FUTURES FIT LOPPURAPORTTI Hyvinvointikeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FUTURES FIT LOPPURAPORTTI 20.02.2015. Hyvinvointikeskus 2015-2025"

Transkriptio

1 FUTURES FIT LOPPURAPORTTI Palvelujärjestelmän innovatiivinen uudistaminen ja erilaiset liiketoimintamahdollisuudet Hyvinvointikeskus Minna Koskelo & Anu K. Nousiainen

2 RAPORTIN SISÄLTÖ TAVOITTEET JA TOTEUTUS PERSOONAT JA SUUNNITTELUOHJURIT: SISKO, ARI, AILI JA PAULA 4 PALVELUMALLIA JA POTENTIAALIN ARVIOINTI LÖYDÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOON Futures Fit - Koskelo & Nousiainen 2015

3 TAUSTAA JA TAVOITTEET Tampereella on tehty syksyn 2014 aikana asiakkaiden tarpeista lähtevää alueen kehittämistyötä sitouttaen moninaisia alueellisia toimijoita ml. järjestöt, koulut, yritykset, asiantuntijat, seniorit, lapset ja nuoret. Tekemisen taustalla on yhteistuotannon mahdollistaminen ja asiakaspalvelun uudistaminen ja innovointi. Tarkoituksena on erityisesti selvittää, miten kunnallista palvelujärjestelmää voidaan ylläpitää ja edistää yhdistämällä julkisia ja yksityisiä palveluja uusilla vaihtoehtoisilla ja innovatiivisilla palveluntuotantomenetelmillä. Muutosajurit vauhdittavat uudelta palvelujärjestelmältä ja liiketoimintamalleilta odotettuja hyötyjä: nyt ja jatkossa ratkaisuilta odotetaan ketteryyttä, joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Yksi mahdollisuus on ymmärtää monikanavaisuutta ja sen ilmentymistä palvelukehityksessä mm. mitä palveluiden osalta voidaan sähköistää rakenteen keventämiseksi? HANKKEEN TAVOITTEENA ON KONKRETISOIDA 1) palvelujen järjestämistä, tuottamista ja toimintamalleja uudella tavalla Linnainmaan Koilliskeskuksen alueella siten, että palvelujen muotoilussa ja tuottamisessa ovat osallisena paikalliset yritykset, yhdistykset ja asukkaat sekä 2) millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja miten olemassa olevia innovaatioalustoja voidaan hyödyntää kunnan palvelujärjestelmän kehittämisessä Koilliskeskuksen alueella ml. paikalliset yritykset osana palvelujärjestelmän arvoverkostoa ja ehdotukset ansaintamekanismeista ja malleista sekä potentiaalisista pilotti-caseista. 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Tämä yhteistyöehdotus koskee Tampereen Linnainmaan pilottia Koilliskeskusta, tulevaa monipalvelukeskusta. Jatkossa muut palvelualueet hyödyntävät tämän pilottialueen oppeja, käytänteitä ja kokemuksia.

4 FUTURES FIT TOTEUTUS PÄHKINÄNKUORESSA Futures Fit - Minna Koskelo & Anu K. Nousiainen 2015

5 AIKATAULU JA TYÖAIHIOT Projekti hyväksytty 9.12 TIETOPERUSTA MINI KICK-OFF (TELCO) ma klo14:30-16:00 VÄLIRAPORTTI >19.12 KICK-OFF (TAMPERE) to 8.1 klo12> TYÖPAJOJEN TUOTTEISTUS TYÖPAJA 1: ke 28.1 klo 17:00-20:00 TYÖPAJA 2: ke 4.2 klo 17:00-20:00 TYÖPAJA 3: ti 10.2 klo 12:30-16:30 VIESTINTÄ Palaute ja jatkoprojektiehdotus joulukuu 2014 tammikuu 2015 helmikuu 2015 LOPPURAPORTTI >20.02

6 TYÖPAJAT JA TUOTOKSET PÄHKINÄNKUORESSA TYÖPAJA 1: PERSOONAT TYÖPAJA 2: PALVELUMALLIT TYÖPAJA 3: ARVIOINNIT 3h 3h 4h PERSOONAKORTTI IDEOINTIKIERROKSET ARVIOINTI MERKITYSKARTTA TULEVAISUUSTARINAT TOIMENPITEET Mukana paikalliset asukkaat, järjestö- ja yritysedustajat (N~30). Mukan Tampereen kaupungin asiantuntijat, järjestö- ja yritysedustajat (N~30).

7 PALVELUMUOTOILU KOHTAA TULEVAISUUSMUOTOILUN Linnainmaan koululla kaivattiin lisää post-it lappuja tehtävien ja kahvin virkistäminä. Inspiraatiopöydät ja kuvat auttoivat tarinankerronnassa - olkoon kyseessä asukastyyppi tai visio tulevaisuuden hyvinvoinnin palvelumallista. Sarjan kolmas työpaja oli valoisassa Linnainmaan seurakuntakeskuksessa. Tiimit tutustuivat hyvinvoinnin palvelumalleihin ja arvioivat niiden potentiaalia.

8 FUTURES FIT TUOTOKSET: PERSOONAT Futures Fit - Minna Koskelo & Anu K. Nousiainen 2015

9 4 PERSOONAA: SISKO, ARI, AILI ja PAULA > Suunnitteluajurit tuovat asukastyyppien persoonien keskeiset tarpeet, tavoitteet ja/ tai motivaatiot palveluiden ja liiketoiminnan suunnittelun keskiöön. Ne ovat avainsanoja ja kiteytyksiä: mitkä asiat mielessä palveluita tulisi ideoida, suunnitella ja kehittää. Tähdet kertovat persoonan kriittisyyden / tärkeyden yhdellä silmäyksellä. Tätä tulee arvioida ja päivittää säännöllisesti esim. trenditiedon kautta (ks. seuraava sivu), tutkimuksin validoiden tai monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa keskustellen. > Kaksi ensimmäistä kolumnia ovat pysyviä. Ne perustuvat tutkimustavan mukaiseen tietoon ja kertovat persoonan taustasta sekä hänen toiminnoistaan ja tarpeistaan hyvinvointiin liittyen. > Kortin oikea reuna hyvinvoinnin tekijät - on jatkuvasti päivittyvä. Tilaan voi lisätä havaintoja ja ideoita käyttäjästä kuin liitutauluun. Persoonat esitellään asiantuntijoiden työpajassa 3 tekemän kriittisyysarvion mukaisessa järjestyksessä. Persoonakortin toinen puoli (ks. seuraava sivu) on case- ja trendikollaasi, joka kertoo kyseisen persoonan kehityksestä ja kriittisyydestä tulevaisuudessa. Kollaasi on sekin päivittyvä ja tuo mukanaan myös palveluideoita ja benchmarkkeja, jotka koskettavat persoonaa.

10 TAUSTA Sisko on kolmen lapsen äiti. Vanhin lapsista on ekalla luokalla kun taas kotihoidossa vuokrakolmiossa on vielä vauva ja taapero. Mies käy töissä ja kodin askareet ovat pitkälti Siskon harteilla. Siskolla ei ole läheistä omaa tukiverkostoa lähistöllä. Rahakin on tiukilla. Silloin tällöin MLL:sta tulee apua lastenhoitoon ja pariskunta voi olla kahden hoitaa parisuhdettaan. Sisko on päättänyt olla sitkeä, mutta joskus on niin väsynyt, ettei jaksa kuin suorittaa. Pienet arjen asiat tuovat iloa: edulliset ostokset, myyjän ystävälliset sanat lähikaupassa, kun naapuri kehuu lapsia ja kun pääsee välillä sujuvasti julkisilla pienelle retkelle. Satunnainen paikallinen vertaistuki tekee ihmeitä, muutoin niksit, vinkit, kokemukset ja kokeilut Sisko löytää internetin keskusteluryhmistä. Lähiympäristön turvattomuus pelottaa lastenkin puolesta hyvä ja huolehtiva naapurusto on kultaa. SISKO 32v KOTONA LASTEN KANSSA Kun kaikki sujuu voi katsoa telkkaria, nukkua päiväunet tai käydä jumpassa. Saada oma hetki arkeen. TARPEET Lähtökohtana Siskolle on turvata lasten terveys, kasvu ja turvallisuus yhdessä neuvolan, koulun, vertaistuen ja palveluiden avulla. Avun pyytäminen ja vastavuoroisuus toimii Siskon mielestä vain turvallisessa ympäristössä ja luottamuksen ilmapiirissä. Säännöllinen apu arkeen tuo luottamusta myös omaan jaksamiseen ja kannustaa pitämään huolta itsestä ja parisuhteesta, jotka ovat perheen perusta. Sisko haluaa myös aikaa ja voimia hahmottaa omaa tulevaisuuttaan kodin ulkopuolella ja erityisesti töihin paluutaan. Hän haluaa pysyä avoimena uusille ajatuksille rutiinien ja arjen keskellä ja tulla kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi omana itsenäni. Jakamalla ja yhteistyöllä samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset pystyvät jakamaan voimavarojaan aikaansa ja läsnäoloaan Lapsiarjen kaikkien keskellä hyväksi. Siskon mielestä parhautta on keskustella, tehdä ja toimia aikuisten kanssa olla kodin ulkopuolella. SUUNNITTELUAJURIT SUJUVUUS KÄYTÄNNÖN SÄÄNNÖLLINEN ARKIAPU OMA HETKI TULEVAISUUS KODIN ULKOPUOLELLA ENNAKOIVA TUKI PERHE YKSIKKÖNÄ TÄRKEYS (Tähän tilaan listataan jatkossa lisää palveluideoita (digitaaliset ja fyysiset), hyvinvointikeskuksen ja lähipalveluiden merkitys ja roolit sekä mitkä eivät toimi.) Hyvinvointiresepti parisuhdekäynnille tai jumppaan, lapsenvahti kuuluu pakettiin Vertaistuki: Hyödyllisten mobiilisovellusten ja virtuaaliyhteisöjen läpikäynti neuvolassa järjestötoiminnan lisäksi, joita muut mammat suosittelee Neuvolassa oleskelu ja leikkiminen sallittu myös muina aikoina kuin jonottaessa Sinkkuäitien ja uusperheiden määrä kasvaa, näitä tulisi miettiä myös erikseen

11 Lasten ja nuorten määrän kehitys ikäryhmittäin vuosi 2014 vuosi 2015 vuosi 2016 vuosi 2017 vuosi 2018 vuosi 2019 vuosi 2020 vuosi 2025 vuosi 2030 KATSO ONNELLISUUSTALO KONSEPTI https://www.youtube.com/watch?v=baaeqswlk8w&feature=youtu.be Lähde: Tampereen kaupunki KATSO PAPU-SOVELLUS https://www.youtube.com/watch?v=bfrmiidutw4 PRIMÄÄRI DATAAN PERUSTUVA PERSOONA TUO RIKASTETTA: veluluotain/documents/oulu/selv.png

12 TAUSTA Ari on pysähtynyt nettipelaamisen maailmaan peruskoulun jälkeen. Nyt hän on kymppiluokalla ottamassa lisäaikaa päätöksille. Pojan vanhemmat ovat molemmat poissa: äiti Turkissa uuden perheensä kanssa ja isä taas on enemmän töissä kuin kotona. Arille normielämä luo paineita täysikäisyyden ja päätöksenteon läheisyydessä. Ari miettii, että hänellä olisi ehkä helpompaa jos olisi sisaruksia tai eläviä ystäviä. Olen kiitollinen isälle, että hän on olemassa vaikka tekeekin kaikesta välillä vaikeaa ja häiritsee mua. Pyöräillessään lähikauppaan Ari herää usein toiveeseen, että saisi onnellisen elämän pelien ulkopuolella, todellisessa maailmassa. Pelien maailmassa hän toivoo voittavansa, mutta yhtä tärkeää hänelle on hyvien tyyppien tukeminen: Ei olisi reilua jättää kaveria pulaan. Ari on rakentanut jatkuvuuden ja maailmankuvansa pelikäsikirjoitusten ja yhteisöjen keskellä. Siellä on turva. ARI 17v SYRJÄYTYMISVAARASSA Minulla ei kai ole hyvinvointiin liittyviä tavoitteita en ole miettinyt kun on kaikkea muuta mietittävää. TARPEET Arilla on huoli tulevaisuudesta ja kaikista siihen liittyvistä päätöksistä. Hän tuntee olevansa yksin. Identiteetti, haaveet ja jatkuvuus pelimaailman ulkopuolella konkretisoituvat ensin ammattiopintoihin. Toisaalta Ari ajattelee, että minulla on vielä aikaa tehdä vaikka mitä! ja toisaalta hän voisi jäädä pelimaailmaan töiden sijaan, koska ei tiedä mitä haluaa. Arille on tarjottava keinot tunnistaa omat vahvuutensa matalan kynnyksen kokeiluilla: oppia tuntemaan itsensä erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tällöin Ari havahtuu myös tunnistamaan oman roolinsa, vastuunsa ja merkityksensä yhteisössä, jossa hänellä on eläviä peilejä erilaisia ihmisiä. Menestystekijänä Arin elämässä on oltava vahvaa läsnäoloa: aikuisen, ystävän tai muun luotettavan voimahahmon. Ari ja isä ovat yksikkö: molemmat on kohdattava, sitoutettava ja saatava pelaamaan samaan joukkueeseen. SUUNNITTELUAJURIT VAHVA LÄSNÄOLO, VÄLIINTULO (FYYSINEN JA VIRTUAALINEN) TARINANKERRONTA, KÄSIKIRJOITUS (ETAPIT JA PALKKIOT) TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN (ESTEETTÖMÄT KOKEILUT) TÄRKEYS (Tähän tilaan listataan jatkossa lisää palveluideoita (digitaaliset ja fyysiset), hyvinvointikeskuksen ja lähipalveluiden merkitys ja roolit sekä mitkä eivät toimi.) Seuranta ja väliintulo esim. OPOn, opettajan, vanhemman tai terveydenhoitajan. Tavoitteelliset ja pelilliset sovellukset konkretisoivat päätöksiä ja tekemistä Etäharjoittelu virtuaalisesti: visuaaliset keinot, videot ja harjoituspelit Oma mentor, jonka on itse valinnut

13 ERIARVOISUUS KASVAA /1 NUORIA ON HAASTAVAA MUTTEI MAHDOTONTA TAVOITTAA. KATSO SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVAN MIKON TARINA https://www.youtube.com/watch?v=fiab-kyddcc PRIMAARI DATAAN PERUSTUVA PERSOONA TUO RIKASTETTA: veluluotain_kajaanissa/sivut/default.aspx

14 AILI 80v HAJA-ASUTUSALUEEN LESKI En halua olla ongelmajätettä. Käpertymistä itseensä on vältettävä ja oltava aktiivinen. SUUNNITTELUAJURIT KOKONAISVALTAISUUS SUKUPOLVIEN KOHTAAMINEN ELINKAARIAJATTELU INHIMILLISYYS TUTTUUS ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS TAUSTA Eläkkeellä oleva 80-vuotias leski Aili asuu Kapeen kylässä. Hän on toistaiseksi hyvässä kunnossa ja aktiivinen liikkuja, hoitaa puutarhaansa, tekee ahkerasti käsitöitä ja saa asua kotonaan lähinnä toimivien liikkumispalveluiden, kotihoidon ja avuliaiden naapurien ansiosta. Aili yrittää totuttautua ajatukseen, että seuraava elämänvaihe tarkoittaa kaikesta tästä luopumista. Avuttomuuden tunne valtaa mielen: Aili tuntee pelkoa laitostumisesta, oman toimintakyvyn rappeutumisesta tai pahentuvista muistiongelmista. Tätä kaikkea vastaan Aili taistelee omalla akiivisuudellaan ( vastuuta ja tuntemusta itsestä ei voi ulkoistaa toiselle ), vaikka tuntee välillä taistelevansa yksin. Riesaksi hän ei halua olla omille lapsilleen. Keskustelutuokio naapurin kanssa auttaa: juttukaveri on oltava. En pärjää ilman palvelubussia, kimppakyytiä ja kauppakassipalvelua. Tai naapuriani, joka auttaa lumitöissä. TARPEET Onni tulee kun olen tarpeellinen: itsekudotun sukan antaminen lapsiperheelle tulee mahdollistaa. Samoin liikkuminen ja osallistuminen yhteisölliseen toimintaan on Ailin mielestä peruspalvelu. Esteettömyys tarkoittaa sekä henkistä että fyysistä esteettömyyttä: olet tervetullut, sinulla on vielä annettavaa. Ailille laitostuminen on painajainen: hän haluaa vieläkin nähdä aktiivisen ikäihmisen pitkän ja luovan ajanjakson edessään. Myös elinkaarta Aili katsoo kokonaisvaltaisesti ja haluaa huolehtia sekä itsensä, läheistensä että kotinsa kunnosta. Mitä kaikelle tapahtuu, mitä hän jättää jälkeensä, miten hän voi elää mahdollisimman kevyesti, mitä hän voi tehdä nyt ja mitä voi jättää myöhemmäksi? Tässä elämänvaiheessa asiat inhimillistyvät ja perustarpeista Aili tulee tuntee arkinen olonsa asia. turvalliseksi Toisen ihmisen tutussa ja tuttavallisessa läsnäolo on arvokas. ympäristössä. Hän toivoo nukkuvansa pois rauhallisesti kotonaan. TÄRKEYS (Tähän tilaan listataan jatkossa lisää palveluideoita (digitaaliset ja fyysiset), hyvinvointikeskuksen ja lähipalveluiden merkitys ja roolit sekä mitkä eivät toimi.) Perustarve: toisen ihmisen kohtaaminen, nollatoleranssi yksinäisyydelle Mummoilu sopii myös nuorille, kohtaamiset ja vinkit oranvanpyörässä pyöriville Kun elämä kolhii, kaipaa kokemuksen ääntä: mummot mukaan nuorempien terapiakeskusteluihin Kuntokartoitus ja mummoksi lapselle tai viikonloppuvahdiksi kotieläimelle

15 NOPEATEMPOISESSA MAAILMASSA EI HALUTA HUKATA JUURIA JA PERINTEITÄ (Henkisen mummon käsikirja. Sivonen/Gummerus) KATSO HYVÄ PÄIVÄ KONSEPTI https://www.youtube.com/watch?v=fl2cibq0l28 IKÄIHMISTEN ARVOSTUS NOUSUSSA. (Mtv.fi) PRIMAARI DATAAN PERUSTUVA PERSOONA TUO RIKASTETTA: veluluotain/documents/oulu/selv.png

16 TAUSTA Eläkkeelle lähivuosina siirtyvä lähihoitaja- Paula asuu puolisonsa Pentin kanssa Atalassa. Pentin kunnon romahduttua sairauskohtauksen myötä Paula tarvitsee tukea itselleen enemmän kuin koskaan. Vanha omakotitalokin vie nyt liikaa voimia. Paula tiedostaa, että pysyvyys ja hyvinvointi on juuri hänen voimavaroistaan kiinni. Paulaa ei paina elämätön elämä: Olen jo mummoikäinen voin tehdä ja olla miten haluan. Itseään hän voi kuitenkin miettiä vasta silloin kun läheiset - mies, lapset ja lastenlapset sekä rakas naapuri ja työtoveri - ovat kunnossa ja töissä asiakkaat sekä heidän omaiset ovat tyytyväisiä. Turvallinen maailma ja toisista välittävät ihmiset ovat panostamisen arvoisia. Näitä arvoja hän haluaa opettaa tuleville sukupolville. Levollisuus tulee siitä, että läheiset voivat hyvin, olen tarpeellinen ja että ihmisiä on ympärillä. PAULA 63v ELÄKÖITYVÄ OMAISHOITAJA Positiivisen elämänasenteen ja sosiaalisen verkoston säilyttäminen suuren elämänmuutoksen ja luopumisen keskellä. TARPEET Riittämättömyyden tunne lamaannuttaa Paulaa. Hänelle jatkuvuus ja rutiinit pitävät yllä toimintakykyä. Omaishoitajan rooli kumppanille ja eläkkeelle siirtymisen henkinen työstö vaativat tukea ja vastapainoa. Vaikka Paula on useimmiten avun tarjoaja hän osaa myös hakea apua työnsä kautta oikeista paikoista ja lähteistä. Tehdessään ja toimiessaan Paulalla on kehittävä ote: hän haluaa vaikuttaa elinympäristöön positiivisesti ja on avoin kokeiluille sekä muiden ihmisten aloitteille. Teknologia ei ole hänelle täysin uutta: töissä hän on opetellut ja oppinut käyttämään tietokonetta, seurantalaitteita ja mobiilisovelluksia. Töissä hänellä on kuitenkin aina tiimi läsnä ja sitä hän toivoo nyt myös kotioloihin: jaettuja tiloja, voimavaroja ja yhteisöä, joka kannattelee henkisesti ja toiminnalllisesti. Minua helpottaisi, jos elinympäristö tukisi jo nyt muuttunutta elämäntilannetta - ja sitten taas eläkkeelle siirtymistä. SUUNNITTELUAJURIT ENNAKOIVA TUKI VALMISTAUTUMINEN JAETUT VOIMAVARAT SUKUPOLVIEN KOHTAAMINEN PYSYVYYDEN KOKEMUS MUUTOKSESSA VASTAVUOROISUUS: MUUT JA MINÄ TÄRKEYS (Tähän tilaan listataan jatkossa lisää palveluideoita (digitaaliset ja fyysiset), hyvinvointikeskuksen ja lähipalveluiden merkitys ja roolit sekä mitkä eivät toimi.) Kulttuuri- tai hyvinvointiresepti ennakoivana tukena jaksamisessa sekä vastavuoroisuuden ylläpitämiseen Kuntokartoitukset: tavoitteena hyväkuntoinen eläkeikä Mobiilisovellukset, jotka aktivoivat esim. jooga ja venyttely Tietoa vapaaehtoistyöstä alueella, yhteisöissä ja järjestöissä Vertaistuki ja uudet ystävät, kohtaamispaikat

17 YHTEISÖ MUKAAN RAKENTAMAAN OMASTA ALUEESTA TURVASATAMA (Forbes.com) Lisätietoa: Ikäihmisten määrän kehitys ikäryhmittäin vuosi 2014 vuosi 2015 vuosi 2016 vuosi 2017 vuosi 2018 vuosi 2019 vuosi 2020 vuosi 2025 vuosi 2030 Lähde: Tampereen kaupunki PRIMAARI DATAAN PERUSTUVA PERSOONA TUO RIKASTETTA: veluluotain_kajaanissa/sivut/default.aspx

18 FUTURES FIT TUOTOKSET: 4 PALVELUMALLIA Futures Fit - Minna Koskelo & Anu K. Nousiainen 2015

19 4 HYVINVOINNIN PALVELUMALLIA > 4 palvelumallia on esitelty niiden saamien kokonaispisteiden osoittamassa järjestyksessä (korkeimmat pisteet saanut on palvemalli 1 jne.) Palvelumallin visio ja kuvaus pähkinänkuoressa on ensimmäisellä sivulla. Myös asiantuntijaryhmien antama arviointi kokonaisuudessaan löytyy tästä (työpaja 3). > Palvelumallin tarkempi kuvaus ja palveluhetkien kuvaus löytyy toiselta sivulta. > Palvelumallin kasvuun ja kestävyyteen liittyvät ilmiöt, muutosvoimat ja esimerkit on kuvattu kolmannen sivun kollaasissa. Sivulla näkyy lisäksi tähtisymbolein kasvun ja kestävyyden vahvuus asiantuntijaryhmien arvioimana. > Asiantuntijaryhmien palvelumallin toteutukseen liittyvä arvio, seuraavat askeleet, toimijat, riskit ja ehdotukset on kerätty neljänteen sivuun.

20 MONITOIMITALO Monitoimitalossa erilaiset kohtaamiset tuovat erityisesti sen nuorille asiakkaille vertaistukea, näkökulmia ja mahdollisuuksien karttaan lisää aineksia. Nuoret voivat kehittää itselleen työtä, rooleja yhteisöissä ja elinkeinoja yhdessä muiden kanssa. Monitoimitalossa ajatukset omaan elämään ja elämäntaidot luodaan tekemällä. Tulevaisuus tehdään yhtä tavoitteelliseksi ja palkitsevaksi kuin pelikäsikirjoitus. PALVELUMALLI VASTAA ERITYISESTI ARIN TARPEISIIN SCORE 3.5 TOTEUTUS 4.5 TARVE KESTÄVYYS 4.5 KASVUTILA / 20

21 MONITOIMITALO 2025 TAVOITTEET JA TOIMINNOT 1 Monitoimitalossa nuori kohtaa yhteiskunnan ja yhteisön tarjoamat mahdollisuudet sekä auttaa löytämään omat vahvuudet ja tahtotilan osana yhteiskuntaa. Nuorelle tärkeät ihmissuhteet muodostuvat eri-ikäisten Monitoimitalon käyttäjien (myös virtuaali) keskuudessa luontevasti ja yhdessä tekemisen kautta. Valmius ottaa vastuu omasta ja toisten hyvinvoinnista rakentuu kohtaamisten ja tekemisten kautta, aloitteiden ja kokeilujen maailmasta. Monitoimitalossa puhuttelee kokemus, ei esitteet ja virkamies. Viestit saavat kasvot ja tarinat, joihin nuori voi samaistua. Vaihtoehdot testataan ja asetetaan konkreettisia tavoitteita, rakennetaan tulevaisuuskuvaa askel kerrallaan. Jatkuvuutta nuoren maailmaan tuodaan vanhempien sitouttamisella toimintaan ja tavoitteisiin ja vakituisen henkilöstön kautta (joko fyysisellä tai virtuaaliläsnäololla). Aina voi kysyä ja mistä vain on Monitoimitalon palvelulupaus. Koulu on vahvasti liitoksissa Monitoimitaloon ja ohjaa nuoria sekä heidän vanhempiaan tarvittaessa Monitoimitalon palveluihin. Opinto-ohjaaja tekee koulussa seulantaa nuorten valmiuksista peruskoulun jälkeisiin valintoihin yhdessä nuorten ja heidän perheittensä kanssa. Monitoimitalo on vaihtoehto kun nuoren kannattaa kokeilemalla keksiä omat vahvuutensa ja tavoitteensa. Monitoimitalo luo nuorelle kohtaamispaikan, jossa on aina turvallisen aikuisen läsnäolo. Monitoimitalo kulkee myös taskussa mobiilisti: siellä on päivystys ja ajankohtaiset tiedot projekteista sekä yhteinen tapahtumakalenteri. Näitä yhteisiä palveluja kehittää Monitoimitalon yhteisö. Monitoimitalon palvelut pyrkivät konkretisoimaan nuoren tavoitteita, tekemään ne näkyviksi ja seurattaviksi kuten pelikäsikirjoitukset. Konkreettiset vaihtoehdot kohti oman näköistä ja tuntuista koulutusta ja työtä voi rakentaa kokeilemalla erilaisia taitoa vaativia tehtäviä, erilaisia projekteja ja erilaisia tiimejä. Näin syntyy myös projektihistoria ja näyttöä tulevaisuutta varten. Monitoimitalossa on työpajoja ja verstaita, joissa tehdään oikeaa työtä paikkakunnan ja lähiyhteisöjen hyväksi. Toimeksiantoja ja tiloja projekteille ehdottavat koulut, kansalaisopistot, yhteisöt, järjestöt, TE-keskus, yritykset jne. Myös nuorten oma katupartio havainnoi mitä lähiyhteisöt tarvitsevat. Projektit eivät vaadi suureellista byrokratiaa vaan ketterää ja joustavaa liikkeellelähtöä. Monitoimitalo kokoaa eri-ikäiset yhteen projektien ja tekemisten aikana: nuori voi käydä korjailemassa ja asentamassa teknisiä laitteita senioreille ja saa vastapalvelukseksi aterian yhteisen pöydän ääressä. Nuori voi ottaa vastuuta lapsista ja toimia isoveljenä/-sisarena neuvolan osoittamissa perheissä. Monitoimitalo kokoaa ihmiset yhteisiin hetkiin ruoanvalmistuksen merkeissä, jolloin myös juhlitaan onnistumisia ja kuullaan myös kokemuksista, jotka eivät menneet ihan nappiin. Myös isälle on paikka monitoimitalossa, jossa annetaan ajankäyttösparrausta elämäntaitovalmentajan opastuksella. Tai isä voi olla kiinnostunut alan vaihtamisesta. Isän mukanaolo on nuorelle tärkeää. Molemmat sitoutuvat toistensa tulevaisuuden luomiseen.

22 MONITOIMITALO 2025 KASVU JA KESTÄVYYS 1 KOKEILUT, MAKER-KULTTUURI JA ITSE TEKEMINEN - NÄITÄ MAHDOLLISTAA JO MONET 3P-TOIMIJAT (City.fi Kaupunkiverstas) ITSETUNNON JA KEHITYKSEN KANNALTA OMAN KUTSUMUKSEN LÖYTÄMINEN ON OLENNAISTA (Monster.fi) HYVINVOINTIA YKSILÖLLE JA YHTEISKUNNALLE ELÄMÄNTAIDOILLA (lastenoikeuksientuki.fi) UUSIEN TAITOJEN OMAKSUMINEN PELILLISYYDEN KAUTTA (yle.fi)

23 MONITOIMITALO 2025 TOTEUTUS 1 SEURAAVAT ASKELEET: 1. Selvitys, mitä monitoimitalo-toimintaa alueella jo on. 2. Toimijat yhteen ratkaisemaan rakennetaanko uutta toimitilaa vai käytetäänkö jo olemassa olevia tiloja. Keskustellaan mikä on toimintojen yhteys, jos ne ovat fyysisesti erillään. 3. Keskusteluun mukaan arvon muodostuksen näkökulmat. Esim. se, miten naapurin mummo saa sosiaalisia suhteita mallista vs miten siitä saadaan taloudellista arvoa. 4. Nopeasti kentälle (syksy 2015). Ideologiaa tai tuotteistamista ei tarvitse etsiä vielä tässä vaiheessa. Prosessiin tehoa esimerkiksi vuosikellolla. Hyvinvointi-sijoittaminen voisi olla yksi mahdollisuus? Kysymys ei ole pelkästään keskitetyn tai hajautetun mallin löytämisestä, tilojen rakentamisesta tai niiden valitsemisesta, vaan myös henkisellä tasolla uuden toiminta-ajatuksen tuomisesta alueelle. AIKUISET YRITYKSET PÄÄTTÄJÄT AVAINTOIMIJAT Kaupunki katto-organisaationa Sijoittaja: rakentaminen tai vuokraaminen Kolmannen sektorin toimijat Läsnäolevat aikuiset, isä ja kaverit, jotka ovat koulussa, mutta myös sosiaali- ja hyvinvointipalveluiden verkossa keskiössä Päättäjät (lainsäädäntö, poliitikot ja johtajat) mahdollistajina Yritykset: yhteiskunnallinen sijoittaminen RISKIT JA HIDASTEET Rahoitus: käynnistys ja ylläpito Hidas päätöksenteko, vahvat työntekijöiden ammattiroolit, jotka siilottavat ajattelua Yhteisöllisyyden kehittäminen tärkeää. Riskinä muutosjohtamisen epäonnistuminen: asenteet eivät muutu arvoverkostossa, nuori ei ole suunnittelun keskiössä tai he eivät löydä palvelua. ASUKKKAAT NUORI (ARI) MAHDOLLISTAJAT: TOIMINNOT Järjestöt, yrittäjät, yhdistykset, seurat Arvokeskustelua: Lopulta arvoverkoston panostus syrjäytymisvaarassa olevaan nuoreen rakentaa hänestä tuottavan toimijan yhteiskuntaan. TARVITAAN UUSI HENKI JA ASENNE ARVOVERKOSTOON SEKÄ RYHMÄYTTÄMISTÄ JA TOIMINNAN YHTEISKEHITELTYÄ BRÄNDÄYSTÄ NUORI KESKIÖÖN. MIKÄ SAA NUOREN TULEMAAN MUKAAN JA PYSYMÄÄN TOIMINNASSA?

24 LINNAINMAATALO Linnainmaatalo tarjoaa lapsille virikkeitä ja vanhemmille kohtaamisia, sosiaalisuutta ja tukea ruuhkavuosiin. Samassa elämäntilanteessa olevat jakavat voimavarojaan ja arkiniksejään, kuuntelevat ja toimivat yhdessä. Henkiseen jaksamiseen panostetaan. Hyvän elämän perusteet ja energisoiva toimeliaisuus asuvat talossa. Palvelu toimii alueella asukkaina kokoavana ja aktivoivana tilana. PALVELUMALLI VASTAA ERITYISESTI SISKON TARPEISIIN SCORE 3 TOTEUTUS 5 TARVE KESTÄVYYS 3 KASVUTILA 4 15 / 20

25 LINNAINMAATALO 2025 TAVOITTEET JA TOIMINNOT 2 Linnainmaatalo on oman vuokraasunnon jatke, sinne on helppoa ja turvallista mennä. Vertaistuki on olemassa muiden aikuisten muodossa, enää ei jää yksin kotiin. Luottamus omaan jaksamiseen kasvaa on energiaa miettiä tulevaa. Kohtaamisissa myös uudet harrastukset ja tulevaisuuden mahdollisuudet aktivoituvat. Kohtaamispaikka on kotona asuville syy lähteä päivittäiselle retkelle tuulettumaan ja innostumaan. Kohtaamispaikalla pitää pystyä olemaan rauhassa, kiirehtimättä takaisin kotiin. Perustoimille on oltava tilat ja aikuisille on annettava mahdollisuus rakentaa toimintamallit itsenäisesti. Arvoverkoston toimijat astuvat Linnainmaatalon elämään yhteiskehittäen oman tukensa ja tarjoamansa kohtaamispaikan ehdoilla. Linnainmaatalon sijainti, esteettömyys, turvallisuus ja kulku ovat tärkeitä. Talon henki on läsnä myös arvoverkoston toimijoiden tiloissa. Talon palveluissa elinkaariajattelun tulisi tukea sekä lapsia että aikuisia. Arvoverkostoon kuuluu toimijoina päivähoito, koulu, oppilaitokset, työpaikat jne. Linnainmaatalo kasvaa lapsiperheiden kohtaamispaikasta palvelutaloksi. Toimintaa järjestetään ensin itseohjautuvasti ja Linnainmaatalon palveluverkoston toimesta. Vanhemmat voivat tuoda mukanaan yhteisiä leluja, askartelutarvikkeita ja naposteltavaa. Lapset pitävät seuraa toisilleen ja leikkivät yhteisessä tilassa. Äidit voivat jutella, vaihtaa vinkkejä arjen sujuvuuteen tai mennä hetkeksi hiljaisuushuoneeseen. Aikuiset valvovat kaikkia lapsia leikkitilassa. Myös lastenjuhlat ja kyläilyt voi hoitaa Linnainmaatalossa. Kirjastosta haetaan lainaan kirjoja ja katsotaan värikästä lasten taidenäyttelyä, suunnitellaan seuraavaa näyttelyn ja näytelmän aihetta. Kirppiksellä ja tavaralainalla ei tarvitse olla suurta tilaa, koska vaihto tapahtuu usein virtuaaliyhteisön kautta. Yhteisössä sovitaan myös muista yhteisistä tekemisistä ja Linnainmaatalon tilojen kunnossapidosta. Töitä tehdään omien ja toisten voimavarojen mukaan. Muut yhteisöt näkyvät ja viihtyvät Linnainmaatalossa: edullisen ja terveellisen sosekeiton on valmistanut paikallinen vammaisryhmä, Martat myyvät laskiaispullia ja Linnainmaankoulun 6B-luokka Runebergin torttuja jälkkäriksi. Lasten satutunti, äiti-lapsi jumppa ja luomuruokakurssi tuovat porukkaa aina enemmän paikalle. Kesäisin tehdään yhteisretkiä uimarannalle, jotka suunnitellaan hyvin virtuaaliyhteisössä. Illallakin on ohjelmaa, joten koululainenkin pääsee mukaan Linnainmaataloon katsomaan konserttia. Neuvola ja terveydenhoitaja ovat paikalla säännöllisesti sekä lapsia että vanhempia varten. Terveydenhoitaja voi kartoittaa jaksamista ja hyvinvointia pyydettäessä sekä suunnitella tulevaa viikkoa äidin kanssa. Myös valmentaja voi auttaa arjen, parisuhteen tai työmaailmaan palautumisen kanssa. Terveydenhoitaja tarkistaa äidin biorannekkeen, päivittää sovellukset ja digitaaliset tiedot koko perheeltä. Linnainmaataloon pääsee helposti paikallisliikenteen avulla ja tiet talolle ovat valaistuja ja aurattuja, turvallisia ja helppoja kulkea niin lasten kuin aikuisten, rattailla ja pyörällä.

26 LINNAINMAATALO 2025 KASVU JA KESTÄVYYS 2 ETÄYHTEYDEN AVULLA OSAN TERVEYDENHOIDOSTA VOI HOITAA KOTONA (Microsoftin Health Future Vision) ELÄMÄNHALLINTAA JA HYVINVOINTIA HELPOTTAVAT SOVELLUKSET (Babytracker) KOTIÄIDIT KAIPAAVAT ENNEN KAIKKEA VERTAISTUKEA- JA APUA (yle.fi). MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT: KOKEILUT JA POP-UPIT (yle.fi)

27 LINNAINMAATALO 2025 TOTEUTUS 2 SEURAAVAT ASKELEET: 1. Yhteistyöverkoston kokoaminen 2. Järjestökentän rajamuurien rikkominen 3. Tilaaja-tuottaja-mallista luopuminen 4. Lähdetään yhdistelemään eri toimintoja, joita nyt jo voidaan tehdä >> Kokeilut esim. neuvola alkaa pitämään pop-upvastaanottoa. Fyysisen tilan sijaan kysymys on verkoston kokoamisesta ja kulttuurin luomisesta. Hanke voidaan käynnistää vähälläkin ja varsinainen mallin fyysinen hahmo rakentuu ajan kanssa. AVAINTOIMIJAT SISKO PAULA AILI Kaupunki: koolle kutsuja Yhteisö: Tärkeimpänä on talon henki, jolla on kaikki langat käsissä Sisko on toinen keskeinen toimija talossa ja osallistuu aktiivisesti yhteiseen tekemiseen Neuvola Asukkaat: yhteiskehittäjiä; kaikki vauvasta vaariin RISKIT JA HIDASTEET Nykyinen taloustilanne Asenne: Vastuu koordinoinnista, ei saa olla vain tiettyjen ihmisten varassa, kuntalaiset eivät sulata muutoksia palveluverkostossa Julkinen liikenne Aikataulu, Byrokratia Syrjäytyneet eivät löydä palvelua. Palvelu vanhenee uusien käyttäjien silmissä, eikä enää vedä. ARI ELÄMÄNKAARIMALLI KULTTUURI KOULU NEUVOLA Talon tulee vastata siihen tarpeeseen, joka yhteisössä kulloinkin muodostuu (resilienssi). Vaikutukset kumuloituvat, kun palveluita yhdistellään. ASENNE JA JOUSTAVUUS ARVOVERKOSTOLTA, YLI HALLINNON RAJOJEN KOKEILUT. MITEN RIKOTAAN NYKYISEN TOIMINTAMALLIN KAAVA?

28 PALVELUKOTI Palvelukoti sijaitsee Teiskossa, jossa on henkilöstön lisäksi vakiasukkaita (vanhuksia) ja vakivierailijoita. Vakivierailijoista tulee todennäköisimmin Palvelukodin asukkaita, sillä he käyvät siellä vapaaehtoistyössä ja kuuluvat Palvelukodin etäseurannan piiriin. Vierailijoille Palvelukoti on siis sekä työpaikka että neuvola. Palvelukoti mahdollistaa vanhusten siirtymistä ympärivuorokautiseen hoitoon ja lieventää sen pelkoa. PALVELUMALLI VASTAA ERITYISESTI AILIN TARPEISIIN SCORE 2 TOTEUTUS 4 TARVE KESTÄVYYS 3 KASVUTILA / 20

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille?

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Voimmeko palvella? Kuntapalvelujen tulevaisuus Kuma 11.9.2014 Elina Laamanen Polku kohti tulevaisuutta? 2 15.9.2014

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla

Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla Terveydenhuolto Vertaistuki Tietoa Seurakunta Virastot Verkko palvelut Läheiset Viihdettä Pienet kunnat Suuret palvelut Digisyrjäytymisen vaara ei häviä

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Digitaalisten palvelujen kehittäminen Turun kaupungilla. Terveysasemien asiakasraati Kaskenlinnassa

Digitaalisten palvelujen kehittäminen Turun kaupungilla. Terveysasemien asiakasraati Kaskenlinnassa Digitaalisten palvelujen kehittäminen Turun kaupungilla Terveysasemien asiakasraati Kaskenlinnassa 11.01.2017 Sisällysluettelo 1. Mikä on digitaalisten palvelujen kehittäminen kärkihanke? 2. Monikanavainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot