liittyvään byrokratiaan ja rahoituksen löytämiseen. Meille myös kerrottiin, mihin muihin yrityksiin meidän kannattaisi olla yhteydessä yhteistyömielessä. i

16 16 Kuopio Innovation Today 2015 Uuden luominen on vaatinut paljon yrityksiä ja erehdyksiä, mutta äärimmäisen mielenkiintoista ja opettavaista tämä on ollut. Selkeyttä oppimateriaaliviidakkoon Itsekin ammatillisen oppilaitoksen opettajana työskentelevä Tero Santala tuskaili muiden opettajien tapaan erilaisten verkko-oppimateriaalien löytämisen kanssa. Materiaaleja on olemassa runsaasti, mutta ne pitää itse etsiä verkosta ja tähän tuhraantuu paljon aikaa. Dikaios Cloud -yritys syntyi ratkaisemaan tätä ongelmaa vuonna Yrityksen ideana oli helpottaa sähköisten oppimateriaalien hankkimista ja luoda palvelu tätä varten. Aikamoinen opintaival tämä on ollut. Meidän on pitänyt tutustua toimialaan kokonaisuudessaan. Uuden luominen on vaatinut paljon yrityksiä ja erehdyksiä, mutta äärimmäisen mielenkiintoista ja opettavaista tämä on ollut. Matkan varrella on päässyt tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja myös ihmistuntemus on kasvanut. Dikaios Cloudin suunta on tällä hetkellä selvä. Haluaisimme tähdätä kansainvälisille markkinoille. Kilpailu alalla on kuitenkin kovaa, joten aika näyttää kuinka käy. Yksi yrityksen tavoitteista toteutui, kun se voitti kunta-omisteisen Kuntien Tiera Oy:n järjestämän kilpailutuksen, jonka perusteella sähköisten oppimateriaalien jakelualustaksi valikoitui Dikaios Cloudin palvelu. Ollaanhan tässä pitkälle tultu. Kohta järjestelmä julkaistaan ja sen piiriin tulee ensi syksystä alkaen noin oppilasta. Sanoin joskus, että pyrimme olemaan vuonna 2016 maailman suurin verkko-oppimateriaalien jakaja, ja tuo tavoite näyttäisi myös toteutuvan. Päästäkseen nykyiseen tilanteeseen on Dikaios Cloudin väen pitänyt opiskella paljon. i

17 17 HYKE kasvattaa hyvinvointia Kuopion kaupunki yhdessä eri alojen yritysten ja Kuopio Innovationin kanssa ovat laittaneet hyvinvoinnin siemenen itämään kuntalaisten yhteiseksi hyväksi. Nopeilla kokeiluilla on pilotoitu erilaisia palveluja, joista osa on lähtenyt kasvuun ja osa vielä odottelee kukoistustaan. Hyvinvointitietojen yhteiskäytön edistäminen (HYKE) -projektissa keskeistä on, että palveluiden pilotoinnissa siedetään keskeneräisyyttä, epävarmuutta ja epäonnistumisiakin matkalla kohti kansalaisten omahoidon, terveydenhuollon toimijoiden ja hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteistä toimintamallia. Oma terveyshistoria omien käyttäjätunnusten takana helpottaa asiointia myös uudella paikkakunnalla tai lomamatkalla. Yksi toiminnan näkyvimmistä tuloksista on terveystili, jonka jokainen kuopiolainen voi jo nyt ottaa käyttöönsä ja ryhtyä keräämään sinne omia terveystietojaan. Terve Kuopio -terveystiliä on pilotoitu Nilsiän yhtenäiskoulun luokkalaisille hyvin tuloksin. Nuoret ja heidän vanhempansa ovat olleet hyvillään siitä, ettei esimerkiksi rokotushistoriaa tarvitse enää muistella ulkoa, tai etsiskellä rokotuskorttia laatikon pohjalta. Oma terveyshistoria aukeaa omilla käyttäjätunnuksilla, mikä helpottaa asiointia esimerkiksi uudella opiskelupaikkakunnalla tai lomamatkalla, kertoo terveydenhoitaja Eija Miettinen. Myös pelillistämistä on pilotoitu osana hyvinvoinnin edistämistä. Funtek Oy ja Kuopion kaupunki ovat testanneet uutta satulapelituolia ja pallo-ohjainta koululaisten kanssa Nilsiässä, hyvinvointitorilla, neuvolassa ja avoimissa yleisötilaisuuksissa. Funtekin laitteista lisää sivulla 4. Tapio Tuomi Sitrasta pelaa pallo-ohjaimella ja Sakari Parkkonen ohjeistaa. Tehostusta lääkehoitoihin HYKE-projektissa testatulla palvelulla on saatu apuja Marevan-lääkkeiden tehon seurantaan eli INR-määrityksiin. Laboratorio-tulokset ovat sähköisesti toimitettavissa potilaalle suoraan laboratoriosta. Lyhentynyt ketju säästää sekä aikaa että resursseja, projektipäällikkö Katriina Kankkunen Kuopion kaupungilta toteaa. Lisäksi kokeilussa on ollut MedFactorin luoma lääkehoidon arviointipalvelu. Palvelussa kartoitetaan kaikki asiakkaan käytössä olevat lääkevalmisteet, ravintolisät ja luontaistuotteet moniammatillisella yhteistyöllä, ja sen pohjalta tuotetaan raportti lääkehoidon arvioinnista. Lääkärille jää enemmän aikaa keskittyä sairauksien diagnosointiin ja ennaltaehkäisyyn, kun taustatyötä on tehty jo valmiiksi. Raportti toimii lääkärin työkaluna turhien tai sopimattomien lääkkeiden vähentämisessä ja puuttuvien tai tarpeellisten lääkkeiden lisäämisessä. Näin saadaan lääkehoito toteutettua asiakkaalle yksilöllisesti sopivaksi, MedFactorin toimitusjohtaja Jonna-Carita Kanninen toteaa. Palvelu on koettu niin hyväksi, että se tarjotaan koko Kuopion alueelle käyttöön HYKE -projektin laajentumisaikana, Katriina Kankkunen lisää. i

18 18 Kuopio Innovation Today 2015 Uusia ratkaisuja Kotihoidon asiakkaille Kun loppukäyttäjän ja työntekijän toiveet huomioidaan, voidaan kotihoidon palveluja kehittää räätälöidysti. Siinä missä muun muassa hyvinvointialan teknologiayritykset ja Kuopion kaupunki tuovat mukaan oman osaamisensa, toimii Kuopio Innovation Oy eri osapuolten yhdistäjänä ja projektien mahdollistajana. Liisa Hiekkalan äiti Elli täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Elli asuu omassa asunnossaan. Hänen luonaan käy kaksi kertaa päivässä kotihoitaja. Aloin pitämään äidistä huolta sen jälkeen kun äiti jäi yksin. Olin itse tuolloin työelämässä. Kun vuosien ja hoidon vaativuuden edetessä omaishoitajuus alkoi tuntua toiselta työltä, tarvitsin apua vastuun jakamiseen. Kotihoidon kautta järjestyi mm. lääkkeiden anto, ruoat ja turvaranneke, kuvailee äitiään 18 vuotta hoitanut Liisa. Tarpeita, toiveita ja kysymyksiä on kuultu Liisa on ollut kotihoidon toimiin tyytyväinen. Tarpeita, kysymyksiä ja toiveita on kuultu, eikä niitä ole vähätelty. Toisaalta Liisaa harmittaa, että tiedonkulku on tietoturvan myötä huonontunut. Tiedonkulun tulisi toimia sulavasti lähiomaisen ja hoidettavan välillä. Aiemmin käytössä oli viestivihko, johon hoitaja kirjasi käyntinsä, tehdyt toimenpiteet ja huomiot. Myös minä kirjasin omat käyntini vihkoon. Nyt siitä on luovuttu. Omaisen kannalta viestivihko oli olennainen osa tiedonkulkua, toteaa Liisa. Viime keväänä yötaksi havaitsi paljain jaloin ulkona harhailevan mummelin. Kuljettaja hälytti poliisin, joka vei Ellin sairaalaan. Sen jälkeen Elli sai ovihälyttimen. Se on ollut pelastus ja tuonut paljon mielenrauhaa. Mielikuva äidistä hortoilemassa on karmiva, kuvailee Liisa. Teknologia ei korvaa ihmistä Kokemuksiensa myötä Liisa on pohtinut paljon omaishoitajuutta ja kotihoitoa. Teknologiasta on jo saatu apua, mutta esimerkiksi sellaista ratkaisua ei vielä ole, joka reagoisi kodin ulkopuolella tapahtuviin tilanteisiin. Elli ulkoilee kesäisin itsenäisesti, mutta jos hän kaatuu, ei turvaranneke toimi kodin ulkopuolella, perustelee Liisa. Lisäksi Liisa painottaa, että vaikka teknologia on hyvä apuväline, se ei koskaan korvaa ihmistä, joka käy paikan päällä. Liisa on osallistunut Kuopio Innovation Oy:n ja Kuopion kaupungin järjestämään Ideaklinikkaan, jonka päämääränä oli koota kotihoidon asiakkaiden ja heidän omaistensa tarpeet ja tieto

19 19 palveluntuottajille. Ideaklinikka oli osa TULETKO-hankkeen toimintaa. Seuraavaksi se kartoittaa turva- ja hyvinvointiteknologiayritysten tarjontaa. Kaija Kokkonen Kuopion kaupungilta kertoo, että Liisan kuvailemiin kohtiin ollaan etsimässä uusia ratkaisuja. Ideaklinikalla esiin nousivat samat ydinteemat. Tiedonvälitykseen tavoitteenamme on luoda turvallinen mutta sujuva sähköinen ratkaisu, jonka avulla hoitajat voivat jouhevasti hoitaa yhteydenpidon asiakkaiden perheenjäseniin, hän kuvailee. Toinen tärkeä seikka on ennakoiva turvallisuus. Kokkosen mukaan esimerkiksi teknologia, joka seuraisi aktiivisuutta ja passiivisuutta, toisi apua uhkatilanteiden ennakoitavuuteen. Sellaisista ratkaisuista on jo jonkin verran näyttöä. Nyt niiden soveltuvuutta juuri kotihoitoon kartoitetaan. Kolmantena seikkana Kokkonen nostaa esiin työprosessien sujuvuuden. Etsimme ratkaisuja ja integraatioita, joiden avulla voisimme paremmin hyödyntää sitä tietoa, jota saamme jo olemassa olevista järjestelmistä. Tavoitteenamme on automatisoida ja mobilisoida hoitajien paperista perustyötä niin, että se aika vapautuisi suoraan asiakkaan kanssa kasvokkain käytettävään aikaan, visioi Kokkonen. TULETKO-hanke Tulevaisuuden Turvallinen Kotihoito (TULETKO) -hankkeessa on meneillään markkinatunnusteluvaihe, joten ovet ovat vielä kaikille teknologiayrityksille avoinna. Vaiheen kilpailutus on keväällä Tämän hankinnan lisäksi Kuopion kaupungin lähiajan tähtäimessä on rakentaa myös pilotointiympäristö, jossa hyvinvointiteknologian alan tuotteita voidaan testata. Pilotointiympäristön mallintaminen aloitetaan tämän vuoden syksyllä jatkuen keväälle Lähiajan tähtäimessä on rakentaa pilotointiympäristö hyvinvointiteknologian tuotetestaukseen. Aidosta ympäristöstä saadulla tiedolla voidaan rakentaa malli ja luoda kriteerit testattaville tuotteille. Tavoitteena on löytää sellaisia hyvinvointi-, terveys- ja turvallisuusalan ratkaisuja, jotka ovat räätälöitäviä. Jokaisen ikäihmisen tarpeet kotihoidossa ovat erilaiset, painottaa Anneli Tuomainen Kuopio Innovation Oy:stä. TULETKO-hanke on osa Tekesin rahoittamaa Innovatiiviset kaupungit INKA -ohjelmaa, jonka tavoitteena on luoda osaamisesta uutta liiketoimintaa paikallisesti ja kansainvälisesti. Kuopiossa ohjelmassa panostetaan jatkossa mm. apuvälineisiin ja teknologisiin ratkaisuihin liittyvän Hyvinvointilainaamon rakentamiseen sekä alueen lääketurvallisuuden ekosysteemin vahvistamiseen. i

20 20 Kuopio Innovation Today 2015 Runwayn myötävaikutukset: 30 uutta työpaikkaa 4 yritystä (spin-off) 12 uutta tuotetta / palvelua 2 tuotekonseptia Uusi tuotekehitys- ja tuotteistamismalli kaupallistamisen kiitotienä Runway siivitti tuoteideoita markkinoille Runway-projektin tuotekehitys- ja tuotteistamismalli on vastannut haasteeseen, miten yrityksissä, yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja muun muassa kehitysyhtiön yrityshautomossa syntyviä tuote- ja palveluideoita saadaan jalostumaan kaupallisiksi sovelluksiksi mahdollisimman nopeasti sekä kustannustehokkaasti. Kehitysyhtiö Kuopio Innovationin helmikuussa 2015 päättynyt Runway-projekti onnistui esimerkillisesti kehittämään uuden markkina- ja loppukäyttäjälähtöisen tuotekehitys- ja tuotteistamismallin (CCI) kaupallistamiskelpoisille palvelu- ja tuoteinnovaatioille. Käytännössä toimivaksi osoittautunut malli on saanut Itä-Suomen yliopiston kauppatieteen laitoksen kanssa laadittujen artikkelien ja esitelmien osalta niin myönteisiä lausuntoja kansainvälisiltä arvioitsijoilta, että sille on syntynyt myös tieteellistä merkitystä. Lisäksi projekti saavutti viime vuonna yritystoiminnan edistämiseen tähtäävän eurooppalaisen EEPA-kilpailun Suomen ykkössijan. Runwayn tuotekehitys- ja tuotteistamismalli on myötävaikuttanut vuosina noin 30 uuden työpaikan, neljän yrityksen (spin-off), 12 uuden tuotteen ja palvelun sekä kahden tuotekonseptin syntymiseen. Projektiin osallistui 36 yritystä. Tiivistä vuorovaikutusta koko ajan Runway-projektia johtanut asiantuntija, FT Juha Vilhunen pitää erityisen tärkeänä yritysten ja yliopiston tutkimusryhmien, uusien tuotteiden kaupallistajien ja loppukäyttäjien vuorovaikutuksen tiivistymistä. Kaikki asiaankuuluvat tahot koottiin liiketoiminnan kehitysputkeen. Näin pystyttiin säilyttämään yhteinen tavoite ja näkemys kirkkaana sekä käytännönläheisenä koko kehitysprosessin ajan alkuideoinnista pilotointiin. Projektiin kuului myös yhteydenpito rahoittajiin. Asiakas- ja loppukäyttäjälähtöinen toimintatapa varmistaa, että uusi tuote tai palvelu tulee loppukäyttäjien tarpeisiin ja soveltuu oikeaan toimintaympäristöön. Tuotekehityspanostukset ovat näin mahdollisimman kustannustehokkaita. Virheet sekä turhat rönsyt karsiutuvat jo kehitysvaiheessa tai viimeistään pilotoinnissa. Tarkoitus on saada kerralla oikea tuote tai palvelu, oikeaan aikaan markkinoille, muistuttaa Vilhunen. Onnistuminen on vaatinut hänen mukaansa asenteiden ja toimintakulttuurin ennakkoluulotonta muutosta kaikilla tahoilla. Yhteisten ja konkreettisten etujen löytyminen on siivittänyt sitä. Malli ei ole itseisarvo vaan työväline, jolla hyvät tuotteet ja ideat saadaan kaupallistettua markkinoille.