Koulutusvientiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutusvientiselvitys"

Transkriptio

1 Koulutusvientiselvitys FCG Finnish Consulting Group FCG Koulutus ja Konsultointi Oy yhdessä Haaga-Helia Global Education OY:n ja EduClusterFinland OY:n kanssa

2 Sisällys Tiivistelmä 1 Johdanto Selvityksen lähtökohdat Koulutusviennin määritelmä Koulutusviennin nykytila ja kompetenssi Markkinat Kilpailutilanne Julkiset tukitoimet ja FLF:n toiminta ICT osana koulutusvientiä Haasteet ja mahdollisuudet Johtopäätökset Konkreettiset toimenpiteet Lähteet Liitteet... Liite 1. Terms of Reference - Koulutusvientiselvitys 47 Liite 2. Kyselylomake Liite 3. Haastattelukysymykset asiantuntijoille Liite 4. Lista haastatelluista asiantuntijoista Liite 5. Haastattelukysymykset suurlähetystöille Liite 6. Valittujen markkina-alueiden tarkastelua 62

3 Tiivistelmä Suomen opetusjärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaista. Suomi on jatkuvasti menestynyt erinomaisesti OECD:n PISA-vertailuissa. Ammatillisen koulutuksen puolella menetystä on tullut Euro ja World Skills -kisoissa. Maahamme on jatkuvasti virrannut korkean tason delegaatioita joka puolelta maailmaa tutustumaan Suomen ihmeeseen. Vuonna 2010 laadittiin Opetus- ja Kulttuuriministeriön (OKM) johdolla koulutusvientistrategia, jossa tunnistettiin vientipotentiaali ja alan tilanne, sekä hahmoteltiin julkisen vallan toimet alan nostamiseksi merkittäväksi vientitulojen ja työllistymisen lisääjäksi. Konkreettisena toimenpiteenä perustettiin Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuella ja yritysten/oppilaitosten omalla rahoituksella Future Learning Finland yksikkö (FLF) FINPRO:n yhteyteen FLF:ssa on tällä hetkellä 72 jäsentä, joista valtaosa on oppilaitoksia yritysten ollessa vähemmistönä. Lupaavan alun jälkeen toiminta on jähmettynyt paikalleen ja tulokset ovat olleet vähäisiä. Syinä tähän ovat olleet mm. sekava, riittämätön rahoitusrakenne, jäsenten vähäinen vaikutusmahdollisuus toimintaan, jäsenten moninaisuus tarpeiltaan ja oma passiivisuus, sekä FLF:n henkilökunnan vaihtuminen ja vähentäminen. Koulutusviennissä suurimmat volyymit liittyvät perusasteen koulutuksen konseptiin yksityissektorilla (suomalaisen mallin mukainen koulu), suuriin kansallisiin koulutuksen reformeihin ja ICT:n avulla skaalautuviin uusiin koulutusinnovaatioihin. Koulutuksen volyymin suurimmat globaalit kasvutekijät tulevaisuudessa ovat keskiluokan kasvu ja vaurastuminen ja halu kouluttaa lapset yksityiskouluissa, väestön kasvu maissa, joissa on sekä varaa että halua panostaa opetussektorin kehittämiseen sekä opetuksen siirtyminen verkkoon, maantieteellisestä lokalisaatiosta riippumattomaksi. Suomen koulutusviennin kasvattamiseksi tarvitaan seuraavat radikaalit toimenpiteet: 1) FLF:n toiminta nykymuodossa ajetaan alas kesäkuuhun 2013 mennessä ja toiminta aloitetaan uudelta toiminta- ja rahoituspohjalta ns. Uuden- Seelannin mallin mukaan, jossa keskeiset ministeriöt osallistuvat rahoitukseen ja toimintaan vahvalta yhteiseltä mandaatilta yhdessä yritysten 1

4 ja oppilaitosten kanssa. 2) Uusi organisaatio, Finnish Education Export, keskittyy ylätason markkinointiin ja Suomen opetussektorin brändin vahvistamiseen ja yritykset/oppilaitokset varsinaiseen liiketoimintaan. Saudi-Arabiaan sijoitetaan oma opetussektorin vientihenkilö. 3) Klusteritoiminta perustuu veturiyritysten vetämiin markkinalähtöisiin hankkeisiin, joiden liikkeellelähtöä edesautetaan rahoitusinstrumentilla (markkinaselvitykset, feasibility studyt, tuotekehitysrahat). Uusi toimintamalli asettaa selkeät suomalaisen koulutusviennin aikataulu- ja liikevaihtotavoitteet, ja toimii strategisesti niiden saavuttamiseksi. - 4) Tutkintojen myynnin kokeiluja jatketaan, kokeiluista kehitetään pysyvää toimintaa ja lainsäädäntöä muutetaan niin, että laajamittaisempi suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen tutkintojen myynti on mahdollista 2014 alkaen. 5) ICT:n olemassa olevat ratkaisut, joilla voi olla käyttöä opetussektorilla ja ruohonjuuritason koulutukseen liittyvät innovaatiot törmäytetään alueellisina pilotteina valituissa kaupungeissa. Tarkoituksena on löytää skaalautuvia, uusia opetussektorin innovaatioita, joilla olisi globaalia kysyntää. 2

5 1 Johdanto Suomen OECD:n PISA koulutusvertailussa saama tunnettuus kasvaa edelleen ja eri maiden kiinnostus varsinkin perusasteen koulutusta kohtaan on suurta. PISA -tunnettuus on kasvattanut kiinnostusta koko koulutusjärjestelmäämme kohtaan käsittäen myös ammatillisen- ja yliopistoasteen. Lukuisat ulkomaiset delegaatiot ovat vierailleet maassamme. Suomalaista koulutusjärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaista. Kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamien hankkeiden rinnalle on syntynyt nopeasti suora-asiakkuuksien markkinat, jossa asiakkaina ovat yksittäiset opetusministeriöt, yksityiset yliopistot ja muut koulutuslaitokset sekä yksityiset investointiryhmät. On syntynyt mahdollisuuksien ikkuna avata uusi vientiala, jossa on sekä aitoa kysyntää ja tarjoajien heräämistä, mutta puuttuu vahvoja vetäjiä, jotka johtaisivat tuotekehitystä, markkinatutkimusta ja hankkeiden toteutusta. Lisäksi kaivataan neutraalia julkisen sektorin operaattoria, joka kykenisi pureutumaan koulutusviennissä toimivien yritysten tarpeisiin, ohjaamaan toimijoita isompiin kokonaisuuksiin kannustimilla ja vahvistamaan suomalaisen koulutusosaamisen brändia ja tunnettuutta riittävän korkealla tasolla. Suomi on keskellä suurta rakennemuutosta. Suurten yritysten rakenteelliset uudelleenjärjestelyt, kansainvälinen talouskriisi ja yritysten irtisanomisaalto synnyttävät itseään ruokkivan syöksykierteen. Nokian menestyksen myötä Suomeen syntyi huikea ICT-alan osaaminen, joka olisi nyt hyödynnettävä osana muita aloja, joilla voisi olla vientipotentiaalia. Koulutusviennin hetkellisestä ilmiöstä ja samalla mahdollisuudesta on luotava kestävä vientiala, joka tuo sekä tuloja että työpaikkoja Suomeen. Kansallisen, vuonna 2010 linjatun koulutusvientistrategian implementointi kaipaa nopeaa uudistusta ja toimenpiteitä ennen kuin ainutlaatuinen tilaisuus menetetään. Tähänastiset tulokset ovat olleet heikkoja. Tässä selvityksessä tarkastellaan, miten koulutusviennistä tulisi merkittävä uusi avaus Suomelle, mikä ICT-osaamisen rooli voisi siinä olla ja mitä konkreettisia, radikaaleja toimenpiteitä toteuttamiseksi tarvitaan. 3

6 2. Selvityksen lähtökohdat Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antoi marraskuussa 2012 työryhmälle (Jari Poikonen, FCG, Lars Eltvik, Haaga-Helia ja Jan-Markus Holm, EduCluster Finland) tehtäväksi luoda yhteinen toimintamalli, jolla suomalaisen koulutusosaamisen vienti saataisiin tehokkaammaksi ja tuloksekkaammaksi (kts Liite 1.) Työ koostui seuraavista elementeistä. - nykytilanteen kartoitus (mitä koulutusvienti on, mitä on viety, minne ja millä volyymilla) - mikä on ICT:n osuus koulutusviennistä ja potentiaali - koulutusviennin potentiaaliset markkina-alueet, koko ja potentiaali - suurimmat esteet koulutusviennille - yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin rooli koulutusviennissä ja käytännön toimenpiteet - julkinen sektori, yritykset ja organisaatiot koulutusviennissä - vaihtoehtoiset toimintamallioptiot - johtopäätökset Joulukuussa 2012 työryhmä esitteli TEM:ille väliraportin, jonka pohjalta päätettiin, että selvitys keskittyy johtopäätöksiin ja konkreettisiin toimenpide- ehdotuksiin niiden toteuttamiseksi. Selvityksen taustaksi kerättiin tietoa kolmella tavalla: 1) FINPRO:n yhteydessä toimivan Future Learning Finlandin (FLF) 72:lle jäsenelle lähetettiin sähköinen Webropol-kysely (kts. Liite 2), johon vastasi 42 jäsentä. Vastanneista yrityksiä oli 10 ja loput oppilaitoksia. 2) Syvällisempää tietoa koulutusviennistä kerättiin haastattelemalla 13 asiantuntijaa lomake- ja puhelinhaastatteluilla (kts. Liite 3 ja 4). 3) Lisäksi markkina- ja maakohtaista tietoa kerättiin haastattelemalla Brasilian, Chilen, Malesian sekä Vietnamin suurlähettiläitä tai suurlähetystöjen edustajia Suomessa (kts. Liite 5). Tämä lisäksi työryhmä on pitänyt useita sisäisiä Work Shop tyyppisiä kokouksia, joihin on osallistunut myös muita asiantuntijoita selvityksen tehneistä yrityksistä. Taustaselvityksessä on myös hyödynnetty valmiita kansainvälisiä raportteja ja tilastoja. 4

7 3. Koulutusviennin määritelmä Tässä selvityksessä haastateltujen asiantuntijoiden sekä kyselyyn vastanneiden keskuudessa on sekä yrityksiä että oppilaitoksia, mistä johtuen määritelmä koulutusvienti ja siihen liittyvät toiminnot voidaan käsittää monella tavalla. Yleisesti koulutusviennillä tarkoitetaan koulutuspalveluita, tutkintoja, tutkimusta, konsultointia sekä myös koulujen rakentamista, laitetoimituksia ja ICT:tä. Perinteisissä koulutusviennin maissa (esim. Uusi-Seelanti, Australia, Iso-Britannia) koulutusvienti käsittää myös opiskelijarekrytoinnin, jolloin kotimaisia tutkintoja markkinoidaan ja myydään ulkomaalaisille opiskelijoille ja heidän lukukausimaksuistaan saatavat tulot lasketaan koulutusviennin tuloiksi. Samoin mukaan lasketaan ns. välilliset tulot eli oppilaan opiskelumaassaan maksama asuminen, elämiseen käyttämänsä varat ja muu kulutus. Tässä selvityksessä koulutusvienti käsitetään vientiliiketoiminnaksi, joka on voitollista ja kohdistuu jollain tavoin Suomen ulkopuolelle. Tarkastelussa keskitytään koulutusviennin osiin, joissa Suomella olisi eniten potentiaalia tehdä laajaa, uutta ja pysyvää vientiliiketoimintaa, ja jolla olisi lisäksi selkeä, lisäävä vaikutus kotimaan työllisyyteen. 4. Koulutusviennin nykytila ja kompetenssi Kyselyvastausten perusteella koulutusviennin osaamisessa on huomattavaa vaihtelua toimijoiden välillä. Vastaajista suurin osa työskentelee suuressa yli 500 hengen organisaatiossa (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) tai pienessä (alle 20 hengen) organisaatiossa. Loput vastaajista (17) työskentelevät keskisuurissa organisaatioissa ( henkeä). Keskimäärin koulutusviennin parissa työskentelee 2,5 henkilöä. Suurimmalla osalla vastaajista on 2-5 vuoden kokemus koulutusviennistä. Neljäsosalla vastaajista on yli 11 vuoden kokemus, kun taas viidesosa vastaajista on toiminut koulutusviennin parissa alle vuoden. Yli puolet (26) vastaajista toimii julkisella sektorilla ja yksi valtion sektorilla, loput yksityisellä sektorilla. Vastaajista suurin osa (24) työskentelee ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Kymmenkunta vastaajaa työskentelee yrityksessä ja loput kahdeksan toisen asteen koulutuslaitoksessa tai muussa organisaatiossa (aikuiskoulutusorganisaatiot, liitot). Vastaajista suurin osa tarjoaa koulutuspalveluita, tutkintoja ja konsultointia. Osa tarjoaa myös ICT:tä ja 5

8 muutama koulurakentamista ja laitetoimituksia. Suurin osa (21) vastaajista ilmoitti koulutusviennin liikevaihdoksi euroa, viidesosa euroa ja kahdeksasosa euroa. Viisi vastaajaa ylsi liikevaihdollaan 1-5 miljoonaan euroon ja kaksi vastaajaa yli 10 miljoonaan euroon. Suurimmat liikevaihdot kertynevät tällä hetkellä muutamilta laitetoimittajilta (huonekalut, laboratoriot, kielistudiot jne.). Kun nämä otetaan omaksi ryhmäkseen, Suomen koulutusviennin arvo lienee tällä hetkellä noin 4-5 miljoonaa euroa. Samaan kokoluokkaan on päätynyt myös CIMO:n johtaja Pasi Sahlberg omassa arviossaan ( Kuka ostaisi suomalaista koulutusosaamista, 12/2012). Noin neljäsosa vastaajista pitää tuotteitaan ja palveluitaan kansainvälisesti erittäin vahvoina ja kilpailukykyisinä (Kuvio 1). Puolet vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että oman organisaation koulutusvientituotteet vaativat edelleen kehittämistä. Yksikään vastaajista ei näe, ettei heidän tuotteissaan olisi tällä hetkellä ollenkaan kansainvälistä potentiaalia. Kuvio 1. Koulutusviennin osaaminen ja tuotteiden kilpailukyky Kyselyyn vastanneet arvioivat osaamisperustaisen ammattikoulutuksen, johon laskettiin mukaan myös täydennyskoulutus sekä ammattiin liittyvä koulutus, kaikkein vahvimmaksi sisältöalueeksi kansainvälisessä kilpailussa (Kuvio 2). Oppimisympäristöt, joihin laskettiin mukaan koulurakennukset ja -kalusteet, opettajankoulutus, johon laskettiin mukaan myös pedagoginen koulutus, sekä oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja -sovellukset nähtiin tasaisesti yhtä vahvoina sisältöalueina kansainvälistä kilpailukykyä arvioitaessa. Kuvio 2. Sisältöalueiden kilpailukyvyn arviointi. 6

9 Muu, mikä? Opettajankoulutus (ml. Pedagoginen) Osaamisperusteinen ammattikoulutus (ml. täydennys- ja ammattiin liittyvä koulutus) Oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja sovellukset Oppimisympäristöt (ml. koulurakennus ja - kalusteet) Ainulaatuisimpina ja erottuvimpina kansainvälisille markkinoille suunnattavina suomalaisina palveluina ja tuotteina nähdään yleisimmin opettajankoulutusohjelmat (ammatillinen, K-12, täydennyskoulutus, aikuiskoulutus). Seuraavina nousevat rehtorikoulutus ja erityisopetus, koulujen tukitoiminnot, oppilaanohjaus, arviointityö ja laatutoiminta sekä suomalainen koulumalli yleisesti. Yksittäisistä aloista vastauksissa mainitaan metsä- ja kaivosala sekä ICT-ratkaisut ja -sovellukset. Laadukkaita ja kilpailukykyisiä tuotteita on, mutta ne ovat yksittäisiä, pieniä ja osaamisalueeltaan kapeita. Markkinoita ei oikein tunneta ja omassa resurssoinnissa ja prosessien tuntemisessa on paljon kehitettävää. Haasteina mainitaan erityisesti kohdemaiden tuntemuksen vähäisyys, mikä vaikeuttaa todellisten, maksavien asiakkaiden löytämistä. Myös sopimusjuridiikka ja rahoitusosaaminen ovat alueita, joita tulisi vastausten perusteella kehittää. Kyselyvastausten ja yleisen markkinatiedon perusteella on selvää, että koulutusviennin osaaminen on vielä verraten nuorta, ohutta ja pirstaleista Suomessa ei ole koskaan ollut yksityiskouluja, jotka keräisivät lukukausimaksuja tai yliopistoja, jotka möisivät tutkintoja ulkomaisille opiskelijoille laajassa mittakaavassa. Suomesta puuttuu täysin koulutuksen kaupallistamisen osaaminen se on vasta nyt syntymässä. 7

10 5. Markkinat Seuraavassa on tarkasteltu koulutusviennin markkinoita. Kyselyvastausten perusteella on valittu tietyt alueet, joihin tässä selvityksessä on keskitytty. Koulutusviennin kyselyyn vastanneet mainitsivat suosituimmiksi koulutusviennin kohdemaiksi Venäjän, Kiinan ja Saudi-Arabian sekä Arabiemiraatit, Kazakstanin, Kosovon, Ruotsin, Vietnamin ja Viron (kuvio 4). Kuvio 3. Koulutusviennin suosituimmat kohdemaat. (n=41) Kyselyyn vastanneista suurin osa kuvasi koulutusvientiin liittyvän toimintansa olevan ensisijaisesti osaamisperustaista ammattikoulutusta, johon laskettiin mukaan myös täydennyskoulutus sekä ammattiin liittyvä koulutus. Toiseksi suosituimpana koulutusvientiin liittyvänä toimintana nähtiin oppimisympäristöt, joihin laskettiin mukaan koulurakennukset ja -kalusteet. Kolmantena mainittiin opettajankoulutus, johon laskettiin mukaan myös pedagoginen koulutus. Oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja -sovellukset olivat neljänneksi suosi Viro Vietnam Venäjä Saudi-Arabia Ruotsi Kosovo Kiina Kazakstan Arabiemiirikunnat tuin toimintamuoto. Koulutusviennin muuksi toiminnaksi mainittiin esimerkiksi arviointi, konsultointi tai opetussuunnitelmien kehittäminen. Vastausten jakauma on esitetty kuviossa 5. Kolme vastaajaa ilmoitti jättävänsä luettelematta 20 maata, joissa heillä on toimintaa. 8

11 Kuvio 5. Koulutusvientiin liittyvä toiminta ulkomailla (n=40, monivalinta). Muu, mikä? 6 Opettajankoulutus (ml. pedagoginen) 16 Osaamisperusteinen ammattikoulutus (ml. täydennys- ja ammattiin liittyvä koulutus) 27 Oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja sovellukset 14 Oppimisympäristöt (ml. koulurakennus ja - kalusteet) Maat, joita vastaajat aikovat lähestyä seuraavaksi koulutusvientiin liittyen, on esitetty kuviossa 6. Suosituimpia maita ovat Venäjä, Saudi-Arabia ja Kiina, sekä Arabiemiirikunnat, Viro ja Yhdysvallat. Viisi vastaajaa mainitsi yleisesti Euroopan ja Lähi-idän seuraaviksi kohdealueikseen. Kuvio 6. Maat, joita halutaan lähestyä seuraavaksi Yhdysvallat 6 Viro 6 Venäjä 21 Saudi-Arabia 8 Kiina 7 Arabiemiirikunnat

12 Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että kiinnostavimpia koulutusviennin kohdealueita suomalaisten toimijoiden keskuudessa ovat Venäjä, Gulfin alue ja Kiina. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan Suomen tulisi oppia nöyryyttä, tuotteistamista, kokonaisvaltaisten ratkaisujen kehittämistä, markkinoiden seurantaa, markkinointia ja myyntiä muilta mailta. Lisäksi Suomi voisi oppia seuraavia asioita seuraavilta mailta: - Saksa: kokonaisvaltainen ja aggressiivinen toimintatapa, markkinoiden valtaus - Uusi-Seelanti: ministeriötason malli - Hollanti ja Tanska: organisatoriset ratkaisut koulutuksen soveltamisesta suoraan koulutusvientiin - Australia: tutkintomaksujärjestelmä, tutkintojen myynti, konseptointi - Ruotsi: markkinointi - USA: kaupallistaminen - Iso-Britannia: uskottavuus Booz & Co:n konsulttitoimiston tekemän tutkimuksen mukaan Gulfin alueen yksityiskoulumarkkinat kasvavat vuoteen 2020 mennessä 90 miljardin USD:n suuruisiksi nykyisestä 36 miljardista USD:sta. Samanaikaisesti pelkästään Saudi-Arabian Opetusministeriön vuotuinen budjetti on 40 miljardia USD. Gulfin alueen maat ovat voimakkaasti avautumassa ja hakemassa kansainvälisiä partnereita opetussektorinsa kehittämiseen. Yksi prosentti Gulfin alueen liiketoiminnasta koulutuksen yksityisellä sektorilla olisi jo miljoonaa USD:a. Suomen maine alueella tunnetaan ja muutamat yritykset ovat jo päässeet liiketoiminnan alkuun. Yksityissektorin koulutuksen tarjoana korostuu tulevaisuudessa sekä Kiinassa että Venäjällä keskiluokan kasvun ja väestönkasvun sekä vanhempien halun tarjota lapsilleen parempaa koulutusta myötä. Liitteessä 6 on tarkasteltu markkinatilannetta haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta muutamassa valikoidussa esimerkkimaassa. 10

