ehyt 6 työelämä Huugo tsemppaa päihdeasioissa s. 10 Ota työterveyshuollosta irti s. 22 Antti Holma: Loppu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ehyt 6 työelämä Huugo tsemppaa päihdeasioissa s. 10 Ota työterveyshuollosta irti s. 22 Antti Holma: Loppu"

Transkriptio

1 ehyt 6 työelämä Huugo tsemppaa päihdeasioissa s. 10 Ota työterveyshuollosta hyöty irti s. 22 Antti Holma: Loppu tissuttelulle s. 30

2 ehyt 6 työelämä Kuva: Matti Immonen Huugo auttaa s Työpaikan päihdekysymykset kuntoon jo hyvän sään aikana s. 16 Tervetuloa työelämään! s. 26 Kuva: Jari Härkönen Työterveydestä hyöty irti s EHYT Teema 6

3 sisältö 7 Kännäämisellä on kova hinta työelämässä 10 Huugo pitää kartalla 14 Arviointivälineeksi toisenlainen kosteusmittari 16 Työpaikan päihdekysymykset kuntoon jo hyvän sään aikana 18 Kissa pöydälle! 22 Työterveyshuollon osaaminen käyttöön 25 Vaikuttaja / Minna Helle 26 Tervetuloa työelämään! 28 Gallup 30 Loppu tissuttelulle 32 Viisi väitettä 33 Belgiassa joka yrityksellä on oltava päihdeohjelma 35 Kolumni / Liisa Akimof EHYT Teema on EHYT ry:n julkaisu, joka palvelee teemakohtaisin painotuksin erilaisten ammattilaisten, yhtei sö jen, jäsenjärjestöjen ja eri ikäisten suomalaisten tiedon tarvetta. JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu 27, Helsinki, PÄÄTOIMITTAJA Sari Aalto-Matturi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kiti Poikonen, puh , Toimituskunta Sari Aalto-Matturi, Timo Glad, Antti Hytti, Timo Nerkko, Kiti Poikonen ja Päivi Tiittanen. TOIMITUS JA TAITTO Legendium Oy toimituspäällikkö Marjo Tiirikka, Tilaus- ja osoitteenmuutokset puh Painopaikka Libris Oy, Helsinki, helmikuu 2015 ISSN Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä. Järjestö aloit ti toimintansa 2012, jolloin Elämäntapaliitto ry, Terveys-Hälsan ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry yhdistyivät. pääkirjoitus Antti Hytti, aikuistyön päällikkö Mitä (se) sinulle kuuluu? Alkoholista puhuminen herättää tunteita. Lausahdus Mitä se muille kuuluu mitä vapaa-ajallani teen? on ihan oikeutettu. Ei useimmiten kuulukaan. Työkyvystä ja terveydestä kannattaa kuitenkin pitää huolta jo oman hyvinvoinnin vuoksi. Silloin, kun päihteistä alkaa tulla ongelmia, ne pyrkivät heijastumaan työyhteisöön ja itse työntekoon. Työpaikan päihdeasiat onkin aina helpompi laittaa kuntoon jo hyvän sään aikana. Pelisäännöt kannattaa suunnitella porukalla ja kirjata ylös työpaikan päihdeohjelman muotoon tai osaksi hyvinvointisuunnitelmaa. Ei siis paperia paperin vuoksi, vaan siksi, että kirjoitettu on aina helpompi muistaa, kouluttaa ja päivittää. Viime vuosina on puhuttu paljon työurien pidentämisestä, josta haetaan ratkaisuja niin huoltosuhteen kuin julkisen talouden kestävyysvajeen parantamiseen. Kättä on väännetty muun muassa siitä, mistä kohtaa työuria olisi tehokkainta pidentää. Alkoholihaittojen vähentäminen voisi parhaimmillaan kattaa merkittävän osan työurien pidentämistarpeesta. Haittojen vähentäminen pienentäisi samalla alkoholista aiheutuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle, joiden on arvioitu olevan jopa 6 7 miljardia euroa. Ehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä suunnitelmallisesti ja suuria linjoja luomalla. Mutta se koostuu myös arjen teoista. Yhteisöllisyyttä vahvistamalla luodaan avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä, joka auttaa vaikeiden asioiden tullessa eteen. Muistetaan kysyä aina väillä toisiltamme, että mitä sinulle kuuluu. Ja kuunnellaan tarkkaan, vaikka mitään ei olisi kysyttykään. Antti Hytti EHYT Teema 6 3

4 poimintoja Koonnut Kiti Poikonen Iso tuoppi keskiolutta 220 kcal Pikkupullo siideriä 180 kcal 8 cl viiniä kcal 4 cl viinaa 100 kcal 4 cl likööriä kcal Harkitse, miten juot. Tiedä omat rajasi Lataa OttoMitta puhelimeesi EHYT ry:n OttoMitta on ilmainen mobiilisovellus, jonka avulla voi seurata omaa alkoholinkäyttöään. Sovellus kulkee mukavasti mukana älypuhelimessa. OttoMitan käyttö on maksutonta ja tallennetut tiedot näkyvät vain käyttäjälle itselleen. Kun sovelluksen kirjaa nauttimiensa alkoholiannosten tiedot, kuten juoman laadun, määrän ja hinnan, OttoMitta laskee vaikkapa kalorit ja rahankulutuksen. Otto- Mitta auttaa tunnistamaan alkoholin riskikäytön rajoja, joita moni ei välttämättä tule ajatelleeksi. Sovellus voikin olla tukena omaan terveyteen vaikuttavassa elämäntapamuutoksessa. OttoMitan voi ladata maksutta AppStoressa, GooglePlayssa tai Windows Phonessa. Sovellus toimii älypuhelimissa ja tableteissa, joissa on Android, ios tai Windows Phone -käyttöjärjestelmä. Porinakortilla puhetta päihteistä Miten käytät alkoholia? Juotko yksin vai porukassa? Onko olemassa miesten tai naisten juomistyylejä? Millaisia ikäryhmien välisiä eroja olet huomannut? Porinakorttien avulla on mahdollista viritellä ikääntyneiden kesken keskustelua terveydestä, elämän voimavaroista ja alkoholista. Porinakortti 1 soveltuu myös yleiseksi tiedotusmateriaaliksi alkoholista. Tilaa omasi hintaan: 2,50 e/10 kpl tai lataa maksutta osoitteesta Huugo-koulutukset työyhteisöille EHYT ry:n Huugo-koulutuksista osa on suunnattu koko henkilöstölle ja osa työpaikan avainhenkilöille. Huugo-koulutus voidaan järjestää erillisenä tai osana työpaikan omaa koulutuspäivää. Koulutuspakettejamme voidaan tarvittaessa räätälöidä tilaajan toiveiden mukaan. Koulutuksemme kestävät 1 6 h, kokonaisuudesta riippuen. Tämänhetkiset pakettimme ovat: Työelämä ja päihteet Työelämä, päihteet ja ongelmien puheeksiotto Päihteet ja työhyvinvointi Havahduttaminen päihdehaittoihin. Avoimet Huugo-koulutukset Kaikille avoimet Huugokoulutukset tarjoavat tietoa alkoholista ja muista päihteistä työelämässä. Koulutuksen aiheita ovat työturvallisuus, päihdeongelmien ennaltaehkäisy työpaikalla, avainhenkilöiden vastuut, päihdeohjelma, yhteistyö työterveyden kanssa ja puheeksiotto. Koulutuksen kesto on klo Koulutusmaksu sisältää koulutusmateriaalin, lounaan ja kahvit. Hinta 115 e/ henkilö. Ajat ja paikkakunnat: Turku Tampere Jyväskylä Joensuu Helsinki Työyhteisöjen koulutusten lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Antti Hytti, p Tulevat avoimet koulutuksemme löytyvät osoitteesta: kohdasta Koulutukset. 4 EHYT Teema 6

5 Tulevia tapahtumia Päihdepäivät Vuosittain järjestettävä Päihdepäivät on alan ykköstapahtuma sosiaali-, terveysja kasvatusalan ammattilaisille, tutkijoille ja päättäjille. Tapahtumassa voi tutustua uusiin päihdetyön menetelmiin sekä tavata kollegoita messuosastolla. Seuraavat päihdepäivät järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla, ja niiden teemana on päihdekulttuurin muutos. Tule mukaan Päihdepäiville ja voit löytää itsesi vaikka Biletohtorin vastaanotolta! Lisätietoja: paihdepaivat Savuton työpaikka Työntekijöiden terveyden, jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työpaikoilla edistetään savutonta toimintakulttuuria. Suomessa on noin tupakoijaa, joista yli 60 prosenttia haluaa lopettaa tupakoinnin. Työpaikan savuton toiminta tukee tupakoinnin lopettamista. Savuton Työpaikka -toimenpideohjelma auttaa työpaikkoja valmistelemaan savuttomuuspäätöstä, siitä viestimistä ja koko prosessin johtamista. Ohjelman savuttomuuskriteerit sisältävät konkreettisia toimenpiteitä ja ne voi ottaa käyttöön osoitteesta: Work Goes Happy Work goes happy (WGH) on työhyvinvointikonsepti, joka luo ideoita, avaa väyliä työhyvinvoinnista ja työelämästä tiedottamiseen niin asiantuntijoille, työyhteisöille kuin yhteistyökumppaneille. Vuosittainen päätapahtuma järjestetään keväisin Helsingissä. Kaudella 2015 tapahtuma on Wanhassa Satamassa keskiviikkona klo Tapahtuma on yhdistelmä päälavaohjelmaa, teemasaleja, workshoppeja ja messuja. Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy. EHYT ry on Work Goes Happyn yksi monista työhyvinvointia edistävistä kumppaneista. Huumeet työelämässä -julkaisu tilattavissa Huumeet työelämässä -tietolehden tavoitteena on antaa työpaikkojen päihdetyöstä vastaaville ajantasaista tietoa työelämän huumetilanteesta. Tietoa voidaan käyttää työpaikkakohtaisen riskien arvioinnin ja päihdeohjelman laatimisen pohjana. Aiheeseen paneudutaan case-kuvausten avulla, joita täydennetään fakta-osuuksilla. Tietolehti pyrkii myös antamaan vinkkejä huumehaittojen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen työpaikoilla. Hinta 5 e. Tilattavissa osoitteesta: Lisätietoja: EHYT Teema 6 5

6 Kustannukset Työkyky Alkoholi aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle joka vuosi 6 7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Lähde: THL Työikäisistä miehistä jopa 40 prosentilla ja naisista 18 prosentilla alkoholinkäyttö on vähintään riskitasolla. Lähde: TTL Alkoholi ja työpaikka Alkoholin takia menetetään vuosittain noin 2miljoonaa työpäivää. Tämän kustannukset ovat varovaisimpien arvioiden mukaan vuositasolla miljoonaa euroa. Yhden sairauslomapäivän hinnaksi arvioidaan 350 euroa. Lähde: EHYT ry / Huugo, VTV ja EK fakta tutkittua tietoa Alkoholin kokonaiskulutus on lähes viisinkertaistunut 1960-luvun alusta. Jos kulutusta vähennettäisiin viidenneksen verran, vastaisi se jotakuinkin Suomen kokonaiskulutusta 1990-luvulla ja Ruotsin nykyistä kulutustasoa. Suunta onkin jo hyvä, kulutus on viime vuosina hiukan laskenut. Tällä hetkellä ollaan noin 9,7 litran (100 % alkoholia) tasolla asukasta kohti eli noin 11,6 litrassa 15 vuotta täyttänyttä kohti. Lähde: THL 54% henkilöstöhallinnon ammattilaisista toivoo enemmän panostusta päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn. Lähde: EHYT ry:n kysely Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n jäsenille Yritysjohtajat Lähde: EHYT ry / TNS Gallup: Yritykset ja alkoholi, % yritysjohtajista oli sitä mieltä, että Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn. 71 % yritysjohtajista katsoo, että alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tulevat viime kädessä yritysten maksettaviksi. 6 EHYT Teema 6

7 Kännäämisellä on kova hinta työelämässä Alkoholinkäytön haitat näkyvät työelämässä vuosittain satojen miljoonien eurojen menetyksinä, vaikka työaikana pysytelläänkin jo useimmiten kuivin suin. EHYT Kuvitus Henna Ryynänen Työpaikat ovat kuivuneet. Enää ei biletetä sumeilematta firman laskuun tai tulla maistissa töihin, mikä ei ollut harvinaista vielä muutama vuosikymmen sitten. Liike-elämässäkin ilmaiset viinat jäävät yhä useammin juomatta, mutta vapaalla suomalaiset juovat sitäkin enemmän. Alkoholin kokonaiskulutus on lähes viisikertaistunut 1960-luvun alusta. Vuonna 2013 suomalaiset joivat 11,6 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Riskikulutuksen ja alkoholiriippuvuuden haitat näkyvät työelämässä, vaikka työaikana pysyttäisiinkin selvin päin. On arvioitu, että alkoholin takia menetetään vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää. Menetetyn työpanoksen arvoksi on arvioitu noin miljoonaa euroa. Työpaikkojen HR-vastaavat arvioivat päihteiden aiheuttavan seitsemän prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Runsaan alkoholinkäytön tiedetään pahentavan kymmeniä sairauk sia ja lisäävän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysriskiä. Humalahakuinen juomatapa kaksinkertaistaa riskin päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Alkoholi on myös yksi yleisimmistä kuolinsyistä työikäisillä miehillä ja naisilla. Tutkimusten mukaan työelämässä olevista miehistä prosentilla ja naisista prosentilla alkoholinkäyttö on niin suurta, että se aiheuttaa terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Tällöin puhutaan alkoholin riskikulutuksesta. Kaikista työikäisistä miehistä 40 prosenttia ja naisista 18 prosenttia on alkoholin riskikäyttäjiä. Alkoholiperäiset sairaudet jätetään monesti pois todistuksista ja hakemuksista, koska ne voivat evätä sairausajan palkan tai heikentää työntekijän mahdollisuutta päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, EHYT Teema 6 7

8 8 EHYT Teema 6 sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijalääkäri Jan Schugk. Ei ihan pieni myrsky vesilasissa Alkoholihaittojen kustannuksia on vaikea arvioida. Se tiedetään, että välittömät kustannukset koko yhteiskunnalle ovat noin 1,4 miljardia euroa. Summa ei sisällä tuotannon menetyksiä, menetetyn elämän arvoa eikä muita välillisiä kustannuksia, joiden arvioidaan olevan noin 4,5 5,5 miljardia euroa. Joidenkin mielestä luku on niin epävarma, että sitä on parempi olla esittämättä. Se kertoo silti jotain ongelman suuruusluokasta, sanoo EHYT ry:n johtava erityisasiantuntija Tuomas Tenkanen. Alkoholipolitiikasta keskustellaan välillä kovilla kierroksilla ja laineet lyövät korkealle. EHYT ry:n kyselyyn vuonna 2014 vastanneet yritysjohtajat eivät kuitenkaan pitäneet ylisääntelynä sitä, että oluen sunnuntaimyyntiä rajoitettaisiin maanantairokulien vähentämiseksi. Päinvastoin. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta uskoi, että alkoholinkulutusta vähentämällä voitaisiin pidentää suomalaisten työuria merkittävästi. Jos alkoholinkulutusta vähennettäisiin viidenneksen verran, vastaisi se jotakuinkin Suomen kokonaiskulutusta 1990-luvulla ja Ruotsin nykyistä kulutustasoa, Tenkanen sanoo. Alkoholin terveydelle haitalliset mekanismit tunnetaan melko hyvin. Monissa tutkimuksissa on muun muassa osoitettu, että rentouttavan unen määrä vähenee jo kolmen alkoholiannoksen jälkeen ja seitsemän annoksen jälkeen sitä ei ole enää juuri lainkaan. Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mielestä krapulassa ei kannata tulla töihin, jos ei ole varma työkunnostaan. Hän kehottaa tekosyiden sijasta kertomaan heti avoimesti esimiehelle, miksi työkyky epäilyttää. Krapulassa ihmisen tarkkaavaisuus tutkitusti heikkenee. Sillä voi olla vakavia seurauksia turvallisuuskriittisissä ammateissa, kun alkoholi on huonontanut myös unen laatua, hän sanoo. Suurkuluttajista valtaosa käy töissä EK:n Jan Schugkin mukaan huumeet ovat alkoholin rinnalla pieni ongelma suomalaisilla työpaikoilla, vaikka niiden käyttö onkin lisääntynyt. Työpaikoilla ja sairauspoissaoloissa huumeita ei tuoda senkään vertaa esille kuin alkoholinkäyttöä. Schugkin mukaan Suomessa ei käytetä juurikaan lääkkeitä vireys-

9 Kulutus riskirajalla Riskirajalla tarkoitetaan sitä alkoholin määrää, joka todennäköisesti lisää merkittävästi terveyshaittoja. Naiset sietävät alkoholia heikommin kuin miehet. Ikääntyminen heikentää alkoholin sietokykyä kaikilla. Juomismäärien lisäksi riskialttiuteen vaikuttavat yksilölliset tekijät. Riskikulutuksen rajat on laadittu perusterveille aikuisille. Naiset: yli 5 annosta¹ kerralla tai 16 annosta viikossa Miehet: yli 7 annosta kerralla tai 24 annosta viikossa Yli 65-vuotiaat: 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa tilan säätelemiseen ja työtehon parantamiseen kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Suomalaistutkimuksen mukaan kolme neljästä vuotiaasta alkoholin suurkuluttajasta käy töissä. Juomiseen olisikin tärkeä päästä kiinni, kun ihminen on vielä mukana työelämässä. Kaikilla, jotka tunnistavat päihdeongelman työpaikallaan, on suorastaan velvollisuus ottaa asia puheeksi, Jan Schugk sanoo. Työkaverin tai alaisen alkoholinkäyttöön on silti vaikea puuttua sopivan jämäkällä, mutta rakentavalla tavalla. Myös näytön saaminen alkoholiongelmasta on usein vaikeaa, koska juominen tapahtuu harvoin työpaikalla. Lisäksi juomiseen liittyy paljon syyllisyyttä, häpeää ja puhumatonta asiaa. Puheeksioton harjoitteluun on onneksi saatavilla koulutusta ja tukea, Tenkanen mainitsee. Hoitoonohjaus on jo helpompi vaihe, koska se voidaan ulkoistaa työterveyshuollolle, Schugk sanoo. Ilo ilman viinaa teeskentelyä? Monien mielestä alkoholi voi maltillisesti käytettynä toimia yhteisöllisyyden vahvistajana ja voiteluaineena. Suomessa alkoholia pidetään myös vieraanvaraisuuden symbolina. Tenkasen ja Vainion mielestä tipaton työpaikka olisi mahdollinen siinä missä savutonkin. Vainiosta olisi toivottavaa, että ainakaan työajalla ei työpaikoilla tarjottaisi alkoholia. Hän perustelee näkemystään sillä, että työnantajan ei pidä tarjota yllykkeitä juomiseen, koska niin moni kuuluu riskiryhmään. Schugk kuitenkin epäilee, ettei työnantajilla ole intoa täyteen ¹ Yksi annos on pieni pullo keskiolutta tai siideriä, 12 cl mietoa viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl viinaa (40 %). alkoholittomuuteen, vaikka se hallintakeinona olisikin tehokas. Yritykset haluavat jättää mahdollisuuden tarjota alkoholia ainakin vierailleen jopa työaikana, ja useimmat myös henkilökunnalleen tietyissä juhlatilaisuuksissa, hän sanoo. Yhteisöllisyyttä vahvistavat tapahtumat ja erilaiset juhlistamiset ovat työhyvinvoinnin kannalta hyvä asia. Työpaikat määrittelevät itse tavoitetasonsa. Asiasta voi keskustella samalla kun päihdeohjelmaa laaditaan tai päivitetään, EHYTin Tenkanen lisää. EHYT Teema 6 9

10 pitää kartalla Koulutus- ja virkistyspäivät, after workit ja pikkujoulut ovat hyviä tilaisuuksia lisätä osaamista ja ryhmähenkeä. Mutta jääkö joku porukan ulkopuolelle, jos ei juo muiden lailla? Jääkö jollekin toiselle taas putki päälle? Vesa Ville Mattila Kuvat Matti Immonen Huugo tsemppaa työpaikkoja päihdeongelmien ehkäisyssä ja työhyvinvoinnin rakentamisessa. Kymmenen vuotta sitten käynnistynyt Huugo-toiminta tarjoaa tukea työelämässä esiintyvien päihdehaittojen ehkäisemiseen ja hallintaan. EHYT ry:n yhteistyökumppanina on Työturvallisuuskeskus, jonka kautta toiminnan sisältöön vaikuttavat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt. Käytännössä Huugo opastaa kohti vastuullista ja huolehtivaa toimintakulttuuria, lisää toimijoiden taitoja puheeksiotto- ja hoitoonohjaustilanteissa sekä auttaa laatimaan tai päivittämään päihdeohjelmaa tai muuta toimintaohjetta. Tarjoamme materiaaleja, koulutusta ja tukea esimiehille, henkilöstöjohdolle, työterveyshuollolle, luottamusmiehille ja työsuojeluhenkilöstölle. Heidän vuorovaikutustaitojensa kehittämiseksi olemme kehittäneet ajattelun, kuuntelun ja viestinnän täsmätyökaluja, kertoo EHYT ry:n suunnittelija Timo Glad. Toiminta alkaa ajattelusta, kuuntelu paljastaa sanattomiakin viestejä, taitava kyselijä osaa ottaa puheeksi, selittää EHYT ry:n kouluttaja Timo Nerkko. Ennaltaehkäisy kuin diplomatiaa Päihdehaittojen ehkäisyn ajatellaan usein tarkoittavan varhaista puuttumista ongelmiin. Sitäkin tarvitaan, mutta varsinaista ennaltaehkäisyä se ei ole. Ennaltaehkäisy tarkoittaa toimintaa ja asioiden puheeksi ottamista jo ennen ongelmien ilmenemistä ja niiden ratkaisemista. Se on Päihdeohjelma on tiekartta työhyvinvoinnin kehittämiseen. 10 EHYT Teema 6

11 EHYTin Timo Glad (vas.), Timo Nerkko ja Antti Hytti tietävät, ettei paraskaan kartta korvaa käytännön tietoa ja kokemusta. EHYT Teema 6 11

12 VINKKI: Perjantaipalaveri voi toimia tehokkaammin torstaina, koska perjantaiksi halutaan skarpata. kuin laaja-alaista diplomatiaa, joka saattaa poistaa tarpeen turvautua maanpuolustuksen keinoihin, sanoo EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti. Varsinkin pienemmät yritykset havahtuvat päihteisiin siinä vaiheessa, kun on jouduttu yllättäen käsittelemään työntekijän päihdeongelmaa. Sitten pohditaan, olisiko voitu toimia toisin, Nerkko lisää. Työpaikoilla päihdehaittojen ennaltaehkäisy kannattaa kytkeä laajempiin kokonaisuuksiin. Alkoholista voi puhua vaikkapa tyhy-toiminnan yhteydessä yhtenä työhyvinvointitekijänä muiden joukossa. Tärkeintä on pyrkiä päihdehaitattomuuteen, jolloin esimerkiksi alkoholin käyttö ei aiheuta ongelmia työlle eikä työkavereille. Tehtävää riittää, sillä keskimääräisessä suomalaisessa 10 henkilön työporukassa on yksi raitis, seitsemästä kahdeksaan alkoholin kohtuukäyttäjää ja yksi tai kaksi riskikuluttajaa. Alkoholin lisäksi työpaikkojen arkeen heijastuvat yhä enemmän myös lääkkeiden ja huumausaineiden väärinkäyttö. Erityisesti kannabiksen ja lääkkeiden päihdekäyttö herättävät nykyään työpaikoilla paljon huolta ja kysymyksiä, Hytti muistuttaa. Ratkaisukeskeisesti puheeksi Ratkaisukeskeisenä lähestymistapana Huugo-toiminta haluaa edistää keskustelua asioista niiden oikeilla nimillä ilman leimaamista, syyllistämistä ja moralisointia. Pohjimmiltaan päihdehaittaan puuttuminen on välittämistä niin yksittäisestä työntekijästä kuin koko työyhteisöstä. Gladin, Hytin ja Nerkon mukaan työpaikalle tulee luoda varhaisen puheeksioton toimintatapa. Se on kaikkien tuntema työpaikan käytäntö, jossa jokainen antaa toiselle luvan puuttua kaikkiin työhön liittyviin poikkeamiin senkin uhalla, että kyseessä Päihdeohjelman hyödyt on väärä hälytys. Varsinaista puheeksiottovalmiutta tarvitsevat etenkin esimiehet. Ensin pitää havaita ja huomioida, sitten tarvittaessa puuttua. Suomessa on korkea kynnys tarttua asioihin, jotka katsotaan toisen yksityiselämään kuuluviksi. Onneksi tämän kynnyksen madaltamista voi opetella, Nerkko toteaa. Päihdekysymysten ohella Nerkko ja hänen kollegansa halua vat rohkaista keskustele- Kokoaa yhteen toimintaohjeet, mikä auttaa niiden muistamista ja päivittämistä. Helpottaa tuen ja avun pyytämistä. Tukee varhaista puuttumista ja puheeksiottoa. Vastuuttaa ja sitouttaa niin työntekijöitä kuin johtoa. Herättää ajatuksia ja keskustelua, mikä jo sinänsä ennaltaehkäisee päihdehaittoja. Lisää yhteisten pelisääntöjen tuntemusta ja työhyvinvointia. 12 EHYT Teema 6

13 Timo Glad Timo Nerkko Antti Hytti Ehkäisevässä toiminnassa on tärkeää asettaa konkreettinen päämäärä johon pyritään. maan kaikesta, mikä parantaa työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Koulutusta lyhyen tai pitkän kaavan mukaan Huugo-toiminnan merkeissä EHYT ry järjestää vuosittain erilaisia koulutustilaisuuksia. Kaikille avoimet koulutukset on suunnattu erityisesti työpaikkojen avainhenkilöille. Yrityksille ja muille työyhteisöille on sekä valmiita koulutuspaketteja että räätälöityjä kokonaisuuksia. Työelämän päihdeneuvonta palvelee Ratkaisukeskeisen toimintatavan mukaisesti koulutuksissa ei anneta valmiita vastauksia, vaan niitä haetaan yhdessä koulutettavien kanssa. Koulutuksen keskeisin teema on päihdehaitan puheeksi ottaminen työpaikalla. Laajimmillaan koulutukset ulottuvat tukemaan päihdeohjelman jalkauttamista ja seurantaa. Lyhimmillään ne toimivat tietoiskumaisesti. Jo puolessatoista tunnissa pystyy läpikäymään perusasiat ja Kuinka otan ongelman puheeksi? Miten pystyn parhaiten auttamaan työkaveria? Mitä päihdeohjelmaan pitäisi sisältyä? Työelämän päihdepulmiin saa nyt nopeasti neuvoja. Uusi Työelämän päihdeneuvonta opastaa ja päivystää maanantaisin klo numerossa Puhelimeen vastaavat ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat. Voit myös kysyä apua tekstiviestitse. Lähetä viesti otsikolla HUUGOKYSY numeroon antamaan eväitä eteenpäin. Kouluttajan hienoimpia kokemuksia on ollut, kun tehtaan johtajakin istuu mukana koulutuksessa ja osoittaa sitoutumisensa asiaan, Nerkko mainitsee. Omatoimista opiskelua ja käytännön toimenpiteitä varten Huugo tuottaa ja tarjoaa laajasti aineistoa. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa Työkalupakki-niminen tieto- ja artikkelipankki, joka kertoo päihdehaitoista ja niiden ennaltaehkäisystä työelämässä, selvittelee haittoihin puuttumisen mahdollisuuksia sekä esittelee arviointivälineitä ja menettelytapaohjeita. Päihdeohjelman laatiminen kannattaa Päihdeohjelman laatiminen työyhteisössä on osoittautunut yhdeksi ennaltaehkäisyn parhaaksi välineeksi. Parhaimmillaan päihdeohjelma tekee työstä päihdehaitatonta ja tukee siten työssäjaksamista. Jo pelkkä päihdeohjelman olemassaolo voi ennaltaehkäistä ongelmia. EHYT Teema 6 13

14 Työpaikoilla on yleensä jonkinlaiset pelisäännöt työpaikan tapa toimia päihdeasioissa. Tällaiset vakiintuneet toimintatavat kannattaisi kirjata työpaikan päihdeohjelman pohjaksi, Hytti sanoo. Hyvä päihdeohjelma on työpaikkakohtaisesti mietitty ja laadittu yhteisen tahdon tulos. Sitä ei kopioida mistään valmiista mallista. Päihdeohjelman pitää asettaa rajoja ja määritellä avainhenkilöiden vastuut mutta myös muistuttaa kaikkien vastuuta toisistaan, Glad korostaa. EHYT ry:n ehkäisevän päihde työn asiantuntijat voivat monin tavoin auttaa päihdeohjelman toteuttamisessa. Tarvittaessa he tarjoavat tukea ohjelman laatimisen ensiaskeleista ohjelman jalkauttamiseen sisältyvään työyksikkökohtaiseen keskusteluun saakka. Joskus avuksi riittää pelkkä suunnitellun päihdeohjelman kommentointi. Jonkinlainen päihdeohjelma vaikuttaa noin viidesosalla työpaikoista. Aktiivisimpia ohjelman laatimisessa ovat olleet suuret ja keskisuuret yritykset. Lisätietoja: Huugo-ohjelma tarjoaa: VINKKI: Kaikkea tarjolle tuotua ei tarvitse juoda. Materiaaleja alkoholikysymysten käsittelyyn ja virikkeitä keskustelun herättämiseen työpaikoilla. Koulutusta työpaikkojen vastuuhenkilöille päihdehaittojen ennaltaehkäisystä ja niihin puuttumisesta. Tukea työpaikan päihdeohjelmien laatimiseen ja päivittämiseen. Työkalupakin, joka antaa vastauksia työpaikan päihdetyön keskeisiin kysymyksiin. Arviointivälineeksi toisenlainen kosteusmittari Työpaikan kosteusmittarin avulla voit arvioida työpaikkasi riskiä kohdata päihdeongelmia. Samalla se auttaa valitsemaan toimenpiteitä tämän riskin vähentämiseksi. Työpaikan kosteusmittari tarkastelee päihderiskiä neljästä näkökulmasta. Niitä ovat päihdehaittojen todennäköisyys, työpaikan rakenteet, ennaltaehkäisevän toiminnan tarve ja havaittuihin haittoihin puuttumisen tehokkuus. Kukin näkökulma muodostaa joukon kysymyksiä sisältävän osion. Vastaukset tuottavat plus- tai miinuspisteitä, joiden summa yhdessä osiossa kertoo riskin suuruuden kyseisestä näkökulmasta katsottuna. Työpaikan kosteusmittari perustuu sekä tilastolliseen että kokemusperäiseen tietoomme päihderiskeistä suomalaisilla työpaikoilla ja eri taustatekijöiden vaikutuksista. Sen tehtävänä on herättää keskustelua ja kiinnittää huomiota mahdollisiin kehittämiskohteisiin, kertoo EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti. Kosteusmittaria voi käyttää jokainen työpaikkansa päihdekysymyksiin jonkin verran perehtynyt henkilö. Eniten hyötyä on luvassa, kun vaikkapa työsuojelutoimikunnan tai johtoryhmän jäsenet yhdessä läpikäyvät kysymyksiä, vastaavat niihin ja keskustelevat tuloksista. Turvautuminen säännöllisin väliajoin Työpaikan kosteusmittariin mahdollistaa päihdetilanteen muutosten ja valittujen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin. Työpaikan kosteusmittarin voit ladata huugo.fi-sivustosta, kohdasta Tukimateriaalit. 14 EHYT Teema 6

15 Työterveyshuoltolain mukaan päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma on pakollinen silloin, kun työnhakijalle tai työntekijälle halutaan tehdä ao. lain 3 :ssa tarkoitettu huumausainetesti. Työpaikan PÄIHDEOHJELMAN LAATIMINEN 1. Aloite Kuka tahansa työpaikalla voi tehdä aloitteen päihdeohjelman laatimisesta. Kehittämisryhmä, jossa on edustajia johdosta, henkilöstöstä, työsuojelusta ja työterveyshuollosta Konsultoidaan tarvittaessa asiantuntijoita; työterveyslääkäri, juristi, Työturvallisuuskeskus, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 4. Esimerkki päihdeohjelman sisällöstä Ohjelman tarkoitus Ehkäisevä toiminta Korjaava toiminta ja hoitoonohjaus Vastuuhenkilöiden nimeäminen 3. Valmisteleva työryhmä Ohjelman käyttöönotto Seurantamittarien valinta Liitteet (esimerkiksi paljon yksityiskohtaista tietoa sisältävät osuudet ja lomakepohjat) Työnantajan päätös ohjelman laatimisesta tai sen päivittämisestä Päätöskäsittely Ohjelmaehdotus käsitellään työsuojelutoimikunnassa sekä YT-toimikunnassa tai sitä vastaavissa yhteistoimintaelimissä Lopullinen ohjelma vahvistetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan allekirjoituksella 6. Jalkauttaminen Esimiesten perehdytys ja muu tarpeellinen lisäkoulutus Läpikäynti työpaikan yksiköissä ja mahdollinen paikallinen soveltaminen 7. Seuranta ja arviointi Sopii työsuojelutoimikunnan tehtäviin Apua päihdeohjelman laadintaan: -> Työkalupakki -> Työpaikan päihdeohjelma tai EHYT ry:n Työelämän päihdeneuvontapuhelin (Ma klo 15-18)

16 Työpaikan päihdekysymykset Työelämän päihdehaitat ja niistä käytävä keskustelu ovat muuttuneet merkittävästi 2000-luvulla. Työturvallisuuskeskuksen Hannu Tamminen on seurannut kehitystä aitiopaikalta. Hän sanoo, että työturvallisuus päihdekysymyksissä paranee suunnittelemalla ja harjoittelemalla. Jenni Tikkanen Kuvat Pixhill ja Sami Kulju Järjestöistä löytyy osaamista, jota työpaikoilla ei ole. 16 EHYT Teema 6 Työelämässä alkoholi on edelleen käytetyin päihde. Huumeet ja lääkkeet ovat tulleet vahvemmin mukaan kuvaan, Tamminen kertoo. Tamminen toimii asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa ja sen päihdeasiantuntijoiden ryhmässä. Suuria muutoksia on tapahtunut myös lainsäätäjän suhtautumisessa työelämän päihdehaittoihin. Tammisen aloittaessa tehtävässään vuonna 2002 työelämän laeissa ei mainittu sanaa alkoholi tai päihteet ollenkaan. Työsopimuslaistakin se oli poistettu vuonna Ajattelin, että onpa tässä tabu, kun sitä ei voida edes ääneen sanoa. Vuonna 2004 lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä kirjattiin huumetestit ja päihdeohjelma. Siitä lähtien työpaikoilla on alettu laatia päihdeohjelmia ja kysyntää koulutuksille on riittänyt. Tuotannonmenetyksiä ja turvallisuusriskejä Päihteiden tarkkaa vaikutusta työturvallisuuteen ja työtapaturmiin on vaikea mitata. Koko väestöstä saatavaa tietoa tapaturmariskeistä ja terveyshaitoista ei voi suoraan verrata työelämään, jossa olosuhteet ovat vapaa-aikaa valvotummat ja turvallisemmat. Meillä on edelleen hyvin vähän tilastotietoa siitä, miten päihteiden käyttö tarkalleen vaikuttaa työelämässä. Päihteiden osuus tulee väistämättä ilmi ainoastaan kuolemaan johtaneissa tapaturmissa, Tamminen kertoo. Työpaikalla kannattaa panostaa päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn, vaikka päihteiden vaikutuksesta työuraan ja -kykyyn ei ole olemassa kattavaa tutkimusta. Eittämättä hyödyllisintä tietoa antaisi henkilöstötaloudellinen tutkimusote, sillä luotettava tieto päihdehaittojen vaikutuksista työuraan, työkykyyn ja tuottavuuteen rohkaisisi työnantajia panostamaan kattavasti päihdehaittojen ehkäisyyn työpaikalla. Tapaturmariskejä olennaisempana kysymyksenä Tamminen pitää heikentyneen työkyvyn kautta syntyvää tuottavuusvajetta. Tätä hän perustelee arkijärjellä. Valtaosa suomalaisista tietää, mikä ihmisen toimintakyky on krapulassa, saati millaista saamattomuutta päivittäinen naukkailu aiheuttaa. Työn luonteella ja alalla on vaikutusta päihteiden aiheuttaman turvallisuusriskin suuruuteen. Aloilla, joille on tyypillistä lyhyet työsuhteet ja vähäinen sitoutuminen, ei ole perinteisten, valvotumpien ja turvallisempien työolosuhteiden muodostamaa suojaavaa tekijää. Myös niillä, jotka työssään ovat tekemisissä alkoholin kanssa, on joissakin tutkimuksissa tunnistettu kohonnutta riskiä, Tamminen lisää. Tamminen on toiminut myös kuntakentästä vastaavana asiamiehenä ja näkee kunta-alan monissa kohdin edelläkävijänä päihdekysymyksissä. Kuntapuolella on ollut suositus päihdeasioiden käsittelystä jo vuodesta 1997 lähtien. Sitä käytettiin mallina, kun suositus laadittiin kaikille aloille vuonna Kunta-alalla on tehty monia työkykyä koskevia tutkimuksia, jotka antavat tietoa myös päihdetottumusten vaikutuksesta sairauspoissaoloihin. Kunnat ovat isoja työnantajia, joilla on resurssia tehdä ja toteuttaa päihdeohjelmia, Tamminen toteaa. Kansalaisjärjestöt ovat Tammisen mukaan työpaikoille tärkeä tuki ja resurssi päihdekysymyksissä. Järjestöistä löytyy osaamista, jota työpaikoilla ei ole, Tamminen toteaa. Tamminen on toiveikas entistä laajemman yhteistyön suhteen, sillä edistystä on jo tapahtunut. Puheeksioton harjoittelua palo- ja pelastusharjoitusten tapaan? Työturvallisuudesta ja päihteistä puhuttaessa nousevat usein esiin puhalluttaminen ja huumetestit. Tamminen pitää testaamista hyvänä ennaltaehkäisynä.

17 kuntoon jo hyvän sään aikana Hannu Tamminen työskentelee asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa. Hän kiinnostui päihdekysymyksistä työskennellessään työsuojeluvaltuutettuna. Siltä ajalta on vahva muistikuva siitä, miten puolen päivän koulutuskin aiheesta antaa eväitä viedä asioita eteenpäin, Tamminen kuvaa. Esimerkiksi huumetesteissä ei raporttien mukaan käy käry enää niin usein kuin vuosituhannen alussa. Liikenneammattien kohdalla keskustellaan sokkotesteistä, mutta sallimisen estää eri osapuolten oikeutettu huoli varjopuolista. Työntekijäpuolta huolettavat riskit testeihin liittyvässä työntekijän oikeusturvassa, esimerkiksi testien luotettavuuden ja tasapuolisuuden kannalta. Työpaikoilla heräävä kysymys päihteistä on se ilmeisin: Miten toimia, kun työpaikalla on ilmiselvä epäilys päihtymyksestä? Tammisen mukaan tilanteita sattuu kohdalle niin harvoin, että ne yllättävät. Hän pohtii, pitäisikö puheeksiottoa harjoitella todenmukaisissa olosuhteissa pelastusharjoitusten tapaan. Henkilökunta olisi mukana oppimassa, miten työterveyskeskustelussa toimitaan. Silloin nähtäisiin, toimivatko suunnitelmat ja ohjeet niin kuin pitää. Tammisella on suoraviivainen vinkki työpaikalle, joka pohtii päihteistä mahdollisesti aiheutuvaa riskiä. Kannattaa käynnistää systemaattinen päihdetyö hyvän sään aikana. Se on helppo liittää työpaikan muuhun terveyden ja työhyvinvoinnin edistämiseen. EHYT Teema 6 17

18 Satu Vennalan tärkein viesti työpaikan päihdeongelmien suhteen on puuttuminen. Tällä hetkellä pidän missionani saada ihmiset ymmärtämään, että ketään ei auteta sillä, että ollaan kuin ei huomattaisi. 18 EHYT Teema 6

19 Ainoa oikea tapa puuttua alkoholin mahdolliseen väärinkäyttöön työpaikalla on puhuminen ja puuttuminen. Tuija Holttinen Kuvat Jari Härkönen Infografiikka Henna Ryynänen Kissa pöydälle! Satu Vennalan tärkein viesti työpaikan päihdeongelmien suhteen on puuttuminen. Tällä hetkellä pidän missionani saada ihmiset ymmärtämään, että ketään ei auteta sillä, että ollaan kuin ei huomattaisi. Työkyvyn johtaminen ja työkyvyn hallinta ovat Satu Vennalan arkipäivää. Hän työskentelee HOK-Elannon ravintolatoimialan henkilöstöresurssipäällikkönä ja kokee oman talonsa päihdeohjelman sydämen asiakseen. Varhainen tuki on jokaisen työntekijän oikeus ja esimiehen velvollisuus. Oma unelmani on se, että jokaisessa työyhteisössä ymmärrettäisiin, että vaikealtakin vaikuttavaan asiaan välittömällä puuttumisella tehdään oikeasti palvelus tälle ihmiselle, Satu Vennala sanoo. Esimies saa tukea Vastuullisimmilla työpaikoilla päihdeohjelmat kuuluvat jo olennaisesti työhyvinvointiin. HOK-Elannossa varhaisesta tuesta alettiin aktiivisemmin puhua kymmenisen vuotta sitten, ja päihdeohjelma päivitettiin vuoden 2013 lopulla. Ymmärsin, että on tärkeää viedä esimiehille viesti siitä, EHYT Teema 6 19

20 5Satu Vennalan viisi viisasta 1. Rohkeutta varhaiseen puuttumiseen! 2. Puuttuminen on vastuullinen tapa toimia. 3. Puheeksiottaminen on hyvä teko, eikä mitään nillitystä. 4. Keskusteluja pidetään vireänä koko ajan. 5. Alkoholismi on sairaus, joka ei hoidu nalkuttamalla. etteivät he ole tämän asian kanssa yksin, Satu Vennala sanoo. Otin lähestymistavaksi opastaa miten ongelmatilanne tunnistetaan ja mitä sitten tehdään. Olennaisimpana haluan välittää viestin: Soittakaa minulle, ottakaa yhteyttä ja saatte apua. Tilanteeseen ei tarvitse mennä yksin. Päihde-epäilystä on puhuttava Sellaista ongelmatilannetta ei olekaan, mitä ei voisi lähteä ratkomaan puhumalla. Päihde-epäilyssäkään ei pidä jäädä odottamaan, että jotain on jo tapahtunut. Keskustelu aloitetaan siinä kohdassa, kun esimiehelle tai työkaverille syntyy huoli, että kaikki ei nyt ole kunnossa. Vennala kannustaa suorapuheisuuteen. Turhan paljon varotaan ja hyssytellään. Jos on epäilys, että työntekijä ei ole työkuntoinen töissä, siihen on puututtava. Eli ei todeta, että oletpa väsyneen näköinen, pitäisiköhän sinun mennä kotiin nukkumaan. Vaan sanotaan reilusti, että nyt minusta näyttää siltä että olet alkoholin vaikutuksen alainen. Ja siitä lähdetään keskustelemaan. Asian salailu vain pahentaa tilannetta. Huomioimatta jättämisellä mahdollistetaan ongelman jatkuminen ja paheneminen. Työnantajalla on tietenkin vaitiolovelvollisuus, mutta yleisellä tasolla päihdeasioista voidaan työyhteisössä puhua. Usein siinä kohdassa, kun ongelma on todettu ja työntekijä on sitoutunut hoitoon, hän ottaa asian itse puheeksi työyhteisössä ja saa sitäkin kautta tukea. Satu Vennala muistuttaa myös, ettei kenenkään saa antaa jatkaa työntekoa, mikäli on epäilys päihtymisestä. Kyseessä on työturvallisuusriski. Esimies epäiltynä Entä jos epäilys kohdistuukin esimieheen? Kuka häntä valvoo? Tilanne on hankalampi, sillä ravintolapäällikkö on aina yksinäisemmässä paikassa, koska hänen oma esimiehensä harvoin työskentelee saman katon alla. Alkoholin väärinkäyttö havaitaan hitaammin. Tässä tulevat onneksi meidän järjestelmämme apuun. Seuraan koko henkilöstön sairauspoissaoloja, ja sitäkin kautta saa arvokasta puuttumiseen johtavaa tietoa. Seuranta kannattaa Alkoholi aiheuttaa työpaikalla sekä fyysisiä, henkisiä että taloudellisia haittoja sairauspoissaoloina, tapaturmina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Sen lisäksi tulee kuormitus työyhteisön muille jäsenille sekä tietenkin vaikutukset yksityiselämässä. Satu Vennala katsoo kuitenkin positiivisesti tulevaisuuteen. Jokaista ei tietenkään voi olla vahtimassa. Mutta olen optimisti. Ajattelen, että mitä enemmän tästä puhutaan työpaikoilla, sen matalampi kynnys ihmisillä on avata suunsa. Jo se on päihdeohjelman onnistumista. Lisäksi meillä on sairauspoissaolot kohtuullisen hyvällä tasolla, ja joka vuosi on saatu parannusta aikaan. Kun yhdenkin työntekijän työkyky paranee, se näkyy kustannuksissa. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että se parantaa kyseisen työntekijän elämänlaatua ja samalla koko työyhteisön jaksamista. 20 EHYT Teema 6

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad EHYT ry - ehkäisevän päihdetyön ammattilaiset palveluksessasi Elämäniloa ja hyvinvointia ilman päihde- ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi

www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi Kysymyksiä työpaikan päihdetilanteen ja -riskien kartoittamisen ja toimenpiteiden valitsemisen tueksi Miksi? Päihteiden väärinkäyttö voi vaikuttaa työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja työn laatuun kaikenlaisilla

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Päihteet ja työelämä näkökulma aiheeseen EHYT ry perustajineen toteuttanut vuodesta 2005 työelämän päihdehaittojen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Päihteet työssä kiitos ei

Päihteet työssä kiitos ei Päihteet työssä kiitos ei Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, Työelämän päihdeasiantuntijat Teksti: Hannu Tamminen Valokuvat: Katri Lehtola Ulkoasu ja taitto: HDAD Paino: Kopio Niini Oy 1. painos 2012

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tavoite Helsingin kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö sekä

Lisätiedot

Päihdeohjelman malliteksti

Päihdeohjelman malliteksti Päihdeohjelman malliteksti Päihdeohjelman voi muokata seuraavaa mallitekstiä käyttäen kunkin työpaikan tarpeiden mukaan. Tekstissä voi käyttää tässä oppaassa esitettyjä asioita. Malli on tarkoitettu rungoksi

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Päihdehaitat hallintaan!

Päihdehaitat hallintaan! Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos VTML Päihdehaitat

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI OMA-ALOITTEINEN HOITOON- HAKEUTUMINEN. PÄIHDEHOITO- SOPIMUS (LIITE) 1. ENNALTA- EHKÄISY 2. PÄIHDE- ONGELMA 3. PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELU 4. HOIDOSTA SOPIMINEN 5. PÄIHDEHOITO- SUUNNITELMA

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen. 1 (5) SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijöiden

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Päihteetöntä päivää Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S Päihdeasioiden käsittely Vantaan kaupungin työpaikoilla Tämä opas on tiivistelmä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

RANUAN KUNTA. Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA. Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat

RANUAN KUNTA. Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA. Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat RANUAN KUNTA Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat RANUAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA 2(10) SISÄLTÖ 1. PÄIHDEOHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS... 3 2. TYÖ JA PÄIHTEET...

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Päihdeohjelman lomakkeet 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741,

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot