PERSONAL TRAINER. -lehti. Haastattelussa Jari PARANTAINEN Jyri LINDEN Juhana TORKKI Riku AALTO. Tiedätkö, mitä liikunta-alalle kuuluu?

Transkriptio

1 PERSONAL TRAINER Haastattelussa Jari PARANTAINEN Jyri LINDEN Juhana TORKKI Riku AALTO -lehti Tiedätkö, mitä liikunta-alalle kuuluu? 1 Huhtikuu 2013

2 SISÄLLYS Pääkirjoitus 3 Positiiviseen muutokseen 5 Menestyksen oppitunnit 10 Valmennus-palveluilla riittää kysyntää 15 Teknologia passivoi ja liikuttaa 17 2

3 PÄÄKIRJOITUS Kasvu vaatii katsetta tulevaan. That s where the money is, hän sanoo. Ja minä kuuntelen, olenhan vieraana tällä röyhkeän kokoisella kattoterassilla. Parvekkeeni kotimaassa tuntuu ikkunalaudalta tähän verrattuna. Kevyen pään nyökyttelyn ohessa olen nielaisemassa sellaisenaan tarjotut näkemykset lähitulevaisuuden kuumimmista toimialoista. Muistan kuitenkin nostaa esiin vielä yhden puuttuvan palasen ja kysyn what about health and fitness? Ihmisten liikuttamisen pinnalle nostaminen osaksi keskustelua tuntuu nyt todella aiheelliselta. Olemmehan Miamissa, kaupungissa, jossa tukikohtaansa pitää muun muassa arvostetun Inc. Magazinen juuri vuoden yrityksenä (2012) palkitsema Zumba Fitness. Miamissa kunnostaan huolehtiminen ei tunnu myöskään kuntosalien vähyyteen kaatuvan. Joidenkin arvioiden mukaan kyseisiä putiikkeja on kaupungin pintaalaan suhteutettuna eniten maailmassa. Personal Trainer -printti paidan selkämyksessä South Beachilla viilettävien ihmisten määrästä päätellen myös valmennusta halutaan ostaa kuin kananmunia pääsiäisenä. Menestyksekkäästi tuotteitaan tarjoavia liikunta- ja hyvinvointialan yrityksiä tuntuukin pulpahtelevan pintaan huomattavasti aiempaa enemmän. Olipa kyse sitten juoksulenkeistä dataa keräävästä mobiilisovelluksesta, sosiaalisesta harjoituspäiväkirja-yhteisöstä tai painonnosto- ja kehonpainoharjoittelun uudelleen brändäämisestä, tuntuvat liikkumisen ja liikuttamisen parissa toimivat yritykset voivan paremmin kuin koskaan. 3

4 Eivätkä indikaattorit tulevaisuuden osalta osoita tahdin ainakaan hiljenevän päinvastoin. Liikkumattomuuden taklaamiseen tarttuvat tuotteet ja palvelut nostavat lähivuosina päätään vauhdilla, mikäli toimiala itsessään ei tee jotain kehitystä jarruttaakseen. Suomalainen osaaminen ja tekemisen laatu alalla on jo nyt huippuluokkaa. Usein vain teot näiden tuotteiden sekä palveluiden saattamiseksi niitä kaipaaville ja tarvitseville jäävät huomattavasti vähäpätöisemmiksi kuin muualla maailmassa. Hurjasti kasvavaa vetoa meillä kotimaassakin riittää mobiilisovelluksista, aina kehonrakennusvalmennukseen saakka. Eikä yhden menestys ole toiselta pois jopa super-kilpailuhenkisillä jenkkimarkkinoilla on ymmärretty se toistaiseksi meitä suomalaisia paremmin. Tuotteita ja palveluita ennakkoluulottomasti markkinoille tuoville ammattimaisille toimijoille riittää tilaa kotimaassa. Kasvuyrityksille alustaa riittää sitäkin paremmin aktiivisten polun raivaajien määrän ollessa vielä vähäinen suhteessa ostohaluisiin asiakkaisiin. Muutosvauhtia omalta osaltaan kiihdyttää myös lisääntynyt keskustelu terveydenhuollon uudelleenjärjestelyistä. Elintasosairauksien ehkäisemiseen kääntyneet katseet eivät liity enää ainoastaan kansanterveyteen, vaan kyse on yhtälailla myös kansantaloudesta. Useat terveydenhuollon raportit ja selvitykset ovat jo moneen otteeseen osoittaneet, että resurssien kohdistaminen ennaltaehkäiseviin konsepteihin on myös taloudellisesti se kestävin vaihtoehto. Lähivuodet tulevatkin todennäköisesti olemaan liikunta-alalla todellisia toiminnan vuosia, jotka tuovat mukanaan mahdollisuuksia tehdä töitä tärkeän asian eteen useista eri lähestymiskulmista. Kyse on lähinnä siitä, ovatko he, joiden käsissä tarvittava osaaminen on, valmiita ottamaan haasteen vastaan ja vastaamaan kysyntään. Päätoimittaja Tuomas 4

5 POSITIIVISEEN MUUTOKSEEN Millaisten mutkien kautta entinen Apple-kauppias ja internet-yrittäjä päätyi liikunta-alalle. Satapäinen yrityspäättäjistä koostuva ryhmä istuu hiljaa ja kuuntelee. Äänessä on mies, jonka olemukselle koitan mielessäni keksiä sopivaa kuvausta. Loistaa kuin hangon keksi, saan kirjoitettua muistiinpanoihini. Ärsyttävää, lisään perään. Miehen pirteydessä on jotain suomalaiselle epätyypillisen yliampuvaa, ärsyttävyyden rajamaille asti. Uskon muidenkin salissa ajattelevan samoin. Noin puolen tunnin kohdalla oma kelkkani vaikuttaa kuitenkin täysin kääntyneen. Huomaan olemuksen voittaneen minut puolelleen. Jälleen kerran salista aistimani energiavirrat vaikuttavat muiden komppaavan fiilistäni. Tunnin esityksen päätteeksi kanssakuuntelijani nousevat tuoleiltaan seisomaan ja antamaan aplodit. Myöhemmin tuo sama tummaan pikkutakkiin sonnustautunut mies istahtaa haastattelupenkkiini. Saan pian huomata, että innostunut ulosanti ei ollut vain esitystekniikkaa. Jo lyhyen juttutuokion aikana Ari Langinkoski määrittelee päässäni uudelleen adjektiivin energinen. Aina näin ei ole kuitenkaan ollut. Tätä nyt ilmiselvältä vaikuttavaa energiaa on joskus täytynyt hakea lähes pohjakosketuksen kautta. 5

6 Ari, taustasi on vahvasti liike-elämän puolella. Mitä teit ennen uraasi liikunta-alalla? Toimin 90-luvulla pitkään Applen tuotteiden parissa, kauan ennen kuin ne olivat trendikkäitä. Asioiden rytmi oli silloin paljon verkkaisempi ja ensimmäinen isompi käänne tuli vasta vuosikymmenen lopulla. Silloinen asiakkaani, myöhemmin hyvä ystäväni, Hannu Kopra houkutteli minut perustamaan interaktiivista osastoa mainostoimistoonsa. Sen jälkeen oli vähän vauhdikkaampaa. Lama iski kuin tonnin leka, varoittamatta ja takaapäin. Mainosala ajautui rajuun vastatuuleen, samalla Lama iski kuin tonnin leka, varoittamatta ja takaapäin. 6

7 kun laitebisnes muuttui käytännössä logistiikkapalveluksi. En nähnyt paluuta menneeseen, joten oli katsottava tulevaan. Silloin, juuri vuosituhannen vaihteessa, internet oli lopulta lyömässä läpi. Katsoin tilaisuuteni koittaneen ja irtauduin osastoni kanssa emoyhtiöstä itsenäiseksi yrittäjäksi. Seuraavat vuodet kiisivät. Kolmessa vuodessa kaksi miestä mainostoimiston takahuoneessa vaihtui puolentoista miljoonan euron liikevaihtoon ja reiluun pariinkymmeneen työntekijään.. Sitten iski ensimmäinen iso pettymys. Sain mitä halusin, mutta en halunnutkaan, mitä sain. Myin yritykseni ja vietin sapattia pohtien syvällisiä. En kokenut valaistusta ja palasin ICT-alalle, ensin telekommunikaation pariin, kansainväliseen suurasiakasmyyntiin, sittemmin itsenäiseksi konsultiksi, rooliin, jossa viihdyin parhaiten. Sinullahan tuntui olevan pullat varsin mukavasti uunissa. Mistä kipinä alanvaihdokseen heräsi? On tunnustettava, että vaikuttimena toimi jonkinasteinen ikäkriisi. Havahduin ajan kulumiseen ja siihen tosiasiaan, että jos joskus aikoisin tehdä töitä jonkin muunkin kuin palkkanauhan eteen, se aika olisi nyt. Edelliset lähes parikymmentä vuotta olin elänyt siinä vahvassa uskossa, että kehittyvä informaatio- ja kommunikaatioteknologia olisi avain suurempaan itsenäisyyteen työelämässä, kasvavaan vapaa-aikaan ja parempaan elämänlaatuun. Sisälläni oli kuitenkin Palvoinko todellisuudessa pimeyden voimia? alkanut elää epäilys, riistäisikö tekniikka meitä sittenkin enemmän, kuin antaisi oliko hyvästä rengistä tulossa huono isäntä? Palvoinko todellisuudessa pimeyden voimia? Näitä pohdiskellessani törmäsin jossain keski-iän määritelmään. Se oli kuulemma se ikä, jossa tulevaisuutta hahmottaa enemmän uhkien kuin mahdollisuuksien kautta. Päätin, ettei tämä kylmä kohtalo olisi kohdallani vielä ajankohtainen. Päädyin analysoimaan omaan tyytyväisyyteeni ja onnellisuuteeni vaikuttavia tekijöitä. Ymmärsin, että työni ei tuottanut minulle kaipaamaani tyydytystä. Sen lisäksi, hienoiseksi yllätyksekseni, oivalsin liikunnan olevan itsenäinen ja varsin keskeinen onnellisuuttani lisäävä tekijä. Tämä herätti kiinnostukseni. 7

8 Lähdin pureutumaan aiheeseen ja Google kävi kuumana. Kävi selväksi, että liikunnalla kiistatta on todistettuja positiivisia vaikutuksia niin ruumiin kuin mielenkin terveyteen. Kiinnostukseni kasvoi ja pohdin, missä voisin oppia lisää. Aivojen sopukoissa alkoi itää ajatus, löytäisinkö liikunnan parista peräti jonkin tavan ansaita elantoni. Tutustuin alan koulutustarjontaan. Vuosia kestävä yliopistokoulutus tuntui tässä vaiheessa ylimitoitetulta. Olisi oltava jokin toinen tapa, jolla tutustua aiheeseen paremmin ja kenties pätevöityä jotenkin samalla. Kaupalliset personal trainer -koulutukset tuntuivat kuin tilanteeseeni tehdyiltä. Päädyit siis personal trainer -koulutukseen. Milloin päätit lähteä vakavissasi liikunta-alalle? Liikunta ja ravitsemus ovat erinomaisen mielenkiintoisia aiheita, joihin perehtyminen on kuin kuorisi sipulia, jonka jokainen uusi kerros on edellistä herkullisempi. Huolimatta vuosien suhteellisen aktiivisesta liikuntataustastani reilu parisataa treeniä vuodessa en ollut varsinaisesti pysähtynyt pohtimaan, miten liikunta toimii. Kun liikunnan summautumisen ja kunnon kohoamisen keskeiset periaatteet alkoivat aukeamaan, olin tyrmistynyt. Olin liikkunut erittäin huonolla hyötysuhteella. Käsitin, että pysähtymällä, pohtimalla ja suunnittelemalla voisin saada samat tulokset huomattavasti vähemmällä treenimäärällä. Tai samalla treenimäärällä huomattavasti paremmat tulokset. Tämä oli ensimmäinen isompi oivallukseni. Mutta varsinaiseen jackpotiin törmäsin hetken viiveellä. Tajusin, että edessäni on paras tuote, johon olin elämässäni törmännyt: liikunta. Tajusin, että edessäni on paras tuote, johon olin elämässäni törmännyt. Tutustuin siihen, kuinka tätä tuotetta meille tarjoillaan. Varsin pian huomasin, että virallinen liikuntavalistus ei noudattanut ensimmäistäkään myynnin ja markkinoinnin perusperiaatteita. Meitä uhkailtiin ja peloteltiin liikkumaan, sen sijaan, että meille olisi myyty liikunnan ajatus. Paketoimalla viestin uudelleen saisimme itse kokea oivaltamisen ilon ja liikuntatottumusten muutos olisi väistämätöntä. Päätin perehtyä asiaan perusteellisesti ja aloitin liikuntalääketieteen opinnot. Käsitykseni liikunnasta 2000-luvun ihmelääkkeenä syveni. Sovelsin oppimaani ja omaa taustaani luomalla luentosarjan, joka ensimmäistä kertaa todella möisi kuulijoilleen liikunnan ajatuksen älykkäästi ja oivalluksellisesti. Siitä on kovaa vauhtia tulossa menestys. 8

9 Kuulostaa siltä, että olet löytänyt kutsumuksesi. Täyttääkö luennointi täysin aikataulusi, vai mistä päiväsi muodostuvat? Kyllä minut ajaa ylös sängystä se, ettei yksikään, joka päättää jättää käyttämättä liikunnan tarjoamat mahdollisuudet elämänlaatunsa parantamiseen jotka muuten ovat huikeat tee sitä tietämättömyyttään. Luennointi on minulle tärkeää, sillä se on sekä kustannus- että aikatehokas tapa saavuttaa useita korvia. Tämän lisäksi minulla on ilo jakaa osaamistani ja kokemustani myös tuleville liikuttajille. Koulutan Trainer4You:lla uusia personal trainereita muun muassa myynnin ja markkinoinnin haastavalle kentälle. Edellisten lisäksi minulla on muutamia henkilökohtaisia valmennettavia, sillä haluan pitää yllä ammattitaitoani silläkin osa-alueella. Enkä toisaalta tiedä mitään parempaa kuin saada olla myötävaikuttamassa, kun toinen ihminen saavuttaa tavoitteitaan. Se itsessään on jo valtava palkkio, jota ei voi rahassa mitata. Onko vielä jotain tekemättä, mistä unelmoit? Jossain kohtaa turhauduin siihen, kuinka hidasta on tehdä työtä yksi ihminen kerrallaan. Unelmoin täydellisestä yritysvalmennustuotteesta, jotta ilosanoma saavuttaisi mahdollisimman monta kuulijaa. Kun Suomi on saatu liikkeelle, toivon, että minulla riittää vuosia ja energiaa perehtyä vielä nukkumisen saloihin. Ajat ovat erikoisia ja unesta on tullut uusi luksus. Kun liikunta on saatu keskiöön, haluan olla mukana nostamassa myös levon siihen arvostettuun asemaan, jossa sen kuuluu olla. Aika näyttää onnistunko. 9

10 MENESTYKSEN OPPITUNNIT Kuinka onnistumisten kierteestä tehdään arkipäivää. Oletko koskaan ihmetellyt miksi jotkut vain tuntuvat onnistuvan kaikessa mihin ryhtyvät? Taidot ja osaaminen kun vaikuttavat olevan lähes samaa luokkaa kuin itselläkin, mutta jostain syystä ruoho on naapurin aidan puolella vihreämpää. Vaikka vastausta on mielekästä etsiä DNA:sta, voi onnistumisen saloja purkaa kohta kohdalta auki myös tunnistamalla tapoja, joita omilla aloillaan vauhdilla etenevät tuntuvat säännöllisesti noudattavan. Menetelmä ei ole maailmaa järisyttävän uusi. Tutkiskelihan Steven R. Covey jo vuonna 2004 huippusuositussa kirjassaan The 7 Habits of Highly Effective People mitkä tavat erottavat menestyjät taviksista. Keräsimme Coveyn hengessä näkemyksiä eri alojen ammattilaisilta siitä mitkä tehokkaiksi todetuista tavoista olisi syytä siirtää osaksi myös onnistumiskierrettä janoavan liikunta-alan ammattilaisen arkea. Viestintä- ja sosiaalisten taitojen jatkuva kehittäminen Yli yhdeksänkymmentä prosenttia yrittäjien(kin) ongelmista saa alkunsa viestintäongelmista, aloittaa yhtenä Suomen tunnetuimmista bisneskirjailijoista 10

11 tunnettu yrittäjä Jari Parantainen. Kyky kuunnella kärsivällisesti, sekä vastata ripeästi ja ystävällisesti on kaikessa yksinkertaisuudessaan timanttinen lähtökohta sujuvalle vuorovaikutukselle. Totta tosiaan. Tie itseään ammatillisesti eteenpäin viemiseen vaatiikin lähes poikkeuksetta yhteistyötä muiden kanssa ja samalla oman asiansa sulavasti esittämistä. Asiakastyössä onnistuminen ja verkoston kasvattaminen kulminoituu lopulta viestintä- ja sosiaalisten taitojen valitettavan usein vähemmälle huomiolle jääviin perusasioihin. Asiantuntijoille hyvänä ohjenuorana Parantainen pitääkin seuraavaa havaintoaan: On aina äärimmäisen hienoa, kun asiansa osaava ihminen osaa myös ilmaista selkeästi mitä mieltä hän on ja miksi. Varsinkin yrittäjien kohdalla viestintätaidot ratkaisevat usein menestyksen. Parantaisen lisäksi myös Puhevalta-kirjan kirjoittaja ja puhetaidon kouluttaja Juhana Torkki allekirjoittaa viestintätaitojen keskeisen merkityksen. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu tietty pidättyvyys. Siinä on hyvätkin puolensa, mutta voisimme myös opetella antamaan reilummin myönteistä palautetta, kiittämään ja pyytämään anteeksi, sekä sanomaan rohkeasti oman mielipiteemme pelkäämättä vastaväitteitä, Torkki toteaa. 11

12 Sosiaalisella pelikentällä Torkki näkee uusien tuulien puhaltavan jurojen suomalaistenkin keskuudessa. Olen huomannut, että kulttuuri on muuttumassa. Nuorilla on yhä reilumpi ja avoimempi asenne viestintään. Ihanne vähäpuheisesta vänrikki Koskelasta, joka tekee eikä turhia turise, on väistymässä. Myös puheen arvo tunnelman ja merkitysten luojana tunnustetaan paremmin. Veitsenterävä keskittyminen kullakin hetkellä olennaisimpaan asiaan ja tehokas priorisointi Jos toiminnassa on monta fokusta, siinä harvemmin on fokusta ollenkaan, aloittaa pohjoismaiden suurimpia yritysmaailman seminaareja järjestävän Nordic Business Forum -yrityksen perustaja Jyri Lindén. Lindén tietänee asiasta jotain. Yrityksen vuosittain järjestettävä pääseminaari kasvatettiin vain muutamissa vuosissa pienestä sadan hengen tapahtumasta reilusti yli kolme tuhatta osallistujaa vetäväksi, kansainvälisesti merkittäväksi, seminaariksi Ajattele isosti. Aloita pienestä. Uppoudu todella siihen mitä olet tekemässä, ja etene nopeasti, Lindén sanoo. Jos toiminnassa on monta fokusta, siinä harvemmin on fokusta ollenkaan. Omaa fraasiaan hän tuntuukin noudattaneen vähintään kiitettävästi. Ihmetystä aiheuttaa, kuinka nuoret yrittäjät ovat saaneet seminaarinsa pääpuhujiksi kansainvälisiä huippunimiä, kuten Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren, brittimiljardööri Richard Bransonin ja viime vuosisadan tärkeimmäksi yritysjohtajaksikin nimitettyn, General Electricin entisen toimitusjohtajan, Jack Welchin. Ehkä merkityksellisin oppimani asia yrittäjäurallani on se, kuinka paljon ja nopeasti asioita on mahdollista viedä eteenpäin keskittämällä käytössä olevat voimavarat todella tiiviisti jonkin asian taakse. Samaa voisivat kaikki edes joskus kokeilla, Lindén lopettaa. 12

13 Uudelleenkouluttautuminen omaan ammattiinsa joka päivä Ajoittain saattaa itse kustakin tuntua, että takataskussa on jo kaikki se tieto- ja taitopääoma, jota omassa työssä menestymiseen vaaditaan. Tähän sudenkuoppaan on briljanteimmankin ammattilaisen helppo tipahtaa. Ovathan taustatulta omalle erinomaisuudelle usein antamassa käydyt koulutukset, saavutetut tittelit, ja ehkäpä jo tehdyt tuloksetkin. Kuitenkin vain harjoituksen on sanottu tekevän mestarin ja mestari vastaavasti harjoittelee aina. Onko laiskuuspirulle siis varaa antaa edes pikkusormea? Muutosvauhti on tiettyjen asioiden suhteen ollut 2000-luvulla niin päätähuimaavan nopeaa, että katsoessa ajassa vain muutamia vuosia taaksepäin huomaa nopeasti, kuinka huikean muutoksen lähes mikä tahansa toimiala on läpikäynyt uuden tiedon lisääntyessä ja toimintatapojen muuttuessa. Vastaanottimet uusien asioiden ja oman ajattelunsa kehittämisen suhteen on siis pidettävä päällä päivästä toiseen, mikäli pärjätä haluaa, aloittaa kymmeniä liikunta-aiheisia kirjoja kirjoittanut, Trainer4You-valmennusyrityksen perustaja, Riku Aalto. Rekrytoi itseäsi nuorempia, menestys- ja oppimisnälkäisiä. Kuinka omaa ammatillista osaamistaan olisi sitten syytä aktiivisesti kehittää? Ympärillään olevilta ihmisiltä voi oppia käsittämättömän paljon ja nopeasti. Jokaisessa kohtaamisessa on mahdollisuus valtavaan oppimiskokemukseen, jos oma nöyryys ja halukkuus siihen riittää. Lisäksi jatkuva kouluttautuminen oman alan ja sitä ympäröivien taitojen parissa on lähes elinehto oman markkina-arvon ja työhyvinvoinnin säilyttämiseksi. Itse osallistuin viimeisimpänä esiintymisvalmennukseen sekä modernit työtaidot -koulutukseen. Molemmista irtosi valtava määrä innostusta, inspiraatiota ja uusia tuttavuuksia, Aalto jatkaa. Myös mentoroinnin ja yhteisöllisen oppimisen suhteen Aallolla on näkemyksensä. Viettämällä aikaa sekä nuorten että kokeneiden konkareiden kanssa huomaa nopeasti, kuinka ulapalla joidenkin asioiden suhteen saattaakaan seilata. Omaa ajattelua ja osaamista eteenpäin vieviin porukoihin tai yhteisöihin kannattaa aktiivisesti hakeutua mukaan. 13

14 Muistan jonkun joskus sanoneen menestyksen edellyttävän itseään fiksumpien ihmisten rekrytointia. Itse muotoilisin asian niin, että jos haluat menestyä liiketoiminnassa, rekrytoi itseäsi nuorempia, menestys- ja oppimisnälkäisiä ihmisiä itsellesi töihin. Menestymisen lisäksi opit varmasti samalla heiltä paljon. Tiimioppimisessa erilaisuus on rikkaus. Minkä opetuksen Aalto itse toivoisi nuoren Rikun jo aikoinaan sisäistäneen? Helposti itsestäänselvyytenä pidettävä lukutaito on valtava rikkaus. Pelkästään tuota meidän suomalaisten yleensä jo hyvissä ajoin oppimaa taitoa hyödyntämällä pääsee asioissa usein todella pitkälle. Jo opitun tiedon keskelle on helppo jäädä junnaamaan. Nyt vanhempana ja viisaampana ymmärrän jatkuvan kouluttautumisen merkityksen, Aalto lopettaa. 14

15 UUTISIA MAAILMALTA Saksan kuntoliikuntaliitto DSSV ja maailman suurimpiin tilintarkastusyhtiöihin kuuluva Deloitte esittelivät Kölnissä raporttinsa liikunta-alan markkinakehityksestä vuonna Raportin ydinkohtia olivat: 7556 kuntosalia, jotka jakaantuvat ketjusaleihin ja yksityisiin toimijoihin jäsentä yhtä kuntosalia kohden. 2,5% kasvu yksittäisten kuntosalien asiakkuuksissa. 4% kasvu jäsenyyksien määrässä edelliseen vuoteen verrattuna. 7% vuosittainen kasvu liikuntakeskusten jäsenyyksien määrässä välillä % tutkimukseen osallistuneista kuntokeskuksista ennakoivat kasvun jatkuvan edelleen vuonna Saksan kuntokeskuksissa on 8 miljoonaa jäsentä. Tällä mittarilla kuntosaliharjoittelu on Saksan suosituin liikuntamuoto. Vuonna 2012 kuntosalimarkkina kasvoi lähes 4 miljardiin euroon (+0,1%). Kuntosalijäsenyyden keskihinta oli 45,42. Terveyden edistämiseen liittyvät harjoitusmuodot ja ohjelmat, kuten painonhallinta ja selän lihaksistoon keskittyvä harjoittelu näyttäytyivät kasvimpana trendinä. Personal training palvelut ja pienryhmäharjoittelu jatkoivat kasvuaan. Lähde: Deloitte 15

16 VALMENNUS- PALVELUILLA RIITTÄÄ KYSYNTÄÄ Liikunta-ala on kasvanut talouden taantumasta huolimatta. Yritykset ovat lisänneet liikevaihtoaan nopeammin kuin muu yrityskenttä keskimäärin. Liikuntapalveluja tuottavat yritykset työllistivät Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 noin 6800 henkilöä. Vuonna 2011 ala työllisti jo lähes 8100 henkilöä, samaan aikaan liikevaihdon kasvaessa 220 miljoonasta eurosta 800 miljoonaan euroon. Maailmalla jo pitkään kasvussa olleet valmennuspalvelut ovat löytäneet tiensä osaksi myös suomalaista liikuntakulttuuria. Oma valmentaja löytyy nykyään yhä useammalta treenaajalta. Muun muassa kuntokeskukset ovatkin ottaneet valmennuspalveluiden tarjoamisen entistä kiivaammin palvelutarjontansa keskiöön. 16

17 Panostamme palveluissamme yksilöllisyyteen ja personal training on merkittävä sekä kasvava osa liiketoimintaamme aloittaa itsekin pitkän linjan treenarina tunnettu Puls&Träning-kuntosaliketjun maajohtaja Mikko Nummenmaa. Keskuksesta riippuen jo noin 5 25 % asiakkaistamme ostaa jäsenyyden, joka pitää sisällään personal training -palveluita ja luvut ovat selvästi kasvamaan päin. Liikuntapalveluiden tarjontaan on herätty kuntokeskusten ohella myös yritysmaailmassa. Suomen suurimpiin terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajiin kuuluvassa Coronaria Hoitoketjussa henkilöstölle tarjotaan työnantajan toimesta mahdollisuutta muun muassa henkilökohtaiseen personal traineriin sekä triathlon-kouluun. Coronarialle on tärkeää tukea yli kuusisataapäisen henkilöstönsä työhyvinvointia sekä viestiä myös työnantajana hyvinvointihenkistä imagoa. Yrityksessä onkin vuoden 2011 alusta lähtien systemaattisesti panostettu terveyttä ja työhyvinvointia tukevaan toimintaan. Starttasimme juoksukoululla tammikuussa Kokemuksen innostamana jatkoimme syksyllä sadalle ensimmäiselle konsernimme työntekijälle suunnatulla personal trainer -valmennuksella, kertoo yrityksen henkilöstöjohtaja Minna Itkonen. Valmennuspaikat täyttyivät yhdessä päivässä. Tarjottujen palveluiden tuloksekkuutta ja kokemuksia yrityksessä seurataan aktiivisesti. Henkilöstömme otti personal trainer -valmennuksen innolla vastaan. Valmennuksen päätyttyä tammikuussa 2012, vastauskyselyyn osallistuneista 80% koki, että valmennus oli motivoinut heitä liikkumaan enemmän ja sitä kautta huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan paremmin. Vastanneista 98% oli kiinnostunut uudesta liikuntaprojektista. Pääsimme hienosti tavoitteeseemme, Itkonen kertoo tyytyväisenä. 80% koki, että valmennus oli motivoinut heitä liikkumaan enemmän. Positiivisten kokemusten siivittämänä hyvään vauhtiin päässeille valmennettaville onkin edelleen luvassa jatkoa. Coronarian johto päätti personal trainer -valmennuspalautteen innostamana jatkaa valmennuksen tarjoamista henkilöstölle vuoteen 2014 asti. Uudet valmennusryhmät starttaavat aina sekä syksyisin että alkuvuodesta. Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, joten siihen panostaminen on aina järkevä sijoitus niin yksilölle kuin yrityksellekin, Itkonen kiteyttää. 17

18 TEKNOLOGIA PASSIVOI JA LIIKUTTAA Ratkaisua liikkumattomuusepidemiaan povataan sen aiheuttajasta. Kehittyneen teknologian automatisoidessa työn tekoa ja vähentäessä fyysisten askareiden tarvetta työympäristössä, myös vapaa-ajanviettotavat ovat länsimaissa muuttuneet fyysisesti passiivisemmiksi. Inaktiivisuus eli liikumattomuus on salakavalasti kasvanut valtaamaan leijonan osan itse kunkin vuorokaudesta. Vai kuinka monelle postien tarkastaminen tarkoittaa vielä kävelyä pihatien poikki kohti kepin nokassa nököttävää postilaatikkoa? Passiivisuus on oma mausteensa myös elintasosairauksien soppaan, metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen ja liikalihavuuden kivutessa jatkuvasti entistä merkittävämmiksi kansanterveyden rapauttajiksi. Nyt vastaiskua passiivisuudelle rakennetaan inaktiivisuusepidemian aiheuttajan alkulähteiltä: teknologiasta ja internetistä. Ihmisten liikuttamiseen ja yltiöpassiivisen arjen nitistämiseen kehitettyjä verkkopalveluita, sovelluksia ja laitteita on viime vuosina kehitetty kiihtyvällä tahdilla. Tulevaisuuteen 18

19 katseensa kääntäneet teknologiayritykset, sekä yrityksiä rahoittavat pääomasijoittajat, näkevät juuri tämän ongelman ratkaisemiseen keskittyvien tahojen merkityksellisyyden ja potentiaalin tulevien vuosien toimintakentässä. Startup-yrittäjä ja Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Arto Pesola kertoo havainneensa liikkumattomuuteen vasaavien tuotteiden ja innovaatioiden olevan juuri nyt erityisesti Yhdysvalloissa kovassa nosteessa. Pesola on lihasaktiivisuutta mittaavia laitteita ja kerättyä dataa kuluttajakäytössä hyödyntävää mobiilisovellusta kehittävän yrityksen, Xactiven, perustaja. Yliopistolla hän tutkii inaktiivisuuden vaikutuksia. Teema vaikuttaa polttavan kuumalta, mikäli suurten yritysten ja sijoittajien toimintaa tarkkailee. Esimerkiksi Niken kaltaisilla yrityksillä päivittäisen aktiivisuuden mittaaminen, ja pelillistämisen kautta liikkumaan kannustaminen ovat tulleet vahvasti kuvioihin. Fuel Band -rannekkeen kaltaiset tuotteet ja niihin liittyvät sovellukset ovat alkaneet jo nyt lyömään läpi, Pesola kertoo. Terveyden edistämiseen keskittyvät tahot työllistävät jatkuvasti entistä enemmän ihmisiä. Globaalin ongelman ratkaiseminen ei tapahdu itsestään, vaan työtä ja aivokapasiteettia asian edistämiseen vaaditaan jatkuvasti entistä enemmän. Sovellukset ovat alkaneet jo nyt lyömään läpi. Teimme alkukeväästä matkan San Franciscon Piilaaksoon ottamaan tuntumaa alan toimijoihin ja huomasimme pian, kuinka polttava teema liikkumattomuusongelmien ratkaiseminen todella on. Viesti lähes kaikilta tapaamiltani yrityskontakteilta olikin, että kyseessä on iso juttu, jonka suhteen olisi toimittava nopeasti. Myös markkina on valtava. Kannettavia, päällä pidettäviä terveyden edistämiseen tarkoitettuja laitteita myydään arviolta 80 miljoonaa kappaletta vuonna 2016, puhumattakaan liiketoimintamahdollisuuksista, joita näiden laitteiden tuottama data tuo mukanaan. Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä Piilaaksossa toimivat terveys- ja hyvinvointialan startup-yritykset keräsivät sijoituksia 650 miljoonaa dollaria, Pesola kertoo. Pesolan kanssa samoilla linjoilla on internetin sosiaalisuutta hyödyntävän suomalaislähtöisen HeiaHeia.com-verkkopalvelun myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Grönqvist. 19

20 Ihmiset ovat viime vuosina löytäneet liikuntaan ja hyvinvointiin keskittyneet netti- ja mobiilipalvelut. Pelkästään suomalaisia HeiaHeiassa on jo ja toimimme 100 yritysasiakkaan kanssa 12 eri maassa, Grönqvist valottaa. Työyhteisöt ovatkin yksi HeiaHeian tulevaisuuden painopistealueista yritysten pyrkiessä säästämään selvää rahaa sairauspoissaoloissa ja hoitokuluissa terveellisiin elämäntapoihin rohkaisemalla. Yritykset ovat kuluttajiin verrattuna aktivoituneet nettipalveluiden käyttöön jälkijunassa, mutta viimeisten parin vuoden aikana kehitys on ollut nopeaa. Tähän vaikuttaa varmasti tämän kaltaisten palveluiden kustannustehokkuus ja mitattavuus. Lisäksi nettipalvelut tarjoavat yrityksille ihan uudenlaisen tavan rakentaa yhteishenkeä ja viestiä hyvinvointiteemoista työntekijöille, Grönqvist summaa. Haluatko seuraavan PERSONAL TRAINER -lehden numeron maksutta suoraan sähköpostiisi? TILAA SEURAAVA NUMERO 20