13 6. Kilpailutilanne Koulutusvientitoiminnan suomalaista kenttää kuvaa toimijoiden monimuotoisuus, mikä vahvistaa monipuolisuutta mutta on samalla merkittävä heikkous lisäämällä hajanaisuutta, mikäli toimijoiden erilaisia vahvuuksia ei osata ottaa huomioon ja hyödyntää toiminnassa. Koulutusvientikyselyn vastausten perusteella voidaan päätellä, että huomattava osa sektorin kompetenssista ja osaamisesta jää hyödyntämättä, koska toimijat ovat pieniä, toimivat toisistaan erillään ja tietämättä, eikä synergiaetuja synny puuttuvan yhteistyön takia. Kyselyyn vastanneista organisaatioista suuri osa on uusia alalla, mikä on selittävä tekijä mm. vastauksissa esiin nouseville koulutustarpeille ja konkreettiselle vientitoiminnan tuelle. Yli puolet vastaajaorganisaatioista on toteuttanut koulutusvientiin liittyvää toimintaa 0-5 vuotta. Neljäsosa vastanneista on toiminut koulutusviennin parissa yli 10 vuotta. Markkinatuntemuksessa esiintyi myös hajontaa, yli puolet tuntevat markkinat aika hyvin, kolmasosa vain vähän ja viidesosa hyvin. Yli puolet vastanneista toimii julkisella sektorilla, yksityisiä toimijoita vastaajista on 14. Yleisimpiä toimialoja ovat koulutuspalvelut, konsultointi sekä tutkinnot. Muista aloista nousee ICT, jolla toimii 12 organisaatiota 41 vastanneesta. Kyselyyn vastanneissa organisaatioissa nähdään koulutusviennin järjestämiselle useita hyviä malleja, joista toimivimpana pidetään eri vaihtoehtojen yhdistelmää (kuvio 7). Yksittäisistä vaihtoehdoista parhaana pidetään toimintaa konsortiossa muiden suomalaisten toimijoiden kanssa. Seuraavaksi parhaana vaihtoehtona nähdään yhteistyö kohdemaan paikallisen toimijan kanssa ja vasta viimeisenä vientitoiminta itsenäisesti. Muina hyvinä toimintamalleina mainittiin samanaikainen kansallinen yhteistyö ja kohdemaan kumppani sekä riittävän vahvat vientiorganisaatiot, joissa on koulutusrajat ylittävää toimintaa. Toimintamallin nähtiin olevan myös sidoksissa liiketoiminta-alueeseen, jolloin esimerkiksi täydennyskoulutuksessa hyvä malli voi olla itsenäinen toiminta, ja vastaavasti järjestelmä- ja kouluoperointiprojekteissa yhteistyö tai konsortio. Kuvio 7. Koulutusviennin toimintamallit 11

14 Kyselyssä pyydettiin vastaajia listaamaan tärkeysjärjestyksessä tekijöitä, jotka parantaisivat heidän koulutusvientitoimintaansa. Vastauksissa oli vaihtelua, mutta keskeisinä tekijöinä nousivat esiin rahoitus, markkinatuntemus, markkinointiresurssit sekä kohdealueiden tuntemus ja asiamiestoiminta eli country managerit. Lisäksi korkeakoulujen oman puutteellisen kansainvälisen kaupan osaamisen ja yleisten resurssien vähäisyyden vuoksi toivottiin perustettavan vientitoimintaa koordinoiva taho, joka avustaisi kontaktien luomisessa, sopimusten tekemisessä jne. Myös koulutusvientiin sitoutuminen ja oikea asenne nähtiin tärkeiksi, tässä nousivat esiin johdon sitoutuminen ja toimintaan panostaminen. a. Kilpailuetu Suomi erottuu kilpailijoistaan kilpailuvalteilla: pedagoginen asiantuntijuus, laatu (6), luotettavuus (9), PISA-menestys ja maine (14), peruskoulujärjestelmä, korkeakoulu-työelämäyhteistyö (7), substanssi- ja käytännön osaaminen (4), opettajakoulutus (7), aikuiskoulutus (2), opetusmenetelmät (2), ICTasiantuntijuus, teknologia ja verkkopedagogiikka (6), ohjaus ja oppimisen tukipalvelut, turvallisuus, sijainti, sekä kouluruokailu. 12

15 Kuvio 8. Suomalaisen koulutusviennin kilpailuetu b. Kilpailijat Kyselyyn vastanneiden mukaan Suomen kolme tärkeintä kilpailijamaata (kuvio 10) ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Saksa, jotka ovat myös tunnettuja perinteisen koulutusviennin maita. Näiden lisäksi tärkeimpien kilpailijamaiden joukkoon nostettiin Australia, Alankomaat ja Uusi-Seelanti. 13

16 Kuvio 10. Suomen merkittävimmät kilpailijamaat Luettelon perusteella voidaan todeta, että organisaatiot ovat tunnistaneet yksittäisiä selkeitä kilpailijoita, joista enemmistö on selkeästi koulutusinstituutioita. Näiden perusteella ei voida kuitenkaan päätellä kuinka moni organisaatio tekee kilpailija-analyysejä ja kuinka moni tekee yhteistyötä kilpailijoiden kanssa. Yleisesti maailmalla on muutamia perinteisiä, omilla erityispiirteillään vahvoiksi koulutusviejiksi profiloituneita valtioita, jotka mainittiin edellä myös Suomen keskeisimpinä kilpailijamaina: Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia ja Uusi- Seelanti. Seuraavassa tarkastellaan syvemmin niitä etuja ja tekijöitä, jotka keskeisimmin vaikuttavat kyseisten maiden menestykseen kansainvälisessä koulutusliiketoiminnassa. Tarkastelussa on pyritty löytämään vertailutietoa ja poimimaan keskeisintä informaatiota perustuen mm. seuraaviin analyyseihin: 14

17 koulutusviennin kokonaisarvo, tuotteet, valinnat, palvelut, osaaminen, maan maine, sijainti, myynnin metodit, markkinointi ja mainonta, mielikuvat, valtiollinen tai muu taustatuki, sekä suurimmat markkinat. Keskiössä ovat selkeästi englanninkieliset maat. Seuraavassa on esitetty keskeisimpiä huomioita maakohtaisesti em. analyyseihin perustuen. c. Kilpailija: Yhdysvallat Yhdysvaltojen koulutusvienniksi miellettävä toiminta on volyymiltään todella suurta. Vuosittaisessa the Association of International Educators (AIE) tutkimuksessa on arvioitu että suoranainen kansainvälisten opiskelijoiden taloudellinen vaikutus on noin 19 MrdUS$, joskin artikkelissa (Douglass et al, 2011) myös todetaan että vaikutus on todennäköisesti paljon enemmän. Yhdysvalloissa on suhteellisesti vähiten ulkomaisia opiskelijoita verrattuna muihin englanninkielisiin maihin. Luku 2.04 jokaista 1000 kansalaista kohti voi johtua esim. korkeista lukuvuosimaksuista, jotka ovat myös vaikuttaneet ongelmia opiskelijoiden houkuttelemisessa. USA:ta on pidetty myös alisuoriutujana hankkiessaan kv-opiskelijoita alemmalle korkeakoulutasolle (n. 3 % USA:ssa vs. n. 10 % eurooppalaisissa verrokkimaissa), kun se taas on vahva maisteritason opiskelijoiden houkuttamisessa verrattuna muihin englanninkielisiin maihin (Douglass et al, 2011). Monissa muissa maissa, kuten Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kanditason opiskelijat dominoivat tilastoja, kun taas Yhdysvalloissa pääpaino on postgraduate vaiheen opinnoissa. Tämän ylivallan on arvioitu murenevan voimakkaasti muiden maiden yliopistojen ja oppilaitosten vahvistaessa laatuaan ja markkinointiaan, ja hallitusten laajentaessa ohjelmiaan houkutellakseen kvopiskelijoita. Tähän lisättynä korkeat lukukausimaksut ja kokonaiskuva eivät ole enää houkuttelevia. USA:n koulutuksen tila ei ole ongelmaton. Tuoreessa BBC:n artikkelissa todetaan kustannusten olevan kaikkien aikojen huipussaan ja opiskelijat painiskelevat lainojen ja velkojen kanssa, ja opintoja koskevaa lainaa on jokaista yhdysvaltalaista kohden 1000 $ (BBC: October, 2012). Houkutellessaan opiskelijoita hallitus ja yliopistot eivät luota vain yksin omaan maineeseensa. Koulutuksen tarjoajat osallistuvat aktiivisesti kansainvälisiin 15

18 tapahtumiin ja matkustavat paljon promovoidakseen sekä itseään että USA:laista koulutusosaamista kokonaisuudessaan, kuten seuraavasta lainauksesta voidaan havaita: Representatives from 66 U.S. colleges and universities are traversing Brazil, attending education fairs and talking to thousands of students interested in pursuing an education in the United States. The colleges and universities are in Brazil as part of an Education Mission led by Under Secretary for International Trade Francisco Sánchez, the largest in the Department of Commerce s history. (Taken from International Trade Administration page) Kokonaisuudessaan Yhdysvaltojen koulutusvientiä voidaan kuvailla alisuoriutuvana kokoonsa nähden, joskin potentiaalisena. Tutkijat ovat väittäneet että koulutusliiketoiminnalla voisi olla suora vaikutus valtion budjetin tasapainottamiseen ja että USA:lla olisi potentiaalia kaksinkertaistaa koulutusviennin tuotot vuoteen 2020 mennessä, mikäli luodaan paremmat valtiolliset mallit ja aktiivisemmat hallituksen tukemat järjestelmät (Douglass et al, 2011). Tämä voidaan tulkita niin että koulutusvienti ei ole USA:n hallituksen prioriteeteissa ja sen erittäin yksityisestä luonteesta johtuen potentiaali saattaa hyvin todennäköisesti jäädä hyödyntämättä. d. Kilpailija: Iso-Britannia Iso-Britannian koulutusviennin kokonaisarvoksi on määritelty 17.3 Mrd vuonna Koulutusvienti UK:ssa perustuu pitkälti maahan tulevien ulkomaisten opiskelijoiden kiinnostukseen ja heidän mukanaan tuomiin tuloihin. Ulkomaisia opiskelijoita UK:ssa on 3.89 jokaista 1000 kansalaista kohden. Tulos on kansainvälisesti määrällisesti kolmannella sijalla heti Australian ja Uuden Seelannin jälkeen. Iso-Britannialla on erittäin laaja toimistoverkosto ympäri maailmaa minkä kautta tehdään promootio-, markkinointi- ja tutkimustyötä, sekä ylläpidetään yleistä näkyvyyttä. Iso-Britannian kansainvälinen maine perustuu erittäin pitkälti akateemisiin huippuyliopistoihin jotka ovat tehneet pitkällisen työn promovoidessaan itseään koulutuskohteena. Lisäksi on keskeistä huomioida oma järjestelynsä vanhojen alusmaiden kanssa sekä viennin helppoutena että opiskelijoiden kiinnostuksena vanhaa isäntämaata kohtaan. 16

19 e. Kilpailija: Australia Australian koulutusviennin kokonaisarvoksi on määritelty 15.2 Mrd vuonna Talouskaudella kirjattiin ennätyksellisen 18.6 Mrd$:n liikevaihto. Tulot jakautuvat sektoreittain edelleen korkeakoulutukseen (59.7 %) ja ammatilliseen ja teknilliseen (25.8 %), kun kolmannella sijalla tulevat tulot ELICOS (English Language Intensive Courses for Overseas Students) koulutuksesta (5.1%). Maahan tulevat opiskelijat sijoittuvat eniten korkeakoulutukseen (39.3 %) ja ammatilliseen koulutukseen (33.4 %). Kansakunnan kokoon suhteutettuna Australia on kaikista maailman englanninkielisistä maista parhaiten onnistunut houkuttelemaan opiskelijoita; kansainvälisten opiskelijoiden määrä on 8.27 jokaista tuhatta kansalaista kohden ollen samalla yli kaksinkertainen mm. Iso-Britanniaan verrattuna. Koulutuspalvelut ovat Australian suurin palveluvientiala, edellä mm. muista henkilökohtaisista matkailupalveluista (11.9 Mrd$) ja teknisistä, vientisuuntautuneista ja muista palveluista (3.7 Mrd$). Koulutuspalvelut tulevat heti kolmannella sijalla koko valtion vientituloista heti hiiliteollisuuden ja terästeollisuuden jälkeen. Australia Education International (AEI) organisaatio ylläpitää kansallista ja maailmanlaajuista toimistojen verkostoa jotka promovoivat australialaista koulutusosaamista ja maata laadukkaana opiskelukohteena. Myös markkinointi ja mainonta hoidetaan toimistoverkoston kautta. AEI on hallituksen perustama organisaatio. Se hallinnoi maan hallituksen kansainvälistä koulutusta koskevaa politiikkaa ja toimii kv-toimijana Department of Industry, Innovation, Science, Research and Teriatry Education (DIISRTE):lle. Hallituksen ja AEI:n kansainvälistä koulutustoimintaa koskevan hallinnon perustana on vuonna 2000 hyväksytty lainsäädäntö Education Services for Overseas Students Act 2000 (ESOS Act). Missiona on tarjota korkeatasoista poliittista asiantuntemusta maan hallitukselle, luoda maailmanluokan ja kansainvälisesti linkittynyttä koulutusta ja opetusta, joka tulee maan kasvua ja oman koulujärjestelmän, yhteiskunnan ja talouden kehittymistä, sekä tukea kansainvälistä toimintaa asiantuntijuuden liikkuvuuden ja tiedonvaihdon muodoissa. 17

20 AEI tukee kv-koulutustoiminnan pitkän aikavälin strategian kehittämistä International Education Advisory Council n kautta. Lautakunta on perustettu 2011 ja sen tarkoitus on toimia maan hallituksen neuvonantajana kvkoulutussektorin kestävän kehityksen ja laadun viisivuotissuunnitelman laadinnassa (AEI 2012). Tämänhetkiset trendit osoittavat kiinnostuksen hiipumista australialaista koulutusta kohtaan. Tämä johtunee erityisesti viisumikustannuksista, lupaasioiden prosessoinnin viiveistä, ja muista yleisistä opiskelun rahoitukseen liittyvistä ongelmista joita etenkin yksittäinen opiskelija kohtaa. Suurin kolhu on tullut Intian markkinoista, jotka ovat perinteisesti eräät Australian suurimmista. Hakemusten määrä on pudonnut 63 %. Vaikuttaneita tekijöitä edellä mainittujen lisäksi ovat mm. tapahtuneet pahoinpitelyt, tiukentuneet maahantulosäännöt, sekä vahva Australian dollari. Mielikuva on erittäin vahva ja kauaskantoinen tekijä. AEI:n (2010) vertailututkimuksessa USA:n ja Iso-Britannian kanssa havaittiin että suurimmat opiskelumaan valintaan vaikuttavat tekijät olivat 1) koulutuksen kokonaislaatu ja 2) opiskelu- ja elinkustannukset. f. Case study: Uusi-Seelanti Erityiseksi kiinnostuksen kohteeksi nousee Uusi-Seelanti jota voidaan monilla syillä verrata Suomeen niin kansakunnan koossa kuin perinteisimmillä elinkeinosektoreilla. Seuraavassa on edellisiä maita hieman tarkempi Case study analyysi koskien Uuden Seelannin kansainvälistä koulutusmyyntiä. Uusi-Seelanti on maailman johtava koulutuksen viejä muihin vientimaihin verrattuna, toteaa Robert Stevens, entinen Chief Executive, Education New Zealand (ENZ). Suhteessa muihin englanninkielisiin koulutusviejämaihin voidaan Uuden-Seelannin tapauksessa havaita seuraavaa: a) maa on kyennyt rekrytoimaan kansainvälisiä yliopisto-opiskelijoita toiseksi parhaiten maailmassa b) otettaessa ei-yliopistolliset alat mukaan, maa on maailman menestyksekkäin opiskelijarekrytoija c) koulutuksen viennin osuus maan kokonaisviennistä on lähes 7 % 18

21 d) koulutusviennin ulkomaisen vaihdon kokonaistulojen osuus BKT:ssa on korkeampi kuin missään muussa kohdemaassa Uuden-Seelannin koulutuksen viennin arvo vuonna 2008 on arvioitu n. 2.1 Mrd NZ$:ksi (=n.1.3 Mrd ; 1 NZ$ = 0.63 ). Summa pitää sisällään lukukausimaksut, asumiskustannukset, offshore-koulutustuotot, sekä välilliset tuotot muihin liiketoimintasektoreihin liittyen. Kiinnostavaa kuitenkin on se, että ulkomailla tapahtuvan (offshore education) koulutustoiminnan tuotot ovat vain 70 MNZ$ (n M ) (Economic Impact report, 2008). Education New Zealand (ENZ) on maan johtava koulutuksen agentuuri ja edustaja kaikkialla maailmassa. Se on julkinen, maan hallituksen rahoittama organisaatio jota johtaa kansainvälisestä koulutuksesta vastaavan ministerin valitsema hallitus. Sillä on toimistoja ja henkilökuntaa ympäri maailmaa. ENZ toteuttaa maan hallituksen visiota, tavoitteita ja suunnitelmia. Se on liitetty olennaiseksi osaksi kansallista elinkeinoelämän ja yritysten kasvusuunnitelmaa, jossa kansainvälinen koulutusliiketoiminta on määritelty yhdeksi avainkasvualueista. Organisaatio on perustettu lainsäädäntömuutoksella (The Education Amendment Act 2011) yhdistämään eri ministeriöiden ja valtiohallinnon tahojen kansainvälinen edustaminen ja promootio (Ministry of Education, Education New Zealand Trust, Ministry of Foreign Affairs and Trade, ja New Zealand Trade and Enterprise) Lainsäädäntömuutokseen perustuen ENZ:n on toteutettava hallituksen kvkoulutusliiketoiminnan politiikkaa. Toimenpiteitä ovat: a) promovoida, toimittaa ja viedä strategioita, ohjelmia ja muita toimintoja ulkomaille yhdessä palveluntarjoajien ja muiden valtiollisten tahojen kanssa, b) markkinoida Uutta-Seelantia kiinnostavana ja laadukkaana opiskelukohteena ulkomaisille opiskelijoille c) hoitaa maan koulutuspalveluiden sopimusehtoja ymv. ulkomailla d) yhdessä muiden mahdollisten valtiollisten tahojen kanssa hallinnoida eri toteuttajien kansainvälisiä koulutustoimenpiteitä e) tehdä kv-koulutusmarkkinaan liittyvää tutkimusta ja kehittää strategioita, 19

22 f) hallinnoida muita kansainvälisiä ohjelmia tai aktiviteettejä jotka ovat linjassa hallituksen määrittelyiden kanssa g) toimia neuvonantajana ja avustajana teollisuuden ja sen osaamisen kehittämiseen liittyvissä toimenpiteissä h) välittää tietoa kv-opiskelijoille maasta asumis- ja opiskelukohteena, i) auttaa muita toimijoita opiskelijoiden järjestelyjen toteuttamisessa, sekä asioiden jälkihoidossa, j) sekä suorittaa muita ministerin määrittämiä tehtäviä ENZ:ia johtaa hallitus jonka valintaan kaikki keskeiset asianosaiset ovat voineet ministerin kautta vaikuttaa. Ministerin tulee lakiin perustuen konsultoida kaikkia keskeisiä koulutusviejätoimijoita, tai ryhmiä tai henkilöitä joilla muutoin voisi olla keskeinen rooli ENZ:n hallinnossa (Education Amendment Act, 2011). Ministeri nimittää hallitukseen lisäksi asiantuntijoita (mm. koulutustoiminnan sihteeri, maahantuloviraston johtaja) jotta yhteistyö ja maan hallituksen linjaukset tulisivat parhaiten huomioiduiksi. Lisäksi voidaan nimittää erillinen asiantuntijakomitea erityistarpeisiin. ENZ:n hallitus nimittää organisaation johtajan. Maan hallituksen tuoreena strategiana on koulutusviennin arvon kaksinkertaistaminen. Hallitus on laatinut erillisen kv-koulutustoiminnan johtamissuunnitelman joka tähtää aina 15 vuoden päähän saakka. Suunnitelmaan sisältyy viennin arvon kasvattaminen 5 Mrd NZ$:iin seuraavina 15 vuonna tähtäimessään seuraavat asiat: - kehittää ja ylläpitää olemassa olevia koulutustoimintasuhteita liiketoimintakumppanivaltioiden ja alueiden kanssa, kuten Aasia, Tyynenmeren alue, Lähi-Itä, Eurooppa ja Amerikka. - lisätä offshore-koulutuspalveluiden vuosittaista liikevaihtoa vähintään 0.5 MrdNZ$ - lisätä ulkomaisten Uuteen Seelantiin kohdistuvien opintojen tarjoajien määrää 3000:sta 10000:een - kaksinkertaistaa ulkomaisten post-graduate opiskelijoiden (Ph.D.-tasolla olevien lisäksi) määrä 10000:sta 20000:een - lisätä yliopisto-opiskelijoiden siirtymistä maan kansalaisiksi, sekä - lisätä maan omien kansalaisten taitoja ja tietoja monikulttuurisessa ympäristössä toimimiseksi 20

23 Huomionarvoista on ulkomailla tapahtuvien toimenpiteiden liikevaihdon kasvattamisen tavoite vuoden miljoonasta NZ$:sta aina 500 miljoonaan. Luku on silti pieni suhteessa kokonaisliikevaihtotavoitteeseen. Uuden-Seelannin yksityisen sektorin koulutusliiketoiminta käsittää kouluttamista, konsultointia ja tutkimuspalveluita. Koulutuksen tarjoajat ovat niittäneet mainetta useilla sektoreilla erityisesti maa- ja metsätalouteen, ilmailuun, koulutusjärjestelmien kehittämiseen, sekä matkailu- ja majoituspalveluihin liittyen. Seuraavassa muutamia kansainvälisiä menestystarinoita: - Polytechnics International New Zealand Limited (PINZ) on ollut keskeisessä roolissa rakennettaessa maailmanluokan teknillistä oppilaitosta Bahrainiin, jonka tavoitteena on kasvattaa valtion talouskasvua ja talouden suunnanmuutosta - Cognition-konsulttiyhtiö on tarjonnut koulujärjestelmien toiminnan kehittämiseen ja opettajien osaamisen kehittämiseen keskittyvää osaamista lähi-idässä (Gulf) viimeisten neljän vuoden ajan. Tänä aikana yritys on kasvanut huimasti ja on tällä hetkellä osana NZTE:n (kts. seur. kappale) sillanpääohjelmaa. - e-oppimisverkosto inzed on työskennellyt yhdessä mm. Thaimaan ja Malesian hallitusten kanssa avustaen tieto- ja viestintätekniikan integroimisessa oppimisen ja opettamisen kehittämiseksi New Zealand Trade and Enterprise (NZTE) on Uuden-Seelannin kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisagentuuri ja sen tehtävänä on auttaa maan liiketoiminnan kasvattamisessa kansainvälisessä markkinassa. Se operoi tuottamalla uusia tulonlähteitä Uuden-Seelannin koulutussektorin yrityksille markkinoimalla alaa ja identifioimalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia toimistojensa kautta ympäri maailmaa. NZTE operoi läheisesti ENZ:n kanssa, erityisesti jakamalla resurssinsa kv-rintamalla auttamalla toinen toistaan toimenpiteissä ja saavuttamaan asetettuja tavoitteita. NZTE on synnytetty kruununjalokiveksi vuonna 2003 yhdistämällä Trade New Zealand ja Industry New Zealand. Se toimii kahden lain alaisuudessa (Crown entities Act of 2004 ja the New Zealand trade and Enterprise Act 2003) ja sillä on hallituksen määräämä johto. Sen tehtävä on tukea hallituk- 21

24 sen liiketoiminnan kasvattamisstrategiaa. NZTE edustaa useita sektoreita kuten bioteknologiaa, maataloutta, luovia talouksia, IT-, ruoka-, ja erikoistuotantoa, konsultointia, ja tietenkin koulutusta. NZTE:lla on 10 toimipaikkaa Uudessa-Seelannissa ja toimipaikat ulkomailla 36 maassa. Uusi-Seelanti on monin tavoin verrattavissa Suomeen ja maan case-study antaa hyvää osviittaa maan hallituksen visiosta ja tahtotilasta luoda koulutusviennistä yksi merkittävimmistä lähitulevaisuuden vientitoiminnan keihäänkärjistä. Suomi pääasiallisiksi kilpailijoiksi koulutusvientimarkkinoilla voidaan katsoa äidinkieleltään englantia puhuvat koulutusviejämaat. Mailla on kauaskantoinen historia kv-koulutusliiketoiminnassa, tukijärjestelmät, lainsäädäntö, maine ja promootio jotka pitävät maita sekä kiinnostavina kohteina opiskella että maiden toimijoita kiinnostavina kouluttajina ulkomailla. Valtiollinen lainsäädäntö eri maissa ottaa vahvasti kantaa kansainväliseen koulutuksen myyntiin, ministeriöt tekevät saumatonta yhteistyötä koulutusviennin edistämiseksi, ja sitä edistäviä organisaatiorakenteita on kehitetty. Sen lisäksi kyseisissä maissa koulutusvienti on nostettu valtioiden strategisten vientitoimintojen kärkeen. Erityisesti huomioitavaa on määrätietoinen ja järjestelmällinen koulutukseen liittyvä promootio- ja markkinointitoimistojen verkosto jollainen löytyy kaikilta mailta. 7. Julkiset tukitoimet ja FLF:n toiminta Koulutusvientitoimintaa harjoittavat organisaatiot ovat vientitoiminnan kehittämisen eri vaiheissa, mikä luo haasteita tukitoimille tarpeiden ollessa hyvin erilaisia. Koulutusviennin julkisia tukitoimia ei kyselyn perusteella pidetä riittävinä; vain yksi vastaaja on sitä mieltä, että tukitoimet ovat olleet riittäviä koulutusviennin edistämiseksi (kuvio 11). Koulutusviennin parantamiseksi toivotaan mm. kohdemaassa tai alueella toimivaa viennin tukihenkilöä, rahoitusta viennin avaamiseen, rahoitusta ja tukea tuotekehitykseen, markkinatutkimuksia ja FLF:n kaltaista toimintaa. Lisäksi mainitaan lainsäädännöllisten esteiden poistaminen, tutkintokoulutuksen vapauttaminen myyntiin, rahoitusta markkinoi- 22

25 den avaamiseen ja yhteistä markkinointia sekä korkean tason vienninedistämisapua. Kuvio 11. Koulutusviennin julkisten tukitoimien riittävyys Future Learning Finlandin toimintaan puolet vastaajista oli aika tai erittäin tyytymättömiä, 14 vastaajaa oli aika tyytyväisiä ja 7 ei osannut sanoa. Yksikään kyselyn vastaajista ei ole FLF:n toimintaan erittäin tyytyväinen. Vastauksissa esitettiin runsaasti parannusehdotuksia FLF:n toimintaan sekä koulutusviennin julkisiin tukitoimiin. Kuvio 12. Tyytyväisyys Future Learning Finlandin toimintaan FLF:n fokusta ja toimintaa ei nähdä selkeänä, toiminta on liian yleisellä tasolla eikä jäsenmaksujen koeta tuoneen vastaavaa hyötyä. Toiminnan tavoitteet tulisi kirkastaa sekä roolit ja vastuut selkiyttää; toimijoiden tavoitteena on saada uutta liiketoimintaa aikaan ja hallinnon lisääntyminen nähdään negatiivisena. FLF:n päätöksentekoon toivotaan läpinäkyvyyttä ja toiminnan tehokkaampaa koordinointia sekä rahoitukseen selkeämpiä pelisääntöjä. Koulutussektorin asiantuntemusta katsotaan tarvittavan lisää ja toiminnan toivotaan olevan aikaisempaa suunnitelmallisempaa. Kyselyyn vastanneet olivat selkeästi sitä mieltä, että FLF:lla ei ole riittäviä resursseja tulokselliseen toimintaan. 23

26 Toimintoja halutaan keskitettävän konkreettisiin toimenpiteisiin, esim. välitetään suoria tarjouspyyntöjä ja tietoa tarjouskilpailuista, avustaminen kohdemaan paikallisen henkilön löytämisessä, toimiston avaamisessa, kahdenväliset suorat kontaktit ja tapaamiset jne. Lisäksi nähdään, että tällä hetkellä yksityisen ja julkisen sektorin erilaiset näkökulmat ja tarpeet eivät tule riittävästi huomioiduksi johtuen toiminnan yleisestä luonteesta. FLF:n toiminnan toivotaan olevan konkreettisempaa fasilitointia ja tiedon välittämistä jäsenille. Suomen koulutussektorin brändin kehittäminen tulisi keskittää, ohjata tähän riittävästi varoja ja toiminta systematisoida (ministeriöt, CIMO). Kyselyvastauksissa ehdotetaan myös, että FLF-tyyppinen toiminta sijoitettaisiin jonkin johtavan toimijan yhteyteen tai kilpailutetaan määräajaksi. FLF:n jäsenten välistä yhteistoimintaa toivotaan lisää kokonaisuuden konkreettisemman jaon kautta, esim. klustereiden ei koeta toimineen toivotulla tavalla. FLF:n ICT-klusterin koulutusviennin tuloksellisuutta arvioitaessa (kuvio 13) vastaajista puolet merkitsi tuloksellisuuden tyydyttäväksi, viidesosa huonoksi, muutama hyväksi ja vain yksi erittäin hyväksi. Vastaajat ehdottivat seuraavia kehittämistoimenpiteitä: konkreettisia myyntitoimenpiteitä suoraan asiakkaille, kärkituotteiden määrittäminen, innovatiiviset tuotteet perinteisten tilalle, Suomen avoimia toimintatapoja ja lähdekoodia tulisi hyödyntää, mobiili- ja pelisovelluksissa voisi olla isommat markkinat, toimijat voisivat jakaa kokemuksiaan ICT:n hyödyntämisestä koulutusviennissä. Usea myös koki, ettei tuntenut riittävästi klusterin toimintaa voidakseen kommentoida aihetta. Kuvio 13. FLF:n ICT-klusterin tuloksellisuus Koulutusviennin parantamiseksi tarvittaisiin vastaajien mukaan eniten kohdemaassa tai alueella toimivaa viennin tukihenkilöä, rahoitusta viennin avaamiseen ja rahoitusta tai tukea tuotekehitykseen (kuvio 14). Lisäksi tarvittaisiin 24

27 markkinatutkimuksia sekä edelleen FLF:n kaltaista toimintaa. Muita julkisen puolen toimia kaipasi 11 vastaajaa ja sellaisiksi vastaajat mainitsivat muun muassa lainsäännöllisten esteiden poistamista tutkintoon johtavan koulutuksen osalta, koordinoitua vientiyhteistyötä sellaiselta taholta, jolla on paremmat resurssit ja toimintamallit kuin FLF:llä. Kuvio 14. Koulutusviennin parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet 8. ICT osana koulutusvientiä Tässä osiossa esitetään vastaajien näkemyksiä siitä, missä roolissa ICT on koulutusviennissä ja mitkä ovat sen mahdollisuudet ja haasteet. Raportissa on aikaisemmin tuotu esille oppimiseen liittyvien ICT-ratkaisujen ja sovelluksien merkittävä osuus jo nyt koulutusviennissä. Vastaajat nostivat sen yhdeksi suosituimmista toimintamuodoista. Osaaminen nähdään erityisesti ICT:n hyödyntämisen osaamisessa ja sisällöissä kuin myös perusteknologioissa ja tuotteissa: pedagogiikka, arkkitehtuuri ja teknologia on edistyksellisintä maailmassa ja kokonaisuudessaan ne muodostavat 5-7 vuotta hiotun konseptin, joka tehoaa kaikkialla! Kuvio 17. Sisältöalueet, joilla osaaminen on kansainvälisesti kilpailukykyistä 25

28 Vastaajia pyydettiin arvioimaan tarkemmin ICT:n roolia omassa koulutusviennissään (kuvio 18). Enemmistö (30) vastaajista mainitsi ICT:n roolin koulutusviennissä olevan koulutustuotteen jakelukanava. Muita merkittäviä rooleja olivat ICT markkinointi- ja myyntikanavana ja tuotteena. Vastaajat kommentoivat, että koulutus on yhä vähemmän paikkaan sidottua ja ICT säästää siten resursseja; toimijat tarvitsevat omia koulutuksen tarpeisiin soveltuvia ohjelmia ja ympäristöjä; kohdemaan infra, ohjelmisto ja laitteet ovat heikommalla tasolla, mikä asettaa haasteita koulutusviennille. ICT nähdään yhdenlaisena integraattorina ja skaalautuvan koulutustoiminnan kustannustehokkaana tukena ja edellytyksenä eri koulutusviennin osa-alueilla. Esimerkkeinä ICT-sektorin tuotteista mainittiin mobiilituotteet, virtuaalimaailmat, opetusohjelmistot, oppimispelit, ebooks ja ibooks -sisällöntuotanto, verkkoyhteisöt, sosiaalisen median palvelut, ryhmätyöohjelmistot, tiettyä tarkoitusta varten suunnitellut laitteet, e-learning ja MOOC-tyyppiset massaverkkokurssit. Kuvio 18. ICT:n rooli organisaatioiden koulutusviennissä ICT:n mahdollisuudet osana kansallista koulutusvientiä (kuvio 19) nähtiin hyvin samansuuntaisena. ICT:n osuus tuotteena ja markkinointi- ja myyntikanavana kasvoi tulevaisuutta ajatellen. Muita vastaajien mainitsemia rooleja olivat tukitoimi, erityisosaaminen ja tuotekehitys. Vastaajat perustelivat mahdollisuuksia seuraavasti: potentiaalia on e-learning, oppimispelit ja living lab - 26

29 ratkaisuissa sekä jakelukanavana ja tarve kasvaa koko ajan maailmalla, ICTyritysten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä kotimaisten oppilaitosten kanssa. Yksittäisten tuotteiden levitykseen vastaajien mukaan tarvitaan kuitenkin voimakkaita kansainvälisiä partnereita. Myynti- ja markkinakanavaan liittyen vastaajat nostivat esiin vahvemman kansallisen koulutusviennin yhteismarkkinoinnin, brändityön, mahdollisuudet ICT:n avulla. Kuvio 19. ICT:n mahdollinen rooli kansallisessa koulutusviennissä ICT:n mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä koulutusviennissä myös asiantuntijat arvioivat hyviksi ja moni totesikin, että ICT on yksi merkittävä tekijä, jotta koulutusvientisektori voi kasvaa. Useampi oli myös sitä mieltä, että yhdistämällä suomalaista pedagogiikka- ja informaatioteknologiaosaamista olisi mahdollista luoda uusia menestystuotteita, kuten oppimispelejä, virtuaalimaailmoja, sosiaalisen median palveluita, verkkoyhteisöjä, oppimismateriaaleja, elearningiä, ebooks-sisällöntuotantoa, avoimia toimintatapoja ja lähdekoodia, living labeja, mobiilisovelluksia, simulaatioita jne. Tämä vaatisi yhteistyötä opettajien ja insinöörien kesken sekä ymmärrystä palvelukonseptien integroinnista ICT-tuotteisiin. Toisaalta muutama oli sitä mieltä, että Suomi on jo jäänyt teknologiakehityksen kyydistä ja totesi, että kymmenen vuoden päästä nykyiset ratkaisut ovat jo historiaa. Yhteistä myynti- ja markkinointitoimintaa on toteutettu ICT:n osalta FLF:n ICT-klusterissa. Sen tuloksellisuus koettiin kuitenkin tyydyttäväksi. Vastaajat ehdottivat seuraavia kehittämistoimenpiteitä: konkreettisia myyntitoimenpiteitä suoraan asiakkaille, kärkituotteiden määrittäminen, innovatiiviset tuotteet perinteisten tilalle, avointen toimintatapojen ja lähdekoodien hyödyntäminen, mobiili- ja pelisovellusmarkkinoille meneminen, kokemuksien jakaminen ICT:n hyödyntämisestä koulutusviennissä. Moni koki, ettei tuntenut riittävästi klusterin toimintaa voidakseen kommentoida aihetta. 27

30 Suomesta vietäviksi koulutusosaamisen ICT-tuotteiksi asiantuntijat tunnistivat seuraavat: - Tietojärjestelmäosaaminen - Oppimispelit, -ympäristöt, -ratkaisut ja -sovellukset (Rovio, Habbo, laboratorioluokat, X-tune, Nordtouch Flinga, virtuaalimaailmat, opetusohjelmistot, sosiaalisen median palvelut, verkkoyhteisöt jne.) - Mobiilisovellukset ja -ratkaisut, - Oppimateriaalit (ebooks, ibooks). 28

31 9.Haasteet ja mahdollisuudet Moni vastaajista arvioi liikevaihtonsa kasvavan nelin- tai viisinkertaiseksi seuraavien viiden vuoden aikana, minkä perusteella voidaan päätellä, että organisaatiot panostavat koulutusvientiin entistä enemmän tulevina vuosina. On kuitenkin mainittava, että vastaajia ei pyydetty arvioimaan tässä nimenomaan koulutusviennin liikevaihtoa, joten tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Alla olevassa kuviossa 15 on esitetty vastaajien arvioimat määrät pienimpien arvioiden mukaan. Alla oleva asteikko on katkaistu euron kohdalta, mutta yksi vastaajista arvioi liikevaihtonsa olevan viiden vuoden kuluttua yli euroa ja toinen euroa. Kuvio 15. Arvioitu liikevaihto vuoden ja viiden vuoden kuluttua Arvioitu liikevaihto vuoden kuluttua 5 vuoden kuluttua Enemmistö haastatelluista asiantuntijoista oli sitä mieltä, että suomalainen koulutusvienti voi nousta selkeämmäksi vientisektoriksi, mutta ei kuitenkaan niin merkittäväksi kuin teollinen sektori (esim. paperiteollisuus, teknologiateollisuus). Jotta koulutusviennin sektorista tulisi selkeämpi vientisektori, se edellyttää asiantuntijoiden mukaan: - Laadukasta osaamista ja sen markkinointia - Tietotaidon ja osaamisen tuotteistamista sekä tuotepaketteja, jotka sisältävät osaamista, ohjelmistoja (software) koulurakentamista ja koulukalusteita ( hardware ) 29

32 - Verkostoitumista ja suhdeverkostojen luontia - Keskittymistä valittuihin projekteihin - Useampi asiantuntija korosti, että koulutus on pohja kehitykselle ja todiste suomalaisesta osaamisesta. Suurimmat koulutusviennin haasteet (kuvio 16) ovat kyselyyn vastanneiden mukaan oman organisaation resursoinnissa, kansainvälisessä myynti- ja markkinointiosaamisessa, rahoituksessa sekä markkinatuntemuksessa. Muut mainitut haasteet liittyvät vastaajien mukaan kilpailun vääristämiseen ja sekavaan tilanteeseen Suomessa, organisoitumiseen ja verkostojen kokoamiseen, liiketoimintamalleihin, asennoitumiseen sekä lainsäädäntöön. Kuvio 16. Koulutusviennin suurimmat haasteet. Asiantuntijahaastatteluissa haasteiksi nousivat Suomen lainsäädäntö, kansainvälisen osaamisen puute, kilpailu sekä näiden lisäksi valtion myöntämät tuet ja niiden kautta saatavan kokemuksen puute, tuotteistamisen vaikeus ja vallankäyttö. Haastatteluissa kävi ilmi, että lainsäädäntöä tulisi uudistaa tilauskoulutuksen osalta niin, että lukukausimaksut tulisi sallia jossakin muodossa, mutta muoto jäi vielä epäselväksi. Tätä on käsitelty erikseen kappaleessa 9.1. Kilpailusta asiantuntijat olivat sitä mieltä, ettei toimijoiden pitäisi kilpailla keskenään, vaan tehdä yhteistyötä ja kilpailla yhdessä kansainvälisiä toimijoita vastaan sekä verkostoitua laajemmin. Tämä edellyttäisi toimijoilta myös asennemuutosta, sekä yhteisten tavoitteiden ja intressien asettamista. Avoin asen- 30

33 noituminen lisäisi läpinäkyvyyttä myös vallankäytössä ja mahdollistaisi kaikkien halukkaiden toimijoiden mukaanpääsyn: Mitä useampi toimija, sitä laajempi verkosto ja suuremmat mahdollisuudet. Verkostojen laajentaminen Suomen edustustoihin mahdollistaisi paikallisen tuen ja markkinatiedon saannin kohdemaassa. Osaamisen lisäämiseksi ehdotettiin, että koulutusviennin osaajille räätälöitäisiin oma tutkintoon johtava koulutusohjelma, jossa käsiteltäisiin markkinoita, kilpailijoita, rahoitusmahdollisuudet ja muodot sekä kaikkien näiden seurantaa. Tällainen koulutus takaisi koulutusviennin osaajien määrän myös tulevaisuudessa ja houkuttelisi kansainvälisiä osaajia Suomeen. Koulutusvientiä voitaisiin suomalaisten toimijoiden mielestä kehittää seuraavilla toimenpiteillä. Toimenpide-ehdotukset on esitetty alla olevassa taulukossa 12. Sarakkeet 1, 2 ja 3 kertoo kuinka moni vastaajista oli maininnut asian vastauksessaan ja millä prioriteetilla. Tärkeimmäksi toimenpiteeksi nousi markkinatuntemus, kansainvälinen osaaminen ja resursointi. Toiseksi tärkeimmäksi nousi markkinointi ja myynti sekä Suomi-brändin vahvistaminen. Kolmanneksi tärkeimmäksi nousi rahoitus, tuki ja -kanavat tai lisäresursointi ja organisaation rakennemuutokset. Muita tärkeitä toimenpiteitä oli verkostoituminen ja yhdessä tekeminen, lainsäädännön muutokset, sekä tuotteistaminen ja tuotekehitys. Taulukko 12. Koulutusvientiä kehittävät asiat prioriteetin mukaan Asia /prioriteetti Yhteensä Markkinatuntemus sekä kansainvälinen osaaminen ja resursointi esimerkiksi kohdealueella toimivan kontaktihenki- lön kautta (vientiorganisaatio) Tuotteistaminen ja tuotekehitys (myös verkkosivuille) Rahoitus ja tuki sekä -kanavat Verkostot, verkostoituminen ja yhdessä tekeminen Lainsäädännön muutos, maksullisen tutkintokoulutuksen mahdollistaminen sekä selkeät ohjeet Markkinointi ja myynti sekä -osaaminen ja Suomi-brändin vahvistaminen Lisäresursointi ja organisaation rakennemuutokset (FLF, kansallinen taso ja korkeakoulut)

34 10. Johtopäätökset Koulutusviennin edistämiseksi tarvitaan kysely- ja haastatteluvastausten perusteella selkeitä, konkreettisia toimenpiteitä. Kansallisen tason yhteistyötä ja koordinaatiota tarvitaan, jotta Suomen koulutusvienti voi saavuttaa asetetut tavoitteet. Yhteinen tahtotila ja kansallisesti yhtenäinen viesti ovat keskeisiä. Toimijoiden mukaan kansallisen tason koordinointi tulisi keskittää paremmin, jotta rajalliset resurssit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Useat vastaajista ovat sitä mieltä, että FLF-tyyppistä toimintaa tulee jatkaa, mutta toiminta tulee organisoida ja sen sijainti harkita uudelleen. Nykyistä mallia toimivampana vaihtoehtona nähdään esim. sijoitus relevantin ministeriön yhteyteen, mikä mahdollistaisi myös tehokkaampaa brändityötä. Kansallisesta näkökulmasta koulutusvientiä tulee vahvistaa osana muiden alojen vientiä. Kansallinen koulutusvientistrategia tarjoaa useita hyviä toimenpidevaihtoehtoja, jotka tulee ottaa nopealla aikataululla uudelleen tarkasteluun ja strategian jalkauttamista tehostaa. Samankaltainen tarvekartoitus priorisoiduilla alueilla, kuten Ulkoministeriön tekemä kartoitus vuonna 2009, antaisi toimijoille hyödyllistä ajantasaista tietoa. Lisäksi yhtenä keskeisenä toimenpiteenä voidaan nähdä rahoitusinstrumenttien tuntemuksen lisääminen sekä ns. matalan kynnyksen ja kevyen hallinnon instrumenttien mahdollistaminen koulutusvientitoiminnan edistämiseksi. Suomalaiset koulutusvientitoimijat tuntevat omat vahvuutensa organisaatiot solla hyvin. Näiden vahvempi hyödyntäminen edellyttää laajempaa ja myös syvempää yhteistyötä, jota tavoiteltiin FLF:n klusteritoiminnalla. Alaklusterit eivät toimijoiden mukaan ole kuitenkaan toimineet toivotulla tavalla, joten nii den hyödyntäminen ja uudelleen rakentaminen tulisi ottaa pikaisesti uuteen tarkasteluun. 32

35 Koulutusviennin edistämiseksi tarvittaisiin haastateltujen asiantuntijoiden mukaan: Suomi-brändin vahvistaminen - Suomitarina suomalaisesta koulukonseptista (arkkitehtuuri, rakennukset, opetus, hallinto, yhteiskunta) - Ministeriön 2 PowerPoint diaa jaettavaksi koulutuksen viejille (esitettäväksi aina esityksen aluksi ulkomailla) - Kehitysprojektit infran parantamiseksi kohdemaassa ja sen jälkeen koulutusvientiä parantamalla kompetensseja kohdemaassa Tukea toimintaan kohdemaassa - Edustustoihin 1 koulutusvientiin keskittyvä henkilö - Markkinaselvitykset kohdemaasta - Kampuksien rakentaminen kohdemaihin Yhteistyö toimijoiden kesken - Verkostojen ja konsortioiden vahvistaminen ja pitkäkestoisen lisääminen - Toiminnan koordinointi ja seuranta ministeriön tasolta - Yhteisten tuotteiden kehittäminen ja palvelujen tuotteistaminen - Tiedonkulun lisääminen edustustojen ja koulutusviejien välillä (interaktiivisempi ja toimivampi ratkaisu FLF-alusta) Rahoitus - Riskirahoitus kaupallisten sopimuksen toteuttamiseen - Sijoittajia - Sijoituksia kasvuyritykseen - Erilaiset rahoitusmuodot: Maailmanpankki, YKjärjestöt, kehityspankit Markkinointi - Markkinointiosaamisen lisääminen - Digitaalinen markkinointi - M Lainsäädäntö - tutkintojen myynti bachelor- ja mastertasoilla EU-/ETA-alueen ulkopuolisille - lukukausimaksut EU- /ETA-alueen ulkopuolisille yksilöille Kuvio 20. Koulutusviennin edistämiseksi tarvittavat toimenpiteet Kehitysavun suuntaaminen opetussektorille ja siten koulutusviennin tukeminen herätti vastaajien keskuudessa erilaisia näkemyksiä. Monen mielestä Suomi voisi osoittaa kehitysapua kohdemaan infrastruktuurin rakentamiseen, mikä mahdollistaisi myöhemmin markkinoiden kehittymisen koulutusvientiä varten, esimerkiksi osaamisen kehittämisen muodossa. Kehitysapu nähtiin myös tärkeänä koulutusviennin kannalta, koska sen avulla saadaan tärkeitä referenssejä sekä kokemusta tulevaisuutta varten. Usea pohti, tulisiko kehitysavun olla erillistä toimintaa kaupallisen koulutusviennin ohella, sillä kaupallinen toiminta ei voi rakentua kehitysavun varaan. Joka tapauksessa nähtiin hyvänä suunnata kehitysapua koulutussektorille, sillä koulutus on paras tapa lisätä hyvinvointia ja rakentaa tulevaisuutta kehitysmaassa. 33

36 Suomen PISA-menestyksen uskottiin pääsääntöisesti jatkuvan, mutta aikaa myöten hiipuvan, eikä sen nähty yksin riittävän ylläpitämään ja kehittämään Suomen mainetta koulutusviennissä. Vaihtoehtoisia mittareita PISA-testeille tulisi etsiä esimerkiksi World Skills -kilpailun kautta. Tutkintojen myynnin vapauttaminen jakoi kyselyyn vastanneiden asiantuntijoiden mielipiteitä, mutta suurin osa oli sitä mieltä, että nykyinen lainsäädäntö on epäonnistunut ja aiheuttaa epäselvyyttä. Heistä lukukausimaksut pitäisi mahdollistaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille. Yhden asiantuntijan mielestä on epäuskottavaa tarjota maksuttomia koulutuksia. Toisen mielestä on kummallista, ettei Suomessa peritä maksuja, vaikka se on yksi suurimmista vientisektoreista muissa maissa. Muutama asiantuntija ehdotti, että koulutuksen tulisi olla maksullista tasapuolisesti kaikille, mutta maksu tulisi suorittaa vasta valmistumisen jälkeen ja oman tulotason mukaan palkastaan, kuten australialaisessa mallissa. Tällöin koulutus olisi opiskeluajan ilmaista. Toisaalta muutama vastaajista oli sitä mieltä, etteivät ulkomaalaiset enää tule Suomeen, mikäli koulutuksesta tehdään maksullista. He voivat silloin hakeutua nimekkäämpiin ja paljon tasokkaampiin korkeakouluihin muihin maihin, jossa he varmasti saavat laadukasta koulutusta ja vastinetta rahoilleen. Lisäksi ilmainen koulutus on ollut yksi Suomen koulutusjärjestelmän menestystekijöistä. Paremmaksi strategiaksi ehdotettiin etäkampusten luontia yhteistyössä sekä suomalaisen, että paikallisen toimijan kanssa. Yksi oli sitä mieltä, että tutkintostrategia pitäisi rakentaa vahvojen alojen varaan, esimerkiksi tekemällä maisteriohjelmia metsä-, telekommunikaatio- ja mobiilialoille. Vastauksista voidaan päätellä, että nykyinen lainsäädäntö on haastava ja vaikeasti tulkittavissa. 34

37 11. Konkreettiset toimenpiteet 10.1 Julkinen tuki Nykyinen FLF-toiminta ei vastaa jäsenten tarpeisiin koulutusviennin edistämiseksi. Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä. 1) FLF:n toiminta nykymuodossaan ajetaan alas kesäkuun 2013 loppuun mennessä ja samanaikaisesti asetetaan selvitysmies/ryhmä luomaan uudet puitteet toiminnalle käyttäen Uuden Seelannin mallia, jossa keskeiset ministeriöt sitoutuvat toimintaan mukaan (= OKM, UM ja TEM) yhdessä yritysten/oppilaitosten kanssa. 2) FLF:n toiminta irrotetaan FINNPROsta ja uudelle yksikölle luodaan selkeä mandaatti koulutusviennin edistämisessä (Education Export of Finland). Toiminta sijoitetaan joko tarjouskilpailun kautta ulkopuoliselle toimijalle tai sijoitetaan esim. osaksi Opetus- ja kulttuuriministeriötä. Rahoitukseen osallistuvat sekä yritykset/oppilaitokset että ministeriöt. Toimintaa ohjaa johtokunta, jossa on jäsenten selkeä edustus. 3) Yksikkö keskittyy ns. ylätason toimintaan eli Suomen koulutusbrändin vahvistamiseen, ulkomaisten delegaatioiden vastaanottamiseen ja uusien markkina-alueiden korkean tason avauksiin. Yksikkö järjestää lisäksi korkean tason opetussektorin kansainvälisiä myyntitapahtumia Suomessa ja ulkomailla, toimittaa materiaalia yleiseen käyttöön ja tekee markkina- ja tuoteselvityksiä sektoritasolla. 4) Yksiköllä on ulkomailla aluksi yksi korkean tason opetussektorin edustaja ulkomailla, joka sijoitetaan Riadiin, Saudi-Arabiaan. Myöhemmin edustajia lisätään tarpeen mukaan muualle. 5) Yksiköllä on käytössään rahoitusinstrumentti, jolla tuetaan isojen markkinalähtöisten volyymihankkeiden liikkeellelähtöä. Klusteritoiminta pyritään käynnistämään uudelleen ns. veturiyritysten avulla, jotka vetävät mukanaan muut pienemmät toimijat. 6) Varsinaisen koulutusliiketoiminnan vaatima osaaminen on yritysten ja oppilaitosten omalla vastuulla ja kustannuksella. Emme näe, että jokaiseen Suomen oppilaitokseen/yritykseen tulisi perustaa oma vientiyksik- 35

38 kö julkisen rahoituksen turvin. Pienistä yksittäisistä hankkeista on päästävä suuriiin, skaalautuviin hankkeisiin, jotka ovat markkinavetoisia Tutkintojen myynti Suomalaisten tutkintojen myynti tulee kysymykseen sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulujärjestelmässä. Suomessa on ollut käynnissä kokeiluita joissa ulkomaisilta tutkinto-opiskelijoilta voidaan opinnoista periä maksu. Kokeilusta olisi syytä tehdä pysyvää toimintaa ja muutoinkin avata mahdollisuudet laajamittaisemmalle tutkintojen myymiselle niin yksittäisille opiskelijoille kuin erillisryhmille sekä kotimaassa että ulkomailla. Yliopistot pystyvät tällä hetkellä tarjoamaan mm. maksullisia kv-maisteriohjelmia kokonaisille ryhmille tietyin varauksin. Avaamalla erilaiset tutkintomyynnin varioinnin mahdollisuudet, päästään lähemmäksi mm. Uuden-Seelannin kaltaista mallia suomalaisessa koulutusvientitoiminnassa. Lainsäädännölliset muutokset ovat hitaita, joten tässä selvityksessä annetaan suosituksia lain tulkintaan sekä tarvittaessa muutoksiin. Ammattikorkeakoululain 26 a ja b pykälien tulkinnan ei tulisi rajoittaa ammattikorkeakoulujen kaupallista toimintaa Suomen eikä EU- ja ETA-alueen rajojen ulkopuolelle. Samaa analogiaa voidaan käyttää myös akateemisiin yliopistotutkintoihin. Lainsäädännön tulkinnan tulisi mahdollistaa: 1. tutkintojen myynti EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle, jolla saavutetaan pienkoulutuksia suuremmat katteet ja volyymit. 2. lukukausimaksujen perinnästä pysyvää toimintaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle toteutettavasta tutkintokoulutuksesta suoraan opiskelijalta siten, että toiminnasta saadaan kaupallisesti kannattavaa. 3. top-up -tutkintojen myynti, eli kaupallinen yhteistyö kansainvälisten korkeakoulujen kanssa. 4. tutkintolisenssin myynti ja akkreditointi ulkomaisille korkeakouluille, kaupallisen tutkintotoiminnan partnerimallit. Tutkintoon johtava koulutus EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta alueilta tuleville opiskelijoille voisi tarjota esimerkiksi enemmän virtuaaliopetusta tai koko tutkinto verkkopohjaisena, jolloin ulkomaalaisten opiskelijoiden ei tarvitsisi tulla lainkaan Suomeen. 36

39 10.3 Alueelliset törmäytysalustat Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin kesken ei ole riittävästi yhteistyötä. ICT-sektorillamme löytyy maailmanluokan pitkälle viriteltyjä ja tuotekehitettyjä laitteita, sovelluksia ja palveluja joilla on hyvät markkinanäkymät. Voidaan tehdä karkea johtopäätös että Suomella on paljon valmiita tuotteita, palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia ei ole riittävästi tarkasteltu. Alueilla ympäri Suomen on olemassa olevia liiketoiminnan ja tutkimuksen yhteistyön kehittämisrakenteita. Kiinnostus koulutusviennin kontekstissa ja tässä yhteydessä kohdistuu erityisesti ICT-palveluiden ja -yritysten kehittämisrakenteisiin. Lähtökohtaisesti haetaan innovatiivisia ja palvelukeskeisiä törmäytysalustoja, joilla erityisesti koulutusliiketoiminta ja ICT-ala saataisiin kohtaamaan. Törmäyttäminen on määritelty tarkemmin myöhemmin tässä luvussa. Kyselyn tuloksista voidaan havaita että oppimiseen liittyvät ICT-ratkaisut ja - sovellukset ovat neljänneksi suosituin toimintamuoto osaaminen sisällöissä. Pedagogiikka, arkkitehtuuri ja teknologia ovat edistyksellisintä maailmassa ja kokonaisuudessaan ne muodostavat 5-7 vuotta hiotun konseptin jonka nähdään tehoavan kaikkialla!. Fokus tulee siirtää perusteknologiasta ja tuotteista hyödyntämisen osaamiseen. ICT nähdään merkittävänä myynti-, markkinointija jakelukanavana koulutusviennissä. Se on integraattori, skaalautuvan toiminnan tuki ja edellytys, sekä kustannustehokas väline eri koulutusviennin osa-alueilla. Kansallisen yhteismarkkinoinnin mahdollisuudet ovat suuret ja olisi syytä hyödyntää lisäksi Finnish education -brändityötä synergiassa molemmin puolin. i. Törmäyttämö Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. Se yhdistää yritykset toisiinsa start-upeista globaaleihin jätteihin konkreettisen tekemisen kautta. Se tuo mukaan tutkimus-, kehittämis- ja rahoitusorganisaatiot. Se synnyttää kokeiluja ja pilotteja, joiden parhaista paloista toivotaan skaalautuvan globaalia liiketoimintaa. 37

40 Törmäyttämö ei tarkoita uutta ohjelmaa, rakennetta tai rahoitusta. Sen olemassa olon oikeutus syntyy lisäarvosta, jota ristiinpölytys tuottaa osallistujille. Ensimmäisessä vaiheessa törmäyttämölle luodaan avoin toimintamalli muutamien alueiden ja toimialojen kanssa Kauppa- ja teollisuusminsteriön (TEM) fasilitoimana. Toisessa vaiheessa malli leviää itse ohjautuvasti laajempaan käyttöön. (Tapio Virkkunen, TEM, ). ii. Toimintaympäristö ja toimijat nyt - Case Keski-Suomi Tarkoitus on lähestyä törmäyttämistä kolmessa kaupungissa: Jyväskylässä, Tampereella ja Oulussa. Kaupungeissa on paljon erilaisia kehittämistoimintoja ja toimijoita joiden synergiat on tarkoitus yhdistää palveluviennin edistämiseksi. Kuviossa 21 on esitelty olemassa olevien rakenteiden muodostama toimintaympäristö joka esimerkiksi voisi toimia paikallisena törmäytysalustana Jyväskylässä. Yhtäältä kaupungissa on vahvat rakenteet osaamiskeskusohjelman ja yliopiston puitteissa, Human Technology työn toimenpiteet, ja Agora Center, sekä toisaalta vuosia rakennettu Edu Cluster verkosto, sen yhteistyöyritykset ja alueelliset kehittämisrakenteet, jotka tähtäävät kansainvälisyyteen. Rakenteet ja volyymit ovat hallittavan kokoisia, joustavia ja herkkäliikkeisiä jolloin törmäytykselle tarvittavaa dynaamisuutta on odotettavissa. Voidaan todeta että nämä ICT-sektorin ja koulutuksen kehittämisympäristöt eivät liity toisiinsa niin järjestelmällisesti ja laajasti kuin niillä olisi mahdollisuus. Fasilitoinnin tuella rakenteet on mahdollista saada yhteen ja löytää sitä kautta uusia palveluliiketoimintamahdollisuuksia. 38

41 Kuvio 21. Esimerkkikuva jyväskyläläisen törmäytysalustan mahdollisesta toimijakentästä. iii. Aluekohtainen eteneminen Alla on esimerkinomainen ehdotelma siitä, miten alueilla uudenlaisen törmäyttämisen aloittaminen ja sen kanssa eteneminen voisi tapahtua. Fasilitointi tapahtuisi TEM:n taholta. Operatiivista tukea antavat koulutusvientiselvityksessä mukana olevat tahot (ECF, FCG, HHGE) erikseen sovittavalla tavalla. 1. Haetaan päävastuullinen taho (alueet Jyväskylä, Oulu ja Tampere) 2. Haetaan potentiaalisimmat koulutus- että ICT-verkostot ja toimijat 1. Valmiiksi organisoituneiden tahojen liittymät 2. Veturin roolissa olevat tahot 3. Vaikutus- ja päätösvaltaa 3. Päävastuutahon toimittama alustus (taustat, idea, kv-markkinat, selvitysraportti, jne.) ja kutsu yhteiseen törmäyttämiseen 4. Yhteinen kokoontuminen 5. Sovitaan alueella parhaiten toimiva käytännön yhteistyömalli 6. Yhteiset palvelutuotteet - case-esimerkkien luonti ja testaus 7. Evaluointi ja raportointi 8. Tiedon jakaminen (onnistumiset / epäonnistumiset) 39

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa KansainväliSYYSpäivät 2013 5.11.2013 Jyväskylä Päivi Puutio Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK Taustalla Tampereen

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KOULUTUSVIENTI KIVINET-verkosto 5.2.2014 Tampere

KOULUTUSVIENTI KIVINET-verkosto 5.2.2014 Tampere KOULUTUSVIENTI KIVINET-verkosto 5.2.2014 Tampere 5.2.2014 mikko.naukkarinen@tamk.fi 1 MITÄ KOULUTUSVIENTI TARKOITTAA? koulutusviennillä tarkoitetaan Suomessa kaikkea koulutusosaamisen myymistä niin että

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Kuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus

Kuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus Kuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus 23.4.2014, Tutkija Tuomas Jalava, FCG 22.4.2014 Sivu 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012

TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012 TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012 TtT, yliopettaja Tiina Nurmela 1 1 Tausta Koulutus Suomen valtti (PISA -kuuluisuus) Koulutusviennin mahdollistava

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Aiesopimus - Future Learning Finland

Aiesopimus - Future Learning Finland Aiesopimus 1 (5) Aiesopimus - Future Learning Finland Future Learning Finland kansalliseen koulutusvientiklusteriin haetaan jäseniksi alan johtavia toimijoita, yrityksiä ja oppilaitoksia, joilla on tuotteita,

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ Arcusys Oy Jari Järvelä OLEMME 90 KANSAINVÄLISYYS ARCUSYSISSÄ Kansainvälinen työyhteisö Kansainvälisyys ollut tietoinen päätös Työkieli on englanti Yrityksen liiketoiminta kansainvälistymässä

Lisätiedot

Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi Suomen koulutusviennin strategiset linjaukset

Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi Suomen koulutusviennin strategiset linjaukset Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi Suomen koulutusviennin strategiset linjaukset Valtioneuvoston periaatepäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:11 Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Julkinen ja yksityinen sektori yhteistyössä yli rajojen. Jarkko Moilanen OKM

Julkinen ja yksityinen sektori yhteistyössä yli rajojen. Jarkko Moilanen OKM Julkinen ja yksityinen sektori yhteistyössä yli rajojen Jarkko Moilanen OKM Lähtökohdat 12/2013 Tiimi rekryttiin tarpeeseen Jarkko Moilanen (uutena taloon, tech/business) Thomas Vikberg (uutena taloon,

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY JA KOULUTUSVIENTI AMK-päivät 19.5.2015 Tampere

KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY JA KOULUTUSVIENTI AMK-päivät 19.5.2015 Tampere Mikko Naukkarinen Mikko Naukkarinen on ollut TAMKissa ja yhdessä sen pohjaoppilaitoksista yli 25 vuotta, josta reilut 10 vuotta opettajana ja loppuajan erilaisissa johtotehtävissä. TAMKin vararehtorina

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen

Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen Jydacomin ja Buildercomin kansainvälistyminen KIVI roadshow 2009 23.04.2009 Juha Aspinen Jyväsdata perustettu 1981 Nimi muutettu Jydacomiksi 2000 Rakennusalan tietojärjestelmätoimittaja ( ERP ) N 700 asiakasta

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot