SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa"
  • Kai Aho
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa 1. OSAPUOLET 1.1. Tilaaja (toimeksiantaja) Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessi 1.2. Tuottaja (toimeksisaaja) Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue Avohoidon palvelut Sopimusasiat: Käytännön asiat: Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi Puh Puh Sopimusasiat: Terveysjohtaja Jari Saarinen Puh Käytännön asiat / terveydenhoidon palvelut: Palvelupäällikkö Palveluesimies Kristiina Mäki Hanna Mari Tanninen Puh Puh hanna Käytännön asiat / suun terveydenhoidon palvelut Käytännön asiat / terveydenhoidon palvelut: Palvelupäällikkö Maija Tulla ma. Palveluesimies Anne Röppänen Puh Puh

2 2. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA RAKENNE Tämä sopimus on Kuopion kaupungin sisäinen sopimus ja se perustuu kohdassa 10 mainittuun viitekehykseen. Tällä sopimuksella sovitaan Kuopion kaupungin lastenneuvola, kouluterveydenhuolto ja 2.asteen opiskeluterveydenhuoltopalvelujen sekä niihin liittyvien ehkäisevän suun terveydenhuoltopalvelujen tuottamisesta. Sopimus sisältää sekä puiteosan että liitteet, jotka hyväksytetään kasvun ja oppimisen sekä perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnissa. Sopimuksen liitteet on kuvattu tämän puitesopimuksen kohdassa Sopimuksen voimassaoloaika 2.2. Sopimuksen muuttaminen ja erimielisyydet Tämä puitesopimus ja sen liitteet ovat voimassa vuoden Seuraavien vuosien palveluyhteistyöstä sovitaan vuoden 2015 aikana. Puitesopimuksen ja siihen kuuluvien liitteiden sisältöä voidaan muuttaa vain osapuolten yhteisellä päätöksellä. Kriisi tai muissa poikkeustilanteissa osapuolet neuvottelevat, kuinka sopimuksenalaisia palveluja kohdennetaan tarvittaessa uudelleen. Osapuolet sopivat sopimukseen liittyvät erimielisyydet neuvottelemalla. Mikäli osapuolet eivät pääse ratkaisuun, viedään asia ao. lautakuntien käsittelyyn sekä tarvittaessa kaupunginhallitukseen. 3. LIITTEET Tämä puitesopimus sisältää erillisiä toimintasuunnitelmia koskevan osion liitteissä 1 4 Opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelmassa on eritelty ne kohdat, jotka eivät kuulu tämän puitesopimuksen piiriin Toimintasuunnitelmat Erilliset toimintasuunnitelmat ovat lastenneuvolaa, kouluterveydenhuoltoa, 2. asteen opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevat palvelut. Nämä ovat liitteissä Laadun ja tuottavuuden seuranta, raportointi ja yhteistyö Seuranta Palveluntuottaja seuraa ja vastaa, että laatu, kustannukset sekä tuottavuus toteutuu tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Palvelun tilaaja vastaa, että tilattu palvelu on lakien ja asetusten sekä sopimuksen mukainen. Terveysjohtaja toimii terveydenhuoltolain mukaisena vastaavana lääkärinä. Asiakaspalautejärjestelmän toteuttamisesta laaditaan osapuolten kesken yhteinen suunnitelma palveluittain. Raportointi Osapuolet sopivat tilaajalle tehtävästä raportoinnista.

3 Viranomaisraportointi on tuottajan vastuulla. Osapuolet raportoivat yhteisesti päätöksentekijöille osavuosikatsausten ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä sekä tarvittaessa useammin. Yhteistyö Osapuolten yhteyshenkilöt pitävät kalenterivuodessa yhden tilannekatsauksen touko/kesäkuussa ja tarvittaessa useammin. Tilannekatsaukset kutsuu aina koolle tilaajan sopimusyhteyshenkilö ja poikkeus tai kriisitapauksissa jommankumman sopimusyhteyshenkilö. 5. Kehittämisvastuut Palvelun tilaajan vastuulla on edistää palvelujen kustannusvaikuttavuutta ja kokonaistuottavuutta. Palveluntuottaja vastaa työn tuottavuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä siitä, että sillä on pätevä henkilöstö sekä tehokkaat palveluprosessit Kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden vaikutusmahdollisuudet Sekä palvelun tilaaja että tuottaja vastaavat yhdessä siitä, että kuntalaisilla ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua tämän sopimuksen piirissä olevien palvelujen kehittämiseen. 6. Palvelujen alihankinta Palveluntuottaja tuottaa palvelut pääasiallisesti Kuopion kaupungin omana tuotantona. Palveluntuottaja voi käyttää tilaajan suostumuksella myös ulkoisia alihankkijoita. Palveluntuottaja vastaa käyttämiensä alihankkijoiden palvelun laadusta. 7. Tilat, laitteet ja välineet Palveluntuottaja vastaa siitä, että sillä on käytettävissään asianmukaiset tilat, laitteet ja välineet. 8. Tiedottaminen Palvelun tilaaja ja tuottaja huolehtivat yhteistyössä sopimukseen kuuluvan palvelun valmisteluun ja päätöksentekoon liittyvästä tiedottamisesta asianosaisille ja kuntalaisille. Palveluntuottaja vastaa palvelutarjontaan ja käytäntöön liittyvästä tiedottamisesta. Osapuolet huolehtivat keskinäisestä tiedottamisesta ja pitävät toisiaan sekä muita yhteistyökumppaneitaan ajan tasalla mm. tulevien muutosten osalta. Osapuolet myös informoivat toisiaan välittömästi havaitsemistaan sopimuspoikkeamista. 9. Vahingonkorvausvastuu Vahingon korvaa se taho, joka on vastuussa vahinkoa aiheuttaneesta toiminnasta. Palveluntuottaja huolehtii, että sen alihankkijoilla on riittävät vahingonkorvauksia koskevat vakuudet. 10. SOPIMUKSEN VIITEKEHYS Tämän puitesopimuksen ja sen liitteiden palvelujen sisältö ja määrä

4 määritellään sen mukaisesti, mitä valtioneuvoston voimassaolevassa asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta säädetään. Lisäksi tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisissa palveluissa noudatetaan Kuopion kaupungin strategiaa ja eri ohjelmia, kuten esimerkiksi tuottavuus ja henkilöstöohjelmaa sekä sopimukseen kuuluvien palvelualueiden johto ja toimintasääntöjä. Osapuolet päivittävät tämän puitesopimuksen ja sen liitteet, mikäli sopimuskauden aikana palveluja koskeva lainsäädäntö tai muut viranomaisohjeet muuttuvat. Kuopiossa 2015 Juha Parkkisenniemi Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Jari Saarinen Terveysjohtaja LIITTEET Liite 1 Lastenneuvolan toimintasuunnitelma Liite 2 Kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma Liite 3 Opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelma Liite 4 Ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma

5 1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE PÄIVITYS VUODELLE 2015 Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä Terveyspalvelujen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon ltk Kasvun ja oppimisen ltk

6 2 SISÄLLYS KUOPION PERUSTURVAN JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUALUEEN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE SISÄLLYS 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 1.2 Kuopion kaupungin strategia 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet 2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ, TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat 3.2 Hallinto ja henkilöstö Terveydenhoitoyksikön hallinto Henkilöstö 3.3 Toimitilat 4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTASEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1 Valtakunnallinen asetus 4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit 4.3 Mittarit 4.4 Rokotukset 4.5 Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit 4.6 Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen 4.7 Suun terveydenhuolto 4.8 Sairaanhoito 5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 6. VUODEN 2014 HAASTEET 7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 7.1 Perehdytys 7.2 Kokoukset ja kehittämispäivät 7.3Kehityskeskustelut 7.4 Koulutus 7.5 Työnohjaus 8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET 10. SAADUT LAUSUNNOT/KOMMENTIT

7 3 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Kuntalain 1. pykälä määrittelee tavoitteeksi pyrkimyksen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus (338/2011) velvoittavat kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan mm. kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Valtioneuvosto on antanut lakia täsmentävän asetuksen (380/2009, päivitys 338/2011), jota on täytynyt noudattaa määräaikaistarkastusten osalta viimeistään Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on STM julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet 20/2009 sekä menetelmäkäsikirjan (Opas 14/2011). Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2004 lastenneuvolatoiminnan tueksi runsaasti suosituksia sisältävän oppaan Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, josta on omat versionsa työntekijöille ja päättäjille ja joka on toimintojen osalta pohjana asetukselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä 2012 julkaisema sähköinen Lastenneuvolakäsikirja sisältää keskeisimmät säädökset ja ohjeet lastenneuvolatyöhön. Laajat terveystarkastukset opas ilmestynee syksyllä Valtakunnallinen ennaltaehkäisevän työn seurantajärjestelmä otettiin käyttöön v. 2011, AvoHILMO (avohoidon ilmoitus Terveyden ja hyvin voinnin laitokseen) tilastoi ja seuraa terveydenhuoltopalvelujen toteutumista, etenkin asetuksen mukaisen neuvolatoiminnan toteutumista kunnissa. 1.2 Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkitason strategian, jonka visiona on vuoteen 2020 Kuopio on asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Kaupungin toiminta-arvoina ovat: rohkeus ennakkoluulottomuus ja asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen yhdessä tekeminen, sitoutuminen, luottamus yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta ja sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisestä vuorovaikutuksessa luovuus uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista kehittämiselle otollisessa ilmapiirissä asiakaslähtöisyys kuntalaisten mukaan ottaminen toiminnan ja palvelun kehittämiseen, asiakaslähtöinen palveluasenne, asiakaspalautteiden kerääminen ja palveluiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Yksi Kuopion neljästä strategisesta päämäärästä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Terveydenhoitotyön suunnittelulle merkittäviä kriittisiä menestystekijöitä ovat asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä riittävä taloudellinen liikkumavara. Terveyspalveluiden alueella aiemmin tehdyn strategian mukaisesti lastenneuvolatyössä huomioidaan seuraavat linjaukset: - laatusuositusten ja asetuksen mukainen toiminta - toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laadinta - neuvoloiden ja päivähoidon sekä sosiaalityön yhteistyön syventäminen

8 4 - Lapsi Kuopio hankkeen ( ) aikana luotujen toimintamallien jalkauttaminen ja edelleen kehittäminen koordinaattorin toimesta - palveluketjujen ja hoitopolkujen sekä varhaisen puuttumisen mallien kehittäminen keskeisten kansanterveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi (mm. lihavuus, syömishäiriöt, masennus, päihteidenkäyttö, perheväkivalta, erityisen tuen tarpeessa olevien huomioon ottaminen) - vanhemmuuden tukemiseksi tuotettujen työmenetelmien käytön tehostaminen (varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen haastattelu, vauvaperheen voimavaramittari, perhevalmennus, vertaistukiryhmät, parisuhteen- ja vanhemmuuden roolikartta) Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa vuosille johdettuna lastenneuvolatoiminnassa korostetaan ehkäisevää toimintaa, varhaista puuttumista ja kehotetaan perustamaan äiti-lapsiryhmiä sekä vanhempainkouluja yhdessä yhteistyökumppaneiden ja kolmannen sektorin kanssa. Painopistealueita ovat mm. vanhemmuuden vahvistaminen sekä lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen. 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet Lapsen fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Lapsen sairauksien, kehitystä ehkäisevien tekijöiden sekä perheen muiden terveyspulmien varhainen tunnistaminen Vanhempien tukeminen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä Lapseensa turvallisen, vastavuoroisen ja jo varhain syntyvän kiintymyssuhteen luomisen tukeminen sekä vanhempien auttaminen luomaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempina Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen ja perheen hyvinvoinnista vastuunottamisessa Vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen pulmatilanteissa Ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Tukea omalla asiantuntemuksellaan varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa 2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät Perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta Seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä Tunnistaa mahdollisimman varhain epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, lapsiperheyksiköiden, omalääkäreiden ja erikoisyksiköiden kanssa Ohjata asiakas oikea-aikaisesti tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon Tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan Yhteisöllinen terveyden edistäminen Antaa valtakunnallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja ylläpitää lasten rokotussuojaa Käyttöönottaa ja arvioida erityistyöntekijöiden tuella laadittua tieto- ja ohjausmateriaalia. Mahdollistaa vanhemmille ajantasaisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen lapseen, perheeseen ja näiden terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla Osallistua asiakkaiden vertaistuen järjestämiseen Laadukas ja vaikuttava toiminta Kehittää lastenneuvolatoimintaa ja tehdä aloitteita toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi Terveydenhoitajien ja lääkäreiden työn käytännön harjoittelun ohjaaminen toteutus niin koti- kuin ulkomaisille opiskelijoille yhteistyössä oppilaitosten oppimistavoitteiden mukaisesti

9 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat 5 Kuopion kaupungin lastenneuvoloiden asiakkaina on suunnitteluvuoden alkaessa ( ) 7670 alle kouluikäistä lasta perheineen ja ennakoitu lapsimäärä on noin Maaningan kuntaliitos tuo noin 320 lasta ja lisääntyvä synnytysten määrä kasvattaa myös asiakasmäärää. Yksilöllisen tuen tarpeen kasvu vaikuttaa asiakaskäyntien kasvuun ja henkilöstömäärään. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Terveydenhoitoyksikön hallinto Palvelualueuudistuksessa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisvastuu on terveydenhuollon palvelualueella ja lastenneuvolatoiminnan kasvun ja oppimisen palvelualueella molempien palveluiden tuottamisvastuu on terveydenhuollon palvelualueella. Iso osa terveydenhoitajien neuvolatyöstä toteutetaan yhdistettynä äitiys- lastenneuvolatoimintana hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Terveydenhuollon palveluissa avohoidon palvelujen asiakkuusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari Saarinen. Koko terveydenhoitoyksikön palvelupäällikkönä toimii Kristiina Mäki ja neuvolatoiminnan palveluesimiehenä Anne Röppänen avoimen tehtävän täyttöön saakka. Lastenneuvolatyön koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä vastaa lastenneuvolatyön tiimivastaava, lastenlääkäri Hertta Ollikainen. Koordinointi ja kehittäminen tapahtuvat yhteistyössä Kasvun ja oppimisen tuen johtajan Juha Parkkisenniemen kanssa. Lastenneuvolatyötä sektorityönä tekevien lääkäreiden esimiehinä toimivat vastaanottotoiminnan vs. ayl Erja Koistinen ja vs. ylilääkäri Pertti Lipponen. Terveydenhoidon lääkäreiden esimiehenä toimii ayl Kaj Korhonen. Toiminnallisesta johtamisesta terveydenhoitoyksikössä vastaa Terveydenhoidon johtoryhmä (THjory), johon kuuluvat yksikön päällikkö, apulaisylilääkärit, palveluesimiehet ja vastaava terveydenhoitaja. Henkilöstön edustajista ja esimiehistä koostuva terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi toimii toimintoja suunnittelevana ja kehittävänä yhteistyöelimenä. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda ryhmän käsiteltäväksi ideoita ja kehittämistarpeita henkilöstön edustajien kautta. Neuvotteluryhmä toimii kaksisuuntaisena tiedotuskanavana. Ryhmän jäsenyys on kaksivuotinen ja vaihtuu vuorovuosina Henkilöstö Lastenneuvoloiden työntekijöitä ovat terveydenhoitaja ja lääkäri, jotka toimivat työpareina. He vastaavat yhdessä lastenneuvolatoiminnan toimipaikkakohtaisesta kehittämisestä ja toteuttamisesta toimintasuunnitelmaa soveltaen lastenneuvolatyön asiantuntijalääkärin ja palveluesimiehen kanssa. He tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, sosiaalityön lapsiperhepalveluiden sekä erityistyöntekijöiden (esimerkiksi toimintaterapeutti, puheterapeutti) kanssa. Lastenneuvoloissa työskentelee 39 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 21. Kokopäiväisesti lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 400 lasta. Lastenneuvolatyön terveydenhoitajien työn mitoitus on lähes valtakunnallisen asetuksen ja laskennallisen minimisuosituksen mukainen. Vaje on 1-2 terveydenhoitajaa eikä varahenkilöstö kata sijaistarvetta. Kaupungin laajenemisen myötä vajetta syntyy enemmän. Kaupungissa on alueellisia eroja ja erityisen tuen tarve vaihtelee, toistaiseksi tätä ei ole pystytty huomioimaan kuormituksia laskettaessa. Kantakaupungin viidessä keskitetyssä lastenneuvolossa työskentelee 10 osa-aikaista lääkäriä, kokopäiväisiksi muutettuna vastaa 2.7 lääkärin työpanosta. Terveydenhoitoyksikön 4 päätoimista lääkäriä tekee neuvolapäivistä noin 70% ja 30 % saadaan omalääkärin sektorityöstä. Taajama-alueen ulkopuolella kuudessa neuvolassa osa neuvolatyöstä tehdään yhdistettynä äitiys- ja lastenneuvolana pääsääntöisesti omalääkärin sektorityönä.

10 6 Lääkärityövoimaa on käytettävissä valtakunnallisten suositusten mukaisesti yhden lääkärin työpanos 2700 lasta kohti. Koulujen ja oppilaitosten loma-aikoina koulu- ja opiskelulääkärit sijaistavat lastenneuvoloiden lääkäreitä. Varahenkilöiden puuttuminen aiheuttaa sekä äkillisisssä sairaustilanteissa että virkavapaustilanteissa ongelmia. Terveydenhoitajalla on mahdollisuus konsultoida ei-kiireellisissä asioissa puhelimitse tai sähköisesti neuvolalääkäriä, lapsen oman alueen lääkäriä, avopediatria tai lasten mielenterveyspalveluiden henkilökuntaa. Kiireellisissä asioissa on mahdollisuus konsultoida päivystävää terveyskeskuslääkäriä tai erityistapauksissa KYS:in pediatripäivystäjää tai lastenpsykiatria. Käytössä on myös valtakunnallinen neuvontapuhelin. Omia erityistyöntekijöitä ei neuvolassa ole, mutta kuntoutuksen puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat konsultoida puhelimitse tai sähköisesti erityistyöntekijöitä ja terveydenhoitaja voi myös tehdä lapsesta lähetteen puheterapeutille. 3.3 Toimitilat Lastenneuvolan terveydenhoitajatyö järjestetään pääsääntöisesti lähipalveluna, yhteensä 17 eri toimipisteessä. Taajama-alueella lääkärineuvolat on keskitetty 5 toimipisteeseen (Keskusta, Aurinkorinne, Puijonlaakso, Pyörö, Saarijärvi) ja lisäksi palvelut toteutetaan kuudessa toimipisteessä Karttulassa, Riistavedellä, Nilsiässä, Vehmersalmella, ja Maaningalla. Työtiloja uudistetaan ja päivitetään Kuopion kaupungin Tilakeskuksen toimitilasuunnittelun mukaisesti. 4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1. Valtakunnallinen asetus Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta astui voimaan heinäkuussa Asetuksesta on julkaistu perustelut ja soveltamisohjeet (2009) ja menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (THL opas 14/2011). Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus määrittää palveluiden minimitason. Uusia toimintaperiaatteita, jotka on otettava huomioon työn mitoituksessa ovat varhainen puuttuminen, etsivä työ sekä vertaisryhmien ohjaaminen. Kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta ja 1 6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta. Näihin sisältyvät kolme laajaa terveystarkastusta (terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä tekemät tarkastukset) 4 kuukauden, 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä. sekä lääkärin tarkastukset 4-6 viikon ja 8 kuukauden iässä sekä yksi terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. Asetus velvoittaa, että erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä (varhainen puuttuminen). Neuvolaoppaan mukaan erityisen tuen tarpeessa olevien määräksi on arvioitu 10-30% perheistä. N. 10% neuvolaikäisistä lapsista kasvaa perheissä, joissa on lasten psykososiaalista kasvua ja kehitystä haittaavia tai vaarantavia ongelmia. Neuvolaopas ohjeistaa varaamaan erityistukea tarvitseville perheille lisäkäyntejä varten aikaa % kokonaistyöajasta Asetuksen mukaan tulee määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarve pyrkiä selvittämään (etsivä työ). Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista terveystarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla ja heidän tuen ja asioiden jatkoselvittelyn terve voi olla keskimääräistä suurempi.

11 4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit Kuopiossa toteutettava asetuksen mukainen määräaikaistarkastusohjelma: H vk 4-6 vk 6-8 vk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 7 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk 2v 3v 4v 5v 6v Th ktk x x x L x x x x (x) L x x x L x 1) Lä x L x L L Hh x nla x x H = raskausviikko ktk = kotikäynti tarv L = laaja terveystarkastus Th = terveydenhoitaja Lä = lääkäri Hh = suun terveydenhoito (x) = tarvittaessa nla = terveydenhoitaja tarkastaa suun terveyden neuvolassa 1) = jaetaan neuvolan (kasvu ja terveys) ja varhaiskasvatuksen (koulukypsyys) kesken Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat huoltajat. Tarkastuksessa koko perheen hyvinvointia arvioi lääkäri ja terveydenhoitaja yhdessä haastatteluilla ja mittareiden avulla niiltä osin kuin se perheen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta on välttämätöntä. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon henkilökunnan arvio lapsen selviytymisestä päivähoidossa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Tiedonsiirto arviosta tapahtuu strukturoidun neuvola-päivähoitoyhteistyölomakkeen (LapsiKuopio-hanke, ) avulla, jonka vanhemmat toimittavat 18 kuukauden ja 4-vuoden iässä päivähoidosta neuvolaan ja takaisin päivähoitoon. Terveystarkastusten sisällöt on kuvattu yksikön sisäisessä terveydenhoitajien toimintaohjeessa ja asiakkaille ja muille sidosryhmille lastenneuvolan käsikirjassa. Toimintaohjeet terveydenhoitajien ja lääkäreiden käyttöön sekä ohjausmateriaalia perheiden käyttöön on kehitetty ja saatettu sähköiseen muotoon (V-levy) LapsiKuopio hankkeessa Toimintaohjeita päivitetään tarvittaessa. THL on julkaissut sähköisen Lastenneuvolakäsikirjan, josta löytyvät linkit myös menetelmäkäsikirjaan terveystarkastuksista lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (julkaisu 14/2011). Lääkärintarkastusten sisältö on kuvattu myös Yleislääkärin käsikirjassa. 4.3 Mittarit Laajojen terveystarkastusten edellyttämiin huoltajien haastatteluihin ja koko perheen hyvinvoinnin selvittämiseen voidaan hyödyntää työvälineiksi kehitettyjä mittareita. Määräaikaistarkastuksiin sisällytetään seuraavien mittareiden käyttö: MITTARI IKÄ TOIMENPITEET EPDS mielialaseula äidille Audit-kysely + mini-interventio molemmille vanhemmille Vauvaperheen voimavaramittari molemmille vanhemmille Vanhemmuuden roolikartta ja parisuhteen roolikartta 2 kk:n sisällä synnytyksestä 1- ja 4-vuotistarkastuksissa 2 kk:n tarkastuksessa kotiin täytettäväksi, miniinterventio 3kk:n tarkastuksessa yksilöllisesti tarpeen mukaan matalan kynnyksen toiminta: perhetyö toimiva hoitopolku KPK:n kanssa hoitoonohjaus omalääkärille, työterveyteen tai päihdepalveluihin lisäkäynnit perhetyö perheneuvola KYS:n pikkulapsipsykiatria lisäkäynnit perhetyö perheneuvola Painopolku kaikki neuvolatarkastukset varhainen interventio painopolkuohjelma LAPS-lomake, arvio lapsen hyvinvointia uhkaavista tekijöistä (lapsen tai perheen voinnissa) aina huolen herätessä hoitopolku perheneuvolan, LNMY:n ja KYS:n lastenpsykiatrian kesken Lähisuhdeväkivaltakysely 3 kk:n ja 2 v-neuvolan yhteydessä (3 v-neuvolan työnjako moniammatillinen hoitopolun (KPK, Kuopion kriisikeskus,

12 8 yhteydessä, mikäli 2 v - neuvola on ryhmäneuvola) perhekriisiyksikkö, arviointiyksikkö, sosiaalipäivystys, poliisi) 4.4 Rokotukset Rokotuksia annetaan valtakunnallisen neuvolaikäisten yleisen rokotusohjelman mukaisesti Rokotuksista kieltäytyville perheille informoidaan, millaisia riskejä rokottamattomuus voi aiheuttaa. Perheillä on mahdollisuus ottaa myös vapaavalintaisia, omakustanteisia rokotuksia (mm. vesirokko, influenssa), jotka terveydenhoitaja tarvittaessa antaa neuvolassa. Määritellyille riskiryhmille (6-35kk ikäiset ja sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat lapset) tarjotaan maksuttomat kausiinfluenssarokotukset. Matkailijoiden rokotukset annetaan keskitetysti rokotusvastaanotolla, mikäli rokotusajankohta ei käy yhteen määräaikaistarkastuksen kanssa Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit Tarjotaan kohdennetusti ensimmäistä lasta odottavaan perheeseen (rvk 35-37) tai syntymän jälkeen (Vavu-toiminta). Käynti toteutetaan tarvittaessa yhdessä äitiysneuvolan terveydenhoitajan. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tarvittaessa järjestään lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. KYS:n tuottavuusohjelman tuloksena alkoi synnytyksen jälkeisten sairaalapäivien vähentämiseksi kantakaupunkialueella Kotikätilötoiminta, jossa KYS:n kätilö tekee kotikäyntejä perheisiin, joissa syntyneen vauvan tilanne vaatii jatkotarkkailua (pieni paino, keltaisuus, imetysongelmat jne). Kotikäynti maksaa perheelle 28, Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen Perheiden hyvinvoinnin edistämisessä yhtenä keskeisenä sisältönä on vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Henkilöstö on koulutettu varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen haastatteluun (VAVU). Menetelmä on todettu vaikuttavaksi ja se on otettu säännönmukaiseen käyttöön kaikissa neuvoloissa Äitiysneuvolan perhevalmennuksen jatkona lastenneuvolassa toimivat vanhempainryhmät. Ensisynnyttäjäperheille järjestetään osana perhevalmennusta vertaisryhmät noin 2kk:n kuluttua synnytyksestä ja 6-kuukautisneuvola ryhmäneuvolana. MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen - hankkeen mukaista pienryhmätoimintaa toteutetaan neuvoloissa, joiden terveydenhoitajat ovat saaneet koulutuksen ryhmänvetäjiksi. Vertaisryhmissä tuetaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja vanhemmuuteen kasvua. Edelleen kehitetään järjestelmällisessä käytössä olevaa etsivää työtä, mikä tarkoittaa yhteydenottoa perheeseen, jolta ikäkausitarkastus on jäänyt toteutumatta. Jos varattu neuvola-aika jää käyttämättä, ottaa terveydenhoitaja välittömästi yhteyttä perheeseen. Terveydenhoitaja seuraa kirjoilla olijoista kahden kuukauden välein tarkastusten toteutumista ja ottaa yhteyttä perheisiin, joilta aika on jäänyt varaamatta. Näiden perheiden tuen tarvetta arvioidaan puhelimitse tai järjestämällä kotikäynti. 4.7 Suun terveydenhuolto Hammashuollosta vastaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti Kuopion terveyspalveluiden suun terveydenhuollon yksikkö. Terveydenhoitaja arvioi lapsen suun terveydentilan 2 v iässä. Tarkastuksessa jaettavan materiaalin neuvolaan toimittaa suun terveydenhuollon palvelut. 4.8 Sairaanhoito Sairaanhoito ei kuulu neuvolapalveluihin. Lapsen sairaanhoidosta huolehtii omalääkäri, jonka yhteystiedot löytyvät lapsen katuosoitteen mukaisesti terveys Terveydenhoitaja voi tarvittaessa, lapsen henkilökohtaisesti tutkittuaan, todistaa lapsen sairauden enintään 3 päivältä. Sairastuneiden lasten vanhempia ohjataan ensisijaisesti ottamaan yhteyttä omalääkärialueen hoitajaan. Päiväkodit voivat myös antaa todistuksen lapsen sairaudesta, jos lapsi sairastuu päivähoitopäivän aikana.

13 5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 9 Lastenneuvoloiden keskeisiä yhteistyötahoja ovat vanhemmat, neuvolan koti- ja perhetyö, oman alueen lääkäri, varhaiskasvatuksen henkilökunta, perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, suun terveydenhuolto, terveyspalvelujen erikoisyksiköt (mm. lasten kuntoutus, mielenterveyspalvelut, avopediatrian poliklinikka ja ravitsemussuunnittelijat), erikoissairaanhoito sekä kolmas sektori. Lastensuojelulaki edellyttää moniammatillista yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvittämisessä ja tuen järjestämisessä. Lastenneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus (Lapsi Kuopio hanke) muodostaa rakenteen neuvolan ja päivähoidon yhteiselle toiminnalle. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on varmistaa vastavuoroinen osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen neuvolan, päivähoidon ja sosiaalityön perustyössä, erityisesti silloin kun lapsen suotuisa kehitys näyttää vaarantuvan. Yhteistyösopimus pohjautuu asiakaslähtöiseen työotteeseen ja yhtenäisen varhaisen tuen työmenetelmän käyttämiseen lapsen ja perheen vaikeuksien syventämisen ja kasautumisen estämisessä. Hankkeen päättyessä varhaisen tuen koordinoinnista, yhteyshenkilönä toimimisesta sekä kehitetyn materiaalin päivittämisestä vastaa lastenneuvolapalveluihin nimetty varhaisen tuen koordinaattori terveydenhoitaja Katriina Silvasti. Yhtenäinen konsultaatiopuhelinaika torstaisin klo ja omat konsultaationumerot henkilökunnalle ovat käytössä (Lapsi Kuopio hanke). Neuvolan henkilökunta voi tarvittaessa konsultoida erityistyöntekijöitä (puheterapeutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, konsultoivat erityislastentarhanopettajat) ja yhteistyöyksiköitä (perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, LNMY:n lasten tiimi, KYS:n pikkulapsipsykiatrian työryhmä). Konsultoida voidaan myös sisäverkon Pegasos -postilla. Lapsen kuntoutus toteutetaan ensisijaisesti hänen arkiympäristössään kotona ja päivähoidossa konsultaatio-ohjeet huomioiden. Lapsen edistymistä seurataan vanhempien kanssa päivähoidossa ja neuvolassa. Tarvittaessa lapsi ohjataan erityistyöntekijän arvioon. Neuvola tekee yhteistyötä myös Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) ja KYS pikkulapsipsykiatrian kanssa. Yhteistyön pohjana on masentuneiden äitien hoitopolku, joka sisältää mm. puhelinkonsultaatiomahdollisuuden ja työntekijöiden jalkautumisen neuvolaan. KPK:n ja neuvoloiden välille on laadittu yhteistyösopimus hoitopolun mukaisen toiminnan vahvistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Moniammatillista yhteistyötä ja tiedonkulkua lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön lapsiperhepalveluiden välillä on tarve kehittää sekä pohtia esimerkiksi yhteisiä koulutustarpeita ja - mahdollisuuksia. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa. Neuvola-asetuksessa korostuu erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarpeenmukaisen tuen järjestäminen viiveettä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että projektihankkeen aikana hyväksi toimintamuodoksi havaittu neuvolan perhetyö saadan takaisin neuvolan omaksi toiminnaksi Edelleen tarvitaan kodinhoidollisia palveluita (palvelusetelin käyttöön otto) ja riittävät perheneuvolapalvelut. 6. VUODEN 2015 HAASTEET 1. Palvelualueuudistuksen myötä lastenneuvolatoiminnan ohjaus ja resurssointi (järjestämisvastuu) on kasvun ja oppimisen palvelualueelle ja tuottamisvastuu säilyi terveydenhuollon palvelualueella. Hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Palveluprosessien ja -sopimuksen kehittäminen tilaajatuottajamallin mukaiseksi jatkuu. Tiukan budjetoinnin aikana neuvolapalvelujen tuottaminen asetuksen mukaisena on haasteellista. 2. Synnytysten lisääntymisen, muuttoliikkeen ja kuntaliitosten myötä henkilöstön määrän, työnkuvien ja neuvola-alueiden muutokset vaativat jatkuvaa suunnittelua ja uudelleen organisointia, jotta henkilöstövaihdokset asiakkaille ovat mahdollisimman vähäisiä ja palveluiden saatavuus on tasapuolista. 3. Valtakunnallinen suuntaus on tukea erityisesti perheitä, jotka tarvitsevat tukea ja apua kipeimmin Nykypäivänä lapsiperheillä paljon arjen hallintaan, vanhemmuuteen ja

14 10 lasten kasvatukseen liittyviä pulmia. Lastenneuvoloiden työote painottuu entistä enemmän ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen erityisongelmissa, mikä vaatii neuvolan lisäkäyntejä ja tiivistä moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksen, sosiaalityön, perheneuvolan sekä kolmannen sektorin kanssa. 4. Asetuksen myötä terveydenhoitajien työpanosta ohjautuu aikaisempaa enemmän mm. varhaisen vuorovaikutuksen periaatteen mukaisiin kotikäynteihin, äitilapsivertaisryhmien käynnistämiseen sekä muuhun moniammatilliseen yhteistyöhön. Vuonna 2014 aletaan systemaattisesti tehdä perheille perhe- ja lähisuhdeväkivaltakysely ja otetaan käyttöön moniammatillisesti kehitetty hoitopolku väkivaltaa kokeneille. Vuonna 2013 järjestettiin asiasta koulutusta poikkihallinnollisesti joustavan yhteistyön vahvistamiseksi. 5. Lastenneuvolan keskitetty lääkäritoiminta toteutuu taajama-alueella 5 toimipisteessä (keskusta, Aurinkorinne, Pyörö, Puijonlaakso, Saarijärvi). Uuden toimintamuodon toimivuutta seurataan yksikön sisäisessä työryhmässä: kustannustehokkuus, lääkäriaikojen saatavuus, käyntimäärien kasvu. Erityisenä haasteena on pystyä tunnistamaan erityisen tuen tarpeessa olevat perheet ja kohdentamaan myös keskitetyssä lääkärineuvolassa riittävästi aikaa näiden perheiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. 6. Avovastaanottotoiminta toteutuu neuvoloissa säännönmukaisesti viikoittain. Palvelu on tarkoitettu neuvoloiden asiakasperheille ja vastaanottoaikaa on yksilöllisesti neuvolan koon mukaan. 7. Neuvolan www- sivut uudistetaan paremmin asiakkaita palveleviksi ja samalla otetaan käyttöön omalääkärihakua vastaava omaneuvolahaku. 8. Lastenneuvolatyötä ohjaavaa ja tukevaa materiaali päivitetään Terveydenhoitoyksikön V- levyllä jolloin se on varmasti kaikkien saatavilla ja viimeisimmän päivityksen mukaista. Näin voidaan varmistaa sovitun mukainen toiminta eri työpisteissä ja vahvistaa asiakasturvallisuutta. 7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 7.1 Perehdytys Esimiehet vastaavat uuden työntekijän perehdyttämisestä. Uusille terveydenhoitajille on päivitetty henkilökohtainen perehdytyskansio ja jokaiselle laaditaan perehdytysohjelma (3-5 päivää) ja nimetään tutor- terveydenhoitaja työtehtävien mukaan. Lapsi Kuopio- hankkeen koordinaattoriterveydenhoitaja perehdyttää uudet terveydenhoitajat hankkeessa kehitettyjen materiaalien ja terveydenhoidon V-levyn käyttöön. Lääkärien perehdyttämisen apuvälineenä käytetään LapsiKuopio-hankkeen yhteydessä päivitettyjä toimintaohjeita lääkärin määräaikaistarkastuksista. Ohjeet löytyvät perehdytyskansioista kussakin toimipisteessä sekä kaupungin terveydenhoidon V-levyltä. Lääkärityön apuvälineinä ovat myös THL:n sivuilta löytyvä sähköinen Lastenneuvolakäsikirja sekä Terveysportista löytyvät Lääkärin käsikirja ja Lastenneuvolaopas. Perehdytyksestä vastaa lastenlääkäri Jutta Airaksinen. Koulutusvaiheessa oleville lääkäreille on nimetty tutor- lääkärit. Terveydenhoitajat voivat osallistua halutessaan työkiertoon. Keväällä järjestetään koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille sekä uusille työntekijöille perehdytysiltapäivä neuvolan kesälomasijaisuuksia varten. 7.2 Kokoukset Terveydenhoitajilla on kerran kuukaudessa yhteinen kokous. Terveydenhoidon palvelujen koko yksikön kehittämispäivä järjestetään kerran vuodessa. Neuvola-päivähoitoyhteistyösopimuksen mukaiset yhteistyökokoukset toteutuvat 6 kertaa vuodessa. Neuvolatyötä tekevät lääkärit osallistuvat soveltuvin osin neuvolatyötä koskeviin koulutuksiin. Terveydenhoitoyksikössä toimivat lääkärit osallistuvat kehittämispäivään. 7.3 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa.

15 11 Kehityskeskusteluun valmistautumiseksi työntekijät täyttävät ennakkoon sähköisen Kunta HRjärjestelmässä olevan osaamiskartoituksen ja suorittavat tietoturvan ja tietosuoja koulutuksen verkkoympäristössä (Navisec-Tietus-koulutus). Lastenneuvolatoiminnan ryhmäkehityskeskustelu terveydenhoitajille järjestetään kerran vuodessa työn sisältöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi. 7.4 Koulutus Täydennyskoulutuksessa noudatetaan STM:n täydennyskoulutussuositusta sekä perusturvan ja terveydenhuollon palveluiden ohjeistusta. Sisäistä täydennyskoulutusta järjestetään tarvittaessa. Yksityiskohtaiset koulutusaiheet sovitaan yksikön neuvotteluryhmässä strategiset painopistealueet sekä kaupungin muiden toimintayksiköiden toimintasuunnitelmat ja henkilöstön toiveet huomioon ottaen. Eri käytössä olevien tietojärjestelmien (Pegasos-potilastietojärjestelmä jne.) muutosten ja päivitysten yhteydessä järjestetään tarvittavat perehdytykset ja päivitykset. KYS:n kanssa järjestetään 1-3 vuoden välein yhteistyö-koulutuspäiviä teemoina vuorovuosin lastentaudit, -neurologia ja psykiatria; vuodelle 2015 on toivottualueellista koulutusta. Terveydenhoitoyksikön lastenneuvolassa toimivat lääkärit voivat halutessaan osallistua KYS:n lastenklinikan koulutusmeetingeihin. Työssä olleen hoitohenkilöstön oli suoritettava mennessä LOVE- lääkehoitokoulutukset verkkoympäristössä yhteistyössä KYS:n kanssa - koulutus tentteineen on päivitettävä vuonna 2015 (3 vuoden välein). Yksilöllisiä suorituksia tulee lisäksi vuosittain eri aikoina tehtyjen suoritusten päivittämiseksi. Lapsi Kuopio- hankkeessa kehitettyä sensomotorista koulutuskokonaisuutta järjestetään ainakin kerran vuodessa yhteiskoulutuksena neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle 5 lastenneuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa osallistuu ryhmäänsä. Valtakunnallisia täydennyskoulutuspäiviä (mm. neuvola-, terveydenhoitaja-, lääketiedepäivät) järjestävät useat tahot. Koulutuksiin osallistutaan määrärahojen asettamissa rajoissa. MLL:lla on Vahvuutta vanhemmuuteen koulutushanke, jossa kouluttaudutaan ryhmäohjaajiksi. Kuopio on sitoutunut 1-2 terveydenhoitajan osallistumiseen koulutukseen vuosittain niin kauan, kuin koulutuksia järjestetään Kuopiossa.. Neuvolatyön haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa erilaisten työ- ja toimintamenetelmien kehittämistä, päivittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhoitajista koottu lastenneuvolatyöryhmä toimii hallinnon apuna uusien käytäntöjen luomisessa ja käyttöönottamisessa tuoden suunnitteluun työtekijän näkökulmaa Työnohjaus Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen yksiköllä ei ole pystytty edelleenkään varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjauksen puute nousee toistuvasti esille. 8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Toiminnasta tehdään neljän vuoden välein (valtuustokausi) toimintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön kanssa. Toimintasuunnitelma on lautakunnan hyväksynnän jälkeen nähtävissä kaupungin www- sivuilla. Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. Asiakas- ja henkilökunnan tyytyväisyyskyselyt toteutetaan palvelualueiden suunnitelmien mukaisesti. Tulokset käsitellään henkilökuntakokouksissa. Asiakkaiden henkilökunnalle suullisesti antama palaute ja mahdolliset valitukset välitetään yksikön henkilöstötiimin käsiteltäviksi jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Yksittäistä työntekijää koskevat valitukset käsittelee esimies yhdessä työntekijän kanssa.

16 12 Valtakunnallisen tilastoinnin ja raportoinnin ajantasaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi AvoHILMO -tilastointijärjestelmä on ollut käytössä lähtien. Terveystarkastuksen toimenpiteet kirjataan käyttäen SPAT-luokituksen (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus) koodeja. Tällä menetelmällä THL seuraa asetuksen (VNA 338/2011) mukaisten terveystarkastusten toteutumista. Oma sisäinen laadunvalvonta seuraa lisäksi toiminnan tuloksellisuutta. Jatkossa selvitetään vuosittain eriteltynä terveydenhoitajien ja lääkärien asiakas- ja käyntimäärät. Seurataan sekä terveystarkastusten määriä että ylimääräisiä käyntejä (varhainen puuttuminen, erityinen tuki ja etsivä työ). 9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET Uusien kehittämis- ja tutkimushankkeiden tulee tukea kaupungin strategiaa ja lastenneuvolatoiminnan kehittämistä. Hoitotyötä koskevat tutkimusluvat myöntää palvelupäällikkö ja lääkärityötä koskevat terveysjohtaja. 10. SAADUT LAUSUNNOT/KOMMENTIT (2012) Varhaiskasvatus Lausuntonaan toimintasuunnitelmasta varhaiskasvatuspalvelut esittää seuraavaa: Toimintasuunnitelma rakentuu linjauksiltaan kaupungin strategiaan ja sen mukaiseen varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukeen lapsiperheille linjaus on yhdenmukainen varhaiskasvatuspalveluiden painopisteiden kanssa. Varhaiskasvatuspalvelut pitää tärkeänä, että neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimukseen kirjatuista alueellisista yhteistyökokouksista pidetään kiinni ja että toimintaa kehitetään edelleen saatujen kokemusten pohjalta. Varhaiskasvatuspalvelut esittää, että toimintasuunnitelmaan kirjataan tavoitteeksi suunnitella ja järjestää yhteistä koulutusta neuvoloiden terveydenhoitajille, varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstölle ja sosiaalityöntekijöille varhaisen tuen työmenetelmistä ja perheiden tukemisesta. Sosiaalityö Lastensuojelun kehittämisessä ja sen turvaamisessa, että lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen toteutuu, keskeistä on peruspalveluille kuuluvan ehkäisevän lastensuojelun tehostuminen. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan neuvolassa, päivähoidossa ja koulussa. Tällä ehkäistään lastensuojelun asiakkuuteen päätymistä. Moniammatillisen toimimisen lisääntyminen ja lapsiperheiden kanssa toimivien keskinäinen koulutus/yhteistyöpintojen selventäminen edistää lapsen edun toteutumista. Lastensuojelun näkökulmasta erityisen tärkeitä asioita neuvolatoiminnassa ja sitä koskevassa suunnitelmassa ovat varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen vanhempainryhmät ja vertaisryhmätoiminta laajat terveystarkastukset etsivä työ kotikäynnit ja muu perheisiin jalkautuva työ LAPS-lomakkeen systemaattinen käyttö perhe- ja lähisuhdeväkivaltaseulonta ja hoitopolku toistuvasti tehty audit-kysely lasten vanhemmille. Lastenneuvolatoiminnassa on lisääntyneiden resurssien myötä kehitetty ja monipuolistettu toimintaa varhaisen tuen ja perheiden arjen tuen periaatteiden mukaisesti. Asiakaskommentit 1. Voin kertoa olevani erittäin tyytyväinen perheeni osalta saamiini palveluihin lastenneuvolanosalta. Tähän luonnollisestikin vaikuttanut se, että lapsemme ovat olleet terveitä ja perheemme asiat muutoinkin kunnossa, emmekä ole olleet lisäavun tarpeessa neuvolakäyntien lisäksi. Toisaalta pystyn peilamaan saamiani palveluja niin terveydenhuollon henkilökunnan näkökulmasta kuin palvelunsaajan näkökulmasta sillä olen lähivuosina työskennellyt myös kaupungin neuvolalääkärin tehtävissä viransijaisena ja ymmärrän käytössä olevat resurssit ja toisaalta kahden

17 13 pienen lapsen vanhempana neuvola on tullut hyvinkin tutuksi. Terveydenhuoltohenkilökunta tekee arvokasta ja hyvää työtä annetuissa ja järjestetyissä olosuhteissa. Oheen olen koonnut yksityiskohtaisemmin kommentteja toimintasuunnitelman sisältöön: Kuinka neuvola todellisuudessa pystyy tunnistamaan epäsuotuisan kehityksen merkit ja mahdolliset kaltoin kohtelun? Kokemukseni mukaan parisuhdeväkivallan tunnistaminen neuvolatyössä on erittäin hankalaa ottaen huomioon, että tehtyjen tutkimusten mukaan (tarkempaa lähdettä en tähän yhteyteen osaa antaa) noin viidesosa naisista on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Riittääkö kohdassa 4.3 mainittu lähisuhdeväkivaltakysely 2 vuotisneuvolassa? Positiivista on, että tähän on tulossa hoitopolku. Kohdassa 4.5 mainitaan kohdennetut kotikäynnit. Itse näkisin erittäin hyvänä sen, että kotikäynneistä ei luovuttaisi. Kotikäyntien aikana hoitajat saavat sanatonta viestiä perheen tilanteesta ja perheen elämäntavoista. Henkilökunnan vaihtumista pitäisi pyrkiä minimoimaan mahdollisuuksien mukaan. Tästä on selkeästi haittaa luottamuksellisten suhteiden syntymiselle. Tämän voin allekirjoittaa niin työntekijän kuin asiakkaankin näkökulmasta. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen ja palvelujen parantaminen on erinomainen suunnitelma. Apua tarvitaan joskus lyhytaikaisesti esim. vanhempien sairastumisen yhteydessä kodin ja lasten hoitoon. Kodinhoitajille on suuri tarve. Apua pitäisi saada taloudellisesta tilanteesta riippumatta ja ilman riskiperheeksi leimatuksi tulemista ns. matalan kynnyksen apuna. Toivottavasti tämä suunnitelma ei jää pelkäksi suunnitelmaksi. Tähän asti tilanne matalan kynnyksen avun suhteen on ollut suorastaan häpeällinen. Niiden perheiden osalta, joissa asiat on kunnossa ja hoitaja tuntee perheen, arvioisin että joitakin ensimmäisen ikävuoden neuvolakäyntejä voisi hyvin jättää väliin hoitajan harkinnan mukaan. Näin voitaisiin käyttää hoitajan voimavaroja, resursseja, niihin perheisiin, joissa lisäavun tarvetta ja ohjausta on enemmän. 2. Mielestäni toimintasuunnitelmassa on esitelty selkeästi neuvolatoiminnan tavoitteet ja tehtävät, enkä keksisi niihin mitään lisättävää. Myös yhteistyö perheen kanssa mahdollisesti olevien muiden tahojen, kuten päiväkodin tai kuntoutuspalvelujen kanssa on tärkeää ottaa huomioon. Hyvä, että pyritään ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korostetaan varhaista puuttumista. Asiakasmäärä yhtä terveydenhoitajaa ja lääkäriä kohden vaikuttaa todella suurelta ja tämän luulisin vaikuttavan laatua heikentävästi, esimerkiksi asiakaslähtöisyyteen ja kohtaamisiin asiakastilanteissa. 3. Pohdin tavoitteissa ollutta vanhemmuuden tukemista, nimenomaan yhteisen vanhemmuuden tukemista olisi varmaan hyvä vahvistaa, etenkin heidän kohdalla, jotka saavat esikoisensa. Oman kokemukseni mukaan molemmilla lapsen vanhemmalla saattaa olla hyvinkin erilaiset näkemykset ja kasvatuskulttuurit omasta lapsuudestaan, jolloin niiden yhteensovittaminen saattaa olla haasteellisempaa kuin on osannut ennakoida arjen keskellä. Voisiko tähän saada jotain tietomateriaalia tai menetelmiä, esim. kysymyksiä joiden kautta vanhemmat voisivat käydä kotona läpi yhdessä muodostettavia rutiineja sekä kasvatustapoja. Siten vanhemmat voisivat löytää helpommin yhteisiä kasvatustapoja. Neuvolan seuranta, erilaisten päihdekyselyjen ja voimavarojen kartoitus ovat hyviä keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua konkreettisesti ajoissa ainakin joidenkin asiakkaiden kohdalla syntyviin ongelmiin. Myös etsivä neuvolatyö kuulosti hienolle, mikäli se oikeasti toimii (resurssit?). Tämä varmasti säästää pitkässä juoksussa resursseja kaupungilta ennalta ehkäisevässä mielessä. Minua pohditutti mm. omalla asuinalueellamme kasvavan perheiden määrä suhteessa henkilökunnan määrään. Mikäli resursseja ei lisätä, kuinka se näkyy työssä, etenkin silloin, kun pyritään lisäämään yksilöllistä työskentelyä, esim. kotikäyntien suhteen. Lisäksi kiireinen aikataulu verottaa varmasti myös työntekijöiden jaksamista ja siten tarkkaavaisuutta suhteessa asiakkaan kohtaamiseen. Kuinka resurssien määrän niukkuus näkynee tulevaisuudessa? Pohdin vielä lopuksi asiakastyytyväisyyskyselyjä aika ajoin. Kyllähän neuvoloissa on palautelaatikko, johon saattaa tulla joitakin palautteita, mutta kuinka konkreettista ja rakentavaa se on. Tuleeko enemmän neg. palautetta kuin positiivista palautetta?! Olisiko hyvä joskus vaikka opiskelutöinä tehdä asiakaskyselyjä kohdistuen vaikka tiettyihin teemoihin. Sitten käydä ne läpi ja saada sieltä uusia ja erilaisia näkökulmia tuleville vuosille neuvolatyöskentelyn toimintasuunnitelmaan ja siten käytäntöön? 4. Toimintasuunnitelma kuulostaa hyvältä. Minusta on tärkeää, että raskausaikana on perhevalmennusta ensisynnyttäjille ja synnytyksen jälkeenkin pari tapaamista. Itse ainakin sain raskausaikana hyödyllistä tietoa tulevasta ja vertaistukea sitten synnytyksen jälkeen.

18 14 Rokotusohjelmasta pitää myös saada paljon tietoa ja varsinkin rokotteiden hyödyistä ja haitoista. Synnytyksen jälkeen minusta pitäisi huomioida äitiä enempi, etenkin ensisynnyttäjien. Itse olin ainakin ihan sekaisin ja poikki, eikä kukaan kysynyt, että miten minä voin. Tai ehkä kysyikin, mutta jotenkin olisi enempi pitänyt saada puhua ja käydä sitä synnytystä läpi. Mutta siis muutoin hyvältä kuulostaa. 5. Olen tutustunut neuvolan toimintaan kahden lapseni (6v ja 188kk) kohdalla ja voin todeta palvelujen toimineen kohdallamme moitteettomasti. Moniammatillista yhteistyötä pidän erittäin tärkeänä nykyisessä yhteiskunnassamme. On tärkeää tarpeen vaatiessa saada pätevää apua. Vaikka neuvola ei kaikkia palveluja voi itsenäisesti tarjotakaan, on hyvä, että yhteistyö toimii muiden tahojen (esim. puheterapeutit) kanssa ja asiakkaita informoidaan sekä ohjataan eteenpäin ongelmissaan. Ongelmien ennalta ehkäisyä pidän suurena haasteena. Se ei varmastikaan ole helppoa. Terveydenhoitajien koulutukset ja palaverit antavat kuitenkin varmasti varmuutta/uskallusta puuttua asiakkaan ongelmiin. Nopealla reagoinnilla voidaan varmasti auttaa monia perheitä, niin aikuisia kuin lapsia. Mitä aikaisemmin asioihin pystytään vaikuttamaan, sen helpompaa on rakentaa tulevaa. Ns. riviasiakkaille neuvolan tarjoamat palvelut ovat mielestäni riittävät. Asioista puhutaan avoimesti ja asiakkaita neuvotaan sekä opastetaan lasta koskevissa asioissa. Omalla kohdallani en ole osannut neuvolalta muuta odottaakaan. 6. Toimintasuunnitelma on varsin laaja ja kattava. Olen ollut neuvolan asiakkaana viimeiset kolme vuotta kahden raskauteni tiimoilta sekä 2-vuotias poikani on Pyörön neuvolan asiakas. Käytännön kokemusten pohjalta voisin sanoa, että henkilökunnan paneutumisessa työhönsä on melko suuria eroja. Toivoisin tulevaisuudessa, että henkilökunnan palvelualttiuteen tullaan panostamaan esimerkiksi koulutusten myötä. Pääasiassa meillä on kuitenkin terveydenhoitajista ja lääkäreistä erittäin hyviä kokemuksia. Kaikista ikävintä on ollut, kun Jynkän alueen terveydenhoitaja on vaihtunut asiakkuuteni aikana hyvin monta kertaa, enkä ole aina ollut edes tietoinen, vaan terveydenhoitaja on hävinnyt uuden tultua. Nykyinen terveydenhoitaja XX on parhaimmistoa ja osaa työnsä erinomaisesti hän on ammattitaitoinen ja asiakaslähtöinen. Petosella asuessani terveydenhoitaja YY on myöskin jäänyt mieleen positiivisesta asenteestaan ja lämminhenkisyydestään.

19 1 KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Päivitys vuodelle Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 3.1 Asiakkaat Terveydenhoitoyksikön hallinto Henkilöstö Toimitilat 4.2. Kuopion kaupungin tarkastusohjelma Rokotukset Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen 8.1 Perehdytys 8.2 Kokoukset ja kehittämispäivät 8.4 Koulutus 8.5. Työnohjaus ja kuntoutus 10. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET LÄHTEET Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta

20 2 SISÄLLYS SISÄLLYS TAUSTAA VALTAKUNNALLISET LAIT JA OHJEET KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT KOULUTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET KOULUTERVEYDENHUOLLON PERUSTEHTÄVÄT KUOPION KOULUTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUOSILLE ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT ASIAKKAAT HALLINTO JA HENKILÖSTÖ TERVEYDENHOITOYKSIKÖN HALLINTO HENKILÖSTÖ TOIMITILAT KOULULAISTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN VALTAKUNNALLINEN ASETUS KUOPION KAUPUNGIN TARKASTUSOHJELMA TERVEYSKYSELYT JA MITTARIT ROKOTUKSET TARVEHARKINTAISET KÄYNNIT MUU TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PERHEIDEN TUKEMINEN SUUN TERVEYDENHUOLTO SAIRAANHOITO KOULUJEN TYÖOLOJEN JA YMPÄRISTÖN TERVEYDELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA JA ENSIAPUVALMIUS TYÖOLOJEN JA TYÖYMPÄRISTÖN TERVEELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA ENSIAPUVALMIUS ASIAKASTURVALLISUUS KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI KOULUTERVEYDENHUOLTO MUUTOKSISSA JA HAASTEISSA HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN PEREHDYTYS JA TYÖKIERTO KOKOUKSET JA KEHITTÄMISPÄIVÄT KEHITYSKESKUSTELUT KOULUTUS TYÖNOHJAUS JA KUNTOUTUS TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET LÄHTEET...21

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2015

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2015 1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2015 Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä 26.9.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 5.11.2014 Perusturvan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2016

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2016 1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2016 Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä 23.10.2015 Terveyspalvelujen johtoryhmä 17.11.2015 Perusturvan

Lisätiedot

SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa

SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa 1. OSAPUOLET 1.1. Tilaaja (toimeksiantaja) Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessi 1.2. Tuottaja (toimeksisaaja)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kasvun ja oppimisen

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti eteneminen Lastenneuvolan tavoitteista ja tehtävistä Mistä työkaluja käytäntöön Keskusteluaiheita neuvolakäynneille Viite:

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaste - ohjelma 2010 2012 LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa

Kaste - ohjelma 2010 2012 LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi Kuopiossa YKSILÖLLINEN ERITYISPALVELU ERITYIS- PALVELUT LAADUKAS PERUSPALVELU Poikkihallinnollinen varhaisen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 Leinonen Anu Kaakinen Sinikka Niemistö Maarit Syväjärvi Jaana Tekoniemi Anu Hakala Asta Koivumäki Raija Issakoff-Talala Katja

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016

KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 1 KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 Päivitys vuodelle 2015 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 3.1 Asiakkaat 3.2.1 Terveydenhoitoyksikön hallinto 3.2.2

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Lastenneuvolatyön strategia

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Lastenneuvolatyön strategia JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Lastenneuvolatyön strategia Elise Lepistö pj Sinikka Kaakinen Marita Tuomaala Niina Rintala Pirkko Yli-Krekola Aila Alestalo Anna-Maija Lahikainen Eeva-Liisa Yrttimaa

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Monimuotoista, monimerkityksistä, arvokasta, ainutlaatuista perheiden elämää

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot