Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti TALVI Yritystoiminta. Rahoitusta vielä käytettävissä. Yhteistyö kannattaa

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti TALVI 2012 Teemana Yritystoiminta Rahoitusta vielä käytettävissä Yhteistyö kannattaa

2 Pääkirjoitus yhteistyössä on voimaa Sisältö Pääkirjoitus: Yhteistyössä on voimaa... 3 Maaseudun yrittäjä taistelee ja taiteilee uhkakuvia vastaan... 4 Viinitilat luovat vetovoimaa maaseudulle Mustila Viini... 6 Ohjelmakauden kirikierrokset alkoivat... 8 Oivangin Lomakartano uskoo yhteistyön voimaan Uudet luontomatkailun kehittämisen painopisteet tulevaisuuden näkökulmasta Suomalaisten ulkoilusta ja luontomatkailusta uutta tietoa Uusia kanavia pitkin kansainvälisille markkinoille Luontomatkailijan mobiilisovellus käyttäjän näkökulmasta...18 Iron Curtain Trail vie pyöräilijän idän ja lännen rajalle Uusi majoitusmuoto maaseudulle Kylämatkailu kiinnostaa & innostaa maaseudun kyliä! Kulttuurimatkailulle oma laadunkehittämisohjelma Matkailun teemaryhmän uusi toimeksianto ja uudet jäsenet Julkaisija Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Lomalaidun ry puh nina.vesterinen@lomalaidun.fi Osoite: c/o Agronomiliitto Pohjoinen Makasiinikatu 6 A Helsinki Tuotanto ja taitto Brand United Oy Kilpisenkatu Jyväskylä Puh. (014) Etusivun kuva: VisitFinland-kuvapankki/Elina Sirparanta 2. sivun kuva: Mustila Viini Takakannen kuva: VisitFinland-kuvapankki Yksin emme pärjää. Jo vanha sanontakin kaksin aina kaunihimpi sen toteaa. Ilman yhteistyötä omassakaan työssäni ei synny hyviä tuloksia. Valtakunnallisia asioita ei voi yksin toteuttaa. Miksi yhteistyö on kuitenkin välillä niin vaikeaa? Kateutta, välinpitämättömyyttä, sitoutumattomuutta, hyödytöntä, liikaa aikaa vievää, vai kaikkea tätä? Ensinnäkin onnistuakseen yhteistyön tulee olla kysyntä- ja tarvelähtöistä. Se vaatii pitkäjänteistä ja -aikaista toimintaa ja sitoutumista. Tärkeää on löytää myös oikea kumppani oikeaan tarkoitukseen. Eräässä lukemassani artikkelissa oli mainiosti kuvattu yhteistyösuhteita kolmella tasolla. Deittailusuhteissa meillä on monia yhteistyötahoja, joilla jokaisella on oma pieni roolinsa. Minulla näitä on satakunta. Olen yhteydessä heihin tarvittaessa ja he minuun päin. Luottamus on tässäkin tärkeää. Kulissiavioliittossa on yksi tai muutama kumppani. Yhteistyö näyttää ulospäin hyvältä, mutta osapuolet pitävät etäisyyttä toisiinsa. Esteenä suhteen syvenemiseen kumppanuudeksi on usein oman pesän vartiointi ja kateus. Kumppanuussuhteessa yhteistyö on molemminpuolista, vahvaa, avointa ja se toimii luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa. Näitä suhteita jokainen tarvitsee omassa työssään. Kumppanuussuhde ei synny hetkessä ja luottamus on avainsana. Lehdessä esitelty yritysryhmähanke, johon Oivangin Lomakartano osallistuu, on esimerkki tästä. Matkailuverkostoissa on tärkeää, että jokainen tuntee oman roolinsa ja vahvuutensa, mutta myös verkoston muiden jäsenten. Yhteistyön tavoitteiden pitää olla selkeitä ja niiden saavuttamisen seuraaminen tukee osaltaan onnistumista. Luottamus on keskeinen yhteistyön onnistumista ja problematiikkaa selittävä ilmiö. Luottamuksen puute ja vähäinen kommunikointi aikaansaavat väärinkäsityksiä, tekevät kärpäsistä härkäsiä, luovat kitkaa kumppaneiden välille ja heikentävät sitoutumista. Yrittäjä- ja toimijayhteistyön tiivistäminen ja roolien selkeyttäminen mahdollistaisivat mm. paremmat ja laadukkaammat palvelut alueella. Uusia oivalluksia ja innovaatioita syntyy kun lyödään päät yhteen, esimerkkinä lehdessä esitelty luontomatkailijan mobiilisovellus. Verkostoitumalla saadaan myös pääomaa kasvatettua ja kustannuksia jaettua. Tässä lehdessä syvennytään yrittäjien kohtaamiin haasteisiin. Lisäksi muistutetaan olemassa olevista rahoitusmahdollisuuksista, joilla yhteistyötäkin voidaan tukea. Luonto- ja aktiviteettimatkailusta löydät uutta tietoa, niin kävijöistä, tuotetarpeista kuin jakeluteistäkin. Hankkeita on päättynyt, jatkunut ja uusia alkanut. Miten hyödynnät niiden tuloksia, jää päätettäväksesi. Yhteistyöstä kiittäen ja hyvää matkailuvuotta toivottaen! 16. vuosikerta ISSN-L ISSN (Verkkolehti) Nina Vesterinen 2 talvi 2012 talvi

3 Kuva: Anne Rauhamäki Maaseudun yrittäjä taistelee ja taiteilee uhkakuvia vastaan Miltä näyttää maaseudun yrittäjän arki ja toimintaympäristö? Maaseudun palveluja ajetaan tasaisen tappavalla vauhdilla alas, tieverkon ylläpidon tilalle on saatu sen rappeutuminen, tietoliikenneyhteydet hajaasutusalueilla laahaavat monin paikoin etanan vauhtia. Kuntauudistukset pistävät karttoja ja tiennimiä uusiksi niin, etteivät mukana pysy ihmiset eivätkä uusimmat kartta-ohjelmat. Maaseudun yrittäjän arki on oman toimialansa työnteon ja pitkiksi venyneiden työpäivien lisäksi taistelua koko maaseudun alasajoa vastaan. Kuntauudistukset eivät näytä palveluja pelastavan. Monet julkiset ja kaupalliset palvelut siirtyvät vääjäämättä entistä kauemmaksi. optimistisuus selättää uhkakuvat Maaseutumatkailuyrittäjille vuoden 2010 alusta lähtien tehdyistä suhdannekyselyistä yleiskuvana kuitenkin on, että niin matkailutoiminnan kehittymisessä kuin maaseutuyrittämisessä optimistisuudella selätetään uhkakuvat, ainakin toistaiseksi. Keväällä 2011 tehdyssä suhdannekyselyssä kysyttiin maaseutumatkailuyrittäjien terveisiä maan uudelle hallitukselle. Sitaatit ovat poimintoja kyselystä. - Lisää panostuksia maaseudun yrittäjyyteen ja maaseudun elävänä pysymiseen. Pienyrittäjien verotusta ei saa nostaa! - Suomalainen pienyrittäjä kunniaan ja työlle arvostusta. Hajaasutusalueille enemmän arvostusta. Elintarvikelait uusiksi/lähiruokaystävällisimmiksi. Suomessa ollaan liian kilttiä ja kuuliaisia; tarkastajaa joka paikassa ettei kukaan uskalla tehdä mitään. - Maaseudun pienyrittäjien arvostuksen myötä myös ymmärrystä ja lievennystä pilkuntarkkoihin vaatimuksiin mm. anniskelun suhteen ja paikallisen sopimisen työnlainsäädännön sekä yleensäkin tervettä järkeä EU-säädösten tulkitsemiseen! Lähiruoan arvostamiseen ja kannattamiseen pyrkimistä. Byrokratia ja verotuskysymykset päällimmäisiä toimintaympäristöuhkia Maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää myös esteiden poistamista. Erityisen epäoikeudenmukaiseksi yrittäjät kokevat kohtelun kiinteistöverotuksessa. Sitä maksetaan maatilamatkailuun ja perusmaatalouteen rakennetuista rakennuksista, vaikka sen vastineeksi ei saataisi minkäänlaisia kunnallisia palveluja. - Verotuksessa on huomioitava yrityksen sijainti. Esim. alueilla joilla ei kunnallistekniikkaa, pitkät yhteysmatkat, ei julkisia kulkuneuvoja ym. tulisi olla verotuksellisia helpotuksia. Kiinteistöveron kevennys. Haja-asutusalueilta kerättävä kiinteistövero onkin käytännössä vain keino paikata kuntien taloutta. Maaseutumatkailuyrittäjät ovat joutuneet rajusti nousseiden tonttien hintojen myötä kohtuuttoman verorasituksen piiriin. Maaseutumatkailu on paljon energiaa käyttävä toimiala. Energian jatkuva hinnannousu lisättynä energiaverotuksen kiristämisellä heikentävät alan kannattavuutta. Hallituksen suurille yrityksille antamat verohelpotukset tulisikin toteuttaa myös muilla toimialoilla. Saavutettavuus on maaseutumatkailun edellytys On välttämätöntä, että maaseudulla on toimivat tietoliikenneyhteydet ja tieverkosto. Sadan megan maakunta hankkeet sekä lukuisat kirjaukset ja lupaukset ovat hyvä alku. Maaseutumatkailuyrittäjän painajainen sesongin lähestyessä on toimimattomat tietoliikenneyhteydet, joilla mm. viime hetken varausliikennettä pitäisi hoitaa. Matkailun kehittyminen ja toimiva joukkoliikenne maakuntiin elävät symbioosissa, molemmat tarvitsevat toisiaan. - Voimakkaampi panostus parempiin tietoliikenneyhteyksiin maaseudulle. Pienten yrittäjien tukeminen vieraan työläisen palkkaamisessa. Joukkoliikenteen kehittäminen. - Maaseudun tieverkko ja junaliikenne pysyttävä kunnossa, samoin lentoliikenne myös keskisessä Suomessa. - Tienvarsiopasteiden vapaampi esilletuonti. Miten maaseutu pidetään oikeasti elävänä? Maaseudun tuomat arvot ovat paljon muuta kuin toimia luontoreservaattina sekä valtion ja kuntien budjettien kustannuseränä. Esimerkiksi maaseutumatkailu ja sen kasvu luo uusia työpaikkoja, lisää verotuloja ja parantaa maaseudun elinvoimaa. Maaseutumatkailuyrittäjät uskovat, että maaseutuja mökkilomien suosion kasvu tulee jatkumaan. Sesonkiajat ovat pidentyneet. Tätä tukevat myös matkailun trendit ja tilastot. - Matkailu taitaa olla ainut tapa pitää maaseutu elävänä. Valtion ja kuntien tulisi aidosti tukea kehitystä, ei jarruttaa sitä tai lisätä kulutaakkaa. Maaseutuyrittämisen toimintaympäristöön positiivisesti vaikuttavaa edunvalvontaa tarvitaan paitsi valtakunnan tasolla, myös mm. maakunnallisten ohjelmien ja kaavojen valmistelussa sekä hanke- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisessa. Maaseudun elinvoimaisuuden, siellä toimivien yrittäjien ja asukkaiden kannalta on tärkeää, että asioihin tartutaan ja mieluummin ajoissa kuin vasta ongelmien kasautuessa ja paisuessa. Tästä tapaninpäivän myrskyt ja sähkökatkokset antoivat oivan oppitunnin. Miten houkuttelevalta ja järkevältä sähkön maakaapelointi nyt kuulostaakaan? Maaseutuyrittäjät ovat halukkaita edistämään asioita. Esimerkiksi ympäri Suomen urakointia harjoittavat maaseutuyrittäjät ovat varmasti osaltaan valmiita tarttumaan toimeen, kun urakan rahoitusta kasataan yhteisvoimin ja päästään toteutukseen. Teksti: Kimmo Aalto asiantuntija, palveluyrittäjyys ja maaseutumatkailu, MTK ry 4 talvi 2012 SYKSY

4 Teksti: Nina Vesterinen Viinitilat luovat vetovoimaa maaseudulle Mustila Viini Elimäellä nosteessa Jokaiseen makuun ja värisilmään sopivia; valkoista, punaista ja roséta viiniä, kertoo tirehtööri Maria Tigerstedt Mustila Viini Oy - Mustila Vin Ab:stä. Viinejä myydään eniten suoraan omasta myymälästä, mutta jonkin verran myös ravintoloihin. Teemme toki vahvempiakin juomia, myös liköörit ja snapsit kuuluvat tuotantoomme, jatkaa Maria. Liköörejä löytyy pääosin anniskeluravintoloista, mutta myös Helsinki-Vantaan lentokentältä. Tilaliköörien vähittäismyynti vastatuulessa Tilaliköörin saaminen vähittäismyyntiin on ollut ikuisuusprojekti, jota on viety eteenpäin 90-luvun puolivälistä. Vastustus on ollut jostain syystä suurta. Sosiaali- ja terveysministeriö näytti vihdoin vihreää valoa vuonna Lain lopullinen käsittely kuitenkin siirtyi, koska haluttiin vielä kerran varmistaa EU:n kanta asiaan. EU:n Tirehtööri Maria Tigerstedt (Mustila Viini) myönteinen kanta tuli juuri viimekeväisten eduskuntavaalien kynnyksellä, eli lakiesitys ei ehtinyt enää Kiviniemen hallituksen käsittelyyn. Nyt taas odotellaan Mustila Viinin kerrannaisvaikutukset alueelle suuret Mustila Viinin tavoitteena on monipuolistaa Mustilan matkailuverkoston toimintaa. Tämän päivän matkailijahan ei enää jarruta yhden asian takia. Matkailuverkoston konsepti on mahdollistanut ympärivuotisen toiminnan ja vakinaisen henkilökunnan, kertoo Maria. Yrittäjän lisäksi työllistyy kolme henkilöä. Jos on tarvetta monille käsipareille kuten pullojen pesuun ja pullotukseen, lähialueen maatilojen emännät tulevat hätiin. Se on maaseudun rikkaus, että tällaisia henkiöitä löytyy tarvittaessa. Verkoston kanssa on yhdessä tehty esitteitä, koottu tuotepaketteja ja osallistuttu tapahtumiin. Kustannustehokasta ja mielekästä toimintaa, jatkaa Maria. Kun monta päätä pistetään yhteen, syntyy uusia ideoita ja asioita. Toteutuneista ideoista voisin mainita Lähiruokamessut ja Laskiaisriehan. Mustila Viinissä eletään kahta huippusesonkia: kesää ja joulunalusaikaa. Joulupuodissa on tuotteita yli 20 paikalliselta kädentaitajalta. Alppiruusujen kukinta-aikaan käy bussiryhmiä. Pysähtyvät ohikulkijat ovat puolestaan kaikkein potentiaalisin kasvava asiakasryhmä. Viitoitusten saaminen markkinoinnillisesti järkeviin paikkoihin, autoilijoiden pysäyttämiseksi, ei ole kuitenkaan helppoa, huokaisee Maria. Suurin osa asiakkaista on jo onneksi tänä päivänä valinnut Mustilan ykköskäyntikohteeksi. Kuntaliitosten myötä Mustila on osa Kouvolan kaupunkia. Tukea esim. markkinointiin ei ole vielä kaupungilta pienille yrittäjille herunut, ennemminkin toisinpäin. Uuden kaupungin matkailupalvelujen kartoitustyö on vielä kesken, samoin organisoinnin uudistus. Hidasta toimintaa, toteaa Maria. Viinituvassa voi maistella talon viinejä ja liköörejä (Nina Vesterinen) Viintilat suuri kotimaisten marjojen käyttäjäkunta Mustila Viinin tuotteet on valmistettu aidoista, puhtaista kotimaisista raaka-aineista, jotka tulevat pääosin lähiseudun sopimusviljelijöiltä sekä kotipuutarhoista. Osa tulee villistä luonnosta kuten karpalosoilta. Tieto juomistamme on mennyt suomalaisten päähän eli tietoisuuteen niin humalluttavan nopeasti, että olemme itsekin aivan ällikällä saamastamme suosiosta, kertoo Maria hymyillen. Tuotekehittely on tuottanut tulosta, samoin korkea laatu, josta emme tingi tippaakaan. Pidämme siitä kiinni viimeiseen pisaraan. Joutsenlippu vahvistaa sen, painottaa Maria. Samoin useat viinitilakilpailujen sarjojen voitot. Samoista marjaraaka-aineista Mustila Viini tekee hilloja, hyytelöitä, mehuja ja vanhan ajan limonadia. Elintarvikkeiden myynnin osuus liikevaihdosta onkin kasvanut eniten ja on jo viinituotannon kanssa tasoissa. Tilanne on sama muillakin viinitiloilla. Tulo tulee pääosin muusta kuin viinistä. Oman puodin lisäksi tuotteita voi ostaa mm. maatilatoreilta ja Kluuvin Eat&Joy-myymälästä. Pihapiirissä sijaitsee tilausravintola, jossa on Mustilan viinien ja liköörien nautintaoikeudet. Ruoka valmistetaan vain ja ainoastaan lähialueen raaka-aineista. Esimerkiksi Puutarhurin kasviskeiton valmistus alkaa jo keväällä, kun siemenet kylvetään maahan. Valmistusaamuna tuore vihannes poimitaan kasvimaalta, pilkotaan ja keitetään keitoksi, kertoo Maria. Parempia viinejä luokituksen ja viinikilpailun avulla Kansallisen vuoden tilaviinikilpailun avulla erotetaan jyvät akanoista. Kilpailussa on kuusi sarjaa erityyppisille ja makeusasteeltaan erilaisille marja- ja hedelmäviineille. Arviointimenetelmänä käytetään kansainvälistä 0-20 pluspisteen menetelmää, jossa tuotteesta arvioidaan aistinvaraisesti sen ulkonäkö, tuoksu, flavori (maku) ja kokonaisvaikutelma. Kilpailun avulla yrittäjät saavat palautetta omista tuotteistaan jatkokehittämisen tueksi. Sen avulla saadaan myös positiivista julkisuutta ja ylitetään uutiskynnys. Voittajatuotteiden myynti kasvaa aina selvästi, kertoo Maria Tigerstedt. Suomen tilaviinien laatuluokitusjärjestelmän peruslähtökohtana on ollut korkean laadun, puhtauden sekä alueellisuuden esilletuominen ja varmistaminen. Se on viiniyrittäjille vapaaehtoista ja sitä haetaan yhdellä kerralla koko pullotuserälle Suomen Viiniyrittäjät ry:ltä. Laadun arvioinnista vastaa ammattilaisista koostuva raati. Tuotteen aistinvaraisen laadun tulee olla virheetön ja sopiva kyseisen tuotteen aistinvaraisen laadun profiiliin. Tämän hetken arvot tukevat viinitilatoimintaa Viinitilojen toiminta on haasteellista. Sitä eivät helpota laajan koulutuskokonaisuuden opiskelu viinintuotannon ammattitutkinnon suorittamiseen, monimutkainen ja tiukka lainsäädäntö, suuryritys Alkon ja käsityöläisyrittäjä Viinitilan näkemyserot, tukkumyyjien tietämättömyys tilaviineistä eikä isojen ketjujen välinpitämättömyys tilaviinejä kohtaan. Yrittäjältä vaaditaan pitkää pinnaa, huokaisee Maria. Aitous, puhtaus, tuotteen jäljitettävyys ja aistittava hyvä laatu ovat asioita, joita arvostetaan ja jotka ovat nosteessa. Viinitilat vastaavat näihin kuin nenä päähän, toteaa Maria. Viinitilojen merkitys maaseudun matkailun verkostossa korostuukin entisestään ja ne luovat lisäarvoa matkailijan matkustuspäätökseen. Tulevaisuus näyttää siis hyvältä talvi 2012 talvi

5 Ohjelmakauden kirikierrokset alkoivat Kehittämisvauhti ei saa hiipua EU:n osarahoittamia kehittämisohjelmia toteutetaan seitsemän vuoden pätkinä. Nyt eletään kuluvan ohjelmakauden toiseksi viimeistä vuotta. Kehittämishankkeita voidaan käynnistää vuoden 2013 loppuun asti. Tämän jälkeen on vielä vuosi aikaa toteuttaa hankkeita. Samalla katseet on käännettävä tulevaan ohjelmakauteen. Vain pitkäjänteisellä suunnittelulla turvaamme matkailun aseman tulevissa kehittämisohjelmissa, muistuttaa Reijo Martikainen. Seitsemää lihavaa vuotta tuskin seuraa seitsemän täysin laihaa vuotta, mutta yltäkylläisiä kehittämisrahoja seuraavalla ohjelmakaudella ei ole odotettavissa. Tämän takia meneillään olevan kauden mahdollisuudet pitää hyödyntää täysimääräisesti. Teksti: Reijo Martikainen Kuva: VR Group Varoja vielä jäljellä ELY-keskuksilla ja Leader-ryhmillä on jäljellä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukirahaa matkailun kehittämishankkeisiin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa ja myös yritystukivaroja on reilusti käytettävissä. Samoin aluekehitysrahaston (EAKR) varoja on vielä runsaasti sitomatta. Paljon pystytään siis tekemään. Kehittämissuunnitelmia ei kahlita ohjelmakausiin. Kehittämistyötä ei ylipäätään tehdä ohjelmia varten, mutta ohjelmarahoitus on kehittämistyötä varten. Kahden vuoden loppurutistuksessa on katsottava sekä eteenpäin että taaksepäin. Yritysryhmähankkeet hyötykäyttöön Menneestä on otettava käyttöön kaikki jo opittu, kehitetty, keksitty ja hyväksi havaittu. Kehittämishankkeissa hankittu tieto sekä niissä kehitetyt menetelmät ja välineet on viimeistään nyt siirrettävä yritysten käyttöön. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritysryhmähankkeet ovat oiva väline tähän. Yritysryhmässä voidaan opetella asioita yhdessä, mutta samalla myös paneutua jokaisen yrityksen omiin kehittämishaasteisiin. Seudulliset elinkeinoyhtiöt voisivat tuoda runsaasti resursseja alueensa mikroyritysten kehittämiseen alkamalla koota ja toteuttaa yritysryhmähankkeita. Yritysryhmähankkeita voivat toki toteuttaa monet muutkin kehittämisorganisaatiot. Nyt tarvitaan aktiivisuutta sekä yrittäjiltä että kehittäjiltä. Miten valmistautua tulevaan? Matkailu on EU:n maaseudun kehittämisessä tunnistettu ja tunnustettu elinkeino, joten maaseudun matkailuelinkeinon kehittämiselle on luultavasti tukea tarjolla myös jatkossa. Kansallisesti matkailun asemaa maaseudun elinvoimistajana joudutaan silti perustelemaan. Tähän tarvitaan täsmällistä tietoa: lukuja, numeroita. Parin seuraa- van vuoden aikana on välttämätöntä järjestää tilastotiedon kerääminen myös pienistä yrityksistä kattavasti ja luotettavasti. Alueelliset tietovarannot -hanke virittää välineistöä kuntoon, mutta ilman yritysten omaa aktiivisuutta ei tietoa kerry. Tässä vetoan taas ja vielä kerran yrittäjiin ja kaikkiin alan toimijoihin. Jos emme pysty numeroilla osoittamaan matkailuelinkeinon merkittävyyttä, on turha hakea ymmärrystä kehittämisrahojen jakajilta. Ohjelmakauden vaihtuminen ei tarkoita sitä, että kaikki on aloitettava alusta. Hyvään alkuun saatettuja kehittämisprosesseja on syytä jatkaa. Pitkäjänteisyys vaatii nimenomaan jatkamaan siitä, mihin on jo päästy. Junan on kuljettava eteenpäin, vaikka veturi vaihtuu. Tällä kaudella voidaan aivan hyvin lähteä käynnistämään myös uusia kehittämisteemoja. Vajaassa kolmessa vuodessa päästään monessa asiassa hyvään alkuun ja valetaan perustuksia, joille uudella ohjelmakaudella on hyvä rakentaa lisää. Uuden ohjelmakauden kehittämisvälineistä tiedetään vielä aika vähän. Tämän takia on erityisen tärkeää tehdä hyviä suunnitelmia, etsiä mahdollisuuksia ja löytää kehittämiskohteet ja niiden tärkeysjärjestys. Kun tiedetään mitä tehdään, on helpompi sovittaa uudet työkalut oikeisiin paikkoihin. Matkailun teemaryhmä paneutuu kevään aikana tulevaisuuden kehittämislinjausten pohtimiseen. Samaa työtä on syytä käynnistää alueilla. Laatikaamme vuorovaikutteisesti ja keskustellen selkeä reitti ja sille vahva kiskotus kohti maaseudun matkailuelinkeinon menestystä. Sitä pitkin kehittämisen junan on hyvä edetä veturin vaihdon jälkeenkin päättymätöntä matkaansa. 8 talvi 2012 talvi

6 Jykevistä kelohongista, perinteisesti käsityönä rakennetussa ravintolassa on myös saunaosasto. Matkailukeskus on merkittävä etu pienelle maaseutumatkailuyritykselle. Isosta asiakasvirrasta löytyy aina niitä, jotka haluavat ja arvostavat palvelujamme. Myöskään ilman Kuusamon hyviä lentoyhteyksiä emme pärjäisi yritysmarkkinoilla. Yritysryhmähanke kannattaa Kuusamossa, pois matkailukeskuksen vilskeestä, toimii Oivangin Lomakartano. Menneiden sukupolvien kiehtova historia on jäänyt meille perinnöksi ja näitä kunnioittaen rakensimme ikiaikaisille asuinsijoille matkailuyrityksen lähes 18 vuotta sitten, kertoo isäntä, yrittäjä Heikki Kilpelänaho. keskitytään ydinosaamiseen Yritys tarjoaa korkealaatuisia majoitus- ja ateriapalveluja erityisesti yritysasiakkaille ja ryhmämatkailijoille. Pienenä yrityksenä on vaikea kilpailla hinnalla, joten tuotteiden laadun tulee olla kunnossa, kertoo Heikki. Yhteistyökumppanien kanssa tarjotut ohjelmapalvelut, jotka toteutetaan usein omilla mailla, mahdollistavat palveluiden räätälöinnin asiakkaan toiveiden mukaan. Yhteistyön kautta vakioasiakkaillekin on helppo tarjota aina jotain uutta. Näin Teksti: Nina Vesterinen Kuvat: Oivangin lomakartano Oivangin Lomakartano uskoo yhteistyön voimaan emme myöskään hypi toisten yrittäjien varpaille, vaan keskitymme siihen mitä osaamme parhaiten. Oivangin Lomakartanoon kuuluu kolme kelohuvilaa. Nimensä ne ovat saaneet kirkkaiden, kalaisten järvien mukaan. Majoitus sopii erityisen hyvin esim. sukuryhmille, sillä kahdessa huvilassa on yhdeksän makuuhuonetta. Lisävuoteineen petipaikkoja löytyy 55 henkilölle. Tilausravintola Ukonkivi on saanut hyvän vastaanoton myös juhlapaikkana. Talon suositusmenu koostuu pohjoisen puhtaista raaka-aineista; kalavalikoimasta, poron sisäfileestä ja marjojen kera tarjottavasta creme bruleesta. Liha saadaan paikalliselta poronlihatuottajalta ja kalat pääosin uudelta Kalatalolta, jossa toimivat jalostusyhtiö Kitkan Herkku Oy ja kalastajien perustama Koillismaan Luonnonkala Oy. Marjat ja sienet poimitaan itse tai naapurin rouvien voimin, kertoo Heikki. Peltoja viljellään enää lähinnä maiseman takia ja metsätalouden ja koneurakoinnin kanssakin tulon osuus on 10 %. Matkailusta tulee loput. Yrittäjäpariskunnan, Tuulan ja Heikin, apuna on kaksi työntekijää. Lisäksi käytämme osa-aikaisia työntekijöitä isommissa tilaisuuksissa. Yrityksemme kasvot ovat aina paikalla eikä vuokratyövoiman käyttö ole toimintaperiaatteidemme mukaista. Mukana matkailuverkostoissa Olemme alusta asti olleet jäsenenä Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksessä. Sen kautta on osallistuttu yhteismarkkinointiin, kertoo Heikki Kilpelänaho. Haasteena toiminnassa on ollut paikallisten matkailuyritysten suuri kokoero ja yritysten erilaiset tavoitteet palvelujen tarjoamisessa matkailijoille. Ruka markkinoi itseään autottomana kävelykylänä. Meille taas on tultava autolla, toteaa Heikki. Kuusamossa on käynnissä kymmenen maaseutumatkailuyrityksen yhteistyönä jo toinen yritysryhmähanke. Idea lähti meiltä, mutta koska tarvitaan pankki ja hankehallinnoija, pyysimme mukaan Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n, jolta ostamme hallintopalvelut. Käytetyt asiantuntijat kilpailutettiin ja valinnan tekivät yrittäjät itse. Yritysryhmähanke on hyvä hankemuoto, koska se mahdollistaa yrityskohtaiset kehittämistoimet. Pienet hankeryhmät ovat tehokkaampia ja tuloksellisempia kuin isot yleiset kehittämishankkeet. Heikki Kilpelänaho kannustaa yrittäjiä perustamaan yritysryhmähankkeita, joissa lähtökohtana on juuri yrityskohtainen toiminnan kehittäminen. Hän muistuttaa myös, että byrokratian takia on hyvä palkata ammattitaitoinen hankehallinnoija. Food&Travel -yritysryhmähankkeessa toteutettiin matkanjärjestäjämatkoja, tehtiin uudet esittelymateriaalit, päivitettiin yrityskohtaiset nettisivut ja kehitettiin tuotteita. Nyt kun olemme mukana yhteisen St. Lapland markkinointinimen alla toimivassa vientirenkaassa, meillä on valmiit markkinointimateriaalit. Hankkeen aikana myös yritysten omat profiilit kirkastuivat; yhdellä kalastus, toisella lumirakentaminen, kolmannella fine dining jne. Yhteistyö pistää parantamaan omaa toimintaa. Eihän sitä voi huonommin tehdä kuin naapuri, Heikki naurahtaa. Vientirenkaan avulla ulkomaisia matkanjärjestäjäkontakteja Vientirengas antaa uskottavuutta ja mahdollisuuksia tarjota palveluja ulkomaisille matkanjärjestäjille. Yksittäisellä maaseutuyrityksellä on harvoin yksin mahdollisuutta panostaa merkittävästi ulkomaanmarkkinointiin. Toiminta vaatii pitkää aikajännettä, resursseja, erikoisosaamista, matkanjärjestäjien tutustumiskäyntejä ja tuotekehitystä asiakkaiden toiveiden mukaan. Meillä on menossa toinen vuosi vientirenkaassa ja nyt marras-joulukuussa tulivat ensimmäiset charterkoneet asiakkaineen. Moni kysyy miten kilpailijat voivat toimia tiiviissä yhteistyössä. Asiakkaat kiertävät meillä yrityksestä toiseen kuin tekisivät koko viikon ravintolakierrosta, toteaa Heikki leikillisesti. Yksin ei pystyisi yhtä hyvää ja monipuolista tuotetta tarjoamaan. Myös isommat ryhmät on Edellisten sukupolvien ruokaperinteitä nykyaikaan soveltaen helpompi vastaanottaa. Lähikuukausien suurin haaste on, miten yhteistyö ja yhteydet vientirenkaan aikana syntyneisiin asiakkaisiin ja matkanjärjestäjiin hoidetaan vientirenkaan jälkeen. Luonnon rauha ja hiljaisuus valttina myös tulevina vuosina Epävakaasta tilanteesta huolimatta tulevaisuuden näkymät pitkällä aikavälillä näyttävät maaseutuyrityksille positiivisena. Euroopan taloustilanteen takia meille on tullut kevääksi peruutuksia viikoista, joita ei ole saatu myytyä, toteaa Heikki Kilpelänaho, mutta pitää tulevaisuutta kuitenkin hyvänä. Vieraat arvostavat paikallisia tuotteita, luonnon rauhaa ja hiljaisuutta, ja ovat tästä valmiita myös maksamaan. Kaikki eivät halua viettää lomaansa tunturien matkailukaupunkien ydinalueilla. Pikku-Junga sulautuu hyvin talviseen maisemaan 10 talvi 2012 talvi

7 Maisema- ja virkistysarvojen korvauskäytäntöjä suunnitellaan (Metla/Erkki Oksanen ja Essi Puranen) Luontomatkailun kehittämisen painopisteet tulevaisuuden näkökulmasta Suomalaisiin metsiin ja luontoon liittyy elinkeinojen monipuolistamisen ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmista huomattava määrä hyödyntämätöntä potentiaalia. Metsätalouden ja matkailun yhteensovittaminen maisema tärkeä matkailijalle Vaikka luontomatkailu kasvaa pitkälti kansainvälisen kysynnän kautta, on palvelutarjonnan kehittäminen vahvan kotimaisen kymisen esteettisyyttä luomalla maisemaan kaukonäkymiä. Kesällä sen sijaan avoimet tai melkein avoimet viljelemällä uudistetut kohteet eivät sovi kovin hyvin matkailukäyttöön. Matkailun kannalta tärkeillä alueilla kannattaa käyttää ensisijaisesti pienipiirteisiä hakkuumenetelmiä, luontaista uudistamista ja enintään lievää maanpinnan käsittelyä. Tarkemmasta suunnittelusta ja erityistoimenpiteistä, kuten pienaukkohakkuista syntyy kuitenkin lisäkustannuksia. Metsätalouden ja matkailun yhteensovittamisen haasteellisin kysymys onkin, kuka tai ketkä osallistuvat kustannusten maksamiseen. Miten luontomatkailusta hyötyä metsänomistajalle? Kun metsänomistaja saa rahallista korvausta vain puunmyyntituloista, ei välttämättä synny mielenkiintoa tuottaa matkailun tarvitsemia maisema- ja virkistysarvoja. Matkailukäyttö keskittyy pitkälti ulkoilureiteille ja käytännöt reittien lähiympäristöjen hoidon sopimisesta vaihtelevat. Suomeen tarvitaan yhtenäinen toimintamalli matkailualueille, jossa yrittäjät voisivat vuokrata yksityismaita matkailukäyttöön. Mallissa metsänomistajat ja yrittäjät tekisivät käyttösopimuksen halutusta alueesta, joka sisältäisi kuvauksen maisema- ja virkistysarvot turvaavista metsänhoitotoimenpiteistä, kohteen käyttötavasta, korvaushinnasta, ja sopimuksen kestosta. Laajassa kansainvälisessä Euroopan unionin rahoittaman Newforex-hankkeen (New Ways to Value Forest Externalities, ) Metlan osuudessa tutkitaan parhaillaan maisemaja virkistysarvokaupan käynnistämisen mahdollisuuksia Ruka- Kuusamon matkailualueella. Luontoympäristöjen hoidon kustannukset voitaisiin kerätä matkailijoilta osana matkailupalvelujen hintoja. Viime vuonna selvitettiin kyselyllä matkailijoiden halukkuutta rahoittaa metsien maisema- ja ympäristönhoitoa. Kyselytutkimukseen vastasi runsas 1000 matkailijaa. Keväällä 2012 toteutetaan kysely alueen maanomistajille halukkuudesta osallistua järjestelmään sekä edellytyksistä, joilla alueen yksityismetsiä saadaan matkailukäyttöön nykyistä paremmin. Lumi peittää maiseman virheet talvella (Harri Silvennoinen) Metsät terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä Tulevaisuudessa luonnon terveysvaikutusten merkitys kasvaa. Myös luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimus on kasvussa. Stressin lisääntyminen on liitetty kaupunkiasumiseen sekä korkean teknologian ja virtuaalimaailman hallitsemaan työhön. Viimeisten kansainvälisten tutkimusten mukaan oleskelu luonnossa lieventää stressiä edullisesti ja mitattavassa määrin. Lääketieteen puolella ei kuitenkaan ole vielä kovin syvällistä käsitystä luonnon käytön terveysvaikutuksista. Japanin ja Suomen metsäntutkimuslaitosten viime vuonna alkaneessa yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään muun muassa miten erityyppiset luontoympäristöt vaikuttavat fyysiseen ja psyykkiseen stressistä palautumiseen. Metlan lisäksi mukana ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen yliopisto. Tulokset parantavat mahdollisuuksia hyödyntää luontoympäristöämme paremmin sekä kansanterveyden edistämisessä että matkailuelinkeinojen kehittämisessä. Suomalaiset luonnossa liikkumisen käytännöt ja terveyttä edistävät luonnontuotteet ovatkin keskeinen hyvinvointimatkailun tuotekehittelyssä hyödynnettävä voimavara. Teksti: Liisa Tyrväinen Lisätietoja: Liisa Tyrväinen toimii luontomatkailun professorina Metlassa ja Lapin yliopistossa sekä Metlan Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman johtajana Nykyinen tietopohja metsien ja luonnon eri aineettomien hyötyjen merkityksestä ja näihin perustuvan luontoyrittäjyyden toimintaedellytyksistä on kuitenkin puutteellinen. Metsäntutkimuslaitoksen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelmassa ( ) pyritään vastaamaan näihin tietotarpeisiin. Ohjelmassa on meneillään kaikkiaan 15 tutkimushanketta, joissa tehdään laajaa yhteistyötä yli tieteenala- ja hallinnonalarajojen. synnän varaan myös tärkeää. Luontomatkailija arvostaa paitsi luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia myös mahdollisuutta kokea luontomajoituksen yhteydessä esimerkiksi miellyttävien ikkunanäkymien kautta. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat myös jokamiehenoikeuden tulkinta sekä yksityismaiden käytön ehdot ja korvaukset, kun niitä käytetään luontomatkailun yritystoiminnassa. Metsätalous laajana maankäyttömuotona vaikuttaa laajalti suomalaiseen maaseutuympäristöön. Kansainvälisille matkailijoille suunnatun tutkimuksen perusteella talvisin jopa voimakkaasti käsitellyt kohteet kelpaavat vähintään kohtalaisesti matkailijoille, sillä lumi peittää hyvin hakkuun ja maanmuokkauksen jäljet. Metsänuudistamisella voi jopa lisätä talvisen luonnossa liikku- 12 talvi 2012 talvi