HakuVerkon loppuraportti (Liisa Juustila )

Transkriptio

1 HakuVerkon loppuraportti (Liisa Juustila ) Tavoitteet ja tulokset Tavoitteena oli rakentaa uusia kanavia osallistumiseen ja vaikuttamiseen, aktivoida asukkaita mukaan oman ympäristönsä kehittämiseen sekä löytää, testata ja kehittää uusia osallisuusinnovaatioita. Hankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää koko Vantaan alueellisen toiminnan ja osallisuusmallin kehittämisessä. Tavoitteeseen pyrittiin rakentamalla prosessimalleja, joiden avulla kuntalaiset pääsevät osallistumaan, kohtaamaan ja tulemaan kohdatuiksi. Tällaisia malleja ovat mm. yhteisöllisen tapahtuman tuottaminen, palvelumuotoilun käyttö ja viestinnän kehittäminen alueella. Malleissa tärkeänä osana oli kontaktipisteiden muotoilu. Hankkeen aikana kokeiltiin muutaman kontaktipisteen (tilan, virtuaalitilan) visuaalista muotoilua. Mitä hakkeessa käytännössä tehtiin? Mikä onnistui erityisen hyvin tai missä ei onnistuttu? Hakunilan suuralueelle perustettiin teemaryhmiä, jotka toimivat epävirallisina aluetoimikunnan työryhminä. Ryhmien alullepaneva kimmoke tuli suurimmaksi osaksi asukkailta ja niiden toiminta oli osittain itseohjautuvaa. Ryhmien tavoitteena on ollut antaa tilaa alueelta nouseville teemoille fasilitoimialla ryhmän perustamista ja verkottamalla kaupungin työntekijöitä ja yhteisön toimijoita. Ryhmien tarkoituksena oli antaa asukkaille matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia pop-up -ryhmäajatuksella. Ryhmät toimivat vain tarpeellisen ajan eikä niihin tarvinnut sitoutua. Tapahtumaryhmä koostui alueen asukkaista, järjestöistä, seurakunnasta ja vantaan kaupungin museon, kulttuuripalveluiden ja aluetoiminnan edustajista. Ryhmä on tuottanut Hakunilan joulu- ja kevättapahtumat Håkansbölen kartanolle aluetoimikunnan myöntämällä aluerahalla. Ryhmälle oli tarvetta, koska aluetoimikunta halusi saada alueelle uusia tapahtumia ja oli valmis rahoittamaan niitä, mutta tapahtumien tuottajatahoja oli vaikea löytää. Ryhmän kokouksissa on käytetty palvelumuotoilun työkaluja (esim. palautekeskustelussa samankaltaisuuskaaviota). Ryhmä jatkaa toimintaansa Hakunila-seura ry:n vetämänä Ryhmän toiminnalle on tärkeää saada rahoitusta tapahtumiin aluetoimikunnalta ja kulttuuripalveluista sekä pitää kaupungin yksiköt (kulttuuripalvelut, museo, aluetoiminta) ja muut toimijat (seurakunta, yhdistykset) mukana. Ryhmä on onnistunut erittäin hyvin ja sen on täysin itseohjautuva. Turvallisuusryhmä on järjestänyt kaksi turvallisuusiltaa. Illoissa on käytetty osallistavaa teatteria ja palvelumuotoilun työkaluja. Turvallisuusryhmän kautta kehitettiin uusi menetelmä kuntalaisten kuulemiseen: ryhmä jakoi karttoja ja kyselylomakkeita alueen järjestöille ja lasten ja nuorten ryhmille, jotka käsittelivät turvallisuusaihetta omissa kokoontumisissaan. Itse turvallisuusillassa käsiteltiin kaikki kerätyt mielipiteet. Näin saatiin kuultua paljon isompaa joukkoa kuin mitä itse turvallisuusiltaan pääsi mukaan. Turvallisuusillassa oli myös mukana Kansalaisnavigointia metropolissa ryhmä alustamassa osallistavan teatterin keinoin. Prosessikuvaus löytyy osoitteesta hakusanalla: HakuVerkko. Ryhmää on pitänyt auttaa toiminnassa koko ajan ja se ei lähde toimimaan ennen kuin sille löytyy selkeitä tavoitteita ja innostavia toimintatapoja. Ryhmän perustamaisen aloite ei ole tullut asukkailta vaan se on toiminut erilaisin kokoonpanoin jo yli 10 vuotta Vantaan kaupungin vetämänä. Uusien toimijoiden mukaan saaminen ja vetäjän löytäminen alueelta ovat tulevaisuuden haasteina. Koska ryhmää on alun perin vetänyt kaupunki, onkin mahdollista, että kaupungin ulkopuolisten tahojen on ollut vaikea mieltää ryhmää omakseen. Tästä syystä ryhmä on toiminut vain kun kaupungin aluekoordinaattori on kutsunut sen koolle. Kaupunkipolkuryhmä etsi Hakunilan suuralueen nähtävyyksiä asukkaiden kanssa yhteissuunnitellen. Asukkailta kerättiin palvelumuotoiluluotainten avulla tietoja alueesta. Näistä tehtiin mobiilisovellus MobiiliVantaa, joka voidaan helposti laajentaa 1

2 koskemaan koko kaupunkia. Mobiilisovellus saadaan toimimaan myös yhdessä kaupungin palvelukartan kanssa. Tietojen etsintä ja ylläpito vaatii kaupungilta vastuutahon nimeämistä. Itse ryhmään tuli vain muutama, joka suunnitteli nähtävyyksien keruuta. Kun luotaimista ilmoiteltiin sähköpostilistojen kautta, löytyi alueelta 15 tahoa, jotka ottivat luotaimen ja aloittivat keruun. Erityisen ilahduttavaa oli koululuokkien mukaan tulo. Länsimäen kehittämisryhmä aloitti virkamiesverkostona, joka pohti Länsimäen haasteita. Ryhmä kokoontui kolme kertaa. Ryhmän toiminta päätettiin liittää HakuVerkon teemaryhmäksi ja avata asukkaille. Nyt ryhmä on kokoontunut lähinnä Roottori-hankkeessa toimineiden asukkaiden vetämänä. Ryhmä ei ole löytänyt teemaansa ja on liian laajan otsikon alla. Länsimäessä on enemmänkin tarvetta asukastilalle ja erilaisille harrastusryhmille. Kehittämisryhmän haasteena on ollut koko ajan se, ettei ryhmällä ole ollut selkeää konkreettista teemaa. Ryhmä etsii itselleen kokoontumistiloja. Asiaa selvitellään kaupungin kuntalaispalveluissa. Tiederyhmä teki yhteistyötä Heurekan PLACES-hankkeen kanssa. Ryhmän tavoitteena on tuoda tiede lähemmäksi kuntalaisia. Ryhmä on ottanut yhdeksi kohteekseen Hakunilaan rakennettavan jätevoimalan. Yhteistyökumppaneina ovat HSY, Vantaan Energia ja Rosk and roll. Tavoitteena on hälventää jätevoimalan rakentamiseen liittyviä pelkoja ja kertoa uusista jätehuoltomääräyksistä. Asukkaat ovat tulevaisuudessa mukana palvelumuotoilemassa jätevoimalan infopistettä. PLACEShankkeen missiona on tehdä Hakunilasta ympäristökaupunginosa. Ryhmä toimi hyvin ja itsenäisesti ja jatko on taattu PLACES-hankkeen kautta. HSY:n kanssa suunnitellaan kierrätyskoulutuksia ja tapahtumia. Tiederyhmä järjesti Heurekassa ensimmäisen kerran kuussa suunnitellun avoimien ja maksuttoman tiedetapahtuman, jonka yhteydessä oli myös tiederyhmän kokous. Kirjastoryhmä: Hakunilan kirjaston uudistaminen oli ajankohtaista, koska tiedossa oli 2012 joulukuussa alkava perusparannus. Kestävä kehitys on yksi Vantaan kaupungin arvoista, joten kirjastotilaa päätettiin uudistaa tuunaamalla jo olemassa olevia kalusteita. Sisustussuunnittelijaksi löytyi kierrätyksestä innostunut suunnittelija. Uuden, kierrätetyn kirjastotilan suunnitteluun haluttiin tietysti mukaan myös asiakkaat. Kohderyhmiksi valikoituivat aikuisasiakkaat ja vuotiaat nuoret, ja heidän mielipiteitään selvitettiin aluksi asiakaskyselyiden avulla. Aikuiset toivoivat kirjaston olevan mukava paikka, jossa voi aineistojen lainauksen lisäksi oleskella, lueskella lehtiä ja kirjoja, juoda kahvia ja nauttia monipuolisesta kulttuuriohjelmasta kirjailijavierailuista elokuvaesityksiin. Nuorilla oli aivan samantapaisia toiveita kuin aikuisilla, mutta heidän vastauksissaan korostui myös mahdollisuus käyttää uusinta tietotekniikkaa, muun muassa läppäreitä, pelikonsoleita ja ipadeja. Asiakaskyselyiden lisäksi kirjasto järjesti keväällä kolme Tuunaa kirjasto työpajaa, aikuisille ja nuorille omansa. Ensimmäisessä työpajassa sekä aikuiset että nuoret arvioivat jo olemassa olevaa kirjastotilaa Post-it-lappujen avulla: punaisille lapuille merkittiin kriittiset kommentit ja vihreille kiitettävät kommentit. Näiden perusteella käytiin vilkasta keskustelua. Toisessa työpajassa aikuisten kanssa keskusteltiin kirjastosta löytyvistä aineistoista ja ideoitiin tietokirjallisuuden järjestämistä helposti hahmotettaviksi teemakokonaisuuksiksi. Nuoret piirsivät omassa työpajassaan omat näkemyksensä siitä, millainen kirjaston nuortentila tulisi olla ja heidän piirroksensa toimitettiin sisustussuunnittelijalle. Kolmannessa työpajassa sisustussuunnittelija esitti alustavan suunnitelmansa sekä aikuisille että nuorille, ja asiakkaat saivat kommentoida ja vaikuttaa suunnitelmaan. Syksyllä järjestettiin vielä yksi työpaja, jossa asiakkaat pääsivät ihan konkreettisesti tuunaamaan yhdessä henkilökunnan kanssa: kirjaston pöytiä uudistettiin liisteröimällä niiden pintaan poistokirjoista revittyjä sivuja. 2

3 Tuunaa kirjasto työpajat onnistuivat erinomaisesti ja erityisesti ilahdutti nuorten aktiivinen osallistuminen, noin kaksikymmentä nuorta joka työpajassa. Hyviä ideoita tuli tulvimalla, ja Hakunilan kirjaston uudistamissuunnitelma ei olisi yhtä hieno ja toimiva ilman asiakkaiden arvokasta panosta. Hakunilan kirjaston sivuilta löytyy sama tarina videomuodossa: FI/Kirjastot_ja_palvelut/Hakunilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Tuunaamme_kirjastoa_ asiakkaiden_kanssa(1862) Senioriryhmä: kokoontui 3 krt, sillä ei ollut selkeää teemaa, joten se ei lähtenyt käyntiin. Ryhmissä oli mukana henkeä. Ryhmä sai kuitenkin koottua senioriverkostokartan, joka tullaan julkaisemaan kaupungin aluesivuilla. Kansainvälisen ruokaryhmän vetovastuu oli Hakunilan kansainvälisellä yhdistyksellä ja Hakunilan seurakunnalla. Tarkoituksena oli kerätä asukkaita kotimaasta riippumatta ruokailun ympärille samalla kun tilaisuuksissa voitiin käsitellä erilaisia teemoja. Ryhmä piti kaksi tilaisuutta marraskuussa Maahanmuuttajat opettivat suomalaisia tekemään kansainvälistä ruokaa ja suomalaiset maahanmuuttajia tekemään pullaa. Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Burhan Hamdonin raportti: Monday Burhan Hamdon & Jean Bitar has instructed Middle Eastern Vegetarian food course. At the start of the course we did introduce shortly the geographic of the Middle East area and also the food culture in the Mediterranean and specifically in the Middle East. We did make Tabbouli Salad Falafel & Hommos. In addition to the instructors, there were 27 participants mostly Finns and others from different ethnic backgrounds. At the end of the evening we ate together what we have all made, and discussed about the multicultural society we do have here in Hakunila. We did also make the recipes of the dishes and everyone has got a copy. Tuesday Itä-Hakkilan Martat has instructed a course on how to make different Finnish Pullas. This time there were more immigrant participants from (Peru, Lebanon, Syria, Somalia, Burma, Irak, Iran, Sudan..) it was amazing how much different sorts of pullas could be made from the same dough. It was for me the first time to make, and I made Pitko pulla. Martat and its team were very friendly and helpful and each of the 22 participants at the event enjoyed making his/her own pullas and at the end having the possibility to take them home. Both events were a great success and students were very carious for learning, and they brought a warm atmosphere where they were able to discuss in an informal way. It has been also discussed about the possibility to organize a monthly event in the church were we can meet and also do different things each time. Jatkoa toiminnalle mietitään Koivukylässä suurta suosiota saavuttaneen yhteisöruokailun menetelmällä yhteistyössä Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen ja seurakunnan kanssa. Verkostokarttaryhmä: Vantaan kaupungin työntekijöiden ryhmä, aluetiimi, muutettiin teemaryhmäksi ja avattiin kaikille avoimeksi ryhmäksi, osallistujia 5-10/tapaaminen, tapaamisia 5. Kaksi verkostoa on saatu kerättyä: senioriverkosto ja nuorten verkosto. Mietitään onko tarvetta ryhmän jatkamiselle. Päätösten ja palvelujen seurantaryhmälle oli kovasti tarvetta, mutta ryhmä ei lähtenyt käyntiin (kaksi tapaamista, muutama ihminen). Syyksi oletetaan sitä, etteivät ihmiset halua välttämättä tulla mukaan sellaiseen ryhmään, jossa oletetaan asukkaiden tietävän kaupungin toiminasta ja päätöksenteosta. Ryhmän sijaan on käytetty inforuutua aluetta koskevien päätösten tiedottamiseen. Inforuutu ei kuitenkaan ole vuorovaikutteinen kanava. 3

4 Muuttuiko hanke toteutuksen aikana suhteessa sopimuksen mukaiseen projektisuunnitelmaan? Hankkeen tavoitteena oli uusien osallisuusväylien ja osallistumistapojen löytäminen. Puolessa välissä hanketta tavoite tuntui aivan liian suurelta saavuttaa ja silloin keskityttiinkin palvelumuotoilutyökalujen käyttöön erilaisissa kokouksissa ja hankkeissa. Syksyllä 2012 alkoi alkuperäinen tavoite taas tulla esille. Osallistumisen kynnyksenä näytti olevan kuntalaisten ja kaupungin toimialojen vuorovaikutuksen puute. Projekti päätti aloittaa kaupungin viranhaltijoiden koulutuksen ja loi siihen sopivan palvelumuotoilupelin yhdessä Aalto yliopiston tohtori Kirsikka Vaajakallion kanssa. Mitkä olivat hankkeen keskeisimmät tulokset ja hyödyt? Tavoite uusien osallisuuden ja vaikuttamisen kanavien rakentamisesta on toteutunut kohtalaisesti. Projektissa testatuissa teemaryhmissä on käynyt hyvin erilaisia ihmisiä ja erityisesti myös niitä, jotka aiemmin eivät ole osallistuneet asukastoimintaan. Uusien asukkaiden löytämiseen olisi pitänyt panostaa paljon enemmän. Yhtenä keinona oli tarkoitus käyttää sosiaalista mediaa, mutta viranhaltijalähtöisiin facebook-ryhmiin eivät aluetoimikunta ja asukkaat löytäneet tietään. Vertailuna mainittakoon, Myyrmäessä täysin asukkaista lähtenyt Myyrmäkiliike on saanut aivan päinvastaisen vastaanoton. Hakunilan aluetoimikunnan kokoukset avattiin kaikille kuntalaisille ja kokouksissa kokeiltiin uusia kokoustamismenetelmiä kuten osallistavaa teatteria ja desgnpelejä (mm. brainwriting). Hyötynä voi pitää avoimien kokousten käytännön järjestelyjen sekä erilaisten kokoustamistapojen kokeilua. Avoimia kokouksia esitetään kokeiltavaksi myös muissa Vantaan aluetoimikunnissa. (Vantaalla on 7 aluetoimikuntaa ja ruotsinkielinen svenska kommittèn). Kontaktipisteiden (palvelumuotoilussa käytetty termi konkreettisista paikoista, missä palvelua annetaan) muotoilua kokeiltiin kirjastoryhmässä ja MobiiliVantaa sovelluksen muotoilussa. Molemmissa asukkaiden tuominen muotoilun keskiöön antoi aivan uusia ideoita. Kirjastossa toivotaan, että nuorten mukana olo suunnittelussa antaa heille tunteen siitä, että kirjasto on heidän oma paikkansa. Tämä voisi vähentää myös aiemmin esiintynyttä nuorten häiriökäyttäytymistä kirjastossa. Mobiilisovelluksessa nähtävyyksien esittely tapahtui asukkaiden tarinoiden ja valokuvien myötä. Projektin tavoitteena oli myös yhteistyöverkoston luominen ja näkyväksi tekeminen alueella. Useiden eri hankkeiden (Roottori, PLACES, Kansalaisnavigointia metropolissa, SUSECON, SADe) yhteistyö on tuonut paljon erilaisia muotoja yhteisölähtöiseen kehittämiseen. Projekti piti Tiedekeskus Heurekassa kaikkien hankkeiden yhteisen seminaarin, jonka tarkoituksena oli antaa Hakunilan suuralueen asukkaille tietoa siitä, mitä kaikkea alueella kehitetään. Hakunilan alueen asukkaita seminaari ei tavoittanut kuin muutaman. Heureka ei ole Hakunilan suuralueella; seminaari olisi ehkä pitänyt järjestää keskellä projektialuetta. Toisaalta ajateltiin, että tiedekeskus olisi toiminut houkuttimena. Palvelumuotoilun avulla kaupungin tulosalueille annettavan osallisuuskoulutuksen suunnittelu ja toteutus. Koulutusta jatketaan tulevina vuosina ja tavoitteena on, että kaikki kaupungin yksiköt saisivat palvelumuotoilupelin avulla etsittyä itselleen sopivia tapoja kohdata kuntalaisia ja ottaa heitä mukaan suunnitteluun. Mihin asioihin hanke vaikutti ja synnyttikö se jotain uutta, esimerkiksi toimintamalleja, käytäntöjä tai verkostoja? 4

5 Prosessimalleja tehtiin palvelumuotoilupelien ja osallistavan teatterin käytöstä asukastilaisuuksissa, luotaimien käytöstä mobiilisovelluksen suunnittelussa ja palvelumuotoilupelin käytöstä kaupungin työntekijöiden osallisuuskoulutuksessa. Hankkeessa kokeiltiin yhteistyöverkostojen luomista ja näkyväksi tekemistä alueella. Hanke tuotti kaksi verkostokertaa. Useiden eri hankkeiden yhteistyö on tuonut paljon erilaisia muotoja yhteisölähtöiseen kehittämiseen. Järjestöjen, yritysten, kaupungin ja seurakunnan yhteen tuominen teemojen ympärille (mm. tapahtumaryhmä) innosti osallistujia mukaan toimintaan. Aiemmin on kokeiltu Hakunilassa mm. järjestöjen yhteistyöryhmän perustamista, mutta se ei onnistunut. Tietyn teeman ympärille perustettava ryhmä näyttää onnistuvan paljon paremmin. Palvelumuotoilutyökalujen käyttö antoi asioille konkreettisuutta. Mm. tiedon kerääminen luotaimien välityksellä (MobiiliVantaa) toi uusia yhteistyökumppaneita kouluilta ja kuntalaisista. Hakunilan aluetoimikunnan kokousten muuttaminen avoimiksi ja uusien kokoustamismenetelmien kokeilu antoi tärkeää tietoa siitä, että näitä kannattaa kokeilla myös muilla suuralueilla. Kuinka laaja oli hankkeen toiminta- ja vaikutusalue (paikallinen/ valtakunnallinen/kansainvälinen)? Toiminta-alue käsitti Hakunilan suuralueen, mutta yhteistyötä tehtiin myös koko Vantaata koskevan PLACES-hankkeen, Länsimäessä ja Kontulassa toimivan Roottori-hankkeen, Helsingin, Espoon ja Vantaan Kansalaisnavigointia metropolissa hankkeen sekä koko maata käsittävän Osallisuusympäristö-hankeen kanssa. Projektipäällikkö kävi esittelemässä tiederyhmäänsä Pariisissa ja Tartossa PLACES-konferenssissa sekä Toulousessa tiedekeskusten Ecsite-konferensissa. Toteuttajat ja osallistujat Kuinka monta henkilöä oli toteuttamassa hanketta. Yhteensä: Toteuttajat 26 (projektipäällikkö, projektiryhmä ja ohjausryhmä sekä teemaryhmien vetäjät). Kävijät tapahtumissa 5 000, ryhmiin osallistujat noin Eriteltyinä: Tapahtumaryhmä: n. 20 kävijää suunnittelukokouksissa, kokouksia 10. Jokaisella osallistujalla omat taustaryhmänsä, jotka tekevät esim. tapahtumien tarjoilua (mm. Hakunilan seudun eläkkeensaajista mukana 5-10 joka tapahtumassa) ja koristeluja (työpajoissa 5-10 osallistujaa, askarreltiin joulukoristeita kartanon tapahtumaan); tapahtumissa tuhansia kävijöitä. Jatko Hakunila-seuran vetämänä. Turvallisuusryhmä: alun perin 1990-lta hengen ryhmä, avattiin kaikille Kokoukset henkeä/5 kokousta ja turvallisuusillat noin 50 (kaksi turvallisuusiltaa vuonna 2012). Länsimäen turvallisuusillan ennakkotehtäviä teki 10 alueella olevaa ryhmää (lasten, nuorten, eläkeläisten, maahanmuuttajien), ryhmien koot vaihtelevat Tiederyhmä: perustiimi 5 henkeä/10 kertaa, jätevoimalatiimi henkeä/5 kertaa, retki Kotkaan 20 osallistujaa. Jätteiden lajittelutiimi ei ole vielä aloittanut. Jatko PLACES-projektin rahoituksella Länsimäen kehittämisryhmä: alun perin viranhaltijaryhmänä aloittanut 2012, mukana 10 hekeä/3 kokousta. Ryhmä avattiin kaikille asukkaille, tilaisuuksissa kävijöitä Nyt toimii asukaslähtöisenä, kävijöitä Etsii vielä omaa rooliaan. Koska ryhmällä ei ollut selkeää teemaa, sen toiminta ei ole vielä lähtenyt kunnolla käyntiin. Jatko asukasvetoisena. Kirjastoryhmä: Tuunataan kirjasto palvelumuotoilun avulla, lapsille ja nuorille sekä aikuisille 6 työpajaa yhteensä 55 nuorta ja 31 aikuista osallistujaa sekä pöytäpajassa 7 osallistujaa. Kirjastoryhmä päättyy, koska Hakunilan kirjaston suunnittelu saatiin tehtyä. Kaupunkipolkuryhmä: perustiimi 5 henkeä/2 kokousta (aluetoimikunnan jäseniä), alueelle lähetetty luotaimia (tiedonkeruupaketteja) 15 kpl. Kerääjinä mm. 2 koululuokkaa (15-20 oppilasta kussakin), loput järjestöjä, joissa jäsentä. Ei tietoa tarkkaan kuinka moni on 5

6 osallistunut kuvien ja tekstien tuottamiseen. Keruu kesken. Mobiilisovellus tulee käyttöön koko kaupungissa 2013 lähtien. Voidaan käyttää myös palveluiden ja tapahtumien markkinointiin. Jatko Vantaan kaupungin kuntalaispalvelut. Senioriryhmä: kokoontui 3 krt, ei selkeää teemaa, joten ei lähtenyt käyntiin. Ryhmissä oli mukana henkeä/2 kokousta. Kansainvälinen ruokaryhmä : Osallistujia kaikkiaan 60. Pyritään saamaan jatkoa ryhmälle Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen ja seurakunnan vetämänä yhteisöruokailuna. Verkostokarttaryhmä: Vantaan kaupungin viranhaltijaryhmä, aluetiimi, muutettiin teemaryhmäksi ja avattiin kaikille avoimeksi ryhmäksi, osallistujia 5-10/tapaaminen, tapaamisia 5. Päätösten ja palvelujen seurantaryhmälle oli kovasti tarvetta, mutta ryhmä ei lähtenyt käyntiin (kaksi tapaamista, muutama ihminen). Syyksi oletetaan sitä, etteivät ihmiset halua näyttää etteivät tiedä asioista. Ryhmän sijaan on käytetty Hakunilan nuorisotilan ikkunassa olevaa inforuutua aluetta koskevien päätösten tiedottamiseen. Lisäksi aluetoimikunnan kokoukset on muutettu yleisölle avoimiksi, kokouksissa on käynyt asukkaita noin 10 henkeä/kokous (vuoden aikana 5 kokousta), HSL:n ja aluetoimikunnan yhteisessä tilaisuudessa noin henkeä. Mitä yhteistyötahoja hankkeeseen osallistui ja mikä oli heidän roolinsa? Vantaan kaupungin vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan aluetoiminta oli hankkeen omistaja ja Hakunilan aluekoordinaattori sen projektipäällikkö. Muut viisi aluekoordinaattoria ja aluepalvelupäällikkö kuuluivat hankkeen projektiryhmään. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat aluepalveluiden kaupunkikulttuurijohtaja, Hakunilan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Hakunilan seurakunnan kirkkoherra, MarjaVerkon puheenjohtaja, Hakunilan aluekirjastonjohtaja, kaupungin aluenuorisopäällikkö, Hakunilan kansainvälinen yhdisty ry:n toiminnanjohtaja, Hakunilan kauppiasyhdistys ry:n toiminnanjohtaja sekä Aalto yliopiston tohtori. Muita yhteistyökumppaneita olivat alueella toimivat projektit: Diakonissalaitoksen Roottori, tiedekeskus Heurekan PLACES, Metropolia ammattikorkeakoulun Kansalaisnavigointia metropolissa, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen SUSECON, ja valtiovarainministeriön SADe). Roottori valmensi syrjäytymisvaarassa olevia aikuisia, jotka ottivat haltuunsa Länsimäkiryhmän. PLACES perusti tiederyhmän, Kansalaisnavigointia metropolissa on osallistunut tapahtumien ja asukasiltojen toteuttamiseen sekä tuomalla niihin oallistavan teatterin menetelmiä. SUSECON on tehnyt useita kyselyitä alueella tarkoituksena saada kuntalaiset pohtimaan alueen palvelujen kehittämistä. SADe on antanut projektin käyttöön mm. otakantaa.fi palvelun. Mitkä olivat hankkeen tärkeimmät kohderyhmät? Tärkeimmät kohderyhmät olivat alueen järjestöt ja asukkaat. Erityisesti sellaiset kuntalaiset, jotka eivät kuulu alueen järjestöihin. Kohderyhmänä ovat lähinnä aikuiset, mutta myös lasten ja nuorten kanssa on pidetty työpajoja. Kohderyhmänä olivat myös kaupungin työntekijät, joille kehitettiin osallisuuskoulutusta varten palvelumuotoilupeli. Kuinka monta kävijää hankkeen tapahtumissa kävi vuoden 2012 loppuun mennessä. Tapahtumissa kävijöitä noin Muotoilun ja designpääkaupunkivuoden hyödyntäminen Miten muotoilua hyödynnettiin hankkeessa? Muotoilua on hyödynnetty palvelumuotoilun käytön kautta. Teemaryhmät ja aluetoimikunta ovat käyttäneet palvelumuotoilupelejä ja osallistavaa teatteria. Koko projektista on tehty palvelumuotoilusuunnitelmia (mm. Aalto yliopiston opiskelijaryhmän suunnitelma). 6

7 Palvelumuotoilua käytettiin kahden projektin kanssa. Kirjasto ja MobiiliVantaa-sovellus palvelumuotoiltiin asukkaiden kanssa (ks. aiempana tarkempi selostus). Palvelumuotoilupelejä käytettiin mm. aluetoimikunnan kokouksissa, tapahtumaryhmän palautekeskusteluissa ja tapahtumien suunnittelussa, turvallisuusillan ryhmätöissä sekä kaupungin työntekijöiden osallisuuskoulutuksessa. Palvelumuotoilukoulutusta on järjestetty kaupungin työntekijöille, nuorten projektille ja mm. Oulun kaupungin kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan yksikölle. Opitteko muotoilusta jotain sellaista, jota voi hyödyntää jatkossa? Palvelumuotoilua ja sen työkaluja voi käyttää hyvinkin erilaisissa yhteyksissä. Sekä suuret projektit kuten kirjaston suunnittelu ja palautekeskustelut tai mielipidejanan käyttö kokouksissa ovat helppoja tapoja saada käyttäjät mukaan suunnitteluun. Palvelumuotoilupelejä voidaan käyttää vaikeiden asioiden puimisessa (kuten osallisuus) ja uusien ideoiden kehittelemisessä. Olisiko hanke toteutunut ilman designpääkaupunkivuotta? Hanke olisi luultavasti toteutunut paljon pienimuotoisempana eikä siinä olisi käytetty palvelumuotoilua. Jatkuko hanke vuoden 2012 jälkeen (kyllä/ei). Hanke päättyy Miten hankkeen tuloksia hyödynnetään jatkossa? Kirjasto löysi tuunauspajojen kautta nuoria vapaaehtoisia, jotka tulevat avuksi myös tulevaisuudessa Lasten sunnuntai -tapahtumiin. Palvelumuotoilua ja sen työkaluja tullaan käyttämään kaupungin mm. projekteissa ja osallisuuskoulutuksessa. Lisää esimerkkejä jatkomahdollisuuksista teemaryhmien esittelyn yhteydessä. Hakkeen talousarvioin toteutuminen ja kustannukset Kokonaisbudjetti (ilman desimaaleja) euroa. Toteutuneet kustannukset vuoden 2012 loppuun mennessä. Materiaalien hankinta , esitteet ja julisteet sekä graafinen ilme 2 000, tilaisuudet ja tapahtumat 2 500, palkatut avustajat 3 500, mobiilisovellus, infonäyttö ja toteemi , palvelumuotoilukoulutus Hankkeen markkinointi ja viestintä Miten hanketta markkinointiin Hakkeella oli Hakunilan ostoskeskuksessa nuorisotilan ikkunassa inforuutu, jonka kautta annettiin tietoa muotoilupääkaupunkivuodesta, hankkeesta ja teemaryhmien toiminnasta. Hanke toimitti viisi kirjettä, joita lähetettiin useille eri tahoille sähköpostilla. Hanke käytti -sivustoa markkinointiin kertomalla mm. teemaryhmistä ja tapahtumista. Millaista muuta viestintää, tiedotusta tai pr-työtä teitte Hanke kävi esittelemässä palvelumuotoilun käyttöä Pariisissa, Tartossa ja Toulousessa järjestetyissä kansainvälisissä tiedekeskusten konferensseissa. Hanke oli esillä myös World Design Capital tapahtumissa ja seminaareissa. Saiko hankkeenne näkyvyyttä medioissa. Millaista näkyvyyttä (lehtijuttuja, mainontoja verkossa) Hanke sai näkyvyyttä paikallislehdissä (Vantaan Sanomat, Vartti, Hakunilan huollon lehti). HakuVerkon nettisivut ovat Vantaan kaupungin osallistu ja vaikuta sivuston alla, joka on saanut kaikista kaupungin sivustoista eniten kävijöitä vuoden aikana. 7

8 2012-vuoden perintö Millaista uutta toimintaa tai käytäntöjä on syntynyt.? Miten niitä tulisi jatkaa tai kehittää? Vantaan kaupunki on alkanut kiinnostua palvelumuotoilun käytöstä suunnittelussa. Hankkeen projektipäällikkö tulee vastaisuudessa luennoimaan palvelumuotoilusta kaupungin yksiköille. Osallisuuskoulutuksessa käytetään palvelumuotoilupelejä. Palvelumuotoilun työkalujen käyttökoulutusta voidaan myös miettiä annettavaksi kaupungin yksiköille. Millaista tukea muotoilun käyttöön tulisi olla saatavilla jatkossa ja kenen toimesta sitä voisi tarjota? Kaupungin kuntalaispalvelut tulee antamaan koulutusta. Yhteistyötä Aalto yliopiston kanssa kannattaa jatkaa. 8