SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa"
  • Kai Aho
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa 1. OSAPUOLET 1.1. Tilaaja (toimeksiantaja) Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessi 1.2. Tuottaja (toimeksisaaja) Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue Avohoidon palvelut Sopimusasiat: Käytännön asiat: Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi Puh Puh Sopimusasiat: Terveysjohtaja Jari Saarinen Puh Käytännön asiat / terveydenhoidon palvelut: Palvelupäällikkö Palveluesimies Kristiina Mäki Hanna Mari Tanninen Puh Puh hanna Käytännön asiat / suun terveydenhoidon palvelut Käytännön asiat / terveydenhoidon palvelut: Palvelupäällikkö Maija Tulla ma. Palveluesimies Anne Röppänen Puh Puh

2 2. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA RAKENNE Tämä sopimus on Kuopion kaupungin sisäinen sopimus ja se perustuu kohdassa 10 mainittuun viitekehykseen. Tällä sopimuksella sovitaan Kuopion kaupungin lastenneuvola, kouluterveydenhuolto ja 2.asteen opiskeluterveydenhuoltopalvelujen sekä niihin liittyvien ehkäisevän suun terveydenhuoltopalvelujen tuottamisesta. Sopimus sisältää sekä puiteosan että liitteet, jotka hyväksytetään kasvun ja oppimisen sekä perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnissa. Sopimuksen liitteet on kuvattu tämän puitesopimuksen kohdassa Sopimuksen voimassaoloaika 2.2. Sopimuksen muuttaminen ja erimielisyydet Tämä puitesopimus ja sen liitteet ovat voimassa vuoden Seuraavien vuosien palveluyhteistyöstä sovitaan vuoden 2015 aikana. Puitesopimuksen ja siihen kuuluvien liitteiden sisältöä voidaan muuttaa vain osapuolten yhteisellä päätöksellä. Kriisi tai muissa poikkeustilanteissa osapuolet neuvottelevat, kuinka sopimuksenalaisia palveluja kohdennetaan tarvittaessa uudelleen. Osapuolet sopivat sopimukseen liittyvät erimielisyydet neuvottelemalla. Mikäli osapuolet eivät pääse ratkaisuun, viedään asia ao. lautakuntien käsittelyyn sekä tarvittaessa kaupunginhallitukseen. 3. LIITTEET Tämä puitesopimus sisältää erillisiä toimintasuunnitelmia koskevan osion liitteissä 1 4 Opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelmassa on eritelty ne kohdat, jotka eivät kuulu tämän puitesopimuksen piiriin Toimintasuunnitelmat Erilliset toimintasuunnitelmat ovat lastenneuvolaa, kouluterveydenhuoltoa, 2. asteen opiskeluterveydenhuoltoa ja ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevat palvelut. Nämä ovat liitteissä Laadun ja tuottavuuden seuranta, raportointi ja yhteistyö Seuranta Palveluntuottaja seuraa ja vastaa, että laatu, kustannukset sekä tuottavuus toteutuu tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Palvelun tilaaja vastaa, että tilattu palvelu on lakien ja asetusten sekä sopimuksen mukainen. Terveysjohtaja toimii terveydenhuoltolain mukaisena vastaavana lääkärinä. Asiakaspalautejärjestelmän toteuttamisesta laaditaan osapuolten kesken yhteinen suunnitelma palveluittain. Raportointi Osapuolet sopivat tilaajalle tehtävästä raportoinnista.

3 Viranomaisraportointi on tuottajan vastuulla. Osapuolet raportoivat yhteisesti päätöksentekijöille osavuosikatsausten ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä sekä tarvittaessa useammin. Yhteistyö Osapuolten yhteyshenkilöt pitävät kalenterivuodessa yhden tilannekatsauksen touko/kesäkuussa ja tarvittaessa useammin. Tilannekatsaukset kutsuu aina koolle tilaajan sopimusyhteyshenkilö ja poikkeus tai kriisitapauksissa jommankumman sopimusyhteyshenkilö. 5. Kehittämisvastuut Palvelun tilaajan vastuulla on edistää palvelujen kustannusvaikuttavuutta ja kokonaistuottavuutta. Palveluntuottaja vastaa työn tuottavuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä siitä, että sillä on pätevä henkilöstö sekä tehokkaat palveluprosessit Kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden vaikutusmahdollisuudet Sekä palvelun tilaaja että tuottaja vastaavat yhdessä siitä, että kuntalaisilla ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua tämän sopimuksen piirissä olevien palvelujen kehittämiseen. 6. Palvelujen alihankinta Palveluntuottaja tuottaa palvelut pääasiallisesti Kuopion kaupungin omana tuotantona. Palveluntuottaja voi käyttää tilaajan suostumuksella myös ulkoisia alihankkijoita. Palveluntuottaja vastaa käyttämiensä alihankkijoiden palvelun laadusta. 7. Tilat, laitteet ja välineet Palveluntuottaja vastaa siitä, että sillä on käytettävissään asianmukaiset tilat, laitteet ja välineet. 8. Tiedottaminen Palvelun tilaaja ja tuottaja huolehtivat yhteistyössä sopimukseen kuuluvan palvelun valmisteluun ja päätöksentekoon liittyvästä tiedottamisesta asianosaisille ja kuntalaisille. Palveluntuottaja vastaa palvelutarjontaan ja käytäntöön liittyvästä tiedottamisesta. Osapuolet huolehtivat keskinäisestä tiedottamisesta ja pitävät toisiaan sekä muita yhteistyökumppaneitaan ajan tasalla mm. tulevien muutosten osalta. Osapuolet myös informoivat toisiaan välittömästi havaitsemistaan sopimuspoikkeamista. 9. Vahingonkorvausvastuu Vahingon korvaa se taho, joka on vastuussa vahinkoa aiheuttaneesta toiminnasta. Palveluntuottaja huolehtii, että sen alihankkijoilla on riittävät vahingonkorvauksia koskevat vakuudet. 10. SOPIMUKSEN VIITEKEHYS Tämän puitesopimuksen ja sen liitteiden palvelujen sisältö ja määrä

4 määritellään sen mukaisesti, mitä valtioneuvoston voimassaolevassa asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta säädetään. Lisäksi tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisissa palveluissa noudatetaan Kuopion kaupungin strategiaa ja eri ohjelmia, kuten esimerkiksi tuottavuus ja henkilöstöohjelmaa sekä sopimukseen kuuluvien palvelualueiden johto ja toimintasääntöjä. Osapuolet päivittävät tämän puitesopimuksen ja sen liitteet, mikäli sopimuskauden aikana palveluja koskeva lainsäädäntö tai muut viranomaisohjeet muuttuvat. Kuopiossa 2015 Juha Parkkisenniemi Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Jari Saarinen Terveysjohtaja LIITTEET Liite 1 Lastenneuvolan toimintasuunnitelma Liite 2 Kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma Liite 3 Opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelma Liite 4 Ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma

5 1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE PÄIVITYS VUODELLE 2015 Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä Terveyspalvelujen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon ltk Kasvun ja oppimisen ltk

6 2 SISÄLLYS KUOPION PERUSTURVAN JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUALUEEN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE SISÄLLYS 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 1.2 Kuopion kaupungin strategia 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet 2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ, TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat 3.2 Hallinto ja henkilöstö Terveydenhoitoyksikön hallinto Henkilöstö 3.3 Toimitilat 4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTASEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1 Valtakunnallinen asetus 4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit 4.3 Mittarit 4.4 Rokotukset 4.5 Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit 4.6 Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen 4.7 Suun terveydenhuolto 4.8 Sairaanhoito 5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 6. VUODEN 2014 HAASTEET 7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 7.1 Perehdytys 7.2 Kokoukset ja kehittämispäivät 7.3Kehityskeskustelut 7.4 Koulutus 7.5 Työnohjaus 8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET 10. SAADUT LAUSUNNOT/KOMMENTIT

7 3 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Kuntalain 1. pykälä määrittelee tavoitteeksi pyrkimyksen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus (338/2011) velvoittavat kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan mm. kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Valtioneuvosto on antanut lakia täsmentävän asetuksen (380/2009, päivitys 338/2011), jota on täytynyt noudattaa määräaikaistarkastusten osalta viimeistään Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on STM julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet 20/2009 sekä menetelmäkäsikirjan (Opas 14/2011). Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2004 lastenneuvolatoiminnan tueksi runsaasti suosituksia sisältävän oppaan Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, josta on omat versionsa työntekijöille ja päättäjille ja joka on toimintojen osalta pohjana asetukselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä 2012 julkaisema sähköinen Lastenneuvolakäsikirja sisältää keskeisimmät säädökset ja ohjeet lastenneuvolatyöhön. Laajat terveystarkastukset opas ilmestynee syksyllä Valtakunnallinen ennaltaehkäisevän työn seurantajärjestelmä otettiin käyttöön v. 2011, AvoHILMO (avohoidon ilmoitus Terveyden ja hyvin voinnin laitokseen) tilastoi ja seuraa terveydenhuoltopalvelujen toteutumista, etenkin asetuksen mukaisen neuvolatoiminnan toteutumista kunnissa. 1.2 Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkitason strategian, jonka visiona on vuoteen 2020 Kuopio on asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Kaupungin toiminta-arvoina ovat: rohkeus ennakkoluulottomuus ja asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen yhdessä tekeminen, sitoutuminen, luottamus yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta ja sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisestä vuorovaikutuksessa luovuus uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista kehittämiselle otollisessa ilmapiirissä asiakaslähtöisyys kuntalaisten mukaan ottaminen toiminnan ja palvelun kehittämiseen, asiakaslähtöinen palveluasenne, asiakaspalautteiden kerääminen ja palveluiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Yksi Kuopion neljästä strategisesta päämäärästä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Terveydenhoitotyön suunnittelulle merkittäviä kriittisiä menestystekijöitä ovat asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä riittävä taloudellinen liikkumavara. Terveyspalveluiden alueella aiemmin tehdyn strategian mukaisesti lastenneuvolatyössä huomioidaan seuraavat linjaukset: - laatusuositusten ja asetuksen mukainen toiminta - toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laadinta - neuvoloiden ja päivähoidon sekä sosiaalityön yhteistyön syventäminen

8 4 - Lapsi Kuopio hankkeen ( ) aikana luotujen toimintamallien jalkauttaminen ja edelleen kehittäminen koordinaattorin toimesta - palveluketjujen ja hoitopolkujen sekä varhaisen puuttumisen mallien kehittäminen keskeisten kansanterveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi (mm. lihavuus, syömishäiriöt, masennus, päihteidenkäyttö, perheväkivalta, erityisen tuen tarpeessa olevien huomioon ottaminen) - vanhemmuuden tukemiseksi tuotettujen työmenetelmien käytön tehostaminen (varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen haastattelu, vauvaperheen voimavaramittari, perhevalmennus, vertaistukiryhmät, parisuhteen- ja vanhemmuuden roolikartta) Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa vuosille johdettuna lastenneuvolatoiminnassa korostetaan ehkäisevää toimintaa, varhaista puuttumista ja kehotetaan perustamaan äiti-lapsiryhmiä sekä vanhempainkouluja yhdessä yhteistyökumppaneiden ja kolmannen sektorin kanssa. Painopistealueita ovat mm. vanhemmuuden vahvistaminen sekä lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen. 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet Lapsen fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Lapsen sairauksien, kehitystä ehkäisevien tekijöiden sekä perheen muiden terveyspulmien varhainen tunnistaminen Vanhempien tukeminen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä Lapseensa turvallisen, vastavuoroisen ja jo varhain syntyvän kiintymyssuhteen luomisen tukeminen sekä vanhempien auttaminen luomaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempina Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen ja perheen hyvinvoinnista vastuunottamisessa Vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen pulmatilanteissa Ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Tukea omalla asiantuntemuksellaan varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa 2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät Perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta Seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä Tunnistaa mahdollisimman varhain epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, lapsiperheyksiköiden, omalääkäreiden ja erikoisyksiköiden kanssa Ohjata asiakas oikea-aikaisesti tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon Tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan Yhteisöllinen terveyden edistäminen Antaa valtakunnallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja ylläpitää lasten rokotussuojaa Käyttöönottaa ja arvioida erityistyöntekijöiden tuella laadittua tieto- ja ohjausmateriaalia. Mahdollistaa vanhemmille ajantasaisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen lapseen, perheeseen ja näiden terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla Osallistua asiakkaiden vertaistuen järjestämiseen Laadukas ja vaikuttava toiminta Kehittää lastenneuvolatoimintaa ja tehdä aloitteita toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi Terveydenhoitajien ja lääkäreiden työn käytännön harjoittelun ohjaaminen toteutus niin koti- kuin ulkomaisille opiskelijoille yhteistyössä oppilaitosten oppimistavoitteiden mukaisesti

9 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat 5 Kuopion kaupungin lastenneuvoloiden asiakkaina on suunnitteluvuoden alkaessa ( ) 7670 alle kouluikäistä lasta perheineen ja ennakoitu lapsimäärä on noin Maaningan kuntaliitos tuo noin 320 lasta ja lisääntyvä synnytysten määrä kasvattaa myös asiakasmäärää. Yksilöllisen tuen tarpeen kasvu vaikuttaa asiakaskäyntien kasvuun ja henkilöstömäärään. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Terveydenhoitoyksikön hallinto Palvelualueuudistuksessa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisvastuu on terveydenhuollon palvelualueella ja lastenneuvolatoiminnan kasvun ja oppimisen palvelualueella molempien palveluiden tuottamisvastuu on terveydenhuollon palvelualueella. Iso osa terveydenhoitajien neuvolatyöstä toteutetaan yhdistettynä äitiys- lastenneuvolatoimintana hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Terveydenhuollon palveluissa avohoidon palvelujen asiakkuusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari Saarinen. Koko terveydenhoitoyksikön palvelupäällikkönä toimii Kristiina Mäki ja neuvolatoiminnan palveluesimiehenä Anne Röppänen avoimen tehtävän täyttöön saakka. Lastenneuvolatyön koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä vastaa lastenneuvolatyön tiimivastaava, lastenlääkäri Hertta Ollikainen. Koordinointi ja kehittäminen tapahtuvat yhteistyössä Kasvun ja oppimisen tuen johtajan Juha Parkkisenniemen kanssa. Lastenneuvolatyötä sektorityönä tekevien lääkäreiden esimiehinä toimivat vastaanottotoiminnan vs. ayl Erja Koistinen ja vs. ylilääkäri Pertti Lipponen. Terveydenhoidon lääkäreiden esimiehenä toimii ayl Kaj Korhonen. Toiminnallisesta johtamisesta terveydenhoitoyksikössä vastaa Terveydenhoidon johtoryhmä (THjory), johon kuuluvat yksikön päällikkö, apulaisylilääkärit, palveluesimiehet ja vastaava terveydenhoitaja. Henkilöstön edustajista ja esimiehistä koostuva terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi toimii toimintoja suunnittelevana ja kehittävänä yhteistyöelimenä. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda ryhmän käsiteltäväksi ideoita ja kehittämistarpeita henkilöstön edustajien kautta. Neuvotteluryhmä toimii kaksisuuntaisena tiedotuskanavana. Ryhmän jäsenyys on kaksivuotinen ja vaihtuu vuorovuosina Henkilöstö Lastenneuvoloiden työntekijöitä ovat terveydenhoitaja ja lääkäri, jotka toimivat työpareina. He vastaavat yhdessä lastenneuvolatoiminnan toimipaikkakohtaisesta kehittämisestä ja toteuttamisesta toimintasuunnitelmaa soveltaen lastenneuvolatyön asiantuntijalääkärin ja palveluesimiehen kanssa. He tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, sosiaalityön lapsiperhepalveluiden sekä erityistyöntekijöiden (esimerkiksi toimintaterapeutti, puheterapeutti) kanssa. Lastenneuvoloissa työskentelee 39 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 21. Kokopäiväisesti lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 400 lasta. Lastenneuvolatyön terveydenhoitajien työn mitoitus on lähes valtakunnallisen asetuksen ja laskennallisen minimisuosituksen mukainen. Vaje on 1-2 terveydenhoitajaa eikä varahenkilöstö kata sijaistarvetta. Kaupungin laajenemisen myötä vajetta syntyy enemmän. Kaupungissa on alueellisia eroja ja erityisen tuen tarve vaihtelee, toistaiseksi tätä ei ole pystytty huomioimaan kuormituksia laskettaessa. Kantakaupungin viidessä keskitetyssä lastenneuvolossa työskentelee 10 osa-aikaista lääkäriä, kokopäiväisiksi muutettuna vastaa 2.7 lääkärin työpanosta. Terveydenhoitoyksikön 4 päätoimista lääkäriä tekee neuvolapäivistä noin 70% ja 30 % saadaan omalääkärin sektorityöstä. Taajama-alueen ulkopuolella kuudessa neuvolassa osa neuvolatyöstä tehdään yhdistettynä äitiys- ja lastenneuvolana pääsääntöisesti omalääkärin sektorityönä.

10 6 Lääkärityövoimaa on käytettävissä valtakunnallisten suositusten mukaisesti yhden lääkärin työpanos 2700 lasta kohti. Koulujen ja oppilaitosten loma-aikoina koulu- ja opiskelulääkärit sijaistavat lastenneuvoloiden lääkäreitä. Varahenkilöiden puuttuminen aiheuttaa sekä äkillisisssä sairaustilanteissa että virkavapaustilanteissa ongelmia. Terveydenhoitajalla on mahdollisuus konsultoida ei-kiireellisissä asioissa puhelimitse tai sähköisesti neuvolalääkäriä, lapsen oman alueen lääkäriä, avopediatria tai lasten mielenterveyspalveluiden henkilökuntaa. Kiireellisissä asioissa on mahdollisuus konsultoida päivystävää terveyskeskuslääkäriä tai erityistapauksissa KYS:in pediatripäivystäjää tai lastenpsykiatria. Käytössä on myös valtakunnallinen neuvontapuhelin. Omia erityistyöntekijöitä ei neuvolassa ole, mutta kuntoutuksen puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat konsultoida puhelimitse tai sähköisesti erityistyöntekijöitä ja terveydenhoitaja voi myös tehdä lapsesta lähetteen puheterapeutille. 3.3 Toimitilat Lastenneuvolan terveydenhoitajatyö järjestetään pääsääntöisesti lähipalveluna, yhteensä 17 eri toimipisteessä. Taajama-alueella lääkärineuvolat on keskitetty 5 toimipisteeseen (Keskusta, Aurinkorinne, Puijonlaakso, Pyörö, Saarijärvi) ja lisäksi palvelut toteutetaan kuudessa toimipisteessä Karttulassa, Riistavedellä, Nilsiässä, Vehmersalmella, ja Maaningalla. Työtiloja uudistetaan ja päivitetään Kuopion kaupungin Tilakeskuksen toimitilasuunnittelun mukaisesti. 4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1. Valtakunnallinen asetus Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta astui voimaan heinäkuussa Asetuksesta on julkaistu perustelut ja soveltamisohjeet (2009) ja menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (THL opas 14/2011). Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus määrittää palveluiden minimitason. Uusia toimintaperiaatteita, jotka on otettava huomioon työn mitoituksessa ovat varhainen puuttuminen, etsivä työ sekä vertaisryhmien ohjaaminen. Kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta ja 1 6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta. Näihin sisältyvät kolme laajaa terveystarkastusta (terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä tekemät tarkastukset) 4 kuukauden, 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä. sekä lääkärin tarkastukset 4-6 viikon ja 8 kuukauden iässä sekä yksi terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. Asetus velvoittaa, että erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä (varhainen puuttuminen). Neuvolaoppaan mukaan erityisen tuen tarpeessa olevien määräksi on arvioitu 10-30% perheistä. N. 10% neuvolaikäisistä lapsista kasvaa perheissä, joissa on lasten psykososiaalista kasvua ja kehitystä haittaavia tai vaarantavia ongelmia. Neuvolaopas ohjeistaa varaamaan erityistukea tarvitseville perheille lisäkäyntejä varten aikaa % kokonaistyöajasta Asetuksen mukaan tulee määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarve pyrkiä selvittämään (etsivä työ). Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista terveystarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla ja heidän tuen ja asioiden jatkoselvittelyn terve voi olla keskimääräistä suurempi.

11 4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit Kuopiossa toteutettava asetuksen mukainen määräaikaistarkastusohjelma: H vk 4-6 vk 6-8 vk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 7 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk 2v 3v 4v 5v 6v Th ktk x x x L x x x x (x) L x x x L x 1) Lä x L x L L Hh x nla x x H = raskausviikko ktk = kotikäynti tarv L = laaja terveystarkastus Th = terveydenhoitaja Lä = lääkäri Hh = suun terveydenhoito (x) = tarvittaessa nla = terveydenhoitaja tarkastaa suun terveyden neuvolassa 1) = jaetaan neuvolan (kasvu ja terveys) ja varhaiskasvatuksen (koulukypsyys) kesken Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat huoltajat. Tarkastuksessa koko perheen hyvinvointia arvioi lääkäri ja terveydenhoitaja yhdessä haastatteluilla ja mittareiden avulla niiltä osin kuin se perheen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta on välttämätöntä. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon henkilökunnan arvio lapsen selviytymisestä päivähoidossa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Tiedonsiirto arviosta tapahtuu strukturoidun neuvola-päivähoitoyhteistyölomakkeen (LapsiKuopio-hanke, ) avulla, jonka vanhemmat toimittavat 18 kuukauden ja 4-vuoden iässä päivähoidosta neuvolaan ja takaisin päivähoitoon. Terveystarkastusten sisällöt on kuvattu yksikön sisäisessä terveydenhoitajien toimintaohjeessa ja asiakkaille ja muille sidosryhmille lastenneuvolan käsikirjassa. Toimintaohjeet terveydenhoitajien ja lääkäreiden käyttöön sekä ohjausmateriaalia perheiden käyttöön on kehitetty ja saatettu sähköiseen muotoon (V-levy) LapsiKuopio hankkeessa Toimintaohjeita päivitetään tarvittaessa. THL on julkaissut sähköisen Lastenneuvolakäsikirjan, josta löytyvät linkit myös menetelmäkäsikirjaan terveystarkastuksista lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (julkaisu 14/2011). Lääkärintarkastusten sisältö on kuvattu myös Yleislääkärin käsikirjassa. 4.3 Mittarit Laajojen terveystarkastusten edellyttämiin huoltajien haastatteluihin ja koko perheen hyvinvoinnin selvittämiseen voidaan hyödyntää työvälineiksi kehitettyjä mittareita. Määräaikaistarkastuksiin sisällytetään seuraavien mittareiden käyttö: MITTARI IKÄ TOIMENPITEET EPDS mielialaseula äidille Audit-kysely + mini-interventio molemmille vanhemmille Vauvaperheen voimavaramittari molemmille vanhemmille Vanhemmuuden roolikartta ja parisuhteen roolikartta 2 kk:n sisällä synnytyksestä 1- ja 4-vuotistarkastuksissa 2 kk:n tarkastuksessa kotiin täytettäväksi, miniinterventio 3kk:n tarkastuksessa yksilöllisesti tarpeen mukaan matalan kynnyksen toiminta: perhetyö toimiva hoitopolku KPK:n kanssa hoitoonohjaus omalääkärille, työterveyteen tai päihdepalveluihin lisäkäynnit perhetyö perheneuvola KYS:n pikkulapsipsykiatria lisäkäynnit perhetyö perheneuvola Painopolku kaikki neuvolatarkastukset varhainen interventio painopolkuohjelma LAPS-lomake, arvio lapsen hyvinvointia uhkaavista tekijöistä (lapsen tai perheen voinnissa) aina huolen herätessä hoitopolku perheneuvolan, LNMY:n ja KYS:n lastenpsykiatrian kesken Lähisuhdeväkivaltakysely 3 kk:n ja 2 v-neuvolan yhteydessä (3 v-neuvolan työnjako moniammatillinen hoitopolun (KPK, Kuopion kriisikeskus,

12 8 yhteydessä, mikäli 2 v - neuvola on ryhmäneuvola) perhekriisiyksikkö, arviointiyksikkö, sosiaalipäivystys, poliisi) 4.4 Rokotukset Rokotuksia annetaan valtakunnallisen neuvolaikäisten yleisen rokotusohjelman mukaisesti Rokotuksista kieltäytyville perheille informoidaan, millaisia riskejä rokottamattomuus voi aiheuttaa. Perheillä on mahdollisuus ottaa myös vapaavalintaisia, omakustanteisia rokotuksia (mm. vesirokko, influenssa), jotka terveydenhoitaja tarvittaessa antaa neuvolassa. Määritellyille riskiryhmille (6-35kk ikäiset ja sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat lapset) tarjotaan maksuttomat kausiinfluenssarokotukset. Matkailijoiden rokotukset annetaan keskitetysti rokotusvastaanotolla, mikäli rokotusajankohta ei käy yhteen määräaikaistarkastuksen kanssa Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit Tarjotaan kohdennetusti ensimmäistä lasta odottavaan perheeseen (rvk 35-37) tai syntymän jälkeen (Vavu-toiminta). Käynti toteutetaan tarvittaessa yhdessä äitiysneuvolan terveydenhoitajan. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tarvittaessa järjestään lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. KYS:n tuottavuusohjelman tuloksena alkoi synnytyksen jälkeisten sairaalapäivien vähentämiseksi kantakaupunkialueella Kotikätilötoiminta, jossa KYS:n kätilö tekee kotikäyntejä perheisiin, joissa syntyneen vauvan tilanne vaatii jatkotarkkailua (pieni paino, keltaisuus, imetysongelmat jne). Kotikäynti maksaa perheelle 28, Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen Perheiden hyvinvoinnin edistämisessä yhtenä keskeisenä sisältönä on vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Henkilöstö on koulutettu varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen haastatteluun (VAVU). Menetelmä on todettu vaikuttavaksi ja se on otettu säännönmukaiseen käyttöön kaikissa neuvoloissa Äitiysneuvolan perhevalmennuksen jatkona lastenneuvolassa toimivat vanhempainryhmät. Ensisynnyttäjäperheille järjestetään osana perhevalmennusta vertaisryhmät noin 2kk:n kuluttua synnytyksestä ja 6-kuukautisneuvola ryhmäneuvolana. MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen - hankkeen mukaista pienryhmätoimintaa toteutetaan neuvoloissa, joiden terveydenhoitajat ovat saaneet koulutuksen ryhmänvetäjiksi. Vertaisryhmissä tuetaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja vanhemmuuteen kasvua. Edelleen kehitetään järjestelmällisessä käytössä olevaa etsivää työtä, mikä tarkoittaa yhteydenottoa perheeseen, jolta ikäkausitarkastus on jäänyt toteutumatta. Jos varattu neuvola-aika jää käyttämättä, ottaa terveydenhoitaja välittömästi yhteyttä perheeseen. Terveydenhoitaja seuraa kirjoilla olijoista kahden kuukauden välein tarkastusten toteutumista ja ottaa yhteyttä perheisiin, joilta aika on jäänyt varaamatta. Näiden perheiden tuen tarvetta arvioidaan puhelimitse tai järjestämällä kotikäynti. 4.7 Suun terveydenhuolto Hammashuollosta vastaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti Kuopion terveyspalveluiden suun terveydenhuollon yksikkö. Terveydenhoitaja arvioi lapsen suun terveydentilan 2 v iässä. Tarkastuksessa jaettavan materiaalin neuvolaan toimittaa suun terveydenhuollon palvelut. 4.8 Sairaanhoito Sairaanhoito ei kuulu neuvolapalveluihin. Lapsen sairaanhoidosta huolehtii omalääkäri, jonka yhteystiedot löytyvät lapsen katuosoitteen mukaisesti terveys Terveydenhoitaja voi tarvittaessa, lapsen henkilökohtaisesti tutkittuaan, todistaa lapsen sairauden enintään 3 päivältä. Sairastuneiden lasten vanhempia ohjataan ensisijaisesti ottamaan yhteyttä omalääkärialueen hoitajaan. Päiväkodit voivat myös antaa todistuksen lapsen sairaudesta, jos lapsi sairastuu päivähoitopäivän aikana.

13 5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 9 Lastenneuvoloiden keskeisiä yhteistyötahoja ovat vanhemmat, neuvolan koti- ja perhetyö, oman alueen lääkäri, varhaiskasvatuksen henkilökunta, perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, suun terveydenhuolto, terveyspalvelujen erikoisyksiköt (mm. lasten kuntoutus, mielenterveyspalvelut, avopediatrian poliklinikka ja ravitsemussuunnittelijat), erikoissairaanhoito sekä kolmas sektori. Lastensuojelulaki edellyttää moniammatillista yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvittämisessä ja tuen järjestämisessä. Lastenneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus (Lapsi Kuopio hanke) muodostaa rakenteen neuvolan ja päivähoidon yhteiselle toiminnalle. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on varmistaa vastavuoroinen osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen neuvolan, päivähoidon ja sosiaalityön perustyössä, erityisesti silloin kun lapsen suotuisa kehitys näyttää vaarantuvan. Yhteistyösopimus pohjautuu asiakaslähtöiseen työotteeseen ja yhtenäisen varhaisen tuen työmenetelmän käyttämiseen lapsen ja perheen vaikeuksien syventämisen ja kasautumisen estämisessä. Hankkeen päättyessä varhaisen tuen koordinoinnista, yhteyshenkilönä toimimisesta sekä kehitetyn materiaalin päivittämisestä vastaa lastenneuvolapalveluihin nimetty varhaisen tuen koordinaattori terveydenhoitaja Katriina Silvasti. Yhtenäinen konsultaatiopuhelinaika torstaisin klo ja omat konsultaationumerot henkilökunnalle ovat käytössä (Lapsi Kuopio hanke). Neuvolan henkilökunta voi tarvittaessa konsultoida erityistyöntekijöitä (puheterapeutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, konsultoivat erityislastentarhanopettajat) ja yhteistyöyksiköitä (perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, LNMY:n lasten tiimi, KYS:n pikkulapsipsykiatrian työryhmä). Konsultoida voidaan myös sisäverkon Pegasos -postilla. Lapsen kuntoutus toteutetaan ensisijaisesti hänen arkiympäristössään kotona ja päivähoidossa konsultaatio-ohjeet huomioiden. Lapsen edistymistä seurataan vanhempien kanssa päivähoidossa ja neuvolassa. Tarvittaessa lapsi ohjataan erityistyöntekijän arvioon. Neuvola tekee yhteistyötä myös Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) ja KYS pikkulapsipsykiatrian kanssa. Yhteistyön pohjana on masentuneiden äitien hoitopolku, joka sisältää mm. puhelinkonsultaatiomahdollisuuden ja työntekijöiden jalkautumisen neuvolaan. KPK:n ja neuvoloiden välille on laadittu yhteistyösopimus hoitopolun mukaisen toiminnan vahvistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Moniammatillista yhteistyötä ja tiedonkulkua lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön lapsiperhepalveluiden välillä on tarve kehittää sekä pohtia esimerkiksi yhteisiä koulutustarpeita ja - mahdollisuuksia. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa. Neuvola-asetuksessa korostuu erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarpeenmukaisen tuen järjestäminen viiveettä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että projektihankkeen aikana hyväksi toimintamuodoksi havaittu neuvolan perhetyö saadan takaisin neuvolan omaksi toiminnaksi Edelleen tarvitaan kodinhoidollisia palveluita (palvelusetelin käyttöön otto) ja riittävät perheneuvolapalvelut. 6. VUODEN 2015 HAASTEET 1. Palvelualueuudistuksen myötä lastenneuvolatoiminnan ohjaus ja resurssointi (järjestämisvastuu) on kasvun ja oppimisen palvelualueelle ja tuottamisvastuu säilyi terveydenhuollon palvelualueella. Hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Palveluprosessien ja -sopimuksen kehittäminen tilaajatuottajamallin mukaiseksi jatkuu. Tiukan budjetoinnin aikana neuvolapalvelujen tuottaminen asetuksen mukaisena on haasteellista. 2. Synnytysten lisääntymisen, muuttoliikkeen ja kuntaliitosten myötä henkilöstön määrän, työnkuvien ja neuvola-alueiden muutokset vaativat jatkuvaa suunnittelua ja uudelleen organisointia, jotta henkilöstövaihdokset asiakkaille ovat mahdollisimman vähäisiä ja palveluiden saatavuus on tasapuolista. 3. Valtakunnallinen suuntaus on tukea erityisesti perheitä, jotka tarvitsevat tukea ja apua kipeimmin Nykypäivänä lapsiperheillä paljon arjen hallintaan, vanhemmuuteen ja

14 10 lasten kasvatukseen liittyviä pulmia. Lastenneuvoloiden työote painottuu entistä enemmän ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen erityisongelmissa, mikä vaatii neuvolan lisäkäyntejä ja tiivistä moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksen, sosiaalityön, perheneuvolan sekä kolmannen sektorin kanssa. 4. Asetuksen myötä terveydenhoitajien työpanosta ohjautuu aikaisempaa enemmän mm. varhaisen vuorovaikutuksen periaatteen mukaisiin kotikäynteihin, äitilapsivertaisryhmien käynnistämiseen sekä muuhun moniammatilliseen yhteistyöhön. Vuonna 2014 aletaan systemaattisesti tehdä perheille perhe- ja lähisuhdeväkivaltakysely ja otetaan käyttöön moniammatillisesti kehitetty hoitopolku väkivaltaa kokeneille. Vuonna 2013 järjestettiin asiasta koulutusta poikkihallinnollisesti joustavan yhteistyön vahvistamiseksi. 5. Lastenneuvolan keskitetty lääkäritoiminta toteutuu taajama-alueella 5 toimipisteessä (keskusta, Aurinkorinne, Pyörö, Puijonlaakso, Saarijärvi). Uuden toimintamuodon toimivuutta seurataan yksikön sisäisessä työryhmässä: kustannustehokkuus, lääkäriaikojen saatavuus, käyntimäärien kasvu. Erityisenä haasteena on pystyä tunnistamaan erityisen tuen tarpeessa olevat perheet ja kohdentamaan myös keskitetyssä lääkärineuvolassa riittävästi aikaa näiden perheiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. 6. Avovastaanottotoiminta toteutuu neuvoloissa säännönmukaisesti viikoittain. Palvelu on tarkoitettu neuvoloiden asiakasperheille ja vastaanottoaikaa on yksilöllisesti neuvolan koon mukaan. 7. Neuvolan www- sivut uudistetaan paremmin asiakkaita palveleviksi ja samalla otetaan käyttöön omalääkärihakua vastaava omaneuvolahaku. 8. Lastenneuvolatyötä ohjaavaa ja tukevaa materiaali päivitetään Terveydenhoitoyksikön V- levyllä jolloin se on varmasti kaikkien saatavilla ja viimeisimmän päivityksen mukaista. Näin voidaan varmistaa sovitun mukainen toiminta eri työpisteissä ja vahvistaa asiakasturvallisuutta. 7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 7.1 Perehdytys Esimiehet vastaavat uuden työntekijän perehdyttämisestä. Uusille terveydenhoitajille on päivitetty henkilökohtainen perehdytyskansio ja jokaiselle laaditaan perehdytysohjelma (3-5 päivää) ja nimetään tutor- terveydenhoitaja työtehtävien mukaan. Lapsi Kuopio- hankkeen koordinaattoriterveydenhoitaja perehdyttää uudet terveydenhoitajat hankkeessa kehitettyjen materiaalien ja terveydenhoidon V-levyn käyttöön. Lääkärien perehdyttämisen apuvälineenä käytetään LapsiKuopio-hankkeen yhteydessä päivitettyjä toimintaohjeita lääkärin määräaikaistarkastuksista. Ohjeet löytyvät perehdytyskansioista kussakin toimipisteessä sekä kaupungin terveydenhoidon V-levyltä. Lääkärityön apuvälineinä ovat myös THL:n sivuilta löytyvä sähköinen Lastenneuvolakäsikirja sekä Terveysportista löytyvät Lääkärin käsikirja ja Lastenneuvolaopas. Perehdytyksestä vastaa lastenlääkäri Jutta Airaksinen. Koulutusvaiheessa oleville lääkäreille on nimetty tutor- lääkärit. Terveydenhoitajat voivat osallistua halutessaan työkiertoon. Keväällä järjestetään koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille sekä uusille työntekijöille perehdytysiltapäivä neuvolan kesälomasijaisuuksia varten. 7.2 Kokoukset Terveydenhoitajilla on kerran kuukaudessa yhteinen kokous. Terveydenhoidon palvelujen koko yksikön kehittämispäivä järjestetään kerran vuodessa. Neuvola-päivähoitoyhteistyösopimuksen mukaiset yhteistyökokoukset toteutuvat 6 kertaa vuodessa. Neuvolatyötä tekevät lääkärit osallistuvat soveltuvin osin neuvolatyötä koskeviin koulutuksiin. Terveydenhoitoyksikössä toimivat lääkärit osallistuvat kehittämispäivään. 7.3 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa.

15 11 Kehityskeskusteluun valmistautumiseksi työntekijät täyttävät ennakkoon sähköisen Kunta HRjärjestelmässä olevan osaamiskartoituksen ja suorittavat tietoturvan ja tietosuoja koulutuksen verkkoympäristössä (Navisec-Tietus-koulutus). Lastenneuvolatoiminnan ryhmäkehityskeskustelu terveydenhoitajille järjestetään kerran vuodessa työn sisältöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi. 7.4 Koulutus Täydennyskoulutuksessa noudatetaan STM:n täydennyskoulutussuositusta sekä perusturvan ja terveydenhuollon palveluiden ohjeistusta. Sisäistä täydennyskoulutusta järjestetään tarvittaessa. Yksityiskohtaiset koulutusaiheet sovitaan yksikön neuvotteluryhmässä strategiset painopistealueet sekä kaupungin muiden toimintayksiköiden toimintasuunnitelmat ja henkilöstön toiveet huomioon ottaen. Eri käytössä olevien tietojärjestelmien (Pegasos-potilastietojärjestelmä jne.) muutosten ja päivitysten yhteydessä järjestetään tarvittavat perehdytykset ja päivitykset. KYS:n kanssa järjestetään 1-3 vuoden välein yhteistyö-koulutuspäiviä teemoina vuorovuosin lastentaudit, -neurologia ja psykiatria; vuodelle 2015 on toivottualueellista koulutusta. Terveydenhoitoyksikön lastenneuvolassa toimivat lääkärit voivat halutessaan osallistua KYS:n lastenklinikan koulutusmeetingeihin. Työssä olleen hoitohenkilöstön oli suoritettava mennessä LOVE- lääkehoitokoulutukset verkkoympäristössä yhteistyössä KYS:n kanssa - koulutus tentteineen on päivitettävä vuonna 2015 (3 vuoden välein). Yksilöllisiä suorituksia tulee lisäksi vuosittain eri aikoina tehtyjen suoritusten päivittämiseksi. Lapsi Kuopio- hankkeessa kehitettyä sensomotorista koulutuskokonaisuutta järjestetään ainakin kerran vuodessa yhteiskoulutuksena neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle 5 lastenneuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa osallistuu ryhmäänsä. Valtakunnallisia täydennyskoulutuspäiviä (mm. neuvola-, terveydenhoitaja-, lääketiedepäivät) järjestävät useat tahot. Koulutuksiin osallistutaan määrärahojen asettamissa rajoissa. MLL:lla on Vahvuutta vanhemmuuteen koulutushanke, jossa kouluttaudutaan ryhmäohjaajiksi. Kuopio on sitoutunut 1-2 terveydenhoitajan osallistumiseen koulutukseen vuosittain niin kauan, kuin koulutuksia järjestetään Kuopiossa.. Neuvolatyön haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa erilaisten työ- ja toimintamenetelmien kehittämistä, päivittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhoitajista koottu lastenneuvolatyöryhmä toimii hallinnon apuna uusien käytäntöjen luomisessa ja käyttöönottamisessa tuoden suunnitteluun työtekijän näkökulmaa Työnohjaus Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen yksiköllä ei ole pystytty edelleenkään varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjauksen puute nousee toistuvasti esille. 8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Toiminnasta tehdään neljän vuoden välein (valtuustokausi) toimintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön kanssa. Toimintasuunnitelma on lautakunnan hyväksynnän jälkeen nähtävissä kaupungin www- sivuilla. Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. Asiakas- ja henkilökunnan tyytyväisyyskyselyt toteutetaan palvelualueiden suunnitelmien mukaisesti. Tulokset käsitellään henkilökuntakokouksissa. Asiakkaiden henkilökunnalle suullisesti antama palaute ja mahdolliset valitukset välitetään yksikön henkilöstötiimin käsiteltäviksi jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Yksittäistä työntekijää koskevat valitukset käsittelee esimies yhdessä työntekijän kanssa.

16 12 Valtakunnallisen tilastoinnin ja raportoinnin ajantasaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi AvoHILMO -tilastointijärjestelmä on ollut käytössä lähtien. Terveystarkastuksen toimenpiteet kirjataan käyttäen SPAT-luokituksen (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus) koodeja. Tällä menetelmällä THL seuraa asetuksen (VNA 338/2011) mukaisten terveystarkastusten toteutumista. Oma sisäinen laadunvalvonta seuraa lisäksi toiminnan tuloksellisuutta. Jatkossa selvitetään vuosittain eriteltynä terveydenhoitajien ja lääkärien asiakas- ja käyntimäärät. Seurataan sekä terveystarkastusten määriä että ylimääräisiä käyntejä (varhainen puuttuminen, erityinen tuki ja etsivä työ). 9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET Uusien kehittämis- ja tutkimushankkeiden tulee tukea kaupungin strategiaa ja lastenneuvolatoiminnan kehittämistä. Hoitotyötä koskevat tutkimusluvat myöntää palvelupäällikkö ja lääkärityötä koskevat terveysjohtaja. 10. SAADUT LAUSUNNOT/KOMMENTIT (2012) Varhaiskasvatus Lausuntonaan toimintasuunnitelmasta varhaiskasvatuspalvelut esittää seuraavaa: Toimintasuunnitelma rakentuu linjauksiltaan kaupungin strategiaan ja sen mukaiseen varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukeen lapsiperheille linjaus on yhdenmukainen varhaiskasvatuspalveluiden painopisteiden kanssa. Varhaiskasvatuspalvelut pitää tärkeänä, että neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimukseen kirjatuista alueellisista yhteistyökokouksista pidetään kiinni ja että toimintaa kehitetään edelleen saatujen kokemusten pohjalta. Varhaiskasvatuspalvelut esittää, että toimintasuunnitelmaan kirjataan tavoitteeksi suunnitella ja järjestää yhteistä koulutusta neuvoloiden terveydenhoitajille, varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstölle ja sosiaalityöntekijöille varhaisen tuen työmenetelmistä ja perheiden tukemisesta. Sosiaalityö Lastensuojelun kehittämisessä ja sen turvaamisessa, että lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen toteutuu, keskeistä on peruspalveluille kuuluvan ehkäisevän lastensuojelun tehostuminen. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan neuvolassa, päivähoidossa ja koulussa. Tällä ehkäistään lastensuojelun asiakkuuteen päätymistä. Moniammatillisen toimimisen lisääntyminen ja lapsiperheiden kanssa toimivien keskinäinen koulutus/yhteistyöpintojen selventäminen edistää lapsen edun toteutumista. Lastensuojelun näkökulmasta erityisen tärkeitä asioita neuvolatoiminnassa ja sitä koskevassa suunnitelmassa ovat varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen vanhempainryhmät ja vertaisryhmätoiminta laajat terveystarkastukset etsivä työ kotikäynnit ja muu perheisiin jalkautuva työ LAPS-lomakkeen systemaattinen käyttö perhe- ja lähisuhdeväkivaltaseulonta ja hoitopolku toistuvasti tehty audit-kysely lasten vanhemmille. Lastenneuvolatoiminnassa on lisääntyneiden resurssien myötä kehitetty ja monipuolistettu toimintaa varhaisen tuen ja perheiden arjen tuen periaatteiden mukaisesti. Asiakaskommentit 1. Voin kertoa olevani erittäin tyytyväinen perheeni osalta saamiini palveluihin lastenneuvolanosalta. Tähän luonnollisestikin vaikuttanut se, että lapsemme ovat olleet terveitä ja perheemme asiat muutoinkin kunnossa, emmekä ole olleet lisäavun tarpeessa neuvolakäyntien lisäksi. Toisaalta pystyn peilamaan saamiani palveluja niin terveydenhuollon henkilökunnan näkökulmasta kuin palvelunsaajan näkökulmasta sillä olen lähivuosina työskennellyt myös kaupungin neuvolalääkärin tehtävissä viransijaisena ja ymmärrän käytössä olevat resurssit ja toisaalta kahden

17 13 pienen lapsen vanhempana neuvola on tullut hyvinkin tutuksi. Terveydenhuoltohenkilökunta tekee arvokasta ja hyvää työtä annetuissa ja järjestetyissä olosuhteissa. Oheen olen koonnut yksityiskohtaisemmin kommentteja toimintasuunnitelman sisältöön: Kuinka neuvola todellisuudessa pystyy tunnistamaan epäsuotuisan kehityksen merkit ja mahdolliset kaltoin kohtelun? Kokemukseni mukaan parisuhdeväkivallan tunnistaminen neuvolatyössä on erittäin hankalaa ottaen huomioon, että tehtyjen tutkimusten mukaan (tarkempaa lähdettä en tähän yhteyteen osaa antaa) noin viidesosa naisista on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Riittääkö kohdassa 4.3 mainittu lähisuhdeväkivaltakysely 2 vuotisneuvolassa? Positiivista on, että tähän on tulossa hoitopolku. Kohdassa 4.5 mainitaan kohdennetut kotikäynnit. Itse näkisin erittäin hyvänä sen, että kotikäynneistä ei luovuttaisi. Kotikäyntien aikana hoitajat saavat sanatonta viestiä perheen tilanteesta ja perheen elämäntavoista. Henkilökunnan vaihtumista pitäisi pyrkiä minimoimaan mahdollisuuksien mukaan. Tästä on selkeästi haittaa luottamuksellisten suhteiden syntymiselle. Tämän voin allekirjoittaa niin työntekijän kuin asiakkaankin näkökulmasta. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen ja palvelujen parantaminen on erinomainen suunnitelma. Apua tarvitaan joskus lyhytaikaisesti esim. vanhempien sairastumisen yhteydessä kodin ja lasten hoitoon. Kodinhoitajille on suuri tarve. Apua pitäisi saada taloudellisesta tilanteesta riippumatta ja ilman riskiperheeksi leimatuksi tulemista ns. matalan kynnyksen apuna. Toivottavasti tämä suunnitelma ei jää pelkäksi suunnitelmaksi. Tähän asti tilanne matalan kynnyksen avun suhteen on ollut suorastaan häpeällinen. Niiden perheiden osalta, joissa asiat on kunnossa ja hoitaja tuntee perheen, arvioisin että joitakin ensimmäisen ikävuoden neuvolakäyntejä voisi hyvin jättää väliin hoitajan harkinnan mukaan. Näin voitaisiin käyttää hoitajan voimavaroja, resursseja, niihin perheisiin, joissa lisäavun tarvetta ja ohjausta on enemmän. 2. Mielestäni toimintasuunnitelmassa on esitelty selkeästi neuvolatoiminnan tavoitteet ja tehtävät, enkä keksisi niihin mitään lisättävää. Myös yhteistyö perheen kanssa mahdollisesti olevien muiden tahojen, kuten päiväkodin tai kuntoutuspalvelujen kanssa on tärkeää ottaa huomioon. Hyvä, että pyritään ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korostetaan varhaista puuttumista. Asiakasmäärä yhtä terveydenhoitajaa ja lääkäriä kohden vaikuttaa todella suurelta ja tämän luulisin vaikuttavan laatua heikentävästi, esimerkiksi asiakaslähtöisyyteen ja kohtaamisiin asiakastilanteissa. 3. Pohdin tavoitteissa ollutta vanhemmuuden tukemista, nimenomaan yhteisen vanhemmuuden tukemista olisi varmaan hyvä vahvistaa, etenkin heidän kohdalla, jotka saavat esikoisensa. Oman kokemukseni mukaan molemmilla lapsen vanhemmalla saattaa olla hyvinkin erilaiset näkemykset ja kasvatuskulttuurit omasta lapsuudestaan, jolloin niiden yhteensovittaminen saattaa olla haasteellisempaa kuin on osannut ennakoida arjen keskellä. Voisiko tähän saada jotain tietomateriaalia tai menetelmiä, esim. kysymyksiä joiden kautta vanhemmat voisivat käydä kotona läpi yhdessä muodostettavia rutiineja sekä kasvatustapoja. Siten vanhemmat voisivat löytää helpommin yhteisiä kasvatustapoja. Neuvolan seuranta, erilaisten päihdekyselyjen ja voimavarojen kartoitus ovat hyviä keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua konkreettisesti ajoissa ainakin joidenkin asiakkaiden kohdalla syntyviin ongelmiin. Myös etsivä neuvolatyö kuulosti hienolle, mikäli se oikeasti toimii (resurssit?). Tämä varmasti säästää pitkässä juoksussa resursseja kaupungilta ennalta ehkäisevässä mielessä. Minua pohditutti mm. omalla asuinalueellamme kasvavan perheiden määrä suhteessa henkilökunnan määrään. Mikäli resursseja ei lisätä, kuinka se näkyy työssä, etenkin silloin, kun pyritään lisäämään yksilöllistä työskentelyä, esim. kotikäyntien suhteen. Lisäksi kiireinen aikataulu verottaa varmasti myös työntekijöiden jaksamista ja siten tarkkaavaisuutta suhteessa asiakkaan kohtaamiseen. Kuinka resurssien määrän niukkuus näkynee tulevaisuudessa? Pohdin vielä lopuksi asiakastyytyväisyyskyselyjä aika ajoin. Kyllähän neuvoloissa on palautelaatikko, johon saattaa tulla joitakin palautteita, mutta kuinka konkreettista ja rakentavaa se on. Tuleeko enemmän neg. palautetta kuin positiivista palautetta?! Olisiko hyvä joskus vaikka opiskelutöinä tehdä asiakaskyselyjä kohdistuen vaikka tiettyihin teemoihin. Sitten käydä ne läpi ja saada sieltä uusia ja erilaisia näkökulmia tuleville vuosille neuvolatyöskentelyn toimintasuunnitelmaan ja siten käytäntöön? 4. Toimintasuunnitelma kuulostaa hyvältä. Minusta on tärkeää, että raskausaikana on perhevalmennusta ensisynnyttäjille ja synnytyksen jälkeenkin pari tapaamista. Itse ainakin sain raskausaikana hyödyllistä tietoa tulevasta ja vertaistukea sitten synnytyksen jälkeen.

18 14 Rokotusohjelmasta pitää myös saada paljon tietoa ja varsinkin rokotteiden hyödyistä ja haitoista. Synnytyksen jälkeen minusta pitäisi huomioida äitiä enempi, etenkin ensisynnyttäjien. Itse olin ainakin ihan sekaisin ja poikki, eikä kukaan kysynyt, että miten minä voin. Tai ehkä kysyikin, mutta jotenkin olisi enempi pitänyt saada puhua ja käydä sitä synnytystä läpi. Mutta siis muutoin hyvältä kuulostaa. 5. Olen tutustunut neuvolan toimintaan kahden lapseni (6v ja 188kk) kohdalla ja voin todeta palvelujen toimineen kohdallamme moitteettomasti. Moniammatillista yhteistyötä pidän erittäin tärkeänä nykyisessä yhteiskunnassamme. On tärkeää tarpeen vaatiessa saada pätevää apua. Vaikka neuvola ei kaikkia palveluja voi itsenäisesti tarjotakaan, on hyvä, että yhteistyö toimii muiden tahojen (esim. puheterapeutit) kanssa ja asiakkaita informoidaan sekä ohjataan eteenpäin ongelmissaan. Ongelmien ennalta ehkäisyä pidän suurena haasteena. Se ei varmastikaan ole helppoa. Terveydenhoitajien koulutukset ja palaverit antavat kuitenkin varmasti varmuutta/uskallusta puuttua asiakkaan ongelmiin. Nopealla reagoinnilla voidaan varmasti auttaa monia perheitä, niin aikuisia kuin lapsia. Mitä aikaisemmin asioihin pystytään vaikuttamaan, sen helpompaa on rakentaa tulevaa. Ns. riviasiakkaille neuvolan tarjoamat palvelut ovat mielestäni riittävät. Asioista puhutaan avoimesti ja asiakkaita neuvotaan sekä opastetaan lasta koskevissa asioissa. Omalla kohdallani en ole osannut neuvolalta muuta odottaakaan. 6. Toimintasuunnitelma on varsin laaja ja kattava. Olen ollut neuvolan asiakkaana viimeiset kolme vuotta kahden raskauteni tiimoilta sekä 2-vuotias poikani on Pyörön neuvolan asiakas. Käytännön kokemusten pohjalta voisin sanoa, että henkilökunnan paneutumisessa työhönsä on melko suuria eroja. Toivoisin tulevaisuudessa, että henkilökunnan palvelualttiuteen tullaan panostamaan esimerkiksi koulutusten myötä. Pääasiassa meillä on kuitenkin terveydenhoitajista ja lääkäreistä erittäin hyviä kokemuksia. Kaikista ikävintä on ollut, kun Jynkän alueen terveydenhoitaja on vaihtunut asiakkuuteni aikana hyvin monta kertaa, enkä ole aina ollut edes tietoinen, vaan terveydenhoitaja on hävinnyt uuden tultua. Nykyinen terveydenhoitaja XX on parhaimmistoa ja osaa työnsä erinomaisesti hän on ammattitaitoinen ja asiakaslähtöinen. Petosella asuessani terveydenhoitaja YY on myöskin jäänyt mieleen positiivisesta asenteestaan ja lämminhenkisyydestään.

19 1 KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Päivitys vuodelle Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 3.1 Asiakkaat Terveydenhoitoyksikön hallinto Henkilöstö Toimitilat 4.2. Kuopion kaupungin tarkastusohjelma Rokotukset Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen 8.1 Perehdytys 8.2 Kokoukset ja kehittämispäivät 8.4 Koulutus 8.5. Työnohjaus ja kuntoutus 10. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET LÄHTEET Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta

20 2 SISÄLLYS SISÄLLYS TAUSTAA VALTAKUNNALLISET LAIT JA OHJEET KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT KOULUTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET KOULUTERVEYDENHUOLLON PERUSTEHTÄVÄT KUOPION KOULUTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUOSILLE ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT ASIAKKAAT HALLINTO JA HENKILÖSTÖ TERVEYDENHOITOYKSIKÖN HALLINTO HENKILÖSTÖ TOIMITILAT KOULULAISTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN VALTAKUNNALLINEN ASETUS KUOPION KAUPUNGIN TARKASTUSOHJELMA TERVEYSKYSELYT JA MITTARIT ROKOTUKSET TARVEHARKINTAISET KÄYNNIT MUU TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PERHEIDEN TUKEMINEN SUUN TERVEYDENHUOLTO SAIRAANHOITO KOULUJEN TYÖOLOJEN JA YMPÄRISTÖN TERVEYDELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA JA ENSIAPUVALMIUS TYÖOLOJEN JA TYÖYMPÄRISTÖN TERVEELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA ENSIAPUVALMIUS ASIAKASTURVALLISUUS KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI KOULUTERVEYDENHUOLTO MUUTOKSISSA JA HAASTEISSA HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN PEREHDYTYS JA TYÖKIERTO KOKOUKSET JA KEHITTÄMISPÄIVÄT KEHITYSKESKUSTELUT KOULUTUS TYÖNOHJAUS JA KUNTOUTUS TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET LÄHTEET...21

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 2015 Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 2015 Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto Julkinen 1 (6) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 19.2.2016 Terveyspalvelujen johtoryhmä 19.3.2016 Kasvun ja oppimisen hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot