-kokouspöytäkirja. Aika Tiistaina klo 13.00

Transkriptio

1 Aika Tiistaina klo Paikka Läsnä -kokouspöytäkirja Mittaviiva Oy Lars Sonckin kaari 10 / Nova-talo Espoo Hartikainen Niku, Skanska Talonrakennus Oy Hämäläinen Matti, SRV Rakennus Oy Kemppainen Jani, Talonrakennusteollisuus ry Kivimäki Christian, Mittaviiva Oy Koskenvesa Anssi, Mittaviiva Oy Lahtinen Raija, Rakennustieto Oy Lehtinen Reijo S, Talonrakennusteollisuus ry Leinonen Oskar, Mittaviiva Oy (kohta 4. / Ratu-työmaat) Marjasalo Anita, Peab Oy Paukku Sari, NCC Rakennus Oy Sahlstedt Satu, Mittaviiva Oy, sihteeri Soila Jukka-Pekka, NHK-Rakennus Oy, puheenjohtaja 1. Kokouksen avaus Jukka-Pekka Soila avasi kokouksen n. klo Jani Kemppainen esitteli itsensä. Jani on tulossa korvaamaan Reijoa Ratu-ohjausryhmässä Reijon siirtyessä kesän jälkeen eläkkeelle. Jani on toiminut Talonrakennusteollisuudessa jo jonkin aikaa, viimeaikaiset projektit ovat käsitelleet rakentamisen energiatehokkuutta, kosteudenhallintaa ja laatua. Jani toivotettiin tervetulleeksi mukaan ryhmän toimintaan. 2. Edellisen Ratu-kokouksen pöytäkirja Käytiin lävitse edellisen kokouksen pöytäkirja. Jukka-Pekka Soila totesi, että edellisessä kokouksessa esitettyyn nähden ulkoseinäelementtien julkisivujen saumaukseen tarkoitettua saumanauhaa onkin saatavilla ja käytössä. Arvioitiin, että nauhan päälle ja tällä ei ole merkitystä Ratu-ohjeiden tekstin kannalta. Raija Lahtinen kävi lyhyesti lävitse KorjausRYL:n tilannetta. Rakennustiedon sisäinen esiselvitystoimikunta on kokoontunut ja kokoontumisissa on käsitelty koottua esiselvitysmateriaalia. Käsikirjoituksen kirjoittamiseen on lähetetty tarjouksia, mutta Raija kertoi, että saatujen tarjousten hintataso yllätti. Käsikirjoitus kuitenkin tilattaneen ja toimikuntatyöskentely käynnistyy hieman myöhemmin. Valvova toimikunta on kokoontunut puheenjohtajanaan Reijo S Lehtinen. Raija valitteli rahoitustilannetta, mutta korosti julkaisun tärkeyttä koko rakennusalalle. Pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. 1

2 3. Ratu-työpajan kuulumiset Satu Sahlstedt esitteli koostetta Ratu-työpajasta. Kooste on pöytäkirjan liitteenä 1. Satu kertoi, että työpajan alussa tiedusteltiin liitteen 1. kuvaajan mukainen kysymys. Vastaukset luokiteltiin työpajan aikana teemoittain. Luokittelussa erottuivat kehityspisteinä erityisesti Ratutiedon käytettävyys, saatavuus ja jäsentely. Anssi Koskenvesa arvioi, että Ratun aineiston sisältöön ei tullut juurikaan kommentteja. Anssi tulkitsi asian niin, että Ratun käytettävyys pitää saada ensin kuntoon, että saadaan kommentteja varsinaiseen Ratu-aineistoon. Mittaviivan päätelmä työpajasta on, että Ratu-tieto on hankalasti löydettävissä, käytettävissä ja lisäksi käyttäjät kokivat saatavuudessa lisenssiongelmia. Raija Lahtinen kertoi, että Rakennustieto haluaisi auttaa tilanteessa suoraan käyttäjiä. Tämä onnistuisi, jos käyttäjille pystyttäisiin viestimään suoraan. Ryhmälisenssit estävät monen oppilaitoksen kohdalla tämän. Pahimmillaan yhteyshenkilönä on vain kirjastonhoitaja tai IT-henkilö, joka hallinnoi oppilaitoksen kaikkia lisenssejä. Jukka-Pekka Soila kyseli ilmaislisenssiasiasta. Raija vastasi, että lisenssejä on oppilaitoksilla käytössä varsin hyvin. Ongelmana on Raijan näkemyksen mukaan oppilaitoksessa tiedon siirtyminen. Anssi kertoi, että TTY:llä on ollut kokemuksia lisenssimäärän aiheuttamista rajoitteista. Vaikka erityisjärjestelyin pienelläkin lisenssimäärällä selvitään, vaikuttaa mielikuvakin: jos käyttö vaatii erityisjärjestelyitä on kynnys käyttöön korkeampi myöhemminkin. Anssi koki, että Raijan mainitsema henkilökohtaisuus voisi toimia käyttöoikeuksissa. Raija vastasi vielä, että mitään estettä Rakennustiedon puolelta ei ole järjestää oppilaitoslisenssejä tällä tavoin toimiviksi. Keskusteltiin, että Ratun markkinoinnissa opiskelijoille tarvittaisiin jalkautumista oppilaitoksiin. Raija Lahtinen kertoi, että kokemukset pääsemisestä oppilaitoksiin kouluttamaan Ratua eivät ole olleet lupaavia. Kari Lamberg kertoi, että Rakennusliiton nuorisotoimitsijat toimivat jatkuvasti kouluttavana tahona oppilaitoksissa ja koki ihmeelliseksi, että oppilaitoksiin ei pääsisi. Reijo S Lehtinen ehdotti, että Rakennusliitto ja Rakennustieto menisivät yhdessä oppilaitoksiin. Sari Paukku kertoi, että aloittavien opiskelijoiden tapahtumiin ainakin yrityksiä pyydetään ahkerasti. Matti Hämäläinen pohti, että Ratun mobiilisovelluksen tekeminen ajaisi käytettävyyden parantamiseen alustan vaatimusten johdosta. Jani Kemppainen koki, että vaikka Ratussa on tietoa paljon on Ratun tietosisältö hankalasti löydettävissä. Jani ehdotti, että olisi ensimmäisenä vaiheena olisi yhden työlajin menekkilaskuri, jolla voi tarkistaa tietyn tehtävän keston. Sovellus voisi olla web-sovellus tai itsenäinen ohjelmansa. Anssi kannatti Janin ehdotusta ja nimenomaan tarkistusajattelutapaa yksittäisten asioiden tarkastamiseen sopivat työkalut tuntuvat olevan toimivia. Reijo S Lehtinen muistutti vielä ansaintalogiikasta, jonka tulee olla toimiva, jotta Ratun talous pysyy kunnossa. Jani kysyi voisiko menekkilaskuri ollakin ns. sisäänheittotuote: ilmainen laskuri niukoilla tiedoilla ja siitä linkitys RatuNet:iin ja ostamaan muita tuotteita. Anssi kertoi kokevansa työpajan tulosten perusteella, että Ratun tietokantaistamispäätös on ollut oikea ja se mahdollistaa oikeat asiat erilaiset julkaisutavat tulevaisuudessa. Satu päätti Mittaviivan esityksen kalvoon, jossa oli kehitysehdotuksia: opiskelijanumeroon sidottua lisenssi, ilmainen Ratun opetusaineisto sekä Ratun lisääminen rakennusalan ammattitaitovaatimuksiin. Anssi kannatti opetusaineiston julkaisua. Anssi piti hyvänä sitä, että Ratun käyttöä voisi opiskella ilman varsinaisia Ratu-materiaaleja. Ilmainen opiskelu- ja opetusaineisto herättivät keskustelua. Sari koki tärkeänä, että Ratun käyttöön ei tarvita käyttökoulutusta. Anssi kertoi, että tietoon pitää päästä nopeasti usean tason klikkailuja siedetään huonosti. Jani nosti esille Ratu Flow aineiston. Pohja on Janin mielestä hyvä, mutta vaatii päivitystä. Jania mietitytti miten aineisto saadaan käyttöön. Reijo S Lehtinen esitti, että Ratu Flow päivitetään ja Rakennustieto tekisi siitä teaser-tyyppisen aineiston itselleen. Reijo näki, että myös muita vastaavia teaser-tuotteita mahtuisi markkinoille. Lisäksi päätettiin, että laaditaan yksinkertainen web-sivu työmenekkilaskelmaa varten. 2

3 4. Käynnissä olevat hankkeet Ratu-aikataulutiedosto Christian Kivimäki esitteli aikataulutiedoston tilannetta. Christianin esitys on liitteenä 2. Christian totesi, että tähtäimessä on paremmin ohjelmistokäyttöön sopiva tiedosto, joissa tieto on pilkottu pieniin palasiin. Päätettiin, että tiedostoa jaetaan vain ohjelmistoyrityksille. Ihmiskäyttäjille laaditaan oma, selkeämpi Excel-tiedosto. Christian kertoi, että Talo 2000 hanke- ja tuotantonimikkeistöt toimivat tiedoston jäsentelyrunkona. Muut Talo 90 ja 80 nimikkeistöt toteutetaan muunnostaulukoiden avulla. Muunnostaulukot ovat peräisin Aikataulukirjan loppusivuilta ja Ratu T-411 Talo 90 nimikeistö Ratussa tiedotteesta. Taulukoita on muokattu työn edetessä. Sari Paukku kyseli miten ohjelmistodataa saa käyttää, koska avoin käyttöoikeus dataan on varmasti ohjelmistoyritykselle kultakaivos. Raija Lahtinen totesi, että kysymys on hyvä. Reijo S Lehtinen totesi, että nyt on sovittu vain aikatauluohjelmakäytöstä ja muusta käytöstä sovitaan erikseen. Todettiin, että viiden-kuuden ohjelmistoyrityksen mukanaolo on syytä hankkeen valmistuttua myös uutisoida. Aikataulutiedostohankesopimuksen allekirjoittaneet seuraavat yritykset: - CGI (lasku maksamatta) - Trimble Tekla Vico Office - Tocosoft Oy Tocoman - EVRY Jydacomm - Mercus Software Broker (lasku maksamatta) Lisäksi Admicom:n kanssa on keskusteltu vastaavasta tiedostoyhteistyöstä. Ratu-tietokanta Christian Kivimäki jatkoi esittelemällä aikataulutiedoston tilannetta. Tietokantaa käsittelevä osuus Christianin esityksestä on liitteen 2 sivuilla 4 7. Tietokantaistamista testasi TET-jaksolla Olli Penttilä ja tiedonsiirron arvioitiin toimivan hyvin. Tieto siirretään ensin Excel-taulukkoon, josta se siirretään tietokantaan tauluittain. Christian esitteli kevyen menetelmäkuvaussivun, joka kokoaa tiedon kannan sisällöstä (linkki liitteissä). Moottori on tehty tiedon siirtymisen tarkistamista varten, mutta vastaavalla tavalla tietoa voidaan myös koota myös Ratu-ohjekortin muotoon. Ensimmäisiä uusia ominaisuuksiakin on myös saatavilla tiedon rakenteisuuden myötä. Raija Lahtinen kommentoi, että olisi hyvä keskustella siitä, mikä olisi uusi julkaisun muoto. Raija esitti kysymyksen ja oletuksen, että nykyisen kaltainen Ratu-ohje tuskin on toivottu julkaisumuoto. Jukka-Pekka Soila kokosi edellisestä kokouksesta ajatuksia Ratu-korttien tulevaisuudesta: korttien lyhentäminen ja kuvien tarkoituksenmukaisuus tulee ottaa tarkasteluun. Satu Sahlstedt totesi, että myös työpajan vastaukset tukevat näitä kehitysehdotuksia. Uuden RatuNet:n käyttöliittymä herätti keskustelua. Anssi ehdotti, että asiassa edettäisiin käyttötapauskuvausten kautta, jolloin päästäisiin nopeasti käsiksi siihen mihin suuntaan käyttöliittymää pitäisi kehittää. Keskusteltiin RatuNet-palvelun sisällön päivittämisestä. Maksaville asiakkaille pitää pystyä tarjoamaan uutta. Anssi Koskenvesa kertoi, että Ratu-työmaalta tulee työmaatutkimusta tehdyksi niin paljon, että tiedon perusteella voidaan uudistaa jokin osio. Uusi julkaisuperiaate tulee päättää. PDF-tiedostot todettiin toistaiseksi julkaisumuodoksi. Anssi kannatti tietokannan mahdollisuuksien mainostamista. Matti Hämäläinen koki, että ainakaan yrityskäyttäjille tietokannan avaamat uudet käyttömahdollisuudet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin päivitykset sisältöön. 3

4 Todettiin, että tietokantaistamisesta ei ole kerrottu Ratun asiakkaille. Arvioitiin, että asiakkaille olisi syytä kertoa julkaisujen vähenemisestä tästä johtuen ja kertoa samalla tietokantaistamisen mahdollisuuksista. Laadunvarmistuslistat nostettiin esille. Tiedusteltiin saadaanko Ratun käyttöliittymää. Jukka-Pekka Soila ja Sari Paukku hahmottelivat ja tiedustelivat voisiko tarkistuslistojen ympärille laatia demon uudesta järjestelmästä. Sari kannatti toistuvan tehtävän ohjauksen ottamista mukaan demoon, jolloin käsiteltäisiin myös tehtäväsuunnittelua ja aloituspalaveria. Anssi ehdotti, että Anita käsittelisi tätä osiota käyttötapauskuvauksessa. Christian nosti vielä esille Ratun ulkopuolisten ohjelmistokehittäjien potentiaalisen kehityspanoksen Ratuun. Monet toimijat pyrkivät hiomaan tiettyä rakentamisen tehtävää sujuvammaksi ja tässä voisi hyödyntää Ratun tietoa. Christian kysyi pystyisikö tiedon käyttö-/hyödyntämisoikeutta myymään niin, että käyttö tätäkin kautta yleistyisi ja tulisi osaksi. Anssilla oli näkemys joka oli ollut esillä myös Ratun työpajassa, että yritysten pitäisi pystyä pitämään parempaa huolta Ratun kautta yhteisistä toimintatavoista. Raija Lahtinen otti esille Skanskan laatiman ja Rakennustiedollekin esittelemän Ratua hyödyntävän järjestelmän/toteutuksen. Raija tiedusteli voisiko Niku Hartikainen tuoda jonkin ominaisuuden käyttötapauskuvauksena mukaan Ratu-hankkeen kehitykseen. Niku lupasi tiedustella asiaa Ilkka Romolta. Päätettiin, että seuraavaan kokoukseen (12.6.) kukin Ratu-ryhmän jäsen laatii yhden käyttötapauskuvauksen uudesta Ratun käyttöliittymästä. Tehtävästä ohjeistetaan erikseen. Ratu-työmaat Oskar Leinonen esitteli kuluneen talven ja kevään aikana kerättyä toteutumatietoa ja suunnitelmia tiedonkeruusta kesälle Oskarin esitys on pöytäkirjan liitteenä 3. Kerrattiin alussa lyhyesti Ratun vuosikellon eli yleistuotantosuunnitelma. Päätös Ratun jaksotuksesta kahteen tutkimuskauteen tehtiin syksyllä Nyt on käynnistymässä ensimmäinen kokonainen sykli ja työmaille suuntautuva tutkimusjakso. Syksyllä tehdään päätöksiä siitä mitä kesän aikana on kerätty: voidaan julkaista tuloksia ja päättää lisätutkimuksen tekemisestä talven tutkimusjaksolla. Lisäksi kesällä on käynnissä käsikirjapäivitys. Oskar kertoi, että talven aikana on ollut yhtä aikaa seurannassa parhaimmillaan viisi työmaata, talvella, syksystä kevääseen, seurattiin vain kahta työmaata. Kolme muuta työmaata on tullut seurantaan vasta maaliskuussa. Seurannan ja työmaakäyntien ajoittamisessa on vakiintunut menettelyitä mm. sähköpostitse päivittyvä viikkosuunnitelma tai erilaiset työmaatoimiston seinällä esitettävät aikataulut, mutta keskeisenä havaintona on ollut yhteyshenkilön useimmiten työnjohtajan aktiivisuuden suuri merkitys tutkimukselle. Asiasta kiinnostunut ja siihen perehtynyt työnjohtaja helpottaa tiedon keräämistä. Kari Lamberg kysyi oliko kohteissa käytetty rakennusliikkeen omien miesten monitoimiurakoita. Oskar vastasi että monessa kohteessa käytetään pääsääntöisesti aliurakoitsijoita. Myös Anssi Koskenvesalla oli sama käsitys. Toteumatiedon keräystä käytiin läpi työlajikohtaisesti. Jukka-Pekka Soila kiinnitti huomiota työlajien moninaisuuteen ja kysyi olivatko kohteet ns. kovan-rahan-asuntoja. Kohteet olivat vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, jolloin voitiin päätellä että pintamateriaaleilla ei ollut suurta eroa asuntojen välillä. Paukku kommentoi myös, että vuokra-asuntojen kohdalla asukasmuutokset eivät tuo muutoksia asuntojen välille, jolloin rakentaminen voi olla nopeampaa/helpompaa. Sari Paukku kysyi pystyisikö Ratu-tutkimusta tekemään aliurakoitsijoiden tai tietyn alan erityisurakoitsijoiden parissa. NCC on teettänyt opinnäytetyön, jossa seurattiin maalausurakoitsijaa eri kohteisiin. Anssi Koskenvesa arvioi, että Ratu-tutkimuksessa ollaan ehkä kuitenkin enemmän päätoteuttajan asialla liikkeellä. Yhden aliurakoitsijan vertailu eri päätoteuttajan työmailla voi herättää kysymyksiä. siht. huom. Metalli-Ratu tutkimuksessa v toteutettiin työkohteiden etsiminen suoraan me- 4

5 tallialan urakoitsijoiden kautta. Ratu ei ollut kovin tunnettu ja yllättävän moni yritys kieltäytyi suoralta kädeltä osallistumasta tutkimukseen. Tämä on ollut tukemassa päätöstä, että pyritään aina työmaiden päätoteuttajien kautta seuraamaan työtä. Oskar oli kiinnostunut onko Ratu-työmaasta tullut palautetta yritysten sisällä. SRV:llä ei ole kiirinyt palautetta Matti Hämäläiselle asti. NCC:ltä Sari kertoi keskusteluissa tulleen ilmi, että aikojen tiedustelu ei ollut työllistänyt liikaa työmaahenkilöstä, mutta palautteesta ei oltu saatu hirveästi irti. Palautetta onkin päätetty korjata taulukkomuotoon ja vertailemaan työsaavutuksia, jotka ehkä avautuvat kuvaajaa paremmin. Reijo S Lehtinen linjasi Ratun sisältöpäivitysten periaatteita. Alkujaan on ollut tavoitteena saada kymmenen, mieluummin useampia, seurantoja uusien tietojen julkaisemiseksi. Toisaalta on vakiintunut myös käytäntö, että n. viiden kirjauksen pohjalta on pystytty tekemään ns. freesaus, kun muutoksia työlajissa ei ole havaittu tai muutokset ovat olleet vähäisiä. Reijo koki nämä säännöt hyviksi. Anssin mielestä Reijon linjaamat säännöt ovat hyvät ja ovat toteutuneet hyvin. Mittaviiva laatii ehdotuksen pelisäännöistä seuraavaan kokoukseen. Keskusteltiin Ratu-työmaiden määrästä ja kerättävästä sisällöstä. Korjauskohteet on rajattu tässä vaiheessa pois, jotta saadaan tietojen käsittelyä rajattua alkuvaiheessa yhteen tyyppiin. Korjauskohteet voidaan ottaa myöhemmin mukaan. Oskar kertoi, että uudiskohteen runkovaiheessa mukaantulo on helppoa, mutta kerätty tieto on alkuvaiheessa yksipuolista rungon kokoamista. Päätettiin, että työmaa voi Ratu-työmaa tutkimukseen osallistuessaan olla missä tahansa vaiheessa. Päätettiin myös, että tutkimusta ei tässä vaiheessa kohdenneta vielä mihinkään työlajeihin vaan kerätään sitä mitä työmailla on käynnissä. Raija muistutti, että maarakentamisen Ratu-ohjeet ovat tällä hetkellä vanhinta tietoa vuosituhannen alusta. Matti koki, että maarakennuksen osalta louhinnan yksiköt olisi syytä päivittää sopiviksi. Oskar kertoi vielä lopussa tulevan kesän tutkimuksesta, että kirjaamismäärät ja työlajit riippuvat hyvin paljon saatavista Ratu-työmaista, mutta arvioi koko kesän kirjausmäärän olevan kirjauksen välillä. Keskusteltiin vielä työmaille annettavasta palautteesta. Jukka-Pekka kysyi huomauttaako Oskar havainnoimistaan epäkohdista työmaalla yhteyshenkilölle. Oskar totesi, että ei ole erikseen epäkohdista huomauttanut, mutta palaute on kuitenkin käyty lävitse. Anssi näki, että palautetta voidaan muokata siihen suuntaan, että palautteen anto ei ole kiinni havainnoitsijasta ja ei henkilöidy palautteenantajaan Päätettiin poiketa vuosikellosta siten, että seuraavaan kokoukseen laaditaan esitys talven ja kevään aikana tehtyihin havaintoihin perustuvista muutoksista ja niistä seuraavista Ratun päivitystarpeista. Näin turvataan syksylle Ratu-julkaisuja Ratun asiakkaille. Aikataulukirjan päivitys Christian Kivimäki esitteli Aikataulukirjan päivityksen lähtötilannetta. Aikataulukirjaa käsittelevä osuus Christianin esityksestä on liitteen 2 sivuilla 8 9. Mittaviiva alkaa kokoamaan kirjaa Rakennustöiden menekit kirjan tietokannan pohjalta ja vastaavalla tavalla. Kirjaa varten koodataan eri sivurakenteiden ulkoasu työlajeittain. Christian kertoi, että kokonaistyöryhmät löytyvät päivitettynä Ratun aikataulutiedoston materiaaleista, mutta mitoittavien työryhmien tiedot pitää siirtää painotuotteesta tietokantaan. Christian kysyi tuleeko työryhmiä päivittää vai siirretäänkö ne sellaisenaan uuteen julkaisuun. Anssi Koskenvesa arvioi, että nykyrakentamisessa tahdistavan työn avulla laskemisen merkitys on vähentynyt aliurakoinnin myötä. Tehtävät mitoitetaan kokonaistyöryhmällä. Anssi koki myös, että urakoitsijoiden vaihtuvuuden ja urakkakoon vuoksi myös suoritemäärän merkitys harjaantumismahdollisuuksien vähentyessä on pienenemässä. Myös työpajassa käytettävyydestä tulleet kommentit puoltaisivat sarakkeiden vähentämistä ainakin suurimmassa osassa työlajeja. Anssi ehdotti, että kirjan ulkoasua muutettaisiin näiden näkemysten pohjalta. Niku Hartikainen kannatti Anssin ajatusta. 5

6 Päätettiin, että Mittaviiva arvioi ja laatii Aikataulukirjan uudesta ulkoasusta mallin seuraavaan kokoukseen. Keskustelun pohjalta päädyttiin siihen, että työlajikohtaiset sivut laaditaan enintään kolmella sarakkeella: vähimmäis-, normaali- ja enimmäissuoritemääräkertoimella. Tahdistavan työryhmän tiedot poistetaan. 5. Ratun käyttölupapyynnöt Raijan esitys on liitteenä 4. Raija Lahtinen kysyi haluaisiko Ratu-ohjauryhmä jatkossa saada opinnäytetöistä tietoja. Todettiin, että ryhmä ottaa ne mieluusti tietoonsa jatkossakin. Raija esitteli lyhyesti opinnäytetöitä varten tehtyjä käyttölupapyyntöjä. Käyttölupia on erilaisia. Viittaaminen on ilmaista, opinnäytetöihin myönnetään yleensä myös käyttölupia ilman veloitusta. Kaupalliseen tarkoitukseen käyttöluvat ovat maksullisia. Reijo S Lehtinen kertoi, että Rakennustieto vastaanottaa käyttölupahakemukset ja Talonrakennusteollisuus hyväksyy ne. Raija esitteli neljä hiljattain käyttöluvan saanutta opinnäytetyötä. Päätettiin lisätä Raijan esittelemät opinnäytetyöt RatuExtranetin opinnäytetyöosioon linkkeineen. Raija kertoi myös muita kuulumisia Rakennustiedosta: Jukka Lyytinen on siirtynyt Rakennusmediasta Rakennustiedon kirjaliiketoiminnan johtajaksi. Jukka toimii myös Ratun käsikirjojen kustannussopimusten kanssa. Uudistuvasta TaloRYL:stä on poistumassa sähkötöiden osio. Julkaisu on näillä näkymin valmistumassa syksyllä Julkaisu tehdään ja julkaistaan osioina ja kootaan lopuksi yhdeksi julkaisuksi. Uudistusta valvovassa toimikunnassa on noussut esille kysymys miten työmaatoiminnot pitäisi huomioida TaloRYL:ssä. Onko kyseessä talotekninen asia vai yleistä rakentamisen asiaa? Raija kertoi, että tällä hetkellä yleistä laatua ei olla kirjaamassa taloteknisten asioiden joukkoon. Reijo kertoi, että on aikanaan kirjoittanut työmaatoiminnoista ns. nollaluvun aiempiin RYL-versioihin. Luvussa käsitellään yleisiä rakentamisen laatuvaatimuksia. Reijo piti tärkeänä, että tämä osio säilyisi. Asiaan voidaan palata myöhemmin. Rakentamisen jätehuolto ja liikuntapaikkojen RT-kortit on lausunnoilla. Raija kertoi edelleen, että Vilho Lukkarinen oli tiedottanut juuri ennen kokousta, että ilmatiiveyden mittaus liitetään joko RT- tai Ratu-ohjeisiin. Raija toi ryhmälle tiedoksi hankkeen käynnistymisen. Ilmatiiveyden mittaus on tullut ajankohtaiseksi energiatehokkuuden merkityksen kasvaessa. Reijo totesi, että asiaa halutaan tuoda esille kollektiivisesta suunnasta, jotta ei olla ainoastaan yksittäisten konsulttien armoilla. Jukka-Pekka Soila sanoi, että asia korostuu korjausrakentamisessa. Raija jakoi ryhmälle myös merkkiainekuvausta käsittelevän RT-ohjeluonnoksen käsikirjoituksen, joka on pöytäkirjan liitteenä Muut asiat Kokouksessa ei käsitelty muita asioita. 7. Seuraava kokous Kevään 2015 kokoukset on sovittu aiemmin. Paikkaa päätettiin muuttaa. Anita Marjasalo lupasi selvittää Peab:n tiloja kokousta varten. siht. huom. kokouspaikka varmistui Peab:lle Kokoukset keväällä pidetään seuraavasti Perjantai klo Peab Oy, Sentnerikuja 5, 4.krs saunatila Toteutuvasta paikasta ilmoitetaan erikseen kutsun yhteydessä. 6

7 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Jukka-Pekka Soila päätti kokouksen n. klo Pöytäkirjan laati nauhoituksen ja muistiinpanojen pohjalta Christian Kivimäki. LIITTEET Liite 1 Liite 2 linkki Liite 3 Liite 4 linkki Liite 5 Ratu-työpajan kooste Ratu-aikataulutiedosto, -tietokanta ja Aikataulukirjan päivitys esitys Ratu-työmaat esitys Opinnäytteet ja kuulumisia RT Merkkiainetutkimus luonnos SSa CKi CKi OLe RLa RLa RLa Suoraan tämän kokouksen Ratu ExtraNet-sivulle pääset tästä linkistä: JAKELU Hartikainen Niku, Skanska Talonrakennus Oy Hämäläinen Matti, SRV Rakennus Oy Kemppainen Jani, Talonrakennusteollisuus ry Kokkonen, Tommi, YIT Rakennus Oy Koskenvesa Anssi, Mittaviiva Oy Lahtinen Raija, Rakennustieto Oy Lamberg Kari, Rakennusliitto ry Lehtinen Reijo S, Talonrakennusteollisuus ry Marjasalo Anita, Peab Oy Paukku Sari, NCC Rakennus Oy Soila Jukka-Pekka, NHK-Rakennus Oy Utriainen Markku, Rakennusosakeyhtiö Hartela Mittaviiva Oy, tutkijat 7