Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti TALVI Yritystoiminta. Rahoitusta vielä käytettävissä. Yhteistyö kannattaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti TALVI 2012. Yritystoiminta. Rahoitusta vielä käytettävissä. Yhteistyö kannattaa"

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti TALVI 2012 Teemana Yritystoiminta Rahoitusta vielä käytettävissä Yhteistyö kannattaa

2 Pääkirjoitus yhteistyössä on voimaa Sisältö Pääkirjoitus: Yhteistyössä on voimaa... 3 Maaseudun yrittäjä taistelee ja taiteilee uhkakuvia vastaan... 4 Viinitilat luovat vetovoimaa maaseudulle Mustila Viini... 6 Ohjelmakauden kirikierrokset alkoivat... 8 Oivangin Lomakartano uskoo yhteistyön voimaan Uudet luontomatkailun kehittämisen painopisteet tulevaisuuden näkökulmasta Suomalaisten ulkoilusta ja luontomatkailusta uutta tietoa Uusia kanavia pitkin kansainvälisille markkinoille Luontomatkailijan mobiilisovellus käyttäjän näkökulmasta...18 Iron Curtain Trail vie pyöräilijän idän ja lännen rajalle Uusi majoitusmuoto maaseudulle Kylämatkailu kiinnostaa & innostaa maaseudun kyliä! Kulttuurimatkailulle oma laadunkehittämisohjelma Matkailun teemaryhmän uusi toimeksianto ja uudet jäsenet Julkaisija Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Lomalaidun ry puh Osoite: c/o Agronomiliitto Pohjoinen Makasiinikatu 6 A Helsinki Tuotanto ja taitto Brand United Oy Kilpisenkatu Jyväskylä Puh. (014) Etusivun kuva: VisitFinland-kuvapankki/Elina Sirparanta 2. sivun kuva: Mustila Viini Takakannen kuva: VisitFinland-kuvapankki Yksin emme pärjää. Jo vanha sanontakin kaksin aina kaunihimpi sen toteaa. Ilman yhteistyötä omassakaan työssäni ei synny hyviä tuloksia. Valtakunnallisia asioita ei voi yksin toteuttaa. Miksi yhteistyö on kuitenkin välillä niin vaikeaa? Kateutta, välinpitämättömyyttä, sitoutumattomuutta, hyödytöntä, liikaa aikaa vievää, vai kaikkea tätä? Ensinnäkin onnistuakseen yhteistyön tulee olla kysyntä- ja tarvelähtöistä. Se vaatii pitkäjänteistä ja -aikaista toimintaa ja sitoutumista. Tärkeää on löytää myös oikea kumppani oikeaan tarkoitukseen. Eräässä lukemassani artikkelissa oli mainiosti kuvattu yhteistyösuhteita kolmella tasolla. Deittailusuhteissa meillä on monia yhteistyötahoja, joilla jokaisella on oma pieni roolinsa. Minulla näitä on satakunta. Olen yhteydessä heihin tarvittaessa ja he minuun päin. Luottamus on tässäkin tärkeää. Kulissiavioliittossa on yksi tai muutama kumppani. Yhteistyö näyttää ulospäin hyvältä, mutta osapuolet pitävät etäisyyttä toisiinsa. Esteenä suhteen syvenemiseen kumppanuudeksi on usein oman pesän vartiointi ja kateus. Kumppanuussuhteessa yhteistyö on molemminpuolista, vahvaa, avointa ja se toimii luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa. Näitä suhteita jokainen tarvitsee omassa työssään. Kumppanuussuhde ei synny hetkessä ja luottamus on avainsana. Lehdessä esitelty yritysryhmähanke, johon Oivangin Lomakartano osallistuu, on esimerkki tästä. Matkailuverkostoissa on tärkeää, että jokainen tuntee oman roolinsa ja vahvuutensa, mutta myös verkoston muiden jäsenten. Yhteistyön tavoitteiden pitää olla selkeitä ja niiden saavuttamisen seuraaminen tukee osaltaan onnistumista. Luottamus on keskeinen yhteistyön onnistumista ja problematiikkaa selittävä ilmiö. Luottamuksen puute ja vähäinen kommunikointi aikaansaavat väärinkäsityksiä, tekevät kärpäsistä härkäsiä, luovat kitkaa kumppaneiden välille ja heikentävät sitoutumista. Yrittäjä- ja toimijayhteistyön tiivistäminen ja roolien selkeyttäminen mahdollistaisivat mm. paremmat ja laadukkaammat palvelut alueella. Uusia oivalluksia ja innovaatioita syntyy kun lyödään päät yhteen, esimerkkinä lehdessä esitelty luontomatkailijan mobiilisovellus. Verkostoitumalla saadaan myös pääomaa kasvatettua ja kustannuksia jaettua. Tässä lehdessä syvennytään yrittäjien kohtaamiin haasteisiin. Lisäksi muistutetaan olemassa olevista rahoitusmahdollisuuksista, joilla yhteistyötäkin voidaan tukea. Luonto- ja aktiviteettimatkailusta löydät uutta tietoa, niin kävijöistä, tuotetarpeista kuin jakeluteistäkin. Hankkeita on päättynyt, jatkunut ja uusia alkanut. Miten hyödynnät niiden tuloksia, jää päätettäväksesi. Yhteistyöstä kiittäen ja hyvää matkailuvuotta toivottaen! 16. vuosikerta ISSN-L ISSN (Verkkolehti) Nina Vesterinen 2 talvi 2012 talvi

3 Kuva: Anne Rauhamäki Maaseudun yrittäjä taistelee ja taiteilee uhkakuvia vastaan Miltä näyttää maaseudun yrittäjän arki ja toimintaympäristö? Maaseudun palveluja ajetaan tasaisen tappavalla vauhdilla alas, tieverkon ylläpidon tilalle on saatu sen rappeutuminen, tietoliikenneyhteydet hajaasutusalueilla laahaavat monin paikoin etanan vauhtia. Kuntauudistukset pistävät karttoja ja tiennimiä uusiksi niin, etteivät mukana pysy ihmiset eivätkä uusimmat kartta-ohjelmat. Maaseudun yrittäjän arki on oman toimialansa työnteon ja pitkiksi venyneiden työpäivien lisäksi taistelua koko maaseudun alasajoa vastaan. Kuntauudistukset eivät näytä palveluja pelastavan. Monet julkiset ja kaupalliset palvelut siirtyvät vääjäämättä entistä kauemmaksi. optimistisuus selättää uhkakuvat Maaseutumatkailuyrittäjille vuoden 2010 alusta lähtien tehdyistä suhdannekyselyistä yleiskuvana kuitenkin on, että niin matkailutoiminnan kehittymisessä kuin maaseutuyrittämisessä optimistisuudella selätetään uhkakuvat, ainakin toistaiseksi. Keväällä 2011 tehdyssä suhdannekyselyssä kysyttiin maaseutumatkailuyrittäjien terveisiä maan uudelle hallitukselle. Sitaatit ovat poimintoja kyselystä. - Lisää panostuksia maaseudun yrittäjyyteen ja maaseudun elävänä pysymiseen. Pienyrittäjien verotusta ei saa nostaa! - Suomalainen pienyrittäjä kunniaan ja työlle arvostusta. Hajaasutusalueille enemmän arvostusta. Elintarvikelait uusiksi/lähiruokaystävällisimmiksi. Suomessa ollaan liian kilttiä ja kuuliaisia; tarkastajaa joka paikassa ettei kukaan uskalla tehdä mitään. - Maaseudun pienyrittäjien arvostuksen myötä myös ymmärrystä ja lievennystä pilkuntarkkoihin vaatimuksiin mm. anniskelun suhteen ja paikallisen sopimisen työnlainsäädännön sekä yleensäkin tervettä järkeä EU-säädösten tulkitsemiseen! Lähiruoan arvostamiseen ja kannattamiseen pyrkimistä. Byrokratia ja verotuskysymykset päällimmäisiä toimintaympäristöuhkia Maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää myös esteiden poistamista. Erityisen epäoikeudenmukaiseksi yrittäjät kokevat kohtelun kiinteistöverotuksessa. Sitä maksetaan maatilamatkailuun ja perusmaatalouteen rakennetuista rakennuksista, vaikka sen vastineeksi ei saataisi minkäänlaisia kunnallisia palveluja. - Verotuksessa on huomioitava yrityksen sijainti. Esim. alueilla joilla ei kunnallistekniikkaa, pitkät yhteysmatkat, ei julkisia kulkuneuvoja ym. tulisi olla verotuksellisia helpotuksia. Kiinteistöveron kevennys. Haja-asutusalueilta kerättävä kiinteistövero onkin käytännössä vain keino paikata kuntien taloutta. Maaseutumatkailuyrittäjät ovat joutuneet rajusti nousseiden tonttien hintojen myötä kohtuuttoman verorasituksen piiriin. Maaseutumatkailu on paljon energiaa käyttävä toimiala. Energian jatkuva hinnannousu lisättynä energiaverotuksen kiristämisellä heikentävät alan kannattavuutta. Hallituksen suurille yrityksille antamat verohelpotukset tulisikin toteuttaa myös muilla toimialoilla. Saavutettavuus on maaseutumatkailun edellytys On välttämätöntä, että maaseudulla on toimivat tietoliikenneyhteydet ja tieverkosto. Sadan megan maakunta hankkeet sekä lukuisat kirjaukset ja lupaukset ovat hyvä alku. Maaseutumatkailuyrittäjän painajainen sesongin lähestyessä on toimimattomat tietoliikenneyhteydet, joilla mm. viime hetken varausliikennettä pitäisi hoitaa. Matkailun kehittyminen ja toimiva joukkoliikenne maakuntiin elävät symbioosissa, molemmat tarvitsevat toisiaan. - Voimakkaampi panostus parempiin tietoliikenneyhteyksiin maaseudulle. Pienten yrittäjien tukeminen vieraan työläisen palkkaamisessa. Joukkoliikenteen kehittäminen. - Maaseudun tieverkko ja junaliikenne pysyttävä kunnossa, samoin lentoliikenne myös keskisessä Suomessa. - Tienvarsiopasteiden vapaampi esilletuonti. Miten maaseutu pidetään oikeasti elävänä? Maaseudun tuomat arvot ovat paljon muuta kuin toimia luontoreservaattina sekä valtion ja kuntien budjettien kustannuseränä. Esimerkiksi maaseutumatkailu ja sen kasvu luo uusia työpaikkoja, lisää verotuloja ja parantaa maaseudun elinvoimaa. Maaseutumatkailuyrittäjät uskovat, että maaseutuja mökkilomien suosion kasvu tulee jatkumaan. Sesonkiajat ovat pidentyneet. Tätä tukevat myös matkailun trendit ja tilastot. - Matkailu taitaa olla ainut tapa pitää maaseutu elävänä. Valtion ja kuntien tulisi aidosti tukea kehitystä, ei jarruttaa sitä tai lisätä kulutaakkaa. Maaseutuyrittämisen toimintaympäristöön positiivisesti vaikuttavaa edunvalvontaa tarvitaan paitsi valtakunnan tasolla, myös mm. maakunnallisten ohjelmien ja kaavojen valmistelussa sekä hanke- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisessa. Maaseudun elinvoimaisuuden, siellä toimivien yrittäjien ja asukkaiden kannalta on tärkeää, että asioihin tartutaan ja mieluummin ajoissa kuin vasta ongelmien kasautuessa ja paisuessa. Tästä tapaninpäivän myrskyt ja sähkökatkokset antoivat oivan oppitunnin. Miten houkuttelevalta ja järkevältä sähkön maakaapelointi nyt kuulostaakaan? Maaseutuyrittäjät ovat halukkaita edistämään asioita. Esimerkiksi ympäri Suomen urakointia harjoittavat maaseutuyrittäjät ovat varmasti osaltaan valmiita tarttumaan toimeen, kun urakan rahoitusta kasataan yhteisvoimin ja päästään toteutukseen. Teksti: Kimmo Aalto asiantuntija, palveluyrittäjyys ja maaseutumatkailu, MTK ry 4 talvi 2012 SYKSY

4 Teksti: Nina Vesterinen Viinitilat luovat vetovoimaa maaseudulle Mustila Viini Elimäellä nosteessa Jokaiseen makuun ja värisilmään sopivia; valkoista, punaista ja roséta viiniä, kertoo tirehtööri Maria Tigerstedt Mustila Viini Oy - Mustila Vin Ab:stä. Viinejä myydään eniten suoraan omasta myymälästä, mutta jonkin verran myös ravintoloihin. Teemme toki vahvempiakin juomia, myös liköörit ja snapsit kuuluvat tuotantoomme, jatkaa Maria. Liköörejä löytyy pääosin anniskeluravintoloista, mutta myös Helsinki-Vantaan lentokentältä. Tilaliköörien vähittäismyynti vastatuulessa Tilaliköörin saaminen vähittäismyyntiin on ollut ikuisuusprojekti, jota on viety eteenpäin 90-luvun puolivälistä. Vastustus on ollut jostain syystä suurta. Sosiaali- ja terveysministeriö näytti vihdoin vihreää valoa vuonna Lain lopullinen käsittely kuitenkin siirtyi, koska haluttiin vielä kerran varmistaa EU:n kanta asiaan. EU:n Tirehtööri Maria Tigerstedt (Mustila Viini) myönteinen kanta tuli juuri viimekeväisten eduskuntavaalien kynnyksellä, eli lakiesitys ei ehtinyt enää Kiviniemen hallituksen käsittelyyn. Nyt taas odotellaan Mustila Viinin kerrannaisvaikutukset alueelle suuret Mustila Viinin tavoitteena on monipuolistaa Mustilan matkailuverkoston toimintaa. Tämän päivän matkailijahan ei enää jarruta yhden asian takia. Matkailuverkoston konsepti on mahdollistanut ympärivuotisen toiminnan ja vakinaisen henkilökunnan, kertoo Maria. Yrittäjän lisäksi työllistyy kolme henkilöä. Jos on tarvetta monille käsipareille kuten pullojen pesuun ja pullotukseen, lähialueen maatilojen emännät tulevat hätiin. Se on maaseudun rikkaus, että tällaisia henkiöitä löytyy tarvittaessa. Verkoston kanssa on yhdessä tehty esitteitä, koottu tuotepaketteja ja osallistuttu tapahtumiin. Kustannustehokasta ja mielekästä toimintaa, jatkaa Maria. Kun monta päätä pistetään yhteen, syntyy uusia ideoita ja asioita. Toteutuneista ideoista voisin mainita Lähiruokamessut ja Laskiaisriehan. Mustila Viinissä eletään kahta huippusesonkia: kesää ja joulunalusaikaa. Joulupuodissa on tuotteita yli 20 paikalliselta kädentaitajalta. Alppiruusujen kukinta-aikaan käy bussiryhmiä. Pysähtyvät ohikulkijat ovat puolestaan kaikkein potentiaalisin kasvava asiakasryhmä. Viitoitusten saaminen markkinoinnillisesti järkeviin paikkoihin, autoilijoiden pysäyttämiseksi, ei ole kuitenkaan helppoa, huokaisee Maria. Suurin osa asiakkaista on jo onneksi tänä päivänä valinnut Mustilan ykköskäyntikohteeksi. Kuntaliitosten myötä Mustila on osa Kouvolan kaupunkia. Tukea esim. markkinointiin ei ole vielä kaupungilta pienille yrittäjille herunut, ennemminkin toisinpäin. Uuden kaupungin matkailupalvelujen kartoitustyö on vielä kesken, samoin organisoinnin uudistus. Hidasta toimintaa, toteaa Maria. Viinituvassa voi maistella talon viinejä ja liköörejä (Nina Vesterinen) Viintilat suuri kotimaisten marjojen käyttäjäkunta Mustila Viinin tuotteet on valmistettu aidoista, puhtaista kotimaisista raaka-aineista, jotka tulevat pääosin lähiseudun sopimusviljelijöiltä sekä kotipuutarhoista. Osa tulee villistä luonnosta kuten karpalosoilta. Tieto juomistamme on mennyt suomalaisten päähän eli tietoisuuteen niin humalluttavan nopeasti, että olemme itsekin aivan ällikällä saamastamme suosiosta, kertoo Maria hymyillen. Tuotekehittely on tuottanut tulosta, samoin korkea laatu, josta emme tingi tippaakaan. Pidämme siitä kiinni viimeiseen pisaraan. Joutsenlippu vahvistaa sen, painottaa Maria. Samoin useat viinitilakilpailujen sarjojen voitot. Samoista marjaraaka-aineista Mustila Viini tekee hilloja, hyytelöitä, mehuja ja vanhan ajan limonadia. Elintarvikkeiden myynnin osuus liikevaihdosta onkin kasvanut eniten ja on jo viinituotannon kanssa tasoissa. Tilanne on sama muillakin viinitiloilla. Tulo tulee pääosin muusta kuin viinistä. Oman puodin lisäksi tuotteita voi ostaa mm. maatilatoreilta ja Kluuvin Eat&Joy-myymälästä. Pihapiirissä sijaitsee tilausravintola, jossa on Mustilan viinien ja liköörien nautintaoikeudet. Ruoka valmistetaan vain ja ainoastaan lähialueen raaka-aineista. Esimerkiksi Puutarhurin kasviskeiton valmistus alkaa jo keväällä, kun siemenet kylvetään maahan. Valmistusaamuna tuore vihannes poimitaan kasvimaalta, pilkotaan ja keitetään keitoksi, kertoo Maria. Parempia viinejä luokituksen ja viinikilpailun avulla Kansallisen vuoden tilaviinikilpailun avulla erotetaan jyvät akanoista. Kilpailussa on kuusi sarjaa erityyppisille ja makeusasteeltaan erilaisille marja- ja hedelmäviineille. Arviointimenetelmänä käytetään kansainvälistä 0-20 pluspisteen menetelmää, jossa tuotteesta arvioidaan aistinvaraisesti sen ulkonäkö, tuoksu, flavori (maku) ja kokonaisvaikutelma. Kilpailun avulla yrittäjät saavat palautetta omista tuotteistaan jatkokehittämisen tueksi. Sen avulla saadaan myös positiivista julkisuutta ja ylitetään uutiskynnys. Voittajatuotteiden myynti kasvaa aina selvästi, kertoo Maria Tigerstedt. Suomen tilaviinien laatuluokitusjärjestelmän peruslähtökohtana on ollut korkean laadun, puhtauden sekä alueellisuuden esilletuominen ja varmistaminen. Se on viiniyrittäjille vapaaehtoista ja sitä haetaan yhdellä kerralla koko pullotuserälle Suomen Viiniyrittäjät ry:ltä. Laadun arvioinnista vastaa ammattilaisista koostuva raati. Tuotteen aistinvaraisen laadun tulee olla virheetön ja sopiva kyseisen tuotteen aistinvaraisen laadun profiiliin. Tämän hetken arvot tukevat viinitilatoimintaa Viinitilojen toiminta on haasteellista. Sitä eivät helpota laajan koulutuskokonaisuuden opiskelu viinintuotannon ammattitutkinnon suorittamiseen, monimutkainen ja tiukka lainsäädäntö, suuryritys Alkon ja käsityöläisyrittäjä Viinitilan näkemyserot, tukkumyyjien tietämättömyys tilaviineistä eikä isojen ketjujen välinpitämättömyys tilaviinejä kohtaan. Yrittäjältä vaaditaan pitkää pinnaa, huokaisee Maria. Aitous, puhtaus, tuotteen jäljitettävyys ja aistittava hyvä laatu ovat asioita, joita arvostetaan ja jotka ovat nosteessa. Viinitilat vastaavat näihin kuin nenä päähän, toteaa Maria. Viinitilojen merkitys maaseudun matkailun verkostossa korostuukin entisestään ja ne luovat lisäarvoa matkailijan matkustuspäätökseen. Tulevaisuus näyttää siis hyvältä. 6 talvi 2012 talvi

5 Ohjelmakauden kirikierrokset alkoivat Kehittämisvauhti ei saa hiipua EU:n osarahoittamia kehittämisohjelmia toteutetaan seitsemän vuoden pätkinä. Nyt eletään kuluvan ohjelmakauden toiseksi viimeistä vuotta. Kehittämishankkeita voidaan käynnistää vuoden 2013 loppuun asti. Tämän jälkeen on vielä vuosi aikaa toteuttaa hankkeita. Samalla katseet on käännettävä tulevaan ohjelmakauteen. Vain pitkäjänteisellä suunnittelulla turvaamme matkailun aseman tulevissa kehittämisohjelmissa, muistuttaa Reijo Martikainen. Seitsemää lihavaa vuotta tuskin seuraa seitsemän täysin laihaa vuotta, mutta yltäkylläisiä kehittämisrahoja seuraavalla ohjelmakaudella ei ole odotettavissa. Tämän takia meneillään olevan kauden mahdollisuudet pitää hyödyntää täysimääräisesti. Teksti: Reijo Martikainen Kuva: VR Group Varoja vielä jäljellä ELY-keskuksilla ja Leader-ryhmillä on jäljellä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukirahaa matkailun kehittämishankkeisiin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa ja myös yritystukivaroja on reilusti käytettävissä. Samoin aluekehitysrahaston (EAKR) varoja on vielä runsaasti sitomatta. Paljon pystytään siis tekemään. Kehittämissuunnitelmia ei kahlita ohjelmakausiin. Kehittämistyötä ei ylipäätään tehdä ohjelmia varten, mutta ohjelmarahoitus on kehittämistyötä varten. Kahden vuoden loppurutistuksessa on katsottava sekä eteenpäin että taaksepäin. Yritysryhmähankkeet hyötykäyttöön Menneestä on otettava käyttöön kaikki jo opittu, kehitetty, keksitty ja hyväksi havaittu. Kehittämishankkeissa hankittu tieto sekä niissä kehitetyt menetelmät ja välineet on viimeistään nyt siirrettävä yritysten käyttöön. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritysryhmähankkeet ovat oiva väline tähän. Yritysryhmässä voidaan opetella asioita yhdessä, mutta samalla myös paneutua jokaisen yrityksen omiin kehittämishaasteisiin. Seudulliset elinkeinoyhtiöt voisivat tuoda runsaasti resursseja alueensa mikroyritysten kehittämiseen alkamalla koota ja toteuttaa yritysryhmähankkeita. Yritysryhmähankkeita voivat toki toteuttaa monet muutkin kehittämisorganisaatiot. Nyt tarvitaan aktiivisuutta sekä yrittäjiltä että kehittäjiltä. Miten valmistautua tulevaan? Matkailu on EU:n maaseudun kehittämisessä tunnistettu ja tunnustettu elinkeino, joten maaseudun matkailuelinkeinon kehittämiselle on luultavasti tukea tarjolla myös jatkossa. Kansallisesti matkailun asemaa maaseudun elinvoimistajana joudutaan silti perustelemaan. Tähän tarvitaan täsmällistä tietoa: lukuja, numeroita. Parin seuraa- van vuoden aikana on välttämätöntä järjestää tilastotiedon kerääminen myös pienistä yrityksistä kattavasti ja luotettavasti. Alueelliset tietovarannot -hanke virittää välineistöä kuntoon, mutta ilman yritysten omaa aktiivisuutta ei tietoa kerry. Tässä vetoan taas ja vielä kerran yrittäjiin ja kaikkiin alan toimijoihin. Jos emme pysty numeroilla osoittamaan matkailuelinkeinon merkittävyyttä, on turha hakea ymmärrystä kehittämisrahojen jakajilta. Ohjelmakauden vaihtuminen ei tarkoita sitä, että kaikki on aloitettava alusta. Hyvään alkuun saatettuja kehittämisprosesseja on syytä jatkaa. Pitkäjänteisyys vaatii nimenomaan jatkamaan siitä, mihin on jo päästy. Junan on kuljettava eteenpäin, vaikka veturi vaihtuu. Tällä kaudella voidaan aivan hyvin lähteä käynnistämään myös uusia kehittämisteemoja. Vajaassa kolmessa vuodessa päästään monessa asiassa hyvään alkuun ja valetaan perustuksia, joille uudella ohjelmakaudella on hyvä rakentaa lisää. Uuden ohjelmakauden kehittämisvälineistä tiedetään vielä aika vähän. Tämän takia on erityisen tärkeää tehdä hyviä suunnitelmia, etsiä mahdollisuuksia ja löytää kehittämiskohteet ja niiden tärkeysjärjestys. Kun tiedetään mitä tehdään, on helpompi sovittaa uudet työkalut oikeisiin paikkoihin. Matkailun teemaryhmä paneutuu kevään aikana tulevaisuuden kehittämislinjausten pohtimiseen. Samaa työtä on syytä käynnistää alueilla. Laatikaamme vuorovaikutteisesti ja keskustellen selkeä reitti ja sille vahva kiskotus kohti maaseudun matkailuelinkeinon menestystä. Sitä pitkin kehittämisen junan on hyvä edetä veturin vaihdon jälkeenkin päättymätöntä matkaansa. 8 talvi 2012 talvi

6 Jykevistä kelohongista, perinteisesti käsityönä rakennetussa ravintolassa on myös saunaosasto. Matkailukeskus on merkittävä etu pienelle maaseutumatkailuyritykselle. Isosta asiakasvirrasta löytyy aina niitä, jotka haluavat ja arvostavat palvelujamme. Myöskään ilman Kuusamon hyviä lentoyhteyksiä emme pärjäisi yritysmarkkinoilla. Yritysryhmähanke kannattaa Kuusamossa, pois matkailukeskuksen vilskeestä, toimii Oivangin Lomakartano. Menneiden sukupolvien kiehtova historia on jäänyt meille perinnöksi ja näitä kunnioittaen rakensimme ikiaikaisille asuinsijoille matkailuyrityksen lähes 18 vuotta sitten, kertoo isäntä, yrittäjä Heikki Kilpelänaho. keskitytään ydinosaamiseen Yritys tarjoaa korkealaatuisia majoitus- ja ateriapalveluja erityisesti yritysasiakkaille ja ryhmämatkailijoille. Pienenä yrityksenä on vaikea kilpailla hinnalla, joten tuotteiden laadun tulee olla kunnossa, kertoo Heikki. Yhteistyökumppanien kanssa tarjotut ohjelmapalvelut, jotka toteutetaan usein omilla mailla, mahdollistavat palveluiden räätälöinnin asiakkaan toiveiden mukaan. Yhteistyön kautta vakioasiakkaillekin on helppo tarjota aina jotain uutta. Näin Teksti: Nina Vesterinen Kuvat: Oivangin lomakartano Oivangin Lomakartano uskoo yhteistyön voimaan emme myöskään hypi toisten yrittäjien varpaille, vaan keskitymme siihen mitä osaamme parhaiten. Oivangin Lomakartanoon kuuluu kolme kelohuvilaa. Nimensä ne ovat saaneet kirkkaiden, kalaisten järvien mukaan. Majoitus sopii erityisen hyvin esim. sukuryhmille, sillä kahdessa huvilassa on yhdeksän makuuhuonetta. Lisävuoteineen petipaikkoja löytyy 55 henkilölle. Tilausravintola Ukonkivi on saanut hyvän vastaanoton myös juhlapaikkana. Talon suositusmenu koostuu pohjoisen puhtaista raaka-aineista; kalavalikoimasta, poron sisäfileestä ja marjojen kera tarjottavasta creme bruleesta. Liha saadaan paikalliselta poronlihatuottajalta ja kalat pääosin uudelta Kalatalolta, jossa toimivat jalostusyhtiö Kitkan Herkku Oy ja kalastajien perustama Koillismaan Luonnonkala Oy. Marjat ja sienet poimitaan itse tai naapurin rouvien voimin, kertoo Heikki. Peltoja viljellään enää lähinnä maiseman takia ja metsätalouden ja koneurakoinnin kanssakin tulon osuus on 10 %. Matkailusta tulee loput. Yrittäjäpariskunnan, Tuulan ja Heikin, apuna on kaksi työntekijää. Lisäksi käytämme osa-aikaisia työntekijöitä isommissa tilaisuuksissa. Yrityksemme kasvot ovat aina paikalla eikä vuokratyövoiman käyttö ole toimintaperiaatteidemme mukaista. Mukana matkailuverkostoissa Olemme alusta asti olleet jäsenenä Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksessä. Sen kautta on osallistuttu yhteismarkkinointiin, kertoo Heikki Kilpelänaho. Haasteena toiminnassa on ollut paikallisten matkailuyritysten suuri kokoero ja yritysten erilaiset tavoitteet palvelujen tarjoamisessa matkailijoille. Ruka markkinoi itseään autottomana kävelykylänä. Meille taas on tultava autolla, toteaa Heikki. Kuusamossa on käynnissä kymmenen maaseutumatkailuyrityksen yhteistyönä jo toinen yritysryhmähanke. Idea lähti meiltä, mutta koska tarvitaan pankki ja hankehallinnoija, pyysimme mukaan Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n, jolta ostamme hallintopalvelut. Käytetyt asiantuntijat kilpailutettiin ja valinnan tekivät yrittäjät itse. Yritysryhmähanke on hyvä hankemuoto, koska se mahdollistaa yrityskohtaiset kehittämistoimet. Pienet hankeryhmät ovat tehokkaampia ja tuloksellisempia kuin isot yleiset kehittämishankkeet. Heikki Kilpelänaho kannustaa yrittäjiä perustamaan yritysryhmähankkeita, joissa lähtökohtana on juuri yrityskohtainen toiminnan kehittäminen. Hän muistuttaa myös, että byrokratian takia on hyvä palkata ammattitaitoinen hankehallinnoija. Food&Travel -yritysryhmähankkeessa toteutettiin matkanjärjestäjämatkoja, tehtiin uudet esittelymateriaalit, päivitettiin yrityskohtaiset nettisivut ja kehitettiin tuotteita. Nyt kun olemme mukana yhteisen St. Lapland markkinointinimen alla toimivassa vientirenkaassa, meillä on valmiit markkinointimateriaalit. Hankkeen aikana myös yritysten omat profiilit kirkastuivat; yhdellä kalastus, toisella lumirakentaminen, kolmannella fine dining jne. Yhteistyö pistää parantamaan omaa toimintaa. Eihän sitä voi huonommin tehdä kuin naapuri, Heikki naurahtaa. Vientirenkaan avulla ulkomaisia matkanjärjestäjäkontakteja Vientirengas antaa uskottavuutta ja mahdollisuuksia tarjota palveluja ulkomaisille matkanjärjestäjille. Yksittäisellä maaseutuyrityksellä on harvoin yksin mahdollisuutta panostaa merkittävästi ulkomaanmarkkinointiin. Toiminta vaatii pitkää aikajännettä, resursseja, erikoisosaamista, matkanjärjestäjien tutustumiskäyntejä ja tuotekehitystä asiakkaiden toiveiden mukaan. Meillä on menossa toinen vuosi vientirenkaassa ja nyt marras-joulukuussa tulivat ensimmäiset charterkoneet asiakkaineen. Moni kysyy miten kilpailijat voivat toimia tiiviissä yhteistyössä. Asiakkaat kiertävät meillä yrityksestä toiseen kuin tekisivät koko viikon ravintolakierrosta, toteaa Heikki leikillisesti. Yksin ei pystyisi yhtä hyvää ja monipuolista tuotetta tarjoamaan. Myös isommat ryhmät on Edellisten sukupolvien ruokaperinteitä nykyaikaan soveltaen helpompi vastaanottaa. Lähikuukausien suurin haaste on, miten yhteistyö ja yhteydet vientirenkaan aikana syntyneisiin asiakkaisiin ja matkanjärjestäjiin hoidetaan vientirenkaan jälkeen. Luonnon rauha ja hiljaisuus valttina myös tulevina vuosina Epävakaasta tilanteesta huolimatta tulevaisuuden näkymät pitkällä aikavälillä näyttävät maaseutuyrityksille positiivisena. Euroopan taloustilanteen takia meille on tullut kevääksi peruutuksia viikoista, joita ei ole saatu myytyä, toteaa Heikki Kilpelänaho, mutta pitää tulevaisuutta kuitenkin hyvänä. Vieraat arvostavat paikallisia tuotteita, luonnon rauhaa ja hiljaisuutta, ja ovat tästä valmiita myös maksamaan. Kaikki eivät halua viettää lomaansa tunturien matkailukaupunkien ydinalueilla. Pikku-Junga sulautuu hyvin talviseen maisemaan 10 talvi 2012 talvi

7 Maisema- ja virkistysarvojen korvauskäytäntöjä suunnitellaan (Metla/Erkki Oksanen ja Essi Puranen) Luontomatkailun kehittämisen painopisteet tulevaisuuden näkökulmasta Suomalaisiin metsiin ja luontoon liittyy elinkeinojen monipuolistamisen ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmista huomattava määrä hyödyntämätöntä potentiaalia. Metsätalouden ja matkailun yhteensovittaminen maisema tärkeä matkailijalle Vaikka luontomatkailu kasvaa pitkälti kansainvälisen kysynnän kautta, on palvelutarjonnan kehittäminen vahvan kotimaisen kymisen esteettisyyttä luomalla maisemaan kaukonäkymiä. Kesällä sen sijaan avoimet tai melkein avoimet viljelemällä uudistetut kohteet eivät sovi kovin hyvin matkailukäyttöön. Matkailun kannalta tärkeillä alueilla kannattaa käyttää ensisijaisesti pienipiirteisiä hakkuumenetelmiä, luontaista uudistamista ja enintään lievää maanpinnan käsittelyä. Tarkemmasta suunnittelusta ja erityistoimenpiteistä, kuten pienaukkohakkuista syntyy kuitenkin lisäkustannuksia. Metsätalouden ja matkailun yhteensovittamisen haasteellisin kysymys onkin, kuka tai ketkä osallistuvat kustannusten maksamiseen. Miten luontomatkailusta hyötyä metsänomistajalle? Kun metsänomistaja saa rahallista korvausta vain puunmyyntituloista, ei välttämättä synny mielenkiintoa tuottaa matkailun tarvitsemia maisema- ja virkistysarvoja. Matkailukäyttö keskittyy pitkälti ulkoilureiteille ja käytännöt reittien lähiympäristöjen hoidon sopimisesta vaihtelevat. Suomeen tarvitaan yhtenäinen toimintamalli matkailualueille, jossa yrittäjät voisivat vuokrata yksityismaita matkailukäyttöön. Mallissa metsänomistajat ja yrittäjät tekisivät käyttösopimuksen halutusta alueesta, joka sisältäisi kuvauksen maisema- ja virkistysarvot turvaavista metsänhoitotoimenpiteistä, kohteen käyttötavasta, korvaushinnasta, ja sopimuksen kestosta. Laajassa kansainvälisessä Euroopan unionin rahoittaman Newforex-hankkeen (New Ways to Value Forest Externalities, ) Metlan osuudessa tutkitaan parhaillaan maisemaja virkistysarvokaupan käynnistämisen mahdollisuuksia Ruka- Kuusamon matkailualueella. Luontoympäristöjen hoidon kustannukset voitaisiin kerätä matkailijoilta osana matkailupalvelujen hintoja. Viime vuonna selvitettiin kyselyllä matkailijoiden halukkuutta rahoittaa metsien maisema- ja ympäristönhoitoa. Kyselytutkimukseen vastasi runsas 1000 matkailijaa. Keväällä 2012 toteutetaan kysely alueen maanomistajille halukkuudesta osallistua järjestelmään sekä edellytyksistä, joilla alueen yksityismetsiä saadaan matkailukäyttöön nykyistä paremmin. Lumi peittää maiseman virheet talvella (Harri Silvennoinen) Metsät terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä Tulevaisuudessa luonnon terveysvaikutusten merkitys kasvaa. Myös luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimus on kasvussa. Stressin lisääntyminen on liitetty kaupunkiasumiseen sekä korkean teknologian ja virtuaalimaailman hallitsemaan työhön. Viimeisten kansainvälisten tutkimusten mukaan oleskelu luonnossa lieventää stressiä edullisesti ja mitattavassa määrin. Lääketieteen puolella ei kuitenkaan ole vielä kovin syvällistä käsitystä luonnon käytön terveysvaikutuksista. Japanin ja Suomen metsäntutkimuslaitosten viime vuonna alkaneessa yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään muun muassa miten erityyppiset luontoympäristöt vaikuttavat fyysiseen ja psyykkiseen stressistä palautumiseen. Metlan lisäksi mukana ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen yliopisto. Tulokset parantavat mahdollisuuksia hyödyntää luontoympäristöämme paremmin sekä kansanterveyden edistämisessä että matkailuelinkeinojen kehittämisessä. Suomalaiset luonnossa liikkumisen käytännöt ja terveyttä edistävät luonnontuotteet ovatkin keskeinen hyvinvointimatkailun tuotekehittelyssä hyödynnettävä voimavara. Teksti: Liisa Tyrväinen Lisätietoja: Liisa Tyrväinen toimii luontomatkailun professorina Metlassa ja Lapin yliopistossa sekä Metlan Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman johtajana Nykyinen tietopohja metsien ja luonnon eri aineettomien hyötyjen merkityksestä ja näihin perustuvan luontoyrittäjyyden toimintaedellytyksistä on kuitenkin puutteellinen. Metsäntutkimuslaitoksen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelmassa ( ) pyritään vastaamaan näihin tietotarpeisiin. Ohjelmassa on meneillään kaikkiaan 15 tutkimushanketta, joissa tehdään laajaa yhteistyötä yli tieteenala- ja hallinnonalarajojen. synnän varaan myös tärkeää. Luontomatkailija arvostaa paitsi luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia myös mahdollisuutta kokea luontomajoituksen yhteydessä esimerkiksi miellyttävien ikkunanäkymien kautta. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat myös jokamiehenoikeuden tulkinta sekä yksityismaiden käytön ehdot ja korvaukset, kun niitä käytetään luontomatkailun yritystoiminnassa. Metsätalous laajana maankäyttömuotona vaikuttaa laajalti suomalaiseen maaseutuympäristöön. Kansainvälisille matkailijoille suunnatun tutkimuksen perusteella talvisin jopa voimakkaasti käsitellyt kohteet kelpaavat vähintään kohtalaisesti matkailijoille, sillä lumi peittää hyvin hakkuun ja maanmuokkauksen jäljet. Metsänuudistamisella voi jopa lisätä talvisen luonnossa liikku- 12 talvi 2012 talvi

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Luonnon virkistyskäyttö Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Valtakunnallinen ulkoiluseminaari Heureka, Vantaa, 1.12.2011 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

SÄHKÖISET JAKELUKANAVAT UK:N MARKKINOILLA. 3.11.2011 Mustio. Sirkku Hirvonen

SÄHKÖISET JAKELUKANAVAT UK:N MARKKINOILLA. 3.11.2011 Mustio. Sirkku Hirvonen SÄHKÖISET JAKELUKANAVAT UK:N MARKKINOILLA 3.11.2011 Mustio Sirkku Hirvonen MistäSirkku puhuu? SIVU 2 Miten kartoitus tehtiin? Miten UK:n matkailijat ostavat netistä? Miten UK:n matkailijat käyttävät nettiäja

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Klo 08.30-09.00 Klo 09.00-09.10 Klo 09.10-10.00 Klo 10-11.00 Klo 11.00-12.00 Aamukahvi Aloitus. Esittelyt ja

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Alankomaat SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo

Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat 5. Päivä / Kirsi Mikkola Koulutuspäivän tavoite SIVU 2 Koulutuspäivän jälkeen osallistujalla

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu Eija Pouta Tarjolla tänään Miksi virkistyskäyttöä tulee arvottaa? Mistä virkistyskäytön arvo muodostuu? Kuinka

Lisätiedot

Luontomatkailun kohdealueen valinta

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot