Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti TALVI Yritystoiminta. Rahoitusta vielä käytettävissä. Yhteistyö kannattaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti TALVI 2012. Yritystoiminta. Rahoitusta vielä käytettävissä. Yhteistyö kannattaa"

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti TALVI 2012 Teemana Yritystoiminta Rahoitusta vielä käytettävissä Yhteistyö kannattaa

2 Pääkirjoitus yhteistyössä on voimaa Sisältö Pääkirjoitus: Yhteistyössä on voimaa... 3 Maaseudun yrittäjä taistelee ja taiteilee uhkakuvia vastaan... 4 Viinitilat luovat vetovoimaa maaseudulle Mustila Viini... 6 Ohjelmakauden kirikierrokset alkoivat... 8 Oivangin Lomakartano uskoo yhteistyön voimaan Uudet luontomatkailun kehittämisen painopisteet tulevaisuuden näkökulmasta Suomalaisten ulkoilusta ja luontomatkailusta uutta tietoa Uusia kanavia pitkin kansainvälisille markkinoille Luontomatkailijan mobiilisovellus käyttäjän näkökulmasta...18 Iron Curtain Trail vie pyöräilijän idän ja lännen rajalle Uusi majoitusmuoto maaseudulle Kylämatkailu kiinnostaa & innostaa maaseudun kyliä! Kulttuurimatkailulle oma laadunkehittämisohjelma Matkailun teemaryhmän uusi toimeksianto ja uudet jäsenet Julkaisija Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Lomalaidun ry puh Osoite: c/o Agronomiliitto Pohjoinen Makasiinikatu 6 A Helsinki Tuotanto ja taitto Brand United Oy Kilpisenkatu Jyväskylä Puh. (014) Etusivun kuva: VisitFinland-kuvapankki/Elina Sirparanta 2. sivun kuva: Mustila Viini Takakannen kuva: VisitFinland-kuvapankki Yksin emme pärjää. Jo vanha sanontakin kaksin aina kaunihimpi sen toteaa. Ilman yhteistyötä omassakaan työssäni ei synny hyviä tuloksia. Valtakunnallisia asioita ei voi yksin toteuttaa. Miksi yhteistyö on kuitenkin välillä niin vaikeaa? Kateutta, välinpitämättömyyttä, sitoutumattomuutta, hyödytöntä, liikaa aikaa vievää, vai kaikkea tätä? Ensinnäkin onnistuakseen yhteistyön tulee olla kysyntä- ja tarvelähtöistä. Se vaatii pitkäjänteistä ja -aikaista toimintaa ja sitoutumista. Tärkeää on löytää myös oikea kumppani oikeaan tarkoitukseen. Eräässä lukemassani artikkelissa oli mainiosti kuvattu yhteistyösuhteita kolmella tasolla. Deittailusuhteissa meillä on monia yhteistyötahoja, joilla jokaisella on oma pieni roolinsa. Minulla näitä on satakunta. Olen yhteydessä heihin tarvittaessa ja he minuun päin. Luottamus on tässäkin tärkeää. Kulissiavioliittossa on yksi tai muutama kumppani. Yhteistyö näyttää ulospäin hyvältä, mutta osapuolet pitävät etäisyyttä toisiinsa. Esteenä suhteen syvenemiseen kumppanuudeksi on usein oman pesän vartiointi ja kateus. Kumppanuussuhteessa yhteistyö on molemminpuolista, vahvaa, avointa ja se toimii luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa. Näitä suhteita jokainen tarvitsee omassa työssään. Kumppanuussuhde ei synny hetkessä ja luottamus on avainsana. Lehdessä esitelty yritysryhmähanke, johon Oivangin Lomakartano osallistuu, on esimerkki tästä. Matkailuverkostoissa on tärkeää, että jokainen tuntee oman roolinsa ja vahvuutensa, mutta myös verkoston muiden jäsenten. Yhteistyön tavoitteiden pitää olla selkeitä ja niiden saavuttamisen seuraaminen tukee osaltaan onnistumista. Luottamus on keskeinen yhteistyön onnistumista ja problematiikkaa selittävä ilmiö. Luottamuksen puute ja vähäinen kommunikointi aikaansaavat väärinkäsityksiä, tekevät kärpäsistä härkäsiä, luovat kitkaa kumppaneiden välille ja heikentävät sitoutumista. Yrittäjä- ja toimijayhteistyön tiivistäminen ja roolien selkeyttäminen mahdollistaisivat mm. paremmat ja laadukkaammat palvelut alueella. Uusia oivalluksia ja innovaatioita syntyy kun lyödään päät yhteen, esimerkkinä lehdessä esitelty luontomatkailijan mobiilisovellus. Verkostoitumalla saadaan myös pääomaa kasvatettua ja kustannuksia jaettua. Tässä lehdessä syvennytään yrittäjien kohtaamiin haasteisiin. Lisäksi muistutetaan olemassa olevista rahoitusmahdollisuuksista, joilla yhteistyötäkin voidaan tukea. Luonto- ja aktiviteettimatkailusta löydät uutta tietoa, niin kävijöistä, tuotetarpeista kuin jakeluteistäkin. Hankkeita on päättynyt, jatkunut ja uusia alkanut. Miten hyödynnät niiden tuloksia, jää päätettäväksesi. Yhteistyöstä kiittäen ja hyvää matkailuvuotta toivottaen! 16. vuosikerta ISSN-L ISSN (Verkkolehti) Nina Vesterinen 2 talvi 2012 talvi

3 Kuva: Anne Rauhamäki Maaseudun yrittäjä taistelee ja taiteilee uhkakuvia vastaan Miltä näyttää maaseudun yrittäjän arki ja toimintaympäristö? Maaseudun palveluja ajetaan tasaisen tappavalla vauhdilla alas, tieverkon ylläpidon tilalle on saatu sen rappeutuminen, tietoliikenneyhteydet hajaasutusalueilla laahaavat monin paikoin etanan vauhtia. Kuntauudistukset pistävät karttoja ja tiennimiä uusiksi niin, etteivät mukana pysy ihmiset eivätkä uusimmat kartta-ohjelmat. Maaseudun yrittäjän arki on oman toimialansa työnteon ja pitkiksi venyneiden työpäivien lisäksi taistelua koko maaseudun alasajoa vastaan. Kuntauudistukset eivät näytä palveluja pelastavan. Monet julkiset ja kaupalliset palvelut siirtyvät vääjäämättä entistä kauemmaksi. optimistisuus selättää uhkakuvat Maaseutumatkailuyrittäjille vuoden 2010 alusta lähtien tehdyistä suhdannekyselyistä yleiskuvana kuitenkin on, että niin matkailutoiminnan kehittymisessä kuin maaseutuyrittämisessä optimistisuudella selätetään uhkakuvat, ainakin toistaiseksi. Keväällä 2011 tehdyssä suhdannekyselyssä kysyttiin maaseutumatkailuyrittäjien terveisiä maan uudelle hallitukselle. Sitaatit ovat poimintoja kyselystä. - Lisää panostuksia maaseudun yrittäjyyteen ja maaseudun elävänä pysymiseen. Pienyrittäjien verotusta ei saa nostaa! - Suomalainen pienyrittäjä kunniaan ja työlle arvostusta. Hajaasutusalueille enemmän arvostusta. Elintarvikelait uusiksi/lähiruokaystävällisimmiksi. Suomessa ollaan liian kilttiä ja kuuliaisia; tarkastajaa joka paikassa ettei kukaan uskalla tehdä mitään. - Maaseudun pienyrittäjien arvostuksen myötä myös ymmärrystä ja lievennystä pilkuntarkkoihin vaatimuksiin mm. anniskelun suhteen ja paikallisen sopimisen työnlainsäädännön sekä yleensäkin tervettä järkeä EU-säädösten tulkitsemiseen! Lähiruoan arvostamiseen ja kannattamiseen pyrkimistä. Byrokratia ja verotuskysymykset päällimmäisiä toimintaympäristöuhkia Maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää myös esteiden poistamista. Erityisen epäoikeudenmukaiseksi yrittäjät kokevat kohtelun kiinteistöverotuksessa. Sitä maksetaan maatilamatkailuun ja perusmaatalouteen rakennetuista rakennuksista, vaikka sen vastineeksi ei saataisi minkäänlaisia kunnallisia palveluja. - Verotuksessa on huomioitava yrityksen sijainti. Esim. alueilla joilla ei kunnallistekniikkaa, pitkät yhteysmatkat, ei julkisia kulkuneuvoja ym. tulisi olla verotuksellisia helpotuksia. Kiinteistöveron kevennys. Haja-asutusalueilta kerättävä kiinteistövero onkin käytännössä vain keino paikata kuntien taloutta. Maaseutumatkailuyrittäjät ovat joutuneet rajusti nousseiden tonttien hintojen myötä kohtuuttoman verorasituksen piiriin. Maaseutumatkailu on paljon energiaa käyttävä toimiala. Energian jatkuva hinnannousu lisättynä energiaverotuksen kiristämisellä heikentävät alan kannattavuutta. Hallituksen suurille yrityksille antamat verohelpotukset tulisikin toteuttaa myös muilla toimialoilla. Saavutettavuus on maaseutumatkailun edellytys On välttämätöntä, että maaseudulla on toimivat tietoliikenneyhteydet ja tieverkosto. Sadan megan maakunta hankkeet sekä lukuisat kirjaukset ja lupaukset ovat hyvä alku. Maaseutumatkailuyrittäjän painajainen sesongin lähestyessä on toimimattomat tietoliikenneyhteydet, joilla mm. viime hetken varausliikennettä pitäisi hoitaa. Matkailun kehittyminen ja toimiva joukkoliikenne maakuntiin elävät symbioosissa, molemmat tarvitsevat toisiaan. - Voimakkaampi panostus parempiin tietoliikenneyhteyksiin maaseudulle. Pienten yrittäjien tukeminen vieraan työläisen palkkaamisessa. Joukkoliikenteen kehittäminen. - Maaseudun tieverkko ja junaliikenne pysyttävä kunnossa, samoin lentoliikenne myös keskisessä Suomessa. - Tienvarsiopasteiden vapaampi esilletuonti. Miten maaseutu pidetään oikeasti elävänä? Maaseudun tuomat arvot ovat paljon muuta kuin toimia luontoreservaattina sekä valtion ja kuntien budjettien kustannuseränä. Esimerkiksi maaseutumatkailu ja sen kasvu luo uusia työpaikkoja, lisää verotuloja ja parantaa maaseudun elinvoimaa. Maaseutumatkailuyrittäjät uskovat, että maaseutuja mökkilomien suosion kasvu tulee jatkumaan. Sesonkiajat ovat pidentyneet. Tätä tukevat myös matkailun trendit ja tilastot. - Matkailu taitaa olla ainut tapa pitää maaseutu elävänä. Valtion ja kuntien tulisi aidosti tukea kehitystä, ei jarruttaa sitä tai lisätä kulutaakkaa. Maaseutuyrittämisen toimintaympäristöön positiivisesti vaikuttavaa edunvalvontaa tarvitaan paitsi valtakunnan tasolla, myös mm. maakunnallisten ohjelmien ja kaavojen valmistelussa sekä hanke- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisessa. Maaseudun elinvoimaisuuden, siellä toimivien yrittäjien ja asukkaiden kannalta on tärkeää, että asioihin tartutaan ja mieluummin ajoissa kuin vasta ongelmien kasautuessa ja paisuessa. Tästä tapaninpäivän myrskyt ja sähkökatkokset antoivat oivan oppitunnin. Miten houkuttelevalta ja järkevältä sähkön maakaapelointi nyt kuulostaakaan? Maaseutuyrittäjät ovat halukkaita edistämään asioita. Esimerkiksi ympäri Suomen urakointia harjoittavat maaseutuyrittäjät ovat varmasti osaltaan valmiita tarttumaan toimeen, kun urakan rahoitusta kasataan yhteisvoimin ja päästään toteutukseen. Teksti: Kimmo Aalto asiantuntija, palveluyrittäjyys ja maaseutumatkailu, MTK ry 4 talvi 2012 SYKSY

4 Teksti: Nina Vesterinen Viinitilat luovat vetovoimaa maaseudulle Mustila Viini Elimäellä nosteessa Jokaiseen makuun ja värisilmään sopivia; valkoista, punaista ja roséta viiniä, kertoo tirehtööri Maria Tigerstedt Mustila Viini Oy - Mustila Vin Ab:stä. Viinejä myydään eniten suoraan omasta myymälästä, mutta jonkin verran myös ravintoloihin. Teemme toki vahvempiakin juomia, myös liköörit ja snapsit kuuluvat tuotantoomme, jatkaa Maria. Liköörejä löytyy pääosin anniskeluravintoloista, mutta myös Helsinki-Vantaan lentokentältä. Tilaliköörien vähittäismyynti vastatuulessa Tilaliköörin saaminen vähittäismyyntiin on ollut ikuisuusprojekti, jota on viety eteenpäin 90-luvun puolivälistä. Vastustus on ollut jostain syystä suurta. Sosiaali- ja terveysministeriö näytti vihdoin vihreää valoa vuonna Lain lopullinen käsittely kuitenkin siirtyi, koska haluttiin vielä kerran varmistaa EU:n kanta asiaan. EU:n Tirehtööri Maria Tigerstedt (Mustila Viini) myönteinen kanta tuli juuri viimekeväisten eduskuntavaalien kynnyksellä, eli lakiesitys ei ehtinyt enää Kiviniemen hallituksen käsittelyyn. Nyt taas odotellaan Mustila Viinin kerrannaisvaikutukset alueelle suuret Mustila Viinin tavoitteena on monipuolistaa Mustilan matkailuverkoston toimintaa. Tämän päivän matkailijahan ei enää jarruta yhden asian takia. Matkailuverkoston konsepti on mahdollistanut ympärivuotisen toiminnan ja vakinaisen henkilökunnan, kertoo Maria. Yrittäjän lisäksi työllistyy kolme henkilöä. Jos on tarvetta monille käsipareille kuten pullojen pesuun ja pullotukseen, lähialueen maatilojen emännät tulevat hätiin. Se on maaseudun rikkaus, että tällaisia henkiöitä löytyy tarvittaessa. Verkoston kanssa on yhdessä tehty esitteitä, koottu tuotepaketteja ja osallistuttu tapahtumiin. Kustannustehokasta ja mielekästä toimintaa, jatkaa Maria. Kun monta päätä pistetään yhteen, syntyy uusia ideoita ja asioita. Toteutuneista ideoista voisin mainita Lähiruokamessut ja Laskiaisriehan. Mustila Viinissä eletään kahta huippusesonkia: kesää ja joulunalusaikaa. Joulupuodissa on tuotteita yli 20 paikalliselta kädentaitajalta. Alppiruusujen kukinta-aikaan käy bussiryhmiä. Pysähtyvät ohikulkijat ovat puolestaan kaikkein potentiaalisin kasvava asiakasryhmä. Viitoitusten saaminen markkinoinnillisesti järkeviin paikkoihin, autoilijoiden pysäyttämiseksi, ei ole kuitenkaan helppoa, huokaisee Maria. Suurin osa asiakkaista on jo onneksi tänä päivänä valinnut Mustilan ykköskäyntikohteeksi. Kuntaliitosten myötä Mustila on osa Kouvolan kaupunkia. Tukea esim. markkinointiin ei ole vielä kaupungilta pienille yrittäjille herunut, ennemminkin toisinpäin. Uuden kaupungin matkailupalvelujen kartoitustyö on vielä kesken, samoin organisoinnin uudistus. Hidasta toimintaa, toteaa Maria. Viinituvassa voi maistella talon viinejä ja liköörejä (Nina Vesterinen) Viintilat suuri kotimaisten marjojen käyttäjäkunta Mustila Viinin tuotteet on valmistettu aidoista, puhtaista kotimaisista raaka-aineista, jotka tulevat pääosin lähiseudun sopimusviljelijöiltä sekä kotipuutarhoista. Osa tulee villistä luonnosta kuten karpalosoilta. Tieto juomistamme on mennyt suomalaisten päähän eli tietoisuuteen niin humalluttavan nopeasti, että olemme itsekin aivan ällikällä saamastamme suosiosta, kertoo Maria hymyillen. Tuotekehittely on tuottanut tulosta, samoin korkea laatu, josta emme tingi tippaakaan. Pidämme siitä kiinni viimeiseen pisaraan. Joutsenlippu vahvistaa sen, painottaa Maria. Samoin useat viinitilakilpailujen sarjojen voitot. Samoista marjaraaka-aineista Mustila Viini tekee hilloja, hyytelöitä, mehuja ja vanhan ajan limonadia. Elintarvikkeiden myynnin osuus liikevaihdosta onkin kasvanut eniten ja on jo viinituotannon kanssa tasoissa. Tilanne on sama muillakin viinitiloilla. Tulo tulee pääosin muusta kuin viinistä. Oman puodin lisäksi tuotteita voi ostaa mm. maatilatoreilta ja Kluuvin Eat&Joy-myymälästä. Pihapiirissä sijaitsee tilausravintola, jossa on Mustilan viinien ja liköörien nautintaoikeudet. Ruoka valmistetaan vain ja ainoastaan lähialueen raaka-aineista. Esimerkiksi Puutarhurin kasviskeiton valmistus alkaa jo keväällä, kun siemenet kylvetään maahan. Valmistusaamuna tuore vihannes poimitaan kasvimaalta, pilkotaan ja keitetään keitoksi, kertoo Maria. Parempia viinejä luokituksen ja viinikilpailun avulla Kansallisen vuoden tilaviinikilpailun avulla erotetaan jyvät akanoista. Kilpailussa on kuusi sarjaa erityyppisille ja makeusasteeltaan erilaisille marja- ja hedelmäviineille. Arviointimenetelmänä käytetään kansainvälistä 0-20 pluspisteen menetelmää, jossa tuotteesta arvioidaan aistinvaraisesti sen ulkonäkö, tuoksu, flavori (maku) ja kokonaisvaikutelma. Kilpailun avulla yrittäjät saavat palautetta omista tuotteistaan jatkokehittämisen tueksi. Sen avulla saadaan myös positiivista julkisuutta ja ylitetään uutiskynnys. Voittajatuotteiden myynti kasvaa aina selvästi, kertoo Maria Tigerstedt. Suomen tilaviinien laatuluokitusjärjestelmän peruslähtökohtana on ollut korkean laadun, puhtauden sekä alueellisuuden esilletuominen ja varmistaminen. Se on viiniyrittäjille vapaaehtoista ja sitä haetaan yhdellä kerralla koko pullotuserälle Suomen Viiniyrittäjät ry:ltä. Laadun arvioinnista vastaa ammattilaisista koostuva raati. Tuotteen aistinvaraisen laadun tulee olla virheetön ja sopiva kyseisen tuotteen aistinvaraisen laadun profiiliin. Tämän hetken arvot tukevat viinitilatoimintaa Viinitilojen toiminta on haasteellista. Sitä eivät helpota laajan koulutuskokonaisuuden opiskelu viinintuotannon ammattitutkinnon suorittamiseen, monimutkainen ja tiukka lainsäädäntö, suuryritys Alkon ja käsityöläisyrittäjä Viinitilan näkemyserot, tukkumyyjien tietämättömyys tilaviineistä eikä isojen ketjujen välinpitämättömyys tilaviinejä kohtaan. Yrittäjältä vaaditaan pitkää pinnaa, huokaisee Maria. Aitous, puhtaus, tuotteen jäljitettävyys ja aistittava hyvä laatu ovat asioita, joita arvostetaan ja jotka ovat nosteessa. Viinitilat vastaavat näihin kuin nenä päähän, toteaa Maria. Viinitilojen merkitys maaseudun matkailun verkostossa korostuukin entisestään ja ne luovat lisäarvoa matkailijan matkustuspäätökseen. Tulevaisuus näyttää siis hyvältä. 6 talvi 2012 talvi

5 Ohjelmakauden kirikierrokset alkoivat Kehittämisvauhti ei saa hiipua EU:n osarahoittamia kehittämisohjelmia toteutetaan seitsemän vuoden pätkinä. Nyt eletään kuluvan ohjelmakauden toiseksi viimeistä vuotta. Kehittämishankkeita voidaan käynnistää vuoden 2013 loppuun asti. Tämän jälkeen on vielä vuosi aikaa toteuttaa hankkeita. Samalla katseet on käännettävä tulevaan ohjelmakauteen. Vain pitkäjänteisellä suunnittelulla turvaamme matkailun aseman tulevissa kehittämisohjelmissa, muistuttaa Reijo Martikainen. Seitsemää lihavaa vuotta tuskin seuraa seitsemän täysin laihaa vuotta, mutta yltäkylläisiä kehittämisrahoja seuraavalla ohjelmakaudella ei ole odotettavissa. Tämän takia meneillään olevan kauden mahdollisuudet pitää hyödyntää täysimääräisesti. Teksti: Reijo Martikainen Kuva: VR Group Varoja vielä jäljellä ELY-keskuksilla ja Leader-ryhmillä on jäljellä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukirahaa matkailun kehittämishankkeisiin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa ja myös yritystukivaroja on reilusti käytettävissä. Samoin aluekehitysrahaston (EAKR) varoja on vielä runsaasti sitomatta. Paljon pystytään siis tekemään. Kehittämissuunnitelmia ei kahlita ohjelmakausiin. Kehittämistyötä ei ylipäätään tehdä ohjelmia varten, mutta ohjelmarahoitus on kehittämistyötä varten. Kahden vuoden loppurutistuksessa on katsottava sekä eteenpäin että taaksepäin. Yritysryhmähankkeet hyötykäyttöön Menneestä on otettava käyttöön kaikki jo opittu, kehitetty, keksitty ja hyväksi havaittu. Kehittämishankkeissa hankittu tieto sekä niissä kehitetyt menetelmät ja välineet on viimeistään nyt siirrettävä yritysten käyttöön. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritysryhmähankkeet ovat oiva väline tähän. Yritysryhmässä voidaan opetella asioita yhdessä, mutta samalla myös paneutua jokaisen yrityksen omiin kehittämishaasteisiin. Seudulliset elinkeinoyhtiöt voisivat tuoda runsaasti resursseja alueensa mikroyritysten kehittämiseen alkamalla koota ja toteuttaa yritysryhmähankkeita. Yritysryhmähankkeita voivat toki toteuttaa monet muutkin kehittämisorganisaatiot. Nyt tarvitaan aktiivisuutta sekä yrittäjiltä että kehittäjiltä. Miten valmistautua tulevaan? Matkailu on EU:n maaseudun kehittämisessä tunnistettu ja tunnustettu elinkeino, joten maaseudun matkailuelinkeinon kehittämiselle on luultavasti tukea tarjolla myös jatkossa. Kansallisesti matkailun asemaa maaseudun elinvoimistajana joudutaan silti perustelemaan. Tähän tarvitaan täsmällistä tietoa: lukuja, numeroita. Parin seuraa- van vuoden aikana on välttämätöntä järjestää tilastotiedon kerääminen myös pienistä yrityksistä kattavasti ja luotettavasti. Alueelliset tietovarannot -hanke virittää välineistöä kuntoon, mutta ilman yritysten omaa aktiivisuutta ei tietoa kerry. Tässä vetoan taas ja vielä kerran yrittäjiin ja kaikkiin alan toimijoihin. Jos emme pysty numeroilla osoittamaan matkailuelinkeinon merkittävyyttä, on turha hakea ymmärrystä kehittämisrahojen jakajilta. Ohjelmakauden vaihtuminen ei tarkoita sitä, että kaikki on aloitettava alusta. Hyvään alkuun saatettuja kehittämisprosesseja on syytä jatkaa. Pitkäjänteisyys vaatii nimenomaan jatkamaan siitä, mihin on jo päästy. Junan on kuljettava eteenpäin, vaikka veturi vaihtuu. Tällä kaudella voidaan aivan hyvin lähteä käynnistämään myös uusia kehittämisteemoja. Vajaassa kolmessa vuodessa päästään monessa asiassa hyvään alkuun ja valetaan perustuksia, joille uudella ohjelmakaudella on hyvä rakentaa lisää. Uuden ohjelmakauden kehittämisvälineistä tiedetään vielä aika vähän. Tämän takia on erityisen tärkeää tehdä hyviä suunnitelmia, etsiä mahdollisuuksia ja löytää kehittämiskohteet ja niiden tärkeysjärjestys. Kun tiedetään mitä tehdään, on helpompi sovittaa uudet työkalut oikeisiin paikkoihin. Matkailun teemaryhmä paneutuu kevään aikana tulevaisuuden kehittämislinjausten pohtimiseen. Samaa työtä on syytä käynnistää alueilla. Laatikaamme vuorovaikutteisesti ja keskustellen selkeä reitti ja sille vahva kiskotus kohti maaseudun matkailuelinkeinon menestystä. Sitä pitkin kehittämisen junan on hyvä edetä veturin vaihdon jälkeenkin päättymätöntä matkaansa. 8 talvi 2012 talvi

6 Jykevistä kelohongista, perinteisesti käsityönä rakennetussa ravintolassa on myös saunaosasto. Matkailukeskus on merkittävä etu pienelle maaseutumatkailuyritykselle. Isosta asiakasvirrasta löytyy aina niitä, jotka haluavat ja arvostavat palvelujamme. Myöskään ilman Kuusamon hyviä lentoyhteyksiä emme pärjäisi yritysmarkkinoilla. Yritysryhmähanke kannattaa Kuusamossa, pois matkailukeskuksen vilskeestä, toimii Oivangin Lomakartano. Menneiden sukupolvien kiehtova historia on jäänyt meille perinnöksi ja näitä kunnioittaen rakensimme ikiaikaisille asuinsijoille matkailuyrityksen lähes 18 vuotta sitten, kertoo isäntä, yrittäjä Heikki Kilpelänaho. keskitytään ydinosaamiseen Yritys tarjoaa korkealaatuisia majoitus- ja ateriapalveluja erityisesti yritysasiakkaille ja ryhmämatkailijoille. Pienenä yrityksenä on vaikea kilpailla hinnalla, joten tuotteiden laadun tulee olla kunnossa, kertoo Heikki. Yhteistyökumppanien kanssa tarjotut ohjelmapalvelut, jotka toteutetaan usein omilla mailla, mahdollistavat palveluiden räätälöinnin asiakkaan toiveiden mukaan. Yhteistyön kautta vakioasiakkaillekin on helppo tarjota aina jotain uutta. Näin Teksti: Nina Vesterinen Kuvat: Oivangin lomakartano Oivangin Lomakartano uskoo yhteistyön voimaan emme myöskään hypi toisten yrittäjien varpaille, vaan keskitymme siihen mitä osaamme parhaiten. Oivangin Lomakartanoon kuuluu kolme kelohuvilaa. Nimensä ne ovat saaneet kirkkaiden, kalaisten järvien mukaan. Majoitus sopii erityisen hyvin esim. sukuryhmille, sillä kahdessa huvilassa on yhdeksän makuuhuonetta. Lisävuoteineen petipaikkoja löytyy 55 henkilölle. Tilausravintola Ukonkivi on saanut hyvän vastaanoton myös juhlapaikkana. Talon suositusmenu koostuu pohjoisen puhtaista raaka-aineista; kalavalikoimasta, poron sisäfileestä ja marjojen kera tarjottavasta creme bruleesta. Liha saadaan paikalliselta poronlihatuottajalta ja kalat pääosin uudelta Kalatalolta, jossa toimivat jalostusyhtiö Kitkan Herkku Oy ja kalastajien perustama Koillismaan Luonnonkala Oy. Marjat ja sienet poimitaan itse tai naapurin rouvien voimin, kertoo Heikki. Peltoja viljellään enää lähinnä maiseman takia ja metsätalouden ja koneurakoinnin kanssakin tulon osuus on 10 %. Matkailusta tulee loput. Yrittäjäpariskunnan, Tuulan ja Heikin, apuna on kaksi työntekijää. Lisäksi käytämme osa-aikaisia työntekijöitä isommissa tilaisuuksissa. Yrityksemme kasvot ovat aina paikalla eikä vuokratyövoiman käyttö ole toimintaperiaatteidemme mukaista. Mukana matkailuverkostoissa Olemme alusta asti olleet jäsenenä Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksessä. Sen kautta on osallistuttu yhteismarkkinointiin, kertoo Heikki Kilpelänaho. Haasteena toiminnassa on ollut paikallisten matkailuyritysten suuri kokoero ja yritysten erilaiset tavoitteet palvelujen tarjoamisessa matkailijoille. Ruka markkinoi itseään autottomana kävelykylänä. Meille taas on tultava autolla, toteaa Heikki. Kuusamossa on käynnissä kymmenen maaseutumatkailuyrityksen yhteistyönä jo toinen yritysryhmähanke. Idea lähti meiltä, mutta koska tarvitaan pankki ja hankehallinnoija, pyysimme mukaan Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n, jolta ostamme hallintopalvelut. Käytetyt asiantuntijat kilpailutettiin ja valinnan tekivät yrittäjät itse. Yritysryhmähanke on hyvä hankemuoto, koska se mahdollistaa yrityskohtaiset kehittämistoimet. Pienet hankeryhmät ovat tehokkaampia ja tuloksellisempia kuin isot yleiset kehittämishankkeet. Heikki Kilpelänaho kannustaa yrittäjiä perustamaan yritysryhmähankkeita, joissa lähtökohtana on juuri yrityskohtainen toiminnan kehittäminen. Hän muistuttaa myös, että byrokratian takia on hyvä palkata ammattitaitoinen hankehallinnoija. Food&Travel -yritysryhmähankkeessa toteutettiin matkanjärjestäjämatkoja, tehtiin uudet esittelymateriaalit, päivitettiin yrityskohtaiset nettisivut ja kehitettiin tuotteita. Nyt kun olemme mukana yhteisen St. Lapland markkinointinimen alla toimivassa vientirenkaassa, meillä on valmiit markkinointimateriaalit. Hankkeen aikana myös yritysten omat profiilit kirkastuivat; yhdellä kalastus, toisella lumirakentaminen, kolmannella fine dining jne. Yhteistyö pistää parantamaan omaa toimintaa. Eihän sitä voi huonommin tehdä kuin naapuri, Heikki naurahtaa. Vientirenkaan avulla ulkomaisia matkanjärjestäjäkontakteja Vientirengas antaa uskottavuutta ja mahdollisuuksia tarjota palveluja ulkomaisille matkanjärjestäjille. Yksittäisellä maaseutuyrityksellä on harvoin yksin mahdollisuutta panostaa merkittävästi ulkomaanmarkkinointiin. Toiminta vaatii pitkää aikajännettä, resursseja, erikoisosaamista, matkanjärjestäjien tutustumiskäyntejä ja tuotekehitystä asiakkaiden toiveiden mukaan. Meillä on menossa toinen vuosi vientirenkaassa ja nyt marras-joulukuussa tulivat ensimmäiset charterkoneet asiakkaineen. Moni kysyy miten kilpailijat voivat toimia tiiviissä yhteistyössä. Asiakkaat kiertävät meillä yrityksestä toiseen kuin tekisivät koko viikon ravintolakierrosta, toteaa Heikki leikillisesti. Yksin ei pystyisi yhtä hyvää ja monipuolista tuotetta tarjoamaan. Myös isommat ryhmät on Edellisten sukupolvien ruokaperinteitä nykyaikaan soveltaen helpompi vastaanottaa. Lähikuukausien suurin haaste on, miten yhteistyö ja yhteydet vientirenkaan aikana syntyneisiin asiakkaisiin ja matkanjärjestäjiin hoidetaan vientirenkaan jälkeen. Luonnon rauha ja hiljaisuus valttina myös tulevina vuosina Epävakaasta tilanteesta huolimatta tulevaisuuden näkymät pitkällä aikavälillä näyttävät maaseutuyrityksille positiivisena. Euroopan taloustilanteen takia meille on tullut kevääksi peruutuksia viikoista, joita ei ole saatu myytyä, toteaa Heikki Kilpelänaho, mutta pitää tulevaisuutta kuitenkin hyvänä. Vieraat arvostavat paikallisia tuotteita, luonnon rauhaa ja hiljaisuutta, ja ovat tästä valmiita myös maksamaan. Kaikki eivät halua viettää lomaansa tunturien matkailukaupunkien ydinalueilla. Pikku-Junga sulautuu hyvin talviseen maisemaan 10 talvi 2012 talvi

7 Maisema- ja virkistysarvojen korvauskäytäntöjä suunnitellaan (Metla/Erkki Oksanen ja Essi Puranen) Luontomatkailun kehittämisen painopisteet tulevaisuuden näkökulmasta Suomalaisiin metsiin ja luontoon liittyy elinkeinojen monipuolistamisen ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmista huomattava määrä hyödyntämätöntä potentiaalia. Metsätalouden ja matkailun yhteensovittaminen maisema tärkeä matkailijalle Vaikka luontomatkailu kasvaa pitkälti kansainvälisen kysynnän kautta, on palvelutarjonnan kehittäminen vahvan kotimaisen kymisen esteettisyyttä luomalla maisemaan kaukonäkymiä. Kesällä sen sijaan avoimet tai melkein avoimet viljelemällä uudistetut kohteet eivät sovi kovin hyvin matkailukäyttöön. Matkailun kannalta tärkeillä alueilla kannattaa käyttää ensisijaisesti pienipiirteisiä hakkuumenetelmiä, luontaista uudistamista ja enintään lievää maanpinnan käsittelyä. Tarkemmasta suunnittelusta ja erityistoimenpiteistä, kuten pienaukkohakkuista syntyy kuitenkin lisäkustannuksia. Metsätalouden ja matkailun yhteensovittamisen haasteellisin kysymys onkin, kuka tai ketkä osallistuvat kustannusten maksamiseen. Miten luontomatkailusta hyötyä metsänomistajalle? Kun metsänomistaja saa rahallista korvausta vain puunmyyntituloista, ei välttämättä synny mielenkiintoa tuottaa matkailun tarvitsemia maisema- ja virkistysarvoja. Matkailukäyttö keskittyy pitkälti ulkoilureiteille ja käytännöt reittien lähiympäristöjen hoidon sopimisesta vaihtelevat. Suomeen tarvitaan yhtenäinen toimintamalli matkailualueille, jossa yrittäjät voisivat vuokrata yksityismaita matkailukäyttöön. Mallissa metsänomistajat ja yrittäjät tekisivät käyttösopimuksen halutusta alueesta, joka sisältäisi kuvauksen maisema- ja virkistysarvot turvaavista metsänhoitotoimenpiteistä, kohteen käyttötavasta, korvaushinnasta, ja sopimuksen kestosta. Laajassa kansainvälisessä Euroopan unionin rahoittaman Newforex-hankkeen (New Ways to Value Forest Externalities, ) Metlan osuudessa tutkitaan parhaillaan maisemaja virkistysarvokaupan käynnistämisen mahdollisuuksia Ruka- Kuusamon matkailualueella. Luontoympäristöjen hoidon kustannukset voitaisiin kerätä matkailijoilta osana matkailupalvelujen hintoja. Viime vuonna selvitettiin kyselyllä matkailijoiden halukkuutta rahoittaa metsien maisema- ja ympäristönhoitoa. Kyselytutkimukseen vastasi runsas 1000 matkailijaa. Keväällä 2012 toteutetaan kysely alueen maanomistajille halukkuudesta osallistua järjestelmään sekä edellytyksistä, joilla alueen yksityismetsiä saadaan matkailukäyttöön nykyistä paremmin. Lumi peittää maiseman virheet talvella (Harri Silvennoinen) Metsät terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä Tulevaisuudessa luonnon terveysvaikutusten merkitys kasvaa. Myös luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimus on kasvussa. Stressin lisääntyminen on liitetty kaupunkiasumiseen sekä korkean teknologian ja virtuaalimaailman hallitsemaan työhön. Viimeisten kansainvälisten tutkimusten mukaan oleskelu luonnossa lieventää stressiä edullisesti ja mitattavassa määrin. Lääketieteen puolella ei kuitenkaan ole vielä kovin syvällistä käsitystä luonnon käytön terveysvaikutuksista. Japanin ja Suomen metsäntutkimuslaitosten viime vuonna alkaneessa yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään muun muassa miten erityyppiset luontoympäristöt vaikuttavat fyysiseen ja psyykkiseen stressistä palautumiseen. Metlan lisäksi mukana ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen yliopisto. Tulokset parantavat mahdollisuuksia hyödyntää luontoympäristöämme paremmin sekä kansanterveyden edistämisessä että matkailuelinkeinojen kehittämisessä. Suomalaiset luonnossa liikkumisen käytännöt ja terveyttä edistävät luonnontuotteet ovatkin keskeinen hyvinvointimatkailun tuotekehittelyssä hyödynnettävä voimavara. Teksti: Liisa Tyrväinen Lisätietoja: Liisa Tyrväinen toimii luontomatkailun professorina Metlassa ja Lapin yliopistossa sekä Metlan Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman johtajana Nykyinen tietopohja metsien ja luonnon eri aineettomien hyötyjen merkityksestä ja näihin perustuvan luontoyrittäjyyden toimintaedellytyksistä on kuitenkin puutteellinen. Metsäntutkimuslaitoksen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelmassa ( ) pyritään vastaamaan näihin tietotarpeisiin. Ohjelmassa on meneillään kaikkiaan 15 tutkimushanketta, joissa tehdään laajaa yhteistyötä yli tieteenala- ja hallinnonalarajojen. synnän varaan myös tärkeää. Luontomatkailija arvostaa paitsi luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia myös mahdollisuutta kokea luontomajoituksen yhteydessä esimerkiksi miellyttävien ikkunanäkymien kautta. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat myös jokamiehenoikeuden tulkinta sekä yksityismaiden käytön ehdot ja korvaukset, kun niitä käytetään luontomatkailun yritystoiminnassa. Metsätalous laajana maankäyttömuotona vaikuttaa laajalti suomalaiseen maaseutuympäristöön. Kansainvälisille matkailijoille suunnatun tutkimuksen perusteella talvisin jopa voimakkaasti käsitellyt kohteet kelpaavat vähintään kohtalaisesti matkailijoille, sillä lumi peittää hyvin hakkuun ja maanmuokkauksen jäljet. Metsänuudistamisella voi jopa lisätä talvisen luonnossa liikku- 12 talvi 2012 talvi

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa Virkistyskäytön muutokset Suomessa Luontomatkailun ja -virkistyksen tutkimuspäivä Lapin yliopisto 22.10.2010 Tuija Sievänen Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteet pitkällä aikavälillä Matkailu on osaava, kasvava ja uudistuva maaseudun elinkeino.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care -laatumerkillä selkeyttä palvelutarjontaan Lapin Matkailuparlamentti 6.10.2016 Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulu Green Care koordinaatiohanke

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu Eija Pouta Tarjolla tänään Miksi virkistyskäyttöä tulee arvottaa? Mistä virkistyskäytön arvo muodostuu? Kuinka

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 ja luonnontuoteala 25.2.2015 Oulu Kansallinen näkökulma alan kehittämiseen Kansallinen luonnontuotealan toimintaohjelma: Luonnontuotteet monipuolistuvissa

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Eveliina Koivula Tiski piste fi http://tiski.fi puhelin 0400 230 612 Skypessä themarketinglady Twiittaa @evekoivulan

Eveliina Koivula Tiski piste fi http://tiski.fi puhelin 0400 230 612 Skypessä themarketinglady Twiittaa @evekoivulan 1. Asiakkaasi voi helposti levittää sanaa ja suositella palveluitasi eteenpäin omassa verkostossaan. Aktiivi-ikäisistä suomalaisista lähes kaikki käyttävät jotakin some-palvelua vähintään viikottain. 2.

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys 1.8.2016 31.12.2018 HAMK Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö (Biotalouden tutkimusyksikkö) Hankkeen taustaa Kanta-Hämeen luontomatkailun kansainvälistymisen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista

Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista 1(6) Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista Vesistövaikutukset 1. Kalastatteko te tai perhekuntanne jäsen jollakin seuraavista vesistöistä? Vanhajoki Kaihlanen Aittojoki

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot