ehyt 6 työelämä Huugo tsemppaa päihdeasioissa s. 10 Ota työterveyshuollosta irti s. 22 Antti Holma: Loppu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ehyt 6 työelämä Huugo tsemppaa päihdeasioissa s. 10 Ota työterveyshuollosta irti s. 22 Antti Holma: Loppu"

Transkriptio

1 ehyt 6 työelämä Huugo tsemppaa päihdeasioissa s. 10 Ota työterveyshuollosta hyöty irti s. 22 Antti Holma: Loppu tissuttelulle s. 30

2 ehyt 6 työelämä Kuva: Matti Immonen Huugo auttaa s Työpaikan päihdekysymykset kuntoon jo hyvän sään aikana s. 16 Tervetuloa työelämään! s. 26 Kuva: Jari Härkönen Työterveydestä hyöty irti s EHYT Teema 6

3 sisältö 7 Kännäämisellä on kova hinta työelämässä 10 Huugo pitää kartalla 14 Arviointivälineeksi toisenlainen kosteusmittari 16 Työpaikan päihdekysymykset kuntoon jo hyvän sään aikana 18 Kissa pöydälle! 22 Työterveyshuollon osaaminen käyttöön 25 Vaikuttaja / Minna Helle 26 Tervetuloa työelämään! 28 Gallup 30 Loppu tissuttelulle 32 Viisi väitettä 33 Belgiassa joka yrityksellä on oltava päihdeohjelma 35 Kolumni / Liisa Akimof EHYT Teema on EHYT ry:n julkaisu, joka palvelee teemakohtaisin painotuksin erilaisten ammattilaisten, yhtei sö jen, jäsenjärjestöjen ja eri ikäisten suomalaisten tiedon tarvetta. JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu 27, Helsinki, PÄÄTOIMITTAJA Sari Aalto-Matturi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kiti Poikonen, puh , Toimituskunta Sari Aalto-Matturi, Timo Glad, Antti Hytti, Timo Nerkko, Kiti Poikonen ja Päivi Tiittanen. TOIMITUS JA TAITTO Legendium Oy toimituspäällikkö Marjo Tiirikka, Tilaus- ja osoitteenmuutokset puh Painopaikka Libris Oy, Helsinki, helmikuu 2015 ISSN Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä. Järjestö aloit ti toimintansa 2012, jolloin Elämäntapaliitto ry, Terveys-Hälsan ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry yhdistyivät. pääkirjoitus Antti Hytti, aikuistyön päällikkö Mitä (se) sinulle kuuluu? Alkoholista puhuminen herättää tunteita. Lausahdus Mitä se muille kuuluu mitä vapaa-ajallani teen? on ihan oikeutettu. Ei useimmiten kuulukaan. Työkyvystä ja terveydestä kannattaa kuitenkin pitää huolta jo oman hyvinvoinnin vuoksi. Silloin, kun päihteistä alkaa tulla ongelmia, ne pyrkivät heijastumaan työyhteisöön ja itse työntekoon. Työpaikan päihdeasiat onkin aina helpompi laittaa kuntoon jo hyvän sään aikana. Pelisäännöt kannattaa suunnitella porukalla ja kirjata ylös työpaikan päihdeohjelman muotoon tai osaksi hyvinvointisuunnitelmaa. Ei siis paperia paperin vuoksi, vaan siksi, että kirjoitettu on aina helpompi muistaa, kouluttaa ja päivittää. Viime vuosina on puhuttu paljon työurien pidentämisestä, josta haetaan ratkaisuja niin huoltosuhteen kuin julkisen talouden kestävyysvajeen parantamiseen. Kättä on väännetty muun muassa siitä, mistä kohtaa työuria olisi tehokkainta pidentää. Alkoholihaittojen vähentäminen voisi parhaimmillaan kattaa merkittävän osan työurien pidentämistarpeesta. Haittojen vähentäminen pienentäisi samalla alkoholista aiheutuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle, joiden on arvioitu olevan jopa 6 7 miljardia euroa. Ehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä suunnitelmallisesti ja suuria linjoja luomalla. Mutta se koostuu myös arjen teoista. Yhteisöllisyyttä vahvistamalla luodaan avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä, joka auttaa vaikeiden asioiden tullessa eteen. Muistetaan kysyä aina väillä toisiltamme, että mitä sinulle kuuluu. Ja kuunnellaan tarkkaan, vaikka mitään ei olisi kysyttykään. Antti Hytti EHYT Teema 6 3

4 poimintoja Koonnut Kiti Poikonen Iso tuoppi keskiolutta 220 kcal Pikkupullo siideriä 180 kcal 8 cl viiniä kcal 4 cl viinaa 100 kcal 4 cl likööriä kcal Harkitse, miten juot. Tiedä omat rajasi Lataa OttoMitta puhelimeesi EHYT ry:n OttoMitta on ilmainen mobiilisovellus, jonka avulla voi seurata omaa alkoholinkäyttöään. Sovellus kulkee mukavasti mukana älypuhelimessa. OttoMitan käyttö on maksutonta ja tallennetut tiedot näkyvät vain käyttäjälle itselleen. Kun sovelluksen kirjaa nauttimiensa alkoholiannosten tiedot, kuten juoman laadun, määrän ja hinnan, OttoMitta laskee vaikkapa kalorit ja rahankulutuksen. Otto- Mitta auttaa tunnistamaan alkoholin riskikäytön rajoja, joita moni ei välttämättä tule ajatelleeksi. Sovellus voikin olla tukena omaan terveyteen vaikuttavassa elämäntapamuutoksessa. OttoMitan voi ladata maksutta AppStoressa, GooglePlayssa tai Windows Phonessa. Sovellus toimii älypuhelimissa ja tableteissa, joissa on Android, ios tai Windows Phone -käyttöjärjestelmä. Porinakortilla puhetta päihteistä Miten käytät alkoholia? Juotko yksin vai porukassa? Onko olemassa miesten tai naisten juomistyylejä? Millaisia ikäryhmien välisiä eroja olet huomannut? Porinakorttien avulla on mahdollista viritellä ikääntyneiden kesken keskustelua terveydestä, elämän voimavaroista ja alkoholista. Porinakortti 1 soveltuu myös yleiseksi tiedotusmateriaaliksi alkoholista. Tilaa omasi hintaan: 2,50 e/10 kpl tai lataa maksutta osoitteesta Huugo-koulutukset työyhteisöille EHYT ry:n Huugo-koulutuksista osa on suunnattu koko henkilöstölle ja osa työpaikan avainhenkilöille. Huugo-koulutus voidaan järjestää erillisenä tai osana työpaikan omaa koulutuspäivää. Koulutuspakettejamme voidaan tarvittaessa räätälöidä tilaajan toiveiden mukaan. Koulutuksemme kestävät 1 6 h, kokonaisuudesta riippuen. Tämänhetkiset pakettimme ovat: Työelämä ja päihteet Työelämä, päihteet ja ongelmien puheeksiotto Päihteet ja työhyvinvointi Havahduttaminen päihdehaittoihin. Avoimet Huugo-koulutukset Kaikille avoimet Huugokoulutukset tarjoavat tietoa alkoholista ja muista päihteistä työelämässä. Koulutuksen aiheita ovat työturvallisuus, päihdeongelmien ennaltaehkäisy työpaikalla, avainhenkilöiden vastuut, päihdeohjelma, yhteistyö työterveyden kanssa ja puheeksiotto. Koulutuksen kesto on klo Koulutusmaksu sisältää koulutusmateriaalin, lounaan ja kahvit. Hinta 115 e/ henkilö. Ajat ja paikkakunnat: Turku Tampere Jyväskylä Joensuu Helsinki Työyhteisöjen koulutusten lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Antti Hytti, p Tulevat avoimet koulutuksemme löytyvät osoitteesta: kohdasta Koulutukset. 4 EHYT Teema 6

5 Tulevia tapahtumia Päihdepäivät Vuosittain järjestettävä Päihdepäivät on alan ykköstapahtuma sosiaali-, terveysja kasvatusalan ammattilaisille, tutkijoille ja päättäjille. Tapahtumassa voi tutustua uusiin päihdetyön menetelmiin sekä tavata kollegoita messuosastolla. Seuraavat päihdepäivät järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla, ja niiden teemana on päihdekulttuurin muutos. Tule mukaan Päihdepäiville ja voit löytää itsesi vaikka Biletohtorin vastaanotolta! Lisätietoja: paihdepaivat Savuton työpaikka Työntekijöiden terveyden, jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työpaikoilla edistetään savutonta toimintakulttuuria. Suomessa on noin tupakoijaa, joista yli 60 prosenttia haluaa lopettaa tupakoinnin. Työpaikan savuton toiminta tukee tupakoinnin lopettamista. Savuton Työpaikka -toimenpideohjelma auttaa työpaikkoja valmistelemaan savuttomuuspäätöstä, siitä viestimistä ja koko prosessin johtamista. Ohjelman savuttomuuskriteerit sisältävät konkreettisia toimenpiteitä ja ne voi ottaa käyttöön osoitteesta: Work Goes Happy Work goes happy (WGH) on työhyvinvointikonsepti, joka luo ideoita, avaa väyliä työhyvinvoinnista ja työelämästä tiedottamiseen niin asiantuntijoille, työyhteisöille kuin yhteistyökumppaneille. Vuosittainen päätapahtuma järjestetään keväisin Helsingissä. Kaudella 2015 tapahtuma on Wanhassa Satamassa keskiviikkona klo Tapahtuma on yhdistelmä päälavaohjelmaa, teemasaleja, workshoppeja ja messuja. Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy. EHYT ry on Work Goes Happyn yksi monista työhyvinvointia edistävistä kumppaneista. Huumeet työelämässä -julkaisu tilattavissa Huumeet työelämässä -tietolehden tavoitteena on antaa työpaikkojen päihdetyöstä vastaaville ajantasaista tietoa työelämän huumetilanteesta. Tietoa voidaan käyttää työpaikkakohtaisen riskien arvioinnin ja päihdeohjelman laatimisen pohjana. Aiheeseen paneudutaan case-kuvausten avulla, joita täydennetään fakta-osuuksilla. Tietolehti pyrkii myös antamaan vinkkejä huumehaittojen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen työpaikoilla. Hinta 5 e. Tilattavissa osoitteesta: Lisätietoja: EHYT Teema 6 5

6 Kustannukset Työkyky Alkoholi aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle joka vuosi 6 7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Lähde: THL Työikäisistä miehistä jopa 40 prosentilla ja naisista 18 prosentilla alkoholinkäyttö on vähintään riskitasolla. Lähde: TTL Alkoholi ja työpaikka Alkoholin takia menetetään vuosittain noin 2miljoonaa työpäivää. Tämän kustannukset ovat varovaisimpien arvioiden mukaan vuositasolla miljoonaa euroa. Yhden sairauslomapäivän hinnaksi arvioidaan 350 euroa. Lähde: EHYT ry / Huugo, VTV ja EK fakta tutkittua tietoa Alkoholin kokonaiskulutus on lähes viisinkertaistunut 1960-luvun alusta. Jos kulutusta vähennettäisiin viidenneksen verran, vastaisi se jotakuinkin Suomen kokonaiskulutusta 1990-luvulla ja Ruotsin nykyistä kulutustasoa. Suunta onkin jo hyvä, kulutus on viime vuosina hiukan laskenut. Tällä hetkellä ollaan noin 9,7 litran (100 % alkoholia) tasolla asukasta kohti eli noin 11,6 litrassa 15 vuotta täyttänyttä kohti. Lähde: THL 54% henkilöstöhallinnon ammattilaisista toivoo enemmän panostusta päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn. Lähde: EHYT ry:n kysely Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n jäsenille Yritysjohtajat Lähde: EHYT ry / TNS Gallup: Yritykset ja alkoholi, % yritysjohtajista oli sitä mieltä, että Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn. 71 % yritysjohtajista katsoo, että alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tulevat viime kädessä yritysten maksettaviksi. 6 EHYT Teema 6

7 Kännäämisellä on kova hinta työelämässä Alkoholinkäytön haitat näkyvät työelämässä vuosittain satojen miljoonien eurojen menetyksinä, vaikka työaikana pysytelläänkin jo useimmiten kuivin suin. EHYT Kuvitus Henna Ryynänen Työpaikat ovat kuivuneet. Enää ei biletetä sumeilematta firman laskuun tai tulla maistissa töihin, mikä ei ollut harvinaista vielä muutama vuosikymmen sitten. Liike-elämässäkin ilmaiset viinat jäävät yhä useammin juomatta, mutta vapaalla suomalaiset juovat sitäkin enemmän. Alkoholin kokonaiskulutus on lähes viisikertaistunut 1960-luvun alusta. Vuonna 2013 suomalaiset joivat 11,6 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Riskikulutuksen ja alkoholiriippuvuuden haitat näkyvät työelämässä, vaikka työaikana pysyttäisiinkin selvin päin. On arvioitu, että alkoholin takia menetetään vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää. Menetetyn työpanoksen arvoksi on arvioitu noin miljoonaa euroa. Työpaikkojen HR-vastaavat arvioivat päihteiden aiheuttavan seitsemän prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Runsaan alkoholinkäytön tiedetään pahentavan kymmeniä sairauk sia ja lisäävän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysriskiä. Humalahakuinen juomatapa kaksinkertaistaa riskin päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Alkoholi on myös yksi yleisimmistä kuolinsyistä työikäisillä miehillä ja naisilla. Tutkimusten mukaan työelämässä olevista miehistä prosentilla ja naisista prosentilla alkoholinkäyttö on niin suurta, että se aiheuttaa terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Tällöin puhutaan alkoholin riskikulutuksesta. Kaikista työikäisistä miehistä 40 prosenttia ja naisista 18 prosenttia on alkoholin riskikäyttäjiä. Alkoholiperäiset sairaudet jätetään monesti pois todistuksista ja hakemuksista, koska ne voivat evätä sairausajan palkan tai heikentää työntekijän mahdollisuutta päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, EHYT Teema 6 7

8 8 EHYT Teema 6 sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijalääkäri Jan Schugk. Ei ihan pieni myrsky vesilasissa Alkoholihaittojen kustannuksia on vaikea arvioida. Se tiedetään, että välittömät kustannukset koko yhteiskunnalle ovat noin 1,4 miljardia euroa. Summa ei sisällä tuotannon menetyksiä, menetetyn elämän arvoa eikä muita välillisiä kustannuksia, joiden arvioidaan olevan noin 4,5 5,5 miljardia euroa. Joidenkin mielestä luku on niin epävarma, että sitä on parempi olla esittämättä. Se kertoo silti jotain ongelman suuruusluokasta, sanoo EHYT ry:n johtava erityisasiantuntija Tuomas Tenkanen. Alkoholipolitiikasta keskustellaan välillä kovilla kierroksilla ja laineet lyövät korkealle. EHYT ry:n kyselyyn vuonna 2014 vastanneet yritysjohtajat eivät kuitenkaan pitäneet ylisääntelynä sitä, että oluen sunnuntaimyyntiä rajoitettaisiin maanantairokulien vähentämiseksi. Päinvastoin. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta uskoi, että alkoholinkulutusta vähentämällä voitaisiin pidentää suomalaisten työuria merkittävästi. Jos alkoholinkulutusta vähennettäisiin viidenneksen verran, vastaisi se jotakuinkin Suomen kokonaiskulutusta 1990-luvulla ja Ruotsin nykyistä kulutustasoa, Tenkanen sanoo. Alkoholin terveydelle haitalliset mekanismit tunnetaan melko hyvin. Monissa tutkimuksissa on muun muassa osoitettu, että rentouttavan unen määrä vähenee jo kolmen alkoholiannoksen jälkeen ja seitsemän annoksen jälkeen sitä ei ole enää juuri lainkaan. Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mielestä krapulassa ei kannata tulla töihin, jos ei ole varma työkunnostaan. Hän kehottaa tekosyiden sijasta kertomaan heti avoimesti esimiehelle, miksi työkyky epäilyttää. Krapulassa ihmisen tarkkaavaisuus tutkitusti heikkenee. Sillä voi olla vakavia seurauksia turvallisuuskriittisissä ammateissa, kun alkoholi on huonontanut myös unen laatua, hän sanoo. Suurkuluttajista valtaosa käy töissä EK:n Jan Schugkin mukaan huumeet ovat alkoholin rinnalla pieni ongelma suomalaisilla työpaikoilla, vaikka niiden käyttö onkin lisääntynyt. Työpaikoilla ja sairauspoissaoloissa huumeita ei tuoda senkään vertaa esille kuin alkoholinkäyttöä. Schugkin mukaan Suomessa ei käytetä juurikaan lääkkeitä vireys-

9 Kulutus riskirajalla Riskirajalla tarkoitetaan sitä alkoholin määrää, joka todennäköisesti lisää merkittävästi terveyshaittoja. Naiset sietävät alkoholia heikommin kuin miehet. Ikääntyminen heikentää alkoholin sietokykyä kaikilla. Juomismäärien lisäksi riskialttiuteen vaikuttavat yksilölliset tekijät. Riskikulutuksen rajat on laadittu perusterveille aikuisille. Naiset: yli 5 annosta¹ kerralla tai 16 annosta viikossa Miehet: yli 7 annosta kerralla tai 24 annosta viikossa Yli 65-vuotiaat: 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa tilan säätelemiseen ja työtehon parantamiseen kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Suomalaistutkimuksen mukaan kolme neljästä vuotiaasta alkoholin suurkuluttajasta käy töissä. Juomiseen olisikin tärkeä päästä kiinni, kun ihminen on vielä mukana työelämässä. Kaikilla, jotka tunnistavat päihdeongelman työpaikallaan, on suorastaan velvollisuus ottaa asia puheeksi, Jan Schugk sanoo. Työkaverin tai alaisen alkoholinkäyttöön on silti vaikea puuttua sopivan jämäkällä, mutta rakentavalla tavalla. Myös näytön saaminen alkoholiongelmasta on usein vaikeaa, koska juominen tapahtuu harvoin työpaikalla. Lisäksi juomiseen liittyy paljon syyllisyyttä, häpeää ja puhumatonta asiaa. Puheeksioton harjoitteluun on onneksi saatavilla koulutusta ja tukea, Tenkanen mainitsee. Hoitoonohjaus on jo helpompi vaihe, koska se voidaan ulkoistaa työterveyshuollolle, Schugk sanoo. Ilo ilman viinaa teeskentelyä? Monien mielestä alkoholi voi maltillisesti käytettynä toimia yhteisöllisyyden vahvistajana ja voiteluaineena. Suomessa alkoholia pidetään myös vieraanvaraisuuden symbolina. Tenkasen ja Vainion mielestä tipaton työpaikka olisi mahdollinen siinä missä savutonkin. Vainiosta olisi toivottavaa, että ainakaan työajalla ei työpaikoilla tarjottaisi alkoholia. Hän perustelee näkemystään sillä, että työnantajan ei pidä tarjota yllykkeitä juomiseen, koska niin moni kuuluu riskiryhmään. Schugk kuitenkin epäilee, ettei työnantajilla ole intoa täyteen ¹ Yksi annos on pieni pullo keskiolutta tai siideriä, 12 cl mietoa viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl viinaa (40 %). alkoholittomuuteen, vaikka se hallintakeinona olisikin tehokas. Yritykset haluavat jättää mahdollisuuden tarjota alkoholia ainakin vierailleen jopa työaikana, ja useimmat myös henkilökunnalleen tietyissä juhlatilaisuuksissa, hän sanoo. Yhteisöllisyyttä vahvistavat tapahtumat ja erilaiset juhlistamiset ovat työhyvinvoinnin kannalta hyvä asia. Työpaikat määrittelevät itse tavoitetasonsa. Asiasta voi keskustella samalla kun päihdeohjelmaa laaditaan tai päivitetään, EHYTin Tenkanen lisää. EHYT Teema 6 9

10 pitää kartalla Koulutus- ja virkistyspäivät, after workit ja pikkujoulut ovat hyviä tilaisuuksia lisätä osaamista ja ryhmähenkeä. Mutta jääkö joku porukan ulkopuolelle, jos ei juo muiden lailla? Jääkö jollekin toiselle taas putki päälle? Vesa Ville Mattila Kuvat Matti Immonen Huugo tsemppaa työpaikkoja päihdeongelmien ehkäisyssä ja työhyvinvoinnin rakentamisessa. Kymmenen vuotta sitten käynnistynyt Huugo-toiminta tarjoaa tukea työelämässä esiintyvien päihdehaittojen ehkäisemiseen ja hallintaan. EHYT ry:n yhteistyökumppanina on Työturvallisuuskeskus, jonka kautta toiminnan sisältöön vaikuttavat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt. Käytännössä Huugo opastaa kohti vastuullista ja huolehtivaa toimintakulttuuria, lisää toimijoiden taitoja puheeksiotto- ja hoitoonohjaustilanteissa sekä auttaa laatimaan tai päivittämään päihdeohjelmaa tai muuta toimintaohjetta. Tarjoamme materiaaleja, koulutusta ja tukea esimiehille, henkilöstöjohdolle, työterveyshuollolle, luottamusmiehille ja työsuojeluhenkilöstölle. Heidän vuorovaikutustaitojensa kehittämiseksi olemme kehittäneet ajattelun, kuuntelun ja viestinnän täsmätyökaluja, kertoo EHYT ry:n suunnittelija Timo Glad. Toiminta alkaa ajattelusta, kuuntelu paljastaa sanattomiakin viestejä, taitava kyselijä osaa ottaa puheeksi, selittää EHYT ry:n kouluttaja Timo Nerkko. Ennaltaehkäisy kuin diplomatiaa Päihdehaittojen ehkäisyn ajatellaan usein tarkoittavan varhaista puuttumista ongelmiin. Sitäkin tarvitaan, mutta varsinaista ennaltaehkäisyä se ei ole. Ennaltaehkäisy tarkoittaa toimintaa ja asioiden puheeksi ottamista jo ennen ongelmien ilmenemistä ja niiden ratkaisemista. Se on Päihdeohjelma on tiekartta työhyvinvoinnin kehittämiseen. 10 EHYT Teema 6

11 EHYTin Timo Glad (vas.), Timo Nerkko ja Antti Hytti tietävät, ettei paraskaan kartta korvaa käytännön tietoa ja kokemusta. EHYT Teema 6 11

12 VINKKI: Perjantaipalaveri voi toimia tehokkaammin torstaina, koska perjantaiksi halutaan skarpata. kuin laaja-alaista diplomatiaa, joka saattaa poistaa tarpeen turvautua maanpuolustuksen keinoihin, sanoo EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti. Varsinkin pienemmät yritykset havahtuvat päihteisiin siinä vaiheessa, kun on jouduttu yllättäen käsittelemään työntekijän päihdeongelmaa. Sitten pohditaan, olisiko voitu toimia toisin, Nerkko lisää. Työpaikoilla päihdehaittojen ennaltaehkäisy kannattaa kytkeä laajempiin kokonaisuuksiin. Alkoholista voi puhua vaikkapa tyhy-toiminnan yhteydessä yhtenä työhyvinvointitekijänä muiden joukossa. Tärkeintä on pyrkiä päihdehaitattomuuteen, jolloin esimerkiksi alkoholin käyttö ei aiheuta ongelmia työlle eikä työkavereille. Tehtävää riittää, sillä keskimääräisessä suomalaisessa 10 henkilön työporukassa on yksi raitis, seitsemästä kahdeksaan alkoholin kohtuukäyttäjää ja yksi tai kaksi riskikuluttajaa. Alkoholin lisäksi työpaikkojen arkeen heijastuvat yhä enemmän myös lääkkeiden ja huumausaineiden väärinkäyttö. Erityisesti kannabiksen ja lääkkeiden päihdekäyttö herättävät nykyään työpaikoilla paljon huolta ja kysymyksiä, Hytti muistuttaa. Ratkaisukeskeisesti puheeksi Ratkaisukeskeisenä lähestymistapana Huugo-toiminta haluaa edistää keskustelua asioista niiden oikeilla nimillä ilman leimaamista, syyllistämistä ja moralisointia. Pohjimmiltaan päihdehaittaan puuttuminen on välittämistä niin yksittäisestä työntekijästä kuin koko työyhteisöstä. Gladin, Hytin ja Nerkon mukaan työpaikalle tulee luoda varhaisen puheeksioton toimintatapa. Se on kaikkien tuntema työpaikan käytäntö, jossa jokainen antaa toiselle luvan puuttua kaikkiin työhön liittyviin poikkeamiin senkin uhalla, että kyseessä Päihdeohjelman hyödyt on väärä hälytys. Varsinaista puheeksiottovalmiutta tarvitsevat etenkin esimiehet. Ensin pitää havaita ja huomioida, sitten tarvittaessa puuttua. Suomessa on korkea kynnys tarttua asioihin, jotka katsotaan toisen yksityiselämään kuuluviksi. Onneksi tämän kynnyksen madaltamista voi opetella, Nerkko toteaa. Päihdekysymysten ohella Nerkko ja hänen kollegansa halua vat rohkaista keskustele- Kokoaa yhteen toimintaohjeet, mikä auttaa niiden muistamista ja päivittämistä. Helpottaa tuen ja avun pyytämistä. Tukee varhaista puuttumista ja puheeksiottoa. Vastuuttaa ja sitouttaa niin työntekijöitä kuin johtoa. Herättää ajatuksia ja keskustelua, mikä jo sinänsä ennaltaehkäisee päihdehaittoja. Lisää yhteisten pelisääntöjen tuntemusta ja työhyvinvointia. 12 EHYT Teema 6

13 Timo Glad Timo Nerkko Antti Hytti Ehkäisevässä toiminnassa on tärkeää asettaa konkreettinen päämäärä johon pyritään. maan kaikesta, mikä parantaa työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Koulutusta lyhyen tai pitkän kaavan mukaan Huugo-toiminnan merkeissä EHYT ry järjestää vuosittain erilaisia koulutustilaisuuksia. Kaikille avoimet koulutukset on suunnattu erityisesti työpaikkojen avainhenkilöille. Yrityksille ja muille työyhteisöille on sekä valmiita koulutuspaketteja että räätälöityjä kokonaisuuksia. Työelämän päihdeneuvonta palvelee Ratkaisukeskeisen toimintatavan mukaisesti koulutuksissa ei anneta valmiita vastauksia, vaan niitä haetaan yhdessä koulutettavien kanssa. Koulutuksen keskeisin teema on päihdehaitan puheeksi ottaminen työpaikalla. Laajimmillaan koulutukset ulottuvat tukemaan päihdeohjelman jalkauttamista ja seurantaa. Lyhimmillään ne toimivat tietoiskumaisesti. Jo puolessatoista tunnissa pystyy läpikäymään perusasiat ja Kuinka otan ongelman puheeksi? Miten pystyn parhaiten auttamaan työkaveria? Mitä päihdeohjelmaan pitäisi sisältyä? Työelämän päihdepulmiin saa nyt nopeasti neuvoja. Uusi Työelämän päihdeneuvonta opastaa ja päivystää maanantaisin klo numerossa Puhelimeen vastaavat ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat. Voit myös kysyä apua tekstiviestitse. Lähetä viesti otsikolla HUUGOKYSY numeroon antamaan eväitä eteenpäin. Kouluttajan hienoimpia kokemuksia on ollut, kun tehtaan johtajakin istuu mukana koulutuksessa ja osoittaa sitoutumisensa asiaan, Nerkko mainitsee. Omatoimista opiskelua ja käytännön toimenpiteitä varten Huugo tuottaa ja tarjoaa laajasti aineistoa. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa Työkalupakki-niminen tieto- ja artikkelipankki, joka kertoo päihdehaitoista ja niiden ennaltaehkäisystä työelämässä, selvittelee haittoihin puuttumisen mahdollisuuksia sekä esittelee arviointivälineitä ja menettelytapaohjeita. Päihdeohjelman laatiminen kannattaa Päihdeohjelman laatiminen työyhteisössä on osoittautunut yhdeksi ennaltaehkäisyn parhaaksi välineeksi. Parhaimmillaan päihdeohjelma tekee työstä päihdehaitatonta ja tukee siten työssäjaksamista. Jo pelkkä päihdeohjelman olemassaolo voi ennaltaehkäistä ongelmia. EHYT Teema 6 13

14 Työpaikoilla on yleensä jonkinlaiset pelisäännöt työpaikan tapa toimia päihdeasioissa. Tällaiset vakiintuneet toimintatavat kannattaisi kirjata työpaikan päihdeohjelman pohjaksi, Hytti sanoo. Hyvä päihdeohjelma on työpaikkakohtaisesti mietitty ja laadittu yhteisen tahdon tulos. Sitä ei kopioida mistään valmiista mallista. Päihdeohjelman pitää asettaa rajoja ja määritellä avainhenkilöiden vastuut mutta myös muistuttaa kaikkien vastuuta toisistaan, Glad korostaa. EHYT ry:n ehkäisevän päihde työn asiantuntijat voivat monin tavoin auttaa päihdeohjelman toteuttamisessa. Tarvittaessa he tarjoavat tukea ohjelman laatimisen ensiaskeleista ohjelman jalkauttamiseen sisältyvään työyksikkökohtaiseen keskusteluun saakka. Joskus avuksi riittää pelkkä suunnitellun päihdeohjelman kommentointi. Jonkinlainen päihdeohjelma vaikuttaa noin viidesosalla työpaikoista. Aktiivisimpia ohjelman laatimisessa ovat olleet suuret ja keskisuuret yritykset. Lisätietoja: Huugo-ohjelma tarjoaa: VINKKI: Kaikkea tarjolle tuotua ei tarvitse juoda. Materiaaleja alkoholikysymysten käsittelyyn ja virikkeitä keskustelun herättämiseen työpaikoilla. Koulutusta työpaikkojen vastuuhenkilöille päihdehaittojen ennaltaehkäisystä ja niihin puuttumisesta. Tukea työpaikan päihdeohjelmien laatimiseen ja päivittämiseen. Työkalupakin, joka antaa vastauksia työpaikan päihdetyön keskeisiin kysymyksiin. Arviointivälineeksi toisenlainen kosteusmittari Työpaikan kosteusmittarin avulla voit arvioida työpaikkasi riskiä kohdata päihdeongelmia. Samalla se auttaa valitsemaan toimenpiteitä tämän riskin vähentämiseksi. Työpaikan kosteusmittari tarkastelee päihderiskiä neljästä näkökulmasta. Niitä ovat päihdehaittojen todennäköisyys, työpaikan rakenteet, ennaltaehkäisevän toiminnan tarve ja havaittuihin haittoihin puuttumisen tehokkuus. Kukin näkökulma muodostaa joukon kysymyksiä sisältävän osion. Vastaukset tuottavat plus- tai miinuspisteitä, joiden summa yhdessä osiossa kertoo riskin suuruuden kyseisestä näkökulmasta katsottuna. Työpaikan kosteusmittari perustuu sekä tilastolliseen että kokemusperäiseen tietoomme päihderiskeistä suomalaisilla työpaikoilla ja eri taustatekijöiden vaikutuksista. Sen tehtävänä on herättää keskustelua ja kiinnittää huomiota mahdollisiin kehittämiskohteisiin, kertoo EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti. Kosteusmittaria voi käyttää jokainen työpaikkansa päihdekysymyksiin jonkin verran perehtynyt henkilö. Eniten hyötyä on luvassa, kun vaikkapa työsuojelutoimikunnan tai johtoryhmän jäsenet yhdessä läpikäyvät kysymyksiä, vastaavat niihin ja keskustelevat tuloksista. Turvautuminen säännöllisin väliajoin Työpaikan kosteusmittariin mahdollistaa päihdetilanteen muutosten ja valittujen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin. Työpaikan kosteusmittarin voit ladata huugo.fi-sivustosta, kohdasta Tukimateriaalit. 14 EHYT Teema 6

15 Työterveyshuoltolain mukaan päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma on pakollinen silloin, kun työnhakijalle tai työntekijälle halutaan tehdä ao. lain 3 :ssa tarkoitettu huumausainetesti. Työpaikan PÄIHDEOHJELMAN LAATIMINEN 1. Aloite Kuka tahansa työpaikalla voi tehdä aloitteen päihdeohjelman laatimisesta. Kehittämisryhmä, jossa on edustajia johdosta, henkilöstöstä, työsuojelusta ja työterveyshuollosta Konsultoidaan tarvittaessa asiantuntijoita; työterveyslääkäri, juristi, Työturvallisuuskeskus, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 4. Esimerkki päihdeohjelman sisällöstä Ohjelman tarkoitus Ehkäisevä toiminta Korjaava toiminta ja hoitoonohjaus Vastuuhenkilöiden nimeäminen 3. Valmisteleva työryhmä Ohjelman käyttöönotto Seurantamittarien valinta Liitteet (esimerkiksi paljon yksityiskohtaista tietoa sisältävät osuudet ja lomakepohjat) Työnantajan päätös ohjelman laatimisesta tai sen päivittämisestä Päätöskäsittely Ohjelmaehdotus käsitellään työsuojelutoimikunnassa sekä YT-toimikunnassa tai sitä vastaavissa yhteistoimintaelimissä Lopullinen ohjelma vahvistetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan allekirjoituksella 6. Jalkauttaminen Esimiesten perehdytys ja muu tarpeellinen lisäkoulutus Läpikäynti työpaikan yksiköissä ja mahdollinen paikallinen soveltaminen 7. Seuranta ja arviointi Sopii työsuojelutoimikunnan tehtäviin Apua päihdeohjelman laadintaan: -> Työkalupakki -> Työpaikan päihdeohjelma tai EHYT ry:n Työelämän päihdeneuvontapuhelin (Ma klo 15-18)

16 Työpaikan päihdekysymykset Työelämän päihdehaitat ja niistä käytävä keskustelu ovat muuttuneet merkittävästi 2000-luvulla. Työturvallisuuskeskuksen Hannu Tamminen on seurannut kehitystä aitiopaikalta. Hän sanoo, että työturvallisuus päihdekysymyksissä paranee suunnittelemalla ja harjoittelemalla. Jenni Tikkanen Kuvat Pixhill ja Sami Kulju Järjestöistä löytyy osaamista, jota työpaikoilla ei ole. 16 EHYT Teema 6 Työelämässä alkoholi on edelleen käytetyin päihde. Huumeet ja lääkkeet ovat tulleet vahvemmin mukaan kuvaan, Tamminen kertoo. Tamminen toimii asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa ja sen päihdeasiantuntijoiden ryhmässä. Suuria muutoksia on tapahtunut myös lainsäätäjän suhtautumisessa työelämän päihdehaittoihin. Tammisen aloittaessa tehtävässään vuonna 2002 työelämän laeissa ei mainittu sanaa alkoholi tai päihteet ollenkaan. Työsopimuslaistakin se oli poistettu vuonna Ajattelin, että onpa tässä tabu, kun sitä ei voida edes ääneen sanoa. Vuonna 2004 lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä kirjattiin huumetestit ja päihdeohjelma. Siitä lähtien työpaikoilla on alettu laatia päihdeohjelmia ja kysyntää koulutuksille on riittänyt. Tuotannonmenetyksiä ja turvallisuusriskejä Päihteiden tarkkaa vaikutusta työturvallisuuteen ja työtapaturmiin on vaikea mitata. Koko väestöstä saatavaa tietoa tapaturmariskeistä ja terveyshaitoista ei voi suoraan verrata työelämään, jossa olosuhteet ovat vapaa-aikaa valvotummat ja turvallisemmat. Meillä on edelleen hyvin vähän tilastotietoa siitä, miten päihteiden käyttö tarkalleen vaikuttaa työelämässä. Päihteiden osuus tulee väistämättä ilmi ainoastaan kuolemaan johtaneissa tapaturmissa, Tamminen kertoo. Työpaikalla kannattaa panostaa päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn, vaikka päihteiden vaikutuksesta työuraan ja -kykyyn ei ole olemassa kattavaa tutkimusta. Eittämättä hyödyllisintä tietoa antaisi henkilöstötaloudellinen tutkimusote, sillä luotettava tieto päihdehaittojen vaikutuksista työuraan, työkykyyn ja tuottavuuteen rohkaisisi työnantajia panostamaan kattavasti päihdehaittojen ehkäisyyn työpaikalla. Tapaturmariskejä olennaisempana kysymyksenä Tamminen pitää heikentyneen työkyvyn kautta syntyvää tuottavuusvajetta. Tätä hän perustelee arkijärjellä. Valtaosa suomalaisista tietää, mikä ihmisen toimintakyky on krapulassa, saati millaista saamattomuutta päivittäinen naukkailu aiheuttaa. Työn luonteella ja alalla on vaikutusta päihteiden aiheuttaman turvallisuusriskin suuruuteen. Aloilla, joille on tyypillistä lyhyet työsuhteet ja vähäinen sitoutuminen, ei ole perinteisten, valvotumpien ja turvallisempien työolosuhteiden muodostamaa suojaavaa tekijää. Myös niillä, jotka työssään ovat tekemisissä alkoholin kanssa, on joissakin tutkimuksissa tunnistettu kohonnutta riskiä, Tamminen lisää. Tamminen on toiminut myös kuntakentästä vastaavana asiamiehenä ja näkee kunta-alan monissa kohdin edelläkävijänä päihdekysymyksissä. Kuntapuolella on ollut suositus päihdeasioiden käsittelystä jo vuodesta 1997 lähtien. Sitä käytettiin mallina, kun suositus laadittiin kaikille aloille vuonna Kunta-alalla on tehty monia työkykyä koskevia tutkimuksia, jotka antavat tietoa myös päihdetottumusten vaikutuksesta sairauspoissaoloihin. Kunnat ovat isoja työnantajia, joilla on resurssia tehdä ja toteuttaa päihdeohjelmia, Tamminen toteaa. Kansalaisjärjestöt ovat Tammisen mukaan työpaikoille tärkeä tuki ja resurssi päihdekysymyksissä. Järjestöistä löytyy osaamista, jota työpaikoilla ei ole, Tamminen toteaa. Tamminen on toiveikas entistä laajemman yhteistyön suhteen, sillä edistystä on jo tapahtunut. Puheeksioton harjoittelua palo- ja pelastusharjoitusten tapaan? Työturvallisuudesta ja päihteistä puhuttaessa nousevat usein esiin puhalluttaminen ja huumetestit. Tamminen pitää testaamista hyvänä ennaltaehkäisynä.

17 kuntoon jo hyvän sään aikana Hannu Tamminen työskentelee asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa. Hän kiinnostui päihdekysymyksistä työskennellessään työsuojeluvaltuutettuna. Siltä ajalta on vahva muistikuva siitä, miten puolen päivän koulutuskin aiheesta antaa eväitä viedä asioita eteenpäin, Tamminen kuvaa. Esimerkiksi huumetesteissä ei raporttien mukaan käy käry enää niin usein kuin vuosituhannen alussa. Liikenneammattien kohdalla keskustellaan sokkotesteistä, mutta sallimisen estää eri osapuolten oikeutettu huoli varjopuolista. Työntekijäpuolta huolettavat riskit testeihin liittyvässä työntekijän oikeusturvassa, esimerkiksi testien luotettavuuden ja tasapuolisuuden kannalta. Työpaikoilla heräävä kysymys päihteistä on se ilmeisin: Miten toimia, kun työpaikalla on ilmiselvä epäilys päihtymyksestä? Tammisen mukaan tilanteita sattuu kohdalle niin harvoin, että ne yllättävät. Hän pohtii, pitäisikö puheeksiottoa harjoitella todenmukaisissa olosuhteissa pelastusharjoitusten tapaan. Henkilökunta olisi mukana oppimassa, miten työterveyskeskustelussa toimitaan. Silloin nähtäisiin, toimivatko suunnitelmat ja ohjeet niin kuin pitää. Tammisella on suoraviivainen vinkki työpaikalle, joka pohtii päihteistä mahdollisesti aiheutuvaa riskiä. Kannattaa käynnistää systemaattinen päihdetyö hyvän sään aikana. Se on helppo liittää työpaikan muuhun terveyden ja työhyvinvoinnin edistämiseen. EHYT Teema 6 17

18 Satu Vennalan tärkein viesti työpaikan päihdeongelmien suhteen on puuttuminen. Tällä hetkellä pidän missionani saada ihmiset ymmärtämään, että ketään ei auteta sillä, että ollaan kuin ei huomattaisi. 18 EHYT Teema 6

19 Ainoa oikea tapa puuttua alkoholin mahdolliseen väärinkäyttöön työpaikalla on puhuminen ja puuttuminen. Tuija Holttinen Kuvat Jari Härkönen Infografiikka Henna Ryynänen Kissa pöydälle! Satu Vennalan tärkein viesti työpaikan päihdeongelmien suhteen on puuttuminen. Tällä hetkellä pidän missionani saada ihmiset ymmärtämään, että ketään ei auteta sillä, että ollaan kuin ei huomattaisi. Työkyvyn johtaminen ja työkyvyn hallinta ovat Satu Vennalan arkipäivää. Hän työskentelee HOK-Elannon ravintolatoimialan henkilöstöresurssipäällikkönä ja kokee oman talonsa päihdeohjelman sydämen asiakseen. Varhainen tuki on jokaisen työntekijän oikeus ja esimiehen velvollisuus. Oma unelmani on se, että jokaisessa työyhteisössä ymmärrettäisiin, että vaikealtakin vaikuttavaan asiaan välittömällä puuttumisella tehdään oikeasti palvelus tälle ihmiselle, Satu Vennala sanoo. Esimies saa tukea Vastuullisimmilla työpaikoilla päihdeohjelmat kuuluvat jo olennaisesti työhyvinvointiin. HOK-Elannossa varhaisesta tuesta alettiin aktiivisemmin puhua kymmenisen vuotta sitten, ja päihdeohjelma päivitettiin vuoden 2013 lopulla. Ymmärsin, että on tärkeää viedä esimiehille viesti siitä, EHYT Teema 6 19

20 5Satu Vennalan viisi viisasta 1. Rohkeutta varhaiseen puuttumiseen! 2. Puuttuminen on vastuullinen tapa toimia. 3. Puheeksiottaminen on hyvä teko, eikä mitään nillitystä. 4. Keskusteluja pidetään vireänä koko ajan. 5. Alkoholismi on sairaus, joka ei hoidu nalkuttamalla. etteivät he ole tämän asian kanssa yksin, Satu Vennala sanoo. Otin lähestymistavaksi opastaa miten ongelmatilanne tunnistetaan ja mitä sitten tehdään. Olennaisimpana haluan välittää viestin: Soittakaa minulle, ottakaa yhteyttä ja saatte apua. Tilanteeseen ei tarvitse mennä yksin. Päihde-epäilystä on puhuttava Sellaista ongelmatilannetta ei olekaan, mitä ei voisi lähteä ratkomaan puhumalla. Päihde-epäilyssäkään ei pidä jäädä odottamaan, että jotain on jo tapahtunut. Keskustelu aloitetaan siinä kohdassa, kun esimiehelle tai työkaverille syntyy huoli, että kaikki ei nyt ole kunnossa. Vennala kannustaa suorapuheisuuteen. Turhan paljon varotaan ja hyssytellään. Jos on epäilys, että työntekijä ei ole työkuntoinen töissä, siihen on puututtava. Eli ei todeta, että oletpa väsyneen näköinen, pitäisiköhän sinun mennä kotiin nukkumaan. Vaan sanotaan reilusti, että nyt minusta näyttää siltä että olet alkoholin vaikutuksen alainen. Ja siitä lähdetään keskustelemaan. Asian salailu vain pahentaa tilannetta. Huomioimatta jättämisellä mahdollistetaan ongelman jatkuminen ja paheneminen. Työnantajalla on tietenkin vaitiolovelvollisuus, mutta yleisellä tasolla päihdeasioista voidaan työyhteisössä puhua. Usein siinä kohdassa, kun ongelma on todettu ja työntekijä on sitoutunut hoitoon, hän ottaa asian itse puheeksi työyhteisössä ja saa sitäkin kautta tukea. Satu Vennala muistuttaa myös, ettei kenenkään saa antaa jatkaa työntekoa, mikäli on epäilys päihtymisestä. Kyseessä on työturvallisuusriski. Esimies epäiltynä Entä jos epäilys kohdistuukin esimieheen? Kuka häntä valvoo? Tilanne on hankalampi, sillä ravintolapäällikkö on aina yksinäisemmässä paikassa, koska hänen oma esimiehensä harvoin työskentelee saman katon alla. Alkoholin väärinkäyttö havaitaan hitaammin. Tässä tulevat onneksi meidän järjestelmämme apuun. Seuraan koko henkilöstön sairauspoissaoloja, ja sitäkin kautta saa arvokasta puuttumiseen johtavaa tietoa. Seuranta kannattaa Alkoholi aiheuttaa työpaikalla sekä fyysisiä, henkisiä että taloudellisia haittoja sairauspoissaoloina, tapaturmina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Sen lisäksi tulee kuormitus työyhteisön muille jäsenille sekä tietenkin vaikutukset yksityiselämässä. Satu Vennala katsoo kuitenkin positiivisesti tulevaisuuteen. Jokaista ei tietenkään voi olla vahtimassa. Mutta olen optimisti. Ajattelen, että mitä enemmän tästä puhutaan työpaikoilla, sen matalampi kynnys ihmisillä on avata suunsa. Jo se on päihdeohjelman onnistumista. Lisäksi meillä on sairauspoissaolot kohtuullisen hyvällä tasolla, ja joka vuosi on saatu parannusta aikaan. Kun yhdenkin työntekijän työkyky paranee, se näkyy kustannuksissa. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että se parantaa kyseisen työntekijän elämänlaatua ja samalla koko työyhteisön jaksamista. 20 EHYT Teema 6

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi

Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi Työikäinen terveydenhuollossa I 12.9.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi Anne Pitkänen sosiaalityöntekijä, työnohjaaja SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen,

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta TYÖELÄMÄN PÄIHDETYÖ YHTEINEN TEHTÄVÄ Työseminaari 11.12.2008 Hanna Jurvansuu, tutkija, Marketta Kivistö, tutkija, Leena Hirvonen,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus 1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Juuan kunnan päihdeohjelma

Juuan kunnan päihdeohjelma liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot